Suodata sisältöjä aineistotyypin mukaan
Vesihuolto
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttötutkimus Imatran seudulla
Tutkimustiivistelmä Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttötutkimus Imatran seudulla -tutkimuksesta. Tutkimuksessa tehtiin useiden erilaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuuden seurantaa.
Pohjavedenottamot ja rantaimeytyminen : Valtakunnallinen yleistarkastelu
Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli tarkastella miten pohjavedenottamot sijoittuvat suhteessa pintavesiin sekä arvioida yleisluonteisesti, lähinnä paikkatietotarkastelun perusteella, voiko niille imeytyä vettä vesistöistä tai merestä.
Pienten pohjavesilaitosten ylläpito ja valvonta
Tämä opas on tarkoitettu pienten pohjavesilaitosten hoitajille. Se sisältää tietoa pohjaveden muodostumisesta, pohjavesiä uhkaavista riskeistä ja niiden hallinnasta, talousveden valmistukseen liittyvistä ohjeista ja määräyksistä, vesilaitostekniikasta sekä pohjavesilaitoksen ylläpidosta ja omavalvonnasta.
Vuosien 2002-2003 poikkeuksellisen kuivuuden vaikutukset
Selvityksessä on arvioitu vuosien 2002 ja 2003 poikkeuksellinen kuivuuden vaikutuksia vesivarojen käyttöön, maa- ja metsätalouteen, kiinteistöihin ja vesien tilaan.
Toiminta-alueen hyväksyminen
Päätöksen toiminta-alueesta tekee yleensä kunnanvaltuusto. Toiminta-aluepäätöksen tekee kunnanvaltuusto tai muu kunnan hallintosäännössä määrätty toimielin. Päätös on aina perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Toiminta-aluekartta
Toiminta-alueet tulee esittää kartalla ja rajauksen tulee olla yksiselitteinen. Kartan tulee olla saatavilla yleisessä tietoverkossa.
Lausuntopyynnöt ja kuulemiset
Kiinteistön omistajille ja haltijoille tulee antaa tilaisuus tulla kuulluksi ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista. Lausunnot tulee pyytää valvontaviranomaisilta sekä tarvittaessa myös laitokselta.
Toiminta-alueen vireillepano ja tiedottaminen
Toiminta-alueasian voi laittaa vireille kunta, vesihuoltopalveluita toteuttava toimija tai esimerkiksi ELY-keskus. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa.
Toiminta-alueen valmistelu ja laatiminen
Esityksen toiminta-alueesta tekee yleensä vesihuoltolaitos tai muu vesihuoltopalveluita tuottava toiminnanharjoittaja. Mikäli laitos ei tee esitystä, esityksen voi tehdä myös kunta. Toiminta-alue-esityksen huolellinen laatiminen edellyttää vesihuoltolaitoksen ja kunnan välistä aktiivista yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta. Alkuvaiheessa on tarpeen sopia myös tietojen selvittämis-, kokoamis- ja laatimisvastuista.
Toiminta-alueen määrittämisen vaiheet
Kuvaus toiminta-alueen määrittämisen vaiheista.
Toiminta-alueen supistaminen
Toiminta-alueen supistaminen voi tulla kysymykseen tilanteessa, jossa olosuhteet ovat muuttuneet siten, että kunnalla ei enää ole velvollisuutta järjestää vesihuoltoa vesihuoltolaitoksen palvelujen avulla eikä laitoksella ole mahdollisuuksia huolehtia vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti.
Toiminta-alueeseen sisällytettävät alueet ja alueen rajaus
Toiminta-aluetta määritettäessä tulee ottaa huomioon vesihuoltolain vaatimukset, kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmat, kunnan vesihuollon järjestämisvelvollisuus sekä alueella toimivien vesihuoltopalveluita tarjoavien toiminnanharjoittajien toimintamahdollisuudet. Kunnan on varmistettava, että toiminta-alueiden rajaukset ovat asianmukaiset sekä laitosten että kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden kannalta.
Toimijoiden tehtävät toiminta-alueen määrittelyssä
Kunnalla, vesihuoltolaitoksella tai muulla vesihuoltopalveluita tarjoavalla toimijalla sekä valvontaviranomaisilla on omat tehtävänsä toiminta-alueen määrittelyssä. Kunta vastaa toiminta-alueiden määrittelystä. Laitos huolehtii, että toiminta-alue tukee heidän toimintaansa. Valvontaviranomaiset valvovat, että toiminta-alueiden määrittely ja tehdyt päätöksen noudattavat laissa niille asetettuja vaatimuksia.
Milloin toiminta-alue tulee määrittää
Pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alue määritetään jo ennen vesihuoltoverkostojen toteutusta.
Toimintakortit vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittämiseen
Toimintakorttien tavoitteena on esittää hyviä käytäntöjä, joiden avulla saadaan määritettyä toimivia ja hyvin laadittuja vesihuoltolaitosten toiminta-alueita. Kattavalla taustavalmistelulla sekä hyvällä toteutuksella ja eri toimijoiden välisellä yhteydenpidolla toiminta-alueen määritys etenee joustavasti. Samalla varmistutaan kuntalaisia palvelevista toiminta-alueista, jotka ovat myös vesihuoltolaitoksille toimivia ja teknis-taloudellisesti kannattavia.
Riskhantering i produktionskedjan för hushållsvatten – NTM-centralens roll
Syftet med denna instruktion är att förtydliga NTM-centralens roll i utarbetandet av en riskhanteringsplan för vattenverken. Vattenverket gör upp en riskhanteringsplan och håller den uppdaterad på samma sätt som tidigare. Hälsoskyddsmyndighetens roll i utarbetandet av vattenverkets riskhantering förblir oförändrad.
Riskiperusteisen raakavesiseurannan tulosten tallentaminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmiin
Juomavesidirektiivin toimeenpanon seurauksena vesihuoltolaitosten, jotka tuottavat talousvettä vähintään 50 henkilölle tai yli 10 m3/d, on jatkossa tallennettava riskiperusteisesti otettujen raakavesinäytteiden tulokset Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämiin ympäristötietojärjestelmiin. Talousveden valmistuksessa käytettävä raakavesi voi olla pintavettä, pohjavettä tai tekopohjavettä, ja tulokset tallennetaan raakavesityypin mukaan joko Vesla- tai Povet-järjestelmään. Povetista tulokset siirtyvät automaattisesti Pisara-tietojärjestelmään.
Talousveden tuotantoketjun riskienhallinta – ELY-keskuksen rooli
Tämän ohjeen tarkoituksena on selventää ELY-keskuksen roolia vesilaitoksen riskienhallintasuunnitelman laatimisessa. Vesilaitos tekee riskinhallintasuunnitelman ja pitää sen ajan tasalla kuten aiemminkin. Terveydensuojeluviranomaisen rooli vesilaitoksen riskienhallinnan laatimisessa pysyy ennallaan.
Matala harmaavesipuhdistamo
Matala harmaavesipuhdistamo on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn vapaa-ajan asunnossa. Tuoteperheeseen kuuluu 3 erikokoista puhdistamoa. Matala puhdistamo 10 soveltuu paikkoihin, joissa on pieni vedenkulutus, enintään 400 l/päivä ja 55 l/h. Matala puhdistamo 20 ja 25 soveltuvat paikkoihin, joissa on hieman suurempi vedenkulutus, enintään 750 l/päivä ja 75 l/h. Jos halutaan harmaavesijärjestelmä, joka pystyy käsittelemään tiskit, suihkut, pyykit ja astianpesukoneet, tulisi valita mallit 20 tai 25.
Jita Saunakaivo harmaavesipuhdistamo
Jita Saunakaivo -harmaavesipuhdistamo on tarkoitettu saunan harmaiden saunan pesuvesien käsittelyyn vapaa-ajan asunnossa. Puhdistamo soveltuu 5 asukkaan harmaiden jätevesien (n.s kantovesikohteissa saunan jätevedet), mitoitusvirtaama on 300 L/vrk. Tuoteperheeseen kuuluu 2 erikokoista puhdistamoa.
Tillsyn på minireningsverk inklusive mätning av funktion
Tutkimustiivistelmä Tillsyn på minireningsverk inklusive mätning av funktion -tutkimuksesta, jossa tehtiin usean pienpuhdistamon toimivuusseurantaa.
FANN Ympäristötekniikan In-Drän -maasuodattamo, Paimio
Tutkimustiivistelmä FANN Ympäristötekniikan In-Drän -maasuodattamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Paimiossa.
FANN Ympäristötekniikan horisontaalinen In-Drän -maasuodattamo, Turku
Tutkimustiivistelmä FANN Ympäristötekniikan horistonataalisen In-Drän -maasuodattamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Turussa.
FANN Ympäristötekniikan horisontaalinen In-Drän -maasuodattamo, Paimio
Tutkimustiivistelmä FANN Ympäristötekniikan horisontaalisen In-Drän -maasuodattamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Paimiossa.
Biotiitillä tehostettu maasuodattamo, Rusko
Tutkimustiivistelmä biotiitillä tehostetun maasuodattamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Ruskossa.
