Raportissa on kuvattu, kuinka kansallisista ilmakuvista tunnistettiin järvien vesikasvillisuusvyöhykettä. Ilmakuvatulkinnassa hyödynnettiin koneoppimismenetelmää. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven syvyysluotausaineiston perusteella määritettiin niin kutsuttu tunnusluku, joka kuvaa kasvillisuuden runsautta ja on yhteydessä järven rehevyystasoon ja havaittuun lajistoon. Kasvittumisastetta käytettiin tilastolliseen ennustavaan mallinnukseen ja tilanarviointiin.
Denna guide är speciellt avsedd för disponenter, men även för andra intresserade. Guiden ger konkreta anvisningar, hur man i praktiken leder dikningsprojekt och även vattendragsrestaureringar. I guiden beskrivs bland annat dikningssammanslutningen och dess förvaltning, ges en översikt av juridiska aspekter gällande dikning och marktorrläggning samt ges grundläggande information om planering och genomförande av en dikning samt hurdana understödsmöjligheter det finns.
Raportissa on kuvattu yhdistetyn kuivuusindeksin laskenta. Indeksi yhdistää meteorologisia ja hydrologisia kuivuusindeksejä ja sitä voidaan hyödyntää Tulvakeskuksen valtakunnallisessa kuivuuden seurannassa.
De reviderade förslagen för betydande översvämningsriskområden för åren 2024–2030, inklusive identifierade övriga översvämningsriskområden, baserade på samrådet.
Sammandrag av responsen från samrådet 15.3.2024–17.6.2024 kring den preliminära bedömningen av översvämningsriskerna och granskningen av förslaget till områden med betydande översvämningsrisk.
One2clean puhdistamo on tarkoitettu kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asunnossa. Puhdistamo soveltuu 1–18 asukkaan kotitalousjätevesien käsittelyyn. Mitoitusvirtaama on 750 l/vrk, 1–5 hlöä. Tuoteperheeseen kuuluu 8 erikokoista puhdistamoa.
ONE2CLEAN pienpuhdistamon toiminta on biologinen aktiivilieteprosessi.
Puhdistamo koostuu säiliöstä, puhdistustekniikasta sekä ohjauskeskuksesta.
Tutkimuksessa arvioitiin Suomen vesihuollon elinkaarisia kasvihuonekaasupäästöjä nykytilassa sekä päästövähennystoimien vaikuttavuutta vuoteen 2030 mennessä.
Tutkimustiivistelmä Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttötutkimus Imatran seudulla -tutkimuksesta. Tutkimuksessa tehtiin useiden erilaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuuden seurantaa.
Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli tarkastella miten pohjavedenottamot sijoittuvat suhteessa pintavesiin sekä arvioida yleisluonteisesti, lähinnä paikkatietotarkastelun perusteella, voiko niille imeytyä vettä vesistöistä tai merestä.
Tämä opas on tarkoitettu pienten pohjavesilaitosten hoitajille. Se sisältää tietoa pohjaveden muodostumisesta, pohjavesiä uhkaavista riskeistä ja niiden hallinnasta, talousveden valmistukseen liittyvistä ohjeista ja määräyksistä, vesilaitostekniikasta sekä pohjavesilaitoksen ylläpidosta ja omavalvonnasta.
Raportissa kuvataan KUNNOS-työkalun soveltaminen Oulujoen vesistössä sijaitsevalla suometsävaltaisella Vuolijoen valuma-alueella. Tavoitteena oli arvioida suometsien kuivavara, ojien kunnostuksen ja tuhkalannoituksen vaikutus metsien kasvuun sekä löytää aineistojen avulla metsätalouden vesiensuojelurakenteiden mahdollisia paikkoja.
Muhosjoen valuma-alueella tehtiin yleissuunnitelmatasoinen selvitys valituilta tarkastelualueista pohjautuen aikaisemmin tehtyihin paikkatietotarkasteluihin. Kohdealueiden ominaispiirteitä tarkasteltiin ja niille ehdotettiin toimenpiteitä.
Muhosjoen valuma-alueella tehtiin vesienhallintaan ja ilmastokestävyyteen liittyviä paikkatietotarkasteluja hyödyntäen kehitettyä kaksivaiheista lähestymistapaa. Raportissa kuvataan lähestymistavan ensimmäistä vaihetta.
Mitoituslaskuri kaksitasouomien suunnitteluun. Laskurin ovat kehittäneet Asmo Hyvärinen (Otso metsäpalvelut), Mikko Huokuna (Syke) ja Kaisa Västilä (Syke/Aalto-yliopisto).
Stödet för gemensamma dikningsprojekt ingår i investeringsstödet för jordbruk, genom vilket även andra byggprojekt inom jordbruket stöds. Syftet med det nya stödsystemet är att man i projekten även ska ta hänsyn till att förebygga skador och olägenheter som orsakas av dikningen utöver att förbättra åkrarnas torrläggningsstatus. På de bifogade åtgärdskorten beskrivs metoder med vilkas hjälp ovannämnda ändamålsenliga villkor i dikningsplanen kan uppfyllas inom projektet.
Tietokortti tarjoaa tietoa tuhkalannoituksesta, joka on terveyslannoitusmenetelmä. Tuhkalannoitus edistää puuston kasvua ja parantaa puiden laatua, ja se soveltuu turvemaiden ravinnetilanteen parantamiseen.
Muhosjoen valuma-alueella tehtyjen yleissuunnitelmatasoisten valuma-aluesuunnitelmien pohjalta laadittiin visualisointi, jossa on kuvattu prosessin vaiheita ja keskeisiä tuloksia.
Oulujoen vesistöalueen vesistövisiohankkeessa (ARVOVESI, 2020-2023) esitettiin hyvien käytäntöjen laajamittaista käyttöönottoa maa- ja metsätaloudessa. Hankkeessa tunnistettiin tarve pilottihankkeille, joissa haettaisiin monihyötyisiä ratkaisuja yli tilarajojen; ratkaisuja, jotka parantaisivat tilojen ilmastokestävyyttä ja olisivat samanaikaisesti ilmaston, vesien tilan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta nykyistä parempia.
Vuolijoen valuma-alueella tehtiin vesienhallintaan ja ilmastokestävyyteen liittyviä paikkatietotarkasteluja hyödyntäen kehitettyä kaksivaiheista lähestymistapaa. Raportissa kuvataan lähestymistavan ensimmäistä vaihetta.
Vesistöjen tilaan liittyvän tiedon keräämistä kutsutaan seurannaksi. Seurantatietojen perusteella voidaan tarkastella vesistössä tapahtuvia muutoksia ja määritellä toimenpiteitä, joilla vesistön tilaa saadaan paremmaksi. Seurantatieto on tärkeää myös silloin, kun pohditaan jo toteutettujen, vesien tilaa parantavien toimenpiteiden vaikutuksia sekä jatkotoimenpiteiden tarvetta.