array(677) {
[0]=>
object(WP_Post)#14088 (24) {
["ID"]=>
int(4747)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2026-03-03 15:05:17"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-03-03 13:05:17"
["post_content"]=>
string(1227) "Havaintoasemilla tehtäviä kenttätöitä on kuvattu ja ohjeistettu
Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirjassa . Videoilla käsikirjan ohjeita ja vaatimuksia käydään läpi käytännönläheisessä muodossa todellisissa mittaus- ja työtilanteissa.
Videot on tehty Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.
Tutustu hydrologiseen seurantaan vesi.fi-sivuston vesitietopankista:
Hydrologinen seuranta"
["post_title"]=>
string(49) "Ohjevideot hydrologisen seurannan kenttätöistä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(46) "ohjevideot-hydrologisen-seurannan-kenttatoista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-03-03 15:05:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-03-03 13:05:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4747"
["menu_order"]=>
int(1)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[1]=>
object(WP_Post)#14089 (24) {
["ID"]=>
int(4744)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2026-03-03 14:58:22"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-03-03 12:58:22"
["post_content"]=>
string(1197) "Järvien ja jokien pinnankorkeutta mitataan yleensä paineanturilla varustetuilla mittalaitteilla, mutta niiden toiminnan seuraamiseksi vedenkorkeus on tarkistettava säännöllisesti myös vedenkorkeusasteikolta tai muulta liikkumattomalta mittauskohteelta. Videossa kerrotaan vedenkorkeusasteikoista ja niiden lukemisesta.
Lisätietoja vedenkorkeusmittauksista voit lukea
Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirjasta.
Tutustu myös muihin saman sarjan ohjevideoihin:
Ohjevideot hydrologisen seurannan kenttätöistä. Videot on tehty Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.
https://youtu.be/MJMq5ZZll7A?si=UIM2mC2_BvbkYmNj"
["post_title"]=>
string(68) "Hydrologisen seurannan kenttätyöt - Vedenkorkeusasteikon lukeminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(64) "hydrologisen-seurannan-kenttatyot-vedenkorkeusasteikon-lukeminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-03-03 15:16:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-03-03 13:16:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4744"
["menu_order"]=>
int(2)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[2]=>
object(WP_Post)#14090 (24) {
["ID"]=>
int(4741)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2026-03-03 14:51:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-03-03 12:51:12"
["post_content"]=>
string(1231) "Järvien ja jokien pinnankorkeuden mittaamiseen käytettävien asteikkojen, pohjapaalujen ja muiden mittauskohteiden korkeus voi vuosien kuluessa muuttua. Muutosten seuraamiseksi ja niistä aiheutuvien virheiden korjaamiseksi mittauskohteet tulee vaaita säännöllisesti korkeuskiintopisteiltä. Videossa käydään läpi tarkistusvaaituksen vaiheet.
Tarkemmat ohjeet ja vaatimukset vaaituksille löytyvät
Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirjasta.
Tutustu myös muihin saman sarjan ohjevideoihin:
Ohjevideot hydrologisen seurannan kenttätöistä. Videot on tehty Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.
https://youtu.be/8ru4p0WebBo?si=xxL8b5_z5gHuvXW9"
["post_title"]=>
string(73) "Hydrologisen seurannan kenttätyöt - Vedenkorkeusaseman tarkistusvaaitus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(69) "hydrologisen-seurannan-kenttatyot-vedenkorkeusaseman-tarkistusvaaitus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-03-03 15:15:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-03-03 13:15:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4741"
["menu_order"]=>
int(3)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[3]=>
object(WP_Post)#14091 (24) {
["ID"]=>
int(4736)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2026-03-03 14:38:15"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-03-03 12:38:15"
["post_content"]=>
string(1245) "Pohjaveden pinnankorkeutta mitataan maan sisään pystysuoraan asennetuista havaintoputkista. Videossa kuvataan pohjaveden korkeuden mittaus elektronisella mittanauhalla sekä havaintoputken syvyyden ja maanpäällisen osan mittaukset, joilla seurataan, kertyykö putken pohjalle lietettä ja pysyykö putki paikoillaan maassa vai onko se liikkunut vuosien mittaan.
Lisätietoja pohjavesimittauksista voit lukea
Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirjasta.
Tutustu myös muihin saman sarjan ohjevideoihin:
Ohjevideot hydrologisen seurannan kenttätöistä. Videot on tehty Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.
https://youtu.be/YeiWfJFSxjs?si=hQ1XZQl4naUl7cSH"
["post_title"]=>
string(66) "Hydrologisen seurannan kenttätyöt - Mittaukset pohjavesiasemilla"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "hydrologisen-seurannan-kenttatyot-mittaukset-pohjavesiasemilla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-03-04 15:49:20"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-03-04 13:49:20"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4736"
["menu_order"]=>
int(4)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[4]=>
object(WP_Post)#14092 (24) {
["ID"]=>
int(4195)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2025-05-19 12:34:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-05-19 09:34:33"
["post_content"]=>
string(12038) "Enligt lagen om vattentjänster gäller upplysningsplikt utan begäran vattentjänstverk som levererar hushållsvatten och stora anläggningar som levererar minst 10 m
3 hushållsvatten per dygn eller för minst 50 personers behov. Verket måste minst en gång per år skicka följande information direkt till kunden, till exempel i samband med fakturan:
- mängden hushållsvatten som levererats till kunden, minst per år och per faktureringsperiod
- den årliga trenden för kundens användning av hushållsvatten och jämförelse med motsvarande kunders genomsnittliga förbrukning av hushållsvatten
- bruksavgift för levererat hushållsvatten per liter och kubikmeter
- grundavgiften för kundens hushållsvatten per år eller faktureringsperiod
- länk till webbplatsen där vattenanvändarna informeras
Dessutom måste verket säkerställa att ett sammandrag av uppfyllandet av kvalitetskraven och kvalitetsmålen för hushållsvatten under föregående år finns tillgängligt på nätet. Verket måste påminna sina kunder (t.ex. ett husbolag) om att kunden är skyldig att vidarebefordra ovanstående information till den slutliga användaren av hushållsvattnet (t.e.x. husbolagets invånare).
NTM-centralens enhet för Vattentjänsttjänster anordnade ett webbinarium om upplysningsplikten i december 2024.
Vid webbinariet fördes en aktiv diskussion och vissa frågor kunde inte besvaras direkt under tillfället, utan har utretts av NTM-centralen. Nedan hittar du sammanställda svar på frågorna.
Vanliga frågor om tillsyn och NTM-centralens roll
Vilken myndighet övervakar att vattentjänstverket informerar enligt förordning 6/2023 (Statsrådets förordning om informationssystemet för vattentjänster och upplysningsplikten)? Hur övervakas informationsskyldigheten i praktiken? NTM-centralens nationella enhet för vattentjänster (NTM-centralen i Södra Savolax), övervakar vattentjänstverkens upplysningsplikt. Upplysningsplikten övervakas bland annat vid tillsynssmöten och baserat på kundkontakter.
Informerar NTM-centralen husbolagen om deras skyldighet att vidarebefordra information till invånarna? Är branschorganisationerna medvetna om denna skyldighet att vidarebefordra information? NTM-centralen utarbetar ett meddelande till Finlands Fastighetsförbund, som delar information till sina medlemmar. Vattentjänstverken bör också påminna sina kunder (husbolag) om att vidarebefordra informationen till slutliga användare.
Frågor om upplysningsplikten på nätet
Vad innebär den årliga sammanfattningen om hushållsvattnets kvalitet? Räcker ett enskilt vattenprovresultat som årlig sammanfattning? Verken måste informera kunderna på nätet, till exempel på sin egen webbplats eller via tjänsten vatten.fi, om uppfyllandet av kvalitetskraven under föregående kalenderår (årlig sammanfattning). Om upplysningsplikten på nätet inte är möjlig, kan informationen ges till exempel i samband med fakturan eller kundbrevet. En lämplig text kan vara: "Vattenandelslags hushållsvatten har under 2023 uppfyllt de kvalitetskrav och mål som föreskrivs enligt hälsoskyddslagen." Eller om det har förekommit överskridanden, kan det anges till exempel: "Vattenandelslags hushållsvatten har under 2023 inte uppfyllt alla kvalitetskrav och mål som föreskrivs enligt hälsoskyddslagen. Nickelhalten i hushållsvattnet har överskridits i provet som togs i juni (uppmätt halt x, gränsvärde y). I övrigt uppfylldes kvalitetskraven och målen." Verken kan också informera om eventuella skador som kan orsakas av hög nickelhalt, vad överskridandet beror på och om samma problem fortfarande är möjligt.
Verket måste beakta att ett enskilt vattenprovresultat inte är en årlig sammanfattning.
Generellt är det enklaste sättet att uppfylla informationsskyldigheten om hushållsvattnets kvalitet att informera kunderna om att kvalitetsinformationen om verkets levererade hushållsvatten finns på vatten.fi-tjänsten och lägga till en direktlänk till vatten.fi i fakturan till verkets information. Genom vatten.fi kan verket hantera både de senaste provresultaten och upplysningsplikten om uppfyllandet av kvalitetskraven i den årliga sammanfattningen. Upplysningsplikten gäller alla de aktörer som hälsoskyddsmyndigheten har definierat som tillhörande de så kallade "stora hushållsvattenförordningen (1352/2015)".
När kommer den årliga sammanfattningstabellen att finnas tillgänglig på vatten.fi-tjänsten? En skriftlig årlig sammanfattning håller på att utarbetas för vatten.fi-tjänsten som underhålls av Finlands miljöcentral, men den har försenats av tekniska skäl. Utmaningar har uppstått vid sammanställningen av information från olika datasystem. Funktionen kommer nu att bli tillgänglig. Informationen har dock inte kunnat införas retroaktivt, så den kommer att visas för första gången för år 2025. Informationen kommer att visas i
nyckeltal i sammanfattningsform och mer detaljerad information om överskridande variabler kommer att visas i informationen per vattendistributionsområde.
Informationen kan, innan denna funktion är färdigställd, anges på verkets egen webbplats. Verket kan också själv lägga till informationen på vatten.fi-tjänsten på sin egen anläggningsspecifika sida. Tillägg sker via datasystemet för vattentjänstsystemet (Veeti) under avsnittet Organisationens uppgifter > Beskrivning av vattentjänstorganisationen. Ett tredje alternativ är att informera om detta i samband med annan direkt information, till exempel via fakturan eller meddelandet.
Frågor om direkt information till kunden
Vad innebär bruksavgiften för hushållsvatten? Bruksavgiften är en avgift som faktureras till konsumenten och vars storlek bestäms av vattenmängden (hushållsvatten + avloppsvatten). Grundavgiften är en summa som faktureras till konsumenten vid varje faktureringstillfälle (eventuell mätaravgift läggs till denna taxa). Bruksavgiften och grundavgiften ska anges separat, till exempel bruksavgiften för vatten är x €/m³ eller y €/l. Grundavgiften för vatten är €/år (eller till exempel 6 månader, om faktureringsperioden är kortare). Om verket har en gemensam bruksavgift för hushållsvatten och avloppsvatten, ska verket själv uppskatta hur stor del av bruksavgiften som avser hushållsvatten.
Upplysningsplikten gäller endast taxor för hushållsvatten.
Förordningen kräver att informera om hushållvattenanvändningen kundspecifikt och att jämföra med genomsnittlig förbrukning för motsvarande kunder. Jämförs förbrukningen med uppgifterna från Motivas enkätundersökning? Jämförelsen görs enligt kundtyper (egnahemshus, radhus, flerbostadshus). För andra kundtyper behöver ingen jämförelseinformation om genomsnittlig förbrukning för motsvarande kunder ges.
Som jämförelseinformation för dessa modellfastigheter kan de jämförelseuppgifter som används i datasystemet för vattentjänster (Veeti) och i Vattenverksföreningens taxekalkyl användas. Dessa finns i tabellen i
instruktionen.
Jämförelseinformationen behöver alltså inte anpassas efter antalet personer, till exempel med uppgifterna från Motivas enkätundersökning om liter/person/dygn.
Finns det jämförelseinformation om vattenförbrukning för fritidsbostäder? För närvarande finns det ingen jämförelseinformation om vattenförbrukning för fritidsbostäder. Användningsgraden och utrustningsnivån för fritidsbostäder varierar så mycket att det skulle vara svårt att göra en bedömning av ett exempelobjekt. Jämförelse behöver endast göras för egnahemshus, radhus och flerbostadshus.
Räcker det att informera kunderna via ett elektroniskt system, till exempel en kundapplikation, om de nödvändiga uppgifterna finns där? Ja, det räcker. Informationen kan ges på många olika sätt: Informationen kan ges till kunden till exempel i samband med fakturan eller via en mobilapplikation eller motsvarande kundtjänstsystem. Informationen kan också ges till kunderna genom ett separat meddelande eller kundbrev.
Verket ska informera om att kundspecifika förbrukningsuppgifter finns tillgängliga i kundapplikationen. Det ska också informeras om att om kunden inte använder applikationen, kan de kundspecifika uppgifterna begäras från vattentjänstverket. Då ska uppgifterna ges till kunden på annat sätt (till exempel i pappersform). Vattentjänstverket ska säkerställa att informationskanalerna är lättillgängliga för kunderna.
Är det möjligt att ge denna typ av kundinformation elektroniskt via e-post och krävs det i så fall ett separat samtycke från kunderna för elektronisk kundkommunikation? E-post kan vara ett sätt att informera. Det krävs inget separat samtycke från kunderna för elektronisk information i detta fall. När det gäller behandling av personuppgifter är verket som registeransvarig dock skyldig att bedöma riskerna och rutinerna för behandling av personuppgifter, inklusive säkerhet.
Mer information: Dataskyddslag;
https://www.finlex.fi/sv/lagstiftning/2018/1050
EUs Dataskyddsförordningen 2016/679;
https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2016/679
Hur mycket kostar det att genomföra direkt information till kunden? Kostnaderna för att informera kunderna varierar beroende på leverantör. För att få mer exakta prisuppgifter rekommenderas att diskutera med din egen system-/faktureringsleverantör.
Andra frågor
Partivattenverket tar vattenprover från alla sina kunders nätverk (kommunala anläggningar, vattenandelslag). Vem är skyldig att lägga in vattenprovresultaten i tjänsten vatten.fi?
Tjänsten vatten.fi har en funktion som underlättar offentliggörandet av kvalitetsuppgifter från vattenanläggningar. Uppgifterna kommer direkt från VATI-systemet, som används av hälsoskyddsmyndigheterna, enligt programmet för kontrollundersökningar. Det är bra att kontrollera hur uppgifterna för er verket visas i tjänsten vatten.fi. Om vattenprovresultaten inte visas i tjänsten vatten.fi, kontakta hälsoskyddsmyndigheten.
Om ett vattentjänstverk publicerar en testrapport för vattenprovresultat på sin webbplats, måste personuppgifter tas bort?
Om testrapporter publiceras på webbplatsen ska personuppgifter om privatpersoner (t.ex. namn och adress) tas bort. Vid publicering av uppgifter ska principerna för dataskydd följas:
https://tietosuoja.fi/sv/dataskyddsprinciper.
Om provtagningsplatsen måste tas bort enligt dataskyddsprinciperna, ska det säkerställas att provet på annat sätt kan kopplas till rätt vattendistributionsområde. Dessutom ska laboratoriets anvisningar för publicering av testrapporter följas.
Visas adresserna till provtagningsplatserna i tjänsten vatten.fi?
Nej. I tjänsten vatten.fi visas endast provresultaten per vattendistributionsområde."
["post_title"]=>
string(59) "Informationskort om upplysningsplikten inom vattentjänster"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(58) "informationskort-om-upplysningsplikten-inom-vattentjanster"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-05-19 14:27:00"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-05-19 11:27:00"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4195"
["menu_order"]=>
int(45)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[5]=>
object(WP_Post)#14093 (24) {
["ID"]=>
int(4191)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2025-05-19 14:34:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-05-19 11:34:57"
["post_content"]=>
string(12723) "Vesihuoltolain pyytämättä tiedottaminen -tiedottamisvelvollisuus koskee vettä toimittavia vesihuoltolaitoksia ja muita vettä toimittavia isoja laitoksia (yli 10 m
3/vrk tai 50 hlö). Laitoksen tulee vähintään kerran vuodessa lähettää asiakkaalle suoraan esimerkiksi laskun yhteydessä seuraavat tiedot:
- asiakkaalle toimitetun talousveden määrä vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti
- asiakkaan talousveden käytön vuosittainen suuntaus ja vertailu vastaavien asiakkaiden keskimääräiseen talousveden kulutukseen
- toimitetun talousveden käyttömaksu litraa ja kuutiometriä kohti
- asiakkaan talousveden perusmaksu vuosi- tai laskutuskausikohtaisesti
- linkki verkkosivustolle, jossa tiedotetaan vedenkäyttäjiä.
Lisäksi laitoksen tulee huolehtia, että yhteenveto talousveden laatuvaatimusten ja laatutavoitteiden täyttymisestä edellisen vuoden aikana on saatavilla tietoverkossa. Laitoksen tulee muistuttaa asiakkaitaan siitä, että asiakkaalla (esim. taloyhtiö) on velvollisuus välittää edellä mainitut tiedot talousveden loppukäyttäjälle (esim. taloyhtiön asukkaat).
- Lue tarkemmin tiedottamisvelvollisuudesta ELY-keskuksen laatimasta. toimintaohjeesta.
ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut -yksikkö järjesti joulukuussa 18.10.2024 webinaarin vesihuoltolaitosten pyytämättä tiedottamisesta.
Webinaarissa käytiin aktiivista keskustelua ja osa kysymyksistä oli sellaisia, johon ei suoraan tilaisuudessa pystytty antamaan vastausta, vaan asiaa on selvitetty ELYssä. Alta löydät kootut vastaukset kysymyksiin.
Yleisiä kysymyksiä valvonnasta ja ELYn roolista
Mikä viranomainen valvoo, että vesihuoltolaitos tiedottaa asetuksen 6/2023 mukaisesti? Miten tiedottamisvelvollisuuden täyttämistä valvotaan käytännössä? ELY-keskuksen valtakunnallinen vesihuoltopalvelut -yksikkö eli Etelä-Savon ELY-keskus valvoo vesihuoltolaitosten tiedottamisvelvollisuutta. Tiedottamisvelvollisuuden täyttämistä valvotaan mm. valvontatapaamisien yhteydessä ja asiakasyhteydenottojen perusteella.
Infoaako ELY-keskus kiinteistöyhtiöiden velvollisuudesta välittää tietoa asukkaille? Ovatko toimialayhdistykset tietoisia tästä tiedon välittämisen velvollisuudesta? ELY-keskus on laatinut asiasta tiedotteen Suomen Kiinteistöliitolle, joka on jakanut tietoa jäsenilleen. Vesihuoltolaitosten on myös hyvä muistuttaa asiakkaitaan (taloyhtiöitä) tiedon toimittamisesta loppukäyttäjille.
Kuka on vastuussa taloyhtiöiden asukkaille tiedottamisesta? Vesihuoltolaitoksen tulee toimittaa tiedot asiakkailleen, esimerkiksi taloyhtiölle.
Taloyhtiön tulee välittää vesihuoltolaitokselta saamansa tiedot asukkaille. Taloyhtiö voi välittää tiedot valitsemallaan tavalla. Yksinkertaisia tapoja tietojen välittämiseen ovat esimerkiksi:
- Laitoksen toimittamien tietojen liittäminen yhtiövastikkeen perimisen yhteydessä toimitettavaan laskuun
- Tietojen välittäminen digitaalisella sovelluksella
- Tietojen liittäminen yhtiökokousasiakirjojen yhteyteen
- Vesihuoltolaitoksen toimittamien tietojen kiinnittäminen taloyhtiön ilmoitustaululle
Näiden toimenpiteiden avulla varmistetaan, että asukkaat saavat tarvittavat tiedot talousvedestä ja sen laadusta.
Kysymyksiä tiedottamisesta tietoverkossa
Mitä tarkoitetaan talousveden laatua koskevalla vuosiyhteenvedolla? Riittääkö yksittäinen vesinäytetulos vuosiyhteenvedoksi? Laitoksen tulee tiedottaa asiakkaita tietoverkossa esimerkiksi omilla nettisivuillaan tai vesi.fi-palvelussa laatuvaatimusten täyttymisestä edellisen kalenterivuoden aikana (vuosiyhteenveto). Mikäli tietoverkossa tiedottaminen ei ole mahdollista, niin tiedottaminen voidaan tehdä esimerkiksi laskun tai asiakaskirjeen yhteydessä. Sopiva teksti voisi olla vaikka: "Vesiosuuskunnan talousvesi on vuonna 2023 täyttänyt terveydensuojelulain nojalla säädetyt talousveden laatuvaatimukset ja -tavoitteet." Tai jos ylityksiä on ollut, voidaan todeta esimerkiksi, että: "Vesiosuuskunnan talousvesi ei ole vuonna 2023 täyttänyt kaikkia terveydensuojelulain nojalla säädettyjä talousveden laatuvaatimuksia ja -tavoitteita. Talousveden nikkelipitoisuus on ylittynyt kesäkuussa otetussa näytteessä (mitattu pitoisuus x, raja-arvo y). Muutoin laatuvaatimukset ja -tavoitteet täyttyivät." Laitos voi myös kertoa, mitä mahdollisia haittoja korkeasta nikkelipitoisuudesta voi aiheutua, mistä ylitys on johtunut ja onko sama ongelma edelleen mahdollinen.
Laitoksen tulee huomioida, että yksittäinen vesinäytetulos ei ole vuosiyhteenveto.
Pääsääntöisesti helpoin tapa täyttää talousveden laatua koskeva tiedottamisvelvoite on kertoa asiakkaille, että laitoksen toimittaman talousveden laatutiedot löytyvät vesi.fi -palvelusta ja lisätä laskuun suoralinkki vesi.fi:hin oman laitoksen tietoihin. Vesi.fi:n kautta laitos saa hoidetuksi sekä viimeisimmän näytteen tulosten, että laatuvaatimusten täyttymisen vuosiyhteenvedon tiedottamisen. Tiedottamisvelvoite koskee kaikkia niitä toimijoita, jotka terveydensuojeluviranomainen on määritellyt kuuluvaksi ns. "ison talousvesiasetuksen (1352/2015)" mukaisiin laitoksiin.
Koska vuosiyhteenvetotaulukko on tulossa Vesi.fi -palveluun? Syken ylläpitämään Vesi.fi -palveluun on tekeillä sanallinen vuosiyhteenveto, mutta se on viivästynyt teknisistä syistä. Haasteita on tuonut eri tietojärjestelmissä olevien tietojen yhdistäminen. Ominaisuus on tulossa nyt käyttöön. Tietoja ei kuitenkaan ole saatu järjestelmään takautuvasti, joten tiedot näkyvät ensimmäisen kerran vuoden 2025 osalta. Tieto näkyy
tunnusluvuissa yhteenvetomuodossa sekä tarkemmat tiedot ylittyvistä muuttujista ovat näkyvillä vedenjakelualueittaisissa tiedoissa.
Tiedon voi ennen tämän toiminnallisuuden valmistumista ilmoittaa laitoksen omalla nettisivulla. Laitos voi myös itse lisätä tiedon vesi.fi-palveluun omalle laitoskohtaiselle sivulleen. Lisääminen tapahtuu Vesihuollon tietojärjestelmän (Veeti) kautta kohdasta organisaation tiedot > Vesihuoltolaitoksen kuvaukset. Kolmantena vaihtoehtoa on tiedottaa asiasta muun suoran tiedottamisen yhteydessä esim. laskun tai tiedotteen avulla.
Kysymyksiä asiakkaan suorasta tiedottamisesta
Mitä tarkoitetaan talousveden käyttömaksulla? Käyttömaksu on maksu, joka laskutetaan kuluttajalta ja jonka suuruus määräytyy vesimäärän (talousvesi + jätevesi) mukaan. Perusmaksu on summa, joka laskutetaan kuluttajalta jokaisen laskun yhteydessä (mahdollinen mittarimaksu lasketaan lisäksi tähän taksaan). Käyttömaksu ja perusmaksu tulee ilmoittaa erillisinä esim. veden käyttömaksu on x €/m3 eli y €/l. Veden perusmaksu on €/vuosi (tai esim. 6 kk, jos laskutuskausi on lyhyempi). Jos laitoksella on yksi yhteinen käyttömaksu talousveden ja jäteveden osalta, niin laitoksen tulee itse arvioida kuinka suuri osuus käyttömaksusta kohdistuu talousveteen.
Tiedottamisvelvollisuus koskee vain talousvettä koskevia taksoja.
Asetus vaatii tiedottamaan talousvedenkäytöstä asiakaskohtaisesti ja kertomaan vertailun vastaavien asiakkaiden keskimääräiseen kulutukseen. Verrataanko siis kulutusta Motivan kyselytutkimuksen tietoihin? Vertailu tehdään asiakastyyppien mukaan (omakotitalo, rivitalo, kerrostalo). Muille asiakastyypeille ei tarvitse tiedottaa vertailutietoa vastaavien asiakkaiden keskimääräiseen kulutukseen.
Näiden mallikiinteistöjen vertailutietoina voidaan käyttää vesihuollon tietojärjestelmässä (Veeti) ja Vesilaitosyhdistyksen taksalaskelmassa käytettyjä vertailutietoja. Nämä löytyvät
ohjeessa olevasta taulukosta.
Vertailutietoa ei siis tarvitse räätälöidä henkilömäärän mukaan esim. Motivan kyselytutkimuksen litraa/hlö/vrk -tiedoilla.
Onko vapaa-ajan asutukselle vedenkulutuksen asiakastyyppikohtaista vertailutietoa? Toistaiseksi vedenkulutukselle ei ole saatavilla vertailutietoa vapaa-ajan asunnolle. Vapaa-ajan asunnon käyttöaste ja varustelutaso vaihtelevat niin paljon, että esimerkkikohteen arviointi olisi hankalaa. Vertailua ei tarvitse tehdä kuin omakotitalolle, rivitalolle ja kerrostalolle.
Riittääkö asiakkaiden tiedottaminen sähköisen järjestelmän esim. asiakassovelluksen kautta, jos sieltä löytyvät vaaditut tiedot? Kyllä riittää. Tietoa voi toimittaa monella eri tavalla: Tiedot voi toimittaa asiakkaalle esimerkiksi laskun yhteydessä tai matkapuhelinsovelluksen tai vastaavan asiakaspalvelujärjestelmän kautta. Tiedot voi toimittaa myös asiakkaille erikseen lähetettävällä tiedotteella tai asiakaskirjeellä.
Laitoksen tulee tiedottaa, että asiakaskohtaiset kulutustiedot ovat saatavilla asiakassovelluksesta. Samoin pitää tiedottaa, että mikäli asiakas ei käytä sovellusta, niin asiakaskohtaiset tiedot saa pyytämällä vesihuoltolaitokselta. Tällöin tiedot tulee toimittaa asiakkaalle muulla tavalla (esim. paperisena versiona). Vesihuoltolaitoksen on tärkeää varmistaa, että tiedotuskanavat ovat helposti saatavilla ja asiakkaiden käytettävissä.
Onko tämän tyyppisiä asiakastietoja mahdollista toimittaa asiakkaille sähköisesti sähköpostiin ja jos on, niin vaaditaanko tällöin asiakkailta erillistä suostumusta sähköiseen asiakasviestintään? Sähköposti voi olla yksi tiedottamistavoista.
Asiakkailta ei tarvita tässä tapauksessa erillistä suostumusta sähköiseen tiedottamiseen. Henkilötietojen käsittelyn osalta laitos rekisterinpitäjänä on kuitenkin velvollinen arvioimaan henkilötietojen käsittelyn riskit ja toimintatavat, mukaan lukien turvallisuus.
Tarkempia tietoja:
Tietosuojalaki;
https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/1050
Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679;
https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2016/679
Kuinka paljon asiakkaan suoran tiedottamisen toteutus maksaa?
Vesihuoltolaitosten tiedottamiseen käytettävien toteutustapojen hinnat vaihtelevat toimittajasta riippuen. Tarkempien hintatietojen saamiseksi suositellaan keskustelemaan oman järjestelmä/laskutustoimittajan kanssa.
Muita kysymyksiä
Tukkuvesiyhtiö ottaa vesinäytteet kaikkien asiakkaidensa verkostoista (kunnallinen laitos, vesiosuuskunnat). Kuka on velvollinen laittamaan vesinäytetulokset vesi.fi -palveluun? Vesi.fi-palveluun on luotu toiminto, joka helpottaa laitosten laatutietojen julkistamista. Tiedot sivuille tulevat suoraan terveydensuojeluviranomaisten käytössä olevasta VATI-järjestelmästä laitokselle tehdyn valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Kannattaa käydä katsomassa vesi.fi-palvelussa, miten laitoksenne tiedot näkyvät. Mikäli vesinäytetulokset eivät näy vesi.fi-palvelussa, niin ole yhteydessä terveydensuojeluviranomaiseen.
Jos vesilaitos julkaisee vesinäytetulosten testausselosteen verkkosivuillaan, niin tuleeko siitä poistaa henkilötiedot?
Mikäli testausselosteita julkaisee verkkosivuilla, tulee niistä poistaa yksityishenkilöiden henkilötiedot (esimerkiksi nimi ja osoite). Tietojen julkaisussa on noudatettava tietosuojaperiaatteita:
https://tietosuoja.fi/tietosuojaperiaatteet. Jos näytteenottopiste on poistettava tietosuojaperiaatteiden mukaisesti, tulee huomioida, että näyte tulee jollakin muulla tavalla kohdistaa oikealle vedenjakelualueelle. Lisäksi tulee noudattaa laboratorion ohjeistusta testausselosteiden julkaisemisessa.
Näkyykö vesi.fi-palvelussa näytteenottopisteiden osoitteet? Ei näy. Vesi.fi-palvelussa näkyy vain näytteenottotulokset vedenjakelualueittain."
["post_title"]=>
string(80) "Tietokortti vesihuollon pyytämättä tiedottaminen -tiedottamisvelvollisuudesta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(76) "tietokortti-vesihuollon-pyytamatta-tiedottaminen-tiedottamisvelvollisuudesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-12-02 10:49:02"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-12-02 08:49:02"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4191"
["menu_order"]=>
int(46)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[6]=>
object(WP_Post)#14094 (24) {
["ID"]=>
int(4014)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-01-31 16:39:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-01-31 14:39:02"
["post_content"]=>
string(359) "Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaavat karttatasot ovat julkaistu Paikkatietoikkunassa. Kasvittumisaste-muuttujan valmiit laskentatulokset ja luokittelun luotettavuutta kuvaavat taustamuuttujat julkaistaan vesien- ja merenhoidon tietojärjestelmä Pisarassa, jossa ne toimivat neljännen vesienhoitokauden ekologisen tilan luokittelussa apumuuttujana."
["post_title"]=>
string(93) "Koneoppimispohjaiseen ilmakuvatulkintaan perustuva järvien vesikasvillisuuden tilanarviointi"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(92) "koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-01-31 16:39:02"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-01-31 14:39:02"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4014"
["menu_order"]=>
int(64)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[7]=>
object(WP_Post)#14095 (24) {
["ID"]=>
int(3993)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-01-20 15:03:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-01-20 13:03:06"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(43) "Handbok för vattenhushållningsdisponenter"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(41) "handbok-for-vattenhushallningsdisponenter"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-01-20 15:03:06"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-01-20 13:03:06"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3993"
["menu_order"]=>
int(67)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[8]=>
object(WP_Post)#14096 (24) {
["ID"]=>
int(3977)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2024-12-04 08:36:27"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-12-04 06:36:27"
["post_content"]=>
string(569) "Yhdistetyn kuivuusindeksin etu on, että sillä saadaan yhdellä katsauksella yleiskuva meteorologisesta (sadanta) ja hydrologisesta (maankosteus ja valunta) kuivuustilanteesta. Indeksi validoitiin perustuen saatavilla olevaan aineistoon kuivuuden aiheuttamista suorista tai epäsuorista vahingoista. Yleispiirteisen validoinnin perusteella indeksin varoittaessa kuivuudesta, myös todennäköisyys satotappioille, kuivuneille kaivoille ja maastopaloille kasvaa. Todennäköisyys vahingoille on sitä suurempi mitä vakavammasta kuivuusluokasta indeksin mukaan on kyse."
["post_title"]=>
string(43) "Yhdistetyn kuivuusindeksin menetelmäkuvaus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "yhdistetyn-kuivuusindeksin-menetelmakuvaus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-12-04 08:37:18"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-12-04 06:37:18"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3977"
["menu_order"]=>
int(69)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[9]=>
object(WP_Post)#14097 (24) {
["ID"]=>
int(3971)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-17 19:14:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-17 17:14:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(70) "Reviderat förslag till områden med översvämningsrisk i Nyland 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(61) "reviderat-forslag-till-omraden-med-oversvamningsrisk-i-nyland"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-17 19:25:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-17 17:25:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3971"
["menu_order"]=>
int(70)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[10]=>
object(WP_Post)#14098 (24) {
["ID"]=>
int(3926)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-11 17:32:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 15:32:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(150) "Sammandrag av responsen från samrådet, förslag till områden med översvämningsrisk i Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(138) "forslag-till-omraden-med-oversvamningsrisk-i-osterbotten-sodra-osterbotten-och-mellersta-osterbotten-sammandrag-av-responsen-fran-samradet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 17:32:56"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 15:32:56"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3926"
["menu_order"]=>
int(71)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[11]=>
object(WP_Post)#14099 (24) {
["ID"]=>
int(3924)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-11 17:30:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 15:30:33"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(118) "Reviderat förslag till områden med översvämningsrisk i Österbotten, Södraösterbotten och Mellersta Österbotten"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(109) "reviderat-forslag-till-omraden-med-oversvamningsrisk-i-osterbotten-sodraosterbotten-och-mellersta-osterbotten"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 17:41:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 15:41:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3924"
["menu_order"]=>
int(72)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[12]=>
object(WP_Post)#14100 (24) {
["ID"]=>
int(3918)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-11 16:45:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:45:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(61) "Gulahus: Evttohus Lappi mearkkašahtti dulveriskaguovlun 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "gulahus-evttohus-lappi-mearkkasahtti-dulveriskaguovlun-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 16:50:58"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:50:58"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3918"
["menu_order"]=>
int(73)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[13]=>
object(WP_Post)#14101 (24) {
["ID"]=>
int(3916)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-11 16:43:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:43:13"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(69) "Kuultõs: Eʹtǩǩõs Lappi miârkteeʹjen tuʹlvvriskkvuʹvdden 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(89) "kuultos-e%ca%b9t%c7%a9%c7%a9os-lappi-miarktee%ca%b9jen-tu%ca%b9lvvriskkvu%ca%b9vdden-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 16:43:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:43:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3916"
["menu_order"]=>
int(74)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[14]=>
object(WP_Post)#14102 (24) {
["ID"]=>
int(3914)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-11 16:32:00"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:32:00"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(69) "Kulluuttâs: Iävtuttâs Laapi merhâšittee tulveriskâkuávlun 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(61) "kulluuttas-iavtuttas-laapi-merhasittee-tulveriskakuavlun-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 16:59:59"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:59:59"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3914"
["menu_order"]=>
int(75)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[15]=>
object(WP_Post)#14103 (24) {
["ID"]=>
int(3911)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-11 16:27:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:27:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(62) "Kuulutus: Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "kuulutus-ehdotus-lapin-merkittaviksi-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 16:27:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:27:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3911"
["menu_order"]=>
int(76)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[16]=>
object(WP_Post)#14104 (24) {
["ID"]=>
int(3904)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-11 16:24:14"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:24:14"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(47) "Ehdotus Lapin maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(47) "ehdotus-lapin-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 16:24:14"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:24:14"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3904"
["menu_order"]=>
int(77)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[17]=>
object(WP_Post)#14105 (24) {
["ID"]=>
int(3897)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-11 11:39:14"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 09:39:14"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(59) "Eʹtǩǩõs Lappi mäddkååʹdd tuʹlvvriskkvuʹvdden 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(79) "e%ca%b9t%c7%a9%c7%a9os-lappi-maddkaa%ca%b9dd-tu%ca%b9lvvriskkvu%ca%b9vdden-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 16:01:51"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:01:51"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3897"
["menu_order"]=>
int(79)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[18]=>
object(WP_Post)#14106 (24) {
["ID"]=>
int(3890)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-11 10:52:16"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 08:52:16"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(54) "Iävtuttâs Laapi eennâmkode tulveriskâkuávlun 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(44) "iavtuttas-laapi-eennamkode-tulveriskakuavlun"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 16:03:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:03:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3890"
["menu_order"]=>
int(80)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[19]=>
object(WP_Post)#14107 (24) {
["ID"]=>
int(3884)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-11 10:43:51"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 08:43:51"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(48) "Evttohus Lappi eanangotti dulveriskaguovlun 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "evttohus-lappi-eanangotti-dulveriskaguovlun"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 16:05:19"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 14:05:19"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3884"
["menu_order"]=>
int(81)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[20]=>
object(WP_Post)#14108 (24) {
["ID"]=>
int(3875)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-04 17:15:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-04 15:15:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(81) "Reviderat förslag till områden med översvämningsrisk i Kymmenedalens landskap"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(77) "reviderat-forslag-till-omraden-med-oversvamningsrisk-i-kymmenedalens-landskap"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-04 17:15:56"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-04 15:15:56"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3875"
["menu_order"]=>
int(82)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[21]=>
object(WP_Post)#14109 (24) {
["ID"]=>
int(3871)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-04 17:11:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-04 15:11:04"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(112) "Sammandrag av responsen från samrådet, förslag till områden med översvämningsrisk i Kymmenedalens landskap"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(105) "forslag-till-omraden-med-oversvamningsrisk-i-kymmenedalens-landskap-sammandrag-av-responsen-fran-samradet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-04 17:11:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-04 15:11:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3871"
["menu_order"]=>
int(83)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[22]=>
object(WP_Post)#14110 (24) {
["ID"]=>
int(3864)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-04 11:15:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-04 09:15:06"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(85) "Tarkistettu ehdotus Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(85) "tarkistettu-ehdotus-varsinais-suomen-ja-satakunnan-maakuntien-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-12 00:06:12"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 22:06:12"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3864"
["menu_order"]=>
int(84)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[23]=>
object(WP_Post)#14111 (24) {
["ID"]=>
int(3862)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-04 01:05:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-03 23:05:52"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(70) "Tarkistettu ehdotus Pohjois-Karjalan maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(70) "tarkistettu-ehdotus-pohjois-karjalan-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-12 00:00:20"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 22:00:20"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3862"
["menu_order"]=>
int(85)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[24]=>
object(WP_Post)#14112 (24) {
["ID"]=>
int(3857)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-04 00:57:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-03 22:57:23"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(77) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Pohjois-Karjalan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(80) "ehdotus-pohjois-karjalan-tulvariskialueiksi-2014-yhteenveto-kuulemispalautteesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-04 00:57:23"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-03 22:57:23"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3857"
["menu_order"]=>
int(86)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[25]=>
object(WP_Post)#14113 (24) {
["ID"]=>
int(3853)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-01 14:54:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 12:54:55"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(70) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Uudenmaan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(69) "ehdotus-uudenmaan-tulvariskialueiksi-2014-kooste-kuulemispalautteesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 15:12:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 13:12:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3853"
["menu_order"]=>
int(87)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[26]=>
object(WP_Post)#14114 (24) {
["ID"]=>
int(3838)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-01 13:44:46"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 11:44:46"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(83) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Etelä-Savon maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(94) "ehdotus-etela-savon-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024-yhteenveto-lausunnoista-ja-kannanotoista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 13:44:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 11:44:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3838"
["menu_order"]=>
int(88)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[27]=>
object(WP_Post)#14115 (24) {
["ID"]=>
int(3835)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-01 13:40:08"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 11:40:08"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(121) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(126) "ehdotus-pohjanmaan-etela-pohjanmaan-ja-keski-pohjanmaan-maakuntien-tulvariskialueiksi-yhteenveto-lausunnoista-ja-kannanotoista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 13:42:37"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 11:42:37"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3835"
["menu_order"]=>
int(89)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[28]=>
object(WP_Post)#14116 (24) {
["ID"]=>
int(3827)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-01 13:37:40"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 11:37:40"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(102) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(109) "ehdotus-varsinais-suomen-ja-satakunnan-maakuntien-tulvariskialueiksi-yhteenveto-lausunnoista-ja-kannanotoista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 15:12:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 13:12:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3827"
["menu_order"]=>
int(90)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[29]=>
object(WP_Post)#14117 (24) {
["ID"]=>
int(3825)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-01 13:11:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 11:11:37"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(104) "Tarkistettu ehdotus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(102) "tarkistettu-ehdotus-pohjanmaan-etela-pohjanmaan-ja-keski-pohjanmaan-maakuntien-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-05 23:13:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-05 21:13:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3825"
["menu_order"]=>
int(91)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[30]=>
object(WP_Post)#14118 (24) {
["ID"]=>
int(3823)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-01 13:07:00"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 11:07:00"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(66) "Tarkistettu ehdotus Etelä-Savon maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(65) "tarkistettu-ehdotus-etela-savon-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 13:07:00"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 11:07:00"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3823"
["menu_order"]=>
int(92)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[31]=>
object(WP_Post)#14119 (24) {
["ID"]=>
int(3817)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-01 13:02:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 11:02:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(63) "Tarkistettu ehdotus Uudenmaan maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(63) "tarkistettu-ehdotus-uudenmaan-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 13:02:56"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 11:02:56"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3817"
["menu_order"]=>
int(93)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[32]=>
object(WP_Post)#14120 (24) {
["ID"]=>
int(3799)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 15:40:50"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:40:50"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(81) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Pirkanmaan maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(88) "ehdotus-pirkanmaan-maakunnan-tulvariskialueiksi-yhteenveto-lausunnoista-ja-kannanotoista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 23:58:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 21:58:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3799"
["menu_order"]=>
int(95)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[33]=>
object(WP_Post)#14121 (24) {
["ID"]=>
int(3794)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 15:37:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:37:25"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(64) "Tarkistettu ehdotus Pirkanmaan maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(64) "tarkistettu-ehdotus-pirkanmaan-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-30 15:37:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:37:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3794"
["menu_order"]=>
int(96)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[34]=>
object(WP_Post)#14122 (24) {
["ID"]=>
int(3791)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 15:28:07"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:28:07"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(67) "Tarkistettu ehdotus Pohjois-Savon maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(67) "tarkistettu-ehdotus-pohjois-savon-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-30 15:28:07"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:28:07"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3791"
["menu_order"]=>
int(97)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[35]=>
object(WP_Post)#14123 (24) {
["ID"]=>
int(3787)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 15:25:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:25:01"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(72) "Tarkistettu ehdotus Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(72) "tarkistettu-ehdotus-pohjois-pohjanmaan-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-30 15:25:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:25:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3787"
["menu_order"]=>
int(98)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[36]=>
object(WP_Post)#14124 (24) {
["ID"]=>
int(3783)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 15:21:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:21:48"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(70) "Tarkistettu ehdotus Päijät-Hämeen maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(67) "tarkistettu-ehdotus-paijat-hameen-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-30 15:21:48"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:21:48"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3783"
["menu_order"]=>
int(99)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[37]=>
object(WP_Post)#14125 (24) {
["ID"]=>
int(3778)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 15:16:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:16:43"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(59) "Tarkistettu ehdotus Lapin maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "tarkistettu-ehdotus-lapin-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-30 15:16:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:16:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3778"
["menu_order"]=>
int(100)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[38]=>
object(WP_Post)#14126 (24) {
["ID"]=>
int(3774)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 15:12:53"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:12:53"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(66) "Tarkistettu ehdotus Kymenlaakson maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(66) "tarkistettu-ehdotus-kymenlaakson-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-30 15:12:53"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:12:53"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3774"
["menu_order"]=>
int(101)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[39]=>
object(WP_Post)#14127 (24) {
["ID"]=>
int(3770)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 15:06:29"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:06:29"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(66) "Tarkistettu ehdotus Keski-Suomen maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(66) "tarkistettu-ehdotus-keski-suomen-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 23:55:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 21:55:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3770"
["menu_order"]=>
int(102)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[40]=>
object(WP_Post)#14128 (24) {
["ID"]=>
int(3763)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 14:59:17"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 12:59:17"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(51) "Tarkistettu ehdotus Kainuun tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(51) "tarkistettu-ehdotus-kainuun-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-30 14:59:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 12:59:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3763"
["menu_order"]=>
int(103)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[41]=>
object(WP_Post)#14129 (24) {
["ID"]=>
int(3766)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 15:03:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:03:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(67) "Tarkistettu ehdotus Kanta-Hämeen maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(66) "tarkistettu-ehdotus-kanta-hameen-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 13:59:20"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 11:59:20"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3766"
["menu_order"]=>
int(104)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[42]=>
object(WP_Post)#14130 (24) {
["ID"]=>
int(3749)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 14:53:35"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 12:53:35"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(69) "Tarkistettu ehdotus Etelä-Karjalan maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(68) "tarkistettu-ehdotus-etela-karjalan-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 23:54:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 21:54:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3749"
["menu_order"]=>
int(105)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[43]=>
object(WP_Post)#14131 (24) {
["ID"]=>
int(3746)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 14:29:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 12:29:21"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(74) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Pohjois-Savon tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(77) "ehdotus-pohjois-savon-tulvariskialueiksi-2024-yhteenveto-kuulemispalautteesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-30 14:29:21"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 12:29:21"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3746"
["menu_order"]=>
int(106)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[44]=>
object(WP_Post)#14132 (24) {
["ID"]=>
int(3743)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 14:25:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 12:25:11"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(94) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Pohjois-Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(87) "ehdotus-pohjois-pohjanmaan-merkittaviksi-tulvariskialueiksi-2024-lausuntojen-yhteenveto"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 14:47:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 12:47:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3743"
["menu_order"]=>
int(107)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[45]=>
object(WP_Post)#14133 (24) {
["ID"]=>
int(3740)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 14:21:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 12:21:21"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(76) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Lapin maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(80) "ehdotus-lapin-alueen-merkittaviksi-tulvariskialueiksi-palautekooste-ja-vastineet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-30 15:19:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 13:19:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3740"
["menu_order"]=>
int(108)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[46]=>
object(WP_Post)#14134 (24) {
["ID"]=>
int(3736)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 14:17:45"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 12:17:45"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(98) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Keski-Suomen maakunnan merkittäviksi tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(119) "ehdotus-keski-suomen-maakunnan-merkittaviksi-tulvariskialueiksi-yhteenveto-kuulemispalautteesta-kolmas-suunnittelukausi"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 14:06:36"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 12:06:36"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3736"
["menu_order"]=>
int(109)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[47]=>
object(WP_Post)#14135 (24) {
["ID"]=>
int(3732)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 14:10:47"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 12:10:47"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(92) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan tulvariskialueiksi 2014"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(89) "ehdotus-kymenlaakson-ja-etela-karjalan-tulvariskialueiksi-yhteenveto-kuulemispalautteesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 14:05:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 12:05:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3732"
["menu_order"]=>
int(110)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[48]=>
object(WP_Post)#14136 (24) {
["ID"]=>
int(3730)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 14:05:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 12:05:12"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(78) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Kainuun maakunnan tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(87) "yhteenveto-ehdotuksesta-kainuun-merkittaviksi-tulvariskialueiksi-saaduista-lausunnoista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 14:03:27"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 12:03:27"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3730"
["menu_order"]=>
int(111)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[49]=>
object(WP_Post)#14137 (24) {
["ID"]=>
int(3720)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-30 13:53:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-30 11:53:12"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(98) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien tulvariskialueiksi 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(102) "yhteenveto-ehdotuksesta-kanta-ja-paijat-hameen-merkittaviksi-tulvariskialueiksi-saaduista-lausunnoista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 14:01:31"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 12:01:31"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3720"
["menu_order"]=>
int(112)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[50]=>
object(WP_Post)#14138 (24) {
["ID"]=>
int(3533)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-05-15 09:21:40"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-05-15 06:21:40"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(52) "Saimaan tulva- ja kuivuusvahinkoarvioiden yhteenveto"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(51) "saimaan-tulva-ja-kuivuusvahinkoarvioiden-yhteenveto"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-04 08:27:47"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-04 06:27:47"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3533"
["menu_order"]=>
int(134)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[51]=>
object(WP_Post)#14139 (24) {
["ID"]=>
int(3478)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-03-14 18:08:54"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-03-14 16:08:54"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(78) "Tuʹlvvriiski vaaldšemplaan da pirrõsčiõlǥtõõzz valmštõõllmõš 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(75) "tu%ca%b9lvvriiski-vaaldsemplaan-da-pirrosciol%c7%a5toozz-valmstoollmos-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 10:30:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 08:30:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3478"
["menu_order"]=>
int(138)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[52]=>
object(WP_Post)#14140 (24) {
["ID"]=>
int(3475)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-03-14 18:06:14"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-03-14 16:06:14"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(78) "Tulveriiskâi haldâšemvuávám já pirâsčielgiittâs valmâštâllâm 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(65) "tulveriiskai-haldasemvuavam-ja-pirascielgiittas-valmastallam-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 10:30:59"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 08:30:59"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3475"
["menu_order"]=>
int(139)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[53]=>
object(WP_Post)#14141 (24) {
["ID"]=>
int(3470)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-03-14 18:02:17"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-03-14 16:02:17"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(71) "Dulveriskkaid hálddašanplána ja birasčilgehusa válmmaštallan 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(65) "dulveriskkaid-halddasanplana-ja-birascilgehusa-valmmastallan-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-11 10:31:33"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-11 08:31:33"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3470"
["menu_order"]=>
int(140)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[54]=>
object(WP_Post)#14142 (24) {
["ID"]=>
int(3462)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-03-11 17:12:28"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-03-11 15:12:28"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(84) "Beredning av planen för hantering av översvämningsrisker och miljörapporten 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(80) "beredning-av-planen-for-hantering-av-oversvamningsrisker-och-miljorapporten-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-03-11 17:12:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-03-11 15:12:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3462"
["menu_order"]=>
int(141)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[55]=>
object(WP_Post)#14143 (24) {
["ID"]=>
int(3456)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-03-11 17:08:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-03-11 15:08:58"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(75) "Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(73) "tulvariskien-hallintasuunnitelman-ja-ymparistoselostuksen-valmistelu-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-03-11 17:13:56"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-03-11 15:13:56"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3456"
["menu_order"]=>
int(142)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[56]=>
object(WP_Post)#14144 (24) {
["ID"]=>
int(3402)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-13 09:40:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-13 07:40:43"
["post_content"]=>
string(1512) "Opas on tarkoitettu vesienhoidon luonnonmukaisista ratkaisuista kiinnostuneille toimijoille, päättäjille sekä toimien rahoittajille. Toimenpiteistä on kuvattu yleisiä suuntaviivoja ja reunaehtoja ja esimerkein on tuotu esiin kokemuksia ja kehittämisajatuksia. Jokaisesta teemasta on linkkejä lisätietoihin ja syvempään materiaaliin siitä kiinnostuneille.
Toivomme oppaan toimivan kurkistusikkunana luonnonmukaisiin vesienhoidon ratkaisuihin ja innostavan kokeilemaan. Opasta on tarkoitus täydentää sitä mukaa kun tietoa karttuu lisää. Kokemuksia on koottu Vesijärven alueen lisäksi Uudenmaan Hiidenvedellä ja Enäjärvellä, Satakunnassa Köyliönjärvellä ja Yläneenjokivarressa sekä Skånessa Immeln-järvellä osana vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta vesistöissä ja niiden valuma-alueilla.
Opas on laadittu suomeksi ja ruotsiksi osana
Hola Lake II – Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen II (Holistic Approach in Lake Restoration) -hanketta, joka oli vuosina 2022–2023 toiminut järven kokonaisvaltaisen hoidon yhteistyöhanke Suomessa ja Ruotsissa. Hankkeen koordinaattorina on toiminut Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö (Leader Etpähä ry ja Päijänne-Leader ry.), ja kumppaneina ovat Suomessa Pyhäjärvi-instituutti (Leader Pyhäjärviseutu ry ja Jokivarsikumppanit ry) ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (Leader Ykkösakseli ry), sekä Ruotsissa Osbyn kunta (Leader Skånes ESS)."
["post_title"]=>
string(41) "Naturenliga lösningar inom vattenvården"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "naturenliga-losningar-inom-vattenvarden"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-13 09:40:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-13 07:40:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3402"
["menu_order"]=>
int(145)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[57]=>
object(WP_Post)#14145 (24) {
["ID"]=>
int(3187)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-11-02 09:17:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-11-02 07:17:13"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(88) "Tammelan Pyhäjärven säännöstelyä koskevat suositukset seurantakaudella 2022–2026"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(80) "tammelan-pyhajarven-saannostelya-koskevat-suositukset-seurantakaudella-2022-2026"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-11-02 09:17:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-11-02 07:17:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3187"
["menu_order"]=>
int(169)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[58]=>
object(WP_Post)#14146 (24) {
["ID"]=>
int(3185)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-11-02 09:16:17"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-11-02 07:16:17"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(102) "Yhteenveto Tammelan Pyhäjärven vesistön käyttäjille suunnatuista kyselyistä vuosina 2022 ja 2017"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(96) "yhteenveto-tammelan-pyhajarven-vesiston-kayttajille-suunnatuista-kyselyista-vuosina-2022-ja-2017"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-11-02 09:16:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-11-02 07:16:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3185"
["menu_order"]=>
int(170)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[59]=>
object(WP_Post)#14147 (24) {
["ID"]=>
int(3183)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-11-02 09:14:49"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-11-02 07:14:49"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(58) "Tammelan Pyhäjärven juoksutussääntö (ei saavutettava)"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(51) "tammelan-pyhajarven-juoksutussaanto-ei-saavutettava"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-11-02 09:14:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-11-02 07:14:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3183"
["menu_order"]=>
int(171)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[60]=>
object(WP_Post)#14148 (24) {
["ID"]=>
int(3180)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-11-02 09:13:09"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-11-02 07:13:09"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(82) "Länsi-Suomen vesioikeuden päätös Tammelan Pyhäjärven säännöstelystä 1992"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(72) "lansi-suomen-vesioikeuden-paatos-tammelan-pyhajarven-saannostelysta-1992"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-11-02 09:13:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-11-02 07:13:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3180"
["menu_order"]=>
int(172)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[61]=>
object(WP_Post)#14149 (24) {
["ID"]=>
int(2990)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-05 09:00:40"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-05 06:00:40"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(60) "Kuivuusvaara ja -haavoittuvuuskarttojen tuottaminen Suomessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(6) "2990-2"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-09-05 09:04:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-09-05 06:04:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2990"
["menu_order"]=>
int(193)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[62]=>
object(WP_Post)#14150 (24) {
["ID"]=>
int(2913)
["post_author"]=>
string(1) "8"
["post_date"]=>
string(19) "2023-05-16 10:19:08"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-05-16 07:19:08"
["post_content"]=>
string(926) "Esitteestä saat vinkkejä pohjavesien suojeluun niin kotisi pihapiirissä kuin lähiympäristössäsi. Tiesitkö esimerkiksi, että monet kasvinsuojeluaineet ovat maassa helposti kulkeutuvia ja erittäin hitaasti hajoavia. Siksi kaivon ympärille on syytä jättää
kasvinsuojeluaineella käsittelemätön suojavyöhyke.
Esite on laadittu 2015 Suomen vesilaitosyhdistyksen johdolla yhteistyössä pohjavesien suojelussa vaikuttavien toimijoiden kanssa. Hanketta on Vesilaitosyhdistyksen lisäksi rahoittanut Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Esitteet on päivitetty keväällä 2020.
Esitteet ovat pdf-muodossa vapaasti käytettävissä. Esitteitä voi tulostaa tai painattaa jaettavaksi.
"
["post_title"]=>
string(42) "Pohjavesien suojelu kotitalouksissa -esite"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(41) "pohjavesien-suojelu-kotitalouksissa-esite"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-29 16:03:47"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-29 14:03:47"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2913"
["menu_order"]=>
int(203)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[63]=>
object(WP_Post)#14151 (24) {
["ID"]=>
int(2710)
["post_author"]=>
string(1) "1"
["post_date"]=>
string(19) "2023-11-13 11:49:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-11-13 09:49:26"
["post_content"]=>
string(9378) "Tulvariskien alustavat arvioinnit tarkistetaan kuuden vuoden välein alkaen vuodesta 2018. Kuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus järjestävät kunnille infotilaisuuden tulvariskien alustavasta arvioinnista ennen kutakin tarkistusvuotta. Koulutusmateriaalit ovat saatavilla Suomen ympäristökeskuksesta (esim. myös raporttipohja, ks. s-postiosoite alta). ELY-keskukset tukevat kuntia hulevesitulvariskien alustavassa arvioinnissa (ks. yhteyshenkilöt alta). Yksikään kunta ei ole nimennyt tulvariskien hallinnan ensimmäisellä (2011) eikä toisella (2018) suunnittelukaudella merkittävää hulevesien tulvariskialuetta.
Hulevesien tulvakartta auttaa kuntia riskien hallinnassa
Tulvakeskus on laatinut hulevesitulvista kartan. Se auttaa kuntia tunnistamaan sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit entistä paremmin.
Uusi, koko Suomen kattava yleispiirteinen hulevesitulvakartta on julkaistu testipalvelussa 28.3.2024.
Palvelun käyttö ei vaadi rekisteröitymistä. Lisätietoja (esim. käyttöehdot, dokumentointia ja paikkatietorajapinnat) palvelun yhteydessä.
Kartta kattaa kaikki Suomen taajama- ja asemakaavoitetut alueet (n. 70 000 km2). Se kuvaa taajamien mahdolliset hulevesitulvavaara-alueet kahdella eri sadetapahtumalla vuonna 2100 RCP8.5-ilmastoskenaariolla: tilastollisesti kerran sadassa vuodessa toistuvalla sadetapahtumalla (1/100a) 52 mm/h sekä vertailuksi tätäkin harvinaisemmalla sadetapahtumalla 80 mm/h.
Laskenta-aika on kaksi tuntia. Laskenta tehdään 2x2 m ruutukoossa Syken kehittämällä pintavaluntamallilla. Sade tapahtuu ensimmäisen tunnin aikana. Sateena on sama ajasta riippuva sateen intensiteetti koko laskenta-alueelle. Kartalla on esitetty kunkin laskentasolun vesisyvyyden maksimi.
Mallinnuksen lähtötietoina on käytetty mm.
KM2-korkeusmallia,
Maanpeite 2 m -aineistoa (sis. läpäisemättömät pinnat),
maaperä-aineistoa sekä
uomakorjaus-aineistoa.
Epävarmuuksien huomiointi on keskeistä. Kartassa on merkittäviä virheitä esimerkiksi puuttuvien tierumpujen ja hulevesiputkien takia. Hulevesiviemäröinti on huomioitu vain käyttämällä rakennetulla alueella vakiohäviötä (mm/h). Rakennuskohtainen tarkastelu ei ole näin ollen mahdollista.
Aikaisempaa vuonna 2018 julkaistua alustavaa hulevesitulvakarttaa tuotettiin n. 50 000 km2 alueelle. Tuolloin se pystyttiin tuottamaan sellaisille taajama- ja asemakaavoitetuille alueille, joille on käytettävissä KM2-korkeusmallia. 1/100a sateen lisäksi mallinnettiin tuolloin sadetapahtuma, mikä vastasi likimain Porissa vuonna 2007 koettua erittäin harvinaista sadetta. Alustava hulevesitulvakartta on saatavilla edelleen omassa karttapalvelussaan rekisteröityneille käyttäjille.
Kunnilla oli aikaisemmin mahdollisuus tarkentaa rumpuja ja putkia kartalle. Vuoden 2018 alustavaa arviointia tukemaan tehtiin viisi korjauskierrosta. Yleispiirteistä hulevesitulvakarttaa varten kunnilla oli mahdollisuus tarkentaa tietoja syksyyn 2023 asti. Kartoitusta ennen toteutettiin myös käyttäjäkysely.
Lisää tietoa aiheesta:
Vesi.fi:n artikkelit:
Hulevesien aiheuttamat tulvariskit
Tulvariskien hallinnan indikaattorit"
["post_title"]=>
string(39) "Hulevesitulvariskien alustava arviointi"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "hulevesitulvariskien-alustava-arviointi"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-08-02 15:23:45"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-08-02 12:23:45"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2710"
["menu_order"]=>
int(230)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[64]=>
object(WP_Post)#14152 (24) {
["ID"]=>
int(2707)
["post_author"]=>
string(1) "1"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 10:52:36"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 07:52:36"
["post_content"]=>
string(20833) "Tulvariskien hallinnan tavoite on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahinkoja ja edistää varautumista tulviin. Tavoitteiden toteutumista voidaan seurata indikaattoreiden avulla. Ne osoittavat, kuinka hyvin tulvariskien hallinnassa on onnistuttu.
Tulvariskien kehittymistä kuvaavilla indikaattoreilla seurataan yhtäältä vesistö- ja merivesitulvien ja toisaalta taajamien hulevesitulvien kehittymistä.
Indikaattoreita käytetään esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeutumisen seurannassa (esim.
ilmastovuosikertomus), valtion talousarvioesityksissä luonnonvaratalouden tunnuslukuna, kestävän kehityksen asuminen ja yhdyskunnat -indikaattorikorissa sekä muissa raportoinneissa. Arvot päivitetään vuosittain alkuvuodesta.
Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla
Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla kuvaa tulvavaarassa olevien asukkaiden määrää harvinaisella tulvalla (tilastollinen toistuvuus 1 %, 1/100a, paitsi jos merkittävyyden aiheuttaa joku muu tulvatyyppi kuin avovesitilanteen tulva, esim. jäistä aiheutuva tulva). Seurannassa huomioidaan ne asukkaat, jotka ovat suorassa tulvariskissä (rakennus sijaitsee tulvavaara-alueella). Indikaattori on vain vesistö- ja meritulville.
[caption id="attachment_4695" align="alignnone" width="1653"]
Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla harvinaisella tulvalla.[/caption]
Pitkän aikavälin kehitys: Neutraali. Tulvavaara otetaan nykyään rakentamisessa huomioon melko hyvin. Olemassa oleva rakennuskanta poistuu kuitenkin alueilta hitaasti, joten muutokset vievät aikaa. Toisaalta valmistuneet tulvariskien hallinnan toimenpiteet saattavat pienentää asukkaiden määrää.
Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Asukasmäärä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla tulvakarttojen valmistumisesta (2013) lähtien. Vuonna 2021 sitä pienensi Kittilään valmistuneet tulvapenkereet ja vuonna 2024 neljän merkittävän tulvariskialueen poistuminen valmistuneiden toimenpiteiden ja tarkentuneiden tulvakartoituksien myötä. Edelleen vuonna 2025 lukemaa pienensi huomattavasti useamman tulvavaarakartan päivittymisen myötä saatu tarkempi tietopohja.
Ilmajoki-Seinäjoella asukkaita ei enää uuden kartoituksen myötä ole tulvavaarassa 1/100a-tulvalla. Tornion uuden jääpatotulvavaarakartoituksen mukaan asukkaita on aikaisempaa vähemmän tulvavaarassa. Indikaattorissa tarkastellun rannikkoalueen nykyisen meritulvariskin pieneneminen vaikutti myös lukemiin (raportti julkaistaan alkuvuonna 2026).
Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tavoitteena on vähentää tai pitää nykyisellä tasolla asukkaiden määrää tulvariskialueilla.
Asukasmäärät ovat paikoitellen hiukan nousseet, johtuen mm. merkittävien tulvariskialueiden uudelleenarvioinnista vuoden 2018 lopussa, jolloin kaksi aluetta jätettiin nimeämättä sekä kolme uutta nimettiin ja parin alueen rajoja hieman muutettiin. Vuosien 2013 arviot perustuvat aikaisempiin 21 merkittävään tulvariskialueeseen, vuodesta 2018 lähtien 22 alueeseen. Vuonna 2024 merkittävän tulvariskialueen kriteerit eivät enää täyttyneet neljällä aiemmin nimetyllä alueella, ja alueita nimettiin 18 kpl. Nämä ovat nyt seurannassa seuraavaan uudelleen arviointiin vuoteen 2029 saakka. Kasvaneet asukasmäärät voivat johtua tietojen perustana olevan rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen päivittämisestä. Pieniä tarkistuksia vanhentuneisiin tietoihin on tehty joinain vuosina joillain alueilla, esim. rantojen täyttöjen takia. Tulvasuojausten valmistumisen myötä asukasmäärä on hieman laskenut joillain alueilla (esim. Helsingin Vartiokylänlahti ja Kittilä). Vuoden 2013 pieni lukema selittyy sillä, että kaikilta merkittäviltä alueilta ei vielä tuolloin ollut tarkkoja tulvakarttoja saatavilla. Alueellisesti kasvaneet lukuarvot voivat osoittaa enemmänkin tulvakarttojen päivitysten tarpeellisuutta kuin tulvariskialueen asukasmäärän kasvua.
Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden myötä tulvariskien ja asukkaiden määrän tulvariskialueilla tulisi vähitellen vähentyä. Esimerkiksi uusia asuinrakennuksia ei enää juurikaan rakenneta tulvavaara-alueille, tai jos rakennetaan, tulvavaara otetaan huomioon muuten, esim. korottamalla tai rakentamalla alin kerros mahdollisimman vähän haavoittuvaksi. Olemassa olevaa rakennuskantaa ei kuitenkaan juuri poistu näiltä alueilta, joten kehitys näkyy vasta hyvin pitkällä aikavälillä. Lisäksi, osa toimenpiteistä on luonteeltaan sellaisia, että ne eivät vaikuta indikaattorin arvoon vaikka parantavatkin tulvariskien hallintaa (esim. asukkaiden tulvatietoisuus, tarvittaessa toteutettavat tulvasuojelut ja toiminta tulvatilanteessa). Kuuden vuoden välein tapahtuva merkittävien tulvariskialueiden uudeellenarviointi ja nimeäminen voivat muuttaa indikaattorin arvoa reilustikin.
Huomioitavaa
Indikaattoreiden arvoihin sisältyy muutamia epävarmuuksia, jotka on hyvä ottaa huomioon niiden tulkinnassa. Seuraavat asiat voivat muuttaa indikaattoreiden arvoa:
- Tulvan todennäköisyyden tai haavoittuvuuden muuttuminen, esim. tulvariskien hallinnan toimenpiteiden kautta, ts. tulva-alue muuttuu tai asukasmäärä vähentyy/lisääntyy
- Kartoitusmenetelmien kehittyminen (esim. tarkemmat tulvakartat)
- Paikkatietoaineistojen, kuten rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) päivitys tai tulva-alueiden korjaus (esim. korjataan virheitä RHR:ssä tai tulva-alueissa. Jälkimmäiset voivat aiheutua esim. rakentamisen aikaisista montuista)
- Muutokset tulvakartoitetun alueen koossa/merkittävän tulvariskialueen rajauksessa (uudelleentarkastelut kuuden vuoden välein tulvariskilain mukaisesti)
Raakadata: (as.lkm / vuosi): 3182/2025, 5484/2024, 5947/2023; 5841/2022; 5731/2021; 5978/2020; 5872/2019; 5955/2018; 5843/2017; 5976/2016; 5943/2015; 5893/2014; 4857/2013
Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden toteutuminen
Valmistuneiden toimenpiteiden määrä kuvaa tulvariskien hallintasuunnitelmien ja niissä esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Hallintasuunnitelmissa ehdotetuille alueellisille toimenpiteille on arvioitu toteutusaikataulu ja niiden toteutumista seurataan vuosittain tulvatietojärjestelmästä käsin. Indikaattorilla arvioidaan toteutuneiden toimenpiteiden osuutta kaikista esitetyistä toimenpiteistä, jotka voivat valmistua. Indikaattori on vain vesistö- ja meritulville.
Osa toimenpiteistä on luonteeltaan jatkuvia, kuten viranomaistyötä ja ylläpitoa, joissa ei ole valmistuvia vaiheita. Mukana indikaattorissa on käynnissä olevien toimenpiteiden osalta vain ne toimenpiteet, jotka on esitetty hyväksytyissä ja voimassa olevissa hallintasuunnitelmissa. Mikäli toimenpiteillä saadaan vastattua riskialueiden tavoitteisiin tulvariskin vähentämiseksi, ei aluetta enää jatkossa ole tarpeen nimetä merkittäväksi tulvariskialueeksi.
[caption id="attachment_4778" align="alignnone" width="1653"]
Valmistuneiden toimenpiteiden prosenttiosuus kaikista toimenpide-ehdotuksista, jotka voivat valmistua (oikean laidan asteikko). Kuvassa on lisäksi esitetty valmistuneiden (vihreällä), valmistuvien (punaisella) ja jatkuvien (harmaalla) toimenpiteiden kpl-määrät (vasemman laidan asteikko).[/caption]
Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on edennyt melko tasaisesti ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden aikana.
Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetyistä toimenpiteistä suurin osa on suunniteltu toteutettavaksi vuoteen 2027 mennessä.
Ensimmäiset tulvariskien hallinnan toimenpiteet valmistuivat jo ennen hallintasuunnitelmien hyväksymistä joulukuussa 2015. Vuoden 2025 aikana suunnitelmissa ehdotettuja toimenpiteitä oli valmistunut yli puolet 200 ei-jatkuvasta toimenpiteestä. Valmistumattomista toimenpiteistä hyvin usea on toteutuksessa tai selvityksessä. Lisäksi käynnissä on n. 300 jatkuvaa toimenpidettä, jotka eivät tule valmistumaan.
Toimenpide-ehdotusten suunniteltu toteutusaikataulu vaihtelee, mutta suurin osa toimenpiteistä on tarkoitus aloittaa ja lopettaa vuoteen 2027 mennessä. Hallintasuunnitelmat tarkistetaan ja mahdollisille uusille alueille laaditaan suunnitelmat vuoden 2027 loppuun mennessä. Toimenpiteiden kokonaismäärä voi kasvaa, jolloin valmistuneiden toimenpiteiden osuus voi tilapäisesti vähentyä. Indikaattorin tavoite-arvo on kuitenkin 100 % eli kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen.
Maksetut tulvavahinkokorvaukset
Vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset kuvaa tulvista aiheutuneiden rakennus- ja irtaimistovahinkojen taloudellista suuruutta yksityishenkilöille. Vuoteen 2013 asti valtio maksoi korvaukset. Vuodesta 2014 korvaukset on maksettu koti- ja kiinteistövakuutukseen sisältyvän tulvaturvan kautta, joka on suurella osalla asukkaista, mutta korvaa vain poikkeuksellisista tulvista (n. 2 %, 1/50a) aiheutuvat vahingot. Tiedot saadaan vakuutusyhtiöltä kerran vuodessa Finanssiala ry:n kautta. Nykyisin saadaan vain maksettujen korvausten yhteissummat ja kappalemäärät vuosittain. Lisätietoja ja linkki aikaisemmin saatuihin tarkempiin tulvavahinkotilastoihin (sis. esim. tulvatyyppi, kunta ja ajankohta) vuosilta 1995-2005 on saatavilla sivulta
Tulvavahinkojen korvaaminen (vesi.fi).
[caption id="attachment_4124" align="alignnone" width="2180"]
Maksetut tulvavahinkokorvaukset (pylväät, asteikko vas.) sekä korvattavien tapauksien määrät (viivat, asteikko oik.) vesistö-, meri- ja hulevesitulvista.[/caption]
Pitkän aikavälin kehitys: Neutraali. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamista vahingoista maksetut korvaukset eivät ole kasvaneet 2000- ja 2010-luvuilla. Vuosi 2024 kuitenkin erottuu tilastosta. Aikasarja on silti edelleen lyhyt tilastollisesti harvinaisen sääriskin kuvaamiseen.
Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Vuosien välinen vaihtelu on suurta. Siirtyminen valtion korvauskäytännöstä vakuutusyhtiöiden korvaamiin vahinkoihin on tuonut muutoksia indikaattoriin. Muutaman viime vuoden aikana poikkeuksellisista hulevesitulvista maksetut korvaukset eivät ole olleet kovin suuria. Vuosi 2024 erottuu tilastosta mm. Kalajoen kevättulvan ja Satakunnan marrastulvan takia. Vuosittainen vaihtelu voi olla suurta.
Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tavoitteena on, että poikkeuksellisista tulvista maksetut vahinkokorvaukset vähenesivät tai eivät ainakaan lisääntyisi ja tulviin varauduttaisiin muilla keinoin ennakoivasti niin että niistä ei aiheutuisi merkittäviä vahinkoja. Korvausjärjestelmää tarvitaan silti.
Valtio maksoi vuoteen 2013 asti korvauksia vain vesistötulvista aiheutuneista rakennusvahingoista (irtaimistoa ei korvattu). Vakuutusyhtiöiden maksamia korvauksia on mukana vuodesta 2010 alkaen, sisältäen myös meritulvat ja rankkasateesta aiheutuvat tulvat sekä korvaukset irtaimistolle. Täysin vakuutuspohjaiseen korvauskäytäntöön siirryttiin vuoden 2014 alusta. Myös valtion ja vakuutusyhtiöiden korvausperusteissa on eroja (5 %, 1/20a vuoteen 2013 asti ja 2%, 1/50a vuodesta 2014). Aikasarja on lyhyt harvinaisten tulvien aiheuttamien vahinkojen trendin tunnistamiseen, mutta sen perusteella voidaan tunnistaa tulvien satunnainen luonne.
Poikkeuksellisia rankkasateita esiintyy vuosittain melko vähän, ja sellaisen osuessa taajamaan tai kaupunkiin voi vahingot muodostua huomattavasti vakuutusyhtiöiden tähän asti maksamia korvauksia suuremmiksi, kuten Porissa 2007 (n. 20 milj.€). Vuonna 2024 koettiin poikkeuksellinen hulevesitulva mm. Mikkelissä.
Huomioitavaa
Indikaattoreiden arvoihin sisältyy muutamia epävarmuuksia, jotka on hyvä ottaa huomioon niiden tulkinnassa. Seuraavat asiat voivat muuttaa indikaattoreiden arvoa:
- Tulvavahinkojen korvausperusteiden muuttuminen valtion korvausjärjestelmästä vakuutuspohjaiseen järjestelmään siirryttäessä: poikkeuksillisen tulvan määritelmä 1/20a -> 1/50a, korvattavien tulvien laajeneminen vesistötulvista meri- ja hulevesitulviin, rakennusvahinkojen lisäksi irtaimistovahingot.
- Julkisten rakennusten ja kiinteistöjen vahinkokorvaukset eivät sisälly aineistoon.
Tulvakarttapalvelun ja -rajapintojen käyttömäärä
Tulvakartat muodostavat perustan tulvariskien tehokkaalle hallinnalle. Ne auttavat tunnistamaan tulvavaara-alueet etukäteen ja varautumaan tulviin. Karttojen avulla voidaan ohjata rakentamista niin, että uusia tulvariskialueita ei pääse syntymään. Toisaalta tulvatilanteessa tulvakarttoja voidaan käyttää tukena mm. evakuoitavien alueiden määrittämisessä ja kiertoteiden löytämisessä. Karttoja hyödyntävät muun muassa asukkaat, kiinteistöjen omistajat, vakuutusyhtiöt, konsultit, kaavoittajat ja pelastuslaitokset sekä muut viranomaiset.
Syke ylläpitää tulvariskilain mukaisesti (620/2010, 27 §) Tulvakarttapalvelua, jossa ovat esillä silloisten ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta. Lisäksi palvelu sisältää tulvakartat tällä hetkellä yli 120 muulta alueelta ja Suomen koko rannikolta. Tulvavaarakartat ovat saatavilla vapaasti käytettäväksi myös Syken Avoin tieto -palvelusta paikkatietoaineistona ja -rajapintana. Palvelut julkaistiin tulvariskien hallinnan 1. suunnittelukaudella vuonna 2013.
[caption id="attachment_4690" align="alignnone" width="1870"]
Tulvakarttojen INSPIRE-direktiivin mukaisen ja tulvakarttapalvelun käyttämän rajapinnan palvelupyyntöjen määrä yhteensä.[/caption]
Rajapintapalvelut mahdollistavat sen, että käyttäjä voi hyödyntää valitsemiaan aineistoja omien työkalujensa avulla tarpeensa mukaisella tavalla. Seurattavana mittarina on esitetty tulvakarttojen INSPIRE-direktiivin mukaisen ja tulvakarttapalvelun käyttämän rajapinnan palvelupyyntöjen määrä yhteensä. Tulvakarttapalvelu sisältää vain vesistö- ja meritulvien tulvakartat. Hulevesitulvakartan käyttöä ei ole vielä seurattu vastaavasti. Myöskään aineistolatauksia ei ole huomioitu (esim. vuonna 2023 koko maan kattavaa aineistopakettia ladattiin 3500 kertaa).
Palvelupyyntöjen määrä kertoo, kuinka monta kertaa käyttäjät tai sovellukset ovat pyytäneet tietoa palvelusta. Esimerkiksi karttapalvelussa jokainen kerta, kun käyttäjä avaa kartan, zoomaa tai hakee tietoa tietystä sijainnista, lasketaan palvelupyynnöksi. Tulvat luonnollisesti lisäävät palveluiden käyttöä, esimerkiksi keväällä 2020 varauduttiin Lapissa suurtulvaan, mikä näkyy mittarissa. Myös vuosina 2023-2024 koettiin suurempia tulvia (esim. Tornionjoki ja Pattijoki 2023 sekä Kalajoki ja Satakunta 2024).
Tavoitteena on, että tulvakarttojen käyttö säilyy nykyisellä tasolla tai kasvaa myös sellaisina vuosina, jolloin ei ole koettu suurempia tulvia. Tämä indikoi karttojen hyödyntämistä varautumisessa niin väestön ja viranomaisten osalta kuin tulvariskien hallinnan ja alueiden käytön suunnitteluprosesseissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Tulvakarttoihin perustuvat tulvavahinkoarviot
Tulvakartoitetuille alueille on lisäksi laskettu karkeita arvioita mahdollisten vahinkojen suuruudesta. Vahinkoarviot on laskettu eri suuruisille tulville tulvien todennäköisyyden mukaan sekä erikseen asukkaille, rakennuksille ja tiestölle.
Vahinkoarviot perustuvat tulvakarttoihin sekä valtakunnallisiin paikkatietoaineistoihin: rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR) ja Digiroadiin. Vahinkoarviot on esitetty asukasmäärän sekä rakennuksien lukumäärän ja käyttötarkoituksen sekä tiestön pituuden osalta interaktiivisena PowerBI-visualisointina kunkin kartoituksen/tulvariskialueen ja tulvan suuruuden (toistumisajan) osalta.
Rakennuksien tulvavaara on määritetty RHR-pisteen kohdalta poimitun korkeusmallin korkeuden perusteella. Koska tämä poikkeaa todellisesta alimmasta vahinkoja aiheuttavasta korkeudesta, vahinkoja ei välttämättä aiheudu, vaikka rakennus sijaitsisikin tulvavaara-alueella. Toisaalta esim. kellarit voivat kastua, vaikka tulva ei leviäisikään rakennukselle saakka.
Esimerkiksi Kittilässä vertailtiin korkeusmallista poimittuja ja paikan päällä mitattuja korkeustasoja vuoden 2005 tulvan jäljiltä. Tuloksena sokkelin mitattu korkeus oli keskimäärin noin puoli metriä ylempänä kuin KM2-korkeusmallin mukainen maanpinnan korkeus rakennuksen kohdalla. Palvelussa onkin mahdollista suodattaa pois esim. matalin 0-0,5 m syvyysluokka herkkyystarkastelua varten.
Tulviin liittyvät pelastustoimen tehtävät
Toteutuneita tulvia ja niiden aiheuttamia vahinkoja kuvaavana indikaattorina käytetään pelastustoimen tulvatehtävien määrää ja tehtävien luonnetta.
Pelastuslaitoksille tulee vuosittain useita satoja tulvista aiheutuvia tehtäviä. Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vahingontorjuntatehtäviä, mutta sisältävät myös muita tehtävätyyppejä, kuten avunanto-, tarkastus- ja ihmisenpelastustehtäviä. Tiedot Pelastustoimen tulviin liittyvistä tehtävistä on poimittu Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:sta.
Interaktiivisessa karttapalvelussa on mahdollista tarkastella tehtävien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kehittymistä eri suodattimien avulla. Tehtäviä voi suodattaa esimerkiksi vuosittain ja kuukausittain, tulvariskialueittain ja niiden merkittävyyksittäin, sekä kunnittain tai maakunnittain. Palvelun avulla voi selvittää, miten tulvatehtävien määrä on kehittynyt, ja tarkastella esimerkiksi tulvariskien hallinnan toimenpiteiden onnistumista suhteessa tehtävien määrään alueella. Lisäksi on mahdollista tutkia jonkin tietyn tiedossa olevan tulvatapahtuman tehtävämääriä. Eri kuvaajat myös hahmottavat tehtävien jakautumisen pelastuslaitoksittain ja onnettomuustyypeittäin.
Tehtävät on poimittu PRONTO:sta vuodesta 2011 eteenpäin, ja tulvatehtävien poiminnan virhemarginaali on arviolta noin 8-10 %.
Lähteitä
"
["post_title"]=>
string(36) "Tulvariskien hallinnan indikaattorit"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(18) "tulvaindikaattorit"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-03-30 09:20:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-03-30 06:20:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2707"
["menu_order"]=>
int(231)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[65]=>
object(WP_Post)#14153 (24) {
["ID"]=>
int(2700)
["post_author"]=>
string(1) "1"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 10:43:44"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 07:43:44"
["post_content"]=>
string(16990) "Toista suunnittelukierrosta varten päivitetyt tai lisätyt materiaalit on päivätty. Muiden materiaalien osalta ei ole ollut päivitystarvetta ensimmäisen kierroksen jälkeen.
Aikataulu ja prosessi
Kuvaukset ja ohjeelliset aikataulut suunnitteluprosessista
Tulvariskien hallinnan suunnittelun suuntaviivat vuoteen 2027.pdf (lisätty 1.6.2022)
Tulvariskien hallinnan suunnittelun suuntaviivat vuoteen 2021.pdf (22.5.2019)
Tulvariskien hallinnan suunnittelu.pdf (päivitetty 3.12.2025)
Planering av hanteringen av översvämningsrisker.pdf (päivitetty 2.11.2020)
Tulvariskien hallintakaavio.pdf (päivitetty 2.11.2020)
Faser för översvämningsriskhanteringspalnering.pdf (päivitetty 2.11.2020)
Stages in flood risk management planning.pdf (päivitetty 2.11.2020)
Tulvariskien ja niiden hallinnan huomioonottaminen säädösten mukaisissa menettelyissä.pdf (päivitetty 4.12.2025)
Beaktandet av översvämningsrisker och hanteringen av dem i förfaranden enligt författningarna.pdf (päivitetty 30.8.2021)
Yhteenveto tulvariskien hallintasuunnitelmista vuosille 2022-2017 (vesi.fi)
Sammanfattning av planerna för hantering av översvämningsrisker 2022–2027
Yhteenveto tulvariskien hallintasuunnitelmista vuosille 2016–2021.pdf
Sammanfattning av planerna för hantering av översvämningsrisker för åren 2016–2021.pdf
Alustava arviointi
Kuvaus tulvariskien alustavasta arvioinnista Suomessa vuonna 2024.pdf (21.3.2025)
Valtakunnallinen yhteenveto merkittävien tulvariskialueiden tarkistamisesta ja ehdotuksista vuonna 2024 tulleista lausunnoista (25.11.2024)
Opastus tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden tarkistamiseen 3. suunnittelukierroksella (17.5.2023)
Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen.pdf
Kuvaus tulvariskien alustavasta arvioinnista Suomessa vuonna 2018.pdf (4.11.2019)
Beskrivning av den preliminära bedömningen av översvämningsrisker i Finland år 2018.pdf (lisätty 5.6.2020)
Opastus tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden tarkistamiseen 2. suunnittelukierroksella (3.11.2017)
Tulvakartoitukset
Tulvakartat internetissä:
vesi.fi/tulvakartat
Kuvaus tulvakarttojen tarkistamisesta Suomessa vuonna 2025.pdf (23.3.2026)
Tulvakarttojen tarkistaminen 2. kierroksella.pdf (15.4.2019)
Kuvaus tulvakarttojen tarkistamisesta Suomessa vuonna 2019.pdf (23.3.2020)
Beskrivning av översynen av översvämningskartor i Finland 2019.pdf (lisätty 5.6.2020)
Tulvaryhmät
Tulvaryhmien internet-sivuja
vesi.fi/tulvaryhmat
Päätös tulvaryhmien asettamisesta merkittäville alueille.pdf (MMM 22.12.2018)
Beslut om översvämningsgrupper (JSM 22.12.2018)
Prosessikaavio ja esimerkkejä kokousaiheista.doc (11.6.2019)
Hallintasuunnitelman sisältörunko
Tulvariskien hallintasuunnitelman sisältörunko pohja- ja esimerkkiteksteineen sekä taustaa suunnitelman laatimiselle
Tulvariskien hallintasuunnitelman sisältörunko.doc (2,3 Mt) (2014)
Taustaohjeistus hallintasuunnitelmiin.doc (2013)
Tarkistuslista suunnitelmien sisällöstä 2. kierroksella.pdf (4.6.2019)
Tavoitteet
Maa- ja metsätalousministeriön suositukset tavoitteiden asettamiseksi sekä täydentävä ohjeistus
Tulvariskien hallinnan tavoitteet.pdf (MMM muistio 2012)
Målen för hantering av översvämningsrisker.pdf (JSM promemoria 2012)
Tulvariskien hallinnan tavoitetaulukko.pdf (2012)
Tabellen för målen.pdf (2012)
Tulvariskiskien hallinnan tavoitteet lähetekirje.pdf (MMM, 2012)
Tavoitteiden kytkentä tulvariskiin ja toimenpiteisiin.pdf (4.6.2019)
Toimenpiteet
Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden suunnitteluun liittyvät ohjeet
Tulvariskien hallinnan toimenpiteet.xls (2015)
Tulvariskien hallinnan toimenpiteet ohjeet.doc (2013)
Monitavoitearviointiopas tulvaryhmille.doc (1 Mt) (2013)
Tulvariskien hallintatoimenpiteiden ja resilienssin kokonaisvaltainen arviointi.pdf (31.5.2019)
Tulvariskien hallintatoimenpiteiden ja resilienssin arviointityökalu.xlsx (31.5.2019)
Toimenpiteiden kustannushyötytarkastelu.pdf (päivitetty 21.5.2019)
Kostnadsnyttoanalys av åtgärderna (lisätty 21.10.2020)
Toimenpiteiden kustannushyötytarkastelutyökalu.xlsx (31.5.2019)
Tulvariskien hallinnan euromääräisten vahinkojen ja hyötyjen arviointi.pdf (2013)
Toimenpiteiden priorisointi.pdf (3.6.2019)
Prioritering av åtgärder.pdf (lisätty 27.5.2020)
Toimenpiteiden priorisointiarviointityökalu.xlsx (3.6.2019)
Ilmastonmuutoksen ja vesienhoidon huomioon ottaminen tulvariskien hallinnassa.pdf (8 Mt) (lisätty 30.3.2020)
Beaktande av klimatförändringen och vattenvården i hanteringen av översvämningsrisker.pdf (8 Mt) (lisätty 12.11.2020)
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointityökalu.xlsx (lisätty 30.3.2020)
Selvitys vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan hyötyjen arvioinnista.pdf (2011)
Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden suunnittelu oikeudellisesta näkökulmasta.doc (2014)
Ympäristövaikutusten arviointi tulvariskien hallinnan suunnittelussa.doc (2013)
Tulvariskien hallintasuunnitelmien viimeistely ja tallentaminen.doc (2015)
Sidosryhmäyhteistyö
Osallistumiseen ja tiedottamiseen liittyvät ohjeet ja esimerkit
Sidosryhmät tulvariskien hallinnan suunnittelussa.doc
Tulvaryhmän viestintäsuunnitelmaohje.doc
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen.pdf (3.11.2017)
Beredning av planen för hantering av översvämningsrisker och miljörapporten: deltagande, information och hörande.pdf (3.11.2017)
Valtakunnallinen 2021 kuulemisen palautekooste (PDF, 0,8 Mt) (15.9.2021)
Valtakunnallinen 2015 kuulemisen palautekooste (PDF 0,7 Mt)
Seuranta
Hallintasuunnitelmien seurantaan ja toimeenpanoon liittyvät ohjeet
Tulvariskien hallintasuunnitelmien seurantaohjeistus 2022-2027.pdf (20.5.2020)
Pilotit
Eri aihepiireistä ohjeistuksen valmistelun aikana laaditut pilotit
Huittisten, Lapväärtin ja Kalajoen alueiden kotitalouksien näkemykset tulvariskien hallinnasta.pdf (18,7 Mt) (2016)
Kokemäenjoen monitavoitearviointipilotti.pdf (2012)
Rovaniemen monitavoitearviointipilotti.pdf (2,4 Mt) (2012)
Tulvariskien hallinnan suorien rakennussuojeluhyötyjen arvioinnin pilottitestaus Kittilässä.pdf (1,2 Mt) (2012)
Muut
Tulvariskien hallinnan suunnittelu 2. kierroksella -koulutus 28.5.2019 (esitykset) (29.5.2019)
Ohjelma
Tulvaryhmät (Akordi)
Tulvaryhmät (Banafa)
Tulvariskien hallinnan suunnittelu 2. kierroksella
Tulvariskien hallinnan tavoitteet
Tulvariskien hallinnan kokonaisvaltaisuuden ja resilienssin arviointi
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi
Toimenpiteiden kustannushyötytarkastelu
Toimenpiteiden priorisointi
Linkkejä
Miten tulvariskejä hallitaan?
Tulvariskit kasvavat, näin varaudut tulviin
Alueelliset tulvariskien hallinnan sisällöt
Hulevesitulvariskien hallinta
Tulvakartat
Tulvariskien hallinnan indikaattorit
Tulvat ja kuivuus (Maa- ja metsätalousministeriö)
Vesienhoidon suunnitteluopas (ymparisto.fi)
Lisätietoja
tulvakartoitus (at) syke.fi"
["post_title"]=>
string(47) "Tulvariskien hallinnan suunnittelun materiaalia"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(16) "trhs-materiaalit"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-03-23 10:54:09"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-03-23 08:54:09"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2700"
["menu_order"]=>
int(232)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[66]=>
object(WP_Post)#14154 (24) {
["ID"]=>
int(2533)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-25 10:13:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-25 08:13:13"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(64) "Liite 4: Vesihuollon paikkatietomerkinnät - style tyylitiedosto"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "liite-4-vesihuollon-paikkatietomerkinnat-style-tyylitiedosto"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-25 11:03:42"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-25 09:03:42"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2533"
["menu_order"]=>
int(253)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[67]=>
object(WP_Post)#14155 (24) {
["ID"]=>
int(2423)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-12-16 11:16:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-12-16 09:16:05"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(49) "Saimaan kuivuusvaikutusten arviointi, esiselvitys"
["post_excerpt"]=>
string(183) "Tämän esiselvityksen tarkoituksena on kartoittaa tekijöitä joihin kuivuus vaikuttaa Saimaan alueella, koota tiedossa olevia vaikutusmekanismeja ja tunnistaa jatkoselvitystarpeita."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(48) "saimaan-kuivuusvaikutusten-arviointi-esiselvitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-12-16 11:16:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-12-16 09:16:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2423"
["menu_order"]=>
int(269)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[68]=>
object(WP_Post)#14156 (24) {
["ID"]=>
int(2420)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-12-16 11:12:54"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-12-16 09:12:54"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(60) "Saimaan vedenpinnan vaihtelun vaikutukset laivaliikenteeseen"
["post_excerpt"]=>
string(292) "Dokumentissa kuvataan laskentamalli, jonka avulla voidaan arvioida Saimaan kanavan kautta kulkevan laivaliikenteen kuljetuskustannusten ja muiden yhteiskuntataloudellisten kustannusten muutosta Saimaan vedenpinnan tason laskiessa nykyisen maksimisyväyksen edellyttämän vedenkorkeuden alle."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "saimaan-vedenpinnan-vaihtelun-vaikutukset-laivaliikenteeseen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-12-16 11:18:07"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-12-16 09:18:07"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2420"
["menu_order"]=>
int(270)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[69]=>
object(WP_Post)#14157 (24) {
["ID"]=>
int(2249)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:42:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:42:25"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(62) "Kasviplanktonseurannan menetelmäohje vesien- ja merenhoitoon"
["post_excerpt"]=>
string(240) "Ohjeessa kuvataan kasviplanktonin näytteenoton ja mikroskopoinnin menetelmät, joita on käytettävä vesien- ja merenhoidon seurannassa järvillä ja Itämerellä. Menetelmiä on tärkeää noudattaa myös muussa kasviplanktonseurannassa."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "kasviplanktonseurannan-menetelmaohje-vesien-ja-merenhoitoon"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 17:42:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:42:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2249"
["menu_order"]=>
int(306)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[70]=>
object(WP_Post)#14158 (24) {
["ID"]=>
int(2144)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-14 12:38:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-14 09:38:43"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(55) "Overview of Flood Risk Management Plans for 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(190) "Raportissa esitetään yhteenveto maa– ja metsätalousministeriön 22.12.2021 mennessä hyväksymistä vesistö– ja meritulvariskien hallintasuunnitelmista. Englanninkielinen käännös."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(53) "overview-of-flood-risk-management-plans-for-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-14 12:38:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-14 09:38:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2144"
["menu_order"]=>
int(325)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[71]=>
object(WP_Post)#14159 (24) {
["ID"]=>
int(2029)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-09-13 11:59:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-09-13 08:59:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(42) "Saimaan ja Vuoksen kuivuussimuloinnit 2019"
["post_excerpt"]=>
string(218) "Raportissa on kuvattu Saimaalle ja Vuokselle tehtyjä tarkasteluja kuivuuden vaikutuksesta virtaamiin ja vedenkorkeuksiin sekä Vuoksen juoksutussäännön ja Pielinen poikkeusjuoksutusten toiminnasta kuivuuden aikana."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "saimaan-ja-vuoksen-kuivuussimuloinnit-2019"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-13 11:59:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-13 08:59:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2029"
["menu_order"]=>
int(337)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[72]=>
object(WP_Post)#14160 (24) {
["ID"]=>
int(2026)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-09-13 11:53:42"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-09-13 08:53:42"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(38) "Saimaan ja Vuoksen ilmastonmuutos 2014"
["post_excerpt"]=>
string(79) "Raportissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saimaan ja Vuoksen tulviin."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "saimaan-ja-vuoksen-ilmastonmuutos-2014"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-13 12:00:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-13 09:00:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2026"
["menu_order"]=>
int(338)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[73]=>
object(WP_Post)#14161 (24) {
["ID"]=>
int(1925)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-29 12:06:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-29 09:06:37"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(97) "Saimaan alueen teollisuus- ja liikelaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointikyselyn vastauskooste"
["post_excerpt"]=>
string(147) "Kooste Suomen ympäristökeskuksen toteuttamasta kyselystä koskien Saimaan alueen teollisuus- ja liikelaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointeja."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(95) "saimaan-alueen-teollisuus-ja-liikelaitosten-tulva-ja-kuivuusriskiarviointikyselyn-vastauskooste"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-29 12:08:21"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-29 09:08:21"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1925"
["menu_order"]=>
int(345)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[74]=>
object(WP_Post)#14162 (24) {
["ID"]=>
int(1922)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-29 11:52:09"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-29 08:52:09"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(87) "Saimaan alueen vesihuoltolaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointikyselyn vastauskooste"
["post_excerpt"]=>
string(137) "Kooste Suomen ympäristökeskuksen toteuttamasta kyselystä koskien Saimaan alueen vesihuoltolaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointeja."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(86) "saimaan-alueen-vesihuoltolaitosten-tulva-ja-kuivuusriskiarviointikyselyn-vastauskooste"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-29 11:52:09"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-29 08:52:09"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1922"
["menu_order"]=>
int(346)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[75]=>
object(WP_Post)#14163 (24) {
["ID"]=>
int(1532)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-23 14:51:27"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-23 11:51:27"
["post_content"]=>
string(3134) "Laajimpia ja kattavimpia koosteita hydrologisista tilastoista olivat Hydrologiset vuosikirjat, joita julkaistiin vuosina 1910–2010 useimmiten muutaman vuoden välein mutta välillä vuosittainkin. Ne sisälsivät sanallisen katsauksen eri vuosien hydrologisista piirteistä, listoja aikakauden havaintopaikoista sekä erilaisia taulukoita, kuvaajia ja karttoja hydrologisista havainnoista ja niiden tilastollisista tunnusluvuista. Aluksi mukana oli myös tietoja vesiliikenteestä ja uitoista. Kaikki alkuperäiset Hydrologiset vuosikirjat on skannattu ja tallennettu Helsingin yliopiston digitaaliseen arkistoon HELDAan.
Vuonna 1959 alettiin julkaista kuukausittain hydrologista kuukausitiedotetta, jossa kerrottiin edellisen kalenterikuukauden hydrologisista olosuhteista ja esitettiin tärkeimpiä tilastotietoja taulukoina, karttoina ja kuvaajina. Kuukausitiedotteiden kaltaista mutta koko mennyttä vuotta koskenutta hydrologista yleiskatsausta alettiin julkaista 1970-luvun lopulla. Hydrologiset kuukausitiedotteet ja yleiskatsaukset olivat pitkään paperijulkaisuja, mutta tammikuussa 2011 ne alettiin julkaista sähköisessä muodossa SYKEn verkkopalvelussa. Viimeinen hydrologinen kuukausitiedote julkaistiin marraskuussa 2014. Hydrologisten vuosikirjojen tapaan myös hydrologisia kuukausitiedotteita ja yleiskatsauksia on saatavilla HELDAssa.
Hydrologisten kuukausitiedotteiden lisäksi ainakin 2000-luvulla julkaistiin kuukausittain vesitilannekatsauksia, jotka lähetettiin aina kuun vaihteessa suoraan mm. tiedotusvälineille. Niissä kerrottiin tuoreeltaan lyhyesti kuluneen kuukauden keskeisimmät hydrologiset piirteet sekä ajankohtainen ennuste. Kuukausittaisten vesitilannekatsausten julkaiseminen lopetettiin helmikuussa 2019. Nykyään vesitilannetiedotteita julkaistaan tarpeen mukaan silloin, kun vesitilanne poikkeaa selvästi tavanomaisesta, on normaalia riskialttiimpi tai herättää keskustelua esim. mediassa.
Valmiiden tilastokoosteiden tarve on 2000-luvulla vähentynyt, ja niiden julkaisemisesta on pääosin luovuttu. Nykyään lähes kaikki hydrologiset havainnot ovat avointa tietoa ja vapaasti ladattavissa SYKEn verkkopalveluista kenen tahansa käyttöön, joten kukin tilastotiedon tarvitsija voi hakea tarvitsemansa havainnot omaan käyttöönsä ja laskea niistä itselleen hyödyllisiä tilastollisia tunnuslukuja. Vain hydrologisten kuukausitiedotteiden yhteydessä julkaistuja tilastotaulukoita, karttoja ja kuvaajia julkaistaan edelleen. Nämä hydrologiset kuukausitilastot ovat osa
Suomen virallista tilastoa (SVT).
Hydrologiset tilastot:
"
["post_title"]=>
string(21) "Hydrologiset tilastot"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(21) "hydrologiset-tilastot"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-23 15:44:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-23 12:44:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1532"
["menu_order"]=>
int(439)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[76]=>
object(WP_Post)#14164 (24) {
["ID"]=>
int(1529)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-18 13:39:09"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 10:39:09"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(27) "Vantaan kaupungin tulvaohje"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "vantaan-kaupungin-tulvaohje"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-18 13:39:09"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 10:39:09"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1529"
["menu_order"]=>
int(440)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[77]=>
object(WP_Post)#14165 (24) {
["ID"]=>
int(1524)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-18 13:30:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 10:30:52"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(29) "Helsingin kaupungin tulvaohje"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "helsingin-kaupungin-tulvaohje"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-18 13:36:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 10:36:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1524"
["menu_order"]=>
int(441)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[78]=>
object(WP_Post)#14166 (24) {
["ID"]=>
int(1520)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-18 13:23:51"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 10:23:51"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(47) "Pientalon tulvaturvallisuusopas – Kymenlaakso"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "pientalon-tulvaturvallisuusopas-kymenlaakso"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-18 13:23:51"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 10:23:51"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1520"
["menu_order"]=>
int(442)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[79]=>
object(WP_Post)#14167 (24) {
["ID"]=>
int(1517)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-18 10:05:41"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 07:05:41"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(53) "Pientalon tulvaturvallisuusopas – Pohjois-Pohjanmaa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(49) "pientalon-tulvaturvallisuusopas-pohjois-pohjanmaa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-18 10:05:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 07:05:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1517"
["menu_order"]=>
int(443)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[80]=>
object(WP_Post)#14168 (24) {
["ID"]=>
int(1514)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-18 10:00:22"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 07:00:22"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(32) "Omatoiminen tulviin varautuminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "omatoiminen-tulviin-varautuminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-18 10:00:22"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 07:00:22"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1514"
["menu_order"]=>
int(444)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[81]=>
object(WP_Post)#14169 (24) {
["ID"]=>
int(1509)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-18 09:53:28"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 06:53:28"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(47) "Pientalon tulvaturvallisuusopas – Etelä-Savo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "pientalon-tulvaturvallisuusopas-etela-savo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-18 09:55:33"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 06:55:33"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1509"
["menu_order"]=>
int(445)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[82]=>
object(WP_Post)#14170 (24) {
["ID"]=>
int(1506)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-18 09:48:54"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 06:48:54"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(45) "Pientalon tulvaturvallisuusopas – Pohjanmaa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(41) "pientalon-tulvaturvallisuusopas-pohjanmaa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-18 09:56:06"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-18 06:56:06"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1506"
["menu_order"]=>
int(446)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[83]=>
object(WP_Post)#14171 (24) {
["ID"]=>
int(1450)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-27 12:56:51"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-27 09:56:51"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(51) "Pohjavesinäytteenotto - Nykytila ja kehitystarpeet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(48) "pohjavesinaytteenotto-nykytila-ja-kehitystarpeet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-27 12:57:54"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-27 09:57:54"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1450"
["menu_order"]=>
int(453)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[84]=>
object(WP_Post)#14172 (24) {
["ID"]=>
int(1227)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-01 15:29:40"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-01 12:29:40"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(60) "Sirppujoen vesistöalueen kuivuusriskien hallintasuunnitelma"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "sirppujoen-vesistoalueen-kuivuusriskien-hallintasuunnitelma"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-01 15:29:40"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-01 12:29:40"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1227"
["menu_order"]=>
int(493)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[85]=>
object(WP_Post)#14173 (24) {
["ID"]=>
int(1223)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-01 15:26:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-01 12:26:23"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(54) "Ohjeita kuivuusriskien hallintasuunnitelman laadintaan"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(54) "ohjeita-kuivuusriskien-hallintasuunnitelman-laadintaan"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-21 10:18:59"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-21 08:18:59"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1223"
["menu_order"]=>
int(494)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[86]=>
object(WP_Post)#14174 (24) {
["ID"]=>
int(1220)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-01 14:57:45"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-01 11:57:45"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(58) "Vuosien 2002–2003 poikkeuksellisen kuivuuden vaikutukset"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(56) "vuosien-2002-2003-poikkeuksellisen-kuivuuden-vaikutukset"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-01 14:57:45"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-01 11:57:45"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1220"
["menu_order"]=>
int(495)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[87]=>
object(WP_Post)#14175 (24) {
["ID"]=>
int(1173)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-30 12:18:41"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-30 09:18:41"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(57) "Ohje tulviin varautumiseen ja toimintaan tulvatilanteessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(57) "ohje-tulviin-varautumiseen-ja-toimintaan-tulvatilanteessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-29 10:37:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-29 07:37:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1173"
["menu_order"]=>
int(504)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[88]=>
object(WP_Post)#14176 (24) {
["ID"]=>
int(1152)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-28 15:26:16"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-28 12:26:16"
["post_content"]=>
string(1103) "Pohjavesien suojelu ja talousveden turvaaminen onnistuu yleensä vain ennakoimalla. Siksi on tiedettävä, miten eri tilanteissa tulee toimia. Suomen keskeiset pohjavesiasiantuntijat kokosivat yhdessä tietoa ja ohjeita erilaisille toimijoille kotitalouksista pienteollisuuteen.
Esitteet ovat ladattavissa pdf-muodossa ja vapaasti käytettävissä. Esitteitä voi tulostaa tai painattaa jaettavaksi.
Esitteet on alun perin laadittu 2015 Suomen vesilaitosyhdistyksen johdolla yhteistyössä pohjavesien suojelussa vaikuttavien toimijoiden kanssa. Esitteet on päivitetty keväällä 2020, jolloin päivitettiin erityisesti seuraavat teemat: energiakaivo, hajajätevesi ja pohjavesialueiden luokitus. Lisäksi tarkistettiin lakien ja asetusten luetteloiden sekä lisätietolinkkien ajantasaisuus. Hanketta on Vesilaitosyhdistyksen lisäksi rahoittanut Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys."
["post_title"]=>
string(45) "Tarkkana siellä pohjavesialueella! -esitteet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "tarkkana-siella-pohjavesialueella-esitteet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-29 16:01:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-29 14:01:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1152"
["menu_order"]=>
int(509)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[89]=>
object(WP_Post)#14177 (24) {
["ID"]=>
int(1100)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-18 15:53:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-18 13:53:01"
["post_content"]=>
string(1823) "Pintaveden lämpötilaa järvissä ja joissa mitataan avovesikaudella 34 asemalla. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on pintaveden lämpötilatietoja lähes 80 kohteesta. Pintaveden lämpötilan mittauspaikat on aikoinaan perustettu yleensä vedenkorkeusasteikkojen yhteyteen. Pintaveden lämpötilan mittaukset on tehty alun perin aamuisin klo 8 rannan tuntumassa 20 sentin syvyydestä. Kaikilla havaintopaikalla on nykyisin mittalaitteena kelluva automaattinen pintaveden lämpötila-anturi reaaliaikaisella tiedonsiirrolla, ja useimmilta havaintopaikoilta mittauksia saadaan tunnin välein. Aiemmin pintaveden lämpötilaa havaittiin manuaalisesti digitaalimittareilla, joiden anturi on 1-2 metrin pituisen kaapelin päässä. Aamuiset mittaustulokset ovat lähes reaaliaikaisesti nähtävillä verkkosivuilla. Havaintosarjojen yhtenäisyyden vuoksi virallisena vertailulukemana pidetään edelleen aamukahdeksan lukemia.
Pisimmät pintalämpötilan havaintosarjat alkavat 1910-luvulta. Tunnetuin on Saimaan Lauritsalan sarja, jota voidaan pitää luotettavana vuodesta 1924. Yhdeksältä nykyisin toiminnassa olevalta pintaveden lämpötila-asemalta havaintoja on vähintään 1960-luvulta lähtien.
Pintaveden lämpötilan lisäksi järvien pystysuuntainen lämpötilajakauma mitataan kolme kertaa kuukaudessa ympäri vuoden yhdeksän järvisyvänteen kohdalla. Nämä mittaukset ovat edelleen manuaalisia. Pisimmät yhtenäiset lämpötilaluotaussarjat alkavat 1960-luvulta.
[caption id="attachment_1101" align="alignnone" width="668"]
© Jouko Juntunen[/caption]"
["post_title"]=>
string(36) "Vesistöjen lämpötilan mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "vesistojen-lampotilan-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-18 15:53:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-18 13:53:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1100"
["menu_order"]=>
int(520)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[90]=>
object(WP_Post)#14178 (24) {
["ID"]=>
int(1048)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 09:28:41"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 07:28:41"
["post_content"]=>
string(100) "https://www.youtube.com/watch?v=33Hxd1c4cTU&list=PLqbGx2iTj0UCTqcvYD0aZRLi9q3RY2WBx&index=13"
["post_title"]=>
string(26) "Roudan syvyden mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(26) "roudan-syvyden-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-02 12:53:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-02 10:53:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1048"
["menu_order"]=>
int(528)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[91]=>
object(WP_Post)#14179 (24) {
["ID"]=>
int(1043)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 08:59:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 06:59:24"
["post_content"]=>
string(1396) "Haihdunnan mittaukset tehtiin potentiaalista maahaihduntaa kuvaavalla Class A -haihdunta-astialla, jonka pinta-ala on 1,1 m2 ja vesisyvyys noin 20 cm. Haihdunta-astia on WMO:n standardin mukainen ja yleisesti maailmalla käytetty yksinkertaisuutensa, edullisuutensa ja helppohoitoisuutensa vuoksi. Lisäksi mittaustulokset ovat maailmanlaajuisesti vertailukelpoisia. Astiasta mitattiin päivittäin vedenpinnan korkeuden vaihtelu ja sen vierestä sadanta. Näistä tiedoista saatiin laskettua haihtuneen veden määrä millimetreinä.
[caption id="attachment_1044" align="alignnone" width="792"]
© Johanna Korhonen[/caption]
Haihdunnan havaintokausi kesti Etelä- ja Keski-Suomessa toukokuun alusta syyskuun loppuun. Pohjois-Suomessa se oli yleensä noin kuukauden lyhempi. Viimeisinä vuosina toiminnassa ollut havaintoverkko sisälsi ainoastaan viisi asemaa, jotka sijaitsivat pääasiallisesti Pohjois-Suomessa ja joista neljällä yhtäjaksoinen havaintosarja oli yli 50 vuotta pitkä. Aiemmin haihduntaa mitattiin 1950-luvun loppupuolelta alkaen lähes 50 asemalla. Nykyisin haihduntaa lasketaan vesistömallien avulla.
Mittaustoiminta lopetettiin syksyllä 2020."
["post_title"]=>
string(22) "Haihdunnan mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(22) "haihdunnan-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-01 08:59:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 06:59:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1043"
["menu_order"]=>
int(529)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[92]=>
object(WP_Post)#14180 (24) {
["ID"]=>
int(1038)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 08:55:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 06:55:04"
["post_content"]=>
string(2281) "Pienillä valuma-alueilla mitataan veden kiertokulun muuttujia valuma-alueen mittakaavassa. Vuonna 2022 oli toiminnassa yhteensä 40 valuma-aluetta, joilta purkautuva virtaama määritettiin tarkasti pinnankorkeushavaintojen ja mittapatojen avulla. Padoilla mitattu virtaama tallennetaan hydrologiseen rekisteriin vuorokauden keskivalumana (l/s/km²), jolloin erikokoisten alueiden valumat ovat vertailukelpoisia. Myös hetkelliset valumat tallennetaan. Osalla valuma-alueista mitataan myös sadantaa, lumen vesiarvoa ja roudan syvyyttä. Useimmilla alueista mitataan myös veden laatua vesinäytteiden ja automaattiantureiden avulla hajakuormituksen selvittämiseksi.
[caption id="attachment_1039" align="alignnone" width="741"]
© Yrjö Kivinen[/caption]
Alueet ovat pinta-alaltaan 0,3–122 km². Ne on valittu niin, että ne ovat mahdollisimman järvettömiä nimenomaan valuman muutosten tarkkailemiseksi. Valinnassa on painotettu myös maalajien, maankäytön, kasvillisuuden ja topografian vaihtelua.
Pisimmät tallennetut havaintojaksot alkavat 1930-luvulta. Yli 50 vuoden pituisia, yhtäjaksoisia havaintosarjoja vuorokausivalumista on olemassa yli 20:lta nykyverkostoon kuuluvalta alueelta.
Vuoden keskivaluma Suomessa on noin 10 l/s/km², mutta se on vaihdellut huomattavasti kuivakausien nollasta ennätykseen 1900 l/s/km², joka mitattiin Vihdin peltovaluma-alueella (2.9.1968) 50 mm:n rankkasateen seurauksena.
Pitkät ja perusteelliseen havainnointiin pohjautuvat aikasarjat muodostavat luotettavan pohjan erilaisille hydrologisille ja monitieteellisille tutkimuksille tai käytännön selvityksille. Alueiden valuntatietoja voidaan käyttää esimerkiksi vertailutietoina alueille, joilta suorat mittaukset puuttuvat. Myös vesistömalleissa, maankäytön muutosten (esim. metsänhakkuut, suo-ojitukset) vaikutusten arvioinneissa, mitoitusvirtaamien määrityksissä, hajakuormituslaskelmissa ja valuma-alueprosessien tutkimuksissa ne ovat oleellista lähtötietoa. Ne tarjoavat myös ainutlaatuisen lähdeaineiston ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen."
["post_title"]=>
string(19) "Valuman mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(19) "valuman-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-01 08:55:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 06:55:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1038"
["menu_order"]=>
int(530)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[93]=>
object(WP_Post)#14181 (24) {
["ID"]=>
int(1026)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-24 12:32:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-24 10:32:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(31) "Tulvasuunnitelma taloyhtiöille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "tulvasuunnitelma-taloyhtiot"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-22 13:25:00"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-22 11:25:00"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1026"
["menu_order"]=>
int(531)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[94]=>
object(WP_Post)#14182 (24) {
["ID"]=>
int(1023)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-24 12:27:31"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-24 10:27:31"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(28) "Tulvasuunnitelma maatiloille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(25) "tulvasuunnitelma-maatilat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-22 13:26:22"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-22 11:26:22"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1023"
["menu_order"]=>
int(532)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[95]=>
object(WP_Post)#14183 (24) {
["ID"]=>
int(1020)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-24 12:24:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-24 10:24:57"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(41) "Tulvasuunnitelma liike- ja yritystiloille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "tulvasuunnitelma-liike-ja-yritystilat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-22 13:27:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-22 11:27:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1020"
["menu_order"]=>
int(533)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[96]=>
object(WP_Post)#14184 (24) {
["ID"]=>
int(1008)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-23 09:48:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-23 07:48:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(45) "Omatoimisen tulvasuojautumisen tarkastuslista"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(45) "omatoimisen-tulvasuojautumisen-tarkastuslista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-22 13:28:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-22 11:28:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1008"
["menu_order"]=>
int(536)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[97]=>
object(WP_Post)#14185 (24) {
["ID"]=>
int(1003)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-21 14:03:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 12:03:13"
["post_content"]=>
string(3539) "Water equivalent of snow cover is the average amount of water existing as snow, i.e. the mass of snow per area unit. It is usually given as millimetres, as the numerical value of a water layer corresponding to the snow cover, in millimetres, is the same as that of the mass of the snow, in kilograms per square meter. The snow water equivalent is determined using snow course measurements. Snow course is a 2 to 4 km long trail through various terrains typical for the area. Along the snow course, snow depth is measured using a measuring stick at approximately 80 measuring points. For obtaining the density, the snow is weighed at 8 points along the snow course. In addition to this, snow cover fraction and land use type are observed at each measuring point and the information is used in estimating the mean snow water equivalent of the whole snow course.
[caption id="attachment_925" align="aligncenter" width="1231"]
© Heidi Sjöblom[/caption]
The Finnish Environment Institute coordinates the snow course measurements at about 150 locations throught Finland. The measurements are made once or twice a month. The measurements have started already during the 1930’s while the results have mainly been stored to the hydrological database since the 1980’s. Until 1968, the snow courses were measured on the 16th of each winter month, thereafter usually twice, the 1st and 16th of each month. Since 1996 the measurements were again made only on the 16th of each month, with the exception of the small research catchments at which the measurement of the 1st of the month is made during the spring months. For the days between the measurements, daily values of water equivalent are calculated by the snow course model, which is based on the snow water equivalent observations and weather data.
Areal water equivalents of snow (mean values of snow water equivalent for a catchment area) are calculated for the same catchments for which the areal precipitation values are also available. The hydrological database contains snow water equivalent values since 1946; the total number of areas in the database is 250. Since 1990, the number of areas, for which the snow water equivalent is determined, is around 110. The boundaries of 108 of them have been published in a report (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja / Publications of Water and Environment Administration - series A 165). The coordinates given are those of the outlet of the catchment, and the municipality and the regional centres for economic development, transport and the environment are also those within which the outlet is located.
Until 1990, the areal water equivalents of snow were computed by the isohyet method, as were the areal precipitations. From 1990, the areal values have been computed by using a grid point model. By this method, the effects of elevation and the coast, as well as the changes in locations of the snow courses, can be taken into account in calculation. However, the records are not entirely homogeneous, as the method of computation and the locations of snow courses have varied. Moreover, in the 1970’s and the 1980’s, data from other sources ‒ the Finnish Meteorological Institute, the regional water and environment administration, hydropower companies ‒ were used besides the ordinary snow courses."
["post_title"]=>
string(31) "Measuring snow water equivalent"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(31) "measuring-snow-water-equivalent"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-21 14:03:32"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 12:03:32"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1003"
["menu_order"]=>
int(537)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[98]=>
object(WP_Post)#14186 (24) {
["ID"]=>
int(997)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-21 13:20:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 11:20:58"
["post_content"]=>
string(3466) "Valtakunnalliseen pohjavesiseurantaverkkoon kuuluvilla pohjavesiasemilla seurataan pohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua eri puolilla Suomea. Valtakunnallinen pohjavesiseuranta käynnistettiin 1970-luvun alkupuolella pohjaveden pinnankorkeuden mittauksilla. Vedenlaadun seuranta alkoi 1990-luvulla. Osalla pohjavesiasemista seurataan myös lumipeitteen paksuutta ja roudan syvyyttä sekä maankosteutta. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita.
Ajankohtainen pohjavesitilannekatsaus perustuu asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Seurantasarjojen perusteella pystytään arvioiman pohjaveden määrän ja laadun paikallisia ja ajallisia vaihteluita sekä niiden vuorovaikutuksia. Pohjavesiasemilta kerättävän seurantatiedon perusteella raportoidaan kansallisesti ja kansainvälisesti pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun muutoksista. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ylläpitämään pohjavesirekisteriin (POVET).
[caption id="attachment_998" align="aligncenter" width="469"]
© Annika Anttila[/caption]
Pohjaveden pinnankorkeuden mittaaminen
Pohjaveden pinnankorkeusmittaukset tehdään maahan pystysuoraan asennetuista muovisista tai metallisista pohjavesiputkista, joita on yleensä kymmenen kappaletta asemalla. Pohjavesiputket ulottuvat usean metrin syvyyteen ja niissä on siiviläosa, joka päästää pohjaveden putkeen.
Pinnankorkeusseuranta on nykyisin osin automatisoitu, jotta asemilta saadaan reaaliaikaista pinnankorkeustietoa. Pohjavesiputkiin on asennettu paineanturit ja tiedonkeruulaitteet, jotka lähettävät mittaustulokset tietokantaan esimerkiksi pitkän kantaman radioverkossa tai GSM-verkossa.
Pohjavesiasemilla, joita ei ole vielä täysin automatisoitu, kiertää paikallinen havaitsija kaksi kertaa kuussa. Havaitsija mittaa pohjaveden pinnankorkeuden mittanauhaluotaimella tai sähkösignaaliin perustuvalla luotaimella aseman pohjavesiputkista. Pohjaveden pinnankorkeus mitataan senttimetreinä putken yläpäästä. Kierroksen jälkeen havaitsijat lähettävät mittaustulokset SYKEen joko sähköisellä lomakkeella tai paperipostilla.
Pohjaveden laadun seuranta
Valtakunnallisilta pohjavesiasemilta otetaan vesinäytteitä yleensä 2–4 kertaa vuodessa ensisijaisesti aseman yhteydessä olevasta lähteestä tai lähteen puuttuessa muovisesta pohjavesiputkesta. Kullakin asemalla on oma näytteenottoaikataulunsa. Tämä johtuu siitä, että pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee vuoden mittaan eri tavoin eri alueilla. Tavoitteena on saada vähintään yksi näyte, kun pohjaveden pinta on alimmillaan, ja toinen näyte, kun pinta on ylimmillään. Sertifioitu näytteenottaja ottaa näytteen, ja laboratoriossa näytteestä analysoidaan laajalla valikoimalla erityisesti epäorgaanisia aineita. Saaduista vedenlaatutuloksista voidaan päätellä, millaisia eri aineiden pitoisuuksia pohjavedessä on luonnostaan. Seurantasarjoissa näkyvät kuitenkin myös ihmisen aiheuttamat vaikutukset pohjavesiin."
["post_title"]=>
string(82) "Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seuranta valtakunnallisilla pohjavesiasemilla"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(82) "pohjaveden-pinnankorkeuden-ja-laadun-seuranta-valtakunnallisilla-pohjavesiasemilla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-21 13:22:58"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 11:22:58"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=997"
["menu_order"]=>
int(538)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[99]=>
object(WP_Post)#14187 (24) {
["ID"]=>
int(990)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-21 13:15:42"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 11:15:42"
["post_content"]=>
string(2712) "Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmiin tulee vedenkorkeustietoa jatkuvasti eri puolilta Suomea järvistä, joista ja tekoaltaista yli 700 havaintoasemalta. Näistä 240 asemaa kuuluu Syken ja ELY-keskusten ensimmäisen luokan seurantaverkkoon, jonka asemien ylläpitotöillä ja havaintojen laadunvarmennuksella on tiukimmat vaatimukset. Muita ELY-keskusten havaintoasemia on noin 200. Lisäksi vedenkorkeushavaintoja saadaan ulkopuolisilta tiedontuottajilta, joista tärkeimpiä ovat vesivoimayhtiöt. Kaikkiaan hydrologisessa tietokannassa on vedenkorkeushavaintoja lähes 1700 kohteesta. Pisin havaintosarja on alkanut vuonna 1847.
[caption id="attachment_991" align="aligncenter" width="556"]
© Heidi Sjöblom[/caption]
Vedenkorkeudet tallennetaan tietokantaan senttimetreinä yleensä ns. asteikkolukemina eli korkeutena vedenkorkeusasteikon kantanollapisteestä ylöspäin. Kantanollapisteellä tarkoitetaan mittauspaikan perustamisen yhteydessä korkeuskiintopisteestä vaaitsemalla määritettyä asteikon nollakohdan korkeutta. Tarvittaessa vedenkorkeudet voi muuntaa asteikkolukemista haluttuun valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään kantanollapisteen korkeustiedon avulla. Korkeusjärjestelmiä on käytössä viisi: N2000-, N60-, N43-, NN- ja LN-järjestelmä. Lupapäätöksien perusteella tehtävät vedenkorkeushavainnot esitetään yleensä luvassa mainitussa korkeusjärjestelmässä.
[caption id="attachment_992" align="aligncenter" width="539"]
© Heidi Sjöblom[/caption]
Vedenkorkeuden mittaukset ovat päivittäisiä, ja lähes kaikilla havaintoasemilla on jatkuvatoiminen mittalaite. Mittalaitteet mittaavat vedenkorkeutta paineantureilla. Useimmat laitteet tekevät mittaukset 15 minuutin välein ja lähettävät mitatut arvot Syken tietokantaan tunnin välein. Viralliset vedenkorkeushavainnot ovat mittalaitteiden lähettämistä hetkellisistä arvoista laskettuja vuorokauden keskiarvoja.
Vedenkorkeuden mittalaitteiden toimintaa valvotaan vedenkorkeusasteikolta tai suppilomitalla pohjapaalulta tehdyillä manuaalimittauksilla. Asteikkojen ja pohjapaalujen korkeudet tarkistetaan säännöllisin väliajoin vaaitsemalla korkeuskiintopisteiltä."
["post_title"]=>
string(38) "Vesistöjen vedenkorkeuden mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "vesistojen-vedenkorkeuden-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 13:15:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 11:15:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=990"
["menu_order"]=>
int(539)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[100]=>
object(WP_Post)#14188 (24) {
["ID"]=>
int(924)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-10 15:17:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-10 13:17:20"
["post_content"]=>
string(3093) "Lumen vesiarvo ilmaisee lumessa olevan veden määrän eli sen vesikerroksen paksuuden, joka syntyisi, jos lumi sulaisi. Vesiarvo ilmoitetaan millimetreinä. Lukuarvoltaan se vastaa lumikuormaa eli lumen massaa kilogrammoina neliömetriä kohti. Lumen vesiarvo määritetään ns. lumilinjamittauksilla. Lumilinja on 2–4 km pitkä reitti, joka kattaa edustavasti paikkakunnan eri maastotyypit. Linjamittaukseen kuuluu yleensä 80 mittasauvalla tehtyä lumen syvyyden mittausta sekä kahdeksan lumen tiheyden määrittämiseksi tehtävää punnitusta. Lisäksi suurimmalla osalla lumilinjoista havainnoidaan myös pälvisyyttä ja maastotyyppiä ja ne huomioidaan lumilinjan keskimääräistä lumen vesiarvoa määritettäessä.
© Heidi Sjöblom
Suomen ympäristökeskus havainnoi nykyään noin 150 lumilinjaa, joilla lumen vesiarvoa mitataan kuukausittain tai puolikuukausittain. Mittauksia on tehty jo 1930-luvulla, mutta hydrologiseen tietokantaan tietoja on tallennettu pääasiassa vasta 1980-luvulta alkaen. Vuoteen 1968 asti lumilinjamittaukset tehtiin talvikuukausien 16. päivänä. Sen jälkeen mittaukset pyrittiin tekemään kaksi kertaa kuukaudessa, 1. ja 16. päivinä. Vuodesta 1996 lähtien mittaukset on tehty jälleen vain talvikuukausien 16. päivänä. Poikkeuksena tästä ovat ns. pienten valuma-alueiden lumilinjat, joilla lumen vesiarvo mitataan kuukauden viimeisenä päivänä ja keväällä myös 15. päivänä. Mittauspäivien välille päivittäiset lumen vesiarvot lasketaan säähavaintoihin perustuvalla mallilla.
Lumen aluevesiarvot eli valuma-alueen keskimääräiset vesiarvot määritetään samoille valuma-alueille kuin aluesadannat. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on vesiarvoja noin 250 alueelta vuodesta 1946 alkaen. Vuodesta 1990 lähtien aluevesiarvot on määritetty noin 110 alueelle. Alueiden rajat esitetään Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarjan osassa A 165. Alueiden koordinaatit on määritetty veden purkautumispisteelle. Alueen kunta ja ELY-keskus määräytyvät näiden koordinaattien mukaan.
Vuoteen 1990 asti lumen aluevesiarvot määritettiin aluesadannan tavoin isohyeettimenetelmällä. Nykyisin laskentaan käytetään 10x10 km:n hilapisteverkkoa, jonka pisteisiin lumen vesiarvot lasketaan lähimpien lumilinjojen perusteella. Hilapistemalli ottaa entistä paremmin huomioon mm. maaston korkeussuhteiden, rannikon läheisyyden sekä lumilinjojen siirtymisten vaikutukset vesiarvoon. Koska laskentamenetelmät ja lumilinjojen sijainnit ovat vuosien kuluessa vaihdelleet, eivät lumen aluearvot eri vuosikymmeniltä ole täysin homogeenisia. Epähomogeenisuuteen vaikuttaa myös 1970- ja 1980-luvuilla käytetty ulkopuolinen havaintomateriaali, jota saatiin lähinnä Ilmatieteen laitokselta, silloisilta vesi- ja ympäristöpiireiltä sekä vesivoimayhtiöiltä."
["post_title"]=>
string(27) "Lumen vesiarvon mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "lumen-vesiarvon-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-11 11:59:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-11 09:59:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=924"
["menu_order"]=>
int(551)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[101]=>
object(WP_Post)#14189 (24) {
["ID"]=>
int(907)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-21 13:09:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 11:09:20"
["post_content"]=>
string(2175) "Ilmatieteen laitos vastaa sademäärän mittaamisesta Suomessa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) saa tiedot päivittäisestä sadannasta Ilmatieteen laitokselta noin 200 havaintoasemalta.
Tietoa sademääristä saadaan erilaisilla automaattimittareilla, säätutkilla sekä manuaalisilla mittauksilla. Sademittarit ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä paljon, ja esimerkiksi lumisade pystytään nykyään mittaamaan entistä tarkemmin. Sademittaukseen sisältyy kuitenkin edelleen virhetekijöitä, joiden vuoksi mitattu sade on keskimäärin 10–20 % todellista pienempi. SYKE julkaisee pääosan sadetiedoista mittausten mukaisina, korjaamattomina arvoina.
SYKEssä lasketaan Ilmatieteen laitoksen sadehavainnoista vesistöjen aluesadannan arvoja. Aluesadanta tarkoittaa keskimääräistä sadantaa tietyllä valuma-alueella tiettynä aikana. Aluesadantoja on laskettu pääasiassa sellaisille valuma-alueille, joilta on määritetty myös virtaama. Nykyisin aluearvot lasketaan säännöllisesti noin 110 alueelle. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on aluesadannan arvoja noin 250 alueelle.
[caption id="attachment_987" align="aligncenter" width="602"]
© Johanna Korhonen[/caption]
Sadannan aluearvoja on laskettu vuodesta 1911 lähtien. Sadannan pentadiarvot on laskettu 1950-luvun alusta lähtien. Pentadilla tarkoitetaan kuukauden alusta laskettavia viiden päivän jaksoja. Kuukauden viimeinen jakso on 3–6 päivää kalenterikuukaudesta riippuen. Tilastoissa oleviin aluesadantoihin ei ole tehty mittarikorjauksia.
Vuosilta 1911–1945 ei ole tallessa tarkkaa tietoa siitä, millä menetelmällä sadannan aluearvot on laskettu. Vuosina 1946–1981 aluearvot laskettiin ns. isohyeettimenetelmällä. Vuodesta 1982 lähtien on käytetty 10x10 km:n hilapisteverkkoa, jonka pisteille sadannan arvot lasketaan lähimpien sadehavaintojen perusteella. Koska laskentamenetelmä on vaihdellut, eivät aluesadannat eri vuosikymmeniltä ole täysin homogeenisia."
["post_title"]=>
string(46) "Sadannan mittaaminen ja aluearvojen laskeminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(46) "sadannan-mittaaminen-ja-aluearvojen-laskeminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-21 13:09:20"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 11:09:20"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=907"
["menu_order"]=>
int(552)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[102]=>
object(WP_Post)#14190 (24) {
["ID"]=>
int(884)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-04 13:23:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 11:23:04"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(56) "Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirja"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(53) "hydrologisen-seurannan-kenttatoiden-toimintakasikirja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-12 09:05:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-12 07:05:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=884"
["menu_order"]=>
int(556)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[103]=>
object(WP_Post)#14191 (24) {
["ID"]=>
int(636)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-25 10:57:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-25 08:57:33"
["post_content"]=>
string(3750) "
Ulapat ja virtaavat vedet jäätyvät viimeisenä
Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötilan laskee alle nollan. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet ja lahdenpoukamat ja viimeisenä ulapat ja virtaavat vedet. Alussa jäätä muodostuu epätasaisesti. Jäätymisen alkaessa jääpeite voi kasvaa tyynellä säällä noin pari millimetriä vuorokaudessa pakkasastetta kohden. Kun ilman keskilämpötila on -10 astetta, voi vuorokaudessa siis syntyä parin sentin vahvuinen jää.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) mittaa vesistöjen jäänpaksuutta noin 50 kohteessa, joista suurin osa on järvissä. Mittaukset tehdään kolme kertaa kuukaudessa. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on jäänpaksuustietoja noin 150 kohteesta.
Teräsjää on kirkas ja tasainen
Jään kantokyky pitää aina mitata teräsjään mukaan. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen; vaalea ja huokoinen kohvajää on teräsjäätä heikompaa. Kohvajään kantavuus on noin puolet teräsjään kantokyvystä.
Tuulella syntynyt jää on hauraampaa kuin tyynellä syntynyt. Merijää on hauraampaa kuin makean veden jää, sillä suola ja muut epäpuhtaudet sijaitsevat merijäässä jääkiteiden välissä tehden siitä huokoisempaa.
Lumipeite hidastaa jään paksuuskasvua, sillä se toimii eristeenä ilman ja jään välissä. Runsas lumi voi painaa jään vedenpinnan alapuolelle. Tällöin halkeamista jään päälle nouseva vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka jäätyy kohvajääksi. Keväällä paksukin jää voi pettää, jos kiderakenne on haurastunut auringon säteilyn ja lämmön vaikutuksesta.
Järven jään paksuuden arviointiin vaikuttavat järven sijainnin lisäksi järven koko ja syvyys, mittauspaikka ja lumitilanne.
Autolla turvallista ajaa vain merkityillä jääteillä
Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttiä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. 15–20-senttinen teräsjää kantaa tuhat kiloa painavan henkilöauton.
Autolla on turvallista ajaa ainoastaan merkityillä jääteillä ja niilläkin hyvin hitaasti, koska jään alle syntyvä aaltoliike heikentää jään kantavuutta. Peräkkäin ajavista autoista jälkimmäisellä on veden ja jään aaltoliikkeen takia suurempi vaara painua jään läpi.
Koska jään vahvuus voi esimerkiksi virtauksista ja pohjan laadusta johtuen vaihdella paljon lyhyelläkin matkalla, on varmistettava että jää on tarpeeksi vahvaa koko sillä alueella, missä aiotaan liikkua.
Halkeamat heikentävät jään kantavuutta
Jäällä kannattaa havainnoida ympäristöä aktiivisesti. Vaarallisia alueita ovat joet, järvien kapeikot, matalikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, lähteet, äkkijyrkkien rantapenkereiden vierustat ja viemäreiden laskualueet. Myös siltojen, laiturien ja jäissä makaavien alusten luona jää on heikkoa. Jos jäätiellä on töyssy, jää haurastuu siitä kohdasta helposti.
Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Halkeaman reunalla jään kantavuus on vain 40 prosenttia ehjän jään kantavuudesta. Halkeamien risteyksessä kantavuus on vain 25 prosenttia ehjästä jäästä.
Jäänaskalit kaulaan
Kaulassa roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Itsensä vetäminen avannosta takaisin liukkaalle jäälle on äärimmäisen vaikeaa ilman jäänaskaleita tai muuta terävää apuvälinettä. Jäällä kulkijan turvallisuusvarustukseen kuuluu myös metallipäinen, tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia."
["post_title"]=>
string(45) "Jään kantavuus mitataan teräsjään mukaan"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "jaan-kantavuus-mitataan-terasjaan-mukaan"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-26 09:42:53"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-26 07:42:53"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=636"
["menu_order"]=>
int(588)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[104]=>
object(WP_Post)#14192 (24) {
["ID"]=>
int(631)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-25 10:41:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-25 08:41:43"
["post_content"]=>
string(2760) "Valtakunnallisessa hydrologisessa seurannassa vesistöjen jäänpaksuutta mitataan 46 kohteessa, joista suurin osa on järvissä. Mittaukset tehdään kolme kertaa kuukaudessa, 10., 20. ja 30. päivä. Pisimmät havaintosarjat alkavat 1910-luvulta. Nykyinen mittaustapa on ollut käytössä vasta 1970-luvulta lähtien. Lähes kaikilta asemilta jäänpaksuushavainnot toimitetaan heti mittauksen jälkeen tietokantaan, ja ne ovat lähes reaaliaikaisesti nähtävillä verkkosivuilla. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on jäänpaksuustietoja noin 150 kohteesta.
Jäänpaksuushavainnot ovat tärkeitä vesistön perustutkimuksen kannalta, mutta luonnollisesti myös kaikille jäällä liikkujille. Koska paksuus vaihtelee vesialueen eri kohdissa, ei virallinen jäänpaksuuden mittauspaikka saa kuitenkaan koskaan tuudittaa kulkijaa turvallisuuteen. Virallinen mittaus pyrkii edustavuuteen ja välttelee näin ollen ohutjäisiä kapeikkoja ja virtapaikkoja.
Yleensä jäänpaksuuden havaintopaikka sijoitetaan vähintään 50 metrin päähän rannasta. Mittauksessa käytetään jäämittaa ja useilla havaintopaikoilla kolmea kohvasauvaa.
Jokaisella mittauskerralla kairataan kolme reikää uusiin kohtiin sekä mitataan seuraavat muuttujat senttimetrin tarkkuudella:
- jää (jään kokonaispaksuus: teräsjää, kohvajää ja mahdolliset välissä olevat vesikerrokset)
- vesi (vedenkorkeus mitattuna jään alapinnasta)
- kohva (kohvajään paksuus)
- lumi (lumen paksuus kohvajään päällä)
- sauva (kohvasauvoista luettu kohvajään paksuus)
Vesistöjen jäätyminen ja jäänlähtö
Sekä jäätyminen että jäänlähtö havaitaan nelivaiheisena. Jäätymisen osalta ensimmäinen vaihe on rantojen jäätyminen, sitten seuraa lahtien jäätyminen. Kolmas vaihe on koko näköpiirin jäätyminen, neljäs koko järven jäätyminen.
Vain harvalla havaintopaikalla kaikki neljä vaihetta ovat selvästi erikseen raportoitavissa. Joskus voi sattua niinkin, että kova pakkasyö vie kaikki vaiheet läpi kertaheitolla. Havaintopaikan luonne ratkaisee, onko kaikkien vaiheiden erottaminen ylipäänsä mielekästä. Pienissä järvissä näköpiiri on usein sama kuin koko järvi, hyvin suurilla järvillä havaitsija ei luonnollisesti voi saada tarkkaa tietoa koko vesialueen jäätymisestä.
Jäänlähdön neljä vaihetta ovat: rantojen sulaminen, ulompana sulaa, jää liikkuu ja jään katoaminen koko näköpiiristä.
Pisin jäänlähdön havaintosarja on Tornionjoelta keväästä 1693 alkaen. Järvien jäätymisiä ja jäänlähtöjä on havainnoitu vähintään 1800-luvun puolivälistä alkaen Kallavedellä, Näsijärvellä ja Oulujärvellä."
["post_title"]=>
string(39) "Vesistöjen jäänpaksuuden mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "vesistojen-jaanpaksuuden-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-18 15:48:07"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-18 13:48:07"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=631"
["menu_order"]=>
int(589)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[105]=>
object(WP_Post)#14193 (24) {
["ID"]=>
int(608)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-21 09:34:47"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-21 07:34:47"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(91) "Pohjavesialueet – opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(83) "pohjavesialueet-opas-maarittamiseen-luokitukseen-ja-suojelusuunnitelmien-laadintaan"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 13:36:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 11:36:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=608"
["menu_order"]=>
int(596)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[106]=>
object(WP_Post)#14194 (24) {
["ID"]=>
int(420)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-04 13:59:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 11:59:48"
["post_content"]=>
string(1658) "Havaintopaikat, noin 150 putkea, muodostavat roudan seurantaverkon. Havainnot tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään pohjavesirekisteriin (POVET).
Routa-asemilla mitataan luonnontilaisen roudan syvyyttä, roudan sulamista pinnasta sekä lumen syvyyttä aukealla, metsässä ja suolla. Asemat edustavat erilaisia ilmasto-oloja erilaisilla maalaji-, metsä- ja suoalueilla. Roudan syvyyttä mitataan metyleenisiniputkilla. Mittaukset tehdään kunkin kuukauden 6., 16. ja 26. päivänä talvikauden aikana. Roudan sulaessa keväällä tihennetään havaintoväliä.
Routa-asemilla on kaksi rinnakkaista routaputkea aukealla ja metsässä ja lisäksi on putki suolla, jos kostea paikka on lähimaastossa. Routaa on havainnoitu eri menetelmillä, mutta 1970-luvun alusta lähtien routa-asemilla siirryttiin käyttämään pääsääntöisesti metyleenisiniputkia. Menetelmä perustuu siihen, että tislattuun veteen liuotettu metyleenisini kuivatislautuu maahan asennetussa routaputkessa värittömäksi veden jäätyessä. Nykyisin metyleenisiniputkiin laitetaan yleisesti myös ruostumattomasta teräksestä olevaa mutteri. Mutteri edesauttaa havainnointia roudan sulamisvaiheessa, jolloin rajat eivät aina näy selvinä. Putki käännetään ylösalaisin ja mutteri osoittaa roudan syvyyden.
Routaputki koostuu kahdesta sisäkkäisestä putkesta. Ulompi ns. ulkoputki on pysyvästi sijoitettu maahan tehtyyn reikään. Ulkoputkessa on asteikko lumenpaksuuden määrittämiseksi maanpinnasta ylöspäin ja nesteputkessa roudan mittaamista varten maanpinnasta alaspäin."
["post_title"]=>
string(18) "Roudan mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(18) "roudan-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-04 13:59:48"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 11:59:48"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=420"
["menu_order"]=>
int(622)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[107]=>
object(WP_Post)#17049 (24) {
["ID"]=>
int(4706)
["post_author"]=>
string(2) "15"
["post_date"]=>
string(19) "2026-02-24 14:45:15"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-02-24 12:45:15"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(51) "Muistilista vesihuoltolaitokselle - uudet laitokset"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(49) "muistilista-vesihuoltolaitokselle-uudet-laitokset"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-02-24 14:45:15"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-02-24 12:45:15"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4706"
["menu_order"]=>
int(5)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[108]=>
object(WP_Post)#17048 (24) {
["ID"]=>
int(4726)
["post_author"]=>
string(2) "16"
["post_date"]=>
string(19) "2026-02-25 15:38:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-02-25 13:38:01"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(27) "Kommunens vattentjänstplan"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(26) "kommunens-vattentjanstplan"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-02-25 15:41:36"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-02-25 13:41:36"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4726"
["menu_order"]=>
int(6)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[109]=>
object(WP_Post)#17047 (24) {
["ID"]=>
int(4701)
["post_author"]=>
string(2) "15"
["post_date"]=>
string(19) "2026-02-24 14:45:42"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-02-24 12:45:42"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(43) "Kunnan vesihuoltosuunnitelma -ohje kunnille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "kunnan-vesihuoltosuunnitelma-ohje-kunnille"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-02-24 14:47:47"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-02-24 12:47:47"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4701"
["menu_order"]=>
int(7)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[110]=>
object(WP_Post)#17046 (24) {
["ID"]=>
int(4699)
["post_author"]=>
string(2) "15"
["post_date"]=>
string(19) "2026-02-24 14:49:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-02-24 12:49:13"
["post_content"]=>
string(827) "Aiemmin julkaistuja ja kokonaan uusia ohjeita lisätään sivulle sitä mukaan kun niitä valmistuu.
Muistilista vesihuoltolaitokselle – uudet laitokset
Kunnan vesihuoltosuunnitelma
Vesihuollon poikkeamasta ilmoittaminen
"
["post_title"]=>
string(71) "Elinvoimakeskuksen ohjeita vesihuoltolain velvoitteiden täyttämiseksi"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(21) "ohjeet-vesihuoltolaki"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-02-25 15:40:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-02-25 13:40:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4699"
["menu_order"]=>
int(8)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[111]=>
object(WP_Post)#17045 (24) {
["ID"]=>
int(4714)
["post_author"]=>
string(2) "16"
["post_date"]=>
string(19) "2026-02-25 07:29:22"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-02-25 05:29:22"
["post_content"]=>
string(542) "Tidigare publicerade och helt nya anvisningar läggs till efter hand när de blir färdiga och innehållet har uppdaterats så att det motsvarar den reformerade lagstiftningen.
"
["post_title"]=>
string(97) "Livskraftscentralens anvisningar för att uppfylla skyldigheterna enligt lagen om vattentjänster"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(35) "anvisningar-lagen-om-vattentjanster"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-02-25 16:07:33"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-02-25 14:07:33"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4714"
["menu_order"]=>
int(9)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[112]=>
object(WP_Post)#17044 (24) {
["ID"]=>
int(4647)
["post_author"]=>
string(2) "16"
["post_date"]=>
string(19) "2026-01-19 10:30:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-01-19 08:30:57"
["post_content"]=>
string(3467) "Lagen om vattentjänster ändrades i början av 2026. I och med lagändringen ändrades även anmälningsförfarandet för incidenter inom vattenförsörjningen. Vid årsskiftet trädde också statsrådets förordning om vattentjänster i kraft, där den störning som följd av en incident närmare definieras.
Anmälningsskyldigheten utvidgades till att omfatta
alla verk och partivattentjänstverk enligt lagen om vattentjänster. Anmälan ska nu göras om betydande störningar, men även om sådana störningar som kan komma att väsentligt störa vattentjänsterna, dvs. så kallade tillbudssituationer.
En störning är betydande om den stör eller kan störa (något av följande uppfylls):
- över 50 % av verkets kunder
- över 5 000 personer
- en central eller kritisk kund
- annars allvarlig
Upprättande av avvikelseanmälan
Anmälan görs via den elektroniska blanketten: Anmälan om avvikelse för vattentjänsverk
För att fylla i anmälan krävs stark autentisering.
I anmälningsblanketten efterfrågas bl.a.:
- Om det var fråga om en betydande störning eller ett tillbud
- Störningens påverkan
- Orsaken till störningen
- Om störningen har hälsomässiga konsekvenser
- Beräkning av situationens varaktighet
- Information om informering om störningssituationer
Görandet av en avvikelseanmälan enligt lagen om vattentjänster ersätter inte exempelvis anmälningar enligt hälsoskyddslagen, miljöskyddslagen eller cybersäkerhetslagen.
Ytterligare information om anmälan kan fås och problem kan rapporteras per e-post: vesihuollonhairio@elinvoimakeskus.fi
Lag om vattentjänster15 b § (5.12.2025/1087)
Vattentjänstverket ska utan dröjsmål anmäla incidenter till livskraftscentralen som på ett betydande sätt kan störa eller stör tillhandahållandet av vattentjänster. Vattentjänstverket ska i tillräcklig utsträckning informera om störningssituationer som beror på incidenter.
Statsrådets förordning om vattentjänster 6 § Betydande störning till följd av en incident i vattentjänsterna (2025/1173)
En störning till följd av en incident i vattentjänsterna är betydande när den stör eller kan störa mer än 50 procent av vattentjänstverkets kunder eller vattentjänsterna för mer än 5 000 personer, om den stör eller kan störa vattentjänsterna för en kund som i beredskapsplanen identifierats vara av central eller kritisk betydelse eller om störningen annars är allvarlig.
"
["post_title"]=>
string(73) "Lag om vattentjänster 15 b §: Anmälan om incidenter i vattentjänster"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "anmalan-om-incidenter-i-vattentjanster"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-19 10:30:57"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-19 08:30:57"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4647"
["menu_order"]=>
int(11)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[113]=>
object(WP_Post)#17043 (24) {
["ID"]=>
int(4642)
["post_author"]=>
string(2) "16"
["post_date"]=>
string(19) "2026-01-19 10:02:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-01-19 08:02:13"
["post_content"]=>
string(3043) "Vesihuoltolaki muuttui vuoden 2026 alusta. Lakimuutoksen myötä muuttui myös vesihuollon poikkeamasta ilmoittaminen. Vuoden alussa tuli voimaan myös Valtioneuvoston asetus vesihuollosta, jossa tarkemmin määritellään vesihuollon poikkeaman aiheuttama häiriö.
Ilmoitusvelvollisuus laajeni koskemaan
kaikkia vesihuoltolain mukaisia laitoksia ja tukkulaitoksia. Ilmoitus tulee nyt tehdä merkittävien häiriöiden lisäksi nyt myös häiriöistä, jotka
voivat häiritä vesihuoltopalveluja merkittävästi, eli ns. läheltä piti- tilanteista.
Häiriö on merkittävä, jos se häiritsee tai voi häiritä (jokin seuraavista täyttyy):
- yli 50 % laitoksen asiakkaista
- yli 5 000 ihmistä
- keskeistä tai kriittistä asiakasta
- muutoin vakava
Poikkeamailmoituksen tekeminen
Ilmoitus tehdään sähköisellä lomakkeella: Vesihuoltolaitoksen poikkeamailmoitus
Ilmoituksen tekeminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Ilmoituslomakkeessa kysytään mm.
- Oliko kyseessä merkittävä häiriö vai läheltä piti tilanne
- Häiriön vaikuttavuudesta
- Häiriötilanteen syystä
- Onko häiriöllä terveydellisiä vaikutuksia
- Arvio tilanteen kestosta
- Häiriöstä tiedottamisesta
Vesihuoltolain mukaisen poikkeamailmoituksen tekeminen ei korvaa esimerkiksi terveydensuojelulain, ympäristönsuojelulain tai kyberturvallisuuslain mukaisia häiriöilmoituksia.
Lisätietoja ilmoittamisesta voit kysyä ja ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä sähköpostilla osoitteeseen:
vesihuollonhairio@elinvoimakeskus.fi
Vesihuoltolaki 15 b § (5.12.2025/1087)
Vesihuoltolaitoksen on ilmoitettava viipymättä elinvoimakeskukselle poikkeamasta, joka voi merkittävästi häiritä tai merkittävästi häiritsee vesihuoltopalvelujen tarjoamista. Vesihuoltolaitoksen tulee tiedottaa poikkeaman aiheuttamasta häiriötilanteesta riittävässä laajuudessa.
Valtioneuvoston asetus vesihuollosta 6 § Vesihuollon poikkeaman aiheuttama merkittävä häiriö 2025/1173
Vesihuollon poikkeaman aiheuttama häiriö on merkittävä, kun se häiritsee tai voi häiritä yli 50 prosenttia vesihuoltolaitoksen asiakkaista tai yli 5 000 ihmisen vesihuoltopalvelua, jos se häiritsee tai voi häiritä varautumissuunnitelmassa tunnistetun keskeisen tai kriittisen asiakkaan vesihuoltopalvelua tai jos häiriö on muutoin vakava.
"
["post_title"]=>
string(61) "Vesihuollon poikkeamasta ilmoittaminen (Vesihuoltolaki 15b§)"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "vesihuollon-poikkeamasta-ilmoittaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-19 10:25:47"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-19 08:25:47"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4642"
["menu_order"]=>
int(12)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[114]=>
object(WP_Post)#17042 (24) {
["ID"]=>
int(4503)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2025-11-07 16:10:22"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-11-07 14:10:22"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(42) "Biolan Harmaavesisuodatin Light, Satakunta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(41) "biolan-harmaavesisuodatin-light-satakunta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-11-07 16:12:23"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-11-07 14:12:23"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4503"
["menu_order"]=>
int(20)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[115]=>
object(WP_Post)#17041 (24) {
["ID"]=>
int(4490)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2025-10-20 16:10:29"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-10-20 13:10:29"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(62) "Kiinteistökohtaisen talousjäteveden laatu ennen käsittelyä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(58) "kiinteistokohtaisen-talousjateveden-laatu-ennen-kasittelya"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-12-04 15:45:07"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-12-04 13:45:07"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4490"
["menu_order"]=>
int(22)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[116]=>
object(WP_Post)#17040 (24) {
["ID"]=>
int(4402)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2025-10-06 11:27:16"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-10-06 08:27:16"
["post_content"]=>
string(11699) "Lisää tietoa vesialan koulutuksista ja niihin ilmoittautumisesta löydät
opintopolku.fi-sivustolta.
Tietokortin lisäksi voit perehtyä vesialan uratarinoihin:
johtava asiantuntija,
johtava ympäristöasiantuntija,
kaupungin vesihuoltoinsinööri,
laatuinsinööri,
markkinapäällikkö,
meriasiantuntija,
myyntijohtaja,
projektikoordinaattori,
projektipäällikkö,
tuotepäällikkö,
työpäällikkö,
vastaava työnjohtaja,
vesihuoltoinsinööri,
vesilaitosasentaja,
yhdistyksen toiminnanjohtaja,
ympäristöasiantuntija
| Tietokortti/vesihuolto |
Ammatillinen koulutus |
Korkeakoulutus |
| Opintoja/tutkintoja |
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto:
- koneautomaatioasentaja / koneasentaja
Laboratorioalan perustutkinto
Prosessisteollisuuden perustutkinto
Rakennusalan perustutkinto
- maarakennuskoneenkuljettaja, maarakentaja
Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto
- automaatioasentaja
- sähköasentaja
Talotekniikan perustutkinto
Teknisen suunnittelun perustutkinto
Ympäristöalan ammattitutkinto
Ympäristöalan erikoisammattitutkinto
|
Insinööri (AMK)/(YAMK)
- energia- ja ympäristötekniikka
- prosessitekniikka
- rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
- sähkö- ja automaatiotekniikka
- vesitekniikka ja kiertotalous
- ympäristöteknologia
Diplomi-insinööri
- rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
- sähkö- ja automaatiotekniikka
- vesi- ja ympäristötekniikka
- ympäristö-, energia- ja biotekniikka
|
| Esimerkkejä ammattinimikkeistä |
- puhdistamonhoitaja, laitosasentaja, verkostoasentaja, vesihuoltoasentaja
|
- vesihuoltoinsinööri, prosessi-insinööri, kehitysinsinööri, putkimestari, rakennuttajainsinööri, laitosinsinööri, käyttöinsinööri, vesihuollon suunnittelija, vastaava työnjohtaja, verkostopäällikkö, tuotantopäällikkö, myynti-insinööri
|
| Esimerkkejä työtehtävistä |
- vedenpuhdistuslaitosten, jätevedenpuhdistamoiden ja jätevedenpumppaamoiden käyttöön ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät
- prosessien valvonta ja ohjaus
- näytteenotto ja näyteanalyysien tekeminen
- laitteiden käyttö, huolto ja kunnossapito
- suunnitteluun liittyvät avustavat tehtävät
- vesihuoltoverkoston uudisrakentaminen, kunnossapito ja saneeraus
- vesijohtojen ja viemäriputkistojen asentaminen
|
- vesihuollon prosessien, laitosten ja verkostojen suunnitteluun liittyvät tehtävät
- verkostomallinnus
- vesihuollon selvitystyöt
- verkostojen rakennuttamiseen ja valvomiseen liittyvät työt
- projektikoordinaattorin tehtävät
- infran toiminnan ja kunnon seuranta, saneerauskohteiden tunnistaminen
- tuotekehitystehtävät
- vesienhallinnan ratkaisujen myynti
|
| Työnantajia |
- kunnat, kaupungit
- vettä käyttävä teollisuus
- laite- ja kemikaalivalmistajat
- infra- ja maanrakennusyritykset
|
- kunnat, kaupungit, valtio
- insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimistot
- laite- ja kemikaalivalmistajat
- vettä käyttävä teollisuus
- infra- ja maanrakennusyritykset
|
| Tietokortti/hulevedet ja hydrologia |
Ammatillinen koulutus |
Korkeakoulutus |
| Opintoja/tutkintoja
|
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto
Rakennusalan perustutkinto
- maarakennuskoneenkuljettaja, maarakentaja
Luontoalan erikoisammattitutkinto
|
Insinööri (AMK)/(YAMK)
- energia- ja ympäristötekniikka
- rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
- vesitekniikka ja kiertotalous
- ympäristöteknologia
Ympäristösuunnittelija (AMK/YAMK)
Diplomi-insinööri
- rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
- vesi- ja ympäristötekniikka
Luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri
- ympäristö- ja vesistötieteet
|
| Esimerkkejä ammattinimikkeistä |
- ympäristönhoitaja
- luontokartoittaja
- vesi- ja vesistönäytteenottaja
|
- hulevesi-insinööri
- hulevesisuunnittelija
- hulevesikoordinaattori
- hulevesiasiantuntija
- hydrobiologi
- limnologi
|
| Esimerkkejä työtehtävistä |
- kunnostus- ja hoitotyöt
- selvitysten ja kartoitusten tekeminen
- näytteenotto ja näyteanalyysien tekeminen
|
- valuma-alue- ja vesistökunnostusselvitykset, yleis- ja toteutussuunnittelu sekä vesilupahakemukset
- hulevesien hallinnan yleis- ja toteutussuunnittelu
- hulevesi-, vesistö- ja tulvamallinnukset
- hulevesien hallinnan, johtamisen ja kuivatuksen suunnittelu
- hulevesitoimenpiteiden koordinointi
- hulevesien hallinnan neuvonta ja ohjaus
- suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen
|
| Työnantajia |
- kunnat, kaupungit, valtio
- yritykset (kunnossapito, rakentaminen, näytteenotto, selvitykset)
|
- kunnat, kaupungit, valtio
- insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimistot
|
| Tietokortti/vesistökunnostus ja vesiensuojelu |
Ammatillinen koulutus |
Korkeakoulutus |
| Opintoja/tutkintoja
|
Laboratorioalan perustutkinto
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto
Rakennusalan perustutkinto
- maarakennuskoneenkuljettaja, maarakentaja
Luontoalan erikoisammattitutkinto
|
Insinööri (AMK)/(YAMK)
- energia- ja ympäristötekniikka
- rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
- vesitekniikka ja kiertotalous
- ympäristöteknologia
Ympäristösuunnittelija (AMK/YAMK)
Diplomi-insinööri
- rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
- vesi- ja ympäristötekniikka
Luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri
- biologia
- maantiede
- ympäristö- ja meribiologia
- ympäristö- ja vesistötieteet
|
| Esimerkkejä ammattinimikkeistä |
- ympäristönhoitaja
- luontokartoittaja
- vesi- ja vesistönäytteenottaja
|
- vesistökunnostusasiantuntija
- vesistöasiantuntija
- vesistösuunnittelija
- virtavesienhoidon asiantuntija
- valuma-aluekoordinaattori
- luonnonsuojelubiologi
- kalabiologi
- hydrobiologi
- limnologi
- iktyonomi
|
| Esimerkkejä työtehtävistä |
- kunnostus- ja hoitotyöt
- selvitysten ja kartoitusten tekeminen
- näytteenotto ja näyteanalyysien tekeminen
|
- kunnostushankkeiden suunnittelu, lupaprosessit ja rahoitushakemukset
- hankkeiden koordinointi, seuranta ja raportointi
- vesistöjen laadun arviointiin ja kunnostamiseen liittyvät selvitykset
- tutkimusten suunnittelu, toteutus ja raportointi
- tarkkailuohjelmien laadinta
- tarjouslaskenta
- asiantuntijatehtävät vesiluvituksessa, vesirakentamisessa ja kunnostushankkeissa
- selvitykset vesistöjen osalta (esim. tulvariskit)
- vesienhallinnan suunnittelu ja maanomistajayhteistyö
|
| Työnantajia |
- yhdistykset
- kunnat, kaupungit, valtio
|
- yhdistykset
- kunnat, kaupungit, valtio
- insinööri-, suunnittelu- tai konsulttitoimistot
|
Tietokortti on koostettu osana Verkostot Vesille -hanketta. Lue lisää hankkeen
verkkosivuilta!"
["post_title"]=>
string(52) "Tietokortti: Vesialan koulutus- ja uramahdollisuudet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(50) "tietokortti-vesialan-koulutus-ja-uramahdollisuudet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-12 13:09:16"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-12 11:09:16"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4402"
["menu_order"]=>
int(24)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[117]=>
object(WP_Post)#17039 (24) {
["ID"]=>
int(4391)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2025-09-03 13:16:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-09-03 10:16:48"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(46) "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vesihuollossa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(45) "ilmastonmuutokseen-sopeutuminen-vesihuollossa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-09-03 13:16:48"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-09-03 10:16:48"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4391"
["menu_order"]=>
int(25)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[118]=>
object(WP_Post)#17038 (24) {
["ID"]=>
int(4305)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2025-06-09 13:42:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-06-09 10:42:38"
["post_content"]=>
string(503) "
Tämä Word-formaatissa oleva ladattava mallipohja on tarkoitettu vesihuoltolaitosten käyttöön ja avuksi oman vähähiilisyystiekartan toteutukseen. Se sisältää neljä perusaskelta: 1) tavoitteiden asettaminen, 2) kasvihuonekaasupäästöjen arviointi, 3) päästövähennystoimenpiteiden arviointi sekä 4) toimenpiteiden toteutus ja seuranta."
["post_title"]=>
string(62) "Vesihuoltolaitoksen vähähiilisyystiekartan mallipohja (docx)"
["post_excerpt"]=>
string(94) "Mallipohja (Word-dokumentti) oman vähähiilisyystiekartan toteutukseen vesihuoltolaitoksille."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(53) "vesihuoltolaitoksen-vahahiilisyystiekartan-mallipohja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-06-09 14:56:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-06-09 11:56:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4305"
["menu_order"]=>
int(37)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[119]=>
object(WP_Post)#17037 (24) {
["ID"]=>
int(4290)
["post_author"]=>
string(1) "8"
["post_date"]=>
string(19) "2025-06-06 12:50:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-06-06 09:50:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(32) "Pohjaveden riskikohteiden selaus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "pohjaveden-riskikohteiden-selaus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-06-06 15:58:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-06-06 12:58:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4290"
["menu_order"]=>
int(39)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[120]=>
object(WP_Post)#17036 (24) {
["ID"]=>
int(4227)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2025-05-19 14:03:36"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-05-19 11:03:36"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Mätrapport för vattentjänster 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "matrapport-for-vattentjanster-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-05-19 14:03:36"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-05-19 11:03:36"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4227"
["menu_order"]=>
int(40)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[121]=>
object(WP_Post)#17035 (24) {
["ID"]=>
int(4226)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2025-05-19 14:29:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-05-19 11:29:33"
["post_content"]=>
string(3862) "Enheten för vattentjänster vid livskraftcentralen har samlat in information om det finska vattentjänstens tillstånd från vattentjänstverken genom en mätundersökning och kompletterat med bland annat information från miljöförvaltningens informationssystem, en del från andra myndigheter och en del från andra öppna datakällor. Målet är att skapa en uppfattning om det finska vattentjänstens tillstånd ur perspektivet av de gemensamma teman i de regionala vattentjänststrategierna.
Mätundersökningen genomfördes för första gången år 2024. Undersökningen är avsedd att genomföras årligen i framtiden och med hjälp av tidsserier kan utvecklingstrender synliggöras och det blir möjligt att bedöma om utvecklingen går i rätt riktning i förhållande till strategiernas mål. Resultaten sammanställs i mätrapporter.
Bakgrund: Mål och åtgärder i de regionala vattentjänststrategierna
De regionala vattentjänststrategierna färdigställdes i slutet av år 2023. Dessa är gemensamma strategier för vattentjänstaktörerna, som har utarbetats i bred samverkan med vattentjänstens intressenter, med beaktande av de rekommendationer och åtgärder som den nationella vattentjänstreformen medfört. De regionala vattentjänststrategierna svarar på förändringar i verksamhetsmiljön och stödjer FN:s mål för hållbar utveckling samt de nationella målen för vattentjänstreformen.
Figur: De regionala vattentjänststrategierna
Enheten för vattentjänster vid livskraftcentralen har ansvarat för samordningen av strategierna och har gått igenom strategiernas mål och åtgärder och sammanställt tre gemensamma huvudteman som berör alla områden, under vilka det finns totalt 12 underteman. För att nationellt följa upp dessa gemensamma teman har en uppsättning indikatorer utarbetats, på basis av vilka mätrapporten sammanställs.
Figur: Huvudteman för målen och åtgärderna i vattentjänststrategierna
"
["post_title"]=>
string(32) "Mätrapport för vattentjänster"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "matrapport-for-vattentjanster"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-03-25 12:10:15"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-03-25 10:10:15"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4226"
["menu_order"]=>
int(41)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[122]=>
object(WP_Post)#17034 (24) {
["ID"]=>
int(4216)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2025-05-19 13:41:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-05-19 10:41:55"
["post_content"]=>
string(3258) "Mittarointikysely on toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024. Kysely on tarkoitus toteuttaa jatkossa vuosittain ja aikasarjojen avulla saadaan näkyviin kehityssuuntia ja pystytään arvioimaan, onko kehitys etenemässä strategioiden tavoitteiden suhteen oikeaan suuntaan. Tulokset kootaan mittarointiraporttiin.
Taustalla alueellisten vesihuoltostrategioiden tavoitteet ja toimenpiteet
Alueelliset vesihuoltostrategiat valmistuivat vuoden 2023 loppuun mennessä. Kyseessä on vesihuoltotoimijoiden yhteiset strategiat, jotka on toimenpidesuunnitelmineen laadittu laajassa yhteistyössä vesihuollon sidosryhmien kanssa ottaen huomioon valtakunnallisen vesihuoltouudistustyön mukanaan tuomat suositukset ja toimenpiteet. Alueellisilla vesihuoltostrategioilla vastataan toimintaympäristön muutoksiin ja tuetaan YK:n kestävän kehityksen sekä kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteita.
Kuva: Alueelliset vesihuoltostrategiat
Itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategia 2050
– Yhdessä tekemällä vastuullista vesihuoltoa
Läntisen Suomen vesihuoltostrategia 2050
– Päätöksiä kestävän vesihuollon puolesta
Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategia 2050
– Kirkkaasti paras – uudistuvaa pohjoista vesihuoltoa osaamisella ja yhteistyöllä
Elinvoimakeskuksen vesihuoltoyksikkö on vastannut strategioiden koordinoinnista ja on käynyt läpi strategioiden tavoitteet ja toimenpiteet ja koonnut niistä yhteiset, kaikkia alueita koskettavat kolme pääteemaa, joiden alla on yhteensä 12 alateemaa. Näiden yhteisten teemojen valtakunnalliseksi seuraamiseksi on laadittu mittaristo, jonka pohjalta mittarointiraportti koostetaan.
Kuva: Vesihuoltostrategioiden tavoitteiden ja toimenpiteiden pääteemat
"
["post_title"]=>
string(31) "Vesihuollon mittarointiraportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(31) "vesihuollon-mittarointiraportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-03-25 12:13:48"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-03-25 10:13:48"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4216"
["menu_order"]=>
int(42)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[123]=>
object(WP_Post)#17033 (24) {
["ID"]=>
int(4766)
["post_author"]=>
string(2) "16"
["post_date"]=>
string(19) "2026-03-24 18:05:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-03-24 16:05:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(36) "Vesihuollon mittarointiraportti 2025"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "vesihuollon-mittarointiraportti-2025"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-03-24 18:05:56"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-03-24 16:05:56"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4766"
["menu_order"]=>
int(43)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[124]=>
object(WP_Post)#17032 (24) {
["ID"]=>
int(4201)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2025-05-19 12:35:59"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-05-19 09:35:59"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(36) "Vesihuollon mittarointiraportti 2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "vesihuollon-mittarointiraportti-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-03-24 18:07:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-03-24 16:07:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4201"
["menu_order"]=>
int(44)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[125]=>
object(WP_Post)#17031 (24) {
["ID"]=>
int(4187)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2025-05-19 12:28:47"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-05-19 09:28:47"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(75) "Esitys vesihuollon pyytämättä tiedottaminen -tiedottamisvelvollisuudesta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(71) "esitys-vesihuollon-pyytamatta-tiedottaminen-tiedottamisvelvollisuudesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-05-19 12:33:23"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-05-19 09:33:23"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4187"
["menu_order"]=>
int(47)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[126]=>
object(WP_Post)#17030 (24) {
["ID"]=>
int(4173)
["post_author"]=>
string(1) "8"
["post_date"]=>
string(19) "2025-05-08 10:15:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-05-08 07:15:12"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(29) "Raakaveden laatu, Avoin tieto"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(28) "raakaveden-laatu-avoin-tieto"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-06-06 12:27:42"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-06-06 09:27:42"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4173"
["menu_order"]=>
int(48)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[127]=>
object(WP_Post)#17029 (24) {
["ID"]=>
int(4036)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2025-02-24 10:56:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-02-24 08:56:12"
["post_content"]=>
string(6458) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
One2clean puhdistamo toimii jaksoittaisella virtaamalla. Puhdistus tapahtuu pääpiirteissään seuraavasti: Jätevedet ohjataan yksiosastoiseen säiliöön, jossa jätevettä ilmastetaan jaksoissa noin 10 tunnin ajan. Sen jälkeen annetaan lietteen laskeutua säiliön pohjalle 75 minuutin ajan. Seuraavaksi selkeytynyt pintavesi poistetaan säiliöstä. Prosessi alkaa uudestaan. Puhdistusprosessi tapahtuu vuorokauden aikana kahdessa 12 tunnin jaksossa.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista ja fosforin kuormituksia vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_4037" align="alignnone" width="300"]
One2clean © Otto Graf GmbH[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien ohjaus säiliöön
- jäteveden ja aktiivilietteen ilmastus säiliössä
- selkeytysvaihe
- puhdistetun jäteveden johtaminen säiliöstä purkuputkeen
- aktiiviliete jätetään säiliöön seuraava käsittelyä varten
- ylimääräisen aktiivilietteen vähentäminen säiliöstä (6–12 kk välein)
Tuoteperheen puhdistamot
- One2clean 3 (säiliö 2700 litraa): mitoitusvirtaama 450 l/vrk, 1-3 hlöä
- One2clean 5 (säiliö 3750 litraa): mitoitusvirtaama 750 l/vrk, 4-5 hlöä
- One2clean 7 (säiliö 4800 litraa): mitoitusvirtaama 1050 l/vrk, 6-7 hlöä
- One2clean 9 (säiliö 6500 litraa): mitoitusvirtaama 1350 l/vrk, 8-9 hlöä
- One2clean 7 (2 kpl 2700 litran säiliöitä): mitoitusvirtaama 1050 l/vrk, 6-7 hlöä
- One2clean 10 (2 kpl 3750 litran säiliöitä): mitoitusvirtaama 1500 l/vrk, 8-10 hlöä
- One2clean 14 (2 kpl 4800 litran säiliöitä): mitoitusvirtaama 2100 l/vrk, 11-14 hlöä
- One2clean 18 (2 kpl 6500 litran säiliöitä): mitoitusvirtaama 2700 l/vrk, 15-18 hlöä
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
One2clean 5
- Mitoitusvirtaama: 750 l/vrk, 4-5 hlöä.
- Puhdistamon säiliön mitat: leveys 1565 mm, pituus 2080 mm, korkeus 1600 mm + kansisto.
- Paino 120 kg.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän. Sähkönkulutus on n. 0,63 kWh/vrk ja vuodessa 230 kWh.
- Kemikaalisäiliö sijaitsee säiliön kansiston sisällä tai vaihtoehtoisesti ohjauskeskuksen yhteydessä.
- Prosessien ohjauskeskus sijaitsee maksimissaan 10 m päässä puhdistamosta.
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee, että säiliön ympärille asennetaan lämpöeristys.
- Säiliön asennussyvyys maksimissaan 1,5 m tuloviemäristä maanpintaan.
- Näytteenottokaivo on vakiovaruste ja sijaitsee säiliön sisällä ennen purkua poistolinjaan.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Puhdistamon fosforin poistoa ei tarvitse tehostaa saostuskemikaalilla yleisellä vaatimustasolla. Mikäli puhdistamo asennetaan tiukemman vaatimustason alueelle, voidaan fosforin poistoa tehostaa erillisellä kemikaalilaitteistolla, jolla saostuskemikaalia ohjataan puhdistusprosessiin.
- Lietettä poistetaan 6-12 kuukauden välein.
- Puhdistamoon kuuluu hälytysjärjestelmä, joka hälyttää ohjauskeskuksessa.
- Etävalvontaa ei ole saatavissa.
- Mahdollisuus huoltosopimukseen on maahantuojan tai alueellisen huoltoyrityksen kanssa.
CE-merkintä
One2clean-puhdistamo on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oli One2clean 5 puhdistamo
- testattu mitoitusvirtaamalla 750 l/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 270 g BOD5/vrk
|
Orgaaninen aine BOD5: 98,0 %
Orgaaninen aine COD: 94,2 %
Kiintoaine: 96,3 %
Kokonaisfosfori: 80,2 %
Kokonaistyppi: 87,0 %
HN4: 98,3 % |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 0,63 kWh/vrk.
Testauksen suorittaja: PIA GmbH, Hargenrather Weg 30, 52074 Aachen, Germany
Puhdistamon toimivuus
Suomen ympäristökeskuksen tiedossa ei toistaiseksi ole puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia One2clean-puhdistamoiden toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa. Puhdistamo on CE-merkitty, joten sille on suoritettu standardin mukainen toimivuustestaus.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä maahantuojalta: BAT Systems Oy"
["post_title"]=>
string(24) "One2clean pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(24) "one2clean-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-02-24 11:25:03"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-02-24 09:25:03"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4036"
["menu_order"]=>
int(60)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[128]=>
object(WP_Post)#17028 (24) {
["ID"]=>
int(4028)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2025-02-12 10:51:15"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-02-12 08:51:15"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(100) "Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ja päästövähennystoimien vaikuttavuuden arviointi"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(93) "vesihuollon-kasvihuonekaasupaastot-suomessa-ja-paastovahennystoimien-vaikuttavuuden-arviointi"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-02-12 10:52:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-02-12 08:52:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4028"
["menu_order"]=>
int(62)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[129]=>
object(WP_Post)#17027 (24) {
["ID"]=>
int(3703)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-03 10:07:53"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-03 07:07:53"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(91) "Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttötutkimus Imatran seudulla"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(85) "kiinteistokohtaisten-jateveden-kasittelyjarjestelmien-kayttotutkimus-imatran-seudulla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-03 10:07:53"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-03 07:07:53"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3703"
["menu_order"]=>
int(114)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[130]=>
object(WP_Post)#17026 (24) {
["ID"]=>
int(3698)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-09-27 13:44:34"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-09-27 10:44:34"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(72) "Pohjavedenottamot ja rantaimeytyminen : Valtakunnallinen yleistarkastelu"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(70) "pohjavedenottamot-ja-rantaimeytyminen-valtakunnallinen-yleistarkastelu"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-09-27 13:44:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-09-27 10:44:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3698"
["menu_order"]=>
int(115)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[131]=>
object(WP_Post)#17025 (24) {
["ID"]=>
int(3693)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-09-19 09:20:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-09-19 06:20:23"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(48) "Pienten pohjavesilaitosten ylläpito ja valvonta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(47) "pienten-pohjavesilaitosten-yllapito-ja-valvonta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-09-19 09:20:23"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-09-19 06:20:23"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3693"
["menu_order"]=>
int(116)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[132]=>
object(WP_Post)#17024 (24) {
["ID"]=>
int(3685)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-09-16 15:02:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-09-16 12:02:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(56) "Vuosien 2002-2003 poikkeuksellisen kuivuuden vaikutukset"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(58) "vuosien-2002-2003-poikkeuksellisen-kuivuuden-vaikutukset-2"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-09-16 15:17:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-09-16 12:17:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3685"
["menu_order"]=>
int(118)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[133]=>
object(WP_Post)#17023 (24) {
["ID"]=>
int(3596)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-04 15:13:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 12:13:02"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(29) "Toiminta-alueen hyväksyminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(28) "toiminta-alueen-hyvaksyminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-12-02 14:57:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-12-02 12:57:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3596"
["menu_order"]=>
int(120)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[134]=>
object(WP_Post)#17022 (24) {
["ID"]=>
int(3593)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-04 15:10:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 12:10:43"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(19) "Toiminta-aluekartta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(19) "toiminta-aluekartta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-12-02 14:57:14"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-12-02 12:57:14"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3593"
["menu_order"]=>
int(121)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[135]=>
object(WP_Post)#17021 (24) {
["ID"]=>
int(3590)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-04 15:08:50"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 12:08:50"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(30) "Lausuntopyynnöt ja kuulemiset"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "lausuntopyynnot-ja-kuulemiset"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-12-02 14:56:40"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-12-02 12:56:40"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3590"
["menu_order"]=>
int(122)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[136]=>
object(WP_Post)#17020 (24) {
["ID"]=>
int(3587)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-04 15:06:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 12:06:33"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(45) "Toiminta-alueen vireillepano ja tiedottaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(45) "toiminta-alueen-vireillepano-ja-tiedottaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-12-02 14:56:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-12-02 12:56:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3587"
["menu_order"]=>
int(123)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[137]=>
object(WP_Post)#17019 (24) {
["ID"]=>
int(3584)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-04 15:04:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 12:04:25"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(40) "Toiminta-alueen valmistelu ja laatiminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "toiminta-alueen-valmistelu-ja-laatiminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-12-02 14:56:07"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-12-02 12:56:07"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3584"
["menu_order"]=>
int(124)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[138]=>
object(WP_Post)#17018 (24) {
["ID"]=>
int(3581)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-04 15:01:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 12:01:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(40) "Toiminta-alueen määrittämisen vaiheet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "toiminta-alueen-maarittamisen-vaiheet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-12-02 14:55:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-12-02 12:55:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3581"
["menu_order"]=>
int(125)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[139]=>
object(WP_Post)#17017 (24) {
["ID"]=>
int(3575)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-04 14:54:00"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 11:54:00"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(28) "Toiminta-alueen supistaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(28) "toiminta-alueen-supistaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-12-02 14:55:32"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-12-02 12:55:32"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3575"
["menu_order"]=>
int(126)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[140]=>
object(WP_Post)#17016 (24) {
["ID"]=>
int(3573)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-04 14:51:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 11:51:21"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(61) "Toiminta-alueeseen sisällytettävät alueet ja alueen rajaus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(58) "toiminta-alueeseen-sisallytettavat-alueet-ja-alueen-rajaus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-12-02 14:55:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-12-02 12:55:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3573"
["menu_order"]=>
int(127)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[141]=>
object(WP_Post)#17015 (24) {
["ID"]=>
int(3570)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-04 14:47:32"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 11:47:32"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(55) "Toimijoiden tehtävät toiminta-alueen määrittelyssä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(50) "toimijoiden-tehtavat-toiminta-alueen-maarittelyssa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-12-02 14:54:51"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-12-02 12:54:51"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3570"
["menu_order"]=>
int(128)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[142]=>
object(WP_Post)#17014 (24) {
["ID"]=>
int(3558)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-04 14:43:10"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 11:43:10"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(41) "Milloin toiminta-alue tulee määrittää"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "1-milloin-toiminta-alue-tulee-maarittaa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-12-02 14:53:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-12-02 12:53:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3558"
["menu_order"]=>
int(129)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[143]=>
object(WP_Post)#17013 (24) {
["ID"]=>
int(3554)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-04 15:13:35"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 12:13:35"
["post_content"]=>
string(2782) "
Toimintakorttien tavoite ja tarkoitus
Toimintakorttien tavoitteena on esittää hyviä käytäntöjä, joiden avulla saadaan määritettyä toimivia ja hyvin laadittuja vesihuoltolaitosten toiminta-alueita. Kattavalla taustavalmistelulla sekä hyvällä toteutuksella ja eri toimijoiden välisellä yhteydenpidolla toiminta-alueen määritys etenee joustavasti. Samalla varmistutaan kuntalaisia palvelevista toiminta-alueista, jotka ovat myös vesihuoltolaitoksille toimivia ja teknis-taloudellisesti kannattavia.
Toimintakorttien tarkoituksena on:
- kuvata toiminta-alueiden valmistelun ja päätöksenteon vaiheet
- tarjota hyviä käytänteitä
- kuvata eri toimijoiden vastuut ja velvoitteet.
Toimintakortit:
"
["post_title"]=>
string(68) "Toimintakortit vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittämiseen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(65) "toimintakortit-vesihuoltolaitoksen-toiminta-alueen-maarittamiseen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-06-05 12:23:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-06-05 09:23:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3554"
["menu_order"]=>
int(130)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[144]=>
object(WP_Post)#17012 (24) {
["ID"]=>
int(3548)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-04 09:26:18"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 06:26:18"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(78) "Riskhantering i produktionskedjan för hushållsvatten – NTM-centralens roll"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(72) "riskhantering-i-produktionskedjan-for-hushallsvatten-ntm-centralens-roll"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-10-17 17:58:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-10-17 14:58:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3548"
["menu_order"]=>
int(131)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[145]=>
object(WP_Post)#17011 (24) {
["ID"]=>
int(3545)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2024-06-03 14:17:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-06-03 11:17:04"
["post_content"]=>
string(3569) "Jotta laboratorio pystyy siirtämään vedenlaatutuloksia Syken järjestelmiin, tulee tiedontuottajan laatia sopimus Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Laboratorion tulee täyttää valtioneuvoston säädöksessä 2010/868 annetut vaatimukset liittyen analyysimenetelmiin ja tulosten tulkintaan. Lisäksi tiedon siirto asettaa vaatimuksia tiedontuottajille. Laboratorion tulee pystyä siirtämään tietoa Syken edellyttämällä tiedonsiirtotavalla.
Vedenlaatutulokset voidaan siirtää Syken ympäristötietojärjestelmiin joko vyh- tai xml-tiedonsiirtoa käyttäen. Tiedonsiirrossa ilmoitetaan tuloksen lisäksi näytteen esikäsittelymenetelmä ja määritysmenetelmä db-koodin avulla . Db-koodiin liittyy myös tuloksen yksikkö. Yksiköt voivat vaihdella sen mukaan, onko näytematriisi luonnonvettä, talousvettä, kiinteää ainetta vai kaasua. Vyh-formaatissa yksikkö on kiinteä osa db-koodia, xml-formaatissa voi sen sijaan käyttää muutakin yksikköä, ja siirto-ohjelma laskee tarvittavan muunnoksen. Veslassa ja Povetissa/Pisarassa näkyvissä tuloksissa on siten aina db-koodin mukainen yksikkö.
Jotta analyysitulokset saadaan kohdistettua oikeille järjestelmissä oleville havaintopaikoille, tulee näytteen tilaajan eli vesihuoltolaitoksen ilmoittaa laboratoriolle, mille järjestelmään luodulle havaintopaikalle tulos tallennetaan. Mikäli laboratorio käyttää xml-tiedonsiirtoformaattia, on vesihuoltolaitoksen kerrottava laboratoriolle järjestelmässä oleva näytepistetunnus ja paikka-ID sekä pohjavesinäytteiden osalta lisäksi pohjavesialueen tunnus, jotta laboratorio pystyy kohdistamaan tuloksen oikealle havaintopaikalle. Väärinkäsitysten välttämiseksi kannattaa tilaukseen laittaa myös havaintopaikan nimi ja tyyppi sekä pohjavesialueen nimi ja mahdollisesti kunta. Mikäli laboratorio käyttää pintavesitulosten siirrossa vyh-tiedonsiirtoformaattia, tulee laboratorion saada näytteen tilaajalta tietoonsa viralliset koordinaatit, jotta laboratorio pystyy kohdistamaan tuloksen oikealle näytepaikalle. Tämän lisäksi voi halutessaan ilmoittaa näytteenoton tarkat koordinaatit eli ne, jotka on kirjattu näytteenoton yhteydessä. Käytettäessä vyh-formaattia pohjavesitulosten siirrossa, tunnistetaan pohjaveden havaintopaikka ensisijaisesti pohjavesialuetunnuksella ja havaintopaikan tunnuksen perusteella. Nämä voidaan myös korvata paikan ID-numerolla.
Tarkempia tietoja raakavesitulosten tallentamisesta:
Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle
Ohjeita vedenlaatutietojen ja pohjavesien vedenkorkeustietojen tuottajille
Pintavesien tilan tietojärjestelmä - vedenlaatu - ohjeita tiedontuottajille
Pohjavesitietojärjestelmä - ohjeita tiedontuottajille
Lisätietoja:
Johanna Herttuainen, Suomen Ympäristökeskus,
etunimi.sukunimi@syke.fi
"
["post_title"]=>
string(99) "Riskiperusteisen raakavesiseurannan tulosten tallentaminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmiin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(96) "riskiperusteisen-raakavesiseurannan-tulosten-tallentaminen-ymparistonsuojelun-tietojarjestelmiin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-06-04 13:18:12"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-06-04 10:18:12"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3545"
["menu_order"]=>
int(132)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[146]=>
object(WP_Post)#17010 (24) {
["ID"]=>
int(3541)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2024-05-31 11:21:44"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-05-31 08:21:44"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(64) "Talousveden tuotantoketjun riskienhallinta - ELY-keskuksen rooli"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "talousveden-tuotantoketjun-riskienhallinta-ely-keskuksen-rooli"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-10-17 17:56:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-10-17 14:56:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3541"
["menu_order"]=>
int(133)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[147]=>
object(WP_Post)#17009 (24) {
["ID"]=>
int(3492)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-03-26 15:17:19"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-03-26 13:17:19"
["post_content"]=>
string(3784) "Matala puhdistamo on sijoitettava vakaalle ja tasaiselle pinnalle ja jos sitä käytetään talvella, se on eristettävä. Asennus on oltava myös sellainen, että voit helposti nostaa kannen irti, tarkastaa ja puhdistaa laatikossa olevat suodatinelementit. Normaaleissa olosuhteissa tämä on tehtävä 1–2 kertaa vuodessa. Kaikki jätevesijärjestelmät tarvitsevat hyvän tuuletuksen, niin myös Matala. Tätä kannattaa suunnitella hyvin jo ennen asennusta.
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Matala harmaavesipuhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Puhdistus perustuu biologiseen puhdistusprosessiin, jossa jätevesi virtaa hitaasti suodatinelementtien läpi. Näiden patentoitujen suodatinelementtien pintaan muodostuu bakteerikasvusto (biofilmi), joka hajottaa jäteveden ravinteita tehokkaasti.
[caption id="attachment_3493" align="alignnone" width="300"]
Matala 10 © Pikkuvihreä[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien johtaminen suodatinelementtien läpi
- käsitellyn jäteveden johtaminen purkuputkeen
- ylijäämälietteen poistaminen kivipesään tai maastoon
Tuoteperheen puhdistamot
- Matala 10: mitoitusvirtaama 400 l/vrk
- Matala 20: mitoitusvirtaama 750 l/vrk
- Matala 25: ei saatavilla Suomessa
Puhdistamon rakenne ja asennus
Matala 10 harmaavesipuhdistamo asennetaan maan alle tai maan päälle. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Mitoitusvirtaama: 400 l/vrk
- Puhdistamon mitat: leveys 370 mm, pituus 590 mm, korkeus 510 mm
- Paino 8 kg
- Puhdistamo ei tarvitse sähköliitäntää
- Puhdistamossa ei ole kemikaalisäiliötä
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee, että jos puhdistamoa käytetään talvella, se on eristettävä.
- Biopuhdistamon putkien on oltava vähintään 1%: n (1 cm / m) kaltevia, jotta jätevettä ei jää putkiin.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Suodatinelementit täytyy puhdistaa kuonasta noin kerran tai kaksi vuodessa. Huomio, että suodatinelementtejä ei tulisi puhdistaa turhaan tai liian puhtaaksi, koska se voi tuhota niiden bakteerikasvustoa (biofilmiä). Tämä voi johtaa heikompaan puhdistustulokseen.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi Suomen ympäristökeskuksen tiedossa ei ole puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia Matala-puhdistamoiden (Matala 10 ja Matala 20) toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä maahantuojalta: Pikkuvihreä"
["post_title"]=>
string(27) "Matala harmaavesipuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "matala-harmaavesipuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-03-26 15:23:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-03-26 13:23:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3492"
["menu_order"]=>
int(135)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[148]=>
object(WP_Post)#17008 (24) {
["ID"]=>
int(3487)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-03-26 12:55:29"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-03-26 10:55:29"
["post_content"]=>
string(2651) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Jita Saunakaivo -harmaavesipuhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla. Puhdistamosta jätevesi imeytyy perusmaahan kaivossa olevien reikien kautta.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään maaperässä biologisesti hajottamalla.
[caption id="attachment_3488" align="alignnone" width="179"]
Jita Saunakaivo I © Jita Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien johtaminen esiselkeytykseen ja edelleen perusmaahan imeyttämiseen
Tuoteperheen puhdistamot
- Saunakaivo I: mitoitusvirtaama 300 l/vrk, 5 hlöä
- Saunakaivo II: mitoitusvirtaama 300 l/vrk, 5 hlöä
Puhdistamon rakenne ja asennus
Jita Saunakaivo -harmaavesipuhdistamo asennetaan maan alle. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti. Maaperän soveltuvuudesta imeytykseen tulee varmistua imeytyskokein ja/tai maalajin selvittämisellä
Saunakaivo I
- Mitoitusvirtaama: 300 l/vrk, 5 hlöä
- Puhdistamon mitat: leveys 810 mm, pituus 810 mm, korkeus 1500 mm
- Paino 10 kg
- Puhdistamo ei tarvitse sähköliitäntää
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Lietettä poistetaan kerran vuodessa tai tarpeen mukaan
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi Suomen ympäristökeskuksen tiedossa ei ole puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia Jita Saunakaivo -puhdistamoiden (Saunakaivo I ja II) toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Jita Oy"
["post_title"]=>
string(36) "Jita Saunakaivo harmaavesipuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "jita-saunakaivo-harmaavesipuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-03-26 12:58:33"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-03-26 10:58:33"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3487"
["menu_order"]=>
int(136)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[149]=>
object(WP_Post)#17007 (24) {
["ID"]=>
int(3443)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-03-05 13:06:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-03-05 11:06:11"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(58) "Tillsyn på minireningsverk inklusive mätning av funktion"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(56) "tillsyn-pa-minireningsverk-inklusive-matning-av-funktion"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-03-05 13:06:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-03-05 11:06:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3443"
["menu_order"]=>
int(143)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[150]=>
object(WP_Post)#17006 (24) {
["ID"]=>
int(3388)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-12 15:49:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 13:49:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(57) "FANN Ympäristötekniikan In-Drän -maasuodattamo, Paimio"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(52) "fann-ymparistotekniikan-in-dran-maasuodattamo-paimio"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-12 15:49:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 13:49:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3388"
["menu_order"]=>
int(147)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[151]=>
object(WP_Post)#17005 (24) {
["ID"]=>
int(3384)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-12 15:33:19"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 13:33:19"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(72) "FANN Ympäristötekniikan horisontaalinen In-Drän -maasuodattamo, Turku"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(67) "fann-ymparistotekniikan-horisontaalinen-in-dran-maasuodattamo-turku"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-12 16:05:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 14:05:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3384"
["menu_order"]=>
int(148)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[152]=>
object(WP_Post)#17004 (24) {
["ID"]=>
int(3380)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-12 15:15:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 13:15:43"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(73) "FANN Ympäristötekniikan horisontaalinen In-Drän -maasuodattamo, Paimio"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(68) "fann-ymparistotekniikan-horisontaalinen-in-dran-maasuodattamo-paimio"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-12 16:03:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 14:03:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3380"
["menu_order"]=>
int(149)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[153]=>
object(WP_Post)#17003 (24) {
["ID"]=>
int(3377)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-12 14:56:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 12:56:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(44) "Biotiitillä tehostettu maasuodattamo, Rusko"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "biotiitilla-tehostettu-maasuodattamo-rusko"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-12 14:56:03"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 12:56:03"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3377"
["menu_order"]=>
int(150)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[154]=>
object(WP_Post)#17002 (24) {
["ID"]=>
int(3373)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-12 13:13:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 11:13:43"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(20) "Maasuodattamo, Masku"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(19) "maasuodattamo-masku"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-12 13:13:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 11:13:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3373"
["menu_order"]=>
int(151)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[155]=>
object(WP_Post)#17001 (24) {
["ID"]=>
int(3364)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-12 12:46:35"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 10:46:35"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(53) "Uponorin maasuodattamo ja fosforinpoistokaivo, Paimio"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(52) "uponorin-maasuodattamo-ja-fosforinpoistokaivo-paimio"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-12 12:46:35"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 10:46:35"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3364"
["menu_order"]=>
int(152)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[156]=>
object(WP_Post)#17000 (24) {
["ID"]=>
int(3338)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-05 16:31:40"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-05 14:31:40"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(60) "Uponor Mökki harmaavesisuodatin, Nauvo_päivitetty 1.2.2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(57) "uponor-mokki-harmaavesisuodatin-nauvo_paivitetty-1-2-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-05 16:38:10"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-05 14:38:10"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3338"
["menu_order"]=>
int(154)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[157]=>
object(WP_Post)#16999 (24) {
["ID"]=>
int(3333)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-05 11:17:00"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-05 09:17:00"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(57) "Wehoputs 20 -panospuhdistamo, Paimio_päivitetty 1.2.2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(54) "wehoputs-20-panospuhdistamo-paimio_paivitetty-1-2-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-12 13:04:07"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 11:04:07"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3333"
["menu_order"]=>
int(155)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[158]=>
object(WP_Post)#16998 (24) {
["ID"]=>
int(3327)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-05 10:43:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-05 08:43:02"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(44) "Biokem 6 -panospuhdistamo, Turku Kakskerta B"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "biokem-6-panospuhdistamo-turku-kakskerta-b"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-12 13:05:12"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 11:05:12"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3327"
["menu_order"]=>
int(156)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[159]=>
object(WP_Post)#16997 (24) {
["ID"]=>
int(3322)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-05 10:33:53"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-05 08:33:53"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(44) "Biokem 6 -panospuhdistamo, Turku/Kakskerta A"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "biokem-6-panospuhdistamo-turku-kakskerta-a"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-12 13:05:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 11:05:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3322"
["menu_order"]=>
int(157)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[160]=>
object(WP_Post)#16996 (24) {
["ID"]=>
int(3316)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-05 10:06:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-05 08:06:57"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(43) "Biokem 6 -panospuhdistamo, Turku/Hirvensalo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(41) "biokem-6-panospuhdistamo-turku-hirvensalo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-12 13:06:09"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 11:06:09"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3316"
["menu_order"]=>
int(158)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[161]=>
object(WP_Post)#16995 (24) {
["ID"]=>
int(3308)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-02 14:46:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-02 12:46:24"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Uponor Clean I panospuhdistamo, Lieto"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "uponor-clean-i-panospuhdistamo-lieto"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-12 13:06:29"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 11:06:29"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3308"
["menu_order"]=>
int(159)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[162]=>
object(WP_Post)#16994 (24) {
["ID"]=>
int(3302)
["post_author"]=>
string(2) "11"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-02 14:26:18"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-02 12:26:18"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Uponor Clean I, panospuhdistamo, Raisio"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "uponor-clean-i-panospuhdistamo-raisio"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-12 13:07:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-12 11:07:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3302"
["menu_order"]=>
int(160)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[163]=>
object(WP_Post)#16993 (24) {
["ID"]=>
int(3287)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2024-01-30 11:04:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-01-30 09:04:12"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(65) "Upplysning utan begäran - Uppfyllande av upplysningsskyldigheten"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "upplysning-utan-begaran-uppfyllande-av-upplysningsskyldigheten"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-01-30 11:04:12"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-01-30 09:04:12"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3287"
["menu_order"]=>
int(161)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[164]=>
object(WP_Post)#16992 (24) {
["ID"]=>
int(3279)
["post_author"]=>
string(2) "12"
["post_date"]=>
string(19) "2024-01-30 10:23:10"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-01-30 08:23:10"
["post_content"]=>
string(2958) "
Nyckeltalen kommer från databasen i VEETI
Finlands miljöcentral (Syke) administrerar informationssystemet VEETI.
Databasen i VEETI innehåller uppgifter om vattentjänstverken. Verken registrerar de årliga uppgifterna i VEETI-systemet. Systemet beräknar vattentjänsternas nyckeltal utifrån de årliga uppgifterna.
Uppgifterna ska sparas årligen före utgången av april. Vattentjänstverkens nya nyckeltal ur databasen i VEETI uppdateras i rapporterna om vattentjänster i Vatten.fi den första veckan i maj. Följande vecka uppdateras de årliga genomsnittliga uppgifterna och de öppna sammanfattande rapporterna.
Vattentjänstverken kan om de så önskar också spara de dokument som krävs årligen och som beskriver anläggningens verksamhet (verksamhetsberättelse, bokslut och leveransvillkor) i VEETI. Dokumenten överförs automatiskt till tjänsten Vatten.fi, där kunderna kan läsa dem.
Webbplatsen Vatten.fi synkroniserar uppgifter från databasen i VEETI minst en gång per dygn, så ändringar i uppgifterna uppdateras på webbplatsen Vatten.fi med högst ett dygns fördröjning. Ifall du undrar över något om informationen i tjänsten Vatten.fi kan du kontrollera uppgifterna i informationssystemet VEETI. Om det finns brister eller fel i uppgifterna ska du kontakta
veetituki@syke.fi.
Uppgifterna om vattenkvaliteten kommer från informationssystemet VATI
Livsmedelsverket administrerar informationssystemet VATI. Uppgifter om vattenkvaliteten (uppgifter om vattenprover) och behandlingsmetoderna för vatten uppdateras via gränssnittet i tjänsten Vatten.fi en gång per dygn. Uppgifterna överförs efter att de kommunala hälsoskyddsmyndigheterna har granskat resultaten i databasen i VATI.
Om uppgifterna är bristfälliga eller inte har uppdaterats ska du i första hand kontakta den lokala tillsynsenheten för hälsoskyddet, som kontrollerar laboratorieresultaten och de uppgifter som registrerats i VATI. Om det fortfarande råder oklarhet efter detta ska tillsynsenheten lämna en begäran om stöd till stödtjänsten i VATI.
De flesta feltillstånd handlar om att uppgifter saknas eller att uppgifterna har matats in som felaktiga enheter i systemet. Ibland lämnar laboratorierna uppgifter i andra måttenheter än de som förordningen om hushållsvatten förutsätter av jämförbara gränsvärden för storheter. Det är också möjligt att även andra tecken än det numeriska värdet har angetts i datafältet i VATI, vilket orsakar fel i grafen i tjänsten Vatten.fi (överskridning av gränsvärdet – röd stapel). Laboratoriet som utfört undersökningen kan lämna uppgifter om vilka värden som har matats in i systemet. Om uppgifterna har matats in korrekt i laboratoriets databas men felet fortfarande syns i rapporten ska du kontakta Valvira (
tesu@valvira.fi) och beskriva feltillståndet."
["post_title"]=>
string(64) "Dataöverföring till tjänsten Vattentjänstverkens nyckeltal"
["post_excerpt"]=>
string(288) "Uppgifterna om vattentjänstverkens nyckeltal överförs till Vatten.fi-tjänsten från databaserna VATI och VEETI via gränssnitt. Uppgifterna om vattenkvaliteten och behandlingsmetoderna för vatten kommer från VATI-systemet. Vattentjänstverkens nyckeltal kommer från VEETI-systemet."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(58) "dataoverforing-till-tjansten-vattentjanstverkens-nyckeltal"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-10-16 10:48:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-10-16 07:48:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3279"
["menu_order"]=>
int(162)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[165]=>
object(WP_Post)#16991 (24) {
["ID"]=>
int(3266)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2024-01-19 12:39:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-01-19 10:39:05"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(70) "Pyytämättä tiedottaminen - Tiedottamisvelvollisuuden täyttäminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "pyytamatta-tiedottaminen-tiedottamisvelvollisuuden-tayttaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-01-19 12:39:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-01-19 10:39:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3266"
["menu_order"]=>
int(163)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[166]=>
object(WP_Post)#16990 (24) {
["ID"]=>
int(3262)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2024-01-19 11:28:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-01-19 09:28:58"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(46) "Plan för beredskap för störningssituationer"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "plan-for-beredskap-for-storningssituationer"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-01-19 11:28:58"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-01-19 09:28:58"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3262"
["menu_order"]=>
int(164)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[167]=>
object(WP_Post)#16989 (24) {
["ID"]=>
int(4468)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2025-10-16 10:39:07"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-10-16 07:39:07"
["post_content"]=>
string(2718) "
KPIs come from the VEETI database
The Finnish Environment Institute (Syke) maintains the VEETI information system.
The VEETI database contains information about water utilities. The utilities enter their annual data into the VEETI system, and based on these annual entries, the system calculates key indicators for water services.
Annual data must be submitted by the end of April. The new KPIs retrieved from the VEETI database are updated on the Vesi.fi water service reports during the first week of May. During the following week, the annual averages and public summary reports are also updated.
If they wish, the utilities may also upload annually required operational documents (annual report, financial statements, and delivery terms) to VEETI. These documents are automatically transferred to the Vesi.fi service for public viewing.
The Vesi.fi website synchronizes data from the VEETI database at least once per day, so any changes will appear on the site with a maximum delay of one day. If there are questions about the data shown on Vesi.fi, the information can be verified in the VEETI system. If there are deficiencies or errors in the data, please contact
the VEETI support service.
Water quality data come from the VATI system
The Finnish Food Authority maintains the VATI system. Water quality data (information from water samples) and treatment method data are updated via an interface to the Vesi.fi service once per day. The data are transferred only after municipal health protection authorities have reviewed the results in the VATI database.
