Pohjavesien suojelu sekä talousveden laadun ja määrän turvaaminen onnistuu vain ennakoimalla. Siksi on tiedettävä, miten kotitalouksissa kannattaa toimia. Suomen keskeiset pohjavesiasiantuntijat kokosivat yhdessä tietoa ja ohjeita kotitalouksille ja muille toimijoille.
Selvityksen tarkoituksena oli selvittää pohjavesinäytteenoton nykytilaa, arvioida kehittämistarpeita valtion ympäristöhallinnossa sekä laatia yleisluonteiset ohjeet pohjavesinäytteenotolle
Esitteistä saat vinkkejä pohjavesien suojeluun kotona, lähiympäristössä, maataloudessa ja pienteollisuudessa.
Valtakunnallisilla pohjavesiasemilla seurataan pohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua eri puolilla Suomea. Tietokortissa kuvataan asemaverkostoa, pohjaveden pinnankorkeuden mittaamista ja laatunäytteenottoa.
Oppaan tarkoitus on toimia käytännön ohjeistuksena ELY-keskuksille pohjavesialueiden määrittämisessä ja luokituksessa. Lisäksi tarjotaan ohjeistusta pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadinnassa kunnille ja suojelusuunnitelmien laatijoille.
Roudan syvyyttä mitataan noin 40 roudan havaintoasemalta eri puolilta Suomea sekä pohjaveden havaintoasemien yhteydessä olevista routahavaintoputkista.
Tämä opas on tarkoitettu pienten pohjavesilaitosten hoitajille. Se sisältää tietoa pohjaveden muodostumisesta, pohjavesiä uhkaavista riskeistä ja niiden hallinnasta, talousveden valmistukseen liittyvistä ohjeista ja määräyksistä, vesilaitostekniikasta sekä pohjavesilaitoksen ylläpidosta ja omavalvonnasta.
Juomavesidirektiivin toimeenpanon seurauksena vesihuoltolaitosten, jotka tuottavat talousvettä vähintään 50 henkilölle tai yli 10 m3/d, on jatkossa tallennettava riskiperusteisesti otettujen raakavesinäytteiden tulokset Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämiin ympäristötietojärjestelmiin. Talousveden valmistuksessa käytettävä raakavesi voi olla pintavettä, pohjavettä tai tekopohjavettä, ja tulokset tallennetaan raakavesityypin mukaan joko Vesla- tai Povet-järjestelmään. Povetista tulokset siirtyvät automaattisesti Pisara-tietojärjestelmään.
Yhdyskuntien vesihuollosta on koottu tietoja systemaattisesti 1960-luvulta lähtien. Vuodesta 2016 lähtien on käytössä ollut vesihuollon tietojärjestelmä VEETI. Vesihuoltolaitosten toimintaa kuvaavia tunnuslukuja on nähtävillä raporteilla 1-8. Raporteille tuodaan uusi kalenterivuosi kun tiedot on tallennettu huhtikuun lopussa.
Selvityksessä tarkastellaan miten arvokkaat geologiset muodostumat, pohjavesialueet sekä kiviaineshuoltoa palvelevat alueet on huomioitu maakuntakaavoissa. Maakuntakaavoilla on keskeinen merkitys arvokkaiden geologisten muodostumien ja pohjavesialueiden suojelussa sekä toisaalta alueellisen kiviaineshuollon järjestämisessä. Maakuntakaavatarkastelu tehtiin yleisellä tasolla kaikkien maakuntien osalta ja yksityiskohtaisemmin Uudenmaan ja Satakunnan maakunnissa, joissa tarkastelussa oli mukana myös yleiskaavoja.
Tietokortissa kuvataan eri aineiden vaikutuksia kaivoveden laatuun ja menetelmiä kaivoveden laadun parantamiseksi.
Selvitys arseenin esiintymisestä Suomen luonnossa sekä sen ympäristövaikutuksista ja riskeistä.
Maasuodatuksessa jätevesi johdetaan esikäsittelyn jälkeen suodatinhiekasta tai tehdasvalmisteisesta suodatinmateriaalista koostuvan suodatinkerroksen läpi, jonka jälkeen se kerätään kokoomaputkiin ja johdetaan purkupaikkaan, esimerkiksi avo-ojaan.
Tietokortti sisältää kuvaukset niistä Suomessa esiintyvistä sisävesien luontotyypeistä, jotka sisältyvät EU:n luontodirektiiviin.