Pohjavesien suojelu sekä talousveden laadun ja määrän turvaaminen onnistuu vain ennakoimalla. Siksi on tiedettävä, miten kotitalouksissa kannattaa toimia. Suomen keskeiset pohjavesiasiantuntijat kokosivat yhdessä tietoa ja ohjeita kotitalouksille ja muille toimijoille.
Kuntien tulee tehdä hulevesistä aiheutuvien tulvariskien alustava arviointi. Arvioinnin perusteella nimetään merkittävien hulevesitulvien riskialueet. Jos kunnassa on hulevesitulvan merkittävä tulvariskialue, kunnan pitää laatia alueelle tulvavaarakartta ja tulvariskikartta sekä tehdä tulvariskien hallintasuunnitelma.
Tulvariski-indikaattorit ovat tulvariskien hallinnan apuvälineitä. Niiden avulla seurataan tulvariskien hallinnan onnistumista: miten tulvariskit kehittyvät ja kuinka hyvin tulviin varaudutaan ja sopeudutaan.
Tähän tietokorttiin on koottu tulvariskien hallinnan suunnitteluprosessia koskevaa opasmateriaalia ja taustadokumentteja. Materiaalin tarkoituksena on toimia lähinnä tulvariskien hallintasuunnittelmien valmistelusta vastaavien ELY-keskusten ja tulvaryhmien työn tukena.
Kyseessä on Toiminta-alueen tietosisältö, organisaation sijainti ja vesihuollon merkinnät -suosituksen liite 4 style tiedostona.
Päätöksen toiminta-alueesta tekee yleensä kunnanvaltuusto. Toiminta-aluepäätöksen tekee kunnanvaltuusto tai muu kunnan hallintosäännössä määrätty toimielin. Päätös on aina perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Toiminta-alueet tulee esittää kartalla ja rajauksen tulee olla yksiselitteinen. Kartan tulee olla saatavilla yleisessä tietoverkossa.
Kiinteistön omistajille ja haltijoille tulee antaa tilaisuus tulla kuulluksi ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista. Lausunnot tulee pyytää valvontaviranomaisilta sekä tarvittaessa myös laitokselta.
Toiminta-alueasian voi laittaa vireille kunta, vesihuoltopalveluita toteuttava toimija tai esimerkiksi ELY-keskus. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa.
Esityksen toiminta-alueesta tekee yleensä vesihuoltolaitos tai muu vesihuoltopalveluita tuottava toiminnanharjoittaja. Mikäli laitos ei tee esitystä, esityksen voi tehdä myös kunta. Toiminta-alue-esityksen huolellinen laatiminen edellyttää vesihuoltolaitoksen ja kunnan välistä aktiivista yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta. Alkuvaiheessa on tarpeen sopia myös tietojen selvittämis-, kokoamis- ja laatimisvastuista.
Tietokortti kertoo kosteikon rakentamisesta ja sen vaikutuksista. Kosteikko voidaan rakentaa patoamalla ja tarpeen vaatiessa myös kaivamalla.
Tietokortti kertoo kevennetyn muokkauksen käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Kevennetyssä muokkauksessa maata muokataan mahdollisimman vähän ja kasvinjätteet mullataan maan pintakerroksiin. Suorakylvössä satokasvi kylvetään suoraan edellisen satokasvin sänkeen ilman muokkausta.
Tietokortti kertoo eloperäisten maanparannusaineiston käytöstä ja vaikutuksista viljelyssä. Eloperäiset maanparannusaineet jaetaan ravinnepitoisiin ja niukkaravinteisiin maanparannusaineisiin. Niiden vaikutukset näkyvät vasta useamman vuoden kuluttua, mutta ovat pitkäaikaisia.
Kansallinen peruskuivatuksen tukimuoto päättyi vuoden 2022 lopussa. Peruskuivatustoiminnan tukeminen kuuluu jatkossa EU-rahoitteisiin maataloustukiin. Yhteisen ojituksen tuki on osa maatilan investointitukia, joilla tuetaan jo muita maatalouden rakentamishankkeita
För att genomföra ett grundtorrläggningsprojekt är det möjligt att ansöka om investeringsstöd för jordbruk för en gemensam dikningsinvestering. Understödet söks elektroniskt från NTM-centralen via Livsmedelsverkets e-tjänst Hyrrä. Projektet som beviljas understöd ska främja miljöns tillstånd och ett hållbart produktionssätt.
Tietokortti vesienhallinnan hyvistä käytännöistä suometsissä. Suometsien vesienhallinta vaatii kivennäismaita enemmän suunnittelua ja investointeja. Toimenpiteillä on merkittävä vaikutus veden pidättämiseen ja vesistökuormitukseen.
Tietokortti pidennetyn kiertoajan käytöstä ja vaikutuksista metsätaloudessa. Pidennetyllä kiertoajalla tarkoitetaan metsänkasvatustapaa, jossa sovelletaan suosituksia pidempiä kiertoaikoja. Sopivan kiertoajan valintaan vaikuttavat sekä metsätyyppi että metsän sijainti ja terveydentila.
Tietokortti kertoo oikein ajoitettujen metsänhoitotoimien vaikutuksista. Mukana on metsänlannoitus, turvemaiden tuhkalannoitus, kasvatuslannoitus ja muut hoitotyöt.
Tietokortti kertoo metsätuhojen ennaltaehkäisystä ja sen vaikutuksista. Metsätuhoja voidaan ennaltaehkäistä sekapuustoa suosimalla, oikein kohdennetuilla metsänhoitotoimilla ja valitsemalla kasvupaikalle soveltuvia puulajeja.
Tietokortti jatkuvan kasvatuksen käytöstä ja vaikutuksista metsätaloudessa. Jatkuva kasvatus soveltuu rehevämmille turvemaille kivennäismaita paremmin, sillä uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen.