Peltojen kuivatustilan parantamiseksi on lähivuosina tehtävä laajasti toimenpiteitä ojissa ja maatalouspuroissa. Kaksitasouoma on Valumavesi-projektin tutkimusten mukaan pitkällä tähtäimellä perinteistä uomaperkausta parempi ratkaisu. Kaksitasouoma ei esimerkiksi tukkeudu niin helposti, jolloin uoman raskaat kunnostus- ja ylläpitokaivuut vähenevät merkittävästi.
Valuma-aluesuunnittelua on kehitetty maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeissa, mutta vakiintuneiden menetelmien puute, alueelliset erot, rahoituksen sirpaleisuus ja yhtenäisten ohjeiden puuttuminen ovat haitanneet valuma-aluesuunnittelun laajamittaista toteutusta. Maa-ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmassa toteutetut SysteemiHiili-ja HiiliVie-hankkeet ovat vastanneet tähän haasteeseen kehittämällä ilmastoviisaita ja kestäviä toimintamalleja ja ohjeistuksia.
Tässä julkaisussa esitellään tarkastelluista hankkeista tunnistettuja hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja sekä SysteemiHiili-hankkeessa kehitetty kaksivaiheinen, paikkatietoaineistoon pohjautuva indeksipohjainen lähestymistapa valuma-aluetason vesienhallinta- ja ilmastokestävyystarkasteluihin.
Raportissa kuvataan KUNNOS-työkalun soveltaminen Oulujoen vesistössä sijaitsevalla suometsävaltaisella Vuolijoen valuma-alueella. Tavoitteena oli arvioida suometsien kuivavara, ojien kunnostuksen ja tuhkalannoituksen vaikutus metsien kasvuun sekä löytää aineistojen avulla metsätalouden vesiensuojelurakenteiden mahdollisia paikkoja.
Muhosjoen valuma-alueella tehtiin yleissuunnitelmatasoinen selvitys valituilta tarkastelualueista pohjautuen aikaisemmin tehtyihin paikkatietotarkasteluihin. Kohdealueiden ominaispiirteitä tarkasteltiin ja niille ehdotettiin toimenpiteitä.
Muhosjoen valuma-alueella tehtiin vesienhallintaan ja ilmastokestävyyteen liittyviä paikkatietotarkasteluja hyödyntäen kehitettyä kaksivaiheista lähestymistapaa. Raportissa kuvataan lähestymistavan ensimmäistä vaihetta.