Vesien tila ja kunnostus

Suodata sisältöjä aineistotyypin mukaan

Ympäristöarvojen huomioiminen ojitushankkeissa luonnonmukaisten menetelmien avulla

Yhteisen ojituksen tuki on osa maatilan investointitukia, joilla tuetaan myös muita maatalouden rakentamishankkeita. Uuden tukijärjestelmän tavoitteena on se, että hankkeissa huomioidaan peltojen kuivatustilan paranemisen lisäksi ojituksesta aiheutuvien vahinkojen ja haittojen ehkäiseminen. Mitä monipuolisemmin hankkeessa on käytetty tarkoituksenmukaisia ja hankealueelle sopivia ratkaisuja, sitä myönteisempi vaikutus sillä on vesiensuojeluun ja vesitalouteen. Oheisiin toimenpidekortteihin on kuvattu menetelmiä, joilla edellä mainittuja ojitussuunnitelman tarkoituksenmukaisia ehtoja voidaan hankkeessa täyttää.

Stöd för gemensamma dikningsprojekt

Det nationella stödet för grundtorrläggning upphörde vid utgången av 2022. Stödet hör nu till de EU-finansierade jordbruksstöden. Stödet för gemensamma dikningsprojekt ingår i investeringsstödet genom vilket andra byggprojekt inom jordbruket redan stöds.

Tietokortti: Vesienhallinnan hyvät käytännöt suometsissä

Tietokortti vesienhallinnan hyvistä käytännöistä suometsissä. Suometsien vesienhallinta vaatii kivennäismaita enemmän suunnittelua ja investointeja. Toimenpiteillä on merkittävä vaikutus veden pidättämiseen ja vesistökuormitukseen.

Tietokortti: Pidennetty kiertoaika metsätaloudessa

Tietokortti pidennetyn kiertoajan käytöstä ja vaikutuksista metsätaloudessa. Pidennetyllä kiertoajalla tarkoitetaan metsänkasvatustapaa, jossa sovelletaan suosituksia pidempiä kiertoaikoja. Sopivan kiertoajan valintaan vaikuttavat sekä metsätyyppi että metsän sijainti ja terveydentila.

Tietokortti: Oikein ajoitettu metsänhoito

Tietokortti kertoo oikein ajoitettujen metsänhoitotoimien vaikutuksista. Mukana on metsänlannoitus, turvemaiden tuhkalannoitus, kasvatuslannoitus ja muut hoitotyöt.

Tietokortti: Metsätuhojen ennaltaehkäisy

Tietokortti kertoo metsätuhojen ennaltaehkäisystä ja sen vaikutuksista. Metsätuhoja voidaan ennaltaehkäistä sekapuustoa suosimalla, oikein kohdennetuilla metsänhoitotoimilla ja valitsemalla kasvupaikalle soveltuvia puulajeja.

Tietokortti: Jatkuva kasvatus metsätaloudessa

Tietokortti jatkuvan kasvatuksen käytöstä ja vaikutuksista metsätaloudessa. Jatkuva kasvatus soveltuu rehevämmille turvemaille kivennäismaita paremmin, sillä uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen.

Tietokortti: Tulvatasanteelliset kaksitasouomat maataloudessa

Tietokortti kaksitasouomien käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Kaksitasouoma on oja, jonka pohja jätetään pääosin koskemattomaksi ja jonka luiskiin kaivetaan tulvatasanteet, jotka takaavat riittävän vedenjohtokyvyn ja kuivatuksen suurillakin virtaamilla.

Tietokortti: Tilusjärjestelyt maataloudessa

Tietokortti tilusjärjestelyn käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Tilusjärjestely on maanmittaustoimitus, jolla korjataan ajan kuluessa pirstoutunut kiinteistörakenne vastaamaan nykyajan tarpeita. Maanmittauslaitos kehittää tilusjärjestelyjä yhdessä maanomistajien kanssa.