If the data are incomplete or have not been updated, the primary contact should be the local health protection unit, which verifies the laboratory results and the data entered in VATI. If uncertainties remain after that, the unit should submit a support request to the VATI support service.
In most error situations, the issue is that data are missing or have been entered using incorrect measurement units. Sometimes laboratories report data in different units than those required by the Drinking Water Regulation for comparable limit values. It is also possible that non-numeric characters have been entered into a numeric field in the VATI database, which causes an error when Vesi.fi generates graphs (limit exceedance – red bar). The laboratory that performed the analysis can confirm what values were entered in the system. If the data have been entered correctly in the laboratory’s database but the error still appears in the report, please contact
Valvira and describe the error situation.
"
["post_title"]=>
string(52) "Data Transfer to the Water utility key figures -tool"
["post_excerpt"]=>
string(291) "The data on the Water utility key figures -tool are transferred to the Vesi.fi service from the VATI and VEETI databases via data interfaces. Water quality data and treatment methods come from the VATI system. Key performance indicators (KPIs) for water utilities come from the VEETI system."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(51) "data-transfer-to-the-water-utility-key-figures-tool"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-10-16 11:01:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-10-16 08:01:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4468"
["menu_order"]=>
int(165)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[168]=>
object(WP_Post)#16988 (24) {
["ID"]=>
int(3256)
["post_author"]=>
string(2) "12"
["post_date"]=>
string(19) "2024-01-22 12:43:07"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-01-22 10:43:07"
["post_content"]=>
string(3516) "
Tunnusluvut tulevat VEETI-tietokannasta
Suomen ympäristökeskus (Syke) ylläpitää VEETI-tietojärjestelmää.
VEETI-tietokanta sisältää vesihuoltolaitoksia koskevan laitostiedon. Laitokset kirjaavat vuositiedot VEETI-järjestelmään. Vuositietojen pohjata järjestelmä laskee vesihuollon tunnusluvut.
Vuositiedot tulee tallentaa huhtikuun loppuun mennessä. VEETI-tietokannasta saadut vesihuoltolaitosten uudet tunnusluvut päivittyvät Vesi.fi-vesihuoltoraporteille toukokuun ensimmäisellä viikolla. Seuraavalla viikolla päivittyvät vuosittaiset keskiarvotiedot sekä avoimet yhteenvetoraportit.
Halutessaan laitokset voivat tallentaa VEETIin myös vuosittain vaaditut laitoksen toimintaa kuvaavat dokumentit (toimintakertomus, tilinpäätös ja toimitusehdot). Dokumentit siirtyvät automaattisesti vesi.fi-palveluun asiakkaiden nähtäville.
Vesi.fi-sivusto synkronoi tietoja VEETIn tietokannasta vähintään kerran vuorokaudessa, joten muutetut tiedot päivittyvät Vesi.fi-sivustolle korkeintaan vuorokauden viiveellä. Mikäli vesi.fi-palvelun esittämät tiedot askarruttavat, voi tiedot tarkistaa VEETI-tietojärjestelmän kautta. Mikäli tiedoissa on puutteita tai virheitä, ota yhteyttä Sykeen tällä lomakkeella:
Raportoi virheestä organisaation tunnusluvuissa Sykelle
[contact-form-7 id="90babff" title="Raportoi virheestä organisaation tunnusluvuissa Sykelle"]
Vedenlaatutiedot tulevat VATI-tietojärjestelmästä
Ruokavirasto ylläpitää VATI-tietojärjestelmää. Vedenlaatutiedot (tiedot vesinäytteistä) ja veden käsittelymenetelmistä päivittyvät rajapinnan kautta vesi.fi-palveluun kerran vuorokaudessa. Tiedot siirtyvät sen jälkeen, kun kuntien terveydensuojeluviranomaiset ovat tarkistaneet tulokset VATI-tietokannassa.
Mikäli tiedot ovat puutteellisia tai tiedot eivät ole päivittyneet, tulee ensisijaisesti olla yhteydessä paikalliseen terveydensuojelun valvontayksikköön, joka tarkistaa laboratoriotulokset ja VATIin kirjautuneet tiedot. Mikäli tämän jälkeen on vielä epäselvyyttä, valvontayksikön tulee tehdä tukipyyntö Vatin tukipalveluun.
Useimmiten virhetilanteissa on kyse siitä, että tiedot puuttuvat, tai tiedot on syötetty virheellisinä yksikköinä järjestelmään. Toisinaan laboratoriot toimittavat tiedot eri mittayksikköinä kuin mitä talousvesiasetus edellyttää vertailukelpoiselta raja-arvojen suuretiedolta. On myös mahdollista, että VATI-tietokannan tietokenttään on syötetty numeerisen arvon sijaan myös muita merkkejä, mikä aiheuttaa virheen vesi.fi-palvelun graafin piirrossa (raja-arvon ylitys – punainen palkki). Tutkimuksen tehneestä laboratoriosta voi tarkistaa, mitkä arvot järjestelmään on syötetty. Mikäli tiedot on syötetty laboratoriossa tietokantaan oikein, ja raportilla näkyy edelleen virheitä, ota yhteyttä Valviraan tällä lomakkeella ja kuvaa virhetilanne:
Raportoi virheestä veden laatutiedoissa Valviralle
[contact-form-7 id="943bd44" title="Raportoi virheestä veden laatutiedoissa Valviralle"]
"
["post_title"]=>
string(55) "Tiedonsiirto Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -palveluun"
["post_excerpt"]=>
string(281) "Tiedot siirtyvät Vesihuoltolaitosten avainluvut -työkaluun vesi.fi-portaaliin VATI- ja VEETI-tietokannoista rajapintojen kautta. Vedenlaatutiedot ja -käsittelymenetelmät tulevat VATI-järjestelmästä. Vesihuoltolaitosten tunnusluvut tulevat puolestaan VEETI-järjestelmästä."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(54) "tiedonsiirto-vesihuoltolaitosten-tunnusluvut-palveluun"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-02-02 09:43:03"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-02-02 07:43:03"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3256"
["menu_order"]=>
int(166)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[169]=>
object(WP_Post)#16987 (24) {
["ID"]=>
int(3229)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-12-20 15:55:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-12-20 13:55:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(54) "Varautumissuunnitelma vesihuollon häiriötilanteisiin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(74) "varautumissuunnitelma-vesihuollon-hairiotilanteisiin-varautumissuunnitelma"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-12-20 15:56:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-12-20 13:56:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3229"
["menu_order"]=>
int(167)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[170]=>
object(WP_Post)#16986 (24) {
["ID"]=>
int(3139)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-10-17 18:28:32"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-10-17 15:28:32"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(30) "Rengaskaivon oikea asennustapa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "rengaskaivon-oikea-asennustapa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-17 18:29:02"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-17 15:29:02"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3139"
["menu_order"]=>
int(173)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[171]=>
object(WP_Post)#16985 (24) {
["ID"]=>
int(2973)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2023-08-15 14:30:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-08-15 11:30:05"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(33) "GeoTrap-harmaavesisuodatin, Turku"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "geotrap-harmaavesisuodatin-turku"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-08-15 14:51:22"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-08-15 11:51:22"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2973"
["menu_order"]=>
int(194)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[172]=>
object(WP_Post)#16984 (24) {
["ID"]=>
int(2834)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-04-04 10:08:49"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-04-04 07:08:49"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(98) "Juomaveden desinfiointiaineet. Tilannekatsaus biosiditehoaineiden ja -valmisteiden hyväksyntään"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(93) "juomaveden-desinfiointiaineet-tilannekatsaus-biosiditehoaineiden-ja-valmisteiden-hyvaksyntaan"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-04-04 10:08:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-04-04 07:08:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2834"
["menu_order"]=>
int(204)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[173]=>
object(WP_Post)#16983 (24) {
["ID"]=>
int(2808)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 16:58:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:58:01"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(71) "Oikea ja realistinen vesihuoltopalvelun hinnoittelupolitiikka -raportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(70) "oikea-ja-realistinen-vesihuoltopalvelun-hinnoittelupolitiikka-raportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 16:58:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:58:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2808"
["menu_order"]=>
int(207)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[174]=>
object(WP_Post)#16982 (24) {
["ID"]=>
int(2803)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 16:56:27"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:56:27"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(69) "Oikea ja realistinen vesihuoltopalvelun hinnoittelupolitiikka -esitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(68) "oikea-ja-realistinen-vesihuoltopalvelun-hinnoittelupolitiikka-esitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 16:56:27"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:56:27"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2803"
["menu_order"]=>
int(208)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[175]=>
object(WP_Post)#16981 (24) {
["ID"]=>
int(2799)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 16:54:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:54:43"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(64) "Laitoskoon mahdollisen kasvattamisen hyödyt ja haitat -raportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "laitoskoon-mahdollisen-kasvattamisen-hyodyt-ja-haitat-raportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 16:54:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:54:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2799"
["menu_order"]=>
int(209)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[176]=>
object(WP_Post)#16980 (24) {
["ID"]=>
int(2795)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 16:50:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:50:20"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(62) "Laitoskoon mahdollisen kasvattamisen hyödyt ja haitat -esitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "laitoskoon-mahdollisen-kasvattamisen-hyodyt-ja-haitat-esitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 16:50:20"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:50:20"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2795"
["menu_order"]=>
int(210)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[177]=>
object(WP_Post)#16979 (24) {
["ID"]=>
int(2792)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 16:48:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:48:52"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(61) "Vesihuollon huoltovarmuuskriittisyyden edellytykset -raportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "vesihuollon-huoltovarmuuskriittisyyden-edellytykset-raportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 16:48:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:48:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2792"
["menu_order"]=>
int(211)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[178]=>
object(WP_Post)#16978 (24) {
["ID"]=>
int(2789)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 16:47:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:47:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(59) "Vesihuollon huoltovarmuuskriittisyyden edellytykset -esitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(58) "vesihuollon-huoltovarmuuskriittisyyden-edellytykset-esitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 16:47:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:47:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2789"
["menu_order"]=>
int(212)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[179]=>
object(WP_Post)#16977 (24) {
["ID"]=>
int(2786)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 16:32:46"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:32:46"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(57) "Vesihuollon yksityistämisen haasteet ja riskit -raportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(55) "vesihuollon-yksityistamisen-haasteet-ja-riskit-raportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 16:32:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:32:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2786"
["menu_order"]=>
int(213)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[180]=>
object(WP_Post)#16976 (24) {
["ID"]=>
int(2783)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 16:31:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:31:37"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(55) "Vesihuollon yksityistämisen haasteet ja riskit -esitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(53) "vesihuollon-yksityistamisen-haasteet-ja-riskit-esitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 16:31:37"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:31:37"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2783"
["menu_order"]=>
int(214)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[181]=>
object(WP_Post)#16975 (24) {
["ID"]=>
int(2779)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 16:29:16"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:29:16"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(73) "Vesihuollon resurssitehokkuus, kiertotalous ja hiilijalanjälki -raportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(70) "vesihuollon-resurssitehokkuus-kiertotalous-ja-hiilijalanjalki-raportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 16:29:16"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:29:16"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2779"
["menu_order"]=>
int(215)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[182]=>
object(WP_Post)#16974 (24) {
["ID"]=>
int(2775)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 16:27:51"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:27:51"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(71) "Vesihuollon resurssitehokkuus, kiertotalous ja hiilijalanjälki -esitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(70) "8-vesihuollon-resurssitehokkuus-kiertotalous-ja-hiilijalanjalki-esitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 16:29:39"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:29:39"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2775"
["menu_order"]=>
int(216)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[183]=>
object(WP_Post)#16973 (24) {
["ID"]=>
int(2769)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 16:24:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:24:48"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(73) "Vesihuollon jatkuvuudenhallinta ja oikeiden resurssien mitoitus -raportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(73) "vesihuollon-jatkuvuudenhallinnan-ja-oikeiden-resurssien-mitoitus-raportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 16:58:53"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:58:53"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2769"
["menu_order"]=>
int(217)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[184]=>
object(WP_Post)#16972 (24) {
["ID"]=>
int(2764)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 16:22:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:22:05"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(68) "Vesihuollon jatkuvuudenhallinta ja oikea resurssien mitoitus -esitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(68) "vesihuollon-jatkuvuudenhallintan-ja-oikea-resurssien-mitoitus-esitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 16:26:18"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 13:26:18"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2764"
["menu_order"]=>
int(218)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[185]=>
object(WP_Post)#16971 (24) {
["ID"]=>
int(2759)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 15:50:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 12:50:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(41) "Kyberturvallisuus vesihuollossa -raportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "kyberturvallisuus-vesihuollossa-raportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 15:50:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 12:50:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2759"
["menu_order"]=>
int(219)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[186]=>
object(WP_Post)#16970 (24) {
["ID"]=>
int(2756)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 14:51:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:51:04"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Kyberturvallisuus vesihuollossa -esitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "kyberturvallisuus-vesihuollossa-esitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 14:51:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:51:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2756"
["menu_order"]=>
int(220)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[187]=>
object(WP_Post)#16969 (24) {
["ID"]=>
int(2752)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 14:49:18"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:49:18"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(56) "Kestävän kehityksen tavoitteet vesihuollossa -raportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(53) "kestavan-kehityksen-tavoitteet-vesihuollossa-raportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 14:49:18"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:49:18"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2752"
["menu_order"]=>
int(221)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[188]=>
object(WP_Post)#16968 (24) {
["ID"]=>
int(2749)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 14:45:53"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:45:53"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(54) "Kestävän kehityksen tavoitteet vesihuollossa -esitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(51) "kestavan-kehityksen-tavoitteet-vesihuollossa-esitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 14:45:53"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:45:53"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2749"
["menu_order"]=>
int(222)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[189]=>
object(WP_Post)#16967 (24) {
["ID"]=>
int(2745)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 14:37:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:37:25"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(53) "Vesihuollon varautuminen ilmastonmuutokseen -raportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(52) "vesihuollon-varautuminen-ilmastonmuutokseen-raportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 14:37:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:37:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2745"
["menu_order"]=>
int(223)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[190]=>
object(WP_Post)#16966 (24) {
["ID"]=>
int(2742)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 14:36:15"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:36:15"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(51) "Vesihuollon varautuminen ilmastonmuutokseen -esitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(50) "vesihuollon-varautuminen-ilmastonmuutokseen-esitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 14:36:15"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:36:15"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2742"
["menu_order"]=>
int(224)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[191]=>
object(WP_Post)#16965 (24) {
["ID"]=>
int(2739)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 14:28:14"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:28:14"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(36) "Vesihuollon saneeraustarve -raportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(35) "vesihuollon-saneeraustarve-raportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 14:28:14"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:28:14"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2739"
["menu_order"]=>
int(225)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[192]=>
object(WP_Post)#16964 (24) {
["ID"]=>
int(2734)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 14:26:28"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:26:28"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(34) "Vesihuollon saneeraustarve -esitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "vesihuollon-saneeraustarve-esitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 14:26:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:26:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2734"
["menu_order"]=>
int(226)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[193]=>
object(WP_Post)#16963 (24) {
["ID"]=>
int(2729)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 14:22:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:22:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(38) "Hyvän vesihuollon kriteerit -raportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "hyvan-vesihuollon-kriteerit-raportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 14:22:03"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:22:03"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2729"
["menu_order"]=>
int(227)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[194]=>
object(WP_Post)#16962 (24) {
["ID"]=>
int(2725)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 14:19:46"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:19:46"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(36) "Hyvän vesihuollon kriteerit -esitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "hyvan-vesihuollon-kriteerit-esitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 14:22:39"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:22:39"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2725"
["menu_order"]=>
int(228)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[195]=>
object(WP_Post)#16961 (24) {
["ID"]=>
int(2720)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-30 14:03:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:03:04"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(40) "Suomen vesihuollon peruslukuja -raportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "suomen-vesihuollon-peruslukuja-raportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 14:03:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 11:03:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2720"
["menu_order"]=>
int(229)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[196]=>
object(WP_Post)#16960 (24) {
["ID"]=>
int(2691)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-29 10:03:27"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-29 07:03:27"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(38) "Suomen vesihuollon peruslukuja -esitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "suomen-vesihuollon-peruslukuja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-30 17:02:33"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-30 14:02:33"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2691"
["menu_order"]=>
int(233)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[197]=>
object(WP_Post)#16959 (24) {
["ID"]=>
int(2599)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-02-13 14:45:36"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 12:45:36"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(59) "Jätevesien ravinteet kiertoon turvallisesti ja tehokkaasti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(58) "jatevesien-ravinteet-kiertoon-turvallisesti-ja-tehokkaasti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-02-13 14:45:36"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 12:45:36"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2599"
["menu_order"]=>
int(245)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[198]=>
object(WP_Post)#16958 (24) {
["ID"]=>
int(2584)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-02-13 11:48:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 09:48:21"
["post_content"]=>
string(8965) "Tietoja voi tarkastella erikokoisilta alueilta: yhteenlaskettuja tietoja koko Suomesta, ELY-keskuksittain tai kunnittain, tai tarkasteluun voi valita yksittäisen laitoksen tietoja. Laitoksia voi myös vertailla. Huomioi, että VEETIn täyttäasteen puutteellisuudesta johtuen summatieto ei kuvaa suoraan Suomen kokonaismääriä. Raporteilta ilmenee tietojen täyttöaste.
Raportteja voi käyttää joko suoraan ja aloitusnäkymää voi tarkentaa plus-merkistä haluttuun tasoon. Raportteihin voi myös valita parametrit raportin oikean laidan valintaikkunasta. Valintaikkuna toimii siten, että ensin valitaan ELY-keskus (tai keskukset), jonka jälkeen kunta (tai kunnat) jonka jälkeen vesihuoltolaitos (tai laitokset), sekä halutut vuodet.
Pitkiä raportteja selataan sivu kerrallaan ylälaidan nuolien avulla. Kohdasta ”Toiminnot” raportit voi tulostaa tai ladata omalle koneelle ”Vie” -toiminnolla. HUOM! Raportit latautuvat hitaasti, sillä aineiston määrä on suuri.
Raporttityökalu ei ole saavutettava.
Raportit
Raporttien sisältökuvaukset
Tunnuslukuraportit
Raportti voidaan hakea useammalle vesihuoltolaitokselle kerrallaan ja vertailuun on mahdollista ottaa mukaan koko maan keskiarvo. Raportti on kooste valitun vuoden tai useamman vuoden toiminnan tunnusluvuista. Tunnuslukujen laskentaan käytetyt kaavat näkyvät raportilla.
Toimintakertomuksen avainlukuja
Raportti voidaan hakea vain yhdelle vesihuoltolaitokselle kerrallaan. Raportti on kooste valitun vuoden tai useamman vuoden toiminnan avainluvuista. Osa raportin tiedoista on laskennallisia tunnuslukuja, jotka lasketaan vesihuoltolaitoksen ilmoittamista tiedoista.
Liittyjämäärä
Liittyjiksi lasketaan vain vakituisen asumisen henkilömäärä (kappalemäärä asukkaita). Mukaan ei lasketa esim. varuskuntien varusmiehiä, koulujen oppilaita, sairaaloiden potilaita eikä vapaa-ajan asukkaita.
Liittyjämäärät on laskettu laitoksilla eri menetelmillä. Liittyjämäärät perustuvat osittain laitoksen arvioon, koska tarkkoja asukasmääriä ei ole aina saatavana.
Raportilla tulostuu laitosten ilmoittama liittyjämäärä verkoittain (vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiverkko) vuosittain. Liittyjämäärä on yhteenlaskettu tieto toiminta-alueella ja toiminta-alueen ulkopuolella olevista liittyjistä.
Vedenottomäärät
Veden tyyppi on valittu, kun vedenottamo on määritelty. Talousvesi voi olla joko pinta-, pohja-, tekopohja- tai kalliopohjavettä, tai pohjavesi+rantaimeytyminen. Vesimäärä on vesityypin ottamoiden yhteenlaskettu verkostoon pumpattu talousveden määrä vuodessa (milj.m³/a). Luvuista on mukana se raakavesi, joka käytetään laitoksella eikä pumpata verkostoon, sekä vuotovesi
Veden ominaiskäyttö
Veden ominaiskäyttö (l/as.vrk) on vesilaitoksen vuorokaudessa verkostoon pumppaama talousvesimäärä jaettuna verkostoon liittyneellä asutuksella. Ominaiskäyttö lasketaan muodostuvan mm. kotitalouksista, teollisuudesta, maataloudesta, julkisista palveluista, palonsammutusvedestä, mittaamattomasta vedenkäytöstä ja vuotovedestä. Tunnusluku ei siis kuvaa kotitalouksien vedenkäyttöä vaan se on yhteiskunnan vedenkäytön tunnusluku.
Alueelliset keskiarvot (kunta, ELY-keskus, koko maa) lasketaan jakamalla koko alueella pumpattu vesimäärä alueen asukasmäärällä, eli nk painotettu keskiarvo
Vesihuollon maksut
Vesihuollon maksut- raportille tulostuu koko Suomen keskiarvo. Tarkasteltaessa tiettyä laitosta tai useampaa laitosta, valinta tehdään valintaikkunan avulla. Maksut ilmoitetaan arvonlisäverollisina (sis. ALV) aina mikäli hinnoissa on arvonlisävero.
Vesihuoltopalveluiden hinnoittelussa on kolmentyyppisiä maksuja: käytön määrän perustuvat veden kulutusmaksut ja jätevesi- ja hulevesimaksut, liittymismaksut ja perusmaksut.
Käyttömaksu (€/m³) on maksu, jonka suuruus määräytyy vesimäärän (talousvesi / jätevesi / hulevesi) mukaan.
Liittymismaksu (€) laskutetaan kiinteistöiltä silloin, kun ne liitetään vesihuolto-organisaation verkkoon. Maksu on kertaluonteinen.
Perusmaksu (€/vuosi) on vuosittainen summa, joka kohdistuu vesihuolto-organisaation kiinteisiin kuluihin. Mahdollinen mittarimaksu lasketaan lisäksi tähän taksaan.
Liittymis- ja perusmaksujen osalta käytetään Vesilaitosyhdistyksen (VVY ry) määrittelemiä talotyyppejä, joille nämä maksut arvioidaan. Mittarin kokona käytetään tyypillistä mittaria tämänkaltaisille taloille
Tyyppitalojen määritelmät
|
Omakotitalo (VVY) |
Rivitalo |
Kerrostalo (VVY) |
| Huoneistoja |
1 |
5 |
30 |
| Huoneistoala (m³) |
120 |
500 |
2000 |
| Kerrosala (m2) |
150 |
600 |
2500 |
| Asukkaita |
3 |
15 |
75 |
| Tontti (m2) |
1000 |
2500 |
5000 |
| Veden kulutus (m³/a) |
180 |
900 |
5000 |
Lisäksi maksuista lasketaan tunnusluvuksi
vertailuhinta (€/m3) jokaiselle talotyypille. Vertailuhinta lasketaan kaavalla:
Vertailuhinta (€/m³) = (T + U) + ((V + 0.03 * X) / K)
T = Käyttömaksu (talousvesi) (€/m³)
U = Käyttömaksu (jätevesi) (€/m³)
V = Perusmaksut yhteensä (€/vuosi)
X = Liittymismaksut yhteensä (€/vuosi)
K = Kiinteistötyyppikohtainen kerroin: omakotitalo=180; rivitalo=900; kerrostalo=5000
Vesihuoltolaitosten investoinnit
Raportille tulostuu vesihuoltolaitosten investoinnit jaoteltuna seuraaviin investointityyppeihin:
- Vesijohdot ja verkostovarusteet
- Ottamot ja vedenkäsittelyrakenteet
- Jätevesiviemärit ja jäteveden pumppaamot
- Jätevedenpuhdistamot
- Hulevesiviemärit ja pumppaamot
- Muu
Raportille tulostuvat kaikki investointityypit, vaikka vesihuoltolaitoksella ei kaikkia sektoritoimintoja olisi.
Vesijohtoverkkojen kokonaispituus
Vesijohtoverkkojen kokonaispituuteen (km) on laskettu runkovesijohdot ja raakavesijohdot. Pituuksiin eivät sisälly tonttijohdot. Putket jaotellaan materiaalin mukaan muoviputkiin, asbestisementtiputkiin, metalliputkiin ja muihin. Muoviputkiin luetaan mukaan kuuluvaksi PE- ja PVC-muoviputket sekä muut muoviputket
Viemäriverkkojen kokonaispituus
Viemärit ovat sekä jätevesi- että sekaviemäreitä, mukana ei ole hulevesiverkkojen pituuksia. Viemärit jaotellaan materiaalin mukaan muovi-, betoni- ja asbestisementtiviemäreihin, sekä muihin materiaaleihin. Muoviviemärit ovat PE- ja PVC-muoviputkia sekä muita muoviputkia. Muita putkia ovat esim. tunnelit ja puuputket. Viemäriverkkojen kokonaispituus ilmoitetaan kilometreinä (km)."
["post_title"]=>
string(30) "Vesihuoltolaitosten raportteja"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "vesihuoltolaitosten-raportteja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-02-13 13:47:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 11:47:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2584"
["menu_order"]=>
int(246)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[199]=>
object(WP_Post)#16957 (24) {
["ID"]=>
int(2576)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-02-13 09:26:45"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 07:26:45"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "VEETIn käyttö Suomi.fi –tunnuksilla"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "veetin-kaytto-suomi-fi-tunnuksilla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-05-07 13:19:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-05-07 10:19:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2576"
["menu_order"]=>
int(247)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[200]=>
object(WP_Post)#16956 (24) {
["ID"]=>
int(2572)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-02-13 09:22:10"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 07:22:10"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(46) "Informationssystement VEETI - bruksanvisningen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(44) "informationssystement-veeti-bruksanvisningen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-02-13 09:22:10"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 07:22:10"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2572"
["menu_order"]=>
int(248)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[201]=>
object(WP_Post)#16955 (24) {
["ID"]=>
int(2567)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-02-13 09:16:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 07:16:24"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(53) "Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) - käyttöohje"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(45) "vesihuollon-tietojarjestelma-veeti-kayttoohje"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-12-21 10:19:50"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-12-21 08:19:50"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2567"
["menu_order"]=>
int(249)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[202]=>
object(WP_Post)#16954 (24) {
["ID"]=>
int(2563)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-02-13 09:06:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 07:06:55"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(71) "Vesihuollon liittymätietojen tarkastamisen ja korjaamisen ohje (Vehti)"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(68) "vesihuollon-liittymatietojen-tarkastamisen-ja-korjaamisen-ohje-vehti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-02-13 09:08:10"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 07:08:10"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2563"
["menu_order"]=>
int(250)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[203]=>
object(WP_Post)#16953 (24) {
["ID"]=>
int(2559)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-02-13 08:47:09"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 06:47:09"
["post_content"]=>
string(3524) "
VEETIin kerätään vuosittain keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut Suomen vesihuoltolaitoksilta. Tiedot tallennetaan raportointivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.
VEETI - tietojärjestelmään vesihuoltolaitokset voivat tuottaa tietoa ja hyödyntää tietoa omassa toiminnassa, seurannassa ja eri vertailuissa, sekä raporttikäytössä. Lisäksi viranomaiset saavat tietojärjestelmästä tietoja vesihuoltotoiminnasta ja tiedot ovat myös muiden eri sidosryhmien hyödynnettävissä.
Kirjautumislinkki
Käyttöohjeet
VEETIin liittyviä ohjeita on myös Suomen vesihuolto-osuuskunnat (SVOSK) ry:n sivuilla
Koulutusaineisto
Avoin rajapinta
VEETI-tietojärjestelmään on tehty avoin rajapinta, jossa on saatavilla muu kuin käyttörajoitettu tietosisältö. Käyttörajoitettua tietoa on kaikki henkilöihin ja paikkatietoon liittyvä tieto.
Vesihuoltolaitosten raportit
VEETI-tietojärjestelmästä kootaan julkiset raportit vuosittain.
Vesihuoltolaitosten tunnusluvut
Työkaluun on koottu kaikkien Suomessa toiminnassa olevien vesihuoltolaitosten perustiedot sekä tiedot veden käsittelystä ja laadusta.
Yhteystiedot ongelmatapauksissa
veetituki@syke.fi
puh. 029 525 1859"
["post_title"]=>
string(66) "Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) - ohjeita tiedontuottajille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "vesihuollon-tietojarjestelma-veeti-ohjeita-tiedontuottajille"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-12 13:24:40"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-12 11:24:40"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2559"
["menu_order"]=>
int(251)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[204]=>
object(WP_Post)#16952 (24) {
["ID"]=>
int(2545)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-27 14:05:53"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-27 12:05:53"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(83) "Maasuodattamoiden toimivuus yhden vuoden pilottimittakaavan tutkimuksessa 2010-2011"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(83) "maasuodattamoiden-toimivuus-yhden-vuoden-pilottimittakaavan-tutkimuksessa-2010-2011"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-27 14:05:53"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-27 12:05:53"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2545"
["menu_order"]=>
int(252)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[205]=>
object(WP_Post)#16951 (24) {
["ID"]=>
int(2524)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-24 14:27:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-24 12:27:55"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(42) "Liite 4: Vesihuollon paikkatietomerkinnät"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "liite-4-vesihuollon-paikkatietomerkinnat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-02-13 07:14:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 05:14:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2524"
["menu_order"]=>
int(254)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[206]=>
object(WP_Post)#16950 (24) {
["ID"]=>
int(2518)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-24 13:07:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-24 11:07:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(25) "Liite 3: Ominaisuustiedot"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(24) "liite-3-ominaisuustiedot"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-02-13 07:12:32"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 05:12:32"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2518"
["menu_order"]=>
int(255)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[207]=>
object(WP_Post)#16949 (24) {
["ID"]=>
int(2516)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-24 12:55:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-24 10:55:55"
["post_content"]=>
string(1832) "Suosituksessa on yhtenäistetty erilaisia esitystapoja siten, että niitä voidaan käyttää yksiselitteisesti toiminta-aluekarttojen esittämisen yhteydessä. Vesihuolto-organisaation sijainnin esittäisestä annetaan erilaisia laskentamenetelmiä. Aineistojen tulostus- ja siirtomenetelmistä annetaan suositus, johon pohjautuen eri järjestelmistä siirretyt paikkatiedot ovat käytettävissä yhteiskäyttöisesti eri järjestelmissä, niin että niitä ei tarvitse muokata erikseen.
Suositus sisältää lisäksi erilaisten toiminta-alueiden sekä vedenhankintaan ja jätevesien käsittelyyn liittyvien merkintöjen esittämisen samalla karttapohjalla niin, että merkinnät eroavat selvästi toisistaan. Samoin erilaisten organisaatioiden esittämiseen pistemäisenä kohteena isommilla kartoilla annetaan esimerkkejä. Sijaintipiste voidaan määritellä sekä palvelujen, rakenteen tai molempien perusteella eri tarpeita varten.
Suositus ja liitteet
Suositus on jaettu neljään eri tiedostoon niin, että ensimmäinen sisältää suosituksen liitteineen, jonka lisäksi liite 3 on erikseen excel-tiedostona ja liite 4 omana pdf-tiedostona sekä style-tiedostona.
Toiminta-alueen tietosisältö, organisaation sijainti ja vesihuollon merkinnät
Liite 3: Ominaisuustiedot excel-tiedostona
Liite 4: Vesihuollon paikkatietomerkinnät
Liitteen 4 tyylitiedosto: Vesihuollon paikkatietomerkinnät style-tiedostona"
["post_title"]=>
string(90) "Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet ja organisaation sijainti paikkatietona (VHL_TA_Tieto)"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(49) "vesihuoltolaitosten-toiminta-alueet-paikkatietona"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-02-13 08:07:36"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-02-13 06:07:36"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2516"
["menu_order"]=>
int(256)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[208]=>
object(WP_Post)#16948 (24) {
["ID"]=>
int(2512)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-24 12:35:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-24 10:35:24"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(95) "Toiminta-alueen tietosisältö, organisaation sijainti ja vesihuollon merkinnät (VHL_TA_Tieto)"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(76) "toiminta-alueen-tietosisalto-organisaation-sijainti-ja-vesihuollon-merkinnat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-02-14 12:29:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-02-14 10:29:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2512"
["menu_order"]=>
int(257)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[209]=>
object(WP_Post)#16947 (24) {
["ID"]=>
int(2509)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-23 16:59:40"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-23 14:59:40"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(32) "Pohjavedenoton velvoitetarkkailu"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "pohjavedenoton-velvoitetarkkailu"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-23 16:59:40"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-23 14:59:40"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2509"
["menu_order"]=>
int(258)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[210]=>
object(WP_Post)#16946 (24) {
["ID"]=>
int(2506)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-23 16:52:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-23 14:52:23"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(95) "Geologiset inventointiaineistot, pohjavesialueet ja kiviaineshuolto maankäytön suunnittelussa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(92) "geologiset-inventointiaineistot-pohjavesialueet-ja-kiviaineshuolto-maankayton-suunnittelussa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-23 16:52:23"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-23 14:52:23"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2506"
["menu_order"]=>
int(259)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[211]=>
object(WP_Post)#16945 (24) {
["ID"]=>
int(2502)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-23 16:29:22"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-23 14:29:22"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(104) "Review of Arsenic Removal Methods in Water Supply and A Case Study of Predesign Cost Estimation in Nepal"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(104) "review-of-arsenic-removal-methods-in-water-supply-and-a-case-study-of-predesign-cost-estimation-in-nepal"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-23 16:44:00"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-23 14:44:00"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2502"
["menu_order"]=>
int(260)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[212]=>
object(WP_Post)#16944 (24) {
["ID"]=>
int(2490)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-05 14:32:32"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-05 12:32:32"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(87) "Haja-asutuksen jätevesien niukkaresurssiset käsittelykonseptit (MASU) - loppuraportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(81) "haja-asutuksen-jatevesien-niukkaresurssiset-kasittelykonseptit-masu-loppuraportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-05 14:57:19"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-05 12:57:19"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2490"
["menu_order"]=>
int(262)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[213]=>
object(WP_Post)#16943 (24) {
["ID"]=>
int(2474)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-04 13:10:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-04 11:10:57"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(59) "Koontiartikkeli useista eri tutkimuksista vuosina 2003-2014"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "koontiartikkeli-useista-eri-tutkimuksista-vuosina-2003-2014"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-04 13:10:57"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-04 11:10:57"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2474"
["menu_order"]=>
int(263)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[214]=>
object(WP_Post)#16942 (24) {
["ID"]=>
int(2471)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-04 12:59:34"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-04 10:59:34"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(80) "Maasuodattimien tehokkuus ravinteiden poistossa jätevesistä Suomessa 2010-2011"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(78) "maasuodattimien-tehokkuus-ravinteiden-poistossa-jatevesista-suomessa-2010-2011"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-04 12:59:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-04 10:59:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2471"
["menu_order"]=>
int(264)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[215]=>
object(WP_Post)#16941 (24) {
["ID"]=>
int(2382)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-18 14:09:31"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-18 12:09:31"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(93) "Muistio haja-asutusalueiden Jätevedenkäsittelyn toimeenpanon alueellisesta tilanteesta 2019"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(91) "muistio-haja-asutusalueiden-jatevedenkasittelyn-toimeenpanon-alueellisesta-tilanteesta-2019"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-18 14:09:31"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-18 12:09:31"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2382"
["menu_order"]=>
int(278)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[216]=>
object(WP_Post)#16940 (24) {
["ID"]=>
int(2379)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-18 14:03:08"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-18 12:03:08"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(15) "Mallipiirrokset"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(15) "mallipiirrokset"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-18 14:03:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-18 12:03:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2379"
["menu_order"]=>
int(279)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[217]=>
object(WP_Post)#16939 (24) {
["ID"]=>
int(2376)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-18 13:54:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-18 11:54:06"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(67) "Jätevesineuvonta haja-asutusalueilla 2011–2019 – Loppuraportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "jatevesineuvonta-haja-asutusalueilla-2011-2019-loppuraportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-18 13:54:06"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-18 11:54:06"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2376"
["menu_order"]=>
int(280)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[218]=>
object(WP_Post)#16938 (24) {
["ID"]=>
int(2372)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-18 13:43:45"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-18 11:43:45"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(62) "Governance of on-site sanitation in Finland, Sweden and Norway"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(61) "governance-of-on-site-sanitation-in-finland-sweden-and-norway"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-18 13:44:29"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-18 11:44:29"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2372"
["menu_order"]=>
int(281)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[219]=>
object(WP_Post)#16937 (24) {
["ID"]=>
int(2368)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-17 09:43:59"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-17 07:43:59"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(33) "Pohjavedenottamoiden suoja-alueet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "pohjavedenottamoiden-suoja-alueet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-17 09:43:59"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-17 07:43:59"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2368"
["menu_order"]=>
int(282)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[220]=>
object(WP_Post)#16936 (24) {
["ID"]=>
int(2364)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-17 09:08:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-17 07:08:02"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(43) "Vesihuoltolaitokset 2014. Viemärilaitokset"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "vesihuoltolaitokset-2014-viemarilaitokset-2"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-17 09:08:02"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-17 07:08:02"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2364"
["menu_order"]=>
int(283)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[221]=>
object(WP_Post)#16935 (24) {
["ID"]=>
int(2361)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-17 09:04:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-17 07:04:05"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Vesihuoltolaitokset 2014. Vesilaitokset"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "vesihuoltolaitokset-2014-vesilaitokset"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-17 09:04:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-17 07:04:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2361"
["menu_order"]=>
int(284)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[222]=>
object(WP_Post)#16934 (24) {
["ID"]=>
int(2358)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-17 08:55:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-17 06:55:25"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(29) "Vesihuoltolaitokset 1970-2014"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "vesihuoltolaitokset-1970-2014"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-17 09:10:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-17 07:10:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2358"
["menu_order"]=>
int(285)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[223]=>
object(WP_Post)#16933 (24) {
["ID"]=>
int(2346)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-07 10:04:00"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-07 08:04:00"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(33) "Raita PA kaivo SA kaivopuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "raita-pa-kaivo-sa-kaivopuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-07 10:04:00"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-07 08:04:00"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2346"
["menu_order"]=>
int(288)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[224]=>
object(WP_Post)#16932 (24) {
["ID"]=>
int(2342)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-07 09:22:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-07 07:22:37"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(50) "Raita Environment PA2 panospuhdistamo, Mäntsälä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(46) "raita-environment-pa2-panospuhdistamo-mantsala"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-07 09:22:37"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-07 07:22:37"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2342"
["menu_order"]=>
int(289)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[225]=>
object(WP_Post)#16931 (24) {
["ID"]=>
int(2337)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-07 08:46:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-07 06:46:06"
["post_content"]=>
string(8463) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Raita BioKem puhdistamot ovat aktiivilietepuhdistamoita, jotka toimivat Raita Multiohjelmalla - panosperiaatteella. Jätevedet johdetaan ensimmäiseen säiliötilaan, joka toimii keräyssäiliönä ja siitä jätevesipanos pumpataan prosessisäiliöön. Puhdistamo seuraa tulevan veden määrää ja käsittelymäärät vaihtelevat kuormituksen vaihtuessa. Puhdistamo on varustettu automaattisilla toiminnoilla biologisen valmiuden ylläpitämiseksi seisokkitilanteiden aikana. Prosessisäiliössä jäteveden ja aktiivilietteen seosta ilmastetaan. Ilmastuksen yhteydessä kemikaalipumppu pumppaa annoksen saostuskemikaalia prosessiin. Ilmastusvaiheen jälkeen jätevesi selkeytetään. Selkeytynyt jätevesi pumpataan purkuputkeen ja johdetaan sopivaan purkupaikkaan. Jäteveden esikäsittelymenetelmät ja ylijäämälietteen poisto- ja käsittelytavat vaihtelevat BioKem puhdistamoiden eri malleissa.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään sitomalla typpeä lietteeseen ja nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla.
[caption id="attachment_2338" align="alignnone" width="656"]
Raita BioKem (kuva: Raita Environment)[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- Vaihtoehtoiset vaiheet ennen jäteveden johtamista prosessisäiliöön
- jätevesien esisaostus tai
- jätevesien hienonnus ja pumppaus silppuripumpulla
- jäteveden ilmastus prosessisäiliössä
- saostuskemikaalin pumppaus ilmastusvaiheeseen
- selkeytysvaihe prosessisäiliössä
- puhdistetun jäteveden poistopumppaus prosessisäiliöstä purkuputkeen
- ylijäämälietteen poisto joko suoraan prosessisäiliöstä, erikseen asennettavasta lietteen lahotustilasta tai puhdistamoon asennettavan lietteen suodatuslaitteen avulla.
Tuoteperheen puhdistamot
- BioKem S, kotitalouspuhdistamo: mitoitusvirtaama 850 l/vrk, 2-8 hlöä
- BioKem XL, yhteispuhdistamo: mitoitusvirtaama 2000 l/vrk – 500000 l / vrk
- BioKem AGRI, on maatalouden (kotitalousjätevesi + kuorimo- ja maitotilajätevesi jne) käyttöön tarkoitettu puhdistamo: mitoitusvirtaama 1000 l/vrk – 100000 l / vrk
Kaikista malleista löytyy myös puhdistamomalleja, joissa vanhan järjestelmän hyväkuntoisia säiliötiloja voidaan hyödyntää prosessissa joko kokonaan (PA kaivopuhdistamo) tai esikäsittely- ja lietteenkeräyssäiliönä (saneerauspuhdistamo).
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo asennetaan useimmiten maahan (myös sisätila- ja konttiasennus ovat mahdollisia). Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Eri mallien rakenteissa on eroja. Prosessien ohjauskeskus ja ilmantuottolaitteet sijaitsevat maanpäällisessä ohjauskaapissa.
- Kemikaalisäiliö ja kemikaalin annostelupumppu sijaitsevat teknisessä tilassa – isoimmissa erillinen maasäiliö.
- Jätevesiä ei tarvitse käsitellä saostuskaivossa tai -säiliössä ennen puhdistamoon johtamista.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän.
- Puhdistamon lämmöneristys on tapauskohtainen.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa seurantavalolla ja/tai katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostuskemikaalina käytetään valmiina ostettavaa kemikaaliliuosta, RAKE kemikaalia (ferrisulfaatti – vaahdonestoaine). Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia saostuskemikaalin lisäyksistä. Saostuskemikaalia kuluu noin 0,3 litraa jätevesikuutiometriä kohden.
- Ylijäämälietteen käsittely ja poisto voidaan toteuttaa muun muassa seuraavin menetelmin
- ylijäämälietettä pumpataan automaattisesti selkeytysjakson loppuvaiheessa lietteen suodatuslaitteeseen, jonne kertynyt kiintoaine voidaan poistaa käsin ja kompostoida
- ylijäämälietettä pumpataan automaattisesti erilliseen lietesäiliöön, josta lietettä poistetaan loka-autolla 1-2 vuoden välein
- ylijäämälietettä poistetaan suoraan prosessisäiliöstä loka-autolla, valmistajan mukaan 1 - 4 kertaa vuodessa.
- Puhdistamoon kuuluu muistutus- ja hälytysjärjestelmä. Vikailmoitukset tulevat sähkökatkosta, kemikaalin täyttötarpeesta, jäteveden tai puhdistuneen veden siirron epäonnistumisesta ja kompressorin huoltotarpeesta.
- Puhdistamon toimitukseen kuuluu valmistajan määrittelemä toimintatakuu. Valmistajan kanssa voidaan tehdä huoltosopimus.
CE-merkintä
Raita BioKem on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitus ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyvä raportti löytyy yrityksen internet sivuilta.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oli Raita PA puhdistamo (nykyisin Raita BioKem)
- testattu mitoitusvirtaamalla 720 l/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 210 g BOD7/vrk (valmistajan ilmoittama orgaaninen mitoituskuorma on 300 g BOD7/vrk)
|
Orgaaninen aine BOD7: 96 %
Orgaaninen aine COD: 93 %
Kiintoaine: 86 %
Kokonaisfosfori: 90 %
Kokonaistyppi: 44 % |
| Liite C: Murtolujuus |
NPD |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 1,7 kWh/vrk.
Testauksen suorittaja: Suomen ympäristökeskus 2008
Puhdistamon toimivuus
Raita BioKem puhdistamon (aiempi tuotenimi Raita PA) toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
Minwa hankkeen näytteenottoraportit vuosilta 2009-2010
Raita Environment PA2 panospuhdistamo, Mäntsälä
Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus (LokaPuts 2006-2007)
Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus (LokaPuts 2006)
Ravinnesampo – Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen. Osa 2: Maitohuonejätevesien käsittely
Raita PA kaivo SA kaivopuhdistamo
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Raita Environment
"
["post_title"]=>
string(27) "Raita BioKem pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "raita-biokem-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-07 10:06:15"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-07 08:06:15"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2337"
["menu_order"]=>
int(290)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[226]=>
object(WP_Post)#16930 (24) {
["ID"]=>
int(2137)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-05 09:51:28"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-05 06:51:28"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(24) "Vesitalousstrategia 2030"
["post_excerpt"]=>
string(158) "Strategia esittelee lyhyesti keskeiset vesitaloustehtävien toimintaympäristön muutostekijät sekä vision: puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(26) "vesitalousstrategia-2030-2"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-05 09:51:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-05 06:51:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2137"
["menu_order"]=>
int(326)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[227]=>
object(WP_Post)#16929 (24) {
["ID"]=>
int(2068)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-09-14 13:32:08"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-09-14 10:32:08"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2013"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "yhdyskuntien-jatevesien-puhdistus-2013"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 12:36:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 09:36:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2068"
["menu_order"]=>
int(328)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[228]=>
object(WP_Post)#16928 (24) {
["ID"]=>
int(2065)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-09-14 13:28:42"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-09-14 10:28:42"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2010"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "yhdyskuntien-jatevesien-puhdistus-2010"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 12:37:19"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 09:37:19"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2065"
["menu_order"]=>
int(329)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[229]=>
object(WP_Post)#16927 (24) {
["ID"]=>
int(2060)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-09-14 13:23:31"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-09-14 10:23:31"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2007"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "yhdyskuntien-jatevesien-puhdistus-2007"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 12:37:45"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 09:37:45"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2060"
["menu_order"]=>
int(330)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[230]=>
object(WP_Post)#16926 (24) {
["ID"]=>
int(2056)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-09-14 13:13:42"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-09-14 10:13:42"
["post_content"]=>
string(2980) "Uusin komissiolle toimitettu raportti kuvaa jätevesien käsittelyn tilannetta vuoden 2018 lopussa. Suomessa oli tuolloin 205 raportoinnin piiriin kuuluvaa taajamaa, joiden jätevedet johdettiin 152 puhdistamoon. Näistä puhdistamoista 86 puhdistamoa kuuluu kokoluokkaan yli 10 000 AVL ja 66 puhdistamoa kokoluokkaan alle 9 999 AVL. Näistä 147 puhdistamon toiminta täytti kaikilta osin direktiivin vaatimukset.
Osana raportointia komissiolle kesällä 2020 toimitettu kansallinen toimeenpano-ohjelma sisältää ne puhdistamot, joiden toiminta ei täyttänyt direktiivin vaatimuksia vuonna 2018. Näiden viiden puhdistamon yhteenlaskettu asukasvastineluku on 384 300. Kaikilla puhdistamoilla oli ongelmia typenpoistossa. Ongelmia ratkaistaan uudistamalla puhdistamoja ja viemäriverkostoja, parantamalla puhdistamoiden prosesseja ja automaatiota sekä tehostamalla jätevesien käsittelyä ottamalla käyttöön kokonaan uusia käsittelyprosesseja.
Osa toimeenpano-ohjelmassa listatuista korjaustoimenpiteistä on toteutettu jo vuosina 2017 ja2018, ja niiden osalta arvioitiin, että puhdistamot toimisivat direktiivin edellyttämällä tavalla vuoden 2019 loppuun mennessä. Kaikkien toimeenpano-ohjelmassa mainittujen puhdistamoiden on määrä toimia direktiivin edellyttämällä tavalla vuonna 2020.
Komission yhteeveto velvoitteiden noudattamisesta jäsenvaltioissa
Euroopan komission viimeisin yhteenveto yhdyskuntajätevesidirektiivin (UWWTD) toimeenpanosta koskien vuotta 2018 julkaistiin uudistetussa muodossa marraskuussa 2021.
Yhteenvedon tiedot Suomen osalta
Komission yhteenvedon mukaan Suomessa syntyi joka päivä 5,57 miljoonaa AVL vastaava määrä jätevettä direktiivin alaisista taajamista ja toiminnoista. Kaikki Suomen yli 2000 AVL taajamat ovat asianmukaisesti viemäröityjä. Jätevedestä 99 % puhdistettiin biologisella käsittelyllä direktiivin artiklan 4 vaatimukset täyttäen ja 98 % puhdistettiin biologista käsittelyä tehokkaammalla käsittelyllä direktiivin artiklan 5 vaatimukset täyttäen. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen puhdistamoilla käsiteltiin 97 % jätevesistä kaikki direktiivin vaatimukset täyttäen.
Jäsenvaltioissa toteutuu suurelta osin erittäin hyvin direktiivin vaatimus yhdyskuntien jätevesien keräämisestä ennen vesistöihin johtamista. Jäsenmaissa on kuitenkin edelleen taajamia, joiden jätevesiä ei kerätä lainkaan tai ne kerätään vain osittain. Myös puhdistustuloksissa on merkittäviä eroja jäsenmaiden välillä. Komission yhteenvedon mukaan EU-alueella 76 % jätevesistä käsiteltiin direktiivin vaatimusten mukaisesti vuonna 2018.
Velvoitetarkkailun tulokset huomioiden voidaan Suomen osalta todeta, että yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot ovat toimineet pääosin erittäin tehokkaasti ja täyttäneet myös Suomessa käytössä olevat direktiiviä tiukemmat puhdistusvaatimukset."
["post_title"]=>
string(54) "Raportointi jätevesien käsittelyn tilanteesta EU:lle"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(51) "raportointi-jatevesien-kasittelyn-tilanteesta-eulle"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-14 13:13:42"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-14 10:13:42"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2056"
["menu_order"]=>
int(332)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[231]=>
object(WP_Post)#16925 (24) {
["ID"]=>
int(2046)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-09-13 17:42:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-09-13 14:42:12"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(66) "Yhdyskuntien jätevesien typpikuormitus Suomessa vuosina 1971-2019"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(65) "yhdyskuntien-jatevesien-typpikuormitus-suomessa-vuosina-1971-2019"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 13:15:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 10:15:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2046"
["menu_order"]=>
int(333)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[232]=>
object(WP_Post)#16924 (24) {
["ID"]=>
int(2042)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-09-13 17:39:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-09-13 14:39:02"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(68) "Yhdyskuntien jätevesien fosforikuormitus Suomessa vuosina 1971-2019"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(67) "yhdyskuntien-jatevesien-fosforikuormitus-suomessa-vuosina-1971-2019"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 13:14:36"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 10:14:36"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2042"
["menu_order"]=>
int(334)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[233]=>
object(WP_Post)#16923 (24) {
["ID"]=>
int(2036)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-09-13 17:31:46"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-09-13 14:31:46"
["post_content"]=>
string(6015) "
Yhdyskuntien jätevedet
Vuoden 2019 lopussa taajamissa asui noin 4,71 miljoonaa asukasta kokonaisväestön ollessa vajaa 5,53 miljoonaa. Taajamaväestön osuus oli siten 86,4 %. Vertaamalla taajamien kokonaisasukaslukua, viemärilaitokseen liittyjien kokonaismäärää sekä Suomen jätevedenpuhdistamoille vuonna 2019 tullutta orgaanista kokonaiskuormitusta (BHK) voidaan todeta, että Suomen taajamat on yhdyskuntajätevesidirektiivin edellyttämässä laajuudessa viemäröity.
Jätevettä muodostuu vuosittain noin 550 miljoonaa kuutiometriä eli taajama-asukasta kohti noin 320 litraa vuorokaudessa, josta arviolta noin 90 litraa (sademäärästä riippuen) on peräisin vuotovesistä.
Yhdyskuntien jätevedellä on useita ympäristölle haitallisia ominaisuuksia. Puhdistamoilla keskitytään poistamaan mahdollisimman tehokkaasti kiinteitä aineita, orgaanista eli eloperäistä ainesta sekä ravinteita. Tällöin saavutetaan yleensä varsin hyvä tulos myös bakteerien ja muiden mahdollisten taudinaiheuttajien poistamisessa.
Yhdyskuntajätevesiasetuksessa on säädetty puhdistamoille kokoluokittain puhdistustehon ja tarkkailun vähimmäisvaatimukset. Vaatimukset kiristyvät puhdistamon koon kasvaessa. Ympäristönsuojelulain mukaan kaikilla yli 100 AVL:n puhdistamoilla on oltava ympäristölupa, jossa määrätään tapauskohtaisesti jätevesien käsittelyvaatimukset. Niiden on oltava vähintään yhdyskuntajätevesiasetuksen vaatimusten tasoiset.
Lupaehtojen valvonnasta vastaa alueellisissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY) jokaiselle puhdistamolle nimetty valvoja. Valvonta toteutetaan ympäristöluvan haltijan järjestämän suunnitelmallisen velvoitetarkkailun sekä säännöllisten valvontakäyntien avulla.
Vesistökuormitus
Seuraavissa kuvissa ja taulukoissa esitetyt kuormitustiedot on laskettu kaikkien Suomen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden velvoitetarkkailutiedoista. Kaikki orgaanisen aineen, typen ja fosforin kuormitusluvut on päivitetty alkaen vuodesta 2015 vastaamaan YLVA-rekisteriin tallennettuja tietoja (YLVA, tammikuu 2022).
[caption id="attachment_2050" align="aligncenter" width="1961"]
Yhdyskuntien jätevesien orgaanisen aineen kuormitus (BHK7) Suomessa vuosina 1979–2019. ©SYKE[/caption]
Lataa kuvan tarkemmat tiedot
taulukkomuodossa
[caption id="attachment_2038" align="alignnone" width="1974"]
Yhdyskuntien jätevesien fosforin kuormitus (P) Suomessa vuosina 1979–2019. ©SYKE[/caption]
Lataa kuvan tarkemmat tiedot
taulukkomuodossa
[caption id="attachment_2039" align="alignnone" width="1994"]
Yhdyskuntien jätevesien typen kuormitus (N) Suomessa vuosina 1979–2019. ©SYKE[/caption]
Lataa kuvan tarkemmat tiedot
taulukkomuodossa
Jätevedenpuhdistamoita, joissa käsitellään asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevedet, oli toiminnassa vuonna 2019 noin 350 kappaletta. Puhdistamoiden ja viemäröinnin rakentamisen myötä yhdyskuntien aiheuttama vesistökuormitus on vähentynyt 1970-luvun tasoon verrattuna merkittävästi etenkin orgaanisen aineen ja fosforin osalta.
Puhdistamoille tuleva fosforikuormitus on vaihdellut ja hieman kasvanut vuositasolla, mutta käsittelyn jälkeen vesistöihin lähtevän fosforin määrä on vähentynyt noin puoleen verrattuna vuoden 1990 vesistöpäästöihin. Puhdistamot ovat jo pitkään saavuttaneet yli 95 prosentin puhdistustehon orgaanisen aineen ja fosforin poistossa.
Typen poistossa puhdistusteho vuonna oli 2019 noin 63 %. Puhdistustulos on vuosien myötä parantunut huomattavasti. 1970-luvun alussa karkeasti noin neljäsosa typpikuormasta saatiin poistettua puhdistamoilla. Typpikuormitus puhdistamoilta vesistöihin onkin pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin 40 vuotta sitten, vaikka jätevesien typpikuorma ennen käsittelyä on samaan aikaan kasvanut merkittävästi johtuen esimerkiksi taajamaväestön voimakkaasta kasvusta.
Yhdyskuntien jäteveden puhdistamoilta johdettiin vesistöön vuonna 2019 orgaanista ainetta kaikkiaan noin 2 680 tonnia, fosforia noin 113 tonnia ja typpeä noin 10 470 tonnia.
Ravinteiden ja orgaanisten lika-aineiden lisäksi jätevesistä tullaan lähivuosina yhä enenevässä määrin poistamaan vesien laatua heikentäviä mikrobeja sekä ympäristölle haitallisia ja vaarallisia aineita.
Lisää tietoa aiheesta:
Raportointi jätevesien käsittelyn tilanteesta EU:lle
Suomen ympäristökeskuksen raportteja-sarjan julkaisut:
Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2013
Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2010
Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2007
"
["post_title"]=>
string(41) "Yhdyskuntien jätevesien kuormitus vesiin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "yhdyskuntien-jatevesien-kuormitus-vesiin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 12:26:20"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 09:26:20"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2036"
["menu_order"]=>
int(335)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[234]=>
object(WP_Post)#16922 (24) {
["ID"]=>
int(2033)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-09-13 17:12:35"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-09-13 14:12:35"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(79) "Yhdyskuntien jätevesien orgaanisen aineen kuormitus Suomessa vuosina 1971-2019"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(78) "yhdyskuntien-jatevesien-orgaanisen-aineen-kuormitus-suomessa-vuosina-1971-2019"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 12:14:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 09:14:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2033"
["menu_order"]=>
int(336)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[235]=>
object(WP_Post)#16921 (24) {
["ID"]=>
int(2021)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-09-08 08:01:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-09-08 05:01:24"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(67) "Talousvesikaivojen betonirenkaiden rakenteelliset ongelmat Suomessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(67) "talousvesikaivojen-betonirenkaiden-rakenteelliset-ongelmat-suomessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-08 08:01:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-08 05:01:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2021"
["menu_order"]=>
int(339)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[236]=>
object(WP_Post)#16920 (24) {
["ID"]=>
int(1890)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-17 10:51:16"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-17 07:51:16"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Goodwell saneerauspuhdistamo, Kaarina"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "goodwell-saneerauspuhdistamo-kaarina"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-17 10:51:16"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-17 07:51:16"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1890"
["menu_order"]=>
int(350)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[237]=>
object(WP_Post)#16919 (24) {
["ID"]=>
int(1887)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-17 10:49:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-17 07:49:11"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(35) "Goodwell saneerauspuhdistamo, Sauvo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "goodwell-saneerauspuhdistamo-sauvo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-17 10:49:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-17 07:49:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1887"
["menu_order"]=>
int(351)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[238]=>
object(WP_Post)#16918 (24) {
["ID"]=>
int(1883)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-17 08:40:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-17 05:40:23"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(33) "Goodwell pienpuhdistamo, Parainen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "goodwell-pienpuhdistamo-parainen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-17 08:40:23"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-17 05:40:23"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1883"
["menu_order"]=>
int(352)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[239]=>
object(WP_Post)#16917 (24) {
["ID"]=>
int(1880)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-15 15:06:18"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-15 12:06:18"
["post_content"]=>
string(2754) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Ecobox BDT - harmaavesipuhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla. Puhdistamo koostuu yhdestä kartionmuotoisesta säiliöstä, joka on jaettu osastoihin. Ensimmäinen osa toimii saostussäiliönä, jossa hiukkaset laskeutuvat osaston pohjalle. Toisessa osassa orgaanista ainesta hajotetaan biologisen prosessin ja ilmastuksen avulla. Kolmas osa toimii jälkiselkeytyksenä. Jätevesi virtaa painovoimaisesti.
[caption id="attachment_1881" align="alignnone" width="354"]
Ecobox BDT. Kuva: Ecotech[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien johtaminen esiselkeytykseen
- jätevesien johtaminen prosessiosaan
- jäteveden ja aktiivilietteen ilmastus
- jälkiselkeytys
- käsitellyn jäteveden johtaminen purkuputkeen
- ylijäämälietteen poistaminen
Puhdistamon rakenne ja asennus
Ecobox BDT asennetaan maan alle. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Puhdistamon mitat: halkaisija 1680 mm, korkeus 1300 mm
- Paino 130 kg
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän
- Sähkönkulutus n. 300 kWh/vuosi
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata. Lietettä poistetaan kahden vuoden välein tai tarpeen mukaan.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia Ecobox BDT - harmaavesipuhdistamon toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Skandinavisk Ecotech AB"
["post_title"]=>
string(31) "Ecobox BDT harmaavesipuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(31) "ecobox-bdt-harmaavesipuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-09 09:37:29"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-09 06:37:29"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1880"
["menu_order"]=>
int(353)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[240]=>
object(WP_Post)#16916 (24) {
["ID"]=>
int(1877)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-15 14:24:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-15 11:24:33"
["post_content"]=>
string(3727) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
FANN Biosuodatin biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka toimii jatkuvalla virtaamalla. Jätevesi virtaa painovoimaisesti laitteiston läpi. Jätevesi johdetaan viemäriputkea pitkin esiselkeytykseen eli puhdistamon edessä olevaan saostussäiliöön, jossa liete laskeutuu säiliön pohjalle. Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla.
[caption id="attachment_1878" align="alignnone" width="475"]
FANN biosuodatin. Kuva: FANN ympäristötekniikka[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien johtaminen esiselkeytykseen erilliseen saostussäiliöön
- jätevesien johtaminen prosessiosaan
- jätevesien kulkeutuminen suodatinmateriaalin läpi
- käsitellyn jäteveden johtaminen purkuputkeen
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo koostuu maahan asennettavasta saostussäiliöstä ja puhdistamosta sekä puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Mitoitusvirtaama: 900 l/vrk, 1-7 hlöä
- Puhdistamon mitat: leveys 1200mm pituus 2400mm korkeus 1000mm
- Paino 350 kg
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän. sähkönkulutus on n. 0,77 kWh/vrk ja vuodessa 281 kWh.
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen.
- Maatäyttö säiliön päällä on oltava vähintään 0,2 m ja maksimissaan 1 m ja kaato saostussäiliöltä Biosuodatin 5 CE:hen tulee olla vähintään ≥ 5 ‰.
- Mahdollisuus näytteenottoon lähtevästä puhdistetusta vedestä on purkuyhteen yhteyteen tulevasta vesilukon näytteenottoputkesta.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Lietettä poistetaan kerran vuodessa
- Puhallin tarkistetaan vähintään kerran vuodessa
- Ilmanvaihto tarkistetaan vähintään kerran vuodessa
- Mahdollinen hälytin tarkistetaan vähintään kerran vuodessa
Puhdistamon toimivuus
FANN Biosuodattimen puhdistamo-osa on sama kuin IN-DRÄN Biosuodatin 5 CE, jota käytetään kotitalouden kaikille jätevesille. Tästä löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa.
In-Drän biosuodatin 5, Masku 2009-2013
In-Drän biosuodatin 5, Masku 2017-2020
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoja puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: FANN Ympäristötekniikka Oy"
["post_title"]=>
string(16) "FANN Biosuodatin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(16) "fann-biosuodatin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-15 14:24:33"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-15 11:24:33"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1877"
["menu_order"]=>
int(354)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[241]=>
object(WP_Post)#16915 (24) {
["ID"]=>
int(1861)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-14 14:11:22"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 11:11:22"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(73) "Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien toimivuus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(70) "haja-asutuksen-jatevesien-koostumus-ja-jatevesijarjestelmien-toimivuus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-14 14:56:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 11:56:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1861"
["menu_order"]=>
int(355)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[242]=>
object(WP_Post)#16914 (24) {
["ID"]=>
int(1858)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-14 14:03:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 11:03:05"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(40) "Biotiittisuodatuksen laboratoriotutkimus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "biotiittisuodatuksen-laboratoriotutkimus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-14 14:03:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 11:03:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1858"
["menu_order"]=>
int(356)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[243]=>
object(WP_Post)#16913 (24) {
["ID"]=>
int(1855)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-14 13:58:29"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:58:29"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(119) "Kiinteistökohtaisen jätevesienkäsittelyn toimivuusselvitys Jita Oy:n fosforinpoistolla varustetulla maasuodattamolla"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(115) "kiinteistokohtaisen-jatevesienkasittelyn-toimivuusselvitys-jita-oyn-fosforinpoistolla-varustetulla-maasuodattamolla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-14 13:58:29"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:58:29"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1855"
["menu_order"]=>
int(357)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[244]=>
object(WP_Post)#16912 (24) {
["ID"]=>
int(1852)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-14 13:55:10"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:55:10"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(89) "Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus (LokaPuts 2006-2007)"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(83) "kiinteistokohtaisten-jatevesien-kasittelyjarjestelmien-toimivuus-lokaputs-2006-2007"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-14 13:55:10"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:55:10"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1852"
["menu_order"]=>
int(358)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[245]=>
object(WP_Post)#16911 (24) {
["ID"]=>
int(1849)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-14 13:51:28"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:51:28"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(83) "Toimivuusselvitys Propipe Oy:n maasuodattimella ja fosforinpoistokaivolla Vihdissä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(81) "toimivuusselvitys-propipe-oyn-maasuodattimella-ja-fosforinpoistokaivolla-vihdissa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-14 13:51:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:51:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1849"
["menu_order"]=>
int(359)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[246]=>
object(WP_Post)#16910 (24) {
["ID"]=>
int(1846)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-14 13:47:14"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:47:14"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(51) "Hajajätevesien käsittely eräillä mallikohteilla"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(47) "hajajatevesien-kasittely-erailla-mallikohteilla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-14 13:47:14"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:47:14"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1846"
["menu_order"]=>
int(360)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[247]=>
object(WP_Post)#16909 (24) {
["ID"]=>
int(1843)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-14 13:43:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:43:52"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(87) "Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen - Hajasampo-projektin loppuraportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(83) "haja-asutuksen-jatevesien-kasittelyn-tehostaminen-hajasampo-projektin-loppuraportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-14 13:43:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:43:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1843"
["menu_order"]=>
int(361)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[248]=>
object(WP_Post)#16908 (24) {
["ID"]=>
int(1840)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-14 13:32:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:32:21"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(106) "Avloppsvattenrening från egnahemshus ja Utvärdering av avloppsvattenrening i markbäddar i Larsmo kommun"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(103) "avloppsvattenrening-fran-egnahemshus-ja-utvardering-av-avloppsvattenrening-i-markbaddar-i-larsmo-kommun"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-14 13:32:21"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:32:21"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1840"
["menu_order"]=>
int(362)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[249]=>
object(WP_Post)#16907 (24) {
["ID"]=>
int(1837)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-14 13:27:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:27:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(83) "Maasuodattimien ja Green Pack kivivillasuodattimien toimivuus usean kunnan alueella"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(83) "maasuodattimien-ja-green-pack-kivivillasuodattimien-toimivuus-usean-kunnan-alueella"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-14 13:27:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:27:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1837"
["menu_order"]=>
int(363)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[250]=>
object(WP_Post)#16906 (24) {
["ID"]=>
int(1834)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-14 13:21:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:21:12"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(65) "Markbäddarnas funktion, kontroll och utvärdering av markbäddar"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(61) "markbaddarnas-funktion-kontroll-och-utvardering-av-markbaddar"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-14 13:21:12"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:21:12"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1834"
["menu_order"]=>
int(364)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[251]=>
object(WP_Post)#16905 (24) {
["ID"]=>
int(1830)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-14 13:15:14"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:15:14"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(52) "Pyhäjärven valuma-alueen maasuodattimien toimivuus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(50) "pyhajarven-valuma-alueen-maasuodattimien-toimivuus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-14 13:15:14"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:15:14"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1830"
["menu_order"]=>
int(365)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[252]=>
object(WP_Post)#16904 (24) {
["ID"]=>
int(1827)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-14 13:09:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:09:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(97) "Maasuodattimien toimivuus Suomessa ja haja-asutusalueiden jätevesien uudet käsittelymenetelmät"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(94) "maasuodattimien-toimivuus-suomessa-ja-haja-asutusalueiden-jatevesien-uudet-kasittelymenetelmat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-14 13:12:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-14 10:12:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1827"
["menu_order"]=>
int(366)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[253]=>
object(WP_Post)#16903 (24) {
["ID"]=>
int(1793)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 13:22:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 10:22:58"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(34) "WehoPuts 12 panospuhdistamo, Masku"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "wehoputs-12-panospuhdistamo-masku"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 13:22:58"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 10:22:58"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1793"
["menu_order"]=>
int(367)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[254]=>
object(WP_Post)#16902 (24) {
["ID"]=>
int(1790)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 13:19:41"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 10:19:41"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(35) "WehoPuts 20 panospuhdistamo, Paimio"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "wehoputs-20-panospuhdistamo-paimio"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 13:19:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 10:19:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1790"
["menu_order"]=>
int(368)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[255]=>
object(WP_Post)#16901 (24) {
["ID"]=>
int(1786)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 13:15:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 10:15:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "In-Drän biosuodatin 5, Masku 2017-2020"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "in-dran-biosuodatin-5-masku-2017-2020"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 13:15:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 10:15:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1786"
["menu_order"]=>
int(369)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[256]=>
object(WP_Post)#16900 (24) {
["ID"]=>
int(1783)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 13:12:31"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 10:12:31"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "In-Drän biosuodatin 5, Masku 2009-2013"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "in-dran-biosuodatin-5-masku-2009-2013"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 13:16:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 10:16:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1783"
["menu_order"]=>
int(370)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[257]=>
object(WP_Post)#16899 (24) {
["ID"]=>
int(1780)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 13:09:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 10:09:24"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(35) "Clewer 800S pienpuhdistamo, Perniö"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "clewer-800s-pienpuhdistamo-pernio"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 13:09:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 10:09:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1780"
["menu_order"]=>
int(371)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[258]=>
object(WP_Post)#16898 (24) {
["ID"]=>
int(1777)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 12:54:34"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 09:54:34"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(35) "Clewer 800S pienpuhdistamo, Kaarina"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "clewer-800s-pienpuhdistamo-kaarina"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 12:54:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 09:54:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1777"
["menu_order"]=>
int(372)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[259]=>
object(WP_Post)#16897 (24) {
["ID"]=>
int(1774)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 12:50:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 09:50:43"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Pienpuhdistamovertailun lopputulokset"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "pienpuhdistamovertailun-lopputulokset"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 12:50:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 09:50:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1774"
["menu_order"]=>
int(373)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[260]=>
object(WP_Post)#16896 (24) {
["ID"]=>
int(1771)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 12:33:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 09:33:57"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(64) "Haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen vähentäminen (MINWA)"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(56) "haja-asutusalueiden-jatevesipaastojen-vahentaminen-minwa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 12:33:57"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 09:33:57"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1771"
["menu_order"]=>
int(374)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[261]=>
object(WP_Post)#16895 (24) {
["ID"]=>
int(1768)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 12:26:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 09:26:57"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(34) "Jita Kemik panospuhdistamo, Paimio"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "jita-kemik-panospuhdistamo-paimio"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 12:26:57"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 09:26:57"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1768"
["menu_order"]=>
int(375)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[262]=>
object(WP_Post)#16894 (24) {
["ID"]=>
int(1764)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 12:23:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 09:23:06"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(35) "WehoPuts 30 panospuhdistamo, Porvoo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "wehoputs-30-panospuhdistamo-porvoo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 12:23:06"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 09:23:06"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1764"
["menu_order"]=>
int(376)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[263]=>
object(WP_Post)#16893 (24) {
["ID"]=>
int(1761)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 12:15:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 09:15:13"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Jita Kemik panospuhdistamo, Nurmijärvi"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "jita-kemik-panospuhdistamo-nurmijarvi"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 12:15:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 09:15:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1761"
["menu_order"]=>
int(377)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[264]=>
object(WP_Post)#16892 (24) {
["ID"]=>
int(1758)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 11:35:41"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 08:35:41"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(33) "Biolan Trio pienpuhdistamo, Masku"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "biolan-trio-pienpuhdistamo-masku"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 11:35:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 08:35:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1758"
["menu_order"]=>
int(378)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[265]=>
object(WP_Post)#16891 (24) {
["ID"]=>
int(1755)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 11:31:17"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 08:31:17"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(55) "Minwa hankkeen näytteenottoraportit vuosilta 2009-2010"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(54) "minwa-hankkeen-naytteenottoraportit-vuosilta-2009-2010"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 11:31:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 08:31:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1755"
["menu_order"]=>
int(379)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[266]=>
object(WP_Post)#16890 (24) {
["ID"]=>
int(1752)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 11:21:47"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 08:21:47"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(44) "Klaro-Easy panospuhdistamo, toimivuustestaus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "klaro-easy-panospuhdistamo-toimivuustestaus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 11:21:47"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 08:21:47"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1752"
["menu_order"]=>
int(380)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[267]=>
object(WP_Post)#16889 (24) {
["ID"]=>
int(1748)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 11:18:44"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 08:18:44"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Goodwell AG-1 panospuhdistamo, Porvoo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "goodwell-ag-1-panospuhdistamo-porvoo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 11:18:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 08:18:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1748"
["menu_order"]=>
int(381)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[268]=>
object(WP_Post)#16888 (24) {
["ID"]=>
int(1745)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 11:01:35"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 08:01:35"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(71) "Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(70) "selvitys-haja-asutusalueen-jatevesien-pienpuhdistamoiden-toimivuudesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 11:01:35"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 08:01:35"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1745"
["menu_order"]=>
int(382)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[269]=>
object(WP_Post)#16887 (24) {
["ID"]=>
int(1742)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-13 10:53:53"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 07:53:53"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(34) "Biolan Kaivopuhdistamo, Nousiainen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "biolan-kaivopuhdistamo-nousiainen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 10:53:53"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 07:53:53"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1742"
["menu_order"]=>
int(383)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[270]=>
object(WP_Post)#16886 (24) {
["ID"]=>
int(1739)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 15:34:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 12:34:37"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(28) "Biolan Kaivopuhdistamo, Lemu"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "biolan-kaivopuhdistamo-lemu"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 15:34:37"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 12:34:37"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1739"
["menu_order"]=>
int(384)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[271]=>
object(WP_Post)#16885 (24) {
["ID"]=>
int(1736)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 15:27:29"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 12:27:29"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(68) "Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus (LokaPuts 2006)"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(63) "talousjatevesien-kasittelyjarjestelmien-toimivuus-lokaputs-2006"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 15:27:29"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 12:27:29"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1736"
["menu_order"]=>
int(385)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[272]=>
object(WP_Post)#16884 (24) {
["ID"]=>
int(1733)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 15:23:41"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 12:23:41"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(40) "Upoclean 10 panospuhdistamo, Mäntsälä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "upoclean-10-panospuhdistamo-mantsala"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 15:23:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 12:23:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1733"
["menu_order"]=>
int(386)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[273]=>
object(WP_Post)#16883 (24) {
["ID"]=>
int(1730)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 15:20:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 12:20:04"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(28) "Labko panospuhdistamo, Vihti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "labko-panospuhdistamo-vihti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 15:20:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 12:20:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1730"
["menu_order"]=>
int(387)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[274]=>
object(WP_Post)#16882 (24) {
["ID"]=>
int(1727)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 15:08:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 12:08:06"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(31) "WehoPuts panospuhdistamo, Sipoo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "wehoputs-panospuhdistamo-sipoo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 15:08:06"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 12:08:06"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1727"
["menu_order"]=>
int(388)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[275]=>
object(WP_Post)#16881 (24) {
["ID"]=>
int(1724)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 15:03:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 12:03:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(34) "Upoclean 15 panospuhdistamo, Lohja"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "upoclean-15-panospuhdistamo-lohja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 15:03:03"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 12:03:03"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1724"
["menu_order"]=>
int(389)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[276]=>
object(WP_Post)#16880 (24) {
["ID"]=>
int(1721)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 14:46:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:46:06"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(44) "Goodwell saneerauspuhdistamo, Lohja ja Sauvo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "goodwell-saneerauspuhdistamo-lohja-ja-sauvo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 14:46:06"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:46:06"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1721"
["menu_order"]=>
int(390)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[277]=>
object(WP_Post)#16879 (24) {
["ID"]=>
int(1718)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 14:39:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:39:13"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(29) "AHA21-projektin loppuraportti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "aha21-projektin-loppuraportti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 14:39:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:39:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1718"
["menu_order"]=>
int(391)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[278]=>
object(WP_Post)#16878 (24) {
["ID"]=>
int(1715)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 14:31:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:31:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(45) "Green Rock Iisi -puhdistamo, toimivuustestaus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "green-rock-iisi-puhdistamo-toimivuustestaus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 14:31:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:31:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1715"
["menu_order"]=>
int(392)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[279]=>
object(WP_Post)#16877 (24) {
["ID"]=>
int(1712)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 14:26:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:26:02"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(107) "Ravinnesampo – Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen. Osa 2: Maitohuonejätevesien käsittely"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(97) "ravinnesampo-haja-asutuksen-ravinnekuormituksen-vahentaminen-osa-2-maitohuonejatevesien-kasittely"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 14:26:02"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:26:02"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1712"
["menu_order"]=>
int(393)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[280]=>
object(WP_Post)#16876 (24) {
["ID"]=>
int(1709)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 14:14:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:14:55"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(34) "WehoPuts 6 panospuhdistamo, Porvoo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "wehoputs-6-panospuhdistamo-porvoo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 14:14:55"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:14:55"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1709"
["menu_order"]=>
int(394)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[281]=>
object(WP_Post)#16875 (24) {
["ID"]=>
int(1706)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 14:10:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:10:33"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(40) "WehoPuts 24 panospuhdistamo, Nurmijärvi"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "wehoputs-24-panospuhdistamo-nurmijarvi"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 14:10:33"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:10:33"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1706"
["menu_order"]=>
int(395)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[282]=>
object(WP_Post)#16874 (24) {
["ID"]=>
int(1703)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 14:07:39"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:07:39"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(59) "Haja-asutuksen jätevesien käsittely (AHA21-projekti 2004)"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(55) "haja-asutuksen-jatevesien-kasittely-aha21-projekti-2004"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 14:07:39"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:07:39"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1703"
["menu_order"]=>
int(396)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[283]=>
object(WP_Post)#16873 (24) {
["ID"]=>
int(1700)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 14:00:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:00:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(42) "Upoclean 5 panospuhdistamo, Vihti ja Lohja"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(41) "upoclean-5-panospuhdistamo-vihti-ja-lohja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 14:00:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 11:00:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1700"
["menu_order"]=>
int(397)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[284]=>
object(WP_Post)#16872 (24) {
["ID"]=>
int(1697)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 13:50:42"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 10:50:42"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(28) "Bra små avlopp, slutrapport"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(26) "bra-sma-avlopp-slutrapport"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-10 13:50:42"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 10:50:42"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1697"
["menu_order"]=>
int(398)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[285]=>
object(WP_Post)#16871 (24) {
["ID"]=>
int(1693)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 11:55:08"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 08:55:08"
["post_content"]=>
string(4482) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Iisi Kivi puhdistamo on jatkuvatoiminen biologiskemiallinen biosuodatin. Iisi Kivi puhdistamo kokonaisuus koostuu jo ennestään maahan asennetuista saostussäiliöstä sekä Iisi Kivi-biosuodattimesta ja puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta. Fosforia poistetaan kemiallisesti IISI-saostuskemikaalilla. Saostunutta fosforia laskeutetaan ja jätevedet esiselkeytetään ensin saostuskaivon 1. ja 2. osassa, josta ne painovoimaisesti virtaavat 3. osaan.
[caption id="attachment_1694" align="alignnone" width="297"]
IISI KIVI Kuva: Avalon Nordic[/caption]
Jätevesi nostetaan pumpulla suodattimen yläpuolelle ja levitetään biosuodattimelle. Jätevettä kierrätetään suodattimen läpi. Suodatinmateriaalin pintaan muodostuu biologisesti jäteveden orgaanista ainetta hajottava kerros. Jätevesi virtaa 3. osasta painovoimaisesti purkuputkeen.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
Puhdistamon rakenne ja asennus
Iisi Kivi puhdistamo asennetaan saostussäiliön kolmannen osaston yläpuolelle maan päälle. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti. Vanhojen kaivojen kunto tulee varmistaa ja huonokuntoiset kaivot tulee kunnostaa ennen asennusta.
- Iisi Kivi puhdistamo on suunniteltu enintään viiden asukkaan käyttöön.
- Saostuskaivon tai -säiliön tuuletuksen tulee toimia tehokkaasti.
- Puhdistamoissa voidaan käsitellä joko kaikkia tai harmaita jätevesiä.
- Puhdistamon fosforinpoistoa tehostetaan IISI-kemikaalin annostelulaitteella, jossa saostuskemikaalia syötetään taloviemäriin ja muodostunut sakka laskeutetaan saostuskaivossa.
- IISI-kemikaalin annostelulaite asennetaan talon sisälle. Saostuskemikaalina käytetään valmiina ostettavaa kemikaaliliuosta; IISI-Saostuskemikaalia.
- Puhdistamon korkeus on 1000 mm ja leveys 1200 mm.
- Iisi Kivi-puhdistamo soveltuu erityisesti saneerauskohteisiin, niin muovisten, kuin myös betonisten saostuskaivojen yhteydessä käytettäväksi.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän.
- Sähkökeskus asennetaan maanpinnan yläpuolelle suodattimen viereen.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Puhdistamoon kuuluu hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen kierrätyspumpun toimintahäiriöstä.
- Lietettä tulee poistaa vähintään kahdesti vuodessa tyhjentämällä kaikki saostussäiliön osat.
- Puhdistamon huollosta voi tehdä huoltosopimuksen laitevalmistajan kanssa.
CE-merkintä
Iisi Kivi on ns. saneerauspuhdistamo, jossa tekniikka asennetaan vanhoihin saostussäiliöihin, eikä kuulu minkään harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan, joten CE-merkintää ei edellytetä.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia Iisi Kivi puhdistamon toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Avalon Nordic Oy"
["post_title"]=>
string(29) "IISI KIVI saneerauspuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "iisi-kivi-saneerauspuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-09 10:34:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-09 07:34:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1693"
["menu_order"]=>
int(399)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[286]=>
object(WP_Post)#16870 (24) {
["ID"]=>
int(1690)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 11:51:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 08:51:52"
["post_content"]=>
string(4919) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
aWater Air jätevesipuhdistamolla saneerataan olemassa olevat, hyväkuntoiset saostussäiliöt jatkuvatoimiseksi biologiseksi puhdistamoksi. Jätevedet virtaavat painovoimaisesti saostussäiliöiden kautta, joihin lisätään ilmastimet (2kpl) ja kemikaaliannostus. Puhdistusprosessissa viipymä huomioiden jätevettä ilmastetaan jaksoissa, joiden väleissä on laskeutusvaiheita 2 kertaa vuorokaudessa, ns. hapettomia vaiheita. Viimeinen säiliö toimii hapettomana laskeutus- ja viivytyskaivona ja siinä tulee olla T-haara.
Jäteveden orgaanista kuormaa vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio ja denitrifikaatio -prosesseilla.
[caption id="attachment_1691" align="alignnone" width="330"]
aWater Air ©YIP Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- Jätevesien johtaminen 1. saostussäiliöön, jossa jaksottainen ilmastus
- Jätevesien johtaminen painovoimaisesti 2. saostussäiliöön, jossa on myös jaksottainen ilmastus
- Saostuskemikaalin annostelu 2. saostussäiliöön
- Selkeytysvaihe 3. saostussäiliössä, jossa T-haara purkuputkeen
- Käsitellyn jäteveden johtaminen purkuputkeen
Tuoteperheen puhdistamot
- aWater Air jätevesipuhdistamo: asennetaan olemassa oleviin saostussäiliöihin tai paikallaan rakennettaviin uusiin säiliöihin.
- aWater Air panospuhdistamo: asennetaan umpisäiliöön, johon tulee puhdistetun veden poistopumppaus panosperiaatteella
Puhdistamon rakenne ja asennus
aWater Air jätevesipuhdistamon asennukseen on muutama sovellusvaihtoehto, riippuen olemassa olevista saostussäiliöistä. Laitesuoja, jonka sisällä on ohjausyksikkö, kompressori ja kemikaalin annostelu, tulee joko maan pinnalle säiliöiden viereen, maahan säiliöiden viereen tai huoltoluukusta laskettuna säiliöiden sisäpuolelle. Säiliöille on tuotava sähkö ohjausyksikköä ja ilmastuslaitetta varten. Puhdistamolaitteet asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti ja mahdolliset saostussäiliöiden saneeraukset suoritetaan suunnittelijan ohjeiden ja piirustusten mukaisesti.
- Puhdistamo voidaan mitoittaa asukasmäärille 2-10 henkeä, riippuen käytettävästä säiliötilavuudesta.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän.
- Laitesuoja asennetaan maanpinnan yläpuolelle puhdistamon viereen tai vaihtoehtoisesti maan alle tai huoltokaivoon.
- Kemikaalisäiliö ja annostelu sijaitsevat laitesuojassa.
- Laitesuojan lämpöeristys on tapauskohtainen.
- Tarvittaessa viimeisestä säiliöosaa voidaan käyttää myös näytteenottoon.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Laitteiden toiminta on hyvä tarkistaa esimerkiksi kerran viikossa (ilmastuksen toiminta). Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia (PIX) jota annostellaan automaattisesti toiseen säiliöön.
- Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia saostuskemikaalin riittävyydestä.
- Sähkönkulutus on n 387 kWh/v.
- Lietettä poistetaan tarpeen mukaan, valmistajan ohjeiden mukaan 1-2 kertaa vuodessa
CE-merkintä
aWater Air jätevesipuhdistamo ja aWater Air panospuhdistamo ovat ns. saneerauspuhdistamoita, jossa tekniikka asennetaan vanhoihin saostussäiliöihin/umpisäiliöön, eivätkä ne kuulu minkään harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan, joten CE-merkintää ei edellytetä.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia aWater Air puhdistamon toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: YIP Ympäristöinsinööripalvelut Oy"
["post_title"]=>
string(30) "aWater Air jätevesipuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "awater-air-jatevesipuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-09 10:35:35"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-09 07:35:35"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1690"
["menu_order"]=>
int(400)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[287]=>
object(WP_Post)#16869 (24) {
["ID"]=>
int(1687)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 11:44:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 08:44:48"
["post_content"]=>
string(4952) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Klargester BioDisc jätevesien käsittelyjärjestelmä on jatkuvatoiminen bioroottoripuhdistamo. Bioroottori on lieriön muotoinen laite, joka pyörii akselinsa ympäri ja jonka pintoihin muodostuu orgaanista ainetta hajottava pieneliöstö. Bioroottori on asennettu siten, että sen pyöriessä pieneliöstö on välillä jätevedessä ja välillä ilmassa. Puhdistamo koostuu yhdestä säiliöstä, johon kuuluu jätevesien esiselkeytys, kaksiosainen bioroottori ja jälkiselkeytys.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jätevesien typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_1688" align="alignnone" width="280"]
BioDisc BA. Kuva: Klargester Ltd[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien johtaminen puhdistamoon
- esiselkeytys
- bioroottoriprosessi
- saostuskemikaalin annostelu
- jälkiselkeytysvaihe
- puhdistetun jäteveden johtaminen purkuputkeen
- ylijäämälietteen poisto.
Tuoteperheen puhdistamot
- BA: max. 1200 l/vrk, 1-6 hlöä
- BA-X: max. 800 l/vrk, 1-9 hlöä
- BB: max. 2400 l/vrk, 1-12 hlöä
- BC: max. 3600 l/vrk, 1-18 hlöä
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo on suunniteltu asennettavaksi maahan. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Puhdistamoon kuuluu prosessisäiliö kansistoineen ja ohjauksen keskusyksikkö.
- Pohjaveden nostepaine on otettava asennuksessa huomioon ja tarvittaessa puhdistamo on kiinnitettävä rakennettavaan pohjalaattaan tai ankkuroitava muulla tavalla.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän.
BioDisc BA
- Maksimivirtaama 1200 l/vrk, 1-6 hlöä
- Prosessisäiliön halkaisija on 1995 mm ja korkeus vakioyhteellä 2460 mm.
- Tarkemmat mittatiedot maahantuojalta tai valmistajan kotisivulta.
- Laitteen sähkönkulutus on 682,55 kWh/vuosi.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostuskemikaalina käytetään PAX-14 polyaluminikloridia.
- Lietettä poistetaan puhdistamosta kerran vuodessa.
CE-merkintä
Klargester BioDisc on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
| Liite B: Puhdistustehokkuus |
Orgaaninen aine BOD7: 93 %
Orgaaninen aine COD: 87 %
Kiintoaine: 90 %
Kokonaisfosfori: 90 %
Kokonaistyppi: 49 % |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 1,3 kWh/vrk.
Puhdistamon toimivuus
BioDisc-puhdistamoiden (BA, BA-X, BB, BC) toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
Tillsyn på minireningsverk inklusive mätning av funktion
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä maahantuojalta: pH Vetikko Oy"
["post_title"]=>
string(33) "Klargester BioDisc pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "klargester-biodisc-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-03-05 13:44:58"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-03-05 11:44:58"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1687"
["menu_order"]=>
int(401)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[288]=>
object(WP_Post)#16868 (24) {
["ID"]=>
int(1682)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 11:39:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 08:39:02"
["post_content"]=>
string(6158) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Clewer on jatkuvatoiminen biologiskemiallinen pienpuhdistamo. Toiminta perustuu kantoaineeseen ja pyörimisliikkeeseen. Puhdistamo koostuu saostussäiliöstä, pumppaamosta ja prosessisäiliöstä. Puhdistusprosesseihin kuuluu ilmastus, selkeytys ja selkeytyneen jäteveden pumppaus purkuputkeen. Saostuskemikaalia annostellaan saostussäiliöön prosessin palautuskierron yhteydessä.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio –prosessilla, jossa typpeä vapautuu ilmaan.
[caption id="attachment_1683" align="alignnone" width="404"]
Clewer puhdistamo @Clewer[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien johtaminen saostussäiliöön
- saostuskemikaalin annostelu
- jäteveden ilmastus ja kantoaineprosessi
- selkeytys
- puhdistetun jäteveden johtaminen purkuputkeen
- puhdistusprosessiin kuuluu lisäksi kierrätys hapettomaan vaiheeseen typenpoistoa varten
Tuoteperheen puhdistamot
- Clewer 800S: 1-7 hlöä
- Clewer 1300S: enintään 21 hlöä
- Kyläpuhdistamot
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo on suunniteltu asennettavaksi maahan, mutta asennus voidaan valmistajan ilmoituksen mukaan tehdä myös kellaritiloihin. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Clewer 800S on tarkoitettu 1-7 asukkaalle ja sen mitoitusvirtaama on 1200 l/vrk.
- Prosessisäiliön pituus on 2380, leveys 800 mm ja korkeus 1846 mm. Tulo- ja lähtöyhteyden korkeusero määritellään asennuskohteen mukaan. Lisäksi tarvitaan saostussäiliö ja mahdollisesti pumppukaivo.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän. Sähkönkulutus on n. 3,77 kWh/vrk
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostuskemikaalina käytetään Clewer PAC liuosta. Liuos annostellaan suoraan 75 litran kemikaalisäiliöstä. Säiliöllinen riittää 300 m3 jätevesimäärälle. Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia kemikaalin lisäyksistä.
- Puhdistamon saostussäiliön liete tulee poistaa 150-300 m3 jätevesimäärän välein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
- Puhdistamon huoltosopimuksen voi tehdä valmistajan kanssa.
- Puhdistamoon kuuluu hälytys- ja etävalvontajärjestelmä. Etävalvonnalla voidaan seurata puhdistetun veden sameutta, kemikaalin ja lietteen määrää, sekä toimilaitteiden toimivuutta.
- Puhdistamo on mahdollista myös hankkia leasing-periaatteella, eli liittymä- ja vuosimaksulla.
CE-merkintä
Clewer pienpuhdistamo on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oli Clewer 800S puhdistamo
- testattu mitoitusvirtaamalla 1200 l/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 364 g BOD7/vrk (valmistajan ilmoittama orgaaninen mitoituskuorma on 350 g BOD7/vrk)
|
Orgaaninen aine BOD7: 95 %
Orgaaninen aine COD: 92 %
Kiintoaine: 93 %
Kokonaisfosfori: 89 %
Kokonaistyppi: 65 % |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 3,77 kWh/vrk.
Puhdistamon toimivuus
Clewer pienpuhdistamoiden toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
Clewer 800S pienpuhdistamo, Perniö
Clewer 800S pienpuhdistamo, Kaarina
Haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen vähentäminen (MINWA)
Koontiartikkeli useista eri tutkimuksista vuosina 2003-2014
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Clewer Technology Oy"
["post_title"]=>
string(21) "Clewer pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(21) "clewer-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-04 13:26:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-04 11:26:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1682"
["menu_order"]=>
int(402)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[289]=>
object(WP_Post)#16867 (24) {
["ID"]=>
int(1674)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 11:25:39"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 08:25:39"
["post_content"]=>
string(5216) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
BIOSMART puhdistamo on jatkuvalla virtaamalla toimiva aktiivilietepuhdistamo. Puhdistusprosessiin kuuluu suodatus, anaerobinen ja aerobinen osio sekä ilmastus. Jätevesi kiertää osiosta toiseen paineen avulla. Liete kertyy osioiden 2-5 pohjalle ja ylijäämäliete tyhjennetään 1-2 kertaa vuodessa. Tekniikka perustuu patentoituun VFL® -vesivirtausratkaisuun.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia lietteeseen biologisesti.
[caption id="attachment_1675" align="alignnone" width="350"]
Biosmart-AAT8 ©Paalu Perustajat[/caption]
Tuoteperheen puhdistamot
- Kahdeksan erikokoista BIOSMART puhdistamoa: AAT-6 … AAT-30, mitoitusvirtaama vaihtelee 600 litrasta aina 3750 litraan vuorokaudessa ja henkilömäärä 1-10 henkilöstä aina 10-25 henkilöön.
- BIOSMART CAAT-8: mitoitusvirtaama 900 l/vrk, 1-6 hlöä, toimii muuten samalla periaatteella, mutta siihen lisätään saostuskemikaali.
- Lisäksi saatavilla on suurempia kyläpuhdistamoita.
Puhdistamon rakenne ja asennus
BIOSMART puhdistamo asennetaan maahan. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Prosessien ohjauskeskus sijaitsee puhdistamon sisällä.
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee tavallisen routaeristyksen (10mm styrox) asentamista.
- Jätevesiä ei tarvitse käsitellä saostuskaivossa tai –säiliössä ennen puhdistamoon johtamista.
- Näytteenottokaivon asentaminen on mahdollista.
BIOSMART AAT-8
- Puhdistamo on tarkoitettu 1-6 asukkaalle ja sen mitoitusvirtaama on 900 l/vrk.
- Puhdistamon mitat ovat 1410 x 2700 mm.
- Paino 145 kg + alusta 600 kg, yhteensä n. 745 kg.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän. Sähkönkulutus on n. 0,8 kWh/vrk ja vuodessa 288 kWh.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliön sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata. Liete tyhjennetään vähintään kerran vuodessa lieteautolla. Ohjausyksiköstä on mahdollista valita loma-asetus, jolloin puhdistamo hidastaa toimintaansa ja kompressori pysyy toimintakykyisenä noin 6kk.
CE-merkintä
BIOSMART on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Ei määritelty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oli AAT6-AAT50 puhdistamot
- testattu mitoitusvirtaamalla 900 l/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 350 g BOD5/vrk (valmistajan ilmoittama orgaaninen mitoituskuorma on 300 g BOD5/vrk)
|
Orgaaninen aine BOD5: 98,2%
Orgaaninen aine COD: 94,4%
Kiintoaine: 97,2%
Kokonaisfosfori*: 93,3%
Kokonaistyppi*: 93,2%
HN4*: 99,5% |
| Liite C: Murtolujuus |
Ei määritelty |
*määritelty > 12 lämpötila bioreaktorissa
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 1,0 kWh/vrk.
Testuksen suorittaja: PIA-Prϋfinstitut fϋr Abwassertechnik GmbH, Germany
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia BIOSMART puhdistamon toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa. Puhdistamo on CE-merkitty, joten sille on suoritettu standardin mukainen toimivuustestaus.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä maahantuojalta: Paalu Perustajat"
["post_title"]=>
string(23) "BIOSMART pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(23) "biosmart-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-09 10:26:27"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-09 07:26:27"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1674"
["menu_order"]=>
int(404)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[290]=>
object(WP_Post)#16866 (24) {
["ID"]=>
int(1671)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-10 11:21:08"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-10 08:21:08"
["post_content"]=>
string(5077) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Biopuhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla. Biopuhdistamon toiminta perustuu jäteveden ilmastukseen. Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla.
[caption id="attachment_1672" align="alignnone" width="314"]
BioC6 puhdistamo ©Ecotank[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- Jätevesien johtaminen esiselkeytykseen
- Jätevesien johtaminen prosessiosaan
- Jäteveden ja aktiivilietteen ilmastus
- Fosforin saostuskemikaalin annostelu
- Jäteveden johtaminen jälkiselkeytykseen
- Jälkiselkeytys
- Käsitellyn jäteveden johtaminen purkuputkeen
- Ylijäämälietteen poistaminen
Tuoteperheen puhdistamot
- BioC6: 1-10 hlöä
- BioC10: 1-20 hlöä
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Puhdistamo koostuu puhdistamosäiliöstä, ilmapumpusta (sis. elektroniikka) sekä kemikaalipumpusta.
- Fosforin saostuskemikaalisäiliö sekä prosessin ohjauskeskus sijaitsevat elektroniikan kaivossa.
- Valmistaja suosittelee, että elektroniikkakaivoon laitetaan lämpöeristys.
- Asennussyvyys maksimissaan 2 m tuloviemäristä maanpintaan.
- Puhdistamoon on mahdollista lisätä näytteenottokaivo.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän.
BioC6
- Mitoitusvirtaama on 750-1000 l/vrk, 1-10 hlöä
- Puhdistamon mitat ovat 1200 x 3100 mm, 600 x 500 kaivo ilmapumpulle ja elektroniikalle
- Paino 200 kg
- Sähkönkulutus on n. 0,66 kWh/vrk ja vuodessa 240 kWh.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostuskemikaalia annostellaan pumpulla automaattisesti biopuhdistamon prosessiosastoon.
- Saostuskemikaalia kuluu noin 20 l/vuodessa.
- Lietettä tulee poistaa tarpeen mukaan, mutta vähintään kerran vuodessa.
- Huoltosopimusta voi kysyä Ecotankin yhteistyökumppanilta Vekisa Oy:ltä.
CE-merkintä
Biopuhdistamo BioC6 ja BioC10 on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oli BioC6
- testattu mitoitusvirtaamalla 750 l/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 295 g BOD5/vrk
|
Orgaaninen aine BOD5: 98,5%
Orgaaninen aine COD: 96,1%
Kiintoaine: 97,1%
Kokonaisfosfori: 89,8 %
Kokonaistyppi: 53%
HN4: 91,9% |
| Liite C: Murtolujuus |
ei määritelty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 0,83 kWh/vrk.
Testuksen suorittaja: SPSC-Statybos produkcijos sertifikavimo centras 2015
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia BioC6 ja BioC10 puhdistamoiden toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa. Puhdistamo on CE-merkitty, joten sille on suoritettu standardin mukainen toimivuustestaus.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä maahantuojalta: EcoTank"
["post_title"]=>
string(29) "Biopuhdistamo BioC6 ja BioC10"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "biopuhdistamo-bioc6-ja-bioc10"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-09 10:23:53"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-09 07:23:53"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1671"
["menu_order"]=>
int(405)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[291]=>
object(WP_Post)#16865 (24) {
["ID"]=>
int(1666)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-09 15:37:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-09 12:37:23"
["post_content"]=>
string(6251) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Labko BioVision puhdistamo on toimintaperiaatteeltaan jatkuvatoiminen biologis-kemiallinen biosuodatin. Kolmiosastoinen saostussäiliö (2 m
3) toimii esikäsittelyn lisäksi myös lietteen varastosäiliönä. Biologisessa osassa (Labko BioPlus 1,2 m
3), on jakoallas ja biosäkkejä (3,5 kg/kpl), jotka sisältävät muovista täyteainetta sekä keinokuitutilkkua. Tuloviemäri ohjaa tulevan jäteveden jakoaltaalle. Jakoaltaan tehtävänä on jakaa jätevesi tasaisesti biosäkkien pinnalle. Jakoaltaassa on lisäksi suodatin, joka erottaa saostuskaivon läpäisseen rasvan ja kiintoaineen estäen biosäkkien tukkeutumisen. Biosäkit toimivat mikrobeiden kasvualustana ja puhdistus tapahtuu biosäkkien pinnalle muodostuvan biofilmin avulla.
[caption id="attachment_1669" align="alignnone" width="414"]
BioVision puhdistamo @Wavin-Labko[/caption]
Labko BioPlus-puhdistamo on mahdollista asentaa olemassa olevien saostussäiliöiden yhteyteen. Saostussäiliöiden vaatimukset ovat:1. vähintään 3-osastoinen saostussäiliö. 2. Vähintään 2 m
3 saostussäiliötilavuutta ja 3. Saostussäiliöt ovat hyväkuntoiset ja tiiviit.
Fosfori poistetaan jätevedestä kiinteistöön sisälle asennettavan Fosfori 10-fosforinpoistopumpun avulla. Saostuskemikaalina käytetään Labko BioVision saostuskemikaalia (PAX-XL60). Saostuskemikaalia kuluu 5 hengen perheellä noin 1,3 dl/vrk. Kemikaalin määrä asetetaan perheen henkilömäärän mukaan ja kemikaali annostellaan viemäriin aikaohjatusti.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
Puhdistamon rakenne ja asennus
Labko BioVision puhdistamo asennetaan maahan. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti. Labko BioPlus-puhdistamo asennetaan maahan, olemassa olevien saostussäiliöiden jälkeen. Saostussäiliöissä tulee olla T-haarat.
- Järjestelmä on tarkoitettu 1-6 asukkaalle ja sen mitoitusvirtaama on 900 l/vrk
- Puhdistamon mitat ovat 1.32 m x 1,32 m x 2,40 m (leveys x pituus x korkeus huoltokaivoilla)
- Puhdistamon paino on 190 kg
- Saostuskaivon mitat ovat 2,4 m x 1,4 m x 2,3 m
- Saostuskaivon paino on 150 kg.
- Fosforinpoistopumpun sähkönkulutus on vuodessa noin 1,7 kWh, ei muita sähkölaitteita.
- Kemikaalisäiliö sijaitsee sisätiloissa.
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee, että järjestelmä lämpöeristetään.
- Asennussyvyys maksimissaan 1 m tuloviemäristä maanpintaan.
- Näytteenottokaivo on saatavana lisävarusteena.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostuskemikaalisäiliön täytetään tarpeen mukaan. Kemikaalin kulutus säädetään henkilömäärän mukaan.
- Saostussäiliön tyhjennys kahdesti vuodessa 4-5 hengen taloudessa, tai tarpeen mukaan.
- Jakoaltaan huuhtelu 1-2 krt/vuodessa tai tarvittaessa.
- Suodatin pestään tarvittaessa, jos jakoallas alkaa rasvottuua ja menemään tukkoon.
CE-merkintä
Labko BioVision on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
LabkoBioPlus-puhdistamoa myydään asennettavaksi olemassa olevien saostussäiliöiden yhteyteen. Tällöin puhdistamo kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-6 soveltamisalaan
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oli Labko BioVision puhdistamo
- testattu mitoitusvirtaamalla 600 l/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 211 g BOD7/vrk (valmistajan ilmoittama orgaaninen mitoituskuorma on 360 g BOD7/vrk)
|
Orgaaninen aine BOD7: 95%
Orgaaninen aine COD: 94%
Kiintoaine: 99%
Kokonaisfosfori: 96 %
Kokonaistyppi: 30 % |
| Liite C: Pitkäakaiskestävyys |
Hyväksytty |
_
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia Labko BioVision puhdistamon toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa. Puhdistamo on CE-merkitty, joten sille on suoritettu standardin mukainen toimivuustestaus.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Wavin Finland Oy"
["post_title"]=>
string(30) "Labko BioVision pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "labko-biovision-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-21 10:09:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-21 08:09:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1666"
["menu_order"]=>
int(406)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[292]=>
object(WP_Post)#16864 (24) {
["ID"]=>
int(1663)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-09 15:27:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-09 12:27:26"
["post_content"]=>
string(6108) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
IISI pienpuhdistamo on biologinen suodatin. Puhdistamo koostuu 3-osaisesta saostussäiliöstä ja samaan kuoreen asennetusta biologisesta suodattimesta. Fosforinpoiston tehostamiseksi järjestelmään asennetaan IISI saostuskemikaalin annostelulaitteisto, joka aikakytkimellä säädettynä annostelee talosta saostuskaivoon virtaavaan jäteveteen saostuskemikaalia. Saostunutta fosforia laskeutetaan ja jätevedet esiselkeytetään ensin saostuskaivon 1. ja 2. osassa, josta ne painovoimaisesti virtaavat 3. osaan. Jätevesi nostetaan pumpulla suodattimen yläpuolelle ja levitetään suodattimelle. Jätevettä kierrätetään suodattimen läpi. Suodatinmateriaalin pintaan muodostuu biologisesti jäteveden orgaanista ainetta hajottava kerros. Jätevesi virtaa 3. osasta painovoimaisesti purkuputkeen.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_1664" align="alignnone" width="315"]
Iisi S6 puhdistamo. Kuva Green Rock[/caption]
Tuoteperheen puhdistamot
- IISI S6: 1-6 hlöä
- IISI S10: 1-10 hlöä
Puhdistamon rakenne ja asennus
IIISI puhdistamot asennetaan maahan. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Puhdistamosta on saatavilla malli saneerauskohteisiin, jolloin puhdistamo asennetaan olemassa olevan hyväkuntoisen saostuskaivon viimeisen osan päälle. Saostuskaivon minimivesitilavuus esim. viiden henkilön perheelle on 2 m3. Saostuskaivon tai -säiliön tuuletuksen tulee toimia tehokkaasti.
- Puhdistamoissa voidaan käsitellä joko kaikkia tai harmaita jätevesiä.
- Puhdistamon fosforinpoistoa tehostetaan IISI-kemikaalin annostelulaitteella, jossa saostuskemikaalia syötetään taloviemäriin ja muodostunut sakka laskeutetaan saostuskaivossa. IISI-kemikaalin annostelulaite asennetaan talon sisälle. Saostuskemikaalina käytetään valmiina ostettavaa kemikaaliliuosta; IISI-Saostuskemikaalia.
- IISI S6:n korkeus on 2450 mm ja leveys 1583 mm.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän.
- Laitevalmistajan mukaan puhdistamon ulkopuolinen lämpöeristys on tarpeellinen, jos talviaikana tulee jaksoja, jolloin kiinteistöstä ei tule jätevettä.
- Sähkökeskus asennetaan maanpinnan yläpuolelle suodattimen viereen.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Puhdistamoon kuuluu hälytysjärjestelmä, joka antaa hälytyksen kierrätyspumpun toimintahäiriöstä.
- Lietettä tulee poistaa vähintään kahdesti vuodessa tyhjentämällä kaikki saostussäiliön osat.
- Puhdistamon huollosta voi tehdä huoltosopimuksen laitevalmistajan kanssa.
CE-merkintä
IISI pienpuhdistamo tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oli IISI S6 puhdistamo
- testattu mitoitusvirtaamalla 720 l/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 234 g BOD7/vrk (valmistajan ilmoittama orgaaninen mitoituskuorma on 300 g BOD7/vrk)
|
Orgaaninen aine BOD7: 90%
Orgaaninen aine COD: 88%
Kiintoaine: 82%
Kokonaisfosfori: 85 %
Kokonaistyppi: 31 % |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 5,8 kWh/vrk.
Puhdistamon toimivuus
IISI pienpuhdistamoiden toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia:
Green Rock Iisi -puhdistamo, toimivuustestaus
Pienpuhdistamovertailun lopputulokset
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttötutkimus Imatran seudulla
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Avalon Nordic Oy"
["post_title"]=>
string(29) "IISI S6 ja S10 pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "iisi-s6-ja-s10-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-03 10:29:39"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-03 07:29:39"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1663"
["menu_order"]=>
int(407)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[293]=>
object(WP_Post)#16863 (24) {
["ID"]=>
int(1659)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-09 15:23:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-09 12:23:37"
["post_content"]=>
string(6420) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
IN-DRÄN biosuodatin 5 CE toimii jatkuvalla virtaamalla. Jätevesi virtaa painovoimaisesti laitteiston läpi. Jätevesi johdetaan viemäriputkea pitkin esiselkeytykseen eli puhdistamon edessä olevaan saostussäiliöön, jossa liete laskeutuu säiliön pohjalle.
Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. FosFighter fosforinsaostusyksikkö sijoitetaan ennen saostussäilöä. Orgaanisen aineen ja typen puhdistus tapahtuu mikrobien toimesta ja on siten riippuvainen hapesta.
[caption id="attachment_1661" align="alignnone" width="500"]
IN-DRÄN biosuodatin 5 CE. Kuva: FANN Ympäristötekniikka Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- saostuskemikaalin annostelu
- jätevesien johtaminen esiselkeytykseen erilliseen saostussäiliöön
- kiintoaineen poisto ja fosforin saostus saostussäiliössä
- esiselkeytetyn jäteveden johtaminen biologiseen suodattimeen
- suodattimen ilmastus
- puhdistetun jäteveden johtaminen painovoimaisesti purkuputkeen
- ylijäämälietteen poistaminen.
Puhdistamon rakenne ja asennus
IN-DRÄN biosuodatin 5 CE asennetaan maan alle saostussäiliön jälkeen. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Puhdistamo on tarkoitettu 1-5 asukkaalle ja sen mitoitusvirtaama on maksimi 900 l/vrk.
- Puhdistamon mitat ovat: leveys 1,2 m, pituus 2,4 m, korkeus n.1 m.
- Paino 350 kg.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän. Sähkönkulutus on n. 0,77 kWh/vrk ja vuodessa 281 kWh.
- FosFighter kemikaalisäiliö (tilavuus 15 l) asennetaan sisätiloihin. Sopiva kytkentäpiste on paikka, missä viemäri- ja sähköliitäntä löytyy metrin säteellä.
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee, että mahdollinen pumppukaivo routaeristetään.
- Maatäyttö säiliön päällä on oltava vähintään 0,2 m ja maksimissaan 1 m ja kaato saostussäiliöltä Biosuodatin 5 CE:hen tulee olla vähintään ≥ 5 ‰.
- Mahdollisuus näytteenottoon lähtevästä puhdistetusta vedestä on purkuyhteen yhteyteen tulevasta vesilukon näytteenottoputkesta.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
Saostuskemikaalina käytetään FosFighter/EkoTreat-tuotetta. Kemikaali annostellaan viemäriin ennen saostussäiliötä. Annostelija toimii henkilöluvun mukaan, tai voidaan säätää suhteutettuna virtaukseen. Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia saostusainekanisterin vaihdosta annostelijaan. Saostuskemikaalia kuluu vuodessa noin 15 l per henkilö.
Muuta huomioitavaa
- Kolmen kuution saostussäiliöllä tyhjennys tehdään kahdesti vuodessa. Neljän kuution saostussäiliöllä tyhjennys tehdään kerran vuodessa.
- Vähintään kerran vuodessa on tarkistettava, että veden pinta ei ole noussut poikkeuksellisesti (saostussäiliössä, mahdollisessa jakokaivossa, tuuletusputkessa, puhallin‑ /näytteenottoputkessa tai mahdollisessa tarkastuskaivossa)
- Puhallin tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
- Ilmanvaihto tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
- Mahdollinen pumppu tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
- Mahdollinen hälytin tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
CE-merkintä
IN-DRÄN biosuodatin 5 CE on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oli IN-DRÄN biosuodatin 5 CE
- testattu mitoitusvirtaamalla 900 l/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 300 g BOD5/vrk
|
Orgaaninen aine BOD5: 98,7%
Orgaaninen aine COD: 97,8%
Kiintoaine: 99,3%
Kokonaisfosfori: 99,3%
Kokonaistyppi: 55,3% |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 0,77 kWh/vrk.
Puhdistamon toimivuus
IN-DRÄN biosuodattimen toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
In-Drän biosuodatin 5, Masku 2009-2013
In-Drän biosuodatin 5, Masku 2017-2020
Koontiartikkeli useista eri tutkimuksista vuosina 2003-2014
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: FANN Ympäristötekniikka Oy"
["post_title"]=>
string(25) "IN-DRÄN biosuodatin 5 CE"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(24) "in-dran-biosuodatin-5-ce"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-04 13:30:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-04 11:30:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1659"
["menu_order"]=>
int(408)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[294]=>
object(WP_Post)#16862 (24) {
["ID"]=>
int(1654)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-09 15:19:15"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-09 12:19:15"
["post_content"]=>
string(5209) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Ecobox puhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla. Puhdistamo koostuu yhdestä kartionmuotoisesta säiliöstä, joka on jaettu osastoihin. Jätevesi johdetaan painovoimaisesti ensin kolmiosastoiseen saostussäiliöosaan, jossa kiintoaine laskeutuu. Tämän jälkeen vesi johdetaan kahteen peräkkäiseen biosuodattimeen, jotka ovat muovisia lamelleja, joita ilmastetaan. Tässä vaiheessa mammuttipumppu pumppaa pienen osan vedestä takaisin saostussäiliöosaan pitääkseen bakteerikannan hengissä silloin kun laitteisto on käyttämättä pitemmän ajan, sekä typenpoiston tehostamiseksi. Kolmantena vaiheena puhdistamon keskiosassa sijaitseva fosforinpoistoyksikkö, jossa jätevesi johdetaan fosforinpoistomassan läpi.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia fosforinpoistomassaan. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_1656" align="alignnone" width="300"]
Ecobox puhdistamo. Kuva: Ecotech[/caption]
Tuoteperheen puhdistamot:
- Ecobox Small
- Ecobox Bio
- Ecobox Modular 52 & 75
- Ecobox BDT
- Ecobox EC
Puhdistamon rakenne ja asennus
Ecobox puhdistamo asennetaan maan sisään. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Prosessien ohjauskeskus sijaitsee huoltokaivossa, jossa on myös ilmapuhallin.
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee, että laitteen kaulusosa eristetään ja tarpeen mukaan sivut.
- Asennussyvyys maksimissaan 720 tai 1170 mm tuloviemäristä maanpintaan, riippuen käytetäänkö korotuskauluria.
- Puhdistamon viimeisestä osasta on mahdollisuus näytteenottoon
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän.
Ecobox Small puhdistamo
- Mitoitusvirtaama: 750 l/vrk, 1-5 hlöä
- Mitat: 2300 x 2800 mm (halkaisija x korkeus korotuskaulalla ja kannella)
- Paino: 300 kg (fosforinpoistomassan paino on 500 kg)
- Sähkönkulutus: n. 450 kWh/vuosi.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Merkkilampun seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
Fosforinpoistoon käytetään massaa, joka sitoo fosforia. Massa asennetaan puhdistamon keskiosaan koneellisella nostimella. Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia massan vaihdosta 2,5-6 vuoden välein. Käytetyn fosforinpoistomassan voi käyttää esim. maanparannuksessa.
Muuta huomioitavaa
- Lietettä poistetaan kerran vuodessa.
- Puhdistamoon kuuluu merkkivalo.
- Mahdollisuus huoltosopimukseen.
CE-merkintä
Ecobox on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oli Ecobox 1001
- testattu orgaanisella kuormalla 290 g BOD5/vrk
|
Orgaaninen aine BOD5: 90%
Orgaaninen aine COD: 90%
Kiintoaine: 95%
Kokonaisfosfori: 90%
Kokonaistyppi: 50% |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
_
Puhdistamon toimivuus
EcoBox puhdistamon toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
Koontiartikkeli useista eri tutkimuksista vuosina 2003-2014
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Skandinavisk Ecotech AB"
["post_title"]=>
string(21) "Ecobox pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(21) "ecobox-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-21 10:21:37"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-21 08:21:37"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1654"
["menu_order"]=>
int(409)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[295]=>
object(WP_Post)#16861 (24) {
["ID"]=>
int(1650)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-09 15:09:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-09 12:09:24"
["post_content"]=>
string(5567) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Biorock on biologinen suodatin, joka koostuu esiselkeytyksestä ja puhdistamoyksiköstä. Esiselkeytyksenä käytetään joko olemassa olevaa saostuskaivoa, tai järjestelmään kuuluvaa 1-osaista saostussäiliötä. Saostussäiliöstä selkeytynyt jätevesi johdetaan biologiseen suodatinosaan, jossa jätevesi valuu painovoimaisesti kivikuiturakenteiden läpi. Ilmanvaihto toimii puhdistamoon kuuluvan tuuletusputken kautta taloviemärin tuuletusjärjestelmään.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio –prosessilla. Käsittelyn fosforinpoistoa on tarpeen tehostaa esimerkiksi saostamalla fosforia ennen saostussäiliötä.
[caption id="attachment_1651" align="alignnone" width="398"]
BioRock puhdistamo. Kuva: Putki-Parainen Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien esiselkeytys saostussäiliössä
- biologinen suodatusyksikkö
- purku imeytyskenttään tai kivipesään.
Tuoteperheen puhdistamot
- Biorock 6: 1-6 hlöä
- Biorock 10: 1-10 hlöä
- Biorock 15: 1-15 hlöä
- Biorock 30: 1-30 hlöä
Lisäksi tuoteperheeseen kuuluvat Monoblock ja Ecorock -puhdistamot sekä yhdistelmäpuhdistamot suurempiin kohteisiin.
Puhdistamon rakenne ja asennus
Voidaan asennetaan maahan. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- BioRock 6 on tarkoitettu 1-6 asukkaalle ja sen mitoitusvirtaama on 900 l/vrk.
- Biorock 6 kokonaistilavuus on 2,3 m3, pituus on 1150 mm, leveys 1150 mm ja korkeus 1740 mm. Tämän lisäksi suodatinosan eteen tulee saostussäiliöt.
- Puhdistamossa ei ole vakiovarusteena kemiallista fosforinpoistoa, mutta se on mahdollista ja suositeltavaa suunnitella kokonaisuuteen.
- Puhdistamo tarvitsee pudotuskorkeutta noin 1150 mm.
- Puhdistamo ei tarvitse sähköliitäntää
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee puhdistamon lämmöneristystä.
- Suodatinosaa ei tarvitse ankkuroida, mutta se on suositeltavaa. Saostussäiliön asennuksessa tulee huomioida nosteen vaikutus tyhjennystilanteessa.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostussäiliön tyhjennystarve on kiinteistökohtainen, vähintään kuitenkin kerran vuodessa
- Saostuskaivosta lähtevässä putkessa on harja, johon tarttuvat mahdolliset kelluvat pienet partikkelit. Tämä harja tulisi puhdistaa pari-kolme kertaa vuodessa
- Puhdistamossa ei ole automaattista hälytyslaitetta
CE-merkintä
Biorock on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oliBiorock 6 puhdistamo
- testattu mitoitusvirtaamalla 900 l/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 290 g BOD7/vrk (valmistajan ilmoittama orgaaninen mitoituskuorma on 300 g BOD7/vrk)
|
Orgaaninen aine BOD7: 98%
Orgaaninen aine COD: 93%
Kiintoaine: 98%
Kokonaisfosfori: 28%
Kokonaistyppi: 77% |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
_
Puhdistamon toimivuus
Biorock puhdistamoiden toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
Minwa hankkeen näytteenottoraportit vuosilta 2009-2010
Koontiartikkeli useista eri tutkimuksista vuosina 2003-2014
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä maahantuojalta: Putki-Parainen Oy"
["post_title"]=>
string(22) "Biorock pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(22) "biorock-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-04 13:24:23"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-04 11:24:23"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1650"
["menu_order"]=>
int(410)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[296]=>
object(WP_Post)#16860 (24) {
["ID"]=>
int(1647)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-09 15:02:27"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-09 12:02:27"
["post_content"]=>
string(6599) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
BioKube Puhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla. Jätevesi johdetaan saostussäiliöön, jossa liete laskeutuu säiliön pohjalle. Esiselkeytyksestä jätevesi johdetaan painovoimaisesti puhdistamon pumppukaivoon, josta sitä annostellaan aikaohjatusti biosuodatusosastoon. Ensimmäisessä biosuodattimessa bakteerikanta poistaa jätevedestä orgaanista ainetta. Toisessa biosuodattimessa bakteerikanta poistaa jätevedestä typpeä. Bakteerikanta tarvitsee toimiakseen runsaasti happea, joten biosuodatusosastoa ilmastetaan jatkuvasti. Biosuodattimissa puhdistettu jätevesi siirtyy painovoimaisesti osastoon, josta osa vedestä poistetaan ja osa siirretään kierrätysputkea pitkin esiselkeytykseen. Kierrätyksen ansiosta typen poisto tehostuu. Myös puhdistamoon syntyvä ylijäämäliete siirretään kierrätysputkea pitkin esiselkeytykseen.
Fosforia poistetaan annostelemalla alumiinipohjainen saostuskemikaali takaisinkierrätysputkeen, jolloin se virtaa puhdistetun jäteveden mukana takaisin saostussäiliöön, jossa fosfori saostuu.
[caption id="attachment_1648" align="alignnone" width="295"]
Biokube © Vestelli[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- Jätevesien johtaminen esiselkeytykseen erilliseen saostussäiliöön
- Kiintoaineen poisto ja fosforin saostus saostussäiliössä
- Jätevesien johtaminen prosessisäiliöön
- Jäteveden jatkuva ilmastus
- Orgaanisen aineen poistaminen 1. biosuodattimessa
- Typpiyhdisteiden hajottaminen 2. biosuodattimessa
- Puhdistetun jäteveden purku
- Ylijäämälietteen ja puhdistetun jäteveden pumppaus esiselkeytykseen
Tuoteperheen puhdistamot
- BioKube Pluto: mitoitusvirtaama 750 l/vrk, 1-5 hlöä
- BioKube Venus: mitoitusvirtaama 1500 l/vrk, 1-10 hlöä
- Suuremmat BioKubet: 20-500 hlöä
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo asennetaan maahan. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Kemikaalisäiliö sijaitse puhdistamon sisällä.
- Prosessien ohjauskeskus sijaitsee puhdistamon sisällä.
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee, että puhdistamon ympärille noin 1 m säteelle asennetaan 100mm styrox-levyt.
- Puhdistamon eteen on aina asennettava 2- tai 3-osainen saostussäiliö. Myös hyväkuntoista, olemassa olevaa saostussäiliötä voidaan käyttää.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän
BioKube Venus
- 1-10 asukkaalle ja sen mitoitusvirtaama on 1500 l/vrk.
- Mitat: halkaisija 1000 mm, korkeus 1850 mm (saostussäiliö: 2040 x 2350 x 1250)
- Paino: 450 kg
- Sähkönkulutus on n. 450 kWh/vuosi
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata. Oikein toimiessaan puhdistamo on hajuton ja puhdistettu jätevesi on kirkasta.
- Saostuskemikaalina käytetään alumiinipohjaista polyalumiinikloridia. Kemikaali annostellaan 60 litran kemikaalisäiliöön josta sitä pumpataan kierrätysputkeen. Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia saostuskemikaalin lisäyksistä noin kerran vuodessa.
- Käyttäjän tulee huolehtia saostussäiliön lietteenpoistosta vähintään kerran vuodessa. Prosessisäiliöstä ei poisteta lietettä. Ylijäämälietettä poistetaan automaattisesti prosessiosasta kierrätysputkea myöten takaisin saostussäiliöön.
- Puhdistamoihin on lisävarusteena saatavilla myös UV-valo, joka tehostaa haitallisten bakteereiden eliminointia.
- Puhdistamoon kuuluu hälytysjärjestelmä, joka voidaan asentaa joko puhdistamoon, ulkotiloihin tai sisälle. Hälytysjärjestelmään kuuluu merkkivalo ja hälytyssummeri.
- Puhdistamon asetuksia, vikahistoriaa ja lokitietoja voi muuttaa ja valvoa huoltomiehen GSM-puhelimella (Bluetooth-yhteys).
- Puhdistamolle on mahdollista ja suositeltavaa solmia huoltosopimus Biokube –jälleenmyyjän kanssa.
CE-merkintä
BioKube on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitu (DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oli BioKube Pluto ja Venus puhdistamot
- testattu mitoitusvirtaamalla 150 l/vrk
|
Orgaaninen aine BOD7: 97%
Orgaaninen aine COD: 89%
Kiintoaine: 96%
Kokonaisfosfori: 94%
Kokonaistyppi: 72% |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 94 kWh/vuosi.
Puhdistamon toimivuus
BioKube puhdistamosta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
Koontiartikkeli useista eri tutkimuksista vuosina 2003-2014
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä maahantuojalta: Vestelli oy"
["post_title"]=>
string(22) "BioKube pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(22) "biokube-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-04 13:42:09"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-04 11:42:09"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1647"
["menu_order"]=>
int(411)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[297]=>
object(WP_Post)#16859 (24) {
["ID"]=>
int(1643)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-09 14:08:40"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-09 11:08:40"
["post_content"]=>
string(5836) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Puhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla. BAGA Easy saostussäiliöön tulevaan jäteveteen syötetään saostuskemikaali, jonka syöttö on ajastettu jäteveden poispumppauksen yhteyteen. Saostussäiliössä jätevedestä kiintoaines sekä iso osa ravinteita saostuu säiliön pohjalle saostuskemikaalin ansiosta, jonka jälkeen selkeytynyt vesi pumpataan kiintoainesuodattimen läpi biologiseen suodattimeen tasakokoisina kerta-annoksina. Biologisessa suodattimessa jätevettä kierrätetään ja hapetetaan muovisten biomoduulien läpi. Puhdistuksen jälkeen ylimääräinen vesi pumpataan purkuputkeen. Prosessissa syntynyt liete pumpataan biotankista automaattisesti saostussäiliöön.
[caption id="attachment_1644" align="alignnone" width="437"]
BAGA Easy ja biotankki © BAT Systems Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat:
- kaappi, jossa on prosessin ohjauskeskus, hälytysjärjestelmä, kemikaalisäiliö ja kemikaalin annostelupumppu
- lasikuituinen saostussäiliö, jossa on jäteveden syöttöpumppu ja kiintoainesuodatin
- lasikuidusta valmistettu biologinen suodatin (biotankki)
- biomoduulit
- lietteen palautuspumppu
- tuuletusputket
Puhdistamon rakenne ja asennus
Saostussäiliö asennetaan maahan kaivettuun kuoppaan, mutta myös maanpäällinen asennus on mahdollinen. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Biotankin kapasiteetti riittää valmistajan mukaan yhdelle taloudelle eli 5-6 henkilölle.
- Biotankin halkaisija on 2000 mm, korkeus 1900 mm, vesitilavuus 3 m3 ja tilavuus 4 m3.
- Säiliön asennussyvyys on keskimäärin 1900 mm. Säiliön halkaisija on 2000 mm ja paino on noin 180 kg. Lietetilavuus 2 m3, vesitilavuus 3 m3 ja tilavuus 4 m3.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän (230V, 4A)
- Puhdistamo on asennettava ja lämpöeristettävä laitetoimittajan sekä suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti. Tarvittaessa puhdistamo ankkuroidaan maa-ankkureilla.
- BAGA Easy +biotankki- puhdistamoita on saatavissa 1-6 taloutta eli 1-30 henkilölle ja isompia osuuskuntajärjestelmiä aina 500 henkilöön asti. BAGA Easy soveltuu puhdistamoksi myös vapaa-ajan asunnoille.
- Saostussäiliöosaa (BAGA Easy) voidaan täydentää myös biomoduuleilla imeytys- tai suodatuskentälliseksi puhdistamoksi.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostuskemikaalina käytetään valmiina ostettavaa kemikaaliliuosta. Käyttäjän tulee itse huolehtia saostuskemikaalin lisäyksistä.
- Lietettä tyhjennetään saostussäiliöosasta (BAGA Easy) vähintään kerran vuodessa. Biotankista ei poisteta lietettä.
- Prosessin ohjauskeskus on valmiina saostussäiliöön kiinnitettynä, mutta se voidaan tarvittaessa siirtää siitä maksimissaan 30 m etäisyydelle.
- Pakettiin kuuluu vakiona valo- ja gsm-hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa kemikaalin loppumisesta ja mahdollisista pumppujen toimintahäiriöstä.
CE-merkintä
Baga Easy ja biotankki yhdistelmä on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
| Liite B: Puhdistustehokkuus |
Orgaaninen aine BOD7: 97%
Orgaaninen aine COD: 94%
Kiintoaine: 99%
Kokonaisfosfori: 97%
Kokonaistyppi: 53% |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
_
Puhdistamon toimivuus
Baga Easyn toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
Haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen vähentäminen (MINWA)
Koontiartikkeli useista eri tutkimuksista vuosina 2003-2014
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: BAT Systems Oy"
["post_title"]=>
string(32) "Baga Easy biosuodatinyhdistelmä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(31) "baga-easy-biosuodatinyhdistelma"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-04 13:31:47"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-04 11:31:47"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1643"
["menu_order"]=>
int(412)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[298]=>
object(WP_Post)#16858 (24) {
["ID"]=>
int(1638)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-09 14:00:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-09 11:00:48"
["post_content"]=>
string(8984) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
WehoPuts-pienpuhdistamot ovat aktiivilietepuhdistamoita, jotka toimivat panosperiaatteella. Jätevedet johdetaan ensin kokoomasäiliöön. Sieltä ne pumpataan panoksittain prosessisäiliöön, jonka vaiheisiin kuuluu ilmastus, selkeytys ja selkeytyneen jäteveden pumppaus purkuputkeen. Ilmastusvaiheessa prosessiin annostellaan saostuskemikaalia. Prosessisäiliön pohjalta pumpataan muutaman prosessin välein ylijäämälietettä takaisin kokoomasäiliöön. Pienimmissä malleissa ylijäämäliete voidaan suodattaa kuitukankaisen lietepussin läpi, jolloin lietevesi suodattuu takaisin prosessiin ja kiintoainetta jää lietepussiin. Isoimmissa malleissa ei ole suodatinpussia.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_1639" align="alignnone" width="385"]
WehoPuts. Kuva: Uponor[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- Jätevesien johtaminen kokoomasäiliöön
- jätevesien pumppaus prosessisäiliöön
- jäteveden ja aktiivilietteen ilmastus prosessisäiliössä
- saostuskemikaalin annostelu prosessisäiliöön
- prosessisäiliössä olevan lietteen sekoitus ja hapeton vaihe
- selkeytysvaihe
- puhdistetun jäteveden johtaminen prosessisäiliöstä purkuputkeen
- pienimmissä malleissa ylijäämälietteen pumppaus lietteen suodatuspussiin ja suodatus, tai tyhjennys loka-autolla
- suodatetun lietteen poistaminen.
Tuoteperheen puhdistamot
- WehoPuts 5: mitoitusvirtaama 750 l/vrk, 1-5 hlöä
- WehoPuts 10: mitoitusvirtaama 1500 l/vrk, 5-10 hlöä
- WehoPuts kyläpuhdistamot: AVL 20-1200
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- WehoPuts 5 mitat ovat: korkeus 2250 mm, pituus 2200 mm ja leveys 1200 mm. Asennussyvyys on 1900mm.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän.
- Puhdistamon ja tulo- ja purkuputket kannattaa lämpöeristää routavaurioiden estämiseksi.
- Jätevesiä ei käsitellä saostuskaivossa tai -säiliössä ennen puhdistamoon johtamista.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostuskemikaalina käytetään valmiina ostettavaa kemikaaliliuosta. Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia saostuskemikaalin lisäyksistä. Saostuskemikaalia kuluu noin 2 desilitraa jätevesikuutiometriä kohti.
- Lietteentyhjennys tapahtuu joko suodatinpussiratkaisulla tai loka-autolla. Pussi sisältöineen suositellaan kompostoitavaksi, myös itse pussi on kompostoituva. Normaalikäytössä pussi vaihdetaan 3-6 kertaa vuodessa. Isommissa malleissa (Wehoputs 20 - 1200) ylijäämäliete tyhjennetään loka-autolla.
- Pienissä puhdistamomalleissa konehuone sijaitsee erillisessä kuivassa tilassa puhdistamon sisällä. Isoissa malleissa on erillinen konehuone.
- Puhdistamoon kuuluu hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa vikatilanteesta valvontavalolla. Lisävarusteena pieniin puhdistamoihin voi hankkia gsm-kaukovalvontajärjestelmän. Isoihin malleihin gsm-järjestelmä kuuluu automaattisesti. Järjestelmä ilmoittaa mm. loka-autotyhjennystarpeesta.
- Pidempiä käyttökatkoksia varten on saatavilla lisävarusteena ravinneliuos, joka mahdollistaa kolmen kuukauden tauon puhdistamon käytössä.
- Puhdistamoihin voi hankkia huoltosopimuksen.
CE-merkintä
WehoPuts puhdistamo on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oliva WehoPuts 5, 10, 20, 30, 50
- Orgaaninen kuorma 225 g BOD7/vrk
|
Orgaaninen aine BOD7: 97%
Orgaaninen aine COD: 92%
Kiintoaine: 90%
Kokonaisfosfori: 90%
Kokonaistyppi: 50% |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
_
Puhdistamon toimivuus
WehoPuts panospuhdistamoiden toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa. Alla on linkkejä niihin tutkimustiivistelmiin, joissa WehoPuts on mukana.
WehoPuts 6 panospuhdistamo, Porvoo
WehoPuts 12 panospuhdistamo, Masku
WehoPuts 20 panospuhdistamo, Paimio
WehoPuts 24 panospuhdistamo, Nurmijärvi
WehoPuts 30 panospuhdistamo, Porvoo
WehoPuts panospuhdistamo, Sipoo
Ravinnesampo – Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely
Ravinnesampo – Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen. Osa 2: Maitohuonejätevesien käsittely
AHA21-projektin loppuraportti
Minwa hankkeen näytteenottoraportit vuosilta 2009-2010
Pienpuhdistamovertailun lopputulokset
Haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen vähentäminen (MINWA)
Koontiartikkeli useista eri tutkimuksista vuosina 2003-2014
Tillsyn på minireningsverk inklusive mätning av funktion
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttötutkimus Imatran seudulla
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Uponor Infra Oy"
["post_title"]=>
string(24) "WehoPuts panospuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(24) "wehoputs-panospuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-03 10:26:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-03 07:26:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1638"
["menu_order"]=>
int(413)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[299]=>
object(WP_Post)#16857 (24) {
["ID"]=>
int(1629)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-09 13:49:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-09 10:49:26"
["post_content"]=>
string(8497) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Uponor Clean I panospuhdistamo toimii jaksottaisella virtaamalla. Jätevedet esiselkeytetään puhdistamon kahdessa ensimmäisessä säiliössä, minkä jälkeen ne pumpataan panoksittain kolmanteen eli prosessisäiliöön. Prosessisäiliössä prosesseihin kuuluu ilmastus, selkeytys ja selkeytyneen jäteveden pumppaus purkuputkeen. Ilmastuksen yhteydessä saostuskemikaalia pumpataan prosessiin. Osa aktiivilietteestä pumpataan takaisin esiselkeytykseen osan jäädessä prosessiosastoon hoitelemaan seuraavaa jätevesipanosta. Lietettä poistetaan ajoittain puhdistamon esiselkeytyssäiliöistä.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_1630" align="alignnone" width="240"]
Uponor Clean I. Kuva: Uponor[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien kaksivaiheinen esiselkeytys
- esiselkeytetyn jäteveden pumppaus mammutpumpulla prosessisäiliöön
- jäteveden ja aktiivilietteen ilmastus prosessisäiliössä
- saostuskemikaalin annostelu prosessisäiliöön ilmastusvaiheen lopussa
- selkeytysvaihe
- puhdistetun jäteveden johtaminen prosessisäiliöstä purkuputkeen
- ylijäämälietteen pumppaus prosessisäiliöstä takaisin esiselkeytykseen
- ylijäämälietteen poisto esiselkeytyssäiliöistä
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Puhdistamo on tarkoitettu 1 - 7 asukkaalle ja sen mitoitusvirtaama on 850 l/vrk (maksimi 1 050 l/vrk)
- Puhdistamoon kuuluu 2-osainen saostussäiliöosa (2,5 m3) sekä prosessiosa (1 m3) Puhdistamon mitat ovat 1920 x 2400 x 2030 (leveys x pituus x korkeus huoltokaivoilla)
- Paino 240 kg
- Asennussyvyys maksimissaan 1,6 m tuloviemäristä maanpintaan
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän. Sähkö- ja säätölaitteiden ohjauskeskus asennetaan maanpinnan yläpuolelle. Puhdistamon sähkönkulutus on n. 0,9 kWh/vrk ja vuodessa 330 kWh.
- Saostuskemikaalin kulutus on n. 40 - 60 litraa vuodessa
- Lietteen tyhjennys tulee tehdä vähintään kerran vuodessa
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Puhdistamon hankinnan yhteydessä on mahdollista tehdä huoltosopimus valmistajan kanssa.
- Saostuskemikaalina käytetään valmista alumiinikloridiliuosta, joka annostellaan jätevesimäärän mukaan kemikaalisäiliöstä. Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia kemikaalin lisäyksistä. Merkkivalo muistuttaa kemikaalisäiliön täytön tarpeesta.
- Lietettä tulee poistaa kahdesti vuodessa, jos viemäriin johdetaan käymäläjätevesiä ja kerran vuodessa, jos viemäriin johdetaan vain harmaita jätevesiä.
CE-merkintä
Uponor Clean I on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oli Uponor Clean I panospuhdistamo
- testattu mitoitusvirtaamalla 840 l/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 200 g BOD7/vrk (valmistajan ilmoittama orgaaninen mitoituskuorma on 420 g BOD7/vrk)
|
Orgaaninen aine BOD7: 98%
Orgaaninen aine COD: 95%
Kiintoaine: 98%
Kokonaisfosfori: 96%
Kokonaistyppi: 50% |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 0,9 kWh/vrk.
Puhdistamon toimivuus
Uponor Clean I toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa. Alla on linkkejä niihin tutkimustiivistelmiin, joissa Uponor Clean on mukana (aiempi tuotenimi Upoclean).
Uponor Clean I panospuhdistamo, Lieto
Uponor Clean I panospuhdistamo, Raisio
Upoclean 5 panospuhdistamo, Vihti ja Lohja
Upoclean 10 panospuhdistamo, Mäntsälä
Upoclean 15 panospuhdistamo, Lohja
Bra små avlopp, slutrapport
Ravinnesampo – Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely
Ravinnesampo – Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen. Osa 2: Maitohuonejätevesien käsittely
AHA21-projektin loppuraportti
Haja-asutuksen jätevesien käsittely (AHA21-projekti 2004)
Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta
Minwa hankkeen näytteenottoraportit vuosilta 2009-2010
Pienpuhdistamovertailun lopputulokset
Haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen vähentäminen (MINWA)
Koontiartikkeli useista eri tutkimuksista vuosina 2003-2014
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Uponor Infra Oy"
["post_title"]=>
string(30) "Uponor Clean I panospuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "uponor-clean-i-panospuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-02 14:55:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-02 12:55:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1629"
["menu_order"]=>
int(415)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[300]=>
object(WP_Post)#16856 (24) {
["ID"]=>
int(1626)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-09 13:40:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-09 10:40:21"
["post_content"]=>
string(6302) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Solido Smart -puhdistamo toimii jaksoittaisella virtaamalla. Puhdistamon toiminta perustuu jäteveden ilmastukseen. Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_1627" align="alignnone" width="462"]
Solido Smart pienpuhdistamo © BAT Systems[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien johtaminen yksiosastoiseen saostussäiliöön ja prosessiosaan
- jäteveden ja aktiivilietteen ilmastus
- saostuskemikaalin annostelu
- prosessiosan hapeton vaihe
- selkeytysvaihe
- käsitellyn jäteveden johtaminen purkuputkeen
- ylijäämälietteen poistaminen
Tuoteperheen puhdistamot:
- Solido Smart: mitoitus 5, 6, 7, 8, 10, 15 ja 20 hlöä
- Solido Smart XL: mitoitus 125 henkilöön asti
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Puhdistamo koostuu yksiosastoisesta puhdistamosäiliöstä, ilmapumpusta (sis. elektroniikkaa), kemikaalipumpusta ja ohjauskeskuksesta
- Kemikaalisäiliö sijaitsee huoltokaivon ulkoreunassa
- Prosessien ohjauskeskus sijaitsee esim. teknisessä tilassa, autotallissa tms. paikassa maksimissaan 45 m päässä puhdistamosta
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee, että puhdistamosäiliö lämmöneristetään 500 mm säiliön ulkopuolelle
- Asennussyvyys maksimissaan 1,5 m tuloviemäristä maanpintaan
- Näytteenottokaivo sijaitsee säiliön sisällä ja huoltokaivon kautta voidaan ottaa tarvittaessa näyte puhdistustuloksen mittaamiseksi
Solido Smart 5:
- Mitoitusvirtaama on 750 l/vrk, 1-5 hlöä
- Mitat ovat 2400 x 1360 x 1973 (leveys x pituus x korkeus huoltokaivoilla),
- Paino 100 kg
- Sähkönkulutus on n. 0,7 kWh/vrk ja vuodessa 255 kWh.
Tietoa puhdistamon käytöstä ja huollosta
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostuskemikaalina käytetään esim. PAX XL-60. Kemikaali annostellaan suoraan puhdistamosäiliöön. Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia saostuskemikaalin lisäyksistä. Saostuskemikaalia kuluu 30-50 l/vuodessa.
- Lietettä poistetaan: vähintään kerran vuodessa loka-autolla tyhjennysputken kautta
- Puhdistamoon kuuluu hälytysjärjestelmä, joka hälyttää mm. ongelmatilanteissa, kemikaalin lisäystarpeesta, mahdollisesta säiliön ylitäytöstä
- Mahdollisuus huoltosopimukseen kuntakohtaisesti lietetyhjennyksen osalta
CE-merkintä
Solido Smart -puhdistamo on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoitus (Declaration of Performance, DoP) on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
|
Hyväksytty |
| Liite B: Puhdistustehokkuus
|
Orgaaninen aine (BOD5) |
98,7% |
| Orgaaninen aine (CODCr) |
95,5% |
| Kiintoaine |
95,5% |
| Kokonaisfosfori |
90,0% |
| Kokonaistyppi |
74,6% |
| NH4-N |
98,6% |
| Liite C: Murtolujuus |
|
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden tekstauksen aikana oli keskimäärin 0,70 kWh/vrk.
Testauksen suorittaja: PIA GmbH 2017
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia Solido Smart -puhdistamon toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa. Puhdistamo on CE-merkitty, joten sille on suoritettu standardin mukainen toimivuustestaus.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä maahantuojalta: BAT Systems Oy"
["post_title"]=>
string(27) "Solido Smart pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "solido-smart-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-09 10:19:02"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-09 07:19:02"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1626"
["menu_order"]=>
int(416)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[301]=>
object(WP_Post)#16855 (24) {
["ID"]=>
int(1614)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-03 15:30:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-03 12:30:04"
["post_content"]=>
string(5695) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Jätevedet ohjataan suoraan yksiosastoiseen säiliöön, jossa puhdistusprosessi on käynnissä koko vuorokauden. Puhdistustekniikka asennetaan valittuun säiliöön ja säiliövaihtoehtoja on maahantuojalla useita erilaisia. Säiliössä puhdistusprosessiin kuuluu vaiheittainen ilmastus, selkeytys ja selkeytyneen jäteveden pumppaus purkuputkeen. Ilmastuksen yhteydessä saostuskemikaalia pumpataan prosessiin. Aktiiviliete jää säiliöön seuraavaa jätevesipanosta varten. Lietettä poistetaan ajoittain puhdistamon säiliöstä. Puhdistamo on varustettavissa myös erillisellä lietekeräysyksiköllä. LOKATON puhdistustekniikka voidaan asentaa myös vanhaan saostus- tai umpisäiliöön, mikäli säiliön kunto on hyvä ja tilavuus riittävä.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_1615" align="alignnone" width="481"]
LOKATON-puhdistamo @ BAT Systems Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien ohjaus säiliöön
- jäteveden ja aktiivilietteen ilmastus säiliössä 22 tunnin ajan
- saostuskemikaalin annostelu säiliöön
- selkeytysvaihe (75min)
- puhdistetun jäteveden johtaminen säiliöstä purkuputkeen
- aktiiviliete jätetään säiliöön seuraava käsittelyä varten
- ylimääräisen aktiivilietteen vähentäminen säiliöstä (6-12 kk välein)
- erillisillä lietekeräyslaitteilla varustetut LOKATON puhdistamot voidaan itse tyhjentää lietteestä kompostointia varten
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo asennetaan maahan kaivamalla. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Puhdistamotekniikka asennetaan valittuun säiliöön. Maahantuojan kautta on saatavilla muovisia, lasikuituisia ja betonisia säiliöitä.
- Puhdistamon mitat ja paino vaihtelevat käytettävän säiliön mukaan.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän ohjauskeskusta varten. Ohjauskeskus voidaan asentaa sisä- tai ulkotiloihin.
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Puhdistamon hankinnan yhteydessä on mahdollista tehdä huoltosopimus valmistajan kanssa.
- Saostuskemikaalina käytetään valmista alumiinikloridiliuosta PAX-14, joka annostellaan jätevesimäärän mukaan kemikaalisäiliöstä. Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia kemikaalin lisäyksistä.
- Ylimääräistä lietettä tulee poistaa 6-12 kuukauden välein.
CE-merkintä
LOKATON puhdistamo on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Valmistaja on esittänyt SYKElle puhdistamon suoritustasoilmoituksen (DoP). Suoritustasoilmoitus on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- CE-testissä oli Klärmax Ideal panospuhdistamo
- testattu mitoitusvirtaamalla750 l/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 0,25 kg BOD/vrk
- fosforinpoisto on mitattu ilman saostuskemikaalia
|
Orgaaninen aine BOD5: 99,0 %
Orgaaninen aine COD: 96,3 %
Kiintoaine: 98,8 %
Kokonaisfosfori: 65,0 %
Kokonaistyppi: 87,5 % |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 0,69 kWh/vrk.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia LOKATON puhdistamon toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa. Puhdistamo on CE-merkitty, joten sille on suoritettu standardin mukainen toimivuustestaus.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä maahantuojalta: BAT Systems Oy"
["post_title"]=>
string(22) "LOKATON pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(22) "lokaton-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-09 10:16:53"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-09 07:16:53"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1614"
["menu_order"]=>
int(419)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[302]=>
object(WP_Post)#16854 (24) {
["ID"]=>
int(1611)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-03 15:25:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-03 12:25:01"
["post_content"]=>
string(6919) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Klaro pienpuhdistamo toimii aktiivilietemenetelmällä ja nk. panosperiaatteella. Puhdistamo koostuu yhdestä muovisäiliöstä, joka on jaettu väliseinällä kahteen osastoon. Jätevedet esiselkeytetään puhdistamon säiliön ensimmäisessä osassa, minkä jälkeen ne pumpataan panoksittain 4 kertaa vuorokaudessa prosessisäiliöön eli bioreaktoriin. Järjestelmä kontrolloi saapuvan jäteveden määrää, ja siirtää jätevettä prosessisäiliön puolelle vain kun raja-arvo selkeytyssäiliössä ylittyy. Tämän pumpun toiminnan ajoitukseen on kytketty saostuskemikaalin pumppaus prosessiin. Prosesseihin kuuluu ilmastus, selkeytys ja selkeytyneen jäteveden pumppaus purkuputkeen. Osa aktiivilietteestä pumpataan takaisin esiselkeytyssäiliöön, osan jäädessä prosessisäiliöön seuraavaan panokseen. Lietettä poistetaan ajoittain puhdistamon esiselkeytyssäiliöistä.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_1612" align="alignnone" width="466"]
Klaro-puhdistamo © Meltex Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien esiselkeytys
- esiselkeytetyn jäteveden pumppaus mammut-pumpulla prosessisäiliöön
- saostuskemikaalin annostelu prosessisäiliöön vain jäteveden kulutuksen mukaan
- jäteveden ja aktiivilietteen ilmastus prosessisäiliössä
- selkeytysvaihe
- puhdistetun jäteveden pumppaaminen prosessisäiliöstä purkuputkeen
- ylijäämälietteen pumppaus prosessisäiliöstä takaisin esiselkeytykseen
- ylijäämälietteen poisto esiselkeytyssäiliöistä.
Tuoteperheen puhdistamot
- Klaro 5: mitoitus 1-5 hlöä
- Klaro 8: mitoitus 5-8 hlöä
- Klaro 10: mitoitus 8-10 hlöä
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo asennetaan normaalisti maahan kaivamalla, mutta voidaan myös asentaa osittain maanpinnan yläpuolelle tai tekniseen huoltotilaan. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Klaro 5 puhdistamon mitoitusvirtaama 750 l/vrk (1-5 hlöä)
- Klaro 5 mitat: 2280 x 1755 x 2200 (leveys x pituus x korkeus huoltokaivoilla),
- Tuloputken etäisyys laitteen kannesta 200 mm.
- Pohjaveden nostepaine on otettava asennuksessa huomioon. Suurin sallittu asennussyvyys säiliön päältä maan pintaan on 1,2 m. Klaro järjestelmän rakenteen ansiosta ankkurointia ei tarvita jos asennusohjetta noudatetaan, pohjavettä voi olla enimmillään säiliön puoliväliin asti. Järjestelmä täytetään heti maahan asentamisen jälkeen vedellä.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän. Sähkö- ja säätölaitteiden keskusyksikkö asennetaan normaalisti sisätiloihin, tekniseen tilaan, autotalliin tms. kuivaan varastotilaan. Lisävarusteena saa ulkotiloihin asennettavan keskusyksikön.
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Lämpöeristyksen tarve on arvioitava työmaalla. Valmistaja suosittelee tulo ja poistoputken lämmöneristystä.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Lietteiden ja pumppaus tapahtuu mammutpumpuilla. Ilmastus ja mammutpumput toimivat puhdistamon keskusyksikössä sijaitsevalla paineilmakompressorilla. Kemikaali pumpataan letkupumpulla, joka on myös keskusyksikössä.
- Saostuskemikaalina käytetään polyalumiinikloridiliuosta, joka annostellaan järjestelmään tulevan jätevesimäärän mukaan kemikaalisäiliöstä. Puhdistamon käyttäjän on huolehdittava kemikaalin lisäyksistä säiliöön. Keskimääräinen kulutus on n. 5 l / henkilö / vuosi.
- Järjestelmässä on ns. loma-asento
- Lietettä tulee poistaa kerran vuodessa tai tarpeen mukaan
- Jätevesiä ei tarvitse esikäsitellä saostuskaivossa tai -säiliössä ennen puhdistamoon johtamista.
- Mahdollisuus huoltosopimukseen.
- Puhdistamoon kuuluu hälytysjärjestelmä, joka antaa häiriöilmoituksen (mm. sähkökatko, kemikaalin annostelupumpun toimintahäiriöt, saostussäiliön pinnankorkeus)
CE-merkintä
Klaro puhdistamo on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Valmistaja on esittänyt SYKElle puhdistamon suoritustasoilmoituksen (DoP). Suoritustasoilmoitus on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
| Liite B: Puhdistustehokkuus |
Orgaaninen aine BOD5: 97 %
Orgaaninen aine COD: 93 %
Kiintoaine: 97 %
Kokonaisfosfori: 95 %
Kokonaistyppi: 70 % |
| Liite C: Murtolujuus
Pitkäaikaiskestävyys |
Hyväksytty
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 0,9 kWh/vrk
Puhdistamon toimivuus
Klaro puhdistamon toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia:
Klaro-Easy panospuhdistamo, toimivuustestaus
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Meltex Oy"
["post_title"]=>
string(20) "Klaro pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(20) "klaro-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 14:25:42"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 11:25:42"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1611"
["menu_order"]=>
int(420)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[303]=>
object(WP_Post)#16853 (24) {
["ID"]=>
int(1608)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-03 15:19:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-03 12:19:03"
["post_content"]=>
string(7603) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Jätevedet esiselkeytetään puhdistamon kahdessa ensimmäisessä säiliöosassa. Kolmas osa toimii prosessisäiliönä. Prosesseihin kuuluu ilmastus, selkeytys ja selkeytyneen jäteveden pumppaus purkuputkeen. Saostuskemikaalin lisääminen prosessiin tapahtuu ilmastuksen yhteydessä. Ylijäämälietettä pumpataan prosessin lopussa takaisin esiselkeytysosastoon. Lietettä poistetaan ajoittain puhdistamon esiselkeytysosastosta.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio / denitrifikaatio –prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_1609" align="alignnone" width="400"]
Kuva: Jita Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat
- jätevesien kaksivaiheinen esiselkeytys
- esiselkeytetyn jäteveden pumppaus mammutpumpulla prosessisäiliöön
- jäteveden ja aktiivilietteen ilmastus prosessisäiliössä
- saostuskemikaalin annostelu prosessisäiliöön
- selkeytysvaihe
- puhdistetun jäteveden johtaminen prosessisäiliöstä purkuputkeen
- ylijäämälietteen pumppaus prosessisäiliöstä takaisin esiselkeytykseen
- ylijäämälietteen poisto esiselkeytyssäiliöistä.
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Jita Kemik panospuhdistamoa valmistetaan yhtä kokoa, joka on tarkoitettu 1-6 asukkaan käyttöön.
- Puhdistamo koostuu polyeteenisäiliöstä, joka on jaettu kolmeen osastoon ja ohjauskeskuksesta. Esiselkeytysosastojen koot ovat 1,5 ja 1 m3 ja prosessiosaston 1 m3
- Puhdistamon pituus on 2350 mm, leveys 2040 mm ja kokonaiskorkeus pohjasta kanteen n. 2150 mm. Tuloviemärin korkeus säiliön pohjasta on 1230 mm. Tulo- ja lähtöviemärin välinen korkeusero on 30 mm.
- Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Pohjaveden nosteen aiheuttama paine on otettava asennuksessa huomioon ja puhdistamo on suositeltavaa ankkuroida esim. ankkurointikankaalla tai muulla riittävällä tavalla. Suurin sallittu asennussyvyys säiliön päältä maan pintaan on 80 cm. Lämpöeristyksen tarve on kiinteistökohtainen.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän. Sähkö- ja säätölaitteiden ohjauskeskus asennetaan maanpinnan yläpuolelle.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Lietteiden ja kemikaalin pumppaus tapahtuu mammutpumpuilla. Ilmastus ja mammutpumppaus toimii puhdistamon ohjausyksikössä sijaitsevalla paineilmakompressorilla.
- Saostuskemikaalina voidaan käyttää valmista alumiinikloridiliuosta. Saostuskemikaali annostellaan suoraan 30 litran kemikaalisäiliöstä. Säiliöllinen (30 litraa) riittää noin 50 m3jätevesimäärälle. Merkkivalo muistuttaa kemikaalisäiliön täytön tarpeesta. Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia kemikaalin lisäyksistä.
- Saostussäiliöt tulee tyhjentää viimeistään kun ensimmäinen saostusosasto on n. puolillaan lietettä. Neljän (4) asukkaan kotitaloudessa tyhjennysväli on n. 5-8 kk.
- Puhdistamon ohjauskeskuksessa oleva hälytysvalo antaa häiriöilmoitukset saostuskemikaalin vähäisyydestä ja mahdollisista muista häiriötilanteista, kuten onko jäteveden pinta saostussäiliössä liian korkealla.
CE-merkintä
Jita Kemik puhdistamo on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Valmistaja on esittänyt SYKElle puhdistamon suoritustasoilmoituksen (DoP). Suoritustasoilmoitus on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- testissä oli Jita Kemik puhdistamo
- testattu mitoitusvirtaamalla 0,6 m3/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 200 g BOD7/vrk (valmistajan ilmoittama orgaaninen mitoituskuorma on 300 g BOD7/vrk)
|
Orgaaninen aine (BOD7): 98 %
Orgaaninen aine (COD): 95 %
Kiintoaine: 98 %
Kokonaisfosfori: 96 %
Kokonaistyppi: 50 % |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 0,9 kWh/vrk.
Puhdistamon toimivuus
Jita Kemik puhdistamon toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
JITA KEMIK panospuhdistamo, Nurmijärvi
Jita Kemik panospuhdistamo, Paimio
Pienpuhdistamovertailun lopputulokset
Haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen vähentäminen (MINWA)
Koontiartikkeli useista eri tutkimuksista vuosina 2003-2014
Haja-asutuksen jätevesien niukkaresurssiset käsittelykonseptit (MASU) - loppuraportti
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttötutkimus Imatran seudulla
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Jita Oy"
["post_title"]=>
string(26) "Jita Kemik panospuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(26) "jita-kemik-panospuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-03 10:27:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-03 07:27:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1608"
["menu_order"]=>
int(421)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[304]=>
object(WP_Post)#16852 (24) {
["ID"]=>
int(1604)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-03 15:12:50"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-03 12:12:50"
["post_content"]=>
string(8096) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Puhdistamo voidaan hankkia niin sanottuna saneerauspakettina, joka asennetaan olemassa oleviin saostuskaivon osiin tai kokonaan valmiina. Saneerauspakettiin kuuluvat laitteet määritellään tapauskohtaisesti.
Puhdistamo voidaan asentaa toimimaan joko jaksoittain tai jatkuvalla virtaamalla. Tässä kuvataan esimerkkinä puhdistamo, joka asennetaan 3-osaiseen betoniseen saostuskaivoon ja joka toimii jaksoittain: Jätevedet johdetaan ensimmäiseen osaan, joka toimii esiselkeytyksenä ja lietevarastona. Toinen osa on varsinainen prosessiosa, johon jätevesi johdetaan painovoimaisesti. Prosessiosan prosesseihin kuuluu ilmastus, saostuskemikaalin syöttö, ilmastuksen pysäytysjakso, selkeytys, käsitellyn jäteveden pumppaus kolmanteen osaan ja lietteen palautuspumppaus ensimmäiseen osaan. Samanaikaisesti palautettu lietemäärä syrjäyttää jätevettä ensimmäisestä osasta prosessiosaan. Kolmas osa toimii jälkiselkeytyksenä. Lietettä poistetaan puhdistamon ensimmäisestä osasta.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_1605" align="alignnone" width="240"]
Kuva: Goodwell Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- Jätevesien johtaminen esiselkeytykseen
- jätevesien johtaminen prosessiosaan
- jäteveden ja aktiivilietteen ilmastus
- saostuskemikaalin annostelu
- prosessiosan hapeton vaihe
- selkeytysvaihe
- jälkiselkeytys
- käsitellyn jäteveden johtaminen purkuputkeen
- ylijäämälietteen poistaminen.
Tuoteperheen puhdistamot
- Goodwell AG-1: alle 6 hlöä
- Goodwell AG-1P: 7-9 hlöä
- Goodwell AG-2: 10-12 hlöä
- Goodwell AG-2P: 13-15 hlöä
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Goodwell-puhdistamo voidaan hankkia saneerauspakettina, joka asennetaan betonisen saostuskaivon osiin. Saostuskaivo on kunnostettava ennen asennusta.
- Puhdistamon laiteratkaisut suunnitellaan paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi.
- Prosessien ohjauskeskus sijaitsee erillisessä ohjauskaapissa prosessiosan yllä.
- Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän.
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee, että saostuskaivon osiin hankitaan lämpöeristetyt kannet.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostuskemikaalina käytetään valmiina ostettavaa alumiinipohjaista kemikaaliliuosta (Kemiran PAX-14). Kemikaali annostellaan aikaohjatulla kemikaalipumpulla suoraan kanisterista. Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia saostuskemikaalin lisäyksistä. Saostuskemikaalia kuluu noin 0,3 litraa jätevesikuutiometriä kohti.
- Lietettä poistetaan esiselkeytysosasta, joka toimii myös lietevarastona.
- Puhdistamoon kuuluu hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa pumppujen tai kompressorin häiriöstä.
CE-merkintä
Goodwell AG1-puhdistamo on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Suoritustasoilmoituksessa ilmoitetaan tuotteen ominaisuuksia ja niiden arvoja eli suoritustasoja, joita verrataan rakennuskohteessa tuotteelle asetettuihin vaatimuksiin. Suoritustasoilmoitus ja CE-merkintä eivät takaa tuotteen käytettävyyttä Suomessa vaan kansalliset vaatimukset ratkaisevat tuotteen sopivuuden.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- testissä oli Goodwell AG1P- puhdistamo
- testattu mitoitusvirtaamalla 0,6 m3/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 224 g/vrk BOD7/vrk (valmistajan ilmoittama orgaaninen mitoituskuorma on 250 g BOD7/vrk)
|
Orgaaninen aine (BOD7): 98 %
Orgaaninen aine (CODCr): 94 %
Kiintoaine: 93 %
Kokonaisfosfori: 92 %
Kokonaistyppi: 64 % |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 1,12 kWh/vrk.
Puhdistamon toimivuus
Goodwell AG puhdistamon toimivuudesta löytyy puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
Goodwell AG-1 panospuhdistamo, Porvoo
Goodwell pienpuhdistamo, Parainen
Goodwell saneerauspuhdistamo, Kaarina
Goodwell saneerauspuhdistamo, Lohja ja Sauvo
Goodwell saneerauspuhdistamo, Sauvo
Minwa hankkeen näytteenottoraportit vuosilta 2009-2010
Pienpuhdistamovertailun lopputulokset
Haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen vähentäminen (MINWA)
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttötutkimus Imatran seudulla
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Goodwell Infradev Oy"
["post_title"]=>
string(26) "Goodwell AG pienpuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(26) "goodwell-ag-pienpuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-03 10:32:31"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-03 07:32:31"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1604"
["menu_order"]=>
int(422)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[305]=>
object(WP_Post)#16851 (24) {
["ID"]=>
int(1600)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-03 15:02:45"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-03 12:02:45"
["post_content"]=>
string(7153) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
BioKem panospuhdistamo on jaksoittain toimiva aktiivilietepuhdistamo. Puhdistamo koostuu yhdestä prosessisäiliöstä, johon jätevedet johdetaan. Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla ja typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_1601" align="alignnone" width="331"]
BioKem panospuhdistamo (kuva: Wavin)[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien johtaminen puhdistamoon
- jäteveden ja aktiivilietteen ilmastus
- saostuskemikaalin annostelu
- selkeytysvaihe
- puhdistetun jäteveden johtaminen purkuputkeen
- ylijäämälietteen poisto
Tuoteperheeseen kuuluu seuraavat puhdistamot: BioKem 20, BioKem 30, BioKem 40, BioKem 50, BioKem 60, BioKem 70, BioKem 90, BioKem 6 EN, BioKem 10 EN, BioKem 15 EN
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
BioKem 6 EN:
- Mitoitusvirtaama 900 l/vrk, 2-6 hlöä
- Puhdistamoon kuuluu prosessisäiliö (2,8 m3)
- Mitat ovat 1590 x 2120 x 2285 (leveys x pituus x korkeus huoltokaivoilla)
- Paino 300 kg
- Asennussyvyys tuloviemäristä maanpintaan 700 - 1000 mm
- Lietteen tyhjennys tulee tehdä vähintään kerran vuodessa
- Fosforia poistetaan kemiallisesti saostuskemikaalilla, jonka kulutus on 55 litraa vuodessa
- Puhdistamon sähkönkulutus on n. 1,2 kWh/vrk ja vuodessa 474 kWh.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Puhdistamon toimitukseen sisältyy kahden vuoden huoltosopimus.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän.
- Saostuskemikaalina voidaan käyttää valmista ferrisulfaattiliuosta (esim. Kemiran PIX-115), joka annostellaan suoraan kemikaalisäiliöstä. Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia kemikaalin lisäyksistä. Merkkivalo muistuttaa kemikaalisäiliön täytön tarpeesta.
- Puhdistamon lietettä tulee poistaa silloin, kun lietteen kolmen tunnin laskeumakokeen tulos ylittää 400 ml/l. Keskimääräinen lietteen poistoväli neljän asukkaan kotitaloudessa on noin 10 - 12 kuukautta.
CE-merkintä
BioKem 6 EN -panospuhdistamo on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Valmistaja on esittänyt SYKElle puhdistamon suoritustasoilmoituksen (Declaration of Performance, DoP). Suoritustasoilmoitus on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoituksessa ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella valmistajalta.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- testissä oli BioKem 6 -panospuhdistamo, jonka nimi muutettu myöhemmin BioKem 6 EN:ksi
- testattu mitoitusvirtaamalla 900l/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 0,29 kg BOD7/vrk (valmistajan ilmoittama orgaaninen mitoituskuorma on 0,3 kg BOD7/vrk)
|
Orgaaninen aine BOD7: 97 %
Orgaaninen aine CODCr: 92 %
Kiintoaine: 92 %
Kokonaisfosfori: 90 %
Kokonaistyppi: 54 % |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
Liitteiden A ja B mukainen testaus: Suomen ympäristökeskus 2007
Liitteen C mukainen testaus: Tanskan Teknillinen Tutkimuslaitos 2007
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 0,9 kWh/vrk.
Puhdistamon toimivuus
BioKem panospuhdistamon toimivuudesta on puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia. Alla on linkkejä niihin tutkimustiivistelmiin, joissa BioKem puhdistamo on mukana.
Biokem 6 -panospuhdistamo, Turku Hirvensalo
Biokem 6 -panospuhdistamo, Turku Kakskerta A
Biokem 6 -panospuhdistamo, Turku Kakskerta B
Ravinnesampo – Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely
AHA21-projektin loppuraportti
Labko panospuhdistamo, Vihti
Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta
Minwa hankkeen näytteenottoraportit vuosilta 2009-2010
Haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen vähentäminen (MINWA)
Pienpuhdistamovertailun lopputulokset
Koontiartikkeli useista eri tutkimuksista vuosina 2003-2014
Tillsyn på minireningsverk inklusive mätning av funktion
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Wavin Finland Oy"
["post_title"]=>
string(22) "BioKem panospuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(22) "biokem-panospuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-03-05 13:09:18"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-03-05 11:09:18"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1600"
["menu_order"]=>
int(423)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[306]=>
object(WP_Post)#16850 (24) {
["ID"]=>
int(1585)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-03 11:52:14"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-03 08:52:14"
["post_content"]=>
string(5759) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Avalon panospuhdistamo vähentää jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta biologisesti hajottamalla. Jäteveden fosforikuormitusta vähennetään sitomalla fosforia saostuskemikaalin avulla ja typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio/denitrifikaatio -prosessilla ja sitomalla typpeä lietteeseen.
[caption id="attachment_1587" align="alignnone" width="295"]
Avalon 5 (Kuva Avalon Nordic)[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet
- jätevesien johtaminen vastaanottokaivoon
- jäteveden siirto panoksittain puhdistamon prosessisäiliöön
- jäteveden ja aktiivilietteen ilmastus prosessisäiliössä
- saostuskemikaalin annostelu
- selkeytysvaihe
- puhdistetun jäteveden johtaminen prosessisäiliöstä purkuputkeen
- ylijäämälietteen poisto
Tuoteperheen puhdistamot
- Avalon 5: mitoitusvirtaama 750 l/vrk, 1-5 hlöä
- Avalon 10: mitoitusvirtaama 1500 l/vrk, 3-10 hlöä
- Avalon 20: mitoitusvirtaama 3000 l/vrk, 10-20 hlöä
- Avalon 25: mitoitusvirtaama 4000 l/vrk, 10-25 hlöä
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Puhdistamo koostuu pumppauskaivosta, prosessisäiliöstä ja ohjauskeskuksesta.
- Avalon 5 mitat: Prosessisäiliön pituus on 1541 mm, leveys 1541 mm ja korkeus 1910 mm.
- Kiinteistöstä tuleva viemäriputki kytketään pumppauskaivoon ja sen korkeutta voidaan säätää. Maksimiasennussyvyys voi olla jopa 2,3 metriä mitattuna tuloviemäristä maanpintaan.
- Puhdistamo on suunniteltu asennettavaksi maahan. Lämpöeristyksen tarve riippuu paikallisista olosuhteista.
- Etukaivo ja reaktori ovat itseankkuroituvia.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän. Sähkö- ja säätölaitteiden ohjauskeskus sijaitsee maanpinnan yläpuolella integroituna puhdistamoon.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostuskemikaalina käytetään valmistajan toimittamaa PIX-105 ferrisulfaattia.
- Valmistaja toimittaa saostuskemikaalin 10 litran täyttöastioissa suoraan puhdistamon osoitteeseen ja ne annostellaan puhdistamon 90 litran tilavuudeltaan olevaan kemikaalisäiliöön. Kemikaalin lisäys tulee suorittaa puhdistamon käyttäjän toimesta. Valmistajan kanssa solmittu huoltosopimus sisältää kemikaalin ja sen lisäyksen säiliöön.
- Keskimääräinen lietteen poistoväli neljän asukkaan kotitaloudessa on noin 10 - 12 kuukautta.
- Puhdistamon hankinnan yhteydessä on mahdollista tehdä huoltosopimus valmistajan kanssa, valmistajalla on oma huolto-organisaatio.
- Puhdistamoon kuuluu hälytysjärjestelmä, joka kertoo häiriötilanteesta.
CE-merkintä
Avalon panospuhdistamo on tehdasvalmisteinen jäteveden pienpuhdistamo ja kuuluu harmonisoidun tuotestandardin EN 12566-3 soveltamisalaan, joten sillä on oltava CE-merkintä.
Valmistaja on esittänyt SYKElle puhdistamon suoritustasoilmoituksen (Declaration of Performance, DoP). Suoritustasoilmoitus on edellytys CE-merkinnän kiinnittämiselle. Suoritustasoilmoitusta ja siinä ilmoitettujen ominaisuuksien testaukseen liittyviä raportteja voi tiedustella yritykseltä.
Standardinmukaisen testauksen tuloksia:
| Liite A: Vesitiiviys (vesitesti) |
Hyväksytty |
Liite B: Puhdistustehokkuus
- testissä oli Ecolator 5 puhdistamo (nykyisin Avalon 5)
- testattu mitoitusvirtaamalla 0,6 m3/vrk
- testattu orgaanisella kuormalla 160 g BOD7/vrk (valmistajan ilmoittama orgaaninen mitoituskuorma on 250 g BOD7/vrk)
|
Orgaaninen aine (BOD7): 97 %
Orgaaninen aine (COD): 92 %
Kiintoaine: 92 %
Kokonaisfosfori: 87 %
Kokonaistyppi: 69 % |
| Liite C: Murtolujuus |
Hyväksytty |
Sähkönkulutus puhdistustehokkuuden testauksen aikana oli keskimäärin 0,8 kWh/vrk.
Puhdistamon toimivuus
Avalon 5 panospuhdistamon (aiempi tuotenimi Ecolator 5) toimivuudesta on puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia:
Pienpuhdistamovertailun lopputulokset
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Avalon Nordic Oy"
["post_title"]=>
string(22) "Avalon panospuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(22) "avalon-panospuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-13 13:51:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-13 10:51:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1585"
["menu_order"]=>
int(424)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[307]=>
object(WP_Post)#16849 (24) {
["ID"]=>
int(1490)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-10 14:01:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-10 11:01:30"
["post_content"]=>
string(3923) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
BioRami harmaavesipuhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla ja toiminta perustuu aktiiviseen biofilmiin. Biofilmi syntyy mikrobisäkkien pinnalle, kun jätevesi jaetaan tasaisesti jakajalta biosäkeille. Mikrobit käyttävät hyväkseen jäteveden sisältämiä ravinteita.
[caption id="attachment_1493" align="alignnone" width="255"]
BioRami 1000 -puhdistamo © Wavin-Labko Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jäteveden käsittely saostussäiliössä (BioRami 300 ilman saostussäiliötä)
- jätevesien käsittely aktiivisilla biofilmillä
- puhdistetun jäteveden johtaminen purkuputkeen
Tuoteperheen puhdistamot
- BioRami 300: saunan pesuvesille, mitoitusvirtaama 300 l/vrk, ei tarvitse saostussäiliötä
- BioRami 500: kesämökkien pesu- ja tiskivesille, mitoitusvirtaama 500 l/vrk
- BioRami 600: ympärivuotisesti asutuille vapaa-ajan asunnoille ja omakotitaloille, mitoitusvirtaama 600 l/vrk, 1-5 hlöä
- BioRami 1000: omakotitaloille, mitoitusvirtaama 1000 l/vrk, 1-8 hlöä
Lisäksi tuoteperheeseen kuuluvat MökkiSAKO-1- ja MökkiSAKO-2-harmaavesipuhdistamot sekä kantovedelliseen saunaan tarkoitettu Saunakaivo 300 -puhdistamo.
Puhdistamon rakenne ja asennus
BioRami-puhdistamot voidaan asentaa maahan. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- BioRami 1000 mitoitusvirtaama: 1000 l/vrk, 1-8 hlöä
- BioRami 1000 mitat: leveys 1090 mm, pituus 1940 mm, korkeus 2200 mm
- Max. asennussyvyys 1000 mm (erillisen huoltokaivon jatko-osan kanssa)
- Puhdistamot eivät tarvitse sähköliitäntää
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Jos jakoallas tulvii yli tai vetää huonosti, jakoallas nostetaan ylös kahvasta. Jakolevy poistetaan ja suodatinmassa pestään. Jakoallas ja jakolevyn raot huuhdellaan auki rasvasta lämpimällä vedellä. Suodatinmassa laitetaan takaisin jakoaltaaseen jakolevyn muotoisena kasana. Jakoallas lasketaan takaisin paikoilleen. Kouru asennetaan tuloviemärin alle.
- Saostussäiliö ja jakoallas tyhjennetään loka-autolla vähintään kerran vuodessa tai tarpeen mukaan.
- Jos saostussäiliön tyhjennys on unohtunut ja sakkaa ja rasvaa on päässyt runsaasti biosäkkeihin, biosäkit huuhdellaan puhtaaksi lämpimällä vedellä.
Puhdistamon toimivuus
BioRami-puhdistamon toimivuudesta on puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia:
Labko BioPlus, EN-testauksen kootut tulokset
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä laitteen valmistajalta: Wavin Finland Oy"
["post_title"]=>
string(28) "BioRami harmaavesipuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "biorami-harmaavesipuhdistamo-2"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-03-11 12:57:54"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-03-11 10:57:54"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1490"
["menu_order"]=>
int(449)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[308]=>
object(WP_Post)#16848 (24) {
["ID"]=>
int(1479)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-09 09:55:44"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-09 06:55:44"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(38) "Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "vesihuollon-suuntaviivat-2020-luvulle"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-09 09:55:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-09 06:55:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1479"
["menu_order"]=>
int(451)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[309]=>
object(WP_Post)#16847 (24) {
["ID"]=>
int(1474)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-02 13:52:50"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-02 10:52:50"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(23) "Vesihuoltolakiopas 2015"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(23) "vesihuoltolakiopas-2015"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-02 13:52:50"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-02 10:52:50"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1474"
["menu_order"]=>
int(452)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[310]=>
object(WP_Post)#16846 (24) {
["ID"]=>
int(1441)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 11:43:36"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 08:43:36"
["post_content"]=>
string(4158) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Willa harmaavesisuodatin toimii jatkuvalla virtaamalla. Puhdistamo ei vaadi saostussäiliön käyttöä ennen jäteveden puhdistamoon johtamista. Willa on biologinen suodatin, jossa jätevedet johdetaan Willan tuloputken ja jakolaitteen kautta suodattimen yläosaan, mistä se suodattuu alaspäin. Suodattunut jätevesi kerätään lähtöputkeen ja johdetaan purkupaikkaan. Suodatinmateriaalina on erikoisvalmisteinen purumassa, joka asennetaan valmiissa pusseissa suodattimeen. Jos pistekuormitus on suuri, asennetaan purumassan yläpuolelle puskuriallas.
Willa vähentää jäteveden orgaanista ainetta biologisesti hajottamalla ja suodattamalla. Fosforinpoistoa voidaan tehostaa puhdistamon pohjalle laitettavalla suodatinmateriaalilla, esim. Nordkalk Filtra P-massaa.
[caption id="attachment_1442" align="alignright" width="199"]
Willa harmaavesisuodatin © Konva-Center Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- harmaan jäteveden johtaminen puhdistamoon
- jäteveden suodattaminen suodatinmassan läpi
- fosforinpoistoa tehostettaessa jäteveden johtaminen fosforisuodattimen läpi
- puhdistetun jäteveden johtaminen näytteenottokaivon kautta purkuputkeen.
Puhdistamon rakenne ja asennus
Willa harmaavesisuodatin voidaan asentaa joko maanpinnan ylä- tai alapuolelle. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Mitoitusvirtaama: 750 l/vrk, 1-5 hlöä
- Puhdistamon mitat: korkeus 1230 mm, halkaisija 600 mm
- Paino 45 kg
- Puhdistamo ei tarvitse sähköliitäntää
- Puhdistamo toimii ilman kemikaaleja
- Talvikäytössä olevaan suodattimeen laitevalmistaja suosittelee sisääntuloputkeen tai suodattimen pintaan asennettavaa lämpökaapelia jolloin sähköliitäntä on välttämätön.
- Puhdistamon tulo- ja lähtöputken välinen korkeusero on 865 mm. Jätevedet johdetaan Willa –puhdistamoon viettoviemärillä, mutta tarvittaessa jätevedet voidaan pumpata.
- Puhdistamon tilantarve on alle 1 m2 ja laitteen voi asentaa myös maan päälle kohteissa missä on vaikeaa tai mahdotonta kaivaa.
- Maanpinnan alapuolelle asennettaessa käsitelty jätevedet voidaan imeyttää näytteenottokaivosta suoraan maahan. Maahan imeytystä suunniteltaessa on varmistettava, että paikka ja maaperä ovat imeytykseen sopivat.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Suodatinmateriaali on vaihdettava noin kerran vuodessa. Uudet materiaalit tilataan laitevalmistajalta.
- Puupurusuodatinmateriaali voidaan polttaa tai kompostoida.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia Willa harmaavesisuodattimen toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Ab Konva-Center Oy"
["post_title"]=>
string(24) "Willa harmaavesisuodatin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(24) "willa-harmaavesisuodatin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-09 10:10:31"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-09 07:10:31"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1441"
["menu_order"]=>
int(454)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[311]=>
object(WP_Post)#16845 (24) {
["ID"]=>
int(1437)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 11:18:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 08:18:13"
["post_content"]=>
string(4409) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Vesi-Veikka harmaavesisuodatin toimii jatkuvalla virtaamalla ja jätevesi virtaa painovoimaisesti laitteiston läpi. Veden puhdistaminen tapahtuu suodattumalla turpeen läpi, biologisten, fysikaalisten ja kemiallisten mekanismien avulla. Turpeeseen muodostuu mikrobieliöstö, joka hajottaa jäteveden orgaanista ainetta. Pääasiassa puhdistaminen on biologista ja mekaanista. Suodattimen jälkeen puhdistunut vesi voidaan johtaa avo-ojaan tai imeyttää maahan.
[caption id="attachment_1438" align="alignnone" width="300"]
Vesi-Veikka ©Jita[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jäteveden johtaminen jakoputken kautta suodattimeen
- jäteveden kulkeutuminen turpeen läpi
- käsitellyn jäteveden kokoaminen pohjalta lekasorakerroksesta ja johtaminen purkuputkea pitkin purkupaikkaan
Puhdistamon rakenne ja asennus
Harmaavesisuodatin Vesi-Veikka voidaan asentaa maan alle, osittain maan alle tai maan päälle. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Mitoitusvirtaama: 500 l/vrk, 1-5 hlöä
- Puhdistamon mitat: leveys 600 mm, pituus 1000 mm, korkeus 700 mm
- Kuljetuspaino 50 kg
- Puhdistamo ei tarvitse sähköliitäntää
- Lisävarusteet: ilmalukkokaivo, mikäli viemärissä ei ole vesilukkoa; padotuskaivo, mikäli jätevesi pumpataan
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen, kesäkäytössä lämpöeristystä ei tarvita. Valmistaja suosittelee, että ympärivuotisessa käytössä suodatin eristetään huolellisesta ja suodatin varustetaan itsesäätyvällä lämmityskaapelilla. Talvikäytössä suositellaan myös ilmankierron rajoittamista.
- Asennussyvyys maksimissaan 510 mm maanpintaan
- Mahdollisuus näytteenottoon on asentamalla näytteenottokaivo suodattimen jälkeen tai ottamalla näyte purkuputken päästä.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Vedenjakoputki tarkastetaan kerran kuukaudessa. Mikäli vedenjakoputki on likaantunut, se harjataan tai pyyhitään puhtaaksi.
- Normaalikäytössä turvemassan vaihtoväli on vähintään 100 käyttöpäivää ja suotuisissa olosuhteissa massa on käyttökelpoinen useita vuosia. Suodattimessa käytetään laitevalmistajan toimittamaa turvemassaa. Poistettava turvemassa kompostoidaan.
- Pintakerroksen kuoriminen ja korvaaminen uudella suodatinmassalla riittää useassa tapauksessa.
- Mikäli suodatin läpäisee vettä heikosti tai vesi seisoo suodattimessa, tarkistetaan, ettei poistoputki ole tulossa. Muussa tapauksessa suodatin tai jakoputki on mennyt kiintoaineesta tukkoon ja ensiapuna voi ottaa lapiolla suodatinmateriaalin yläosasta 5 cm kerroksen pois ja sekoittaa jäljelle jäävää massaa. Poista myös kaikki kovettunut massa. Puhdista jakoputki.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia Vesi-Veikka harmaavesisuodattimen toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Jita Oy"
["post_title"]=>
string(30) "Vesi-Veikka harmaavesisuodatin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "vesi-veikka-harmaavesisuodatin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-09 10:03:12"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-09 07:03:12"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1437"
["menu_order"]=>
int(455)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[312]=>
object(WP_Post)#16844 (24) {
["ID"]=>
int(1433)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 11:08:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 08:08:37"
["post_content"]=>
string(5366) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Uponor harmaavesisuodatin toimii jatkuvalla virtaamalla ja jätevesi virtaa painovoimaisesti laitteiston läpi. Harmaavesisuodattimessa vesi jaetaan tasaisesti koko suodattimen pinta-alalle. Vesi suotautuu suodatinpatjan läpi ja kootaan pohjalta purkuputkeen.
Biosuodatinmateriaali on turve. Turpeeseen muodostuu mikrobieliöstö, joka hajottaa jäteveden epäpuhtaudet. Pääasiassa puhdistaminen on biologista. Suodattimen kuitumainen materiaali pidättää kosteutta pitkään säilyen kuitenkin ilmavana. Näin mikrobit säilyvät elinvoimaisina myös pitkien käyttötaukojen ajan. Suodattimen jälkeen puhdistunut vesi voidaan johtaa avo-ojaan tai imeyttää maahan.
[caption id="attachment_1434" align="alignnone" width="300"]
Uponor Koti © Uponor[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jäteveden käsittely saostussäiliössä (vain Koti -mallissa)
- jäteveden johtaminen jakolevyn kautta suodattimeen
- jäteveden kulkeutuminen turpeen läpi
- käsitellyn jäteveden kokoaminen pohjalta ja johtaminen purkuputkea pitkin purkupaikkaan
Tuoteperheen puhdistamot
- Uponor harmaavesisuodatin Koti: mitoitusvirtaama 750 l/vrk, 1-5 hlöä, suodatinmateriaalin käyttöaika noin 5 vuotta
- Uponor harmaavesisuodatin Mökki: mitoitusvirtaama 500 l/vrk, 1-5 hlöä, suodatinmateriaalin käyttöaika noin 3 vuotta
- Uponor harmaavesisuodatin Kesämökki: mitoitusvirtaama 300 l/vrk, suodatinmateriaalin käyttöaika noin 3 vuotta
Puhdistamon rakenne ja asennus
Uponor harmaavesisuodatin Koti asennetaan yleensä maan alle. Mökki- ja Kesämökki-mallit voidaan asentaa joko maan päälle, osittain maan päälle tai kokonaan maan alle, eikä niiden edessä tarvita saostussäiliötä.
Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
Uponor harmaavesisuodatin Koti
- Puhdistamon mitat: leveys 1445 mm, pituus 2350 mm, korkeus 1300 mm
- Kuljetuspaino 440 kg
- Puhdistamo ei tarvitse sähköliitäntää.
- Lisävarusteet: 1m3:n 2-osastoinen saostussäiliö, Korotuspaketti (300mm) ja Suodatinturve (50 l/sk)
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee, että suodatin eristetään vähintään 50 mm:n routaeristelevyllä asennusohjeen mukaisesti.
- Asennussyvyys maksimissaan 260 mm tuloviemäristä maanpintaan, lisävarusteena saatavan Korotuspaketin (300 mm) kanssa 560 mm.
- Mahdollisuus näytteenottoon on asentamalla näytteenottokaivo suodattimen jälkeen tai ottamalla näyte purkuputken päästä.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostussäiliö on tyhjennettävä vähintään kerran kahdessa vuodessa.
- Mikäli vedenjakolevy ja vedenjakoputki ovat likaantuneet, ne harjataan puhtaaksi ja huuhdellaan puhtaalla vedellä.
- Mikäli suodatin läpäisee vettä heikosti, voidaan vedenjakolevyt nostaa korotuskauluspakettiin sisältyvien nostokoukkujen avulla. Haravoi turpeen pinta kiviharavalla rikki. Tarvittaessa voit myös vaihtaa suodatinturpeen pinnasta 5 - 10 cm kerroksen uuteen suodatinturpeeseen.
- Uponor harmaavesisuodatin Koti -mallin suodatinmateriaali vaihdetaan 5 vuoden välein, turve tyhjennetään imuautolla.
- Vanha suodatinmateriaali voidaan kompostoida.
Puhdistamon toimivuus
Uponor harmaavesisuodatin Koti- ja Mökki-puhdistamojen toimivuudesta on puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia:
Uponor Mökki harmaavesisuodatin, Nauvo
Uponor Mökki harmaavesisuodatin, toimivuustestauksen kootut tulokset
Uponor Koti harmaavesisuodatin, toimivuustestauksen kootut tulokset
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Uponor Infra Oy"
["post_title"]=>
string(25) "Uponor harmaavesisuodatin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(25) "uponor-harmaavesisuodatin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-05-23 16:18:57"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-05-23 13:18:57"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1433"
["menu_order"]=>
int(456)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[313]=>
object(WP_Post)#16843 (24) {
["ID"]=>
int(1430)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 10:58:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 07:58:38"
["post_content"]=>
string(4442) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
BioHS harmaavesipuhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla. BioHS puhdistusyksikkö on biologinen suodatin, joka on tarkoitettu harmaiden jätevesien käsittelyyn. Puhdistusyksiköitä on kolmen kokoisia, maksimissaan usean sadan henkilön jätevesien käsittelyyn. Puhdistamo koostuu saostussäiliöstä ja prosessisäiliöstä, jonka sisällä jätevettä pumpataan biologisen suodatinosan läpi. Suodatinosa koostuu neljästä suodatinlevystä, jotka ovat neljää eri tiheyttä (150, 290, 350 ja 450 m
2/m
3). Puhdistettu jätevesi voidaan johtaa ojaan, kivipesään tai suodattaa maahan.
[caption id="attachment_1431" align="alignnone" width="300"]
RAITA BioHS © Raita Environment[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- harmaan jäteveden johtaminen kaksiosaiseen saostussäiliöön
- jäteveden johtaminen prosessisäiliöön
- jäteveden pumppaus prosessisäiliön pohjalta suodatinelementtien päälle
- lietteen laskeutuminen suodatinelementtien alla olevaan säiliön osaan
- puhdistetun jäteveden johtaminen poistosuodattimen kautta purkuputkeen
Tuoteperheen puhdistamot
- HS 1,5: mitoitusvirtaama 1500 l/vrk, 1-2 kotitaloutta
- HS 2: mitoitusvirtaama 2000 l/vrk, 2-4 kotitaloutta
- HS 3: mitoitusvirtaama 3000 l/vrk, 4-6 kotitaloutta
- HS 4: mitoitusvirtaama 4000 l/vrk, 6-8 kotitaloutta
- HS 5: mitoitusvirtaama 5000 l/vrk, 8-10 kotitaloutta
- HS 6: mitoitusvirtaama 6000 l/vrk, 10-12 kotitaloutta
- HS XL: mitoitusvirtaama 5-50 m3/vrk
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo on suunniteltu asennettavaksi maahan tai rakennuksen sisälle esimerkiksi kellariin. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- HS 2 puhdistamon mitat: leveys 1200 mm, korkeus 1500 mm, pituus 1200 mm
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Jätevedet voidaan johtaa puhdistamoon viettoviemärillä tai pumppaamalla.
- Lietettä tyhjennetään saostuskaivosta kerran vuodessa.
- Suodatinelementtipaketti nostetaan ylös ja puhdistetaan harjaamalla tai pesemällä suotimet noin 2-3 vuoden välein.
- Elementeistä puhdistettava jäte kompostoidaan tai toimitetaan jätehuoltoon.
- Ilmapumpun (40 w) kalvosarja vaihdetaan noin 2-4 vuoden välein.
- Poistovesisuodatin puhdistetaan lietetyhjennyksen yhteydessä kerran vuodessa.
- Puhdistamoon voidaan liittää pintahälytys, joka voidaan liittää merkkivaloon tai hälytysjärjestelmään. Hälytys ilmoittaa lietetilan täyttymisestä ja poistosuodattimen puhdistuksen tarpeesta.
- Puhdistamo voidaan liittää laitevalmistajan huollon piiriin.
Puhdistamon toimivuus
BioHS harmaavesipuhdistamoiden toimivuudesta on puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
Raita biologinen puhdistamo HS 0,6 - Naantali
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Raita Environment"
["post_title"]=>
string(32) "RAITA BioHS harmaavesipuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "raita-biohs-harmaavesipuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-22 10:58:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 07:58:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1430"
["menu_order"]=>
int(457)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[314]=>
object(WP_Post)#16842 (24) {
["ID"]=>
int(1426)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 10:49:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 07:49:55"
["post_content"]=>
string(4352) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
BioBox harmaavesisuodatin toimii jatkuvalla virtaamalla. Puhdistus perustuu biologiseen mikrobitoimintaan, joka tapahtuu suodatinelementeissä, sekä kiintoaineen suodattumiseen. Elementtejä on kolmea eri tiheyttä (290, 350, 450 m2/m3). Elementeissä olevat mikrobit poistavat orgaanista ainesta biologisesti sekä ravinteita. Elementtien suuri pinta-ala ja hyvä ilmankierto tehostavat puhdistusta. Keskitetty suodatin reagoi kuormitusvaihteluun nopeasti.
Puhdistettu vesi voidaan johtaa ojaan, kivipesään tai suodattaa maahan. Lisätarvikkeena esikäsittelyn tehostamiseen on rasvakaivo ja saostuskaivot. Maastoon johtamisen tehostamiseen on KK600 imeytyskaivo, SM 150 suodatuslevy (100 cm x 120 cm x 4 cm) sekä RAITA biomoduuli.
[caption id="attachment_2334" align="alignnone" width="1200"]
BioBox XL (Kuva: Raita Environment)[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jäteveden johtaminen prosessisäiliöön
- jäteveden suodattaminen suodatinkerrosten läpi
- puhdistetun jäteveden johtaminen purkuputkeen
Sellaisenaan BioBox soveltuu vähäisten pesuvesien käsittelyyn. Kapasiteettia voidaan nostaa esikäsittelemällä jätevesi saostuskaivolla (min 400 l) tai asentamalla kaksi tai useampi BioBox yksikköä rinnakkain.
Suodatinelementit nostetaan ylös ja puhdistetaan tarvittaessa (kerran 1-2 vuodessa) harjaamalla kuivuneet levyt tai pesemällä painepesurilla. Elementeistä puhdistettava jäte kompostoidaan tai toimitetaan jätehuoltoon.
Tuoteperheen puhdistamot
- BioBox M/SLIM: mitoitusvirtaama 400 l/vrk
- BioBox M+RW: mitoitusvirtaama 500 l/vrk
- BioBox XL: mitoitusvirtaama 600 l/vrk
- BioBox XL+: mitoitusvirtaama 750 l/vrk
Puhdistamon rakenne ja asennus
BioBox harmaavesisuodatin voidaan asentaa maahan. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- BioBox XL mitoitusvirtaama: 600 l/vrk, 1-5 hlöä
- BioBox XL mitat: leveys 900 mm, pituus 900 mm, korkeus 850 mm
- BioBox XL paino: 23/(30) kg
- Puhdistamo ei tarvitse sähköliitäntää
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen, kesäkäytössä lämpöeristystä ei tarvita.
- Jätevedet voidaan johtaa puhdistamoon viettoviemärillä tai pumppaamalla.
Puhdistettu vesi voidaan johtaa ojaan, kivipesään tai suodattaa maahan. Valikoimassa on SM 150 suodatuslevy (100 cm x 120 cm x 4 cm) tai RAITA biomoduuli, joilla pieni jälkisuodatus on rakennettavissa. RAITA biomoduulia käytetään erityisesti, kun maaperä ei sovellu imeytykseen (kallioinen tai savinen maaperä, lyhyt välimatka vesistöön).
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
Suodatinelementit nostetaan ylös ja puhdistetaan harjaamalla suotimien biokasvusto kompostiin tai muuten puhdistamalla suotimet noin kerran vuodessa.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia BioBox harmaavesisuodattimen toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Raita Environment"
["post_title"]=>
string(31) "Raita BioBox harmaavesisuodatin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(31) "raita-biobox-harmaavesisuodatin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-09-01 10:48:45"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-09-01 07:48:45"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1426"
["menu_order"]=>
int(458)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[315]=>
object(WP_Post)#16841 (24) {
["ID"]=>
int(1423)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 10:29:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 07:29:12"
["post_content"]=>
string(3894) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Sauna-Seppo harmaavesisuodatin toimii jatkuvalla virtaamalla. Puhdistusprosessi perustuu Nordkalk Filtra P –suodatinmassaan, jonka lävitse vesi johdetaan painovoiman avulla. Laitteisto koostuu sylinterimäisestä säiliöstä, jonka sisällä on suodatinmassalla täytetty lieriö, jonka läpi vesi johtuu alhaalta ylös. Käytetyn suodatinmassan voi käyttää lannoitteena sellaisenaan tai kompostoida puutarhajätteen kanssa. Myös tulo-osaan kertyneet rasvat ja kiintoaineet voi kompostoida.
Jäteveden kiintoaine jää puhdistimeen ja suodatinmassa poistaa vedestä fosforia ja bakteereja. Puhdistettu vesi johdetaan maastoon.
[caption id="attachment_1424" align="alignnone" width="300"]
Sauna-Seppo © Vestelli[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien johtaminen suurempaan säiliöön
- jäteveden kulkeutuminen alakautta suodatinmassan läpi
- käsitellyn jäteveden johtuminen purkuputkeen
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo voidaan asettaa maan pinnalle rakennusten alle tai seinustalle tai upottaa osittain maahan. Puhdistamo voidaan myös asentaa kellariin. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Mitoitusvirtaama: 300 l/vrk
- Puhdistamon mitat: korkeus 600 mm, halkaisija 600 mm
- Paino 7 kg
- Puhdistamo ei tarvitse tarvitsee sähköliitäntää
- Puhdistamossa ei ole ohjauskeskusta
- Puhdistamo voidaan varustaa erikseen myytävällä eristeellä, joka mahdollistaa myös talvikäytön maahan upotetussa asennuksessa. Kesäkäytössä puhdistamo ei tarvitse lämmöneristystä.
Tietoa puhdistamon käytöstä ja huollosta
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Suodatinkaivo tyhjennetään käyttökauden lopussa, jos sitä ei ole varusteltu talvikäyttöön.
- Toimituspakkaus sisältää puhdistusmassan yhden kesän tarpeisiin. Käytetyn massan voi kompostoida ja käyttää maanparannusaineena.
- Suodatinmassa on vaihdettava kerran vuodessa. Suodatinmassaa myydään 18 kg säkeissä ja yksi säkki riittää yhteen vaihtoon. Puhdistamon käyttäjän tulee huolehtia suodatinmassan vaihtamisesta.
Käytetty suodatinmassa, sekä tulo-osaan kertyvä rasva ja kiintoaine, tyhjennetään syksyllä ja käytetään maanparannusaineena kompostoituna tai sellaisenaan.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia Sauna-Seppo harmaavesisuodattimen toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Vestelli Oy"
["post_title"]=>
string(30) "Sauna-Seppo harmaavesisuodatin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "sauna-seppo-harmaavesisuodatin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-07-26 10:24:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-07-26 07:24:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1423"
["menu_order"]=>
int(459)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[316]=>
object(WP_Post)#16840 (24) {
["ID"]=>
int(1417)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 09:40:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 06:40:38"
["post_content"]=>
string(3435) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Pisara harmaavesisuodatin koostuu maahan tai maan päälle asennettavasta säiliöstä, jossa on 5 kpl biohajoavia luonnonmateriaalikiekkoja. Puhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla. Jätevesi virtaa painovoimaisesti laitteiston läpi. Jätevesi johdetaan suoraan tai saostussäiliön kautta puhdistamoon. Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään biologiseen puhdistusprosessiin ja suodatukseen perustuen. Jätevettä puhdistetaan mikrobitoiminnan avulla suodatinkiekoissa, joiden huokoinen materiaali varmistaa runsaan kasvupinta-alan mikrobitoiminnalle.
[caption id="attachment_3665" align="alignnone" width="300"]
Pisara harmaavesisuodatin © Vestelli[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat:
- vedenjakolevy, jolla jätevesi jaetaan tasaisesti suodatinkiekkojen pinnalle
- suodatinkiekot (kookoskuitu)
- ilmanvaihtoputket ja ilmanvaihtohatut
- kokoomaputki ja purkuputki
Puhdistamon rakenne ja asennus
Pisara puhdistamo voidaan asentaa maahan tai maan päälle ja se soveltuu myös kallioisille tonteille. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Mitoitusvirtaama: 500 l/vrk, 1-5 hlöä
- Puhdistamon mitat: leveys 1130 mm, pituus 1440 mm, korkeus 865 mm
- Paino 55 kg
- Puhdistamo ei tarvitse kemikaaleja
- Puhdistamo ei tarvitse sähköliitäntää
- Lisävarusteena on talvivarustepaketti, jolla voi jatkaa puhdistamon käyttöaikaa myös talvella sekä korotusrengas 400 mm, asennettaessa normaalia syvemmälle.
Tietoa puhdistamon käytöstä ja huollosta
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Suodatinkiekkopaketin biosuodatinkiekkoja asennetaan 2 kpl jokaiselle suodatinkennoston kerrokselle.
- Suodatinkiekot vaihdetaan normaalikäytössä noin 100 vrk välein. Vapaa-ajan asuntokäytössä vaihtoväli on noin kerran mökkikaudessa. Käytetyt kiekot voidaan kompostoida.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia Pisara harmaavesisuodattimen toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Vestelli Oy"
["post_title"]=>
string(25) "Pisara harmaavesisuodatin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(25) "pisara-harmaavesisuodatin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-07-26 10:48:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-07-26 07:48:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1417"
["menu_order"]=>
int(460)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[317]=>
object(WP_Post)#16839 (24) {
["ID"]=>
int(1408)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 09:15:17"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 06:15:17"
["post_content"]=>
string(3779) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
IISI H6 harmaavesipuhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla, tulo ja poistoputken korkeusero on 10 cm. Puhdistusprosessi perustuu biofilmiin, jota kasvaa kantoainekiekkojen pinnalle ja joiden lävitse vesi johdetaan painovoiman avulla. Jätevesien orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Biologista osastoa edeltää saostusosasto, jossa rasvaa ja kiintoainetta erotetaan mekaanisesti laskeuttamalla ja selkeyttämällä. Seuraavaksi vesi virtaa osastoon, jossa sijaitsee kantoainekiekot ja jossa vettä ilmastetaan koneellisesti ja jossa biologinen toiminta tapahtuu. Lopuksi jätevesi selkeytetään.
