Tutkimustiivistelmä Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttötutkimus Imatran seudulla -tutkimuksesta. Tutkimuksessa tehtiin useiden erilaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuuden seurantaa.
Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli tarkastella miten pohjavedenottamot sijoittuvat suhteessa pintavesiin sekä arvioida yleisluonteisesti, lähinnä paikkatietotarkastelun perusteella, voiko niille imeytyä vettä vesistöistä tai merestä.
Tämä opas on tarkoitettu pienten pohjavesilaitosten hoitajille. Se sisältää tietoa pohjaveden muodostumisesta, pohjavesiä uhkaavista riskeistä ja niiden hallinnasta, talousveden valmistukseen liittyvistä ohjeista ja määräyksistä, vesilaitostekniikasta sekä pohjavesilaitoksen ylläpidosta ja omavalvonnasta.
Selvityksessä on arvioitu vuosien 2002 ja 2003 poikkeuksellinen kuivuuden vaikutuksia vesivarojen käyttöön, maa- ja metsätalouteen, kiinteistöihin ja vesien tilaan.
Päätöksen toiminta-alueesta tekee yleensä kunnanvaltuusto. Toiminta-aluepäätöksen tekee kunnanvaltuusto tai muu kunnan hallintosäännössä määrätty toimielin. Päätös on aina perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2022-09/2024
Lomakepohja tulvan poikkeuksellisuuslausunnon tilaamiseksi ja tietojen toimittamiseksi Suomen ympäristökeskukseen arvioinnin tueksi.
Tähän kirjallisuuskatsaukseen on koottu ajankohtaista tutkimukseen perustuvaa tietoa luonnonmukaisten ohitusuomien hyödyistä ja haasteista.
Nykyinen peruskuivatuksen tukijärjestelmä päättyi vuoden 2022 lopussa. Kansallinen peruskuivatuksen tukijärjestelmä oli vanhentunut ja päällekkäinen mm. kosteikkotukien kanssa sekä on myös vaikeasti sovitettavissa EU:n valtiontukijärjestelmään.
Vuodesta 2023 lähtien peruskuivatusta tuetaan yhteisenä ojitusinvestointina, osana maatilan investointitukea, jolla jo tuetaan muita maatalouden rakentamisinvestointeja ja esimerkiksi salaojitusta. Näin peruskuivatuksen tukeminen on investointitukena osana maatalouden rakennetukijärjestelmää.
Luonnonmukaiset ratkaisut vesienhoidossa -opas on laadittu yleistajuiseksi koosteeksi ongelmista ja niihin räätälöidyistä luonnonmukaisista ratkaisuista osana kokonaisvaltaista vesienhoitoa. Opas ei sisällä kaikkia olemassa olevia vesienhoidon menetelmiä, vaan se on koottu tietopaketiksi käytännön kokemusten pohjalta.
Yhteisen ojituksen tuki on osa maatilan investointitukia, joilla tuetaan myös muita maatalouden rakentamishankkeita. Uuden tukijärjestelmän tavoitteena on se, että hankkeissa huomioidaan peltojen kuivatustilan paranemisen lisäksi ojituksesta aiheutuvien vahinkojen ja haittojen ehkäiseminen. Mitä monipuolisemmin hankkeessa on käytetty tarkoituksenmukaisia ja hankealueelle sopivia ratkaisuja, sitä myönteisempi vaikutus sillä on vesiensuojeluun ja vesitalouteen. Oheisiin toimenpidekortteihin on kuvattu menetelmiä, joilla edellä mainittuja ojitussuunnitelman tarkoituksenmukaisia ehtoja voidaan hankkeessa täyttää.
Det nationella stödet för grundtorrläggning upphörde vid utgången av 2022. Stödet hör nu till de EU-finansierade jordbruksstöden. Stödet för gemensamma dikningsprojekt ingår i investeringsstödet genom vilket andra byggprojekt inom jordbruket redan stöds.
Tietokortti vesienhallinnan hyvistä käytännöistä suometsissä. Suometsien vesienhallinta vaatii kivennäismaita enemmän suunnittelua ja investointeja. Toimenpiteillä on merkittävä vaikutus veden pidättämiseen ja vesistökuormitukseen.
Tietokortti pidennetyn kiertoajan käytöstä ja vaikutuksista metsätaloudessa. Pidennetyllä kiertoajalla tarkoitetaan metsänkasvatustapaa, jossa sovelletaan suosituksia pidempiä kiertoaikoja. Sopivan kiertoajan valintaan vaikuttavat sekä metsätyyppi että metsän sijainti ja terveydentila.
Tietokortti kertoo oikein ajoitettujen metsänhoitotoimien vaikutuksista. Mukana on metsänlannoitus, turvemaiden tuhkalannoitus, kasvatuslannoitus ja muut hoitotyöt.