{"id":1197,"date":"2022-04-01T13:33:33","date_gmt":"2022-04-01T10:33:33","guid":{"rendered":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/?p=1197"},"modified":"2025-10-16T13:05:18","modified_gmt":"2025-10-16T10:05:18","slug":"kaivoveden-laatu-ja-kasittely","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/kaivoveden-laatu-ja-kasittely\/","title":{"rendered":"Kaivoveden laatu ja k\u00e4sittely"},"content":{"rendered":"<h2>Kaivon veden ja laadun turvaaminen<\/h2>\n<p>Kaivon oikea sijainti on oleellisinta veden laadun ja riitt\u00e4vyyden turvaamisessa. Maa- ja kallioper\u00e4n vaikutusta voidaan pienent\u00e4\u00e4 veden k\u00e4sittelyll\u00e4. Vedenlaadun heikentymist\u00e4 ihmistoiminnan vaikutuksesta voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 huolehtimalla kaivon rakenteiden ja pintavesieristysten kunnosta sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 suojaet\u00e4isyydest\u00e4 riskikohteisiin. Veden riitt\u00e4vyytt\u00e4 voidaan parantaa kaivoa syvent\u00e4m\u00e4ll\u00e4, rengaskaivon vesipes\u00e4n laajentamisella ja suodatinhiekan vaihdolla tai porakaivon vesipainehalkaisulla.<\/p>\n<p>S\u00e4\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 kaivon kunnon sek\u00e4 veden laadun ja riitt\u00e4vyyden tarkkailulla voidaan varmistaa veden saatavuus. Kaivon s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen huolto on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mm. sen vuoksi, ett\u00e4 kaivon pohjalle kertyv\u00e4 liete on poistettava aika ajoin ja rengaskaivon suodatinhiekka vaihdettava.<\/p>\n<p>Jos veden laadussa tai riitt\u00e4vyydess\u00e4 tapahtuu sellaisia muutoksia, joihin ei kaivon kunnostus, veden k\u00e4sittely tai uuden kaivon teko toiseen paikkaan auta, kyseeseen tulee liittyminen yhteiseen vesijohtoon mahdollisuuksien mukaan.<\/p>\n<h2>Kaivoveden k\u00e4sittely<\/h2>\n<p>Kaivoveden laatua voidaan yleens\u00e4 parantaa huomattavasti pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kunnostamalla kaivo. Etenkin rakenteiden kuntoon, saumojen tiivistykseen, tuuletukseen ja pintavesien poisohjaamiseen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota.<\/p>\n<p>Jos kaivo on hyv\u00e4kuntoinen, veden laatua voidaan pyrki\u00e4 parantamaan k\u00e4sittelem\u00e4ll\u00e4 vesi. Yleisimpi\u00e4 ongelmia, joihin l\u00f6ytyy yksityisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sopivia k\u00e4sittelymenetelmi\u00e4, ovat veden korkea rauta-, mangaani-, fluoridi-, arseeni- tai radonpitoisuus ja veden happamuus.<\/p>\n<p>Ennen vedenk\u00e4sittelyyn ryhtymist\u00e4 on teetett\u00e4v\u00e4 laboratoriossa riitt\u00e4v\u00e4n laaja vesianalyysi. Analyysin tulosten sek\u00e4 kohteen vedenkulutusm\u00e4\u00e4r\u00e4n ja teknisten tietojen perusteella laitetoimittaja antaa ehdotuksen menetelm\u00e4ksi ja tarjouksen laitteesta. Vastuulliset laitetoimittajat arvioivat veden esik\u00e4sittelytarpeen sek\u00e4 antavat riitt\u00e4v\u00e4n takuun laitteen toiminnasta. K\u00e4sittelylaitteita on monenlaisia ja niiden huoltotarve, kapasiteetti jne. vaihtelevat, joten eri vaihtoehtoihin kannattaa tutustua hyvin. Laitetta valitessa on syyt\u00e4 huomioida my\u00f6s se, miss\u00e4 laitteen mahdollisen suodatusmassan &#8220;elvytyksest\u00e4&#8221; aika ajoin syntyv\u00e4 j\u00e4tevesi ja mahdolliset massan ja suodatinkalvojen vaihdosta syntyv\u00e4t j\u00e4tteet k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 yhdell\u00e4 laitteella ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pystyt\u00e4 ratkaisemaan kaikkia ongelmia.<\/p>\n<h2>K\u00e4sittelymenetelm\u00e4t<\/h2>\n<p>Kaivoveden k\u00e4sittelemiseksi on olemassa useita menetelmi\u00e4, joiden hy\u00f6dynnett\u00e4vyys riippuu kaivoveden ominaisuuksista. Mik\u00e4li vesi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita poistettavia aineita tai muutettavia ominaisuuksia, joudutaan eri menetelmi\u00e4 yhdistelem\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in on syyt\u00e4 mietti\u00e4 sopiva k\u00e4sittelymenetelm\u00e4 yhdess\u00e4 laitetoimittajan kanssa.<\/p>\n<p>Eri k\u00e4sittelymenetelmi\u00e4 ovat:<\/p>\n<ul>\n<li>Ilmastus<\/li>\n<li>Massasuodattimet<\/li>\n<li>Ioninvaihto<\/li>\n<li>Kalvosuodattimet<\/li>\n<li>Desinfiointi<\/li>\n<\/ul>\n<h2>Laatuun vaikuttavia aineita ja poistomenetelmi\u00e4<\/h2>\n<div class=\"collapse-nosto\">\n<h3 class=\"collapse-title\"><a class=\"collapse-title-link collapsed\" data-toggle=\"collapse\" href=\"#collapse-24777838\" role=\"button\" aria-expanded=\"false\" aria-controls=\"collapse-24777838\">Rauta  <svg version=\"1.1\" id=\"icon-collapse-24777838\" xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" xmlns:xlink=\"http:\/\/www.w3.org\/1999\/xlink\" x=\"0px\" y=\"0px\" viewBox=\"0 0 38 38\" style=\"enable-background:new 0 0 38 38;\" xml:space=\"preserve\" class=\"collapse-icon img-fluid\" alt=\"Symboli-ikoni\"><g><circle id=\"cbg\" class=\"svgiconst0\" cx=\"19\" cy=\"19\" r=\"18\"><\/circle><\/g><g><polygon class=\"svgiconst1\" points=\"27.2,17.9 20.2,17.9 20.2,10.9 18,10.9 18,17.9 11,17.9 11,20.1 18,20.1 18,27.1 20.2,27.1 20.2,20.1 27.2,20.1\"><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n<div class=\"collapse-content collapse\" id=\"collapse-24777838\" style=\"\"><\/p>\n<p>Rauta on pohjaveden happamuuden ja mangaanin ohella yleisimmin kaivoveteen laatuhaittoja aiheuttava aine. Rauta ja mangaani esiintyv\u00e4t usein yhdess\u00e4 ja niit\u00e4 on maa- ja kallioper\u00e4ss\u00e4 koko Suomen alueella. Rautaa esiintyy kuitenkin huomattavasti enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>Suomen pohjavesiesiintymille on ominaista suuri alueellinen ja paikallinen laadun vaihtelu. Tyypillist\u00e4 on, ett\u00e4 muodostuman hyvin vett\u00e4 johtavan ydinosan hyv\u00e4laatuisen pohjaveden ohella voi esiinty\u00e4 muodostuman reunaosissa runsaasti rautaa ja mangaania sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 pohjavett\u00e4. Raudan liukenemiseen vedess\u00e4 kulkeutuvaan muotoon vaikuttavat erityisesti pohjaveden pH sek\u00e4 hapetus-pelkistysolosuhteet. Pohjaveden happipitoisuuden ollessa alhainen, kuten esimerkiksi pohjavesimuodostuman reunaosien lievekerrostumien tiiviiden savien ja silttien alla, pohjavesi on usein rauta- ja mangaanipitoista.<\/p>\n<p>Rauta voi olla maaper\u00e4ss\u00e4 joko <strong>pelkistyneen\u00e4<\/strong> tai <strong>hapettuneena<\/strong>. Veteen liuennut rauta on yleens\u00e4 pelkistynytt\u00e4 ja hapettunut muoto saostunutta. Rauta voi olla ep\u00e4orgaanisena yhdisteen\u00e4 (yleens\u00e4 karbonaattina tai hydroksidina tai niiden yhdistelmin\u00e4) tai mineraaleissa esimerkiksi sulfideina. Rauta voi my\u00f6s muodostaa <strong>komplekseja humuksen<\/strong> kanssa.<\/p>\n<p>Raudan aiheuttama haitta ei ole terveydellinen. Korkean rautapitoisuuden aiheuttamat haitat talousvedess\u00e4 ovat teknisi\u00e4 ja esteettisi\u00e4: rauta synnytt\u00e4\u00e4 ruostekerrostumia saniteettikalusteisiin ja talousv\u00e4lineisiin, pyykkien osalta vaatteisiin voi tulla ruostetahroja ja juomavedess\u00e4 voi havaita ruosteen maun.<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa pienten yksik\u00f6iden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401\/2001) on raudalle asetettu alle 200 \u03bcg\/l laatusuositus. Alle 200 \u03bcg\/l laatutavoite sis\u00e4ltyy my\u00f6s sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetukseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352\/2015).<\/p>\n<h2>Raudan poistomenetelm\u00e4t kaivovedest\u00e4<\/h2>\n<p>Rauta voidaan poistaa vedest\u00e4 useammalla eri menetelm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<ol>\n<li><strong>Ioninvaihdolla<\/strong> voidaan poistaa pelkistynyt rauta Fe(II). Rauta ei t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa saa hapettua, koska se silloin saostuu ioninvaihtomassaan ja tukkii sen. Ionimuotoisen raudan poistoon k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kationista massaa. Jos rauta on sitoutunut humukseen, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n anionista massaa.<\/li>\n<li><strong>Ilmastaminen<\/strong> tapahtuu joko kuplittamalla ilmaa veteen tai suihkuttamalla vett\u00e4 suuttimilla s\u00e4ili\u00f6\u00f6n, valuttamalla vett\u00e4 erilaisten t\u00e4ytekappaleiden ylitse tai n\u00e4iden yhdistelmill\u00e4.<\/li>\n<li><strong>Hapetus ja suodatus.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Rauta <strong>hapetetaan ensin ilmastamalla<\/strong> (Fe(II) -&gt; Fe(III)), jolloin se saostuu rautahydroksidiksi ja saostunut rauta suodatetaan. Hapettumisreaktio riippuu voimakkaasti veden happamuudesta &#8211; mit\u00e4 korkeampi pH-arvo, sen nopeampi reaktio. Vesilaitostekniikassa t\u00e4m\u00e4 merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi kalkin avulla veden pH-arvo nostetaan arvoon 8-9 ennen ilmastusta. Hapettamiseen voidaan my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kemikaaleja, kuten klooria, kaliumpermanganaattia tai vetyperoksidia, jolloin hapettuminen tapahtuu nopeammin ja matalammassakin pH:ssa.<\/li>\n<li>Rauta voidaan my\u00f6s <strong>hapettaa biologisesti<\/strong>. Rautabakteerit hapettavat raudan hapellisissa oloissa varsin nopeasti ja samalla rauta saostuu karbonaattina ja hydroksidina. Saostuminen tehd\u00e4\u00e4n biologisessa hiekkasuodattimessa tai maaper\u00e4ss\u00e4 (VYR-menetelm\u00e4). Hidassuodatin on my\u00f6s biologinen suodatin, jossa saostuminen tapahtuu suodattimen pintakerroksessa.