[caption id="attachment_1409" align="alignnone" width="373"]
IISI H6 harmaavesipuhdistamo @ Greenrock[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat:
- Jäteveden johtaminen saostusosaan
- Jäteveden johtaminen kantoainekikkoja sisältävään osastoon, jossa ilmastin
- Jäteveden johtaminen selkeytin-osastoon
- ohjauskeskus
Tuoteperheen puhdistamot
- IISI H6: mitoitusvirtaama 750 l/vrk, 1-6 hlöä
- IISI H12: mitoitusvirtaama 1500 l/vrk, 1-12 hlöä
- IISI H30: mitoitusvirtaama 3500 l/vrk, 1-30 hlöä
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo asennetaan maan sisälle. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
IISI H6 Harmaavesipuhdistamo
- Mitoitusvirtaama: 750 l/vrk, 1-6 hlöä
- Tulo ja poistoputken korkeusero on 5 cm
- Mitat: halkaisija 1583 mm, korkeus 2450 mm
- Paino: 210 kg
- Puhdistamo tarvitsee sähköliittymän
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostusosasto tyhjennetään rasvasta ja kiintoaineesta
- Biologisesta osastosta poistetaan pohjalle laskeutunut sakka ja biomassa
- Kantoainekiekkoja ei tule harjata puhtaaksi, sillä biofilmiä tarvitaan puhdistamon toimintaan. Mikäli kantoainekiekoissa on runsaasti lietettä, niitä voi huuhdella varovasti.
- Huollon jälkeen puhdistamo täytetään puhtaalla vedellä huolto-ohjeiden mukaisesti.
- Valmistaja suosittelee huoltotiheydeksi 1-2 kertaa vuodesta riippuen käyttöasteesta
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia IISI H6 harmaavesipuhdistamon toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä laitteen valmistajalta: Avalon Nordic Oy"
["post_title"]=>
string(28) "IISI H6 harmaavesipuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(28) "iisi-h6-harmaavesipuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-19 16:04:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-19 14:04:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1408"
["menu_order"]=>
int(462)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[318]=>
object(WP_Post)#16838 (24) {
["ID"]=>
int(1404)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 09:10:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 06:10:24"
["post_content"]=>
string(3877) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
IISI H4 harmaavesisuodatin toimii jatkuvalla virtaamalla. Puhdistusprosessi perustuu biofilmiin, jota kasvaa kantoainekiekkojen pinnalle ja joiden lävitse vesi johdetaan painovoiman avulla. Jätevesien orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Suodatinsäiliötä edeltää saostussäiliö, jossa kiintoainetta erotetaan mekaanisesti laskeuttamalla ja selkeyttämällä. Fosforinpoistoa voidaan tarvittaessa tehostaa alumiinisulfaattia sisältävällä kiekolla (IISI Cleanwater) joka asetetaan suodattimen päälle.
[caption id="attachment_1405" align="alignnone" width="300"]
IISI H4 harmaavesisuodatin @ Green Rock[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jäteveden johtaminen erilliseen saostussäiliöön
- jätevesien johtaminen suodatinsäiliön keskiosassa olevaan erotinosaan, ja siitä putken alaosassa olevaan solukkomateriaaliin
- jäteveden johtaminen kantoainekiekkoja sisältävään säiliöosaan
- jäteveden johtaminen purkuputkeen
Puhdistamon rakenne ja asennus
IISI H4 harmaavesisuodatin asennetaan maan alle. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Mitoitusvirtaama: 500 l/vrk, 3-4 hlöä
- Puhdistamon mitat: halkaisija 1140 mm, korkeus 1470 mm (saostussäiliö on samankokoinen)
- Saostussäiliön paino: 27 kg
- Suodatinsäiliön paino: 42 kg
- Tyhjennettävän erotinosan paino täytenä: 20 kg
- Puhdistamo ei tarvitse sähköliitäntää
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Ohjauspaneelin seurannan lisäksi puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostussäiliö tyhjennetään kiintoaineesta.
- Suodatinsäiliön keskiosassa oleva erotinosa nostetaan pois säiliöstä ja tyhjennetään.
- Erotinosan pohjalla oleva solukkomateriaali nostetaan pois ja huuhdellaan.
- Säiliön pohjalla olevia kantoainekiekkoja ei tule harjata puhtaaksi, sillä biofilmiä tarvitaan puhdistamon toimintaan. Mikäli lietettä on runsaasti, kiekot voi nostaa ämpärillä pois säiliöstä ja niitä voi huuhdella varovasti.
- Huollon jälkeen puhdistamo kootaan valmistajan huolto-ohjeiden mukaisesti.
- Valmistaja suosittelee huoltotiheydeksi 1-2 kertaa vuodesta riippuen käyttöasteesta.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia IISI H4 harmaavesisuodattimen toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä laitteen valmistajalta: Avalon Nordic Oy"
["post_title"]=>
string(26) "IISI H4 harmaavesisuodatin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(26) "iisi-h4-harmaavesisuodatin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-19 16:05:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-19 14:05:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1404"
["menu_order"]=>
int(463)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[319]=>
object(WP_Post)#16837 (24) {
["ID"]=>
int(1399)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 09:04:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 06:04:56"
["post_content"]=>
string(3419) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
IISI saunakaivo ja mökkikaivo toimii jatkuvalla virtaamalla. Puhdistusprosessi perustuu kuituvillapohjaiseen suodattimeen, jonka lävitse vesi johdetaan painovoiman avulla. Jätevesien orgaanista kuormitusta vähennetään suodattamalla ja biologisesti hajottamalla. Fosforinpoistoa voidaan tarvittaessa tehostaa CleanWater (Aqua stone) kiekkoja, jotka asetetaan suodattimen päälle.
[caption id="attachment_1400" align="alignnone" width="284"]
IISI saunakaivo @ Green Rock[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat:
- Jäteveden johtaminen rasvanerotussäiliöön (vain IISI mökkikaivo)
- Jätevesien johtaminen suodatinsäiliöön
- Jäteveden kulkeutuminen suodatinmassan läpi
- Jäteveden imeyttäminen maaperään suodatinsäiliön pohjan kautta tai lisäämällä salaojaputkea imeytymisen tehostamiseksi
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo asennetaan maan sisälle, sillä se toimii imeytyskaivona. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti. IISI mökkikaivo koostuu kahdesta IISI saunakaivo.
- Mitoitusvirtaama: IISI saunakaivo 125 l/vrk ja IISI mökkikaivo 200 l/vrk
- Puhdistamon halkaisija on 600 mm ja korkeus 1070 mm
- Paino: 11 kg
- Tuotetoimituksen mukana toimitetaan pituusleikkaus, josta selviävät sijoituspaikan valintaa varten tarvittavat mitat ja asennusohje
- Puhdistamo ei tarvitse sähköliitäntää
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen riippuen pakkasolosuhteita ja käytöstä
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Suodatinsäiliöstä tyhjennetään suodatinmateriaali kerran vuodessa ja vaihdetaan uuteen. Suodatinmateriaalin voi kompostoida ja sen ympärillä oleva verkkosäkki on sekajätettä.
- Ympärivuotisessa käytössä valmistaja suosittelee vaihtamaan suodatinmateriaalin kaksi kertaa vuodessa.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia IISI saunakaivon ja IISI mökkikaivon toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä valmistajalta: Avalon Nordic Oy"
["post_title"]=>
string(35) "IISI saunakaivo ja IISI mökkikaivo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "iisi-saunakaivo-ja-iisi-mokkikaivo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-19 16:05:39"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-19 14:05:39"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1399"
["menu_order"]=>
int(464)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[320]=>
object(WP_Post)#16836 (24) {
["ID"]=>
int(1395)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 08:44:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 05:44:05"
["post_content"]=>
string(4052) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Harmaaton harmaavesipuhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla. Jätevesi johdetaan viettoviemärillä säiliön ensimmäiseen osastoon, joka toimii saostussäiliönä. Ison säiliön vuoksi veden virtaama on rauhallinen ja lietteet laskeutuvat säiliön pohjalle. Kelluvat jätteet eivät kulkeudu säiliössä eteenpäin. Jätevesi siirtyy painovoimaisesti harmaavesisuodattimeen, jossa se kulkee kantoaineen lävitse alhaalta ylös. Kantoaineena toimii muoviset lieriöt sekä koko säiliön sisäpinta, jonka pinnalla toimii anaerobinen biokasvusto. Harmaavesisuodattimen läpi mentyään vesi johdetaan putkella purkupisteelle.
Puhdistustehokkuutta voidaan lisätä asentamalla erillinen saostussäiliö puhdistamon eteen, joka tehostaa lietteen ja keittiön rasvojen erottelua. Jäteveden orgaanista kuormitusta vähennetään viipymällä sekä biologisesti hajottamalla.
[caption id="attachment_1396" align="alignnone" width="528"]
Harmaaton 12 © BAT Systems Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien johtaminen esiselkeytykseen
- jätevesien johtaminen prosessiosaan
- prosessiosan hapeton vaihe
- käsitellyn jäteveden johtaminen purkuputkeen
- ylijäämälietteen poistaminen
Tuoteperheen puhdistamot
- Harmaaton 5: mitoitusvirtaama 500 l/vrk, 1-5 hlöä
- Harmaaton 7: mitoitusvirtaama 750 l/vrk, 1-7 hlöä
- Harmaaton 8: mitoitusvirtaama 600 l/vrk, 1-8 hlöä
- Harmaaton 12: mitoitusvirtaama 1200 l/vrk, 1-12 hlöä
- Harmaaton 16: mitoitusvirtaama 1600 l/vrk, 1-16 hlöä
- Harmaaton 20: mitoitusvirtaama 2000 l/vrk, 1-20 hlöä
- Harmaaton 25: mitoitusvirtaama 2500 l/vrk, 1-25 hlöä
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo asennetaan maan alle. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Harmaaton 12 mitoitusvirtaama: 1200 l/vrk, 1-12 hlöä
- Harmaaton 12 mitat: leveys 1565 mm, pituus 2080 mm, korkeus 1400 mm
- Harmaaton 12 paino: 195 kg
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen.
- Asennussyvyys maksimissaan 1,2 m tuloviemäristä maanpintaan.
- Harmaavesisuodattimen pinnalta voidaan ottaa näyte puhdistetusta vedestä tai erikseen asennettavasta näytteenottokaivosta
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Lietettä poistetaan noin kerran vuodessa lieteautolla
- Suodatinmateriaalin ja kotelon pesu tarvittaessa.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia Harmaaton harmaavesipuhdistamon toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä laitteen maahantuojalta: BAT Systems Oy"
["post_title"]=>
string(30) "Harmaaton harmaavesipuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "harmaaton-harmaavesipuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-09 09:42:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-09 06:42:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1395"
["menu_order"]=>
int(465)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[321]=>
object(WP_Post)#16835 (24) {
["ID"]=>
int(1387)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 08:24:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 05:24:33"
["post_content"]=>
string(4591) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
GeoTrap-harmaavesisuodatin on biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka toimii reaktiivisen suodatuksen periaatteella. Puhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla. Puhdistusteho perustuu mineraalimassan kykyyn sitoa fosforia ja typpeä.
Pesuvedet ohjataan esim. saunasta, kylpyhuoneesta ja keittiöstä joko ensin rasvanerotuskaivoon tai suoraan suodattimeen, talouden vedenkäytön määrän mukaan. Rasva ja kiintoaines jää rasvanerotuskaivoon, josta esipuhdistettu harmaa vesi jatkaa suodatinosaan, jossa se reagoi GeoTrap-ravinnesiepparimassan kanssa. GeoTrap poistaa orgaanista ainesta mekaanisella suodatuksella, saostaa fosforia vedestä sekä imee itseensä ammoniumtyppeä. Suodattimesta puhdistettu vesi voidaan johtaa maastoon, ei kuitenkaan suoraan vesistöön.
[caption id="attachment_2604" align="alignnone" width="300"]
© Pikkuvihreä[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat:
- suodatinkaivo + kansi
- suodatinmassat: GeoTrap -ravinnesieppari ja GeoTrap mineraalihiekka
- yhteet ja tiivisteet tulo- ja lähtöputkille (75 mm putki)
- äyskäri massojen vaihtoon
- mikäli suodattimeen johdetaan myös tiski- ja pyykinpesuvesiä, on suodattimen eteen asennettava rasvanerotuskaivo
- lisävarusteena saatavana pumppukaivo sekä korotusosa
Puhdistamon rakenne ja asennus
Suodatin on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti. Suodatin voidaan asentaa tasoitetulle maalle, joko maan pinnalle tai maan sisään siten, että kansi jää näkyviin. Suodattimen alustaan on hyvä laittaa routimatonta soraa 10-20 cm paksuudelta ja varmistaa että suodatin asettuu vaakatasoon alustalla.
- Suodatin voidaan asentaa vanhaan viemärilinjaan, mikäli putkiston kunto on hyvä
- Tuuletusputki tulee asentaa ennen suodatinta T-haaralla linjaan, mikäli viemärilinjassa ei ole ennestään tuuletusputkea
- Suodatin on tarkoitettu 1-5 asukkaalle ja sen mitoitusvirtaama on 300 l/vrk, rasvanerotuskaivon kanssa 600 l/vrk.
- Suodattimen mitat ovat 72 x 50 cm (halkaisija x korkeus), kaulus alareunassa 2 cm
- Paino ilman massoja 34 kg, massojen kanssa 54 kg
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee, että suodatin ja viemärilinja eristetään solumuovilla ja/tai varustetaan itsesäätyvällä lämmityskaapelilla, mikäli suodatinta käytetään talvisaikaan.
- Erillistä tarkastuskaivoa ei tarvita vaan jätevesi puretaan suoraan maastoon (esim. pieni kivipesä)
Puhdistamon käyttö ja huolto
Suodattimen hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Suodattimen toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Suodatinmassat vaihdetaan 1-2 krt vuodessa
- Mineraalimassan voi kompostoida tai käyttää suoraan maanparannukseen
- Käytön tehostamiseksi voi myös lisätä pelkkää GeoTrap -ravinnesiepparia suodattimeen käytön aikana
- Rasvanerotuskaivossa voi käyttää puutarhaharsoa, jonka voi puhdistuksen yhteydessä kokonaan poistaa kompostiin ja laittaa uuden harson tilalle
Puhdistamon toimivuus
GeoTrap harmaavesisuodattimen toimivuudesta on puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia:
GeoTrap-harmaavesisuodatin, 2018-2023 Turku
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä laitteen valmistajalta: Pikkuvihreä - Meripalo Oy"
["post_title"]=>
string(26) "GeoTrap harmaavesisuodatin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(26) "geotrap-harmaavesisuodatin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-08-15 14:52:19"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-08-15 11:52:19"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1387"
["menu_order"]=>
int(467)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[322]=>
object(WP_Post)#16834 (24) {
["ID"]=>
int(1381)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-22 07:41:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 04:41:52"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(45) "Biojussi Mökki 650 harmaavesisuodatin, Turku"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "biojussi-mokki-650-harmaavesisuodatin-turku"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-22 07:42:54"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 04:42:54"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1381"
["menu_order"]=>
int(468)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[323]=>
object(WP_Post)#16833 (24) {
["ID"]=>
int(1367)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 14:17:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 11:17:57"
["post_content"]=>
string(3753) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
BioRami harmaavesipuhdistamo toimii jatkuvalla virtaamalla ja toiminta perustuu aktiiviseen biofilmiin. Biofilmi syntyy mikrobisäkkien pinnalle, kun jätevesi jaetaan tasaisesti jakajalta biosäkeille. Mikrobit käyttävät hyväkseen jäteveden sisältämiä ravinteita.
[caption id="attachment_1368" align="alignnone" width="301"]
BioRami 1000 -puhdistamo © Wavin-Labko Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jäteveden käsittely saostussäiliössä (BioRami 300 ilman saostussäiliötä)
- jätevesien käsittely aktiivisilla biofilmillä
- puhdistetun jäteveden johtaminen purkuputkeen
Tuoteperheen puhdistamot
- BioRami 300: saunan pesuvesille, mitoitusvirtaama 300 l/vrk, ei tarvitse saostussäiliötä
- BioRami 500: kesämökkien pesu- ja tiskivesille, mitoitusvirtaama 500 l/vrk
- BioRami 600: ympärivuotisesti asutuille vapaa-ajan asunnoille ja omakotitaloille, mitoitusvirtaama 600 l/vrk, 1-5 hlöä
- BioRami 1000: omakotitaloille, mitoitusvirtaama 1000 l/vrk, 1-8 hlöä
Puhdistamon rakenne ja asennus
BioRami-puhdistamot voidaan asentaa maahan. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- BioRami 1000 mitoitusvirtaama: 1000 l/vrk, 1-8 hlöä
- BioRami 1000 mitat: leveys 1090 mm, pituus 1940 mm, korkeus 2200 mm
- Max. asennussyvyys 1000 mm (erillisen huoltokaivon jatko-osan kanssa)
- Puhdistamot eivät tarvitse sähköliitäntää
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Jos jakoallas tulvii yli tai vetää huonosti, jakoallas nostetaan ylös kahvasta. Jakolevy poistetaan ja suodatinmassa pestään. Jakoallas ja jakolevyn raot huuhdellaan auki rasvasta lämpimällä vedellä. Suodatinmassa laitetaan takaisin jakoaltaaseen jakolevyn muotoisena kasana. Jakoallas lasketaan takaisin paikoilleen. Kouru asennetaan tuloviemärin alle.
- Saostussäiliö ja jakoallas tyhjennetään loka-autolla vähintään kerran vuodessa tai tarpeen mukaan.
- Jos saostussäiliön tyhjennys on unohtunut ja sakkaa ja rasvaa on päässyt runsaasti biosäkkeihin, biosäkit huuhdellaan puhtaaksi lämpimällä vedellä.
Puhdistamon toimivuus
BioRami-puhdistamon toimivuudesta on puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia:
Labko BioPlus, EN-testauksen kootut tulokset
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä laitteen valmistajalta: Wavin-Labko Oy"
["post_title"]=>
string(28) "BioRami harmaavesipuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(28) "biorami-harmaavesipuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-05 09:45:36"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-05 06:45:36"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1367"
["menu_order"]=>
int(469)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[324]=>
object(WP_Post)#16832 (24) {
["ID"]=>
int(1361)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 14:05:44"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 11:05:44"
["post_content"]=>
string(3828) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Vestelli Biopuhdistaja toimii jatkuvalla virtaamalla. Jätevesi johdetaan viettoviemärillä säiliön ensimmäiseen osastoon, joka toimii saostussäiliönä. Jätevesi siirtyy painovoimaisesti toiseen osastoon, jossa se kulkee kantoaineen lävitse alhaalta ylös. Kantoaineena toimii muovinen verkkoputkimoduuli, jota ilmastetaan biokasvuston ylläpitämiseksi. Kolmannen osaston pohjalta jätevesi siirtyy purkupaikalle.
Jäteveden orgaanista kuormitusta vähennetään viipymällä, biologisesti hajottamalla ja mekaanisesti suodattamalla verkkoputkimoduuleissa.
[caption id="attachment_1362" align="alignnone" width="613"]
Leikkauskuva ©Vestelli Oy[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- Jäteveden johtaminen esiselkeytykseen
- Jäteveden ohjaaminen kantoaineen läpi, jossa jätevettä ilmastetaan
- Käsitellyn jäteveden johtaminen jälkisaostusosastosta purkuputkeen
Tuoteperheen puhdistamot
- Biopuhdistaja 3: mitoitusvirtaama 750 l/vrk, 1-6 hlöä
- Biopuhdistaja 4: mitoitusvirtaama 1200 l/vrk, 1-10 hlöä
- Biopuhdistaja PRO: mitoitusvirtaama 1200 l/vrk, 1-10 hlöä (matala rakenne)
Puhdistamon rakenne ja asennus
Biopuhdistaja asennetaan maan alle. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
Biopuhdistaja 3
- Mitoitusvirtaama: 750 l/vrk, 1-6 hlöä
- Puhdistamon mitat: halkaisija 1200 mm, korkeus 2200 mm
- Paino: 1200 kg
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän. Sähkönkulutus on n. 1,0 kWh/vrk ja vuodessa 365 kWh.
Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Valmistaja suosittelee, että puhdistamo asennetaan routarajan alapuolelle tai lämpöeristetään 1 m säteellä säiliön ympäriltä vettymättömällä eristelevyllä.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Puhaltimen toimintaa on hyvä seurata säännöllisesti
- Lietettä poistetaan noin kerran vuodessa. Lietteen määrää on hyvä tarkkailla.
- Jos puhdistajaa ei käytetä pakkaskuukausina ja puhallin sammutetaan, se tulee tyhjentää.
Puhdistamon toimivuus
Biopuhdistamo 3:n toimivuudesta on puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia:
Vestelli Biopuhdistaja 3, toimivuustestauksen kootut tulokset
Vestelli harmaavesipuhdistamo, Hämeenkyrö
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä laitteen valmistajalta: Vestelli Oy"
["post_title"]=>
string(22) "Vestelli Biopuhdistaja"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(22) "vestelli-biopuhdistaja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-07-26 11:09:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-07-26 08:09:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1361"
["menu_order"]=>
int(470)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[325]=>
object(WP_Post)#16831 (24) {
["ID"]=>
int(1352)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 13:43:53"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 10:43:53"
["post_content"]=>
string(3587) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Biolan Harmaavesisuodatin Light on biologinen suodatin, joka koostuu suodatinmateriaalilla täytetyistä suodatinlaatikoista. Suodatinmateriaalina on haapahierre. Jätevesi johdetaan ensin ylimpään laatikkoon, josta se painovoimaisesti siirtyy aina tasolta alemmalle. Puhdistettava jätevesi virtaa horisontaalisesti laatikoissa olevan suodatinmateriaalin läpi.
Jäteveden orgaanista ainetta vähennetään biologisesti hajottamalla. Fosforia sidotaan suodatinmateriaaliin. Typen väheneminen perustuu biomassaan sitoutumiseen.
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- harmaan jäteveden johtaminen puhdistamoon
- jäteveden suodattaminen Biolan Harmaavesisuodattimen Light suodatinkerrosten läpi
- puhdistetun jäteveden johtaminen purkuputkeen.
Tuoteperheen puhdistamot
- Harmaavesisuodatin light: mitoitusvirtaama noin 300 l/vrk, kesäkäyttöön tai sisäasennukseen
Puhdistamon rakenne ja asennus
Biolan Harmaavesisuodatin voidaan asentaa ulos tai sisätiloihin, esimerkiksi kellariin. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
Biolan Harmaavesisuodatin Light
- Koostuu viidestä päällekkäin sijoitetusta suodatinlaatikosta
- Mitoitusvirtaama: noin 300 l/vrk, 1-5 hlöä
- Puhdistamon mitat: leveys 560 mm, pituus 960 mm, korkeus 580 mm
- Paino ilman suodatinmateriaalia 24 kg
Puhdistamo ei tarvitse sähköliitäntää kesäaikaiseen käyttöön, mutta se voidaan asentaa myös ympärivuotiseen käyttöön. Talvikäytössä puhdistamo tulee asentaa lämpöeristettyyn tilaan.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta.
- Suodatinmateriaali vaihdetaan noin 100 käyttövuorokauden välein. Jos kiinteistöä käytetään noin 3 kk vuodessa, vaihdetaan suodatinmateriaali kerran vuodessa. Käytetyt suodatinmateriaalit voidaan kompostoida.
- Uudet suodatinmateriaalit tilataan laitevalmistajalta.
- Jätevesiä ei tarvitse käsitellä saostussäiliössä tai -kaivossa ennen puhdistamoon johtamista. Olemassa olevaa, hyväkuntoista saostussäiliötä tai -kaivoa voidaan kuitenkin edelleen käyttää esiselkeytyksenä.
- Jätevedet voidaan johtaa puhdistamoon viettoviemärillä tai pumppaamalla. Pumppausasennusta varten tarvittavat osat on tilattavissa lisävarusteena. Pumpun käynti jaksotetaan kellolaitteen avulla niin, että kerralla puhdistamoon tulee korkeintaan 10-15 litraa jätevettä.
Puhdistamon toimivuus
Biolan Harmaavesisuodatin Light -puhdistamon toimivuudesta on puolueettoman tahon tekemä tutkimus- ja seurantatulos tavanomaisissa käyttökohteissa:
Biolan Harmaavesisuodatin Light, Satakunta - Vesi.fi aineistopankki
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä laitteen valmistajalta: Biolan Oy
"
["post_title"]=>
string(31) "Biolan Harmaavesisuodatin Light"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(25) "biolan-harmaavesisuodatin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-11-07 16:27:12"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-11-07 14:27:12"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1352"
["menu_order"]=>
int(471)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[326]=>
object(WP_Post)#16830 (24) {
["ID"]=>
int(1346)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 13:37:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 10:37:12"
["post_content"]=>
string(3632) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Biojussi MAXI toimii jatkuvalla virtaamalla. Saostusosastossa rasvaa ja kiintoainetta erotetaan mekaanisesti laskeuttamalla ja selkeyttämällä. Selkeytyksen jälkeen vesi virtaa osastoon, jossa sijaitsee biomoduulit eli kantoainekennot ja jossa vettä ilmastetaan koneellisesti. Jätevesi poistetaan ilmastussäiliön pohjalta purkuun. Puhdistusprosessi perustuu biofilmiin, jota kasvaa kantoainekennojen pinnalle ja joiden lävitse vesi johdetaan painovoiman avulla. Jätevesien orgaanista kuormitusta vähennetään biologisesti hajottamalla. Prosessin jälkeen voidaan lisätä kalkkikaivo, jossa kalkki hygienisoi jätevettä.
[caption id="attachment_1347" align="aligncenter" width="315"]
Biojussi MAXI © Biojussi[/caption]
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- Jäteveden johtaminen saostusosaan
- Jäteveden johtaminen kantoainekennoja sisältävään osastoon, jossa ilmastin
- Jäteveden purkaminen ilmastusosan pohjalta
- (Kalkkikaivo, valinnainen jäteveden hygienisointiin)
Puhdistamon rakenne ja asennus
Biojussi MAXI asennetaan maan sisälle. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Mitoitusvirtaama: on 750 l/vrk, 1-5 hlö
- Tulo ja poistoputken korkeusero on 100 mm
- Puhdistamon mitat: halkaisija 1200 mm, korkeus 1900 mm
- Paino 160 kg
- Puhdistamo tarvitsee sähköliittymän
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Saostusosasto tyhjennetään rasvasta ja kiintoaineesta kerran vuodessa.
- Ilmastussäiliöstä poistetaan lietettä 5 vuoden välein loka-autolla. Mikäli biomoduulit ovat kasvaneet tukkoon, niin voi puhdistaa esim. painepesurilla.
- Jos järjestelmään on lisätty kalkkikaivo, niin huoltotoimenpiteisiin kuuluu myös kalkin vaihto kerran kahdessa vuodessa, riippuen käsitellyn veden määrästä ja likaisuudesta. Massa siirretään umpisäiliöön, kompostin jatkeeksi tai lannoitteeksi nurmikolle.
Puhdistamon toimivuus
Biojussi MAXI:n toimivuudesta on puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
Biojussi Maxi harmaavesisuodatin, Urjala
Pätevän suunnittelijan tehtävänä on valita kohteen jätevedenkäsittelyyn soveltuva menetelmä. Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa.
Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä laitteen valmistajalta: Biojussi / Harxo Oy
"
["post_title"]=>
string(32) "Biojussi MAXI harmaavesisuodatin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(6) "1346-2"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-21 14:21:29"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 11:21:29"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1346"
["menu_order"]=>
int(472)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[327]=>
object(WP_Post)#16829 (24) {
["ID"]=>
int(1336)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 13:19:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 10:19:55"
["post_content"]=>
string(4904) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Biojussi harmaavesisuodatin toimii jatkuvalla virtaamalla. Jätevesi virtaa painovoimaisesti laitteiston läpi. Biojussi-tuoteperheen puhdistamot koostuvat kahden erityyppisen moduulin, Biojussi-sakokaivon ja kalkkisuodatinkaivon, kombinaatioista. Biojussi on polyeteenisäiliö, jossa on lietteen suodatinpussi. Suodatinpussi on pestävä nailonpussi, joka suodattaa jätevedestä kiintoainetta. kalkkisuodatinkaivo on samankokoinen säiliö, jossa on hiekkapussi (sis. salaojahiekkaa, 3-8mm) ja kalkkipussi (sis. kalkkimassaa).
[caption id="attachment_1341" align="aligncenter" width="263"]
Biojussi -puhdistamo © Biojussi[/caption]
Tuoteperheen puhdistamot
- Biojussi Sauna: 1 kpl Biojussi, mitoitusvirtaama 500l/vrk
- Biojussi Kantovesi: 1 kpl Biojussi ja 1 kpl kalkkisuodatinkaivo, mitoitusvirtaama 300 l/vrk
- Biojussi Mökki: 1 kpl Biojussi ja 1kpl kalkkisuodatinkaivo, mitoitusvirtaama 600l/vrk
- Biojussi Huvila: 2 kpl Biojussi ja 1kpl kalkkisuodatinkaivo, mitoitusvirtaama 600l/vrk
Tuotteet soveltuvat erityyppisiin käyttökohteisiin. Biojussi Mökki puhdistamon voi asentaa myös 1500 litran saostussäiliön jälkeen. Tällöin saostussäiliö tasaa jäteveden virtauspiikkejä.
Jätevesistä aiheutuvaa orgaanista kuormitusta vähennetään poistamalla kiintoainetta lietepussin avulla. Suodatinmoduulin hiekka toimii biologisena suodattimena. Kalkkimassana käytetään Nordkalkin Filtra P-massaa. Kalkkimassa nostaa pH:n 12:ta, jolloin mikrobeja poistuu jätevedestä.
Puhdistamon rakenne ja asennus
Puhdistamo voidaan asentaa maahan, maan päälle tai sisätiloihin. Maan alle asennettaessa käytetään 40cm tai 65cm korotuspalaa. Puhdistamo on asennettava laitetoimittajan ja suunnittelijan ohjeiden, piirustusten ja työselitysten mukaisesti.
- Puhdistamot on tarkoitettu 1-5 asukkaalle ja mitoitusvirtaamat ovat 300-600 l/vrk.
- Yhden säiliön mitat: halkaisija 550 mm, korkeus 650 mm tai 1050 mm
- Puhdistamo ei tarvitse sähköliitäntää
- Lämpöeristyksen tarve on tapauskohtainen. Kesäkäytössä puhdistamoa ei tarvitse eristää, jos se tyhjennetään syksyllä vedestä ja kiintoaineesta. Ympärivuotinen käyttö on mahdollista 1050 mm korkealla säiliöllä, joka eristetään. Ympärivuotinen käyttö on mahdollista myös maan alle asennettuun eristettyyn Termosuoja-säiliöön asennettuna.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa katsomalla säiliöiden sisään. Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
[caption id="attachment_1343" align="alignright" width="271"]
Sako-Jussi-sakokaivo © Termosuoja[/caption]
- Lietettä poistetaan vähintään kerran vuodessa tai tarpeen mukaan. Lietepussin sisältö tyhjennetään kompostiin ja pussin voi pestä ja käyttää uudelleen, rikkoutunut pussi tulee korvata uudella.
- Kalkkisuodatinkaivon hiekka ja kalkkimassa tulee tarkistaa kerran vuodessa ja vaihtaa tarvittaessa. Kalkkimassa tulee vaihtaa, mikäli veden pH on <9. Käytetty hiekka ja kalkkimassa voidaan käyttää esim. viherrakentamisessa.
Puhdistamon toimivuus
Biojussi -puhdistamon (aiempi tuotenimi Sako-Jussi) toimivuudesta on puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia tavanomaisissa käyttökohteissa:
Sako-Jussi harmaavesisuodatin ja Kalkki-Jussi, Merimasku
Biojussi Mökki 650 harmaavesisuodatin, Turku
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä laitteen valmistajalta: Biojussi / Harxo Oy
"
["post_title"]=>
string(27) "Biojussi harmaavesisuodatin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "biojussi-harmaavesisuodatin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-22 07:44:40"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-22 04:44:40"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1336"
["menu_order"]=>
int(473)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[328]=>
object(WP_Post)#16828 (24) {
["ID"]=>
int(1327)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 12:54:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:54:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(45) "Raita biologinen puhdistamo HS 0,6 - Naantali"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "raita-biologinen-puhdistamo-hs-06-naantali"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-21 12:54:56"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:54:56"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1327"
["menu_order"]=>
int(474)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[329]=>
object(WP_Post)#16827 (24) {
["ID"]=>
int(1319)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 12:48:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:48:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Uponor Mökki harmaavesisuodatin, Nauvo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "uponor-mokki-harmaavesisuodatin-nauvo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-21 12:48:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:48:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1319"
["menu_order"]=>
int(476)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[330]=>
object(WP_Post)#16826 (24) {
["ID"]=>
int(1315)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 12:43:15"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:43:15"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(69) "Uponor Mökki harmaavesisuodatin, toimivuustestauksen kootut tulokset"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(67) "uponor-mokki-harmaavesisuodatin-toimivuustestauksen-kootut-tulokset"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-21 12:43:15"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:43:15"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1315"
["menu_order"]=>
int(477)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[331]=>
object(WP_Post)#16825 (24) {
["ID"]=>
int(1311)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 12:40:09"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:40:09"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(61) "Vestelli Biopuhdistaja 3, toimivuustestauksen kootut tulokset"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "vestelli-biopuhdistaja-3-toimivuustestauksen-kootut-tulokset"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-21 12:40:09"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:40:09"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1311"
["menu_order"]=>
int(478)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[332]=>
object(WP_Post)#16824 (24) {
["ID"]=>
int(1307)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 12:36:49"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:36:49"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(44) "Labko BioPlus, EN-testauksen kootut tulokset"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "labko-bioplus-en-testauksen-kootut-tulokset"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-21 12:36:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:36:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1307"
["menu_order"]=>
int(479)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[333]=>
object(WP_Post)#16823 (24) {
["ID"]=>
int(1303)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 12:29:00"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:29:00"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(67) "Uponor Koti harmaavesisuodatin, toimivuustestauksen kootut tulokset"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(66) "uponor-koti-harmaavesisuodatin-toimivuustestauksen-kootut-tulokset"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-21 12:29:00"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:29:00"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1303"
["menu_order"]=>
int(480)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[334]=>
object(WP_Post)#16822 (24) {
["ID"]=>
int(1289)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 12:20:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:20:52"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(43) "Vestelli harmaavesipuhdistamo, Hämeenkyrö"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "vestelli-harmaavesipuhdistamo-hameenkyro"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-21 12:20:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:20:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1289"
["menu_order"]=>
int(481)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[335]=>
object(WP_Post)#16821 (24) {
["ID"]=>
int(1283)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 12:09:22"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:09:22"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(56) "Sako-Jussi harmaavesisuodatin ja Kalkki-Jussi, Merimasku"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(55) "sako-jussi-harmaavesisuodatin-ja-kalkki-jussi-merimasku"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-21 12:11:57"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:11:57"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1283"
["menu_order"]=>
int(482)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[336]=>
object(WP_Post)#16820 (24) {
["ID"]=>
int(1279)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 12:04:50"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:04:50"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(103) "Ravinnesampo – Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(93) "ravinnesampo-haja-asutuksen-ravinnekuormituksen-vahentaminen-osa-1-asumisjatevesien-kasittely"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-21 12:04:50"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:04:50"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1279"
["menu_order"]=>
int(483)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[337]=>
object(WP_Post)#16819 (24) {
["ID"]=>
int(1275)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 11:03:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 08:03:21"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(42) "Biolan harmaavesisuodatin, Länsi-Turunmaa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "biolan-harmaavesisuodatin-lansi-turunmaa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-21 11:03:21"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 08:03:21"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1275"
["menu_order"]=>
int(484)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[338]=>
object(WP_Post)#16818 (24) {
["ID"]=>
int(1271)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-21 10:55:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 07:55:06"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(40) "Biojussi Maxi harmaavesisuodatin, Urjala"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "biojussi-maxi-harmaavesisuodatin-urjala"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-21 12:25:39"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-21 09:25:39"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1271"
["menu_order"]=>
int(485)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[339]=>
object(WP_Post)#16817 (24) {
["ID"]=>
int(1261)
["post_author"]=>
string(1) "5"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-11 11:46:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-11 08:46:26"
["post_content"]=>
string(4070) "
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
aWater Grey Air harmaavesipuhdistamolla saneerataan olemassa olevat, hyväkuntoiset saostussäiliöt jatkuvatoimiseksi biologiseksi puhdistamoksi. Jätevedet virtaavat painovoimaisesti saostussäiliöiden kautta, joihin lisätään ilmastusosasto. Käsiteltäessä myös virtsaa, tulee puhdistamoon lisätä toinen ilmastusvaihe ja kemikaaliannostus. Puhdistusprosessissa jätevettä ilmastetaan jaksoissa, joiden välissä on hapeton laskeutusvaihe kaksi kertaa vuorokaudessa. Viimeinen säiliö toimii hapettomana laskeutus- ja viivytyskaivona. Käsitelty jätevesi virtaa painovoimaisesti purkuputkeen. Lietettä poistetaan ajoittain säiliöistä.
[caption id="attachment_1264" align="alignnone" width="461"]
Harmaan jäteveden puhdistamo aWater Grey Air © YIP Oy[/caption]
Jäteveden orgaanista kuormaa vähennetään biologisesti hajottamalla. Jäteveden typpikuormitusta vähennetään nitrifikaatio ja denitrifikaatio -prosesseilla. Virtsan fosforia saostetaan kemiallisesti.
Jätevesien käsittelyjärjestelmään kuuluvat seuraavat vaiheet:
- jätevesien johtaminen ensimmäiseen saostussäiliöön, jossa jaksottainen ilmastus
- käsiteltäessä myös virtsaa, käytössä on kolme saostussäiliötä, jolloin keskimmäisessä on toinen jaksottainen ilmastusvaihe ja saostuskemikaalin annostus
- selkeytysvaihe viimeisessä saostussäiliössä, jossa T-haara purkuputkeen
- käsitellyn jäteveden johtaminen purkuputkeen
Puhdistamon rakenne ja asennus
aWater Grey Air harmaavesipuhdistamon asennukseen on muutama sovellusvaihtoehto, riippuen olemassa olevista saostussäiliöistä. Laitesuoja, jonka sisällä on ohjausyksikkö, kompressori ja kemikaalin annostelu, tulee joko maan pinnalle säiliöiden viereen, maahan säiliöiden viereen tai huoltoluukusta laskettuna säiliöiden sisäpuolelle. Säiliöille on tuotava sähkö ohjausyksikköä ja ilmastuslaitetta varten.
Puhdistamolaitteet asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti ja mahdolliset järjestelmän säiliöiden saneeraukset suoritetaan suunnittelijan ohjeiden ja piirustusten mukaisesti.
- Puhdistamo voidaan mitoittaa asukasmäärille 2-10 henkeä, riippuen käytettävästä säiliötilavuudesta.
- Puhdistamo tarvitsee sähköliitännän.
- Laitesuoja asennetaan maanpinnan yläpuolelle puhdistamon viereen tai vaihtoehtoisesti maan alle huoltokaivoon.
- Lämpöeristys on tapauskohtainen.
- Tarvittaessa viimeisestä säiliöosaa voidaan käyttää myös näytteenottoon.
Puhdistamon käyttö ja huolto
Puhdistamon hyvän toiminnan edellytyksenä on säännöllinen seuranta. Laitteiden toiminta on hyvä tarkistaa esimerkiksi kerran viikossa (ilmastuksen toiminta). Poikkeavan toiminnan (mm. hajun, värin, äänen, virtausten) syyt tulee selvittää ja virhetoiminta korjata.
- Sähkönkulutus on n 385 kWh/v.
- Lietettä poistetaan kerran vuodessa tai tarpeen mukaan.
Puhdistamon toimivuus
Toistaiseksi tiedossa ei ole Suomen ympäristökeskuksen kriteerejä vastaavia tutkimus- ja seurantatuloksia aWater Grey Air harmaavesipuhdistamon toimivuudesta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Jätevesijärjestelmän suunnittelussa ja valinnassa kannattaa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Puhdistamon toimivuuden edellytyksenä on, että puhdistamo on asennettu oikein, ja sitä käytetään ja huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. Yksittäisen käyttökohteen puhdistustulos riippuu aina paikallisista olosuhteista, kuten jäteveden määrästä, laadusta ja lämpötilasta, sekä niiden vaihteluista.
Lisätietoa puhdistamosta voi kysyä laitteen valmistajalta: YIP Ympäristöinsinööripalvelut Oy
"
["post_title"]=>
string(36) "aWater Grey Air harmaavesipuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "awater-grey-air-harmaavesipuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-09 09:23:15"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-09 06:23:15"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1261"
["menu_order"]=>
int(486)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[340]=>
object(WP_Post)#16816 (24) {
["ID"]=>
int(1197)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-01 13:33:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-01 10:33:33"
["post_content"]=>
string(55074) "
Kaivon veden ja laadun turvaaminen
Kaivon oikea sijainti on oleellisinta veden laadun ja riittävyyden turvaamisessa. Maa- ja kallioperän vaikutusta voidaan pienentää veden käsittelyllä. Vedenlaadun heikentymistä ihmistoiminnan vaikutuksesta voidaan ehkäistä huolehtimalla kaivon rakenteiden ja pintavesieristysten kunnosta sekä riittävästä suojaetäisyydestä riskikohteisiin. Veden riittävyyttä voidaan parantaa kaivoa syventämällä, rengaskaivon vesipesän laajentamisella ja suodatinhiekan vaihdolla tai porakaivon vesipainehalkaisulla.
Säännöllisellä kaivon kunnon sekä veden laadun ja riittävyyden tarkkailulla voidaan varmistaa veden saatavuus. Kaivon säännöllinen huolto on tärkeää mm. sen vuoksi, että kaivon pohjalle kertyvä liete on poistettava aika ajoin ja rengaskaivon suodatinhiekka vaihdettava.
Jos veden laadussa tai riittävyydessä tapahtuu sellaisia muutoksia, joihin ei kaivon kunnostus, veden käsittely tai uuden kaivon teko toiseen paikkaan auta, kyseeseen tulee liittyminen yhteiseen vesijohtoon mahdollisuuksien mukaan.
Kaivoveden käsittely
Kaivoveden laatua voidaan yleensä parantaa huomattavasti pelkästään kunnostamalla kaivo. Etenkin rakenteiden kuntoon, saumojen tiivistykseen, tuuletukseen ja pintavesien poisohjaamiseen on kiinnitettävä huomiota.
Jos kaivo on hyväkuntoinen, veden laatua voidaan pyrkiä parantamaan käsittelemällä vesi. Yleisimpiä ongelmia, joihin löytyy yksityiskäyttöön sopivia käsittelymenetelmiä, ovat veden korkea rauta-, mangaani-, fluoridi-, arseeni- tai radonpitoisuus ja veden happamuus.
Ennen vedenkäsittelyyn ryhtymistä on teetettävä laboratoriossa riittävän laaja vesianalyysi. Analyysin tulosten sekä kohteen vedenkulutusmäärän ja teknisten tietojen perusteella laitetoimittaja antaa ehdotuksen menetelmäksi ja tarjouksen laitteesta. Vastuulliset laitetoimittajat arvioivat veden esikäsittelytarpeen sekä antavat riittävän takuun laitteen toiminnasta. Käsittelylaitteita on monenlaisia ja niiden huoltotarve, kapasiteetti jne. vaihtelevat, joten eri vaihtoehtoihin kannattaa tutustua hyvin. Laitetta valitessa on syytä huomioida myös se, missä laitteen mahdollisen suodatusmassan "elvytyksestä" aika ajoin syntyvä jätevesi ja mahdolliset massan ja suodatinkalvojen vaihdosta syntyvät jätteet käsitellään. On hyvä muistaa, että yhdellä laitteella ei välttämättä pystytä ratkaisemaan kaikkia ongelmia.
Käsittelymenetelmät
Kaivoveden käsittelemiseksi on olemassa useita menetelmiä, joiden hyödynnettävyys riippuu kaivoveden ominaisuuksista. Mikäli vesi sisältää useita poistettavia aineita tai muutettavia ominaisuuksia, joudutaan eri menetelmiä yhdistelemään. Tällöin on syytä miettiä sopiva käsittelymenetelmä yhdessä laitetoimittajan kanssa.
Eri käsittelymenetelmiä ovat:
- Ilmastus
- Massasuodattimet
- Ioninvaihto
- Kalvosuodattimet
- Desinfiointi
Laatuun vaikuttavia aineita ja poistomenetelmiä
[collapse otsikko="Rauta" ]
Rauta on pohjaveden happamuuden ja mangaanin ohella yleisimmin kaivoveteen laatuhaittoja aiheuttava aine. Rauta ja mangaani esiintyvät usein yhdessä ja niitä on maa- ja kallioperässä koko Suomen alueella. Rautaa esiintyy kuitenkin huomattavasti enemmän.
Suomen pohjavesiesiintymille on ominaista suuri alueellinen ja paikallinen laadun vaihtelu. Tyypillistä on, että muodostuman hyvin vettä johtavan ydinosan hyvälaatuisen pohjaveden ohella voi esiintyä muodostuman reunaosissa runsaasti rautaa ja mangaania sisältävää pohjavettä. Raudan liukenemiseen vedessä kulkeutuvaan muotoon vaikuttavat erityisesti pohjaveden pH sekä hapetus-pelkistysolosuhteet. Pohjaveden happipitoisuuden ollessa alhainen, kuten esimerkiksi pohjavesimuodostuman reunaosien lievekerrostumien tiiviiden savien ja silttien alla, pohjavesi on usein rauta- ja mangaanipitoista.
Rauta voi olla maaperässä joko
pelkistyneenä tai
hapettuneena. Veteen liuennut rauta on yleensä pelkistynyttä ja hapettunut muoto saostunutta. Rauta voi olla epäorgaanisena yhdisteenä (yleensä karbonaattina tai hydroksidina tai niiden yhdistelminä) tai mineraaleissa esimerkiksi sulfideina. Rauta voi myös muodostaa
komplekseja humuksen kanssa.
Raudan aiheuttama haitta ei ole terveydellinen. Korkean rautapitoisuuden aiheuttamat haitat talousvedessä ovat teknisiä ja esteettisiä: rauta synnyttää ruostekerrostumia saniteettikalusteisiin ja talousvälineisiin, pyykkien osalta vaatteisiin voi tulla ruostetahroja ja juomavedessä voi havaita ruosteen maun.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) on raudalle asetettu alle 200 μg/l laatusuositus. Alle 200 μg/l laatutavoite sisältyy myös sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015).
Raudan poistomenetelmät kaivovedestä
Rauta voidaan poistaa vedestä useammalla eri menetelmällä.
- Ioninvaihdolla voidaan poistaa pelkistynyt rauta Fe(II). Rauta ei tässä tapauksessa saa hapettua, koska se silloin saostuu ioninvaihtomassaan ja tukkii sen. Ionimuotoisen raudan poistoon käytetään kationista massaa. Jos rauta on sitoutunut humukseen, käytetään anionista massaa.
- Ilmastaminen tapahtuu joko kuplittamalla ilmaa veteen tai suihkuttamalla vettä suuttimilla säiliöön, valuttamalla vettä erilaisten täytekappaleiden ylitse tai näiden yhdistelmillä.
- Hapetus ja suodatus.
-
-
- Rauta hapetetaan ensin ilmastamalla (Fe(II) -> Fe(III)), jolloin se saostuu rautahydroksidiksi ja saostunut rauta suodatetaan. Hapettumisreaktio riippuu voimakkaasti veden happamuudesta - mitä korkeampi pH-arvo, sen nopeampi reaktio. Vesilaitostekniikassa tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi kalkin avulla veden pH-arvo nostetaan arvoon 8-9 ennen ilmastusta. Hapettamiseen voidaan myös käyttää kemikaaleja, kuten klooria, kaliumpermanganaattia tai vetyperoksidia, jolloin hapettuminen tapahtuu nopeammin ja matalammassakin pH:ssa.
- Rauta voidaan myös hapettaa biologisesti. Rautabakteerit hapettavat raudan hapellisissa oloissa varsin nopeasti ja samalla rauta saostuu karbonaattina ja hydroksidina. Saostuminen tehdään biologisessa hiekkasuodattimessa tai maaperässä (VYR-menetelmä). Hidassuodatin on myös biologinen suodatin, jossa saostuminen tapahtuu suodattimen pintakerroksessa.
- Erityisesti kotitalouksien raudanpoistossa käytetään katalysoivia massoja. Tietyillä massoilla hyvin pieni happipitoisuus riittää ja massa itse kiihdyttää hapettumista niin, että suodatin voi olla kohtuullisen pieni. Katalyyttisillä massoilla hapettuminen tapahtuu nopeasti myös pH:n ollessa alle 6.
-
-
- Muita katalyyttisiä massoja ovat glaukoniitti- tai magnomassa, joka perustuu mangaanioksidiin. Tällainen massa joudutaan aktivoimaan joko ajoittain kaliumpermanganaattiliuoksella tai syöttämällä tätä käsiteltävään veteen jatkuvasti pieniä määriä. Menetelmää käytetään vesilaitostekniikassa ja sillä poistetaan myös mangaani.
[/collapse]
[collapse otsikko="Mangaani" ]
Melko korkeita mangaanipitoisuuksia esiintyy yleisesti Suomen pohjavesissä, usein samanaikaisesti raudan kanssa. Mangaanin pitoisuutta kaivovedessä ei voi ennustaa, vaan pitoisuus on kunkin kaivon osalta määritettävä aina erikseen. Korkea mangaanipitoisuus aiheuttaa veteen epämiellyttävää makua ja saniteetti- ja talouskalusteisiin kerrostumia sekä tahraa pyykkiä.
Juomaveden mangaanin aiheuttamista terveyshaitoista ei ole yksiselitteistä näyttöä. Suurina annoksina mangaani saattaa aiheuttaa neurotoksisia oireita. WHO:n esittämä mangaanin terveysperusteinen enimmäisarvo on 400 µg/l. Kanta perustuu WHO:n tähän mennessä tekemiin selvityksiin ravinnon kautta saadun mangaanin vaikutuksista. Joidenkin uusien tutkimusten mukaan juomaveden mangaanin on esitetty olevan yhteydessä lasten oppimis- ja käyttäytymishäiriöihin, kun mangaanin pitoisuus juomavedessä on ylittänyt 100 µg/l. Lisää tietoa mangaanin mahdollisista terveyshaitoista löytyy
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) on mangaanille asetettu alle 50 μg/l laatusuositus. Myös
sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) sisältyvä laatutavoite vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle on alle 50 μg/l.
Mangaanin poistomenetelmät kaivovedestä
Mangaani esiintyy yleensä liukoisena Mn (II)-ionina, joka on hapetettava mangaanidioksidiksi MnO
2, jotta se voidaan poistaa vedestä.
Mangaanin hapettaminen on vaikeampaa kuin raudan. Reaktiot ovat hitaampia ja pH-arvon on oltava korkeampi. Hapettaminen ilmastamalla ei aina riitä, vaan on käytettävä kemikaaleja, jotka saostavat mangaania. Kemikaalina voidaan käyttää esimerkiksi klooria, peroksidia, permanganaattia tai otsonia. Saostunut mangaanioksidi poistetaan suodattamalla.
Mangaani voidaan poistaa
katalyyttisillä suodattimilla, mutta pH-arvon täytyy olla yli 7,5; mieluummin 8-8,5.
Saostuneen raudan ja mangaanin suodattamiseksi voidaan massasuodattimen lisäksi käyttää
mikrosuodatusta joko keraamisilla tai muovisilla kalvoilla.
Käsittelylaitteen hankinta raudan ja mangaanin poistoon
Raudan- ja mangaaninpoistolaitetta valittaessa on tiedettävä raudan ja mangaanin pitoisuus ja olomuoto, muut käsiteltävän veden kemialliset pitoisuudet sekä tarvittava virtausmäärä. Kaikki talouteen tuleva vesi on käsiteltävä, koska rauta ja mangaani haittaavat lähes kaikkia kotitalouden veden käyttötapoja. Oman kaivoveden mangaanipitoisuus kannattaa aina selvittää. Veden kemiallisen koostumuksen saa selville tutkituttamalla vesinäytteen esimerkiksi talousvesinäytteitä tutkivassa laboratoriossa. Ruokavirasto ylläpitää sivuillaan listaa terveydensuojelulain nojalla hyväksytyistä talousvesilaboratorioista.
[/collapse]
[collapse otsikko="Fluori" ]
Pohjavedessä fluori esiintyy fluoridi-ionina. Fluoridia esiintyy Suomessa luonnostaan kohonneina pohjaveden pitoisuuksina rapakivialueilla, joita on Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Näillä alueilla pohjavedessä voi olla epätavallisen paljon fluoridia. Geologian tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy yleistä tietoa fluoridin esiintymisestä Suomessa.
Fluoridilla on terveydelle sekä hyötyjä että haittoja. Vaikutus riippuu siitä, kuinka paljon fluoridia saadaan yhteensä ravinnosta, juomavedestä ja fluoridipitoisista hampaiden hoitotuotteista. Pieni annos on hyödyllistä karieksen ehkäisyssä, suuremmat annokset ovat haitaksi sekä hampaille että luustolle. Lisää tietoa fluoridin terveyshyödyistä ja –haitoista löytyy
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) on fluoridille asetettu enimmäispitoisuudeksi 1,5 mg/l. Myös
sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) sisältyvä laatuvaatimus vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle on enintään 1,5 mg/l.
Fluorin poisto kaivovedestä
Suositeltavat vaihtoehdot
Vaihtoehdot ovat siinä järjestyksessä kuin on suositeltavinta pyrkiä fluorivapaan veden hankintaan. Vaihtoehdon valintaan vaikuttaa mm. se onko kyse vakituisesta vai vapaa-ajan asunnosta ja mikä on käsiteltävän vesimäärän tarve. Mökille, jossa käydään harvakseltaan ja vedenkäyttö vähäistä, kannattaa harkita ensisijaisesti vaihtoehtoa 4 tai 5. Vakituiselle asunnolle, jossa vedentarve on suuri, kannattaa harkita ensisijaisesti vaihtoehtoa 1, 2 tai 3.
- Liity yhteiseen vesijohtoverkostoon, mikäli vesilaitosvesi on fluorivapaata. Suomessa on vesilaitoksia, joissa on ajoittain jonkin verran fluoria yli sallitun pitoisuusrajan.
- Selvitä tilanne naapurustossa ja jos fluorivapaata vettä löytyy läheltä, yritä sopia yhteistyöstä: useampi talous yhdessä voi harkita vesiosuuskunnan perustamista. Asiasta on etukäteen syytä neuvotella alueen ELY-keskuksen kanssa.
- Harkitse käänteisosmoosilaitetta tai aktivoituun alumiinioksidiin perustuvaa laitetta juotavan ja ruoanlaitossa käytettävän veden puhdistamiseksi. Muuhun käyttöön fluoripitoinen vesi kelpaa.
- Nouda juotavaksi ja ruoan valmistukseen tarvittava vesi kunnan osoittamasta vesipisteestä.
- Osta juoma- ja ruokavesi pullotettuna. Tämä voi olla kallein ja pidemmän päälle kestämättömin vaihtoehto.
Laitteen valinta
Fluoria voidaan poistaa joko käänteisosmoosilla (RO) tai aktivoidulla alumiinioksidisuodatuksella (AA-suodatus) eli samoilla laiteilla joilla arseeni saadaan poistettua. Näitä on vertailtu taulukossa sivulla 2.
Laitteen valintaa varten on tiedettävä seuraavat käsiteltävän veden ominaisuudet:
- Fluoridipitoisuus
- Arseenipitoisuus
- Rauta- ja mangaanipitoisuus
- Fosfaatti- ja sulfaattipitoisuus
- Radonpitoisuus
Veden kemiallisen koostumuksen saa selville tutkituttamalla vesinäytteen esimerkiksi talousvesinäytteitä tutkivassa laboratoriossa. Ruokavirasto ylläpitää sivuillaan listaa terveydensuojelulain nojalla hyväksytyistä talousvesilaboratorioista.
Vedenlaatutietojen perusteella voidaan edetä seuraavasti:
- Jos raakavedessä on radonia, se on poistettava kaikesta talouteen johdettavasta vedestä. Tähän voi käyttää joko aktiivihiilisuodatusta tai suurempiin pitoisuuksiin ilmastusta.
- Jos vesi sisältää rautaa yli 0,2 mg/l ja mangaania yli 0,05-0,1 mg/l, ne on poistettava ennen RO-suodatusta.
- Sekä RO- että AA-laite poistavat fosfaattia ja arseenia. Ne kuitenkin kuluttavat AA:n kapasiteettia, mikä on otettava huomioon massan käyttöaikaa arvioitaessa.
- AA-laitteella suodatettu vesi voidaan lisäksi desinfioida UV-valolla, jos se on tarpeen.
Laitteen käyttö
Käsitellyn veden laatua on valvottava. Vesi kannattaa analysoida RO-laitteella käsiteltynä kerran vuodessa ja AA-laitteella käsiteltynä kahdesti vuodessa, kunnes laitteen puhdistuskapasiteetti kyseiselle vedelle on varmistunut. RO-laitteen toiminta voidaan varmistaa useamminkin yksinkertaisella sähkönjohtokyvyn mittauksella.
AA-laitteen osalta on suositeltavaa tehdä huoltosopimus ja jättää massan vaihto laitteen toimittajan osoittamalle liikkeelle. Massan vaihtoväliksi suositellaan 6 - 12 kuukautta riippuen raakaveden laadusta.
RO-laitteen suodattimien ja kalvojen vaihto on helppoa, sillä laitteen mukana toimitetaan selkeät ohjeet. Käytetyt suodattimet ja kalvot voidaan käsitellä sekajätteenä. Apusuodattimet vaihdetaan laitteen ohjeiden mukaisesti 6 - 12 kuukauden välein. RO-kalvon tulisi kestää noin 3 vuotta.
RO-, AA- ja FE-suodattimien vertailua
|
Käänteisosmoosilaite (RO) |
Massasuodatin (AA tai FE) AA = aktivoitu alumiinioksidi,
FE = rautapohjainen arseeninpoistomassa |
| Veden laatu käsittelyn jälkeen |
Sadeveden luokkaa. Poistaa kaikki haitalliset yhdisteet, kuten arseenin, fluorin, uraanin ja nitraatin. |
Hyvää talousvettä, suurin osa mineraalisuoloista tallella. Poistaa arseenin, fluorin (AA) ja uraanin (AA), ei nitraattia. |
| Toimintavarmuus |
Suhteellisen varma |
Erittäin varma |
| Mekaaninen rakenne |
Monimutkainen, mutta peruslaitteessa ei ole liikkuvia osia. Paineenkorotuksella varustetussa laitteessa lisänä pumppu. |
Hyvin yksinkertainen |
| Asennus |
Melko helppo |
Helppo |
| Huollettavuus |
Helppo, suodatinpatruunat ja kalvot voi vaihtaa itse. |
Massan voi vaihtaa itse, suositellaan kuitenkin huoltoliikettä. |
| Jätteet |
Kalvot ja suodatinpatruunat ovat sekajätettä. Rejektivesi voidaan johtaa maaperään tai viemäriin. |
Loppuun käytetty fluoripitoinen massa (AA) voidaan hävittää sekajätteen mukana. |
| Tarkkailu |
Laitteen toimintaa voidaan seurata yksinkertaisella johtokykymittauksella. |
Fluorianalyysi (AA) puolen vuoden välein tai laskettuun kapasiteettiin perustuva massanvaihto. |
| Eräiden aineiden vaikutus |
Rauta ja mangaani vaativat poiston ennen suodatusta. |
Arseeni, fluori, fosfaatti ja sulfaatti kuluttavat AA-massan kapasiteettia. |
[/collapse]
[collapse otsikko="Arseeni" ]
Arseeni on luonnon alkuaine, jota on pieniä määriä kallioperässä ja maaperässä. Maankamaran arseeni kulkeutuu luontaisesti pohjaveteen. Suomessa arseeni on paikallinen ongelma erityisesti porakaivoissa. Koska hyvinkin lähellä toisiaan olevissa kaivoissa voi olla huomattavaa eroa veden arseenipitoisuudessa, kannattaa oman porakaivon arseenipitoisuus selvittää erityisesti tunnetuilla arseenialueilla. Pitoisuudet ovat erityisen suuria osassa Pirkanmaata ja Keski-Lappia, mutta kohonneita arseenipitoisuuksia esiintyy laajalti myös Etelä- ja Länsi-Suomessa. Geologian tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy yleisellä tasolla tietoa arseenin esiintymisestä Suomessa. Osana Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä toteutettua ASROCKS-hanketta arvioitiin arseenin kulkeutumista pohja- ja pintavesiin erityisesti kiviainestuotannon näkökulmasta:
Arseeni pinta- ja pohjavedessä.
Runsaasti arseenia sisältävän juomaveden pitkäaikainen käyttö on kansainvälisten tutkimusten perusteella terveydelle haitallista. Arseeni on ihmiselle syöpää aiheuttava aine ja juomaveden arseeni voi aiheuttaa mm. virtsarakon syöpää sekä iho- ja keuhkosyöpää. Tupakointi vahvistaa arseenin syöpävaikutusta. Lisää tietoa arseenin terveysriskeistä löytyy
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) on arseenille asetettu enimmäispitoisuudeksi 10 μg/l. Myös sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) sisältyvä laatuvaatimus vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle on enintään 10 μg/l. Valtioneuvoston asetuksessa (341/2009) pohjavesissä esiintyvän arseenin ympäristönlaatunormi on 5 μg/l.
Arseenin poisto kaivovedestä
Suositeltavat vaihtoehdot
Vaihtoehdot ovat siinä järjestyksessä kuin on suositeltavinta pyrkiä arseenivapaan veden hankintaan. Vaihtoehdon valintaan vaikuttaa mm. se onko kyse vakituisesta vai vapaa-ajan asunnosta ja mikä on käsiteltävän vesimäärän tarve. Mökille, jossa käydään harvakseltaan ja vedenkäyttö vähäistä, kannattaa harkita ensisijaisesti vaihtoehtoa 5 tai 6. Vakituiselle asunnolle, jossa vedentarve on suuri, kannattaa harkita ensisijaisesti vaihtoehtoa 1, 2, 3 tai 4.
- Liity yhteiseen vesijohtoverkostoon. Vesilaitosvedessä ei Suomessa ole todettu olevan arseenia ja ratkaisu on huolettomin.
- Selvitä tilanne naapurustossa ja jos arseenivapaata vettä löytyy läheltä, yritä sopia yhteistyöstä: useampi talous yhdessä voi harkita vesiosuuskunnan perustamista. Asiasta on etukäteen syytä neuvotella alueen ELY-keskuksen kanssa.
- Kunnosta rengaskaivo, mikäli sellainen omasta pihapiiristä löytyy ja mikäli sen vesi riittää juotavaksi ja ruoan valmistukseen. Muu vesi voidaan edelleen ottaa porakaivosta.
- Harkitse käänteisosmoosilaitetta tai rautapitoiseen massaan/ aktivoituun alumiinioksidiin perustuvaa laitetta juotavan ja ruoanlaitossa käytettävän veden puhdistamiseksi. Muu vesi voidaan edelleen ottaa porakaivosta. Olennaista on, että käänteisosmoosilaitteessa on sopiva kalvotyyppi ja massasuodattimessa soveltuva massa.
- Nouda juotavaksi ja ruoan valmistukseen tarvittava vesi kunnan osoittamasta vesipisteestä.
- Osta juoma- ja ruokavesi pullotettuna. Tämä voi olla kallein ja pidemmän päälle kestämättömin vaihtoehto.
Laitteen valinta
Arseeni voidaan Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan poistaa melko tehokkaasti käänteisosmoosilaitteella (RO) ja hyvin tehokkaasti aktivoidulla alumiinioksidisuodatuksella (AA) tai rautamassoilla (FE). Näiden vertailu löytyy oheisesta taulukosta.
Laitteen valintaa varten on tiedettävä käsiteltävän veden ominaisuuksista seuraavat asiat:
- Arseenipitoisuus ja mielellään myös arseenin hapetusaste
- Rauta- ja mangaanipitoisuus
- Fosfaatti- ja sulfaattipitoisuus
- Fluoridipitoisuus
- Radonpitoisuus
Veden kemiallisen koostumuksen saa selville tutkituttamalla vesinäytteen esimerkiksi talousvesinäytteitä tutkivassa laboratoriossa. Ruokavirasto ylläpitää sivuillaan listaa terveydensuojelulain nojalla hyväksytyistä talousvesilaboratorioista.
Vedenlaatutietojen perusteella voidaan edetä seuraavasti:
- Jos raakavedessä on radonia, se on poistettava kaikesta talouteen johdettavasta vedestä. Tähän voi käyttää joko aktiivihiilisuodatusta tai suurempiin pitoisuuksiin ilmastusta.
- Jos veden arseeni on hapetusasteeltaan kokonaan viidenarvoista (arsenaatti), voidaan arseenin poistoon käyttää RO-, AA- tai FE-laitetta. Jos vesi sisältää rautaa yli 0,2 mg/l ja mangaania yli 0,05-0,1 mg/l, ne on poistettava ennen RO-suodatusta.
- Jos veden arseenista osa tai kaikki on hapetusasteeltaan kolmenarvoista (arseniitti), voidaan käyttää AA-laitetta tai paineenkorotuksella varustettua RO-laitetta varauksin.
- Sekä RO- että AA-laite poistavat myös fluoridia ja fosfaattia. Ne kuitenkin kuluttavat AA:n kapasiteettia, mikä on otettava huomioon massan käyttöaikaa arvioitaessa.
- AA- ja FE-laitteella suodatettu vesi voidaan lisäksi desinfioida UV-valolla, jos se on tarpeen.
Laitteen käyttö
Käsitellyn veden laatua on valvottava. Arseeni on erittäin haitallista, joten vesi kannattaa analysoida RO-laitteella käsiteltynä kerran vuodessa ja massasuodattimella käsiteltynä kahdesti vuodessa, kunnes laitteen puhdistuskapasiteetti kyseiselle vedelle on varmistunut. RO-laitteen toiminta voidaan varmistaa useamminkin yksinkertaisella sähkönjohtokyvyn mittauksella.
Käytön jälkeen massasuodattimen (AA tai FE) massat on vietävä ongelmajätteen keräyspisteeseen. On suositeltavaa tehdä huoltosopimus ja jättää massan vaihto laitteen toimittajan osoittamalle liikkeelle. Massan vaihtoväliksi suositellaan 6 - 12 kuukautta riippuen raakaveden laadusta.
RO-laitteen suodattimien ja kalvojen vaihto on helppoa, sillä laitteen mukana toimitetaan selkeät ohjeet. Käytetyt suodattimet ja kalvot voidaan käsitellä sekajätteenä. Apusuodattimet vaihdetaan laitteen ohjeiden mukaisesti 6 - 12 kuukauden välein. RO-kalvon tulisi kestää noin 3 vuotta.
RO-, AA- ja FE-suodattimien vertailua
|
Käänteisosmoosilaite (RO) |
Massasuodatin (AA tai FE)
AA = aktivoitu alumiinioksidi,
FE = rautapohjainen arseeninpoistomassa |
| Veden laatu käsittelyn jälkeen |
Sadeveden luokkaa. Poistaa kaikki haitalliset yhdisteet, kuten arseenin, fluorin, uraanin ja nitraatin. |
Hyvää talousvettä, suurin osa mineraalisuoloista tallella. Poistaa arseenin, fluorin (AA) ja uraanin (AA), ei nitraattia. |
| Toimintavarmuus |
Suhteellisen varma |
Erittäin varma |
| Mekaaninen rakenne |
Monimutkainen, mutta peruslaitteessa ei ole liikkuvia osia. Paineenkorotuksella varustetussa laitteessa lisänä pumppu. |
Hyvin yksinkertainen |
| Asennus |
Melko helppo |
Helppo |
| Huollettavuus |
Helppo, suodatinpatruunat ja kalvot voi vaihtaa itse. |
Massan voi vaihtaa itse, suositellaan kuitenkin huoltoliikettä. |
| Jätteet |
Kalvot ja suodatinpatruunat ovat sekajätettä. Rejektivesi voidaan johtaa maaperään tai viemäriin. |
Loppuun käytetty arseenipitoinen massa on ongelmajätettä, mutta fluoripitoinen massa (AA) voidaan hävittää sekajätteen mukana. |
| Tarkkailu |
Laitteen toimintaa voidaan seurata yksinkertaisella johtokykymittauksella. |
Arseeni- tai fluorianalyysi (AA) puolen vuoden välein tai laskettuun kapasiteettiin perustuva massanvaihto. |
| Eräiden aineiden vaikutus |
Rauta ja mangaani vaativat poiston ennen suodatusta. |
Arseeni, fluori, fosfaatti ja sulfaatti kuluttavat AA-massan kapasiteettia. |
[/collapse]
[collapse otsikko="Radon" ]
Radon on radioaktiivinen kaasu, jota esiintyy erityisesti Etelä-Suomen graniittialueilla. Yleisin liiallisen radonaltistuksen lähde on maaperästä sisäilmaan siirtyvä radon, mutta myös porakaivovesi voi sisältää haitallisen korkeita radonpitoisuuksia. Säteilyturvakeskus on julkaissut porakaivojen radon- ja uraanipitoisuuksia
kuvaavan kartaston. Radonia esiintyy yleisemmin porakaivoissa kuin rengaskaivoissa.
Radonia vapautuu sisäilmaan veden käytön yhteydessä, esimerkiksi suihkussa tai astianpesussa. Hengitysteitse tapahtuva altistus lisää keuhkosyöpäriskiä. Vaikka juomaveden radon altistaa myös ruoansulatuselimistöä, sen terveyshaitat ovat merkittävästi vähäisemmät kuin hengitetyn radonin. Lisää tietoa radonin terveysriskeistä löytyy
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja
STUK:in sivuilta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) on radonille asetettu alle 300 Bq/l laatusuositus. Radonin enimmäispitoisuus yksityistalouksien kaivovesissä on alle 1000 Bq/l. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden valvonnasta sekä rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnasta (1352/2015) on vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle annettu radonin laatuvaatimukseksi 1000 Bq/l. Radonin laatutavoite vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle on 300 Bq/l. Vesihuoltolaitosten on harkittava korjaavien toimenpiteiden tarpeellisuutta riskinarvioinnin perusteella, jos laatutavoite ei täyty ja ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin aina, jos laatuvaatimus ei täyty.
Radonin poisto kaivovedestä
Radon voidaan poistaa joko
aktiivihiilisuodatuksella tai
ilmastamalla.
Aktiivihiilisuodatusta voidaan käyttää, mikäli veden radioaktiivisuus on alle 5000 Bq/l. Käytettävän aktiivihiilen tulee olla radoninpoistoon sopivaa. Käytössä oleva aktiivihiilisuodatin säteilee ja sen vuoksi se tulee aina sijoittaa erilliseen tilaan asuinrakennuksen ulkopuolelle. Aktiivihiilen suositeltu vaihtoväli on 2–3 vuotta. Käytetty aktiivihiili hävitetään sekajätteenä noin kolmen viikon varastoinnin jälkeen, jolloin sen säteily on laskenut riittävän alas. Sitä ei saa laittaa kompostiin tai käyttää maanparannusaineena.
Ilmastuksessa ilmastinlaite puhaltaa ilmaa veden läpi tai pirskottaa veden ilmavirtaan. Tällöin veteen liuennut radon siirtyy ilmaan, joka johdetaan ulos. Ilmastuslaite on ajoittain puhdistettava ja desinfioitava limoittumisen vuoksi, muuten laitteelle ei tarvitse tehdä muuta kuin tarkkailla, että pumppu ja puhallin toimivat, ja suuttimet ovat puhtaat. Ilmastustekniikassa ei synny jätettä ja sillä voidaan turvallisesti poistaa hyvinkin suuret radonpitoisuudet talousvedestä.
Aktiivihiilisuodatus
Aktiivihiilisuodatuksessa radonpitoinen vesi johdetaan aktiivihiilipatjan läpi ja radon pidättyy aktiivihiileen. Käyttöönoton jälkeen aktiivihiilisuodattimeen saavutetaan muutamassa viikossa tasapainotila, jolloin pidättynyt radon hajoaa yhtä nopeasti kuin uutta radonia pidättyy. Tämän jälkeen suodattimen radoninpoistokapasiteetti ei periaatteessa enää pienene, mutta käytännössä muut veden laatuominaisuudet (esim. kohonnut uraanipitoisuus) saattavat vaikuttaa poistotehokkuuteen. Aktiivihiilisuodattimen radoninpoistotehokkuus riippuu ratkaisevasti hiililaadusta, mutta myös itse laitekokoonpano (paineellisuus ja koko) sekä raakaveden radonpitoisuus vaikuttavat tulokseen.
Aktiivihiilisuodatusta ei suositella yli 5 000 Bq/l radonpitoisuuksien poistamiseen, jotta suodattimen säteilytaso ei nousisi liian suureksi.
Aktiivihiilisuodatukseen liittyviä ongelmia
- Suurin aktiivihiilisuodatukseen liittyvä ongelma on, että suodattimesta tulee säteilylähde, koska pidättyneen radonin hajoamisessa syntyvät aineet aiheuttavat gammasäteilyä. Tämä ongelma on kuitenkin ratkaistavissa varsin yksikertaisilla toimenpiteillä:
-
-
- Sijoita suodatin sellaisiin tiloihin, joissa ei oleskella ja joista on usean metrin etäisyys asuintiloihin. Säteilyturvakeskus suosittelee aktiivihiilisuodattimen sijoittamista kokonaan erilliseen rakennukseen tai kaivon huoltotilaan, jos sellainen on käytettävissä.
- Suodattimen käytöstä poiston jälkeen kestää noin 3 viikkoa, että suodattimesta tulevan säteilyn aiheuttama annosnopeus on pienentynyt taustasäteilyn tasolle.
- Aktiivihiilisuodattimen asentamisessa on huomioitava veden uraanipitoisuus. Jos uraania on yli 0,1 mg/l, uraani on poistettava vedestä ennen aktiivihiilisuodatinta. Uraani heikentää aktiivihiilen radoninpoistokapasiteettia.
- Myös muut vedenlaatuominaisuudet (esim. veden korkea humuspitoisuus tai bakteerit) voivat heikentää radoninpoistokapasiteettia.
Käsitellyn veden radonpitoisuutta ja laatua yleisesti tulee seurata säännöllisin väliajoin laboratorioanalyysein. Osa laboratorioista tutkii talousveden radonpitoisuutta, esimerkiksi Säteilyturvakeskuksessa määritetään radon ja muut mahdolliset radioaktiiviset aineet kuten uraani.
Ilmastus
Radonia voidaan poistaa tehokkaasti ilmastamalla (jopa 99,9 %). Poistoteho riippuu ilman ja veden suhteesta, ilmastimen tyypistä ja ilmastintilan vesisyvyydestä. Mitä suurempi ilman määrä, pienemmät kuplat ja pisarat sekä syvempi vesitila sitä tehokkaammin radonia poistuu. Tyypillinen ilmavesisuhde on 5-10. Ilmastinlaitteet ovat rakenteeltaan varmatoimisia.
Ilmastuksen täytyy tapahtua erillisessä astiassa, ei kaivossa, koska radonia liukenee veteen koko ajan. Poistoilma täytyy johtaa esimerkiksi ilmastusputkessa talon katolle.
Toiminnaltaan ilmastinlaitteita on kahta lajia: jaksoittain ja jatkuvasti toimiva.
- Jaksoittain toimivat vaativat isomman vesisäiliön ja soveltuvat paremmin yksittäistalouksille.
- Jatkuvatoimiset laitteet soveltuvat paremmin isommille yksiköille, koska vedenkäyttö on tasaisempaa ja varastosäiliön tilavuus voi olla pienempi kuin jaksoittain toimivilla laitteilla.
Ilmastinlaitteen sijoituksessa kannattaa huomioida, että pumppu tai puhallin pitää jonkin verran ääntä.
Ilmastukseen liittyviä ongelmia
- Radoninpoistotehokkuuden mahdollinen heikkeneminen, kun vettä otetaan ilmastuksen aikana. Toisaalta mikäli ilmastuksen aikana ilmastimesta ei voida ottaa vettä, saattaa suuren vedenkulutuksen aikana tulla lyhyitä vesikatoksia, mikäli varastosäiliön koko ei ole riittävä.
- Kolmas ongelma on mahdollinen bakteerien kasvu ilmastimessa. Erityisesti, jos raakaveden bakteeripitoisuus on kohonnut tai mikäli ilmastukseen käytettävä ilma ei ole puhdasta, käsitellyn veden bakteeripitoisuus saattaa kasvaa. Myös lämpötilalla on tähän merkittävä vaikutus. Ilmastuksen aikana lämpötila nousee usein hieman ja mikäli laitteisto on lisäksi asennettu lämpimiin ja valoisiin tiloihin, bakteerien ja levän kasvuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lämpötilan nousu itsessäänkin on ongelma, jos vesi ei ole niin kylmää kuin käyttäjä toivoisi. Mikrobikasvusto pestään pois ja laite desinfioidaan esimerkiksi vetyperoksidiliuoksella.
[/collapse]
[collapse otsikko="Uraani" ]
Uraani on kallioperässä esiintyvä radioaktiivinen alkuaine, jota voi esiintyä erityisesti porakaivojen vedessä. Uraania esiintyy yleensä samoilla alueilla kuin radonia eli Etelä-Suomen graniittialueilla. Säteilyturvakeskus on julkaissut sivuillaan
Suomen radonkartaston. Suurimmillaan uraanipitoisuudet voivat olla yli 1500 µg/l tai radioaktiivisuutena 150–300 Bq/l. Uraani on säteilevä yhdiste, mutta Suomessa luontaisesti esiintyvien pitoisuuksien terveyshaitat liittyvät sen kemialliseen toksisuuteen eli sen alkuainevaikutuksen haittaan. Uraani saattaa vaikeuttaa munuaisten toimintaa. Lisää tietoa uraanin vaikutuksesta ihmisen terveyteen löytyy
Säteilyturvakeskuksen sivuilta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) on vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle annettu uraanin suurimmaksi sallituksi pitoisuudeksi 30 µg/l. Tätä pitoisuutta voidaan terveysvaikutusten perusteella pitää suurimpana hyväksyttävänä pitoisuutena myös kaivovedelle.
Uraanin poisto kaivovedestä
Uraani voidaan vedestä poistaa usealla eri menetelmällä, mutta yksityistalouden kaivoveden käsittelyssä tulevat kyseeseen vain ioninvaihto sekä kalvosuodatusmenetelmistä nanosuodatus ja käänteisosmoosi. Koska uraani on haitallinen vain juotuna, sitä ei välttämättä tarvitse poistaa muusta kuin juomavetenä ja ruoanlaitossa käytettävästä vedestä.
Ioninvaihdossa käytetään vahvoja orgaanisia anionivaihtomassoja ja elvyttäminen tehdään lähes väkevällä ruokasuolaliuoksella. Mikäli uraanipitoisuus on alle 1 mg/l, voidaan toimia kertakäyttöioninvaihtimilla eli, kun massan kapasiteetti on käytetty loppuun, se vaihdetaan uuteen.
Kalvosuodatusmenetelmistä soveltuvat nanosuodatus ja käänteisosmoosi. Niillä saavutetaan yli 99 %:n uraaninpoisto.
Ioninvaihto
Jos vedessä on myös muita ioninvaihdolla poistettavia yhdisteitä, kuten rautaa, mangaania ja humusta, voidaan kaikki taloudessa käytettävä vesi käsitellä samalla suodattimella, joka on varustettu sekamassoilla tai kaksivaiheisella ioninvaihdolla.
Ioninvaihdossa käytetään vahvoja orgaanisia anioninvaihtomassoja ja massan elvyttäminen tehdään väkevällä ruokasuolaliuoksella. Mikäli uraanipitoisuus on alle 1 mg/l, voidaan käyttää kertakäyttöioninvaihdinta, joka massan kapasiteetin loppuessa vaihdetaan uuteen. Tämä on yksinkertaisin ja toimintavarmin menetelmä silloin, kun käsitellään ainoastaan juomavetenä ja ruoanlaitossa käytettävää vettä.
Käsiteltävän veden laadusta ja ioninvaihtomassasta riippuen massan uraaninpoistokapasiteetti voi olla 70 - 200 mg uraania grammaa kohti. Esimerkiksi nelihenkisessä perheessä voi kulua orgaanista ioninvaihtohartsia noin 25 g vuodessa, jos uraanipitoisuus on 0,5 mg/l, ja juomiseen ja ruoanlaittoon käytetään vettä noin 10 litraa päivässä.
Poistokapasiteetin seuranta
Käsitelty vesi on syytä tutkituttaa vuosittain hartsin kapasiteetin seuraamiseksi. Samalla on syytä seurata myös veden mikrobiologista laatua, koska massaan saattaa ajan myötä kehittyä biofilmi, joka voi vaikuttaa veden mikrobiologisen laadun lisäksi mm. veden makuun ja hajuun. Massa onkin syytä vaihtaa muutaman vuoden välein, vaikka sen kapasiteetti ei olisikaan kulunut loppuun.
Käytetty ioninvaihtomassa voidaan Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaan hävittää tavallisena talousjätteenä.
Kalvosuodatusmenetelmät
Nanosuodatuksella ja käänteisosmoosilla voidaan poistaa yli 99 prosenttia kaivoveden uraanista. Suodatin voidaan asentaa esimerkiksi tiskipöydän alle. Suodattimissa on yleensä esisuodatin, joka poistaa kiintoainetta sekä viimeistelyvaiheena aktiivihiilisuodatin parantamassa veden makua. Esisuodatin vaihdetaan ohjeiden mukaisesti vuosittain. Kalvoyksikön vaihtoväli on yleensä 3-4 vuotta.
Poistokapasiteetin seuranta
Käänteisosmoosiin perustuvan laitteiston tehoa voidaan tarkkailla yksinkertaisella sähkönjohtokyvyn mittauksella, joka voi olla kiinteänä osana laitepakettia. Mittaus voidaan teettää myös erikseen laboratoriossa.
Koska nanosuodatuskalvot päästävät lävitseen pienimmät ionit, sähkönjohtokyvyn mittaus ei aina riitä vaan kalvojen toimintaa on syytä tarkkailla uraanianalyyseillä.
[/collapse]
[collapse otsikko="Veden happamuus" ]
Kaivoveden alkalointi ja pH:n säätö
Veden syövyttävyys
Suomen pohjavedet ovat usein happamia ja pehmeitä eli ne voivat syövyttää metalliputkia ja -kalusteita. Happamuus aiheutuu veden suuresta hiilidioksidipitoisuudesta. Pehmeys johtuu siitä, ettei vedessä ole kovuussuoloja kalsiumia ja magnesiumia.
Vesi on yleensä syövyttävää kun:
- pH on alle 6
- Alkaliteetti on alle 0,6 mmol/l
- Kovuus on alle 0,3 mmol/l (alle 1,8 odH)
- Veden syövyttävyyteen vaikuttavat myös esimerkiksi kloridit ja muut suolat. Syövyttävyyden tarkempi arviointi vaatii erityisosaamista.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) on pH:lle asetettu tavoitetasoksi 6,5 – 9,5. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) on vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle annettu vastaava (6,5 – 9,5) pH:n laatutavoite.
Alkalointimenetelmät
Veden syövyttää voidaan vähentää seuraavilla vaihtoehtoisilla menetelmillä:
- Kalkkikivikäsittelyllä (kalsiumkarbonaatti, kalsium-magnesiumkarbonaatti tai dolomiitti) hiilidioksidi neutraloituu ja kovuus lisääntyy.
- Ilmastuksella poistetaan ylimääräistä hiilidioksidia ja pH-arvo nousee.
- Syöttämällä alkalia (kuten lipeää, kalsiumhydroksidia eli sammutettua kalkkia, natriumkarbonaattia eli soodaa tai natriumbikarbonaattia eli ruokasoodaa) voidaan neutraloida hiilidioksidi. Kalkin avulla myös kovuus kasvaa.
Tarkemmin rengaskaivon kalkkikivialkaloinnista
Yksittäisen perheen tai pienen yhteisön rengaskaivon veden alkalointi tapahtuu yksinkertaisimmin ja turvallisimmin kalkkikivikäsittelyn avulla. Siinä ei ole yliannostuksen vaaraa ja vesi asettuu automaattisesti sopivaan pH-arvoon. Se voidaan tehdä seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla:
- Kaivon pohjalle levitetään kalkkikivikerros joko suodatinhiekan päälle, kerroksittain tai hiekkaan sekoitettuna. Tämä on hyvä menetelmä, jos vedessä ei ole (runsaasti) rautaa ja mangaania. Ne saattavat saostua kalkkirakeiden pinnalle, jolloin kalkin vaikutus vähenee. Samalla kaivon pohja vähitellen liettyy rauta- ja mangaanisakasta. Liettynyt sakka on poistettava ja kalkkikivikerros uusittava. Toki kaivot on aika ajoin pestävä muutenkin sakan poistamiseksi ja suodatinhiekan vaihtamiseksi ilman kalkkikivikäsittelyäkin, mutta kalkkikivikäsittely voi nopeuttaa sakan muodostumista.
- Reijitetty kalkkisanko kaivoon. Tämä on hyvin yksinkertainen menetelmä, mutta ongelmat ovat samat kuin edellä. Tosin kalkkikiven uusiminen käy helposti nostamalla sanko kaivosta. Tätä menetelmää käytettäessä on huolehdittava siitä, että vesi todella virtaa kalkkikivikerroksen läpi. Tämän varmistaminen voi olla hankalaa pumpputyypistä ja sen asennuksesta riippuen.
- Neutraloiva (alkaloiva) tehdasvalmisteinen suodatin. Suodattimella käsitellään kaikki kiinteistöön tuleva vesi. Se on kalliimpi kuin edellä mainitut menetelmät, mutta se on paremmin hallittavissa ja voidaan yhdistää hiekkasuodatukseen ja ilmastukseen niin, että mahdollinen rauta saadaan ensin pois tukkimasta alkalointimassaa. Suodattimen automaattinen huuhtelu poistaa ylimääräiset sakat. Alkaloivaa massaa lisätään tai se vaihdetaan yleensä 0.5 - 1 vuoden välein. Suodattimen toimintaa voidaan seurata yksinkertaisella pH-mittauksella esimerkiksi pH-paperin, -komparaattorin tai -mittarin avulla. Alkaloivia suodattimia valmistetaan Suomessa.
[/collapse]
[collapse otsikko="Typpiyhdisteet" ]
Typpiyhdisteitä voi joutua vesiin lannoitteista sekä typpeä sisältävien aineiden hajoamisen ja hapettumisen seurauksena. Typpiyhdisteitä esiintyy erityisesti maatalousalueilla ja ne saattavat myös olla osoituksena jäteveden pääsystä pohjaveteen
. Nitriittiä muodostuu typpiyhdisteiden epätäydellisen hapettumisen seurauksena. Liika nitraatti saattaa pelkistyä imeväisikäisissä lapsissa nitriitiksi, joka voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia (sinisyyttä) ja mahdollisesti suolisto-oireita. Nitraatista saattaa suolistossa muodostua syöpää aiheuttavia nitrosoamiini -yhdisteitä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) on
nitraatille (NO3-) asetettu alle 50 mg/l ja
nitriitille (NO2-) alle 0,5 mg/l laatuvaatimukset. Vastaavat enimmäispitoisuudet nitraatti- ja nitriittitypeksi (NO3-N ja NO2-N) laskettuna ovat 11 mg/l ja 0,15 mg/l. Nitriitin raja-arvo on alhainen, koska se toimii bakteeriperäisen toiminnan osoittajana joko vedenottamolla tai vesijohdoissa. Vastaavat enimmäispitoisuusvaatimukset koskevat myös vesihuoltolaitosten jakamaa talousvettä (1352/2015). Valtioneuvoston asetuksessa (341/2009) pohjavesissä esiintyvän nitraatin ympäristönlaatunormi on 50 mg/l.
Ammoniumia (ammoniakkia) joutuu vesiin lannoitteista sekä teollisuudesta ja jätevesistä. Rannikkoalueilla saattaa esiintyä ammoniumia vanhojen merenpohjien vaikutusalueella. Ammonium sellaisenaan ei ole terveyshaitta, koska se ei itsessään ole myrkyllinen yhdiste. Ammoniumilla on alhainen raja-arvo, koska se saattaa osoittaa ulostesaastutusta ja bakteeritoimintaa. Se myös saattaa joskus hapettua nitriitiksi.
Asetuksen (401/2001) laatusuosituksena on ammoniumin (NH4+) enimmäispitoisuus 0,50 mg/l tai ammoniumtypen (NH4-N) enimmäispitoisuus 0,40 mg/l. Valtioneuvoston asetuksessa (341/2009) pohjavesissä esiintyvän ammoniumin ympäristönlaatunormi on 0,25 mg/l ja ammoniumtypen 0,20 mg/l.
Typpiyhdisteiden poisto kaivovedestä
Toimenpiteet syyn poistamiseksi ennen käsittelyä
Nitraatin ja nitriitin esiintyminen pohjavedessä osoittaa aina likaantumista, jonka syynä voi olla esimerkiksi:
- peltojen ja kasvimaiden lannoitus
- eläinten ulosteet
- vuotavat jätevesijärjestelmät
- väärin sijoitetut ja suojaamattomat kuivakäymälät.
Ammoniumia voi esiintyä sekä likaantumistapauksissa että vanhan merenpohjan vaikutusalueilla.
Typpiyhdisteiden pitoisuuksien syyt vedessä on aina selvitettävä ja torjuttava tilanteen uusiutuminen ennen veden käsittelyä. Nitriittipitoisuus on useimmiten huomattavasti pienempi kuin nitraattipitoisuus, koska se on yleensä välivaihe typpiyhdisteiden hapettuessa tai pelkistyessä. Pohjavesialueen koosta ja veden vaihtuvuudesta sekä likaavan toiminnan kestosta riippuen pitoisuudet voivat pysyä korkeina monia vuosia, joten esimerkiksi pelkkä jäteveden käsittelyjärjestelmän saneeraus ja kaivon desinfiointi ei ole välttämättä riittävä toimenpide. Mikäli ammonium tulee pohjaveteen jätevesisaastutuksen seurauksena, asia on korjattava. Mikäli se on peräisin vanhasta merenpohjasta, voidaan ammonium poistaa ionivaihdolla. Mikäli ammonium on hapettunut nitriitiksi, kannattaa puhdistaa ja desinfioida vesijohtoverkosto ja siihen kytketyt suodattimet ja toistaa tämä tarvittaessa.
- Mikäli kyseessä on mahdollinen ulosteperäinen saastutus, määritetään vedestä ulosteperäiset mikrobit. Jos mikrobeja löytyy, saastutuksen lähde poistetaan sekä kunnostetaan ja desinfioidaan kaivo. Toimenpiteiden jälkeen vesi analysoidaan uudestaan muutaman viikon kuluttua. Mikäli näistä toimenpiteistä ei ole apua, kannattaa hakea uusi kaivon paikka tai liittyä mahdolliseen yhteiseen vesijohtoverkostoon. Mikäli tämä ei ole taloudellisesti tai käytännöllisesti mahdollista, vesi voidaan käsitellä. Koska nitraatti on haitallinen vain juotuna ja ruoanlaittoon käytettynä, vettä voi käyttää muuhun tarkoitukseen ilman käsittelyä.
- Mikäli kohonnut pitoisuus johtuu lannoituksesta, on se vaikuttanut pohjaveteen todennäköisesti laajalla alueella. Myös torjunta-aineita saattaa esiintyä. Tässä tapauksessa kannattaa ensisijaisesti hakea uusi kaivon paikka tai liittyä mahdolliseen yhteiseen vesijohtoverkostoon. Mikäli tämä ei ole taloudellisesti tai käytännöllisesti mahdollista, vesi voidaan käsitellä.
Käsittelymenetelmät
- Käänteisosmoosi on varmin menetelmä ja sillä saadaan poistettua myös suurin osa mahdollisista muista haitallisista yhdisteistä kuten torjunta-ainejäämistä.
- Ioninvaihdolla voidaan poistaa tehokkaasti nitraattia. Samalla poistuvat myös tietyt muut anionit kuten sulfaatti käytetystä ioninvaihtomassasta riippuen. Ioninvaihdossa massa on ajoittain elvytettävä, kun sen kapasiteetti on kulunut loppuun. Käytetty elvytysliuos on johdettava viemäriin.
Laitteen valinta riippuu käsiteltävän veden määrästä ja laadusta sekä jäteveden käsittelystä. Neuvoja kannattaa kysyä luotettavilta laitetoimittajilta ja laitteelta kannattaa vaatia toimivuustakuu.
[/collapse]
[collapse otsikko="Sulfaatti" ]
Korkeita sulfaattipitoisuuksia havaitaan erityisesti rannikkoalueiden vanhan merenpohjan alueella sijaitsevissa pohjavesissä. Myös geologiset tekijät ja rikkilaskeuma aiheuttavat paikoin kohonneita sulfaattipitoisuuksia. Rannikkoseutuja lukuun ottamatta Suomen pohjavesien sulfaattipitoisuus on yleensä pieni. Hapettomissa olosuhteissa bakteerit saattavat pelkistää sulfaatin rikkivedyksi, joka havaitaan pahana hajuna ja makuna. Pienet määrät sulfaattia eivät juomavedessä haittaa, sitä on myös pullotetuissa, runsaasti mineraalisuoloja sisältävissä kivennäisvesissä. Suurina annoksia sulfaateilla on laksatiivisia vaikutuksia.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) on sulfaatille asetettu 250 mg/l laatutavoite. Huomioitavaa on, että vesijohtomateriaalien syöpymisen (korroosiovaikutusten) ehkäisemiseksi sulfaattipitoisuuden tulisi olla alle 150 mg/l. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) on vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle annettu vastaava laatutavoite. Valtioneuvoston asetuksessa (341/2009) pohjavesissä esiintyvän sulfaatin ympäristönlaatunormi on 150 mg/l.
Vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi tulisi kloridipitoisuuden olla alle 25 mg/l, sulfaattipitoisuuden alle 150 mg/l ja sähkönjohtavuuden alle 250 µS/cm. Syövyttävyyttä vähentää riittävä alkaliteetin määrä ja pH:n nostaminen noin 8 tasolle. Suomen pohjavesissä alkaliteettiä tulisi yleensä lisätä korroosion vähentämiseksi esim. alkaloivia massoja kuten kalkkikiveä käyttäen. Lämminvesilaitteisiin kertyvien kalkkisaostumien välttämiseksi alkaliteettia ei tule kuitenkaan nostaa liian korkeaksi, vaikka sille ei mitään suositusarvoja ole annettukaan.
Sulfaatin poisto kaivovedestä
Sulfaatti voidaan poistaa vedestä
ioninvaihdolla ja
käänteisosmoosilla. Neuvoja kannattaa kysyä luotettavilta laitetoimittajilta ja laitteelta kannattaa vaatia toimivuustakuu. Vaihtoehto on myös vedenhankinta muualta.
Ioninvaihdolla voidaan sitoa tietyt ionimuotoiset yhdisteet yleensä orgaaniseen ioninvaihtohartsiin. Massat jaetaan kationivaihtomassoihin, anioninvaihtomassoihin ja sekamassoihin. Poistettavat ionit "vaihtuvat" haitattomampiin ioneihin.
Käänteisosmoosilla voidaan poistaa suurin osa erilaisista ioneista.
Nano- ja käänteisosmoosia kannattaa käyttää kotitaloudessa vain ruoanlaittoon ja juomiseen käytettävän veden käsittelemiseksi menetelmän korkeahkon hinnan vuoksi. Nämä vaativat myös usein esikäsittelyä, esimerkiksi raudan, mangaanin, kovuuden ja kiintoaineen poiston alle valmistajan ilmoittaman rajan, jotta ne eivät tukkeutuisi.
Kotitalouskäyttöön tarkoitetuissa laitteissa on usein esisuodatus sekä aktiivihiilisuodatus ennen ja jälkeen kalvoyksikön.
Kotitalouteen tarkoitetut ns. tiskipöytämalliset nanosuodatus- ja käänteisosmoosilaitteet toimivat yleensä normaalilla verkostopaineella (2,5 - 4 bar), mutta käsiteltävän veden ominaisuudet voivat vaikuttaa painevaatimuksiin.
Kalvoyksiköiden kestoikä on 2 - 3 vuotta. Kalvon laatu vaikuttaa ratkaisevasti laitteen tehoon ja on aina sovitettava käsiteltävän veden ominaisuuksien mukaisesti.
Osassa tapauksista joudutaan käsittelemään kaikki käyttövesi kalvosuodatuksella, koska vesilaitteet eivät kestä suolaa. Suuri suolamäärä hajottaa kaikki metalliset vesikalusteet, kuten pesukoneet, jopa muutamassa vuodessa.
[/collapse]
[collapse otsikko="Pohja- ja kaivoveden kovuus" ]
Pohjaveden kovuus johtuu etupäässä veden sisältämästä kalsiumista ja magnesiumista, mutta kovuutta aiheuttavat myös rauta ja mangaani. Suomessa pohjavedet ovat yleensä pehmeitä, mutta kalkkikivialueilla kovuus voi olla suurikin. Suuri kovuus aiheuttaa kattilakiven muodostusta lämminvesijärjestelmissä, pieni kovuus taas lisää korroosioriskiä. Kovuuden yksikkö on mmol/l, mutta se voidaan ilmaista myös saksalaisina kovuusasteina (°dH). 1 °dH vastaa 10 mg CaO ja 0,178 mmol/l.
Jos veden kovuus on alhainen (alle 0,5 mmol/l tai 3°dH) samalla kun alkaliteetti on alhainen, voi vesi syövyttää metalliputkia. Jos kovuus on korkea (yli 1,0 mmol/l tai 6 °dH), tukkeutuvat suihkun ritilät helposti ja kalkkia voi saostua lämminvesijärjestelmään.
Kovuudelle ei ole asetettu raja-arvoja Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001).
Kaivoveden kovuuden vähentäminen
Kovuus voidaan poistaa
ioninvaihdolla. Veden pH, alkaliteetti ja kovuus muodostavat varsin monimutkaisen kemiallisen kokonaisuuden, jonka arvioimiseksi suositellaan asiantuntijoiden käyttöä. Veden kovuus lisääntyy yleensä, kun se alkaloidaan kalkkikivellä. Kovuutta vähennetään vain silloin, kun vesi on erittäin kovaa, jolloin kuumavesijärjestelmiin muodostuu kattilakiveä ja putket ja vesikalusteet tukkeutuvat. Eräillä teollisuuden aloilla ja energiantuotannossa kovuus poistetaan prosessivedestä.
Ioninvaihdolla voidaan sitoa tietyt ionimuotoiset yhdisteet yleensä orgaaniseen ioninvaihtohartsiin. Massat jaetaan kationivaihtomassoihin, anioninvaihtomassoihin ja sekamassoihin. Poistettavat ionit "vaihtuvat" haitattomampiin ioneihin, kuten natriumiin tai kloridiin. Ioninvaihtosuodattimia käytetään raudan ja mangaanin poistoon (vain pelkistynyt rauta, hapettunut rauta tukkii ioninvaihtomassan) ja kovuussuolojen vähentämiseen (kationinvaihto), nitraatin ja uraanin poistoon (anioninvaihto) sekä humuksen poistoon (anioninvaihto tai sekamassa).
Kun massan kapasiteetti on kulunut loppuun, se elvytetään yleensä vahvalla ruokasuolaliuoksella, jolloin poistettavat ionit huuhtoutuvat viemäriin. Elvytys käynnistetään joko kellon tai virtaaman ohjaamana.
