array(111) { [0]=> object(WP_Post)#14386 (24) { ["ID"]=> int(4747) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2026-03-03 15:05:17" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2026-03-03 13:05:17" ["post_content"]=> string(1227) "Havaintoasemilla tehtäviä kenttätöitä on kuvattu ja ohjeistettu Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirjassa . Videoilla käsikirjan ohjeita ja vaatimuksia käydään läpi käytännönläheisessä muodossa todellisissa mittaus- ja työtilanteissa.

• Hydrologisen seurannan kenttätyöt – Mittaukset pohjavesiasemilla
• Hydrologisen seurannan kenttätyöt – Vedenkorkeusaseman tarkistusvaaitus
• Hydrologisen seurannan kenttätyöt – Vedenkorkeusasteikon lukeminen

Videot on tehty Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Tutustu hydrologiseen seurantaan vesi.fi-sivuston vesitietopankista: Hydrologinen seuranta" ["post_title"]=> string(49) "Ohjevideot hydrologisen seurannan kenttätöistä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(46) "ohjevideot-hydrologisen-seurannan-kenttatoista" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-03-03 15:05:17" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-03-03 13:05:17" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4747" ["menu_order"]=> int(6) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [1]=> object(WP_Post)#14387 (24) { ["ID"]=> int(4744) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2026-03-03 14:58:22" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2026-03-03 12:58:22" ["post_content"]=> string(1197) "Järvien ja jokien pinnankorkeutta mitataan yleensä paineanturilla varustetuilla mittalaitteilla, mutta niiden toiminnan seuraamiseksi vedenkorkeus on tarkistettava säännöllisesti myös vedenkorkeusasteikolta tai muulta liikkumattomalta mittauskohteelta. Videossa kerrotaan vedenkorkeusasteikoista ja niiden lukemisesta. Lisätietoja vedenkorkeusmittauksista voit lukea Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirjasta. Tutustu myös muihin saman sarjan ohjevideoihin: Ohjevideot hydrologisen seurannan kenttätöistä. Videot on tehty Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. https://youtu.be/MJMq5ZZll7A?si=UIM2mC2_BvbkYmNj" ["post_title"]=> string(68) "Hydrologisen seurannan kenttätyöt - Vedenkorkeusasteikon lukeminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(64) "hydrologisen-seurannan-kenttatyot-vedenkorkeusasteikon-lukeminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-03-03 15:16:17" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-03-03 13:16:17" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4744" ["menu_order"]=> int(7) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [2]=> object(WP_Post)#14388 (24) { ["ID"]=> int(4741) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2026-03-03 14:51:12" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2026-03-03 12:51:12" ["post_content"]=> string(1231) "Järvien ja jokien pinnankorkeuden mittaamiseen käytettävien asteikkojen, pohjapaalujen ja muiden mittauskohteiden korkeus voi vuosien kuluessa muuttua. Muutosten seuraamiseksi ja niistä aiheutuvien virheiden korjaamiseksi mittauskohteet tulee vaaita säännöllisesti korkeuskiintopisteiltä. Videossa käydään läpi tarkistusvaaituksen vaiheet. Tarkemmat ohjeet ja vaatimukset vaaituksille löytyvät Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirjasta. Tutustu myös muihin saman sarjan ohjevideoihin: Ohjevideot hydrologisen seurannan kenttätöistä. Videot on tehty Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. https://youtu.be/8ru4p0WebBo?si=xxL8b5_z5gHuvXW9" ["post_title"]=> string(73) "Hydrologisen seurannan kenttätyöt - Vedenkorkeusaseman tarkistusvaaitus" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(69) "hydrologisen-seurannan-kenttatyot-vedenkorkeusaseman-tarkistusvaaitus" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-03-03 15:15:46" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-03-03 13:15:46" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4741" ["menu_order"]=> int(8) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [3]=> object(WP_Post)#14389 (24) { ["ID"]=> int(4736) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2026-03-03 14:38:15" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2026-03-03 12:38:15" ["post_content"]=> string(1245) "Pohjaveden pinnankorkeutta mitataan maan sisään pystysuoraan asennetuista havaintoputkista. Videossa kuvataan pohjaveden korkeuden mittaus elektronisella mittanauhalla sekä havaintoputken syvyyden ja maanpäällisen osan mittaukset, joilla seurataan, kertyykö putken pohjalle lietettä ja pysyykö putki paikoillaan maassa vai onko se liikkunut vuosien mittaan. Lisätietoja pohjavesimittauksista voit lukea Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirjasta. Tutustu myös muihin saman sarjan ohjevideoihin: Ohjevideot hydrologisen seurannan kenttätöistä. Videot on tehty Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.   https://youtu.be/YeiWfJFSxjs?si=hQ1XZQl4naUl7cSH" ["post_title"]=> string(66) "Hydrologisen seurannan kenttätyöt - Mittaukset pohjavesiasemilla" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(62) "hydrologisen-seurannan-kenttatyot-mittaukset-pohjavesiasemilla" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-03-04 15:49:20" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-03-04 13:49:20" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4736" ["menu_order"]=> int(9) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [4]=> object(WP_Post)#14390 (24) { ["ID"]=> int(4561) ["post_author"]=> string(2) "15" ["post_date"]=> string(19) "2026-07-08 08:04:17" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2026-07-08 05:04:17" ["post_content"]=> string(39406) "2023-2024 valmistuneet hankkeet

Hausjärven ja Riihimäen vesihuoltolaitosten välisen operointisopimuksen käyttöönotto

Laitosten välisen operointiyhteistyön vaihtoehdoista laaditun vuonna 2023 valmistuneen esiselvityksen pohjalta valmisteltiin Hausjärven vesihuoltolaitoksen operointipalveluiden hankkimista Riihimäen vesihuoltoliikelaitokselta palveluhankintasopimuksella, jonka sopimusjakso olisi enintään kolme vuotta. Hankkeessa yhdistettiin Hausjärven kunnan vesilaitoksen etävalvonta- ja verkkotietojärjestelmät yhteensopivaksi Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen kanssa mm. tietojen viemisellä, alustan käyttöönotolla ja käyttäjien koulutuksella.   Hankkeen toteutuskunnat: Hausjärvi ja Riihimäki Hakija: Hausjärven kunnan vesihuoltolaitos Muut osallistujat: Riihimäen vesihuoltoliikelaitos  

Hausjärven ja Riihimäen vesihuoltolaitosten välisen operointisopimuksen valmistelu

Laitosten välisen operointiyhteistyön vaihtoehdoista on laadittu 26.9.2023 valmistunut esiselvitys ja sen pohjalta on päätetty lähteä ensi vaiheessa valmistelemaan Hausjärven vesihuoltolaitoksen operointipalveluiden hankkimista Riihimäen vesihuoltoliikelaitokselta palveluhankintasopimuksella, jonka sopimusjakso olisi enintään kolme vuotta. Tämän sopimusjakson aikana valmisteltiin pidempiaikaista järjestelyä operointiyhteistyölle. Hankkeessa oli tavoitteena valmistella sopimusluonnos, joka on tarkoitus viedä poliittiseen päätöksentekoon operointiyhteistyön käynnistämiseksi.   Hankkeen toteutuskunnat: Riihimäki ja Hausjärvi Hakija: Riihimäen vesihuoltoliikelaitos Muut osallistujat: Hausjärven kunnan vesihuoltolaitos  

Härkinvaaran vesiosuuskunnan toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteena oli parantaa vesiosuuskunnan ja vesihuollon toimintavarmuutta ja turvallisuuta yhtenäistämällä aineistoa ja dokumentointia vesihuoltolaitoksen yhdistymistavoitteiden ja muiden Liperin kunnan alueella sijaitsevien vesiosuuskuntien yhteistyön toteuttamiseksi.   Hankkeen toteutuskunta: Liperi Hakija: Härkinvaaran vesiosuuskunta  

Iin vesihuoltolaitosten yhdistymisselvitys

Iin kunnan alueella toimii neljä erillistä vesihuoltolaitosta. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Iin kunnan alueella toimivien vesihuoltolaitosten toimintakykyä ja toimintavarmuutta sekä tarkastella yhdistymishalukkuutta. Hankkeessa toteutettiin Iin vesiliikelaitoksen näkökulmasta yhdistymisehdot ja toimintamalli Oijärven vesi Oy:n yhdistymisen mahdollistamiseksi. Lisäksi tarkasteltiin selvityksessä mukana olevien vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä hallinnollisesti ja toiminnallisesti vesihuoltolakiin nähden sekä huomioidaan tulokset Iin vesiliikelaitoksen yhdistymisehtojen määrittelyssä.   Hankkeen toteutuskunta: Ii Hakija: Iin vesiliikelaitos Muut osallistujat: Oijärven Vesi Oy, Käyräkankaan vesiosuuskunta ja Jakkukylän vesiosuuskunta  

Kaarinan vesihuoltolaitoksen kyberturvallisuuden kehittäminen

Hanke koostui seuraavista tehtäväkokonaisuudista (toimenpiteet): 1) projektisuunnitelman laatiminen, 2) toimintaympäristön määrittäminen, 3) kyberturvallisuuden nykytilan arviointi, 4) kyberuhkien, ja -riskien sekä hyökkäysvektorien tunnistaminen, 5) riski- ja vaikutusarvion tekeminen, 6) riskienhallintatoimenpiteiden määrittely, 7) kyberturvallisuus koulutus, 8) projektin loppuraportin laatiminen. Tavoitteena oli muodostaa käsitys Kaarinan vesihuoltolaitoksen kyberturvallisuuden nykytilasta, tunnistaa riskit ja suunnitella tarvittavat riskienhallintatoimenpiteet.   Hankkeen toteutuskunta: Kaarina Hakija: Kaarinan kaupungin vesihuoltolaitos  

Kyberhäiriötilanteiden toimintakortit

Hankkeessa laadittiin kahden kyberhäiriötilanteen, tietoliikennekatkon ja järjestelmähäiriön toimintakortit neljälle vesihuoltolaitokselle. Korteissa kuvataan häiriön havaitseminen ja siihen reagointi akuutissa ensivaiheessa, tilanteen arviointi, selvittäminen ja korjaaminen ja toiminnan ylläpitäminen häiriötilanteessa sekä häiriöstä toipuminen, tilanteen normalisointi ja arviointi jälkivaiheessa. Hankkeessa määritettiin ensin yhteisesti käytettävän toimintakortin sisältö ja sen jälkeen jokaiselle osallistujalle laadittiin oma versio toimintakortista, johon on mm. lisätty kyseistä laitosta koskevat yhteyshenkilöt.   Hankkeen toteutuskunta: Hyvinkää Hakija: Hyvinkään Vesi Muut osallistujat: Riihimäen vesihuoltoliikelaitos, Kouvolan Vesi Oy ja Sipoon Vesi   Kyberturvallisuusauditointi ja henkilökunnan käyttäjäoikeustasojen määrittäminen Hangon Vedelle suoritettiin Kyberturvallisuusauditointi, jossa selvitettiin kyberturvallisuuden tilanne ja jatkavan parantamisen kohteita, jotta asukkaille ja huoltovarmuuden kannalta kriittisille teollisuusasiakkaille varmistetaan häiriötön vesihuolto. Samanaikaisesti suoritettiin henkilökunnan käyttäjäoikeustasojen määrittäminen käytössä oleviin IT- ja automaatiojärjestelmiin. Tietoa voidaan hyödyntää mahdollisissa yhteistyökuviossa vesihuoltolaitosten kanssa.

Hankkeen toteutuskunta: Hanko Hakija: Hangon Vesi -liikelaitos

 

Omaisuusrekisterin ja verkkoarkkitehtuurikuvan laatiminen Masku Vesihuolto Oy:lle

Maskun Vesihuolto Oy:n kyberturvallisuuden nykytilaa selvitettiin jo vuoden 2023 aikana. Kyberselvityksessä kriittisimmiksi toimenpidesuosituksiksi esitettiin omaisuusrekisterin laatimista ja verkkoarkkitehtuurikuvan piirtämistä. Tässä hankkeessa laadittiin Maskun Vesihuolto Oy:lle omaisuusrekisteri tietoverkkoon liitetyistä laitteista sekä piirrettiin verkkoarkkitehtuurikuva kuvaamaan verkkolaitteiden välisiä yhteyksiä. Niiden perusteella luotiin pohjaa kyberhaavoittuvuuksien ja verkon kriittisten pisteiden tunnistamiselle sekä listatattiin tärkeimmät toimenpiteet kyberturvallisuuden parantamiseksi.

Hankkeen toteutuskunta: Masku Hakija: Maskun Vesihuolto Oy  

Oulaisten kaupungin viemäriliikelaitoksen & Oulaisen vesiosuuskunnan yhteistyövaihtoehtojen selvityksen jatkovaihe

Hankkeen tavoitteena oli syventää Oulaisten kaupungin viemärilaitoksen ja Oulaisten vesiosuuskunnan yhteistyövaihtoehtojen selvityksessä laadittuja talousennustelaskelmia.   Hankkeen toteutuskunta: Oulainen Hakija: Oulaisten vesiosuuskunta Muut osallistujat: Oulaisten kaupungin viemärilaitos  

Pitkänpään vesiosuuskunnan yhdistäminen Loviisan vesiliikelaitokseen

Hankkeen tavoitteena oli Loviisan kaupungin alueella toimivan Loviisan vesiliikelaitoksen ja Pitkänpään vesiosuuskunnan väliseen yhdistymiseen tarvittavien asiakirjojen laadinta ja päivitystyö sekä Loviisan vesiliikelaitoksen ja vesiosuuskunnan yhdistymisen yleisen ohjeen laadinta. Hanke edisti vesihuollon alueellista yhteistyötä ja rakennemuutosta, jotka ovat kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman keskeisiä tavoitteita. Hankkeen aikana päivitettiin aiemmin laadittu osapuolten välinen kauppakirjaluonnos ja arvonmääritys sekä laadittiin ohje (tiekartta) vesiosuuskuntien ja vesiliikelaitoksen yhdistymisprosessille.   Hankkeen toteutuskunta: Loviisa Hakija: Pitkänpään vesiosuuskunta: Muut osallistujat: Loviisan vesiliikelaitos  

Pudasjärven vesiosuuskunnan Tiedonhallinnan ja Tietoinfran kyberturvallisuuden kehittäminen

Hankkeessa kehitettiin ja suunniteltiin toimenpiteet nykytilasta ICAT-ympäristön näkökulmasta. Määritettiin toteutussuunnitelman alustava kehitysrunko ja aikataulutettiin kehitystoimet. Lisäksi tehtiin toteutuksen arviointia ja vaikuttavuutta sekä hyväksyntä. Hankkeen tavoitteena oli varmistaa ICAT-infran toimintakyky ja jatkuvuus, kouluttaa henkilöstöä toimimaan turvallisesti ja varmistaa automaatioverkon toiminta ja kehittää sen vikasietoisuutta ja toimintavarmuutta.   Hankkeen toteutuskunta: Pudasjärvi Hakija: Pudasjärven vesiosuuskunta  

Riihimäen Veden kyberturvallisuusselvitys

Riihimäen Vesi kartoitti hankkeessaan sen hetkistä kyberturvallisuuden tilaa ja ryhtyi sen seurauksena tarvittaviin toimenpiteisiin kyberturvallisuuden vahvistamiseksi. Kyberturvallisuuden tilaa kartoitettiin projektissa Kybermittari-työkalun avulla. Kybermittari on Kyberturvallisuuskeskuksen laatima, julkisesti saatavilla oleva työkalu organisaation kyberturvallisuuden tilan selvittämiseen. Siitä on muokattu vesihuoltolaitoksille soveltuva versio, jonka käytöstä on jo kokemusta.   Hankkeen toteutuskunta: Riihimäki Hakija: Riihimäen vesihuoltoliikelaitos  

Suunnitelma vesihuoltolaitoksen digitalisaation ja kyberturvallisuuden parantamiseksi

Hanke sisälsi seuraavat tehtäväkokonaisuudet: 1) vesihuoltolaitoksen digitalisaation nykytilan muodostaminen, 2) digitalisaation visio ja tavoitteet vuoteen 2029 asti sekä 3) askeleet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena oli vesihuoltolaitoksen toimintavarmuuden vahvistaminen sekä varautuminen toimintaympäristön muutoksiin. Hankkeen toteutuskunta Kajaani Hakija: Kajaanin Vesi -liikelaitos

 

Suunnitelma vesihuoltolaitoksen digitalisaation ja kyberturvallisuuden parantamiseksi

Hanke sisälsi seuraavat tehtäväkokonaisuudet: 1) vesihuoltolaitoksen digitalisaation nykytilan muodostaminen, 2) digitalisaation visio ja tavoitteet vuoteen 2029 asti sekä 3) askeleet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena oli vesihuoltolaitoksen toimintavarmuuden vahvistaminen sekä varautuminen toimintaympäristön muutoksiin.   Hankkeen toteutuskunnat Mikkeli Hakija: Mikkelin vesilaitos  

Suunnitelma vesiosuuskuntien ja yhtiöiden liittämiseksi kunnalliseen vesihuoltolaitokseen

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa vesihuoltolaitoksen varautumista tuleviin rakennemuutoksiin sekä alueen vesihuoltopalvelujen turvaaminen. Hanke sisälsi seuraavat tehtäväkokonaisuudet: a) Iisalmen Vesi -liikelaitoksen alueella vesihuoltopalveluja tuottavat osuuskunnat, yhtiöt ja yhtymät, b) Iisalmen Vesi -liikelaitoksen edellytykset vastaanottaa vesiosuuskuntia, c) noudatettavat periaatteet, toimenpiteet ja työvälineet.   Hankkeen toteutuskunta: Iisalmi Hakija: Iisalmen Vesi -liikelaitos (hankkeesta suoraan hyötyvät alueella toimivat 72 vesiosuuskuntaa)  

Suunnitelma Vihdin Veden kyberturvallisuuden parantamiseksi

Kyberturvallisuuden tilaa kartoitettiin hankkeessa Kybermittari -työkalun avulla. Kybermittari on Kyberturvallisuuskeskuksen laatima, julkisesti saatavilla oleva työkalu organisaation kyberturvallisuuden tilan selvittämiseen. Siitä on muokattu vesihuoltolaitoksille soveltuva versio, jonka käytöstä on jo kokemusta. Hankkeen tavoitteena oli vesihuoltolaitoksen kyberturvallisuuden nykytilan kartoittaminen, kyberturvallisuuspuutteiden havaitseminen ja toimenpidesuosituksien laadinta, ja niiden kautta laitoksen toimintavarmuuden vahvistaminen sekä varautuminen toimintaympäristön muutoksiin.   Hankkeen toteutuskunta: Vihti Hakija: Vihdin Vesi  

Toholampi-Kannus siirtoviemäri ja syöttövesijohto, esiselvitys

Hankkeen laadittiin esiselvitys, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia johtaa Toholammin jätevedet Kannuksen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Lisäksi selviteltiin mahdollisuutta rakentaa samaan kaivantoon yhdysvesijohto Kannuksen ja Toholammin välille, jolla pystyttäisiin parantamaan molempien vesilaitosten toimintavarmuutta kulutushuipussa sekä erilaisissa kriisitilanteissa.   Hankkeen toteutuskunnat: Kannus ja Toholampi Hakija: Kannuksen vesiosuuskunta Muut osallistujat: Toholammin Vesihuolto Oy ja Toholammin viemäriliikelaitos  

Vesihuollon kyberturvallisuuden riskienhallinnan työkalu

Hankkeessa laadittiin erilaisten vesihuoltolaitosten toimintaan soveltuva ja vesihuollolle räätälöity ohjeistus ja Excel-työkalu tieto- ja kyberturvallisuuden riskienhallintaan. Tavoitteena oli, että yleisen kyberriskienhallinnan kehikon ja lainsäädännön vaatimukset huomioon ottavan työkalun avulla vesihuoltolaitosten kyberturvallisuus ja toimintavarmuus paranevat konkreettisti ja systemaattisesti nykytasosta. Riskienhallintatyökalu laadittiin ja pilotoitiin yhteistyössä vesihuoltolaitosten kanssa. Hankkeen lopuksi järjestettiin verkkokoulutus ja kyberturvallisuuden riskienhallinnan ohje ja työkalu saatettiin maksutta vesihuoltolaitosten ja alalla toimivien käyttöön.   Hankkeen toteutuskunnat: Kansallinen hanke Hakija: Vesilaitosyhdistys  

Vesikolmio Oy kybermittarointi

Hankkeessa kartoitettiin Vesikolmio Oy:n kyberturvallisuuden tilaa Kybermittari-työkalun avulla. Kybermittari on Kyberturvallisuuskeskuksen laatima, julkisesti saatavilla oleva työkalu organisaation kyberturvallisuuden tilan kartoittamiseen.   Hankkeen toteutuskunta: Kalajoki Hakija: Vesikolmio Oy  

Vesiosuuskuntien yhdistymisprosessin mallintaminen ja sen toimivuuden testaus

Hankkeen tavoitteena oli prosessoida ja mallintaa osuuskuntien yhdistämiseen liittyvät vaiheet. Hankkeessa analysoitiin ja arvioitiin vesiosuuskuntien taloudellinen tila, investointitarpeiden arviointi, nykyisten sopimusten ja vastuiden arviointi, liiketoiminnan arvon määritys, yhteenliittymisen vaikutukset (hyödyt, mahdollisuudet, uhat ja haitat) käyttäjille. Arvioitiin myös yhteenliittymisessä tarvittavat kompensoinnit ja sopimusten määritys. Prosessi kuvattiin ja käytetyt työkalut kirjattiin jatkotyötä varten. Tuloksia analysoitiin ja käsiteltiin omistajien ja hallinnon kanssa yhteisissä tapaamisissa. Syntyneen mallin mukaan voidaan prosessoida uusia yhdistymisiä.   Hankkeen toteutuskunnat: Laukaa ja Äänekoski Hakija: Haapasuon -Haapalan vesiosuuskunta Muut osallistujat: Koiviston vesihuolto-osuuskunta   Vuonna 2025 valmistuneet hankkeet

Automaatiovalvonnan nykyaikaistaminen

Hankkeessa Kolin jätevedenpuhdistamon automaatio ja kaukovalvonta siirrettiin samaan järjestelmään Lieksan jätevedenpuhdistamon automaatiovalvonnan kanssa tietojen siirtämisellä, järjestelmän käyttöönotolla ja koulutuksella. Hankkeen toteutuskunta: Lieksa Hakija: Lieksan kaupungin vesihuoltoliikelaitos    

Imatran seutukunnan vesihuoltolaitosten kyberturvallisuuden vahvistamisen -hanke (VAHVA vesi -hanke)

Imatran, Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan yhteinen hanke, jossa kartoitetaan vesilaitosten tieto- ja kyberturvallisuuden nykytilanne. Hankkeessa laaditaan neljän vesihuoltolaitoksen yhteistoimintamalli kyberturvallisuuteen liittyvissä häiriötilanteissa. Lisäksi nostetaan huoltovarmuustasoa hankkeeseen osallistuvien vesihuoltolaitosten toiminta-alueella. Parannetaan vesihuollon toimintavarmuutta tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyvissä häiriötilanteissa. Vesilaitosten henkilökuntalle järjestetään kyberturvallisuuskoulutusta ja aloitetaan henkilöstön yhteistyö.   Hankkeen toteutuskunnat: Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala Hakija: Imatran kaupunki Muut osallistujat: Imatran Vesi, Ruokolahden Vesi, Rautjärven Vesi ja Parikkalan Vesi    

Kihniön Vesi ja Lämpö Oy:n vesihuollon kehittämisohjelma

Hankkeessa tehtiin lähtötilanteen kartoitus Hyvän vesihuollon kriteerit -työkalulla, laadittiin vesiosuuskuntien yhdistymisselvitys, kartoitettiin alueellisen yhteistyön vaihtoehtoja ja toimintaedellytyksiä sekä tutkittiin mahdollisuuksia vesihuoltopalveluiden sopimusperäiseen hankintaan. Lisäksi hankkeen lopussa tehtiin Hyvän vesihuollon kriteeristö -työkalun päivitys.   Hankkeen toteutuskunta: Kihniö Hakija: Kihniön Vesi ja Lämpö Oy    

Kiteen alueen vesihuoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden parantaminen

Hankkeessa laadittiin vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien välinen yhdistymissuunnitelma ja toteutettiin vesihuoltoliikelaitoksen ja -yhtiön perustamisen selvitys.   Hankkeen toteutuskunta: Kitee Hakija: Kiteen vesihuoltolaitos Muut osallistujat: Kesälahden vesihuoltolaitos ja Kereli-Poroniemen vesiosuuskunta    

Konsepti älykkään vesihuollon yhteistarjoamasta

Hanke tavoitteli älykkäitä ratkaisuja tarjoavien teknologiatoimittajien välisen konkreettisen yhteistarjoaman muodostumista. Yhteistarjoama muodostaa kokonaisuuden vesialan digitaalisten toiminnan kehittämiselle kyberturvallisuuden ja vesihuoltovarmuuden näkökulmasta. Yhteistarjoaman kumppanina sekä pilotoitavana alustana toimii Turun alueen vesiverkostosta vastaavien toimijoiden kokonaisuus: Turun Seudun Vesi Oy, Turun Vesihuolto Oy sekä Turun seudun puhdistamo Oy. Tämä tukee kuntarajat ylittävää tiedonkulun varmistamista kaikkien vesihuollon toimijoiden välillä toimialla, jonka toiminta koostuu useista lukuisista osatekijöistä.   Hankkeen toteutuskunnat: Turku sekä muu Suomi Hakija: Finnish Water Forum Muut osallistujat: Turun Seudun Vesi, Turun seudun puhdistamo Oy, Turun Vesihuolto Oy, Oy Lining Ab, Abloy Oy, FCG Finnish Consulting Group, Fluidit Oy, Mitta Group, Thinglink Oy, Trimble Solutions Oy ja Vesiotec Oy    

Kyberturvallisuus Seinäjoen Veden ja Lakeuden Veden laitoksilla

Tietoverkon tietoturvan haavoittuvuuksia paikannettiin auditoinneilla ja puutteita korjattiin mm. tietoliikenneratkaisujen selvittelytoimilla. Osa puutteista oli jo paikannettu aiemmin pidetyssä kyberturvaharjoituksessa. Hankkeessa kehitettiin järjestelmien kyberturvallisuutta ja parannettiin tietoliikenteen ja tietoturvan häiriötilanteisiin varautumista. Tietoverkko segmentoitiin sen resilienssin parantamiseksi. 

