Vesiaineistopankki

Handbok för vattenhushållningsdisponenter

Denna guide är speciellt avsedd för disponenter, men även för andra intresserade. Guiden ger konkreta anvisningar, hur man i praktiken leder dikningsprojekt och även vattendragsrestaureringar. I guiden beskrivs bland annat dikningssammanslutningen och dess förvaltning, ges en översikt av juridiska aspekter gällande dikning och marktorrläggning samt ges grundläggande information om planering och genomförande av en dikning samt hurdana understödsmöjligheter det finns.

Naturenliga lösningar inom vattenvården

Luonnonmukaiset ratkaisut vesienhoidossa -opas on laadittu yleistajuiseksi koosteeksi ongelmista ja niihin räätälöidyistä luonnonmukaisista ratkaisuista osana kokonaisvaltaista vesienhoitoa. Opas ei sisällä kaikkia olemassa olevia vesienhoidon menetelmiä, vaan se on koottu tietopaketiksi käytännön kokemusten pohjalta.

Vantaan kaupungin tulvaohje

Asukkaiden ja omaisuuden suojaaminen tulvavaara-alueilla Vantaalla.

Helsingin kaupungin tulvaohje

Asukkaiden ja omaisuuden suojaaminen tulvavaara-alueilla Helsingissä.

Pientalon tulvaturvallisuusopas – Kymenlaakso

Tämä Kymenlaakson pelastuslaitoksen laatima opas antaa tietoa mitä tulisi huomioida ja miten tulisi toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen.

Vesihuoltolaitoksen vähähiilisyystiekartan mallipohja (docx)

Vesihuoltolaitos voi vähentää tuottamiaan kasvihuonekaasupäästöjä eli edistää vähähiilisyyttä monin eri tavoin. Vähähiilisyystiekartta on päästöjen vähentämisen suunnittelua tukeva työkalu.

Pohjaveden riskikohteiden selaus

Ohjeessa ”Pohjaveden riskikohteiden selaus” kerrotaan, miten Pisara-tietojärjestelmässä voidaan katsoa pohjaveden riskikohteita. Ohje on suunnattu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille.

Raakaveden laatu, Avoin tieto

Ohjeessa “Miten löydän raakaveden laatutietoja Avoimesta tiedosta” kerrotaan, miten Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimien tietojärjestelmien avoimesta tiedosta voi löytää pinta- ja pohjaveden laatutietoja. Ohje on suunnattu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille, vesihuolto-organisaatioille ja kaikille muille vedenlaadusta kiinnostuneille henkilöille.

Riskhantering i produktionskedjan för hushållsvatten – NTM-centralens roll

Syftet med denna instruktion är att förtydliga NTM-centralens roll i utarbetandet av en riskhanteringsplan för vattenverken. Vattenverket gör upp en riskhanteringsplan och håller den uppdaterad på samma sätt som tidigare. Hälsoskyddsmyndighetens roll i utarbetandet av vattenverkets riskhantering förblir oförändrad.

Talousveden tuotantoketjun riskienhallinta – ELY-keskuksen rooli

Tämän ohjeen tarkoituksena on selventää ELY-keskuksen roolia vesilaitoksen riskienhallintasuunnitelman laatimisessa. Vesilaitos tekee riskinhallintasuunnitelman ja pitää sen ajan tasalla kuten aiemminkin. Terveydensuojeluviranomaisen rooli vesilaitoksen riskienhallinnan laatimisessa pysyy ennallaan.

Hänsyn till miljövärden i samband med dikningsprojekt med hjälp av naturenliga metoder

Stödet för gemensamma dikningsprojekt ingår i investeringsstödet för jordbruk, genom vilket även andra byggprojekt inom jordbruket stöds. Syftet med det nya stödsystemet är att man i projekten även ska ta hänsyn till att förebygga skador och olägenheter som orsakas av dikningen utöver att förbättra åkrarnas torrläggningsstatus. På de bifogade åtgärdskorten beskrivs metoder med vilkas hjälp ovannämnda ändamålsenliga villkor i dikningsplanen kan uppfyllas inom projektet.

Opas viranomaiselle yhteisestä ojitusinvestoinnista

Nykyinen peruskuivatuksen tukijärjestelmä päättyi vuoden 2022 lopussa. Kansallinen peruskuivatuksen tukijärjestelmä oli vanhentunut ja päällekkäinen mm. kosteikkotukien kanssa sekä on myös vaikeasti sovitettavissa EU:n valtiontukijärjestelmään.