[/collapse]"
["post_title"]=>
string(30) "Kaivoveden laatu ja käsittely"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "kaivoveden-laatu-ja-kasittely"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-10-16 13:05:18"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-10-16 10:05:18"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1197"
["menu_order"]=>
int(496)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[341]=>
object(WP_Post)#16815 (24) {
["ID"]=>
int(1169)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-29 09:23:22"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-29 06:23:22"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(33) "Kaivoveden laadun tutkituttaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "kaivoveden-laadun-tutkituttaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-29 09:23:22"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-29 06:23:22"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1169"
["menu_order"]=>
int(505)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[342]=>
object(WP_Post)#16814 (24) {
["ID"]=>
int(1166)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-29 09:19:14"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-29 06:19:14"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(20) "Kaivovesikysymyksiä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(19) "kaivovesikysymyksia"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-29 09:19:14"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-29 06:19:14"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1166"
["menu_order"]=>
int(506)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[343]=>
object(WP_Post)#16813 (24) {
["ID"]=>
int(1163)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-29 09:12:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-29 06:12:52"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(116) "Cumulative geological, regional and site-specific factors affecting groundwater quality in domestic wells in Finland"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(115) "cumulative-geological-regional-and-site-specific-factors-affecting-groundwater-quality-in-domestic-wells-in-finland"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-29 09:12:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-29 06:12:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1163"
["menu_order"]=>
int(507)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[344]=>
object(WP_Post)#16812 (24) {
["ID"]=>
int(1157)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-29 09:02:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-29 06:02:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(87) "Valtakunnallinen kaivovesitutkimus – talousveden laatu ja siihen vaikuttavat tekijät"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(82) "valtakunnallinen-kaivovesitutkimus-talousveden-laatu-ja-siihen-vaikuttavat-tekijat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-29 09:06:10"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-29 06:06:10"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1157"
["menu_order"]=>
int(508)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[345]=>
object(WP_Post)#16811 (24) {
["ID"]=>
int(1148)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-24 15:53:41"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-24 13:53:41"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(76) "Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(72) "tuhat-kaivoa-suomen-kaivovesien-fysikaalis-kemiallinen-laatu-vuonna-1999"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-24 15:53:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-24 13:53:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1148"
["menu_order"]=>
int(510)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[346]=>
object(WP_Post)#16810 (24) {
["ID"]=>
int(1145)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-24 15:46:27"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-24 13:46:27"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(25) "Kaivon huollon vuosikello"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(25) "kaivon-huollon-vuosikello"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-24 15:46:27"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-24 13:46:27"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1145"
["menu_order"]=>
int(511)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[347]=>
object(WP_Post)#16809 (24) {
["ID"]=>
int(1142)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-24 15:39:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-24 13:39:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(33) "Kysymyksiä kaivon rakentamisesta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "kysymyksia-kaivon-rakentamisesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-08-07 16:22:09"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-08-07 13:22:09"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1142"
["menu_order"]=>
int(512)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[348]=>
object(WP_Post)#16808 (24) {
["ID"]=>
int(1137)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-24 15:33:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-24 13:33:12"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(30) "Kysymyksiä kaivon sijainnista"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "kysymyksia-kaivon-sijainnista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-24 15:34:03"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-24 13:34:03"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1137"
["menu_order"]=>
int(513)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[349]=>
object(WP_Post)#16807 (24) {
["ID"]=>
int(983)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-15 10:24:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-15 08:24:04"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(35) "Jätevesijärjestelmän omaseuranta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "jatevesijarjestelman-omaseuranta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-14 10:12:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-14 08:12:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=983"
["menu_order"]=>
int(540)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[350]=>
object(WP_Post)#16806 (24) {
["ID"]=>
int(980)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-15 10:17:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-15 08:17:21"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(79) "Pienet AVL 20 – 99 puhdistamot - Opas puhdistamonhoitajille ja viranomaisille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(73) "pienet-avl-20-99-puhdistamot-opas-puhdistamonhoitajille-ja-viranomaisille"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-14 10:11:48"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-14 08:11:48"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=980"
["menu_order"]=>
int(541)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[351]=>
object(WP_Post)#16805 (24) {
["ID"]=>
int(976)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-15 10:11:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-15 08:11:48"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(30) "Pienpuhdistamoiden huolto-opas"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "pienpuhdistamoiden-huolto-opas"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-14 10:11:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-14 08:11:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=976"
["menu_order"]=>
int(542)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[352]=>
object(WP_Post)#16804 (24) {
["ID"]=>
int(972)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-15 09:27:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-15 07:27:11"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(18) "Avloppsvattenguide"
["post_excerpt"]=>
string(129) "Koncis avloppsvattenguide om alternativen för fastighetsspecifika system, avloppsvattnets miljökonsekvenser och lagstiftningen."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(18) "avloppsvattenguide"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 10:05:51"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 07:05:51"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=972"
["menu_order"]=>
int(543)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[353]=>
object(WP_Post)#16803 (24) {
["ID"]=>
int(968)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-15 09:22:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-15 07:22:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(13) "Jätevesiopas"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(12) "jatevesiopas"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-14 10:10:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-14 08:10:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=968"
["menu_order"]=>
int(544)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[354]=>
object(WP_Post)#16802 (24) {
["ID"]=>
int(949)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-11 15:19:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-11 13:19:02"
["post_content"]=>
string(6301) "Det går att undersöka hur de fastighetsspecifika systemen för behandling av avloppsvatten fungerar bland annat genom att ta prover på renat avloppsvatten. På grund av variationer i kvaliteten bör provet som ska analyseras tas från så många delprov som möjligt, som ett kombinerat samlingsprov eller med en automatisk samlingsprovtagare. Ett resultat som grundar sig på endast en provtagning eller en undersökningstidpunkt kan ge en felaktig bild av systemets funktion som helhet.
Belastningstal
Kraven på att minska belastningen enligt avloppsvattenförordningen gäller den så kallade kalkylerade inkommande belastningen. När reningsverkets funktion undersöks innebär detta att det prov som ska analyseras tas från det renade avloppsvattnet och jämförs med det obehandlade avloppsvattnets belastning, som fastställts med hjälp av belastningstalet. Avloppsvatten som kommer till reningsverket analyseras oftast inte, utan enbart renat vatten.
Belastningstalet bestämmer den genomsnittliga belastningen av obehandlat hushållsavloppsvatten som en invånare producerar (BOD, fosfor, kväve) i gram per dygn.
Standardbelastningstalet försvårar jämförbarheten mellan olika situationer, eftersom koncentrationen för varje parameter varierar i och med olika vattenmängder. Exempel för kväve:
Bestämning av reningseffekten
Reningsverkets funktion, det vill säga reningseffekten, kan beräknas med hjälp av ovan nämnda belastningstal och den uppmätta halten i utgående avloppsvatten med hjälp av formeln nedan.
Grått avloppsvatten
Om ett system som separerar avloppsvatten används, till exempel en torrtoalett eller sluten tank för svart avloppsvatten, beaktas detta vid beräkningen av reningseffekten. Reningskraven (på basnivå BOD 80 procent, P 70 procent och N 30 procent) jämförs med reningsgraden för hela fastighetens hela avloppsvattensystemet enligt formlerna nedan.
Vattenförbrukning
Enligt en undersökning som Työtehoseura gjorde 2020 är den genomsnittliga totalförbrukningen i hushåll 113 l/pers./dygn och vattenförbrukningen i småhus (egnahemshus och parhus) något mindre, i genomsnitt 111 l/pers./dygn. Det finns dock betydande skillnader i vattenförbrukningen mellan hushållen: enligt undersökningen klarar sig några av dem som förbrukar minst med mindre än 50 liter per dygn, medan de som förbrukar mest kan använda mer än 300 liter vatten per dygn.
|
Allt avloppsvatten
l/pers./dygn
|
Grått avloppsvatten
l/pers./dygn |
n
(tot. 1 750) |
Procentandel
|
|
under 50
|
under 43 |
123 |
7 |
|
50–99
|
43–84 |
731 |
41,8 |
|
100–149
|
85–127 |
607 |
34,7 |
| 150–199 |
128–169 |
193 |
11
|
| 200–299 |
170–254 |
70 |
4
|
| 300 eller mer |
254 eller mer |
26 |
1,5
|
Fördelningen av vattenförbrukningen i hushåll (Källa:
Vedenkulutus – Motiva)
Vattenanvändningen fördelas mellan olika funktioner. Det är värt att notera att toalettvatten, som orsakar den största belastningen (fosfor och kväve), utgör endast 15 procent av den totala vattenförbrukningen. Resterande 85 procent är så kallat grått avloppsvatten, av vilket vatten från köket (17,5 procent) innehåller största delen av det organiska materialet (BOD).
Bestämningen av reningseffekten grundar sig på standardbelastningstalet, som används även i undantagsfall. Till exempel i gråvatten från en restaurang finns det en större andel diskvatten än normalt och därför är andelen organiskt material större, men belastningstalet är detsamma (30 g/pers./dygn). Detta försvårar för sin del jämförbarheten mellan olika situationer."
["post_title"]=>
string(38) "ABC för beräkning av reningsresultat"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "abc-for-berakning-av-reningsresultat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-19 10:17:06"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-19 07:17:06"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=949"
["menu_order"]=>
int(545)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[355]=>
object(WP_Post)#16801 (24) {
["ID"]=>
int(944)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-11 13:46:40"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-11 11:46:40"
["post_content"]=>
string(6757) "[caption id="attachment_405" align="alignnone" width="556"]
Kuva: Pajupuhdistamo Oy[/caption]
Principer för och skeden i behandlingen av avloppsvatten
Avloppsvattnet leds till en början till en slamavskiljare, som i allmänhet är tredelad. Slamavskiljarna töms minst en gång om året.
Från slamavskiljarna sprids avloppsvattnet med hjälp av tyngdkraften till en pumpenhet. Pumpen är nödvändig för att avloppsvattnet effektivt ska kunna spridas till hela det planterade området och till alla videplantor. Pumpens energiförbrukning beror förutom på mängden vatten som pumpas även på avståndet mellan reningsverket och pumpen. I en medelstor familj är den årliga förbrukningen cirka 30 kWh. Det slutna systemet har inget utlopp, utan avloppsvattnet används för produktion av biomassa. Det är således inte möjligt att mäta reningseffekten med traditionella metoder.
Videreningsverkets uppbyggnad och installation
När ett videreningsverk byggs är det viktigt att följa tillverkarens dimensioneringar. Rätt dimensionering av planteringarna och arealen förhindrar uttorkning och överströmning. Videreningsverket ska helst byggas på jämn mark som är så utsatt för direkt solljus och vind som möjligt, vilket främjar avdunstningen. Reningsverket är ett grönområde där det också går bra att plantera till exempel blommor, så det lämpar sig för trädgårdstomter. Tomten ska dock vara tillräckligt stor för att bygga reningsverket.
Den areal som reningsverket kräver varierar beroende på objektet. Vid dimensioneringen beaktas den årliga mängden avloppsvatten samt den genomsnittliga nederbörden och avdunstningen. Ett videreningsverk är i allmänhet 6–8 meter brett, vilket är ett optimalt mått för sex viderader och fördelningsenheter. Längden kan vara upp till 60 meter, men för enfamiljshushåll krävs sällan mer än 30 meter. Det största videreningsverket som byggts i Finland har dimensionerats för sex fastigheter. Det har tre separata bassänger och avloppsvattnet pumpas turvis till olika bassänger. Det minsta reningsverket, 4 x 8 meter, har byggts för en kontorsfastighet för en person.
Bassängen görs cirka 1,5 meter djup och kanterna har en lutning på 45 grader. Om jordmånen inte tillåter en så djup bassäng kan en del av bassängerna vara grundare i ett reningsverk med flera bassänger. På bassängens botten finns ett dräneringsrör som gör det möjligt att kontrollera vattenståndet och vid behov tömma vattnet någon annanstans.
Bassängen kläs med flexibel PE-plast, som skyddas på båda sidor med ett lager geotextil. Efter att inspektions- och dräneringsröret har monterats fyller man bassängen ungefär till hälften med jord som grävts upp ur bassängen. Om jordmaterialet är mycket ler- eller slamhaltigt är det viktigt att tillsätta tvättad sand för att garantera att vatten och näringsämnen sprids. Cirka 10 cm ovanpå sandlagret placeras tillverkarens spridningslager (av BIO-BLOK-moduler), i vilket vattnet sprids längs bassängens mittaxel. Till sist täcks reningsverket med ännu ett jordlager.
Videplantorna planteras mellan mitten av mars och början av maj, och avloppsvatten leds till reningsverket genast efter planteringen. Under vegetationsperioden använder videplantorna avloppsvattnet och de näringsämnen det innehåller samt regnvattnet som faller i bassängen. På så sätt har bassängen plats för det vatten som samlas i bassängen vintertid. Det har observerats att vide avdunstar mycket vatten även efter att bladen har fallit, så reningsverket är aktivt också i början av vintern. Tre sorters utvalda hybridkloner av vide (
Salix viminalis) planteras i regel i ett videreningsverk. Videbestånden har något olika egenskaper, vilket garanterar ett effektivt reningsresultat. En annan fördel med flera videbestånd är att videplantornas tillväxt periodiseras över en längre tidsperiod och att vegetationens sjukdomsresistens förbättras.
Videplantorna planteras genom plasten som lagts ut i botten på reningsverket. Det bidrar till att bekämpa ogräs under det första året samt att styra överskottsvatten förbi växtunderlaget till dräneringsrören under regniga somrar. Senare växer ogräs inte längre så kraftigt att det gör skada i videbeståndet. Plasten kan avlägsnas året efter planteringen.
[caption id="attachment_406" align="alignnone" width="611"]
Kuva: Pajupuhdistamo Oy[/caption]
Reningsverkets användning och underhåll
Det finns inga särskilda begränsningar för användningen av ett videreningsverk, men reningsverket måste skötas för att fungera korrekt. Det är också viktigt att fastigheter som anslutits till ett videreningsverk inte använder starka rengöringsmedel – detsamma gäller naturligtvis alla fastighetsspecifika system för behandling av avloppsvatten. På så sätt undviker man att skadliga ämnen samlas i marken.
Under det första året måste videreningsverkets funktion följas upp varje månad. Följande kontrolleras vid reningsverket:
- vattennivån: om vattenytan är hög (mindre än 0,1 m över markytan), ska nivån sänkas genom att pumpas ut vatten genom dräneringsröret,
- ogrässituationen: ogräs rensas vid behov,
- videplantornas tillväxt: i mitten av augusti bör videplantorna vara cirka två meter höga,
- de elektriska pumparnas funktion,
- slamavskiljaren: ändamålsenlig funktion,
- jämförelse av vattennivån i och utanför reningsverket via kontrollbrunnarna.
Precis innan tjälen går ur marken beskärs alla videplantorna till cirka 15 cm. Om plantorna har planterats genom plast kan plasten avlägsnas. Slamavskiljaren töms på slam och fylls med vatten som pumpas för att rengöra fördelningsledningarna.
Under de följande åren är underhållsåtgärderna färre: pumparnas funktion säkerställs tidvis, och slamavskiljaren och videplantornas tillväxt kontrolleras. Från och med det tredje året beskärs en del av videplantorna varje år. Slamavskiljaren töms en gång om året och samtidigt sköljs fördelningsledningarna genom att pumpa vatten genom dem.
Ett videreningsverks livslängd uppskattas vara 20–30 år.
Tillverkare/importör
Pajupuhdistamo Oy
www.pajupuhdistamo.fi
Tfn 0442509663"
["post_title"]=>
string(15) "Videreningsverk"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(15) "videreningsverk"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-11 13:06:00"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-11 10:06:00"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=944"
["menu_order"]=>
int(546)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[356]=>
object(WP_Post)#16800 (24) {
["ID"]=>
int(942)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-11 13:36:36"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-11 11:36:36"
["post_content"]=>
string(2791) "Det är en betydande principiell skillnad mellan en markbädd och en markinfiltrationsanläggning. I markinfiltrationsanläggningen transporteras det filtrerade avloppsvattnet ner till grundvattnet. I markbädden samlas det filtrerade avloppsvattnet i dräneringsledningar och leds till en utloppsplats, till exempel ett öppet dike. En markbädd är en bra metod när jordmånen inte dräneras tillräckligt bra eller man vill minimera risken för förorening av grundvattnet. Byggandet av en markbädd kan förhindras av en hög grundvattennivå eller klippig mark.
I en markbädd bryts de organiska ämnena i avloppsvattnet ner i det mikroblager som normalt bildas i den övre delen av filterskiktet (se illustrationen). Fosfor binds bland annat till jordmånens korn. Vanlig filtersand kan binda endast en begränsad mängd fosfor, så fosforreningen måste ofta förbättras genom att använda biotit eller annat specialtillverkat filtermaterial, antingen för sig eller som ett separat lager. Ett annat alternativ är att kombinera en separat fosforrening med behandlingssystemet för avloppsvatten antingen före eller efter markbädden. Kvävet i avloppsvattnet oxideras till nitrat och kan delvis försvinna ur systemet i form av kvävgas. Det har konstaterats att bakterierna i avloppsvattnet till stor del förstörs i markbädden.
När en markbädd planeras måste man avgöra om systemet ska isoleras så att det är vattentätt eller inte. Lösningen påverkas av grundvattenförhållandena och brunnarnas (vattentäkternas) läge. En tumregel är att om grundvattenförhållandena inte hindrar markinfiltrering kan också en markbädd byggas utan vattenisolering. I annat fall krävs isolering. När isoleringen planeras är det bra att beakta att den biologiska nedbrytningsprocessen i filterlagret behöver syre, som systemet också får från luften i de ovanliggande jordlagren.
På platser där det är ont om utrymme kan man utnyttja en fabrikstillverkad markbädd med biomoduler. För biomodulerna behövs cirka 15 m². I en markbädd med moduler förbehandlas avloppsvattnet i en tredelad slamavskiljare och leds genom fördelningsledningar antingen direkt eller via en fördelningsbrunn till spridningsledningarna. Markbädden med moduler består av ett spridningslager, ett filterskikt och ett dräneringslager. Biomodulerna ersätter makadamen i spridningslagret i en normal markbädd och fungerar vid sidan av filtersanden som växtunderlag för mikroorganismerna i den biologiska processen."
["post_title"]=>
string(9) "Markbädd"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(8) "markbadd"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-21 12:53:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-21 09:53:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=942"
["menu_order"]=>
int(547)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[357]=>
object(WP_Post)#16799 (24) {
["ID"]=>
int(939)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-11 13:30:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-11 11:30:11"
["post_content"]=>
string(2558) "Det är en betydande principiell skillnad mellan en markinfiltrationsanläggning och en markbädd. I markinfiltrationsanläggningen transporteras det filtrerade avloppsvattnet ner till grundvattnet. I markbädden samlas det filtrerade avloppsvattnet i dräneringsledningar och leds till en utloppsplats, till exempel ett öppet dike.
Vid markinfiltration bryts det organiska materialet i avloppsvattnet ner i det mikroblager som normalt bildas i den övre delen av jordlagret under spridningslagret (se illustrationen). För att den biologiska reningsprocessen ska fungera krävs att det finns tillräckligt med syre i marken.
Syretillförseln sköts i huvudsak via luftningsrör, men ytkonstruktionerna får inte göras så lufttäta att nedbrytningen av organiskt material i bioskiktet förhindras.
Markinfiltrationens biologiska process avlägsnar fosfor. Fosfor binds bland annat till jordmånens korn. Det kan vara nödvändigt att effektivera fosforreningen vid markbehandling, i synnerhet om reningskraven är strängare än grundnivån. Fosfor kan fällas ut före behandlingssystemet genom att dosera en fosforfällningskemikalie till exempel i avloppet som leder till slamavskiljaren. Fosforfällningen urskiljs när den sjunker ner i slamavskiljaren.
Vid markinfiltration oxideras kväve till nitrat och kan delvis försvinna ur systemet i form av kvävgas. Som nitrat sprids kväve lätt till grundvattnet. Största delen av bakterierna i avloppsvattnet dör i ett ganska tidigt skede, men i synnerhet virus har konstaterats kunna spridas långt med grundvattnet. Även klorider och sulfater i avloppsvattnet sprids ofta med grundvattnet.
När markinfiltration planeras är det viktigt att utreda bland annat följande:
- Infiltrerat avloppsvatten får inte spridas till någons brunn (vattentäkt).
- Mellan infiltrationspunkten och den högsta möjliga grundvattennivån ska finnas ett tillräckligt tjockt jordlager som renar avloppsvattnet tillräckligt.
- Jordmaterialet ska leda avloppsvattnet på lämpligt sätt, det vill säga jordmånens kornstorlekskurva faller inom det område som anges i anvisningarna.
- Om det finns kommunspecifika bestämmelser om markinfiltration i miljöskyddsföreskrifterna.
"
["post_title"]=>
string(16) "Markinfiltration"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(16) "markinfiltration"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-21 12:54:39"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-21 09:54:39"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=939"
["menu_order"]=>
int(548)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[358]=>
object(WP_Post)#16798 (24) {
["ID"]=>
int(936)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-11 13:08:50"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-11 11:08:50"
["post_content"]=>
string(2313) "
Infiltrationsgrop eller stenkista
En infiltrationsgrop eller stenkista lämpar sig endast för mycket små mängder avloppsvatten. I dessa infiltreras avloppsvattnet som sådant i marken och syftet är endast att förhindra att vatten samlas i pölar eller rinner direkt ut i vattendrag. När man talar om att leda avloppsvatten ut i marken avses i allmänhet just en infiltrationsgrop eller stenkista. Att leda ut avloppsvatten i marken är ingen egentlig behandling av avloppsvatten. Jordmånen i infiltrationsgropen eller stenkistan ska vara vattengenomsläpplig.
[caption id="attachment_1458" align="alignnone" width="490"]
Imeytyskuopan rakenne.[/caption]
Infiltrationsbrunn
En infiltrationsbrunn för avloppsvatten är så kallad enkel markbehandling eller kontrollerad infiltration av avloppsvatten. Avloppsvattnet infiltreras i marken så att det inte hamnar direkt i grundvattnet. Den biologiska aktiviteten i marken liknar egentlig jordmånsbehandling, där det organiska materialet i avloppsvattnet bryts ned. En infiltrationsbrunn lämpar sig främst för behandling av små mängder avloppsvatten eller tvättvatten från bastun.
[caption id="attachment_1460" align="alignnone" width="499"]
Imeytyskaivon rakenne.[/caption]
Tillverkare av infiltrationsbrunnar:
"
["post_title"]=>
string(40) "Infiltrationsgrop och infiltrationsbrunn"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "infiltrationsgrop-och-infiltrationsbrunn"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-21 12:45:53"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-21 09:45:53"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=936"
["menu_order"]=>
int(549)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[359]=>
object(WP_Post)#16797 (24) {
["ID"]=>
int(928)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-11 10:05:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-11 08:05:25"
["post_content"]=>
string(4680) "
1. Syftet med webbplatsen om reningsverk
Uppgifterna om anläggningar och metoder för behandling av avloppsvatten på Finlands miljöcentrals (SYKE) webbplats sammanställs enligt
3 § i statsrådets förordning om behandling av hushållsavloppsvatten i områden utanför avloppsnätet (157/2017). På webbplatsen samlas information om behandlingsanläggningar och -metoder för avloppsvatten som är allmänt tillgängliga i Finland. Om det finns tillräckligt omfattande resultat av forskning som genomförts av opartiska och pålitliga aktörer beaktas resultaten i en bedömning av funktionen i förhållande till kraven i förordningen (se punkt 4).
Webbplatsen administreras med opartiskhet och ett teknikneutralt framställningssätt.
2. Initiativ och respons
- Initiativet till en ny metod och/eller reningsverk kan komma från olika instanser, till exempel från tillverkare av anläggningar, intressentgrupper eller respons på webben. Även SYKE följer regelbundet utvecklingen inom branschen och kompletterar webbplatsen på eget initiativ.
- All annan respons (korrigeringar av den befintliga webbplatsen, utvecklingsförslag, kommentarer) på den befintliga webbplatsen registreras och behandlas också.
- Initiativ och respons registreras på en arbetslista som upprätthålls av webbplatsens administratör. Punkterna på listan behandlas i den ordning de kommit in.
3. Ny metod- eller anläggningssida
- Uppgifterna sammanställs på ett enhetligt sätt på de anläggningsspecifika sidorna enligt mallen "Anläggningssidornas disposition". Samma mall används till att beskriva minireningsverk avsedda för behandling av gråvatten. Uppgifterna sammanställs av SYKEs personal tillsammans med en representant för företaget.
- Om basuppgifterna har samlats in vid SYKE skickas texten på anläggningssidorna till företaget för granskning.
- Sidorna färdigställs vid SYKE och texten redigeras i den form som beskrivs i mallen.
- Om det handlar om en produktfamilj skapas en anläggningssida, som beskriver egenskaperna hos de olika produkterna i gruppen.
- Observera följande angående anläggningssidornas innehåll:
- På anläggningssidorna beskrivs endast de egenskaper som räknas upp i mallen. Andra uppgifter kan läggas till, om de har ett väsentligt samband med reningsverkets användning och funktion.
- Om produkten omfattas av tillämpningsområdet för CE-märkning ska företaget lämna följande dokument till administratören för webbplatsen om reningsverk:
- CE-märkning och andra handelsdokument som levereras till kunden med produkten
- prestandadeklaration
- rapporter om testning och/eller bedömning av vattentäthet, reningseffektivitet och strukturella egenskaper (EN 12566-3 + A1, bilagorna A–C)
- En undersökning av funktionsdugligheten i anslutning till CE-märkningen kan refereras på samma sätt som andra undersökningar.
4. Ny forskningssida
- Uppgifterna om forskning sammanställs på ett enhetligt sätt, såsom beskrivs i mallen "Forskningssidornas disposition". Bedömningar av reningsresultaten görs enligt beskrivningen i anvisningen.
- Forskningssidan länkas till de metoder eller anläggningar som forskningen behandlar.
- Förutsättningarna för användningen av forskningsresultaten som bedömningsgrund är:
- Forskningsresultaten har publicerats så att man kan hänvisa till dem (till exempel bok, rapport, artikel).
- Prover av behandlat avloppsvatten från reningsverken i fråga har analyserats minst fyra gånger och under olika årstider.
- Avloppsvattenprovernas representativitet har säkerställts.
- Analysen och provtagningen har genomförts systematiskt. Resultaten rapporteras i sin helhet. Av rapporten framgår tydligt vilka testade resultat som presenteras – resultaten av reningen av grått, svart eller allt avloppsvatten.
- Forskaren och rapportören är en opartisk forskningsanstalt eller någon annan instans som kan anses vara tillförlitlig och oberoende och som använder tillräckligt vetenskapliga forskningsmetoder (till exempel en högskola, ett riksomfattande eller regionalt utvecklingsprojekt, en vattenskyddsförening). Anläggningstillverkarens egna undersökningar refereras inte.
- Anläggningens funktion utvärderas.
- Väsentliga observationer i undersökningen kan beskrivas kort.
"
["post_title"]=>
string(52) "Funktionsbeskrivning för webbplatsen om reningsverk"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(51) "funktionsbeskrivning-for-webbplatsen-om-reningsverk"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-24 14:56:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-24 12:56:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=928"
["menu_order"]=>
int(550)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[360]=>
object(WP_Post)#16796 (24) {
["ID"]=>
int(874)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-04 10:56:49"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 08:56:49"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(61) "Avloppsvatten i glesbygdsområden – Lagstiftning och praxis"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(56) "avloppsvatten-i-glesbygdsomraden-lagstiftning-och-praxis"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-04 10:56:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 08:56:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=874"
["menu_order"]=>
int(559)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[361]=>
object(WP_Post)#16795 (24) {
["ID"]=>
int(865)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-04 09:33:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 07:33:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(62) "Haja-asutuksen jätevedet – Lainsäädäntö ja käytännöt"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(50) "haja-asutuksen-jatevedet-lainsaadanto-ja-kaytannot"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-04 09:33:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 07:33:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=865"
["menu_order"]=>
int(562)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[362]=>
object(WP_Post)#16794 (24) {
["ID"]=>
int(861)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-04 09:19:32"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 07:19:32"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(76) "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(74) "hallituksen-esitys-eduskunnalle-laiksi-ymparistonsuojelulain-muuttamisesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-04 09:42:19"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 07:42:19"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=861"
["menu_order"]=>
int(563)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[363]=>
object(WP_Post)#16793 (24) {
["ID"]=>
int(839)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-03 08:45:31"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-03 06:45:31"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(21) "Arseeni pohjavesissä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(20) "arseeni-pohjavesissa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-03 08:45:31"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-03 06:45:31"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=839"
["menu_order"]=>
int(566)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[364]=>
object(WP_Post)#16792 (24) {
["ID"]=>
int(834)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-02 15:40:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-02 13:40:21"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(48) "Kaivovedestä tutkittavat aineet ja ominaisuudet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(47) "kaivovedesta-tutkittavat-aineet-ja-ominaisuudet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-02 15:41:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-02 13:41:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=834"
["menu_order"]=>
int(567)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[365]=>
object(WP_Post)#16791 (24) {
["ID"]=>
int(786)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-31 10:19:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-31 08:19:25"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(45) "Frågor om underhåll och skötsel av brunnen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "fragor-om-underhall-och-skotsel-av-brunnen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-31 10:19:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-31 08:19:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=786"
["menu_order"]=>
int(571)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[366]=>
object(WP_Post)#16790 (24) {
["ID"]=>
int(782)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-31 10:04:42"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-31 08:04:42"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(46) "Kysymyksiä kaivon huollosta ja kunnostuksesta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(45) "kysymyksia-kaivon-huollosta-ja-kunnostuksesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-09-28 09:56:35"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 06:56:35"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=782"
["menu_order"]=>
int(572)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[367]=>
object(WP_Post)#16789 (24) {
["ID"]=>
int(779)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-31 09:11:27"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-31 07:11:27"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(24) "Att bygga en schaktbrunn"
["post_excerpt"]=>
string(86) "I anvisningen beskrivs i korthet de olika arbetsskedena i byggandet av en schaktbrunn."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(24) "att-bygga-en-schaktbrunn"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 10:09:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 07:09:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=779"
["menu_order"]=>
int(573)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[368]=>
object(WP_Post)#16788 (24) {
["ID"]=>
int(775)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-31 08:54:32"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-31 06:54:32"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(25) "Rengaskaivon rakentaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(25) "rengaskaivon-rakentaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-26 07:40:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-26 04:40:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=775"
["menu_order"]=>
int(574)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[369]=>
object(WP_Post)#16787 (24) {
["ID"]=>
int(768)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-28 15:03:42"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-28 13:03:42"
["post_content"]=>
string(390) "Opas on julkaisu kolmessa osassa. Alla olevan ensimmäisen osan lisäksi saat ladattua loput luvut näiden linkkien kautta:
Luku 5 ja
Luvut 6-8."
["post_title"]=>
string(13) "Kaivon paikka"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(13) "kaivon-paikka"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-22 12:19:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-22 10:19:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=768"
["menu_order"]=>
int(575)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[370]=>
object(WP_Post)#16786 (24) {
["ID"]=>
int(712)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-26 16:16:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-26 14:16:24"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(41) "Sisäkuivakäymälän ABC – laitemallit"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "sisakuivakaymalan-abc-laitemallit"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-26 16:16:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-26 14:16:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=712"
["menu_order"]=>
int(585)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[371]=>
object(WP_Post)#16785 (24) {
["ID"]=>
int(708)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-26 16:14:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-26 14:14:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(38) "Sisäkuivakäymälän ABC – hankinta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "sisakuivakaymalan-abc-hankinta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-26 16:14:56"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-26 14:14:56"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=708"
["menu_order"]=>
int(586)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[372]=>
object(WP_Post)#16784 (24) {
["ID"]=>
int(703)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-26 16:11:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-26 14:11:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(58) "Sisäkuivakäymälän ABC – käymälätuotokset kiertoon"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(47) "sisakuivakaymalan-abc-kaymalatuotokset-kiertoon"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-26 16:11:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-26 14:11:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=703"
["menu_order"]=>
int(587)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[373]=>
object(WP_Post)#16783 (24) {
["ID"]=>
int(626)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-24 09:19:50"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-24 07:19:50"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(64) "Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(64) "ilmastonmuutoksen-vaikutukset-ja-sopeutumistarpeet-vesihuollossa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-10 08:50:14"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-10 06:50:14"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=626"
["menu_order"]=>
int(590)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[374]=>
object(WP_Post)#16782 (24) {
["ID"]=>
int(464)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-11 15:15:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-11 13:15:11"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(48) "Kestävä veden käyttö - vedenkäyttöselvitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "kestava-veden-kaytto-vedenkayttoselvitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-11 15:15:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-11 13:15:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=464"
["menu_order"]=>
int(620)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[375]=>
object(WP_Post)#16781 (24) {
["ID"]=>
int(448)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-11 15:03:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-11 13:03:11"
["post_content"]=>
string(6897) "Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuutta tutkitaan muun muassa ottamalla näytteitä puhdistetusta jätevedestä. Laatuvaihtelujen takia tutkittava näyte tulisi ottaa mahdollisimman useasta osanäytteestä yhdistettynä kokoomanäytteenä tai automaattisella kokoomanäytteen ottimella. Vain yhteen näytteenottoon tai tutkimusajankohtaan perustuva tulos voi antaa virheellisen kuvan järjestelmän toimivuuden kokonaisuudesta.
Kuormitusluku
Hajajätevesiasetuksessa säädetyt kuormituksen vähentämisvaatimukset kohdistuvat niin sanottuun laskennalliseen tulokuormitukseen. Puhdistamon toimivuutta tutkittaessa tämä tarkoittaa sitä, että tutkittava näyte otetaan puhdistetusta jätevedestä ja sitä verrataan kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Puhdistamoon tulevaa jätevettä ei useimmiten analysoida, vaan pelkästään sieltä lähtevä.
Kuormitusluku määrittää yhden asukkaan tuottaman käsittelemättömän talousjäteveden keskimääräisen kuormituksen (BHK, fosfori, typpi) grammoina vuorokaudessa.
Kuormistusluvut (KL) perustuvat hajajätevesiasetukseen (
2017/157). Mustan jäteveden kuormitusluku on saatu summaamalla hajajätevesiasetuksen liitteestä löytyvät virtsan ja ulosteen kuormitusluvut.
Vakiokuormitusluku vaikeuttaa eri tilanteiden vertailtavuutta, sillä eri vesimäärien myötä konsentraatio kunkin parametrin kuormitusluvulla vaihtelee. Esimerkki typelle:
Puhdistustehon määrittäminen
Puhdistamon toimivuus, eli puhdistusteho voidaan laskea edellä mainittujen kuormituslukujen ja mitatun lähtevän jäteveden näytteen pitoisuuden avulla käyttäen alla olevaa kaavaa.
Harmaat jätevedet
Jos käytössä on jätevesiä erotteleva järjestelmä, esimerkiksi kuivakäymälä tai umpisäiliö mustille jätevesille, huomioidaan tämä puhdistustehon laskemisessa. Puhdistusvaatimuksia (perustasolla BHK 80%, P 70% ja N 30%) verrataan koko kiinteistön koko jätevesijärjestelmän poistotehoon alla olevien kaavojen mukaisesti.
Vedenkulutus
Työtehoseuran vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan keskimääräinen kokonaiskulutus kotitalouksissa on 113 l/hlö/vrk ja vedenkulutus pientaloissa (omakotitalot ja paritalot) on hieman pienempi, keskimäärin 111 l/hlö/vrk. Vedenkulutuksessa on kuitenkin merkittäviä eroja kotitalouksien välillä: tutkimuksen mukaan muutamat vähiten kuluttavat pärjäävät alle 50 litralla vuorokaudessa, kun taas eniten kuluttavilla vettä voi kulua yli 300 litraa.
Linkki Työtehoseuran tutkimukseen
|
Kaikki jätevedet
l/hlö/vrk
|
Harmaat jätevedet
l/hlö/vrk |
n
(yht. 1750) |
Prosenttiosuus |
|
alle 50
|
alle 43 |
123 |
7
|
|
50-99
|
43-84 |
731 |
41,8 |
|
100-149
|
85-127 |
607 |
34,7 |
| 150-199 |
128-169 |
193 |
11
|
| 200-299 |
170-254 |
70 |
4
|
| 300 tai enemmän |
254 tai enemmän |
26 |
1,5
|
Vedenkulutuksen määrän jakautuminen kotitalouksissa (Lähde:
Vedenkulutus - Motiva)
Vedenkäyttö jakautuu eri toimintojen välille. Huomionarvoista on, että WC vedet, jotka aiheuttavat suurimman kuormituksen (fosfori ja typpi), muodostavat vain 15 % kokonaisvedenkulutuksesta. Loput 85 % on niin sanottua harmaata jätevettä, joiden osalta keittiöstä tulevat vedet (17,5 %) puolestaan sisältävät suurimman osan orgaanisesta aineksesta (BHK).
Puhdistustehon määrittäminen perustuu vakiokuormituslukuun, jota käytetään myös poikkeustapauksissa. Esimerkiksi ravintolan harmaissa vesissä on normaalia suurempi osuus tiskivesiä ja näin ollen orgaanisen aineksen osuus on suurempi, mutta kuormitusluku pysyy samana (30 g/hlö/vrk). Tämä vaikeuttaa osaltaan erilaisten tilanteiden vertailtavuutta."
["post_title"]=>
string(32) "Puhdistustuloksen laskemisen ABC"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "puhdistustuloksen-laskemisen-abc"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-07-30 11:56:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-07-30 08:56:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=448"
["menu_order"]=>
int(621)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[376]=>
object(WP_Post)#16780 (24) {
["ID"]=>
int(412)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-05 11:05:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-05 09:05:30"
["post_content"]=>
string(4102) "
1. Puhdistamosivuston tarkoitus
SYKEn puhdistamosivustolla olevat jätevesienkäsittelylaitteistoja ja -menetelmiä koskevat tiedot kootaan
Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (157/2017) 3 §:n velvoittamana. Sivustolle kootaan tietoja Suomessa yleisesti saatavilla olevista jätevesien käsittelylaitteistoista ja -menetelmistä. Jos käytössä on riittävän laajoja, puolueettomien ja luotettavien tahojen tekemiä tutkimustuloksia, niiden perusteella tehdään arvio toimivuudesta asetuksen vaatimuksiin nähden (ks. kohta 4).
Sivuston ylläpidossa noudatetaan tasapuolisuutta ja teknologianeutraalia esitystapaa.
2. Aloitteet ja palautteet
- Aloite uudesta menetelmästä ja/tai puhdistamosta voi tulla eri tahoilta, esim. laitevalmistajalta, sidosryhmältä tai nettipalautteesta. Myös SYKE seuraa säännöllisesti alalla tapahtuvaa kehitystä ja täydentää sivustoa oma-aloitteisesti.
- Myös kaikki muut palautteet (korjaukset olemassa oleviin sivustoihin, kehitysehdotukset, kommentit) olemassa olevaan sivustoon kirjataan ylös ja käsitellään.
- Aloitteet ja palautteet kirjataan sivuston ylläpitäjän hallinnoimaan työlistaan, joka puretaan saapumisjärjestyksessä.
3. Uusi menetelmä- tai laitesivu
- Laitepuhdistamoiden tiedot koostetaan sivustolle yhdenmukaisella tavalla. Samaa pohjaa käytetään kunkin laitepuhdistamon kuvaamiseen. Tiedot kokoaa SYKEn henkilökunta yhdessä yrityksen edustajan kanssa.
- Mikäli pohjatiedot on kerätty SYKEssä, laitesivujen teksti lähetetään yritykseen tarkistettavaksi.
- Viimeistelyvaihe tehdään SYKEssä ja teksti muokataan mallipohjassa kuvattuun muotoon.
- Mikäli on kyse tuoteperheestä, tehdään tuotteille yksi laitesivu, jolla kuvataan ryhmän eri tuotteiden ominaisuuksia.
- Laitesivuilla kerrotaan vain mallipohjassa lueteltuja ominaisuuksia. Muita tietoja voidaan lisätä, mikäli ne liittyvät oleellisesti puhdistamon käyttöön ja toimivuuteen.
- Mikäli tuote kuuluu CE-merkinnän soveltamisalaan, yrityksen on toimitettava puhdistamosivuston ylläpitäjälle seuraavat dokumentit:
- CE-merkintä ja muut tuotteen mukana asiakkaalle toimitettavat kaupalliset asiakirjat
- suoritustasoilmoitus
- raportit vesitiiviyden, puhdistustehokkuuden ja rakenteellisten ominaisuuksien testauksesta ja/tai arvioinnista (EN 12566-3 +A1, liitteet A-C)
- CE-merkintään liittyvä toimivuustutkimus voidaan referoida kuten muutkin tutkimukset.
4. Uusi tutkimussivu
- Tutkimuksesta koostetaan tiedot yhdenmukaisella tavalla.
- Tutkimussivu linkitetään niiden menetelmien tai laitteiden sivuille, joita tutkimuksessa käsitellään.
- Laitteen toimivuudesta tehdään sanallinen arvio asteikolla: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, riittämätön.
- Tutkimuksen oleellisia havaintoja voidaan kuvata lyhyesti.
- Edellytykset tutkimustulosten käytölle ovat:
- Tutkimustulokset on julkaistu siten että niihin voidaan viitata (esimerkiksi kirja, raportti, artikkeli).
- Käsitellyn jäteveden näytteitä on puhdistamoa kohti analysoitu vähintään neljästi ja eri vuodenaikoina.
- Jätevesinäytteiden edustavuus on varmistettu.
- Tutkimus ja näytteenotto on toteutettu suunnitelmallisesti. Tulokset raportoidaan kokonaisuudessaan. Raportista ilmenee selkeästi, mitä testattuja tuloksia esitetään – harmaiden, mustien vai kaikkien jätevesien puhdistustuloksia.
- Tutkimuksen tekijä ja raportoija on puolueeton tutkimuslaitos tai muu luotettavana ja riippumattomana pidettävä, riittävän tieteellisiä tutkimusmetodeja käyttävä taho (esimerkiksi korkeakoulu, valtakunnallinen tai seudullinen kehittämishanke, vesiensuojeluyhdistys). Laitevalmistajan omia tutkimuksia ei referoida.
"
["post_title"]=>
string(33) "Puhdistamosivuston toimintakuvaus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "puhdistamosivuston-toimintakuvaus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-01-03 09:19:58"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-01-03 07:19:58"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=412"
["menu_order"]=>
int(623)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[377]=>
object(WP_Post)#16779 (24) {
["ID"]=>
int(404)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-04 11:12:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-04 09:12:06"
["post_content"]=>
string(6359) "[caption id="attachment_405" align="alignnone" width="556"]
Kuva: Pajupuhdistamo Oy[/caption]
Valmistaja/maahantuoja
Pajupuhdistamo Oy
Puh. 0442509663
Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet
Jätevesi johdetaan aluksi saostussäiliöön, joka on yleensä kolmiosastoinen. Saostussäiliöt tyhjennetään vähintään kerran vuodessa.
Saostussäiliöistä jätevesi kulkeutuu painovoimaisesti pumppuyksikköön. Pumppu on välttämätön, jotta jätevesi saadaan levitettyä tehokkaasti koko istutetulle alueelle ja kaikkien pajujen käyttöön. Pumpun energiankulutus riippuu paitsi pumpattavan veden määrästä myös puhdistamon ja pumpun välisestä etäisyydestä. Keskikokoisen perheen taloudessa vuosikulutus on noin 30 kWh. Suljetussa järjestelmässä ei ole ulosvirtausta, vaan jätevesi käytetään biomassan tuotantoon. Puhdistustehoa ei siten ole mahdollista mitata perinteisin menetelmin.
Pajupuhdistamon rakenne ja asentaminen
Pajupuhdistamon rakentamisessa tulee noudattaa valmistajan antamia mitoituksia. Istutusten ja pinta-alan oikea mitoitus ehkäisee kuivumista ja ylivuotoja. Pajupuhdistamo rakennetaan mieluiten tasamaalle paikkaan, joka on mahdollisimman alttiina suoralle auringonvalolle ja tuulelle, mikä edistää haihtumista. Puhdistamo on viheralue, jolle voi istuttaa myös vaikkapa kukkia, joten se sopii puutarhatontille. Tontin pitää kuitenkin olla riittävän suuri puhdistamon rakentamiseen.
Puhdistamon vaatima pinta-ala vaihtelee kohteen mukaan. Mitoituksessa otetaan huomioon vuosittain syntyvä jätevesimäärä sekä keskimääräinen sadanta ja haihdunta. Pajupuhdistamo on yleensä 6–8 metriä leveä, mikä on optimaalinen mitta kuudelle pajurivistölle ja jakoyksikölle. Pituutta voi olla jopa 60 metriä, yhden perheen taloudelle kuitenkin harvoin yli 30 metriä. Suurin Suomeen rakennettu tämäntyyppinen pajupuhdistamo on mitoitettu kuudelle kiinteistölle. Siinä on kolme erillistä allasta, ja jätevettä pumpataan vuorotellen eri altaisiin. Pienin puhdistamo, 4 x 8 metriä, on rakennettu yhden hengen toimistokiinteistölle.
Allas kaivetaan noin 1,5 metriä syväksi; reunojen kaltevuus on 45 astetta. Jos maaperä ei salli näin syvää kaivamista, voi monialtaisessa puhdistamossa jättää osan altaista matalammaksi. Altaan pohjalla on tyhjennysputki, jonka avulla voi tarkkailla vedenpinnan korkeutta ja tarvittaessa tyhjentää vettä muualle.
Allas vuorataan joustavalla PE-muovilla, joka suojataan molemmin puolin kerroksella geotekstiiliä. Tarkastus- ja tyhjennysputken asettamisen jälkeen allas täytetään noin puolilleen altaasta kaivetulla maalla. Jos maa-aines on hyvin savi- tai lietepitoista, siihen on syytä lisätä pestyä hiekkaa takaamaan veden ja ravinteiden kulkeutumisen. Noin 10 cm hiekkakerroksen päälle laitetaan valmistajan (BIO-BLOK -paloista koostuva) jakorakenne, jonka sisällä ja päällä vesi jakautuu altaan keskiakselilla. Lopuksi puhdistamo vielä peitetään maakerroksella.
Pajuntaimet istutetaan maaliskuun puolivälin ja toukokuun alun välisenä aikana, ja jätevesi johdetaan puhdistamoon heti istutuksen jälkeen. Kasvukauden aikana pajut käyttävät jäteveden ja sen sisältämät ravinteet sekä altaaseen satavan veden. Näin altaassa on talvella tilaa sinne kertyville vesille. Pajujen on havaittu haihduttavan paljon vettä vielä senkin jälkeen, kun lehdet ovat pudonneet, joten puhdistamo toimii aktiivisesti vielä alkutalvella. Pajupuhdistamoon istutetaan yleensä kolmenlaisia valikoituja pajukorin (
Salix viminalis) hybridiklooneja. Pajukannat ovat ominaisuuksiltaan hieman erilaisia, mikä takaa tehokkaan puhdistustuloksen. Useasta pajukannasta on sekin hyöty, että pajujen kasvu jaksottuu pidemmälle aikavälille ja kasvuston taudinkestävyys paranee.
Pajut istutetaan puhdistamon päälle levitetyn muovin läpi. Tämä auttaa torjumaan rikkakasveja ensimmäisen vuonna sekä ohjaamaan runsassateisena kesänä liikaveden kasvualustan ohi tyhjennysputkiin. Myöhemmin rikkakasveja ei kasva pajukossa enää haitaksi asti. Muovi voidaan poistaa istutusta seuraavana vuonna.
[caption id="attachment_406" align="alignnone" width="611"]
Kuva: Pajupuhdistamo Oy[/caption]
Puhdistamon käyttö ja huolto
Pajupuhdistamon käyttöön ei liity erityisiä rajoituksia, mutta puhdistamoa pitää hoitaa, jotta se toimisi moitteettomasti. Tärkeää on myös, ettei pajupuhdistamoon liitetyissä kiinteistöissä käytetä vahvoja puhdistusaineita – sama koskee toki kaikkia kiinteistökohtaisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Näin vältetään haitallisten aineiden kertyminen maaperään.
Ensimmäisen vuoden aikana pajupuhdistamon toimintaa pitää seurata kuukausittain. Puhdistamosta tarkastetaan seuraavat asiat:
- vedenpinnan taso: jos vedenpinta on korkealla (vähemmän kuin 0,1 m maanpinnasta), tasoa pitää laskea pumppaamalla vettä pois tyhjennysputken kautta,
- rikkaruohotilanne: tarvittaessa rikkaruohot kitketään,
- pajujen kasvunopeus: elokuun puoliväliin mennessä pajujen pitäisi olla noin kaksimetrisiä,
- sähköisten pumppujen toiminta,
- saostussäiliö: asianmukainen toiminta,
- puhdistamon sisä- ja ulkopuolisen vedenpinnan tason vertaaminen tarkistuskaivojen kautta.
Juuri ennen roudan sulamista kaikki pajut leikataan noin 15 cm:n mittaisiksi. Jos taimet on istutettu muovin läpi, muovi poistetaan. Saostussäiliö tyhjennetään lietteestä ja täytetään vedellä, joka pumpataan puhdistamaan jakoputket.
Seuraavina vuosina huoltotoimet ovat vähäisempiä: varmistetaan ajoittain pumppujen toiminta sekä tarkastetaan saostussäiliö ja pajujen kasvu. Kolmannesta vuodesta eteenpäin osa pajuista leikataan vuosittain. Saostussäiliö tyhjennetään kerran vuodessa, ja samassa yhteydessä huuhdellaan jakoputket pumppaamalla vettä niiden läpi.
Pajupuhdistamon käyttöiäksi arvioidaan 20–30 vuotta."
["post_title"]=>
string(14) "Pajupuhdistamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(14) "pajupuhdistamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-12-05 10:29:03"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-12-05 08:29:03"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=404"
["menu_order"]=>
int(624)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[378]=>
object(WP_Post)#16778 (24) {
["ID"]=>
int(399)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-04 10:46:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-04 08:46:57"
["post_content"]=>
string(2944) "Maasuodattamolla ja maahanimeyttämöllä on merkittävä periaatteellinen ero. Maahanimeyttämössä suodatettu jätevesi kulkeutuu pohjavedeksi. Maasuodattamossa suodatettu jätevesi kerätään kokoomaputkiin ja johdetaan purkupaikkaan, esimerkiksi avo-ojaan. Maasuodattamo on hyvä menetelmä silloin, kun maaperä läpäisee vettä huonosti tai halutaan minimoida pohjaveden pilaantumisriski. Maasuodattamon rakentamisen voi estää korkea pohjaveden taso tai kallioinen maaperä.
Maasuodatuksessa jäteveden orgaanista ainetta hajoaa mikrobikerroksessa, joka muodostuu tavallisesti suodatinkerroksen yläosaan (ks. havainnekuva). Fosfori sitoutuu muun muassa maa-aineksen rakeisiin. Tavallinen suodatinhiekka kykenee sitomaan vain rajallisen määrän fosforia, joten fosforipoistoa joudutaan usein parantamaan käyttämällä biotiittia tai muuta erikoisvalmisteista suodatinmateriaalia joko pelkästään tai erillisenä kerroksena. Toinen vaihtoehto on yhdistää jätevesien käsittelyjärjestelmään erillinen fosforin poisto joko ennen tai jälkeen maasuodatuksen. Jäteveden typpeä hapettuu nitraatiksi, ja se voi poistua osittain typpikaasuna. Jäteveden sisältämien bakteereiden on todettu suurelta osin tuhoutuvan maasuodatuksessa.
Maasuodatusta suunniteltaessa joudutaan ratkaisemaan, eristetäänkö järjestelmä vedenpitävästi perusmaasta vai ei. Ratkaisuun vaikuttavat pohjavesiolot sekä kaivojen (vedenottamoiden) sijainti. Nyrkkisääntönä on, että jos pohjavesiolot eivät estäisi maahanimeytyksen toteuttamista, maasuodatus voidaan toteuttaa ilman vesieristystä. Muussa tapauksessa tarvitaan eristys. Eristystä suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon, että suodatinkerroksen biologinen hajotusprosessi tarvitsee happea, jota järjestelmään saadaan myös yläpuolisten maakerrosten ilmasta.
Kohteissa, joissa tila on puutteellinen, voidaan hyödyntää teollisesti valmistettua, biomoduleilla toteutettua maasuodattamoa. Biomoduleiden tilantarve on noin 15 m2. Modulimaasuodattamossa jätevesi esikäsitellään 3-osaisessa saostussäiliössä ja johdetaan jakoputkilla joko suoraan tai jakokaivon kautta imeytysputkiin. Modulimaasuodattamo koostuu jako-, suodatin- ja kokoomakerroksista. Biomodulit korvaavat tavanomaisen maasuodattamon jakokerroksen sepelin ja toimivat suodatinhiekan ohella biologisen prosessin pieneliöstön kasvualustana.
Laitemarkkinointi
- FANN Ympäristötekniikka
- Jita
- Meltex
- Muovitehdas ABSO
- Pipelife
- Plastweld
- RAITA Environment
- Rotomon
- Uponor Infra
- Wavin
"
["post_title"]=>
string(13) "Maasuodattamo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(13) "maasuodattamo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-15 11:35:36"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-15 08:35:36"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=399"
["menu_order"]=>
int(625)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[379]=>
object(WP_Post)#16777 (24) {
["ID"]=>
int(395)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-04 10:00:15"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-04 08:00:15"
["post_content"]=>
string(2683) "Maahanimeyttämöllä ja maasuodattamolla on merkittävä periaatteellinen ero. Maahanimeyttämössä suodatettu jätevesi kulkeutuu pohjavedeksi. Maasuodattamossa suodatettu jätevesi kerätään kokoomaputkiin ja johdetaan purkupaikkaan, esimerkiksi avo-ojaan.
Maahanimeytyksessä jäteveden orgaaninen aines hajoaa mikrobikerroksessa, joka muodostuu tavanomaisesti jakorakenteen alapuolella olevan maakerroksen yläosaan (ks. havainnekuva). Biologisen puhdistusprosessin toimivuus edellyttää, että maaperässä on tarpeeksi happea.
Hapensaanti hoidetaan pääasiassa tuuletusputkien kautta, mutta pintarakenteita ei saa tehdä niin ilmatiiviiksi, että biokerroksessa tapahtuva eloperäisen aineksen hajotustoiminta estyisi.
Maahanimeytyksen biologinen prosessi poistaa fosforia.
Fosfori sitoutuu muun muassa maa-aineksen rakeisiin. Fosforinpoiston tehostaminen maaperäkäsittelyssä voi olla tarpeen varsinkin, jos puhdistusvaatimukset ovat perustasoa tiukemmat. Fosforia voidaan saostaa ennen käsittelyjärjestelmää annostelemalla saostuskemikaalia esimerkiksi saostussäiliöihin johtavaan viemäriin. Fosforisakka erottuu laskeutuessaan saostussäilössä.
Maahanimeytyksessä typpeä hapettuu nitraatiksi ja voi poistua järjestelmästä osittain typpikaasuna. Nitraattina typpeä kulkeutuu helposti pohjaveteen. Jäteveden bakteereista kuolee suurin osa melko aikaisessa vaiheessa, mutta varsinkin virusten on todettu voivan kulkeutua pohjaveden mukana pitkälle. Myös jäteveden kloridit ja sulfaatit kulkeutuvat usein pohjaveden mukana.
Maahanimeytystä suunniteltaessa on tärkeää selvittää muun muassa, että:
- Imeytettyä jätevettä ei kulkeudu kenenkään kaivoon (vedenottamoon).
- Imeytyskohdan ja ylimmän mahdollisen pohjaveden pinnankorkeuden välillä on tarpeeksi paksu maakerros puhdistamaan jätevettä riittävästi.
- Maa-aines johtaa jätevettä sopivasti eli maa-aineksen rakeisuuskäyrä asettuu ohjeiden mukaiselle alueelle.
- Maahanimeytyksestä saattaa olla kuntakohtaisia määräyksiä ympäristönsuojelumääräyksissä.
Laitemarkkinointi
- FANN Ympäristötekniikka
- Jita
- Meltex
- Muovitehdas ABSO
- Pipelife
- Plastweld
- RAITA Environment
- Rotomon
- Uponor Infra
- Wavin
"
["post_title"]=>
string(13) "Maahanimeytys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(13) "maahanimeytys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-03 14:56:16"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-03 12:56:16"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=395"
["menu_order"]=>
int(626)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[380]=>
object(WP_Post)#16776 (24) {
["ID"]=>
int(389)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-04 09:55:46"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-04 07:55:46"
["post_content"]=>
string(1848) "
Imeytyskuoppa tai kivipesä
Imeytyskuoppa ja kivipesä soveltuvat vain hyvin vähäisille jätevesimäärille. Niissä jätevesi imeytyy sellaisenaan maahan, ja tavoitteena on vain estää vettä kertymästä lammikoiksi tai valumasta suoraan vesistöön. Kun puhutaan jäteveden maahan johtamisesta, tarkoitetaan yleensä juuri imeytyskuoppaa tai kivipesää. Jäteveden maahan johtaminen ei ole varsinaista jäteveden käsittelyä. Imeytyskuopan tai kivipesän maaperän tulee olla vettä läpäisevä.
[caption id="attachment_1458" align="alignnone" width="490"]
Imeytyskuopan rakenne.[/caption]
Imeytyskaivo
Jäteveden imeytyskaivo on niin sanottua yksinkertaista maaperäkäsittelyä tai jäteveden hallittua imeyttämistä. Jätevesi imeytetään maaperään siten, ettei se kulkeudu suoraan pohjaveteen. Maaperään biologinen toiminta on samankaltaista kuin varsinaisessa maaperäkäsittelyssä, jolloin jäteveden orgaanista ainesta hajoaa. Imeytyskaivo soveltuu lähinnä vähäisten jätevesien tai saunan pesuvesien käsittelyyn.
[caption id="attachment_1460" align="alignnone" width="499"]
Imeytyskaivon rakenne.[/caption]
Imeytyskaivojen valmistajia
- Jita
- Plastweld Oy
- RAITA Environment
- Uponor
- Wavin-Labko
"
["post_title"]=>
string(29) "Imeytyskuoppa ja imeytyskaivo"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "imeytyskuoppa-ja-imeytyskaivo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-03 14:57:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-03 12:57:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=389"
["menu_order"]=>
int(627)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[381]=>
object(WP_Post)#16775 (24) {
["ID"]=>
int(27)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-21 21:56:08"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-21 19:56:08"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(22) "Talvimökin vesihuolto"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(21) "talvimokin-vesihuolto"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-26 08:14:29"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-26 06:14:29"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=27"
["menu_order"]=>
int(711)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[382]=>
object(WP_Post)#22666 (24) {
["ID"]=>
int(4671)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2026-01-28 14:18:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-01-28 12:18:05"
["post_content"]=>
string(5698) "Liukkaudentorjunta-aineiden pohjavesivaikutusten seuraamiseksi on kaliumformiaattia käytettäessä ja sen käyttöä suunniteltaessa tarpeen selvittää seuraavat asiat:
Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärät
- Perinteisen liukkaudentorjunta-aineen ja kaliumformiaatin käyttömäärät
Pohjavesimuodostuman virtausolosuhteet
- Tien tai lentoaseman sijainti pohjavesimuodostumaan nähden.
Havaintoputkien ja –kaivojen määrä sekä sijainti pohjavesialueella
- Pohjaveden havaintoputkien sijainnin tulee olla sellainen, että liukkaudentorjunnan vaikutus voidaan havaita. Havaintoputkia on asennettava tarvittaessa lisää.
- Kaliumformiaattia käytettäessä liukkaudentorjunta-aineen tulisi hajota pohjaveden yläpuolisissa maakerroksissa K-ioneiksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi ennen pohjaveteen kulkeutumista.
Pohjaveden laatu
- Perinteisen liukkaudentorjunta-aineiden aiheuttamat pohjaveden laadunmuutokset, esimerkiksi kloridipitoisuus ja sen vaihtelu pohjavedessä.
- Pohjaveden laadun seurannassa tulisi olla ainakin kalium, TOC, happipitoisuus, alkaliteetti, pH, sähköjohtavuus ja kloridi. Formiaattimääritys voidaan tehdä tarvittaessa, jos muut parametrit, kuten TOC-pitoisuuden nousu ja happipitoisuuden lasku antavat aihetta epäillä formiaattia kulkeutuneen pohjaveteen saakka.
Maalajit, kerrospaksuudet ja –järjestys
- Pohjaveden yläpuolisen soran kerrospaksuus tulisi olla mieluiten enemmän kuin 4 metriä.
- Maaperän runsaasti orgaanista ainesta ja ravinteita sisältävä maaperän pintakerros on ensiarvoisen tärkeä formiaatin nopean biohajoamisen kannalta. Mikäli alueella, johon formiaattipitoisia vesiä päätyy (esimerkiksi tien piennar), on tällainen orgaanista ainesta sisältävä pintakerros, riittää pohjaveden yläpuolisten hiekkakerrosten paksuudeksi 1 - 2 metriä.
Pohjavesisuojaus
- Bentoniittisuojauksissa kaliumin ioninvaihdon vaikutusta ei tunneta suojausten pitkäaikaiskestävyyteen. Natrium-ionin vaihtuminen Kalium-ioniksi voi teoriassa vähentää bentoniitin paisumiskykyä. Alueilla, joissa on toimiva kloridisuojaus, ei suositella kaliumformiaatin käyttöä. Alueilla, joissa kloridisuojaus on rakennettu, mutta se ei toimi tai toimii puutteellisesti, voidaan käyttää kaliumformiaattia.
Sulamisvesien vietto tieltä tai lentokentiltä järviin, jokiin ja ojiin
- Formiaatti hajoaa nopeasti pintavesissä alhaisissakin lämpötiloissa. Mikäli valuma- tai sulamisvesiä päätyy runsaasti vesistöön suhteessa vesimassan tilavuuteen, tulee formiaatin vaikutusta esimerkiksi hapen kulumiseen selvittää tarkemmin.
Suojeltu tai muutoin harvinainen kasvillisuus
- Todennäköisesti kaliumformiaatin pitkäaikainen käyttö nostaa maaperän pH-arvoa K-ioni pidättyessä maaperään. Kaliumformiaatin käytön pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta kasvilajien esiintymisen määrään ja lajien kuntoon.
Myyntituotteet
- Laajassa vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden pohjavesivaikutusten hankkeessa tutkittiin puhtaita liukkaudentorjunta-aineita ilman inhibiittoreita.
- Myyntituotteiden käyttöä harkittaessa olisi etukäteen syytä selvittää kaupallisen tuotteen mahdollisesti sisältävien inhibiittorien ympäristölle haitalliset vaikutukset.
Lisää tietoa aiheesta:
Vesi.fi:n artikkelit:
Liukkaudentorjunta-aineiden riskejä pohjavedelle
Pohjavedet tarvitsevat suojelua
Pohjavesien tila
Pohjavesien tila ja riskit
Vesi.fi:n karttapalvelu:
Suomen pohjavesialueet
Vesi.fi:n sanasto:
Pohjavesialueiden luokittelu
Muualla verkossa:
Maanteiden talvihoito (vayla.fi)
Vaihtoehtoiset liukkaudentorjunta-aineet ja pohjavesien suojelu
Degradation of potassium formate in the unsaturated zone of a sandy aquifer (englanniksi)
Kaliumformiaatin kaliumin maaperävaikutukset Kauriansalmen pohjavesialueella
Kaliumformiaatin hajoaminen maaperässä ja pohjavedessä
Ecotoxicity of Alternative De-icers (englanniksi, pdf, 1 MB)
Vesitalous-lehti: Vaihtoehtoiset tiesuolat maistuvat vasta korkeina pitoisuuksina (pdf, 2.1 MB)
Vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen
Vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden kemialliset reaktiot pohjaveteen kulkeutumisessa"
["post_title"]=>
string(63) "Tietokortti: Kaliumformiaatin käytössä huomioitavia seikkoja"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "tietokortti-kaliumformiaatin-kaytossa-huomioitavia-seikkoja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-29 12:47:15"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-29 10:47:15"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4671"
["menu_order"]=>
int(10)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[383]=>
object(WP_Post)#22665 (24) {
["ID"]=>
int(4612)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2026-01-12 11:05:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-01-12 09:05:01"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(29) "Seurantakäynnin maastolomake"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(28) "seurantakaynnin-maastolomake"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-12 11:05:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-12 09:05:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4612"
["menu_order"]=>
int(13)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[384]=>
object(WP_Post)#22664 (24) {
["ID"]=>
int(4609)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2026-01-12 10:58:34"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-01-12 08:58:34"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(78) "Vesienpalautuksen huomioiminen metsätaloudellisten toimenpiteiden yhteydessä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(76) "vesienpalautuksen-huomioiminen-metsataloudellisten-toimenpiteiden-yhteydessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-12 10:58:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-12 08:58:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4609"
["menu_order"]=>
int(14)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[385]=>
object(WP_Post)#22663 (24) {
["ID"]=>
int(4606)
["post_author"]=>
string(1) "9"
["post_date"]=>
string(19) "2026-01-12 10:53:41"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-01-12 08:53:41"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(34) "MH vesienpalautuksen toimintamalli"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "mh-vesienpalautuksen-toimintamalli"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-12 10:53:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-12 08:53:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4606"
["menu_order"]=>
int(15)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[386]=>
object(WP_Post)#22662 (24) {
["ID"]=>
int(4581)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2026-01-07 16:25:49"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-01-07 14:25:49"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(60) "Anmälan om dragning av ledning eller kabel under vattendrag"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "anmalan-om-dragning-av-ledning-eller-kabel-under-vattendrag"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-07 16:26:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-07 14:26:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4581"
["menu_order"]=>
int(16)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[387]=>
object(WP_Post)#22661 (24) {
["ID"]=>
int(4449)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-10-09 13:14:54"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-10-09 10:14:54"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2025"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "pirkanmaan-saannostelykatsaus-2025"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-10-09 13:14:54"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-10-09 10:14:54"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4449"
["menu_order"]=>
int(23)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[388]=>
object(WP_Post)#22660 (24) {
["ID"]=>
int(4165)
["post_author"]=>
string(2) "14"
["post_date"]=>
string(19) "2025-04-28 15:39:09"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-04-28 12:39:09"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(76) "Kaksitasouomat parantavat peltojen tulvasuojelua ympäristöystävällisesti"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(72) "kaksitasouomat-parantavat-peltojen-tulvasuojelua-ymparistoystavallisesti"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-04-28 15:41:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-04-28 12:41:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4165"
["menu_order"]=>
int(49)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[389]=>
object(WP_Post)#22659 (24) {
["ID"]=>
int(4153)
["post_author"]=>
string(2) "14"
["post_date"]=>
string(19) "2025-04-16 09:25:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-04-16 06:25:01"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Ansökan om dikningsförrättning (PDF)"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "ansokan-om-dikningsforrattning-pdf"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-04-16 09:25:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-04-16 06:25:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4153"
["menu_order"]=>
int(50)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[390]=>
object(WP_Post)#22658 (24) {
["ID"]=>
int(4128)
["post_author"]=>
string(2) "14"
["post_date"]=>
string(19) "2025-04-10 11:22:44"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-04-10 08:22:44"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(95) "Paikkatieto ja toimintamallit valuma-aluesuunnittelussa : Esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(87) "paikkatieto-ja-toimintamallit-valuma-aluesuunnittelussa-esimerkkeja-ja-hyvia-kaytantoja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-04-10 11:22:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-04-10 08:22:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4128"
["menu_order"]=>
int(51)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[391]=>
object(WP_Post)#22657 (24) {
["ID"]=>
int(4059)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-03-11 09:22:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-03-11 07:22:37"
["post_content"]=>
string(477) "Vesiensuojelurakenteiden paikkojen etsintää rajattiin erityisesti uoman pituuskaltevuuteen perustuvilla parametreillä. Vesiensuojelukohteiden alustavien paikkojen valinnan jälkeen tarvitaan suunnittelijan tekemää maastotyötä ja karttatarkasteluja. Analyysin avulla voidaan helpottaa ennakkosuunnittelua ja kohdentaa maastotöitä.
Selvitys oli osa Euroopan aluekehitysrahaston, Oulujoen vesistöalueen kuntien ja yritysten sekä Syken rahoittamaa ARVOVESI2-hanketta."
["post_title"]=>
string(57) "Vuolijoen osavaluma-alueen tarkastelut KUNNOS työkalulla"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(56) "vuolijoen-osavaluma-alueen-tarkastelut-kunnos-tyokalulla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-11 10:07:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-11 08:07:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4059"
["menu_order"]=>
int(56)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[392]=>
object(WP_Post)#22656 (24) {
["ID"]=>
int(4055)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-03-11 09:17:32"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-03-11 07:17:32"
["post_content"]=>
string(134) "Selvitys on osa Euroopan aluekehitysrahaston, Oulujoen vesistöalueen kuntien ja yritysten sekä Syken rahoittamaa ARVOVESI2-hanketta."
["post_title"]=>
string(53) "Muhosjoen tarkastelukohteiden valuma-aluesuunnitelmat"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(53) "muhosjoen-tarkastelukohteiden-valuma-aluesuunnitelmat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-11 10:08:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-11 08:08:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4055"
["menu_order"]=>
int(58)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[393]=>
object(WP_Post)#22655 (24) {
["ID"]=>
int(4053)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-03-10 14:02:16"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-03-10 12:02:16"
["post_content"]=>
string(139) "Tarkastelut ovat osa Euroopan aluekehitysrahaston, Oulujoen vesistöalueen kuntien ja yritysten sekä Syken rahoittamaa ARVOVESI2-hanketta."
["post_title"]=>
string(74) "Muhosjoen monitavoitteiset vesienhallinta- ja ilmastokestävyystarkastelut"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(72) "muhosjoen-monitavoitteiset-vesienhallinta-ja-ilmastokestavyystarkastelut"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-11 10:09:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-11 08:09:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4053"
["menu_order"]=>
int(59)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[394]=>
object(WP_Post)#22654 (24) {
["ID"]=>
int(4020)
["post_author"]=>
string(2) "14"
["post_date"]=>
string(19) "2025-02-12 09:43:16"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-02-12 07:43:16"
["post_content"]=>
string(176) "
Siirry kaksitasouomien mitoituslaskuriin v1.2 (Excel)"
["post_title"]=>
string(31) "Kaksitasouomien mitoituslaskuri"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(31) "kaksitasouomien-mitoituslaskuri"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-03-10 09:49:18"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-03-10 07:49:18"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4020"
["menu_order"]=>
int(63)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[395]=>
object(WP_Post)#22653 (24) {
["ID"]=>
int(3999)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-01-20 15:09:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-01-20 13:09:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(90) "Hänsyn till miljövärden i samband med dikningsprojekt med hjälp av naturenliga metoder"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(86) "hansyn-till-miljovarden-i-samband-med-dikningsprojekt-med-hjalp-av-naturenliga-metoder"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-01-20 15:09:03"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-01-20 13:09:03"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3999"
["menu_order"]=>
int(66)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[396]=>
object(WP_Post)#22652 (24) {
["ID"]=>
int(3814)
["post_author"]=>
string(2) "13"
["post_date"]=>
string(19) "2024-11-01 09:55:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 07:55:02"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(42) "Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2023-2024"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "pirkanmaan-saannostelykatsaus-2023-2024"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-01 09:55:02"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-01 07:55:02"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3814"
["menu_order"]=>
int(94)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[397]=>
object(WP_Post)#22651 (24) {
["ID"]=>
int(3653)
["post_author"]=>
string(1) "7"
["post_date"]=>
string(19) "2024-07-15 13:02:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-07-15 10:02:48"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(79) "Lomakepohja vakuutusyhtiöille poikkeuksellisuuden arvioinnin tilaamista varten"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(78) "lomakepohja-vakuutusyhtioille-poikkeuksellisuuden-arvioinnin-tilaamista-varten"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-11-04 08:16:55"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-11-04 06:16:55"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3653"
["menu_order"]=>
int(119)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[398]=>
object(WP_Post)#22650 (24) {
["ID"]=>
int(3481)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2024-03-19 18:04:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-03-19 16:04:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(65) "Kalatiestä kohti koko virtavesiympäristön huomioivaa ratkaisua"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "kalatiesta-kohti-koko-virtavesiympariston-huomioivaa-ratkaisua"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-03-19 18:05:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-03-19 16:05:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3481"
["menu_order"]=>
int(137)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[399]=>
object(WP_Post)#22649 (24) {
["ID"]=>
int(3423)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-22 13:37:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-22 11:37:55"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(52) "Opas viranomaiselle yhteisestä ojitusinvestoinnista"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(51) "opas-viranomaiselle-yhteisesta-ojitusinvestoinnista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-22 13:38:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-22 11:38:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3423"
["menu_order"]=>
int(144)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[400]=>
object(WP_Post)#22648 (24) {
["ID"]=>
int(3399)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-13 09:37:44"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-13 07:37:44"
["post_content"]=>
string(1512) "Opas on tarkoitettu vesienhoidon luonnonmukaisista ratkaisuista kiinnostuneille toimijoille, päättäjille sekä toimien rahoittajille. Toimenpiteistä on kuvattu yleisiä suuntaviivoja ja reunaehtoja ja esimerkein on tuotu esiin kokemuksia ja kehittämisajatuksia. Jokaisesta teemasta on linkkejä lisätietoihin ja syvempään materiaaliin siitä kiinnostuneille.
Toivomme oppaan toimivan kurkistusikkunana luonnonmukaisiin vesienhoidon ratkaisuihin ja innostavan kokeilemaan. Opasta on tarkoitus täydentää sitä mukaa kun tietoa karttuu lisää. Kokemuksia on koottu Vesijärven alueen lisäksi Uudenmaan Hiidenvedellä ja Enäjärvellä, Satakunnassa Köyliönjärvellä ja Yläneenjokivarressa sekä Skånessa Immeln-järvellä osana vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta vesistöissä ja niiden valuma-alueilla.
Opas on laadittu suomeksi ja ruotsiksi osana
Hola Lake II – Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen II (Holistic Approach in Lake Restoration) -hanketta, joka oli vuosina 2022–2023 toiminut järven kokonaisvaltaisen hoidon yhteistyöhanke Suomessa ja Ruotsissa. Hankkeen koordinaattorina on toiminut Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö (Leader Etpähä ry ja Päijänne-Leader ry.), ja kumppaneina ovat Suomessa Pyhäjärvi-instituutti (Leader Pyhäjärviseutu ry ja Jokivarsikumppanit ry) ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (Leader Ykkösakseli ry), sekä Ruotsissa Osbyn kunta (Leader Skånes ESS)."
["post_title"]=>
string(40) "Luonnonmukaiset ratkaisut vesienhoidossa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "luonnonmukaiset-ratkaisut-vesienhoidossa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-13 09:38:10"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-13 07:38:10"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3399"
["menu_order"]=>
int(146)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[401]=>
object(WP_Post)#22647 (24) {
["ID"]=>
int(3359)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-09 11:51:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-09 09:51:13"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(78) "Vesivastuullisuuden kansallinen edistäminen : Toimintasuunnitelma 2023–2025"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(73) "vesivastuullisuuden-kansallinen-edistaminen-toimintasuunnitelma-2023-2025"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-09 11:52:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-09 09:52:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3359"
["menu_order"]=>
int(153)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[402]=>
object(WP_Post)#22646 (24) {
["ID"]=>
int(3034)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 10:56:54"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 07:56:54"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(22) "Tietokortti: Kosteikko"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(21) "tietokortti-kosteikko"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:56:29"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:56:29"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3034"
["menu_order"]=>
int(188)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[403]=>
object(WP_Post)#22645 (24) {
["ID"]=>
int(3030)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 10:54:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 07:54:25"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(61) "Tietokortti: Kevennetty muokkaus ja suorakylvö maataloudessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "tietokortti-kevennetty-muokkaus-ja-suorakylvo-maataloudessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:56:45"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:56:45"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3030"
["menu_order"]=>
int(189)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[404]=>
object(WP_Post)#22644 (24) {
["ID"]=>
int(3028)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 10:52:59"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 07:52:59"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(58) "Tietokortti: Eloperäiset maanparannusaineet maataloudessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(56) "tietokortti-eloperaiset-maanparannusaineet-maataloudessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:57:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:57:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3028"
["menu_order"]=>
int(190)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[405]=>
object(WP_Post)#22643 (24) {
["ID"]=>
int(2920)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-05-23 10:32:28"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-05-23 07:32:28"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(36) "Tuki yhteiselle ojitusinvestoinnille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "tuki-yhteiselle-ojitusinvestoinnille"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-05-23 10:36:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-05-23 07:36:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2920"
["menu_order"]=>
int(202)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[406]=>
object(WP_Post)#22642 (24) {
["ID"]=>
int(2824)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-31 13:36:35"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-31 10:36:35"
["post_content"]=>
string(49) "Tämä julkaisu on Elodea-hankkeen loppuraportti."
["post_title"]=>
string(75) "Vesiruton hyötykäyttö biotaloudessa – järvien riesasta raaka-aineeksi"
["post_excerpt"]=>
string(243) "Tässä julkaisussa on esitelty kenttä- ja laboratoriokokeiden avulla vesiruton hyötykäyttömahdollisuudet sekä kuvattu mahdollista toimintamallia alkaen vesiruton poistamisesta vesistöstä ja päätyen sen hyötykäyttömahdollisuuksiin."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(67) "vesiruton-hyotykaytto-biotaloudessa-jarvien-riesasta-raaka-aineeksi"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-31 13:37:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-31 10:37:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2824"
["menu_order"]=>
int(205)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[407]=>
object(WP_Post)#22641 (24) {
["ID"]=>
int(2683)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-21 09:03:41"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-21 07:03:41"
["post_content"]=>
string(162) "This revised version of the Carbon handprint guide has been developed by a team of researchers at VTT Technical Research Centre of Finland Ltd and LUT University."
["post_title"]=>
string(69) "Carbon handprint guide V. 2.0. Applicable for environmental handprint"
["post_excerpt"]=>
string(177) "A handprint refers to the beneficial environmental impacts that organisations can achieve and communicate by offering products and services that reduce the footprints of others."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(67) "carbon-handprint-guide-v-2-0-applicable-for-environmental-handprint"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-26 14:11:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-26 12:11:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2683"
["menu_order"]=>
int(234)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[408]=>
object(WP_Post)#22640 (24) {
["ID"]=>
int(2680)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-21 08:59:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-21 06:59:02"
["post_content"]=>
string(118) "Project website can be found at
www.handprint.fi"
["post_title"]=>
string(103) "The environmental handprint approach to assessing and communicating the positive environmental impacts."
["post_excerpt"]=>
string(52) "Final Report of the Environmental Handprint-project."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(102) "the-environmental-handprint-approach-to-assessing-and-communicating-the-positive-environmental-impacts"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-26 14:12:29"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-26 12:12:29"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2680"
["menu_order"]=>
int(235)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[409]=>
object(WP_Post)#22639 (24) {
["ID"]=>
int(2675)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-21 08:54:34"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-21 06:54:34"
["post_content"]=>
string(177) " Tiekartan toimeenpanolle tunnistetaan neljä keskeistä kulmakiveä sekä etenemispolut. Tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat maailman vesivastuullisimpia vuonna 2030."
["post_title"]=>
string(74) "Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat. Tiekartta 2019–2030."
["post_excerpt"]=>
string(154) "Tässä tiekartassa määritetään Suomen vesivastuullisuuden kansallinen tavoitetila 2030 ja luodaan katsaus vesivastuullisuuden taustaan ja nykytilaan."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(69) "suomalaisyrityksista-maailman-vesivastuullisimmat-tiekartta-2019-2030"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-26 14:13:15"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-26 12:13:15"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2675"
["menu_order"]=>
int(236)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[410]=>
object(WP_Post)#22638 (24) {
["ID"]=>
int(2673)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2024-02-26 14:17:15"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-02-26 12:17:15"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(115) "Suomalaisyritykset maailman vesivastuullisimmiksi 2030: yritysten nykytila, toimintamallit ja parhaat käytänteet."
["post_excerpt"]=>
string(43) "Vesivastuu2030-hankkeen kooste yrityksille."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(112) "suomalaisyritykset-maailman-vesivastuullisimmiksi-2030-yritysten-nykytila-toimintamallit-ja-parhaat-kaytanteet-2"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-26 14:17:15"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-26 12:17:15"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2673"
["menu_order"]=>
int(237)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[411]=>
object(WP_Post)#22637 (24) {
["ID"]=>
int(2670)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-21 08:48:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-21 06:48:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(117) "Suomalaisyritykset maailman vesivastuullisimmiksi 2030: yritysten nykytila, toimintamallit ja parhaat käytänteet. "
["post_excerpt"]=>
string(36) "Vesivastuu2030-hankkeen Policy Brief"
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(110) "suomalaisyritykset-maailman-vesivastuullisimmiksi-2030-yritysten-nykytila-toimintamallit-ja-parhaat-kaytanteet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-21 08:48:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-21 06:48:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2670"
["menu_order"]=>
int(238)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[412]=>
object(WP_Post)#22636 (24) {
["ID"]=>
int(2665)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-21 08:45:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-21 06:45:52"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(85) "Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit."
["post_excerpt"]=>
string(38) "Vesivastuu2030-hankkeen loppuraportti."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(77) "vesivastuullinen-suomi-2030-parhaat-kaytanteet-ohjauskeinot-ja-toimintamallit"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-26 14:22:27"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-26 12:22:27"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2665"
["menu_order"]=>
int(239)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[413]=>
object(WP_Post)#22635 (24) {
["ID"]=>
int(2657)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-02 20:45:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-02 18:45:33"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(56) "Läpivirtauslaitosten ravinnekuormituksen vähentäminen"
["post_excerpt"]=>
string(154) "Luonnonvarakeskuksen julkaisemassa raportissa kuvataan mahdollisuuksia pienentää kalankasvatuksen läpivirtauslaitosten aiheuttamaa vesistökuormitusta."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(53) "lapivirtauslaitosten-ravinnekuormituksen-vahentaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-29 11:43:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-29 08:43:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2657"
["menu_order"]=>
int(240)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[414]=>
object(WP_Post)#22634 (24) {
["ID"]=>
int(2654)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-02 15:29:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-02 13:29:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(86) "Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sisävesille"
["post_excerpt"]=>
string(191) "Luonnonvarakeskuksen julkaisema suunnitelma pyrkii ohjaamaan vesiviljelyn sijoittumista, laitoskokoa ja laitoksissa käytettävää tekniikkaa Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sisävesillä."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(85) "vesiviljelyn-sijainninohjaussuunnitelma-oulujoen-iijoen-vesienhoitoalueen-sisavesille"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-02 20:55:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-02 18:55:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2654"
["menu_order"]=>
int(241)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[415]=>
object(WP_Post)#22633 (24) {
["ID"]=>
int(2650)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-02 14:50:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-02 12:50:58"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(40) "Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje"
["post_excerpt"]=>
string(152) "Ympäristöministeriön vuonna 2020 julkaisemaan ohjeeseen on koottu viranomaisia ja toiminnanharjoittajia tukevaa ohjeistusta ja hyviä käytäntöjä."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "kalankasvatuksen-ymparistosuojeluohje"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-02 20:54:47"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-02 18:54:47"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2650"
["menu_order"]=>
int(242)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[416]=>
object(WP_Post)#22632 (24) {
["ID"]=>
int(2647)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-02 14:46:34"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-02 12:46:34"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(51) "Kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma"
["post_excerpt"]=>
string(281) "Suunnitelma kattaa merialueet ja pyrkii tunnistamaan alueita, joilla vesiviljelytuotannon lisääminen ei vaaranna vesien hyvää tilaa tai sen saavuttamista. Suunnitelman tavoite on luoda ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset kestävän elinkeinon kehittämiselle."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(51) "kansallinen-vesiviljelyn-sijainninohjaussuunnitelma"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-02 20:55:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-02 18:55:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2647"
["menu_order"]=>
int(243)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[417]=>
object(WP_Post)#22631 (24) {
["ID"]=>
int(2438)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2023-01-02 19:06:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-01-02 17:06:21"
["post_content"]=>
string(1979) "Lomakkeet tulee täyttää kustakin padosta ja säilyttää kyseisen padon patoturvallisuuskansiossa. Patoturvallisuuskansion sisältövaatimuksista kerrotaan tarkemmin
Patoturvallisuusoppaassa.
Lomakkeet eivät ole saavutettavia.
"
["post_title"]=>
string(33) "Patoturvallisuuskansion lomakkeet"
["post_excerpt"]=>
string(77) "Tietokortti sisältää patoturvallisuuskansiossa säilytettävät lomakkeet."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "patoturvallisuuskansion-lomakkeet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-04-23 10:22:07"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-04-23 07:22:07"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2438"
["menu_order"]=>
int(265)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[418]=>
object(WP_Post)#22630 (24) {
["ID"]=>
int(2432)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-12-21 11:06:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-12-21 09:06:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(45) "Turun rannikon tulvaryhmän kokous 15.11.2022"
["post_excerpt"]=>
string(137) "Turun rannikkoalueen tulvaryhmä kokoontui 15.11.2022. Kokouksessa käsiteltiin tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteumaa"
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(44) "turun-rannikon-tulvaryhman-kokous-15-11-2022"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-12-21 11:06:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-12-21 09:06:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2432"
["menu_order"]=>
int(267)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[419]=>
object(WP_Post)#22629 (24) {
["ID"]=>
int(2428)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-12-21 10:57:08"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-12-21 08:57:08"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(59) "Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 17.11.2022"
["post_excerpt"]=>
string(146) "Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmä kokoontui 17.11.2022. Kokouksessa käsiteltiin tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteumaa."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(56) "kokemaenjoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokous-17-11-2022"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-12-21 10:57:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-12-21 08:57:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2428"
["menu_order"]=>
int(268)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[420]=>
object(WP_Post)#22628 (24) {
["ID"]=>
int(2411)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-12-15 10:10:16"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-12-15 08:10:16"
["post_content"]=>
string(127) "Ojitustoimituksen hakemuslomakkeen voi ladata alla olevasta linkistä. Täytetty lomake palautetaan Lupa- ja valvontavirastoon."
["post_title"]=>
string(27) "Ojitustoimitushakemus (PDF)"
["post_excerpt"]=>
string(207) "Vesilaissa on määritetty, missä tilanteissa on pidettävä ojitustoimitus. Ojitustoimituksessa vahvistetaan ojitussuunnitelma ja päätetään mm. ojituksen kustannusten jakamisesta hyödynsaajien kesken."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(25) "ojitustoimitushakemus-pdf"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 15:16:54"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 13:16:54"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2411"
["menu_order"]=>
int(272)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[421]=>
object(WP_Post)#22627 (24) {
["ID"]=>
int(2402)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-12-09 11:22:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-12-09 09:22:01"
["post_content"]=>
string(33) "Anmälan är ett dokument i Word."
["post_title"]=>
string(63) "Årssammandrag över anmälningar om lagring av gödsel i stack"
["post_excerpt"]=>
string(185) "Den kommunala miljövårdsmyndigheten meddelar årligen närings-, trafik- och miljöcentralen (NTM-centralen) om inkomna övervakningsanmälningar i anslutning till lagring av gödsel."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "arssammandrag-over-anmalningar-om-lagring-av-godsel-i-stack"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-12-09 11:25:50"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-12-09 09:25:50"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2402"
["menu_order"]=>
int(273)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[422]=>
object(WP_Post)#22626 (24) {
["ID"]=>
int(2398)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-12-09 11:17:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-12-09 09:17:13"
["post_content"]=>
string(98) "Anmälningarna görs till den kommunala miljövårdsmyndigheten. Anmälan är ett dokument i Word."
["post_title"]=>
string(38) "Anmälan om lagring av gödsel i stack"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "anmalan-om-lagring-av-godsel-i-stack"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-12-09 11:26:14"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-12-09 09:26:14"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2398"
["menu_order"]=>
int(274)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[423]=>
object(WP_Post)#22625 (24) {
["ID"]=>
int(2395)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-12-09 09:57:00"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-12-09 07:57:00"
["post_content"]=>
string(98) "Anmälningarna görs till den kommunala miljövårdsmyndigheten. Anmälan är ett dokument i Word."
["post_title"]=>
string(65) "Anmälan om spridning av stallgödsel i exceptionella situationer"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(68) "anmalan-om-spridning-av-stallgodsel-i-exceptionella-situationer-word"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-12-09 11:26:37"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-12-09 09:26:37"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2395"
["menu_order"]=>
int(275)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[424]=>
object(WP_Post)#22624 (24) {
["ID"]=>
int(2353)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-08 12:26:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-08 10:26:55"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(31) "Vesitalousisännöitsijän opas"
["post_excerpt"]=>
string(422) "Vesitalousisännöitsijän opas on suunnattu erityisesti isännöitsijöille, mutta myös muille ojitushankkeista tai vesistökunnostushankkeista vastaaville. Opas on konkreettinen ohjeisto, jossa kerrotaan muun muassa ojitusyhteisöstä ja sen hallinnosta, annetaan katsaus ojitukseen ja maankuivatuksen oikeudellisiin näkökohtiin sekä perustietoa ojituksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja avustusmahdollisuuksista."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(28) "vesitalousisannoitsijan-opas"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-22 13:35:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-22 11:35:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2353"
["menu_order"]=>
int(286)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[425]=>
object(WP_Post)#22623 (24) {
["ID"]=>
int(2350)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-07 14:58:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-07 12:58:23"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(22) "Vesistön alituslomake"
["post_excerpt"]=>
string(238) "Lomakkeella ilmoitetaan hankkeesta, jossa vesistön pohjaan sijoitetaan vesi- tai viemäriputki, sähkö- tai tietoliikennekaapeli tai muu näihin rinnastettava johto. Ilmoitus pitää tehdä vähintään 60 vuorokautta ennen työn alkua."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(21) "vesiston-alituslomake"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-07 16:20:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-07 14:20:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2350"
["menu_order"]=>
int(287)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[426]=>
object(WP_Post)#22622 (24) {
["ID"]=>
int(2231)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 12:59:59"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 10:59:59"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(32) "Tvåstegsdigen i jordbruksmiljö"
["post_excerpt"]=>
string(204) "Tvåstegsdiken är en naturenlig metod för grundtorrlägg-ning som kan användas utöver att torrlägga marken även för att trygga och återställa den morfologiska och biologiska mångfalden i fåran."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "tvastegsdigen-i-jordbruksmiljo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 12:59:59"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 10:59:59"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2231"
["menu_order"]=>
int(307)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[427]=>
object(WP_Post)#22621 (24) {
["ID"]=>
int(2228)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 12:56:28"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 10:56:28"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Kaksitasouomat maatalousympäristössä"
["post_excerpt"]=>
string(175) "Kaksitasouoma on luonnonmukainen peruskuivatusmenetelmä, jonka avulla voidaan maankuivatuksen lisäksi turvata ja palauttaa uoman rakenteellinen ja biologinen monimuotoisuus."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "kaksitasouomat-maatalousymparistossa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 12:58:33"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 10:58:33"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2228"
["menu_order"]=>
int(308)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[428]=>
object(WP_Post)#22620 (24) {
["ID"]=>
int(2183)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-24 15:01:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-24 12:01:58"
["post_content"]=>
string(90) "Ilmoitus tehdään alueelliselle ympäristökeskukselle. Lomake on Word-tiedostomuodossa. "
["post_title"]=>
string(39) "Aumausilmoitusten vuosiyhteenvetolomake"
["post_excerpt"]=>
string(208) "Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee vuosittain ilmoittaa saamistaan lannan varastointiin liittyvistä, nitraattiasetuksen 9 §:n 1 momentin edellyttämistä valvontailmoituksista tällä lomakkeella."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "aumausilmoitusten-vuosiyhteenvetolomake"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-24 15:01:58"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-24 12:01:58"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2183"
["menu_order"]=>
int(316)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[429]=>
object(WP_Post)#22619 (24) {
["ID"]=>
int(2178)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-24 14:57:28"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-24 11:57:28"
["post_content"]=>
string(754) "Ilmoitus koskee
- kuivalannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointia tilalla, joka niitä vastaanottaa
- kompostin jälkikypsytystä
- kuivalannan varastointia poikkeustilanteissa tilalla, jossa sitä kertyy kotieläintenpidon vuoksi (työtekniset tai hygieeniset syyt).
Tarkemmat tiedot tilanteista, jolloin aumaus on ilmoituksen perusteella sallittua, aumojen sijoittamisesta sekä muista vaatimuksista ilmenevät valtioneuvoston asetuksesta 1250/2014 (ns.
nitraattiasetus).
Toimita ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 14 vuorokautta ennen varastoinnin aloittamista.
Lomake on Word-tiedostomuodossa."
["post_title"]=>
string(20) "Aumausilmoituslomake"
["post_excerpt"]=>
string(174) "Lantalan vähimmäiskoosta poikkeaminen edellyttää valvontailmoituksen eli niin sanotun aumausilmoituksen tekoa. Aumausilmoitus tunnettiin aiemmin patterointi-ilmoituksena."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(20) "aumausilmoituslomake"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-04-19 10:18:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-04-19 07:18:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2178"
["menu_order"]=>
int(317)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[430]=>
object(WP_Post)#22618 (24) {
["ID"]=>
int(2171)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-24 14:51:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-24 11:51:03"
["post_content"]=>
string(96) "Ilmoitukset tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lomake on Word-tiedostomuodossa."
["post_title"]=>
string(58) "Ilmoituslomake lannan levittämisestä poikkeustilanteissa"
["post_excerpt"]=>
string(242) "Lannan levityksen kieltoajasta voidaan poiketa erityisen poikkeuksellisissa oloissa. Poikkeaminen edellyttää, että poikkeamisesta tehdään niin sanottu lantapoikkeusilmoitus. Ilmoitukset tehdään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(56) "ilmoituslomake-lannan-levittamisesta-poikkeustilanteissa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-24 14:57:51"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-24 11:57:51"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2171"
["menu_order"]=>
int(318)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[431]=>
object(WP_Post)#22617 (24) {
["ID"]=>
int(2169)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-20 15:21:10"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-20 12:21:10"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2022"
["post_excerpt"]=>
string(86) "Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2021–9/2022"
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "pirkanmaan-saannostelykatsaus-2022"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-20 15:21:10"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-20 12:21:10"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2169"
["menu_order"]=>
int(319)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[432]=>
object(WP_Post)#22616 (24) {
["ID"]=>
int(2165)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-20 15:14:46"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-20 12:14:46"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2018"
["post_excerpt"]=>
string(84) "Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2017-9/2018"
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "pirkanmaan-saannostelykatsaus-2018"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-20 15:14:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-20 12:14:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2165"
["menu_order"]=>
int(320)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[433]=>
object(WP_Post)#22615 (24) {
["ID"]=>
int(2163)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-20 15:13:51"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-20 12:13:51"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2019"
["post_excerpt"]=>
string(84) "Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2018-9/2019"
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "pirkanmaan-saannostelykatsaus-2019"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-20 15:16:54"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-20 12:16:54"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2163"
["menu_order"]=>
int(321)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[434]=>
object(WP_Post)#22614 (24) {
["ID"]=>
int(2161)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-20 15:12:40"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-20 12:12:40"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2020"
["post_excerpt"]=>
string(86) "Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2019–9/2020"
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "pirkanmaan-saannostelykatsaus-2020"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-20 15:22:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-20 12:22:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2161"
["menu_order"]=>
int(322)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[435]=>
object(WP_Post)#22613 (24) {
["ID"]=>
int(2159)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-20 15:11:09"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-20 12:11:09"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2021"
["post_excerpt"]=>
string(86) "Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2020–9/2021"
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "pirkanmaan-saannostelykatsaus-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-20 15:22:21"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-20 12:22:21"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2159"
["menu_order"]=>
int(323)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[436]=>
object(WP_Post)#22612 (24) {
["ID"]=>
int(2151)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-19 16:09:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-19 13:09:23"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(91) "Peltojen kipsikäsittely fosforikuormituksen hallinnassa – Pilottina Savijoen valuma-alue"
["post_excerpt"]=>
string(217) "Tässä raportissa käsitellään Savijoen kipsipilotin tuloksia vuoteen 2021 asti, kipsin talvilevitystä, laajan kipsikäsittelyn vaikutuksia Saaristomeren tilaan, ja kipsin ja rakennekalkin kustannusvaikuttavuutta."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(86) "peltojen-kipsikasittely-fosforikuormituksen-hallinnassa-pilottina-savijoen-valuma-alue"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-31 13:29:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-31 10:29:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2151"
["menu_order"]=>
int(324)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[437]=>
object(WP_Post)#22611 (24) {
["ID"]=>
int(1979)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-08-22 18:02:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-08-22 15:02:37"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(101) "En handbok för kommunala miljövårdmyndigheter om avgörande av dikningsärenden enligt vattenlagen"
["post_excerpt"]=>
string(162) "Denna handbok är riktad till de tjänsteinnehavare som ansvarar för miljöskyddet i kommunerna, i syfte att ge handledning i dikningsärenden som hör till dem."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(96) "en-handbok-for-kommunala-miljovardmyndigheter-om-avgorande-av-dikningsarenden-enligt-vattenlagen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-22 18:04:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-22 15:04:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1979"
["menu_order"]=>
int(340)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[438]=>
object(WP_Post)#22610 (24) {
["ID"]=>
int(1972)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-08-22 17:54:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-08-22 14:54:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(21) "Rättsfall om dikning"
["post_excerpt"]=>
string(672) "Utredningen innehåller information om regleringen av och avgörandepraxis i anslutning till dikning. Syftet med utredningen är att ge kommunala miljövårdsmyndigheter och NTM-centralens vattenexperter information om rättspraxis gällande dikning. Avsikten är inte att erbjuda en täckande sammanställning av lagtolkningsproblem i samband med dikning, utan att behandla vissa tematiska helheter som ofta orsakar tolkningsproblem. Utredningen är inte rättsligt bindande och den ska i första hand förstås som en databas över rådande avgörandepraxis. I samband med alla avgöranden måste bestämmelserna i lagen och fallets individuella särdrag alltid beaktas."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(20) "rattsfall-om-dikning"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-22 17:57:59"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-22 14:57:59"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1972"
["menu_order"]=>
int(341)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[439]=>
object(WP_Post)#22609 (24) {
["ID"]=>
int(1970)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-08-22 17:36:07"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-08-22 14:36:07"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Ojitukseen liittyviä oikeustapauksia"
["post_excerpt"]=>
string(682) "Selvitys sisältää tietoa ojitukseen liittyvästä sääntelystä ja ratkaisukäytännöstä. Selvityksen tarkoituksena on antaa tietoa ojitusta koskevasta oikeuskäytännöstä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja ELY-keskuksen vesiasiantuntijoille. Tarkoitus ei ole tarjota kaikenkattavaa esitystä ojitusta koskevista laintulkintaongelmista, vaan käsitellä tiettyjä, usein tulkintaongelmia aiheuttavia aihekokonaisuuksia. Selvityksellä ei ole oikeudellista sitovuutta ja se tulee ymmärtää lähinnä tietopankkina vallitsevasta ratkaisukäytännöstä. Jokaisessa ratkaisutilanteessa tulee aina ottaa huomioon lain säädökset ja tapauksen yksilölliset piirteet."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "ojitukseen-liittyvia-oikeustapauksia"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 15:10:14"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 13:10:14"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1970"
["menu_order"]=>
int(342)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[440]=>
object(WP_Post)#22608 (24) {
["ID"]=>
int(1929)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-07-01 17:14:49"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-07-01 14:14:49"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(16) "Täydennys nro 2"
["post_excerpt"]=>
string(231) "Täydennys nro 2 Suomen, Norjan ja Neuvostotasavaltain Liiton Hallitusten kesken 29.4.1959 tehdyn sopimuksen liitteessä esitettyihin ohjeisiin Inarijärven säännöstelemiseksi Kaitakosken voimalaitoksen ja padon avullaTäydennys"
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(15) "taydennys-nro-2"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-07-01 17:14:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-07-01 14:14:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1929"
["menu_order"]=>
int(344)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[441]=>
object(WP_Post)#22607 (24) {
["ID"]=>
int(1900)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-23 07:42:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-23 04:42:24"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Kaksitasouomat– perustaminen ja hoito"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "kaksitasouomat-perustaminen-ja-hoito"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-23 07:53:47"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-23 04:53:47"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1900"
["menu_order"]=>
int(349)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[442]=>
object(WP_Post)#22606 (24) {
["ID"]=>
int(1503)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-16 12:36:44"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-16 09:36:44"
["post_content"]=>
string(1833) "Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ojitusta koskevan erimielisyyden, joka ei edellytä lupaa tai jota ei käsitellä ojitustoimituksessa, ja joka aiheutuu
- ojan tekemisestä toisen maalle tai toisen yksityisen tien poikki;
- ojan suunnan muuttamisesta;
- veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tai puroon; tai
- muusta vastaavasta syystä.
