Aineistopankki | Vesitilanne ja vesivarat | Tietokortti | Suomi

Tulvariskien hallinnan indikaattorit

Tulvariskien hallinnan tavoite on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahinkoja ja edistää varautumista tulviin. Tavoitteiden toteutumista voidaan seurata indikaattoreiden avulla. Ne osoittavat, kuinka hyvin tulvariskien hallinnassa on onnistuttu.

Tulvariskien kehittymistä kuvaavilla indikaattoreilla seurataan yhtäältä vesistö- ja merivesitulvien ja toisaalta taajamien hulevesitulvien kehittymistä.

Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla

Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla kuvaa tulvavaarassa olevien asukkaiden määrää harvinaisella tulvalla (tilastollinen toistuvuus 1 %, 1/100a, paitsi jos merkittävyyden aiheuttaa joku muu tulvatyyppi kuin avovesitilanteen tulva, esim. jäistä aiheutuva tulva). Seurannassa huomioidaan ne asukkaat, jotka ovat suorassa tulvariskissä (rakennus sijaitsee tulvavaara-alueella). Indikaattori on vain vesistö- ja meritulville.

Indikaattoria käytetään esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeutumisen seurannassa, valtion talousarvioesityksissä luonnonvaratalouden yhtenä tunnuslukuna, sekä kestävän kehityksen asuminen ja yhdyskunnat -indikaattorikorissa. Arvot päivitetään ympäristöhallinnon tulvatietojärjestelmästä vuosittain alkuvuodesta.

Pitkän aikavälin kehitys: Neutraali. Tulvavaara otetaan nykyään rakentamisessa huomioon melko hyvin. Olemassa oleva rakennuskanta poistuu kuitenkin alueilta hitaasti, joten muutokset vievät aikaa. Toisaalta valmistuneet tulvariskien hallinnan toimenpiteet saattavat pienentää asukkaiden määrää.

Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Asukasmäärä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla tulvakarttojen valmistumisesta (2013) lähtien. Vuonna 2021 sitä pienensi Kittilään valmistuneet tulvapenkereet.

Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tavoitteena on vähentää tai pitää nykyisellä tasolla asukkaiden määrää tulvariskialueilla.

Asukasmäärät ovat paikoitellen hiukan nousseet, johtuen mm. merkittävien tulvariskialueiden uudelleenarvioinnista vuoden 2018 lopussa, jolloin kaksi aluetta jätettiin nimeämättä sekä kolme uutta nimettiin ja parin alueen rajoja hieman muutettiin. Vuosien 2013 arviot perustuvat aikaisempiin 21 merkittävään tulvariskialueeseen, vuodesta 2018 lähtien 22 alueeseen. Lisäksi kasvaneet asukasmäärät voivat johtua tietojen perustana olevan rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen päivittämisestä. Pieniä tarkistuksia vanhentuneisiin tietoihin on tehty joinain vuosina joillain alueilla, esim. rantojen täyttöjen takia. Tulvasuojausten valmistumisen myötä asukasmäärä on hieman laskenut joillain alueilla (esim. Helsingin Vartiokylänlahti ja Kittilä). Vuoden 2013 pieni lukema selittyy sillä, että kaikilta merkittäviltä alueilta ei vielä tuolloin ollut tarkkoja tulvakarttoja saatavilla. Alueellisesti kasvaneet lukuarvot voivat osoittaa enemmänkin tulvakarttojen päivitysten tarpeellisuutta kuin tulvariskialueen asukasmäärän kasvua.

Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden myötä tulvariskien ja asukkaiden määrän tulvariskialueilla tulisi vähitellen vähentyä. Esimerkiksi uusia asuinrakennuksia ei enää juurikaan rakenneta tulvavaara-alueille, tai jos rakennetaan, tulvavaara otetaan huomioon muuten, esim. korottamalla tai rakentamalla alin kerros mahdollisimman vähän haavoittuvaksi. Olemassa olevaa rakennuskantaa ei kuitenkaan juuri poistu näiltä alueilta, joten kehitys näkyy vasta hyvin pitkällä aikavälillä. Lisäksi, osa toimenpiteistä on luonteeltaan sellaisia, että ne eivät vaikuta indikaattorin arvoon vaikka parantavatkin tulvariskien hallintaa (esim. asukkaiden tulvatietoisuus, tarvittaessa toteutettavat tulvasuojelut ja toiminta tulvatilanteessa). Kuuden vuoden välein tapahtuva merkittävien tulvariskialueiden uudeellenarviointi ja nimeäminen voivat muuttaa indikaattorin arvoa reilustikin.

