Aineistopankki | Vesihuolto | Tietokortti | Suomi

Pajupuhdistamo

Valmistaja/maahantuoja

Pajupuhdistamo Oy
Puh. 0442509663

Jätevesien käsittelyn periaatteet ja vaiheet

Jätevesi johdetaan aluksi saostussäiliöön, joka on yleensä kolmiosastoinen. Saostussäiliöt tyhjennetään vähintään kerran vuodessa.

Saostussäiliöistä jätevesi kulkeutuu painovoimaisesti pumppuyksikköön. Pumppu on välttämätön, jotta jätevesi saadaan levitettyä tehokkaasti koko istutetulle alueelle ja kaikkien pajujen käyttöön. Pumpun energiankulutus riippuu paitsi pumpattavan veden määrästä myös puhdistamon ja pumpun välisestä etäisyydestä. Keskikokoisen perheen taloudessa vuosikulutus on noin 30 kWh. Suljetussa järjestelmässä ei ole ulosvirtausta, vaan jätevesi käytetään biomassan tuotantoon. Puhdistustehoa ei siten ole mahdollista mitata perinteisin menetelmin.

Pajupuhdistamon rakenne ja asentaminen

Pajupuhdistamon rakentamisessa tulee noudattaa valmistajan antamia mitoituksia. Istutusten ja pinta-alan oikea mitoitus ehkäisee kuivumista ja ylivuotoja. Pajupuhdistamo rakennetaan mieluiten tasamaalle paikkaan, joka on mahdollisimman alttiina suoralle auringonvalolle ja tuulelle, mikä edistää haihtumista. Puhdistamo on viheralue, jolle voi istuttaa myös vaikkapa kukkia, joten se sopii puutarhatontille. Tontin pitää kuitenkin olla riittävän suuri puhdistamon rakentamiseen.

Puhdistamon vaatima pinta-ala vaihtelee kohteen mukaan. Mitoituksessa otetaan huomioon vuosittain syntyvä jätevesimäärä sekä keskimääräinen sadanta ja haihdunta. Pajupuhdistamo on yleensä 6–8 metriä leveä, mikä on optimaalinen mitta kuudelle pajurivistölle ja jakoyksikölle. Pituutta voi olla jopa 60 metriä, yhden perheen taloudelle kuitenkin harvoin yli 30 metriä. Suurin Suomeen rakennettu tämäntyyppinen pajupuhdistamo on mitoitettu kuudelle kiinteistölle. Siinä on kolme erillistä allasta, ja jätevettä pumpataan vuorotellen eri altaisiin. Pienin puhdistamo, 4 x 8 metriä, on rakennettu yhden hengen toimistokiinteistölle.

Allas kaivetaan noin 1,5 metriä syväksi; reunojen kaltevuus on 45 astetta. Jos maaperä ei salli näin syvää kaivamista, voi monialtaisessa puhdistamossa jättää osan altaista matalammaksi. Altaan pohjalla on tyhjennysputki, jonka avulla voi tarkkailla vedenpinnan korkeutta ja tarvittaessa tyhjentää vettä muualle.

Allas vuorataan joustavalla PE-muovilla, joka suojataan molemmin puolin kerroksella geotekstiiliä. Tarkastus- ja tyhjennysputken asettamisen jälkeen allas täytetään noin puolilleen altaasta kaivetulla maalla. Jos maa-aines on hyvin savi- tai lietepitoista, siihen on syytä lisätä pestyä hiekkaa takaamaan veden ja ravinteiden kulkeutumisen. Noin 10 cm hiekkakerroksen päälle laitetaan valmistajan (BIO-BLOK -paloista koostuva) jakorakenne, jonka sisällä ja päällä vesi jakautuu altaan keskiakselilla. Lopuksi puhdistamo vielä peitetään maakerroksella.

Pajuntaimet istutetaan maaliskuun puolivälin ja toukokuun alun välisenä aikana, ja jätevesi johdetaan puhdistamoon heti istutuksen jälkeen. Kasvukauden aikana pajut käyttävät jäteveden ja sen sisältämät ravinteet sekä altaaseen satavan veden. Näin altaassa on talvella tilaa sinne kertyville vesille. Pajujen on havaittu haihduttavan paljon vettä vielä senkin jälkeen, kun lehdet ovat pudonneet, joten puhdistamo toimii aktiivisesti vielä alkutalvella. Pajupuhdistamoon istutetaan yleensä kolmenlaisia valikoituja pajukorin (Salix viminalis) hybridiklooneja. Pajukannat ovat ominaisuuksiltaan hieman erilaisia, mikä takaa tehokkaan puhdistustuloksen. Useasta pajukannasta on sekin hyöty, että pajujen kasvu jaksottuu pidemmälle aikavälille ja kasvuston taudinkestävyys paranee.

Pajut istutetaan puhdistamon päälle levitetyn muovin läpi. Tämä auttaa torjumaan rikkakasveja ensimmäisen vuonna sekä ohjaamaan runsassateisena kesänä liikaveden kasvualustan ohi tyhjennysputkiin. Myöhemmin rikkakasveja ei kasva pajukossa enää haitaksi asti. Muovi voidaan poistaa istutusta seuraavana vuonna.

Puhdistamon käyttö ja huolto

Pajupuhdistamon käyttöön ei liity erityisiä rajoituksia, mutta puhdistamoa pitää hoitaa, jotta se toimisi moitteettomasti. Tärkeää on myös, ettei pajupuhdistamoon liitetyissä kiinteistöissä käytetä vahvoja puhdistusaineita – sama koskee toki kaikkia kiinteistökohtaisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Näin vältetään haitallisten aineiden kertyminen maaperään.

Ensimmäisen vuoden aikana pajupuhdistamon toimintaa pitää seurata kuukausittain. Puhdistamosta tarkastetaan seuraavat asiat:

• vedenpinnan taso: jos vedenpinta on korkealla (vähemmän kuin 0,1 m maanpinnasta), tasoa pitää laskea pumppaamalla vettä pois tyhjennysputken kautta,
• rikkaruohotilanne: tarvittaessa rikkaruohot kitketään,
• pajujen kasvunopeus: elokuun puoliväliin mennessä pajujen pitäisi olla noin kaksimetrisiä,
• sähköisten pumppujen toiminta,
• saostussäiliö: asianmukainen toiminta,
• puhdistamon sisä- ja ulkopuolisen vedenpinnan tason vertaaminen tarkistuskaivojen kautta.

Juuri ennen roudan sulamista kaikki pajut leikataan noin 15 cm:n mittaisiksi. Jos taimet on istutettu muovin läpi, muovi poistetaan. Saostussäiliö tyhjennetään lietteestä ja täytetään vedellä, joka pumpataan puhdistamaan jakoputket.

Seuraavina vuosina huoltotoimet ovat vähäisempiä: varmistetaan ajoittain pumppujen toiminta sekä tarkastetaan saostussäiliö ja pajujen kasvu. Kolmannesta vuodesta eteenpäin osa pajuista leikataan vuosittain. Saostussäiliö tyhjennetään kerran vuodessa, ja samassa yhteydessä huuhdellaan jakoputket pumppaamalla vettä niiden läpi.

Pajupuhdistamon käyttöiäksi arvioidaan 20–30 vuotta.