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<ol start=\"4\">\n<li>Erityisesti kotitalouksien raudanpoistossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n <strong>katalysoivia massoja<\/strong>. Tietyill\u00e4 massoilla hyvin pieni happipitoisuus riitt\u00e4\u00e4 ja massa itse kiihdytt\u00e4\u00e4 hapettumista niin, ett\u00e4 suodatin voi olla kohtuullisen pieni. Katalyyttisill\u00e4 massoilla hapettuminen tapahtuu nopeasti my\u00f6s pH:n ollessa alle 6.<\/li>\n<\/ol>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Muita katalyyttisi\u00e4 massoja ovat <strong>glaukoniitti- tai magnomassa<\/strong>, joka perustuu mangaanioksidiin. T\u00e4llainen massa joudutaan aktivoimaan joko ajoittain kaliumpermanganaattiliuoksella tai sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n veteen jatkuvasti pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vesilaitostekniikassa ja sill\u00e4 poistetaan my\u00f6s mangaani.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"collapse-nosto\">\n<h3 class=\"collapse-title\"><a class=\"collapse-title-link collapsed\" data-toggle=\"collapse\" href=\"#collapse-37011820\" role=\"button\" aria-expanded=\"false\" aria-controls=\"collapse-37011820\">Mangaani  <svg version=\"1.1\" id=\"icon-collapse-37011820\" xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" xmlns:xlink=\"http:\/\/www.w3.org\/1999\/xlink\" x=\"0px\" y=\"0px\" viewBox=\"0 0 38 38\" style=\"enable-background:new 0 0 38 38;\" xml:space=\"preserve\" class=\"collapse-icon img-fluid\" alt=\"Symboli-ikoni\"><g><circle id=\"cbg\" class=\"svgiconst0\" cx=\"19\" cy=\"19\" r=\"18\"><\/circle><\/g><g><polygon class=\"svgiconst1\" points=\"27.2,17.9 20.2,17.9 20.2,10.9 18,10.9 18,17.9 11,17.9 11,20.1 18,20.1 18,27.1 20.2,27.1 20.2,20.1 27.2,20.1\"><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n<div class=\"collapse-content collapse\" id=\"collapse-37011820\" style=\"\"><\/p>\n<p>Melko korkeita mangaanipitoisuuksia esiintyy yleisesti Suomen pohjavesiss\u00e4, usein samanaikaisesti raudan kanssa. Mangaanin pitoisuutta kaivovedess\u00e4 ei voi ennustaa, vaan pitoisuus on kunkin kaivon osalta m\u00e4\u00e4ritett\u00e4v\u00e4 aina erikseen. Korkea mangaanipitoisuus aiheuttaa veteen ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 makua ja saniteetti- ja talouskalusteisiin kerrostumia sek\u00e4 tahraa pyykki\u00e4.<\/p>\n<p>Juomaveden mangaanin aiheuttamista terveyshaitoista ei ole yksiselitteist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Suurina annoksina mangaani saattaa aiheuttaa neurotoksisia oireita. WHO:n esitt\u00e4m\u00e4 mangaanin terveysperusteinen enimm\u00e4isarvo on 400 \u00b5g\/l. Kanta perustuu WHO:n t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tekemiin selvityksiin ravinnon kautta saadun mangaanin vaikutuksista. Joidenkin uusien tutkimusten mukaan juomaveden mangaanin on esitetty olevan yhteydess\u00e4 lasten oppimis- ja k\u00e4ytt\u00e4ytymish\u00e4iri\u00f6ihin, kun mangaanin pitoisuus juomavedess\u00e4 on ylitt\u00e4nyt 100 \u00b5g\/l. Lis\u00e4\u00e4 tietoa mangaanin mahdollisista terveyshaitoista l\u00f6ytyy <a href=\"https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/ymparistoterveys\/vesi\/talousvesi\/kaivovesi\/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet\/mangaani\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta<\/a>.<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa pienten yksik\u00f6iden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401\/2001) on mangaanille asetettu alle 50 \u03bcg\/l laatusuositus. My\u00f6s<\/p>\n<p>sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetukseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352\/2015) sis\u00e4ltyv\u00e4 laatutavoite vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle on alle 50 \u03bcg\/l.<\/p>\n<h2>Mangaanin poistomenetelm\u00e4t kaivovedest\u00e4<\/h2>\n<p>Mangaani esiintyy yleens\u00e4 liukoisena Mn (II)-ionina, joka on hapetettava mangaanidioksidiksi MnO<sub>2<\/sub>, jotta se voidaan poistaa vedest\u00e4.<\/p>\n<p>Mangaanin hapettaminen on vaikeampaa kuin raudan. Reaktiot ovat hitaampia ja pH-arvon on oltava korkeampi. Hapettaminen ilmastamalla ei aina riit\u00e4, vaan on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kemikaaleja, jotka saostavat mangaania. Kemikaalina voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi klooria, peroksidia, permanganaattia tai otsonia. Saostunut mangaanioksidi poistetaan suodattamalla.<\/p>\n<p>Mangaani voidaan poistaa <strong>katalyyttisill\u00e4 suodattimilla<\/strong>, mutta pH-arvon t\u00e4ytyy olla yli 7,5; mieluummin 8-8,5.<\/p>\n<p>Saostuneen raudan ja mangaanin suodattamiseksi voidaan massasuodattimen lis\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 <strong>mikrosuodatusta<\/strong> joko keraamisilla tai muovisilla kalvoilla.<\/p>\n<h3>K\u00e4sittelylaitteen hankinta raudan ja mangaanin poistoon<\/h3>\n<p>Raudan- ja mangaaninpoistolaitetta valittaessa on tiedett\u00e4v\u00e4 raudan ja mangaanin pitoisuus ja olomuoto, muut k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n veden kemialliset pitoisuudet sek\u00e4 tarvittava virtausm\u00e4\u00e4r\u00e4. Kaikki talouteen tuleva vesi on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4, koska rauta ja mangaani haittaavat l\u00e4hes kaikkia kotitalouden veden k\u00e4ytt\u00f6tapoja. Oman kaivoveden mangaanipitoisuus kannattaa aina selvitt\u00e4\u00e4. Veden kemiallisen koostumuksen saa selville tutkituttamalla vesin\u00e4ytteen esimerkiksi talousvesin\u00e4ytteit\u00e4 tutkivassa laboratoriossa. Ruokavirasto yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sivuillaan listaa terveydensuojelulain nojalla hyv\u00e4ksytyist\u00e4 talousvesilaboratorioista.<\/p>\n<p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"collapse-nosto\">\n<h3 class=\"collapse-title\"><a class=\"collapse-title-link collapsed\" data-toggle=\"collapse\" href=\"#collapse-45163124\" role=\"button\" aria-expanded=\"false\" aria-controls=\"collapse-45163124\">Fluori  <svg version=\"1.1\" id=\"icon-collapse-45163124\" xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" xmlns:xlink=\"http:\/\/www.w3.org\/1999\/xlink\" x=\"0px\" y=\"0px\" viewBox=\"0 0 38 38\" style=\"enable-background:new 0 0 38 38;\" xml:space=\"preserve\" class=\"collapse-icon img-fluid\" alt=\"Symboli-ikoni\"><g><circle id=\"cbg\" class=\"svgiconst0\" cx=\"19\" cy=\"19\" r=\"18\"><\/circle><\/g><g><polygon class=\"svgiconst1\" points=\"27.2,17.9 20.2,17.9 20.2,10.9 18,10.9 18,17.9 11,17.9 11,20.1 18,20.1 18,27.1 20.2,27.1 20.2,20.1 27.2,20.1\"><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n<div class=\"collapse-content collapse\" id=\"collapse-45163124\" style=\"\"><\/p>\n<p>Pohjavedess\u00e4 fluori esiintyy fluoridi-ionina. Fluoridia esiintyy Suomessa luonnostaan kohonneina pohjaveden pitoisuuksina rapakivialueilla, joita on Kaakkois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. N\u00e4ill\u00e4 alueilla pohjavedess\u00e4 voi olla ep\u00e4tavallisen paljon fluoridia. Geologian tutkimuskeskuksen sivuilta l\u00f6ytyy yleist\u00e4 tietoa fluoridin esiintymisest\u00e4 Suomessa.<\/p>\n<p>Fluoridilla on terveydelle sek\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 ett\u00e4 haittoja. Vaikutus riippuu siit\u00e4, kuinka paljon fluoridia saadaan yhteens\u00e4 ravinnosta, juomavedest\u00e4 ja fluoridipitoisista hampaiden hoitotuotteista. Pieni annos on hy\u00f6dyllist\u00e4 karieksen ehk\u00e4isyss\u00e4, suuremmat annokset ovat haitaksi sek\u00e4 hampaille ett\u00e4 luustolle. Lis\u00e4\u00e4 tietoa fluoridin terveyshy\u00f6dyist\u00e4 ja \u2013haitoista l\u00f6ytyy <a href=\"https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/ymparistoterveys\/vesi\/talousvesi\/kaivovesi\/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet\/fluoridi\">Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta<\/a>.<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa pienten yksik\u00f6iden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401\/2001) on fluoridille asetettu enimm\u00e4ispitoisuudeksi 1,5 mg\/l. My\u00f6s<\/p>\n<p>sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetukseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352\/2015) sis\u00e4ltyv\u00e4 laatuvaatimus vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle on enint\u00e4\u00e4n 1,5 mg\/l.<\/p>\n<h2>Fluorin poisto kaivovedest\u00e4<\/h2>\n<h3>Suositeltavat vaihtoehdot<\/h3>\n<p>Vaihtoehdot ovat siin\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 kuin on suositeltavinta pyrki\u00e4 fluorivapaan veden hankintaan. Vaihtoehdon valintaan vaikuttaa mm. se onko kyse vakituisesta vai vapaa-ajan asunnosta ja mik\u00e4 on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n vesim\u00e4\u00e4r\u00e4n tarve. M\u00f6kille, jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n harvakseltaan ja vedenk\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, kannattaa harkita ensisijaisesti vaihtoehtoa 4 tai 5. Vakituiselle asunnolle, jossa vedentarve on suuri, kannattaa harkita ensisijaisesti vaihtoehtoa 1, 2 tai 3.<\/p>\n<ol>\n<li>Liity yhteiseen vesijohtoverkostoon, mik\u00e4li vesilaitosvesi on fluorivapaata. Suomessa on vesilaitoksia, joissa on ajoittain jonkin verran fluoria yli sallitun pitoisuusrajan.<\/li>\n<li>Selvit\u00e4 tilanne naapurustossa ja jos fluorivapaata vett\u00e4 l\u00f6ytyy l\u00e4helt\u00e4, yrit\u00e4 sopia yhteisty\u00f6st\u00e4: useampi talous yhdess\u00e4 voi harkita vesiosuuskunnan perustamista. Asiasta on etuk\u00e4teen syyt\u00e4 neuvotella alueen ELY-keskuksen kanssa.<\/li>\n<li>Harkitse k\u00e4\u00e4nteisosmoosilaitetta tai aktivoituun alumiinioksidiin perustuvaa laitetta juotavan ja ruoanlaitossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n veden puhdistamiseksi. Muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n fluoripitoinen vesi kelpaa.