Huomioitavaa

Indikaattoreiden arvoihin sisältyy muutamia epävarmuuksia, jotka on hyvä ottaa huomioon niiden tulkinnassa. Seuraavat asiat voivat muuttaa indikaattoreiden arvoa:

• Tulvan todennäköisyyden tai haavoittuvuuden muuttuminen, esim. tulvariskien hallinnan toimenpiteiden kautta, ts. tulva-alue muuttuu tai asukasmäärä vähentyy/lisääntyy
• Kartoitusmenetelmien kehittyminen (esim. tarkemmat tulvakartat)
• Paikkatietoaineistojen, kuten rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) päivitys tai tulva-alueiden korjaus (esim. korjataan virheitä RHR:ssä tai tulva-alueissa. Jälkimmäiset voivat aiheutua esim. rakentamisen aikaisista montuista)
• Muutokset tulvakartoitetun alueen koossa/merkittävän tulvariskialueen rajauksessa (uudelleentarkastelut kuuden vuoden välein tulvariskilain mukaisesti)

Raakadata: (as.lkm / vuosi): 5947/2023; 5841/2022; 5731/2021; 5978/2020; 5872/2019; 5955/2018; 5843/2017; 5976/2016; 5943/2015; 5893/2014; 4857/2013

Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden toteutuminen

Valmistuneiden toimenpiteiden määrä kuvaa tulvariskien hallintasuunnitelmien ja niissä esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Hallintasuunnitelmissa ehdotetuille alueellisille toimenpiteille on arvioitu toteutusaikataulu ja niiden toteutumista seurataan vuosittain tulvatietojärjestelmästä käsin. Indikaattorilla arvioidaan toteutuneiden toimenpiteiden osuutta kaikista esitetyistä toimenpiteistä, jotka voivat valmistua. Indikaattori on vain vesistö- ja meritulville.

Osa toimenpiteistä on luonteeltaan jatkuvia, kuten viranomaistyötä ja ylläpitoa, joissa ei ole valmistuvia vaiheita. Mukana indikaattorissa on käynnissä olevien toimenpiteiden osalta vain ne toimenpiteet, jotka on esitetty hyväksytyissä ja voimassa olevissa hallintasuunnitelmissa. Mikäli toimenpiteillä saadaan vastattua riskialueiden tavoitteisiin tulvariskin vähentämiseksi, ei aluetta enää jatkossa ole tarpeen nimetä merkittäväksi tulvariskialueeksi.

Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on edennyt melko tasaisesti ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden aikana.

Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetyistä toimenpiteistä suurin osa on suunniteltu toteutettavaksi vuoteen 2027 mennessä.

Ensimmäiset tulvariskien hallinnan toimenpiteet valmistuivat jo ennen hallintasuunnitelmien hyväksymistä joulukuussa 2015. Vuoden 2023 alkuun mennessä suunnitelmissa ehdotettuja toimenpiteitä oli valmistunut yli 80 kpl noin 200 ei-jatkuvasta toimenpiteestä. Valmistumattomista toimenpiteistä hyvin usea on toteutuksessa tai selvityksessä. Lisäksi käynnissä on n. 300 jatkuvaa toimenpidettä, jotka eivät tule valmistumaan.

Toimenpide-ehdotusten suunniteltu toteutusaikataulu vaihtelee, mutta suurin osa toimenpiteistä on tarkoitus aloittaa ja lopettaa vuoteen 2027 mennessä. Hallintasuunnitelmat tarkistetaan ja mahdollisille uusille alueille laaditaan suunnitelmat vuoden 2027 loppuun mennessä. Toimenpiteiden kokonaismäärä voi kasvaa, jolloin valmistuneiden toimenpiteiden osuus voi tilapäisesti vähentyä. Indikaattorin tavoite-arvo on kuitenkin 100 % eli kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen.

Maksetut tulvavahinkokorvaukset

Vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset kuvaa tulvista aiheutuneiden rakennus- ja irtaimistovahinkojen taloudellista suuruutta yksityishenkilöille. Vuoteen 2013 asti valtio maksoi korvaukset. Vuodesta 2014 korvaukset on maksettu koti- ja kiinteistövakuutukseen sisältyvän tulvaturvan kautta, joka on suurella osalla asukkaista, mutta korvaa vain poikkeuksellisista tulvista (n. 2 %, 1/50a) aiheutuvat vahingot. Tiedot saadaan vakuutusyhtiöltä kerran vuodessa Finanssiala ry:n kautta. Nykyisin saadaan vain maksettujen korvausten yhteissummat ja kappalemäärät vuosittain. Lisätietoja ja linkki aikaisemmin saatuihin tarkempiin tulvavahinkotilastoihin (sis. esim. tulvatyyppi, kunta ja ajankohta) vuosilta 1995-2005 on saatavilla sivulta Tulvavahinkojen korvaaminen (vesi.fi).

Pitkän aikavälin kehitys: Neutraali. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamista vahingoista maksetut korvaukset eivät ole kasvaneet, mutta aikasarja on liian lyhyt tilastollisesti harvinaisen sääriskin kuvaamiseen.

Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Vuosien välinen vaihtelu on suurta. Siirtyminen valtion korvauskäytännöstä vakuutusyhtiöiden korvaamiin vahinkoihin on tuonut muutoksia indikaattoriin. Muutaman viime vuoden aikana poikkeuksellisista hulevesitulvista maksetut korvaukset eivät ole olleet kovin suuria. Vuosittainen vaihtelu voi olla suurta, eikä jaksolle osu yhtään vaikutuksiltaan merkittävää hulevesitulvaa.

Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tavoitteena on, että poikkeuksellisista tulvista maksetut vahinkokorvaukset vähenesivät tai eivät ainakaan lisääntyisi ja tulviin varauduttaisiin muilla keinoin ennakoivasti niin että niistä ei aiheutuisi merkittäviä vahinkoja. Korvausjärjestelmää tarvitaan silti.

Valtio maksoi vuoteen 2013 asti korvauksia vain vesistötulvista aiheutuneista rakennusvahingoista (irtaimistoa ei korvattu). Vakuutusyhtiöiden maksamia korvauksia on mukana vuodesta 2010 alkaen, sisältäen myös meritulvat ja rankkasateesta aiheutuvat tulvat sekä korvaukset irtaimistolle. Täysin vakuutuspohjaiseen korvauskäytäntöön siirryttiin vuoden 2014 alusta. Myös valtion ja vakuutusyhtiöiden korvausperusteissa on eroja (5 %, 1/20a vuoteen 2013 asti ja 2%, 1/50a vuodesta 2014). Aikasarja on liian lyhyt harvinaisten tulvien aiheuttamien vahinkojen trendin tunnistamiseen, mutta sen perusteella voidaan tunnistaa tulvien satunnainen luonne.

Poikkeuksellisia rankkasateita esiintyy vuosittain melko vähän, ja sellaisen osuessa taajamaan tai kaupunkiin voi vahingot muodostua huomattavasti vakuutusyhtiöiden tähän asti maksamia korvauksia suuremmiksi, kuten Porissa 2007 (n. 20 milj.€). Indikaattorin aikasarja on liian lyhyt johtopäätösten tekemiseen.

Huomioitavaa

Indikaattoreiden arvoihin sisältyy muutamia epävarmuuksia, jotka on hyvä ottaa huomioon niiden tulkinnassa. Seuraavat asiat voivat muuttaa indikaattoreiden arvoa:

• Tulvavahinkojen korvausperusteiden muuttuminen valtion korvausjärjestelmästä vakuutuspohjaiseen järjestelmään siirryttäessä: poikkeuksillisen tulvan määritelmä 1/20a -> 1/50a, korvattavien tulvien laajeneminen vesistötulvista meri- ja hulevesitulviin, rakennusvahinkojen lisäksi irtaimistovahingot.
• Julkisten rakennusten ja kiinteistöjen vahinkokorvaukset eivät sisälly aineistoon.

Tulvakarttoihin perustuvat tulvavahinkoarviot

Tulvakartoitetuille alueille on lisäksi laskettu karkeita arvioita mahdollisten vahinkojen suuruudesta. Vahinkoarviot on laskettu eri suuruisille tulville tulvien todennäköisyyden mukaan sekä erikseen asukkaille, rakennuksille ja tiestölle.

Vahinkoarviot perustuvat tulvakarttoihin sekä valtakunnallisiin paikkatietoaineistoihin: rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR) ja Digiroadiin. Vahinkoarviot on esitetty asukasmäärän sekä rakennuksien lukumäärän ja käyttötarkoituksen sekä tiestön pituuden osalta interaktiivisena PowerBI-visualisointina kunkin kartoituksen/tulvariskialueen ja tulvan suuruuden (toistumisajan) osalta.

Rakennuksien tulvavaara on määritetty RHR-pisteen kohdalta poimitun korkeusmallin korkeuden perusteella. Koska tämä poikkeaa todellisesta alimmasta vahinkoja aiheuttavasta korkeudesta, vahinkoja ei välttämättä aiheudu, vaikka rakennus sijaitsisikin tulvavaara-alueella. Toisaalta esim. kellarit voivat kastua, vaikka tulva ei leviäisikään rakennukselle saakka.

Esimerkiksi Kittilässä vertailtiin korkeusmallista poimittuja ja paikan päällä mitattuja korkeustasoja vuoden 2005 tulvan jäljiltä. Tuloksena sokkelin mitattu korkeus oli keskimäärin noin puoli metriä ylempänä kuin KM2-korkeusmallin mukainen maanpinnan korkeus rakennuksen kohdalla. Palvelussa onkin mahdollista suodattaa pois esim. matalin 0-0,5 m syvyysluokka herkkyystarkastelua varten.

• Tulvakarttoihin perustuvat tulvavahinkoarviot (interaktiivinen PowerBI-visualisointi)

Tulviin liittyvät pelastustoimen tehtävät

Toteutuneita tulvia ja niiden aiheuttamia vahinkoja kuvaavana indikaattorina käytetään pelastustoimen tulvatehtävien määrää ja tehtävien luonnetta.

Pelastuslaitoksille tulee vuosittain useita satoja tulvista aiheutuvia tehtäviä. Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vahingontorjuntatehtäviä, mutta sisältävät myös muita tehtävätyyppejä, kuten avunanto-, tarkastus- ja ihmisenpelastustehtäviä. Tiedot Pelastustoimen tulviin liittyvistä tehtävistä on poimittu Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:sta.

Interaktiivisessa karttapalvelussa on mahdollista tarkastella tehtävien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kehittymistä eri suodattimien avulla. Tehtäviä voi suodattaa esimerkiksi vuosittain ja kuukausittain, tulvariskialueittain ja niiden merkittävyyksittäin, sekä kunnittain tai maakunnittain. Palvelun avulla voi selvittää, miten tulvatehtävien määrä on kehittynyt, ja tarkastella esimerkiksi tulvariskien hallinnan toimenpiteiden onnistumista suhteessa tehtävien määrään alueella. Lisäksi on mahdollista tutkia jonkin tietyn tiedossa olevan tulvatapahtuman tehtävämääriä. Eri kuvaajat myös hahmottavat tehtävien jakautumisen pelastuslaitoksittain ja onnettomuustyypeittäin.

Tehtävät on poimittu PRONTO:sta vuodesta 2011 eteenpäin, ja tulvatehtävien poiminnan virhemarginaali on arviolta noin 8-10 %.

• Pelastustoimen tulviin liittyvät tehtävät (Interaktiivinen ArcGIS Online Dashboard)

Lähteitä

• Ympäristöhallinnon tulvatietojärjestelmä
• Paikkatietoaineistot: tulvariskialueet ja tulvavaaravyöhykkeet: perusskenaariot ja erikoisskenaariot (Tulvakarttapalvelu)
• Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO