{"id":448,"date":"2022-01-11T15:03:11","date_gmt":"2022-01-11T13:03:11","guid":{"rendered":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/?p=448"},"modified":"2025-07-30T11:56:34","modified_gmt":"2025-07-30T08:56:34","slug":"puhdistustuloksen-laskemisen-abc","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/puhdistustuloksen-laskemisen-abc\/","title":{"rendered":"Puhdistustuloksen laskemisen ABC"},"content":{"rendered":"

Kiinteist\u00f6kohtaisten j\u00e4teveden k\u00e4sittelyj\u00e4rjestelmien toimivuutta tutkitaan muun muassa ottamalla n\u00e4ytteit\u00e4 puhdistetusta j\u00e4tevedest\u00e4. Laatuvaihtelujen takia tutkittava n\u00e4yte tulisi ottaa mahdollisimman useasta osan\u00e4ytteest\u00e4 yhdistettyn\u00e4 kokooman\u00e4ytteen\u00e4 tai automaattisella kokooman\u00e4ytteen ottimella. Vain yhteen n\u00e4ytteenottoon tai tutkimusajankohtaan perustuva tulos voi antaa virheellisen kuvan j\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuuden kokonaisuudesta.<\/p>\n

Kuormitusluku<\/h3>\n

Hajaj\u00e4tevesiasetuksessa s\u00e4\u00e4detyt kuormituksen v\u00e4hent\u00e4misvaatimukset kohdistuvat niin sanottuun laskennalliseen tulokuormitukseen. Puhdistamon toimivuutta tutkittaessa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tutkittava n\u00e4yte otetaan puhdistetusta j\u00e4tevedest\u00e4 ja sit\u00e4 verrataan kuormitusluvun avulla m\u00e4\u00e4ritettyyn k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n j\u00e4teveden kuormitukseen. Puhdistamoon tulevaa j\u00e4tevett\u00e4 ei useimmiten analysoida, vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sielt\u00e4 l\u00e4htev\u00e4.<\/p>\n

Kuormitusluku m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 yhden asukkaan tuottaman k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n talousj\u00e4teveden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen kuormituksen (BHK, fosfori, typpi) grammoina vuorokaudessa.<\/p>\n

\"Kuormituslukutaulukko,Kuormistusluvut (KL) perustuvat hajaj\u00e4tevesiasetukseen (2017\/157<\/a>). Mustan j\u00e4teveden kuormitusluku on saatu summaamalla hajaj\u00e4tevesiasetuksen liitteest\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t virtsan ja ulosteen kuormitusluvut.<\/p>\n

Vakiokuormitusluku vaikeuttaa eri tilanteiden vertailtavuutta, sill\u00e4 eri vesim\u00e4\u00e4rien my\u00f6t\u00e4 konsentraatio kunkin parametrin kuormitusluvulla vaihtelee. Esimerkki typelle:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Puhdistustehon m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen<\/h3>\n

Puhdistamon toimivuus, eli puhdistusteho voidaan laskea edell\u00e4 mainittujen kuormituslukujen ja mitatun l\u00e4htev\u00e4n j\u00e4teveden n\u00e4ytteen pitoisuuden avulla k\u00e4ytt\u00e4en alla olevaa kaavaa.<\/p>\n

\"Kaava,<\/p>\n

Harmaat j\u00e4tevedet<\/h3>\n

Jos k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on j\u00e4tevesi\u00e4 erotteleva j\u00e4rjestelm\u00e4, esimerkiksi kuivak\u00e4ym\u00e4l\u00e4 tai umpis\u00e4ili\u00f6 mustille j\u00e4tevesille, huomioidaan t\u00e4m\u00e4 puhdistustehon laskemisessa. Puhdistusvaatimuksia (perustasolla BHK 80%, P 70% ja N 30%) verrataan koko kiinteist\u00f6n koko j\u00e4tevesij\u00e4rjestelm\u00e4n poistotehoon alla olevien kaavojen mukaisesti.<\/p>\n