Vuodesta 2023 lähtien peruskuivatusta tuetaan yhteisenä ojitusinvestointina, osana maatilan investointitukea, jolla jo tuetaan muita maatalouden rakentamisinvestointeja ja esimerkiksi salaojitusta. Näin peruskuivatuksen tukeminen on investointitukena osana maatalouden rakennetukijärjestelmää.

Luonnonmukaiset ratkaisut vesienhoidossa

Luonnonmukaiset ratkaisut vesienhoidossa -opas on laadittu yleistajuiseksi koosteeksi ongelmista ja niihin räätälöidyistä luonnonmukaisista ratkaisuista osana kokonaisvaltaista vesienhoitoa. Opas ei sisällä kaikkia olemassa olevia vesienhoidon menetelmiä, vaan se on koottu tietopaketiksi käytännön kokemusten pohjalta.

Carbon handprint guide V. 2.0. Applicable for environmental handprint

A handprint refers to the beneficial environmental impacts that organisations can achieve and communicate by offering products and services that reduce the footprints of others.

Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje

Ympäristöministeriön vuonna 2020 julkaisemaan ohjeeseen on koottu viranomaisia ja toiminnanharjoittajia tukevaa ohjeistusta ja hyviä käytäntöjä.

Miten pohjaveden riskikohteet tallennetaan

Ohjeessa ”Miten pohjaveden riskikohteet tallennetaan” kerrotaan, miten pohjaveden riskikohteita tallennetaan Pisara-tietojärjestelmässä. Ohje on suunnattu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille.

Pohjaveden VPD-riskitekijäarviot

Ohjeessa ”Mitä tietoja pohjaveden VPD-riskitekijäarvioista löytyy” kerrotaan, miten voi tarkastella pohjaveden riskitekijöiden arvioita ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä olevasta Pisara-järjestelmästä tai ympäristöhallinnon hallinnoimien tietojärjestelmien avoimesta tiedosta. Ohje on suunnattu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille ja kaikille muille vedenlaadusta kiinnostuneille henkilöille.

Vedenlaadun havaintopaikan tunniste – Vesi.fi aineistopankki

Ohjeessa ”Miten vedenlaadun havaintopaikan id löytyy” kerrotaan, miten pohja- tai pintaveden havaintopaikkojen yksilöiviä tunnistetietoja voi löytää ympäristöhallinnon hallinnoimien tietojärjestelmien avoimesta tiedosta tai ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä olevasta Pisara-järjestelmästä. Ohje on suunnattu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille ja kaikille muille vedenlaadusta kiinnostuneille henkilöille.

Menetelmäohje kerrostuville järville soveltuvalle alusveden suodatukselle

Järvien kestävämpi kunnostus kaipaa tuekseen uusia, ravinteiden poistoon tähtääviä menetelmiä. Kerrostuville järville soveltuva suljetun kierron alusveden suodatusmenetelmä on yksi järveen kertyneiden ravinteiden poistoon tähtäävistä menetelmistä, joka voi parhaimmillaan tuottaa myös kiertotaloushyötyjä. Suljetun kierron alusveden suodatus on perinteisen alusveden poiston sovellus, jossa johdetaan runsaasti ravinteita ja rautaa sisältävää hapetonta alusvettä alapuolisen vesistön sijasta rannalle sijoitettuun suodatusyksikköön ja käsitelty vesi johdetaan ravinnesuodattimen jälkeen takaisin järveen. Menetelmäohjeessa kuvataan alusveden suodatuksen suunnittelun, toteutuksen ja seurannan kannalta oleelliset asiat.

Ympäristöarvojen huomioiminen ojitushankkeissa luonnonmukaisten menetelmien avulla

Yhteisen ojituksen tuki on osa maatilan investointitukia, joilla tuetaan myös muita maatalouden rakentamishankkeita. Uuden tukijärjestelmän tavoitteena on se, että hankkeissa huomioidaan peltojen kuivatustilan paranemisen lisäksi ojituksesta aiheutuvien vahinkojen ja haittojen ehkäiseminen. Mitä monipuolisemmin hankkeessa on käytetty tarkoituksenmukaisia ja hankealueelle sopivia ratkaisuja, sitä myönteisempi vaikutus sillä on vesiensuojeluun ja vesitalouteen. Oheisiin toimenpidekortteihin on kuvattu menetelmiä, joilla edellä mainittuja ojitussuunnitelman tarkoituksenmukaisia ehtoja voidaan hankkeessa täyttää.