Tietoverkon tietoturvan haavoittuvuuksia paikannettiin auditoinneilla ja puutteita korjattiin mm. tietoliikenneratkaisujen selvittelytoimilla. Osa puutteista oli paikannettu jo aiemmin pidetyssä kyberturvaharjoituksessa. Hankkeessa kehitettiin järjestelmien kyberturvallisuutta ja parannettiin tietoliikenteen ja tietoturvan häiriötilanteisiin varautumista. Tietoverkko segmentoitiin sen resilienssin parantamiseksi. Hankkeen toteutuskunnat: Seinäjoki, Kurikka, Ilmajoki, Kauhajoki Hakija: Seinäjoen Energia Oy / Seinäjoen Vesi Muut osallistuja: Lakeuden Vesi Oy    

Kymen Veden ja Kouvolan Veden tietoturvallisuuden parantaminen

Hankkeessa edelleen kehitettiin Kymen Vedelle tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää mm. dokumentaatiota ja ohjeistusta. Lisäksi oli tarkoitus kehittää pääsyn- ja käyttöoikeuksien hallinnan politiikka mm. prosessi ja ohjeistus hallinnointiin. Hankkeessa Kouvolan Vedelle laadittiin selkeät prosessit, toimintaohjeet ja muu dokumentaatio (rekisterit, riskienhallinta, jne.) tietoturvaa parantamaan sekä parannettiin tietoturvan häiriötilanteisiin varautumista. Näillä toimenpiteillä parannettiin molempien yhtiöiden tietoturvallisuutta, kehitettiin tietoturvallisuuden hallinnointia ja varautumista tietoturvapoikkeamiin.   Hankkeen toteutuskunnat: Kotka ja Kouvola Hakija: Kymen Vesi Oy Muut osallistujat: Kouvolan Vesi Oy  

KärVeKTE-Kärkölän Veden kyberturvallisuuden edistämishanke

Kärkölän Vedellä on kolme vedenottamoa ja yksi jätevedenpuhdistamo. Kärkölän Veden vuonna 1977 rakennetun jätevedenpuhdistamon tilalle valmistui vuonna 2024 siirtoviemäri, jonka ansiosta jätevedet johdetaan Lahteen Lahti Aquan jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Siirtoviemärin valmistuminen lisäsi entisestään Kärkölän Veden ja Lahti Aquan yhteistyötä ja hankkeen aikana oli tarkoitus kehittää järjestelmiä ja pelisääntöjä, joiden avulla yhteistyö onnistuu. Yhteistyö lisää toiminnan edistämistä sekä Kärkölän Veden toimintavarmuutta, sillä pienellä vesilaitoksella on rajallinen henkilöstömäärä. Samalla hankkeessa päivitettiin Kärkölän Veden kyberturvallisuusstrategiaa sekä tarkastella automaatiojärjestelmien haavoittuvaisuutta.   Hankkeen toteutuskunta: Kärkölä Hakija: Kärkölän Vesi    

Lapin alueen vesihuollon toimintavarmuuden parantaminen

Hankkeen tavoitteena oli parantaa Lapin alueen vesihuollon toimintavarmuutta, turvallisuutta ja varautumista. Lisäksi hankeen tavoitteena oli selvittää ja kehittää Lapin alueen vesihuoltolaitosten alueellista yhteistyötä sekä mahdollisia laitosten välisiä yhdistymisiä, jotta Lapin alueella pystytään jatkossakin turvaamaan peruspalveluksi lukeutuva vesihuoltotoiminta. Hankkeella selvitettiin, luotiin ja tuettiin vesihuoltolaitosten yhteistyötä ja sitä kautta parannettiin vesihuollon toimintavarmuutta myös häiriö- ja poikkeustilanteissa.   Hankkeen toteutuskunnat: Rovaniemi, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Kolari, Enontekiö, Ivalo, Utsjoki, Ranua, Tervola Hakija: Neve Oy Muut osallistujat: Kemijärven lämpö ja vesi Oy, Keminmaan Energia ja Vesi Oy, Muonion kunnan vesilaitos, Ranuan Infra Oy, Sallan Aluelämpö Oy, Savukosken kunta, Simon Vesihuolto Oy ja Tornion Vesi Oy, Tervolan Energia ja Vesi Oy, Kaukosen vesihuolto-osuuskunta sekä Kelloselän alueen vesiosuuskunta.    

OT-tietoturvan kehitys Lempäälän Vesi Oy

Hankkeessa kehitettiin OT-järjestelmien tietoturvaa huomioiden NIS2-direktiivi sekä IEC62443 teollisuuden tietoturvastandardin vaateet. Hankesuunnitelmassa on kuvattu työpaketit, joilla parannetaan tietoturvaa, toimintavarmuutta sekä käytettävyyttä (esiselvitys ja kehityshanke).   Hankkeen toteutuskunnat: Lempäälä ja Vesilahti Hakija: Lempäälän Vesi Oy (Vesilahti mukana vesihuollon operoinnin kautta; Lempäälän Vesi Oy operoi Vesilahden vesihuoltoa)    

Paimion jätevesiosuuskuntien yhdistymisselvitys

Hankkeessa laadittiin Paimion kaupungin alueella toimivan Paimion Vesihuolto Oy:n ja Paimion osuuskuntien yhdistymisselvitys, jossa selvitettiin osuuskuntien yhdistämistä Paimion Vesihuolto Oy:hyn sekä yhdistymisten taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia yhtiöön. Hanke tavoitteena oli edistää vesihuollon alueellista yhteistyötä ja rakennemuutosta. Hanke sisälsi ensimmäisen vaiheen esiselvitysvaiheen ja mahdolliset toisen vaiheen jatkovaiheet. Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli selvittää yhdistymisten taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset. Ensimmäinen vaihe sisälsi myös osuuskuntien paikkatietopohjaisen nykytilamallin. Hankkeen toteutuskunta: Paimio Hakija: Paimion Vesihuolto Oy Muut osallistujat: Hevonpään vesiosuuskunta, Poutajoen vesiosuuskunta, Sukselan jätevesiosuuskunta ja Kalevan vesiosuuskunta  

Pienten ja keskisuurten vesihuoltolaitosten kyberturvallisuustilanteen arviointityökalun kehittäminen

Hankkeessa kehitetään työkalu, jonka avulla pienet ja keskisuuret vesihuoltolaitokset saavat ymmärryksen kyberturvallisuutensa tilanteesta ja sen parantamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja niiden toteutusjärjestyksestä.   Hankkeen toteutuskunnat: Lieto, Toivakka, Sipoo, Orimattila, Inkoo, Kajaani Hakija: Ramboll Finland Oy Muut osallistujat: Liedon Vesi, Toivakan vesihuoltolaitos, Sipoon Vesi, Orimattilan Vesi Oy, Inkoon Vesi ja Kajaanin Vesi. Käyttöliittymä tehtiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa.    

Pohjoisen Keski-Suomen vesihuoltoyhteistyön kehittäminen

Pohjoisen Keski-Suomen vesihuoltoyhteistyön kehittäminen hankkeessa Saarijärven Vesihuolto Oy sekä Karstulan, Kannonkosken, Saarijärven ja Kyyjärven vesi- ja viemärilaitokset toteuttivat yhdistymisselvityksen vesi- ja viemärihuoltotoimintojen yhdistämisestä. Tämän lisäksi hankkeessa kehitettiin konkreettisesti neljän vesihuoltolaitoksen käytännön yhteistyötä mm. varautumiseen ja häiriötilanteissa toimimiseen liittyen. Hankkeella tavoiteltiin vesihuoltolaitosten yhteistyön tiivistämistä erityisesti vesihuollon poikkeavissa tilanteissa, että päivittäisessä toiminnassa. Yhteistyön tiivistäminen helpottaa myös mahdollista yhdistymistä tulevaisuudessa.   Hankkeen toteutuskunnat: Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kyyjärvi Hakija: Saarijärven Vesihuolto Oy Muut osallistujat: Karstulan vesi- ja viemärilaitos, Kannonkosken vesi- ja viemärilaitos, Kyyjärven vesi- ja viemärilaitos sekä Saarijärven kaupungin vesi- ja viemärilaitos    

Projekt vatten 2.0

Hankkeella oli neljä yleistä tavoitetta, jotka käytännössä olivat selvittää, miten voidaan vastata seuraaviin neljään kysymykseen: 1) Miten voidaan lisätä vesihuoltopalveluiden yleistä valmiutta, 2) Miten voidaan syventää vesilaitosten välistä yhteistyötä, 3) Mitkä vesilaitokset voisivat saada yhdistymään ja 4) Miten vesilaitokset voisivat hyötyä maantieteellisen tietojärjestelmän (GIS) tiedoista.   Hankkeen toteutuskunta: Kruunupyy Hakija: Kruunupyyn kunta Muut osallistujat: Kronoby Vatten och Avlopp Ab, Ab Terjärv Vatten och Avlopp, Nedervetil Vattenandelslag, Andelslaget Söderby Vatten och Brännkärr-Backända Vattenandelslag    

Puumalan vesihuollon toiminnan tulevaisuus ja toiminnan mahdollinen uudelleen organisointi

Hankkeessa tarkasteltiin Puumalan vesihuollon tulevaisuutta ja eri toteuttamisvaihtoehtoja. Selvityksessä tutkittiin eri organisoitumisen malleja, tehtiin riskikartoitusta, tarkennettiin vesihuollon nykyhetken tilannekuvaa, selviteltiin vesiosuuskunnan lakkauttamisprosessiin liittyvät juridiset kysymykset sekä omaisuuteen liittyvät kysymykset. Hankkeen aikana toteutettiin vesihuollon uudelleen järjestelyt sekä sen vaatimat hallinnolliset menettelyt.   Hankkeen toteutuskunta: Puumala Hakija: Puumalan kunta Muut osallistujat: Puumalan vesiosuuskunta  

Suunnitelma Lakeuden Veden digitalisaation ja kyberturvallisuuden parantamiseksi

Hanke sisälsi seuraavat tehtäväkokonaisuudet: 1) vesihuoltolaitoksen digitalisaation nykytilan muodostaminen, 2) digitalisaation visio ja tavoitteet vuoteen 2029 asti sekä 3) askeleet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on vesihuoltolaitoksen toimintavarmuuden vahvistaminen sekä varautuminen toimintaympäristön muutoksiin.   Hankkeen toteutuskunnat: Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Karvia Hakija: Lakeuden Vesi Oy    

Suunnitelma Seinäjoen Veden digitalisaation ja kyberturvallisuuden parantamiseksi

Hanke sisälsi seuraavat tehtäväkokonaisuudet: 1) vesihuoltolaitoksen digitalisaation nykytilan muodostaminen, 2) digitalisaation visio ja tavoitteet vuoteen 2029 asti sekä 3) askeleet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on vesihuoltolaitoksen toimintavarmuuden vahvistaminen sekä varautuminen toimintaympäristön muutoksiin.   Hankkeen toteutuskunta: Seinäjoki Hakija: Seinäjoen Energia Oy / Seinäjoen Vesi    

Suunnitelma vesihuoltolaitoksen digitalisaation ja kyberturvallisuuden parantamiseksi

Hanke sisälsi seuraavat tehtäväkokonaisuudet: 1) vesihuoltolaitoksen digitalisaation nykytilan muodostaminen, 2) digitalisaation visio ja tavoitteet vuoteen 2029 asti sekä 3) askeleet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on vesihuoltolaitoksen toimintavarmuuden vahvistaminen sekä varautuminen toimintaympäristön muutoksiin.

Hankkeen toteutuskunta: Kaarina Hakija: Kaarinan kaupungin vesihuoltolaitos    

Suunnitelma vesihuoltolaitoksen digitalisaation ja kyberturvallisuuden parantamiseksi

Hanke sisälsi seuraavat tehtäväkokonaisuudet: 1) vesihuoltolaitoksen digitalisaation nykytilan muodostaminen, 2) digitalisaation visio ja tavoitteet vuoteen 2029 asti sekä 3) askeleet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena oli vesihuoltolaitoksen toimintavarmuuden vahvistaminen sekä varautuminen toimintaympäristön muutoksiin. Hankkeen toteutuskunta: Kangasala Hakija: Kangasalan Vesi -liikelaitos    

Suunnitelma Ylä-Savon Veden kyber-, tila- ja alueturvallisuuden parantamiseksi

Hankkeessa laadittiin Ylä-Savon Vesi Oy:lle suunnitelmat kyber-, tila- ja alueturvallisuuden parantamiseksi. Hanke sisälsi kyberturvallisuuden nykytila kartoituksen, kyberturvallisuuteen liittyvien puutteiden nimeämisen ja toimenpidelistauksen laatimisen kyberturvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi hankkeessa laadittiin Ylä-Savon Vedelle tila- ja alueturvallisuuden kehittämissuunnitelma, jonka tehtävänä on parantaa kriittisen infran alaisten alueiden ja tilojen turvallisuustasoa ja vastata tulevien CER- ja NIS2-direktiviien asettamiin vaatimuksiin kriittisen infran toimijoille.   Hankkeen toteutuskunta: Vieremä Hakija: Ylä-Savon Vesi Oy    

Tammelan vesihuoltolaitosten yhdistyminen

Hankkeessa laadittiin fuusioselvitys, jolla suunniteltiin vesihuoltolaitosten yhdistymisen toteutusta ja selvitettiin konkreettisia hyötyjä ja tavoitteita sekä arvioitiin taloudellisia vaikutuksia. Hankkeessa kartoitettiin vesihuoltolaitosten lähtötasoa ja dokumentaation tasoa sekä tunnistettiin kehittämistarpeita. Hankkeessa parannettiin vesihuoltolaitosten toimintavarmuutta laatimalla hallintasuunnitelma, desinfiointisuunnitelma ja järjestämällä koulutuksia vesiturvallisuuteen liittyen. Hankkeessa vahvistettiin yhteistyötä Tammelan alueen vesihuoltolaitosten kanssa.   Hankkeen toteutuskunta: Tammela Hakija: Tammelan kunta Muut osallistujat: Etelä-Tammelan Vesihuolto Oy, Kaukjärven Vesihuolto Oy, Liesjärven Vesi Oy, Määrlammin Vesiyhtymä, Pohjois-Tammelan Vesihuolto Oy ja Portaan ja Ojasen Vesihuolto Oy  

Toimintavarmuus ja Vesihuollon riskit Järvi-Suomessa (Toverit) -hanke

Hankkeessa Järvi-Suomen Vesihuoltolaitokset yhdessä kuuden vesihuoltolaitoksen kanssa tavoitteli Järvi-Suomen vesihuoltolaitosten yhteistyön ja osaamisen lisäämistä erityisesti pienten ja keskikokoisten vesihuoltolaitosten toimintavarmuuden ja sietokyvyn lisäämiseksi. Hanke pyrki vastaamaan neljään merkittävään haasteeseen, jotka ovat käytännön osaamisen ja resurssien puute häiriötilanteissa, puutteellinen varautuminen ja suunnittelu häiriötilanteiden varalle, osaamisen, kokemuksen ja tiedon katoaminen sekä kyberturvallisuuden huomioiminen osana vesihuoltolaitosten toimintaa. Hankkeessa toteutettiin koulutuksia, harjoituksia sekä kehittämistoimia.   Hankkeen toteutuskunnat: Mänttä-Vilppula, Keuruu, Virrat, Parkano, Ähtäri, Petäjävesi Hakija: Järvi-Suomen Vesihuoltolaitokset ry Muut osallistujat: Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy, Keuruun Vesi -liikelaitos, Virtain kaupungin vesihuoltolaitos, Parkanon Vesi Oy, Ähtärin Energia ja Vesi Oy sekä Petäjäveden kunnan vesihuoltolaitos  

Toivakan kunnan vesihuoltolaitoksen toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantaminen

Hankkeessa tehtiin vesihuollon tietoliikenneverkon dokumentoitava selvitys, vesihuoltolaitosyhteistyössä tutkittiin naapurilaitosten toiminta-alueiden rajapintoja Toivakan kunnan vesihuoltoon ja suunniteltiin vesihuoltolaitosten mahdollista yhteistyötä ja varautumisen yhteensovittamista laitosten välillä.   Hankkeen toteutuskunta: Toivakka Hakija: Toivakan kunnan vesihuoltolaitos Muut osallistujat: Joutsan Vesihuolto Oy, Koskikaran vesiosuuskunta ja Toivakan Kankaisten vesiosuuskunta  

Toukkalan vesiosuuskunnan yhdistymisselvitys (TVOKYS)

Hankkeessa selvitettiin Toukkalan vesiosuuskunnan yhdistymistä Lemin kunnan vesilaitokseen mm. talouden ja kirjanpidon valmistelu osuuskunnan lakkauttamista varten. Tavoitteena oli parantaa turvallisuutta ja varautumista sekä varmistaa toiminta myös tulevaisuudessa.   Hankkeen toteutuskunta: Lemi Hakija: Toukkalan vesiosuuskunta    

Vesihuollon alueellisen yhteistyön kehittäminen; Kokkola, Pietarsaari, Kruunupyy, Larsmo, Pedersöre, Uusikaarlepyy

Vesihuollon alueellinen yhteistyö; Kokkola, Pietarsaari, Kruunupyy, Larsmo, Pedersöre, Uusikaarlepyy -hanke on esiselvitystyö Kokkolan ja naapurikuntien mahdollisesta yhdistymisestä. Hankkeen tavoitteena oli saada vesilaitosten yhdistymiseen tähtäävään päätöksentekoon esisuunnitelma, jonka pohjalta voidaan arvioida yhdistymishankkeen kannattavuutta.   Hankkeen toteutuskunnat: Kokkola, Pietarsaari, Kruunupyy, Larsmo, Pedersöre, Uusikaarlepyy Hakija: Kokkolan Vesi Muut osallistujat: yhteishanke: Pietarsaaren Vesi, Kronoby Vatten och Avlopp Ab, Larsmo Vatten och Avlopp Ab, Pedersöre Vatten Ab. Kovjoki Vatten Ab ja Nykarleby Kraftverk    

Vesihuollon kokonaisvaltainen kyberturvallisuus Varsinais-Suomessa (VKKV)

Vesihuollon organisaatiot hyödyntävät yhä enenevässä määrin digitalisaatiota ja erilaisia pilvipohjaisia järjestelmiä. Kyberuhkat voivat vaikuttaa vakavasti näihin järjestelmiin ja aiheuttaa laajoja ongelmia. Yhteistyö kyberturvallisuudessa kaikkien toimitusketjun toimijoiden välillä vahvistaa koko vesihuoltoekosysteemin resilienssiä. Hanke tuki kyberturvallisuuden kehittämistä Turun ja Varsinais-Suomen alueella kokonaisvaltaisesti. Hankkeen tavoitteena oli kehittää vesihuollon organisaatioiden tieto- ja kyberturvallisuutta ja levittää saavutettua tietoa ja osaamista osakaskuntien vesihuoltotoimijoille laajemman alueellisen yhteistyön kehittämiseksi.   Hankkeen toteutuskunta: Turku Hakija: Turun ammattikorkeakoulu Oy Muut osallistujat: Turun Seudun Vesi Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy    

Vesihuollon ja toimintavarmuuden parantaminen

Hankkeessa tehtiin selvitykset eri laitosten välisestä yhteistyöstä, kyberturvallisuuden mittarointi ja tuotetaan liittymis-, siirto-, sopimusasiakirjat karttaliitteineen ja tiedotteineen.   Hankkeen toteutuskunta: Loviisa Hakija: Särkilahden vesiosuuskunta    

Vesihuollon operointiyhteistyön pilotin valmistelu

Hankkeen tavoitteena oli Ylä-Savon Vesi Oy:n osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen juridisten asioiden tarkastelu operointiyhteistyön pilotin käynnistämisen osalta. Työssä tarkasteltiin myös pilotoinnin käynnistämisen taloudelliset vaikutukset ja kustannusten tasapuolinen jakautuminen osakassopimuksen kannalta. Työn lopputuloksena laadittiin luonnokset uudesta osakassopimuksesta sekä yhtiöjärjestyksestä päätösehdotuksineen Ylä-Savon Vesi Oy:n ja osakaskuntien luottamuselimien päätöksentekoa varten.   Hankkeen toteutuskunnat: Vieremä, Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi Hakija: Ylä-Savon Vesi Oy Muut osallistujat: Iisalmen Vesi Oy, Sonkajärven Vesi Oy, Kiuruveden vesihuoltolaitos, Lapinlahden Vesi Oy ja Vieremän Lämpö ja Vesi Oy  

Vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamisen yhteishanke - VESKY

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa kahteen päätavoitteeseen. Päätavoitteessa 1 kehitettiin hankkeeseen osallistuvien laitosten konkreettista kyvykkyyttä kyberturvallisuuteen ja kokonaisturvallisuuteen liittyen. Päätavoitteessa 2 luotiin koko vesihuoltolaitos-kenttää hyödyttävien malliprosessien ja -dokumenttien kokonaisuus työpakettikokonaisuuksien mukaisena. Hanke jakautui teemoittain viiteen eri työpakettiin: turvallisuuspolitiikat, kypsyystason mittaus, kyberriskien arviointi ja hallinta, tietoturvapoikkeaman prosessi sekä IT ja OT-arkkitehtuurisuunnitelma ja omaisuudenhallinta.   Hankkeen toteutuskunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Jyväskylä, Hämeenlinna, Akaa, Hattula, Kuopio, Siilinjärvi, Lahti, Hollola, Iitti, Oulu, Pori, Tampere Hakija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä-HSY Muut osallistujat: Alva-yhtiöt Oy, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Kuopion Vesi Oy, Lahti Aqua Oy, Oulun Vesi -liikelaitos, Porin Vesi, liikelaitos ja Tampereen Vesi Oy    

Vesihuoltolaitosten kyberturvallisuuden parantaminen koulutuksen avulla

Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin koulutuskokonaisuus, joka lisää vesihuoltolaitosten henkilöstön tietoisuutta, osaamista ja valmiutta kyberuhkien torjumiseksi. Koulutus oli suunnattu eri kohderyhmille vesihuoltolaitoksissa, kuten tekniselle ja hallinnolliselle henkilöstölle sekä johdolle. Koulutustarpeet määritettiin työpajoissa, haastatteluin ja hyödyntämällä Kybermittaria. Koulutuksen hyötyinä ovat muun muassa vesihuollon huoltovarmuuden ja vastuullisuuden parantuminen sekä luottamuksen ja uskottavuuden lisääntyminen. Hankkeessa valmistunut verkkokoulutus (kadenjalki.fi -alustalla) on kaikkien vesihuoltolaitosten hyödynnettävissä.   Hankkeen toteutuskunnat: Helsinki, Kirkkonummi, Salo ja Hanko Hakija: Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy Muut osallistujat: Kirkkonummen Vesi, Liikelaitos Salon Vesi ja Hangon Vesi -liikelaitos    

Ylä-Savon Vesi Oy:n osakaskuntien vesihuollon verkostotiedon ylläpito ja kehittäminen

Hankkeen tavoitteena ja lopputuloksena oli Ylä-Savon Vesi Oy:n osakaskuntien vesihuollon verkostotietojen ylläpidon siirtäminen hallitusti Ylä-Savon Vesi Oy:n toiminnan alle. Keskeisiin toimenpiteisiin sisältyi karttaohjelmien yhtenäistäminen ja kehittäminen.   Hankkeen toteutuskunnat: Vieremä, Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi Hakija: Ylä-Savon Vesi Oy Muut osallistujat: Iisalmen Vesi Oy, Sonkajärven Vesi Oy, Kiuruveden vesihuoltolaitos, Lapinlahden Vesi Oy ja Vieremän Lämpö ja Vesi Oy" ["post_title"]=> string(87) "Vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantaminen -avustushaun hankkeet" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(86) "vesihuollon-toimintavarmuuden-ja-kyberturvallisuuden-parantaminen-avustushaun-hankkeet" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-07-08 08:08:08" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-07-08 05:08:08" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4561" ["menu_order"]=> int(23) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [5]=> object(WP_Post)#14391 (24) { ["ID"]=> int(4542) ["post_author"]=> string(2) "15" ["post_date"]=> string(19) "2026-07-08 08:05:50" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2026-07-08 05:05:50" ["post_content"]=> string(13467) "

Vuonna 2025 valmistuneet hankkeet

Edön vesiosuuskunnan yhdistäminen Loviisan vesiliikelaitokseen

Hankkeen tavoitteena oli Loviisan kaupungin alueella toimivan Loviisan Vesiliikelaitoksen ja Edön vesiosuukunnan väliseen yhdistymiseen tarvittavien asiakirjojen laadinta, siirtyvän omaisuuden arvonmääritys sekä liittymäsopimusten ja johtolinjojen käyttösopimusten tarkistus ja päivitys. Hanke edistää vesihuollon rakennemuutosta, jotka ovat kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman keskeistä sisältöä.   Hankkeen toteutuskunta: Loviisa Hakija: Edön vesiosuuskunta    

Gammelbynejdens vattenandelslag – Yhdistyminen Loviisan Vesiliikelaitokseen

Vesiosuuskunnan tavoite oli liittyä Loviisan Vesiliikelaitokseen. Hankkeessa laadittiin kauppakirja ja omaisuuden arvo määritettiin. Vesiosuuskunnalla ei ole palkattua henkilöstä eikä tarvittavaa osaamista hankkeen loppuunsaattamiseksi. Hankkeessa käytettiin ulkopuolista asiantuntijatukea, josta aiheutuviin kustannuksiin Vanhakylän vesiosuuskunta haki avustusta.   Hankkeen toteutuskunta: Loviisa Hakija: Gammelbynejdens vattenandelslag    

Haminan Vesi -liikelaitoksen yhtiömuotoselvitys

Haminan Vesi -liikelaitos sai Haminan kunnalta tehtäväksi selvittää nykyisessä yhä taloudellisesti haastavammassa toimintaympäristössä mahdollisesti tarvittavia rakenteellisia muutoksia. Tätä tarkoitusta varten Haminan Vesi laaditutti selvityksen eri yhtiömuotovaihtoehdoista. Näihin vaihtoehtoihin luetaan nollavaihtoehdon lisäksi muuttuminen kunnan osakeyhtiöksi ja kolmantena vaihtoehtona selvitettiin yhdistymistä seudulliseen vesiyhtiöön. Avustus nollavaihtoehdon ja yhdistymisen selvittämiseen, ei osakeyhtiöksi muuttumiseen.   Hankkeen toteutuskunta: Hamina Hakija: Haminan Vesi -liikelaitos    

Jurvansalon vesiosuuskunta, selvitys alueellisesta uudelleenjärjestelystä

Selvitys Jurvansalon vesiosuuskunnan liittymisestä osaksi Alva Viitasaari Vesi Oy:tä. Keskeiset toimenpiteet: Kattava selvitys Jurvansalon vesiosuuskunnan nykytilasta, sisältäen teknisten, hallinnollisten ja taloudellisten seikkojen kartoittamista. Toimintamallin luominen vastaaviin hankkeisiin. Tavoitteet ja tarpeellisuus: Tavoitteena oli saattaa Jurvansalon vesiosuuskunta sellaiseen tilaan, että sen liittyminen Alva Viitasaari Vesi Oy:hyn on mahdollista. Selvitys toteutettiin teknisten, sopimuksellisten, ja taloudellisten tietojen sekä toimintamallien kokonaisuudenymmärtämiseksi.   Hankkeen toteutuskunta: Viitasaari Hakija: Alva Viitasaari Vesi Oy    

Jääsken vesiosuuskunnan yhdistymisselvitys

Hankkeessa laaditussa yhdistymisselvityksessä tarkastellaan edellytyksiä Jääsken vesiosuuskunnanyhdistämiselle Imatran kaupungin vesihuoltolaitokseen sekä arvioidaan yhdistymisen vaikutuksia. Keskeiset toimenpiteet olivat: 1) Vesihuoltolaitosten toiminnan nykytilan kuvaus, 2) Selvitys vesihuoltolaitosten toiminnan järjestämisestä tulevaisuudessa, 3) Ehdotus mahdollisista toimenpiteistä. Tavoitteena oli taloudellisen ja toiminnallisesti järkevän ratkaisun löytäminen.