<\/li>\n<li>Nouda juotavaksi ja ruoan valmistukseen tarvittava vesi kunnan osoittamasta vesipisteest\u00e4.<\/li>\n<li>Osta juoma- ja ruokavesi pullotettuna. T\u00e4m\u00e4 voi olla kallein ja pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6min vaihtoehto.<\/li>\n<\/ol>\n<h3>Laitteen valinta<\/h3>\n<p>Fluoria voidaan poistaa joko k\u00e4\u00e4nteisosmoosilla (RO) tai aktivoidulla alumiinioksidisuodatuksella (AA-suodatus) eli samoilla laiteilla joilla arseeni saadaan poistettua. N\u00e4it\u00e4 on vertailtu taulukossa sivulla 2.<\/p>\n<p>Laitteen valintaa varten on tiedett\u00e4v\u00e4 seuraavat k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n veden ominaisuudet:<\/p>\n<ul>\n<li>Fluoridipitoisuus<\/li>\n<li>Arseenipitoisuus<\/li>\n<li>Rauta- ja mangaanipitoisuus<\/li>\n<li>Fosfaatti- ja sulfaattipitoisuus<\/li>\n<li>Radonpitoisuus<\/li>\n<\/ul>\n<p>Veden kemiallisen koostumuksen saa selville tutkituttamalla vesin\u00e4ytteen esimerkiksi talousvesin\u00e4ytteit\u00e4 tutkivassa laboratoriossa. Ruokavirasto yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sivuillaan listaa terveydensuojelulain nojalla hyv\u00e4ksytyist\u00e4 talousvesilaboratorioista.<\/p>\n<p>Vedenlaatutietojen perusteella voidaan edet\u00e4 seuraavasti:<\/p>\n<ol>\n<li>Jos raakavedess\u00e4 on radonia, se on poistettava kaikesta talouteen johdettavasta vedest\u00e4. T\u00e4h\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 joko aktiivihiilisuodatusta tai suurempiin pitoisuuksiin ilmastusta.<\/li>\n<li>Jos vesi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 rautaa yli 0,2 mg\/l ja mangaania yli 0,05-0,1 mg\/l, ne on poistettava ennen RO-suodatusta.<\/li>\n<li>Sek\u00e4 RO- ett\u00e4 AA-laite poistavat fosfaattia ja arseenia. Ne kuitenkin kuluttavat AA:n kapasiteettia, mik\u00e4 on otettava huomioon massan k\u00e4ytt\u00f6aikaa arvioitaessa.<\/li>\n<li>AA-laitteella suodatettu vesi voidaan lis\u00e4ksi desinfioida UV-valolla, jos se on tarpeen.<\/li>\n<\/ol>\n<h3>Laitteen k\u00e4ytt\u00f6<\/h3>\n<p>K\u00e4sitellyn veden laatua on valvottava. Vesi kannattaa analysoida RO-laitteella k\u00e4siteltyn\u00e4 kerran vuodessa ja AA-laitteella k\u00e4siteltyn\u00e4 kahdesti vuodessa, kunnes laitteen puhdistuskapasiteetti kyseiselle vedelle on varmistunut. RO-laitteen toiminta voidaan varmistaa useamminkin yksinkertaisella s\u00e4hk\u00f6njohtokyvyn mittauksella.<\/p>\n<p>AA-laitteen osalta on suositeltavaa tehd\u00e4 huoltosopimus ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 massan vaihto laitteen toimittajan osoittamalle liikkeelle. Massan vaihtov\u00e4liksi suositellaan 6 &#8211; 12 kuukautta riippuen raakaveden laadusta.<\/p>\n<p>RO-laitteen suodattimien ja kalvojen vaihto on helppoa, sill\u00e4 laitteen mukana toimitetaan selke\u00e4t ohjeet. K\u00e4ytetyt suodattimet ja kalvot voidaan k\u00e4sitell\u00e4 sekaj\u00e4tteen\u00e4. Apusuodattimet vaihdetaan laitteen ohjeiden mukaisesti 6 &#8211; 12 kuukauden v\u00e4lein. RO-kalvon tulisi kest\u00e4\u00e4 noin 3 vuotta.<\/p>\n<h2>RO-, AA- ja FE-suodattimien vertailua<\/h2>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td width=\"230\"><\/td>\n<td width=\"230\"><strong>K\u00e4\u00e4nteisosmoosilaite (RO)<\/strong><\/td>\n<td width=\"230\"><strong>Massasuodatin (AA tai FE) <\/strong>AA = aktivoitu alumiinioksidi,<\/p>\n<p>FE = rautapohjainen arseeninpoistomassa<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Veden laatu k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen<\/td>\n<td width=\"230\">Sadeveden luokkaa. Poistaa kaikki haitalliset yhdisteet, kuten arseenin, fluorin, uraanin ja nitraatin.<\/td>\n<td width=\"230\">Hyv\u00e4\u00e4 talousvett\u00e4, suurin osa mineraalisuoloista tallella. Poistaa arseenin, fluorin (AA) ja uraanin (AA), ei nitraattia.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Toimintavarmuus<\/td>\n<td width=\"230\">Suhteellisen varma<\/td>\n<td width=\"230\">Eritt\u00e4in varma<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Mekaaninen rakenne<\/td>\n<td width=\"230\">Monimutkainen, mutta peruslaitteessa ei ole liikkuvia osia. Paineenkorotuksella varustetussa laitteessa lis\u00e4n\u00e4 pumppu.<\/td>\n<td width=\"230\">Hyvin yksinkertainen<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Asennus<\/td>\n<td width=\"230\">Melko helppo<\/td>\n<td width=\"230\">Helppo<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Huollettavuus<\/td>\n<td width=\"230\">Helppo, suodatinpatruunat ja kalvot voi vaihtaa itse.<\/td>\n<td width=\"230\">Massan voi vaihtaa itse, suositellaan kuitenkin huoltoliikett\u00e4.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">J\u00e4tteet<\/td>\n<td width=\"230\">Kalvot ja suodatinpatruunat ovat sekaj\u00e4tett\u00e4. Rejektivesi voidaan johtaa maaper\u00e4\u00e4n tai viem\u00e4riin.<\/td>\n<td width=\"230\">Loppuun k\u00e4ytetty <strong>fluoripitoinen <\/strong>massa (AA) voidaan h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 sekaj\u00e4tteen mukana.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Tarkkailu<\/td>\n<td width=\"230\">Laitteen toimintaa voidaan seurata yksinkertaisella johtokykymittauksella.<\/td>\n<td width=\"230\">Fluorianalyysi (AA) puolen vuoden v\u00e4lein tai laskettuun kapasiteettiin perustuva massanvaihto.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Er\u00e4iden aineiden vaikutus<\/td>\n<td width=\"230\">Rauta ja mangaani vaativat poiston ennen suodatusta.<\/td>\n<td width=\"230\">Arseeni, fluori, fosfaatti ja sulfaatti kuluttavat AA-massan kapasiteettia.<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"collapse-nosto\">\n<h3 class=\"collapse-title\"><a class=\"collapse-title-link collapsed\" data-toggle=\"collapse\" href=\"#collapse-97401833\" role=\"button\" aria-expanded=\"false\" aria-controls=\"collapse-97401833\">Arseeni  <svg version=\"1.1\" id=\"icon-collapse-97401833\" xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" xmlns:xlink=\"http:\/\/www.w3.org\/1999\/xlink\" x=\"0px\" y=\"0px\" viewBox=\"0 0 38 38\" style=\"enable-background:new 0 0 38 38;\" xml:space=\"preserve\" class=\"collapse-icon img-fluid\" alt=\"Symboli-ikoni\"><g><circle id=\"cbg\" class=\"svgiconst0\" cx=\"19\" cy=\"19\" r=\"18\"><\/circle><\/g><g><polygon class=\"svgiconst1\" points=\"27.2,17.9 20.2,17.9 20.2,10.9 18,10.9 18,17.9 11,17.9 11,20.1 18,20.1 18,27.1 20.2,27.1 20.2,20.1 27.2,20.1\"><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n<div class=\"collapse-content collapse\" id=\"collapse-97401833\" style=\"\"><\/p>\n<p>Arseeni on luonnon alkuaine, jota on pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 kallioper\u00e4ss\u00e4 ja maaper\u00e4ss\u00e4. Maankamaran arseeni kulkeutuu luontaisesti pohjaveteen. Suomessa arseeni on paikallinen ongelma erityisesti porakaivoissa.\u00a0 Koska hyvinkin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan olevissa kaivoissa voi olla huomattavaa eroa veden arseenipitoisuudessa, kannattaa oman porakaivon arseenipitoisuus selvitt\u00e4\u00e4 erityisesti tunnetuilla arseenialueilla. Pitoisuudet ovat erityisen suuria osassa Pirkanmaata ja Keski-Lappia, mutta kohonneita arseenipitoisuuksia esiintyy laajalti my\u00f6s Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomessa. Geologian tutkimuskeskuksen sivuilta l\u00f6ytyy yleisell\u00e4 tasolla tietoa arseenin esiintymisest\u00e4 Suomessa. Osana Pirkanmaalla ja Kanta-H\u00e4meess\u00e4 toteutettua ASROCKS-hanketta arvioitiin arseenin kulkeutumista pohja- ja pintavesiin erityisesti kiviainestuotannon n\u00e4k\u00f6kulmasta: <a href=\"http:\/\/projects.gtk.fi\/ASROCKS\/ohjeistus\/esiintyminen\/Arseeni_pinta_ja_pohjavedessa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Arseeni pinta- ja pohjavedess\u00e4<\/a>.<\/p>\n<p>Runsaasti arseenia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n juomaveden pitk\u00e4aikainen k\u00e4ytt\u00f6 on kansainv\u00e4listen tutkimusten perusteella terveydelle haitallista. Arseeni on ihmiselle sy\u00f6p\u00e4\u00e4 aiheuttava aine ja juomaveden arseeni voi aiheuttaa mm. virtsarakon sy\u00f6p\u00e4\u00e4 sek\u00e4 iho- ja keuhkosy\u00f6p\u00e4\u00e4. Tupakointi vahvistaa arseenin sy\u00f6p\u00e4vaikutusta. Lis\u00e4\u00e4 tietoa arseenin terveysriskeist\u00e4 l\u00f6ytyy <a href=\"https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/ymparistoterveys\/vesi\/talousvesi\/kaivovesi\/kaivoveden-kemialliset-epapuhtaudet\/arseeni\">Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta<\/a>.<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa pienten yksik\u00f6iden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401\/2001) on arseenille asetettu enimm\u00e4ispitoisuudeksi 10 \u03bcg\/l. My\u00f6s sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetukseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352\/2015) sis\u00e4ltyv\u00e4 laatuvaatimus vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle on enint\u00e4\u00e4n 10 \u03bcg\/l. Valtioneuvoston asetuksessa (341\/2009) pohjavesiss\u00e4 esiintyv\u00e4n arseenin ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormi on 5 \u03bcg\/l.<\/p>\n<h2>Arseenin poisto kaivovedest\u00e4<\/h2>\n<h3>Suositeltavat vaihtoehdot<\/h3>\n<p>Vaihtoehdot ovat siin\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 kuin on suositeltavinta pyrki\u00e4 arseenivapaan veden hankintaan. Vaihtoehdon valintaan vaikuttaa mm. se onko kyse vakituisesta vai vapaa-ajan asunnosta ja mik\u00e4 on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n vesim\u00e4\u00e4r\u00e4n tarve. M\u00f6kille, jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n harvakseltaan ja vedenk\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, kannattaa harkita ensisijaisesti vaihtoehtoa 5 tai 6. Vakituiselle asunnolle, jossa vedentarve on suuri, kannattaa harkita ensisijaisesti vaihtoehtoa 1, 2, 3 tai 4.