Tietokortti: Täsmälannoitus maataloudessa

Tietokortti täsmälannoituksen käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Täsmälannoituksessa lannoitusta kohdennetaan tarkasti ja lohkonsisäisiä kasvupaikkoja lannoitetaan kuin ne olisivat erillisiä kasvulohkoja. Kasvuston seuranta on tärkeä osa täsmälannoitusta ja tavoitteena on havaita paras ajankohta lisälannoitukselle

Tietokortti: Talviaikainen kasvipeitteisyys

Tietokortti talviaikaisen kasvipeitteisyyden käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Talviaikainen kasvipeitteisyys voidaan toteuttaa usealla eri tavalla esimerkiksi monivuotisena nurmena, kerääjä- tai saneerauskasveja käyttämällä tai suorakylvöllä muokkaamatta viljan sänkeä.

Tietokortti: Suojakaistat ja suojavyöhykkeet maataloudessa

Tietokortti suojakaistojen ja suojavyöhykkeiden käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Suojavyöhykkeet ja suojakaistat ovat pellon ja vesialueiden väliin perustettavia ja hoidettavia monivuotisia nurmi-, heinä tai niittykasvillisuuden peittämiä alueita, joita ei muokata eikä käsitellä torjunta-aineilla.

Tietokortti: Säätösalaojitus ja säätökastelu maataloudessa

Tietokortti säätösalaojituksen ja säätökastelun käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Salaojien valuntaa säädetään salaojiin asennettavilla säätökaivoilla ja padotuslaitteilla. Näin pohjaveden pinta voidaan pitää tavallista korkeammalla ja sadevettä voidaan varastoida maaperään.

Tietokortti: Rakennekalkki maataloudessa

Tietokortti rakennekalkin käytöstä ja vaikutuksista maatalouden maanparannusaineena. Rakennekalkituksessa peltomaa käsitellään reaktiivista eli sammutettua tai poltettua kalkkia sisältävällä kalkitusaineella.

Tietokortti: Monipuolinen viljelykierto

Tietokortti monipuolisen viljelykierron käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Monipuoliseen viljelyyn kuuluu useiden kasvilajien vuorottelu viljelykierrossa.

Tietokortti: Kosteikkoviljely

Tietokortti kertoo kosteikkoviljelyn käytöstä ja vaikutuksista. Kosteikkoviljelyssä viljellään turvepeltoja märissä olosuhteissa, mikä estää turpeen hajoamista ja hiilidioksidipäästöjä.

Tietokortti: Alus- ja kerääjäkasvit maataloudessa

Tietokortti kertoo alus- ja kerääjäkasvien käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Aluskasvit kasvavat samaan aikaan tuotantokasvin kanssa, mutta jatkavat kasvuaan sadonkorjuun jälkeen.

Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Tietokortit kertovat maa- ja metsätalouden toimenpiteistä, joiden avulla voidaan suojella vesistöjä, hillitä vesistöjen tummumista, sopeutua paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.

Kastelu peltoviljelyssä -julkaisu

Luonnonhoidon koulutusyhdistys ry ja Salaojayhdistys ry ovat yhteistyössä juuri julkaisseet Kastelu peltoviljelyssä -julkaisun. Julkaisun tavoitteena on tuoda esille ja koota peltoviljelyssä toteutettuun kasteluun liittyvää tietoa sekä auttaa kastelun suunnitteluun ja toteutukseen liittyvissä pohdinnoissa. Julkaisu on suunnattu ensisijaisesti maanviljelijöille ja neuvojille.

Ruokaa särjestä -reseptit

Lähikalan – erityisesti särkien – syöminen on todellinen ekoteko. Särkien poistaminen järvistä vähentää järvien rehevöitymistä. Tämä reseptivihko on koottu Marttojen särkiruokakilpailusta (2000) ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön kalaruokakursseilta (2016).

Rannikon pienvesien kunnostusopas – fladat, kluuvi-fladat ja kluuvit, sekä niiden laskupurot

Rannikon pienvedet, eli fladat, kluuvifladat, kluuvit, kluuvijärvet ja niihin liittyvät purot, ovat uhanalaisia luontotyyppejä, joita uhkaavat monet paineet. Opas tarjoaa tietoa ja tukea rannikon pienvesien kunnostamiseen suunnittelusta toteutukseen.