Hankkeen toteutuskunnat: Imatra ja Lappeenranta Hakija: Imatran kaupunki    

Lieksan vesihuoltolaitosten yhteistyötä ja -toimintaa kehittävä yhteishankesuunnitelma 

Hankkeen, Lieksan vesihuoltolaitosten yhteistoiminnan ja mahdollisen rakennemuutoksen selvitys, tavoitteena oli osaltaan taata vesihuoltopalveluiden jatkuvuus, laatu ja toimintavarmuus lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vesiosuuskuntien alueilla. Olevien ja nähtävien haasteiden ratkaiseminen ja keskeytymättömän vesihuollon jatkaminen tulee hyvin suurella todennäköisyydellä vaatimaan tavalla tai toisella tiivistyvää yhteistyötä ja suurempien vesihuoltoyksiköiden luomista – joko yhteisiä hankinta- ja hallinnointipalveluja kehittämällä tai yhdistymisten kautta. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli jakaa vesiosuukuntien kesken tietoa ja parhaita käytänteitä, jotka voivat auttaa.

Hankkeen toteutuskunta: Lieksa Hakija: Jamali-Murtorannan vesiosuuskunta Muut osallistujat: Hatunkylän vesiosuuskunta, Lieksan Eteläpään vesiosuuskunta, Niitty-Jamali-Vartialan vesiosuuskunta, Nurmijärven kylän vesisosuuskunta, Sarkkila-Vuoniskylien vesiosuuskunta ja Viekin vesiosuuskunta    

Vesihuoltolaitoksen valmistuminen operointimallin käyttöönottoon

Hankkeen tavoitteena oli, että Luhangan vesihuoltolaitoksen edellytykset operointimallin kattavaan käyttöönottoon on varmistettu. Toimenpiteinä tähän on muun muassa lupien ja sopimusten kunnon selvittäminen ja eheyttäminen sekä vesihuoltolaitoksen nykytilan selvittäminen. Operointimallin käyttöönotolla voidaan varmistaa, että vesihuoltolaitoksella on tarvittavat resurssit ja lähtötiedot laadukkaan vesihuollon toteuttamiseksi.   Hankkeen toteutuskunta: Luhanka Hakija: Luhangan Vesihuolto Oy    

Vesihuoltolaitosten operointiyhteistyö

Hankkeessa tuotettiin selvitys kunnallisten vesihuoltolaitosten (Inkoo-Raasepori-Hanko-Lohja-Siuntio- Kirkkonummi-Vihti-Karkkila) operointiyhteistyön vaihtoehdoista. Selvityksessä esitetään vaihtoehtoiset mallit kuntien vesihuollon toimintojen operointiyhteistyölle, eri vaihtoehtojen toiminnallinen vertailu sekä kustannusvertailu.

Hankkeen toteutuskunnat: Inkoo, Kirkkonummi, Raasepori, Hanko, Lohja, Siuntio, Vihti ja Karkkila Hakija: Inkoon kunta Muut osallistujat: Kirkkonummen Vesi -liikelaitos, Raaseporin Vesi -liikelaitos, Siuntion kunta, Lohjan vesi- ja viemärilaitos, Hangon Vesi -liikelaitos, Vihdin Vesi ja Karkkilan kaupungin vesihuoltolaitos    

Vesiosuuskuntien yhdistyminen Liperin vesihuoltolaitokseen

Hankkeen päätavoitteena oli kahden keskenään hyvin erilaisen vesiosuuskunnan yhdistyminen kunnan vesihuoltolaitokseen ja selkeän toimintamallin luominen vesiosuuskuntien yhdistymiseen erityisesti taloudellisten ja juridisten vaatimusten osalta. Hankkeen tarkoituksena oli viimeistellä yhdistymistoimenpiteet, kuten laatia ja allekirjoittaa osuuskunnilta ja niiden asiakkailta kerättyjen tietojen pohjalta siirto varten tarvittava kauppakirjamalli ja sopimukset sekä tehdä asiakastietojen siirto.   Hankkeen toteutuskunta: Liperi Hakija: Liperin kunta    

Vok Kustavi Oskn ja PVVOKn yhdistyminen

Kustavissa on kunnan vesilaitoksen lisäksi useita osuuskuntia, joista Vok Kustavi Oskilla on valtuuston vahvistama toiminta-alue. Nämä kaksi osuuskuntaa ovat selvästi alueen suurimmat. Osuuskuntien pioneerivaiheen talkootyötä tehneet toteuttajat ovat jäämässä pois toiminnasta, ja yksiköistä on kasvatettava riittävän suuret, jotta niillä on resursseja toimia täysimääräisesti palkatun henkilökunnan avulla. Haasteena ovat työvoima, varautuminen ja korvausinvestoinnit. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee olla Kustavin Vesi Oyn perustaminen, joka kattaa Kustavin koko alueen.   Hankkeen toteutuskunnat: Kustavi Hakija: Vok Kustavi Osk   Vuosina 2026-2027 valmistuvat hankkeet  

Arpelan Vesiosuuskunnan toiminnan siirtäminen Tornion Vesi Oy:lle

Hankkeessa selvitetään järkevin tapa Tornion Vesi Oy:lle ottaa haltuun Arpelan Vesiosuuskunnan toiminta ja laatia prosessissa tarvittavat dokumentit ja sopimukset.   Hankkeen toteutuskunta Tornio Hakija: Tornion Vesi Oy Toteutusaika: 1.1.2025-31.12.2026    

Joutsan seutukunnan vesihuoltolaitosten yhdistyminen Joutsan Vesihuolto Oy:hyn

Joutsan seutukunnan vesihuoltolaitosten yhdistyminen Joutsan Vesihuolto Oy:hyn. Työtä jatketaan varsinaisten ohjeiden sekä yhdistymisasiakirjojen laatimisen muodossa liittyville vesihuoltolaitoksille.   Hankkeen toteutuskunnat Joutsa ja Luhanka Hakija: Joutsan Vesihuolto Oy Hankkeen toteutusaika: 1.12.2024-31.8.2027    

Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan liittämistä koskeva selvitys ja sopimusvalmistelu

Tavoitteena on Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan liittäminen osaksi Karkkilan kaupungin vesihuoltolaitosten toimintaa. Alkuvaiheessa teetätetään selvitys Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan nykytilasta (mm. verkosto ja muu omaisuus, toiminta, asiakkaat ja taloudellinen tilanne). Selvitystyön jälkeen käydään siirtämistä koskevat neuvottelut ja laaditaan sitä koskevat asiakirjat (kauppakirja). Toiminnon siirron jälkeen päivitetään liittymissopimukset.   Hankkeen toteutuskunta: Karkkila Hakija: Karkkilan kaupungin vesihuoltolaitos Hankkeen toteutusaika: 1.1.2025-30.1.2027    

Kaavin vesiosuuskuntien yhdistymisselvitys

Hankkeen tavoitteena on edistää Kaavin kunnan alueella toimivien vesihuoltolaitosten yhdistymistä Kaavin kunnan vesihuoltolaitokseen sekä selvittää yhdistymisen taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia eri osapuolille. Hanke edistää vesihuollon alueellista yhteistyötä ja rakennemuutosta. Hankkeessa selvitetään alueen vesihuoltolaitosten tekninen, taloudellinen ja hallinnollinen nykytila ja selvitetään osuuskuntien mahdollisuuksia yhdistyä kunnan laitokseen. Yhdistymiseen päättävien osuuskuntien osalta laaditaan yhdistymistä varten tarvittava dokumentaatio.   Hankkeen toteutuskunta: Kaavi Hakija: Kaavin kunnan vesi- ja viemärilaitos Hankkeen toteutusaika: 1.1.2025-31.12.2026    

Kuopion ja Siilinjärven alueiden vesiosuuskuntaselvitys

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on eheyttää Kuopion ja Siilinjärven alueen pirstaloitunutta vesihuoltokenttää sekä parantaa laitosten toimintaedellytyksiä. Hankkeessa laaditaan yhdistymistä tukevia kirjallisia kuvauksia vesiosuuskuntien keskeisistä toiminnoista pohjautuen olevaa yhdistymisselvitysmalliin. Osuuskuntien tilinpäätöksistä laaditaan tilinpäätöstietojen koonti ja kevyet tilinpäätösanalyysit, joiden avulla arvioidaan vesiosuuskuntien taloudellista tilannetta. Osuuskunnille kootaan kehittämistoimenpiteistä suosituslista sekä laaditaan yhteiseen toimintaan muutama malli.   Hankkeen toteutuskunnat: Kuopio ja Siilinjärvi Hakija: Kuopion kaupunki Hankkeen toteutusaika: 1.5.2025-31.8.2027    

Nunnanlahden vesiosuuskunnan yhdistäminen Juuan kunnan vesilaitokseen

Nunnanlahden vesiosuuskunnan toiminta-alue on Juuan kunnan Nunnanlahden kylässä, jossa sijaitsee kaksi merkittävää vuolukiviyritystä. Vesiosuuskunta on toiminut 35 vuotta ja sen oman vedenottamon ehdyttyä vesiosuuskunta on ostanut veden Juuan kunnan vesilaitokselta vuodesta 2017 lähtien. Hankkeen tavoitteena on liittää vesiosuuskunta kunnan vesilaitokseen, mikä on tarkoituksen mukaista ja kustannustehokasta. Lisäksi vesihuoltoon liittyvä sääntely ja riskienhallinta vaativat suuremman toimijan osaamista ja ammattimaisia resursseja.   Hankkeen toteutuskunta: Juuka Hakija: Nunnanlahden vesiosuuskunta Hankkeen toteutusaika: 1.12.2024-31.12.2026    

Vatten 3.0 – Vesihuoltopalveluiden rakenteellisen muutoksen edistäminen Kruunupyyn kunnassa

Hankkeen tavoitteena on 1) tarjota kaikille osapuolille riittävästi tietoa menettelystä, jonka vesihuoltolaitosten yhdistäminen eri tahoille merkitsee. 2) Kehittää malli, jonka avulla pyritään toteuttamaan vesihuoltolaitosten yhdistäminen ja joka sisältää uuden yhtiön liiketoimintamallin. 2) Julkaista raportti, joka sisältää käytännön ohjeet ja tarvittavat asiakirjat, tavoitteena lisätä tietoisuutta rakenteellisen muutoksen ja alueellisen yhteistyön hyödyistä vesihuoltopalveluissa. 4) Suunnitella malli omaisuuden arvon määrittämiseksi sekä laatia omaisuudenhallintasuunnitelma siihen liittyvine rahoitussuunnitelmineen.   Hankkeen toteutuskunta: Kruunupyyn kunta Hakija: Kruunupyyn kunta Hankkeen toteutusaika: 1.9.2024-31.3.2027    

Vesihuollon toimintavarma organisointi Hämeenkyrön kunnan alueella

Hämeenkyrön kunnassa toimii Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitos, Kyröskosken Vesihuolto Oy, Ikaalisten Vesi Oy ja 56 vesiosuuskuntaa. On ajankohtaista laatia kattava selvitys kunnan alueella toimivien vesihuoltolaitosten ja toimijoiden tilanteesta ja toiminnan kehittämisvaihtoehdoista tulevaisuudessa. Vesihuoltolaitoksille on myös koko ajan kohdistumassa lisää velvoitteita. Tässä hankkeessa selvitetään toiminnan järjestämiseksi eri organisatorisia vaihtoehtoja, joita vertaillaan toiminnan ja talouden näkökulmasta, ja toteutetaan niistä tarkoituksenmukaisimmat.   Hankkeen toteutuskunta: Hämeenkyrö Hakija: Hämeenkyrön kunta Hankkeen toteutusaika: 1.3.2025-30.6.2026          " ["post_title"]=> string(104) "Vesihuollon rakennemuutoksen edistäminen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen -avustushaun hankkeet" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(100) "vesihuollon-rakennemuutoksen-edistaminen-ja-alueellisen-yhteistyon-kehittaminen-avustushaun-hankkeet" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-07-08 08:05:50" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-07-08 05:05:50" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4542" ["menu_order"]=> int(24) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [6]=> object(WP_Post)#14392 (24) { ["ID"]=> int(4495) ["post_author"]=> string(2) "15" ["post_date"]=> string(19) "2026-07-08 08:10:12" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2026-07-08 05:10:12" ["post_content"]=> string(2902) "

Mitä hyötyä?

• Käytännön työkaluja toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseen 

• Ohjeita ja malleja yhdistymisten suunnitteluun ja toteutukseen 

• Tukea yhteistyön kehittämiseen vesihuoltolaitosten välillä 

 

Kenelle? 

Aineistoja voi hyödyntää omassa toiminnassaan niin vesihuoltolaitokset, kunnat, viranomaiset kuin muutkin vesihuollon kehittämisestä kiinnostuneet tahot. Hankkeiden tuloksia voi hyödyntää oman toiminnan kehittämiseen. Lisäksi tietoja hankkeista voi käyttää omien hankkeiden ideointiin ja jalostamiseen.  

Löydä hanke

Vesihuollon rakennemuutoksen edistäminen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen -avustushaun hankkeet Vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantaminen -avustushaun hankkeet  " ["post_title"]=> string(43) "Vesihuollon hankekirjasto -oppia hankkeista" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(25) "vesihuollon-hankekirjasto" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-07-08 08:10:12" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-07-08 05:10:12" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4495" ["menu_order"]=> int(27) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [7]=> object(WP_Post)#14393 (24) { ["ID"]=> int(4195) ["post_author"]=> string(1) "9" ["post_date"]=> string(19) "2025-05-19 12:34:33" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-05-19 09:34:33" ["post_content"]=> string(12038) "Enligt lagen om vattentjänster gäller upplysningsplikt utan begäran vattentjänstverk som levererar hushållsvatten och stora anläggningar som levererar minst 10 m³ hushållsvatten per dygn eller för minst 50 personers behov. Verket måste minst en gång per år skicka följande information direkt till kunden, till exempel i samband med fakturan:

• mängden hushållsvatten som levererats till kunden, minst per år och per faktureringsperiod
• den årliga trenden för kundens användning av hushållsvatten och jämförelse med motsvarande kunders genomsnittliga förbrukning av hushållsvatten
• bruksavgift för levererat hushållsvatten per liter och kubikmeter
• grundavgiften för kundens hushållsvatten per år eller faktureringsperiod
• länk till webbplatsen där vattenanvändarna informeras

  Dessutom måste verket säkerställa att ett sammandrag av uppfyllandet av kvalitetskraven och kvalitetsmålen för hushållsvatten under föregående år finns tillgängligt på nätet. Verket måste påminna sina kunder (t.ex. ett husbolag) om att kunden är skyldig att vidarebefordra ovanstående information till den slutliga användaren av hushållsvattnet (t.e.x. husbolagets invånare).

• Läs mer om upplysningsplikten i instruktionen.

NTM-centralens enhet för Vattentjänsttjänster anordnade ett webbinarium om upplysningsplikten i december 2024.

• Presentation av den ledande vattenhushållningsexperten Pepe Lindqvist om lagens krav (på finska).

Vid webbinariet fördes en aktiv diskussion och vissa frågor kunde inte besvaras direkt under tillfället, utan har utretts av NTM-centralen. Nedan hittar du sammanställda svar på frågorna. Vanliga frågor om tillsyn och NTM-centralens roll Vilken myndighet övervakar att vattentjänstverket informerar enligt förordning 6/2023 (Statsrådets förordning om informationssystemet för vattentjänster och upplysningsplikten)? Hur övervakas informationsskyldigheten i praktiken? NTM-centralens nationella enhet för vattentjänster (NTM-centralen i Södra Savolax), övervakar vattentjänstverkens upplysningsplikt. Upplysningsplikten övervakas bland annat vid tillsynssmöten och baserat på kundkontakter. Informerar NTM-centralen husbolagen om deras skyldighet att vidarebefordra information till invånarna? Är branschorganisationerna medvetna om denna skyldighet att vidarebefordra information? NTM-centralen utarbetar ett meddelande till Finlands Fastighetsförbund, som delar information till sina medlemmar. Vattentjänstverken bör också påminna sina kunder (husbolag) om att vidarebefordra informationen till slutliga användare. Frågor om upplysningsplikten på nätet Vad innebär den årliga sammanfattningen om hushållsvattnets kvalitet? Räcker ett enskilt vattenprovresultat som årlig sammanfattning? Verken måste informera kunderna på nätet, till exempel på sin egen webbplats eller via tjänsten vatten.fi, om uppfyllandet av kvalitetskraven under föregående kalenderår (årlig sammanfattning). Om upplysningsplikten på nätet inte är möjlig, kan informationen ges till exempel i samband med fakturan eller kundbrevet. En lämplig text kan vara: "Vattenandelslags hushållsvatten har under 2023 uppfyllt de kvalitetskrav och mål som föreskrivs enligt hälsoskyddslagen." Eller om det har förekommit överskridanden, kan det anges till exempel: "Vattenandelslags hushållsvatten har under 2023 inte uppfyllt alla kvalitetskrav och mål som föreskrivs enligt hälsoskyddslagen. Nickelhalten i hushållsvattnet har överskridits i provet som togs i juni (uppmätt halt x, gränsvärde y). I övrigt uppfylldes kvalitetskraven och målen." Verken kan också informera om eventuella skador som kan orsakas av hög nickelhalt, vad överskridandet beror på och om samma problem fortfarande är möjligt. Verket måste beakta att ett enskilt vattenprovresultat inte är en årlig sammanfattning. Generellt är det enklaste sättet att uppfylla informationsskyldigheten om hushållsvattnets kvalitet att informera kunderna om att kvalitetsinformationen om verkets levererade hushållsvatten finns på vatten.fi-tjänsten och lägga till en direktlänk till vatten.fi i fakturan till verkets information. Genom vatten.fi kan verket hantera både de senaste provresultaten och upplysningsplikten om uppfyllandet av kvalitetskraven i den årliga sammanfattningen. Upplysningsplikten gäller alla de aktörer som hälsoskyddsmyndigheten har definierat som tillhörande de så kallade "stora hushållsvattenförordningen (1352/2015)". När kommer den årliga sammanfattningstabellen att finnas tillgänglig på vatten.fi-tjänsten? En skriftlig årlig sammanfattning håller på att utarbetas för vatten.fi-tjänsten som underhålls av Finlands miljöcentral, men den har försenats av tekniska skäl. Utmaningar har uppstått vid sammanställningen av information från olika datasystem. Funktionen kommer nu att bli tillgänglig. Informationen har dock inte kunnat införas retroaktivt, så den kommer att visas för första gången för år 2025. Informationen kommer att visas i nyckeltal i sammanfattningsform och mer detaljerad information om överskridande variabler kommer att visas i informationen per vattendistributionsområde. Informationen kan, innan denna funktion är färdigställd, anges på verkets egen webbplats. Verket kan också själv lägga till informationen på vatten.fi-tjänsten på sin egen anläggningsspecifika sida. Tillägg sker via datasystemet för vattentjänstsystemet (Veeti) under avsnittet Organisationens uppgifter > Beskrivning av vattentjänstorganisationen. Ett tredje alternativ är att informera om detta i samband med annan direkt information, till exempel via fakturan eller meddelandet. Frågor om direkt information till kunden Vad innebär bruksavgiften för hushållsvatten? Bruksavgiften är en avgift som faktureras till konsumenten och vars storlek bestäms av vattenmängden (hushållsvatten + avloppsvatten). Grundavgiften är en summa som faktureras till konsumenten vid varje faktureringstillfälle (eventuell mätaravgift läggs till denna taxa). Bruksavgiften och grundavgiften ska anges separat, till exempel bruksavgiften för vatten är x €/m³ eller y €/l. Grundavgiften för vatten är €/år (eller till exempel 6 månader, om faktureringsperioden är kortare). Om verket har en gemensam bruksavgift för hushållsvatten och avloppsvatten, ska verket själv uppskatta hur stor del av bruksavgiften som avser hushållsvatten. Upplysningsplikten gäller endast taxor för hushållsvatten. Förordningen kräver att informera om hushållvattenanvändningen kundspecifikt och att jämföra med genomsnittlig förbrukning för motsvarande kunder. Jämförs förbrukningen med uppgifterna från Motivas enkätundersökning? Jämförelsen görs enligt kundtyper (egnahemshus, radhus, flerbostadshus). För andra kundtyper behöver ingen jämförelseinformation om genomsnittlig förbrukning för motsvarande kunder ges. Som jämförelseinformation för dessa modellfastigheter kan de jämförelseuppgifter som används i datasystemet för vattentjänster (Veeti) och i Vattenverksföreningens taxekalkyl användas. Dessa finns i tabellen i instruktionen. Jämförelseinformationen behöver alltså inte anpassas efter antalet personer, till exempel med uppgifterna från Motivas enkätundersökning om liter/person/dygn. Finns det jämförelseinformation om vattenförbrukning för fritidsbostäder? För närvarande finns det ingen jämförelseinformation om vattenförbrukning för fritidsbostäder. Användningsgraden och utrustningsnivån för fritidsbostäder varierar så mycket att det skulle vara svårt att göra en bedömning av ett exempelobjekt. Jämförelse behöver endast göras för egnahemshus, radhus och flerbostadshus. Räcker det att informera kunderna via ett elektroniskt system, till exempel en kundapplikation, om de nödvändiga uppgifterna finns där? Ja, det räcker. Informationen kan ges på många olika sätt: Informationen kan ges till kunden till exempel i samband med fakturan eller via en mobilapplikation eller motsvarande kundtjänstsystem. Informationen kan också ges till kunderna genom ett separat meddelande eller kundbrev. Verket ska informera om att kundspecifika förbrukningsuppgifter finns tillgängliga i kundapplikationen. Det ska också informeras om att om kunden inte använder applikationen, kan de kundspecifika uppgifterna begäras från vattentjänstverket. Då ska uppgifterna ges till kunden på annat sätt (till exempel i pappersform). Vattentjänstverket ska säkerställa att informationskanalerna är lättillgängliga för kunderna. Är det möjligt att ge denna typ av kundinformation elektroniskt via e-post och krävs det i så fall ett separat samtycke från kunderna för elektronisk kundkommunikation? E-post kan vara ett sätt att informera. Det krävs inget separat samtycke från kunderna för elektronisk information i detta fall. När det gäller behandling av personuppgifter är verket som registeransvarig dock skyldig att bedöma riskerna och rutinerna för behandling av personuppgifter, inklusive säkerhet. Mer information: Dataskyddslag; https://www.finlex.fi/sv/lagstiftning/2018/1050 EUs Dataskyddsförordningen 2016/679; https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2016/679 Hur mycket kostar det att genomföra direkt information till kunden? Kostnaderna för att informera kunderna varierar beroende på leverantör. För att få mer exakta prisuppgifter rekommenderas att diskutera med din egen system-/faktureringsleverantör. Andra frågor Partivattenverket tar vattenprover från alla sina kunders nätverk (kommunala anläggningar, vattenandelslag). Vem är skyldig att lägga in vattenprovresultaten i tjänsten vatten.fi? Tjänsten vatten.fi har en funktion som underlättar offentliggörandet av kvalitetsuppgifter från vattenanläggningar. Uppgifterna kommer direkt från VATI-systemet, som används av hälsoskyddsmyndigheterna, enligt programmet för kontrollundersökningar. Det är bra att kontrollera hur uppgifterna för er verket visas i tjänsten vatten.fi. Om vattenprovresultaten inte visas i tjänsten vatten.fi, kontakta hälsoskyddsmyndigheten. Om ett vattentjänstverk publicerar en testrapport för vattenprovresultat på sin webbplats, måste personuppgifter tas bort? Om testrapporter publiceras på webbplatsen ska personuppgifter om privatpersoner (t.ex. namn och adress) tas bort. Vid publicering av uppgifter ska principerna för dataskydd följas: https://tietosuoja.fi/sv/dataskyddsprinciper. Om provtagningsplatsen måste tas bort enligt dataskyddsprinciperna, ska det säkerställas att provet på annat sätt kan kopplas till rätt vattendistributionsområde. Dessutom ska laboratoriets anvisningar för publicering av testrapporter följas. Visas adresserna till provtagningsplatserna i tjänsten vatten.fi? Nej. I tjänsten vatten.fi visas endast provresultaten per vattendistributionsområde." ["post_title"]=> string(59) "Informationskort om upplysningsplikten inom vattentjänster" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(58) "informationskort-om-upplysningsplikten-inom-vattentjanster" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2025-05-19 14:27:00" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2025-05-19 11:27:00" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4195" ["menu_order"]=> int(51) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [8]=> object(WP_Post)#14394 (24) { ["ID"]=> int(4191) ["post_author"]=> string(1) "9" ["post_date"]=> string(19) "2025-05-19 14:34:57" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-05-19 11:34:57" ["post_content"]=> string(12723) "Vesihuoltolain pyytämättä tiedottaminen -tiedottamisvelvollisuus koskee vettä toimittavia vesihuoltolaitoksia ja muita vettä toimittavia isoja laitoksia (yli 10 m³/vrk tai 50 hlö). Laitoksen tulee vähintään kerran vuodessa lähettää asiakkaalle suoraan esimerkiksi laskun yhteydessä seuraavat tiedot:

• asiakkaalle toimitetun talousveden määrä vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti
• asiakkaan talousveden käytön vuosittainen suuntaus ja vertailu vastaavien asiakkaiden keskimääräiseen talousveden kulutukseen
• toimitetun talousveden käyttömaksu litraa ja kuutiometriä kohti
• asiakkaan talousveden perusmaksu vuosi- tai laskutuskausikohtaisesti
• linkki verkkosivustolle, jossa tiedotetaan vedenkäyttäjiä.

