{"id":1933,"date":"2022-09-12T15:10:58","date_gmt":"2022-09-12T12:10:58","guid":{"rendered":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/?p=1933"},"modified":"2022-09-12T15:10:58","modified_gmt":"2022-09-12T12:10:58","slug":"luontodirektiivin-suojelemat-sisavesien-luontotyypit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/luontodirektiivin-suojelemat-sisavesien-luontotyypit\/","title":{"rendered":"Luontodirektiivin suojelemat sis\u00e4vesien luontotyypit"},"content":{"rendered":"

Euroopan unionin luontodirektiivi suojelee tiettyj\u00e4 Euroopan yhteis\u00f6n t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4mi\u00e4 luontotyyppej\u00e4. Luontodirektiiviin on otettu ensisijaisesti sellaisia luontotyyppej\u00e4, joiden luontainen esiintymisalue on hyvin pieni tai jotka ovat vaarassa h\u00e4vit\u00e4 yhteis\u00f6n alueelta. N\u00e4m\u00e4 luontotyypit ovat ensisijaisesti suojeltavia. Niiden lis\u00e4ksi direktiivi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 unionin kuuden luonnonmaantieteellisen alueen luontotyypeist\u00e4.<\/p>\n

Luontodirektiivi velvoittaa j\u00e4senmaat saattamaan kyseisten luontotyyppien suojelun tason suotuisaksi tai s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n se suotuisana. T\u00e4t\u00e4 varten j\u00e4senmaiden pit\u00e4\u00e4 osoittaa n\u00e4ille luontotyypeille suojelukohteita.<\/p>\n

Luontodirektiiviss\u00e4 on lueteltu kaikkiaan l\u00e4hes 200 luontotyyppi\u00e4. Niist\u00e4 68 esiintyy Suomessa, ja n\u00e4ist\u00e4 7 on sis\u00e4vesien luontotyyppej\u00e4, jotka on esitelty alla tarkemmin.<\/p>\n

Luontotyyppien nimien per\u00e4ss\u00e4 on luontodirektiiviss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelty nelinumeroinen koodi, joka on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kaikissa EU-maissa.<\/p>\n

Luontotyypin suojelutaso ilmoitetaan biogeograafisten alueiden mukaisesti. Lyhenteet ovat:
\nMBAL<\/strong> = It\u00e4meren alue, BOR<\/strong> = Boreaalinen alue, ALP<\/strong> = Alpiininen alue<\/p>\n

\n

Karut ja kirkasvetiset j\u00e4rvet (koodi: 3110) <\/circle><\/g><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n
<\/p>\n

Suojelutaso<\/h4>\n

BOR<\/strong> suojelutaso ep\u00e4suotuisa riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, vakaa
\nALP<\/strong> suojelutaso suotuisa, vakaa<\/p>\n

Luonnehdinta<\/h4>\n

Luontotyyppiin luetaan kirkasvetisi\u00e4, niukkaravinteisia ja v\u00e4h\u00e4tuottoisia j\u00e4rvi\u00e4 ja lampia. Niit\u00e4 esiintyy mm. harju-, hiekka-, kallio- ja tunturialueilla. Luontotyyppiin sis\u00e4ltyy my\u00f6s suuria selk\u00e4vesi\u00e4 ja reittivesi\u00e4. Suuren n\u00e4k\u00f6syvyyden takia n\u00e4iden j\u00e4rvien ja lampien vesikasvillisuutta luonnehtivat pohjalehtiset vesikasvit. Luonteenomaisia vesikasvilajeja ovat mm. nuottaruoho, lahnaruohot, \u00e4im\u00e4ruoho, j\u00e4rvis\u00e4tkin ja rusko\u00e4rvi\u00e4. Kelluslehtisi\u00e4 lajeja on v\u00e4h\u00e4n. Ilmaversoisia lajeja, kuten saroja, j\u00e4rvikortetta, j\u00e4rviruokoa, esiintyy rantavesiss\u00e4, mutta yleens\u00e4 harvoina kasvustoina. Suurien j\u00e4rville luonteenomaisia kalalajeja ovat muikku, siika, kuore ja taimen. Luontotyyppiin sis\u00e4ltyv\u00e4t j\u00e4rvet voivat edustaa useita eri kasvitieteellisi\u00e4 j\u00e4rvityyppej\u00e4, esimerkiksi harju- ja hiekka-alueille tyypillisi\u00e4 nuottaruohoj\u00e4rvi\u00e4, tunturialueille luonteenomaisia sara- ja j\u00e4rvit\u00e4htij\u00e4rvi\u00e4, tai suurille selk\u00e4vesille ja reittivesille luonteenomaista ruokoj\u00e4rvi\u00e4.<\/p>\n

Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisi\u00e4 piirteit\u00e4 ovat j\u00e4rvialtaan ja sen ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, ruoppauksia, rantarakentamista), luontotyypille luonteenomainen lajisto (esim. pohjalehtiset), hyv\u00e4 pohjan laatu (ei esim. liettymist\u00e4), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, hyv\u00e4 veden laatu (esim. suuri n\u00e4k\u00f6syvyys, ei ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 happamoittavaa, rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai humus- ja kiintoaineskuormitusta) ja alhainen perustuotanto.<\/p>\n

Levinneisyys<\/h4>\n

Luontotyyppi\u00e4 esiintyy koko maassa. Erityyppisten j\u00e4rvien esiintymisess\u00e4 on alueelliset painopistealueensa.<\/p>\n

Nykytila ja uhkatekij\u00e4t<\/h4>\n

Luontotyypin levinneisyys ja pinta-ala eiv\u00e4t ole muuttuneet, mutta esiintymien laatu on heikentynyt voimakkaimmin Etel\u00e4-Suomessa. Luonnontilan heikentymist\u00e4 ovat aiheuttaneet vesien rehev\u00f6ityminen ja likaantuminen maa- ja mets\u00e4talouden, teollisuuden ja yhdyskuntien ravinne-, kiintoaine- ja haitallisten aineiden kuormituksen takia. Laadun heikentymist\u00e4 ovat aiheuttaneet my\u00f6s vesien laskut ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely, vesirakentaminen (ruoppaukset, perkaukset) sek\u00e4 rantarakentaminen.<\/p>\n

Vesien rehev\u00f6ityminen ja likaantuminen on tulevaisuudessakin merkitt\u00e4vin luontotyypin luonnontilaa heikent\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Teollisuuden ja asutuksen kuormitusta on saatu pienennetty\u00e4 varsin hyvin, mutta maa- ja mets\u00e4talouden ravinnekuormitusta ei ole saatu v\u00e4hennetty\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. Muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon my\u00f6t\u00e4 vesiensuojelutoimenpiteit\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n ja t\u00e4m\u00e4n arvioidaan parantavan luontotyypin suojelutasoa pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Vedenpinnan s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely jatkuu, mutta sen haitallisuus v\u00e4hentynee s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen parantamisen takia.<\/p>\n

\n<\/div>\n<\/div>\n

\n

Niukka-keskiravinteiset j\u00e4rvet (koodi: 3130) <\/circle><\/g><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n
<\/p>\n

Suojelutaso<\/h4>\n

BOR<\/strong> suojelutaso ep\u00e4suotuisa riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, vakaa<\/p>\n

Luonnehdinta<\/h4>\n

Luontotyyppiin luetaan kirkasvetisi\u00e4, niukkaravinteisia ja v\u00e4h\u00e4tuottoisia j\u00e4rvi\u00e4 ja lampia. Niit\u00e4 esiintyy mm. harju-, hiekka-, kallio- ja tunturialueilla. Luontotyyppiin sis\u00e4ltyy my\u00f6s suuria selk\u00e4vesi\u00e4 ja reittivesi\u00e4. Suuren n\u00e4k\u00f6syvyyden takia n\u00e4iden j\u00e4rvien ja lampien vesikasvillisuutta luonnehtivat pohjalehtiset vesikasvit. Luonteenomaisia vesikasvilajeja ovat mm. nuottaruoho, lahnaruohot, \u00e4im\u00e4ruoho, j\u00e4rvis\u00e4tkin ja rusko\u00e4rvi\u00e4. Kelluslehtisi\u00e4 lajeja on v\u00e4h\u00e4n. Ilmaversoisia lajeja, kuten saroja, j\u00e4rvikortetta, j\u00e4rviruokoa, esiintyy rantavesiss\u00e4, mutta yleens\u00e4 harvoina kasvustoina. Suurien j\u00e4rville luonteenomaisia kalalajeja ovat muikku, siika, kuore ja taimen. Luontotyyppiin sis\u00e4ltyv\u00e4t j\u00e4rvet voivat edustaa useita eri kasvitieteellisi\u00e4 j\u00e4rvityyppej\u00e4, esimerkiksi harju- ja hiekka-alueille tyypillisi\u00e4 nuottaruohoj\u00e4rvi\u00e4, tunturialueille luonteenomaisia sara- ja j\u00e4rvit\u00e4htij\u00e4rvi\u00e4, tai suurille selk\u00e4vesille ja reittivesille luonteenomaista ruokoj\u00e4rvi\u00e4.<\/p>\n

Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisi\u00e4 piirteit\u00e4 ovat j\u00e4rvialtaan ja sen ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, ruoppauksia, rantarakentamista), luontotyypille luonteenomainen lajisto (esim. pohjalehtiset), hyv\u00e4 pohjan laatu (ei esim. liettymist\u00e4), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, hyv\u00e4 veden laatu (esim. suuri n\u00e4k\u00f6syvyys, ei ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 happamoittavaa, rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai humus- ja kiintoaineskuormitusta) ja alhainen perustuotanto.Luontotyyppiin kuuluville vesille on luonteenomaista suuri vedenkorkeuden vaihtelu. Luontotyyppiin luetaan ns. mutayrttikasvillisuus, jota on esiintynyt esimerkiksi joidenkin reittivesien voimakkaan tulvan ajoittain paljaaksi j\u00e4tt\u00e4mill\u00e4 rannoilla; vallitsevina lajeina mm. mutayrtti, hapsiluikka ja rantaleinikki. Lis\u00e4ksi luontotyyppiin luetaan vesist\u00f6t, joiden pohjaversoiskasvillisuudessa \u00e4im\u00e4ruoho vallitsee. T\u00e4llaisia j\u00e4rvi\u00e4 esiintyy mm. Pohjois-Suomessa jokivesist\u00f6ist\u00e4 kuroutuneina. Luontotyyppi, sen ekologia ja esiintyminen sek\u00e4 rajanveto muihin sis\u00e4vesiluontotyyppeihin tunnetaan meill\u00e4 heikosti. Luontotyyppi ei ole niin laaja-alainen, kuin sen suomenkielinen nimi antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, vaan sen on m\u00e4\u00e4ritetty tietynlaisen vesikasvillisuuden mukaan.<\/p>\n

Levinneisyys<\/h4>\n

Levinneisyytt\u00e4 ei tarkemmin tunneta, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti luontotyyppi on harvinainen.<\/p>\n

Nykytila ja uhkatekij\u00e4t<\/h4>\n

Vesien rehev\u00f6ityminen ja likaantuminen on laaja-alaisesti sis\u00e4vesiimme kohdistunut ja edelleen vaikuttava uhkatekij\u00e4. Vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon my\u00f6t\u00e4 vesiensuojelun toimenpiteit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kuitenkin edelleen edist\u00e4m\u00e4\u00e4n.
\n\n<\/div>\n<\/div>\n

\n

Kalkkilammet ja -j\u00e4rvet (koodi: 3140) <\/circle><\/g><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n
<\/p>\n

Suojelutaso<\/h4>\n

BOR<\/strong> suojelutaso ep\u00e4suotuisa riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, heikkenev\u00e4<\/p>\n

Luonnehdinta<\/h4>\n

Kalkkilammet ja j\u00e4rvet sijaitsevat runsaskalkkisen kallioper\u00e4n alueilla. Suomessa luontotyypin esiintym\u00e4t ovat tyypillisesti lampia. Vesi on l\u00e4hes neutraalia tai em\u00e4ksist\u00e4, usein melko kirkasta ja niukka\u2013keskiravinteista. Pohjalle kerrostuu paikoitellen kalkkisaostumia. Vesikasvillisuutta luonnehtivat uposlehtiset. Pohjakasvillisuudessa vallitsevat yleens\u00e4 n\u00e4kinpartaislev\u00e4t. My\u00f6s mm. kalkkia vaativia sammalia, kuten lettolierosammalta esiintyy. Vitoja (kuten merivita) voi esiinty\u00e4, mutta yleens\u00e4 niit\u00e4 on niukasti tai ne voivat puuttua kokonaan. Pehme\u00e4pohjaisissa runsaskalkkisissa j\u00e4rviss\u00e4 ja lammissa vesikasvillisuus voi olla hyvin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Rantavy\u00f6hykkeell\u00e4 on usein lettomaista tai l\u00e4hdevaikutteista suokasvillisuutta.<\/p>\n

Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisi\u00e4 piirteit\u00e4 ovat j\u00e4rvialtaan ja ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, rantarakentamista, ojituksia, hakkuita), hyv\u00e4 pohjan laatu (ei esim. kiinto- ainekuormituksen aiheuttamaa liettymist\u00e4), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, hyv\u00e4 veden laatu (n\u00e4k\u00f6- syvyys, ei ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai humus- ja kiintoainekuormitusta) ja luontotyypille luonteenomainen lajisto.<\/p>\n

Levinneisyys<\/h4>\n

Luontotyyppi on varsin harvinainen. Luontotyyppi\u00e4 esiintyy Kuusamon, Kainuun ja Per\u00e4pohjolan runsaskalkkisilla alueilla. Luontotyyppi\u00e4 saattaa esiinty\u00e4 my\u00f6s Etel\u00e4-Suomen kalkkialueilla, mutta luontotyypin levinneisyys ja esiintym\u00e4t tunnetaan viel\u00e4 puutteellisesti.<\/p>\n

Nykytila ja uhkatekij\u00e4t<\/h4>\n

Luontotyypin luonnontila on heikentynyt mets\u00e4talouden ja paikoin maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen takia. Kalkkilammet ja j\u00e4rvet ovat tyypillisesti kirkasvetisi\u00e4 ja niukkaravinteisia ja n\u00e4in ollen herkki\u00e4 kuormituksen lis\u00e4\u00e4ntymiselle. Vieraslaji kanadanvesirutto on levinnyt moniin kalkkij\u00e4rviin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen massaesiintym\u00e4t voivat muuttaa j\u00e4rvien ekosysteemi\u00e4 ja syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luontotyypille ominaisia lajeja. Vesipolitiikan puitedirektiivin my\u00f6t\u00e4 vesiensuojelutoimenpiteit\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n ja t\u00e4m\u00e4n arvioidaan parantavan luontotyypin suojelutasoa pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\n<\/div>\n<\/div>\n

\n

Luontaisesti runsasravinteiset j\u00e4rvet (koodi: 3150) <\/circle><\/g><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n
<\/p>\n

Suojelutaso<\/h4>\n

BOR<\/strong> suojelutaso ep\u00e4suotuisa riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, vakaa<\/p>\n

Luonnehdinta<\/h4>\n

Luontaisesti runsasravinteiset j\u00e4rvet ovat lajirikkaita ja runsastuottoisia j\u00e4rvi\u00e4 ja lampia, joita esiintyy savikkoalueilla, runsasravinteisen kallio- ja maape-r\u00e4n alueilla sek\u00e4 paikoin pohjavesialueiden tuntu- massa, esim. Salpausselkien reunoilla. Vesi on ravinteista ja neutraalia tai em\u00e4ksist\u00e4. Pohjavesivaikutusta voi esiinty\u00e4. Savikkoalueilla j\u00e4rvet ja lammet ovat usein sameavetisi\u00e4, mutta erityisesti pohjavesivaikutteisilla j\u00e4rvill\u00e4 vesi voi olla my\u00f6s kirkasta. Vesikasvillisuus on monipuolista ja vaateliasta. Vallitseva kasvillisuus vaihtelee j\u00e4rvityypin ja veden n\u00e4k\u00f6syvyyden mukaan. Usein esiintyy runsaasti ilmaversoisia ja kelluslehtisi\u00e4 lajeja sek\u00e4, mik\u00e4li vesi on tarpeeksi kirkasta, my\u00f6s uposlehtisi\u00e4 ja irtokeijujia. Luontotyyppi voi edustaa useaa kasvitieteellist\u00e4 j\u00e4rvityyppi\u00e4. Siihen sis\u00e4ltyy vitaj\u00e4rvi\u00e4, osmank\u00e4\u00e4mi-sarpioj\u00e4rvi\u00e4, kaislaj\u00e4rvi\u00e4, sahalehtij\u00e4rvi\u00e4 ja uposruohoj\u00e4rvi\u00e4. My\u00f6s linnusto ja selk\u00e4rangatonlajisto ovat monimuotoisia. Kalastossa on tyypillisesti s\u00e4rkikaloja ja kuhaa.<\/p>\n

Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisi\u00e4 piirteit\u00e4 ovat j\u00e4rvialtaan ja sen ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, ruoppauksia, rantarakentamista), hyv\u00e4 pohjan laatu (ei esim. liettymist\u00e4), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, veden hyv\u00e4 laatu (ei esim. ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4\u00e4, humus- tai kiintoaineskuormitusta) ja monimuotoinen, ei ylirehev\u00f6itynyt kasvillisuus.<\/p>\n

Levinneisyys<\/h4>\n

Esiintyminen painottuu etel\u00e4isimp\u00e4\u00e4n ja lounaisimpaan Suomeen. Luontotyyppi\u00e4 esiintyy kuitenkin my\u00f6s pohjoisempana alueilla, joilla on kalkkipitoista ja ravinteista maa- ja kallioper\u00e4\u00e4, kuten Pohjois-Karjalassa ja Kuopion-Iisalmen seudulla, Koillismaalla ja Lapissa.<\/p>\n

Nykytila ja uhkatekij\u00e4t<\/h4>\n

J\u00e4rvien laskut ja kuivatukset ovat v\u00e4hent\u00e4neet luontotyypin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4osin ennen 1950-lukua. Luontotyypin tilan kannalta kriittisint\u00e4 on laadullinen heikkeneminen. Luontaisesti runsasravinteisten j\u00e4rvien esiintyminen on painottunut maan etel\u00e4osiin alueille, joita on jo pitk\u00e4\u00e4n asutettu ja viljelty. Luonnontilaa on heikent\u00e4nyt eniten maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormitus. Kuormitusta on aiheuttanut my\u00f6s muu valuma-alueen maank\u00e4ytt\u00f6, kuten mets\u00e4taloustoimenpiteet, ojitukset ja asutus. Ravinnekuormituksen aiheuttaman rehev\u00f6itymisen takia j\u00e4rvien ja lampien vesi on samentunut, kalasto s\u00e4rkivaltaistunut ja etenkin ilmaversois- ja kelluslehtinen kasvillisuus runsastunut vaateliaan uposkasvillisuuden ja lajistollisen monimuotoisuuden kustannuksella. J\u00e4rvien rannat on my\u00f6s pitk\u00e4lti rakennettu. J\u00e4rvi\u00e4 my\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6stell\u00e4\u00e4n ja niihin on kohdistunut vesirakentamista, kuten ruoppauksia. Pohjois-Suomessa luontotyypin tila on huomattavasti parempi kuin etel\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Vaikka yleisesti kuormitusta vesist\u00f6ihin on saatu v\u00e4hennetty\u00e4, ei maatalouden ravinnekuormitus ole merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hentynyt. J\u00e4rvien toipuminen on my\u00f6s hidasta, koska pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 rehev\u00f6itymiskehityst\u00e4. Muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon my\u00f6t\u00e4 vesiensuojelutoimenpiteit\u00e4 ja kunnostusta edelleen edistet\u00e4\u00e4n ja t\u00e4m\u00e4n arvioidaan parantavan luontotyypin tilaa pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\n<\/div>\n<\/div>\n

\n

Humuspitoiset j\u00e4rvet ja lammet (koodi: 3160) <\/circle><\/g><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n
<\/p>\n

Suojelutaso<\/h4>\n

BOR<\/strong> suojelutaso ep\u00e4suotuisa riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, vakaa
\nALP<\/strong> suojelutaso suotuisa, vakaa<\/p>\n

Luonnehdinta<\/h4>\n

Humuspitoiset j\u00e4rvet ja lammet ovat yleens\u00e4 niukkaravinteisia j\u00e4rvi\u00e4 ja lampia, joiden vesi on humuksen ruskeaksi v\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 ja hapanta. Ilmaversoisia kasveja, kuten j\u00e4rvikortetta, j\u00e4rviruokoa, saroja ja terttualpia, esiintyy yleisesti, mutta harvoina kasvustoina. Kelluslehtisi\u00e4 (kuten ulpukkaa, lummetta ja uistinvitaa) ja vesisammalia (kuten sirppisammalia) voi olla runsaasti. Ranta on usein soistunut. T\u00e4h\u00e4n luontotyyppiin voi sis\u00e4lty\u00e4 kasvitieteellisist\u00e4 j\u00e4rvityypeist\u00e4 ulpukkatyypin, kortetyypin ja korte-ruokotyypin j\u00e4rvi\u00e4. Kalastossa on tyypillisesti ns. yleislajeja, kuten haukea, ahventa ja s\u00e4rke\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti valtaosa luontotyypin esiintymist\u00e4 on lampia.<\/p>\n

Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisi\u00e4 piirteit\u00e4 ovat j\u00e4rvialtaan ja sen ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, ruoppauksia, rantarakentamista, ojituksia, hakkuita), hyv\u00e4 pohjan laatu (ei esim. liettymist\u00e4), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, veden hyv\u00e4 laatu (ei esim. ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4\u00e4, happamoittavaa ja kiintoainekuormitusta) ja luontotyypille luonteenomainen lajisto.<\/p>\n

Levinneisyys<\/h4>\n

Humuspitoiset j\u00e4rvet ja lammet on hyvin yleinen luontotyyppi koko maassa, lukuun ottamatta tunturialueita, joissa niit\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n. Erityisen runsaasti luontotyyppi\u00e4 on runsassoisilla alueilla ja vedenjakajaseuduilla.<\/p>\n

Nykytila ja uhkatekij\u00e4t<\/h4>\n

Luontotyypin tila on heikentynyt etenkin maan etel\u00e4- ja keskiosissa. Pohjois-Suomessa sen sijaan luontotyypin tila on selv\u00e4sti parempi. Syyn\u00e4 luonnontilan heikkenemiseen ovat rehev\u00f6ityminen ja likaantuminen maa- ja mets\u00e4talouden (mukaan lukien ojitukset), turpeenoton, asutuksen ja teollisuuden aiheuttaman kuormituksen takia. Kiintoainekuormitus on liett\u00e4nyt pohjia ja mataloittanut j\u00e4rvi\u00e4. Luontotyypin tilaa ovat heikent\u00e4neet my\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely sek\u00e4 vesi- ja rantarakentaminen.<\/p>\n

Vaikka yleisesti kuormitusta vesist\u00f6ihin on saatu v\u00e4hennetty\u00e4, ei maa- ja mets\u00e4talouden ravinnekuormitus ole merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hentynyt. J\u00e4rvien toipuminen on my\u00f6s hidasta, koska pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 rehev\u00f6itymiskehityst\u00e4. Mets\u00e4talouden uudisojitukset ovat nykyisin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 loppuneet, mutta kunnostus- ja t\u00e4ydennysojitustoiminta on vastaavasti laajentunut. Muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon my\u00f6t\u00e4 vesiensuojelu- toimenpiteit\u00e4 ja kunnostusta edistet\u00e4\u00e4n ja t\u00e4m\u00e4n arvioidaan parantavan luontotyypin suojelutasoa pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\n<\/div>\n<\/div>\n

\n

Pikkujoet ja purot (koodi: 3260) <\/circle><\/g><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n
<\/p>\n

Suojelutaso<\/h4>\n

BOR<\/strong> suojelutaso ep\u00e4suotuisa riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, vakaa
\nALP<\/strong> suojelutaso suotuisa, vakaa<\/p>\n

Luonnehdinta<\/h4>\n

Luontotyyppiin luetaan havumets\u00e4vy\u00f6hykkeen puroja ja pieni\u00e4 jokia. Tunturikoivikoiden ja puuttoman paljakan virtavedet taas luetaan ‘tunturijokiin ja puroihin’. Pohjan laatu vaihtelee (turve, moreeni, kivikko, hiekka, savi). Valuma-alueen maa- ja kallioper\u00e4ominaisuuksista riippuen vesi voi olla kirkasta, humuksista tai savista ja veden ravinteisuus ja happamuus voivat vaihdella. Pikkupurot ja joet ranta-alueineen tarjoavat eli\u00f6st\u00f6lle hyvin monenlaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Veden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, joki- ja purouoman rakenteelliset tekij\u00e4t, kuten uoman leveys, kaltevuus, pohjan laatu sek\u00e4 virtaamanopeus ja rantavy\u00f6hykkeen ominaisuudet vaikuttavat eli\u00f6yhteis\u00f6jen koostumukseen. Eli\u00f6st\u00f6ss\u00e4 on mm. putkilokasveja, sammalia, levi\u00e4, vesihy\u00f6nteisi\u00e4, kaloja ja nilvi\u00e4isi\u00e4. Luontotyyppi on merkitt\u00e4v\u00e4 mm. vaelluskalakannoille.<\/p>\n

Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat uoman rakenteellinen luonnontilaisuus (luontainen koski-suvantovuorottelu ja erilaisten elinymp\u00e4rist\u00f6jen esiintyminen, ei ojituksia, ruoppauksia tai vesirakenteita), rantavy\u00f6hykkeen luonnontilaisuus, luontainen virtaama ja sen vaihtelut, hyv\u00e4 veden ja pohjan laatu (ei esim. liettymist\u00e4) sek\u00e4 luontotyypille luonteenomainen eli\u00f6st\u00f6.<\/p>\n

Levinneisyys<\/h4>\n

Luontotyyppi\u00e4 esiintyy l\u00e4hes koko maassa lukuun ottamatta Lapin tunturikoivikko- ja paljakka- alueita.<\/p>\n

Nykytila ja uhkatekij\u00e4t<\/h4>\n

Luontotyypin luonnontila on heikentynyt erityisesti maan etel\u00e4- ja keskiosissa, jossa t\u00e4ysin luonnontilaiseksi katsottavia esiintymi\u00e4 tavataan vain latvavesist\u00f6iss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 suojelualueilla. Osa esiintymist\u00e4 on my\u00f6s kokonaan tuhoutunut. Luonnontilan heikentymist\u00e4 on tapahtunut my\u00f6s pohjoisessa aina Mets\u00e4-Lappia my\u00f6ten. Syit\u00e4 ovat mm. mets\u00e4talouden ojitukset ja ranta-alueiden hakkuut, vesirakentaminen (perkaukset uittoa ja maankuivatusta varten, ruoppaukset, padot), s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely sek\u00e4 maanviljelyn, mets\u00e4talouden, turpeenoton ja asutuksen ravinne-, kiintoaine- ja haitallisten aineiden kuormitus. Pienten jokien ja purojen patoaminen sek\u00e4 v\u00e4lillisesti alempien jokiosuuksien patoaminen ja ylikalastus ovat h\u00e4vitt\u00e4neet ja heikent\u00e4neet vaelluskalakantoja.<\/p>\n

Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6 uhkaa luontotyypin tilaa edelleen, mutta ymp\u00e4rist\u00f6- ja mets\u00e4lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehittyminen, vesiensuojelun tehostuminen ja kunnostustoiminnan lis\u00e4\u00e4ntyminen todenn\u00e4k\u00f6isesti parantavat luontotyypin tilaa tulevaisuudessa.<\/p>\n

\n<\/div>\n<\/div>\n

\n

Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (koodi: 3210) <\/circle><\/g><\/polygon><\/g><\/svg><\/a><\/h3>\n
<\/p>\n

Suojelutaso<\/h4>\n

BOR<\/strong> suojelutaso ep\u00e4suotuisa riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, vakaa
\nALP<\/strong> suojelutaso suotuisa, vakaa<\/p>\n

Luonnehdinta<\/h4>\n

Luontotyyppiin luetaan luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena s\u00e4ilyneit\u00e4 tai muuten arvokkaita piirteit\u00e4 omaavia jokireittikokonaisuuksia latvavesilt\u00e4 rannikon jokisuuhun asti sek\u00e4 suuria jokia tai niiden arvokkaita osia. Laajempiin jokireittikokonaisuuksiin sis\u00e4ltyy hyvin erikokoisia ja ominaisuuksiltaan erilaisia virtavesi\u00e4 ja moninaisia virtavesielinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Virtavesikokonaisuuksiin voi sis\u00e4lty\u00e4 my\u00f6s lampia ja pieni\u00e4 j\u00e4rvi\u00e4, joissa veden viipym\u00e4 on pieni. Pienemm\u00e4t esiintym\u00e4t voivat olla esim. arvokkaita koskiosuuksia.<\/p>\n