Tietyssä tilanteissa asian ratkaiseminen vaatii ojitustoimituksen. Ojitustoimitus on tarpeen, jos (VL 5:4):
- ojituksella poistetaan tai pienennetään tulva-aluetta,
- ojituksella muutetaan huomattavasti vesien virtaamissuuntaa,
- oja on tehtävä maantien, kaapelin tai eräiden muiden vastaavien rakenteiden alitse eikä rakenteen omistaja tähän suostu,
- hyödynsaajia on vähintään kolme, eivätkä he pysty sopimaan yhteisestä ojituksesta,
- ojitustoimituksessa aiemmin päätettyä suunnitelmaa muutetaan,
- kyse on ojitusyhteisön perustamisesta tai purkamisesta, tai
- kyse on ojitusyhteisön jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista.
Ojitustoimitusta haetaan Lupa- ja valvontavirastolta. Lupa- ja valvontavirasto antaa määräyksen ojitustoimituksen pitämiseen elinvoimakeskuksessa työskentelevälle toimitusmiehelle. Toimitusmies tarkistaa, tarvitseeko hanke tai sen yhteydessä toteutettava toimenpide vesitalousluvan.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia, että ojitukselle haetaan vesilain mukainen lupa.
Lisää tietoa:
Opas kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vesilain mukaisten ojitusasioiden ratkaisemiseen"
["post_title"]=>
string(64) "Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta ojitusasioissa"
["post_excerpt"]=>
string(151) "Ohje kertoo, mitä ojitusasioita kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ja missä tilanteessa asian ratkaiseminen vaatii ojitustoimituksen."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "kunnan-ymparistonsuojeluviranomaisen-toimivalta-ojitusasioissa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 15:12:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 13:12:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1503"
["menu_order"]=>
int(447)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[443]=>
object(WP_Post)#22605 (24) {
["ID"]=>
int(1500)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-16 12:32:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-16 09:32:20"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(100) "Opas kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille vesilain mukaisten ojitusasioiden ratkaisemiseen, 2016"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(92) "opas-kunnan-ymparistonsuojeluviranomaisille-vesilain-mukaisten-ojitusasioiden-ratkaisemiseen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 15:15:10"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 13:15:10"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1500"
["menu_order"]=>
int(448)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[444]=>
object(WP_Post)#22604 (24) {
["ID"]=>
int(1486)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-09 14:51:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-09 11:51:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(51) "Valtion vesitaloushankkeiden toimivuuden tarkastelu"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(51) "valtion-vesitaloushankkeiden-toimivuuden-tarkastelu"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-09 14:51:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-09 11:51:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1486"
["menu_order"]=>
int(450)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[445]=>
object(WP_Post)#22603 (24) {
["ID"]=>
int(1251)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-07 10:28:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-07 07:28:13"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(34) "Sura sulfatjordar – vad är det?"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(28) "sura-sulfatjordar-vad-ar-det"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-07 10:28:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-07 07:28:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1251"
["menu_order"]=>
int(489)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[446]=>
object(WP_Post)#22602 (24) {
["ID"]=>
int(1245)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-07 10:15:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-07 07:15:25"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(83) "En guide om strandröjning inom vattendragsprojekt och vid rensning av utfallsdiken"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(82) "en-guide-om-strandrojning-inom-vattendragsprojekt-och-vid-rensning-av-utfallsdiken"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-07 10:15:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-07 07:15:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1245"
["menu_order"]=>
int(490)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[447]=>
object(WP_Post)#22601 (24) {
["ID"]=>
int(1234)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-06 14:23:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-06 11:23:48"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(33) "Ansökan om dikningsförrättning"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "ansokan-om-dikningsforrattning"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-04-16 09:21:06"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-04-16 06:21:06"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1234"
["menu_order"]=>
int(491)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[448]=>
object(WP_Post)#22600 (24) {
["ID"]=>
int(1231)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-05 14:20:46"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-05 11:20:46"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(24) "Vesitalousstrategia 2030"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(24) "vesitalousstrategia-2030"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-05 14:20:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-05 11:20:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1231"
["menu_order"]=>
int(492)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[449]=>
object(WP_Post)#22599 (24) {
["ID"]=>
int(1194)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-31 13:40:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-31 10:40:06"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(75) "Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(70) "kallaveden-ja-unnukan-saannostelyn-kehittamistarpeet-ja-mahdollisuudet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-31 13:40:06"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-31 10:40:06"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1194"
["menu_order"]=>
int(497)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[450]=>
object(WP_Post)#22598 (24) {
["ID"]=>
int(1188)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-31 13:31:18"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-31 10:31:18"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(118) "Iisalmen reitin ilmastonmuutostarkastelut - säännöstelyjen toimivuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset kuormitukseen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(113) "iisalmen-reitin-ilmastonmuutostarkastelut-saannostelyjen-toimivuus-ja-ilmastonmuutoksen-vaikutukset-kuormitukseen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-31 13:31:18"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-31 10:31:18"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1188"
["menu_order"]=>
int(499)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[451]=>
object(WP_Post)#22597 (24) {
["ID"]=>
int(1185)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-31 13:26:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-31 10:26:01"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(147) "Ilmastonmuutoksen vaikutus Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä säännöstelyjen kehittämistarpeeseen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(137) "ilmastonmuutoksen-vaikutus-nilsian-reitin-saannosteltyjen-jarvien-vedenkorkeuksiin-ja-virtaamiin-seka-saannostelyjen-kehittamistarpeeseen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-31 13:26:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-31 10:26:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1185"
["menu_order"]=>
int(500)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[452]=>
object(WP_Post)#22596 (24) {
["ID"]=>
int(1182)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-31 13:21:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-31 10:21:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(54) "Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(48) "selvitys-pohjois-savon-saannostellyista-jarvista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-31 13:21:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-31 10:21:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1182"
["menu_order"]=>
int(501)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[453]=>
object(WP_Post)#22595 (24) {
["ID"]=>
int(1176)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-30 13:19:18"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-30 10:19:18"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(66) "Koitereen säännöstelyn vaikutukset ja kehittämismahdollisuudet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "koitereen-saannostelyn-vaikutukset-ja-kehittamismahdollisuudet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-30 13:19:18"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-30 10:19:18"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1176"
["menu_order"]=>
int(503)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[454]=>
object(WP_Post)#22594 (24) {
["ID"]=>
int(1133)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-24 08:39:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-24 06:39:23"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Metsähallituksen ojitusluvan hakeminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "metsahallituksen-ojitusluvan-hakeminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-24 08:40:42"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-24 06:40:42"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1133"
["menu_order"]=>
int(514)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[455]=>
object(WP_Post)#22593 (24) {
["ID"]=>
int(1130)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-24 08:23:54"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-24 06:23:54"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(32) "Maastolomake ojasuunnittelijalle"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "maastolomake-ojasuunnittelijalle"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-24 08:23:54"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-24 06:23:54"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1130"
["menu_order"]=>
int(515)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[456]=>
object(WP_Post)#22592 (24) {
["ID"]=>
int(1127)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-23 14:25:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-23 12:25:20"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(64) "Maastolomake ojasuunnittelijalle ja ennallistamisasiantuntijalle"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(64) "maastolomake-ojasuunnittelijalle-ja-ennallistamisasiantuntijalle"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-12 10:37:36"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-12 08:37:36"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1127"
["menu_order"]=>
int(516)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[457]=>
object(WP_Post)#22591 (24) {
["ID"]=>
int(1122)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-23 14:18:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-23 12:18:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(46) "Toimintamalli kunnostusojituksen suunnitteluun"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(46) "toimintamalli-kunnostusojituksen-suunnitteluun"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-07-03 12:20:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-07-03 09:20:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1122"
["menu_order"]=>
int(517)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[458]=>
object(WP_Post)#22590 (24) {
["ID"]=>
int(1107)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-21 09:56:17"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-21 07:56:17"
["post_content"]=>
string(11223) "
Stödobjekt
Stöd för en gemensam dikningsinvestering kan sökas för grundtorrläggningsverksamhet som främjar miljöns tillstånd och ett hållbart produktionssätt. Grundtorrläggningsverksamheten kan exempelvis vara rensning, grävning och uppdämning av utfallsdiken, byggande av rördiken samt invallning av åkerområden och anläggande av pumpverk.
Grundtorrläggning kan utföras genom att dra nytta av naturliga planeringslösningar såsom tvåstegsdiken, slingrande fåror och översvämningsterrasser eller andra motsvarande lösningar eller konstruktioner. Understöd kan beviljas för nya grundtorrläggningsprojekt eller grundtorrläggningsprojekt som utförs i befintliga fåror, om de tar hänsyn till naturenliga planeringslösningar. Understöd beviljas inte för underhåll av en fåra i enlighet med en fastställd plan.
Nyttan som investeringen ger måste riktas till odlingsmark och flera än en gårdsbruksenhet.
Stödmottagare
Understöd kan sökas av en dikningssammanslutning enligt 5 kapitlet i vattenlagen eller en grupp av fastighetsägare eller innehavare av arrenderätt som kommit överens om en gemensam dikning till den del som dikningssammanslutningen medlemmar, fastighetsägare och arrendatorer är aktiva jordbrukare och nyttan av investeringen riktas till odlingsmark. På Livsmedelsverkets sida finns
en definition på en aktiv jordbrukare.
Sökanden är antingen en dikningssammanslutning eller en av de aktiva jordbrukarna som genom inbördes avtal deltar i projektet. Personerna som deltar i understödansökan bör ha fyllt 18 år. Om även icke-odlingsmark (exempelvis en tomt eller en skogsfastighet) har nytta av projektet, kan prövningsbaserat vattendragsunderstöd (SRf 714/2015) ansökas för den delen efter att ansökan om understöd för gemensam dikningsinvestering har lämnats in.
Stödbelopp
Stödbeloppet är 40 % av de godtagbara kostnaderna. Det beviljade stödbeloppet är alltid över 3000 euro, dvs. investeringens totala kostnadsbedömning bör vara över 7500 euro (inklusive moms för dikningssammanslutningar, övriga 0 %). Under en period på tre skatteår kan investeringsstöd för jordbruk beviljas högst 1 500 000 euro per gårdsenhet.
Ansökan om understöd
Innan ansökan görs upp är det bra att vara i kontakt med livskraftscentralen i den egna regionen. Livskraftscentralens sakkunniga ger råd om hur ansökan görs upp och berättar, vilka bilagor som behövs till ansökan.
Innan man ansöker om stöd görs en
anmälan om dikning till Tillstånds- och tillsynsverket. Tillstånds- och tillsynsverket behandlar anmälan inom 60 dagar. Då anmälan fått ett utlåtande, söks understöd elektroniskt från livskraftscentralen via Livsmedelsverkets e-tjänst Hyrrä. Dikningsanmälan behöver inte göras, ifall det inte är frågan om en dikningsplan som har fastställts i en dikningsförrättning eller av Tillstånds- och tillsynsverket.
För att ansöka om understöd behövs FO-nummer och Suomi.fi-fullmakt för den som gör upp ansökan. I kapitel 10 som handlar om dikningssammanslutningens förvaltning i guiden
Handbok för vattenhushållningsdisponenter finns en anvisning om detta. Fråga vid behov råd av livskraftscentralen i din egen region.
Ansökningstid
Understödet kan ansökas fortlöpande. Ansökningarna avgörs per stödperiod, som är:
- 16.10.–15.1.
- 16.1.–15.3.
- 16.3.–15.8.
- 16.8.–15.10.
Ansökningarna bedöms i enlighet med
urvalskriterierna för investeringsstöd för jordbruket (punkt ”Investeringar som främjar miljöns tillstånd och ett hållbart produktionssätt, energiinvesteringar samt investeringar som främjar djurs välbefinnande och biosäkerheten”).
[collapse otsikko="Bilagor till ansökan"]
- Dikningsplan, kostnadsberäkning och kostnadsfördelning enligt 5 kapitlet 15 § i vattenlagen -> I fördelningen av kostnaderna skiljs aktiva och icke-aktiva jordbrukare åt.
- En fritt formulerad utredning om mervärdesskattens godtagbarhet för stödberättigande (gäller dikningssammanslutningar)
- Dikningsanmälans utlåtande, dikningsförrättningens beslut eller nödvändiga myndighetstillstånd (av Tillstånds- och tillsynsverket beviljat tillstånd enligt vattenlagen)
- Avtal och stadgar för dikningssammanslutningen som har grundats för projektet, eller om en sammanslutning inte har grundats, nyttotagarnas inbördes avtal om genomföring och underhåll av projektet samt fördelning av kostnaderna.
- Meddelande om projektets sysslomän
- Protokoll från sammanträde där det har fattats beslut om att ansöka om understöd
- För hälften av nyttan enligt kostnadsfördelningen måste det finnas skattedeklaration för jordbruket, gårdsenhetens skuldförteckning och beskattningsbeslut
- Anbud som tagits emot för anbudsförfrågningar
För gemensamma dikningsinvesteringar behövs inte affärsplaner, men åtminstone vid stora investeringar är det ändå bra att lämna in dem. Det finns inget krav på yrkesskicklighet, alltså behövs inga intyg. Dikningsplanen bör vara uppgjord med tillräcklig yrkeskunskap. [/collapse]
[collapse otsikko="Dikningsplan"]
Sökanden ska skicka in en dikningsplan enligt 5 kapitlet 15 § i vattenlagen för dikningsprojektet. Om kraven på innehållet i en dikningsplan stadgas utöver i vattenlagen även i statsrådets förordning om vattenhushållningsärenden (1560/2011, 26 §). Vid ansökan om understöd för gemensam dikningsinvestering bör planen också innefatta planer enligt statsrådets förordning om strukturstöd till jordbruket (265/2023, 26 §) om konstruktioner, åtgärder eller naturenliga planeringslösningar som är
ändamålsenliga för projektet i syfte att
- förhindra eller minska skador och olägenheter av dikningen;
- hålla kvar näringsämnen och partiklar;
- fördröja vattenflödet;
- anpassa sig till föränderliga väderleks- och vattenförhållanden och
- främja den naturliga mångfalden.
Planerna godkänns vanligen i en dikningsförrättning, men i ett projekt som genomförs med inbördes avtal godkänns planerna i samband med behandlingen av dikningsanmälan. Om det är frågan om en grundreparation, kan även en uppdaterad och granskad plan för ett tidigare grundtorrläggningsprojekt användas som plan. [/collapse]
[collapse otsikko="Förutsättningarna för beviljande av understöd"]
- Nyttan som investeringen ger måste riktas till odlingsmark och flera än en gårdsbruksenhet.
- För att beviljas understöd förutsätts ett bifallande utlåtande om projektets miljökonsekvenser av den Livskraftscentral som sköter uppgifter inom vattenhushållning som avses i vattenlagen. [/collapse]
[collapse otsikko="Godtagbara kostnader"]
Understöd kan beviljas för nödvändiga och skäliga kostnader som investeringen medför. Kostnaderna bör grunda sig på sedvanlig prisnivå för motsvarande investeringar och kostnadsnivån vid tidpunkten när understödet söks.
Stöd betalas inte ut för kostnader som uppkommer av:
- anskaffningen av begagnade maskiner eller anordningar;
- anskaffning av traktor eller kompaktlastare;
- anskaffningar som gjorts av sökanden, sökandens familjemedlemmar, företag i sökandens eller hens familjemedlems bestämmandeinflytande eller av en person som är i ledande ställning i företaget som är sökande, om tillräckligt med anbud inte har begärts om anskaffningen av andra behöriga anbudsgivare;
- transport som sökanden själv utför;
- myndighetstillstånd, anslutningsavgifter eller motsvarande utgifter. [/collapse]
Påbörja inte projektet innan det har blivit anhängigt
Understöd beviljas inte för en sådan investering, där arbetet har påbörjats före stödansökan har lämnats in (exempelvis det slutliga entreprenadavtalet har undertecknats eller arbetet påbörjats). Nödvändiga planeringskostnader som har uppkommit innan stödansökan har lämnats in är dock stödberättigade förutom om de har uppkommit före 1.1.2023.
Investeringens verkställande
Investeringarna ska verkställas inom två år från att stödbeslutet har fattats. Om stöd för investeringen har beviljats på basis av ett tillstånd som avses i vattenlagen eller markanvändnings- och bygglagen, vilket inte har vunnit laga kraft, räknas tidsfristen från att tillståndsbeslutet har vunnit laga kraft.
Tiden för verkställandet kan förlängas två gånger. Tiden kan förlängas högst för ett år i taget. Förlängningen ansöks av livskraftscentralen innan beslutets giltighetstid går ut. Förutsättningen för att beviljas förlängning är att investeringen har börjat verkställas inom den utsatta tiden och att det finns en godtagbar orsak till att förlänga tidsfristen.
Ansökan om utbetalning
Ansök om utbetalning av investeringsstöd för jordbruk elektroniskt i tjänsten Hyrrä. Livskraftscentralen som fattat stödbeslutet ger vid behov handledning i ifyllandet av ansökan. Mer information om betalning av stödet samt ansökningsblanketter på Livsmedelsverkets sida om
Investeringsstöd för jordbruk.
Mer information
Investeringsstöd för jordbruk (ruokavirasto.fi)
Torrläggning av odlingsmark (vatten.fi)
Naturenliga metoder vid torrläggning (vatten.fi)
Handbok för vattenhushållningsdisponenter (doria.fi)
Hänsyn till miljövärden i samband med dikningsprojekt med hjälp av naturenliga metoder (vatten.fi)
Lag om strukturstöd till jordbruket 1476/2007 (finlex.fi)
Statsrådets förordning om strukturstöd till jordbruket 265/2023 (finlex.fi)
Vattenlag 587/2011 (finlex.fi)
Statsrådets förordning om vattenhushållningsärenden 1560/2011 (finlex.fi)
"
["post_title"]=>
string(42) "Finansiering av grundtorrläggningsprojekt"
["post_excerpt"]=>
string(318) "Stöd för grundtorrläggningsprojekt kommer att bli en del av CAP27-stödet (gemensam dikningsinvestering). För tillfället tas inga nya finansieringsansökningar emot, mer information om ärendet kommer senare. Vad gäller ansökningar som inkommit före år 2023 fortsätter behandling och utbetalning som normalt."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(41) "finansiering-av-grundtorrlaggningsprojekt"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-19 15:47:33"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-19 13:47:33"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1107"
["menu_order"]=>
int(518)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[459]=>
object(WP_Post)#22589 (24) {
["ID"]=>
int(1104)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-21 09:45:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-21 07:45:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(60) "Genomförande av underhålls- och grundförbättringsprojekt"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(55) "genomforande-av-underhalls-och-grundforbattringsprojekt"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-21 09:45:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-21 07:45:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1104"
["menu_order"]=>
int(519)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[460]=>
object(WP_Post)#22588 (24) {
["ID"]=>
int(1079)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-02 12:56:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-02 10:56:23"
["post_content"]=>
string(43) "https://www.youtube.com/watch?v=y8hLX5RY5gg"
["post_title"]=>
string(41) "Kaksitasouoma Evijärven Mansikkapellolla"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "kaksitasouoma-evijarven-mansikkapellolla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-02 12:56:23"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-02 10:56:23"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1079"
["menu_order"]=>
int(521)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[461]=>
object(WP_Post)#22587 (24) {
["ID"]=>
int(1074)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-02 12:51:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-02 10:51:24"
["post_content"]=>
string(53) "https://www.youtube.com/watch?v=zfl3LSHh0K0
"
["post_title"]=>
string(46) "Kaksitasouoma Kruunupyyn Viitavesibäckenillä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(44) "kaksitasouoma-kruunupyyn-viitavesibackenilla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-17 13:08:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-17 10:08:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1074"
["menu_order"]=>
int(522)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[462]=>
object(WP_Post)#22586 (24) {
["ID"]=>
int(1068)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 13:07:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 11:07:48"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(58) "Kokemäenjoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(55) "kokemaenjoen-vesistoalueen-padotus-ja-juoksutusselvitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-02 09:08:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-02 07:08:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1068"
["menu_order"]=>
int(523)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[463]=>
object(WP_Post)#22585 (24) {
["ID"]=>
int(1064)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 13:02:27"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 11:02:27"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(41) "Teuronjoen-Puujoen hydrologiset laskelmat"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(41) "teuronjoen-puujoen-hydrologiset-laskelmat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-01 13:02:27"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 11:02:27"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1064"
["menu_order"]=>
int(524)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[464]=>
object(WP_Post)#22584 (24) {
["ID"]=>
int(1059)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 12:52:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 10:52:55"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(54) "Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(52) "loimijoen-vesistoalueen-padotus-ja-juoksutusselvitys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-01 12:52:55"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 10:52:55"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1059"
["menu_order"]=>
int(525)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[465]=>
object(WP_Post)#22583 (24) {
["ID"]=>
int(1055)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 12:40:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 10:40:24"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(72) "Kehittämissuositukset Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(67) "kehittamissuositukset-pirkanmaan-keskeisten-jarvien-saannostelyille"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-01 12:40:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 10:40:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1055"
["menu_order"]=>
int(526)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[466]=>
object(WP_Post)#22582 (24) {
["ID"]=>
int(1051)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 12:28:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 10:28:52"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(62) "Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(57) "pirkanmaan-keskeisten-jarvien-saannostelyjen-kehittaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-01 12:28:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 10:28:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1051"
["menu_order"]=>
int(527)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[467]=>
object(WP_Post)#22581 (24) {
["ID"]=>
int(1017)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-24 12:01:59"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-24 10:01:59"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(54) "Oulujoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma"
["post_excerpt"]=>
string(170) "Julkaisussa arvioidaan harvinaisten tulvien aiheuttamia vahinkoja Oulujoen vesistössä sekä ehdotetaan vaihtoehtoja tulvantorjunnan ja tulvasuunnittelun kehittämiseen."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(53) "oulujoen-vesiston-tulvantorjunnan-toimintasuunnitelma"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-24 16:19:12"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-24 13:19:12"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1017"
["menu_order"]=>
int(534)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[468]=>
object(WP_Post)#22580 (24) {
["ID"]=>
int(1014)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-24 11:51:07"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-24 09:51:07"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(111) "Säännöstelyjen kehittämistyön vaikutukset Oulujoen vesistössä – seurannan tulokset vuosina 1999–2009"
["post_excerpt"]=>
string(205) "Selvityksessä tarkastellaan säännöstelyn kehittämissuositusten toteutumista Oulujoen vesistössä ja sitä, ovatko suositukset vaikuttaneet tarkoitetulla tavalla vesistön käyttöön ja vesiluontoon."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(98) "saannostelyjen-kehittamistyon-vaikutukset-oulujoen-vesistossa-seurannan-tulokset-vuosina-1999-2009"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-24 16:20:10"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-24 13:20:10"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1014"
["menu_order"]=>
int(535)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[469]=>
object(WP_Post)#22579 (24) {
["ID"]=>
int(895)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-04 14:49:54"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 12:49:54"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(75) "Hyvät käytännöt vesistösäännöstelyjä koskevassa päätöksenteossa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(63) "hyvat-kaytannot-vesistosaannostelyja-koskevassa-paatoksenteossa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-04 14:50:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 12:50:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=895"
["menu_order"]=>
int(554)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[470]=>
object(WP_Post)#22578 (24) {
["ID"]=>
int(887)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-04 13:32:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 11:32:13"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(65) "Sopeutumistarve ilmastonmuutokseen vesistöjen säännöstelyssä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "sopeutumistarve-ilmastonmuutokseen-vesistojen-saannostelyssa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-04 13:32:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 11:32:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=887"
["menu_order"]=>
int(555)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[471]=>
object(WP_Post)#22577 (24) {
["ID"]=>
int(880)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-04 13:10:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 11:10:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(35) "Tulviin varautuminen rakentamisessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(35) "tulviin-varautuminen-rakentamisessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-04 13:10:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 11:10:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=880"
["menu_order"]=>
int(557)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[472]=>
object(WP_Post)#22576 (24) {
["ID"]=>
int(803)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-31 15:41:35"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-31 13:41:35"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(44) "Tengeliönjoen säännöstelyn kehittäminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "tengelionjoen-saannostelyn-kehittaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-31 15:41:35"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-31 13:41:35"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=803"
["menu_order"]=>
int(568)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[473]=>
object(WP_Post)#22575 (24) {
["ID"]=>
int(798)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-31 15:23:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-31 13:23:04"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(64) "Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelyn kehittäminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "lokan-ja-porttipahdan-tekojarvien-saannostelyn-kehittaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-31 15:23:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-31 13:23:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=798"
["menu_order"]=>
int(569)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[474]=>
object(WP_Post)#22574 (24) {
["ID"]=>
int(794)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-31 14:37:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-31 12:37:01"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(41) "Kemijärven säännöstelyn kehittäminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "kemijarven-saannostelyn-kehittaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-31 15:16:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-31 13:16:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=794"
["menu_order"]=>
int(570)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[475]=>
object(WP_Post)#22573 (24) {
["ID"]=>
int(760)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-28 13:06:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-28 11:06:24"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(19) "Dammsäkerhetsguide"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(18) "dammsakerhetsguide"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-28 13:08:35"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-28 11:08:35"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=760"
["menu_order"]=>
int(577)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[476]=>
object(WP_Post)#22572 (24) {
["ID"]=>
int(755)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-28 12:17:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-28 10:17:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(20) "Patoturvallisuusopas"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(20) "patoturvallisuusopas"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-28 13:24:45"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-28 11:24:45"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=755"
["menu_order"]=>
int(578)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[477]=>
object(WP_Post)#22571 (24) {
["ID"]=>
int(747)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-27 12:49:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-27 10:49:02"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(62) "Happamien sulfaattimaiden kansallinen opas rakennushankkeisiin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "happamien-sulfaattimaiden-kansallinen-opas-rakennushankkeisiin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-02 11:12:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-02 09:12:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=747"
["menu_order"]=>
int(580)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[478]=>
object(WP_Post)#22570 (24) {
["ID"]=>
int(744)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-27 10:55:51"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-27 08:55:51"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(73) "Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen ja riskinarviointi pikamenetelmin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(73) "happamien-sulfaattimaiden-tunnistaminen-ja-riskinarviointi-pikamenetelmin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-27 10:55:51"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-27 08:55:51"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=744"
["menu_order"]=>
int(581)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[479]=>
object(WP_Post)#22569 (24) {
["ID"]=>
int(740)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-27 10:51:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-27 08:51:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(81) "Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen happamille sulfaattimaille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(78) "maastokayttoisten-tunnistusmenetelmien-kehittaminen-happamille-sulfaattimaille"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-27 10:51:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-27 08:51:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=740"
["menu_order"]=>
int(582)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[480]=>
object(WP_Post)#22568 (24) {
["ID"]=>
int(734)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-27 10:48:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-27 08:48:11"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(39) "Metsänhoito happamilla sulfaattimailla"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "metsanhoito-happamilla-sulfaattimailla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-02 11:10:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-02 09:10:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=734"
["menu_order"]=>
int(583)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[481]=>
object(WP_Post)#22567 (24) {
["ID"]=>
int(730)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-27 10:21:16"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-27 08:21:16"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(57) "Happamien sulfaattimaiden huomioiminen peruskuivatuksessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(57) "happamien-sulfaattimaiden-huomioiminen-peruskuivatuksessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-02 11:11:29"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-02 09:11:29"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=730"
["menu_order"]=>
int(584)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[482]=>
object(WP_Post)#22566 (24) {
["ID"]=>
int(611)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-21 10:51:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-21 08:51:24"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(34) "Mitä ovat happamat sulfaattimaat?"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "mita-ovat-happamat-sulfaattimaat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-27 10:21:32"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-27 08:21:32"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=611"
["menu_order"]=>
int(595)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[483]=>
object(WP_Post)#22565 (24) {
["ID"]=>
int(604)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-20 16:15:16"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 14:15:16"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(82) "Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(78) "kokemaenjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-20 16:15:31"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 14:15:31"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=604"
["menu_order"]=>
int(597)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[484]=>
object(WP_Post)#22564 (24) {
["ID"]=>
int(601)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-20 16:12:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 14:12:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(102) "Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(108) "turun-raision-naantalin-ja-rauman-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2016%e2%80%922021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-25 12:22:37"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-25 10:22:37"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=601"
["menu_order"]=>
int(598)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[485]=>
object(WP_Post)#22563 (24) {
["ID"]=>
int(598)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-20 16:02:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 14:02:52"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(77) "Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(75) "kyronjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-20 16:02:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 14:02:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=598"
["menu_order"]=>
int(599)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[486]=>
object(WP_Post)#22562 (24) {
["ID"]=>
int(595)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-20 15:40:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 13:40:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(78) "Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(77) "laihianjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-20 15:40:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 13:40:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=595"
["menu_order"]=>
int(600)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[487]=>
object(WP_Post)#22561 (24) {
["ID"]=>
int(590)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-20 08:45:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 06:45:58"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(78) "Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(75) "ivalojoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-20 08:45:58"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 06:45:58"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=590"
["menu_order"]=>
int(601)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[488]=>
object(WP_Post)#22560 (24) {
["ID"]=>
int(587)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-20 08:28:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 06:28:20"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(77) "Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(74) "kemijoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-20 08:28:20"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 06:28:20"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=587"
["menu_order"]=>
int(602)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[489]=>
object(WP_Post)#22559 (24) {
["ID"]=>
int(584)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-20 08:19:50"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 06:19:50"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(92) "Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(89) "tornionjoen-muonionjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-20 08:19:50"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 06:19:50"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=584"
["menu_order"]=>
int(603)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[490]=>
object(WP_Post)#22558 (24) {
["ID"]=>
int(579)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-20 15:36:54"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-20 13:36:54"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(68) "Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(67) "lapuanjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-25 12:22:16"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-25 10:22:16"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=579"
["menu_order"]=>
int(604)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[491]=>
object(WP_Post)#22557 (24) {
["ID"]=>
int(574)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-27 10:17:35"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-27 08:17:35"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(38) "Sulfaattimaiden kaivumassojen kalkitus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "sulfaattimaiden-kaivumassojen-kalkitus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-01-17 09:49:03"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-01-17 07:49:03"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=574"
["menu_order"]=>
int(605)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[492]=>
object(WP_Post)#22556 (24) {
["ID"]=>
int(561)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-19 09:09:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-19 07:09:13"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(32) "Luonnonmukainen vesirakentaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "luonnonmukainen-vesirakentaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-19 09:09:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-19 07:09:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=561"
["menu_order"]=>
int(606)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[493]=>
object(WP_Post)#22555 (24) {
["ID"]=>
int(558)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-19 09:05:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-19 07:05:13"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(61) "Pienvesiopas – pienvesien tunnistaminen ja lainsäädäntö"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(53) "pienvesiopas-pienvesien-tunnistaminen-ja-lainsaadanto"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-19 14:12:48"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-19 12:12:48"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=558"
["menu_order"]=>
int(607)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[494]=>
object(WP_Post)#22554 (24) {
["ID"]=>
int(555)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-19 08:57:34"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-19 06:57:34"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(73) "Maatalousalueiden virtavesien parantaminen – menetelmiä ja suosituksia"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(68) "maatalousalueiden-virtavesien-parantaminen-menetelmia-ja-suosituksia"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-19 08:57:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-19 06:57:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=555"
["menu_order"]=>
int(608)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[495]=>
object(WP_Post)#22553 (24) {
["ID"]=>
int(552)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-19 08:47:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-19 06:47:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(79) "Luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(79) "luontoarvojen-huomioon-ottaminen-ojitusten-peruskorjauksissa-ja-kunnossapidossa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-19 08:47:03"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-19 06:47:03"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=552"
["menu_order"]=>
int(609)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[496]=>
object(WP_Post)#22552 (24) {
["ID"]=>
int(549)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-02 13:18:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-02 11:18:04"
["post_content"]=>
string(17281) "Luonnonmukaisessa peruskuivatuksessa voidaan käyttää erilaisia rakenteita ja menetelmiä. Menetelmillä parannetaan maatalouden vesienhallintaa ja samalla vähennetään vesistökuormitusta. Monet menetelmät myös rikastuttavat maisemaa ja edistävät luonnon monimuotoisuutta.
[collapse otsikko="Tulvatasanteet ja toispuoleinen kaivu" ]
Uoman vedenjohtokykyä voidaan parantaa kaivamalla uoma poikkileikkaukseltaan kaksitasoiseksi. Penkan yläosa kaivetaan tulvatasanteeksi ja uoman pohja jätetään koskematta. Tulvatasanteiden alapuolelle jäävässä alivesiuomassa on eliöstölle riittävästi vettä myös vähävetisenä aikana, ja jatkuva virtaus estää uomaa liettymästä ja kasvamasta umpeen. Tulvatasanne on maaperästä ja rantakasvillisuudesta riippuen yleensä 40–60 cm alivesiuoman pohjaa korkeammalla ja vesi nousee sille normaalia kesävirtaamaa suuremmilla virtaamilla. Tulvatasanteet parantavat luiskien kestävyyttä. Eroosio-ongelmien välttämiseksi alivesiuoman kasvillisuus säästetään. Tulvatasanteilla uoman mutkaisuutta voidaan lisätä tai säilyttää, mikä edistää luontaista elpymistä.
Tulvatasanne sopii hyvin myös tilanteisiin, jossa leveäksi kaivettu uoma on liettynyt ja kasvanut umpeen. Tällöin kapea, mutkitteleva alivesiuoma kaivetaan tai niitetään kasvillisuuden sekaan leveän uoman pohjalle. Vesi ohjautuu kaivettuun alivesiuomaan ja virtaus pitää sen puhtaana. Tulvien aikana muu osa uomasta toimii tulvatasanteina, joilla kasvava kasvillisuus sitoo veden mukana kulkevaa kiintoainetta ja ravinteita.
Toispuoleinen kaivu
Jos uomaan kaivetaan perinteiset luiskat, tulee niiden kaltevuuden olla vähintään 1:2. Tätä loivempien luiskien kaivua tarvitaan erityisesti alueilla, joiden maaperä on hyvin hienojakoista ja sortumisherkkää. Toispuoleisessa kaivussa uoman vedenjohtokykyä parannetaan perkaamalla vain toinen uoman luiskista. Vastakkainen luiska ja sille kehittynyt kasvillisuus jätetään koskematta, jolloin monimuotoisuutta voidaan säilyttää. Toispuoleinen kaivu on suositeltavaa toteuttaa tulvatasanteellisena.
[/collapse]
[collapse otsikko="Pohjapadot ja -kynnykset" ]
Pohjapatoja ja -kynnyksiä voidaan rakentaa kivestä, sorasta tai puusta, jolloin ne muistuttavat luonnonkoskea tai virtapaikkaa. Niiden avulla voidaan muodostaa kosteikkoja, nostaa uoman vedenkorkeutta, pidättää kiintoainetta ja ehkäistä sortumia. Pohjapadot myös hidastavat ja tasaavat vesistössä tai ojassa veden virtaamaa. Pohjapatoja voidaan laittaa useita peräkkäin, jolloin ne muodostavat putousportaat. Putousportaiden ansiosta veden nopeus jää riittävän alhaiseksi mikä ehkäisee uomaeroosiota.
Karkeasta sorasta tehty pato tai kynnys tarjoaa kutupaikkoja kaloille ja elinmahdollisuuksia pieneliöstölle. Luonnonmukainen, oikein rakennettu, pohjapato tai -kynnys ei estä kalojen kulkemista.
Menetelmän käyttö
Luonnonmukainen pohjapato voidaan toteuttaa yhtenäisenä, tasaisen kaltevana (> 1:10). Kuitenkin parempi ratkaisu on kynnysrakenne, jossa vietto katkaistaan pienillä portailla, jotka muodostavat altaita. Vedenpinnan korkeuserot saavat olla enintään 20 cm tai mieluiten sen alle.
Keskimääräisen vesisyvyyden tulisi olla pohjapadossa aliveden aikana yli 30-40 cm. Yksittäiset kivet ja levähdysaltaina toimivat syvemmät kuopat helpottavat kalojen nousua ja tekevät virtauksesta vaihtelevan.
Erikokoisten luonnonkivien käyttäminen pohjapadossa on maisemallisesti hyvä ratkaisu. Pohjapato sulautuu paremmin maisemaan, kun suuria yksittäisiä kiviä asetetaan myös padon ylä- ja alapuolelle.
Huomioon otettavia asioita
Pehmeälle maapohjalle rakennetuissa pohjapadoissa esiintyvät painumat edellyttävät patojen korotuksia. Tulvat voivat myös liikutella verhoilukiviä, mikä edellyttää korjauksia. Pohjapadon yläpuolelle kerääntyy helposti kiintoainetta, joka lisää kasvillisuuden muodostumista. Kiintoainetta voidaan siten joutua poistamaan ajoittain liiallisen padotuksen vuoksi.
[/collapse]
[collapse otsikko="Laskeutusaltaat, lietekuopat ja -taskut"]
Laskeutusaltaat, lietekuopat ja -taskut ovat uomaan tai sen yhteyteen kaivettavia syvennyksiä, joita käytetään uomassa kulkeutuvan kiintoaineen pysäyttämiseen. Niiden yhteyteen voidaan rakentaa virranohjaimia tai pohjakynnyksiä tehostamaan rakenteen toimivuutta. Laskeutusaltaat, lietekuopat ja -taskut kannattaa tehdä uoman hitaasti virtaaville osuuksille sellaisiin paikkoihin, joista ne on helppo tyhjentää.
Laskeutusallas
Laskeutusaltaat ovat laskuojien yhteyteen kaivettuja altaita, johon valuma-alueen vedet ohjataan. Laskeutusaltaiden tarkoituksena on poistaa valumavesistä kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Laskeutusaltaiden toiminta perustuu kiintoaineen laskeutumiseen veden virtausnopeuden pienentyessä. Jotta myös hienoimmatkin maa-ainekset laskeutuisivat altaan pohjalle, saa veden virtausnopeus olla enintään 1-2 cm sekunnissa ja veden tulisi viipyä altaassa vähintään tunnin.
Lietekuoppa
Lietekuoppa on 1 - 5 m
3 suuruinen syvennys sarkaojassa. Lietekuopan pohja on yleensä 1 - 1,5 metriä sarkaojan pohjaa syvemmällä. Lietekuoppa voi olla myös pitkähkö ojan sivulle laajeneva syvennys, jolloin puhutaan lietetaskusta. Lietekuoppien tarkoituksena on pysäyttää karkea kiintoaine yksittäisissä sarkaojissa ojien kaivuuaikana ja muutaman vuoden sen jälkeen, kun kiintoainetta huuhtoutuu enemmän. Samaan sarkaojaan voidaan kaivaa useita lietekuoppia peräkkäin.
Lietekuopat sijoitetaan sellaisiin kohtiin, missä veden virtausnopeus luontaisesti hidastuu. Tarvittaessa tehdään useita lietekuoppia peräkkäin ja erityisesti pitkissä sarkaojissa riittävän tihein välein.
Suunnittelussa huomioon otettavia asioita
Laskeutusaltaat kaivetaan laskuojien kynnyskohtiin, joissa vedenvirtaus luontaisestikin hidastuu. Altaat pitää sijoittaa riittävän kauas laskuojan suusta, etteivät ne jää tulvan vaikutusalueelle. Altaiden reunat kaivetaan riittävän loiviksi, etteivät ne syövy. Reunat on jätettävä niin loiviksi, että altaaseen mahdollisesti joutuva eläin pääsee sieltä pois. Altaasta lähtevä laskuoja kaivetaan normaalia matalammaksi tai jätetään kokonaan kaivamatta, jolloin lietetila saadaan mahdollisimman suureksi.
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio suosittelee laskeutusaltaiden mitoituksessa käytettäväksi seuraavia ohjeita:
- laskeutusaltaan yläpuolisen valuma-alueen suuruus 40-50 ha
- allaspinta-ala 3 - 8 m2/ valuma-aluehehtaari
- altaan lietetilavuus 2 - 5 m3/ valuma-aluehehtaari
- veden virtausnopeus altaassa korkeintaan 1 - 2 cm/s
- veden viipymä altaassa vähintään 1 tunti
Luiskan kaltevuus määräytyy maan laadun ja kaivusyvyyden mukaan. Luiskan mitoittamiseen voi soveltaa
Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu - ohjetta:
| Maalaji |
Luiskan kaltevuus kaivusyvyyden ollessa |
| 1,0 m |
1,5 m |
2,0 m |
2,5m |
| Maatumaton turve |
1 : 0,75 |
1 : 1,00 |
1 : 1,50 |
1 : 1,50 |
| Maatunut turve |
1 : 1,00 |
1 : 1,50 |
1 : 2,00 |
1 : 2,00 |
| Savi |
1 : 1,50 |
1 : 1,75 |
1 : 2,00 |
1 : 2,00 |
| Siltti ja hiekka |
1 : 1,75 |
1 : 2,00 |
1 : 2,25 |
1 : 2,25 |
Altaat tulee tyhjentää lietteestä tarpeen mukaan. Kaivinkoneella tyhjennettäessä paras altaiden tyhjennysaika on syyskesällä, jolloin niissä on vähän vettä. Jos käytettävissä on imukauha, laskeutusaltaita voidaan tyhjentää myös korkean veden aikana.
[/collapse]
[collapse otsikko="Kosteikot" ]
Kosteikot pidättävät kiintoainetta ja ravinteita, tasaavat virtaamia ja tarjoavat monille eliölajeille suojaa ja ravintoa. Lisäksi kosteikot monipuolistavat maisemaa ja luontoa. Kosteikko on ojan, puron tai muun vesistön osa tai alue, joka on suuren osa vuodesta veden peitossa ja muunkin ajan kostea, ja jossa on tyypillistä vesi- ja kosteikkokasvillisuutta.
Mikä on monivaikutteinen kosteikko?
Monivaikutteisia kosteikkoja perustamalla saadaan useita ympäristöhyötyjä. Kosteikkojen päätavoite on vesiensuojelu eli valumavesien puhdistus. Pidättäessään ravinteita ne vähentävät vesistöjen rehevöitymistä. Kosteikkokasvillisuus käyttää veteen liuenneita ravinteita kasvukaudella ja sedimentin mikrobit muuttavat veteen liuennutta nitraattityppeä harmittomaksi typpikaasuksi.
Kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla sopivia elinympäristöjä monille kasveille ja eläimille. Kosteiden ympäristöjen eliölajisto on monipuolinen ja runsas. Alueen hoidolla voidaan edistää monimuotoisuutta. Kosteikot tasaavat vähävetisissä uomastoissa virtaamia ja vähentävät eroosiota sekä tulvahaittoja, lisäävät purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä ja tarjoavat vesilinnuille uusia pesimispaikkoja. Kosteikot voivat olla myös kasteluveden varastoja.
Kosteikkojen perustamisella ja ennallistamisella vaikutetaan virkistyskäyttöön monilla tavoilla. Hoidettu maaseudun vesimiljöö on viihtyisä, joka samalla edistää lintuharrastusta, metsästystä, kalastusta ja ravustusta.
Kosteikkojen tekeminen
Kosteikot tehdään ensisijaisesti patoamalla tai kaivamalla. Sopivia paikkoja ovat notkot ja painanteet, tulva-alueet ja pengerretyt kuivatusalueet. Kosteikon rakentamisesta tehdään suunnitelma. Fosforipitoinen pintamaa tulee poistaa pysyvästi veden peittämäksi jäävältä alueelta ja erityisesti silloin, jos kosteikko perustetaan viljeltynä olleelle pellolle. Kosteikkoon tehdään hoidon kannalta riittävät reuna- ja suoja-alueet ja kiintoainesta laskeuttava syvempi vesialue, joka on tyhjennettävissä. Lisäksi voidaan tehdä alue, johon vesi varastoituu tulvatilanteissa.
Kosteikkojen hoito
Kosteikot ja laskeutusaltaat jvaativat säännöllistä hoitoa ja kunnossapitoa.
Esimerkkejä hoitotoimenpiteistä:
- ympäristön kasvillisuuden niitto, raivaus ja niittojätteen poiskorjuu
- altaaseen kertyvän lietteen määrän seuranta sekä lietteen poisto tarvittaessa
- rakenteiden tarkistus ja kunnossapito, romahtaneiden reunojen korjaus
- umpeenkasvaneen kosteikon ranta- ja vesikasvillisuuden poisto aukottamalla
Kosteikkoaltaan pohjalle kertyneen lietteen määrää on on hyvä seurata. Liete poistetaan kaivinkoneella tai lietepumpulla viimeistään silloin, kun allas alkaa täyttyä. Täytyttyään liete lähtee helposti uudestaan liikkeelle. Liete on ravinteikasta ja sopii usein levitettäväksi pellolle.
Kosteikon kasvillisuus pidetään monipuolisena ja sopivan runsaana hoitotoimenpiteillä. Elinympäristössä on hyvä olla avoimia kohtia ja eläimille tarpeellisia suojapaikkoja. Jos kosteikkoa niitetään, on niittojätteet vietävä pois kosteikkoalueelta. Poistetun kasvillisuuden voi käyttää rehuna tai esim. riistan ruokintaan. Kasvillisuuden hoitotoimet voidaan toteuttaa myös laiduntamalla, ellei siihen ole vesiensuojelullista estettä.
[/collapse]
[collapse otsikko="Rantapuuston ja -kasvillisuuden säilyttäminen" ]
Uoman varrella kasvavat puut ja uoman luiskaa sitova ruohovartinen kasvillisuus kannattaa säästää, koska kasvillisuus ja puiden juuret toimivat luontaisena eroosiosuojana. Näin uoman rakenne on kestävämpi ja siten voidaan vähentää kunnostustarvetta.
Puiden varjostus ehkäisee uomien umpeenkasvua ja viilentää vettä. Esimerkiksi vaelluskalat viihtyvät viileämmissä ja varjoisissa paikoissa. Lisäksi puut antavat eliöstölle suojaa ja ravintoa sekä monipuolistavat maisemaa. Avointen, pitkään muokkaamattomana olleiden, luiskien kasvillisuus on ehtinyt usein kehittyä monipuolisen niittymäiseksi. Uomaa reunustavat ja sitovat kasvillisuusluiskat ovat esimerkiksi perhosten tärkeitä elinympäristöjä.
Puroon kaatuneita puita ei kannata poistaa, sillä ne ovat tärkeitä suojapaikkoja, kiinnistyspintoja ja ravinnonlähteitä vesieliöille. Puut poistetaan ainoastaan silloin, jos ne tukkivat puron kokonaan ja estävät kalan nousun. Puuainesta voidaan myös lisätä puroon suisteiksi ja virranohjaimiksi, jolloin ne monipuolistavat uomaa.
[/collapse]
[collapse otsikko="Suojakaistat ja -vyöhykkeet" ]
Ympäristötuki edellyttää kolme metriä leveitä suojakaistoja purovesistöjen varrelle. Suojavyöjyke kannattaa tehdä etenkin kaltevien, sortumaherkkien, herkästi tulvivien tai vettyvien peltojen läpi virtaavan vesistön tai valtaojan varteen. Suojavyöhykkeellä tarkoitetaan pellon tai rakennetun alueen ja vesistön välistä viljelemätöntä, pysyvän kasvillisuuden peittämää kaistaa ja vyöhykettä.
Suojavyöhykkeiden tarkoituksena on vähentää eroosio-ongelmia, ravinteiden ja torjunta-aineiden kulkeutumista vesiin. Niillä voidaan myös ehkäistä uomien liettymistä ja kunnossapitotarvetta. Suojavyöhykkeillä voidaan myös helpottaa ongelmallisten peltoalueiden viljelyä. Niillä on merkitystä myös maatalousmaiseman elävöittäjinä ja maiseman monimuotoisuuden ja lajirunsauden lisääjinä.
Ympäristötuki edellyttää kolme metriä leveitä suojakaistoja purovesistöjen varrelle. Suojavyöhykkeiden perustamiseen voi hakea erityistukea.
[/collapse]
[collapse otsikko="Eroosiosuojaukset" ]
Luonnonmateriaaleista, kuten puu- ja kiviaineksesta, tehtävät eroosiosuojaukset lisäävät uoman monimuotoisuutta, elävöittävät maisemaa ja sitovat pelloilta huuhtoutuvaa kiintoainetta ja ravinteita. Käytettäviä menetelmiä ovat muun muassa virranohjaimet, kivi- ja moreenisuojaukset sekä maaperää sitovan kasvillisuuden tai kasvillisuuslaikkujen istutus tai kylvö. Myös geotektstiilejä voidaan hyödyntää. Suurehkoissa uomissa voidaan käyttää pajusta tehtyjä eroosiosuojauksia.
Kasvillisuus eroosiosuojana
Rantavyöhykkeen kasvillisuustyypin valinnalla on vaikutus eroosion määrään ja laatuun. Ruohovartiset kasvit ehkäisevät hyvin pintavalunnan ja tulvien aiheuttamaa eroosiota. Puuvartiset kasvit, jotka juurtuvat syvemmälle, ovat parempia vakauttamaan jyrkkiä rinteitä ja estävät niiden liukusortumia.
Puuvartisista kasveista tervaleppä (Alnus glutinosa) ja koivut (Betula spp.) ovat hyviä eroosiosuojaukseen. Paju on kosteiden maastojen pioneerilaji, joka kasvaa ja leviää nopeasti, ja soveltuu siksi hyvin eroosiotorjuntaan. Muita soveltuvia lajeja ovat jokipaju (Salix triandra) sekä punapaju (Salix purpurea). Myös havupuut soveltuvat hyvin, sillä niiden latvustolla on ympärivuotinen vaikutus sadeveden ohjaamisessa, toisin kuin lehtipuilla.
Pistokkaat ovat suojattavaan rinteeseen istutettavia kasvien kuten pajun oksia. Pistokkaita tulisi istuttaa 1-1,5 metrin välein. Ruohovartista kasvillisuutta tulisi kylvää pistokkaiden sekaan eroosiosuojaksi ja edistämään lajien monimuotoisuutta.
Laikutuksessa rantaliuskaa suojataan eroosiolta siirtämällä rannalle kasvillisuuspaakkuja rannan luontaisilta osuuksilta. Riittävä siirrettävä kasvillisuuden määrä on 4 m²/a. Laikutuksen etuna on, että eroosiosuojellulle rannan osuudelle leviää automaattisesti alueen luontainen kasvillisuus.
Geotekstiilit
Geotekstiilit ovat luonnonkuituihin perustuvia verkkomaisia kankaita, joita käytetään esimerkiksi ehkäisemään rinne-eroosiota. Yleisiä geotekstiilien luonnollisia raaka-aineita ovat juutti, palmun lehdet, kookoskuitu ja oljet. Luonnonkuiduista valmistetut geotekstiilit hajoavat maastoon noin 2-5 vuodessa, jolloin kasvillisuus rantatörmällä on pysyvää.
Pajumatot
Pajumattojen asentaminen eroosion vaivaamiin kohteisiin on osoittautunut vaivattomaksi ja nopeaksi toimenpiteeksi. Mattojen siirtäminen paikasta toiseen on helppoa ja mattorullien käsitteleminen jyrkissäkin rinteissä onnistuu helposti. Asennus tehdään käsityönä.
Kuivumisriskin vähentämiseksi ja kasvuun lähdön helpottamiseksi maton materiaali tulee kerätä kasvukauden ulkopuolella esimerkiksi ennen lehtien puhkeamista ja myös asentamisen ajankohta on oltava lehdettömänä aikana. Maton tyvi on pyrittävä kaivamaan suojattavan törmän juuressa riittävän syvälle, jotta ainakin osa matosta pysyy kontaktissa kosteaan maahan.
[/collapse]"
["post_title"]=>
string(44) "Luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmät"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "luonnonmukaisen-peruskuivatuksen-menetelmat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-03 08:27:07"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-03 06:27:07"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=549"
["menu_order"]=>
int(610)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[497]=>
object(WP_Post)#22551 (24) {
["ID"]=>
int(543)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-18 13:55:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-18 11:55:58"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(65) "Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(65) "maatalousalueiden-perattujen-purojen-luonnonmukainen-kunnossapito"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-18 13:56:23"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-18 11:56:23"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=543"
["menu_order"]=>
int(611)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[498]=>
object(WP_Post)#22550 (24) {
["ID"]=>
int(526)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-18 13:50:00"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-18 11:50:00"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(65) "Opas valtaojien perkausten ja vesistöhankkeiden rantaraivauksiin"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(64) "opas-valtaojien-perkausten-ja-vesistohankkeiden-rantaraivauksiin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-18 13:50:00"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-18 11:50:00"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=526"
["menu_order"]=>
int(612)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[499]=>
object(WP_Post)#22549 (24) {
["ID"]=>
int(515)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-18 10:38:14"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-18 08:38:14"
["post_content"]=>
string(10609) "
Tukikohde
Yhteisen ojitusinvestoinnin tukea voi hakea ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävää peruskuivatustoimintaa varten. Peruskuivatustoimintaa voi olla esimerkiksi valtaojien perkaus, kaivu ja padotus, putkiojien rakentaminen sekä peltoalueiden pengertäminen ja pumppaamoiden perustaminen.
Peruskuivatusta voidaan toteuttaa hyödyntäen luonnonmukaisia suunnitteluratkaisuja, kuten kaksitasouomia, uomien mutkaisuutta ja tulvatasanteita taikka muita vastaavia ratkaisuja tai rakennelmia. Tukea voi saada uusille peruskuivatushankkeille tai olemassa oleviin uomiin kohdistuville peruskorjaushankkeille, mikäli niissä otetaan huomioon luonnonmukaiset suunnitteluratkaisut. Tukea ei myönnetä uoman vahvistetun suunnitelman mukaiseen kunnossapitoon. Investoinnin toteuttamisella saatavan hyödyn on kohdistuttava maatalousmaahan ja useampaan kuin yhteen maatilaan.
Tuensaaja
Tukea voivat hakea vesilain 5 luvun mukainen ojitusyhteisö tai yhteisestä ojituksesta sopineiden kiinteistönomistajien ja vuokraoikeuden haltijoiden ryhmittymä siltä osin, kuin ojitusyhteisön jäsenet, kiinteistönomistajat ja vuokraviljelijät ovat aktiiviviljelijöitä ja investoinnista saatava hyöty kohdistuu maatalousmaahan. Ruokaviraston sivuilta löydät tietoa
aktiiviviljelijän määritelmästä.
Tuenhakijana toimii joko ojitusyhteisö tai yksi keskinäisellä sopimuksella toteutettavaan hankkeeseen osallistuvista aktiiviviljelijöistä. Tuenhakuun osallistuvien tulee olla 18 vuotta täyttäneitä. Jos hankkeesta saa kuivatushyötyä myös ei-maatalousmaa (esimerkiksi tontti- tai metsäkiinteistö), sen osuudelle voi hakea harkinnanvaraista vesistöavustusta (VnA 714/2015) yhteisen ojitusinvestointituen hakemuksen jättämisen jälkeen.
Tuen määrä
Tuen määrä on 40 % hyväksyttävistä kustannuksista. Myönnettävä tukimäärä on aina yli 3 000 euroa eli investoinnin kokonaiskustannusarvion tulee olla yli 7 500 euroa (ojitusyhteisöt sisältäen alv, muut alv 0 %). Maatalouden investointitukia voidaan kolmen verovuoden jakson aikana myöntää enintään 1 500 000 euroa maatilaa kohden.
Tuen hakeminen
Ennen hakemuksen tekemistä on suositeltavaa olla yhteydessä oman alueen elinvoimakeskukseen. Elinvoimakeskuksen asiantuntijat neuvovat hakemuksen tekemisessä ja kertovat, mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan.
Muusta kuin vähäisestä ojituksesta tehdään ojitusilmoitus Lupa- ja valvontavirastoon ennen tuen hakemista. Lupa- ja valvontavirasto käsittelee ilmoitukset 60 vuorokauden kuluessa. Kun ilmoitukseen on saatu lausunto, haetaan tukea sähköisesti elinvoimakeskuksesta Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelussa. Ojitusilmoitusta ei tarvitse tehdä, mikäli kyseessä on ojitustoimituksessa tai Lupa- ja valvontavirastossa vahvistetusta ojitussuunnitelmasta.
Tuen hakemista varten tarvitaan Y-tunnus ja Suomi.fi -valtuutus hakemuksen tekijälle.
Vesitalousisännöitsijän oppaan luvussa 10 Ojitusyhteisön hallinto on olemassa ohje tätä varten. Kysy tarvittaessa neuvoa oman alueen elinvoimakeskuksesta.
Hakuaika
Tukea voi hakea jatkuvasti. Hakemukset ratkaistaan tukijaksoittain, jotka ovat:
- 16.10.–15.1.
- 16.1.–15.3.
- 16.3.–15.8.
- 16.8.–15.10.
Hakemukset arvioidaan maatalouden investointitukien
valintaperusteiden mukaisesti (kohta ”Ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävät investoinnit, energiainvestoinnit sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistävät investoinnit”).
[collapse otsikko= "Hakemukseen tarvittavat liitteet"]
- Vesilain 5 luvun 15 § mukainen ojitussuunnitelma, kustannusarvio ja kustannusosittelu
-> Kustannusositteluun on eroteltava aktiiviviljelijät ja ei-aktiiviviljelijät
- Vapaamuotoinen selvitys arvonlisäveron hyväksyttävyydestä tukikelpoiseksi (koskee ojitusyhteisöjä)
- Ojitusilmoituksen lausunto, ojitustoimituksen päätös tai tarvittavat viranomaisluvat (Lupa- ja valvontaviraston myöntämä vesilain mukainen lupa)
- Hanketta varten perustetun ojitusyhteisön yhteisösopimus ja säännöt, tai jos tällaista yhteisöä ei ole perustettu, hyödynsaajien keskinäinen sopimus hankkeen toteuttamisesta, kunnossapidosta ja kustannusten osittelusta
- Ilmoitus hankkeen toimitsijoista
- Pöytäkirja kokouksesta, jossa on päätetty tuen hakemisesta
- Puolelta kustannusosittelun mukaisesta hyödystä on oltava maatalouden veroilmoitus, maatilan velkaluettelo ja verotuspäätös
- Tarjouspyyntöihin saadut tarjoukset
Yhteisissä ojitusinvestoinneissa ei tarvita liiketoimintasuunnitelmia, mutta ainakin isoissa investoinneissa olisi ne kuitenkin hyvä toimittaa. Ammattitaitovaatimusta ei ole eli ei tarvita todistuksia. Ojitussuunnitelman tulee olla laadittu riittävällä ammattitaidolla. [/collapse]
[collapse otsikko= "Ojitussuunnitelma"]
Hakijan on toimitettava ojitushankkeesta vesilain 5 luvun 15 § mukainen ojitussuunnitelma. Ojitussuunnitelman sisältövaatimuksista säädetään vesilain lisäksi vesitalousasetuksessa (1560/2011, 26 §). Yhteisen ojitusinvestoinnin tukea haettaessa tulee suunnitelmaan sisällyttää myös maatalouden rakennetukiasetuksen (265/2023, 26 §) mukaisesti suunnitelmat
hankkeelle tarkoituksenmukaisista rakenteista, toimenpiteistä tai luonnonmukaisista suunnitteluratkaisuista
- ojituksesta aiheutuvien vahinkojen ja haittojen estämiseksi tai vähentämiseksi;
- ravinteiden ja kiintoaineksen pidättämiseksi;
- virtauksen viivyttämiseksi;
- muuttuviin sää- ja vesiolosuhteisiin sopeutumiseksi, ja
- luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Suunnitelmat hyväksytään yleensä ojitustoimituksessa, mutta keskinäisellä sopimuksella tehtävässä hankkeessa suunnitelmat hyväksytetään ojitusilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Jos on kyse peruskorjaustyöstä, suunnitelmana voidaan käyttää myös aiemman peruskuivatushankkeen päivitettyä ja tarkastettua suunnitelmaa. [/collapse]
[collapse otsikko= "Tuen myöntämisen edellytykset"]
- Investoinnin toteuttamisella saatavan hyödyn on kohdistuttava maatalousmaahan ja useampaan kuin yhteen maatilaan.
- Tuen myöntäminen edellyttää vesilaissa tarkoitetun vesitaloustehtäviä hoitavan elinvoimakeskuksen puoltavaa lausuntoa hankkeen ympäristövaikutuksista. [/collapse]
[collapse otsikko= "Hyväksyttävät kustannukset"]
Tukea voidaan myöntää investoinnista aiheutuviin tarpeellisiin ja kohtuullisiin kustannuksiin. Kustannusten tulee perustua vastaavien investointien tavanomaiseen hintatasoon ja tuen hakuajankohdan kustannustasoon.
Tukea ei makseta kustannuksista, jotka aiheutuvat:
- käytettyjen koneiden tai laitteiden hankinnasta;
- traktorin tai pienkuormaajan hankinnasta;
- hankinnoista, jotka on tehty hakijalta, hänen perheenjäseneltään, hakijan tai hänen perheenjäsenensä määräysvallassa olevalta yritykseltä tai hakijana olevan yrityksen johtavassa asemassa olevalta henkilöltä, jollei hankinnasta ole hankittu riittävästi tarjouksia muilta asianmukaisilta tarjoajilta;
- hakijan itsensä suorittamasta kuljetuksesta;
- viranomaisluvista, liittymämaksuista tai vastaavista kuluista. [/collapse]
Älä aloita hanketta ennen vireilletuloa
Tukea ei myönnetä sellaiseen investointiin, jonka toteuttaminen on aloitettu ennen tukihakemuksen jättämistä (esimerkiksi lopullinen urakkasopimus on allekirjoitettu tai työn tekeminen on aloitettu). Ennen tukihakemuksen jättämistä aiheutuneet välttämättömät suunnittelukustannukset ovat kuitenkin tukikelpoisia paitsi, jos ne ovat aiheutuneet ennen 1.1.2023.
Investoinnin toteuttaminen
Investointi on toteutettava kahden vuoden kuluessa tukipäätöksestä. Jos tukea investointiin on myönnetty sellaisen vesilaissa tai rakentamislaissa tarkoitetun luvan perusteella, joka ei ole saanut lainvoimaa, lasketaan määräaika lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Toteutukselle voi saada jatkoaikaa kaksi kertaa. Jatkoaikaa voi saada enintään vuodeksi kerrallaan. Jatkoaikaa haetaan elinvoimakeskuksesta ennen kuin päätöksen voimassaoloaika päättyy. Edellytyksenä jatkoajan saamiselle on, että investoinnin toteuttaminen on aloitettu määräajassa ja että määräajan pidentämiseen on hyväksyttävä syy.
Maksatuksen hakeminen
Maatalouden investointituen maksua haetaan sähköisesti Hyrrä-palvelussa. Tukipäätöksen tehnyt elinvoimakeskus opastaa tarvittaessa hakemuksen täyttämisessä. Lisää tietoa tuen maksamisesta sekä hakemuksen lomakkeet Ruokaviraston
Maatalouden investointituet -sivuilla.
Lisätietoa
Maatalouden investointituet (Ruokavirasto)
Maatalousmaan kuivatus (vesi.fi)
Luonnonmukaiset menetelmät maankuivatuksessa (vesi.fi)
Vesitalousisännöitsijän opas (doria.fi)
Ympäristöarvojen huomioiminen ojitushankkeissa luonnonmukaisten menetelmien avulla (vesi.fi)
Laki maatalouden rakennetuista 1476/2007 (finlex.fi)
Valtioneuvoston asetus maatalouden rakennetuesta 265/2023 (finlex.fi)
Vesilaki 587/2011 (finlex.fi)
Valtioneuvoston asetus vesitalousasioista 1560/2011 (finlex.fi)"
["post_title"]=>
string(30) "Peruskuivatushankkeen rahoitus"
["post_excerpt"]=>
string(292) "Peruskuivatushankkeiden tukeminen on siirtymässä CAP27-tuen piiriin (Yhteinen ojitusinvestointi). Tällä hetkellä ei oteta uusia rahoitushakemuksia vastaan, lisätietoja asiasta tulee myöhemmin. Ennen vuotta 2023 vireille tulleiden hakemusten käsittely ja maksatus jatkuvat normaalisti."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "peruskuivatushankkeen-rahoitus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-02-12 12:24:19"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-02-12 10:24:19"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=515"
["menu_order"]=>
int(613)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[500]=>
object(WP_Post)#22548 (24) {
["ID"]=>
int(509)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-18 10:21:07"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-18 08:21:07"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(63) "Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu (2. päivitetty painos)"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "maankuivatuksen-ja-kastelun-suunnittelu"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-18 10:45:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-18 08:45:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=509"
["menu_order"]=>
int(614)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[501]=>
object(WP_Post)#22547 (24) {
["ID"]=>
int(506)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-18 10:00:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-18 08:00:06"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(69) "Opas ojitusyhteisölle uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeeseen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(67) "opas-ojitusyhteisolle-uoman-kunnossapito-ja-peruskorjaushankkeeseen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-18 10:00:06"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-18 08:00:06"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=506"
["menu_order"]=>
int(615)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[502]=>
object(WP_Post)#22546 (24) {
["ID"]=>
int(495)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-17 16:13:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-17 14:13:43"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(68) "Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(64) "rumpurakenteiden-ymparistoongelmat-niiden-ehkaisy-ja-korjaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-17 16:13:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-17 14:13:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=495"
["menu_order"]=>
int(616)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[503]=>
object(WP_Post)#22545 (24) {
["ID"]=>
int(492)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-17 16:07:40"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-17 14:07:40"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(40) "Silta- ja rumpurakenteiden aukkomitoitus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "silta-ja-rumpurakenteiden-aukkomitoitus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-17 16:07:40"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-17 14:07:40"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=492"
["menu_order"]=>
int(617)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[504]=>
object(WP_Post)#22544 (24) {
["ID"]=>
int(489)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-17 13:49:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-17 11:49:11"
["post_content"]=>
string(127) "Ojitustoimituksen hakemuslomakkeen voi ladata alla olevasta linkistä. Täytetty lomake palautetaan Lupa- ja valvontavirastoon."
["post_title"]=>
string(28) "Ojitustoimitushakemus (word)"
["post_excerpt"]=>
string(207) "Vesilaissa on määritetty, missä tilanteissa on pidettävä ojitustoimitus. Ojitustoimituksessa vahvistetaan ojitussuunnitelma ja päätetään mm. ojituksen kustannusten jakamisesta hyödynsaajien kesken."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(26) "ojitustoimitushakemus-word"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 15:22:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 13:22:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=489"
["menu_order"]=>
int(618)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[505]=>
object(WP_Post)#22543 (24) {
["ID"]=>
int(479)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-17 12:38:39"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-17 10:38:39"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(59) "Tulvavesien pidättäminen Vantaan-Herajoen valuma-alueella"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(57) "tulvavesien-pidattaminen-vantaan-herajoen-valuma-alueella"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-17 12:39:29"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-17 10:39:29"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=479"
["menu_order"]=>
int(619)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[506]=>
object(WP_Post)#22542 (24) {
["ID"]=>
int(375)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-28 10:33:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-28 08:33:33"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(78) "Sammanfattning av planerna för hantering av översvämningsrisker 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(188) "Raportissa esitetään yhteenveto maa– ja metsätalousministeriön 22.12.2021 mennessä hyväksymistä vesistö– ja meritulvariskien hallintasuunnitelmista. Ruotsinkielinen käännös."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(73) "sammanfattning-av-planerna-for-hantering-av-oversvamningsrisker-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-08-28 09:05:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-08-28 06:05:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=375"
["menu_order"]=>
int(628)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[507]=>
object(WP_Post)#22541 (24) {
["ID"]=>
int(361)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-21 09:31:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-21 07:31:33"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(86) "Plan för hantering av översvämningsrisker i Lovisa kustområde för åren 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(80) "plan-for-hantering-av-oversvamningsrisker-i-lovisa-kustomrade-for-aren-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-08 14:05:12"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-08 12:05:12"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=361"
["menu_order"]=>
int(629)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[508]=>
object(WP_Post)#22540 (24) {
["ID"]=>
int(358)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-21 09:15:39"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-21 07:15:39"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(176) "Samråd om förslagen till planer för hantering av översvämningsrisker i Lappo ås, Kyro älvs, TobyLaihela ås och Lappfjärds ås avrinningsområden för åren 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(159) "samrad-om-forslagen-till-planer-for-hantering-av-oversvamningsrisker-i-lappo-as-kyro-alvs-tobylaihela-as-och-lappfjards-as-avrinningsomraden-for-aren-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2021-12-21 09:15:39"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2021-12-21 07:15:39"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=358"
["menu_order"]=>
int(630)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[509]=>
object(WP_Post)#22539 (24) {
["ID"]=>
int(334)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-20 14:35:53"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-20 12:35:53"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(99) "Plan för hantering av översvämningsrisker i Kymmene älvs avrinningsområde för åren 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(92) "plan-for-hantering-av-oversvamningsrisker-i-kymmene-alvs-avrinningsomrade-for-aren-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-08 14:04:15"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-08 12:04:15"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=334"
["menu_order"]=>
int(631)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[510]=>
object(WP_Post)#22538 (24) {
["ID"]=>
int(331)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-20 14:27:29"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-20 12:27:29"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(102) "Plan för hantering av översvämningsriskerna i Helsingfors och Esbo kustområde för åren 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(96) "plan-for-hantering-av-oversvamningsriskerna-i-helsingfors-och-esbo-kustomrade-for-aren-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-08 14:05:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-08 12:05:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=331"
["menu_order"]=>
int(632)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[511]=>
object(WP_Post)#22537 (24) {
["ID"]=>
int(327)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-17 12:21:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-17 10:21:25"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(63) "Turun rannikkoalueen tulvaryhmän kokouspöytäkirja 30.09.2021"
["post_excerpt"]=>
string(89) "Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "turun-rannikkoalueen-tulvaryhman-kokouspoytakirja-30-09-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:15:09"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:15:09"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=327"
["menu_order"]=>
int(633)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[512]=>
object(WP_Post)#22536 (24) {
["ID"]=>
int(324)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-17 12:18:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-17 10:18:20"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(68) "Tornionjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokouspöytäkirja 7.10.2021"
["post_excerpt"]=>
string(89) "Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(64) "tornionjoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokouspoytakirja-7-10-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:17:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:17:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=324"
["menu_order"]=>
int(634)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[513]=>
object(WP_Post)#22535 (24) {
["ID"]=>
int(321)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-17 12:16:09"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-17 10:16:09"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(67) "Pyhäjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokouspöytäkirja 12.10.2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "pyhajoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokouspoytakirja-12-10-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:17:47"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:17:47"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=321"
["menu_order"]=>
int(635)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[514]=>
object(WP_Post)#22534 (24) {
["ID"]=>
int(318)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-17 12:13:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-17 10:13:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(61) "Loviisan rannikkoalueen tulvaryhmän kokousmuistio 15.09.2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "loviisan-rannikkoalueen-tulvaryhman-kokousmuistio-15-09-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:18:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:18:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=318"
["menu_order"]=>
int(636)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[515]=>
object(WP_Post)#22533 (24) {
["ID"]=>
int(315)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-17 12:10:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-17 10:10:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(46) "Kymijoen tulvaryhmän kokousmuistio 15.06.2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(45) "kymijoen-tulvaryhman-kokousmuistio-15-06-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:18:23"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:18:23"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=315"
["menu_order"]=>
int(637)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[516]=>
object(WP_Post)#22532 (24) {
["ID"]=>
int(312)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-17 11:59:15"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-17 09:59:15"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(67) "Kokemäen vesistöalueen tulvaryhmän kokouspöytäkirja 11.10.2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "kokemaen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokouspoytakirja-11-10-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:18:45"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:18:45"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=312"
["menu_order"]=>
int(638)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[517]=>
object(WP_Post)#22531 (24) {
["ID"]=>
int(308)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-17 11:56:17"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-17 09:56:17"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(47) "Kemin tulvaryhmän kokouspöytäkirja 29.9.2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(48) "kemin-tulvaryhman-kokouksen-poytakirja-29-9-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:19:14"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:19:14"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=308"
["menu_order"]=>
int(639)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[518]=>
object(WP_Post)#22530 (24) {
["ID"]=>
int(305)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-17 11:54:29"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-17 09:54:29"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(53) "Kemijoen tulvaryhmän kokouspöytäkirja 5.10.2021 "
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(47) "kemijoen-tulvaryhman-kokouspoytakirja-5-10-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:19:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:19:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=305"
["menu_order"]=>
int(640)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[519]=>
object(WP_Post)#22529 (24) {
["ID"]=>
int(302)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-17 11:52:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-17 09:52:11"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(61) "Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän kokousmuistio 12.10.2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "kalajoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokousmuistio-12-10-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:19:56"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:19:56"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=302"
["menu_order"]=>
int(641)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[520]=>
object(WP_Post)#22528 (24) {
["ID"]=>
int(296)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-17 11:44:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-17 09:44:33"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(70) "Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvaryhmän kokousmuistio 22.06.2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(69) "haminan-ja-kotkan-rannikkoalueen-tulvaryhman-kokousmuistio-22-06-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:20:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:20:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=296"
["menu_order"]=>
int(642)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[521]=>
object(WP_Post)#22527 (24) {
["ID"]=>
int(293)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-16 09:30:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-16 07:30:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(84) "Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(86) "haminan-ja-kotkan-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2016-2021-2"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-14 12:08:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-14 10:08:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=293"
["menu_order"]=>
int(643)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[522]=>
object(WP_Post)#22526 (24) {
["ID"]=>
int(285)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 15:58:50"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 13:58:50"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(30) "Miljörapport Åbo kustområde"
["post_excerpt"]=>
string(301) "Miljörapport i anslutning till planen för hantering av översvämningsrisker i Åbo kustområde. I miljörapporten bedöms hur de åtgärder som presenteras i planen för hantering av översvämningsrisker påverkar bland annat regionens befolkning, natur, landskap och användning av naturresurser."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "miljorapport-abo-kustomrade"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 10:09:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 07:09:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=285"
["menu_order"]=>
int(644)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[523]=>
object(WP_Post)#22525 (24) {
["ID"]=>
int(280)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 15:53:49"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 13:53:49"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(57) "Översvämningsriskkartor med olika återkomstintervaller"
["post_excerpt"]=>
string(286) "Kartor över översvämningsrisker vid översvämningar med olika återkomsttider i anslutning till planen för hantering av översvämningsrisker i Åbo kustområde. I dokumentet ingår kartor över översvämningshotade områden och översvämningsrisker samt deras kartförklaringar."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(58) "oversvamningsriskkartor-med-olika-aterkomstintervaller-abo"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 10:11:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 07:11:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=280"
["menu_order"]=>
int(645)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[524]=>
object(WP_Post)#22524 (24) {
["ID"]=>
int(276)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 14:37:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 12:37:48"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(54) "Ivalojoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 25.8.2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(52) "ivalojoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokous-25-8-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:20:53"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:20:53"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=276"
["menu_order"]=>
int(646)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[525]=>
object(WP_Post)#22523 (24) {
["ID"]=>
int(273)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 14:02:00"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 12:02:00"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(59) "Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän kokousmuistio 13.10.2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(57) "iijoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokousmuistio-13-10-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:21:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:21:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=273"
["menu_order"]=>
int(647)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[526]=>
object(WP_Post)#22522 (24) {
["ID"]=>
int(270)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 13:55:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 11:55:05"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(65) "Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvaryhmän kokous 16.09.2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(64) "helsingin-ja-espoon-rannikkoalueen-tulvaryhman-kokous-16-09-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:22:18"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:22:18"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=270"
["menu_order"]=>
int(648)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[527]=>
object(WP_Post)#22521 (24) {
["ID"]=>
int(267)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 13:47:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 11:47:02"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(81) "Yhteenveto Turun rannikon tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(81) "yhteenveto-turun-rannikon-tulvariskien-hallintasuunnitelmaehdotuksen-kuulemisesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:23:50"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:23:50"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=267"
["menu_order"]=>
int(649)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[528]=>
object(WP_Post)#22520 (24) {
["ID"]=>
int(264)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 13:36:02"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 11:36:02"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(50) "Tornionjoen-Muonionjoen palautekooste ja vastineet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(50) "tornionjoen-muonionjoen-palautekooste-ja-vastineet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:25:55"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:25:55"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=264"
["menu_order"]=>
int(650)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[529]=>
object(WP_Post)#22519 (24) {
["ID"]=>
int(261)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 13:33:59"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 11:33:59"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(67) "Pyhäjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(65) "pyhajoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:37:07"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:37:07"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=261"
["menu_order"]=>
int(651)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[530]=>
object(WP_Post)#22518 (24) {
["ID"]=>
int(258)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 13:28:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 11:28:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(66) "Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(66) "loviisan-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:38:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:38:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=258"
["menu_order"]=>
int(652)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[531]=>
object(WP_Post)#22517 (24) {
["ID"]=>
int(255)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 13:27:17"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 11:27:17"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(62) "Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallinnan kuulemispalaute"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "loviisan-rannikkoalueen-tulvariskien-hallinnan-kuulemispalaute"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:23:59"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:23:59"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=255"
["menu_order"]=>
int(653)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[532]=>
object(WP_Post)#22516 (24) {
["ID"]=>
int(252)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 13:24:32"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 11:24:32"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(78) "Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(75) "lapvaartin-isojoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:17:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:17:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=252"
["menu_order"]=>
int(654)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[533]=>
object(WP_Post)#22515 (24) {
["ID"]=>
int(249)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 13:16:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 11:16:05"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(43) "Laihianjoen tulvariskikartoitus vuonna 2013"
["post_excerpt"]=>
string(142) "Selvitys Laihianjoen tulvien aiheuttamista riskeistä väestölle, välttämättömille toiminnoille, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "laihianjoen-tulvariskikartoitus-vuonna-2013"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-27 13:54:58"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-27 10:54:58"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=249"
["menu_order"]=>
int(655)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[534]=>
object(WP_Post)#22514 (24) {
["ID"]=>
int(246)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 13:13:59"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 11:13:59"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(120) "Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen merkittäviä tulvariskialueita sisältävien vesistöalueiden palautekooste"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(116) "etela-pohjanmaan-ely-keskuksen-toimialueen-merkittavia-tulvariskialueita-sisaltavien-vesistoalueiden-palautekooste-2"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:26:07"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:26:07"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=246"
["menu_order"]=>
int(656)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[535]=>
object(WP_Post)#22513 (24) {
["ID"]=>
int(243)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 13:02:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 11:02:37"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(120) "Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen merkittäviä tulvariskialueita sisältävien vesistöalueiden palautekooste"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(114) "etela-pohjanmaan-ely-keskuksen-toimialueen-merkittavia-tulvariskialueita-sisaltavien-vesistoalueiden-palautekooste"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:26:16"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:26:16"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=243"
["menu_order"]=>
int(657)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[536]=>
object(WP_Post)#22512 (24) {
["ID"]=>
int(240)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 12:59:22"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 10:59:22"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(75) "Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(74) "kymijoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:34:07"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:34:07"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=240"
["menu_order"]=>
int(658)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[537]=>
object(WP_Post)#22511 (24) {
["ID"]=>
int(237)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 12:54:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 10:54:06"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(96) "Palauteyhteenveto Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta vuosille 2022-2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(95) "palauteyhteenveto-kymijoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelmasta-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:26:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:26:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=237"
["menu_order"]=>
int(659)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[538]=>
object(WP_Post)#22510 (24) {
["ID"]=>
int(234)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 12:50:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 10:50:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(69) "Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(68) "vantaanjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:19:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:19:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=234"
["menu_order"]=>
int(660)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[539]=>
object(WP_Post)#22509 (24) {
["ID"]=>
int(231)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 12:48:50"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 10:48:50"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(124) "Yhteenveto Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2022-2027 annetusta palautteesta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(123) "yhteenveto-vantaanjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelmaehdotuksesta-vuosille-2022-2027-annetusta-palautteesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:26:35"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:26:35"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=231"
["menu_order"]=>
int(661)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[540]=>
object(WP_Post)#22508 (24) {
["ID"]=>
int(227)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 12:43:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 10:43:52"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(67) "Kokemäenjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuuleminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(66) "kokemaenjoen-tulvariskien-hallintasuunnitelmaehdotuksen-kuuleminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:24:10"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:24:10"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=227"
["menu_order"]=>
int(662)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[541]=>
object(WP_Post)#22507 (24) {
["ID"]=>
int(224)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 10:57:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 08:57:12"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(62) "Pyhäjoen tulvariskien hallintasuunnitelma ympäristöselostus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "pyhajoen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-ymparistoselostus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:52:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:52:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=224"
["menu_order"]=>
int(663)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[542]=>
object(WP_Post)#22506 (24) {
["ID"]=>
int(221)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 10:53:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 08:53:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(32) "Kemin palautekooste ja vastineet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "kemin-palautekooste-ja-vastineet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:26:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:26:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=221"
["menu_order"]=>
int(664)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[543]=>
object(WP_Post)#22505 (24) {
["ID"]=>
int(217)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 10:50:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 08:50:58"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(35) "Kemijoen palautekooste ja vastineet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(35) "kemijoen-palautekooste-ja-vastineet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:26:55"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:26:55"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=217"
["menu_order"]=>
int(665)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[544]=>
object(WP_Post)#22504 (24) {
["ID"]=>
int(214)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 10:46:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 08:46:13"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(66) "Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016-2022"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(65) "kalajoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-2016-2022"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:37:32"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:37:32"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=214"
["menu_order"]=>
int(666)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[545]=>
object(WP_Post)#22503 (24) {
["ID"]=>
int(210)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 10:41:36"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 08:41:36"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(31) "Yhteenveto kuulemispalautteesta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(49) "yhteenveto-kuulemispalautteesta-pohjois-pohjanmaa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:24:19"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:24:19"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=210"
["menu_order"]=>
int(667)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[546]=>
object(WP_Post)#22502 (24) {
["ID"]=>
int(207)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 10:36:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 08:36:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(36) "Ivalojoen palautekooste ja vastineet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(36) "ivalojoen-palautekooste-ja-vastineet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:27:09"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:27:09"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=207"
["menu_order"]=>
int(668)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[547]=>
object(WP_Post)#22501 (24) {
["ID"]=>
int(204)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 10:26:18"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 08:26:18"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(64) "Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016-2022"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(63) "iijoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-2016-2022"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:37:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:37:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=204"
["menu_order"]=>
int(669)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[548]=>
object(WP_Post)#22500 (24) {
["ID"]=>
int(201)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 10:23:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 08:23:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(33) "Iijoen palautekooste ja vastineet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "iijoen-palautekooste-ja-vastineet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:27:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:27:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=201"
["menu_order"]=>
int(670)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[549]=>
object(WP_Post)#22499 (24) {
["ID"]=>
int(198)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 10:20:51"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 08:20:51"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(77) "Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2016-2022"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(77) "helsingin-ja-espoon-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-2016-2022"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:39:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:39:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=198"
["menu_order"]=>
int(671)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[550]=>
object(WP_Post)#22498 (24) {
["ID"]=>
int(195)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 10:18:50"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 08:18:50"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(73) "Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallinnan kuulemispalaute"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(73) "helsingin-ja-espoon-rannikkoalueen-tulvariskien-hallinnan-kuulemispalaute"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:24:27"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:24:27"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=195"
["menu_order"]=>
int(672)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[551]=>
object(WP_Post)#22497 (24) {
["ID"]=>
int(192)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 09:59:45"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 07:59:45"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(84) "Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(84) "haminan-ja-kotkan-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-14 12:09:12"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-14 10:09:12"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=192"
["menu_order"]=>
int(673)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[552]=>
object(WP_Post)#22496 (24) {
["ID"]=>
int(189)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-15 09:58:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-15 07:58:11"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(97) "Palauteyhteenveto Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman kuulemisesta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(97) "palauteyhteenveto-haminan-ja-kotkan-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelman-kuulemisesta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-08-25 10:24:35"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-08-25 07:24:35"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=189"
["menu_order"]=>
int(674)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[553]=>
object(WP_Post)#22495 (24) {
["ID"]=>
int(186)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 16:42:44"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 14:42:44"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(80) "Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(77) "vantaanjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2016-2021"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:19:19"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:19:19"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=186"
["menu_order"]=>
int(675)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[554]=>
object(WP_Post)#22494 (24) {
["ID"]=>
int(181)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 15:37:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 13:37:06"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(40) "Turun rannikkoalueen ympäristöselostus"
["post_excerpt"]=>
string(260) "Turun rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan liittyvä ympäristöselostus. Ympäristöselostuksessa arvioidaan, miten hallintasuunnitelmassa esitetyt toimet vaikuttavat mm. alueen väestöön, luontoon, maisemaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "turun-rannikkoalueen-ymparistoselostus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-27 13:55:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-27 10:55:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=181"
["menu_order"]=>
int(676)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[555]=>
object(WP_Post)#22493 (24) {
["ID"]=>
int(177)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 15:33:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 13:33:25"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(57) "Turun rannikkoalueen tulvariskikartat eri toistuvuuksilla"
["post_excerpt"]=>
string(194) "Turun rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan liittyvät tulvariskikartat tulvan eri toistuvuuksilla. Dokumentti sisältää alueen tulvavaara- ja tulvariskikartat ja niiden selitteet."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(57) "turun-rannikkoalueen-tulvariskikartat-eri-toistuvuuksilla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-27 13:56:36"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-27 10:56:36"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=177"
["menu_order"]=>
int(677)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[556]=>
object(WP_Post)#22492 (24) {
["ID"]=>
int(170)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 15:29:09"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 13:29:09"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(83) "Bilagor till plan för hantering av av översvämningsriskerna i Lovisa kustområde"
["post_excerpt"]=>
string(265) "Bilaga 1–7 i anslutning till planen för hantering av översvämningsriskerna i Lovisa kustområde: Terminologi, Beskrivning av området, Miljörapport, Bedömning av åtgärderna, Utvärderingsmatris för åtgärderna, Informationskällor, Översvämningskartor."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(79) "bilagor-till-plan-for-hantering-av-av-oversvamningsriskerna-i-lovisa-kustomrade"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 10:12:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 07:12:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=170"
["menu_order"]=>
int(678)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[557]=>
object(WP_Post)#22491 (24) {
["ID"]=>
int(167)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 15:25:17"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 13:25:17"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(66) "Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman liitteet"
["post_excerpt"]=>
string(211) "Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman liitteet 1–7: Terminologia, Alueen kuvaus, Ympäristöselostus, Toimenpiteiden arviointi, Toimenpiteiden arviointimatriisi, Tietolähteet, Tulvakartat."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(66) "loviisan-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelman-liitteet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-27 13:57:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-27 10:57:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=167"
["menu_order"]=>
int(679)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[558]=>
object(WP_Post)#22490 (24) {
["ID"]=>
int(160)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:59:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:59:48"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(33) "Kokemäenjoen ympäristöselostus"
["post_excerpt"]=>
string(268) "Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan liittyvä ympäristöselostus. Ympäristöselostuksessa arvioidaan, miten hallintasuunnitelmassa esitetyt toimet vaikuttavat mm. alueen väestöön, luontoon, maisemaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "kokemaenjoen-ymparistoselostus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-27 13:58:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-27 10:58:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=160"
["menu_order"]=>
int(680)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[559]=>
object(WP_Post)#22489 (24) {
["ID"]=>
int(157)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:55:36"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:55:36"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(35) "Kokemäenjoen vesistöalueen kuvaus"
["post_excerpt"]=>
string(292) "Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan liittyvä aluekuvaus. Aluekuvaus sisältää kuvaukset vesistöalueen luonnonoloista, hydrologiasta, maankäytöstä, säännöstelystä ja patorakenteista sekä vesistössä aiemmin suoritetuista tulvariskien hallintatoimista."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "kokemaenjoen-vesistoalueen-kuvaus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-27 13:59:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-27 10:59:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=157"
["menu_order"]=>
int(681)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[560]=>
object(WP_Post)#22488 (24) {
["ID"]=>
int(154)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:52:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:52:21"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(58) "Tulvariskikartat Porissa ja Huittisissa eritoistuvuuksilla"
["post_excerpt"]=>
string(156) "Porin ja Huittisten alueiden tulvariskikartat tulvan eri toistuvuuksilla. Dokumentti sisältää alueen tulvavaara- ja tulvariskikartat ja niiden selitteet."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(58) "tulvariskikartat-porissa-ja-huittisissa-eritoistuvuuksilla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-27 13:59:40"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-27 10:59:40"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=154"
["menu_order"]=>
int(682)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[561]=>
object(WP_Post)#22487 (24) {
["ID"]=>
int(150)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:49:03"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:49:03"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(67) "Ehdotus Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(66) "ehdotus-kalajoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelmaksi"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-14 15:20:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-14 13:20:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=150"
["menu_order"]=>
int(683)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[562]=>
object(WP_Post)#22486 (24) {
["ID"]=>
int(145)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:44:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:44:01"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(65) "Ehdotus Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(64) "ehdotus-iijoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelmaksi"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-14 15:20:43"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-14 13:20:43"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=145"
["menu_order"]=>
int(684)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[563]=>
object(WP_Post)#22485 (24) {
["ID"]=>
int(142)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:32:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:32:11"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(94) "Bilagor till plan för hantering av översvämningsriskerna i Helsingfors och Esbo kustområde"
["post_excerpt"]=>
string(279) "Bilaga 1–7 i anslutning till planen för hantering av översvämningsriskerna i Helsingfors och Esbo kustområde: Terminologi, Beskrivning av området, Miljörapport, Bedömning av åtgärderna, Utvärderingsmatris för åtgärderna, Informationskällor, Översvämningskartor."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(90) "bilagor-till-plan-for-hantering-av-oversvamningsriskerna-i-helsingfors-och-esbo-kustomrade"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 10:14:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 07:14:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=142"
["menu_order"]=>
int(685)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[564]=>
object(WP_Post)#22484 (24) {
["ID"]=>
int(139)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:26:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:26:04"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(77) "Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman liitteet"
["post_excerpt"]=>
string(222) "Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman liitteet 1–7: Terminologia, Alueen kuvaus, Ympäristöselostus, Toimenpiteiden arviointi, Toimenpiteiden arviointimatriisi, Tietolähteet, Tulvakartat."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(77) "helsingin-ja-espoon-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelman-liitteet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-27 14:00:27"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-27 11:00:27"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=139"
["menu_order"]=>
int(686)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[565]=>
object(WP_Post)#22483 (24) {
["ID"]=>
int(136)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:20:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:20:21"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(99) "Plan för hantering av översvämningsrisker i Kymmene älvs avrinningsområde för åren 2022-2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(92) "plan-for-hantering-av-oversvamningsrisker-i-kymmene-alvs-avrinningsomrade-for-aren-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-08 14:04:50"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-08 12:04:50"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=136"
["menu_order"]=>
int(687)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[566]=>
object(WP_Post)#22482 (24) {
["ID"]=>
int(132)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:19:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:19:20"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(101) "Plan för hantering av översvämningsrisker i Lappfjärds ås avrinningsområde för åren 2022-2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(93) "plan-for-hantering-av-oversvamningsrisker-i-lappfjards-as-avrinningsomrade-for-aren-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-08 14:02:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-08 12:02:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=132"
["menu_order"]=>
int(688)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[567]=>
object(WP_Post)#22481 (24) {
["ID"]=>
int(128)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:16:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:16:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(102) "Plan för hantering av översvämningsrisker i Toby-Laihela ås avrinningsområde för åren 2022-2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(95) "plan-for-hantering-av-oversvamningsrisker-i-toby-laihela-as-avrinningsomrade-for-aren-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-08 14:02:58"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-08 12:02:58"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=128"
["menu_order"]=>
int(689)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[568]=>
object(WP_Post)#22480 (24) {
["ID"]=>
int(124)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:10:36"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:10:36"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(95) "Plan för hantering av översvämningsrisker i Lappo ås avrinningsområde för åren 2022-2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(88) "plan-for-hantering-av-oversvamningsrisker-i-lappo-as-avrinningsomrade-for-aren-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-08 14:03:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-08 12:03:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=124"
["menu_order"]=>
int(690)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[569]=>
object(WP_Post)#22479 (24) {
["ID"]=>
int(120)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:05:35"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:05:35"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(96) "Plan för hantering av översvämningsrisker i Kyro älvs avrinningsområde för åren 2022-2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(89) "plan-for-hantering-av-oversvamningsrisker-i-kyro-alvs-avrinningsomrade-for-aren-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-08 14:03:56"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-08 12:03:56"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=120"
["menu_order"]=>
int(691)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[570]=>
object(WP_Post)#22478 (24) {
["ID"]=>
int(117)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 14:01:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 12:01:33"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(102) "Plan för hantering av översvämningsrisker i kustområdet i Kustområdet i Åbo för åren 2020-2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(94) "plan-for-hantering-av-oversvamningsrisker-i-kustomradet-i-kustomradet-i-abo-for-aren-2020-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-08 14:07:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-08 12:07:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=117"
["menu_order"]=>
int(692)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[571]=>
object(WP_Post)#22477 (24) {
["ID"]=>
int(115)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 13:59:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 11:59:37"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(89) "Plan för hantering av översvämningsrisker i kustområdet i Lovisa för åren 2022-2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(83) "plan-for-hantering-av-oversvamningsrisker-i-kustomradet-i-lovisa-for-aren-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-14 08:52:51"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-14 06:52:51"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=115"
["menu_order"]=>
int(693)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[572]=>
object(WP_Post)#22476 (24) {
["ID"]=>
int(108)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 13:50:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 11:50:58"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(99) "Plan för hantering av översvämningsrisker i kustområdet i Helsingfors-Esbo för åren 2022-2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(93) "plan-for-hantering-av-oversvamningsrisker-i-kustomradet-i-helsingfors-esbo-for-aren-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-14 08:54:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-14 06:54:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=108"
["menu_order"]=>
int(694)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[573]=>
object(WP_Post)#22475 (24) {
["ID"]=>
int(105)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 11:14:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 09:14:43"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(77) "Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(74) "kymijoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:34:54"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:34:54"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=105"
["menu_order"]=>
int(695)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[574]=>
object(WP_Post)#22474 (24) {
["ID"]=>
int(102)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 11:12:10"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 09:12:10"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(86) "Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(84) "haminan-ja-kotkan-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:35:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:35:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(39) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=102"
["menu_order"]=>
int(696)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[575]=>
object(WP_Post)#22473 (24) {
["ID"]=>
int(99)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 10:25:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 08:25:30"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(67) "Yhteenveto tulvariskien hallintasuunnitelmista vuosille 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(65) "yhteenveto-tulvariskien-hallintasuunnitelmista-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-26 08:18:27"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-26 06:18:27"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=99"
["menu_order"]=>
int(697)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[576]=>
object(WP_Post)#22472 (24) {
["ID"]=>
int(96)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 09:29:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 07:29:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(87) "Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027 "
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(78) "kokemaenjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:41:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:41:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=96"
["menu_order"]=>
int(698)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[577]=>
object(WP_Post)#22471 (24) {
["ID"]=>
int(93)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 09:27:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 07:27:23"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(74) "Turun rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(72) "turun-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-14 12:11:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-14 10:11:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=93"
["menu_order"]=>
int(699)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[578]=>
object(WP_Post)#22470 (24) {
["ID"]=>
int(90)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 08:50:28"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 06:50:28"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(64) "Loviisan rannikkoalueen hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(62) "loviisan-rannikkoalueen-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-14 08:45:57"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-14 06:45:57"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=90"
["menu_order"]=>
int(700)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[579]=>
object(WP_Post)#22469 (24) {
["ID"]=>
int(87)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 08:43:18"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 06:43:18"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(75) "Helsingin ja Espoon rannikkoalueen hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(73) "helsingin-ja-espoon-rannikkoalueen-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-14 08:49:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-14 06:49:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=87"
["menu_order"]=>
int(701)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[580]=>
object(WP_Post)#22468 (24) {
["ID"]=>
int(40)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 07:57:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 05:57:20"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(76) "Kemin rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027 "
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(72) "kemin-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-14 16:06:47"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-14 14:06:47"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=40"
["menu_order"]=>
int(702)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[581]=>
object(WP_Post)#22467 (24) {
["ID"]=>
int(37)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 07:54:51"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 05:54:51"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(77) "Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(74) "kemijoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-14 15:47:36"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-14 13:47:36"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=37"
["menu_order"]=>
int(703)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[582]=>
object(WP_Post)#22466 (24) {
["ID"]=>
int(43)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 07:51:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 05:51:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(94) "Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(97) "tornionjoen-muonionjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelmavuosille-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-14 15:54:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-14 13:54:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=43"
["menu_order"]=>
int(704)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[583]=>
object(WP_Post)#22465 (24) {
["ID"]=>
int(34)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-14 07:49:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-14 05:49:24"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(78) "Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(75) "ivalojoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-14 15:51:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-14 13:51:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=34"
["menu_order"]=>
int(705)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[584]=>
object(WP_Post)#22464 (24) {
["ID"]=>
int(76)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-13 16:40:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-13 14:40:05"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(83) "Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027 "
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(77) "vantaanjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:19:38"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:19:38"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=76"
["menu_order"]=>
int(706)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[585]=>
object(WP_Post)#22463 (24) {
["ID"]=>
int(65)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-13 16:15:36"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-13 14:15:36"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(79) "Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(75) "kyronjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:18:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:18:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=65"
["menu_order"]=>
int(707)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[586]=>
object(WP_Post)#22462 (24) {
["ID"]=>
int(62)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-13 15:53:39"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-13 13:53:39"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(80) "Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(77) "laihianjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:18:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:18:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=62"
["menu_order"]=>
int(708)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[587]=>
object(WP_Post)#22461 (24) {
["ID"]=>
int(58)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-13 15:48:54"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-13 13:48:54"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(89) "Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(84) "lapvaartin-isojoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:18:45"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:18:45"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=58"
["menu_order"]=>
int(709)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[588]=>
object(WP_Post)#22460 (24) {
["ID"]=>
int(51)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2021-12-13 15:43:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2021-12-13 13:43:01"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(73) "Lapuan vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022-2027"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(72) "lapuan-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-vuosille-2022-2027"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-01-10 08:18:55"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-01-10 06:18:55"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/materiaalipankki/?p=51"
["menu_order"]=>
int(710)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[589]=>
object(WP_Post)#14738 (24) {
["ID"]=>
int(4323)
["post_author"]=>
string(1) "8"
["post_date"]=>
string(19) "2025-07-11 15:16:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-07-11 12:16:25"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(42) "Miten pohjaveden riskikohteet tallennetaan"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "miten-pohjaveden-riskikohteet-tallennetaan"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 15:01:36"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 13:01:36"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4323"
["menu_order"]=>
int(35)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[590]=>
object(WP_Post)#14737 (24) {
["ID"]=>
int(4316)
["post_author"]=>
string(1) "8"
["post_date"]=>
string(19) "2025-06-10 19:51:10"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-06-10 16:51:10"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(33) "Pohjaveden VPD-riskitekijäarviot"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "pohjaveden-vpd-riskitekijaarviot"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 15:00:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 13:00:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4316"
["menu_order"]=>
int(36)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[591]=>
object(WP_Post)#14736 (24) {
["ID"]=>
int(4301)
["post_author"]=>
string(1) "8"
["post_date"]=>
string(19) "2025-06-06 16:03:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-06-06 13:03:20"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(60) "Vedenlaadun havaintopaikan tunniste - Vesi.fi aineistopankki"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(58) "vedenlaadun-havaintopaikan-tunniste-vesi-fi-aineistopankki"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 15:00:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 13:00:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4301"
["menu_order"]=>
int(38)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[592]=>
object(WP_Post)#14735 (24) {
["ID"]=>
int(4114)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-03-20 12:40:45"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-03-20 10:40:45"
["post_content"]=>
string(2383) "Rehevöityneiden järvien kunnostaminen edellyttää usein toimenpiteitä sisäisen kuormituksen, eli sedimentissä olevien ravinteiden vapautumisen ehkäisemiseksi. Järviin kertyneiden ravinteiden poistoon tähtäävillä kunnostusmenetelmillä voidaan pyrkiä parantamaan järvien tilaa pitkäkestoisemmin. Alusveden suodatus on yksi ravinteiden pysyvämpään poistoon tähtäävistä menetelmistä, jota voidaan hyödyntää lämpötilakerrostuvilla järvillä.
