{"id":399,"date":"2022-01-04T10:46:57","date_gmt":"2022-01-04T08:46:57","guid":{"rendered":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/?p=399"},"modified":"2022-06-15T11:35:36","modified_gmt":"2022-06-15T08:35:36","slug":"maasuodattamo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/maasuodattamo\/","title":{"rendered":"Maasuodattamo"},"content":{"rendered":"<p>Maasuodattamolla ja maahanimeytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 periaatteellinen ero. Maahanimeytt\u00e4m\u00f6ss\u00e4 suodatettu j\u00e4tevesi kulkeutuu pohjavedeksi. Maasuodattamossa suodatettu j\u00e4tevesi ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kokoomaputkiin ja johdetaan purkupaikkaan, esimerkiksi avo-ojaan. Maasuodattamo on hyv\u00e4 menetelm\u00e4 silloin, kun maaper\u00e4 l\u00e4p\u00e4isee vett\u00e4 huonosti tai halutaan minimoida pohjaveden pilaantumisriski. Maasuodattamon rakentamisen voi est\u00e4\u00e4 korkea pohjaveden taso tai kallioinen maaper\u00e4.<\/p>\n<p>Maasuodatuksessa j\u00e4teveden orgaanista ainetta hajoaa mikrobikerroksessa, joka muodostuu tavallisesti suodatinkerroksen yl\u00e4osaan (ks. havainnekuva). Fosfori\u00a0sitoutuu muun muassa maa-aineksen rakeisiin. Tavallinen suodatinhiekka kykenee sitomaan vain rajallisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n fosforia, joten fosforipoistoa joudutaan usein parantamaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 biotiittia tai muuta erikoisvalmisteista suodatinmateriaalia joko pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tai erillisen\u00e4 kerroksena. Toinen vaihtoehto on yhdist\u00e4\u00e4 j\u00e4tevesien k\u00e4sittelyj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n erillinen fosforin poisto joko ennen tai j\u00e4lkeen maasuodatuksen. J\u00e4teveden typpe\u00e4 hapettuu nitraatiksi, ja se voi poistua osittain typpikaasuna. J\u00e4teveden sis\u00e4lt\u00e4mien bakteereiden on todettu suurelta osin tuhoutuvan maasuodatuksessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/SYKE_maasuodattamo.svg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-1472 \" src=\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/01\/SYKE_maasuodattamo.svg\" alt=\"\" width=\"347\" height=\"347\" \/><\/a><\/p>\n<p>Maasuodatusta suunniteltaessa joudutaan ratkaisemaan, eristet\u00e4\u00e4nk\u00f6 j\u00e4rjestelm\u00e4 vedenpit\u00e4v\u00e4sti perusmaasta vai ei. Ratkaisuun vaikuttavat pohjavesiolot sek\u00e4 kaivojen (vedenottamoiden) sijainti. Nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 on, ett\u00e4 jos pohjavesiolot eiv\u00e4t est\u00e4isi maahanimeytyksen toteuttamista, maasuodatus voidaan toteuttaa ilman vesieristyst\u00e4. Muussa tapauksessa tarvitaan eristys. Eristyst\u00e4 suunniteltaessa on hyv\u00e4 ottaa huomioon, ett\u00e4 suodatinkerroksen biologinen hajotusprosessi tarvitsee happea, jota j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n saadaan my\u00f6s yl\u00e4puolisten maakerrosten ilmasta.<\/p>\n<p>Kohteissa, joissa tila on puutteellinen, voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 teollisesti valmistettua, biomoduleilla toteutettua maasuodattamoa. Biomoduleiden tilantarve on noin 15 m2. Modulimaasuodattamossa j\u00e4tevesi esik\u00e4sitell\u00e4\u00e4n 3-osaisessa saostuss\u00e4ili\u00f6ss\u00e4 ja johdetaan jakoputkilla joko suoraan tai jakokaivon kautta imeytysputkiin. Modulimaasuodattamo koostuu jako-, suodatin- ja kokoomakerroksista. Biomodulit korvaavat tavanomaisen maasuodattamon jakokerroksen sepelin ja toimivat suodatinhiekan ohella biologisen prosessin pieneli\u00f6st\u00f6n kasvualustana.<\/p>\n<h3>Laitemarkkinointi<\/h3>\n<ul>\n<li>FANN Ymp\u00e4rist\u00f6tekniikka<\/li>\n<li>Jita<\/li>\n<li>Meltex<\/li>\n<li>Muovitehdas ABSO<\/li>\n<li>Pipelife<\/li>\n<li>Plastweld<\/li>\n<li>RAITA Environment<\/li>\n<li>Rotomon<\/li>\n<li>Uponor Infra<\/li>\n<li>Wavin<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maasuodattamolla ja maahanimeytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 periaatteellinen ero. Maahanimeytt\u00e4m\u00f6ss\u00e4 suodatettu j\u00e4tevesi kulkeutuu pohjavedeksi. Maasuodattamossa suodatettu j\u00e4tevesi ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kokoomaputkiin ja johdetaan purkupaikkaan, esimerkiksi avo-ojaan. Maasuodattamo on hyv\u00e4 menetelm\u00e4 silloin, kun maaper\u00e4 l\u00e4p\u00e4isee vett\u00e4 huonosti tai halutaan minimoida pohjaveden pilaantumisriski. Maasuodattamon rakentamisen voi est\u00e4\u00e4 korkea pohjaveden taso tai kallioinen maaper\u00e4. Maasuodatuksessa j\u00e4teveden orgaanista ainetta hajoaa mikrobikerroksessa, joka muodostuu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"tags":[],"wf_post_folders":[2],"class_list":["post-399","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/399","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=399"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/399\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1875,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/399\/revisions\/1875"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=399"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=399"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=399"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}