Asukkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 merkitt\u00e4vill\u00e4 tulvariskialueilla<\/h2>\n
Asukkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 merkitt\u00e4vill\u00e4 tulvariskialueilla kuvaa tulvavaarassa olevien asukkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 harvinaisella tulvalla (tilastollinen toistuvuus 1 %, 1\/100a, paitsi jos merkitt\u00e4vyyden aiheuttaa joku muu tulvatyyppi kuin avovesitilanteen tulva, esim. j\u00e4ist\u00e4 aiheutuva tulva). Seurannassa huomioidaan ne asukkaat, jotka ovat suorassa tulvariskiss\u00e4 (rakennus sijaitsee tulvavaara-alueella). Indikaattori on vain vesist\u00f6- ja meritulville.<\/p>\n <\/p>\n Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehitys:<\/strong> Neutraali. Tulvavaara otetaan nyky\u00e4\u00e4n rakentamisessa huomioon melko hyvin. Olemassa oleva rakennuskanta poistuu kuitenkin alueilta hitaasti, joten muutokset viev\u00e4t aikaa. Toisaalta valmistuneet tulvariskien hallinnan toimenpiteet saattavat pienent\u00e4\u00e4 asukkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n Lyhyen aikav\u00e4lin kehitys:<\/strong> Neutraali. Asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4 on pysynyt suunnilleen samalla tasolla tulvakarttojen valmistumisesta (2013) l\u00e4htien. Vuonna 2021 sit\u00e4 pienensi Kittil\u00e4\u00e4n valmistuneet tulvapenkereet ja vuonna 2024 nelj\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n tulvariskialueen poistuminen valmistuneiden toimenpiteiden ja tarkentuneiden tulvakartoituksien my\u00f6t\u00e4. Edelleen vuonna 2025 lukemaa pienensi huomattavasti useamman tulvavaarakartan p\u00e4ivittymisen my\u00f6t\u00e4 saatu tarkempi tietopohja. Ilmajoki-Sein\u00e4joella<\/a> asukkaita ei en\u00e4\u00e4 uuden kartoituksen my\u00f6t\u00e4 ole tulvavaarassa 1\/100a-tulvalla. Tornion uuden j\u00e4\u00e4patotulvavaarakartoituksen mukaan asukkaita on aikaisempaa v\u00e4hemm\u00e4n tulvavaarassa. Indikaattorissa tarkastellun rannikkoalueen nykyisen meritulvariskin pieneneminen vaikutti my\u00f6s lukemiin (raportti julkaistaan alkuvuonna 2026).<\/p>\n Suhteessa tavoitteisiin:<\/strong> Neutraali. Tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tai pit\u00e4\u00e4 nykyisell\u00e4 tasolla asukkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tulvariskialueilla.<\/p>\n Asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat paikoitellen hiukan nousseet, johtuen mm. merkitt\u00e4vien tulvariskialueiden uudelleenarvioinnista vuoden 2018 lopussa, jolloin kaksi aluetta j\u00e4tettiin nime\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sek\u00e4 kolme uutta nimettiin ja parin alueen rajoja hieman muutettiin. Vuosien 2013 arviot perustuvat aikaisempiin 21 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n tulvariskialueeseen, vuodesta 2018 l\u00e4htien 22 alueeseen. Vuonna 2024 merkitt\u00e4v\u00e4n tulvariskialueen kriteerit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 t\u00e4yttyneet nelj\u00e4ll\u00e4 aiemmin nimetyll\u00e4 alueella, ja alueita nimettiin 18 kpl. N\u00e4m\u00e4 ovat nyt seurannassa seuraavaan uudelleen arviointiin vuoteen 2029 saakka. Kasvaneet asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4t voivat johtua tietojen perustana olevan rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen p\u00e4ivitt\u00e4misest\u00e4. Pieni\u00e4 tarkistuksia vanhentuneisiin tietoihin on tehty joinain vuosina joillain alueilla, esim. rantojen t\u00e4ytt\u00f6jen takia. Tulvasuojausten valmistumisen my\u00f6t\u00e4 asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4 on hieman laskenut joillain alueilla (esim. Helsingin Vartiokyl\u00e4nlahti ja Kittil\u00e4). Vuoden 2013 pieni lukema selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 kaikilta merkitt\u00e4vilt\u00e4 alueilta ei viel\u00e4 tuolloin ollut tarkkoja tulvakarttoja saatavilla. Alueellisesti kasvaneet lukuarvot voivat osoittaa enemm\u00e4nkin tulvakarttojen p\u00e4ivitysten tarpeellisuutta kuin tulvariskialueen asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvua.<\/p>\n Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden my\u00f6t\u00e4 tulvariskien ja asukkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n tulvariskialueilla tulisi v\u00e4hitellen v\u00e4henty\u00e4. Esimerkiksi uusia asuinrakennuksia ei en\u00e4\u00e4 juurikaan rakenneta tulvavaara-alueille, tai jos rakennetaan, tulvavaara otetaan huomioon muuten, esim. korottamalla tai rakentamalla alin kerros mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n haavoittuvaksi. Olemassa olevaa rakennuskantaa ei kuitenkaan juuri poistu n\u00e4ilt\u00e4 alueilta, joten kehitys n\u00e4kyy vasta hyvin pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Lis\u00e4ksi, osa toimenpiteist\u00e4 on luonteeltaan sellaisia, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t vaikuta indikaattorin arvoon vaikka parantavatkin tulvariskien hallintaa (esim. asukkaiden tulvatietoisuus, tarvittaessa toteutettavat tulvasuojelut ja toiminta tulvatilanteessa). Kuuden vuoden v\u00e4lein tapahtuva merkitt\u00e4vien tulvariskialueiden uudeellenarviointi ja nime\u00e4minen voivat muuttaa indikaattorin arvoa reilustikin.<\/p>\n Indikaattoreiden arvoihin sis\u00e4ltyy muutamia ep\u00e4varmuuksia, jotka on hyv\u00e4 ottaa huomioon niiden tulkinnassa. Seuraavat asiat voivat muuttaa indikaattoreiden arvoa:<\/p>\n Raakadata: (as.lkm \/ vuosi): 3182\/2025, 5484\/2024, 5947\/2023; 5841\/2022; 5731\/2021; 5978\/2020; 5872\/2019; 5955\/2018; 5843\/2017; 5976\/2016; 5943\/2015; 5893\/2014; 4857\/2013<\/p>\n Valmistuneiden toimenpiteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuvaa tulvariskien hallintasuunnitelmien ja niiss\u00e4 esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Hallintasuunnitelmissa ehdotetuille alueellisille toimenpiteille on arvioitu toteutusaikataulu ja niiden toteutumista seurataan vuosittain tulvatietoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin. Indikaattorilla arvioidaan toteutuneiden toimenpiteiden osuutta kaikista esitetyist\u00e4 toimenpiteist\u00e4, jotka voivat valmistua. Indikaattori on vain vesist\u00f6- ja meritulville.<\/p>\n Osa toimenpiteist\u00e4 on luonteeltaan jatkuvia, kuten viranomaisty\u00f6t\u00e4 ja yll\u00e4pitoa, joissa ei ole valmistuvia vaiheita. Mukana indikaattorissa on k\u00e4ynniss\u00e4 olevien toimenpiteiden osalta vain ne toimenpiteet, jotka on esitetty hyv\u00e4ksytyiss\u00e4 ja voimassa olevissa hallintasuunnitelmissa. Mik\u00e4li toimenpiteill\u00e4 saadaan vastattua riskialueiden tavoitteisiin tulvariskin v\u00e4hent\u00e4miseksi, ei aluetta en\u00e4\u00e4 jatkossa ole tarpeen nimet\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4ksi tulvariskialueeksi.<\/p>\n <\/p>\n Lyhyen aikav\u00e4lin kehitys:<\/strong> Neutraali. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on edennyt melko tasaisesti ensimm\u00e4isen ja toisen suunnittelukauden aikana.<\/p>\n Suhteessa tavoitteisiin:<\/strong> Neutraali. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetyist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 suurin osa on suunniteltu toteutettavaksi vuoteen 2027 menness\u00e4.<\/p>\n Ensimm\u00e4iset tulvariskien hallinnan toimenpiteet valmistuivat jo ennen hallintasuunnitelmien hyv\u00e4ksymist\u00e4 joulukuussa 2015. Vuoden 2025 aikana suunnitelmissa ehdotettuja toimenpiteit\u00e4 oli valmistunut yli puolet 200 ei-jatkuvasta toimenpiteest\u00e4. Valmistumattomista toimenpiteist\u00e4 hyvin usea on toteutuksessa tai selvityksess\u00e4. Lis\u00e4ksi k\u00e4ynniss\u00e4 on n. 300 jatkuvaa toimenpidett\u00e4, jotka eiv\u00e4t tule valmistumaan.<\/p>\n Toimenpide-ehdotusten suunniteltu toteutusaikataulu vaihtelee, mutta suurin osa toimenpiteist\u00e4 on tarkoitus aloittaa ja lopettaa vuoteen 2027 menness\u00e4. Hallintasuunnitelmat tarkistetaan ja mahdollisille uusille alueille laaditaan suunnitelmat vuoden 2027 loppuun menness\u00e4. Toimenpiteiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 voi kasvaa, jolloin valmistuneiden toimenpiteiden osuus voi tilap\u00e4isesti v\u00e4henty\u00e4. Indikaattorin tavoite-arvo on kuitenkin 100 % eli kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen.<\/p>\n Vakuutusyhti\u00f6iden maksamat korvaukset kuvaa tulvista aiheutuneiden rakennus- ja irtaimistovahinkojen taloudellista suuruutta yksityishenkil\u00f6ille. Vuoteen 2013 asti valtio maksoi korvaukset. Vuodesta 2014 korvaukset on maksettu koti- ja kiinteist\u00f6vakuutukseen sis\u00e4ltyv\u00e4n tulvaturvan kautta, joka on suurella osalla asukkaista, mutta korvaa vain poikkeuksellisista tulvista (n. 2 %, 1\/50a) aiheutuvat vahingot. Tiedot saadaan vakuutusyhti\u00f6lt\u00e4 kerran vuodessa Finanssiala ry:n kautta. Nykyisin saadaan vain maksettujen korvausten yhteissummat ja kappalem\u00e4\u00e4r\u00e4t vuosittain. Lis\u00e4tietoja ja linkki aikaisemmin saatuihin tarkempiin tulvavahinkotilastoihin (sis. esim. tulvatyyppi, kunta ja ajankohta) vuosilta 1995-2005 on saatavilla sivulta Tulvavahinkojen korvaaminen (vesi.fi)<\/a>.<\/p>\n <\/p>\n Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehitys:<\/strong> Neutraali. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamista vahingoista maksetut korvaukset eiv\u00e4t ole kasvaneet 2000- ja 2010-luvuilla. Vuosi 2024 kuitenkin erottuu tilastosta. Aikasarja on silti edelleen lyhyt tilastollisesti harvinaisen s\u00e4\u00e4riskin kuvaamiseen.<\/p>\n Lyhyen aikav\u00e4lin kehitys:<\/strong> Neutraali. Vuosien v\u00e4linen vaihtelu on suurta. Siirtyminen valtion korvausk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 vakuutusyhti\u00f6iden korvaamiin vahinkoihin on tuonut muutoksia indikaattoriin. Muutaman viime vuoden aikana poikkeuksellisista hulevesitulvista maksetut korvaukset eiv\u00e4t ole olleet kovin suuria. Vuosi 2024 erottuu tilastosta mm. Kalajoen kev\u00e4ttulvan ja Satakunnan marrastulvan takia. Vuosittainen vaihtelu voi olla suurta.<\/p>\n Suhteessa tavoitteisiin:<\/strong> Neutraali. Tavoitteena on, ett\u00e4 poikkeuksellisista tulvista maksetut vahinkokorvaukset v\u00e4henesiv\u00e4t tai eiv\u00e4t ainakaan lis\u00e4\u00e4ntyisi ja tulviin varauduttaisiin muilla keinoin ennakoivasti niin ett\u00e4 niist\u00e4 ei aiheutuisi merkitt\u00e4vi\u00e4 vahinkoja. Korvausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tarvitaan silti.