Lähteikköjen pohjaeläimet

Vedessä tai vesirajassa eläviä selkärangattomia voidaan käyttää lähteikköjen tilan arvioinnissa sekä ennallistamisen tai muiden ihmisvaikutusten arvioinnissa tai seurannassa. Lähteikköjen pohjaeläimet -oppaassa esitellään lähteissä ensisijaisesti elävät punaisen listan selkärangattomat lajit sekä menetelmiä selkärangattomien selvitysten suunnitteluun ja toteutukseen.

Lähteikköjen ennallistamisopas

Lähteikköjen ennallistamisopas tarjoaa tietoa lähde-elinympäristöistä ja ennallistamisen tavoitteista. Oppaassa kuvataan vaikuttavuusseurannan periaatteita ja suunnittelua sekä ennallistamismenetelmiä.

Helmi – Sisävesien hiekkarantaopas

Sisävesien hiekkarataopas tarjoaa tietoa uhanalaiseksi luokiteltujen ja osittain huonosti tunnettujen sisävesien hiekkarantojen kunnostamista ja inventointia varten.

Uppopuupuhdistamo – opas menetelmän käyttöön

Opas niille, jotka tahtovat perustaa uppopuupuhdistamon ja niille, jotka muuten haluavat tietoa aiheesta. Oppaan laati Anu Heinilä osana opinnäytetyötään HAMKin Kestävän kehityksen koulutusohjelmassa. Asiantuntijoina toimivat Suvi Mäkelä (Vanajavesikeskus), Olli Lukanniemi (Suomen metsäkeskus) ja Kari-Matti Vuori (SYKE)

Suomen meriympäristön tila 2018

Raportti päivittää Suomen merenhoitosuunnitelman ensimmäisen
osan.

Näkösyvyyslevy (Secchi-levy) – Valmistusohje ” Tee-Se-Itse”

Näkösyvyyslevyllä mitataan veden läpinäkyvyyttä – näkösyvyyttä. Näkösyvyyttä mitataan valkoisella Secchi-levyllä, jonka voi valmistaa tietokortin ohjeilla.

PROPPEN Project, Final Report

Controlling benthic release of phosphorus in different Baltic Sea scales. Final Report on the result of the PROPPEN Project (802-0301-08) to the Swedish Environmental Protection Agency, Formas and VINNOVA

Laatusuositukset vedenlaaturekisteriin vietävälle tiedolle

Ohjeessa annetaan suosituksia vesistä määritettävien analyyttien akkreditoinnille, määritysrajoille ja mittausepävarmuuksille sekä näytteiden säilytysajoille ja -tavoille.

Pohjaeläinnäytteenoton tuloksiin liittyvät käsitteet (PDF)

Luettelo tuloksiin liittyviä käsitteistä, joita käytetään pohjaeläintietojärjestelmässä. Käsitteille esitetään määritelmät sekä mahdolliset synonyymit.

Pohjaeläinten näytteenottoon liittyvät käsitteet (PDF)

Luettelo näytteenottoon liittyviä käsitteistä, joita käytetään pohjaeläintietojärjestelmässä. Käsitteille esitetään määritelmät sekä mahdolliset synonyymit.

Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake ja sen täyttöohjeet (PDF)

Lomakkeelle merkitään pohjaeläinnäytteenoton havainnot. Maastossa merkityt tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmään. Tiedosto sisältää myös lomakkeen täyttöohjeet.

Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa – menetelmäohjeet

Julkaisuun on koottu Suomen oloihin sopivat ohjeet siitä, miten piileväseurantaa toteutetaan jokivesissä. Ohjeet kattavat menetelmän kuvauksen näytteenotosta piileväpreparaattien valmistukseen ja tulosten tulkintaan. Lisäksi julkaisussa on esitelty pohjalevien ekologiaa.

Luettelo jokien ja järvien pohjan piilevien suositeltavasta määrityskirjallisuudesta (PDF)

Luettelo kirjallisuudesta, jota suositellaan käytettäväksi jokien ja järvien piilevien määritykseen.

Järvien piilevien maastohavaintolomake (PDF)

Lomakkeelle merkitään järvien piilevänäytteenoton havainnot.

Jokien piilevien maastohavaintolomake (PDF)

Lomakkeelle merkitään jokien piilevänäytteenoton havainnot.

Suomen vesisammalten luettelo (PDF)

Suuntaa antava luettelo virta- ja vakavesissä ja rannoilla esiintyvistä sammalista. Luettelo on tarkoitettu käytettäväksi tukemaan erityisesti virtavesien koskipaikkojen inventointeja.

Virtavesien vesikasviseurantojen maastolomake, joet (Excel)

Lomakkeelle merkitään joissa tehtävien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättävät tiedot.

Järvien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan tulosten tallennuspohja (Excel)

Lomaketta käytetään vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättyjen tietojen tallentamiseen.

Vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan maastolomake, säännöstellyt järvet (PDF)

Lomakkeelle merkitään säännöstellyissä järvissä tehtävien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättävät tiedot.

Vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan maastolomake, järvet (PDF)

Lomakkeelle merkitään järvissä tehtävien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättävät tiedot.

Vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan maastolomake, järvet (Excel)

Lomakkeelle merkitään järvissä tehtävien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättävät tiedot.

Järvien rantavyöhykkeen pohjaeläinmuuttujien laskentapohja

Taulukkopohja, jonka avulla voidaan laskea järvien rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilan luokittelun muuttujat. Laskentapohja ei sisällä kolmannelle luokittelukaudelle kehitettyjä erillisiä kriteerejä Pohjois-Lapin järville.

Järvisyvänteiden pohjaeläinmuuttujien laskentapohja

Taulukkopohja, jonka avulla voidaan laskea järvisyvänteiden pohjaeläimistön tilan luokittelun muuttujat. Muuttujia ei tule soveltaa matalien, keskisyvyydeltään alle 3 metrin järvien tilan arviointiin. PMA-indeksiä ei tule soveltaa järvityyppien Rh, Lv, PoLa, Rr ja Rk arviointiin.

Jokien pohjaeläimistön taksonomian yhdenmukaistaminen

Jokien pohjaeläimistön tilan luokitteluun liittyvä lista, jota voidaan käyttää apuvälineenä taksonomian yhdenmukaistamisessa.

Jokien pohjaeläinmuuttujien laskentapohja

Taulukkopohja, jonka avulla voidaan laskea jokien pohjaeläimistön tilan luokittelun muuttujat.

Ohje jokien ja järvien pohjaeläinmuuttujien laskentapohjiin

Ohjeessa kerrotaan, miten Excel-laskentapohjilla voidaan laskea pohjaeläimistön luokitteluindeksit vesienhoidon 2. luokittelukierroksella. Ohje soveltuu myös 3. luokittelukierrokselle.

Biologisten muuttujien laskentapohjat

Tietokortti sisältää vesienhoidossa käytettyjen biologisten muuttujien laskentapohjat ja niiden käyttöohjeet.

Vesien biologisten seurantamenetelmien ohjeet

Tietokortti sisältää yleisohjeet pintavesien seurannassa käytettäville biologisille menetelmille, kasviplanktonseurannan ohjeet sekä maastolomakkeet ja aineiston tallennuspohjat vesikasveille, päällysleville ja pohjaeläimille.

Vesistö- ja valuma-aluekunnostukset Natura 2000 -alueilla: suunnittelun toimintamalli

Oppaassa käsitellään vesistökunnostusmenetelmien valintaa Natura2000 -alueilla. Kunnostusten on parannettava vesistön tilan lisäksi suojeltavan luontotyypin ja sen lajien tilaa.

Luontodirektiivin suojelemat sisävesien luontotyypit

Tietokortti sisältää kuvaukset niistä Suomessa esiintyvistä sisävesien luontotyypeistä, jotka sisältyvät EU:n luontodirektiiviin.

Video viljelijäkokemuksista kaksitasouomien käytöstä happamilla sulfaattimailla

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen KIPSI-hankkeen erityisasiantuntija, meri- ja ympäristöbiologian maisteri, Mats Willnerin esitys viljelijäkokemuksista kaksitasouoman rakentamisesta happamilla sulfaattimailla.

Video kaksitasouoman perustamisesta ja hoidosta

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Pasi Valkaman tietoisku: Vinkkejä kaksitasouoman ja tulvatasanteen perustamisesta ja hoidosta.

Haitalliset aineet Suomen vesissä

”Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet” (UuPri) -hankkeen loppuraportti. Hankkeessa toteutettiin EU:n vesilainsäädännöstä tulevien haitallisten aineiden seurantavelvoitteiden kansallista täytäntöönpanoa sekä raportointia. UuPri-hankkeen lopputuloksena tuli olla uusia EU:n prioriteettiaineita koskeva tieto ja raportointi, sekä suunnitelma kansallisen haitallisen aineiden seurannan järjestämiseksi. Raporttiin on koottu tietoa muun muassa haitallisten aineiden seurannassa käytetyistä menetelmistä.

Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella

Tässä oppaassa esitetään päivitetyt arviointiperusteet vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta varten tehtyyn tila-arviointiin. Kolmannen kauden arviointi toteutettiin Syken, Luken ja ELY-keskusten yhteistyönä vuosina 2018–2019 ja se perustui pääasiassa vuosien 2012–2017 seurantatietoihin.

Vesikasvit ja rannanhoito

Oppaaseen on koottu tietoa yleisimmistä vesikasveista ja niiden poistoon soveltuvista menetelmistä ja toimintatavoista.

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan

KiertoVesi -hanke oli kiertotalousteeman alle kuuluva laaja maatalouden ympäristökysymyksiä, ravinteiden käyttöä ja niiden hallintaa käsittelevä hanke. Hankkeen johtoajatuksena oli muodostaa erilaisista maatalouden käytännöistä, niiden muutoksista ja tulevista muutospaineista kattava kokonaiskuva mitta-suhteiltaan erilaisten skaalojen välisten yhteyksien sekä maatalouden nykyisen ympäristötilan hahmottamiseksi.

Vesistökunnostusten seuranta

Vesistön tilaa koskevat havainnot ovat tärkeä osa kunnostushanketta. Ne auttavat hankkeen suunnittelussa ja niiden avulla voidaan seurata tehdyn kunnostuksen vaikutuksia. Erityisesti pitkäaikainen havainnointi tukee kunnostushanketta.

Luonnonmukaiset ohitusuomat, kalatiet ja padot

Padot, väärin asennetut tierummut ja muut rakenteet vaikeuttavat vaelluskalojen ja muidenkin vesieliöiden kulkua virtavesissä. Jos nousuestettä ei voida poistaa, kulkuyhteyksiä parannetaan luonnonmukaisten ohitusuomien, teknisten kalateiden tai näiden yhdistelmien avulla.

Kivellä ja puulla kunnostaminen

Virtavesien monimuotoisuutta voidaan lisätä sijoittamalla uomaan kiviä ja puuainesta sekä rakentamalla kutusoraikkoja. Kivellä ja puulla kunnostaminen parantaa monien eliölajien elinoloja.

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen

Vesistöjen kunnostuksen yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää vähentää valuma-alueelta tulevaa ulkoista kuormitusta. Vain siten voidaan kunnostuksella saada pysyviä tuloksia.

Kemialliset käsittelyt kunnostusmenetelmänä

Kemiallinen käsittely soveltuu parhaiten voimakkaasti rehevöityneiden järvien kunnostukseen. Järveen lisätään kemikaalia, joka saostaa rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia. Kemiallinen käsittely vaatii vesilain mukaisen luvan.

Vedenpinnan nostaminen kunnostusmenetelmänä

Veden pinnan nostolla voidaan parantaa matalan järven soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Noston myötä vesikasvillisuus vähenee ja vesialueiden umpeenkasvu hidastuu. Nostohanke tulee suunnitella yhdessä ranta-asukkaiden ja vesistön käyttäjien kanssa.

Hapetus vesistön kunnostuksessa

Hapetuksen tarkoitus on estää rehevöityneessä vesistössä pohjan läheisten alueiden talviaikainen happikato. Hapetus ja ravintoketjukunnostus tukevat toisiaan, mutta kummastakaan ei ole pitkäaikaista hyötyä, ellei järven ulkoista kuormitusta vähennetä.

Järvien hoitokalastus ja saaliin hyötykäyttö

Hoitokalastuksella tarkoitetaan erityisesti särkikaloihin keskittyvää kalastusta, jonka tarkoitus on parantaa rehevien järvien veden laatua ja kalaston koostumusta. Hoitokalastuksen saaliit kannattaa pyrkiä hyödyntämään elintarvikkeina.

Ravintoketjukunnostus

Ravintoketjukunnostuksen tarkoitus on vähentää ylitiheää särkikalakantaa sekä voimistaa petokalakantoja ja hoitaa kalojen elinympäristöä. Kunnostuksen jälkeen tulee seurata veden laatua ja kalastoa.

Ruoppaus kunnostusmenetelmänä

Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen ja lietteen koneellista poistamista vesialueen pohjasta. Ruoppaus on voimakas toimenpide, joka voi aiheuttaa haittaa sekä vesien käytölle että vesiluonnolle. Ruoppauksesta on tehtävä etukäteen ilmoitus ELY-keskukselle.

Niittoaineksen hyödyntäminen vesistökunnostuksessa

Niitetty vesikasvillisuus on kerättävä pois vedestä ja sijoitettava kauas rantaviivasta. Kasvimassaa voi käyttää esimerkiksi maanparannusaineena, katteena, biokaasutuksessa tai lantakompostien seosaineena.

Vesikasvien poisto kunnostusmenetelmänä

Vesikasvien poiston tavoite on harventaa ylitiheää kasvustoa tai pienentää sen valtaamaa alaa. Kasvien poistossa pitää ottaa huomioon luontoarvot ja toteuttaa työ sellaiseen aikaan, ettei poistosta ole haittaa luonnolle ja vesistön muille käyttäjille.

Stranderosion – Orsaker och förebyggande åtgärder

I denna guide redogörs för orsaker till erosion längs flodstränder och i små fåror, delas ut information om erosionens effekter samt presenteras metoder för att bekämpa erosionen i praktiken. Guiden är avsedd för medborgare som planerar restaurering av privata stränder samt för personer som har ansvar för vattendragsrestaureringsprojekt.

Rantaeroosio ja sen torjunta

Tässä oppaassa selvitetään jokirantojen sekä pienten uomien eroosion syitä, annetaan tietoa eroosion vaikutuksista sekä esitellään eroosion torjunnan käytännön menetelmiä. Opas on tarkoitettu yksityisten rantojen kunnostusta suunnitteleville kansalaisille sekä vesistöjen kunnostushankkeiden vastuuhenkilöille.

Kiuruveden tilan parantaminen – Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen

Tässä raportissa on yhteenveto Kiuruveden ja Iisalmen kaupunkien alueella sijaitsevan Kiuruvesi- järven säännöstelyn kehittämiseksi ja järven tilan parantamiseksi tehdyistä selvityksistä ja niiden tuloksista.

Purot – elävää maaseutua

Opas antaa eväitä purokunnostusten suunnitteluun ja toteutukseen maatalousalueilla.

Hoida ja kunnosta lähipuroasi

Esitteessä kerrotaan puron kunnostamisen eri vaiheista. Esite on tarkoitettu kaikille purojen kunnostamisesta kiinnostuneille.

Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia

Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiassa esitetään toimia jäljellä olevien luonnontilaisten pienvesien säilyttämiseksi ja heikentyneiden pienvesien kunnostamiseksi. Strategiassa käsiteltäviä pienvesiä ovat purot ja norot, lammet, lähteiköt sekä fladat ja kluuvit.