Lisäksi laitoksen tulee huolehtia, että yhteenveto talousveden laatuvaatimusten ja laatutavoitteiden täyttymisestä edellisen vuoden aikana on saatavilla tietoverkossa. Laitoksen tulee muistuttaa asiakkaitaan siitä, että asiakkaalla (esim. taloyhtiö) on velvollisuus välittää edellä mainitut tiedot talousveden loppukäyttäjälle (esim. taloyhtiön asukkaat).

• Lue tarkemmin tiedottamisvelvollisuudesta ELY-keskuksen laatimasta. toimintaohjeesta.

ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut -yksikkö järjesti joulukuussa 18.10.2024 webinaarin vesihuoltolaitosten pyytämättä tiedottamisesta.

• Johtavan vesitalousasiantuntija Pepe Lindqvistin esitys lainsäädännön vaatimuksista

  Webinaarissa käytiin aktiivista keskustelua ja osa kysymyksistä oli sellaisia, johon ei suoraan tilaisuudessa pystytty antamaan vastausta, vaan asiaa on selvitetty ELYssä. Alta löydät kootut vastaukset kysymyksiin. Yleisiä kysymyksiä valvonnasta ja ELYn roolista Mikä viranomainen valvoo, että vesihuoltolaitos tiedottaa asetuksen 6/2023 mukaisesti? Miten tiedottamisvelvollisuuden täyttämistä valvotaan käytännössä? ELY-keskuksen valtakunnallinen vesihuoltopalvelut -yksikkö eli Etelä-Savon ELY-keskus valvoo vesihuoltolaitosten tiedottamisvelvollisuutta. Tiedottamisvelvollisuuden täyttämistä valvotaan mm. valvontatapaamisien yhteydessä ja asiakasyhteydenottojen perusteella. Infoaako ELY-keskus kiinteistöyhtiöiden velvollisuudesta välittää tietoa asukkaille? Ovatko toimialayhdistykset tietoisia tästä tiedon välittämisen velvollisuudesta? ELY-keskus on laatinut asiasta tiedotteen Suomen Kiinteistöliitolle, joka on jakanut tietoa jäsenilleen. Vesihuoltolaitosten on myös hyvä muistuttaa asiakkaitaan (taloyhtiöitä) tiedon toimittamisesta loppukäyttäjille. Kuka on vastuussa taloyhtiöiden asukkaille tiedottamisesta? Vesihuoltolaitoksen tulee toimittaa tiedot asiakkailleen, esimerkiksi taloyhtiölle. Taloyhtiön tulee välittää vesihuoltolaitokselta saamansa tiedot asukkaille. Taloyhtiö voi välittää tiedot valitsemallaan tavalla. Yksinkertaisia tapoja tietojen välittämiseen ovat esimerkiksi:

• Laitoksen toimittamien tietojen liittäminen yhtiövastikkeen perimisen yhteydessä toimitettavaan laskuun
• Tietojen välittäminen digitaalisella sovelluksella
• Tietojen liittäminen yhtiökokousasiakirjojen yhteyteen
• Vesihuoltolaitoksen toimittamien tietojen kiinnittäminen taloyhtiön ilmoitustaululle

Näiden toimenpiteiden avulla varmistetaan, että asukkaat saavat tarvittavat tiedot talousvedestä ja sen laadusta. Kysymyksiä tiedottamisesta tietoverkossa Mitä tarkoitetaan talousveden laatua koskevalla vuosiyhteenvedolla? Riittääkö yksittäinen vesinäytetulos vuosiyhteenvedoksi? Laitoksen tulee tiedottaa asiakkaita tietoverkossa esimerkiksi omilla nettisivuillaan tai vesi.fi-palvelussa laatuvaatimusten täyttymisestä edellisen kalenterivuoden aikana (vuosiyhteenveto). Mikäli tietoverkossa tiedottaminen ei ole mahdollista, niin tiedottaminen voidaan tehdä esimerkiksi laskun tai asiakaskirjeen yhteydessä. Sopiva teksti voisi olla vaikka: "Vesiosuuskunnan talousvesi on vuonna 2023 täyttänyt terveydensuojelulain nojalla säädetyt talousveden laatuvaatimukset ja -tavoitteet." Tai jos ylityksiä on ollut, voidaan todeta esimerkiksi, että: "Vesiosuuskunnan talousvesi ei ole vuonna 2023 täyttänyt kaikkia terveydensuojelulain nojalla säädettyjä talousveden laatuvaatimuksia ja -tavoitteita. Talousveden nikkelipitoisuus on ylittynyt kesäkuussa otetussa näytteessä (mitattu pitoisuus x, raja-arvo y).  Muutoin laatuvaatimukset ja -tavoitteet täyttyivät." Laitos voi myös kertoa, mitä mahdollisia haittoja korkeasta nikkelipitoisuudesta voi aiheutua, mistä ylitys on johtunut ja onko sama ongelma edelleen mahdollinen. Laitoksen tulee huomioida, että yksittäinen vesinäytetulos ei ole vuosiyhteenveto. Pääsääntöisesti helpoin tapa täyttää talousveden laatua koskeva tiedottamisvelvoite on kertoa asiakkaille, että laitoksen toimittaman talousveden laatutiedot löytyvät vesi.fi -palvelusta ja lisätä laskuun suoralinkki vesi.fi:hin oman laitoksen tietoihin. Vesi.fi:n kautta laitos saa hoidetuksi sekä viimeisimmän näytteen tulosten, että laatuvaatimusten täyttymisen vuosiyhteenvedon tiedottamisen. Tiedottamisvelvoite koskee kaikkia niitä toimijoita, jotka terveydensuojeluviranomainen on määritellyt kuuluvaksi ns. "ison talousvesiasetuksen (1352/2015)" mukaisiin laitoksiin. Koska vuosiyhteenvetotaulukko on tulossa Vesi.fi -palveluun? Syken ylläpitämään Vesi.fi -palveluun on tekeillä sanallinen vuosiyhteenveto, mutta se on viivästynyt teknisistä syistä. Haasteita on tuonut eri tietojärjestelmissä olevien tietojen yhdistäminen. Ominaisuus on tulossa nyt käyttöön. Tietoja ei kuitenkaan ole saatu järjestelmään takautuvasti, joten tiedot näkyvät ensimmäisen kerran vuoden 2025 osalta. Tieto näkyy tunnusluvuissa yhteenvetomuodossa sekä tarkemmat tiedot ylittyvistä muuttujista ovat näkyvillä vedenjakelualueittaisissa tiedoissa. Tiedon voi ennen tämän toiminnallisuuden valmistumista ilmoittaa laitoksen omalla nettisivulla. Laitos voi myös itse lisätä tiedon vesi.fi-palveluun omalle laitoskohtaiselle sivulleen. Lisääminen tapahtuu Vesihuollon tietojärjestelmän (Veeti) kautta kohdasta organisaation tiedot > Vesihuoltolaitoksen kuvaukset. Kolmantena vaihtoehtoa on tiedottaa asiasta muun suoran tiedottamisen yhteydessä esim. laskun tai tiedotteen avulla.   Kysymyksiä asiakkaan suorasta tiedottamisesta Mitä tarkoitetaan talousveden käyttömaksulla? Käyttömaksu on maksu, joka laskutetaan kuluttajalta ja jonka suuruus määräytyy vesimäärän (talousvesi + jätevesi) mukaan. Perusmaksu on summa, joka laskutetaan kuluttajalta jokaisen laskun yhteydessä (mahdollinen mittarimaksu lasketaan lisäksi tähän taksaan). Käyttömaksu ja perusmaksu tulee ilmoittaa erillisinä esim. veden käyttömaksu on x €/m3 eli y €/l. Veden perusmaksu on €/vuosi (tai esim. 6 kk, jos laskutuskausi on lyhyempi). Jos laitoksella on yksi yhteinen käyttömaksu talousveden ja jäteveden osalta, niin laitoksen tulee itse arvioida kuinka suuri osuus käyttömaksusta kohdistuu talousveteen.  Tiedottamisvelvollisuus koskee vain talousvettä koskevia taksoja. Asetus vaatii tiedottamaan talousvedenkäytöstä asiakaskohtaisesti ja kertomaan vertailun vastaavien asiakkaiden keskimääräiseen kulutukseen. Verrataanko siis kulutusta Motivan kyselytutkimuksen tietoihin? Vertailu tehdään asiakastyyppien mukaan (omakotitalo, rivitalo, kerrostalo). Muille asiakastyypeille ei tarvitse tiedottaa vertailutietoa vastaavien asiakkaiden keskimääräiseen kulutukseen. Näiden mallikiinteistöjen vertailutietoina voidaan käyttää vesihuollon tietojärjestelmässä (Veeti) ja Vesilaitosyhdistyksen taksalaskelmassa käytettyjä vertailutietoja. Nämä löytyvät ohjeessa olevasta taulukosta. Vertailutietoa ei siis tarvitse räätälöidä henkilömäärän mukaan esim. Motivan kyselytutkimuksen litraa/hlö/vrk -tiedoilla. Onko vapaa-ajan asutukselle vedenkulutuksen asiakastyyppikohtaista vertailutietoa? Toistaiseksi vedenkulutukselle ei ole saatavilla vertailutietoa vapaa-ajan asunnolle. Vapaa-ajan asunnon käyttöaste ja varustelutaso vaihtelevat niin paljon, että esimerkkikohteen arviointi olisi hankalaa. Vertailua ei tarvitse tehdä kuin omakotitalolle, rivitalolle ja kerrostalolle. Riittääkö asiakkaiden tiedottaminen sähköisen järjestelmän esim. asiakassovelluksen kautta, jos sieltä löytyvät vaaditut tiedot? Kyllä riittää. Tietoa voi toimittaa monella eri tavalla: Tiedot voi toimittaa asiakkaalle esimerkiksi laskun yhteydessä tai matkapuhelinsovelluksen tai vastaavan asiakaspalvelujärjestelmän kautta. Tiedot voi toimittaa myös asiakkaille erikseen lähetettävällä tiedotteella tai asiakaskirjeellä. Laitoksen tulee tiedottaa, että asiakaskohtaiset kulutustiedot ovat saatavilla asiakassovelluksesta. Samoin pitää tiedottaa, että mikäli asiakas ei käytä sovellusta, niin asiakaskohtaiset tiedot saa pyytämällä vesihuoltolaitokselta. Tällöin tiedot tulee toimittaa asiakkaalle muulla tavalla (esim. paperisena versiona). Vesihuoltolaitoksen on tärkeää varmistaa, että tiedotuskanavat ovat helposti saatavilla ja asiakkaiden käytettävissä. Onko tämän tyyppisiä asiakastietoja mahdollista toimittaa asiakkaille sähköisesti sähköpostiin ja jos on, niin vaaditaanko tällöin asiakkailta erillistä suostumusta sähköiseen asiakasviestintään? Sähköposti voi olla yksi tiedottamistavoista. Asiakkailta ei tarvita tässä tapauksessa erillistä suostumusta sähköiseen tiedottamiseen. Henkilötietojen käsittelyn osalta laitos rekisterinpitäjänä on kuitenkin velvollinen arvioimaan henkilötietojen käsittelyn riskit ja toimintatavat, mukaan lukien turvallisuus. Tarkempia tietoja: Tietosuojalaki; https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/1050 Tietosuoja-asetus (EU) 2016/679; https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2016/679 Kuinka paljon asiakkaan suoran tiedottamisen toteutus maksaa? Vesihuoltolaitosten tiedottamiseen käytettävien toteutustapojen hinnat vaihtelevat toimittajasta riippuen. Tarkempien hintatietojen saamiseksi suositellaan keskustelemaan oman järjestelmä/laskutustoimittajan kanssa.   Muita kysymyksiä Tukkuvesiyhtiö ottaa vesinäytteet kaikkien asiakkaidensa verkostoista (kunnallinen laitos, vesiosuuskunnat). Kuka on velvollinen laittamaan vesinäytetulokset vesi.fi -palveluun? Vesi.fi-palveluun on luotu toiminto, joka helpottaa laitosten laatutietojen julkistamista. Tiedot sivuille tulevat suoraan terveydensuojeluviranomaisten käytössä olevasta VATI-järjestelmästä laitokselle tehdyn valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Kannattaa käydä katsomassa vesi.fi-palvelussa, miten laitoksenne tiedot näkyvät. Mikäli vesinäytetulokset eivät näy vesi.fi-palvelussa, niin ole yhteydessä terveydensuojeluviranomaiseen.   Jos vesilaitos julkaisee vesinäytetulosten testausselosteen verkkosivuillaan, niin tuleeko siitä poistaa henkilötiedot? Mikäli testausselosteita julkaisee verkkosivuilla, tulee niistä poistaa yksityishenkilöiden henkilötiedot (esimerkiksi nimi ja osoite). Tietojen julkaisussa on noudatettava tietosuojaperiaatteita: https://tietosuoja.fi/tietosuojaperiaatteet.  Jos näytteenottopiste on poistettava tietosuojaperiaatteiden mukaisesti, tulee huomioida, että näyte tulee jollakin muulla tavalla kohdistaa oikealle vedenjakelualueelle. Lisäksi tulee noudattaa laboratorion ohjeistusta testausselosteiden julkaisemisessa.   Näkyykö vesi.fi-palvelussa näytteenottopisteiden osoitteet?  Ei näy. Vesi.fi-palvelussa näkyy vain näytteenottotulokset vedenjakelualueittain." ["post_title"]=> string(80) "Tietokortti vesihuollon pyytämättä tiedottaminen -tiedottamisvelvollisuudesta" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(76) "tietokortti-vesihuollon-pyytamatta-tiedottaminen-tiedottamisvelvollisuudesta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2025-12-02 10:49:02" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2025-12-02 08:49:02" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4191" ["menu_order"]=> int(52) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [9]=> object(WP_Post)#14395 (24) { ["ID"]=> int(4014) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2025-01-31 16:39:02" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-01-31 14:39:02" ["post_content"]=> string(359) "Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaavat karttatasot ovat julkaistu Paikkatietoikkunassa. Kasvittumisaste-muuttujan valmiit laskentatulokset ja luokittelun luotettavuutta kuvaavat taustamuuttujat julkaistaan vesien- ja merenhoidon tietojärjestelmä Pisarassa, jossa ne toimivat neljännen vesienhoitokauden ekologisen tilan luokittelussa apumuuttujana." ["post_title"]=> string(93) "Koneoppimispohjaiseen ilmakuvatulkintaan perustuva järvien vesikasvillisuuden tilanarviointi" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(92) "koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2025-01-31 16:39:02" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2025-01-31 14:39:02" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4014" ["menu_order"]=> int(70) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [10]=> object(WP_Post)#14396 (24) { ["ID"]=> int(3993) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2025-01-20 15:03:06" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-01-20 13:03:06" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(43) "Handbok för vattenhushållningsdisponenter" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(41) "handbok-for-vattenhushallningsdisponenter" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2025-01-20 15:03:06" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2025-01-20 13:03:06" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3993" ["menu_order"]=> int(73) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [11]=> object(WP_Post)#14397 (24) { ["ID"]=> int(3977) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2024-12-04 08:36:27" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-12-04 06:36:27" ["post_content"]=> string(569) "Yhdistetyn kuivuusindeksin etu on, että sillä saadaan yhdellä katsauksella yleiskuva meteorologisesta (sadanta) ja hydrologisesta (maankosteus ja valunta) kuivuustilanteesta. Indeksi validoitiin perustuen saatavilla olevaan aineistoon kuivuuden aiheuttamista suorista tai epäsuorista vahingoista. Yleispiirteisen validoinnin perusteella indeksin varoittaessa kuivuudesta, myös todennäköisyys satotappioille, kuivuneille kaivoille ja maastopaloille kasvaa. Todennäköisyys vahingoille on sitä suurempi mitä vakavammasta kuivuusluokasta indeksin mukaan on kyse." ["post_title"]=> string(43) "Yhdistetyn kuivuusindeksin menetelmäkuvaus" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(42) "yhdistetyn-kuivuusindeksin-menetelmakuvaus" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-12-04 08:37:18" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-12-04 06:37:18" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3977" ["menu_order"]=> int(75) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [12]=> object(WP_Post)#14398 (24) { ["ID"]=> int(3971) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-17 19:14:30" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-17 17:14:30" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(70) "Reviderat förslag till områden med översvämningsrisk i Nyland 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(61) "reviderat-forslag-till-omraden-med-oversvamningsrisk-i-nyland" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-17 19:25:01" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-17 17:25:01" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3971" ["menu_order"]=> int(76) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [13]=> object(WP_Post)#14399 (24) { ["ID"]=> int(3926) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-11 17:32:56" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 15:32:56" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(150) "Sammandrag av responsen från samrådet, förslag till områden med översvämningsrisk i Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(138) "forslag-till-omraden-med-oversvamningsrisk-i-osterbotten-sodra-osterbotten-och-mellersta-osterbotten-sammandrag-av-responsen-fran-samradet" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 17:32:56" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 15:32:56" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3926" ["menu_order"]=> int(77) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [14]=> object(WP_Post)#14400 (24) { ["ID"]=> int(3924) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-11 17:30:33" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 15:30:33" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(118) "Reviderat förslag till områden med översvämningsrisk i Österbotten, Södraösterbotten och Mellersta Österbotten" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(109) "reviderat-forslag-till-omraden-med-oversvamningsrisk-i-osterbotten-sodraosterbotten-och-mellersta-osterbotten" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 17:41:28" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 15:41:28" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3924" ["menu_order"]=> int(78) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [15]=> object(WP_Post)#14401 (24) { ["ID"]=> int(3918) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-11 16:45:38" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:45:38" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(61) "Gulahus: Evttohus Lappi mearkkašahtti dulveriskaguovlun 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(59) "gulahus-evttohus-lappi-mearkkasahtti-dulveriskaguovlun-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 16:50:58" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:50:58" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3918" ["menu_order"]=> int(79) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [16]=> object(WP_Post)#14402 (24) { ["ID"]=> int(3916) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-11 16:43:13" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:43:13" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(69) "Kuultõs: Eʹtǩǩõs Lappi miârkteeʹjen tuʹlvvriskkvuʹvdden 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(89) "kuultos-e%ca%b9t%c7%a9%c7%a9os-lappi-miarktee%ca%b9jen-tu%ca%b9lvvriskkvu%ca%b9vdden-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 16:43:13" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:43:13" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3916" ["menu_order"]=> int(80) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [17]=> object(WP_Post)#14403 (24) { ["ID"]=> int(3914) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-11 16:32:00" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:32:00" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(69) "Kulluuttâs: Iävtuttâs Laapi merhâšittee tulveriskâkuávlun 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(61) "kulluuttas-iavtuttas-laapi-merhasittee-tulveriskakuavlun-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 16:59:59" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:59:59" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3914" ["menu_order"]=> int(81) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [18]=> object(WP_Post)#14404 (24) { ["ID"]=> int(3911) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-11 16:27:03" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:27:03" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(62) "Kuulutus: Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(60) "kuulutus-ehdotus-lapin-merkittaviksi-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 16:27:30" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:27:30" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3911" ["menu_order"]=> int(82) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [19]=> object(WP_Post)#14405 (24) { ["ID"]=> int(3904) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-11 16:24:14" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:24:14" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(47) "Ehdotus Lapin maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(47) "ehdotus-lapin-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 16:24:14" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:24:14" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3904" ["menu_order"]=> int(83) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [20]=> object(WP_Post)#14406 (24) { ["ID"]=> int(3897) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-11 11:39:14" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 09:39:14" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(59) "Eʹtǩǩõs Lappi mäddkååʹdd tuʹlvvriskkvuʹvdden 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(79) "e%ca%b9t%c7%a9%c7%a9os-lappi-maddkaa%ca%b9dd-tu%ca%b9lvvriskkvu%ca%b9vdden-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 16:01:51" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:01:51" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3897" ["menu_order"]=> int(85) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [21]=> object(WP_Post)#14407 (24) { ["ID"]=> int(3890) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-11 10:52:16" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 08:52:16" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(54) "Iävtuttâs Laapi eennâmkode tulveriskâkuávlun 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(44) "iavtuttas-laapi-eennamkode-tulveriskakuavlun" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 16:03:34" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:03:34" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3890" ["menu_order"]=> int(86) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [22]=> object(WP_Post)#14408 (24) { ["ID"]=> int(3884) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-11 10:43:51" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 08:43:51" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(48) "Evttohus Lappi eanangotti dulveriskaguovlun 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(43) "evttohus-lappi-eanangotti-dulveriskaguovlun" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 16:05:19" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 14:05:19" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3884" ["menu_order"]=> int(87) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [23]=> object(WP_Post)#14409 (24) { ["ID"]=> int(3875) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-04 17:15:56" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-04 15:15:56" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(81) "Reviderat förslag till områden med översvämningsrisk i Kymmenedalens landskap" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(77) "reviderat-forslag-till-omraden-med-oversvamningsrisk-i-kymmenedalens-landskap" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-04 17:15:56" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-04 15:15:56" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3875" ["menu_order"]=> int(88) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [24]=> object(WP_Post)#14410 (24) { ["ID"]=> int(3871) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-04 17:11:04" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-04 15:11:04" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(112) "Sammandrag av responsen från samrådet, förslag till områden med översvämningsrisk i Kymmenedalens landskap" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(105) "forslag-till-omraden-med-oversvamningsrisk-i-kymmenedalens-landskap-sammandrag-av-responsen-fran-samradet" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-04 17:11:04" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-04 15:11:04" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3871" ["menu_order"]=> int(89) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [25]=> object(WP_Post)#14411 (24) { ["ID"]=> int(3864) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-04 11:15:06" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-04 09:15:06" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(85) "Tarkistettu ehdotus Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(85) "tarkistettu-ehdotus-varsinais-suomen-ja-satakunnan-maakuntien-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-12 00:06:12" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 22:06:12" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3864" ["menu_order"]=> int(90) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [26]=> object(WP_Post)#14412 (24) { ["ID"]=> int(3862) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-04 01:05:52" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-03 23:05:52" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(70) "Tarkistettu ehdotus Pohjois-Karjalan maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(70) "tarkistettu-ehdotus-pohjois-karjalan-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-12 00:00:20" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 22:00:20" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3862" ["menu_order"]=> int(91) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [27]=> object(WP_Post)#14413 (24) { ["ID"]=> int(3857) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-04 00:57:23" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-03 22:57:23" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(77) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Pohjois-Karjalan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(80) "ehdotus-pohjois-karjalan-tulvariskialueiksi-2014-yhteenveto-kuulemispalautteesta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-04 00:57:23" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-03 22:57:23" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3857" ["menu_order"]=> int(92) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [28]=> object(WP_Post)#14414 (24) { ["ID"]=> int(3853) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-01 14:54:55" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 12:54:55" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(70) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Uudenmaan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(69) "ehdotus-uudenmaan-tulvariskialueiksi-2014-kooste-kuulemispalautteesta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-01 15:12:01" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 13:12:01" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3853" ["menu_order"]=> int(93) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [29]=> object(WP_Post)#14415 (24) { ["ID"]=> int(3838) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-01 13:44:46" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 11:44:46" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(83) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Etelä-Savon maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(94) "ehdotus-etela-savon-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024-yhteenveto-lausunnoista-ja-kannanotoista" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-01 13:44:46" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 11:44:46" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3838" ["menu_order"]=> int(94) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [30]=> object(WP_Post)#14416 (24) { ["ID"]=> int(3835) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-01 13:40:08" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 11:40:08" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(121) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(126) "ehdotus-pohjanmaan-etela-pohjanmaan-ja-keski-pohjanmaan-maakuntien-tulvariskialueiksi-yhteenveto-lausunnoista-ja-kannanotoista" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-01 13:42:37" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 11:42:37" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3835" ["menu_order"]=> int(95) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [31]=> object(WP_Post)#14417 (24) { ["ID"]=> int(3827) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-01 13:37:40" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 11:37:40" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(102) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(109) "ehdotus-varsinais-suomen-ja-satakunnan-maakuntien-tulvariskialueiksi-yhteenveto-lausunnoista-ja-kannanotoista" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-01 15:12:25" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 13:12:25" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3827" ["menu_order"]=> int(96) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [32]=> object(WP_Post)#14418 (24) { ["ID"]=> int(3825) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-01 13:11:37" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 11:11:37" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(104) "Tarkistettu ehdotus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(102) "tarkistettu-ehdotus-pohjanmaan-etela-pohjanmaan-ja-keski-pohjanmaan-maakuntien-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-05 23:13:17" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-05 21:13:17" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3825" ["menu_order"]=> int(97) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [33]=> object(WP_Post)#14419 (24) { ["ID"]=> int(3823) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-01 13:07:00" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 11:07:00" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(66) "Tarkistettu ehdotus Etelä-Savon maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(65) "tarkistettu-ehdotus-etela-savon-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-01 13:07:00" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 11:07:00" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3823" ["menu_order"]=> int(98) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [34]=> object(WP_Post)#14420 (24) { ["ID"]=> int(3817) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-11-01 13:02:56" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 11:02:56" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(63) "Tarkistettu ehdotus Uudenmaan maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(63) "tarkistettu-ehdotus-uudenmaan-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-01 13:02:56" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 11:02:56" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3817" ["menu_order"]=> int(99) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [35]=> object(WP_Post)#14421 (24) { ["ID"]=> int(3799) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 15:40:50" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:40:50" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(81) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Pirkanmaan maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(88) "ehdotus-pirkanmaan-maakunnan-tulvariskialueiksi-yhteenveto-lausunnoista-ja-kannanotoista" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 23:58:41" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 21:58:41" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3799" ["menu_order"]=> int(101) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [36]=> object(WP_Post)#14422 (24) { ["ID"]=> int(3794) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 15:37:25" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:37:25" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(64) "Tarkistettu ehdotus Pirkanmaan maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(64) "tarkistettu-ehdotus-pirkanmaan-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-10-30 15:37:25" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:37:25" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3794" ["menu_order"]=> int(102) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [37]=> object(WP_Post)#14423 (24) { ["ID"]=> int(3791) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 15:28:07" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:28:07" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(67) "Tarkistettu ehdotus Pohjois-Savon maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(67) "tarkistettu-ehdotus-pohjois-savon-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-10-30 15:28:07" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:28:07" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3791" ["menu_order"]=> int(103) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [38]=> object(WP_Post)#14424 (24) { ["ID"]=> int(3787) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 15:25:01" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:25:01" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(72) "Tarkistettu ehdotus Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(72) "tarkistettu-ehdotus-pohjois-pohjanmaan-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-10-30 15:25:01" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:25:01" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3787" ["menu_order"]=> int(104) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [39]=> object(WP_Post)#14425 (24) { ["ID"]=> int(3783) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 15:21:48" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:21:48" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(70) "Tarkistettu ehdotus Päijät-Hämeen maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(67) "tarkistettu-ehdotus-paijat-hameen-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-10-30 15:21:48" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:21:48" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3783" ["menu_order"]=> int(105) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [40]=> object(WP_Post)#14426 (24) { ["ID"]=> int(3778) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 15:16:43" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:16:43" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(59) "Tarkistettu ehdotus Lapin maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(59) "tarkistettu-ehdotus-lapin-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-10-30 15:16:43" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:16:43" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3778" ["menu_order"]=> int(106) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [41]=> object(WP_Post)#14427 (24) { ["ID"]=> int(3774) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 15:12:53" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:12:53" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(66) "Tarkistettu ehdotus Kymenlaakson maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(66) "tarkistettu-ehdotus-kymenlaakson-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-10-30 15:12:53" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:12:53" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3774" ["menu_order"]=> int(107) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [42]=> object(WP_Post)#14428 (24) { ["ID"]=> int(3770) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 15:06:29" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:06:29" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(66) "Tarkistettu ehdotus Keski-Suomen maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(66) "tarkistettu-ehdotus-keski-suomen-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 23:55:43" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 21:55:43" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3770" ["menu_order"]=> int(108) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [43]=> object(WP_Post)#14429 (24) { ["ID"]=> int(3763) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 14:59:17" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 12:59:17" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(51) "Tarkistettu ehdotus Kainuun tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(51) "tarkistettu-ehdotus-kainuun-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-10-30 14:59:17" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 12:59:17" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3763" ["menu_order"]=> int(109) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [44]=> object(WP_Post)#14430 (24) { ["ID"]=> int(3766) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 15:03:03" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:03:03" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(67) "Tarkistettu ehdotus Kanta-Hämeen maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(66) "tarkistettu-ehdotus-kanta-hameen-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-01 13:59:20" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 11:59:20" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3766" ["menu_order"]=> int(110) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [45]=> object(WP_Post)#14431 (24) { ["ID"]=> int(3749) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 14:53:35" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 12:53:35" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(69) "Tarkistettu ehdotus Etelä-Karjalan maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(68) "tarkistettu-ehdotus-etela-karjalan-maakunnan-tulvariskialueiksi-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 23:54:41" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 21:54:41" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3749" ["menu_order"]=> int(111) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [46]=> object(WP_Post)#14432 (24) { ["ID"]=> int(3746) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 14:29:21" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 12:29:21" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(74) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Pohjois-Savon tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(77) "ehdotus-pohjois-savon-tulvariskialueiksi-2024-yhteenveto-kuulemispalautteesta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-10-30 14:29:21" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 12:29:21" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3746" ["menu_order"]=> int(112) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [47]=> object(WP_Post)#14433 (24) { ["ID"]=> int(3743) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 14:25:11" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 12:25:11" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(94) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Pohjois-Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(87) "ehdotus-pohjois-pohjanmaan-merkittaviksi-tulvariskialueiksi-2024-lausuntojen-yhteenveto" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-01 14:47:34" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 12:47:34" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3743" ["menu_order"]=> int(113) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [48]=> object(WP_Post)#14434 (24) { ["ID"]=> int(3740) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 14:21:21" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 12:21:21" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(76) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Lapin maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(80) "ehdotus-lapin-alueen-merkittaviksi-tulvariskialueiksi-palautekooste-ja-vastineet" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-10-30 15:19:25" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 13:19:25" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3740" ["menu_order"]=> int(114) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [49]=> object(WP_Post)#14435 (24) { ["ID"]=> int(3736) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 14:17:45" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 12:17:45" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(98) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Keski-Suomen maakunnan merkittäviksi tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(119) "ehdotus-keski-suomen-maakunnan-merkittaviksi-tulvariskialueiksi-yhteenveto-kuulemispalautteesta-kolmas-suunnittelukausi" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-01 14:06:36" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 12:06:36" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3736" ["menu_order"]=> int(115) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [50]=> object(WP_Post)#14436 (24) { ["ID"]=> int(3732) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 14:10:47" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 12:10:47" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(92) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan tulvariskialueiksi 2014" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(89) "ehdotus-kymenlaakson-ja-etela-karjalan-tulvariskialueiksi-yhteenveto-kuulemispalautteesta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-01 14:05:49" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 12:05:49" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3732" ["menu_order"]=> int(116) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [51]=> object(WP_Post)#14437 (24) { ["ID"]=> int(3730) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 14:05:12" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 12:05:12" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(78) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Kainuun maakunnan tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(87) "yhteenveto-ehdotuksesta-kainuun-merkittaviksi-tulvariskialueiksi-saaduista-lausunnoista" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-01 14:03:27" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 12:03:27" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3730" ["menu_order"]=> int(117) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [52]=> object(WP_Post)#14438 (24) { ["ID"]=> int(3720) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-30 13:53:12" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-30 11:53:12" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(98) "Kooste kuulemispalautteesta, ehdotus Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien tulvariskialueiksi 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(102) "yhteenveto-ehdotuksesta-kanta-ja-paijat-hameen-merkittaviksi-tulvariskialueiksi-saaduista-lausunnoista" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-01 14:01:31" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-01 12:01:31" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3720" ["menu_order"]=> int(118) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [53]=> object(WP_Post)#14439 (24) { ["ID"]=> int(3533) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-05-15 09:21:40" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-05-15 06:21:40" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(52) "Saimaan tulva- ja kuivuusvahinkoarvioiden yhteenveto" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(51) "saimaan-tulva-ja-kuivuusvahinkoarvioiden-yhteenveto" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-04 08:27:47" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-04 06:27:47" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3533" ["menu_order"]=> int(140) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [54]=> object(WP_Post)#14440 (24) { ["ID"]=> int(3478) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-03-14 18:08:54" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-03-14 16:08:54" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(78) "Tuʹlvvriiski vaaldšemplaan da pirrõsčiõlǥtõõzz valmštõõllmõš 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(75) "tu%ca%b9lvvriiski-vaaldsemplaan-da-pirrosciol%c7%a5toozz-valmstoollmos-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 10:30:34" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 08:30:34" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3478" ["menu_order"]=> int(144) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [55]=> object(WP_Post)#14441 (24) { ["ID"]=> int(3475) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-03-14 18:06:14" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-03-14 16:06:14" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(78) "Tulveriiskâi haldâšemvuávám já pirâsčielgiittâs valmâštâllâm 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(65) "tulveriiskai-haldasemvuavam-ja-pirascielgiittas-valmastallam-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 10:30:59" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 08:30:59" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3475" ["menu_order"]=> int(145) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [56]=> object(WP_Post)#14442 (24) { ["ID"]=> int(3470) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-03-14 18:02:17" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-03-14 16:02:17" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(71) "Dulveriskkaid hálddašanplána ja birasčilgehusa válmmaštallan 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(65) "dulveriskkaid-halddasanplana-ja-birascilgehusa-valmmastallan-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-11-11 10:31:33" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-11-11 08:31:33" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3470" ["menu_order"]=> int(146) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [57]=> object(WP_Post)#14443 (24) { ["ID"]=> int(3462) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-03-11 17:12:28" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-03-11 15:12:28" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(84) "Beredning av planen för hantering av översvämningsrisker och miljörapporten 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(80) "beredning-av-planen-for-hantering-av-oversvamningsrisker-och-miljorapporten-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-03-11 17:12:28" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-03-11 15:12:28" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3462" ["menu_order"]=> int(147) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [58]=> object(WP_Post)#14444 (24) { ["ID"]=> int(3456) ["post_author"]=> string(1) "7" ["post_date"]=> string(19) "2024-03-11 17:08:58" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-03-11 15:08:58" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(75) "Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu 2024" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(73) "tulvariskien-hallintasuunnitelman-ja-ymparistoselostuksen-valmistelu-2024" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-03-11 17:13:56" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-03-11 15:13:56" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3456" ["menu_order"]=> int(148) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [59]=> object(WP_Post)#14445 (24) { ["ID"]=> int(3402) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2024-02-13 09:40:43" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-02-13 07:40:43" ["post_content"]=> string(1512) "Opas on tarkoitettu vesienhoidon luonnonmukaisista ratkaisuista kiinnostuneille toimijoille, päättäjille sekä toimien rahoittajille. Toimenpiteistä on kuvattu yleisiä suuntaviivoja ja reunaehtoja ja esimerkein on tuotu esiin kokemuksia ja kehittämisajatuksia. Jokaisesta teemasta on linkkejä lisätietoihin ja syvempään materiaaliin siitä kiinnostuneille. Toivomme oppaan toimivan kurkistusikkunana luonnonmukaisiin vesienhoidon ratkaisuihin ja innostavan kokeilemaan. Opasta on tarkoitus täydentää sitä mukaa kun tietoa karttuu lisää. Kokemuksia on koottu Vesijärven alueen lisäksi Uudenmaan Hiidenvedellä ja Enäjärvellä, Satakunnassa Köyliönjärvellä ja Yläneenjokivarressa sekä Skånessa Immeln-järvellä osana vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta vesistöissä ja niiden valuma-alueilla. Opas on laadittu suomeksi ja ruotsiksi osana Hola Lake II – Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen II (Holistic Approach in Lake Restoration) -hanketta, joka oli vuosina 2022–2023 toiminut järven kokonaisvaltaisen hoidon yhteistyöhanke Suomessa ja Ruotsissa. Hankkeen koordinaattorina on toiminut Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö (Leader Etpähä ry ja Päijänne-Leader ry.), ja kumppaneina ovat Suomessa Pyhäjärvi-instituutti (Leader Pyhäjärviseutu ry ja Jokivarsikumppanit ry) ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (Leader Ykkösakseli ry), sekä Ruotsissa Osbyn kunta (Leader Skånes ESS)." ["post_title"]=> string(41) "Naturenliga lösningar inom vattenvården" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(39) "naturenliga-losningar-inom-vattenvarden" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-02-13 09:40:43" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-02-13 07:40:43" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3402" ["menu_order"]=> int(151) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [60]=> object(WP_Post)#14446 (24) { ["ID"]=> int(3187) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-11-02 09:17:13" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-11-02 07:17:13" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(88) "Tammelan Pyhäjärven säännöstelyä koskevat suositukset seurantakaudella 2022–2026" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(80) "tammelan-pyhajarven-saannostelya-koskevat-suositukset-seurantakaudella-2022-2026" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-11-02 09:17:13" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-11-02 07:17:13" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3187" ["menu_order"]=> int(175) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [61]=> object(WP_Post)#14447 (24) { ["ID"]=> int(3185) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-11-02 09:16:17" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-11-02 07:16:17" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(102) "Yhteenveto Tammelan Pyhäjärven vesistön käyttäjille suunnatuista kyselyistä vuosina 2022 ja 2017" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(96) "yhteenveto-tammelan-pyhajarven-vesiston-kayttajille-suunnatuista-kyselyista-vuosina-2022-ja-2017" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-11-02 09:16:17" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-11-02 07:16:17" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3185" ["menu_order"]=> int(176) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [62]=> object(WP_Post)#14448 (24) { ["ID"]=> int(3183) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-11-02 09:14:49" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-11-02 07:14:49" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(58) "Tammelan Pyhäjärven juoksutussääntö (ei saavutettava)" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(51) "tammelan-pyhajarven-juoksutussaanto-ei-saavutettava" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-11-02 09:14:49" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-11-02 07:14:49" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3183" ["menu_order"]=> int(177) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [63]=> object(WP_Post)#14449 (24) { ["ID"]=> int(3180) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-11-02 09:13:09" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-11-02 07:13:09" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(82) "Länsi-Suomen vesioikeuden päätös Tammelan Pyhäjärven säännöstelystä 1992" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(72) "lansi-suomen-vesioikeuden-paatos-tammelan-pyhajarven-saannostelysta-1992" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-11-02 09:13:30" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-11-02 07:13:30" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3180" ["menu_order"]=> int(178) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [64]=> object(WP_Post)#14450 (24) { ["ID"]=> int(2990) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-05 09:00:40" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-05 06:00:40" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(60) "Kuivuusvaara ja -haavoittuvuuskarttojen tuottaminen Suomessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(6) "2990-2" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-09-05 09:04:52" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-09-05 06:04:52" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2990" ["menu_order"]=> int(199) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [65]=> object(WP_Post)#14451 (24) { ["ID"]=> int(2913) ["post_author"]=> string(1) "8" ["post_date"]=> string(19) "2023-05-16 10:19:08" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-05-16 07:19:08" ["post_content"]=> string(926) "Esitteestä saat vinkkejä pohjavesien suojeluun niin kotisi pihapiirissä kuin lähiympäristössäsi. Tiesitkö esimerkiksi, että monet kasvinsuojeluaineet ovat maassa helposti kulkeutuvia ja erittäin hitaasti hajoavia. Siksi kaivon ympärille on syytä jättää kasvinsuojeluaineella käsittelemätön suojavyöhyke. Esite on laadittu 2015 Suomen vesilaitosyhdistyksen johdolla yhteistyössä pohjavesien suojelussa vaikuttavien toimijoiden kanssa. Hanketta on Vesilaitosyhdistyksen lisäksi rahoittanut Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Esitteet on päivitetty keväällä 2020. Esitteet ovat pdf-muodossa vapaasti käytettävissä. Esitteitä voi tulostaa tai painattaa jaettavaksi.

