Aineistopankki | Vesihuolto | Tietokortti | Suomi

Vesihuoltolaitosten raportteja

Tietoja voi tarkastella erikokoisilta alueilta: yhteenlaskettuja tietoja koko Suomesta, ELY-keskuksittain tai kunnittain, tai tarkasteluun voi valita yksittäisen laitoksen tietoja. Laitoksia voi myös vertailla. Huomioi, että VEETIn täyttäasteen puutteellisuudesta johtuen summatieto ei kuvaa suoraan Suomen kokonaismääriä. Raporteilta ilmenee tietojen täyttöaste.

Raportteja voi käyttää joko suoraan ja aloitusnäkymää voi tarkentaa plus-merkistä haluttuun tasoon. Raportteihin voi myös valita parametrit raportin oikean laidan valintaikkunasta. Valintaikkuna toimii siten, että ensin valitaan ELY-keskus (tai keskukset), jonka jälkeen kunta (tai kunnat) jonka jälkeen vesihuoltolaitos (tai laitokset), sekä halutut vuodet.

Pitkiä raportteja selataan sivu kerrallaan ylälaidan nuolien avulla. Kohdasta ”Toiminnot” raportit voi tulostaa tai ladata omalle koneelle ”Vie” -toiminnolla. HUOM! Raportit latautuvat hitaasti, sillä aineiston määrä on suuri.

Raporttityökalu ei ole saavutettava.

Raportit

• Tunnuslukuraportit
• Toimintakertomuksen avainlukuja
• Liittyjämäärä
• Vedenottomäärät
• Veden ominaiskäyttö
• Vesihuollon maksut
• Vesihuoltolaitosten investoinnit
• Vesijohtoverkkojen kokonaispituus
• Viemäriverkkojen kokonaispituus

Raporttien sisältökuvaukset

Tunnuslukuraportit

Raportti voidaan hakea useammalle vesihuoltolaitokselle kerrallaan ja vertailuun on mahdollista ottaa mukaan koko maan keskiarvo. Raportti on kooste valitun vuoden tai useamman vuoden toiminnan tunnusluvuista. Tunnuslukujen laskentaan käytetyt kaavat näkyvät raportilla.

Toimintakertomuksen avainlukuja

Raportti voidaan hakea vain yhdelle vesihuoltolaitokselle kerrallaan. Raportti on kooste valitun vuoden tai useamman vuoden toiminnan avainluvuista. Osa raportin tiedoista on laskennallisia tunnuslukuja, jotka lasketaan vesihuoltolaitoksen ilmoittamista tiedoista.

Liittyjämäärä

Liittyjiksi lasketaan vain vakituisen asumisen henkilömäärä (kappalemäärä asukkaita). Mukaan ei lasketa esim. varuskuntien varusmiehiä, koulujen oppilaita, sairaaloiden potilaita eikä vapaa-ajan asukkaita.

Liittyjämäärät on laskettu laitoksilla eri menetelmillä. Liittyjämäärät perustuvat osittain laitoksen arvioon, koska tarkkoja asukasmääriä ei ole aina saatavana.

Raportilla tulostuu laitosten ilmoittama liittyjämäärä verkoittain (vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiverkko) vuosittain. Liittyjämäärä on yhteenlaskettu tieto toiminta-alueella ja toiminta-alueen ulkopuolella olevista liittyjistä.

Vedenottomäärät

Veden tyyppi on valittu, kun vedenottamo on määritelty. Talousvesi voi olla joko pinta-, pohja-, tekopohja- tai kalliopohjavettä, tai pohjavesi+rantaimeytyminen. Vesimäärä on vesityypin ottamoiden yhteenlaskettu verkostoon pumpattu talousveden määrä vuodessa (milj.m³/a). Luvuista on mukana se raakavesi, joka käytetään laitoksella eikä pumpata verkostoon, sekä vuotovesi

Veden ominaiskäyttö

Veden ominaiskäyttö (l/as.vrk) on vesilaitoksen vuorokaudessa verkostoon pumppaama talousvesimäärä jaettuna verkostoon liittyneellä asutuksella. Ominaiskäyttö lasketaan muodostuvan mm. kotitalouksista, teollisuudesta, maataloudesta, julkisista palveluista, palonsammutusvedestä, mittaamattomasta vedenkäytöstä ja vuotovedestä. Tunnusluku ei siis kuvaa kotitalouksien vedenkäyttöä vaan se on yhteiskunnan vedenkäytön tunnusluku.

Alueelliset keskiarvot (kunta, ELY-keskus, koko maa) lasketaan jakamalla koko alueella pumpattu vesimäärä alueen asukasmäärällä, eli nk painotettu keskiarvo

Vesihuollon maksut

Vesihuollon maksut- raportille tulostuu koko Suomen keskiarvo. Tarkasteltaessa tiettyä laitosta tai useampaa laitosta, valinta tehdään valintaikkunan avulla. Maksut ilmoitetaan arvonlisäverollisina (sis. ALV) aina mikäli hinnoissa on arvonlisävero.

Vesihuoltopalveluiden hinnoittelussa on kolmentyyppisiä maksuja: käytön määrän perustuvat veden kulutusmaksut ja jätevesi- ja hulevesimaksut, liittymismaksut ja perusmaksut.

Käyttömaksu (€/m³) on maksu, jonka suuruus määräytyy vesimäärän (talousvesi / jätevesi / hulevesi) mukaan.

Liittymismaksu (€) laskutetaan kiinteistöiltä silloin, kun ne liitetään vesihuolto-organisaation verkkoon. Maksu on kertaluonteinen.

Perusmaksu (€/vuosi) on vuosittainen summa, joka kohdistuu vesihuolto-organisaation kiinteisiin kuluihin. Mahdollinen mittarimaksu lasketaan lisäksi tähän taksaan.

Liittymis- ja perusmaksujen osalta käytetään Vesilaitosyhdistyksen (VVY ry) määrittelemiä talotyyppejä, joille nämä maksut arvioidaan. Mittarin kokona käytetään tyypillistä mittaria tämänkaltaisille taloille

Tyyppitalojen määritelmät

Lisäksi maksuista lasketaan tunnusluvuksi vertailuhinta (€/m3) jokaiselle talotyypille. Vertailuhinta lasketaan kaavalla:

Vertailuhinta (€/m³) = (T + U) + ((V + 0.03 * X) / K)

T = Käyttömaksu (talousvesi) (€/m³)
U = Käyttömaksu (jätevesi) (€/m³)
V = Perusmaksut yhteensä (€/vuosi)
X = Liittymismaksut yhteensä (€/vuosi)
K = Kiinteistötyyppikohtainen kerroin: omakotitalo=180; rivitalo=900; kerrostalo=5000

Vesihuoltolaitosten investoinnit

Raportille tulostuu vesihuoltolaitosten investoinnit jaoteltuna seuraaviin investointityyppeihin:

• Vesijohdot ja verkostovarusteet
• Ottamot ja vedenkäsittelyrakenteet
• Jätevesiviemärit ja jäteveden pumppaamot
• Jätevedenpuhdistamot
• Hulevesiviemärit ja pumppaamot
• Muu

Raportille tulostuvat kaikki investointityypit, vaikka vesihuoltolaitoksella ei kaikkia sektoritoimintoja olisi.

Vesijohtoverkkojen kokonaispituus

Vesijohtoverkkojen kokonaispituuteen (km) on laskettu runkovesijohdot ja raakavesijohdot. Pituuksiin eivät sisälly tonttijohdot. Putket jaotellaan materiaalin mukaan muoviputkiin, asbestisementtiputkiin, metalliputkiin ja muihin. Muoviputkiin luetaan mukaan kuuluvaksi PE- ja PVC-muoviputket sekä muut muoviputket

Viemäriverkkojen kokonaispituus

Viemärit ovat sekä jätevesi- että sekaviemäreitä, mukana ei ole hulevesiverkkojen pituuksia. Viemärit jaotellaan materiaalin mukaan muovi-, betoni- ja asbestisementtiviemäreihin, sekä muihin materiaaleihin. Muoviviemärit ovat PE- ja PVC-muoviputkia sekä muita muoviputkia. Muita putkia ovat esim. tunnelit ja puuputket. Viemäriverkkojen kokonaispituus ilmoitetaan kilometreinä (km).