<\/p>\n<ol>\n<li>Liity yhteiseen vesijohtoverkostoon. Vesilaitosvedess\u00e4 ei Suomessa ole todettu olevan arseenia ja ratkaisu on huolettomin.<\/li>\n<li>Selvit\u00e4 tilanne naapurustossa ja jos arseenivapaata vett\u00e4 l\u00f6ytyy l\u00e4helt\u00e4, yrit\u00e4 sopia yhteisty\u00f6st\u00e4: useampi talous yhdess\u00e4 voi harkita vesiosuuskunnan perustamista. Asiasta on etuk\u00e4teen syyt\u00e4 neuvotella alueen ELY-keskuksen kanssa.<\/li>\n<li>Kunnosta rengaskaivo, mik\u00e4li sellainen omasta pihapiirist\u00e4 l\u00f6ytyy ja mik\u00e4li sen vesi riitt\u00e4\u00e4 juotavaksi ja ruoan valmistukseen. Muu vesi voidaan edelleen ottaa porakaivosta.<\/li>\n<li>Harkitse k\u00e4\u00e4nteisosmoosilaitetta tai rautapitoiseen massaan\/ aktivoituun alumiinioksidiin perustuvaa laitetta juotavan ja ruoanlaitossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n veden puhdistamiseksi. Muu vesi voidaan edelleen ottaa porakaivosta. Olennaista on, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nteisosmoosilaitteessa on sopiva kalvotyyppi ja massasuodattimessa soveltuva massa.<\/li>\n<li>Nouda juotavaksi ja ruoan valmistukseen tarvittava vesi kunnan osoittamasta vesipisteest\u00e4.<\/li>\n<li>Osta juoma- ja ruokavesi pullotettuna. T\u00e4m\u00e4 voi olla kallein ja pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6min vaihtoehto.<\/li>\n<\/ol>\n<h3>Laitteen valinta<\/h3>\n<p>Arseeni voidaan Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan poistaa melko tehokkaasti k\u00e4\u00e4nteisosmoosilaitteella (RO) ja hyvin tehokkaasti aktivoidulla alumiinioksidisuodatuksella (AA) tai rautamassoilla (FE). N\u00e4iden vertailu l\u00f6ytyy oheisesta taulukosta.<\/p>\n<p>Laitteen valintaa varten on tiedett\u00e4v\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n veden ominaisuuksista seuraavat asiat:<\/p>\n<ul>\n<li>Arseenipitoisuus ja mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s arseenin hapetusaste<\/li>\n<li>Rauta- ja mangaanipitoisuus<\/li>\n<li>Fosfaatti- ja sulfaattipitoisuus<\/li>\n<li>Fluoridipitoisuus<\/li>\n<li>Radonpitoisuus<\/li>\n<\/ul>\n<p>Veden kemiallisen koostumuksen saa selville tutkituttamalla vesin\u00e4ytteen esimerkiksi talousvesin\u00e4ytteit\u00e4 tutkivassa laboratoriossa. Ruokavirasto yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sivuillaan listaa terveydensuojelulain nojalla hyv\u00e4ksytyist\u00e4 talousvesilaboratorioista.<\/p>\n<p>Vedenlaatutietojen perusteella voidaan edet\u00e4 seuraavasti:<\/p>\n<ol>\n<li>Jos raakavedess\u00e4 on radonia, se on poistettava kaikesta talouteen johdettavasta vedest\u00e4. T\u00e4h\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 joko aktiivihiilisuodatusta tai suurempiin pitoisuuksiin ilmastusta.<\/li>\n<li>Jos veden arseeni on hapetusasteeltaan kokonaan viidenarvoista (arsenaatti), voidaan arseenin poistoon k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 RO-, AA- tai FE-laitetta. Jos vesi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 rautaa yli 0,2 mg\/l ja mangaania yli 0,05-0,1 mg\/l, ne on poistettava ennen RO-suodatusta.<\/li>\n<li>Jos veden arseenista osa tai kaikki on hapetusasteeltaan kolmenarvoista (arseniitti), voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 AA-laitetta tai paineenkorotuksella varustettua RO-laitetta varauksin.<\/li>\n<li>Sek\u00e4 RO- ett\u00e4 AA-laite poistavat my\u00f6s fluoridia ja fosfaattia. Ne kuitenkin kuluttavat AA:n kapasiteettia, mik\u00e4 on otettava huomioon massan k\u00e4ytt\u00f6aikaa arvioitaessa.<\/li>\n<li>AA- ja FE-laitteella suodatettu vesi voidaan lis\u00e4ksi desinfioida UV-valolla, jos se on tarpeen.<\/li>\n<\/ol>\n<h3>Laitteen k\u00e4ytt\u00f6<\/h3>\n<p>K\u00e4sitellyn veden laatua on valvottava. Arseeni on eritt\u00e4in haitallista, joten vesi kannattaa analysoida RO-laitteella k\u00e4siteltyn\u00e4 kerran vuodessa ja massasuodattimella k\u00e4siteltyn\u00e4 kahdesti vuodessa, kunnes laitteen puhdistuskapasiteetti kyseiselle vedelle on varmistunut. RO-laitteen toiminta voidaan varmistaa useamminkin yksinkertaisella s\u00e4hk\u00f6njohtokyvyn mittauksella.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lkeen massasuodattimen (AA tai FE) massat on viet\u00e4v\u00e4 ongelmaj\u00e4tteen ker\u00e4yspisteeseen. On suositeltavaa tehd\u00e4 huoltosopimus ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 massan vaihto laitteen toimittajan osoittamalle liikkeelle. Massan vaihtov\u00e4liksi suositellaan 6 &#8211; 12 kuukautta riippuen raakaveden laadusta.<\/p>\n<p>RO-laitteen suodattimien ja kalvojen vaihto on helppoa, sill\u00e4 laitteen mukana toimitetaan selke\u00e4t ohjeet. K\u00e4ytetyt suodattimet ja kalvot voidaan k\u00e4sitell\u00e4 sekaj\u00e4tteen\u00e4. Apusuodattimet vaihdetaan laitteen ohjeiden mukaisesti 6 &#8211; 12 kuukauden v\u00e4lein. RO-kalvon tulisi kest\u00e4\u00e4 noin 3 vuotta.<\/p>\n<h2>RO-, AA- ja FE-suodattimien vertailua<\/h2>\n<table>\n<tbody>\n<tr>\n<td width=\"230\"><\/td>\n<td width=\"230\"><strong>K\u00e4\u00e4nteisosmoosilaite (RO)<\/strong><\/td>\n<td width=\"230\"><strong>Massasuodatin (AA tai FE) <\/strong><\/p>\n<p>AA = aktivoitu alumiinioksidi,<\/p>\n<p>FE = rautapohjainen arseeninpoistomassa<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Veden laatu k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen<\/td>\n<td width=\"230\">Sadeveden luokkaa. Poistaa kaikki haitalliset yhdisteet, kuten arseenin, fluorin, uraanin ja nitraatin.<\/td>\n<td width=\"230\">Hyv\u00e4\u00e4 talousvett\u00e4, suurin osa mineraalisuoloista tallella. Poistaa arseenin, fluorin (AA) ja uraanin (AA), ei nitraattia.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Toimintavarmuus<\/td>\n<td width=\"230\">Suhteellisen varma<\/td>\n<td width=\"230\">Eritt\u00e4in varma<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Mekaaninen rakenne<\/td>\n<td width=\"230\">Monimutkainen, mutta peruslaitteessa ei ole liikkuvia osia. Paineenkorotuksella varustetussa laitteessa lis\u00e4n\u00e4 pumppu.<\/td>\n<td width=\"230\">Hyvin yksinkertainen<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Asennus<\/td>\n<td width=\"230\">Melko helppo<\/td>\n<td width=\"230\">Helppo<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Huollettavuus<\/td>\n<td width=\"230\">Helppo, suodatinpatruunat ja kalvot voi vaihtaa itse.<\/td>\n<td width=\"230\">Massan voi vaihtaa itse, suositellaan kuitenkin huoltoliikett\u00e4.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">J\u00e4tteet<\/td>\n<td width=\"230\">Kalvot ja suodatinpatruunat ovat sekaj\u00e4tett\u00e4. Rejektivesi voidaan johtaa maaper\u00e4\u00e4n tai viem\u00e4riin.<\/td>\n<td width=\"230\">Loppuun k\u00e4ytetty <strong>arseenipitoinen <\/strong>massa on ongelmaj\u00e4tett\u00e4, mutta <strong>fluoripitoinen <\/strong>massa (AA) voidaan h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 sekaj\u00e4tteen mukana.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Tarkkailu<\/td>\n<td width=\"230\">Laitteen toimintaa voidaan seurata yksinkertaisella johtokykymittauksella.<\/td>\n<td width=\"230\">Arseeni- tai fluorianalyysi (AA) puolen vuoden v\u00e4lein tai laskettuun kapasiteettiin perustuva massanvaihto.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"230\">Er\u00e4iden aineiden vaikutus<\/td>\n<td width=\"230\">Rauta ja mangaani vaativat poiston ennen suodatusta.<\/td>\n<td width=\"230\">Arseeni, fluori, fosfaatti ja sulfaatti kuluttavat AA-massan kapasiteettia.<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"collapse-nosto\">\n<h3 class=\"collapse-title\"><a class=\"collapse-title-link collapsed\" data-toggle=\"collapse\" href=\"#collapse-82448764\" role=\"button\" aria-expanded=\"false\" aria-controls=\"collapse-82448764\">Radon  <svg version=\"1.1\" id=\"icon-collapse-82448764\" xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" xmlns:xlink=\"http:\/\/www.w3.org\/1999\/xlink\" x=\"0px\" y=\"0px\" viewBox=\"0 0 38 38\" style=\"enable-background:new 0 0 38 38;\" xml:space=\"preserve\" class=\"collapse-icon img-fluid\" alt=\"Symboli-ikoni\"><g><circle id=\"cbg\" class=\"svgiconst0\" cx=\"19\" cy=\"19\" r=\"18\"><\/circle><\/g><g><polygon class=\"svgiconst1\" points=\"27.2,17.9 20.2,17.9 20.2,10.9 18,10.9 18,17.9 11,17.9 11,20.1 18,20.1 18,27.1 20.2,27.1 20.2,20.1 27.2,20.1\"><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n<div class=\"collapse-content collapse\" id=\"collapse-82448764\" style=\"\"><\/p>\n<p>Radon on radioaktiivinen kaasu, jota esiintyy erityisesti Etel\u00e4-Suomen graniittialueilla. Yleisin liiallisen radonaltistuksen l\u00e4hde on maaper\u00e4st\u00e4 sis\u00e4ilmaan siirtyv\u00e4 radon, mutta my\u00f6s porakaivovesi voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 haitallisen korkeita radonpitoisuuksia. S\u00e4teilyturvakeskus on julkaissut porakaivojen radon- ja uraanipitoisuuksia <a href=\"https:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/124319\">kuvaavan kartaston<\/a>. \u00a0Radonia esiintyy yleisemmin porakaivoissa kuin rengaskaivoissa.<\/p>\n<p>Radonia vapautuu sis\u00e4ilmaan veden k\u00e4yt\u00f6n yhteydess\u00e4, esimerkiksi suihkussa tai astianpesussa. Hengitysteitse tapahtuva altistus lis\u00e4\u00e4 keuhkosy\u00f6p\u00e4riski\u00e4. Vaikka juomaveden radon altistaa my\u00f6s ruoansulatuselimist\u00f6\u00e4, sen terveyshaitat ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t kuin hengitetyn radonin.\u00a0Lis\u00e4\u00e4 tietoa radonin terveysriskeist\u00e4 l\u00f6ytyy <a href=\"https:\/\/thl.fi\/aiheet\/ymparistoterveys\/vesi\/kaivovesi\/kaivoveden-kemiallinen-laatu\/kaivovedessa-luonnostaan-esiintyvat-kemialliset-aineet\/radon\">Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen<\/a> ja <a href=\"https:\/\/stuk.fi\/radon-aiheuttaa-keuhkosyopaa\">STUK:in<\/a> sivuilta.<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa pienten yksik\u00f6iden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401\/2001) on radonille asetettu alle 300 Bq\/l laatusuositus. Radonin enimm\u00e4ispitoisuus yksityistalouksien kaivovesiss\u00e4 on alle 1000 Bq\/l. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa talousveden valvonnasta sek\u00e4 rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnasta (1352\/2015) on vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle annettu radonin laatuvaatimukseksi 1000 Bq\/l. Radonin laatutavoite vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle on 300 Bq\/l. Vesihuoltolaitosten on harkittava korjaavien toimenpiteiden tarpeellisuutta riskinarvioinnin perusteella, jos laatutavoite ei t\u00e4yty ja ryhdytt\u00e4v\u00e4 korjaaviin toimenpiteisiin aina, jos laatuvaatimus ei t\u00e4yty.<\/p>\n<h2>Radonin poisto kaivovedest\u00e4<\/h2>\n<p>Radon voidaan poistaa joko <strong>aktiivihiilisuodatuksella<\/strong> tai <strong>ilmastamalla<\/strong>.<\/p>\n<p><strong>Aktiivihiilisuodatusta <\/strong>voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mik\u00e4li veden radioaktiivisuus on alle 5000 Bq\/l. K\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n aktiivihiilen tulee olla radoninpoistoon sopivaa. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva aktiivihiilisuodatin s\u00e4teilee ja sen vuoksi se tulee aina sijoittaa erilliseen tilaan asuinrakennuksen ulkopuolelle. Aktiivihiilen suositeltu vaihtov\u00e4li on 2\u20133 vuotta. K\u00e4ytetty aktiivihiili h\u00e4vitet\u00e4\u00e4n sekaj\u00e4tteen\u00e4 noin kolmen viikon varastoinnin j\u00e4lkeen, jolloin sen s\u00e4teily on laskenut riitt\u00e4v\u00e4n alas. Sit\u00e4 ei saa laittaa kompostiin tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maanparannusaineena.<\/p>\n<p><strong>Ilmastuksessa<\/strong> ilmastinlaite puhaltaa ilmaa veden l\u00e4pi tai pirskottaa veden ilmavirtaan. T\u00e4ll\u00f6in veteen liuennut radon siirtyy ilmaan, joka johdetaan ulos. Ilmastuslaite on ajoittain puhdistettava ja desinfioitava limoittumisen vuoksi, muuten laitteelle ei tarvitse tehd\u00e4 muuta kuin tarkkailla, ett\u00e4 pumppu ja puhallin toimivat, ja suuttimet ovat puhtaat. Ilmastustekniikassa ei synny j\u00e4tett\u00e4 ja sill\u00e4 voidaan turvallisesti poistaa hyvinkin suuret radonpitoisuudet talousvedest\u00e4.<\/p>\n<h3>Aktiivihiilisuodatus<\/h3>\n<p>Aktiivihiilisuodatuksessa radonpitoinen vesi johdetaan aktiivihiilipatjan l\u00e4pi ja radon pid\u00e4ttyy aktiivihiileen. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton j\u00e4lkeen aktiivihiilisuodattimeen saavutetaan muutamassa viikossa tasapainotila, jolloin pid\u00e4ttynyt radon hajoaa yht\u00e4 nopeasti kuin uutta radonia pid\u00e4ttyy. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen suodattimen radoninpoistokapasiteetti ei periaatteessa en\u00e4\u00e4 pienene, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muut veden laatuominaisuudet (esim. kohonnut uraanipitoisuus) saattavat vaikuttaa poistotehokkuuteen. Aktiivihiilisuodattimen radoninpoistotehokkuus riippuu ratkaisevasti hiililaadusta, mutta my\u00f6s itse laitekokoonpano (paineellisuus ja koko) sek\u00e4 raakaveden radonpitoisuus vaikuttavat tulokseen.<\/p>\n<p>Aktiivihiilisuodatusta ei suositella yli 5 000 Bq\/l radonpitoisuuksien poistamiseen, jotta suodattimen s\u00e4teilytaso ei nousisi liian suureksi.<\/p>\n<h3>Aktiivihiilisuodatukseen liittyvi\u00e4 ongelmia<\/h3>\n<ol>\n<li>Suurin aktiivihiilisuodatukseen liittyv\u00e4 ongelma on, ett\u00e4 suodattimesta tulee s\u00e4teilyl\u00e4hde, koska pid\u00e4ttyneen radonin hajoamisessa syntyv\u00e4t aineet aiheuttavat gammas\u00e4teily\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ongelma on kuitenkin ratkaistavissa varsin yksikertaisilla toimenpiteill\u00e4:<\/li>\n<\/ol>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Sijoita suodatin sellaisiin tiloihin, joissa ei oleskella ja joista on usean metrin et\u00e4isyys asuintiloihin.<em>\u00a0<\/em>S\u00e4teilyturvakeskus suosittelee aktiivihiilisuodattimen sijoittamista kokonaan erilliseen rakennukseen tai kaivon huoltotilaan, jos sellainen on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/li>\n<li>Suodattimen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poiston j\u00e4lkeen kest\u00e4\u00e4 noin 3 viikkoa, ett\u00e4 suodattimesta tulevan s\u00e4teilyn aiheuttama annosnopeus on pienentynyt taustas\u00e4teilyn tasolle.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<ol start=\"2\">\n<li>Aktiivihiilisuodattimen asentamisessa on huomioitava veden uraanipitoisuus. Jos uraania on yli 0,1 mg\/l, uraani on poistettava vedest\u00e4 ennen aktiivihiilisuodatinta. Uraani heikent\u00e4\u00e4 aktiivihiilen radoninpoistokapasiteettia.<\/li>\n<li>My\u00f6s muut vedenlaatuominaisuudet (esim. veden korkea humuspitoisuus tai bakteerit) voivat heikent\u00e4\u00e4 radoninpoistokapasiteettia.<\/li>\n<\/ol>\n<p>K\u00e4sitellyn veden radonpitoisuutta ja laatua yleisesti tulee seurata s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin laboratorioanalyysein. Osa laboratorioista tutkii talousveden radonpitoisuutta, esimerkiksi S\u00e4teilyturvakeskuksessa m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n radon ja muut mahdolliset radioaktiiviset aineet kuten uraani.<\/p>\n<h3>Ilmastus<\/h3>\n<p>Radonia voidaan poistaa tehokkaasti ilmastamalla (jopa 99,9 %). Poistoteho riippuu ilman ja veden suhteesta, ilmastimen tyypist\u00e4 ja ilmastintilan vesisyvyydest\u00e4. Mit\u00e4 suurempi ilman m\u00e4\u00e4r\u00e4, pienemm\u00e4t kuplat ja pisarat sek\u00e4 syvempi vesitila sit\u00e4 tehokkaammin radonia poistuu. Tyypillinen ilmavesisuhde on 5-10. Ilmastinlaitteet ovat rakenteeltaan varmatoimisia.<\/p>\n<p>Ilmastuksen t\u00e4ytyy tapahtua erillisess\u00e4 astiassa, ei kaivossa, koska radonia liukenee veteen koko ajan. Poistoilma t\u00e4ytyy johtaa esimerkiksi ilmastusputkessa talon katolle.<\/p>\n<p>Toiminnaltaan ilmastinlaitteita on kahta lajia: jaksoittain ja jatkuvasti toimiva.<\/p>\n<ul>\n<li>Jaksoittain toimivat vaativat isomman vesis\u00e4ili\u00f6n ja soveltuvat paremmin yksitt\u00e4istalouksille.<\/li>\n<li>Jatkuvatoimiset laitteet soveltuvat paremmin isommille yksik\u00f6ille, koska vedenk\u00e4ytt\u00f6 on tasaisempaa ja varastos\u00e4ili\u00f6n tilavuus voi olla pienempi kuin jaksoittain toimivilla laitteilla.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ilmastinlaitteen sijoituksessa kannattaa huomioida, ett\u00e4 pumppu tai puhallin pit\u00e4\u00e4 jonkin verran \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Ilmastukseen liittyvi\u00e4 ongelmia<\/strong><\/p>\n<ol>\n<li>Radoninpoistotehokkuuden mahdollinen heikkeneminen, kun vett\u00e4 otetaan ilmastuksen aikana. Toisaalta mik\u00e4li ilmastuksen aikana ilmastimesta ei voida ottaa vett\u00e4, saattaa suuren vedenkulutuksen aikana tulla lyhyit\u00e4 vesikatoksia, mik\u00e4li varastos\u00e4ili\u00f6n koko ei ole riitt\u00e4v\u00e4.<\/li>\n<li>Kolmas ongelma on mahdollinen bakteerien kasvu ilmastimessa. Erityisesti, jos raakaveden bakteeripitoisuus on kohonnut tai mik\u00e4li ilmastukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ilma ei ole puhdasta, k\u00e4sitellyn veden bakteeripitoisuus saattaa kasvaa. My\u00f6s l\u00e4mp\u00f6tilalla on t\u00e4h\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus. Ilmastuksen aikana l\u00e4mp\u00f6tila nousee usein hieman ja mik\u00e4li laitteisto on lis\u00e4ksi asennettu l\u00e4mpimiin ja valoisiin tiloihin, bakteerien ja lev\u00e4n kasvuun on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota. L\u00e4mp\u00f6tilan nousu itsess\u00e4\u00e4nkin on ongelma, jos vesi ei ole niin kylm\u00e4\u00e4 kuin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 toivoisi. Mikrobikasvusto pest\u00e4\u00e4n pois ja laite desinfioidaan esimerkiksi vetyperoksidiliuoksella.<\/li>\n<\/ol>\n<p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"collapse-nosto\">\n<h3 class=\"collapse-title\"><a class=\"collapse-title-link collapsed\" data-toggle=\"collapse\" href=\"#collapse-86465661\" role=\"button\" aria-expanded=\"false\" aria-controls=\"collapse-86465661\">Uraani  <svg version=\"1.1\" id=\"icon-collapse-86465661\" xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" xmlns:xlink=\"http:\/\/www.w3.org\/1999\/xlink\" x=\"0px\" y=\"0px\" viewBox=\"0 0 38 38\" style=\"enable-background:new 0 0 38 38;\" xml:space=\"preserve\" class=\"collapse-icon img-fluid\" alt=\"Symboli-ikoni\"><g><circle id=\"cbg\" class=\"svgiconst0\" cx=\"19\" cy=\"19\" r=\"18\"><\/circle><\/g><g><polygon class=\"svgiconst1\" points=\"27.2,17.9 20.2,17.9 20.2,10.9 18,10.9 18,17.9 11,17.9 11,20.1 18,20.1 18,27.1 20.2,27.1 20.2,20.1 27.2,20.1\"><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n<div class=\"collapse-content collapse\" id=\"collapse-86465661\" style=\"\"><\/p>\n<p>Uraani on kallioper\u00e4ss\u00e4 esiintyv\u00e4 radioaktiivinen alkuaine, jota voi esiinty\u00e4 erityisesti porakaivojen vedess\u00e4. Uraania esiintyy yleens\u00e4 samoilla alueilla kuin radonia eli Etel\u00e4-Suomen graniittialueilla. S\u00e4teilyturvakeskus on julkaissut sivuillaan <a href=\"http:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/124319\">Suomen radonkartaston<\/a>. Suurimmillaan uraanipitoisuudet voivat olla yli 1500 \u00b5g\/l tai radioaktiivisuutena 150\u2013300 Bq\/l. Uraani on s\u00e4teilev\u00e4 yhdiste, mutta Suomessa luontaisesti esiintyvien pitoisuuksien terveyshaitat liittyv\u00e4t sen kemialliseen toksisuuteen eli sen alkuainevaikutuksen haittaan. Uraani saattaa vaikeuttaa munuaisten toimintaa. Lis\u00e4\u00e4 tietoa uraanin vaikutuksesta ihmisen terveyteen l\u00f6ytyy <a href=\"https:\/\/www.stuk.fi\/aiheet\/elintarvikkeet-ja-talousvesi\">S\u00e4teilyturvakeskuksen sivuilta<\/a>.<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352\/2015) on vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle annettu uraanin suurimmaksi sallituksi pitoisuudeksi 30 \u00b5g\/l. T\u00e4t\u00e4 pitoisuutta voidaan terveysvaikutusten perusteella pit\u00e4\u00e4 suurimpana hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 pitoisuutena my\u00f6s kaivovedelle.<\/p>\n<h2>Uraanin poisto kaivovedest\u00e4<\/h2>\n<p>Uraani voidaan vedest\u00e4 poistaa usealla eri menetelm\u00e4ll\u00e4, mutta yksityistalouden kaivoveden k\u00e4sittelyss\u00e4 tulevat kyseeseen vain ioninvaihto sek\u00e4 kalvosuodatusmenetelmist\u00e4 nanosuodatus ja k\u00e4\u00e4nteisosmoosi. Koska uraani on haitallinen vain juotuna, sit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse poistaa muusta kuin juomaveten\u00e4 ja ruoanlaitossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 vedest\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Ioninvaihdossa<\/strong> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vahvoja orgaanisia anionivaihtomassoja ja elvytt\u00e4minen tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4hes v\u00e4kev\u00e4ll\u00e4 ruokasuolaliuoksella. Mik\u00e4li uraanipitoisuus on alle 1 mg\/l, voidaan toimia kertak\u00e4ytt\u00f6ioninvaihtimilla eli, kun massan kapasiteetti on k\u00e4ytetty loppuun, se vaihdetaan uuteen.<\/p>\n<p><strong>Kalvosuodatusmenetelmist\u00e4<\/strong> soveltuvat nanosuodatus ja k\u00e4\u00e4nteisosmoosi. Niill\u00e4 saavutetaan yli 99 %:n uraaninpoisto.<\/p>\n<h3>Ioninvaihto<\/h3>\n<p>Jos vedess\u00e4 on my\u00f6s muita ioninvaihdolla poistettavia yhdisteit\u00e4, kuten rautaa, mangaania ja humusta, voidaan kaikki taloudessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 vesi k\u00e4sitell\u00e4 samalla suodattimella, joka on varustettu sekamassoilla tai kaksivaiheisella ioninvaihdolla.<\/p>\n<p>Ioninvaihdossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vahvoja orgaanisia anioninvaihtomassoja ja massan elvytt\u00e4minen tehd\u00e4\u00e4n v\u00e4kev\u00e4ll\u00e4 ruokasuolaliuoksella. Mik\u00e4li uraanipitoisuus on alle 1 mg\/l, voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kertak\u00e4ytt\u00f6ioninvaihdinta, joka massan kapasiteetin loppuessa vaihdetaan uuteen. T\u00e4m\u00e4 on yksinkertaisin ja toimintavarmin menetelm\u00e4 silloin, kun k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ainoastaan juomaveten\u00e4 ja ruoanlaitossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 vett\u00e4.<\/p>\n<p>K\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n veden laadusta ja ioninvaihtomassasta riippuen massan uraaninpoistokapasiteetti voi olla 70 &#8211; 200 mg uraania grammaa kohti. Esimerkiksi nelihenkisess\u00e4 perheess\u00e4 voi kulua orgaanista ioninvaihtohartsia noin 25 g vuodessa, jos uraanipitoisuus on 0,5 mg\/l, ja juomiseen ja ruoanlaittoon k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vett\u00e4 noin 10 litraa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<h3>Poistokapasiteetin seuranta<\/h3>\n<p>K\u00e4sitelty vesi on syyt\u00e4 tutkituttaa vuosittain hartsin kapasiteetin seuraamiseksi. Samalla on syyt\u00e4 seurata my\u00f6s veden mikrobiologista laatua, koska massaan saattaa ajan my\u00f6t\u00e4 kehitty\u00e4 biofilmi, joka voi vaikuttaa veden mikrobiologisen laadun lis\u00e4ksi mm. veden makuun ja hajuun. Massa onkin syyt\u00e4 vaihtaa muutaman vuoden v\u00e4lein, vaikka sen kapasiteetti ei olisikaan kulunut loppuun.<\/p>\n<p>K\u00e4ytetty ioninvaihtomassa voidaan S\u00e4teilyturvakeskuksen ohjeiden mukaan h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 tavallisena talousj\u00e4tteen\u00e4.<\/p>\n<h3>Kalvosuodatusmenetelm\u00e4t<\/h3>\n<p>Nanosuodatuksella ja k\u00e4\u00e4nteisosmoosilla voidaan poistaa yli 99 prosenttia kaivoveden uraanista. Suodatin voidaan asentaa esimerkiksi tiskip\u00f6yd\u00e4n alle. Suodattimissa on yleens\u00e4 esisuodatin, joka poistaa kiintoainetta sek\u00e4 viimeistelyvaiheena aktiivihiilisuodatin parantamassa veden makua. Esisuodatin vaihdetaan ohjeiden mukaisesti vuosittain. Kalvoyksik\u00f6n vaihtov\u00e4li on yleens\u00e4 3-4 vuotta.<\/p>\n<h3>Poistokapasiteetin seuranta<\/h3>\n<p>K\u00e4\u00e4nteisosmoosiin perustuvan laitteiston tehoa voidaan tarkkailla yksinkertaisella s\u00e4hk\u00f6njohtokyvyn mittauksella, joka voi olla kiinte\u00e4n\u00e4 osana laitepakettia. Mittaus voidaan teett\u00e4\u00e4 my\u00f6s erikseen laboratoriossa.<\/p>\n<p>Koska nanosuodatuskalvot p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t l\u00e4vitseen pienimm\u00e4t ionit, s\u00e4hk\u00f6njohtokyvyn mittaus ei aina riit\u00e4 vaan kalvojen toimintaa on syyt\u00e4 tarkkailla uraanianalyyseill\u00e4.<\/p>\n<p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"collapse-nosto\">\n<h3 class=\"collapse-title\"><a class=\"collapse-title-link collapsed\" data-toggle=\"collapse\" href=\"#collapse-65085056\" role=\"button\" aria-expanded=\"false\" aria-controls=\"collapse-65085056\">Veden happamuus  <svg version=\"1.1\" id=\"icon-collapse-65085056\" xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" xmlns:xlink=\"http:\/\/www.w3.org\/1999\/xlink\" x=\"0px\" y=\"0px\" viewBox=\"0 0 38 38\" style=\"enable-background:new 0 0 38 38;\" xml:space=\"preserve\" class=\"collapse-icon img-fluid\" alt=\"Symboli-ikoni\"><g><circle id=\"cbg\" class=\"svgiconst0\" cx=\"19\" cy=\"19\" r=\"18\"><\/circle><\/g><g><polygon class=\"svgiconst1\" points=\"27.2,17.9 20.2,17.9 20.2,10.9 18,10.9 18,17.9 11,17.9 11,20.1 18,20.1 18,27.1 20.2,27.1 20.2,20.1 27.2,20.1\"><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n<div class=\"collapse-content collapse\" id=\"collapse-65085056\" style=\"\"><\/p>\n<h2>Kaivoveden alkalointi ja pH:n s\u00e4\u00e4t\u00f6<\/h2>\n<h3>Veden sy\u00f6vytt\u00e4vyys<\/h3>\n<p>Suomen pohjavedet ovat usein happamia ja pehmeit\u00e4 eli ne voivat sy\u00f6vytt\u00e4\u00e4 metalliputkia ja -kalusteita. Happamuus aiheutuu veden suuresta hiilidioksidipitoisuudesta. Pehmeys johtuu siit\u00e4, ettei vedess\u00e4 ole kovuussuoloja kalsiumia ja magnesiumia.<\/p>\n<p>Vesi on yleens\u00e4 sy\u00f6vytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kun:<\/p>\n<ul>\n<li>pH on alle 6<\/li>\n<li>Alkaliteetti on alle 0,6 mmol\/l<\/li>\n<li>Kovuus on alle 0,3 mmol\/l (alle 1,8 odH)<\/li>\n<li>Veden sy\u00f6vytt\u00e4vyyteen vaikuttavat my\u00f6s esimerkiksi kloridit ja muut suolat. Sy\u00f6vytt\u00e4vyyden tarkempi arviointi vaatii erityisosaamista.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa pienten yksik\u00f6iden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401\/2001) on pH:lle asetettu tavoitetasoksi 6,5 \u2013 9,5. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352\/2015) on vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle annettu vastaava (6,5 \u2013 9,5) pH:n laatutavoite.<\/p>\n<h3>Alkalointimenetelm\u00e4t<\/h3>\n<p>Veden sy\u00f6vytt\u00e4\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 seuraavilla vaihtoehtoisilla menetelmill\u00e4:<\/p>\n<ol>\n<li><strong>Kalkkikivik\u00e4sittelyll\u00e4<\/strong> (kalsiumkarbonaatti, kalsium-magnesiumkarbonaatti tai dolomiitti) hiilidioksidi neutraloituu ja kovuus lis\u00e4\u00e4ntyy.<\/li>\n<li><strong>Ilmastuksella<\/strong> poistetaan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 hiilidioksidia ja pH-arvo nousee.<\/li>\n<li><strong>Sy\u00f6tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alkalia<\/strong> (kuten lipe\u00e4\u00e4, kalsiumhydroksidia eli sammutettua kalkkia, natriumkarbonaattia eli soodaa tai natriumbikarbonaattia eli ruokasoodaa) voidaan neutraloida hiilidioksidi. Kalkin avulla my\u00f6s kovuus kasvaa.<\/li>\n<\/ol>\n<h3>Tarkemmin rengaskaivon kalkkikivialkaloinnista<\/h3>\n<p>Yksitt\u00e4isen perheen tai pienen yhteis\u00f6n rengaskaivon veden alkalointi tapahtuu yksinkertaisimmin ja turvallisimmin kalkkikivik\u00e4sittelyn avulla. Siin\u00e4 ei ole yliannostuksen vaaraa ja vesi asettuu automaattisesti sopivaan pH-arvoon. Se voidaan tehd\u00e4 seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla:<\/p>\n<ol>\n<li><strong>Kaivon pohjalle levitet\u00e4\u00e4n kalkkikivikerros<\/strong> joko suodatinhiekan p\u00e4\u00e4lle, kerroksittain tai hiekkaan sekoitettuna. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 menetelm\u00e4, jos vedess\u00e4 ei ole (runsaasti) rautaa ja mangaania. Ne saattavat saostua kalkkirakeiden pinnalle, jolloin kalkin vaikutus v\u00e4henee. Samalla kaivon pohja v\u00e4hitellen liettyy rauta- ja mangaanisakasta. Liettynyt sakka on poistettava ja kalkkikivikerros uusittava. Toki kaivot on aika ajoin pest\u00e4v\u00e4 muutenkin sakan poistamiseksi ja suodatinhiekan vaihtamiseksi ilman kalkkikivik\u00e4sittely\u00e4kin, mutta kalkkikivik\u00e4sittely voi nopeuttaa sakan muodostumista.<\/li>\n<li><strong>Reijitetty kalkkisanko kaivoon.<\/strong> T\u00e4m\u00e4 on hyvin yksinkertainen menetelm\u00e4, mutta ongelmat ovat samat kuin edell\u00e4. Tosin kalkkikiven uusiminen k\u00e4y helposti nostamalla sanko kaivosta. T\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 vesi todella virtaa kalkkikivikerroksen l\u00e4pi. T\u00e4m\u00e4n varmistaminen voi olla hankalaa pumpputyypist\u00e4 ja sen asennuksesta riippuen.<\/li>\n<li><strong>Neutraloiva (alkaloiva) tehdasvalmisteinen suodatin.<\/strong> Suodattimella k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kaikki kiinteist\u00f6\u00f6n tuleva vesi. Se on kalliimpi kuin edell\u00e4 mainitut menetelm\u00e4t, mutta se on paremmin hallittavissa ja voidaan yhdist\u00e4\u00e4 hiekkasuodatukseen ja ilmastukseen niin, ett\u00e4 mahdollinen rauta saadaan ensin pois tukkimasta alkalointimassaa. Suodattimen automaattinen huuhtelu poistaa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset sakat. Alkaloivaa massaa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n tai se vaihdetaan yleens\u00e4 0.5 &#8211; 1 vuoden v\u00e4lein. Suodattimen toimintaa voidaan seurata yksinkertaisella pH-mittauksella esimerkiksi pH-paperin, -komparaattorin tai -mittarin avulla. Alkaloivia suodattimia valmistetaan Suomessa.<\/li>\n<\/ol>\n<p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"collapse-nosto\">\n<h3 class=\"collapse-title\"><a class=\"collapse-title-link collapsed\" data-toggle=\"collapse\" href=\"#collapse-14493728\" role=\"button\" aria-expanded=\"false\" aria-controls=\"collapse-14493728\">Typpiyhdisteet  <svg version=\"1.1\" id=\"icon-collapse-14493728\" xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" xmlns:xlink=\"http:\/\/www.w3.org\/1999\/xlink\" x=\"0px\" y=\"0px\" viewBox=\"0 0 38 38\" style=\"enable-background:new 0 0 38 38;\" xml:space=\"preserve\" class=\"collapse-icon img-fluid\" alt=\"Symboli-ikoni\"><g><circle id=\"cbg\" class=\"svgiconst0\" cx=\"19\" cy=\"19\" r=\"18\"><\/circle><\/g><g><polygon class=\"svgiconst1\" points=\"27.2,17.9 20.2,17.9 20.2,10.9 18,10.9 18,17.9 11,17.9 11,20.1 18,20.1 18,27.1 20.2,27.1 20.2,20.1 27.2,20.1\"><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n<div class=\"collapse-content collapse\" id=\"collapse-14493728\" style=\"\"><\/p>\n<p><strong>Typpiyhdisteit\u00e4 <\/strong>voi joutua vesiin lannoitteista sek\u00e4 typpe\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vien aineiden hajoamisen ja hapettumisen seurauksena. Typpiyhdisteit\u00e4 esiintyy erityisesti maatalousalueilla ja ne saattavat my\u00f6s olla osoituksena j\u00e4teveden p\u00e4\u00e4syst\u00e4 pohjaveteen<strong>. <\/strong>Nitriitti\u00e4 muodostuu typpiyhdisteiden ep\u00e4t\u00e4ydellisen hapettumisen seurauksena. Liika nitraatti saattaa pelkisty\u00e4 imev\u00e4isik\u00e4isiss\u00e4 lapsissa nitriitiksi, joka voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia (sinisyytt\u00e4) ja mahdollisesti suolisto-oireita. Nitraatista saattaa suolistossa muodostua sy\u00f6p\u00e4\u00e4 aiheuttavia nitrosoamiini -yhdisteit\u00e4.<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa pienten yksik\u00f6iden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401\/2001) on <strong>nitraatille (NO3-)<\/strong> asetettu alle 50 mg\/l ja <strong>nitriitille (NO2-)<\/strong> alle 0,5 mg\/l laatuvaatimukset. Vastaavat enimm\u00e4ispitoisuudet nitraatti- ja nitriittitypeksi (NO3-N ja NO2-N) laskettuna ovat 11 mg\/l ja 0,15 mg\/l. Nitriitin raja-arvo on alhainen, koska se toimii bakteeriper\u00e4isen toiminnan osoittajana joko vedenottamolla tai vesijohdoissa. Vastaavat enimm\u00e4ispitoisuusvaatimukset koskevat my\u00f6s vesihuoltolaitosten jakamaa talousvett\u00e4 (1352\/2015). Valtioneuvoston asetuksessa (341\/2009) pohjavesiss\u00e4 esiintyv\u00e4n nitraatin ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormi on 50 mg\/l.<\/p>\n<p><strong>Ammoniumia<\/strong> (ammoniakkia) joutuu vesiin lannoitteista sek\u00e4 teollisuudesta ja j\u00e4tevesist\u00e4. Rannikkoalueilla saattaa esiinty\u00e4 ammoniumia vanhojen merenpohjien vaikutusalueella. Ammonium sellaisenaan ei ole terveyshaitta, koska se ei itsess\u00e4\u00e4n ole myrkyllinen yhdiste. Ammoniumilla on alhainen raja-arvo, koska se saattaa osoittaa ulostesaastutusta ja bakteeritoimintaa. Se my\u00f6s saattaa joskus hapettua nitriitiksi.<\/p>\n<p>Asetuksen (401\/2001) laatusuosituksena on ammoniumin (NH4+) enimm\u00e4ispitoisuus 0,50 mg\/l tai ammoniumtypen (NH4-N) enimm\u00e4ispitoisuus 0,40 mg\/l. Valtioneuvoston asetuksessa (341\/2009) pohjavesiss\u00e4 esiintyv\u00e4n ammoniumin ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormi on 0,25 mg\/l ja ammoniumtypen 0,20 mg\/l.<\/p>\n<h2>Typpiyhdisteiden poisto kaivovedest\u00e4<\/h2>\n<h3>Toimenpiteet syyn poistamiseksi ennen k\u00e4sittely\u00e4<\/h3>\n<p>Nitraatin ja nitriitin esiintyminen pohjavedess\u00e4 osoittaa aina likaantumista, jonka syyn\u00e4 voi olla esimerkiksi:<\/p>\n<ul>\n<li>peltojen ja kasvimaiden lannoitus<\/li>\n<li>el\u00e4inten ulosteet<\/li>\n<li>vuotavat j\u00e4tevesij\u00e4rjestelm\u00e4t<\/li>\n<li>v\u00e4\u00e4rin sijoitetut ja suojaamattomat kuivak\u00e4ym\u00e4l\u00e4t.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ammoniumia voi esiinty\u00e4 sek\u00e4 likaantumistapauksissa ett\u00e4 vanhan merenpohjan vaikutusalueilla.<\/p>\n<p>Typpiyhdisteiden pitoisuuksien syyt vedess\u00e4 on aina selvitett\u00e4v\u00e4 ja torjuttava tilanteen uusiutuminen ennen veden k\u00e4sittely\u00e4. Nitriittipitoisuus on useimmiten huomattavasti pienempi kuin nitraattipitoisuus, koska se on yleens\u00e4 v\u00e4livaihe typpiyhdisteiden hapettuessa tai pelkistyess\u00e4. Pohjavesialueen koosta ja veden vaihtuvuudesta sek\u00e4 likaavan toiminnan kestosta riippuen pitoisuudet voivat pysy\u00e4 korkeina monia vuosia, joten esimerkiksi pelkk\u00e4 j\u00e4teveden k\u00e4sittelyj\u00e4rjestelm\u00e4n saneeraus ja kaivon desinfiointi ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 toimenpide. Mik\u00e4li ammonium tulee pohjaveteen j\u00e4tevesisaastutuksen seurauksena, asia on korjattava. Mik\u00e4li se on per\u00e4isin vanhasta merenpohjasta, voidaan ammonium poistaa ionivaihdolla. Mik\u00e4li ammonium on hapettunut nitriitiksi, kannattaa puhdistaa ja desinfioida vesijohtoverkosto ja siihen kytketyt suodattimet ja toistaa t\u00e4m\u00e4 tarvittaessa.<\/p>\n<ul>\n<li>Mik\u00e4li kyseess\u00e4 on mahdollinen <strong>ulosteper\u00e4inen saastutus<\/strong>, m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n vedest\u00e4 ulosteper\u00e4iset mikrobit. Jos mikrobeja l\u00f6ytyy, saastutuksen l\u00e4hde poistetaan sek\u00e4 kunnostetaan ja desinfioidaan kaivo. Toimenpiteiden j\u00e4lkeen vesi analysoidaan uudestaan muutaman viikon kuluttua. Mik\u00e4li n\u00e4ist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 ei ole apua, kannattaa hakea uusi kaivon paikka tai liitty\u00e4 mahdolliseen yhteiseen vesijohtoverkostoon. Mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 ei ole taloudellisesti tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti mahdollista, vesi voidaan k\u00e4sitell\u00e4. Koska nitraatti on haitallinen vain juotuna ja ruoanlaittoon k\u00e4ytettyn\u00e4, vett\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muuhun tarkoitukseen ilman k\u00e4sittely\u00e4.<\/li>\n<li>Mik\u00e4li kohonnut pitoisuus johtuu <strong>lannoituksesta<\/strong>, on se vaikuttanut pohjaveteen todenn\u00e4k\u00f6isesti laajalla alueella. My\u00f6s <strong>torjunta-aineita<\/strong> saattaa esiinty\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kannattaa ensisijaisesti hakea uusi kaivon paikka tai liitty\u00e4 mahdolliseen yhteiseen vesijohtoverkostoon. Mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4 ei ole taloudellisesti tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti mahdollista, vesi voidaan k\u00e4sitell\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<h3>K\u00e4sittelymenetelm\u00e4t<\/h3>\n<ol>\n<li><strong>K\u00e4\u00e4nteisosmoosi<\/strong> on varmin menetelm\u00e4 ja sill\u00e4 saadaan poistettua my\u00f6s suurin osa mahdollisista muista haitallisista yhdisteist\u00e4 kuten torjunta-ainej\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/li>\n<li><strong>Ioninvaihdolla<\/strong> voidaan poistaa tehokkaasti nitraattia. Samalla poistuvat my\u00f6s tietyt muut anionit kuten sulfaatti k\u00e4ytetyst\u00e4 ioninvaihtomassasta riippuen. Ioninvaihdossa massa on ajoittain elvytett\u00e4v\u00e4, kun sen kapasiteetti on kulunut loppuun. K\u00e4ytetty elvytysliuos on johdettava viem\u00e4riin.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Laitteen valinta riippuu k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n veden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja laadusta sek\u00e4 j\u00e4teveden k\u00e4sittelyst\u00e4. Neuvoja kannattaa kysy\u00e4 luotettavilta laitetoimittajilta ja laitteelta kannattaa vaatia toimivuustakuu.<\/p>\n<p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"collapse-nosto\">\n<h3 class=\"collapse-title\"><a class=\"collapse-title-link collapsed\" data-toggle=\"collapse\" href=\"#collapse-26071722\" role=\"button\" aria-expanded=\"false\" aria-controls=\"collapse-26071722\">Sulfaatti  <svg version=\"1.1\" id=\"icon-collapse-26071722\" xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" xmlns:xlink=\"http:\/\/www.w3.org\/1999\/xlink\" x=\"0px\" y=\"0px\" viewBox=\"0 0 38 38\" style=\"enable-background:new 0 0 38 38;\" xml:space=\"preserve\" class=\"collapse-icon img-fluid\" alt=\"Symboli-ikoni\"><g><circle id=\"cbg\" class=\"svgiconst0\" cx=\"19\" cy=\"19\" r=\"18\"><\/circle><\/g><g><polygon class=\"svgiconst1\" points=\"27.2,17.9 20.2,17.9 20.2,10.9 18,10.9 18,17.9 11,17.9 11,20.1 18,20.1 18,27.1 20.2,27.1 20.2,20.1 27.2,20.1\"><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n<div class=\"collapse-content collapse\" id=\"collapse-26071722\" style=\"\"><\/p>\n<p>Korkeita sulfaattipitoisuuksia havaitaan erityisesti rannikkoalueiden vanhan merenpohjan alueella sijaitsevissa pohjavesiss\u00e4. My\u00f6s geologiset tekij\u00e4t ja rikkilaskeuma aiheuttavat paikoin kohonneita sulfaattipitoisuuksia. Rannikkoseutuja lukuun ottamatta Suomen pohjavesien sulfaattipitoisuus on yleens\u00e4 pieni. Hapettomissa olosuhteissa bakteerit saattavat pelkist\u00e4\u00e4 sulfaatin rikkivedyksi, joka havaitaan pahana hajuna ja makuna. Pienet m\u00e4\u00e4r\u00e4t sulfaattia eiv\u00e4t juomavedess\u00e4 haittaa, sit\u00e4 on my\u00f6s pullotetuissa, runsaasti mineraalisuoloja sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 kivenn\u00e4isvesiss\u00e4. Suurina annoksia sulfaateilla on laksatiivisia vaikutuksia.