<\/p>\n Valtio maksoi vuoteen 2013 asti korvauksia vain vesist\u00f6tulvista aiheutuneista rakennusvahingoista (irtaimistoa ei korvattu). Vakuutusyhti\u00f6iden maksamia korvauksia on mukana vuodesta 2010 alkaen, sis\u00e4lt\u00e4en my\u00f6s meritulvat ja rankkasateesta aiheutuvat tulvat sek\u00e4 korvaukset irtaimistolle. T\u00e4ysin vakuutuspohjaiseen korvausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n siirryttiin vuoden 2014 alusta. My\u00f6s valtion ja vakuutusyhti\u00f6iden korvausperusteissa on eroja (5 %, 1\/20a vuoteen 2013 asti ja 2%, 1\/50a vuodesta 2014). Aikasarja on lyhyt harvinaisten tulvien aiheuttamien vahinkojen trendin tunnistamiseen, mutta sen perusteella voidaan tunnistaa tulvien satunnainen luonne.<\/p>\n Poikkeuksellisia rankkasateita esiintyy vuosittain melko v\u00e4h\u00e4n, ja sellaisen osuessa taajamaan tai kaupunkiin voi vahingot muodostua huomattavasti vakuutusyhti\u00f6iden t\u00e4h\u00e4n asti maksamia korvauksia suuremmiksi, kuten Porissa 2007 (n. 20 milj.\u20ac).\u00a0 Vuonna 2024 koettiin poikkeuksellinen hulevesitulva mm. Mikkeliss\u00e4.<\/p>\n Indikaattoreiden arvoihin sis\u00e4ltyy muutamia ep\u00e4varmuuksia, jotka on hyv\u00e4 ottaa huomioon niiden tulkinnassa. Seuraavat asiat voivat muuttaa indikaattoreiden arvoa:<\/p>\n Tulvakartat muodostavat perustan tulvariskien tehokkaalle hallinnalle. Ne auttavat tunnistamaan tulvavaara-alueet etuk\u00e4teen ja varautumaan tulviin. Karttojen avulla voidaan ohjata rakentamista niin, ett\u00e4 uusia tulvariskialueita ei p\u00e4\u00e4se syntym\u00e4\u00e4n. Toisaalta tulvatilanteessa tulvakarttoja voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tukena mm. evakuoitavien alueiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4 ja kiertoteiden l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4. Karttoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t muun muassa asukkaat, kiinteist\u00f6jen omistajat, vakuutusyhti\u00f6t, konsultit, kaavoittajat ja pelastuslaitokset sek\u00e4 muut viranomaiset.<\/p>\n Syke yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tulvariskilain mukaisesti (620\/2010, 27 \u00a7) Tulvakarttapalvelua, jossa ovat esill\u00e4 silloisten ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkitt\u00e4vilt\u00e4 tulvariskialueilta. Lis\u00e4ksi palvelu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tulvakartat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli 120 muulta alueelta ja Suomen koko rannikolta. Tulvavaarakartat ovat saatavilla vapaasti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s Syken Avoin tieto -palvelusta paikkatietoaineistona ja -rajapintana. Palvelut julkaistiin tulvariskien hallinnan 1. suunnittelukaudella vuonna 2013.<\/p>\n Rajapintapalvelut mahdollistavat sen, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 valitsemiaan aineistoja omien ty\u00f6kalujensa avulla tarpeensa mukaisella tavalla. Seurattavana mittarina on esitetty tulvakarttojen INSPIRE-direktiivin mukaisen ja tulvakarttapalvelun k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n rajapinnan palvelupyynt\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4 yhteens\u00e4. Tulvakarttapalvelu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vain vesist\u00f6- ja meritulvien tulvakartat. Hulevesitulvakartan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei ole viel\u00e4 seurattu vastaavasti. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n aineistolatauksia ei ole huomioitu (esim. vuonna 2023 koko maan kattavaa aineistopakettia ladattiin 3500 kertaa).<\/p>\n Palvelupyynt\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kertoo, kuinka monta kertaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t tai sovellukset ovat pyyt\u00e4neet tietoa palvelusta. Esimerkiksi karttapalvelussa jokainen kerta, kun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 avaa kartan, zoomaa tai hakee tietoa tietyst\u00e4 sijainnista, lasketaan palvelupyynn\u00f6ksi. Tulvat luonnollisesti lis\u00e4\u00e4v\u00e4t palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, esimerkiksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 varauduttiin Lapissa suurtulvaan, mik\u00e4 n\u00e4kyy mittarissa. My\u00f6s vuosina 2023-2024 koettiin suurempia tulvia (esim. Tornionjoki ja Pattijoki 2023 sek\u00e4 Kalajoki ja Satakunta 2024).<\/p>\n Tavoitteena on, ett\u00e4 tulvakarttojen k\u00e4ytt\u00f6 s\u00e4ilyy nykyisell\u00e4 tasolla tai kasvaa my\u00f6s sellaisina vuosina, jolloin ei ole koettu suurempia tulvia. T\u00e4m\u00e4 indikoi karttojen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 varautumisessa niin v\u00e4est\u00f6n ja viranomaisten osalta kuin tulvariskien hallinnan ja alueiden k\u00e4yt\u00f6n suunnitteluprosesseissa sek\u00e4 ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.<\/p>\n Tulvakartoitetuille alueille on lis\u00e4ksi laskettu karkeita arvioita mahdollisten vahinkojen suuruudesta. Vahinkoarviot on laskettu eri suuruisille tulville tulvien todenn\u00e4k\u00f6isyyden mukaan sek\u00e4 erikseen asukkaille, rakennuksille ja tiest\u00f6lle.<\/p>\n Vahinkoarviot perustuvat tulvakarttoihin sek\u00e4 valtakunnallisiin paikkatietoaineistoihin: rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR) ja Digiroadiin. Vahinkoarviot on esitetty asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4n sek\u00e4 rakennuksien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n ja k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen sek\u00e4 tiest\u00f6n pituuden osalta interaktiivisena PowerBI-visualisointina kunkin kartoituksen\/tulvariskialueen ja tulvan suuruuden (toistumisajan) osalta.<\/p>\n Rakennuksien tulvavaara on m\u00e4\u00e4ritetty RHR-pisteen kohdalta poimitun korkeusmallin korkeuden perusteella. Koska t\u00e4m\u00e4 poikkeaa todellisesta alimmasta vahinkoja aiheuttavasta korkeudesta, vahinkoja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aiheudu, vaikka rakennus sijaitsisikin tulvavaara-alueella. Toisaalta esim. kellarit voivat kastua, vaikka tulva ei levi\u00e4isik\u00e4\u00e4n rakennukselle saakka.<\/p>\n Esimerkiksi Kittil\u00e4ss\u00e4 vertailtiin korkeusmallista poimittuja ja paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 mitattuja korkeustasoja vuoden 2005 tulvan j\u00e4ljilt\u00e4. Tuloksena sokkelin mitattu korkeus oli keskim\u00e4\u00e4rin noin puoli metri\u00e4 ylemp\u00e4n\u00e4 kuin KM2-korkeusmallin mukainen maanpinnan korkeus rakennuksen kohdalla. Palvelussa onkin mahdollista suodattaa pois esim. matalin 0-0,5 m syvyysluokka herkkyystarkastelua varten.<\/p>\n Toteutuneita tulvia ja niiden aiheuttamia vahinkoja kuvaavana indikaattorina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pelastustoimen tulvateht\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja teht\u00e4vien luonnetta.<\/p>\n Pelastuslaitoksille tulee vuosittain useita satoja tulvista aiheutuvia teht\u00e4vi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4t ovat suurimmaksi osaksi vahingontorjuntateht\u00e4vi\u00e4, mutta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s muita teht\u00e4v\u00e4tyyppej\u00e4, kuten avunanto-, tarkastus- ja ihmisenpelastusteht\u00e4vi\u00e4. Tiedot Pelastustoimen tulviin liittyvist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 on poimittu Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:sta.