\"Kaksi<\/p>\n

Vedenkulutus<\/h3>\n

Ty\u00f6tehoseuran vuonna 2020 tekem\u00e4n tutkimuksen mukaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kokonaiskulutus kotitalouksissa on 113 l\/hl\u00f6\/vrk ja vedenkulutus pientaloissa (omakotitalot ja paritalot) on hieman pienempi, keskim\u00e4\u00e4rin 111 l\/hl\u00f6\/vrk. Vedenkulutuksessa on kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja kotitalouksien v\u00e4lill\u00e4: tutkimuksen mukaan muutamat v\u00e4hiten kuluttavat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t alle 50 litralla vuorokaudessa, kun taas eniten kuluttavilla vett\u00e4 voi kulua yli 300 litraa.<\/p>\n

Linkki Ty\u00f6tehoseuran tutkimukseen<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
\n

Kaikki j\u00e4tevedet<\/strong><\/p>\n

l\/hl\u00f6\/vrk<\/strong><\/p>\n<\/td>\n

Harmaat j\u00e4tevedet<\/strong><\/p>\n

l\/hl\u00f6\/vrk<\/strong><\/td>\n

n<\/strong><\/p>\n

(yht. 1750)<\/strong><\/td>\n

Prosenttiosuus<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
\n

alle 50<\/p>\n<\/td>\n

alle 43<\/td>\n123<\/td>\n\n

7<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

\n

50-99<\/p>\n<\/td>\n

43-84<\/td>\n731<\/td>\n41,8<\/td>\n<\/tr>\n
\n

100-149<\/p>\n<\/td>\n

85-127<\/td>\n607<\/td>\n34,7<\/td>\n<\/tr>\n
150-199<\/td>\n128-169<\/td>\n193<\/td>\n\n

11<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

200-299<\/td>\n170-254<\/td>\n70<\/td>\n\n

4<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n

300 tai enemm\u00e4n<\/td>\n254 tai enemm\u00e4n<\/td>\n26<\/td>\n\n

1,5<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Vedenkulutuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n jakautuminen kotitalouksissa (L\u00e4hde: Vedenkulutus – Motiva<\/a>)<\/p>\n

Vedenk\u00e4ytt\u00f6 jakautuu eri toimintojen v\u00e4lille. Huomionarvoista on, ett\u00e4 WC vedet, jotka aiheuttavat suurimman kuormituksen (fosfori ja typpi), muodostavat vain 15 % kokonaisvedenkulutuksesta. Loput 85 % on niin sanottua harmaata j\u00e4tevett\u00e4, joiden osalta keitti\u00f6st\u00e4 tulevat vedet (17,5 %) puolestaan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t suurimman osan orgaanisesta aineksesta (BHK).<\/p>\n

\"Piirakkadiagrammi<\/p>\n

Puhdistustehon m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen perustuu vakiokuormituslukuun, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s poikkeustapauksissa. Esimerkiksi ravintolan harmaissa vesiss\u00e4 on normaalia suurempi osuus tiskivesi\u00e4 ja n\u00e4in ollen orgaanisen aineksen osuus on suurempi, mutta kuormitusluku pysyy samana (30 g\/hl\u00f6\/vrk). T\u00e4m\u00e4 vaikeuttaa osaltaan erilaisten tilanteiden vertailtavuutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kiinteist\u00f6kohtaisten j\u00e4teveden k\u00e4sittelyj\u00e4rjestelmien toimivuutta tutkitaan muun muassa ottamalla n\u00e4ytteit\u00e4 puhdistetusta j\u00e4tevedest\u00e4. Laatuvaihtelujen takia tutkittava n\u00e4yte tulisi ottaa mahdollisimman useasta osan\u00e4ytteest\u00e4 yhdistettyn\u00e4 kokooman\u00e4ytteen\u00e4 tai automaattisella kokooman\u00e4ytteen ottimella. Vain yhteen n\u00e4ytteenottoon tai tutkimusajankohtaan perustuva tulos voi antaa virheellisen kuvan j\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuuden kokonaisuudesta. Kuormitusluku Hajaj\u00e4tevesiasetuksessa s\u00e4\u00e4detyt kuormituksen v\u00e4hent\u00e4misvaatimukset kohdistuvat niin sanottuun laskennalliseen tulokuormitukseen. Puhdistamon toimivuutta tutkittaessa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"tags":[],"wf_post_folders":[2],"class_list":["post-448","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/448","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=448"}],"version-history":[{"count":35,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/448\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4341,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/448\/revisions\/4341"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=448"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=448"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=448"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}