Maasuodattamo, Masku
Tutkimustiivistelmä maasuodattamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Maskussa
Uponorin maasuodattamo ja fosforinpoistokaivo, Paimio
Tutkimustiivistelmä Uponorin maasuodattamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Paimiossa.
Uponor Mökki harmaavesisuodatin, Nauvo_päivitetty 1.2.2024
Tutkimustiivistelmä Uponor Mökki harmaavesisuodattimen toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Nauvossa.
Wehoputs 20 -panospuhdistamo, Paimio_päivitetty 1.2.2024
Tutkimustiivistelmä Wehoputs 20 -panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Paimiossa.
Biokem 6 -panospuhdistamo, Turku Kakskerta B
Tutkimustiivistelmä Biokem 6 -panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Turun Kakskerrassa.
Biokem 6 -panospuhdistamo, Turku/Kakskerta A
Tutkimustiivistelmä Biokem 6 -panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Turun Kakskerrassa.
Biokem 6 -panospuhdistamo, Turku/Hirvensalo
Tutkimustiivistelmä Biokem 6 -panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Turun Hirvensalossa.
Uponor Clean I panospuhdistamo, Lieto
Tutkimustiivistelmä Uponor Clean I panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Liedossa.
Uponor Clean I, panospuhdistamo, Raisio
Tutkimustiivistelmä Uponor Clean I panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Raisiossa.
Upplysning utan begäran – Uppfyllande av upplysningsskyldigheten
NTM-centralens anvisningar om upplysning utan begäran.
Dataöverföring till tjänsten Vatten.fi
Uppgifterna överförs till Vatten.fi från databaserna i VATI och VEETI via gränssnitt. Uppgifterna om vattenkvaliteten och behandlingsmetoderna för vatten kommer från VATI-systemet. Vattentjänstverkens nyckeltal kommer från VEETI-systemet.
Pyytämättä tiedottaminen – Tiedottamisvelvollisuuden täyttäminen
ELY-keskuksen laatima ohje pyytämättä tiedottamisesta.
Plan för beredskap för störningssituationer
Anvisningar om beredskapsplan för vattenförsörjningsavbrott utarbetad av ELY-centralen.
Tiedonsiirto Vesi.fi-palveluun
Tiedot siirtyvät vesi.fi-portaaliin VATI- ja VEETI-tietokannoista rajapintojen kautta. Vedenlaatutiedot ja -käsittelymenetelmät tulevat VATI-järjestelmästä. Vesihuoltolaitosten tunnusluvut tulevat puolestaan VEETI-järjestelmästä.
Varautumissuunnitelma vesihuollon häiriötilanteisiin
ELY-keskuksen laatima ohje vesihuollon häiriötilanteisiin varautumissuunnitelmasta.
Rengaskaivon oikea asennustapa
Rengaskaivon oikeanlaisella rakentamisella turvataan kaivon pitkäaikainen toiminta. Esite havainnollistaa kaivonrenkaiden oikeaa asennustapaa.
GeoTrap-harmaavesisuodatin, Turku
Tutkimustiivistelmä GeoTrap harmaavesisuodattimen toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Turussa.
Juomaveden desinfiointiaineet. Tilannekatsaus biosiditehoaineiden ja -valmisteiden hyväksyntään
Katsaus kuvaa juomaveden desinfiointiaineissa käytettävien biosidisten tehoaineiden hyväksyntätilanteen vuoden 2023 alussa ja listaa myönnettyjen biosidivalmistelupien tilanteen sekä opastaa, mistä rekistereistä tilanteen kehittymistä voi seurata. Katsauksen perusteella Tukes laatii ohjeistusta verkkosivuille ja muuta tietoaineistoa vesialan
toimijoille.
Oikea ja realistinen vesihuoltopalvelun hinnoittelupolitiikka -raportti
Raportti oikeasta ja realistisesta vesihuoltopalvelun hinnoittelupolitiikasta. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Oikea ja realistinen vesihuoltopalvelun hinnoittelupolitiikka -esitys
Diaesitys oikeasta ja realistisesta vesihuoltopalvelun hinnoittelupolitiikasta. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Laitoskoon mahdollisen kasvattamisen hyödyt ja haitat -raportti
Raportti laitoskoon mahdollisen kasvattamisen hyödyistä ja haitoista. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Laitoskoon mahdollisen kasvattamisen hyödyt ja haitat -esitys
Diaesitys laitoskoon mahdollisen kasvattamisen hyödyistä ja haitoista. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Vesihuollon huoltovarmuuskriittisyyden edellytykset -raportti
Raportti vesihuollon huoltovarmuuskriittisyyden edellytyksistä. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Vesihuollon huoltovarmuuskriittisyyden edellytykset -esitys
Diaesitys vesihuollon huoltovarmuuskriittisyyden edellytyksistä. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Vesihuollon yksityistämisen haasteet ja riskit -raportti
Diaesitys vesihuollon yksityistämisen haasteista ja riskeistä. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Vesihuollon yksityistämisen haasteet ja riskit -esitys
Diaesitys vesihuollon yksityistämisen haasteista ja riskeistä. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Vesihuollon resurssitehokkuus, kiertotalous ja hiilijalanjälki -raportti
Raportti vesihuollon resurssitehokkuudesta, kiertotaloudesta ja hiilijalanjäljestä. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Vesihuollon resurssitehokkuus, kiertotalous ja hiilijalanjälki -esitys
Esitys vesihuollon resurssitehokkuudesta, kiertotaloudesta ja hiilijalanjäljestä. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Vesihuollon jatkuvuudenhallinta ja oikeiden resurssien mitoitus -raportti
Raportti vesihuollon jatkuvuudenhallinnan ja oikeiden resurssien mitoituksesta. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Vesihuollon jatkuvuudenhallinta ja oikea resurssien mitoitus -esitys
Esitys vesihuollon jatkuvuudenhallinnasta ja oikeiden resurssien mitoituksesta. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Kyberturvallisuus vesihuollossa -raportti
Raportti kyberturvallisuudesta vesihuollossa. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Kyberturvallisuus vesihuollossa -esitys
Esitys kyberturvallisuudesta vesihuollossa. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Kestävän kehityksen tavoitteet vesihuollossa -raportti
Raportti kestävän kehityksen tavoitteista vesihuollossa. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Kestävän kehityksen tavoitteet vesihuollossa -esitys
Esitys kestävän kehityksen tavoitteista vesihuollossa. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Vesihuollon varautuminen ilmastonmuutokseen -raportti
Raportti Suomen vesihuollon varautumisesta ilmastonmuutokseen. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Vesihuollon varautuminen ilmastonmuutokseen -esitys
Esitys Suomen vesihuollon varautumisesta ilmastonmuutokseen. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Vesihuollon saneeraustarve -raportti
Raportti Suomen vesijohtoverkostojen saneeraustarpeesta. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Vesihuollon saneeraustarve -esitys
Esitys Suomen vesijohtoverkostojen saneeraustarpeesta. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Hyvän vesihuollon kriteerit -raportti
Raportti Suomen vesihuollon kriteereistä. Tämä raportti on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Hyvän vesihuollon kriteerit -esitys
Esitys Suomen vesihuollon kriteereistä. Tämä esitys on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Suomen vesihuollon peruslukuja -raportti
Raportti Suomen vesihuollosta. Tämä raportti on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Suomen vesihuollon peruslukuja -esitys
Esitys Suomen vesihuollosta. Tämä materiaali on tehty Turun ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoiden toimesta Varsinais-Suomen ELY:n toimeksiantona.
Jätevesien ravinteet kiertoon turvallisesti ja tehokkaasti
Julkaisuun on koottu tietoa kehitteillä olevista ravinteiden talteenottomenetelmistä. Menetelmien arviointia varten hankkeessa tuotettiin monitavoitearviointikehys, jonka avulla menetelmiä voidaan arvioida esimerkiksi ravinteiden talteenoton, lopputuotteen turvallisuuden ja kustannusten näkökulmasta. Arvioinnissa voidaan tarkastella miten eri tekijöiden painottaminen vaikuttaa vertailun kohteena olevien menetelmien paremmuuteen. Arviointikehystä tulee soveltaa puhdistamokohtaisesti kunkin puhdistamon erityispiirteet huomioiden.
Vesihuoltolaitosten raportteja
Yhdyskuntien vesihuollosta on koottu tietoja systemaattisesti 1960-luvulta lähtien. Vuodesta 2016 lähtien on käytössä ollut vesihuollon tietojärjestelmä VEETI. Vesihuoltolaitosten toimintaa kuvaavia tunnuslukuja on nähtävillä raporteilla 1-8. Raporteille tuodaan uusi kalenterivuosi kun tiedot on tallennettu huhtikuun lopussa.
VEETIn käyttö Suomi.fi –tunnuksilla
Vesihuollon tietojärjestelmään (VEETI) kirjaudutan Suomi.fi -tunnuksilla.