<\/p>\n Interaktiivisessa karttapalvelussa on mahdollista tarkastella teht\u00e4vien alueellista ja ajallista jakautumista sek\u00e4 kehittymist\u00e4 eri suodattimien avulla. Teht\u00e4vi\u00e4 voi suodattaa esimerkiksi vuosittain ja kuukausittain, tulvariskialueittain ja niiden merkitt\u00e4vyyksitt\u00e4in, sek\u00e4 kunnittain tai maakunnittain. Palvelun avulla voi selvitt\u00e4\u00e4, miten tulvateht\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kehittynyt, ja tarkastella esimerkiksi tulvariskien hallinnan toimenpiteiden onnistumista suhteessa teht\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n alueella. Lis\u00e4ksi on mahdollista tutkia jonkin tietyn tiedossa olevan tulvatapahtuman teht\u00e4v\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Eri kuvaajat my\u00f6s hahmottavat teht\u00e4vien jakautumisen pelastuslaitoksittain ja onnettomuustyypeitt\u00e4in.<\/p>\n Teht\u00e4v\u00e4t on poimittu PRONTO:sta vuodesta 2011 eteenp\u00e4in, ja tulvateht\u00e4vien poiminnan virhemarginaali on arviolta noin 8-10 %.<\/p>\n Tulvariskien hallinnan tavoite on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tulvariskej\u00e4, ehk\u00e4ist\u00e4 ja lievent\u00e4\u00e4 tulvista aiheutuvia vahinkoja ja edist\u00e4\u00e4 varautumista tulviin. Tavoitteiden toteutumista voidaan seurata indikaattoreiden avulla. Ne osoittavat, kuinka hyvin tulvariskien hallinnassa on onnistuttu. Tulvariskien kehittymist\u00e4 kuvaavilla indikaattoreilla seurataan yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 vesist\u00f6- ja merivesitulvien ja toisaalta taajamien hulevesitulvien kehittymist\u00e4. Indikaattoreita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeutumisen seurannassa (esim. ilmastovuosikertomus), valtion talousarvioesityksiss\u00e4 luonnonvaratalouden […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"tags":[],"wf_post_folders":[3],"class_list":["post-2707","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2707","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2707"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2707\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4779,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2707\/revisions\/4779"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2707"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2707"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=2707"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Asukkaiden](\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/asukkaiden-maara-merkittavilla-tulvariskialueilla2025.png\")
Huomioitavaa<\/h3>\n
\n
Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden toteutuminen<\/h2>\n
![\"Tulvariskien](\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/toteutuneiden-toimenpiteiden-maara-merkittavilla-tulvariskialueilla2025.png\")
Maksetut tulvavahinkokorvaukset<\/h2>\n
![\"Maksetut](\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/Tulvakorvaukset_kaikki_tulvatyypit_2025.png\")
Huomioitavaa<\/h3>\n
\n
Tulvakarttapalvelun ja -rajapintojen k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/h2>\n
![\"Kuvassa](\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/tulvakarttapalveluiden-kayttomaara-2025.png\")
Tulvakarttoihin perustuvat tulvavahinkoarviot<\/h2>\n
\n
Tulviin liittyv\u00e4t pelastustoimen teht\u00e4v\u00e4t<\/h2>\n
\n
L\u00e4hteit\u00e4<\/h2>\n
\n