{"id":4114,"date":"2025-03-20T12:40:45","date_gmt":"2025-03-20T10:40:45","guid":{"rendered":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/?p=4114"},"modified":"2025-03-20T12:48:44","modified_gmt":"2025-03-20T10:48:44","slug":"alusveden-suodatus-rehevoityneen-jarven-kunnostusmenetelmana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/alusveden-suodatus-rehevoityneen-jarven-kunnostusmenetelmana\/","title":{"rendered":"Alusveden suodatus rehev\u00f6ityneen j\u00e4rven kunnostusmenetelm\u00e4n\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Rehev\u00f6ityneiden j\u00e4rvien kunnostaminen edellytt\u00e4\u00e4 usein toimenpiteit\u00e4 sis\u00e4isen kuormituksen, eli sedimentiss\u00e4 olevien ravinteiden vapautumisen ehk\u00e4isemiseksi. J\u00e4rviin kertyneiden ravinteiden poistoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4vill\u00e4 kunnostusmenetelmill\u00e4 voidaan pyrki\u00e4 parantamaan j\u00e4rvien tilaa pitk\u00e4kestoisemmin. Alusveden suodatus on yksi ravinteiden pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4n poistoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 menetelmist\u00e4, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilakerrostuvilla j\u00e4rvill\u00e4.<\/p>\n<p>Rehev\u00f6ityneiden ja l\u00e4mp\u00f6tilakerrostuvien j\u00e4rvien alusvesi muodostuu kerrostuneisuuskaudella usein hapettomaksi voimakkaan hajotustoiminnan vuoksi. Hapettomuuden seurauksena sedimentist\u00e4 vapautuu rautayhdisteisiin ja hajoavaan orgaaniseen ainekseen sitoutunutta fosforia. Fosfori siirtyy sedimentist\u00e4 pohjanl\u00e4heiseen vesikerrokseen, josta se voidaan pumpata j\u00e4rvest\u00e4 suodatusyksikk\u00f6\u00f6n. Suodatettu vesi palautetaan takaisin kunnostettavaan j\u00e4rveen.<\/p>\n<p>Alusveden suodatus on perinteiseen, painovoimaisesti toteutettuun alusveden poisjohtamiseen verrattuna kalliimpi, mutta riskitt\u00f6m\u00e4mpi vaihtoehto. J\u00e4rvest\u00e4 alavirtaan poisjohdettu alusvesi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti ravinteita, jolloin perinteinen menetelm\u00e4 saattaa usein siirt\u00e4\u00e4 rehev\u00f6itymisongelmaa eteenp\u00e4in. Lis\u00e4ksi perinteinen poisjohtaminen voi laskea kunnostettavan j\u00e4rven vedenpintaa, jonka vuoksi perinteinen menetelm\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 usein vesilain mukaisen luvan. Alusveden suodatusmenetelm\u00e4ss\u00e4 saadaan poistettua alusveden sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 ravinteita, jonka vuoksi rehev\u00f6itymishaittaa ei muodostu. Menetelm\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vaikuta vedenpinnan tasoon, koska suodatettu vesi palautetaan takaisin kunnostettavaan j\u00e4rveen.<\/p>\n<p>J\u00e4rvien kunnostaminen edellytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi aina ulkoisen ravinnekuormituksen hallintaa, jota ilman j\u00e4rvien tilaa ei voida parantaa. Tehokkainta ja taloudellisinta vesiensuojelua on ehk\u00e4ist\u00e4 kuormituksen syntymist\u00e4 ja siten est\u00e4\u00e4 ravinteiden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 valuma-alueelta j\u00e4rveen mahdollisimman tehokkaasti.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/menetelmaohje-kerrostuville-jarville-soveltuvalle-alusveden-suodatukselle\/\">Menetelm\u00e4ohje kerrostuville j\u00e4rville soveltuvalle alusveden suodatukselle<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.syke.fi\/fi\/projektit\/ravinteet-poistoon-alusveden-suodatusmenetelman-sovellettavuus-rapo\">Ravinteet Poistoon: Alusveden suodatusmenetelm\u00e4n sovellettavuus -hanke (2023-2024)<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rehev\u00f6ityneiden j\u00e4rvien kunnostaminen edellytt\u00e4\u00e4 usein toimenpiteit\u00e4 sis\u00e4isen kuormituksen, eli sedimentiss\u00e4 olevien ravinteiden vapautumisen ehk\u00e4isemiseksi. J\u00e4rviin kertyneiden ravinteiden poistoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4vill\u00e4 kunnostusmenetelmill\u00e4 voidaan pyrki\u00e4 parantamaan j\u00e4rvien tilaa pitk\u00e4kestoisemmin. Alusveden suodatus on yksi ravinteiden pysyv\u00e4mp\u00e4\u00e4n poistoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 menetelmist\u00e4, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilakerrostuvilla j\u00e4rvill\u00e4. Rehev\u00f6ityneiden ja l\u00e4mp\u00f6tilakerrostuvien j\u00e4rvien alusvesi muodostuu kerrostuneisuuskaudella usein hapettomaksi voimakkaan hajotustoiminnan vuoksi. Hapettomuuden seurauksena sedimentist\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"tags":[],"wf_post_folders":[25],"class_list":["post-4114","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4114","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4114"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4114\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4119,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4114\/revisions\/4119"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4114"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4114"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=4114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}