Informationssystement VEETI – bruksanvisningen
I VEETI samlas årligen de viktigaste uppgifterna och nyckeltalen från Finlands vattentjänstverk.
Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) – käyttöohje
VEETIin kerätään vuosittain keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut Suomen vesihuoltolaitoksilta.
Vesihuollon liittymätietojen tarkastamisen ja korjaamisen ohje (Vehti)
Liittymätiedot voidaan tarkastaa yhdistämällä vesihuoltolaitoksen asiakastietoja kunnan rakennus- ja huoneistotietoihin paikkatietomenetelmien avulla. Tarkastamisen jälkeen tiedot korjataan eri rekistereihin tarpeellisilta osin. Lisäksi on sovittava yhtenäisistä menettelytavoista jatkossa kunnan ja vesihuoltolaitosten kesken tietojen ylläpitämiseksi ajan tasalla. Menettelyllä varmistetaan, että luotettavat vesihuollon liittymätiedot ovat kattavasti saatavissa eri toimijoiden kesken eri käyttötarkoituksia varten.
Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) – ohjeita tiedontuottajille
Mikäli vesihuoltolaitoksella on kunnan vahvistama toiminta-alue, tulee VEETI-tietojärjestelmä ottaa käyttöön. VEETIn käyttäminen koskee myös vesihuollon tukkulaitoksia ja jätevedenkäsittelylaitoksia. VEETI-tietojärjestelmä on vesihuoltolakiin perustuva, joten sen käyttäminen ei ole vapaavalintaista.
Maasuodattamoiden toimivuus yhden vuoden pilottimittakaavan tutkimuksessa 2010-2011
Tutkimustiivistelmä toimivuusseurannasta, joka selvittää pilottimittakaavan maasuodattimien tehokkuutta ravinteiden poistossa.
Liite 4: Vesihuollon paikkatietomerkinnät
Kyseessä on Toiminta-alueen tietosisältö, organisaation sijainti ja vesihuollon merkinnät -suosituksen liite 4. Liitteessä esitellään toiminta-alueiden ja vesihuollon organisaation sijainnin merkinnät. Samalla esitetään suosituksia siitä, kuinka erilaiset merkkityypit tulisi esittää, jotta niiden tarkastelu paikkatiedossa tai tulostettavalla kartalla olisi mahdollisimman käytännöllistä.
Liite 3: Ominaisuustiedot
Kyseessä on Toiminta-alueen tietosisältö, organisaation sijainti ja vesihuollon merkinnät -suosituksen liite 3 excel -tiedostona. Paikkatietoaineistoja yhdistettäessä ominaisuustiedot siirtyvät lisättävän aineiston mukana olemassa olevaan aineistoon automaattisesti vain silloin, kun ne on laadittu kummassakin aineistossa samalla tavalla. Tämän vuoksi ominaisuustietotaulukon otsikot pitää olla identtiset. Ominaisuustietojen siirtämisessä käytetään apuna aineiston siirron varmistamiseksi liitteenä olevaa toiminta-alueen ominaisuustietotaulukkoa.
Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet ja organisaation sijainti paikkatietona (VHL_TA_Tieto)
Suomen ympäristökeskus on laatinut suositukset vesihuoltolaitosten toiminta-aluetietojen esittämistavalle, vesihuolto-organisaation sijainnin pistemäiselle esittämiselle ja niiden yhtenäiselle siirtotavalle toimitettavaksi yhteisesti käytettäväksi paikkatietoaineistona.
Toiminta-alueen tietosisältö, organisaation sijainti ja vesihuollon merkinnät (VHL_TA_Tieto)
Tämä suositus ohjeistaa toiminta-aluetiedon laatimisen paikkatietona siten, että eri laitosten
toiminta-alueet ovat käytettävissä yhdessä järjestelmässä. Suositus sisältää ehdotuksen
vesihuollon toiminta-alueiden tietosisällöstä ja esitystavasta paikkatietomuodossa. Samalla
annetaan suositus vesihuolto-organisaation sijaintipisteen (organisaatiopiste) määrittämistavoista erilaisissa tapauksissa.
Pohjavedenoton velvoitetarkkailu
Julkaisussa selvitetään pohjavedenoton velvoitetarkkailun nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä
esitetään suositusehdotuksia tarkkailusuunnitelman laadintaan ja tarkkailun järjestämiseksi.
Geologiset inventointiaineistot, pohjavesialueet ja kiviaineshuolto maankäytön suunnittelussa
Selvityksessä tarkastellaan miten arvokkaat geologiset muodostumat, pohjavesialueet sekä kiviaineshuoltoa palvelevat alueet on huomioitu maakuntakaavoissa. Maakuntakaavoilla on keskeinen merkitys arvokkaiden geologisten muodostumien ja pohjavesialueiden suojelussa sekä toisaalta alueellisen kiviaineshuollon järjestämisessä. Maakuntakaavatarkastelu tehtiin yleisellä tasolla kaikkien maakuntien osalta ja yksityiskohtaisemmin Uudenmaan ja Satakunnan maakunnissa, joissa tarkastelussa oli mukana myös yleiskaavoja.
Review of Arsenic Removal Methods in Water Supply and A Case Study of Predesign Cost Estimation in Nepal
This report reviews the efficiencies and limitations of arsenic oxidation techniques, conventional technologies used for arsenic treatment along with the recent application of nano-particle adsorbents. The arsenic treatment methods reviewed in this report include coagulation-flocculation, membrane filtration, adsorption-ion exchange, and nano-particle adsorbents.
Haja-asutuksen jätevesien niukkaresurssiset käsittelykonseptit (MASU) – loppuraportti
Tutkimustiivistelmä MASU tutkimuksesta. Tutkimuksessa tehtiin useiden erilaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuuden seurantaa.
Koontiartikkeli useista eri tutkimuksista vuosina 2003-2014
Tutkimustiivistelmä koontiartikkelista, jossa on tarkasteltu yhteensä 27 maasuodattamoa ja 135 laitepuhdistamoa käsittelevää toimivuustestausta.
Maasuodattimien tehokkuus ravinteiden poistossa jätevesistä Suomessa 2010-2011
Tutkimustiivistelmä toimivuusseurannasta, joka selvittää maasuodattimien tehokkuutta ravinteiden poistossa.
Muistio haja-asutusalueiden Jätevedenkäsittelyn toimeenpanon alueellisesta tilanteesta 2019
Suomen ympäristökeskuksessa on arvioitu jätevesineuvontaan pohjautuvien havaintojen perusteella jätevesijärjestelmien saneeraustarvetta koko maassa. Arviossa on mahdollista erotella siirtymäajan piirissä olevat alueet ja muut alueet.
Mallipiirrokset
Mallipiirrokset: jäteveden saostussäiliö, jakokaivo, maahanimeyttämö, maasuodattamo, kokoomakaivo
Jätevesineuvonta haja-asutusalueilla 2011–2019 – Loppuraportti
Jätevesineuvonta toimi yhtenä lainsäädännön toimeenpanon tukikeinona vuosina 2011-2019. Raportissa on arvioitu neuvonnan toteutumista ja vaikuttavuutta.
Governance of on-site sanitation in Finland, Sweden and Norway
This report describes the governing principles of wastewater treatment systems not connected to sewer networks in Finland, Sweden, and Norway. It details the structure and the framework of on-site wastewater governance: EU and national regulations, stakeholders and their responsibilities, current practices, and strategies. Finally, the report evaluates the differences and similarities among the three countries, and outlines the lessons learned.
Pohjavedenottamoiden suoja-alueet
Suomessa on noin 230 pohjavedenottamoa joilla on vesilain mukainen suoja-alue. Ottamotoiminta oli edelleen käynnissä noin 80 % suoja-alueilla sijaitsevista pohjavedenottamoista. Julkaisussa on tarkasteltu pohjavedenottamoiden suoja-alueiden sijaintia, maankäyttöä sekä suojelumääräysten toteutumista ympäristö- ja maa-ainesottoluvissa.
Vesihuoltolaitokset 2014. Viemärilaitokset
Vuoden 2014 vesihuoltolaitosten laitoskohtaiset tiedot jätevesistä. Vastaavat tiedot talousvesistä on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 2014. Vesilaitokset” -julkaisussa sekä valtakunnalliset yhteenvetotiedot vuosilta 1970-2014 on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 1970–2014” -julkaisussa.
Vesihuoltolaitokset 2014. Vesilaitokset
Vuoden 2014 vesihuoltolaitosten laitoskohtaiset tiedot talousvesistä. Vastaavat tiedot jätevesistä on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 2014. Viemärilaitokset” -julkaisussa sekä valtakunnalliset yhteenvetotiedot vuosilta 1970-2014 on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 1970–2014” -julkaisussa.
Vesihuoltolaitokset 1970-2014
Valtakunnallinen yhteenveto vesihuoltotilastoista vuosilta 1970-2014. Vuoden 2014 vesihuoltolaitosten laitoskohtaiset tiedot talousvesistä on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 2014. Vesilaitokset” -julkaisussa sekä vastaavat tiedot jätevesistä on julkaistu ”Vesihuoltolaitokset 2014. Viemärilaitokset” -julkaisussa.