• Tarkkana siellä pohjavesialueella -esite kotitalouksille (vesilaitosyhdistys.fi)

" ["post_title"]=> string(42) "Pohjavesien suojelu kotitalouksissa -esite" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(41) "pohjavesien-suojelu-kotitalouksissa-esite" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-29 16:03:47" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-29 14:03:47" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2913" ["menu_order"]=> int(209) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [66]=> object(WP_Post)#14452 (24) { ["ID"]=> int(2710) ["post_author"]=> string(1) "1" ["post_date"]=> string(19) "2023-11-13 11:49:26" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-11-13 09:49:26" ["post_content"]=> string(9378) "Tulvariskien alustavat arvioinnit tarkistetaan kuuden vuoden välein alkaen vuodesta 2018. Kuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus järjestävät kunnille infotilaisuuden tulvariskien alustavasta arvioinnista ennen kutakin tarkistusvuotta. Koulutusmateriaalit ovat saatavilla Suomen ympäristökeskuksesta (esim. myös raporttipohja, ks. s-postiosoite alta). ELY-keskukset tukevat kuntia hulevesitulvariskien alustavassa arvioinnissa (ks. yhteyshenkilöt alta). Yksikään kunta ei ole nimennyt tulvariskien hallinnan ensimmäisellä (2011) eikä toisella (2018) suunnittelukaudella merkittävää hulevesien tulvariskialuetta.

• Aika tarkistaa hulevesitulvariskit kunnissa (Kuntaliitto 14.6.2024)
• Kuntien arvioitava hulevesitulvariskit alueellaan vuonna 2024 (Kuntaliitto 3.11.2023)
• Hulevesitulvariskien alustava arviointi kunnissa -webinaarit
  • Esitykset webinaarista 16.1.2024 ja 14.11.2023:
    • Miten arvioin hulevesitulvariskit? Roy Snellman, kehitysinsinööri, Syke
    • Hulevesitulvariskien arvioinnilta edellytetty menettely kunnassa. Paavo Taipale, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Kuntaliitto
    • Tietopohjaa alustavan arvioinnin tueksi. Mikko Sane, kehitysinsinööri, Syke
    • Yleispiirteinen hulevesitulvakartta, Mikko Huokuna, yli-insinööri, Syke
    • Hulevesitulvariskien systemaattinen arviointi ja tulosten hyödyntäminen Lahden kaupungissa. Juhani Järveläinen, hulevesi-insinööri, Lahden kaupunki
    • Kokemuksia hulevesitulvariskien arvioinnista ja näkymät tulevaisuuteen Oulun kaupungissa. Merja Talvitie, hulevesi-insinööri, Oulun kaupunki
• Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen 3. suunnittelukierroksella (kuntaliitto.fi)
• Hulevesitulvariskien hallinnan yhteyshenkilöt ELY-keskuksittain
• Hulevesitulvariskien hallinnan yhteyshenkilöt Sykessä: hulevesitulvat(at)syke.fi

Hulevesien tulvakartta auttaa kuntia riskien hallinnassa

Tulvakeskus on laatinut hulevesitulvista kartan. Se auttaa kuntia tunnistamaan sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit entistä paremmin. Uusi, koko Suomen kattava yleispiirteinen hulevesitulvakartta on julkaistu testipalvelussa 28.3.2024. Palvelun käyttö ei vaadi rekisteröitymistä. Lisätietoja (esim. käyttöehdot, dokumentointia ja paikkatietorajapinnat) palvelun yhteydessä.

• Yleispiirteinen hulevesitulvakartta (saatavilla myös vesi.fi:n tulvakartat-sivulta, jolta löytyvät myös vesistö- ja meritulvien tulvakartat, esim. meritulvakartta eri ilmastoskenaarioille)

Kartta kattaa kaikki Suomen taajama- ja asemakaavoitetut alueet (n. 70 000 km2). Se kuvaa taajamien mahdolliset hulevesitulvavaara-alueet kahdella eri sadetapahtumalla vuonna 2100 RCP8.5-ilmastoskenaariolla: tilastollisesti kerran sadassa vuodessa toistuvalla sadetapahtumalla (1/100a) 52 mm/h sekä vertailuksi tätäkin harvinaisemmalla sadetapahtumalla 80 mm/h. Laskenta-aika on kaksi tuntia. Laskenta tehdään 2x2 m ruutukoossa Syken kehittämällä pintavaluntamallilla. Sade tapahtuu ensimmäisen tunnin aikana. Sateena on sama ajasta riippuva sateen intensiteetti koko laskenta-alueelle. Kartalla on esitetty kunkin laskentasolun vesisyvyyden maksimi. Mallinnuksen lähtötietoina on käytetty mm. KM2-korkeusmallia, Maanpeite 2 m -aineistoa (sis. läpäisemättömät pinnat), maaperä-aineistoa sekä uomakorjaus-aineistoa. Epävarmuuksien huomiointi on keskeistä. Kartassa on merkittäviä virheitä esimerkiksi puuttuvien tierumpujen ja hulevesiputkien takia. Hulevesiviemäröinti on huomioitu vain käyttämällä rakennetulla alueella vakiohäviötä (mm/h). Rakennuskohtainen tarkastelu ei ole näin ollen mahdollista. Aikaisempaa vuonna 2018 julkaistua alustavaa hulevesitulvakarttaa tuotettiin n. 50 000 km2 alueelle. Tuolloin se pystyttiin tuottamaan sellaisille taajama- ja asemakaavoitetuille alueille, joille on käytettävissä KM2-korkeusmallia. 1/100a sateen lisäksi mallinnettiin tuolloin sadetapahtuma, mikä vastasi likimain Porissa vuonna 2007 koettua erittäin harvinaista sadetta. Alustava hulevesitulvakartta on saatavilla edelleen omassa karttapalvelussaan rekisteröityneille käyttäjille. Kunnilla oli aikaisemmin mahdollisuus tarkentaa rumpuja ja putkia kartalle. Vuoden 2018 alustavaa arviointia tukemaan tehtiin viisi korjauskierrosta. Yleispiirteistä hulevesitulvakarttaa varten kunnilla oli mahdollisuus tarkentaa tietoja syksyyn 2023 asti. Kartoitusta ennen toteutettiin myös käyttäjäkysely.

• Hulevesitulvakartta päivitetään vuoden 2023 aikana Tietopohjaa ilmastoviisaaseen maankäyttöön (TIIMA) -hankkeessa
• Miten alustavat hulevesitulvakartat on laadittu, miten ne ovat saatavilla ja miten voit korjata niitä? (pdf)
• Hulevesien tulvakartta auttaa kuntia riskien hallinnassa, sis. myös mm. kehitysnäkymiä (Vesitalous-lehti 2/2021)
• Hulevesien tulvakartta auttaa kuntia riskien hallinnassa (Vesikirje 3/2018)
• Hulevesitulvariskien alustava arviointi tulvamallinnuksen tuloksia hyödyntäen (Gustafsson Jannina 2018)
• Näin käytät alustavien hulevesitulvakarttojen karttapalvelua (video)
• Näin korjaat ja täydennät alustavan hulevesitulvakartan rumputietoja (video)
• Alustavan hulevesitulvakartan käyttölupa ja vastuut (pdf)
• Hulevesitulvariskien hallinnan yhteyshenkilöiden henkilötietojen käsittelyä koskeva tiedonanto (pdf)

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:n artikkelit: Hulevesien aiheuttamat tulvariskit Tulvariskien hallinnan indikaattorit" ["post_title"]=> string(39) "Hulevesitulvariskien alustava arviointi" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(39) "hulevesitulvariskien-alustava-arviointi" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-08-02 15:23:45" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-08-02 12:23:45" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2710" ["menu_order"]=> int(236) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [67]=> object(WP_Post)#14453 (24) { ["ID"]=> int(2707) ["post_author"]=> string(1) "1" ["post_date"]=> string(19) "2023-03-30 10:52:36" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-03-30 07:52:36" ["post_content"]=> string(21290) "Tulvariskien hallinnan tavoite on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahinkoja ja edistää varautumista tulviin. Tavoitteiden toteutumista voidaan seurata indikaattoreiden avulla. Ne osoittavat, kuinka hyvin tulvariskien hallinnassa on onnistuttu. Tulvariskien kehittymistä kuvaavilla indikaattoreilla seurataan yhtäältä vesistö- ja merivesitulvien ja toisaalta taajamien hulevesitulvien kehittymistä. Indikaattoreita käytetään esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeutumisen seurannassa (esim. ilmastovuosikertomus), valtion talousarvioesityksissä luonnonvaratalouden tunnuslukuna, kestävän kehityksen asuminen ja yhdyskunnat -indikaattorikorissa sekä muissa raportoinneissa. Arvot päivitetään vuosittain alkuvuodesta.

Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla

Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla kuvaa tulvavaarassa olevien asukkaiden määrää harvinaisella tulvalla (tilastollinen toistuvuus 1 %, 1/100a, paitsi jos merkittävyyden aiheuttaa joku muu tulvatyyppi kuin avovesitilanteen tulva, esim. jäistä aiheutuva tulva). Seurannassa huomioidaan ne asukkaat, jotka ovat suorassa tulvariskissä (rakennus sijaitsee tulvavaara-alueella). Indikaattori on vain vesistö- ja meritulville. [caption id="attachment_4695" align="alignnone" width="1653"] Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla harvinaisella tulvalla.[/caption]   Pitkän aikavälin kehitys: Neutraali. Tulvavaara otetaan nykyään rakentamisessa huomioon melko hyvin. Olemassa oleva rakennuskanta poistuu kuitenkin alueilta hitaasti, joten muutokset vievät aikaa. Toisaalta valmistuneet tulvariskien hallinnan toimenpiteet saattavat pienentää asukkaiden määrää. Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Asukasmäärä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla tulvakarttojen valmistumisesta (2013) lähtien. Vuonna 2021 sitä pienensi Kittilään valmistuneet tulvapenkereet ja vuonna 2024 neljän merkittävän tulvariskialueen poistuminen valmistuneiden toimenpiteiden ja tarkentuneiden tulvakartoituksien myötä. Edelleen vuonna 2025 lukemaa pienensi huomattavasti useamman tulvavaarakartan päivittymisen myötä saatu tarkempi tietopohja. Ilmajoki-Seinäjoella asukkaita ei enää uuden kartoituksen myötä ole tulvavaarassa 1/100a-tulvalla. Tornion uuden jääpatotulvavaarakartoituksen mukaan asukkaita on aikaisempaa vähemmän tulvavaarassa. Indikaattorissa tarkastellun rannikkoalueen nykyisen meritulvariskin pieneneminen vaikutti myös lukemiin (raportti julkaistaan alkuvuonna 2026). Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tavoitteena on vähentää tai pitää nykyisellä tasolla asukkaiden määrää tulvariskialueilla. Asukasmäärät ovat paikoitellen hiukan nousseet, johtuen mm. merkittävien tulvariskialueiden uudelleenarvioinnista vuoden 2018 lopussa, jolloin kaksi aluetta jätettiin nimeämättä sekä kolme uutta nimettiin ja parin alueen rajoja hieman muutettiin. Vuosien 2013 arviot perustuvat aikaisempiin 21 merkittävään tulvariskialueeseen, vuodesta 2018 lähtien 22 alueeseen. Vuonna 2024 merkittävän tulvariskialueen kriteerit eivät enää täyttyneet neljällä aiemmin nimetyllä alueella, ja alueita nimettiin 18 kpl. Nämä ovat nyt seurannassa seuraavaan uudelleen arviointiin vuoteen 2029 saakka. Kasvaneet asukasmäärät voivat johtua tietojen perustana olevan rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen päivittämisestä. Pieniä tarkistuksia vanhentuneisiin tietoihin on tehty joinain vuosina joillain alueilla, esim. rantojen täyttöjen takia. Tulvasuojausten valmistumisen myötä asukasmäärä on hieman laskenut joillain alueilla (esim. Helsingin Vartiokylänlahti ja Kittilä). Vuoden 2013 pieni lukema selittyy sillä, että kaikilta merkittäviltä alueilta ei vielä tuolloin ollut tarkkoja tulvakarttoja saatavilla. Alueellisesti kasvaneet lukuarvot voivat osoittaa enemmänkin tulvakarttojen päivitysten tarpeellisuutta kuin tulvariskialueen asukasmäärän kasvua. Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden myötä tulvariskien ja asukkaiden määrän tulvariskialueilla tulisi vähitellen vähentyä. Esimerkiksi uusia asuinrakennuksia ei enää juurikaan rakenneta tulvavaara-alueille, tai jos rakennetaan, tulvavaara otetaan huomioon muuten, esim. korottamalla tai rakentamalla alin kerros mahdollisimman vähän haavoittuvaksi. Olemassa olevaa rakennuskantaa ei kuitenkaan juuri poistu näiltä alueilta, joten kehitys näkyy vasta hyvin pitkällä aikavälillä. Lisäksi, osa toimenpiteistä on luonteeltaan sellaisia, että ne eivät vaikuta indikaattorin arvoon vaikka parantavatkin tulvariskien hallintaa (esim. asukkaiden tulvatietoisuus, tarvittaessa toteutettavat tulvasuojelut ja toiminta tulvatilanteessa). Kuuden vuoden välein tapahtuva merkittävien tulvariskialueiden uudeellenarviointi ja nimeäminen voivat muuttaa indikaattorin arvoa reilustikin.