Rehevöityneiden ja lämpötilakerrostuvien järvien alusvesi muodostuu kerrostuneisuuskaudella usein hapettomaksi voimakkaan hajotustoiminnan vuoksi. Hapettomuuden seurauksena sedimentistä vapautuu rautayhdisteisiin ja hajoavaan orgaaniseen ainekseen sitoutunutta fosforia. Fosfori siirtyy sedimentistä pohjanläheiseen vesikerrokseen, josta se voidaan pumpata järvestä suodatusyksikköön. Suodatettu vesi palautetaan takaisin kunnostettavaan järveen.
Alusveden suodatus on perinteiseen, painovoimaisesti toteutettuun alusveden poisjohtamiseen verrattuna kalliimpi, mutta riskittömämpi vaihtoehto. Järvestä alavirtaan poisjohdettu alusvesi sisältää runsaasti ravinteita, jolloin perinteinen menetelmä saattaa usein siirtää rehevöitymisongelmaa eteenpäin. Lisäksi perinteinen poisjohtaminen voi laskea kunnostettavan järven vedenpintaa, jonka vuoksi perinteinen menetelmä edellyttää usein vesilain mukaisen luvan. Alusveden suodatusmenetelmässä saadaan poistettua alusveden sisältämiä ravinteita, jonka vuoksi rehevöitymishaittaa ei muodostu. Menetelmä ei myöskään vaikuta vedenpinnan tasoon, koska suodatettu vesi palautetaan takaisin kunnostettavaan järveen.
Järvien kunnostaminen edellyttää lisäksi aina ulkoisen ravinnekuormituksen hallintaa, jota ilman järvien tilaa ei voida parantaa. Tehokkainta ja taloudellisinta vesiensuojelua on ehkäistä kuormituksen syntymistä ja siten estää ravinteiden pääsyä valuma-alueelta järveen mahdollisimman tehokkaasti.
Menetelmäohje kerrostuville järville soveltuvalle alusveden suodatukselle
Ravinteet Poistoon: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus -hanke (2023-2024)"
["post_title"]=>
string(64) "Alusveden suodatus rehevöityneen järven kunnostusmenetelmänä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "alusveden-suodatus-rehevoityneen-jarven-kunnostusmenetelmana"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-20 12:48:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-20 10:48:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4114"
["menu_order"]=>
int(52)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[593]=>
object(WP_Post)#14734 (24) {
["ID"]=>
int(4100)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-03-13 09:16:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-03-13 07:16:43"
["post_content"]=>
string(733) "Katso myös muut tietokortit:
Tuhkalannoitus-tietokortti on laadittu osana HiiliVie-hanketta, joka jatkaa SysteemiHiili-hankkeen työtä. Hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(44) "Tietokortti: Tuhkalannoitus metsätaloudessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "tietokortti-tuhkalannoitus-metsataloudessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-13 09:19:37"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-13 07:19:37"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4100"
["menu_order"]=>
int(53)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[594]=>
object(WP_Post)#14733 (24) {
["ID"]=>
int(4073)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-03-12 15:01:19"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-03-12 13:01:19"
["post_content"]=>
string(145) "Visualisointi on myös osa Euroopan aluekehitysrahaston, Oulujoen vesistöalueen kuntien ja yritysten sekä Syken rahoittamaa ARVOVESI2-hanketta."
["post_title"]=>
string(46) "Muhosjoen tilatarkastelujen visuaalinen tuotos"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(46) "muhosjoen-tilatarkastelujen-visuaalinen-tuotos"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-12 15:01:19"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-12 13:01:19"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4073"
["menu_order"]=>
int(54)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[595]=>
object(WP_Post)#14732 (24) {
["ID"]=>
int(4065)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-03-11 12:25:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-03-11 10:25:37"
["post_content"]=>
string(2530) "ARVOVESI2 -Suunnittelun välineitä ja työkaluja ilmastokestävyyden vahvistamiseksi Oulujoen vesistöalueella -hankkeen (2023-2024) yhtenä tavoitteena oli pilotoida SysteemiHiili-hankkeessa (2021-2023) kehitettyä kaksivaiheista lähestymistapaa, jolla voidaan ensiksi laajemmalla valuma-aluetasolla paikkatietoaineistoja hyödyntäen tunnistaa ne osavaluma-alueet, joissa on suuri tarve / potentiaali vesistökuormituksen vähentämiselle, vesien pidättämiselle, luonnon monimuotoisuuden parantamiselle ja kasvihuonekaasujen vähentämiselle.
Toisessa vaiheessa valitulla valuma-alueella tiiviissä vuoropuhelussa alueen maanomistajien, neuvontajärjestöjen ja muiden keskeisten osapuolien kanssa etsitään ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin keskeisiksi tunnistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lopputuloksena on yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma, jossa ratkaisuja on etsitty sekä tilatasolla että tila- ja sektorirajat ylittäen. Suunnitelmat voivat palvella myös metkan suometsien hoitosuunnitelmien laadintaa sekä CAP-tukihakemusten laadintaa.
Kaksivaiheista lähestymistapaa sovellettiin ARVOVESI2-hankkeessa Oulujoen vesistöalueella Muhosjoen ja Vuolijoen valuma-alueilla. Kohteet valittiin niin, että mukana on alue, jossa maatalous on merkittävä kuormittaja (Muhosjoen valuma-alue) ja alue, jossa maankäyttö on valtaosin suometsätaloutta (Vuolijoen valuma-alue).
Hankkeen lopputuotteet:
"
["post_title"]=>
string(67) "ARVOVESI2-hankkeen valuma-aluetarkastelut Oulujoen vesistöalueella"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(66) "arvovesi2-hankkeen-valuma-aluetarkastelut-oulujoen-vesistoalueella"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-12 15:13:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-12 13:13:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4065"
["menu_order"]=>
int(55)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[596]=>
object(WP_Post)#14731 (24) {
["ID"]=>
int(4057)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-03-11 09:21:36"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-03-11 07:21:36"
["post_content"]=>
string(140) "Tarkastelut ovat osa Euroopan aluekehitysrahaston, Oulujoen vesistöalueen kuntien ja yritysten sekä Syken rahoittamaa ARVOVESI2-hanketta."
["post_title"]=>
string(74) "Vuolijoen monitavoitteiset vesienhallinta- ja ilmastokestävyystarkastelut"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(72) "vuolijoki-monitavoitteiset-vesienhallinta-ja-ilmastokestavyystarkastelut"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-12 15:03:59"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-12 13:03:59"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4057"
["menu_order"]=>
int(57)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[597]=>
object(WP_Post)#14730 (24) {
["ID"]=>
int(4003)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2025-01-22 14:41:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2025-01-22 12:41:25"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(47) "Helppoja menetelmiä vesistön tilan seurantaan"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(45) "helppoja-menetelmia-vesiston-tilan-seurantaan"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 15:28:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 13:28:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4003"
["menu_order"]=>
int(65)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[598]=>
object(WP_Post)#14729 (24) {
["ID"]=>
int(3982)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2024-12-19 13:16:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-12-19 11:16:55"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(75) "Menetelmäohje kerrostuville järville soveltuvalle alusveden suodatukselle"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(73) "menetelmaohje-kerrostuville-jarville-soveltuvalle-alusveden-suodatukselle"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-14 12:57:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-14 10:57:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3982"
["menu_order"]=>
int(68)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[599]=>
object(WP_Post)#14728 (24) {
["ID"]=>
int(3714)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2024-10-07 14:46:39"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2024-10-07 11:46:39"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(84) "Ympäristöarvojen huomioiminen ojitushankkeissa luonnonmukaisten menetelmien avulla"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(82) "ymparistoarvojen-huomioiminen-ojitushankkeissa-luonnonmukaisten-menetelmien-avulla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-10-07 14:47:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-10-07 11:47:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3714"
["menu_order"]=>
int(113)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[600]=>
object(WP_Post)#14727 (24) {
["ID"]=>
int(3226)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-12-20 15:48:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-12-20 13:48:21"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(37) "Stöd för gemensamma dikningsprojekt"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(35) "stod-for-gemensamma-dikningsprojekt"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-12-20 15:48:21"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-12-20 13:48:21"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3226"
["menu_order"]=>
int(168)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[601]=>
object(WP_Post)#14726 (24) {
["ID"]=>
int(3063)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:58:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:58:05"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(61) "Tietokortti: Vesienhallinnan hyvät käytännöt suometsissä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(55) "tietokortti-vesienhallinnan-hyvat-kaytannot-suometsissa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:51:41"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:51:41"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3063"
["menu_order"]=>
int(174)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[602]=>
object(WP_Post)#14725 (24) {
["ID"]=>
int(3061)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:56:43"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:56:43"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(51) "Tietokortti: Pidennetty kiertoaika metsätaloudessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(49) "tietokortti-pidennetty-kiertoaika-metsataloudessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:52:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:52:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3061"
["menu_order"]=>
int(175)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[603]=>
object(WP_Post)#14724 (24) {
["ID"]=>
int(3059)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:55:44"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:55:44"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(42) "Tietokortti: Oikein ajoitettu metsänhoito"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "tietokortti-oikein-ajoitettu-metsanhoito"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:52:33"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:52:33"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3059"
["menu_order"]=>
int(176)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[604]=>
object(WP_Post)#14723 (24) {
["ID"]=>
int(3057)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:54:39"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:54:39"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(42) "Tietokortti: Metsätuhojen ennaltaehkäisy"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "tietokortti-metsatuhojen-ennaltaehkaisy"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:52:51"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:52:51"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3057"
["menu_order"]=>
int(177)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[605]=>
object(WP_Post)#14722 (24) {
["ID"]=>
int(3055)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:53:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:53:06"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(46) "Tietokortti: Jatkuva kasvatus metsätaloudessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(44) "tietokortti-jatkuva-kasvatus-metsataloudessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:53:07"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:53:07"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3055"
["menu_order"]=>
int(178)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[606]=>
object(WP_Post)#14721 (24) {
["ID"]=>
int(3053)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:51:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:51:52"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(61) "Tietokortti: Tulvatasanteelliset kaksitasouomat maataloudessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(60) "tietokortti-tulvatasanteelliset-kaksitasouomat-maataloudessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:53:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:53:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3053"
["menu_order"]=>
int(179)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[607]=>
object(WP_Post)#14720 (24) {
["ID"]=>
int(3051)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:50:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:50:33"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(44) "Tietokortti: Tilusjärjestelyt maataloudessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "tietokortti-tilusjarjestelyt-maataloudessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:53:47"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:53:47"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3051"
["menu_order"]=>
int(180)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[608]=>
object(WP_Post)#14719 (24) {
["ID"]=>
int(3049)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:49:14"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:49:14"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(43) "Tietokortti: Täsmälannoitus maataloudessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "tietokortti-tasmalannoitus-maataloudessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:54:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:54:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3049"
["menu_order"]=>
int(181)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[609]=>
object(WP_Post)#14718 (24) {
["ID"]=>
int(3047)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:10:51"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:10:51"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(43) "Tietokortti: Talviaikainen kasvipeitteisyys"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "tietokortti-talviaikainen-kasvipeitteisyys"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:54:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:54:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3047"
["menu_order"]=>
int(182)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[610]=>
object(WP_Post)#14717 (24) {
["ID"]=>
int(3045)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:09:48"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:09:48"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(59) "Tietokortti: Suojakaistat ja suojavyöhykkeet maataloudessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(57) "tietokortti-suojakaistat-ja-suojavyohykkeet-maataloudessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:54:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:54:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3045"
["menu_order"]=>
int(183)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[611]=>
object(WP_Post)#14716 (24) {
["ID"]=>
int(3043)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:08:44"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:08:44"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(64) "Tietokortti: Säätösalaojitus ja säätökastelu maataloudessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(57) "tietokortti-saatosalaojitus-ja-saatokastelu-maataloudessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:55:06"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:55:06"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3043"
["menu_order"]=>
int(184)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[612]=>
object(WP_Post)#14715 (24) {
["ID"]=>
int(3041)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:02:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:02:21"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(40) "Tietokortti: Rakennekalkki maataloudessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "tietokortti-rakennekalkki-maataloudessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-11-17 12:54:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-11-17 10:54:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3041"
["menu_order"]=>
int(185)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[613]=>
object(WP_Post)#14714 (24) {
["ID"]=>
int(3039)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 11:00:29"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 08:00:29"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(39) "Tietokortti: Monipuolinen viljelykierto"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(38) "tietokortti-monipuolinen-viljelykierto"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:55:45"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:55:45"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3039"
["menu_order"]=>
int(186)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[614]=>
object(WP_Post)#14713 (24) {
["ID"]=>
int(3036)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 10:58:54"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 07:58:54"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(29) "Tietokortti: Kosteikkoviljely"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(28) "tietokortti-kosteikkoviljely"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-14 10:46:32"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-14 08:46:32"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3036"
["menu_order"]=>
int(187)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[615]=>
object(WP_Post)#14712 (24) {
["ID"]=>
int(3019)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-13 12:52:31"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-13 09:52:31"
["post_content"]=>
string(723) "Katso myös muut tietokortit:
Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Lisätietoja:
"
["post_title"]=>
string(52) "Tietokortti: Alus- ja kerääjäkasvit maataloudessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(47) "tietokortti-alus-ja-keraajakasvit-maataloudessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-10-09 13:57:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-10-09 10:57:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3019"
["menu_order"]=>
int(191)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[616]=>
object(WP_Post)#14711 (24) {
["ID"]=>
int(2996)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-09-28 12:19:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-09-28 09:19:05"
["post_content"]=>
string(5003) "Tiiviit yhteenvedot kertovat toimenpiteiden vaikutuksista maaperän kasvukuntoon, monimuotoisuuteen, veden pidättämiseen, vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi esitetään arvio toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista.
Maa- ja metsätalouden toimenpiteistä on lisäksi laadittu vertailutaulukot, joista saa nopeasti yleiskuvan eri toimenpiteiden hyödyistä.
Aineistot on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen ja Savonian yhteistyössä osana SysteemiHiili-hankketta (2021–2023), joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Tutustu hankkeeseen: Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla - Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä (
SysteemiHiili) (Syke.fi)
Maatalouden toimenpiteet
Metsätalouden toimenpiteet
Vertailutaulukot tietokorttien toimenpiteistä
"
["post_title"]=>
string(83) "Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(78) "tietokortit-kestavan-maa-ja-metsatalouden-toimenpiteista-vesien-suojelemiseksi"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-13 09:21:50"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-13 07:21:50"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2996"
["menu_order"]=>
int(192)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[617]=>
object(WP_Post)#14710 (24) {
["ID"]=>
int(2966)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-08-09 10:49:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-08-09 07:49:26"
["post_content"]=>
string(242) "Julkaisun ovat rahoittaneet Salaojituksen Tukisäätiö sr, MTK ja Salaojayhdistys. Julkaisun toimituskuntaan kuului edustajia Luokon ja Salaojayhdistyksen lisäksi MTK:lta, Helsingin Yliopistolta, Sitralta ja Salaojituksen Tukisäätiöltä."
["post_title"]=>
string(34) "Kastelu peltoviljelyssä -julkaisu"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(6) "2966-2"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-09-04 10:04:31"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-09-04 07:04:31"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2966"
["menu_order"]=>
int(195)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[618]=>
object(WP_Post)#14709 (24) {
["ID"]=>
int(2958)
["post_author"]=>
string(2) "10"
["post_date"]=>
string(19) "2023-07-03 15:15:15"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-07-03 12:15:15"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(27) "Ruokaa särjestä -reseptit"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(24) "ruokaa-sarjesta-reseptit"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-08-28 10:50:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-08-28 07:50:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2958"
["menu_order"]=>
int(196)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[619]=>
object(WP_Post)#14708 (24) {
["ID"]=>
int(2944)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-06-13 17:36:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-06-13 14:36:57"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(93) "Rannikon pienvesien kunnostusopas - fladat, kluuvi-fladat ja kluuvit, sekä niiden laskupurot"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(88) "rannikon-pienvesien-kunnostusopas-fladat-kluuvi-fladat-ja-kluuvit-seka-niiden-laskupurot"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-06-14 10:25:37"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-06-14 07:25:37"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2944"
["menu_order"]=>
int(197)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[620]=>
object(WP_Post)#14707 (24) {
["ID"]=>
int(2940)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-06-13 17:33:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-06-13 14:33:01"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(28) "Lähteikköjen pohjaeläimet"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(25) "lahteikkojen-pohjaelaimet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-27 11:05:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-27 09:05:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2940"
["menu_order"]=>
int(198)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[621]=>
object(WP_Post)#14706 (24) {
["ID"]=>
int(2938)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-06-13 17:30:12"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-06-13 14:30:12"
["post_content"]=>
string(174) "Voit ladata oppaan suuremmalla resoluutiolla Kansalliskirjaston julkaisuarkistosta:
Lähteikköjen ennallistamisopas "
["post_title"]=>
string(32) "Lähteikköjen ennallistamisopas"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(30) "lahteikkojen-ennallistamisopas"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-28 10:01:50"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-28 08:01:50"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2938"
["menu_order"]=>
int(199)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[622]=>
object(WP_Post)#14705 (24) {
["ID"]=>
int(2935)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-06-13 17:19:54"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-06-13 14:19:54"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(35) "Helmi - Sisävesien hiekkarantaopas"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(32) "helmi-sisavesien-hiekkarantaopas"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2024-02-27 11:04:33"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2024-02-27 09:04:33"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2935"
["menu_order"]=>
int(200)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[623]=>
object(WP_Post)#14704 (24) {
["ID"]=>
int(2928)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2023-06-01 08:58:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-06-01 05:58:55"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(48) "Uppopuupuhdistamo - opas menetelmän käyttöön"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "uppopuupuhdistamo-opas-menetelman-kayttoon"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-06-21 09:18:45"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-06-21 06:18:45"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2928"
["menu_order"]=>
int(201)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[624]=>
object(WP_Post)#14703 (24) {
["ID"]=>
int(2815)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2023-03-31 09:49:46"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-03-31 06:49:46"
["post_content"]=>
string(276) "Se sisältää hyvän tilan määritelmät, niihin osin perustuvan meriympäristön
nykytilan arvion vuosille 2011–2016, mukaan lukien mereen kohdistuvat paineet, ja tarkistetut
yleiset ympäristötavoitteet sekä indikaattorit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan."
["post_title"]=>
string(33) "Suomen meriympäristön tila 2018"
["post_excerpt"]=>
string(71) "Raportti päivittää Suomen merenhoitosuunnitelman ensimmäisen
osan."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(31) "suomen-meriympariston-tila-2018"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-03-31 09:49:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-03-31 06:49:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2815"
["menu_order"]=>
int(206)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[625]=>
object(WP_Post)#14702 (24) {
["ID"]=>
int(2608)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2023-02-21 14:26:46"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2023-02-21 12:26:46"
["post_content"]=>
string(1505) "
Tarvikkeet
- noin 10 m, 3-8 mm paksua narua ”nailonnaru”
- 1-2 kg paino, levyn upottamiseen veteen
- valkoinen ja pyöreä vedenkestävä levy, jonka läpimitta 20-30 cm
Levyn valmistaminen
Tarkoitus on että veteen laskettava levy uppoaa vaakatasossa ja levyn syvyys voidaan lukea narusta.
Työvaiheet
- Voit maalata levyn kuvan mukaisella kuviolla.
- Poraa levyn reunaa 3-4 reikää tasavälein tai yksi keskelle.
- Pujota köysi reikien läpi.
- Yhdistä ja yhdistä päät levyn molemmin puolin noin 0,5 m korkeudelle levyn keskipisteestä.
- Estä levyn liikkuminen esim. solmuilla.
- Kiinnitä toiseen köysien yhtymäkohtaan paino ja toiseen mittaköysi, jossa on levyn keskipisteestä mitaten puolen metrin välein solmu.
- Merkitse köyteen vedenkestävällä kynällä 50 cm (+10cm) välein selkeä merkki. Ensimmäinen merkki tulee 50 cm päähän levyn pinnasta.
- Varmista mittaamalla että solmujen väli on oikea ja levyn antama näkösyvyyslukema on oikein.
[caption id="attachment_2609" align="aligncenter" width="1559"]
Lopputuloksena valmis näkösyvyyslevy © Syke, Suomen ympäristökeskus, Jari Silander[/caption]"
["post_title"]=>
string(65) "Näkösyvyyslevy (Secchi-levy) - Valmistusohje ” Tee-Se-Itse”"
["post_excerpt"]=>
string(170) "Näkösyvyyslevyllä mitataan veden läpinäkyvyyttä - näkösyvyyttä. Näkösyvyyttä mitataan valkoisella Secchi-levyllä, jonka voi valmistaa tietokortin ohjeilla."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(52) "nakosyvyyslevy-secchi-levy-valmistusohje-tee-se-itse"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2023-02-21 14:26:46"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2023-02-21 12:26:46"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2608"
["menu_order"]=>
int(244)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[626]=>
object(WP_Post)#14701 (24) {
["ID"]=>
int(2435)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-12-21 12:10:01"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-12-21 10:10:01"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(29) "PROPPEN Project, Final Report"
["post_excerpt"]=>
string(130) "Final Report on the result of the PROPPEN Project (802-0301-08) to the Swedish Environmental Protection Agency, Formas and VINNOVA"
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(28) "proppen-project-final-report"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-12-21 12:10:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-12-21 10:10:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2435"
["menu_order"]=>
int(266)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[627]=>
object(WP_Post)#14700 (24) {
["ID"]=>
int(2322)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-11-01 08:33:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-11-01 06:33:04"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(60) "Laatusuositukset vedenlaaturekisteriin vietävälle tiedolle"
["post_excerpt"]=>
string(182) "Ohjeessa annetaan suosituksia vesistä määritettävien analyyttien akkreditoinnille, määritysrajoille ja mittausepävarmuuksille sekä näytteiden säilytysajoille ja -tavoille. "
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(58) "laatusuositukset-vedenlaaturekisteriin-vietavalle-tiedolle"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-01 08:33:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-01 06:33:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2322"
["menu_order"]=>
int(291)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[628]=>
object(WP_Post)#14699 (24) {
["ID"]=>
int(2275)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:27:16"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:27:16"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(63) "Pohjaeläinnäytteenoton tuloksiin liittyvät käsitteet (PDF)"
["post_excerpt"]=>
string(168) "Luettelo tuloksiin liittyviä käsitteistä, joita käytetään pohjaeläintietojärjestelmässä. Käsitteille esitetään määritelmät sekä mahdolliset synonyymit."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(56) "pohjaelainnaytteenoton-tuloksiin-liittyvat-kasitteet-pdf"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 17:28:42"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:28:42"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2275"
["menu_order"]=>
int(293)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[629]=>
object(WP_Post)#14698 (24) {
["ID"]=>
int(2273)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:28:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:28:13"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(58) "Pohjaeläinten näytteenottoon liittyvät käsitteet (PDF)"
["post_excerpt"]=>
string(174) "Luettelo näytteenottoon liittyviä käsitteistä, joita käytetään pohjaeläintietojärjestelmässä. Käsitteille esitetään määritelmät sekä mahdolliset synonyymit."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(52) "pohjaelainten-naytteenottoon-liittyvat-kasitteet-pdf"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 17:28:13"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:28:13"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2273"
["menu_order"]=>
int(294)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[630]=>
object(WP_Post)#14697 (24) {
["ID"]=>
int(2271)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:29:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:29:37"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(65) "Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake ja sen täyttöohjeet (PDF)"
["post_excerpt"]=>
string(320) "Lomakkeelle merkitään pohjaeläinnäytteenoton havainnot. Maastossa merkityt tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmään. Tiedosto sisältää myös lomakkeen täyttöohjeet. Maastolomake täytetään maastossa ja tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmään."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "pohjaelainnaytteenoton-maastolomake-ja-sen-tayttoohjeet-pdf"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-01 13:48:55"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-01 11:48:55"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2271"
["menu_order"]=>
int(295)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[631]=>
object(WP_Post)#14696 (24) {
["ID"]=>
int(2269)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:48:32"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:48:32"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(95) "Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa – menetelmäohjeet"
["post_excerpt"]=>
string(265) "Julkaisuun on koottu Suomen oloihin sopivat ohjeet siitä, miten piileväseurantaa toteutetaan. Ohjeet kattavat menetelmän kuvauksen näytteenotosta piileväpreparaattien valmistukseen ja tulosten tulkintaan. Lisäksi julkaisussa on esitelty pohjalevien ekologiaa."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(88) "piilevayhteisot-jokivesien-ekologisen-tilan-luokittelussa-ja-seurannassa-menetelmaohjeet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-11-01 13:48:10"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-11-01 11:48:10"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2269"
["menu_order"]=>
int(296)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[632]=>
object(WP_Post)#14695 (24) {
["ID"]=>
int(2267)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:31:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:31:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(94) "Luettelo jokien ja järvien pohjan piilevien suositeltavasta määrityskirjallisuudesta (PDF)"
["post_excerpt"]=>
string(106) "Luettelo kirjallisuudesta, jota suositellaan käytettäväksi jokien ja järvien piilevien määritykseen."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(88) "luettelo-jokien-ja-jarvien-pohjan-piilevien-suositeltavasta-maarityskirjallisuudesta-pdf"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 17:31:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:31:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2267"
["menu_order"]=>
int(297)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[633]=>
object(WP_Post)#14694 (24) {
["ID"]=>
int(2265)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:32:06"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:32:06"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(46) "Järvien piilevien maastohavaintolomake (PDF)"
["post_excerpt"]=>
string(65) "Lomakkeelle merkitään järvien piilevänäytteenoton havainnot."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(42) "jarvien-piilevien-maastohavaintolomake-pdf"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 17:32:06"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:32:06"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2265"
["menu_order"]=>
int(298)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[634]=>
object(WP_Post)#14693 (24) {
["ID"]=>
int(2263)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:32:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:32:57"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(44) "Jokien piilevien maastohavaintolomake (PDF)"
["post_excerpt"]=>
string(63) "Lomakkeelle merkitään jokien piilevänäytteenoton havainnot."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(41) "jokien-piilevien-maastohavaintolomake-pdf"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 17:32:57"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:32:57"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2263"
["menu_order"]=>
int(299)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[635]=>
object(WP_Post)#14692 (24) {
["ID"]=>
int(2261)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:33:52"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:33:52"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(36) "Suomen vesisammalten luettelo (PDF)"
["post_excerpt"]=>
string(189) "Suuntaa antava luettelo virta- ja vakavesissä ja rannoilla esiintyvistä sammalista. Luettelo on tarkoitettu käytettäväksi tukemaan erityisesti virtavesien koskipaikkojen inventointeja."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "suomen-vesisammalten-luettelo-pdf"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 17:33:52"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:33:52"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2261"
["menu_order"]=>
int(300)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[636]=>
object(WP_Post)#14691 (24) {
["ID"]=>
int(2259)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:35:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:35:23"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(59) "Virtavesien vesikasviseurantojen maastolomake, joet (Excel)"
["post_excerpt"]=>
string(106) "Lomakkeelle merkitään joissa tehtävien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättävät tiedot."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(56) "virtavesien-vesikasviseurantojen-maastolomake-joet-excel"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 17:35:23"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:35:23"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2259"
["menu_order"]=>
int(301)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[637]=>
object(WP_Post)#14690 (24) {
["ID"]=>
int(2257)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:37:44"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:37:44"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(82) "Järvien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan tulosten tallennuspohja (Excel)"
["post_excerpt"]=>
string(102) "Lomaketta käytetään vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättyjen tietojen tallentamiseen."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(75) "jarvien-vesikasviseurantojen-paavyohykelinjan-tulosten-tallennuspohja-excel"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 17:37:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:37:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2257"
["menu_order"]=>
int(302)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[638]=>
object(WP_Post)#14689 (24) {
["ID"]=>
int(2255)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:39:08"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:39:08"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(86) "Vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan maastolomake, säännöstellyt järvet (PDF)"
["post_excerpt"]=>
string(131) "Lomakkeelle merkitään säännöstellyissä järvissä tehtävien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättävät tiedot."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(75) "vesikasviseurantojen-paavyohykelinjan-maastolomake-saannostellyt-jarvet-pdf"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 17:39:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:39:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2255"
["menu_order"]=>
int(303)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[639]=>
object(WP_Post)#14688 (24) {
["ID"]=>
int(2253)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:40:31"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:40:31"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(69) "Vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan maastolomake, järvet (PDF)"
["post_excerpt"]=>
string(110) "Lomakkeelle merkitään järvissä tehtävien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättävät tiedot."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(61) "vesikasviseurantojen-paavyohykelinjan-maastolomake-jarvet-pdf"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 17:40:31"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:40:31"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2253"
["menu_order"]=>
int(304)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[640]=>
object(WP_Post)#14687 (24) {
["ID"]=>
int(2251)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 17:41:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:41:21"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(71) "Vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan maastolomake, järvet (Excel)"
["post_excerpt"]=>
string(110) "Lomakkeelle merkitään järvissä tehtävien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättävät tiedot."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(63) "vesikasviseurantojen-paavyohykelinjan-maastolomake-jarvet-excel"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 17:41:21"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 15:41:21"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2251"
["menu_order"]=>
int(305)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[641]=>
object(WP_Post)#14686 (24) {
["ID"]=>
int(2223)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 09:49:39"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 07:49:39"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(61) "Järvien rantavyöhykkeen pohjaeläinmuuttujien laskentapohja"
["post_excerpt"]=>
string(234) "Taulukkopohja, jonka avulla voidaan laskea järvien rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilan luokittelun muuttujat. Laskentapohja ei sisällä kolmannelle luokittelukaudelle kehitettyjä erillisiä kriteerejä Pohjois-Lapin järville."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(58) "jarvien-rantavyohykkeen-pohjaelainmuuttujien-laskentapohja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 09:49:39"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 07:49:39"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2223"
["menu_order"]=>
int(309)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[642]=>
object(WP_Post)#14685 (24) {
["ID"]=>
int(2219)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 09:40:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 07:40:05"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(54) "Järvisyvänteiden pohjaeläinmuuttujien laskentapohja"
["post_excerpt"]=>
string(289) "Taulukkopohja, jonka avulla voidaan laskea järvisyvänteiden pohjaeläimistön tilan luokittelun muuttujat. Muuttujia ei tule soveltaa matalien, keskisyvyydeltään alle 3 metrin järvien tilan arviointiin. PMA-indeksiä ei tule soveltaa järvityyppien Rh, Lv, PoLa, Rr ja Rk arviointiin."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(51) "jarvisyvanteiden-pohjaelainmuuttujien-laskentapohja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 09:40:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 07:40:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2219"
["menu_order"]=>
int(310)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[643]=>
object(WP_Post)#14684 (24) {
["ID"]=>
int(2214)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 09:36:22"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 07:36:22"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(55) "Jokien pohjaeläimistön taksonomian yhdenmukaistaminen"
["post_excerpt"]=>
string(133) "Jokien pohjaeläimistön tilan luokitteluun liittyvä lista, jota voidaan käyttää apuvälineenä taksonomian yhdenmukaistamisessa."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(53) "jokien-pohjaelaimiston-taksonomian-yhdenmukaistaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 09:36:22"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 07:36:22"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2214"
["menu_order"]=>
int(311)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[644]=>
object(WP_Post)#14683 (24) {
["ID"]=>
int(2208)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 09:33:16"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 07:33:16"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(42) "Jokien pohjaeläinmuuttujien laskentapohja"
["post_excerpt"]=>
string(96) "Taulukkopohja, jonka avulla voidaan laskea jokien pohjaeläimistön tilan luokittelun muuttujat."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(41) "jokien-pohjaelainmuuttujien-laskentapohja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 09:34:03"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 07:34:03"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2208"
["menu_order"]=>
int(312)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[645]=>
object(WP_Post)#14682 (24) {
["ID"]=>
int(2203)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 09:09:27"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 07:09:27"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(61) "Ohje jokien ja järvien pohjaeläinmuuttujien laskentapohjiin"
["post_excerpt"]=>
string(187) "Ohjeessa kerrotaan, miten Excel-laskentapohjilla voidaan laskea pohjaeläimistön luokitteluindeksit vesienhoidon 2. luokittelukierroksella. Ohje soveltuu myös 3. luokittelukierrokselle."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(59) "ohje-jokien-ja-jarvien-pohjaelainmuuttujien-laskentapohjiin"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-31 09:09:27"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 07:09:27"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2203"
["menu_order"]=>
int(313)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[646]=>
object(WP_Post)#14681 (24) {
["ID"]=>
int(2196)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 09:51:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 07:51:33"
["post_content"]=>
string(2541) "Ekologisen tilan luokittelussa biologisen tilan arviointi perustuu laatutekijäkohtaisiin muuttujiin (indekseihin) ja niiden ekologisiin laatusuhteisiin. Vesienhoidon kolmannelle luokittelukierroksella käytetyt indeksiarvot ja ekologiset laatusuhteet laskettiin ja koottiin keskitetysti Suomen ympäristökeskuksessa (Syke). Työn toteutus on kuvattu oppaassa ”Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet” (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37/2019).
Tästä tietokortista löytyvät jokien ja järvien pohjaeläinten muuttujien laskentaa varten laaditut laskentapohjat ja niiden käyttöohjeet. Laskentapohjat on laadittu Sykessä apuvälineeksi yksittäisten biologisten aineistojen käsittelyyn, ja niitä voivat käyttää esimerkiksi elinvoimakeskukset, velvoitetarkkailua suorittavat konsultit ja vesiensuojeluyhdistykset. Laskentapohjat noudattavat vesienhoidon toisen luokittelukierroksen kriteeristöä, joka pääsääntöisesti vastaa kolmannen kierroksen kriteeristöä.
Ladattavat laskentapohjat
Excel-laskentapohjien avulla voidaan laskea jokien ja järvien pohjaeläimistön tilan luokittelun muuttujat. Jokien, järvisyvänteiden (profundaali) ja järvien rantavyöhykkeen (litoraali) pohjaeläimistölle on kullekin oma laskentapohjansa. On suositeltavaa lukea ohjedokumentti ennen laskentapohjien käyttöä.
Julkaisija:
Suomen ympäristökeskus SYKE"
["post_title"]=>
string(37) "Biologisten muuttujien laskentapohjat"
["post_excerpt"]=>
string(115) "Tietokortti sisältää vesienhoidossa käytettyjen biologisten muuttujien laskentapohjat ja niiden käyttöohjeet."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "biologisten-muuttujien-laskentapohjat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 15:07:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 13:07:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2196"
["menu_order"]=>
int(314)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[647]=>
object(WP_Post)#14680 (24) {
["ID"]=>
int(2189)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-31 18:17:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-31 16:17:38"
["post_content"]=>
string(6400) "Ympäristöhallinnon pintavesien seurannassa käytetyt biologisen seurannan yleisohjeet ovat käytössä aluehallinnossa. Ohjeita tulee noudattaa myös vesien velvoitetarkkailussa, jotta seurannan ja tarkkailun menetelmät ovat yhtenevät. Menetelmien yhtenevyys takaa aineiston laadun ja soveltuvuuden ekologiseen luokitukseen. Ekologinen luokitus on tärkeä osa vesiensuojelutyötä.
Yleisohjeiden lisäksi tietokortilta ovat saatavissa maastossa käytettävät lomakkeet ja aineiston tallennuspohjat vesikasveille ja päällysleville, joille ei ole vielä tietojärjestelmää.
Kasviplanktonin seurantamenetelmät
Kasviplankton on hyvä vesien tilan indikaattori, sillä se reagoi nopeasti muun muassa ravinnepitoisuuden ja happamuuden muutoksiin vesistössä.
Kasviplanktonin määrää ja koostumusta käytetään arvioitaessa vesistöjen tilaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) edellyttämässä sisä- ja rannikkovesien ekologisessa luokittelussa. Myös EU:n meristrategiadirektiivi (MSD) edellyttää kuvausta vallitsevan elinympäristön kasviplanktonyhteisöstä. Lisäksi Itämeren suojelukomissio (HELCOM) seuraa Itämeren rannikkovesien ja avomeren tilaa ja muutoksia kasviplanktonin avulla.
Kasviplanktonin käyttö vesien tilan seurannassa, luokittelussa, vertailuolojen määrittämisessä ja ihmisen aiheuttamien muutosten arvioinnissa edellyttää, että laskentatulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia.
Menetelmäohjeet, maastolomakkeet ja tallennuspohjat
[collapse otsikko="Vesikasvit"]
Vesikasvien maastolomakkeet ja tallennuspohjat sekä luettelo Suomen vesisammalista.
[/collapse]
[collapse otsikko="Piilevät"]
Jokien ja järvien pohjan piilevien seurannan maastolomakkeet, suositeltu määrityskirjallisuus sekä menetelmäohjeet jokien piilevän seurantaan ja luokitteluun.
[/collapse]
[collapse otsikko="Pohjaeläimet"]
Pohjaeläinten näytteenoton maastolomake täytetään maastossa ja tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmään.
[/collapse]
Lisää tietoa:
Kasviplankton - nettiopas (Suomen Kasviplanktonseura ry)
CEN (Euroopan standardointikomitea)
Julkaisija:
Suomen ympäristökeskus SYKE"
["post_title"]=>
string(45) "Vesien biologisten seurantamenetelmien ohjeet"
["post_excerpt"]=>
string(235) "Tietokortti sisältää yleisohjeet pintavesien seurannassa käytettäville biologisille menetelmille, kasviplanktonseurannan ohjeet sekä maastolomakkeet ja aineiston tallennuspohjat vesikasveille, päällysleville ja pohjaeläimille."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(45) "vesien-biologisten-seurantamenetelmien-ohjeet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-09 10:36:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-09 08:36:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2189"
["menu_order"]=>
int(315)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[648]=>
object(WP_Post)#14679 (24) {
["ID"]=>
int(2108)
["post_author"]=>
string(1) "1"
["post_date"]=>
string(19) "2022-10-05 10:43:08"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-10-05 07:43:08"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(86) "Vesistö- ja valuma-aluekunnostukset Natura 2000 -alueilla: suunnittelun toimintamalli"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(82) "vesisto-ja-valuma-aluekunnostukset-natura-2000-alueilla-suunnittelun-toimintamalli"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-05 10:43:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-05 07:43:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2108"
["menu_order"]=>
int(327)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[649]=>
object(WP_Post)#14678 (24) {
["ID"]=>
int(1933)
["post_author"]=>
string(1) "2"
["post_date"]=>
string(19) "2022-09-12 15:10:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-09-12 12:10:58"
["post_content"]=>
string(22002) "Euroopan unionin luontodirektiivi suojelee tiettyjä Euroopan yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä. Luontodirektiiviin on otettu ensisijaisesti sellaisia luontotyyppejä, joiden luontainen esiintymisalue on hyvin pieni tai jotka ovat vaarassa hävitä yhteisön alueelta. Nämä luontotyypit ovat ensisijaisesti suojeltavia. Niiden lisäksi direktiivi sisältää myös hyviä esimerkkejä unionin kuuden luonnonmaantieteellisen alueen luontotyypeistä.
Luontodirektiivi velvoittaa jäsenmaat saattamaan kyseisten luontotyyppien suojelun tason suotuisaksi tai säilyttämään se suotuisana. Tätä varten jäsenmaiden pitää osoittaa näille luontotyypeille suojelukohteita.
Luontodirektiivissä on lueteltu kaikkiaan lähes 200 luontotyyppiä. Niistä 68 esiintyy Suomessa, ja näistä 7 on sisävesien luontotyyppejä, jotka on esitelty alla tarkemmin.
Luontotyyppien nimien perässä on luontodirektiivissä määritelty nelinumeroinen koodi, joka on käytössä kaikissa EU-maissa.
Luontotyypin suojelutaso ilmoitetaan biogeograafisten alueiden mukaisesti. Lyhenteet ovat:
MBAL = Itämeren alue,
BOR = Boreaalinen alue,
ALP = Alpiininen alue
[collapse otsikko="Karut ja kirkasvetiset järvet (koodi: 3110)"]
Suojelutaso
BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, vakaa
ALP suojelutaso suotuisa, vakaa
Luonnehdinta
Luontotyyppiin luetaan kirkasvetisiä, niukkaravinteisia ja vähätuottoisia järviä ja lampia. Niitä esiintyy mm. harju-, hiekka-, kallio- ja tunturialueilla. Luontotyyppiin sisältyy myös suuria selkävesiä ja reittivesiä. Suuren näkösyvyyden takia näiden järvien ja lampien vesikasvillisuutta luonnehtivat pohjalehtiset vesikasvit. Luonteenomaisia vesikasvilajeja ovat mm. nuottaruoho, lahnaruohot, äimäruoho, järvisätkin ja ruskoärviä. Kelluslehtisiä lajeja on vähän. Ilmaversoisia lajeja, kuten saroja, järvikortetta, järviruokoa, esiintyy rantavesissä, mutta yleensä harvoina kasvustoina. Suurien järville luonteenomaisia kalalajeja ovat muikku, siika, kuore ja taimen. Luontotyyppiin sisältyvät järvet voivat edustaa useita eri kasvitieteellisiä järvityyppejä, esimerkiksi harju- ja hiekka-alueille tyypillisiä nuottaruohojärviä, tunturialueille luonteenomaisia sara- ja järvitähtijärviä, tai suurille selkävesille ja reittivesille luonteenomaista ruokojärviä.
Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat järvialtaan ja sen ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, ruoppauksia, rantarakentamista), luontotyypille luonteenomainen lajisto (esim. pohjalehtiset), hyvä pohjan laatu (ei esim. liettymistä), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, hyvä veden laatu (esim. suuri näkösyvyys, ei ylimääräistä happamoittavaa, rehevöittävää tai humus- ja kiintoaineskuormitusta) ja alhainen perustuotanto.
Levinneisyys
Luontotyyppiä esiintyy koko maassa. Erityyppisten järvien esiintymisessä on alueelliset painopistealueensa.
Nykytila ja uhkatekijät
Luontotyypin levinneisyys ja pinta-ala eivät ole muuttuneet, mutta esiintymien laatu on heikentynyt voimakkaimmin Etelä-Suomessa. Luonnontilan heikentymistä ovat aiheuttaneet vesien rehevöityminen ja likaantuminen maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien ravinne-, kiintoaine- ja haitallisten aineiden kuormituksen takia. Laadun heikentymistä ovat aiheuttaneet myös vesien laskut ja säännöstely, vesirakentaminen (ruoppaukset, perkaukset) sekä rantarakentaminen.
Vesien rehevöityminen ja likaantuminen on tulevaisuudessakin merkittävin luontotyypin luonnontilaa heikentävä tekijä. Teollisuuden ja asutuksen kuormitusta on saatu pienennettyä varsin hyvin, mutta maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta ei ole saatu vähennettyä riittävästi. Muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon myötä vesiensuojelutoimenpiteitä edistetään ja tämän arvioidaan parantavan luontotyypin suojelutasoa pidemmällä aikavälillä. Vedenpinnan säännöstely jatkuu, mutta sen haitallisuus vähentynee säännöstelykäytäntöjen parantamisen takia.
[/collapse]
[collapse otsikko="Niukka-keskiravinteiset järvet (koodi: 3130)"]
Suojelutaso
BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, vakaa
Luonnehdinta
Luontotyyppiin luetaan kirkasvetisiä, niukkaravinteisia ja vähätuottoisia järviä ja lampia. Niitä esiintyy mm. harju-, hiekka-, kallio- ja tunturialueilla. Luontotyyppiin sisältyy myös suuria selkävesiä ja reittivesiä. Suuren näkösyvyyden takia näiden järvien ja lampien vesikasvillisuutta luonnehtivat pohjalehtiset vesikasvit. Luonteenomaisia vesikasvilajeja ovat mm. nuottaruoho, lahnaruohot, äimäruoho, järvisätkin ja ruskoärviä. Kelluslehtisiä lajeja on vähän. Ilmaversoisia lajeja, kuten saroja, järvikortetta, järviruokoa, esiintyy rantavesissä, mutta yleensä harvoina kasvustoina. Suurien järville luonteenomaisia kalalajeja ovat muikku, siika, kuore ja taimen. Luontotyyppiin sisältyvät järvet voivat edustaa useita eri kasvitieteellisiä järvityyppejä, esimerkiksi harju- ja hiekka-alueille tyypillisiä nuottaruohojärviä, tunturialueille luonteenomaisia sara- ja järvitähtijärviä, tai suurille selkävesille ja reittivesille luonteenomaista ruokojärviä.
Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat järvialtaan ja sen ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, ruoppauksia, rantarakentamista), luontotyypille luonteenomainen lajisto (esim. pohjalehtiset), hyvä pohjan laatu (ei esim. liettymistä), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, hyvä veden laatu (esim. suuri näkösyvyys, ei ylimääräistä happamoittavaa, rehevöittävää tai humus- ja kiintoaineskuormitusta) ja alhainen perustuotanto.Luontotyyppiin kuuluville vesille on luonteenomaista suuri vedenkorkeuden vaihtelu. Luontotyyppiin luetaan ns. mutayrttikasvillisuus, jota on esiintynyt esimerkiksi joidenkin reittivesien voimakkaan tulvan ajoittain paljaaksi jättämillä rannoilla; vallitsevina lajeina mm. mutayrtti, hapsiluikka ja rantaleinikki. Lisäksi luontotyyppiin luetaan vesistöt, joiden pohjaversoiskasvillisuudessa äimäruoho vallitsee. Tällaisia järviä esiintyy mm. Pohjois-Suomessa jokivesistöistä kuroutuneina. Luontotyyppi, sen ekologia ja esiintyminen sekä rajanveto muihin sisävesiluontotyyppeihin tunnetaan meillä heikosti. Luontotyyppi ei ole niin laaja-alainen, kuin sen suomenkielinen nimi antaa ymmärtää, vaan sen on määritetty tietynlaisen vesikasvillisuuden mukaan.
Levinneisyys
Levinneisyyttä ei tarkemmin tunneta, mutta todennäköisesti luontotyyppi on harvinainen.
Nykytila ja uhkatekijät
Vesien rehevöityminen ja likaantuminen on laaja-alaisesti sisävesiimme kohdistunut ja edelleen vaikuttava uhkatekijä. Vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon myötä vesiensuojelun toimenpiteitä pyritään kuitenkin edelleen edistämään.
[/collapse]
[collapse otsikko="Kalkkilammet ja -järvet (koodi: 3140)"]
Suojelutaso
BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, heikkenevä
Luonnehdinta
Kalkkilammet ja järvet sijaitsevat runsaskalkkisen kallioperän alueilla. Suomessa luontotyypin esiintymät ovat tyypillisesti lampia. Vesi on lähes neutraalia tai emäksistä, usein melko kirkasta ja niukka–keskiravinteista. Pohjalle kerrostuu paikoitellen kalkkisaostumia. Vesikasvillisuutta luonnehtivat uposlehtiset. Pohjakasvillisuudessa vallitsevat yleensä näkinpartaislevät. Myös mm. kalkkia vaativia sammalia, kuten lettolierosammalta esiintyy. Vitoja (kuten merivita) voi esiintyä, mutta yleensä niitä on niukasti tai ne voivat puuttua kokonaan. Pehmeäpohjaisissa runsaskalkkisissa järvissä ja lammissa vesikasvillisuus voi olla hyvin vähäistä. Rantavyöhykkeellä on usein lettomaista tai lähdevaikutteista suokasvillisuutta.
Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat järvialtaan ja ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, rantarakentamista, ojituksia, hakkuita), hyvä pohjan laatu (ei esim. kiinto- ainekuormituksen aiheuttamaa liettymistä), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, hyvä veden laatu (näkö- syvyys, ei ylimääräistä rehevöittävää tai humus- ja kiintoainekuormitusta) ja luontotyypille luonteenomainen lajisto.
Levinneisyys
Luontotyyppi on varsin harvinainen. Luontotyyppiä esiintyy Kuusamon, Kainuun ja Peräpohjolan runsaskalkkisilla alueilla. Luontotyyppiä saattaa esiintyä myös Etelä-Suomen kalkkialueilla, mutta luontotyypin levinneisyys ja esiintymät tunnetaan vielä puutteellisesti.
Nykytila ja uhkatekijät
Luontotyypin luonnontila on heikentynyt metsätalouden ja paikoin maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen takia. Kalkkilammet ja järvet ovat tyypillisesti kirkasvetisiä ja niukkaravinteisia ja näin ollen herkkiä kuormituksen lisääntymiselle. Vieraslaji kanadanvesirutto on levinnyt moniin kalkkijärviin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen massaesiintymät voivat muuttaa järvien ekosysteemiä ja syrjäyttää luontotyypille ominaisia lajeja. Vesipolitiikan puitedirektiivin myötä vesiensuojelutoimenpiteitä edistetään ja tämän arvioidaan parantavan luontotyypin suojelutasoa pidemmällä aikavälillä.
[/collapse]
[collapse otsikko="Luontaisesti runsasravinteiset järvet (koodi: 3150)"]
Suojelutaso
BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, vakaa
Luonnehdinta
Luontaisesti runsasravinteiset järvet ovat lajirikkaita ja runsastuottoisia järviä ja lampia, joita esiintyy savikkoalueilla, runsasravinteisen kallio- ja maape-rän alueilla sekä paikoin pohjavesialueiden tuntu- massa, esim. Salpausselkien reunoilla. Vesi on ravinteista ja neutraalia tai emäksistä. Pohjavesivaikutusta voi esiintyä. Savikkoalueilla järvet ja lammet ovat usein sameavetisiä, mutta erityisesti pohjavesivaikutteisilla järvillä vesi voi olla myös kirkasta. Vesikasvillisuus on monipuolista ja vaateliasta. Vallitseva kasvillisuus vaihtelee järvityypin ja veden näkösyvyyden mukaan. Usein esiintyy runsaasti ilmaversoisia ja kelluslehtisiä lajeja sekä, mikäli vesi on tarpeeksi kirkasta, myös uposlehtisiä ja irtokeijujia. Luontotyyppi voi edustaa useaa kasvitieteellistä järvityyppiä. Siihen sisältyy vitajärviä, osmankäämi-sarpiojärviä, kaislajärviä, sahalehtijärviä ja uposruohojärviä. Myös linnusto ja selkärangatonlajisto ovat monimuotoisia. Kalastossa on tyypillisesti särkikaloja ja kuhaa.
Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat järvialtaan ja sen ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, ruoppauksia, rantarakentamista), hyvä pohjan laatu (ei esim. liettymistä), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, veden hyvä laatu (ei esim. ylimääräistä rehevöittävää, humus- tai kiintoaineskuormitusta) ja monimuotoinen, ei ylirehevöitynyt kasvillisuus.
Levinneisyys
Esiintyminen painottuu eteläisimpään ja lounaisimpaan Suomeen. Luontotyyppiä esiintyy kuitenkin myös pohjoisempana alueilla, joilla on kalkkipitoista ja ravinteista maa- ja kallioperää, kuten Pohjois-Karjalassa ja Kuopion-Iisalmen seudulla, Koillismaalla ja Lapissa.
Nykytila ja uhkatekijät
Järvien laskut ja kuivatukset ovat vähentäneet luontotyypin määrää, mutta pääosin ennen 1950-lukua. Luontotyypin tilan kannalta kriittisintä on laadullinen heikkeneminen. Luontaisesti runsasravinteisten järvien esiintyminen on painottunut maan eteläosiin alueille, joita on jo pitkään asutettu ja viljelty. Luonnontilaa on heikentänyt eniten maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormitus. Kuormitusta on aiheuttanut myös muu valuma-alueen maankäyttö, kuten metsätaloustoimenpiteet, ojitukset ja asutus. Ravinnekuormituksen aiheuttaman rehevöitymisen takia järvien ja lampien vesi on samentunut, kalasto särkivaltaistunut ja etenkin ilmaversois- ja kelluslehtinen kasvillisuus runsastunut vaateliaan uposkasvillisuuden ja lajistollisen monimuotoisuuden kustannuksella. Järvien rannat on myös pitkälti rakennettu. Järviä myös säännöstellään ja niihin on kohdistunut vesirakentamista, kuten ruoppauksia. Pohjois-Suomessa luontotyypin tila on huomattavasti parempi kuin etelässä.
Vaikka yleisesti kuormitusta vesistöihin on saatu vähennettyä, ei maatalouden ravinnekuormitus ole merkittävästi vähentynyt. Järvien toipuminen on myös hidasta, koska pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet pitävät yllä rehevöitymiskehitystä. Muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon myötä vesiensuojelutoimenpiteitä ja kunnostusta edelleen edistetään ja tämän arvioidaan parantavan luontotyypin tilaa pidemmällä aikavälillä.
[/collapse]
[collapse otsikko="Humuspitoiset järvet ja lammet (koodi: 3160)"]
Suojelutaso
BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, vakaa
ALP suojelutaso suotuisa, vakaa
Luonnehdinta
Humuspitoiset järvet ja lammet ovat yleensä niukkaravinteisia järviä ja lampia, joiden vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää ja hapanta. Ilmaversoisia kasveja, kuten järvikortetta, järviruokoa, saroja ja terttualpia, esiintyy yleisesti, mutta harvoina kasvustoina. Kelluslehtisiä (kuten ulpukkaa, lummetta ja uistinvitaa) ja vesisammalia (kuten sirppisammalia) voi olla runsaasti. Ranta on usein soistunut. Tähän luontotyyppiin voi sisältyä kasvitieteellisistä järvityypeistä ulpukkatyypin, kortetyypin ja korte-ruokotyypin järviä. Kalastossa on tyypillisesti ns. yleislajeja, kuten haukea, ahventa ja särkeä. Määrällisesti valtaosa luontotyypin esiintymistä on lampia.
Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat järvialtaan ja sen ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, ruoppauksia, rantarakentamista, ojituksia, hakkuita), hyvä pohjan laatu (ei esim. liettymistä), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, veden hyvä laatu (ei esim. ylimääräistä rehevöittävää, happamoittavaa ja kiintoainekuormitusta) ja luontotyypille luonteenomainen lajisto.
Levinneisyys
Humuspitoiset järvet ja lammet on hyvin yleinen luontotyyppi koko maassa, lukuun ottamatta tunturialueita, joissa niitä on vähemmän. Erityisen runsaasti luontotyyppiä on runsassoisilla alueilla ja vedenjakajaseuduilla.
Nykytila ja uhkatekijät
Luontotyypin tila on heikentynyt etenkin maan etelä- ja keskiosissa. Pohjois-Suomessa sen sijaan luontotyypin tila on selvästi parempi. Syynä luonnontilan heikkenemiseen ovat rehevöityminen ja likaantuminen maa- ja metsätalouden (mukaan lukien ojitukset), turpeenoton, asutuksen ja teollisuuden aiheuttaman kuormituksen takia. Kiintoainekuormitus on liettänyt pohjia ja mataloittanut järviä. Luontotyypin tilaa ovat heikentäneet myös säännöstely sekä vesi- ja rantarakentaminen.
Vaikka yleisesti kuormitusta vesistöihin on saatu vähennettyä, ei maa- ja metsätalouden ravinnekuormitus ole merkittävästi vähentynyt. Järvien toipuminen on myös hidasta, koska pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet pitävät yllä rehevöitymiskehitystä. Metsätalouden uudisojitukset ovat nykyisin käytännössä loppuneet, mutta kunnostus- ja täydennysojitustoiminta on vastaavasti laajentunut. Muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon myötä vesiensuojelu- toimenpiteitä ja kunnostusta edistetään ja tämän arvioidaan parantavan luontotyypin suojelutasoa pidemmällä aikavälillä.
[/collapse]
[collapse otsikko="Pikkujoet ja purot (koodi: 3260)"]
Suojelutaso
BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, vakaa
ALP suojelutaso suotuisa, vakaa
Luonnehdinta
Luontotyyppiin luetaan havumetsävyöhykkeen puroja ja pieniä jokia. Tunturikoivikoiden ja puuttoman paljakan virtavedet taas luetaan 'tunturijokiin ja puroihin'. Pohjan laatu vaihtelee (turve, moreeni, kivikko, hiekka, savi). Valuma-alueen maa- ja kallioperäominaisuuksista riippuen vesi voi olla kirkasta, humuksista tai savista ja veden ravinteisuus ja happamuus voivat vaihdella. Pikkupurot ja joet ranta-alueineen tarjoavat eliöstölle hyvin monenlaisia elinympäristöjä. Veden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, joki- ja purouoman rakenteelliset tekijät, kuten uoman leveys, kaltevuus, pohjan laatu sekä virtaamanopeus ja rantavyöhykkeen ominaisuudet vaikuttavat eliöyhteisöjen koostumukseen. Eliöstössä on mm. putkilokasveja, sammalia, leviä, vesihyönteisiä, kaloja ja nilviäisiä. Luontotyyppi on merkittävä mm. vaelluskalakannoille.
Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat uoman rakenteellinen luonnontilaisuus (luontainen koski-suvantovuorottelu ja erilaisten elinympäristöjen esiintyminen, ei ojituksia, ruoppauksia tai vesirakenteita), rantavyöhykkeen luonnontilaisuus, luontainen virtaama ja sen vaihtelut, hyvä veden ja pohjan laatu (ei esim. liettymistä) sekä luontotyypille luonteenomainen eliöstö.
Levinneisyys
Luontotyyppiä esiintyy lähes koko maassa lukuun ottamatta Lapin tunturikoivikko- ja paljakka- alueita.
Nykytila ja uhkatekijät
Luontotyypin luonnontila on heikentynyt erityisesti maan etelä- ja keskiosissa, jossa täysin luonnontilaiseksi katsottavia esiintymiä tavataan vain latvavesistöissä lähinnä suojelualueilla. Osa esiintymistä on myös kokonaan tuhoutunut. Luonnontilan heikentymistä on tapahtunut myös pohjoisessa aina Metsä-Lappia myöten. Syitä ovat mm. metsätalouden ojitukset ja ranta-alueiden hakkuut, vesirakentaminen (perkaukset uittoa ja maankuivatusta varten, ruoppaukset, padot), säännöstely sekä maanviljelyn, metsätalouden, turpeenoton ja asutuksen ravinne-, kiintoaine- ja haitallisten aineiden kuormitus. Pienten jokien ja purojen patoaminen sekä välillisesti alempien jokiosuuksien patoaminen ja ylikalastus ovat hävittäneet ja heikentäneet vaelluskalakantoja.
Ympäröivä maankäyttö uhkaa luontotyypin tilaa edelleen, mutta ympäristö- ja metsälainsäädännön kehittyminen, vesiensuojelun tehostuminen ja kunnostustoiminnan lisääntyminen todennäköisesti parantavat luontotyypin tilaa tulevaisuudessa.
[/collapse]
[collapse otsikko="Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (koodi: 3210)"]
Suojelutaso
BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, vakaa
ALP suojelutaso suotuisa, vakaa
Luonnehdinta
Luontotyyppiin luetaan luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena säilyneitä tai muuten arvokkaita piirteitä omaavia jokireittikokonaisuuksia latvavesiltä rannikon jokisuuhun asti sekä suuria jokia tai niiden arvokkaita osia. Laajempiin jokireittikokonaisuuksiin sisältyy hyvin erikokoisia ja ominaisuuksiltaan erilaisia virtavesiä ja moninaisia virtavesielinympäristöjä. Virtavesikokonaisuuksiin voi sisältyä myös lampia ja pieniä järviä, joissa veden viipymä on pieni. Pienemmät esiintymät voivat olla esim. arvokkaita koskiosuuksia.
Luonnontilan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat uoman rakenteellinen luonnontilaisuus (luontainen koski-suvantovuorottelu ja erilaisten elinympäristöjen esiintyminen, ei perkauksia, ruoppauksia, patoja ja muita vesirakenteita), rantavyöhykkeen luonnontilaisuus, luontainen virtaama, sen vaihtelut ja tulvarytmi, hyvä veden ja pohjan laatu (ei esim. liettymistä) sekä vaelluskalakantojen elinmahdollisuudet.
Levinneisyys
Täysin luonnontilaisia jokireittikokonaisuuksia esiintyy enää vain pohjoisimmassa Lapissa ja laajimmat ja luonnontilaisimmat esiintymät ovat Pohjois-Suomessa. Maan etelä- ja keskiosissa luontotyypin kohteet ovat yleensä luonnonsuojelullisesti arvokkaita jokireitin osia ja koskia.
Nykytila ja uhkatekijät
Merkittävimpiä jokivesistöihin kohdistuneita muutostekijöitä ovat vesirakentamisesta, säännöstelystä ja valuma-alueiden maankäytöstä johtuva virtaaman ja tulvarytmin muuttuminen sekä maa- ja metsätalouden, turpeenoton, asutuksen ja teollisuuden haja- ja pistemäinen kuormitus. Vain pohjoisessa on muutamia varsin luonnontilaisena säilyneitä vesistökokonaisuuksia. Vuotuinen, voimatalouden ja tulvasuojelun tarpeita palveleva säännöstely heikentää jokien eliöyhteisöjä etenkin vähävetisinä kausina, kun vettä juoksutetaan vähän, koskipinta-ala pienenee ja virtaama sekä sivu-uomien vesitilanne heikkenevät. Lyhytaikaissäännöstely uhkaa pohjaeläinyhteisöjen säilymistä. Padotukset estävät usein vaelluskalakantojen nousun kutujokiin. Tornion- ja Simojoki ovat viimeiset Itämeren lohen luontaista lisääntymistä ylläpitävät joet, ja alkuperäistä Itämerestä nousevaa meritaimenkantaa esiintyy yhdeksässä joessa. Lohikantoja uhkaavat myös merialueilla tapahtuva ylikalastus sekä kalakantojen perimän heikentyminen.
Yhdyskuntien ja teollisuuden kuormitusta on saatu vähennettyä ja veden laatu onkin jossain määrin parantunut. Maa- ja metsätalouden rehevöittävä hajakuormitus on edelleen merkittävä haittatekijä vesistöissä. Pitkällä aikavälillä jokivesistöjen tilan parantaminen edellyttää valuma-alueiden maankäytön vesiensuojelun tehostamista. Vesiensuojelutoimenpiteitä edistetään muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon myötä. Voimalaitos- patojen ja säännöstelyn vaikutukset säilyvät edelleen. Kalateiden rakentaminen voi kuitenkin parantaa vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta.
[/collapse]
Nimistöjen lähde: Airaksinen, O. ja Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. – Ympäristöopas 46, luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. 2. painos. 194 s."
["post_title"]=>
string(53) "Luontodirektiivin suojelemat sisävesien luontotyypit"
["post_excerpt"]=>
string(138) "Tietokortti sisältää kuvaukset niistä Suomessa esiintyvistä sisävesien luontotyypeistä, jotka sisältyvät EU:n luontodirektiiviin."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(52) "luontodirektiivin-suojelemat-sisavesien-luontotyypit"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-09-12 15:10:58"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-09-12 12:10:58"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1933"
["menu_order"]=>
int(343)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[650]=>
object(WP_Post)#14677 (24) {
["ID"]=>
int(1914)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-29 11:22:42"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-29 08:22:42"
["post_content"]=>
string(63) "https://www.youtube.com/watch?v=MnYjiqfEW9Y
"
["post_title"]=>
string(83) "Video viljelijäkokemuksista kaksitasouomien käytöstä happamilla sulfaattimailla"
["post_excerpt"]=>
string(209) "Varsinais-Suomen ELY-keskuksen KIPSI-hankkeen erityisasiantuntija, meri- ja ympäristöbiologian maisteri, Mats Willnerin esitys viljelijäkokemuksista kaksitasouoman rakentamisesta happamilla sulfaattimailla."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(79) "video-viljelijakokemuksista-kaksitasouomien-kaytosta-happamilla-sulfaattimailla"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-29 11:34:42"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-29 08:34:42"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1914"
["menu_order"]=>
int(347)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[651]=>
object(WP_Post)#14676 (24) {
["ID"]=>
int(1909)
["post_author"]=>
string(1) "4"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-29 11:18:09"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-29 08:18:09"
["post_content"]=>
string(43) "https://www.youtube.com/watch?v=3kgvhJ07oY0"
["post_title"]=>
string(47) "Video kaksitasouoman perustamisesta ja hoidosta"
["post_excerpt"]=>
string(138) "Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Pasi Valkaman tietoisku: Vinkkejä kaksitasouoman ja tulvatasanteen perustamisesta ja hoidosta."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(47) "video-kaksitasouoman-perustamisesta-ja-hoidosta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-29 11:19:31"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-29 08:19:31"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1909"
["menu_order"]=>
int(348)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[652]=>
object(WP_Post)#14675 (24) {
["ID"]=>
int(1622)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-07 09:45:23"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-07 06:45:23"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(34) "Haitalliset aineet Suomen vesissä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "haitalliset-aineet-suomen-vesissa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-07 09:45:23"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-07 06:45:23"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1622"
["menu_order"]=>
int(417)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[653]=>
object(WP_Post)#14674 (24) {
["ID"]=>
int(1619)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-07 09:37:26"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-07 06:37:26"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(84) "Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(84) "pintavesien-tilan-luokittelu-ja-arviointiperusteet-vesienhoidon-kolmannella-kaudella"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-07 09:37:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-07 06:37:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1619"
["menu_order"]=>
int(418)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[654]=>
object(WP_Post)#14673 (24) {
["ID"]=>
int(1581)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-01 10:08:25"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-01 07:08:25"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(25) "Vesikasvit ja rannanhoito"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(25) "vesikasvit-ja-rannanhoito"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-01 10:08:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-01 07:08:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1581"
["menu_order"]=>
int(425)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[655]=>
object(WP_Post)#14672 (24) {
["ID"]=>
int(1578)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-06-01 09:14:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-06-01 06:14:11"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(72) "Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(70) "ravinteiden-kierratys-alkutuotannossa-ja-sen-vaikutukset-vesien-tilaan"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-06-01 09:14:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-06-01 06:14:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1578"
["menu_order"]=>
int(426)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[656]=>
object(WP_Post)#14671 (24) {
["ID"]=>
int(1571)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-27 14:05:50"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 11:05:50"
["post_content"]=>
string(2588) "Vesistöhavaintojen avulla arvioidaan vesistön tilaa ja siinä tapahtuneita muutoksia. Pitkäjänteinen havainnointi auttaa suunnittelemaan ja mitoittamaan hankkeet oikein sekä arviomaan tehtyjen toimien tehokkuutta. Seuranta voidaan toteuttaa osana hanketta ja sitä on mahdollista tehdä myös paikallisin voimin. Esimerkiksi näkösyvyyden ja vedenpinnan korkeuden mittaukset onnistuvat ilman kalliita apuvälineitä. Samoin voidaan seurata vesikasvillisuudessa, kalastossa ja muussa makroskooppisessa lajistossa tapahtuvia muutoksia.
Seurannan tärkeyttä ja hyödyllisyyttä kuvaa se, että vesistöjen kunnostuksessa on saatu Suomessa parhaat tulokset niistä kohteista, joiden seuranta on ollut erityisen tehokasta: kohteet ovat olleet joko perusteellisen velvoitetarkkailun tai ympäristöhallinnon pitkäaikaisen intensiiviseurannan piirissä.
Seurannan suunnittelun vaiheet
Kunnostushankkeen seurantaohjelmaa on syytä ryhtyä suunnittelemaan jo silloin, kun mietitään kunnostuksen tavoitteita ja sitä, millä menetelmillä ja toimilla kunnostus tehdään. Ensiarvoisen tärkeää on jatkaa mittauksia ja muuta seurantaa niin kauan, että tuloksista voidaan päätellä kunnostustoimien vaikutukset.
Vesistökunnostusten seurantaohjelmissa on kolme vaihetta: 1) ennen kunnostusta, 2) kunnostuksen aikana ja 3) kunnostustoimien jälkeen. Ennen kunnostusta määritetään vesistön ongelma ja tehdään kunnostus- ja seurantasuunnitelmat. Kunnostuksen aikana seurataan toimien toteutusta ja varmistetaan kehityksen suunta. Kunnostustoimien jälkeen todetaan kunnostuksen vaikutukset ja tavoitteiden saavuttaminen. Näin seuranta kattaa koko kunnostusprosessin, lähtötilanteesta kunnostuksen jälkeiseen aikaan.
Seurantatietojen kerääminen
Seurantatiedon kerääminen on tärkeää, sillä se tukee vaikuttavuuden ja jatkotarpeiden arviointia sekä menetelmien ja toimintamallien kehittämistä. Seurantatiedot tekevät mahdolliseksi jakaa kokemuksia vesistökunnostuksista ja näin kehittää kunnostustoimintaa vaikuttavammaksi ja kustannustehokkaammaksi.
Seurantatoimista voi ilmoittaa kunnostustoimenpiteiden lisäksi kaikille avoimeen Kunnostajan karttapalveluun.
Lisätietoa vesistökunnostusten seurantojen toteuttamisesta:
"
["post_title"]=>
string(29) "Vesistökunnostusten seuranta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(28) "vesistokunnostusten-seuranta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-05-12 11:47:58"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-05-12 08:47:58"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1571"
["menu_order"]=>
int(427)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[657]=>
object(WP_Post)#14670 (24) {
["ID"]=>
int(1563)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-27 13:58:35"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 10:58:35"
["post_content"]=>
string(4602) "Suomen virtavesissä arvioidaan olevan kymmeniätuhansia vaellusesteitä. Kansallisessa kalatiestrategiassa on asetettu tavoite palauttaa kalojen vaellusyhteys erityisesti valtakunnallisesti tärkeissä kärkikohteissa. Erikseen mainittujen kärkikohteiden lisäksi Suomessa on monia muita vesistöjä, joissa vaellusyhteyden palauttaminen on tärkeää.
Kansallinen kalatiestrategia
Patojen poisto ja patomuutokset
Vaellusyhteyttä palautettaessa ensisijainen vaihtoehto on poistaa pato joko kokonaan tai osittain. Kun pato poistetaan, vaellusyhteys aukeaa täydellisesti, jolloin joen koko virtaama on käytettävissä ja koskialue voidaan kunnostaa kalojen ja muiden vesieliöiden lisääntymis- ja elinalueeksi.
Luonnonmukaiset ohitusuomat
Luonnonmukaiset kalatiet mukailevat luonnossa esiintyviä puroja ja pieniä jokia. Luonnonmukaiset ohitusuomat rakennetaan luonnonkivestä maastonmuotoja ja korkeussuhteita noudattaen. Uomiin tehdään kutualueita ja muita virtavesieliöiden elinympäristöjä. Luonnonmukaiset ohitusuomat voivat sisältää myös teknisiä rakenteita, kuten virtaamaa säännöstelevän patoluukun ja kalalaskurin. Luonnonmukaiset ohitusuomat toimivat kaikille kalalajeille, ja kalat voivat kulkea niissä sekä ylävirtaan että alavirtaan. Ne ovat luonnoltaan monimuotoisia ja ne rikastuttavat maisemaa. Moni kalatie on toteutettu viime vuosina luonnonmukaisena ratkaisuna.
Tekniset kalatiet
Tekniset kalatiet ovat toimivia vaihtoehtoja, jos patoa ei voi purkaa tai luonnonmukaisia ratkaisuja ei voi toteuttaa esimerkiksi tilan puutteen vuoksi. Teknisiä kalateitä ovat muun muasssa allastyyppiset kalatiet ja pystyrakokalatiet, Denil-kalatiet ja kalahissit. Niitä on kuitenkin vaikea saada toimimaan kaikille vaelluskalalajeille.
Hybridikalatiet
Hybridikalateiksi kutsutaan kalateitä, joissa on yhdistetty teknisiä ja luonnonmukaisia ratkaisuja. Ensisijainen tavoite on tehdä luonnonmukainen kalatie niihin kohtiin, joissa se on mahdollista. Teknisiä rakenteita käytetään vain siellä, missä muuta vaihtoehtoa ei ole. Tekninen rakenne on usein pakko tehdä padon lähelle, missä maasto on jyrkkää ja tilaa on niukasti. Alemmilla loivilla osuuksilla on paremmat mahdollisuudet käyttää luonnonmukaisia menetelmiä.
[caption id="attachment_1564" align="alignnone" width="364"]
Oulujoen Merikosken kalatie ©SYKE[/caption]
[caption id="attachment_1565" align="alignnone" width="323"]
Kiskonjoen kalatie ©Pinja Kasvio[/caption]
[caption id="attachment_1567" align="alignnone" width="294"]
Kiskonjoen kalatie ©Pinja Kasvio[/caption]
Kalateiden toteuttaminen
Kalateitä tarvitaan kaikenlaisissa virtavesissä, pienistä puroista suuriin jokiin. Siksi myös kalateiden suunnittelun ja toteuttamisen vaatimukset ovat erilaisia. Ne riippuvat muun muassa padon tai muun esteen lupatilanteesta, kohteen koosta ja tarvittavista toimista.
Kalateitä rakennettaessa on tärkeää, että sisäänkäynti kalatiehen sijoitetaan oikein ja että kalatiehen saadaan sopivat virtausolot. Olennaista on pyrkiä niin sanottuun ympäristövirtaamaan – ekosysteemin tarvitsemaan virtaamaan – , joka turvaa joen ekosysteemin säilymisen tai palautumisen.
Ennen kuin kalatietä aletaan suunnitella, on suositeltavaa olla yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen ja selvittää hankkeeseen tarvittavat luvat sekä mahdollisuudet saada valtion avustusta. Luvan saannin yleinen edellytys on, että luvanhakijalla on joko omistus- tai käyttöoikeus suurimpaan osaan siitä alueesta, johon kalatie aiotaan rakentaa. Hakijalla tulee olla myös oikeus johtaa kalatiehen tarvittava määrä vettä. Suunnitelmassa on esitettävä vesilainsäädännössä määritetyt asiat ja selvitykset. Pienissä purokohteissa voi riittää, että kohteesta on esitetty hankkeen perustiedot ja vaikutukset, mutta mitä suurempi ja haastavampi suunnittelukohde on, sitä kattavampi tausta-arvio siitä pitää tehdä."
["post_title"]=>
string(46) "Luonnonmukaiset ohitusuomat, kalatiet ja padot"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(45) "luonnonmukaiset-ohitusuomat-kalatiet-ja-padot"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-27 14:02:12"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 11:02:12"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1563"
["menu_order"]=>
int(428)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[658]=>
object(WP_Post)#14669 (24) {
["ID"]=>
int(1561)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-27 13:12:05"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 10:12:05"
["post_content"]=>
string(1859) "Monia Suomen virtavesiuomia on suoristettu ja perattu 1800-luvulta lähtien, kun on tavoiteltu mahdollisimman tehokasta maankuivatusta. Kunnostuksella pyritään palauttamaan virtavesille ominainen koskien ja suvantojen vuorottelu ja veden polveileva kulku. Kun uoman rakennetta monipuolistetaan, aktiivisen mikrobibiofilmin pinta-ala kasvaa ja eliöstön elinolot kohenevat. Samalla puro- tai jokimaisema kohenee.
Uomien monimuotoisuutta lisätään kiveämällä, rakentamalla kutusoraikkoja sekä lisäämällä uomaan puuainesta. Uomaan toisin sanoen palautetaan samoja aineksia ja ominaispiirteitä kuin niissä on ollut luonnostaan.
Kiveämisen hyödyt ovat monet. Kivet muodostavat kaloille suojapaikkoja virtaukselta ja saalistajilta. Kiveäminen parantaa myös uomassa olevan puuaineksen ja karikkeen pidätyskykyä, mikä edistää pohjaeläimistön elinoloja. Kivien taakse ja koskien niska-alueille on hyvä lisätä soraa kalojen kutualueiksi. Koska kutualueet eivät saa koskaan kuivua, eivätkä talvella jäätyä pohjaan asti, täytyy varmistaa, että sora-alueilla riittää vettä ympäri vuoden.
Puuta voidaan hyödyntää eri tavoin purojen ja jokien kunnostuksessa. Uomaan laitetut puut lisäävät uoman syvyysvaihtelua, millä on iso merkitys elintilan luojana erityisesti pienissä uomissa, joissa on vain vähän vettä. Pohjasta irti olevat rungot suojaavat kaloja ja muuta eliöstöä sekä varjostavat uomaa. Puuaines toimii kivien lailla pohjasammalien kasvualustana. Tällä on iso merkitys pohjaeläinten runsaudelle.
Puurakenteet sopivat liettyneen puron pohja-alueiden ja kutusoraikkojen puhdistamiseen. Puusta voidaan tehdä esimerkiksi poikkisuiste tai pato, jonka alitse virtaus pakotetaan kokonaan tai osittain. Voimistunut virta saa uomaan kertyneen hienojakoisen aineksen liikkeelle ja kaivaa uomaan kuopan."
["post_title"]=>
string(32) "Kivellä ja puulla kunnostaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(31) "kivella-ja-puulla-kunnostaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-27 13:12:05"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 10:12:05"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1561"
["menu_order"]=>
int(429)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[659]=>
object(WP_Post)#14668 (24) {
["ID"]=>
int(1559)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-27 13:10:34"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 10:10:34"
["post_content"]=>
string(2120) "Ulkoinen kuormitus koostuu jokien, purojen, norojen ja ojien kautta järveen valuvasta kiintoaineesta ja ravinteista. Ulkoisen kuormituksen tärkeimpiä lähteitä ovat yleensä maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. Niistä syntyvä hajakuormitus on Suomessa edelleen huomattavaa ja aiheuttaa laajasti vesien rehevöitymistä.
Kun vesistöä ryhdytään kunnostamaan, on erityisen tärkeää arvioida hajakuormituksen määrä. Jos valuma-alueelta tuleva kuormitus on liian suuri, sitä on vähennettävä, jotta kunnostetun vesistön tila säilyisi hyvänä myös pitkällä aikavälillä.
Järven kunnostuksen vaikutuksia vedenlaatuun voidaan joutua odottelemaan useita vuosia. Järven pohjaan on saattanut vuosikymmenien aikana varastoitua paljon fosforia, joka voi hapettomissa oloissa vapautua veteen ja pitää yllä suurta tuotantoa. Säännöllisillä ja pitkäkestoisilla kunnostustoimilla ravinnevarasto saadaan ajan mittaan vähenemään, kunhan ulkoinen kuormitus ei samaan aikaan tuo lisää ravinteita.
Ulkoista kuormitusta voidaan vähentää monin tavoin. Tehokkainta on estää ravinteita ja kiintoainesta lähtemästä liikkeelle eli kohdistaa toimet kuormituksen syntypaikalle. Maa- ja metsätalousalueilla voidaan esimerkiksi tarkentaa lannoitusta, keventää maanmuokkausta, ehkäistä eroosiota ja suosia säätösalaojitusta. Yksi asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota on kuivatusojien kunnostaminen. Se tulee tehdä mahdollisimman kevyesti ja pidättäytyä muista kuin aivan välttämättömimmistä ojien perkauksista.
Vesistökuormitusta voidaan vähentää valuma-alueella luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmin. Kosteikot, suojavyöhykkeet ja pintavalutuskentät vähentävät maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista pelloilta ja ojitetuilta metsäalueilta vesistöihin. Laskeutusaltailla sekä puroihin ja valtaojiin tehdyillä altaiden ketjuilla voidaan hidastaa veden virtausta ja samalla pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta. Haja- ja loma-asutuksen vesistökuormituksen syntymistä voidaan ehkäistä asianmukaisilla jätevedenkäsittelymenetelmillä."
["post_title"]=>
string(36) "Ulkoisen kuormituksen vähentäminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(34) "ulkoisen-kuormituksen-vahentaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-27 13:10:34"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 10:10:34"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1559"
["menu_order"]=>
int(430)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[660]=>
object(WP_Post)#14667 (24) {
["ID"]=>
int(1557)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-27 13:01:08"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 10:01:08"
["post_content"]=>
string(1452) "Kemiallisen käsittelyn tarkoitus on sitoa vedessä ja pohjasedimentissä olevaa fosforia, mikä vähentää järven sisäistä kuormitusta eli fosforin vapautumista pohjasedimentistä veteen. Perusteena menetelmän käytölle voi olla tilanne, jossa fosforia vapautuu sedimentistä raudan tai alumiinin vähyyden vuoksi. Kemiallinen käsittely voidaan valita myös, jos järveä on pitkään vaivannut vakava happikato ja alusveden fosforipitoisuus on tämän takia suuri.
Kemiallinen käsittely soveltuu etenkin voimakkaasti rehevöityneiden pienehköjen järvien kunnostukseen. Jos järven ulkoinen kuormitus on suuri ja viipymä lyhyt, ei fosforin kemiallinen saostus ole suositeltavaa ilman erityisiä syitä.
Saostuskemikaaleina käytetään samoja rauta- ja alumiiniyhdisteitä kuin jätevedenpuhdistamoilla. Yleisimmin käytetään alumiinikloridia, mutta myös rautakipsillä on saatu hyviä tuloksia. Käytettävien yhdisteiden valinta ja kemikaalimäärän laskenta edellyttävät huolellisuutta ja erityisasiantuntemusta. Käsittely on suunniteltava tarkasti, jotta se on kaikin puolin turvallista.
Ravinteita saostavat kemialliset käsittelyt ovat tehokkaita. Ne ovat kuitenkin lopulta turhia, mikäli vesistön ulkoista kuormitusta ei ole saatu kuriin. Kemiallinen käsittely on viimeinen keino, jota tulee käyttää vain, kun kaikki muut keinot on koeteltu. Kemiallinen käsittely vaatii aina vesilain mukaisen luvan.
"
["post_title"]=>
string(46) "Kemialliset käsittelyt kunnostusmenetelmänä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "kemialliset-kasittelyt-kunnostusmenetelmana"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-27 13:01:08"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 10:01:08"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1557"
["menu_order"]=>
int(431)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[661]=>
object(WP_Post)#14666 (24) {
["ID"]=>
int(1555)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-27 12:59:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:59:57"
["post_content"]=>
string(1386) "Vedenpinnan nosto soveltuu etenkin matalan järven tai lammen kunnostukseen. Pinnankorkeuden nosto parantaa rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia, hillitsee vesikasvillisuutta ja hidastaa vesialueiden umpeenkasvua. Ennen kuin vedenpintaa ryhdytään nostamaan, kannattaa niittää pinnan yläpuolelle nousevien vesikasvien kasvustot.
Vedenpinnan noustessa järven vesitilavuus kasvaa, jolloin happea riittää talvisin pidempään. Vedenpinnan nosto voi siten parantaa järven talviaikaista happitilannetta. Pohja myös jäätyy aiempaa pienemmältä alueelta, kun veden syvyys kasvaa. Kesällä aallokko ja tuulten aiheuttamat virtaukset eivät ulotu yhtä laajasti pohjasedimenttiin kuin ennen, mikä vähentää pohjaan laskeutuneen kiintoaineksen sekoittumista takaisin veteen.
Veden pinnan nostohanke vaatii laajaa yhteistyötä, sillä noston seuraukset koskettavat ranta-asukkaita ja muita vesistön käyttäjiä. Jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää tiedottaa hankkeesta ranta-asukkaita ja saada yksimielinen tavoite hankkeelle. Hyvä vuorovaikutus lisää luottamusta ja on olennaista hankkeen onnistumiselle.
Keskivedenkorkeuden muuttaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Veden pinnan nostoa koskevia erityissäännöksiä on vesilain 6 luvussa. Kun luvanhakijoita on enemmän kuin yksi, tulee kunnostushanketta varten perustaa vesioikeudellinen yhteisö."
["post_title"]=>
string(45) "Vedenpinnan nostaminen kunnostusmenetelmänä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(43) "vedenpinnan-nostaminen-kunnostusmenetelmana"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-27 12:59:57"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:59:57"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1555"
["menu_order"]=>
int(432)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[662]=>
object(WP_Post)#14665 (24) {
["ID"]=>
int(1553)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-27 12:58:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:58:20"
["post_content"]=>
string(1412) "Rehevöityneessä järvessä levän ja muun biomassan hajoaminen voi aiheuttaa pohjan läheisten alueiden happikatoa erityisesti talvella. Pienissä rehevissä järvissä uhkana voi olla täydellinen happikato. Hapen puute johtaa fosforin vapautumiseen pohjasedimentistä eli niin sanottuun sisäiseen kuormitukseen. Happipitoisuuden voimakas väheneminen voi myös aiheuttaa kala- ja rapukuolemia varsinkin kevättalvella.
Happikadon syntyminen voidaan estää hapetuksella. Kun happitilanne järven pohjassa paranee, sisäinen kuormitus vähenee. Hapetus myös parantaa eliöiden elinoloja, ja ainakin osa kalakannasta selviää sen turvin talven yli.
Hapetus voi olla osa pahoin rehevöityneen järven pitkäaikaista kunnostusta silloin, kun hapettomuus vaivaa säännöllisesti merkittävää osaa järven pinta-alasta. Hapettaminen tukee ravintoketjukunnostusta, koska hapetus hyödyttää petokaloja, jotka kestävät hapen puutetta särkikaloja huonommin. Hapetuksesta ja ravintoketjukunnostuksesta ei kuitenkaan ole pitkäaikaista hyötyä, ellei järven ulkoista kuormitusta saada kuriin.
Hapettaminen voidaan tehdä esimerkiksi viemällä happea veteen paineilmakuplituksen avulla tai johtamalla hapellista päällysvettä vähähappiseen alusveteen. Jos järven petokalakannat ovat jo romahtaneet tai heikkoja, alusveden hapetus ei enää auta petokaloja, vaan suosii lähinnä särkikaloja."
["post_title"]=>
string(32) "Hapetus vesistön kunnostuksessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(31) "hapetus-vesiston-kunnostuksessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-27 12:58:20"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:58:20"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1553"
["menu_order"]=>
int(433)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[663]=>
object(WP_Post)#14664 (24) {
["ID"]=>
int(1551)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-27 12:57:11"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:57:11"
["post_content"]=>
string(1231) "Hoitokalastus on yksi osa ravintoketjukunnostusta. Sen tavoite on vähentää ylitiheäksi paisunutta särkikalakantaa. Pyydettyjen särkien mukana järvestä poistuu ravinteita. Särkikalojen poisto myös palauttaa kalaston rakenteen normaaliksi.
Hoitokalastuksessa saadaan etenkin alkuvaiheessa suuria saaliita, syysnuottauksella usein jopa yli 5000 kiloa päivässä. Saaliin vastaanotto- ja loppusijoituspaikkojen tulee olla selvillä ennen kalastuksen aloittamista. Lisäksi on sovittava, että käyttöön saadaan suurien kalamäärien käsittelyyn soveltuva kalusto. Perinteisesti suurin osa saaliista on päätynyt turkiseläinten rehuksi tai kompostiin. Hoitokalastettuja särkikaloja kannattaa kuitenkin pyrkiä hyödyntämään myös elintarvikkeina. Saaliin hyödyntämisestä ja sijoituksesta voi kysyä ammattikalastajilta tai alueen kalatalousneuvojilta.
Pyydettyjen särkikalojen hyödyntämistä elintarvikkeina on edistetty erillisissä hankkeissa. Hyödyntäminen lisää hoitokalastuksen taloudellista kannattavuutta, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen hoitokalastuksen ja sen tuottamat toivotut vaikutukset veden laatuun. Kannattaa siis valita kaupasta kotimaisesta villikalasta valmistettuja tuotteita."
["post_title"]=>
string(48) "Järvien hoitokalastus ja saaliin hyötykäyttö"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(44) "jarvien-hoitokalastus-ja-saaliin-hyotykaytto"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-27 12:57:11"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:57:11"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1551"
["menu_order"]=>
int(434)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[664]=>
object(WP_Post)#14663 (24) {
["ID"]=>
int(1549)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-27 12:55:30"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:55:30"
["post_content"]=>
string(1716) "Kun särkikalastoa vähennetään riittävästi ja pyyntiä jatketaan pidemmän aikaa, järven sisäinen fosforikuormitus voi pienentyä ja kesäiset sinilevämassat vähetä. Myös näkösyvyys yleensä kasvaa. Ravintoketjuun kohdistetuilla toimilla, kuten valikoivalla kalastuksella, voidaan pitää yllä järven hyvää tilaa järven kunnostuksen jälkeen.
Ravintoketjukunnostuksen saalistavoite tulee suhteuttaa järven pinta-alaan ja veden fosforipitoisuuteen. Useimmiten on tavoiteltu 50-150 kilon saalista hehtaaria kohti. Veden jatkuva suuri fosforipitoisuus, yli 100 µg/l, on yleensä merkki suuresta sisäisestä ja ulkoisesta ravinnekuormituksesta.
Ravintoketjukunnostusta suunniteltaessa selvitetään petokalakantojen tila sekä päätetään kunnostuksen tavoitteet ja tehtävät toimet. Vahva petokalakanta on tarpeen pitämään yllä kalaston rakennetta sen jälkeen, kun tehokalastusta vähennetään. Tavoitteena tulisi olla, että niin rantavyöhykkeen petokalakannat kuin avovesialueenkin kalakannat ovat vahvat. Tavoitetta voidaan tukea varmistamalla, että petokaloilla on hyvät lisääntymisedellytykset. Petokalakantojen voimistaminen voi olla myös ensisijainen kunnostus- tai hoitotoimi, jos järvi on vain lievästi rehevöitynyt ja kalasto koostuu petokalojen ravinnoksi hyvin soveltuvista lajeista.
Kunnostuksen jälkeen tulee seurata veden laatua ja kalastoa. Särkikalojen riittävä väheneminen näkyy näkösyvyyden kasvuna sekä levä- ja ravinnemäärien vähenemisenä. Myös hoitokalastuksen saalismäärät vähenevät ja särkikalojen osuus saaliista pienenee. Jos kuormitusta ei ole pystytty vähentämään tarpeeksi, on tehtävä täydentäviä toimenpiteitä."
["post_title"]=>
string(21) "Ravintoketjukunnostus"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(21) "ravintoketjukunnostus"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-27 12:55:30"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:55:30"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1549"
["menu_order"]=>
int(435)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[665]=>
object(WP_Post)#14662 (24) {
["ID"]=>
int(1547)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-27 12:54:19"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:54:19"
["post_content"]=>
string(1404) "Jos ranta on niin matala, että sen virkistyskäyttö on hankalaa, yksi kunnostuskeino voi olla ruoppaaminen. Ruoppaus tulee aina suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta mahdollisista ympäristöhaitoilta ja naapuririidoilta vältytään. Matalat rannat ja niihin usein liittyvät tulva-alueet ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joiden lajisto voi kärsiä ruoppauksista tai kadota niiden takia kokonaan. Veden samenemisen ja muiden ruoppauksesta koituvien haittojen vähentämiseksi ruoppaustyö tulisi ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle (pääsääntöisesti 1.9.–30.4 väliselle ajalle). Pieniin ruoppauksiin syksy tai varhainen kevät sopivat hyvin, koska silloin järvien vedenpinta on yleensä alhaalla ja työ on helpompaa.
Pienimmästäkin ruoppauksesta on aina tehtävä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusajankohtaa. Ilmoituksen saatuaan Lupa- ja valvontavirasto arvioi tapauskohtaisesti, pitääkö ruoppaukseen hakea lupa. Lupa vaaditaan, jos toimenpiteistä voi aiheutua haittaa esimerkiksi luonnolle ja kalakannoille. Vesistöihin vaikuttava hanke on toteutettava niin, että haitat ovat mahdollisimman vähäiset.
Lisää tietoa:
Sähköinen ruoppaus- ja niittoilmoitus (Luvat ja valvonta -palvelu)"
["post_title"]=>
string(31) "Ruoppaus kunnostusmenetelmänä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "ruoppaus-kunnostusmenetelmana"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-03-13 13:34:39"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-03-13 11:34:39"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1547"
["menu_order"]=>
int(436)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[666]=>
object(WP_Post)#14661 (24) {
["ID"]=>
int(1544)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-27 12:53:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:53:13"
["post_content"]=>
string(1434) "Kun aiotaan niittää vesikasvillisuutta tai tehdä raivausnuottauksia, kannattaa selvittää jo työtä suunniteltaessa, voidaanko poistetulle kasviainekselle löytää hyötykäyttöä. Tärkeintä kuitenkin on, että niittoaines kerätään pois vedestä ja sijoitetaan niin kauas rannasta, etteivät vedenpinnan vaihtelut tai sadevedet huuhdo sitä takaisin veteen.
Vesikasveista on tutkittu muun muassa järviruo’on ja kanadanvesiruton hyötykäyttöä. Järviruo’on on todettu sopivan erinomaisesti maanparannus ja kateaineeksi. Se soveltuu myös biokaasutukseen kuiva-aineeksi. Poistetun vesiruton hyötykäytössä lupaavimmat vaihtoehdot ovat maanparannus ja biokaasuntuotanto. Biokaasulaitosten vähäisyys saattaa rajoittaa s vesiruton ja järviruo'on käyttömahdollisuuksia biokaasuntuotannossa.
Jos järviruokoa käytetään maanparannukseen, se on ensin murskattava hienoksi. Suositeltavampaa on varastoida ruoko aumassa talven yli ja levittää se peltoon vasta niittoa seuraavana vuonna. Silloin ruoko on pehmeämpää ja hienontuu, kun se levitetään lannanlevittimellä. Myös talvella niitettyä ruokoa voidaan hyödyntää. Talviruokoa voidaan käyttää esimerkiksi kuivikkeena, kasvualustana ja energiantuotannossa hakkeen seassa. Vesistöä ajatellen talviniitto ei kuitenkaan ole yhtä hyödyllistä kuin kesäniitto. Kun ruovikko niitetään kesällä, ruokojen mukana poistuu enemmän ravinteita."
["post_title"]=>
string(53) "Niittoaineksen hyödyntäminen vesistökunnostuksessa"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(50) "niittoaineksen-hyodyntaminen-vesistokunnostuksessa"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-27 12:53:25"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:53:25"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1544"
["menu_order"]=>
int(437)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[667]=>
object(WP_Post)#14660 (24) {
["ID"]=>
int(1541)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-05-27 12:48:39"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:48:39"
["post_content"]=>
string(2072) "Vesikasvit ovat olennainen osa monimuotoista järviluontoa. Ne tarjoavat elinympäristön monille vesien eliölajeille. Rehevöityneessä ja mataloituneessa järvessä kasvusto voi kuitenkin olla niin tiheää, että sitä joudutaan niittämään tai muulla tavoin poistamaan. Vesikasvien vähentäminen parantaa virkistyskäytön edellytyksiä ja kohentaa järvimaisemaa. Sillä voidaan myös saada lisää suotuisia lisääntymisalueita linnuille ja kaloille.
Kun suunnittelet vesikasvien niittoa tai poistoa, ole yhteydessä naapureihin, vesialueen omistajaan ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Selvitä kunnastasi, onko kunnostettavaksi tarkoitetulla alueella tai sen läheisyydessä erityisiä luontoarvoja tai sellaista veden tai vesialueen käyttöä, joka tulisi ottaa huomioon ennen niittoa. Selvitä myös sopiva kasvillisuuden poistotapa ja -ajankohta. Huomioithan, että ojien suualueilla kasvavat vesikasvit pidättävät valuma-alueelta järveen tulevaa ravinnekuormitusta ja kiintoainesta.
Leikattu kasvimassa on aina kerättävä pois vedestä. Talvella leikattu kasvimateriaali pitää vastaavasti siirtää jäältä maalle. Veteen jätetyt kasvinjätteet kuluttavat hajotessaan happea. Niistä vapautuu myös ravinteita veteen, mikä voi lisätä levien määrää. Vesistössä ajelehtiva kasvimassa aiheuttaa lisäksi esteettistä haittaa ja vaikeuttaa vesistön virkistyskäyttöä. Lopulta kasvimassa ajautuu rantaan – usein jonkun toisen rantaan.
Suunnittele, millä tavalla poistetun kasvimateriaalin voi hyödyntää tai etsi sopiva läjityspaikka kasvimassan kompostointiin. Jos käytät työssä urakoitsijaa, kysy, tietäisikö hän sopivaa kasvimateriaalin hyödyntämistapaa. Sovi joka tapauksessa etukäteen urakoitsijan kanssa leikkuujätteen pois keräämisestä sekä siitä, mihin paikkaan se läjitetään kompostoitumaan. Talvella leikattua järviruokoa voi hyödyntää käsitöiden teossa tai käyttää rakennusmateriaalina pihoilla ja puutarhoissa sekä erilaisissa rakenteissa. Kiertotaloutta parhaimmillaan!"
["post_title"]=>
string(41) "Vesikasvien poisto kunnostusmenetelmänä"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(39) "vesikasvien-poisto-kunnostusmenetelmana"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-05-27 12:52:35"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-05-27 09:52:35"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1541"
["menu_order"]=>
int(438)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[668]=>
object(WP_Post)#14659 (24) {
["ID"]=>
int(1257)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-07 12:42:21"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-07 09:42:21"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(52) "Stranderosion - Orsaker och förebyggande åtgärder"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(47) "stranderosion-orsaker-och-forebyggande-atgarder"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-07 12:42:21"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-07 09:42:21"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1257"
["menu_order"]=>
int(487)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[669]=>
object(WP_Post)#14658 (24) {
["ID"]=>
int(1254)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-04-07 12:37:09"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-04-07 09:37:09"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(28) "Rantaeroosio ja sen torjunta"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(28) "rantaeroosio-ja-sen-torjunta"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-04-07 12:37:09"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-04-07 09:37:09"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1254"
["menu_order"]=>
int(488)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[670]=>
object(WP_Post)#14657 (24) {
["ID"]=>
int(1191)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-31 13:35:31"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-31 10:35:31"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(99) "Kiuruveden tilan parantaminen - Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(91) "kiuruveden-tilan-parantaminen-saannostelyn-kehittaminen-ja-ravinnekuormituksen-vahentaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-31 13:35:31"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-31 10:35:31"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1191"
["menu_order"]=>
int(498)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[671]=>
object(WP_Post)#14656 (24) {
["ID"]=>
int(877)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-04 12:24:17"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 10:24:17"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(29) "Purot – elävää maaseutua"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(22) "purot-elavaa-maaseutua"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-04 12:24:17"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 10:24:17"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=877"
["menu_order"]=>
int(558)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[672]=>
object(WP_Post)#14655 (24) {
["ID"]=>
int(858)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-03 14:03:27"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-03 12:03:27"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(30) "Hoida ja kunnosta lähipuroasi"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(29) "hoida-ja-kunnosta-lahipuroasi"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-03 14:03:27"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-03 12:03:27"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=858"
["menu_order"]=>
int(564)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[673]=>
object(WP_Post)#14654 (24) {
["ID"]=>
int(854)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-03 13:21:51"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-03 11:21:51"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(41) "Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(40) "pienvesien-suojelu-ja-kunnostusstrategia"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-18 08:34:16"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-18 06:34:16"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=854"
["menu_order"]=>
int(565)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[674]=>
object(WP_Post)#14653 (24) {
["ID"]=>
int(623)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-21 15:20:37"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-21 13:20:37"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(98) "Bilaga till anmälan om muddring och slåtter: Grannarnas samtycke från ägaren av vattenområdet"
["post_excerpt"]=>
string(150) "Blankett som fogas till anmälan om muddring och slåtter. På blanketten kan grannen eller ägaren av vattenområdet ge sitt samtycke till projektet."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(92) "bilaga-till-anmalan-om-muddring-och-slatter-grannarnas-samtycke-fran-agaren-av-vattenomradet"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-10-04 10:06:54"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-10-04 07:06:54"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=623"
["menu_order"]=>
int(591)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[675]=>
object(WP_Post)#14087 (24) {
["ID"]=>
int(620)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-21 15:18:55"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-21 13:18:55"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(34) "Anmälan om muddring och slåtter"
["post_excerpt"]=>
string(59) "Blankett för anmälan om muddrings- eller slåtterprojekt."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(31) "anmalan-om-muddring-och-slatter"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-09 09:45:59"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-09 07:45:59"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=620"
["menu_order"]=>
int(592)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[676]=>
object(WP_Post)#14086 (24) {
["ID"]=>
int(614)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-21 15:14:19"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-21 13:14:19"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(34) "Ruoppaus- tai niittoilmoituslomake"
["post_excerpt"]=>
string(55) "Lomakkeella ilmoitetaan ruoppaus- tai niittohankkeesta."
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "ruoppaus-tai-niittoilmoituslomake"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-09 09:39:19"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-09 07:39:19"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=614"
["menu_order"]=>
int(594)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
}