Raita PA kaivo SA kaivopuhdistamo
Tutkimustiivistelmä Raita PA kaivo SA kaivopuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa.
Raita Environment PA2 panospuhdistamo, Mäntsälä
Tutkimustiivistelmä Raita Environment PA2 panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Mäntsälässä.
Raita BioKem pienpuhdistamo
Raita BioKem on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. BioKem on biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Tuoteperheeseen kuuluu eri puhdistamotyyppejä kokoluokan ja käyttötarkoituksen mukaan: BioKem S, BioKem XL ja BioKem AGRI. Kaikista malleista löytyy myös puhdistamomalleja, joissa vanhan järjestelmän hyväkuntoisia säiliötiloja voidaan hyödyntää prosessissa joko kokonaan (PA kaivopuhdistamo) tai esikäsittely- ja lietteenkeräyssäiliönä (saneerauspuhdistamo).
Vesitalousstrategia 2030
Strategia esittelee lyhyesti keskeiset vesitaloustehtävien toimintaympäristön muutostekijät sekä vision: puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia.
Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2013
Julkaisussa tarkastellaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksen kehittymistä vuodesta 1970 vuoteen 2013.
Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2010
Julkaisussa tarkastellaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksen kehittymistä vuodesta 1970 vuoteen 2010.
Yhdyskuntien jätevesien puhdistus 2007
Julkaisussa tarkastellaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksen kehittymistä vuodesta 1970 vuoteen 2007.
Raportointi jätevesien käsittelyn tilanteesta EU:lle
Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin (91/271/ETY) toimeenpanon tilanteesta komissiolle. Raportointivelvollisuus koskee asukasvastineluvultaan (AVL) yli 2000 taajamia ja niiden jätevesiä käsitteleviä puhdistamoita, joiden toiminnalle on direktiivissä annettu numeerisia vähimmäisvaatimuksia.
Yhdyskuntien jätevesien typpikuormitus Suomessa vuosina 1971-2019
Taulukossa esitetään jätevedenpuhdistamoille tulevan typen määrä sekä puhdistuksen jälkeen vesistöön päätyvä kuormitus ja puhdistusprosentti.
Yhdyskuntien jätevesien fosforikuormitus Suomessa vuosina 1971-2019
Taulukossa esitetään jätevedenpuhdistamoille tulevan fosforin määrä sekä puhdistuksen jälkeen vesistöön päätyvä kuormitus ja puhdistusprosentti.
Yhdyskuntien jätevesien kuormitus vesiin
Tähän tietokorttiin on koottu tietoa viemärilaitosten tilanteesta ja kuvattu jätevesihuollossa tapahtuneita muutoksia. Nämä tiedot kokonaisuutena muodostavat Euroopan Yhteisöjen direktiivissä yhdyskuntajätevesien käsittelystä (91/271/ETY) mainitun kansallisen raportin.
Yhdyskuntien jätevesien orgaanisen aineen kuormitus Suomessa vuosina 1971-2019
Taulukossa esitetään jätevedenpuhdistamoille tuleva orgaanisen aineen (BHK7) määrä sekä puhdistuksen jälkeen vesistöön päätyvä kuormitus ja puhdistusprosentti.
Talousvesikaivojen betonirenkaiden rakenteelliset ongelmat Suomessa
Opinnäytetyössä kartoitettiin keskeiset talousvesikaivojen betonirenkaissa esiintyvät rakenteelliset ongelmat Suomessa ja niihin johtaneet syyt ja seuraukset. Lisäksi selvitettiin keinoja, joilla ongelmia voitaisiin lähteä korjaamaan ja esitetään toimenpide-ehdotuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toteutettavaksi.
Goodwell saneerauspuhdistamo, Kaarina
Tutkimustiivistelmä Goodwell saneerauspuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Kaarinassa.
Goodwell saneerauspuhdistamo, Sauvo
Tutkimustiivistelmä Goodwell saneerauspuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Sauvossa.
Goodwell pienpuhdistamo, Parainen
Tutkimustiivistelmä Goodwell pienpuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Paraisilla.
Ecobox BDT harmaavesipuhdistamo
Ecobox BDT harmaavesipuhdistamo on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa sekä loma-asutuksessa. Ecobox BDT on biologinen pienpuhdistamo, joka koostuu maahan asennettavasta säiliöstä, johon kuuluu saostussäiliöosa sekä prosessiosa, ja puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta. Tuoteperheeseen kuuluu kolme erikokoista puhdistamoa.
FANN Biosuodatin
FANN Biosuodatin on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Puhdistamo soveltuu 1-7 asukkaan harmaiden jätevesien käsittelyyn, mitoitusvirtaama 900 l/vrk. Saatavana myös versiot kahdelle ja kolmelle kotitaloudelle (enintään 10/15 henkilöä).
Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien toimivuus
Tutkimustiivistelmä toimivuusseurannasta, joka selvittää useiden erilaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuutta tavanomaisissa käyttökohteissa.
Biotiittisuodatuksen laboratoriotutkimus
Tutkimustiivistelmä laboratoriotutkimuksesta, jossa selvitettiin biotiitin tehoa maasuodattamon suodatinkerroksessa.
Kiinteistökohtaisen jätevesienkäsittelyn toimivuusselvitys Jita Oy:n fosforinpoistolla varustetulla maasuodattamolla
Tutkimustiivistelmä Jita Oy:n maasuodattamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Mäntsälässä.
Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus (LokaPuts 2006-2007)
Tutkimustiivistelmä LokaPuts tutkimuksesta. Tutkimuksessa tehtiin useiden erilaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuuden seurantaa.
Toimivuusselvitys Propipe Oy:n maasuodattimella ja fosforinpoistokaivolla Vihdissä
Tutkimustiivistelmä maasuodattimen toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Vihdissä.
Hajajätevesien käsittely eräillä mallikohteilla
Tutkimustiivistelmä toimivuusseurannasta, jossa seurattiin useiden erilaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuutta.
Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen – Hajasampo-projektin loppuraportti
Tutkimustiivistelmä Hajasampo tutkimuksesta. Tutkimuksessa tehtiin useiden erilaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuuden seurantaa.
Avloppsvattenrening från egnahemshus ja Utvärdering av avloppsvattenrening i markbäddar i Larsmo kommun
Tutkimustiivistelmä toimivuusseurannasta, joka selvittää maasuodattimien ja laitepuhdistamoiden toimivuutta Larsmossa.
Maasuodattimien ja Green Pack kivivillasuodattimien toimivuus usean kunnan alueella
Tutkimustiivistelmä toimivuusseurannasta, joka selvittää maasuodattimien ja Green Pack kivivillasuodattimien toimivuutta Ilmajoen, Nurmon, Seinäjoen, Peräseinäjoen ja Ylistaron kuntien alueella vuosina 1998-2000.
Markbäddarnas funktion, kontroll och utvärdering av markbäddar
Tutkimustiivistelmä Ruotsissa tehdystä tutkimuksesta, jossa selvitetään puhdistamoiden suunnittelua, virtausolosuhteita, BOD:n, fosforin ja typen poistumia, käsitellyn jäteveden hygieenistä laatua, maasuodattimen iän vaikutusta puhdistustulokseen ja toimivuuteen sekä suodatinhiekan laatua.
Pyhäjärven valuma-alueen maasuodattimien toimivuus
Tutkimustiivistelmä toimivuusseurannasta, joka selvittää maasuodattimien toimivuutta Pyhäjärven valuma-alueella.
Maasuodattimien toimivuus Suomessa ja haja-asutusalueiden jätevesien uudet käsittelymenetelmät
Tutkimustiivistelmä toimivuusseurannasta, joka selvittää maasuodattimien puhdistustuloksen muuttumista käyttövuosien aikana.
WehoPuts 12 panospuhdistamo, Masku
Tutkimustiivistelmä WehoPuts 12 panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Maskussa.
WehoPuts 20 panospuhdistamo, Paimio
Tutkimustiivistelmä WehoPuts 20 panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Paimiossa.
In-Drän biosuodatin 5, Masku 2017-2020
Tutkimustiivistelmä In-Drän biosuodatin 5 toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Maskussa vuosina 2017-2020.
In-Drän biosuodatin 5, Masku 2009-2013
Tutkimustiivistelmä In-Drän biosuodatin 5 toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Maskussa vuosina 2009-2013.
Clewer 800S pienpuhdistamo, Perniö
Tutkimustiivistelmä Clewer 800S pienpuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Perniössä.
Clewer 800S pienpuhdistamo, Kaarina
Tutkimustiivistelmä Clewer 800S pienpuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Kaarinassa.
Pienpuhdistamovertailun lopputulokset
Tutkimustiivistelmä pienpuhdistamovertailun lopputuloksista. Kyseessä toimivuustestaus, jossa on vertailtu erilaisten laitepuhdistamoiden toimivuutta samoissa olosuhteissa.
Haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen vähentäminen (MINWA)
Tutkimustiivistelmä Turun ammattikorkeakoulun MINWA-hankkeesta (Minimization of Wastewater Loads at Sparsely Populated Areas). Tutkimuksessa seurattiin useiden erilaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuutta käytännön olosuhteissa vuosina 2009-2012.
Jita Kemik panospuhdistamo, Paimio
Tutkimustiivistelmä Jita Kemika panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Paimiossa.
WehoPuts 30 panospuhdistamo, Porvoo
Tutkimustiivistelmä WehoPuts 30 panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Porvoossa.
Jita Kemik panospuhdistamo, Nurmijärvi
Tutkimustiivistelmä Jita Kemika panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Nurmijärvellä.
Biolan Trio pienpuhdistamo, Masku
Tutkimustiivistelmä Biolan Trio pienpuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Maskussa.
Minwa hankkeen näytteenottoraportit vuosilta 2009-2010
Tutkimustiivistelmä Minwa tutkimuksesta, jossa tehtiin usean eri pienpuhdistamon ja maasuodattamon toimivuusseurantaa.
Klaro-Easy panospuhdistamo, toimivuustestaus
Tutkimustiivistelmä Klaro-Easy puhdistamon toimivuustestauksesta.
Goodwell AG-1 panospuhdistamo, Porvoo
Tutkimustiivistelmä Goodwell AG-1 panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Porvoossa.
Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta
Tutkimustiivistelmä tutkimuksesta, jossa seurattiin usean pienpuhdistamon toimivuutta.
Biolan Kaivopuhdistamo, Nousiainen
Tutkimustiivistelmä Biolan kaivopuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Nousiaisessa.
Biolan Kaivopuhdistamo, Lemu
Tutkimustiivistelmä Biolan kaivopuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Lemussa.
Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus (LokaPuts 2006)
Tutkimustiivistelmä LokaPuts tutkimuksesta. Tutkimuksessa tehtiin useiden erilaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuuden seurantaa.
Upoclean 10 panospuhdistamo, Mäntsälä
Tutkimustiivistelmä Upoclean 10 panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Mäntsälässä.
Labko panospuhdistamo, Vihti
Tutkimustiivistelmä Labko panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Vihdissä.
WehoPuts panospuhdistamo, Sipoo
Tutkimustiivistelmä WehoPuts panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Sipoossa.
Upoclean 15 panospuhdistamo, Lohja
Tutkimustiivistelmä Upoclean 15 panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Lohjalla.
Goodwell saneerauspuhdistamo, Lohja ja Sauvo
Tutkimustiivistelmä Goodwell saneerauspuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Lohjalla ja Sauvossa.
AHA21-projektin loppuraportti
Tutkimustiivistelmä AHA21 -tutkimuksen loppuraportista. Tutkimuksessa tehtiin useiden erilaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuuden seurantaa.
Green Rock Iisi -puhdistamo, toimivuustestaus
Tutkimustiivistelmä Green Rock Iisi puhdistamon toimivuustestauksesta.
Ravinnesampo – Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen. Osa 2: Maitohuonejätevesien käsittely
Tutkimustiivistelmä Ravinnesampo -projektin tutkimuksesta. Osassa 2 tavoitteena oli hankkia tietoa hankkeeseen osallistuvien kiinteistökohtaisten maitohuonejätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuudesta.
WehoPuts 6 panospuhdistamo, Porvoo
Tutkimustiivistelmä WehoPuts 6 panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Porvoossa.
WehoPuts 24 panospuhdistamo, Nurmijärvi
Tutkimustiivistelmä WehoPuts 24 panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Nurmijärvellä.
Haja-asutuksen jätevesien käsittely (AHA21-projekti 2004)
Tutkimustiivistelmä AHA21 -projektin tutkimuksesta, jossa tehtiin usean pienpuhdistamon toimivuusseurantaa.
Upoclean 5 panospuhdistamo, Vihti ja Lohja
Tutkimustiivistelmä Upoclean 5 panospuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Vihdissä ja Lohjalla.
Bra små avlopp, slutrapport
Tutkimustiivistelmä Bra små avlopp -tutkimuksesta, jossa tehtiin pienpuhdistamoiden ja maasuodattamoiden toimivuusseurantaa Bornsjö -järven alueella.
IISI KIVI saneerauspuhdistamo
IISI KIVI saneerauspuhdistamo on tarkoitettu harmaiden tai kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Iisi Kivi-puhdistamolla voidaan hyödyntää vanhat sakokaivot nykyaikaiseksi puhdistamoksi. Iisi Kivi asennetaan kolmiosastoisen saostussäiliön kolmannen osaston päälle. Saostussäiliö voi muodostua esimerkiksi kolmesta betonikaivosta tai kahdesta betonikaivosta, joista jälkimmäinen jaetaan kahteen osastoon väliseinälevyllä.
aWater Air jätevesipuhdistamo
aWater Air jätevesipuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. aWater Air on jatkuvatoiminen biologiskemiallinen saneerauspuhdistamo, joka voidaan asentaa olemassa oleviin hyväkuntoisiin saostussäiliöihin tai paikallaan rakennettaviin uusiin säiliöihin. Mitoitus voi olla yhdestä henkilöstä alkaen ja mitoituksen määrittelee saostussäiliöiden prosessitilavuus. Tuoteperheeseen kuuluu myös aWater Air panospuhdistamo, joka asennetaan umpisäiliöön.
Klargester BioDisc pienpuhdistamo
Klargester BioDisc pienpuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Klargester BioDisc on biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka toimii jatkuvalla periaatteella. Puhdistamo koostuu yhdestä maahan asennettavasta säiliöstä, jonka sisällä on saostussäiliöosa, prosessiosa ja jälkiselkeytysosa, ja puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta. Tuoteperheeseen kuuluu neljä erikokoista puhdistamoa.
Clewer pienpuhdistamo
Clewer pienpuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Clewer puhdistamo on pyöriväpetinen bioreaktori, joka toimii jatkuvatoimisesti. Clewer puhdistamo koostuu saostussäiliöstä, maahan asennettavasta säiliöstä, jossa on prosessiosa, ja puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta. Tuoteperheeseen kuuluu kaksi erikokoista puhdistamoa (800S ja 1300S) sekä kyläpuhdistamot.
Biolan Trio pienpuhdistamo
Biolan Trio on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Mitoitusvirtaamansa 750 l/vrk puolesta Biolan Trio-puhdistamo soveltuu 1-6 asukkaan kaikkien jätevesien käsittelyn. Tuoteperheeseen kuuluu myös Biolan Kaivopuhdistamo, joka on vastaavalla tekniikalla toimiva saneerauspuhdistamo.
BIOSMART pienpuhdistamo
BIOSMART pienpuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. BIOSMART on biologinen pienpuhdistamo, joka toimii ilman kemikaaleja. Puhdistamo koostuu maahan asennettavasta säiliöstä, johon kuuluu ohjausyksikkö ja ilmakompressori, sekä kuuteen osastoon jaettu varsinainen puhdistamo. Tuoteperheeseen kuuluu useita erikokoisia puhdistamoita.
Biopuhdistamo BioC6 ja BioC10
Biopuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Biopuhdistamo toimii aktiiviliete periaatteella ja koostuu maahan asennettavasta kolmeosastoisesta säiliöstä ja puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta. Tuoteperheeseen kuuluu kaksi puhdistamoa: BioC6 ja BioC10.
Labko BioVision pienpuhdistamo
Labko BioVision pienpuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Labko BioVision on jatkuvatoiminen biosuodatin, joka koostuu kolmiosaisesta saostussäiliöstä ja Labko BioPlus -puhdistamosta. Labko BioPlus-puhdistamon voi asentaa myös olemassa olevien saostussäiliöiden yhteyteen.
IISI S6 ja S10 pienpuhdistamo
IISI pienpuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. IISI puhdistamo on jatkuvatoiminen biologiskemiallinen biosuodatin. Puhdistamo koostuu maahan asennettavasta säiliöstä, johon kuuluu saostussäiliöosa sekä biosuodatin, ja puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta. Tuoteperheeseen kuuluu kaksi puhdistamoa (S6 ja S10).
IN-DRÄN biosuodatin 5 CE
IN-DRÄN biosuodatin 5 CE -puhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. IN-DRÄN on jatkuvatoiminen biosuodatukseen perustuva pienpuhdistamo. Puhdistamo koostuu saostussäiliöstä, maahan asennettavasta puhdistamosta ja puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta.
Ecobox pienpuhdistamo
Ecobox pienpuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Ecobox on jatkuvatoiminen biosuodatukseen perustuva pienpuhdistamo. Ecobox tuoteperheeseen kuuluu erikokoisia puhdistamoita.
Biorock pienpuhdistamo
Biorock pienpuhdistamo on tarkoitettu kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Biorock on jatkuvatoiminen biosuodatukseen perustuva puhdistamo, joka koostuu maahan asennettavasta saostussäiliöstä ja prosessisäiliöstä. Tuoteperheeseen kuuluu useita erikokoista puhdistamoita.