Huomioitavaa

Indikaattoreiden arvoihin sisältyy muutamia epävarmuuksia, jotka on hyvä ottaa huomioon niiden tulkinnassa. Seuraavat asiat voivat muuttaa indikaattoreiden arvoa:

• Tulvan todennäköisyyden tai haavoittuvuuden muuttuminen, esim. tulvariskien hallinnan toimenpiteiden kautta, ts. tulva-alue muuttuu tai asukasmäärä vähentyy/lisääntyy
• Kartoitusmenetelmien kehittyminen (esim. tarkemmat tulvakartat)
• Paikkatietoaineistojen, kuten rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) päivitys tai tulva-alueiden korjaus (esim. korjataan virheitä RHR:ssä tai tulva-alueissa. Jälkimmäiset voivat aiheutua esim. rakentamisen aikaisista montuista)
• Muutokset tulvakartoitetun alueen koossa/merkittävän tulvariskialueen rajauksessa (uudelleentarkastelut kuuden vuoden välein tulvariskilain mukaisesti)

Raakadata: (as.lkm / vuosi): 3182/2025, 5484/2024, 5947/2023; 5841/2022; 5731/2021; 5978/2020; 5872/2019; 5955/2018; 5843/2017; 5976/2016; 5943/2015; 5893/2014; 4857/2013

Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden toteutuminen

Valmistuneiden toimenpiteiden määrä kuvaa tulvariskien hallintasuunnitelmien ja niissä esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Hallintasuunnitelmissa ehdotetuille alueellisille toimenpiteille on arvioitu toteutusaikataulu ja niiden toteutumista seurataan vuosittain tulvatietojärjestelmästä käsin. Indikaattorilla arvioidaan toteutuneiden toimenpiteiden osuutta kaikista esitetyistä toimenpiteistä, jotka voivat valmistua. Indikaattori on vain vesistö- ja meritulville. Osa toimenpiteistä on luonteeltaan jatkuvia, kuten viranomaistyötä ja ylläpitoa, joissa ei ole valmistuvia vaiheita. Mukana indikaattorissa on käynnissä olevien toimenpiteiden osalta vain ne toimenpiteet, jotka on esitetty hyväksytyissä ja voimassa olevissa hallintasuunnitelmissa. Mikäli toimenpiteillä saadaan vastattua riskialueiden tavoitteisiin tulvariskin vähentämiseksi, ei aluetta enää jatkossa ole tarpeen nimetä merkittäväksi tulvariskialueeksi. [caption id="attachment_4778" align="alignnone" width="1653"] Valmistuneiden toimenpiteiden prosenttiosuus kaikista toimenpide-ehdotuksista, jotka voivat valmistua (oikean laidan asteikko). Kuvassa on lisäksi esitetty valmistuneiden (vihreällä), valmistuvien (punaisella) ja jatkuvien (harmaalla) toimenpiteiden kpl-määrät (vasemman laidan asteikko).[/caption]   Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on edennyt melko tasaisesti ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden aikana. Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetyistä toimenpiteistä suurin osa on suunniteltu toteutettavaksi vuoteen 2027 mennessä. Ensimmäiset tulvariskien hallinnan toimenpiteet valmistuivat jo ennen hallintasuunnitelmien hyväksymistä joulukuussa 2015. Vuoden 2025 aikana suunnitelmissa ehdotettuja toimenpiteitä oli valmistunut yli puolet 200 ei-jatkuvasta toimenpiteestä. Valmistumattomista toimenpiteistä hyvin usea on toteutuksessa tai selvityksessä. Lisäksi käynnissä on n. 300 jatkuvaa toimenpidettä, jotka eivät tule valmistumaan. Toimenpide-ehdotusten suunniteltu toteutusaikataulu vaihtelee, mutta suurin osa toimenpiteistä on tarkoitus aloittaa ja lopettaa vuoteen 2027 mennessä. Hallintasuunnitelmat tarkistetaan ja mahdollisille uusille alueille laaditaan suunnitelmat vuoden 2027 loppuun mennessä. Toimenpiteiden kokonaismäärä voi kasvaa, jolloin valmistuneiden toimenpiteiden osuus voi tilapäisesti vähentyä. Indikaattorin tavoite-arvo on kuitenkin 100 % eli kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen.

Maksetut tulvavahinkokorvaukset

Vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset kuvaa tulvista aiheutuneiden rakennus- ja irtaimistovahinkojen taloudellista suuruutta yksityishenkilöille. Vuoteen 2013 asti valtio maksoi korvaukset. Vuodesta 2014 korvaukset on maksettu koti- ja kiinteistövakuutukseen sisältyvän tulvaturvan kautta, joka on suurella osalla asukkaista, mutta korvaa vain poikkeuksellisista tulvista (n. 2 %, 1/50a) aiheutuvat vahingot. Tiedot saadaan vakuutusyhtiöltä kerran vuodessa Finanssiala ry:n kautta. Nykyisin saadaan vain maksettujen korvausten yhteissummat ja kappalemäärät vuosittain. Lisätietoja ja linkki aikaisemmin saatuihin tarkempiin tulvavahinkotilastoihin (sis. esim. tulvatyyppi, kunta ja ajankohta) vuosilta 1995-2005 on saatavilla sivulta Tulvavahinkojen korvaaminen (vesi.fi). [caption id="attachment_4835" align="alignnone" width="2180"] Maksetut tulvavahinkokorvaukset (pylväät, asteikko vas.) sekä korvattavien tapauksien määrät (viivat, asteikko oik.) vesistö-, meri- ja hulevesitulvista. Seuraavan vuoden tiedot voivat sisältää myös edelliseen vuoteen liittyviä maksettuja korvauksia, erityisesti silloin, kun tulvatapahtuma on sattunut loppuvuodesta. Esimerkiksi marraskuun 2024 Satakunnan tulvaan liittyviä korvaustietoja voi sisältyä vuoden 2025 lukemiin. Lähtökohtaisesti tiedot kohdistetaan kuitenkin vahinkopäivän perusteella sille vuodelle, jolloin vahinko on tapahtunut. Euromäärät on esitetty kunkin vuoden hintatasossa.[/caption]   Pitkän aikavälin kehitys: Neutraali. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamista vahingoista maksetut korvaukset eivät ole kasvaneet 2000- ja 2010-luvuilla. Vuosi 2024 kuitenkin erottuu tilastosta. Aikasarja on silti edelleen lyhyt tilastollisesti harvinaisen sääriskin kuvaamiseen. Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Vuosien välinen vaihtelu on suurta. Siirtyminen valtion korvauskäytännöstä vakuutusyhtiöiden korvaamiin vahinkoihin on tuonut muutoksia indikaattoriin. Muutaman viime vuoden aikana poikkeuksellisista hulevesitulvista maksetut korvaukset eivät ole olleet kovin suuria. Vuosi 2024 erottuu tilastosta mm. Kalajoen kevättulvan ja Satakunnan marrastulvan takia. Vuosittainen vaihtelu voi olla suurta. Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tavoitteena on, että poikkeuksellisista tulvista maksetut vahinkokorvaukset vähenesivät tai eivät ainakaan lisääntyisi ja tulviin varauduttaisiin muilla keinoin ennakoivasti niin että niistä ei aiheutuisi merkittäviä vahinkoja. Korvausjärjestelmää tarvitaan silti. Valtio maksoi vuoteen 2013 asti korvauksia vain vesistötulvista aiheutuneista rakennusvahingoista (irtaimistoa ei korvattu). Vakuutusyhtiöiden maksamia korvauksia on mukana vuodesta 2010 alkaen, sisältäen myös meritulvat ja rankkasateesta aiheutuvat tulvat sekä korvaukset irtaimistolle. Täysin vakuutuspohjaiseen korvauskäytäntöön siirryttiin vuoden 2014 alusta. Myös valtion ja vakuutusyhtiöiden korvausperusteissa on eroja (5 %, 1/20a vuoteen 2013 asti ja 2%, 1/50a vuodesta 2014). Aikasarja on lyhyt harvinaisten tulvien aiheuttamien vahinkojen trendin tunnistamiseen, mutta sen perusteella voidaan tunnistaa tulvien satunnainen luonne. Poikkeuksellisia rankkasateita esiintyy vuosittain melko vähän, ja sellaisen osuessa taajamaan tai kaupunkiin voi vahingot muodostua huomattavasti vakuutusyhtiöiden tähän asti maksamia korvauksia suuremmiksi, kuten Porissa 2007 (n. 20 milj.€).  Vuonna 2024 koettiin poikkeuksellinen hulevesitulva mm. Mikkelissä.

Huomioitavaa

Indikaattoreiden arvoihin sisältyy muutamia epävarmuuksia, jotka on hyvä ottaa huomioon niiden tulkinnassa. Seuraavat asiat voivat muuttaa indikaattoreiden arvoa:

• Tulvavahinkojen korvausperusteiden muuttuminen valtion korvausjärjestelmästä vakuutuspohjaiseen järjestelmään siirryttäessä: poikkeuksillisen tulvan määritelmä 1/20a -> 1/50a, korvattavien tulvien laajeneminen vesistötulvista meri- ja hulevesitulviin, rakennusvahinkojen lisäksi irtaimistovahingot.
• Julkisten rakennusten ja kiinteistöjen vahinkokorvaukset eivät sisälly aineistoon.

Tulvakarttapalvelun ja -rajapintojen käyttömäärä

Tulvakartat muodostavat perustan tulvariskien tehokkaalle hallinnalle. Ne auttavat tunnistamaan tulvavaara-alueet etukäteen ja varautumaan tulviin. Karttojen avulla voidaan ohjata rakentamista niin, että uusia tulvariskialueita ei pääse syntymään. Toisaalta tulvatilanteessa tulvakarttoja voidaan käyttää tukena mm. evakuoitavien alueiden määrittämisessä ja kiertoteiden löytämisessä. Karttoja hyödyntävät muun muassa asukkaat, kiinteistöjen omistajat, vakuutusyhtiöt, konsultit, kaavoittajat ja pelastuslaitokset sekä muut viranomaiset. Syke ylläpitää tulvariskilain mukaisesti (620/2010, 27 §) Tulvakarttapalvelua, jossa ovat esillä silloisten ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta. Lisäksi palvelu sisältää tulvakartat tällä hetkellä yli 120 muulta alueelta ja Suomen koko rannikolta. Tulvavaarakartat ovat saatavilla vapaasti käytettäväksi myös Syken Avoin tieto -palvelusta paikkatietoaineistona ja -rajapintana. Palvelut julkaistiin tulvariskien hallinnan 1. suunnittelukaudella vuonna 2013. [caption id="attachment_4690" align="alignnone" width="1870"] Tulvakarttojen INSPIRE-direktiivin mukaisen ja tulvakarttapalvelun käyttämän rajapinnan palvelupyyntöjen määrä yhteensä.[/caption] Rajapintapalvelut mahdollistavat sen, että käyttäjä voi hyödyntää valitsemiaan aineistoja omien työkalujensa avulla tarpeensa mukaisella tavalla. Seurattavana mittarina on esitetty tulvakarttojen INSPIRE-direktiivin mukaisen ja tulvakarttapalvelun käyttämän rajapinnan palvelupyyntöjen määrä yhteensä. Tulvakarttapalvelu sisältää vain vesistö- ja meritulvien tulvakartat. Hulevesitulvakartan käyttöä ei ole vielä seurattu vastaavasti. Myöskään aineistolatauksia ei ole huomioitu (esim. vuonna 2023 koko maan kattavaa aineistopakettia ladattiin 3500 kertaa). Palvelupyyntöjen määrä kertoo, kuinka monta kertaa käyttäjät tai sovellukset ovat pyytäneet tietoa palvelusta. Esimerkiksi karttapalvelussa jokainen kerta, kun käyttäjä avaa kartan, zoomaa tai hakee tietoa tietystä sijainnista, lasketaan palvelupyynnöksi. Tulvat luonnollisesti lisäävät palveluiden käyttöä, esimerkiksi keväällä 2020 varauduttiin Lapissa suurtulvaan, mikä näkyy mittarissa. Myös vuosina 2023-2024 koettiin suurempia tulvia (esim. Tornionjoki ja Pattijoki 2023 sekä Kalajoki ja Satakunta 2024). Tavoitteena on, että tulvakarttojen käyttö säilyy nykyisellä tasolla tai kasvaa myös sellaisina vuosina, jolloin ei ole koettu suurempia tulvia. Tämä indikoi karttojen hyödyntämistä varautumisessa niin väestön ja viranomaisten osalta kuin tulvariskien hallinnan ja alueiden käytön suunnitteluprosesseissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Tulvakarttoihin perustuvat tulvavahinkoarviot

Tulvakartoitetuille alueille on lisäksi laskettu karkeita arvioita mahdollisten vahinkojen suuruudesta. Vahinkoarviot on laskettu eri suuruisille tulville tulvien todennäköisyyden mukaan sekä erikseen asukkaille, rakennuksille ja tiestölle. Vahinkoarviot perustuvat tulvakarttoihin sekä valtakunnallisiin paikkatietoaineistoihin: rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR) ja Digiroadiin. Vahinkoarviot on esitetty asukasmäärän sekä rakennuksien lukumäärän ja käyttötarkoituksen sekä tiestön pituuden osalta interaktiivisena PowerBI-visualisointina kunkin kartoituksen/tulvariskialueen ja tulvan suuruuden (toistumisajan) osalta. Rakennuksien tulvavaara on määritetty RHR-pisteen kohdalta poimitun korkeusmallin korkeuden perusteella. Koska tämä poikkeaa todellisesta alimmasta vahinkoja aiheuttavasta korkeudesta, vahinkoja ei välttämättä aiheudu, vaikka rakennus sijaitsisikin tulvavaara-alueella. Toisaalta esim. kellarit voivat kastua, vaikka tulva ei leviäisikään rakennukselle saakka. Esimerkiksi Kittilässä vertailtiin korkeusmallista poimittuja ja paikan päällä mitattuja korkeustasoja vuoden 2005 tulvan jäljiltä. Tuloksena sokkelin mitattu korkeus oli keskimäärin noin puoli metriä ylempänä kuin KM2-korkeusmallin mukainen maanpinnan korkeus rakennuksen kohdalla. Palvelussa onkin mahdollista suodattaa pois esim. matalin 0-0,5 m syvyysluokka herkkyystarkastelua varten.

• Tulvakarttoihin perustuvat tulvavahinkoarviot (interaktiivinen PowerBI-visualisointi)

Tulviin liittyvät pelastustoimen tehtävät

Toteutuneita tulvia ja niiden aiheuttamia vahinkoja kuvaavana indikaattorina käytetään pelastustoimen tulvatehtävien määrää ja tehtävien luonnetta. Pelastuslaitoksille tulee vuosittain useita satoja tulvista aiheutuvia tehtäviä. Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vahingontorjuntatehtäviä, mutta sisältävät myös muita tehtävätyyppejä, kuten avunanto-, tarkastus- ja ihmisenpelastustehtäviä. Tiedot Pelastustoimen tulviin liittyvistä tehtävistä on poimittu Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:sta. Interaktiivisessa karttapalvelussa on mahdollista tarkastella tehtävien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kehittymistä eri suodattimien avulla. Tehtäviä voi suodattaa esimerkiksi vuosittain ja kuukausittain, tulvariskialueittain ja niiden merkittävyyksittäin, sekä kunnittain tai maakunnittain. Palvelun avulla voi selvittää, miten tulvatehtävien määrä on kehittynyt, ja tarkastella esimerkiksi tulvariskien hallinnan toimenpiteiden onnistumista suhteessa tehtävien määrään alueella. Lisäksi on mahdollista tutkia jonkin tietyn tiedossa olevan tulvatapahtuman tehtävämääriä. Eri kuvaajat myös hahmottavat tehtävien jakautumisen pelastuslaitoksittain ja onnettomuustyypeittäin. Tehtävät on poimittu PRONTO:sta vuodesta 2011 eteenpäin, ja tulvatehtävien poiminnan virhemarginaali on arviolta noin 8-10 %.

• Pelastustoimen tulviin liittyvät tehtävät (Interaktiivinen ArcGIS Online Dashboard)

Lähteitä

• Ympäristöhallinnon tulvatietojärjestelmä
• Paikkatietoaineistot: tulvariskialueet ja tulvavaaravyöhykkeet: perusskenaariot ja erikoisskenaariot (Tulvakarttapalvelu)
• Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO

" ["post_title"]=> string(36) "Tulvariskien hallinnan indikaattorit" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(18) "tulvaindikaattorit" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-06-16 13:04:53" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-06-16 10:04:53" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2707" ["menu_order"]=> int(237) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [68]=> object(WP_Post)#14454 (24) { ["ID"]=> int(2700) ["post_author"]=> string(1) "1" ["post_date"]=> string(19) "2023-03-30 10:43:44" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-03-30 07:43:44" ["post_content"]=> string(17056) "Toista suunnittelukierrosta varten päivitetyt tai lisätyt materiaalit on päivätty. Muiden materiaalien osalta ei ole ollut päivitystarvetta ensimmäisen kierroksen jälkeen.

Aikataulu ja prosessi

Kuvaukset ja ohjeelliset aikataulut suunnitteluprosessista Tulvariskien hallinnan suunnittelun suuntaviivat vuoteen 2027.pdf (lisätty 1.6.2022) Tulvariskien hallinnan suunnittelun suuntaviivat vuoteen 2021.pdf (22.5.2019) Tulvariskien hallinnan suunnittelu.pdf (päivitetty 3.12.2025) Planering av hanteringen av översvämningsrisker.pdf (päivitetty 9.6.2026) Tulvariskien hallintakaavio.pdf (päivitetty 2.11.2020) Faser för översvämningsriskhanteringspalnering.pdf (päivitetty 2.11.2020) Stages in flood risk management planning.pdf (päivitetty 2.11.2020) Tulvariskien ja niiden hallinnan huomioonottaminen säädösten mukaisissa menettelyissä.pdf (päivitetty 4.12.2025) Beaktandet av översvämningsrisker och hanteringen av dem i förfaranden enligt författningarna.pdf (päivitetty 30.8.2021) Yhteenveto tulvariskien hallintasuunnitelmista vuosille 2022-2017 (vesi.fi) Sammanfattning av planerna för hantering av översvämningsrisker 2022–2027 Yhteenveto tulvariskien hallintasuunnitelmista vuosille 2016–2021.pdf Sammanfattning av planerna för hantering av översvämningsrisker för åren 2016–2021.pdf

Alustava arviointi

Kuvaus tulvariskien alustavasta arvioinnista Suomessa vuonna 2024.pdf (21.3.2025) Valtakunnallinen yhteenveto merkittävien tulvariskialueiden tarkistamisesta ja ehdotuksista vuonna 2024 tulleista lausunnoista (25.11.2024) Opastus tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden tarkistamiseen 3. suunnittelukierroksella (17.5.2023) Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen.pdf Kuvaus tulvariskien alustavasta arvioinnista Suomessa vuonna 2018.pdf (4.11.2019) Beskrivning av den preliminära bedömningen av översvämningsrisker i Finland år 2018.pdf (lisätty 5.6.2020) Opastus tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden tarkistamiseen 2. suunnittelukierroksella (3.11.2017)

Tulvakartoitukset

Tulvakartat internetissä: vesi.fi/tulvakartat Kuvaus tulvakarttojen tarkistamisesta Suomessa vuonna 2025.pdf (23.3.2026) Tulvakarttojen tarkistaminen 2. kierroksella.pdf (15.4.2019) Kuvaus tulvakarttojen tarkistamisesta Suomessa vuonna 2019.pdf (23.3.2020) Beskrivning av översynen av översvämningskartor i Finland 2019.pdf (lisätty 5.6.2020)

Tulvaryhmät

Tulvaryhmien internet-sivuja vesi.fi/tulvaryhmat Päätös tulvaryhmien asettamisesta merkittäville alueille.pdf (MMM 22.12.2018) Beslut om översvämningsgrupper (JSM 22.12.2018) Prosessikaavio ja esimerkkejä kokousaiheista.doc (11.6.2019)

Hallintasuunnitelman sisältörunko

Tulvariskien hallintasuunnitelman sisältörunko pohja- ja esimerkkiteksteineen sekä taustaa suunnitelman laatimiselle Tulvariskien hallintasuunnitelman sisältörunko.doc (2,3 Mt) (2014) Taustaohjeistus hallintasuunnitelmiin.doc (2013) Tarkistuslista suunnitelmien sisällöstä 2. kierroksella.pdf (4.6.2019)

Tavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriön suositukset tavoitteiden asettamiseksi sekä täydentävä ohjeistus Tulvariskien hallinnan tavoitteet.pdf (MMM muistio 2012) Målen för hantering av översvämningsrisker.pdf (JSM promemoria 2012) Tulvariskien hallinnan tavoitetaulukko.pdf (2012) Tabellen för målen.pdf (2012) Tulvariskiskien hallinnan tavoitteet lähetekirje.pdf (MMM, 2012) Tavoitteiden kytkentä tulvariskiin ja toimenpiteisiin.pdf (4.6.2019)

Toimenpiteet

Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden suunnitteluun liittyvät ohjeet Tulvariskien hallinnan toimenpiteet.xls (2015) Tulvariskien hallinnan toimenpiteet ohjeet.doc (2013) Monitavoitearviointiopas tulvaryhmille.doc (1 Mt) (2013) Tulvariskien hallintatoimenpiteiden ja resilienssin kokonaisvaltainen arviointi.pdf (31.5.2019) Tulvariskien hallintatoimenpiteiden ja resilienssin arviointityökalu.xlsx (31.5.2019) Toimenpiteiden kustannushyötytarkastelu.pdf (päivitetty 21.5.2019) Kostnadsnyttoanalys av åtgärderna (lisätty 21.10.2020) Toimenpiteiden kustannushyötytarkastelutyökalu.xlsx (31.5.2019) Tulvariskien hallinnan euromääräisten vahinkojen ja hyötyjen arviointi.pdf (2013) Toimenpiteiden priorisointi.pdf (3.6.2019) Prioritering av åtgärder.pdf (lisätty 27.5.2020) Toimenpiteiden priorisointiarviointityökalu.xlsx (3.6.2019) Ilmastonmuutoksen ja vesienhoidon huomioon ottaminen tulvariskien hallinnassa.pdf (8 Mt) (lisätty 30.3.2020) Beaktande av klimatförändringen och vattenvården i hanteringen av översvämningsrisker.pdf (8 Mt) (lisätty 12.11.2020) Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointityökalu.xlsx (lisätty 30.3.2020) Selvitys vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan hyötyjen arvioinnista.pdf (2011) Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden suunnittelu oikeudellisesta näkökulmasta.doc (2014) Ympäristövaikutusten arviointi tulvariskien hallinnan suunnittelussa.doc (2013) Tulvariskien hallintasuunnitelmien viimeistely ja tallentaminen.doc (2015)

Sidosryhmäyhteistyö

Osallistumiseen ja tiedottamiseen liittyvät ohjeet ja esimerkit Sidosryhmät tulvariskien hallinnan suunnittelussa.doc Tulvaryhmän viestintäsuunnitelmaohje.doc Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen.pdf (3.11.2017) Beredning av planen för hantering av översvämningsrisker och miljörapporten: deltagande, information och hörande.pdf (3.11.2017) Valtakunnallinen 2021 kuulemisen palautekooste (PDF, 0,8 Mt) (15.9.2021) Valtakunnallinen 2015 kuulemisen palautekooste (PDF 0,7 Mt)

Seuranta

Hallintasuunnitelmien seurantaan ja toimeenpanoon liittyvät ohjeet Tulvariskien hallintasuunnitelmien seurantaohjeistus 2022-2027.pdf (20.5.2020)

Pilotit

Eri aihepiireistä ohjeistuksen valmistelun aikana laaditut pilotit Huittisten, Lapväärtin ja Kalajoen alueiden kotitalouksien näkemykset tulvariskien hallinnasta.pdf (18,7 Mt) (2016) Kokemäenjoen monitavoitearviointipilotti.pdf (2012) Rovaniemen monitavoitearviointipilotti.pdf (2,4 Mt) (2012) Tulvariskien hallinnan suorien rakennussuojeluhyötyjen arvioinnin pilottitestaus Kittilässä.pdf (1,2 Mt) (2012)

Muut

Tulvariskien hallinnan suunnittelu 2. kierroksella -koulutus 28.5.2019 (esitykset) (29.5.2019) Ohjelma Tulvaryhmät (Akordi) Tulvaryhmät (Banafa) Tulvariskien hallinnan suunnittelu 2. kierroksella Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvariskien hallinnan kokonaisvaltaisuuden ja resilienssin arviointi Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi Toimenpiteiden kustannushyötytarkastelu Toimenpiteiden priorisointi

Linkkejä

Miten tulvariskejä hallitaan? Tulvariskit kasvavat, näin varaudut tulviin Alueelliset tulvariskien hallinnan sisällöt Hulevesitulvariskien hallinta Tulvakartat Tulvariskien hallinnan indikaattorit Tulvat ja kuivuus (Maa- ja metsätalousministeriö) Vesienhoidon suunnitteluopas (ymparisto.fi)

Lisätietoja

tulvakartoitus (at) syke.fi" ["post_title"]=> string(47) "Tulvariskien hallinnan suunnittelun materiaalia" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(16) "trhs-materiaalit" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-06-09 13:53:53" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-06-09 10:53:53" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2700" ["menu_order"]=> int(238) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [69]=> object(WP_Post)#14455 (24) { ["ID"]=> int(2533) ["post_author"]=> string(1) "5" ["post_date"]=> string(19) "2023-01-25 10:13:13" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-01-25 08:13:13" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(64) "Liite 4: Vesihuollon paikkatietomerkinnät - style tyylitiedosto" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(60) "liite-4-vesihuollon-paikkatietomerkinnat-style-tyylitiedosto" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-01-25 11:03:42" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-01-25 09:03:42" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2533" ["menu_order"]=> int(259) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [70]=> object(WP_Post)#14456 (24) { ["ID"]=> int(2423) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-12-16 11:16:05" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 09:16:05" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(49) "Saimaan kuivuusvaikutusten arviointi, esiselvitys" ["post_excerpt"]=> string(183) "Tämän esiselvityksen tarkoituksena on kartoittaa tekijöitä joihin kuivuus vaikuttaa Saimaan alueella, koota tiedossa olevia vaikutusmekanismeja ja tunnistaa jatkoselvitystarpeita." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(48) "saimaan-kuivuusvaikutusten-arviointi-esiselvitys" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 11:16:05" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 09:16:05" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2423" ["menu_order"]=> int(275) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [71]=> object(WP_Post)#14457 (24) { ["ID"]=> int(2420) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-12-16 11:12:54" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 09:12:54" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(60) "Saimaan vedenpinnan vaihtelun vaikutukset laivaliikenteeseen" ["post_excerpt"]=> string(292) "Dokumentissa kuvataan laskentamalli, jonka avulla voidaan arvioida Saimaan kanavan kautta kulkevan laivaliikenteen kuljetuskustannusten ja muiden yhteiskuntataloudellisten kustannusten muutosta Saimaan vedenpinnan tason laskiessa nykyisen maksimisyväyksen edellyttämän vedenkorkeuden alle." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(60) "saimaan-vedenpinnan-vaihtelun-vaikutukset-laivaliikenteeseen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 11:18:07" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 09:18:07" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2420" ["menu_order"]=> int(276) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [72]=> object(WP_Post)#14458 (24) { ["ID"]=> int(2249) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:42:25" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:42:25" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(62) "Kasviplanktonseurannan menetelmäohje vesien- ja merenhoitoon" ["post_excerpt"]=> string(240) "Ohjeessa kuvataan kasviplanktonin näytteenoton ja mikroskopoinnin menetelmät, joita on käytettävä vesien- ja merenhoidon seurannassa järvillä ja Itämerellä. Menetelmiä on tärkeää noudattaa myös muussa kasviplanktonseurannassa." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(59) "kasviplanktonseurannan-menetelmaohje-vesien-ja-merenhoitoon" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:42:25" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:42:25" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2249" ["menu_order"]=> int(312) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [73]=> object(WP_Post)#14459 (24) { ["ID"]=> int(2144) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-14 12:38:43" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-14 09:38:43" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(55) "Overview of Flood Risk Management Plans for 2022–2027" ["post_excerpt"]=> string(190) "Raportissa esitetään yhteenveto maa– ja metsätalousministeriön 22.12.2021 mennessä hyväksymistä vesistö– ja meritulvariskien hallintasuunnitelmista. Englanninkielinen käännös." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(53) "overview-of-flood-risk-management-plans-for-2022-2027" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-14 12:38:43" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-14 09:38:43" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2144" ["menu_order"]=> int(331) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [74]=> object(WP_Post)#14460 (24) { ["ID"]=> int(2029) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-09-13 11:59:30" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-09-13 08:59:30" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(42) "Saimaan ja Vuoksen kuivuussimuloinnit 2019" ["post_excerpt"]=> string(218) "Raportissa on kuvattu Saimaalle ja Vuokselle tehtyjä tarkasteluja kuivuuden vaikutuksesta virtaamiin ja vedenkorkeuksiin sekä Vuoksen juoksutussäännön ja Pielinen poikkeusjuoksutusten toiminnasta kuivuuden aikana." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(42) "saimaan-ja-vuoksen-kuivuussimuloinnit-2019" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-09-13 11:59:30" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-09-13 08:59:30" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2029" ["menu_order"]=> int(343) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [75]=> object(WP_Post)#14461 (24) { ["ID"]=> int(2026) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-09-13 11:53:42" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-09-13 08:53:42" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(38) "Saimaan ja Vuoksen ilmastonmuutos 2014" ["post_excerpt"]=> string(79) "Raportissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saimaan ja Vuoksen tulviin." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(38) "saimaan-ja-vuoksen-ilmastonmuutos-2014" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-09-13 12:00:01" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-09-13 09:00:01" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2026" ["menu_order"]=> int(344) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [76]=> object(WP_Post)#14462 (24) { ["ID"]=> int(1925) ["post_author"]=> string(1) "4" ["post_date"]=> string(19) "2022-06-29 12:06:37" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 09:06:37" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(97) "Saimaan alueen teollisuus- ja liikelaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointikyselyn vastauskooste" ["post_excerpt"]=> string(147) "Kooste Suomen ympäristökeskuksen toteuttamasta kyselystä koskien Saimaan alueen teollisuus- ja liikelaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointeja." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(95) "saimaan-alueen-teollisuus-ja-liikelaitosten-tulva-ja-kuivuusriskiarviointikyselyn-vastauskooste" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-06-29 12:08:21" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 09:08:21" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1925" ["menu_order"]=> int(351) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [77]=> object(WP_Post)#14463 (24) { ["ID"]=> int(1922) ["post_author"]=> string(1) "4" ["post_date"]=> string(19) "2022-06-29 11:52:09" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 08:52:09" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(87) "Saimaan alueen vesihuoltolaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointikyselyn vastauskooste" ["post_excerpt"]=> string(137) "Kooste Suomen ympäristökeskuksen toteuttamasta kyselystä koskien Saimaan alueen vesihuoltolaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointeja." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(86) "saimaan-alueen-vesihuoltolaitosten-tulva-ja-kuivuusriskiarviointikyselyn-vastauskooste" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-06-29 11:52:09" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 08:52:09" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1922" ["menu_order"]=> int(352) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [78]=> object(WP_Post)#14464 (24) { ["ID"]=> int(1532) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-23 14:51:27" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-23 11:51:27" ["post_content"]=> string(3134) "Laajimpia ja kattavimpia koosteita hydrologisista tilastoista olivat Hydrologiset vuosikirjat, joita julkaistiin vuosina 1910–2010 useimmiten muutaman vuoden välein mutta välillä vuosittainkin. Ne sisälsivät sanallisen katsauksen eri vuosien hydrologisista piirteistä, listoja aikakauden havaintopaikoista sekä erilaisia taulukoita, kuvaajia ja karttoja hydrologisista havainnoista ja niiden tilastollisista tunnusluvuista. Aluksi mukana oli myös tietoja vesiliikenteestä ja uitoista. Kaikki alkuperäiset Hydrologiset vuosikirjat on skannattu ja tallennettu Helsingin yliopiston digitaaliseen arkistoon HELDAan. Vuonna 1959 alettiin julkaista kuukausittain hydrologista kuukausitiedotetta, jossa kerrottiin edellisen kalenterikuukauden hydrologisista olosuhteista ja esitettiin tärkeimpiä tilastotietoja taulukoina, karttoina ja kuvaajina. Kuukausitiedotteiden kaltaista mutta koko mennyttä vuotta koskenutta hydrologista yleiskatsausta alettiin julkaista 1970-luvun lopulla. Hydrologiset kuukausitiedotteet ja yleiskatsaukset olivat pitkään paperijulkaisuja, mutta tammikuussa 2011 ne alettiin julkaista sähköisessä muodossa SYKEn verkkopalvelussa. Viimeinen hydrologinen kuukausitiedote julkaistiin marraskuussa 2014. Hydrologisten vuosikirjojen tapaan myös hydrologisia kuukausitiedotteita ja yleiskatsauksia on saatavilla HELDAssa. Hydrologisten kuukausitiedotteiden lisäksi ainakin 2000-luvulla julkaistiin kuukausittain vesitilannekatsauksia, jotka lähetettiin aina kuun vaihteessa suoraan mm. tiedotusvälineille. Niissä kerrottiin tuoreeltaan lyhyesti kuluneen kuukauden keskeisimmät hydrologiset piirteet sekä ajankohtainen ennuste. Kuukausittaisten vesitilannekatsausten julkaiseminen lopetettiin helmikuussa 2019. Nykyään vesitilannetiedotteita julkaistaan tarpeen mukaan silloin, kun vesitilanne poikkeaa selvästi tavanomaisesta, on normaalia riskialttiimpi tai herättää keskustelua esim. mediassa. Valmiiden tilastokoosteiden tarve on 2000-luvulla vähentynyt, ja niiden julkaisemisesta on pääosin luovuttu. Nykyään lähes kaikki hydrologiset havainnot ovat avointa tietoa ja vapaasti ladattavissa SYKEn verkkopalveluista kenen tahansa käyttöön, joten kukin tilastotiedon tarvitsija voi hakea tarvitsemansa havainnot omaan käyttöönsä ja laskea niistä itselleen hyödyllisiä tilastollisia tunnuslukuja. Vain hydrologisten kuukausitiedotteiden yhteydessä julkaistuja tilastotaulukoita, karttoja ja kuvaajia julkaistaan edelleen. Nämä hydrologiset kuukausitilastot ovat osa Suomen virallista tilastoa (SVT).

Hydrologiset tilastot:

• Hydrologiset vuosikirjat HELDAssa
• Hydrologiset kuukausitiedotteet HELDAssa
• Hydrologisen kuukausitilaston kartat, kuvaajat, taulukot

" ["post_title"]=> string(21) "Hydrologiset tilastot" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(21) "hydrologiset-tilastot" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-23 15:44:24" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-23 12:44:24" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1532" ["menu_order"]=> int(445) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [79]=> object(WP_Post)#14465 (24) { ["ID"]=> int(1529) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-18 13:39:09" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 10:39:09" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(27) "Vantaan kaupungin tulvaohje" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(27) "vantaan-kaupungin-tulvaohje" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-18 13:39:09" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 10:39:09" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1529" ["menu_order"]=> int(446) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [80]=> object(WP_Post)#14466 (24) { ["ID"]=> int(1524) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-18 13:30:52" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 10:30:52" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(29) "Helsingin kaupungin tulvaohje" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(29) "helsingin-kaupungin-tulvaohje" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-18 13:36:38" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 10:36:38" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1524" ["menu_order"]=> int(447) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [81]=> object(WP_Post)#14467 (24) { ["ID"]=> int(1520) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-18 13:23:51" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 10:23:51" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(47) "Pientalon tulvaturvallisuusopas – Kymenlaakso" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(43) "pientalon-tulvaturvallisuusopas-kymenlaakso" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-18 13:23:51" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 10:23:51" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1520" ["menu_order"]=> int(448) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [82]=> object(WP_Post)#14468 (24) { ["ID"]=> int(1517) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-18 10:05:41" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 07:05:41" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(53) "Pientalon tulvaturvallisuusopas – Pohjois-Pohjanmaa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(49) "pientalon-tulvaturvallisuusopas-pohjois-pohjanmaa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-18 10:05:41" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 07:05:41" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1517" ["menu_order"]=> int(449) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [83]=> object(WP_Post)#14469 (24) { ["ID"]=> int(1514) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-18 10:00:22" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 07:00:22" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(32) "Omatoiminen tulviin varautuminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(32) "omatoiminen-tulviin-varautuminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-18 10:00:22" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 07:00:22" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1514" ["menu_order"]=> int(450) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [84]=> object(WP_Post)#14470 (24) { ["ID"]=> int(1509) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-18 09:53:28" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 06:53:28" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(47) "Pientalon tulvaturvallisuusopas – Etelä-Savo" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(42) "pientalon-tulvaturvallisuusopas-etela-savo" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-18 09:55:33" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 06:55:33" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1509" ["menu_order"]=> int(451) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [85]=> object(WP_Post)#14471 (24) { ["ID"]=> int(1506) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-18 09:48:54" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 06:48:54" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(45) "Pientalon tulvaturvallisuusopas – Pohjanmaa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(41) "pientalon-tulvaturvallisuusopas-pohjanmaa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-18 09:56:06" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-18 06:56:06" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1506" ["menu_order"]=> int(452) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [86]=> object(WP_Post)#14472 (24) { ["ID"]=> int(1450) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-04-27 12:56:51" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-04-27 09:56:51" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(51) "Pohjavesinäytteenotto - Nykytila ja kehitystarpeet" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(48) "pohjavesinaytteenotto-nykytila-ja-kehitystarpeet" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-04-27 12:57:54" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-04-27 09:57:54" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1450" ["menu_order"]=> int(459) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [87]=> object(WP_Post)#14473 (24) { ["ID"]=> int(1227) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-04-01 15:29:40" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-04-01 12:29:40" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(60) "Sirppujoen vesistöalueen kuivuusriskien hallintasuunnitelma" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(59) "sirppujoen-vesistoalueen-kuivuusriskien-hallintasuunnitelma" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-04-01 15:29:40" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-04-01 12:29:40" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1227" ["menu_order"]=> int(499) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [88]=> object(WP_Post)#14474 (24) { ["ID"]=> int(1223) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-04-01 15:26:23" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-04-01 12:26:23" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(54) "Ohjeita kuivuusriskien hallintasuunnitelman laadintaan" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(54) "ohjeita-kuivuusriskien-hallintasuunnitelman-laadintaan" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-21 10:18:59" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-21 08:18:59" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1223" ["menu_order"]=> int(500) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [89]=> object(WP_Post)#14475 (24) { ["ID"]=> int(1220) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-04-01 14:57:45" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-04-01 11:57:45" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(58) "Vuosien 2002–2003 poikkeuksellisen kuivuuden vaikutukset" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(56) "vuosien-2002-2003-poikkeuksellisen-kuivuuden-vaikutukset" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-04-01 14:57:45" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-04-01 11:57:45" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1220" ["menu_order"]=> int(501) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [90]=> object(WP_Post)#14476 (24) { ["ID"]=> int(1173) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-03-30 12:18:41" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-03-30 09:18:41" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(57) "Ohje tulviin varautumiseen ja toimintaan tulvatilanteessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(57) "ohje-tulviin-varautumiseen-ja-toimintaan-tulvatilanteessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-04-29 10:37:13" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-04-29 07:37:13" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1173" ["menu_order"]=> int(510) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [91]=> object(WP_Post)#14477 (24) { ["ID"]=> int(1152) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-03-28 15:26:16" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-03-28 12:26:16" ["post_content"]=> string(1103) "Pohjavesien suojelu ja talousveden turvaaminen onnistuu yleensä vain ennakoimalla. Siksi on tiedettävä, miten eri tilanteissa tulee toimia. Suomen keskeiset pohjavesiasiantuntijat kokosivat yhdessä tietoa ja ohjeita erilaisille toimijoille kotitalouksista pienteollisuuteen. Esitteet ovat ladattavissa pdf-muodossa ja vapaasti käytettävissä. Esitteitä voi tulostaa tai painattaa jaettavaksi.

• Pohjavesien suojelun esitteet (vesilaitosyhdistys.fi):

Esitteet on alun perin laadittu 2015 Suomen vesilaitosyhdistyksen johdolla yhteistyössä pohjavesien suojelussa vaikuttavien toimijoiden kanssa. Esitteet on päivitetty keväällä 2020, jolloin päivitettiin erityisesti seuraavat teemat: energiakaivo, hajajätevesi ja pohjavesialueiden luokitus. Lisäksi tarkistettiin lakien ja asetusten luetteloiden sekä lisätietolinkkien ajantasaisuus. Hanketta on Vesilaitosyhdistyksen lisäksi rahoittanut Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys." ["post_title"]=> string(45) "Tarkkana siellä pohjavesialueella! -esitteet" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(42) "tarkkana-siella-pohjavesialueella-esitteet" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-29 16:01:25" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-29 14:01:25" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1152" ["menu_order"]=> int(515) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [92]=> object(WP_Post)#14478 (24) { ["ID"]=> int(1100) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-03-18 15:53:01" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-03-18 13:53:01" ["post_content"]=> string(1823) "Pintaveden lämpötilaa järvissä ja joissa mitataan avovesikaudella 34 asemalla. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on pintaveden lämpötilatietoja lähes 80 kohteesta. Pintaveden lämpötilan mittauspaikat on aikoinaan perustettu yleensä vedenkorkeusasteikkojen yhteyteen. Pintaveden lämpötilan mittaukset on tehty alun perin aamuisin klo 8 rannan tuntumassa 20 sentin syvyydestä. Kaikilla havaintopaikalla on nykyisin mittalaitteena kelluva automaattinen pintaveden lämpötila-anturi reaaliaikaisella tiedonsiirrolla, ja useimmilta havaintopaikoilta mittauksia saadaan tunnin välein. Aiemmin pintaveden lämpötilaa havaittiin manuaalisesti digitaalimittareilla, joiden anturi on 1-2 metrin pituisen kaapelin päässä. Aamuiset mittaustulokset ovat lähes reaaliaikaisesti nähtävillä verkkosivuilla. Havaintosarjojen yhtenäisyyden vuoksi virallisena vertailulukemana pidetään edelleen aamukahdeksan lukemia. Pisimmät pintalämpötilan havaintosarjat alkavat 1910-luvulta. Tunnetuin on Saimaan Lauritsalan sarja, jota voidaan pitää luotettavana vuodesta 1924. Yhdeksältä nykyisin toiminnassa olevalta pintaveden lämpötila-asemalta havaintoja on vähintään 1960-luvulta lähtien. Pintaveden lämpötilan lisäksi järvien pystysuuntainen lämpötilajakauma mitataan kolme kertaa kuukaudessa ympäri vuoden yhdeksän järvisyvänteen kohdalla. Nämä mittaukset ovat edelleen manuaalisia. Pisimmät yhtenäiset lämpötilaluotaussarjat alkavat 1960-luvulta. [caption id="attachment_1101" align="alignnone" width="668"] © Jouko Juntunen[/caption]" ["post_title"]=> string(36) "Vesistöjen lämpötilan mittaaminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(33) "vesistojen-lampotilan-mittaaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-03-18 15:53:01" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-03-18 13:53:01" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1100" ["menu_order"]=> int(526) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [93]=> object(WP_Post)#14479 (24) { ["ID"]=> int(1048) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-03-01 09:28:41" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-03-01 07:28:41" ["post_content"]=> string(100) "https://www.youtube.com/watch?v=33Hxd1c4cTU&list=PLqbGx2iTj0UCTqcvYD0aZRLi9q3RY2WBx&index=13" ["post_title"]=> string(26) "Roudan syvyden mittaaminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(26) "roudan-syvyden-mittaaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-03-02 12:53:26" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-03-02 10:53:26" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1048" ["menu_order"]=> int(534) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [94]=> object(WP_Post)#14480 (24) { ["ID"]=> int(1043) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-03-01 08:59:24" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-03-01 06:59:24" ["post_content"]=> string(1396) "Haihdunnan mittaukset tehtiin potentiaalista maahaihduntaa kuvaavalla Class A -haihdunta-astialla, jonka pinta-ala on 1,1 m2 ja vesisyvyys noin 20 cm. Haihdunta-astia on WMO:n standardin mukainen ja yleisesti maailmalla käytetty yksinkertaisuutensa, edullisuutensa ja helppohoitoisuutensa vuoksi. Lisäksi mittaustulokset ovat maailmanlaajuisesti vertailukelpoisia. Astiasta mitattiin päivittäin vedenpinnan korkeuden vaihtelu ja sen vierestä sadanta. Näistä tiedoista saatiin laskettua haihtuneen veden määrä millimetreinä. [caption id="attachment_1044" align="alignnone" width="792"] © Johanna Korhonen[/caption] Haihdunnan havaintokausi kesti Etelä- ja Keski-Suomessa toukokuun alusta syyskuun loppuun. Pohjois-Suomessa se oli yleensä noin kuukauden lyhempi. Viimeisinä vuosina toiminnassa ollut havaintoverkko sisälsi ainoastaan viisi asemaa, jotka sijaitsivat pääasiallisesti Pohjois-Suomessa ja joista neljällä yhtäjaksoinen havaintosarja oli yli 50 vuotta pitkä. Aiemmin haihduntaa mitattiin 1950-luvun loppupuolelta alkaen lähes 50 asemalla. Nykyisin haihduntaa lasketaan vesistömallien avulla. Mittaustoiminta lopetettiin syksyllä 2020." ["post_title"]=> string(22) "Haihdunnan mittaaminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(22) "haihdunnan-mittaaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-03-01 08:59:24" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-03-01 06:59:24" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1043" ["menu_order"]=> int(535) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [95]=> object(WP_Post)#14481 (24) { ["ID"]=> int(1038) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-03-01 08:55:04" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-03-01 06:55:04" ["post_content"]=> string(2281) "Pienillä valuma-alueilla mitataan veden kiertokulun muuttujia valuma-alueen mittakaavassa. Vuonna 2022 oli toiminnassa yhteensä 40 valuma-aluetta, joilta purkautuva virtaama määritettiin tarkasti pinnankorkeushavaintojen ja mittapatojen avulla. Padoilla mitattu virtaama tallennetaan hydrologiseen rekisteriin vuorokauden keskivalumana (l/s/km²), jolloin erikokoisten alueiden valumat ovat vertailukelpoisia. Myös hetkelliset valumat tallennetaan. Osalla valuma-alueista mitataan myös sadantaa, lumen vesiarvoa ja roudan syvyyttä. Useimmilla alueista mitataan myös veden laatua vesinäytteiden ja automaattiantureiden avulla hajakuormituksen selvittämiseksi. [caption id="attachment_1039" align="alignnone" width="741"] © Yrjö Kivinen[/caption] Alueet ovat pinta-alaltaan 0,3–122 km². Ne on valittu niin, että ne ovat mahdollisimman järvettömiä nimenomaan valuman muutosten tarkkailemiseksi. Valinnassa on painotettu myös maalajien, maankäytön, kasvillisuuden ja topografian vaihtelua. Pisimmät tallennetut havaintojaksot alkavat 1930-luvulta. Yli 50 vuoden pituisia, yhtäjaksoisia havaintosarjoja vuorokausivalumista on olemassa yli 20:lta nykyverkostoon kuuluvalta alueelta. Vuoden keskivaluma Suomessa on noin 10 l/s/km², mutta se on vaihdellut huomattavasti kuivakausien nollasta ennätykseen 1900 l/s/km², joka mitattiin Vihdin peltovaluma-alueella (2.9.1968) 50 mm:n rankkasateen seurauksena. Pitkät ja perusteelliseen havainnointiin pohjautuvat aikasarjat muodostavat luotettavan pohjan erilaisille hydrologisille ja monitieteellisille tutkimuksille tai käytännön selvityksille. Alueiden valuntatietoja voidaan käyttää esimerkiksi vertailutietoina alueille, joilta suorat mittaukset puuttuvat. Myös vesistömalleissa, maankäytön muutosten (esim. metsänhakkuut, suo-ojitukset) vaikutusten arvioinneissa, mitoitusvirtaamien määrityksissä, hajakuormituslaskelmissa ja valuma-alueprosessien tutkimuksissa ne ovat oleellista lähtötietoa. Ne tarjoavat myös ainutlaatuisen lähdeaineiston ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen." ["post_title"]=> string(19) "Valuman mittaaminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(19) "valuman-mittaaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-03-01 08:55:04" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-03-01 06:55:04" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1038" ["menu_order"]=> int(536) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [96]=> object(WP_Post)#14482 (24) { ["ID"]=> int(1026) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-24 12:32:56" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-24 10:32:56" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(31) "Tulvasuunnitelma taloyhtiöille" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(27) "tulvasuunnitelma-taloyhtiot" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-03-22 13:25:00" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-03-22 11:25:00" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1026" ["menu_order"]=> int(537) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [97]=> object(WP_Post)#14483 (24) { ["ID"]=> int(1023) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-24 12:27:31" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-24 10:27:31" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(28) "Tulvasuunnitelma maatiloille" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(25) "tulvasuunnitelma-maatilat" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-03-22 13:26:22" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-03-22 11:26:22" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1023" ["menu_order"]=> int(538) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [98]=> object(WP_Post)#14484 (24) { ["ID"]=> int(1020) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-24 12:24:57" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-24 10:24:57" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(41) "Tulvasuunnitelma liike- ja yritystiloille" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(37) "tulvasuunnitelma-liike-ja-yritystilat" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-03-22 13:27:28" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-03-22 11:27:28" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1020" ["menu_order"]=> int(539) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [99]=> object(WP_Post)#14485 (24) { ["ID"]=> int(1008) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-23 09:48:38" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-23 07:48:38" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(45) "Omatoimisen tulvasuojautumisen tarkastuslista" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(45) "omatoimisen-tulvasuojautumisen-tarkastuslista" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-03-22 13:28:24" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-03-22 11:28:24" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1008" ["menu_order"]=> int(542) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [100]=> object(WP_Post)#14486 (24) { ["ID"]=> int(1003) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-21 14:03:13" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-21 12:03:13" ["post_content"]=> string(3539) "Water equivalent of snow cover is the average amount of water existing as snow, i.e. the mass of snow per area unit. It is usually given as millimetres, as the numerical value of a water layer corresponding to the snow cover, in millimetres, is the same as that of the mass of the snow, in kilograms per square meter. The snow water equivalent is determined using snow course measurements. Snow course is a 2 to 4 km long trail through various terrains typical for the area. Along the snow course, snow depth is measured using a measuring stick at approximately 80 measuring points. For obtaining the density, the snow is weighed at 8 points along the snow course. In addition to this, snow cover fraction and land use type are observed at each measuring point and the information is used in estimating the mean snow water equivalent of the whole snow course. [caption id="attachment_925" align="aligncenter" width="1231"] © Heidi Sjöblom[/caption] The Finnish Environment Institute coordinates the snow course measurements at about 150 locations throught Finland. The measurements are made once or twice a month. The measurements have started already during the 1930’s while the results have mainly been stored to the hydrological database since the 1980’s. Until 1968, the snow courses were measured on the 16th of each winter month, thereafter usually twice, the 1st and 16th of each month. Since 1996 the measurements were again made only on the 16th of each month, with the exception of the small research catchments at which the measurement of the 1st of the month is made during the spring months. For the days between the measurements, daily values of water equivalent are calculated by the snow course model, which is based on the snow water equivalent observations and weather data. Areal water equivalents of snow (mean values of snow water equivalent for a catchment area) are calculated for the same catchments for which the areal precipitation values are also available. The hydrological database contains snow water equivalent values since 1946; the total number of areas in the database is 250. Since 1990, the number of areas, for which the snow water equivalent is determined, is around 110. The boundaries of 108 of them have been published in a report (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja / Publications of Water and Environment Administration - series A 165). The coordinates given are those of the outlet of the catchment, and the municipality and the regional centres for economic development, transport and the environment are also those within which the outlet is located. Until 1990, the areal water equivalents of snow were computed by the isohyet method, as were the areal precipitations. From 1990, the areal values have been computed by using a grid point model. By this method, the effects of elevation and the coast, as well as the changes in locations of the snow courses, can be taken into account in calculation. However, the records are not entirely homogeneous, as the method of computation and the locations of snow courses have varied. Moreover, in the 1970’s and the 1980’s, data from other sources ‒ the Finnish Meteorological Institute, the regional water and environment administration, hydropower companies ‒ were used besides the ordinary snow courses." ["post_title"]=> string(31) "Measuring snow water equivalent" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(31) "measuring-snow-water-equivalent" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-02-21 14:03:32" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-02-21 12:03:32" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1003" ["menu_order"]=> int(543) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [101]=> object(WP_Post)#14487 (24) { ["ID"]=> int(997) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-21 13:20:58" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-21 11:20:58" ["post_content"]=> string(3466) "Valtakunnalliseen pohjavesiseurantaverkkoon kuuluvilla pohjavesiasemilla seurataan pohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua eri puolilla Suomea. Valtakunnallinen pohjavesiseuranta käynnistettiin 1970-luvun alkupuolella pohjaveden pinnankorkeuden mittauksilla. Vedenlaadun seuranta alkoi 1990-luvulla. Osalla pohjavesiasemista seurataan myös lumipeitteen paksuutta ja roudan syvyyttä sekä maankosteutta. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita. Ajankohtainen pohjavesitilannekatsaus perustuu asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Seurantasarjojen perusteella pystytään arvioiman pohjaveden määrän ja laadun paikallisia ja ajallisia vaihteluita sekä niiden vuorovaikutuksia. Pohjavesiasemilta kerättävän seurantatiedon perusteella raportoidaan kansallisesti ja kansainvälisesti pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun muutoksista. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ylläpitämään pohjavesirekisteriin (POVET). [caption id="attachment_998" align="aligncenter" width="469"] © Annika Anttila[/caption]

Pohjaveden pinnankorkeuden mittaaminen

Pohjaveden pinnankorkeusmittaukset tehdään maahan pystysuoraan asennetuista muovisista tai metallisista pohjavesiputkista, joita on yleensä kymmenen kappaletta asemalla. Pohjavesiputket ulottuvat usean metrin syvyyteen ja niissä on siiviläosa, joka päästää pohjaveden putkeen. Pinnankorkeusseuranta on nykyisin osin automatisoitu, jotta asemilta saadaan reaaliaikaista pinnankorkeustietoa. Pohjavesiputkiin on asennettu paineanturit ja tiedonkeruulaitteet, jotka lähettävät mittaustulokset tietokantaan esimerkiksi pitkän kantaman radioverkossa tai GSM-verkossa. Pohjavesiasemilla, joita ei ole vielä täysin automatisoitu, kiertää paikallinen havaitsija kaksi kertaa kuussa. Havaitsija mittaa pohjaveden pinnankorkeuden mittanauhaluotaimella tai sähkösignaaliin perustuvalla luotaimella aseman pohjavesiputkista. Pohjaveden pinnankorkeus mitataan senttimetreinä putken yläpäästä. Kierroksen jälkeen havaitsijat lähettävät mittaustulokset SYKEen joko sähköisellä lomakkeella tai paperipostilla.

Pohjaveden laadun seuranta

Valtakunnallisilta pohjavesiasemilta otetaan vesinäytteitä yleensä 2–4 kertaa vuodessa ensisijaisesti aseman yhteydessä olevasta lähteestä tai lähteen puuttuessa muovisesta pohjavesiputkesta. Kullakin asemalla on oma näytteenottoaikataulunsa. Tämä johtuu siitä, että pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee vuoden mittaan eri tavoin eri alueilla. Tavoitteena on saada vähintään yksi näyte, kun pohjaveden pinta on alimmillaan, ja toinen näyte, kun pinta on ylimmillään. Sertifioitu näytteenottaja ottaa näytteen, ja laboratoriossa näytteestä analysoidaan laajalla valikoimalla erityisesti epäorgaanisia aineita. Saaduista vedenlaatutuloksista voidaan päätellä, millaisia eri aineiden pitoisuuksia pohjavedessä on luonnostaan. Seurantasarjoissa näkyvät kuitenkin myös ihmisen aiheuttamat vaikutukset pohjavesiin." ["post_title"]=> string(82) "Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seuranta valtakunnallisilla pohjavesiasemilla" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(82) "pohjaveden-pinnankorkeuden-ja-laadun-seuranta-valtakunnallisilla-pohjavesiasemilla" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-02-21 13:22:58" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-02-21 11:22:58" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=997" ["menu_order"]=> int(544) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [102]=> object(WP_Post)#14488 (24) { ["ID"]=> int(990) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-21 13:15:42" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-21 11:15:42" ["post_content"]=> string(2721) "Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmiin tulee vedenkorkeustietoa jatkuvasti eri puolilta Suomea järvistä, joista ja tekoaltaista yli 700 havaintoasemalta. Näistä 240 asemaa kuuluu Syken ja elinvoimakeskusten ensimmäisen luokan seurantaverkkoon, jonka asemien ylläpitotöillä ja havaintojen laadunvarmennuksella on tiukimmat vaatimukset. Muita einvoimakeskusten havaintoasemia on noin 200. Lisäksi vedenkorkeushavaintoja saadaan ulkopuolisilta tiedontuottajilta, joista tärkeimpiä ovat vesivoimayhtiöt. Kaikkiaan hydrologisessa tietokannassa on vedenkorkeushavaintoja lähes 1700 kohteesta. Pisin havaintosarja on alkanut vuonna 1847. [caption id="attachment_991" align="aligncenter" width="556"] © Heidi Sjöblom[/caption] Vedenkorkeudet tallennetaan tietokantaan senttimetreinä yleensä ns. asteikkolukemina eli korkeutena vedenkorkeusasteikon kantanollapisteestä ylöspäin. Kantanollapisteellä tarkoitetaan mittauspaikan perustamisen yhteydessä korkeuskiintopisteestä vaaitsemalla määritettyä asteikon nollakohdan korkeutta. Tarvittaessa vedenkorkeudet voi muuntaa asteikkolukemista haluttuun valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään kantanollapisteen korkeustiedon avulla. Korkeusjärjestelmiä on käytössä viisi: N2000-, N60-, N43-, NN- ja LN-järjestelmä. Lupapäätöksien perusteella tehtävät vedenkorkeushavainnot esitetään yleensä luvassa mainitussa korkeusjärjestelmässä. [caption id="attachment_992" align="aligncenter" width="539"] © Heidi Sjöblom[/caption] Vedenkorkeuden mittaukset ovat päivittäisiä, ja lähes kaikilla havaintoasemilla on jatkuvatoiminen mittalaite. Mittalaitteet mittaavat vedenkorkeutta paineantureilla. Useimmat laitteet tekevät mittaukset 15 minuutin välein ja lähettävät mitatut arvot Syken tietokantaan tunnin välein. Viralliset vedenkorkeushavainnot ovat mittalaitteiden lähettämistä hetkellisistä arvoista laskettuja vuorokauden keskiarvoja. Vedenkorkeuden mittalaitteiden toimintaa valvotaan vedenkorkeusasteikolta tai suppilomitalla pohjapaalulta tehdyillä manuaalimittauksilla. Asteikkojen ja pohjapaalujen korkeudet tarkistetaan säännöllisin väliajoin vaaitsemalla korkeuskiintopisteiltä." ["post_title"]=> string(38) "Vesistöjen vedenkorkeuden mittaaminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(37) "vesistojen-vedenkorkeuden-mittaaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-06-03 11:02:16" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-06-03 08:02:16" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=990" ["menu_order"]=> int(545) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [103]=> object(WP_Post)#14489 (24) { ["ID"]=> int(924) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-10 15:17:20" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-10 13:17:20" ["post_content"]=> string(3093) "Lumen vesiarvo ilmaisee lumessa olevan veden määrän eli sen vesikerroksen paksuuden, joka syntyisi, jos lumi sulaisi. Vesiarvo ilmoitetaan millimetreinä. Lukuarvoltaan se vastaa lumikuormaa eli lumen massaa kilogrammoina neliömetriä kohti. Lumen vesiarvo määritetään ns. lumilinjamittauksilla. Lumilinja on 2–4 km pitkä reitti, joka kattaa edustavasti paikkakunnan eri maastotyypit. Linjamittaukseen kuuluu yleensä 80 mittasauvalla tehtyä lumen syvyyden mittausta sekä kahdeksan lumen tiheyden määrittämiseksi tehtävää punnitusta. Lisäksi suurimmalla osalla lumilinjoista havainnoidaan myös pälvisyyttä ja maastotyyppiä ja ne huomioidaan lumilinjan keskimääräistä lumen vesiarvoa määritettäessä. © Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskus havainnoi nykyään noin 150 lumilinjaa, joilla lumen vesiarvoa mitataan kuukausittain tai puolikuukausittain. Mittauksia on tehty jo 1930-luvulla, mutta hydrologiseen tietokantaan tietoja on tallennettu pääasiassa vasta 1980-luvulta alkaen. Vuoteen 1968 asti lumilinjamittaukset tehtiin talvikuukausien 16. päivänä. Sen jälkeen mittaukset pyrittiin tekemään kaksi kertaa kuukaudessa, 1. ja 16. päivinä. Vuodesta 1996 lähtien mittaukset on tehty jälleen vain talvikuukausien 16. päivänä. Poikkeuksena tästä ovat ns. pienten valuma-alueiden lumilinjat, joilla lumen vesiarvo mitataan kuukauden viimeisenä päivänä ja keväällä myös 15. päivänä. Mittauspäivien välille päivittäiset lumen vesiarvot lasketaan säähavaintoihin perustuvalla mallilla. Lumen aluevesiarvot eli valuma-alueen keskimääräiset vesiarvot määritetään samoille valuma-alueille kuin aluesadannat. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on vesiarvoja noin 250 alueelta vuodesta 1946 alkaen. Vuodesta 1990 lähtien aluevesiarvot on määritetty noin 110 alueelle. Alueiden rajat esitetään Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarjan osassa A 165. Alueiden koordinaatit on määritetty veden purkautumispisteelle. Alueen kunta ja ELY-keskus määräytyvät näiden koordinaattien mukaan. Vuoteen 1990 asti lumen aluevesiarvot määritettiin aluesadannan tavoin isohyeettimenetelmällä. Nykyisin laskentaan käytetään 10x10 km:n hilapisteverkkoa, jonka pisteisiin lumen vesiarvot lasketaan lähimpien lumilinjojen perusteella. Hilapistemalli ottaa entistä paremmin huomioon mm. maaston korkeussuhteiden, rannikon läheisyyden sekä lumilinjojen siirtymisten vaikutukset vesiarvoon. Koska laskentamenetelmät ja lumilinjojen sijainnit ovat vuosien kuluessa vaihdelleet, eivät lumen aluearvot eri vuosikymmeniltä ole täysin homogeenisia. Epähomogeenisuuteen vaikuttaa myös 1970- ja 1980-luvuilla käytetty ulkopuolinen havaintomateriaali, jota saatiin lähinnä Ilmatieteen laitokselta, silloisilta vesi- ja ympäristöpiireiltä sekä vesivoimayhtiöiltä." ["post_title"]=> string(27) "Lumen vesiarvon mittaaminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(27) "lumen-vesiarvon-mittaaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-02-11 11:59:49" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-02-11 09:59:49" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=924" ["menu_order"]=> int(557) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [104]=> object(WP_Post)#14490 (24) { ["ID"]=> int(907) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-21 13:09:20" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-21 11:09:20" ["post_content"]=> string(2175) "Ilmatieteen laitos vastaa sademäärän mittaamisesta Suomessa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) saa tiedot päivittäisestä sadannasta Ilmatieteen laitokselta noin 200 havaintoasemalta. Tietoa sademääristä saadaan erilaisilla automaattimittareilla, säätutkilla sekä manuaalisilla mittauksilla. Sademittarit ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä paljon, ja esimerkiksi lumisade pystytään nykyään mittaamaan entistä tarkemmin. Sademittaukseen sisältyy kuitenkin edelleen virhetekijöitä, joiden vuoksi mitattu sade on keskimäärin 10–20 % todellista pienempi. SYKE julkaisee pääosan sadetiedoista mittausten mukaisina, korjaamattomina arvoina. SYKEssä lasketaan Ilmatieteen laitoksen sadehavainnoista vesistöjen aluesadannan arvoja. Aluesadanta tarkoittaa keskimääräistä sadantaa tietyllä valuma-alueella tiettynä aikana. Aluesadantoja on laskettu pääasiassa sellaisille valuma-alueille, joilta on määritetty myös virtaama. Nykyisin aluearvot lasketaan säännöllisesti noin 110 alueelle. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on aluesadannan arvoja noin 250 alueelle. [caption id="attachment_987" align="aligncenter" width="602"] © Johanna Korhonen[/caption] Sadannan aluearvoja on laskettu vuodesta 1911 lähtien. Sadannan pentadiarvot on laskettu 1950-luvun alusta lähtien. Pentadilla tarkoitetaan kuukauden alusta laskettavia viiden päivän jaksoja. Kuukauden viimeinen jakso on 3–6 päivää kalenterikuukaudesta riippuen. Tilastoissa oleviin aluesadantoihin ei ole tehty mittarikorjauksia. Vuosilta 1911–1945 ei ole tallessa tarkkaa tietoa siitä, millä menetelmällä sadannan aluearvot on laskettu. Vuosina 1946–1981 aluearvot laskettiin ns. isohyeettimenetelmällä. Vuodesta 1982 lähtien on käytetty 10x10 km:n hilapisteverkkoa, jonka pisteille sadannan arvot lasketaan lähimpien sadehavaintojen perusteella. Koska laskentamenetelmä on vaihdellut, eivät aluesadannat eri vuosikymmeniltä ole täysin homogeenisia." ["post_title"]=> string(46) "Sadannan mittaaminen ja aluearvojen laskeminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(46) "sadannan-mittaaminen-ja-aluearvojen-laskeminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-02-21 13:09:20" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-02-21 11:09:20" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=907" ["menu_order"]=> int(558) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [105]=> object(WP_Post)#14491 (24) { ["ID"]=> int(884) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-04 13:23:04" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-04 11:23:04" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(56) "Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirja" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(53) "hydrologisen-seurannan-kenttatoiden-toimintakasikirja" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-07-01 10:01:01" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-07-01 07:01:01" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=884" ["menu_order"]=> int(562) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [106]=> object(WP_Post)#14492 (24) { ["ID"]=> int(636) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-01-25 10:57:33" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-01-25 08:57:33" ["post_content"]=> string(3750) "

Ulapat ja virtaavat vedet jäätyvät viimeisenä

Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötilan laskee alle nollan. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet ja lahdenpoukamat ja viimeisenä ulapat ja virtaavat vedet. Alussa jäätä muodostuu epätasaisesti. Jäätymisen alkaessa jääpeite voi kasvaa tyynellä säällä noin pari millimetriä vuorokaudessa pakkasastetta kohden. Kun ilman keskilämpötila on -10 astetta, voi vuorokaudessa siis syntyä parin sentin vahvuinen jää. Suomen ympäristökeskus (SYKE) mittaa vesistöjen jäänpaksuutta noin 50 kohteessa, joista suurin osa on järvissä. Mittaukset tehdään kolme kertaa kuukaudessa. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on jäänpaksuustietoja noin 150 kohteesta.

Teräsjää on kirkas ja tasainen

Jään kantokyky pitää aina mitata teräsjään mukaan. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen; vaalea ja huokoinen kohvajää on teräsjäätä heikompaa. Kohvajään kantavuus on noin puolet teräsjään kantokyvystä. Tuulella syntynyt jää on hauraampaa kuin tyynellä syntynyt. Merijää on hauraampaa kuin makean veden jää, sillä suola ja muut epäpuhtaudet sijaitsevat merijäässä jääkiteiden välissä tehden siitä huokoisempaa. Lumipeite hidastaa jään paksuuskasvua, sillä se toimii eristeenä ilman ja jään välissä. Runsas lumi voi painaa jään vedenpinnan alapuolelle. Tällöin halkeamista jään päälle nouseva vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka jäätyy kohvajääksi. Keväällä paksukin jää voi pettää, jos kiderakenne on haurastunut auringon säteilyn ja lämmön vaikutuksesta. Järven jään paksuuden arviointiin vaikuttavat järven sijainnin lisäksi järven koko ja syvyys, mittauspaikka ja lumitilanne.

Autolla turvallista ajaa vain merkityillä jääteillä

Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttiä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. 15–20-senttinen teräsjää kantaa tuhat kiloa painavan henkilöauton. Autolla on turvallista ajaa ainoastaan merkityillä jääteillä ja niilläkin hyvin hitaasti, koska jään alle syntyvä aaltoliike heikentää jään kantavuutta. Peräkkäin ajavista autoista jälkimmäisellä on veden ja jään aaltoliikkeen takia suurempi vaara painua jään läpi. Koska jään vahvuus voi esimerkiksi virtauksista ja pohjan laadusta johtuen vaihdella paljon lyhyelläkin matkalla, on varmistettava että jää on tarpeeksi vahvaa koko sillä alueella, missä aiotaan liikkua.

Halkeamat heikentävät jään kantavuutta

Jäällä kannattaa havainnoida ympäristöä aktiivisesti. Vaarallisia alueita ovat joet, järvien kapeikot, matalikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, lähteet, äkkijyrkkien rantapenkereiden vierustat ja viemäreiden laskualueet. Myös siltojen, laiturien ja jäissä makaavien alusten luona jää on heikkoa. Jos jäätiellä on töyssy, jää haurastuu siitä kohdasta helposti. Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Halkeaman reunalla jään kantavuus on vain 40 prosenttia ehjän jään kantavuudesta. Halkeamien risteyksessä kantavuus on vain 25 prosenttia ehjästä jäästä.

Jäänaskalit kaulaan

Kaulassa roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Itsensä vetäminen avannosta takaisin liukkaalle jäälle on äärimmäisen vaikeaa ilman jäänaskaleita tai muuta terävää apuvälinettä. Jäällä kulkijan turvallisuusvarustukseen kuuluu myös metallipäinen, tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia." ["post_title"]=> string(45) "Jään kantavuus mitataan teräsjään mukaan" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(40) "jaan-kantavuus-mitataan-terasjaan-mukaan" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-01-26 09:42:53" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-01-26 07:42:53" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=636" ["menu_order"]=> int(594) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [107]=> object(WP_Post)#14493 (24) { ["ID"]=> int(631) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-01-25 10:41:43" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-01-25 08:41:43" ["post_content"]=> string(2760) "Valtakunnallisessa hydrologisessa seurannassa vesistöjen jäänpaksuutta mitataan 46 kohteessa, joista suurin osa on järvissä. Mittaukset tehdään kolme kertaa kuukaudessa, 10., 20. ja 30. päivä. Pisimmät havaintosarjat alkavat 1910-luvulta. Nykyinen mittaustapa on ollut käytössä vasta 1970-luvulta lähtien. Lähes kaikilta asemilta jäänpaksuushavainnot toimitetaan heti mittauksen jälkeen tietokantaan, ja ne ovat lähes reaaliaikaisesti nähtävillä verkkosivuilla. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on jäänpaksuustietoja noin 150 kohteesta. Jäänpaksuushavainnot ovat tärkeitä vesistön perustutkimuksen kannalta, mutta luonnollisesti myös kaikille jäällä liikkujille. Koska paksuus vaihtelee vesialueen eri kohdissa, ei virallinen jäänpaksuuden mittauspaikka saa kuitenkaan koskaan tuudittaa kulkijaa turvallisuuteen. Virallinen mittaus pyrkii edustavuuteen ja välttelee näin ollen ohutjäisiä kapeikkoja ja virtapaikkoja. Yleensä jäänpaksuuden havaintopaikka sijoitetaan vähintään 50 metrin päähän rannasta. Mittauksessa käytetään jäämittaa ja useilla havaintopaikoilla kolmea kohvasauvaa. Jokaisella mittauskerralla kairataan kolme reikää uusiin kohtiin sekä mitataan seuraavat muuttujat senttimetrin tarkkuudella:

• jää (jään kokonaispaksuus: teräsjää, kohvajää ja mahdolliset välissä olevat vesikerrokset)
• vesi (vedenkorkeus mitattuna jään alapinnasta)
• kohva (kohvajään paksuus)
• lumi (lumen paksuus kohvajään päällä)
• sauva (kohvasauvoista luettu kohvajään paksuus)

Vesistöjen jäätyminen ja jäänlähtö

Sekä jäätyminen että jäänlähtö havaitaan nelivaiheisena. Jäätymisen osalta ensimmäinen vaihe on rantojen jäätyminen, sitten seuraa lahtien jäätyminen. Kolmas vaihe on koko näköpiirin jäätyminen, neljäs koko järven jäätyminen. Vain harvalla havaintopaikalla kaikki neljä vaihetta ovat selvästi erikseen raportoitavissa. Joskus voi sattua niinkin, että kova pakkasyö vie kaikki vaiheet läpi kertaheitolla. Havaintopaikan luonne ratkaisee, onko kaikkien vaiheiden erottaminen ylipäänsä mielekästä. Pienissä järvissä näköpiiri on usein sama kuin koko järvi, hyvin suurilla järvillä havaitsija ei luonnollisesti voi saada tarkkaa tietoa koko vesialueen jäätymisestä. Jäänlähdön neljä vaihetta ovat: rantojen sulaminen, ulompana sulaa, jää liikkuu ja jään katoaminen koko näköpiiristä. Pisin jäänlähdön havaintosarja on Tornionjoelta keväästä 1693 alkaen. Järvien jäätymisiä ja jäänlähtöjä on havainnoitu vähintään 1800-luvun puolivälistä alkaen Kallavedellä, Näsijärvellä ja Oulujärvellä." ["post_title"]=> string(39) "Vesistöjen jäänpaksuuden mittaaminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(36) "vesistojen-jaanpaksuuden-mittaaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-03-18 15:48:07" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-03-18 13:48:07" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=631" ["menu_order"]=> int(595) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [108]=> object(WP_Post)#14494 (24) { ["ID"]=> int(608) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-01-21 09:34:47" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-01-21 07:34:47" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(91) "Pohjavesialueet – opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(83) "pohjavesialueet-opas-maarittamiseen-luokitukseen-ja-suojelusuunnitelmien-laadintaan" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-15 13:36:34" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-15 11:36:34" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=608" ["menu_order"]=> int(602) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [109]=> object(WP_Post)#14495 (24) { ["ID"]=> int(420) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-04 13:59:48" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-04 11:59:48" ["post_content"]=> string(1658) "Havaintopaikat, noin 150 putkea, muodostavat roudan seurantaverkon. Havainnot tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään pohjavesirekisteriin (POVET). Routa-asemilla mitataan luonnontilaisen roudan syvyyttä, roudan sulamista pinnasta sekä lumen syvyyttä aukealla, metsässä ja suolla. Asemat edustavat erilaisia ilmasto-oloja erilaisilla maalaji-, metsä- ja suoalueilla. Roudan syvyyttä mitataan metyleenisiniputkilla. Mittaukset tehdään kunkin kuukauden 6., 16. ja 26. päivänä talvikauden aikana. Roudan sulaessa keväällä tihennetään havaintoväliä. Routa-asemilla on kaksi rinnakkaista routaputkea aukealla ja metsässä ja lisäksi on putki suolla, jos kostea paikka on lähimaastossa. Routaa on havainnoitu eri menetelmillä, mutta 1970-luvun alusta lähtien routa-asemilla siirryttiin käyttämään pääsääntöisesti metyleenisiniputkia. Menetelmä perustuu siihen, että tislattuun veteen liuotettu metyleenisini kuivatislautuu maahan asennetussa routaputkessa värittömäksi veden jäätyessä. Nykyisin metyleenisiniputkiin laitetaan yleisesti myös ruostumattomasta teräksestä olevaa mutteri. Mutteri edesauttaa havainnointia roudan sulamisvaiheessa, jolloin rajat eivät aina näy selvinä. Putki käännetään ylösalaisin ja mutteri osoittaa roudan syvyyden. Routaputki koostuu kahdesta sisäkkäisestä putkesta. Ulompi ns. ulkoputki on pysyvästi sijoitettu maahan tehtyyn reikään. Ulkoputkessa on asteikko lumenpaksuuden määrittämiseksi maanpinnasta ylöspäin ja nesteputkessa roudan mittaamista varten maanpinnasta alaspäin." ["post_title"]=> string(18) "Roudan mittaaminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(18) "roudan-mittaaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-02-04 13:59:48" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-02-04 11:59:48" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=420" ["menu_order"]=> int(628) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [110]=> object(WP_Post)#14496 (24) { ["ID"]=> int(4902) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2026-06-25 09:59:45" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2026-06-25 06:59:45" ["post_content"]=> string(201) "Raportissa esitellään taloudellisten vaikutusten arvioinnin toimintamalli ja arvioidaan erilaisten laskentamenetelmien käytettävyyttä sekä ohjeistetaan Excel-pohjaisen laskentatyökalun käyttö." ["post_title"]=> string(92) "Taloudellisten vaikutusten arviointi vesihuollon kestävän toiminta-alueen määrittelyssä" ["post_excerpt"]=> string(201) "Raportissa esitellään taloudellisten vaikutusten arvioinnin toimintamalli ja arvioidaan erilaisten laskentamenetelmien käytettävyyttä sekä ohjeistetaan Excel-pohjaisen laskentatyökalun käyttö." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(87) "taloudellisten-vaikutusten-arviointi-vesihuollon-kestavan-toiminta-alueen-maarittelyssa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-06-25 09:59:45" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-06-25 06:59:45" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4902" ["menu_order"]=> int(720) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } }