{"id":1038,"date":"2022-03-01T08:55:04","date_gmt":"2022-03-01T06:55:04","guid":{"rendered":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/?p=1038"},"modified":"2022-03-01T08:55:04","modified_gmt":"2022-03-01T06:55:04","slug":"valuman-mittaaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/valuman-mittaaminen\/","title":{"rendered":"Valuman mittaaminen"},"content":{"rendered":"<p>Pienill\u00e4 valuma-alueilla mitataan veden kiertokulun muuttujia valuma-alueen mittakaavassa. Vuonna 2022 oli toiminnassa yhteens\u00e4 40 valuma-aluetta, joilta purkautuva virtaama m\u00e4\u00e4ritettiin tarkasti pinnankorkeushavaintojen ja mittapatojen avulla. Padoilla mitattu virtaama tallennetaan hydrologiseen rekisteriin vuorokauden keskivalumana (l\/s\/km\u00b2), jolloin erikokoisten alueiden valumat ovat vertailukelpoisia. My\u00f6s hetkelliset valumat tallennetaan. Osalla valuma-alueista mitataan my\u00f6s sadantaa, lumen vesiarvoa ja roudan syvyytt\u00e4. Useimmilla alueista mitataan my\u00f6s veden laatua vesin\u00e4ytteiden ja automaattiantureiden avulla hajakuormituksen selvitt\u00e4miseksi.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1039\" aria-describedby=\"caption-attachment-1039\" style=\"width: 741px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1039\" src=\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/Yrjo-Kivinen_loytaneenojan-mittapato.jpg\" alt=\"L\u00f6yt\u00e4neenojan mittapato\" width=\"741\" height=\"555\" srcset=\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/Yrjo-Kivinen_loytaneenojan-mittapato.jpg 1379w, https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/Yrjo-Kivinen_loytaneenojan-mittapato-300x225.jpg 300w, https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/Yrjo-Kivinen_loytaneenojan-mittapato-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/Yrjo-Kivinen_loytaneenojan-mittapato-768x576.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 741px) 100vw, 741px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1039\" class=\"wp-caption-text\">\u00a9 Yrj\u00f6 Kivinen<\/figcaption><\/figure>\n<p>Alueet ovat pinta-alaltaan 0,3\u2013122 km\u00b2. Ne on valittu niin, ett\u00e4 ne ovat mahdollisimman j\u00e4rvett\u00f6mi\u00e4 nimenomaan valuman muutosten tarkkailemiseksi. Valinnassa on painotettu my\u00f6s maalajien, maank\u00e4yt\u00f6n, kasvillisuuden ja topografian vaihtelua.<\/p>\n<p>Pisimm\u00e4t tallennetut havaintojaksot alkavat 1930-luvulta. Yli 50 vuoden pituisia, yht\u00e4jaksoisia havaintosarjoja vuorokausivalumista on olemassa yli 20:lta nykyverkostoon kuuluvalta alueelta.<\/p>\n<p>Vuoden keskivaluma Suomessa on noin 10 l\/s\/km\u00b2, mutta se on vaihdellut huomattavasti kuivakausien nollasta enn\u00e4tykseen 1900 l\/s\/km\u00b2, joka mitattiin Vihdin peltovaluma-alueella (2.9.1968) 50 mm:n rankkasateen seurauksena.<\/p>\n<p>Pitk\u00e4t ja perusteelliseen havainnointiin pohjautuvat aikasarjat muodostavat luotettavan pohjan erilaisille hydrologisille ja monitieteellisille tutkimuksille tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n selvityksille. Alueiden valuntatietoja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi vertailutietoina alueille, joilta suorat mittaukset puuttuvat. My\u00f6s vesist\u00f6malleissa, maank\u00e4yt\u00f6n muutosten (esim. mets\u00e4nhakkuut, suo-ojitukset) vaikutusten arvioinneissa, mitoitusvirtaamien m\u00e4\u00e4rityksiss\u00e4, hajakuormituslaskelmissa ja valuma-alueprosessien tutkimuksissa ne ovat oleellista l\u00e4ht\u00f6tietoa. Ne tarjoavat my\u00f6s ainutlaatuisen l\u00e4hdeaineiston ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pienill\u00e4 valuma-alueilla mitataan veden kiertokulun muuttujia valuma-alueen mittakaavassa. Vuonna 2022 oli toiminnassa yhteens\u00e4 40 valuma-aluetta, joilta purkautuva virtaama m\u00e4\u00e4ritettiin tarkasti pinnankorkeushavaintojen ja mittapatojen avulla. Padoilla mitattu virtaama tallennetaan hydrologiseen rekisteriin vuorokauden keskivalumana (l\/s\/km\u00b2), jolloin erikokoisten alueiden valumat ovat vertailukelpoisia. My\u00f6s hetkelliset valumat tallennetaan. Osalla valuma-alueista mitataan my\u00f6s sadantaa, lumen vesiarvoa ja roudan syvyytt\u00e4. Useimmilla alueista [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"tags":[],"wf_post_folders":[22],"class_list":["post-1038","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1038","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1038"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1038\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1042,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1038\/revisions\/1042"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1038"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=1038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}