BioKube pienpuhdistamo
BioKube pienpuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. BioKube on jatkuvatoiminen biosuodatukseen perustuva puhdistamo. Puhdistamo koostuu maahan asennettavasta säiliöstä, johon kuuluu pumppukaivo, kaksi biosuodatinosastoa, kemikaalisäiliö ja puhdistamon ohjauslaitteisto. Tuoteperheeseen kuuluu kaksi erikokoista puhdistamoa, BioKube Pluto ja BioKube Venus, sekä suuremmat BioKube puhdistamot (20-500 hlöä).
Baga Easy biosuodatinyhdistelmä
BAGA Easy biosuodatinyhdistelmä on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Puhdistamo koostuu kahdesta maahan asennettavasta säiliöstä, joista toinen on saostussäiliö (BAGA Easy) ja toinen biosuodatin (biotankki), sekä puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta. Mitoitusvirtaamansa 750 l/vrk puolesta puhdistamo soveltuu 1-5 asukkaan kaikkien jätevesien käsittelyn.
WehoPuts panospuhdistamo
WehoPuts panospuhdistamo on tarkoitettu kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. WehoPuts on biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Wehoputs puhdistamo koostuu maahan asennettavasta säiliöstä, johon kuuluu kokoomasäiliöosa sekä prosessiosa, ja puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta. Tuoteperheeseen kuuluu kaksi erikokoista puhdistamoa (WehoPuts 5 ja WehoPuts 10) sekä kyläpuhdistamot.
Uponor Clean I panospuhdistamo
Uponor Clean I panospuhdistamo on tarkoitettu kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Puhdistamo on biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Puhdistamo soveltuu 1-7 asukkaan jätevesien käsittelyyn ja sen mitoitusvirtaama on on 850 l/vrk (maksimi 1 050 l/vrk).
Solido Smart pienpuhdistamo
Solido Smart -puhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Solido Smart -puhdistamo on biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Puhdistamo koostuu maahan asennettavasta yksiosastoisesta säiliöstä, johon kuuluu saostussäiliö ja prosessiosa sekä puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta. Tuoteperheeseen kuuluu seitsemän erikokoista Slido Smart puhdistamoa (5-20 hlölle) sekä Slido Smart XL (mitoitus 125 henkilöön asti)
LOKATON pienpuhdistamo
LOKATON pienpuhdistamo on biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Puhdistamoon kuuluu yksiosastoinen säiliö, jossa puhdistusprosessi tapahtuu, sekä ohjauskeskus. Fosforia poistetaan kemiallisesti saostamalla. Puhdistamo on tarkoitettu 1-5 asukkaalle ja sen mitoitusvirtaama on 750 l/vrk. LOKATON puhdistamoita on saatavissa aina 2000 asukkaan puhdistamoihin asti.
Klaro pienpuhdistamo
Klaro pienpuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Klaro on biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Klaro puhdistamoiden tuoteryhmään kuuluu kolme erikokoista puhdistamoa. Valmistaja tekee myös vanhoihin hyväkuntoisiin sakokaivoihin asennettavaa Klaro RETROFIT saneerausjärjestelmää, joka perustuu samaan tekniikkaan.
Jita Kemik panospuhdistamo
Jita Kemik-puhdistamo on tarkoitettu kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Mitoitusvirtaamansa 600 l/vrk puolesta puhdistamo soveltuu 1-5 asukkaan kaikkien jätevesien käsittelyn. Jita Kemik-puhdistamo on biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Puhdistamo koostuu maahan asennettavasta säiliöstä, johon kuuluu saostussäiliöosa sekä prosessiosa, ja puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta.
Goodwell AG pienpuhdistamo
Goodwell AG pienpuhdistamo on tarkoitettu kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Goodwell AG on biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Puhdistamo koostuu maahan asennettavasta betonisesta säiliöstä, johon kuuluu saostussäiliöosa sekä prosessiosa, ja puhdistamoon kuuluvasta laitteistosta. Tuoteperheeseen kuuluu neljä erikokoista puhdistamoa.
Goodwell-puhdistamo on saatavilla myös saneerauspakettina. Tällöin hyödynnetään olemassa olevia saostussäiliöitä, mikäli ne ovat hyväkuntoisia ja sopivan kokoisia.
BioKem panospuhdistamo
BioKem panospuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Puhdistamo on biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka toimii panosperiaatteella. Tuoteperheeseen kuuluu 10 erikokoista puhdistamoa.
Avalon panospuhdistamo
Avalon panospuhdistamo on tarkoitettu kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Avalon on biologiskemiallinen pienpuhdistamo, joka koostuu maahan asennettavasta erillisestä pumppauskaivosta ja prosessisäiliöstä. Tuoteperheeseen kuuluu neljä erikokoista puhdistamoa.
BioRami harmaavesipuhdistamo
BioRami harmaavesipuhdistamo on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn vapaa-ajan asunnoilla ja vakituisessa asutuksessa. Tuoteperheeseen kuuluu neljä erikokoista puhdistamoa. Puhdistamo koostuu maahan asennettavasta säiliöstä, jota edeltää saostussäiliö. BioRami harmaavesipuhdistamo on saatavilla myös saneerauspakettina. Tällöin hyödynnetään olemassa olevia saostussäiliöitä, mikäli ne ovat hyväkuntoisia ja sopivan kokoisia.
Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle
Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle -julkaisussa tarkastellaan vesihuoltoon vaikuttavia muutostrendejä, tärkeimpiä ongelmia ja uhkia sekä uusia mahdollisuuksia.
Vesihuoltolakiopas 2015
Oppaassa käsitellään vesihuollon eri toimijoiden vesihuoltolain mukaisia velvollisuuksia ja oikeuksia. Kunnan tehtävänä on kehittää vesihuoltoa alueellaan ja tarvittaessa järjestää vesihuollon palvelut määrittämällä vesihuoltolaitokselle toiminta-alue. Vesihuoltolaitoksen tulee huolehtia vesihuollosta toiminta-alueellaan, ja kiinteistön omistajan tai haltijan on pääsäännön mukaan liitettävä kiinteistö vesihuoltolaitoksen verkostoon.
Willa harmaavesisuodatin
Willa harmaavesisuodatin on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn vapaa-ajan asutuksessa, mutta se voidaan tapauskohtaisesti asentaa myös vakinaisen asunnon harmaiden jätevesien käsittelyyn. Mitoitusvirtaamansa 750 l/vrk puolesta puhdistamo soveltuu 1-5 asukkaan harmaiden jätevesien käsittelyn. Willa on jatkuvatoiminen biologinen puhdistamo, joka asennetaan joko maanpinnan ylä- tai alapuolelle. Suodatinpussi kestää vapaa-ajan käytössä yhden kauden ja omakotitaloissa vaihtoväli on 2-3 kertaa vuodessa.
Vesi-Veikka harmaavesisuodatin
Vesi-Veikka harmaavesisuodatin on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn vapaa-ajan asunnoilla. Vesi-Veikka ei edellytä saostussäiliötä ennen harmaavesisuodatinta. Mitoitusvirtaamansa 500 l/vrk puolesta Vesi-Veikka soveltuu 1-5 asukaan harmaiden jätevesien käsittelyyn.
Uponor harmaavesisuodatin
Uponor harmaavesisuodatin on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn. Veden puhdistaminen tapahtuu suodattumalla turpeen läpi, biologisten, fysikaalisten ja kemiallisten mekanismien avulla. Tuoteperheeseen kuuluu kaksi mallia: Uponor harmaavesisuodatin Koti ja Uponor harmaavesisuodatin Mökki.
RAITA BioHS harmaavesipuhdistamo
BioHS harmaavesipuhdistamo on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. BioHS on biologinen puhdistamo, joka asennetaan maahan tai rakennuksen sisälle esimerkiksi kellariin. Puhdistamo soveltuu erityisesti kohteisiin, joissa tuotettava jätevesimäärä on pientaloluokkaa tai suurempi. Puhdistamo koostuu saostussäiliöstä ja prosessisäiliöstä. Tuoteperheeseen kuuluu seitsemän erikokoista puhdistamoa.
Raita BioBox harmaavesisuodatin
BioBox harmaavesisuodatin on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn vapaa-ajan asutuksessa. BioBox on maahan asennettava jatkuvatoiminen harmaavesisuodatin, joka perustuu biologiseen mikrobitoimintaan. Tuoteperheeseen kuuluu neljä erikokoista puhdistamoa.
Sauna-Seppo harmaavesisuodatin
Sauna-Seppo harmaavesisuodatin on tarkoitettu kantovesikohteiden jätevesien käsittelyyn kesä- ja talvikäytössä. Sauna-Seppo sopii esim. kesämökkien tai rantasaunojen harmaiden jätevesien puhdistukseen kesäkäytössä, kun kohteessa ei ole paineellista käyttövettä tai lämminvesituloa. Puhdistamon toiminta perustuu painovoimaiseen suodatustekniikkaan.
Pisara harmaavesisuodatin
Pisara harmaavesisuodatin on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn vapaa-ajan asutuksessa. Puhdistamo soveltuu pesuvesien puhdistamiseen myös kohteissa, joissa on suihku, astian- ja pyykinpesukone. Mitoitusvirtaamansa jopa 500 l/vrk puolesta Pisara-puhdistamo soveltuu 1-5 asukkaan harmaiden jätevesien käsittelyn.
IISI H6 harmaavesipuhdistamo
IISI H6 harmaavesipuhdistamo on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa asutuksessa. Mitoitusvirtaamansa 750 l/vrk puolesta IISI H6 -harmaavesipuhdistamo sopii omakotikiinteistöihin ja vapaa-ajan asuntoihin 1-6 hengen harmaiden jätevesien puhdistukseen. Samaan tuoteperheeseen kuuluvat myös IISI H12 ja IISI H30 harmaavesipuhdistamot.
IISI H4 harmaavesisuodatin
IISI H4 harmaavesisuodatin on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa käytössä. Puhdistamo soveltuu 3-4 asukkaan harmaiden jätevesien käsittelyyn, mitoitusvirtaama on 500 l/vrk.
IISI saunakaivo ja IISI mökkikaivo
IISI saunakaivo harmaavesisuodatin on tarkoitettu kantovesikohteiden jätevesien käsittelyyn kesä- ja talvikäytössä. Puhdistamo soveltuu saunan pesuvesien käsittelyyn, mitoitusvirtaama on 125 l/vrk. Tuoteperheeseen kuuluu myös IISI mökkikaivo, joka soveltuu saunan pesuvesien ja keittiön käsitiskialtaan jätevesien käsittelyyn.
Harmaaton harmaavesipuhdistamo
Harmaaton harmaavesipuhdistamo on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn ympärivuotisessa sekä loma-asutuksessa. Puhdistamo on biologinen suodatin, joka toimii jatkuvatoimisesti. Puhdistamo koostuu maahan asennettavasta säiliöstä, johon kuuluu saostussäiliöosa sekä suodatinosa. Tuoteperheeseen kuuluu seitsemän erikokoista puhdistamoa.
GeoTrap harmaavesisuodatin
GeoTrap-harmaavesisuodatin on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn vapaa-ajan asunnoissa. GeoTrap-harmaavesisuodatin soveltuu 1-5 asukkaan harmaiden jätevesien käsittelyyn, mitoitusvirtaama on 300 l/vrk ja rasvanerotuskaivon kanssa 600 l/vrk. Myös kuivakäymälän virtsa voidaan johtaa suodattimeen puhdistettavaksi.
Biojussi Mökki 650 harmaavesisuodatin, Turku
Tutkimustiivistelmä Biojussi Mökki harmaavesisuodattimen toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Turussa.
BioRami harmaavesipuhdistamo
BioRami harmaavesipuhdistamo on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn vapaa-ajan asunnoilla ja vakituisessa asutuksessa. Tuoteperheeseen kuuluu neljä erikokoista puhdistamoa. Puhdistamo koostuu maahan asennettavasta säiliöstä, jota edeltää saostussäiliö. BioRami harmaavesipuhdistamo on saatavilla myös saneerauspakettina. Tällöin hyödynnetään olemassa olevia saostussäiliöitä, mikäli ne ovat hyväkuntoisia ja sopivan kokoisia.
Vestelli Biopuhdistaja
Vestelli Biopuhdistaja on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn kesä- tai ympärivuotisessa käytössä. Vestelli Biopuhdistaja on biologinen puhdistamo, joka toimii jatkuvatoimisesti. Puhdistamo koostuu maahan asennettavasta betonisesta säiliöstä, johon kuuluu saostussäiliöosa, biologinen osa ja jälkisaostusosa, sekä puhdistamoon kuuluvasta ilmapumpusta. Tuoteperheeseen kuuluu kaksi erikokoista puhdistamoa.
Biolan harmaavesisuodatin
Biolan Harmaavesisuodatin on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn koosta riippuen ympärivuotisessa tai osa-aikaisessa asutuksessa. Puhdistamo voidaan asentaa ulos maan päälle tai sisätiloihin. Suodatinmateriaali vaihdetaan noin 100 käyttövuorokauden välein. Käytetyt suodatinmateriaalit voidaan kompostoida. Tuoteperheeseen kuuluu neljä erikokoista puhdistamoa.
Biojussi MAXI harmaavesisuodatin
Biojussi MAXI harmaavesisuodatin on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn kesä- tai ympärivuotisessa asutuksessa. Mitoitusvirtaamansa 750 l/vrk puolesta Biojussi MAXI sopii 1-5 hengen harmaiden jätevesien puhdistukseen. Puhdistamo koostuu yhdestä puhdistamoyksiköstä, joka sisältää sakokaivon ja ilmastuskaivon. Lisävarusteena on saatavilla erikseen kalkkikaivo jäteveden hygienisointiin.
Biojussi harmaavesisuodatin
Biojussi harmaavesisuodatin on tarkoitettu harmaiden kotitalousjätevesien käsittelyyn. Tuoteperheeseen kuuluvat Biojussi Sauna, Biojussi Kantovesi, Biojussi Mökki ja Biojussi Huvila, jotka koostuvat moduuleista ja joiden mitoitusvirtaamat ovat erilaiset. Puhdistamot koostuvat maahan tai maan päälle asennettavasta säiliöstä tai säiliöistä, joissa on lietepussi ja osassa kalkkipussi.
Raita biologinen puhdistamo HS 0,6 – Naantali
Tutkimustiivistelmä Raita biologisen puhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Naantalissa.
Uponor Mökki harmaavesisuodatin, Nauvo
Tutkimustiivistelmä Uponor Mökki harmaavesisuodattimen toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Nauvossa.
Uponor Mökki harmaavesisuodatin, toimivuustestauksen kootut tulokset
Tutkimustiivistelmä Uponor Mökki harmaavesisuodattimen toimivuustestauksesta.
Vestelli Biopuhdistaja 3, toimivuustestauksen kootut tulokset
Tutkimustiivistelmä Vestelli Biopuhdistaja 3 toimivuustestauksesta.
Labko BioPlus, EN-testauksen kootut tulokset
Tutkimustiivistelmä Labko BioPlus puhdistamon standardin 12566-6:2013 mukaisesta toimivuustestaksesta.
Uponor Koti harmaavesisuodatin, toimivuustestauksen kootut tulokset
Tutkimustiivistelmä Uponor Koti harmaavesisuodattimen toimivuustestauksesta.
Vestelli harmaavesipuhdistamo, Hämeenkyrö
Tutkimustiivistelmä Vestelli harmaavesipuhdistamon toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Hämeenkyrössä.
Sako-Jussi harmaavesisuodatin ja Kalkki-Jussi, Merimasku
Tutkimustiivistelmä Sako-Jussi harmaavesisuodattimen toimivuudesta tavanomaisessa käyttökohteessa Merimaskussa. Järjestelmä koostuu kahdesta Sako-Jussista, ja yhdestä Kalkki-Jussista.
Ravinnesampo – Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely
Tutkimustiivistelmä Ravinnesampo tutkimuksesta, jonka tavoitteena oli asumisjätevesikohteiden osalta selvittää vesiä rehevöittävien ravinteiden, fosforin ja typen, eri poistomenetelmien tehokkuutta kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä.
Biolan harmaavesisuodatin, Länsi-Turunmaa
Tutkimustiivistelmä Biolan harmaavesisuodattimen toimivuudesta tavanomaisessa käyttökohteessa Länsi-Turunmaalla.
Biojussi Maxi harmaavesisuodatin, Urjala
Tutkimustiivistelmä Biojussi Maxi harmaavesisuodattimen toimivuusseurannasta tavanomaisessa käyttökohteessa Urjalassa.
aWater Grey Air harmaavesipuhdistamo
aWater Grey Air harmaavesipuhdistamo on tarkoitettu harmaan jäteveden käsittelyyn ympärivuotisessa käytössä. Puhdistamo voidaan asentaa olemassa oleviin hyväkuntoisiin ja 2- tai 3-osastoisiin saostussäiliöihin tai paikallaan rakennettaviin uusiin säiliöihin. Puhdistamo voidaan mitoittaa lisäilmastuksella ja kemikaalisaostuksella myös käsittelemään erottelevan käymälän virtsa.
Kaivoveden laatu ja käsittely
Tietokortissa kuvataan eri aineiden vaikutuksia kaivoveden laatuun ja menetelmiä kaivoveden laadun parantamiseksi.
Kaivoveden laadun tutkituttaminen
Ohjeita kaivoveden laadun tutkituttamiseen.
Kaivovesikysymyksiä
Kysymyksiä kaivoveden ja pohjaveden laadusta sekä kaivoveden määrästä, likaantumisesta, tutkimisesta ja käsittelystä.
Cumulative geological, regional and site-specific factors affecting groundwater quality in domestic wells in Finland
The present research is an attempt to provide means of determining groundwater quality and ascertaining the reasons for problems in this respect on the scale of an individual household well while using a large-scale database based on a regional survey of the cumulative geological, regional and site-specific factors that affect groundwater.
