Peltojen kuivatustilan parantamiseksi on lähivuosina tehtävä laajasti toimenpiteitä ojissa ja maatalouspuroissa. Kaksitasouoma on Valumavesi-projektin tutkimusten mukaan pitkällä tähtäimellä perinteistä uomaperkausta parempi ratkaisu. Kaksitasouoma ei esimerkiksi tukkeudu niin helposti, jolloin uoman raskaat kunnostus- ja ylläpitokaivuut vähenevät merkittävästi.
Valuma-aluesuunnittelua on kehitetty maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeissa, mutta vakiintuneiden menetelmien puute, alueelliset erot, rahoituksen sirpaleisuus ja yhtenäisten ohjeiden puuttuminen ovat haitanneet valuma-aluesuunnittelun laajamittaista toteutusta. Maa-ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmassa toteutetut SysteemiHiili-ja HiiliVie-hankkeet ovat vastanneet tähän haasteeseen kehittämällä ilmastoviisaita ja kestäviä toimintamalleja ja ohjeistuksia.
Tässä julkaisussa esitellään tarkastelluista hankkeista tunnistettuja hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja sekä SysteemiHiili-hankkeessa kehitetty kaksivaiheinen, paikkatietoaineistoon pohjautuva indeksipohjainen lähestymistapa valuma-aluetason vesienhallinta- ja ilmastokestävyystarkasteluihin.
Mitoituslaskuri kaksitasouomien suunnitteluun. Laskurin ovat kehittäneet Asmo Hyvärinen (Otso metsäpalvelut), Mikko Huokuna (Syke) ja Kaisa Västilä (Syke/Aalto-yliopisto).
Videolla esittellään kaksitasouoman rakennetta ja toimintaperiaatteita sekä tutustutaan Mustapäkin kaksitasouomaan Evijärven Mansikkapellolla.
Videolla Mats Willner esittelee kaksitasouomaa Kruunupyyn Viitavesibäckenillä.
Luonnonmukaisella vesirakentamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla estetään vesien käytöstä, kuten tulvasuojelusta, maankuivatuksesta ja vesivoiman käytöstä aiheutuvia haittoja vesien tilalle ja monimuotoisuudelle.