<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa pienten yksik\u00f6iden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401\/2001) on sulfaatille asetettu 250 mg\/l laatutavoite. Huomioitavaa on, ett\u00e4 vesijohtomateriaalien sy\u00f6pymisen (korroosiovaikutusten) ehk\u00e4isemiseksi sulfaattipitoisuuden tulisi olla alle 150 mg\/l. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352\/2015) on vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle annettu vastaava laatutavoite. Valtioneuvoston asetuksessa (341\/2009) pohjavesiss\u00e4 esiintyv\u00e4n sulfaatin ymp\u00e4rist\u00f6nlaatunormi on 150 mg\/l.<\/p>\n<p><strong>Vesijohtomateriaalien sy\u00f6pymisen ehk\u00e4isemiseksi<\/strong> tulisi kloridipitoisuuden olla alle 25 mg\/l, sulfaattipitoisuuden alle 150 mg\/l ja s\u00e4hk\u00f6njohtavuuden alle 250 \u00b5S\/cm. Sy\u00f6vytt\u00e4vyytt\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 alkaliteetin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja pH:n nostaminen noin 8 tasolle. Suomen pohjavesiss\u00e4 alkaliteetti\u00e4 tulisi yleens\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 korroosion v\u00e4hent\u00e4miseksi esim. alkaloivia massoja kuten kalkkikive\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en. L\u00e4mminvesilaitteisiin kertyvien kalkkisaostumien v\u00e4ltt\u00e4miseksi alkaliteettia ei tule kuitenkaan nostaa liian korkeaksi, vaikka sille ei mit\u00e4\u00e4n suositusarvoja ole annettukaan.<\/p>\n<h2>Sulfaatin poisto kaivovedest\u00e4<\/h2>\n<p>Sulfaatti voidaan poistaa vedest\u00e4 <strong>ioninvaihdolla<\/strong> ja <strong>k\u00e4\u00e4nteisosmoosilla.<\/strong> Neuvoja kannattaa kysy\u00e4 luotettavilta laitetoimittajilta ja laitteelta kannattaa vaatia toimivuustakuu. Vaihtoehto on my\u00f6s vedenhankinta muualta.<\/p>\n<p><strong>Ioninvaihdolla<\/strong> voidaan sitoa tietyt ionimuotoiset yhdisteet yleens\u00e4 orgaaniseen ioninvaihtohartsiin. Massat jaetaan kationivaihtomassoihin, anioninvaihtomassoihin ja sekamassoihin. Poistettavat ionit &#8220;vaihtuvat&#8221; haitattomampiin ioneihin.<\/p>\n<p><strong>K\u00e4\u00e4nteisosmoosilla<\/strong> voidaan poistaa suurin osa erilaisista ioneista.<\/p>\n<p>Nano- ja k\u00e4\u00e4nteisosmoosia kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kotitaloudessa vain ruoanlaittoon ja juomiseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n veden k\u00e4sittelemiseksi menetelm\u00e4n korkeahkon hinnan vuoksi. N\u00e4m\u00e4 vaativat my\u00f6s usein esik\u00e4sittely\u00e4, esimerkiksi raudan, mangaanin, kovuuden ja kiintoaineen poiston alle valmistajan ilmoittaman rajan, jotta ne eiv\u00e4t tukkeutuisi.<\/p>\n<p>Kotitalousk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetuissa laitteissa on usein esisuodatus sek\u00e4 aktiivihiilisuodatus ennen ja j\u00e4lkeen kalvoyksik\u00f6n.<\/p>\n<p>Kotitalouteen tarkoitetut ns. tiskip\u00f6yt\u00e4malliset nanosuodatus- ja k\u00e4\u00e4nteisosmoosilaitteet toimivat yleens\u00e4 normaalilla verkostopaineella (2,5 &#8211; 4 bar), mutta k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n veden ominaisuudet voivat vaikuttaa painevaatimuksiin.<\/p>\n<p>Kalvoyksik\u00f6iden kestoik\u00e4 on 2 &#8211; 3 vuotta. Kalvon laatu vaikuttaa ratkaisevasti laitteen tehoon ja on aina sovitettava k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n veden ominaisuuksien mukaisesti.<\/p>\n<p>Osassa tapauksista joudutaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kaikki k\u00e4ytt\u00f6vesi kalvosuodatuksella, koska vesilaitteet eiv\u00e4t kest\u00e4 suolaa. Suuri suolam\u00e4\u00e4r\u00e4 hajottaa kaikki metalliset vesikalusteet, kuten pesukoneet, jopa muutamassa vuodessa.<\/p>\n<p>\n<\/div>\n<\/div>\n<div class=\"collapse-nosto\">\n<h3 class=\"collapse-title\"><a class=\"collapse-title-link collapsed\" data-toggle=\"collapse\" href=\"#collapse-51694501\" role=\"button\" aria-expanded=\"false\" aria-controls=\"collapse-51694501\">Pohja- ja kaivoveden kovuus  <svg version=\"1.1\" id=\"icon-collapse-51694501\" xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" xmlns:xlink=\"http:\/\/www.w3.org\/1999\/xlink\" x=\"0px\" y=\"0px\" viewBox=\"0 0 38 38\" style=\"enable-background:new 0 0 38 38;\" xml:space=\"preserve\" class=\"collapse-icon img-fluid\" alt=\"Symboli-ikoni\"><g><circle id=\"cbg\" class=\"svgiconst0\" cx=\"19\" cy=\"19\" r=\"18\"><\/circle><\/g><g><polygon class=\"svgiconst1\" points=\"27.2,17.9 20.2,17.9 20.2,10.9 18,10.9 18,17.9 11,17.9 11,20.1 18,20.1 18,27.1 20.2,27.1 20.2,20.1 27.2,20.1\"><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n<div class=\"collapse-content collapse\" id=\"collapse-51694501\" style=\"\"><\/p>\n<p>Pohjaveden kovuus johtuu etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 veden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kalsiumista ja magnesiumista, mutta kovuutta aiheuttavat my\u00f6s rauta ja mangaani. Suomessa pohjavedet ovat yleens\u00e4 pehmeit\u00e4, mutta kalkkikivialueilla kovuus voi olla suurikin. Suuri kovuus aiheuttaa kattilakiven muodostusta l\u00e4mminvesij\u00e4rjestelmiss\u00e4, pieni kovuus taas lis\u00e4\u00e4 korroosioriski\u00e4. Kovuuden yksikk\u00f6 on mmol\/l, mutta se voidaan ilmaista my\u00f6s saksalaisina kovuusasteina (\u00b0dH). 1 \u00b0dH vastaa 10 mg CaO ja 0,178 mmol\/l.<\/p>\n<p>Jos veden kovuus on alhainen (alle 0,5 mmol\/l tai 3\u00b0dH) samalla kun alkaliteetti on alhainen, voi vesi sy\u00f6vytt\u00e4\u00e4 metalliputkia. Jos kovuus on korkea (yli 1,0 mmol\/l tai 6 \u00b0dH), tukkeutuvat suihkun ritil\u00e4t helposti ja kalkkia voi saostua l\u00e4mminvesij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kovuudelle ei ole asetettu raja-arvoja Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksessa pienten yksik\u00f6iden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401\/2001).<\/p>\n<h2>Kaivoveden kovuuden v\u00e4hent\u00e4minen<\/h2>\n<p>Kovuus voidaan poistaa <strong>ioninvaihdolla.<\/strong> Veden pH, alkaliteetti ja kovuus muodostavat varsin monimutkaisen kemiallisen kokonaisuuden, jonka arvioimiseksi suositellaan asiantuntijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Veden kovuus lis\u00e4\u00e4ntyy yleens\u00e4, kun se alkaloidaan kalkkikivell\u00e4. Kovuutta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n vain silloin, kun vesi on eritt\u00e4in kovaa, jolloin kuumavesij\u00e4rjestelmiin muodostuu kattilakive\u00e4 ja putket ja vesikalusteet tukkeutuvat. Er\u00e4ill\u00e4 teollisuuden aloilla ja energiantuotannossa kovuus poistetaan prosessivedest\u00e4.<\/p>\n<p>Ioninvaihdolla voidaan sitoa tietyt ionimuotoiset yhdisteet yleens\u00e4 orgaaniseen ioninvaihtohartsiin. Massat jaetaan kationivaihtomassoihin, anioninvaihtomassoihin ja sekamassoihin. Poistettavat ionit &#8220;vaihtuvat&#8221; haitattomampiin ioneihin, kuten natriumiin tai kloridiin. Ioninvaihtosuodattimia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n raudan ja mangaanin poistoon (vain pelkistynyt rauta, hapettunut rauta tukkii ioninvaihtomassan) ja kovuussuolojen v\u00e4hent\u00e4miseen (kationinvaihto), nitraatin ja uraanin poistoon (anioninvaihto) sek\u00e4 humuksen poistoon (anioninvaihto tai sekamassa).<\/p>\n<p>Kun massan kapasiteetti on kulunut loppuun, se elvytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 vahvalla ruokasuolaliuoksella, jolloin poistettavat ionit huuhtoutuvat viem\u00e4riin. Elvytys k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n joko kellon tai virtaaman ohjaamana.<\/p>\n<p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kaivon veden ja laadun turvaaminen Kaivon oikea sijainti on oleellisinta veden laadun ja riitt\u00e4vyyden turvaamisessa. Maa- ja kallioper\u00e4n vaikutusta voidaan pienent\u00e4\u00e4 veden k\u00e4sittelyll\u00e4. Vedenlaadun heikentymist\u00e4 ihmistoiminnan vaikutuksesta voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 huolehtimalla kaivon rakenteiden ja pintavesieristysten kunnosta sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 suojaet\u00e4isyydest\u00e4 riskikohteisiin. Veden riitt\u00e4vyytt\u00e4 voidaan parantaa kaivoa syvent\u00e4m\u00e4ll\u00e4, rengaskaivon vesipes\u00e4n laajentamisella ja suodatinhiekan vaihdolla tai porakaivon vesipainehalkaisulla. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"tags":[],"wf_post_folders":[26],"class_list":["post-1197","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1197"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4483,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1197\/revisions\/4483"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1197"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1197"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=1197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}