Valtakunnallinen kaivovesitutkimus – talousveden laatu ja siihen vaikuttavat tekijät
Valtakunnallisessa kaivovesitutkimuksessa selvitettiin 1421 kaivon veden laatu kertatutkimuksena ja 421 kaivon veden
laatu kolmena eri vuodenaikana. Kaivot oli valittu siten, että otanta mahdollisimman hyvin edustaisi haja-asutusalueilla käytettävän omasta kaivosta saatavan talousveden laatua.
Tuhat kaivoa – Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna 1999
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa koko maassa haja-asustusalueilla talousvedeksi käytettävien yksityiskaivojen veden laatua.
Kaivon huollon vuosikello
Ohjeita kaivon ympärivuotisiin huoltotoimiin.
Kysymyksiä kaivon rakentamisesta
Ohjeita kaivon rakentamiseen liittyen.
Kysymyksiä kaivon sijainnista
Ohjeita kaivon paikan valintaan.
Jätevesijärjestelmän omaseuranta
Julkaisussa on yleistietoa jätevesien kiinteistökohtaisesta käsittelystä sekä ohjeita omaseurantaan, huoltoon ja ylläpitoon.
Pienet AVL 20 – 99 puhdistamot – Opas puhdistamonhoitajille ja viranomaisille
Oppaassa esitellään Vantaanjoen vesistöalueen kartoitushankkeen tuloksia sekä annetaan toimenpidesuosituksia puhdistamoiden hoitajille sekä valvonnasta vastaaville kuntien viranomaisille.
Pienpuhdistamoiden huolto-opas
Huolto-opas on tarkoitettu pienpuhdistamoiden omistajille ylläpidon ja huollon tueksi. Oppaassa on käyty läpi pienpuhdistamon toiminta, tarkkailu, häiriötilanteet sekä huollon periaatteet.
Avloppsvattenguide
Koncis avloppsvattenguide om alternativen för fastighetsspecifika system, avloppsvattnets miljökonsekvenser och lagstiftningen.
Jätevesiopas
Tiivis jätevesiopas kiinteistökohtaisten järjestelmien vaihtoehdoista, jätevesien ympäristövaikutuksista sekä lainsäädännöstä.
ABC för beräkning av reningsresultat
ABC för beräkning av reningsresultat innehåller information om principerna för beräkning av reningsresultatet och de faktorer som påverkar slutresultatet.
Videreningsverk
Ett videreningsverk är ett biologiskt avloppsreningsverk som är en typ av rotzonsanläggning. Det är ett slutet system som saknar utlopp. I stället används avloppsvattnet för produktion av biomassa.
Markbädd
Vid markfiltrering leds avloppsvattnet efter förbehandlingen genom ett filterskikt som består av filtersand eller ett fabrikstillverkat filtermaterial, varefter det samlas i dräneringsledningar och leds till en utloppsplats, till exempel ett öppet dike.
Markinfiltration
Vid markinfiltration infiltreras avloppsvattnet genom jordlagren, varefter det följer med grundvattnet och i allmänhet rinner ut i ytvatten, till exempel i en sjö.
Infiltrationsgrop och infiltrationsbrunn
Till en infiltrationsgrop eller infiltrationsbrunn kan du leda små mängder orenat avloppsvatten, om detta inte medför risk för förorening av miljön. Behandlingsmetoden är dock inte tillräckligt effektiv för behandling av toalettvatten.
Funktionsbeskrivning för webbplatsen om reningsverk
Webbplatsen om reningsverk genomför 3 § i statsrådets förordning 157/2017, det vill säga den så kallade avloppsvattenförordningen. Funktionsbeskrivningen beskriver hur webbplatsen fungerar.
Avloppsvatten i glesbygdsområden – Lagstiftning och praxis
I denna publikation behandlas den nya lagstiftningen från 2017 och andra aktuella författningar och bestämmelser som påverkar hanteringen av avloppsvatten i glesbydsområden samt deras tillämpning i praktiken. I publikationen beskrivs hanteringskraven på avloppsvatten i glesbebyggelse och hur dessa krav kan uppfyllas.
Haja-asutuksen jätevedet – Lainsäädäntö ja käytännöt
Julkaisussa käsitellään uutta, vuoden 2017 lainsäädäntöä ja muita ajantasaisia haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn vaikuttavia säädöksiä ja määräyksiä sekä niiden soveltamista käytäntöön. Julkaisussa kuvataan haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimuksia ja sitä, miten vaatimukset voidaan täyttää.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan, että ympäristönsuojelulain haja-asutuksen talousjätevesien kiinteistökohtaista käsittelyä koskevaa sääntelyä kohtuullistetaan ja selkeytetään eräiltä osin.
Arseeni pohjavesissä
Selvitys arseenin esiintymisestä Suomen luonnossa sekä sen ympäristövaikutuksista ja riskeistä.
Kaivovedestä tutkittavat aineet ja ominaisuudet
Tärkeimmät kaivovedestä tutkittavat aineet ja ominaisuudet sekä kuvaus niiden merkityksestä. Kaivoveden laatu olisi hyvä tarkistuttaa normaalioloissa 3–6 vuoden välein.
Kysymyksiä kaivon huollosta ja kunnostuksesta
Ohjeessa kerrotaan vastauksia yleisiin kysymyksiin kaivon huollosta ja kunnostuksesta.
Att bygga en schaktbrunn
I anvisningen beskrivs i korthet de olika arbetsskedena i byggandet av en schaktbrunn.
Rengaskaivon rakentaminen
Ohjeessa kerrotaan lyhyesti rengaskaivon rakentamisen työvaiheet
Kaivon paikka
Tähän oppaaseen on koottu käytännönläheistä tietoa erityisesti kaivon sijoittamisesta ja siihen vaikuttavista maa- ja kallioperäolosuhteista Suomessa. Pääpaino oppaassa on kohdistettu siihen, miten kaivon paikka määritetään ja mitä sen tutkimisessa tulee ottaa huomioon.
Sisäkuivakäymälän ABC – laitemallit
Opas esittelee erilaiset kuivakäymälämallit sekä tarjoaa muistilistan kuivakäymälöiden vertailuun.
Sisäkuivakäymälän ABC – hankinta
Opas sisältää tiiviin selostuksen sisäkuivakäymälän hankintaan liittyvistä näkökulmista sekä muistilistan tärkeimmistä asioista.
Sisäkuivakäymälän ABC – käymälätuotokset kiertoon
Kompostoimalla kiinteää käymäläjätettä ja vanhentamalla käymälänesteet saadaan ravinteet hyödynnettyä maanparannusaineena ja lannoitteena.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumistarpeita vesihuoltolaitoksilla ja haja-asutuksen vesihuollossa sekä selvittää keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen.
Kestävä veden käyttö – vedenkäyttöselvitys
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kotitalouksien veden käyttöä ja veden käytön jakaumaa erilaisiin kulutuskohteisiin sekä lämpimän veden osuutta veden kulutuksesta.
Puhdistustuloksen laskemisen ABC
ABC:hen on koottu tietoa puhdistamon puhdistustuloksen laskemisen periaatteista ja lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä.
Puhdistamosivuston toimintakuvaus
Puhdistamosivusto toteuttaa Valtioneuvoston asetuksen 157/2017 eli ns. hajajätevesiasetuksen 3§:ää. Toimintakuvaus kertoo sivuston toimintaperiaatteesta.
Pajupuhdistamo
Pajupuhdistamo on biologinen jätevedenpuhdistamo ja se kuuluu juurakkopuhdistamoihin. Kyseessä on suljettu järjestelmä, josta ei ole ulos virtausta, vaan jätevesi hyödynnetään biomassan tuotantoon.
Maasuodattamo
Maasuodatuksessa jätevesi johdetaan esikäsittelyn jälkeen suodatinhiekasta tai tehdasvalmisteisesta suodatinmateriaalista koostuvan suodatinkerroksen läpi, jonka jälkeen se kerätään kokoomaputkiin ja johdetaan purkupaikkaan, esimerkiksi avo-ojaan.
Maahanimeytys
Maahanimeytyksessä jätevesi suodatetaan maakerrosten läpi, jonka jälkeen se siirtyy kulkemaan pohjaveden mukana ja purkautuu yleensä pintaveteen, esimerkiksi järveen.
Imeytyskuoppa ja imeytyskaivo
Imeytyskuoppaan tai -kaivoon voidaan johtaa puhdistamatta vähäisiä jätevesiä, jos siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Käsittelymenetelmä ei ole kuitenkaan riittävä WC-vesien käsittelyyn.
Talvimökin vesihuolto
Oppaassa esitetään erilaisia suunnittelunäkökohtia rakennusten vesihuollon järjestämiseksi siten, että lämmitysenergian tarve on vähäinen ja pakkasvaurioita ei aiheudu vapaa-ajan asunnoilla käytön väliaikoina. Myös vesihuoltojärjestelmän toimivuuteen talvikäytössä esitetään toimintamalleja.
