Ulkoinen kuormitus koostuu jokien, purojen, norojen ja ojien kautta j\u00e4rveen valuvasta kiintoaineesta ja ravinteista. Ulkoisen kuormituksen t\u00e4rkeimpi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 ovat yleens\u00e4 maa- ja mets\u00e4talous sek\u00e4 haja-asutus. Niist\u00e4 syntyv\u00e4 hajakuormitus on Suomessa edelleen huomattavaa ja aiheuttaa laajasti vesien rehev\u00f6itymist\u00e4.<\/p>\n
Kun vesist\u00f6\u00e4 ryhdyt\u00e4\u00e4n kunnostamaan, on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioida hajakuormituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Jos valuma-alueelta tuleva kuormitus on liian suuri, sit\u00e4 on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4, jotta kunnostetun vesist\u00f6n tila s\u00e4ilyisi hyv\u00e4n\u00e4 my\u00f6s pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4rven kunnostuksen vaikutuksia vedenlaatuun voidaan joutua odottelemaan useita vuosia. J\u00e4rven pohjaan on saattanut vuosikymmenien aikana varastoitua paljon fosforia, joka voi hapettomissa oloissa vapautua veteen ja pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 suurta tuotantoa. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llisill\u00e4 ja pitk\u00e4kestoisilla kunnostustoimilla ravinnevarasto saadaan ajan mittaan v\u00e4henem\u00e4\u00e4n, kunhan ulkoinen kuormitus ei samaan aikaan tuo lis\u00e4\u00e4 ravinteita.<\/p>\n
Ulkoista kuormitusta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 monin tavoin. Tehokkainta on est\u00e4\u00e4 ravinteita ja kiintoainesta l\u00e4htem\u00e4st\u00e4 liikkeelle eli kohdistaa toimet kuormituksen syntypaikalle. Maa- ja mets\u00e4talousalueilla voidaan esimerkiksi tarkentaa lannoitusta, kevent\u00e4\u00e4 maanmuokkausta, ehk\u00e4ist\u00e4 eroosiota ja suosia s\u00e4\u00e4t\u00f6salaojitusta. Yksi asia, johon kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota on kuivatusojien kunnostaminen. Se tulee tehd\u00e4 mahdollisimman kevyesti ja pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 muista kuin aivan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimmist\u00e4 ojien perkauksista.<\/p>\n
Vesist\u00f6kuormitusta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 valuma-alueella luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmin. Kosteikot, suojavy\u00f6hykkeet ja pintavalutuskent\u00e4t v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista pelloilta ja ojitetuilta mets\u00e4alueilta vesist\u00f6ihin. Laskeutusaltailla sek\u00e4 puroihin ja valtaojiin tehdyill\u00e4 altaiden ketjuilla voidaan hidastaa veden virtausta ja samalla pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 veteen joutunutta kiintoainetta. Haja- ja loma-asutuksen vesist\u00f6kuormituksen syntymist\u00e4 voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 asianmukaisilla j\u00e4tevedenk\u00e4sittelymenetelmill\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ulkoinen kuormitus koostuu jokien, purojen, norojen ja ojien kautta j\u00e4rveen valuvasta kiintoaineesta ja ravinteista. Ulkoisen kuormituksen t\u00e4rkeimpi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 ovat yleens\u00e4 maa- ja mets\u00e4talous sek\u00e4 haja-asutus. Niist\u00e4 syntyv\u00e4 hajakuormitus on Suomessa edelleen huomattavaa ja aiheuttaa laajasti vesien rehev\u00f6itymist\u00e4. Kun vesist\u00f6\u00e4 ryhdyt\u00e4\u00e4n kunnostamaan, on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioida hajakuormituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Jos valuma-alueelta tuleva kuormitus on liian suuri, sit\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"tags":[],"wf_post_folders":[25],"class_list":["post-1559","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1559","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1559"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1559\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1560,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1559\/revisions\/1560"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1559"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1559"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=1559"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}