Etusivu | Vesihuolto | Tietokortti | Suomi

Maasuodattamo

Maasuodatuksessa jätevesi johdetaan esikäsittelyn jälkeen suodatinhiekasta tai tehdasvalmisteisesta suodatinmateriaalista koostuvan suodatinkerroksen läpi, jonka jälkeen se kerätään kokoomaputkiin ja johdetaan purkupaikkaan, esimerkiksi avo-ojaan.

Maasuodattamolla ja maahanimeyttämöllä on merkittävä periaatteellinen ero. Maahanimeyttämössä suodatettu jätevesi kulkeutuu pohjavedeksi. Maasuodattamossa suodatettu jätevesi kerätään kokoomaputkiin ja johdetaan purkupaikkaan, esimerkiksi avo-ojaan. Maasuodattamo on hyvä menetelmä silloin, kun maaperä läpäisee vettä huonosti tai halutaan minimoida pohjaveden pilaantumisriski. Maasuodattamon rakentamisen voi estää korkea pohjaveden taso tai kallioinen maaperä.

Maasuodatuksessa jäteveden orgaanista ainetta hajoaa mikrobikerroksessa, joka muodostuu tavallisesti suodatinkerroksen yläosaan (ks. havainnekuva). Fosfori sitoutuu muun muassa maa-aineksen rakeisiin. Tavallinen suodatinhiekka kykenee sitomaan vain rajallisen määrän fosforia, joten fosforipoistoa joudutaan usein parantamaan käyttämällä biotiittia tai muuta erikoisvalmisteista suodatinmateriaalia joko pelkästään tai erillisenä kerroksena. Toinen vaihtoehto on yhdistää jätevesien käsittelyjärjestelmään erillinen fosforin poisto joko ennen tai jälkeen maasuodatuksen. Jäteveden typpeä hapettuu nitraatiksi, ja se voi poistua osittain typpikaasuna. Jäteveden sisältämien bakteereiden on todettu suurelta osin tuhoutuvan maasuodatuksessa.

 

Maasuodatusta suunniteltaessa joudutaan ratkaisemaan, eristetäänkö järjestelmä vedenpitävästi perusmaasta vai ei. Ratkaisuun vaikuttavat pohjavesiolot sekä kaivojen (vedenottamoiden) sijainti. Nyrkkisääntönä on, että jos pohjavesiolot eivät estäisi maahanimeytyksen toteuttamista, maasuodatus voidaan toteuttaa ilman vesieristystä. Muussa tapauksessa tarvitaan eristys. Eristystä suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon, että suodatinkerroksen biologinen hajotusprosessi tarvitsee happea, jota järjestelmään saadaan myös yläpuolisten maakerrosten ilmasta.

Kohteissa, joissa tila on puutteellinen, voidaan hyödyntää teollisesti valmistettua, biomoduleilla toteutettua maasuodattamoa. Biomoduleiden tilantarve on noin 15 m2. Modulimaasuodattamossa jätevesi esikäsitellään 3-osaisessa saostussäiliössä ja johdetaan jakoputkilla joko suoraan tai jakokaivon kautta imeytysputkiin. Modulimaasuodattamo koostuu jako-, suodatin- ja kokoomakerroksista. Biomodulit korvaavat tavanomaisen maasuodattamon jakokerroksen sepelin ja toimivat suodatinhiekan ohella biologisen prosessin pieneliöstön kasvualustana.

Laitemarkkinointi

  • FANN Ympäristötekniikka
  • Jita
  • Meltex
  • Muovitehdas ABSO
  • Pipelife
  • Plastweld
  • RAITA Environment
  • Rotomon
  • Uponor Infra
  • Wavin