Luonnontilan kannalta keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat uoman rakenteellinen luonnontilaisuus (luontainen koski-suvantovuorottelu ja erilaisten elinymp\u00e4rist\u00f6jen esiintyminen, ei perkauksia, ruoppauksia, patoja ja muita vesirakenteita), rantavy\u00f6hykkeen luonnontilaisuus, luontainen virtaama, sen vaihtelut ja tulvarytmi, hyv\u00e4 veden ja pohjan laatu (ei esim. liettymist\u00e4) sek\u00e4 vaelluskalakantojen elinmahdollisuudet.<\/p>\n

Levinneisyys<\/h4>\n

T\u00e4ysin luonnontilaisia jokireittikokonaisuuksia esiintyy en\u00e4\u00e4 vain pohjoisimmassa Lapissa ja laajimmat ja luonnontilaisimmat esiintym\u00e4t ovat Pohjois-Suomessa. Maan etel\u00e4- ja keskiosissa luontotyypin kohteet ovat yleens\u00e4 luonnonsuojelullisesti arvokkaita jokireitin osia ja koskia.<\/p>\n

Nykytila ja uhkatekij\u00e4t<\/h4>\n

Merkitt\u00e4vimpi\u00e4 jokivesist\u00f6ihin kohdistuneita muutostekij\u00f6it\u00e4 ovat vesirakentamisesta, s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyst\u00e4 ja valuma-alueiden maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 johtuva virtaaman ja tulvarytmin muuttuminen sek\u00e4 maa- ja mets\u00e4talouden, turpeenoton, asutuksen ja teollisuuden haja- ja pistem\u00e4inen kuormitus. Vain pohjoisessa on muutamia varsin luonnontilaisena s\u00e4ilyneit\u00e4 vesist\u00f6kokonaisuuksia. Vuotuinen, voimatalouden ja tulvasuojelun tarpeita palveleva s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely heikent\u00e4\u00e4 jokien eli\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4 etenkin v\u00e4h\u00e4vetisin\u00e4 kausina, kun vett\u00e4 juoksutetaan v\u00e4h\u00e4n, koskipinta-ala pienenee ja virtaama sek\u00e4 sivu-uomien vesitilanne heikkenev\u00e4t. Lyhytaikaiss\u00e4\u00e4nn\u00f6stely uhkaa pohjael\u00e4inyhteis\u00f6jen s\u00e4ilymist\u00e4. Padotukset est\u00e4v\u00e4t usein vaelluskalakantojen nousun kutujokiin. Tornion- ja Simojoki ovat viimeiset It\u00e4meren lohen luontaista lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t joet, ja alkuper\u00e4ist\u00e4 It\u00e4merest\u00e4 nousevaa meritaimenkantaa esiintyy yhdeks\u00e4ss\u00e4 joessa. Lohikantoja uhkaavat my\u00f6s merialueilla tapahtuva ylikalastus sek\u00e4 kalakantojen perim\u00e4n heikentyminen.<\/p>\n

Yhdyskuntien ja teollisuuden kuormitusta on saatu v\u00e4hennetty\u00e4 ja veden laatu onkin jossain m\u00e4\u00e4rin parantunut. Maa- ja mets\u00e4talouden rehev\u00f6itt\u00e4v\u00e4 hajakuormitus on edelleen merkitt\u00e4v\u00e4 haittatekij\u00e4 vesist\u00f6iss\u00e4. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 jokivesist\u00f6jen tilan parantaminen edellytt\u00e4\u00e4 valuma-alueiden maank\u00e4yt\u00f6n vesiensuojelun tehostamista. Vesiensuojelutoimenpiteit\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon my\u00f6t\u00e4. Voimalaitos- patojen ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn vaikutukset s\u00e4ilyv\u00e4t edelleen. Kalateiden rakentaminen voi kuitenkin parantaa vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta.<\/p>\n

\n<\/div>\n<\/div>\n

Nimist\u00f6jen l\u00e4hde:<\/strong> Airaksinen, O. ja Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. \u2013 Ymp\u00e4rist\u00f6opas 46, luonto ja luonnonvarat. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus. 2. painos. 194 s.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tietokortti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuvaukset niist\u00e4 Suomessa esiintyvist\u00e4 sis\u00e4vesien luontotyypeist\u00e4, jotka sis\u00e4ltyv\u00e4t EU:n luontodirektiiviin.<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"tags":[],"wf_post_folders":[25],"class_list":["post-1933","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1933","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1933"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1933\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1966,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1933\/revisions\/1966"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1933"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1933"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=1933"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}