Vedet j\u00e4\u00e4tyv\u00e4t, kun pintaveden l\u00e4mp\u00f6tilan laskee alle nollan. Ensimm\u00e4isin\u00e4 j\u00e4\u00e4tyv\u00e4t rantavedet ja lahdenpoukamat ja viimeisen\u00e4 ulapat ja virtaavat vedet. Alussa j\u00e4\u00e4t\u00e4 muodostuu ep\u00e4tasaisesti. J\u00e4\u00e4tymisen alkaessa j\u00e4\u00e4peite voi kasvaa tyynell\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 noin pari millimetri\u00e4 vuorokaudessa pakkasastetta kohden. Kun ilman keskil\u00e4mp\u00f6tila on -10 astetta, voi vuorokaudessa siis synty\u00e4 parin sentin vahvuinen j\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (SYKE) mittaa vesist\u00f6jen j\u00e4\u00e4npaksuutta noin 50 kohteessa, joista suurin osa on j\u00e4rviss\u00e4. Mittaukset tehd\u00e4\u00e4n kolme kertaa kuukaudessa. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisteriss\u00e4 on j\u00e4\u00e4npaksuustietoja noin 150 kohteesta.<\/p>\n
J\u00e4\u00e4n kantokyky pit\u00e4\u00e4 aina mitata ter\u00e4sj\u00e4\u00e4n mukaan. Ter\u00e4sj\u00e4\u00e4 on kirkas, l\u00e4pikuultava ja tasainen; vaalea ja huokoinen kohvaj\u00e4\u00e4 on ter\u00e4sj\u00e4\u00e4t\u00e4 heikompaa. Kohvaj\u00e4\u00e4n kantavuus on noin puolet ter\u00e4sj\u00e4\u00e4n kantokyvyst\u00e4.<\/p>\n
Tuulella syntynyt j\u00e4\u00e4 on hauraampaa kuin tyynell\u00e4 syntynyt. Merij\u00e4\u00e4 on hauraampaa kuin makean veden j\u00e4\u00e4, sill\u00e4 suola ja muut ep\u00e4puhtaudet sijaitsevat merij\u00e4\u00e4ss\u00e4 j\u00e4\u00e4kiteiden v\u00e4liss\u00e4 tehden siit\u00e4 huokoisempaa.<\/p>\n
Lumipeite hidastaa j\u00e4\u00e4n paksuuskasvua, sill\u00e4 se toimii eristeen\u00e4 ilman ja j\u00e4\u00e4n v\u00e4liss\u00e4. Runsas lumi voi painaa j\u00e4\u00e4n vedenpinnan alapuolelle. T\u00e4ll\u00f6in halkeamista j\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle nouseva vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka j\u00e4\u00e4tyy kohvaj\u00e4\u00e4ksi. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 paksukin j\u00e4\u00e4 voi pett\u00e4\u00e4, jos kiderakenne on haurastunut auringon s\u00e4teilyn ja l\u00e4mm\u00f6n vaikutuksesta.<\/p>\n
J\u00e4rven j\u00e4\u00e4n paksuuden arviointiin vaikuttavat j\u00e4rven sijainnin lis\u00e4ksi j\u00e4rven koko ja syvyys, mittauspaikka ja lumitilanne.<\/p>\n
Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi sentti\u00e4 ter\u00e4sj\u00e4\u00e4t\u00e4. Moottorikelkalla ajettaessa ter\u00e4sj\u00e4\u00e4t\u00e4 on oltava koko ajoreitin pituudella v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15 senttimetri\u00e4. 15\u201320-senttinen ter\u00e4sj\u00e4\u00e4 kantaa tuhat kiloa painavan henkil\u00f6auton.<\/p>\n
Autolla on turvallista ajaa ainoastaan merkityill\u00e4 j\u00e4\u00e4teill\u00e4 ja niill\u00e4kin hyvin hitaasti, koska j\u00e4\u00e4n alle syntyv\u00e4 aaltoliike heikent\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4n kantavuutta. Per\u00e4kk\u00e4in ajavista autoista j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 on veden ja j\u00e4\u00e4n aaltoliikkeen takia suurempi vaara painua j\u00e4\u00e4n l\u00e4pi.<\/p>\n
Koska j\u00e4\u00e4n vahvuus voi esimerkiksi virtauksista ja pohjan laadusta johtuen vaihdella paljon lyhyell\u00e4kin matkalla, on varmistettava ett\u00e4 j\u00e4\u00e4 on tarpeeksi vahvaa koko sill\u00e4 alueella, miss\u00e4 aiotaan liikkua.<\/p>\n
J\u00e4\u00e4ll\u00e4 kannattaa havainnoida ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 aktiivisesti. Vaarallisia alueita ovat joet, j\u00e4rvien kapeikot, matalikot, karikot, niemenk\u00e4rjet, jokien ja purojen suistot, l\u00e4hteet, \u00e4kkijyrkkien rantapenkereiden vierustat ja viem\u00e4reiden laskualueet. My\u00f6s siltojen, laiturien ja j\u00e4iss\u00e4 makaavien alusten luona j\u00e4\u00e4 on heikkoa. Jos j\u00e4\u00e4tiell\u00e4 on t\u00f6yssy, j\u00e4\u00e4 haurastuu siit\u00e4 kohdasta helposti.<\/p>\n
Halkeamat heikent\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4n kantavuutta, vaikka ne eiv\u00e4t ulottuisikaan j\u00e4\u00e4n l\u00e4pi. Halkeaman reunalla j\u00e4\u00e4n kantavuus on vain 40 prosenttia ehj\u00e4n j\u00e4\u00e4n kantavuudesta. Halkeamien risteyksess\u00e4 kantavuus on vain 25 prosenttia ehj\u00e4st\u00e4 j\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Kaulassa roikkuvat j\u00e4\u00e4naskalit ovat jokaisen j\u00e4\u00e4ll\u00e4 liikkujan minimivarustus. Itsens\u00e4 vet\u00e4minen avannosta takaisin liukkaalle j\u00e4\u00e4lle on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikeaa ilman j\u00e4\u00e4naskaleita tai muuta ter\u00e4v\u00e4\u00e4 apuv\u00e4linett\u00e4. J\u00e4\u00e4ll\u00e4 kulkijan turvallisuusvarustukseen kuuluu my\u00f6s metallip\u00e4inen, tukeva keppi, jolla voi kokeilla j\u00e4\u00e4n laatua sek\u00e4 auttaa h\u00e4d\u00e4n tullen itse\u00e4\u00e4n ja toisia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ulapat ja virtaavat vedet j\u00e4\u00e4tyv\u00e4t viimeisen\u00e4 Vedet j\u00e4\u00e4tyv\u00e4t, kun pintaveden l\u00e4mp\u00f6tilan laskee alle nollan. Ensimm\u00e4isin\u00e4 j\u00e4\u00e4tyv\u00e4t rantavedet ja lahdenpoukamat ja viimeisen\u00e4 ulapat ja virtaavat vedet. Alussa j\u00e4\u00e4t\u00e4 muodostuu ep\u00e4tasaisesti. J\u00e4\u00e4tymisen alkaessa j\u00e4\u00e4peite voi kasvaa tyynell\u00e4 s\u00e4\u00e4ll\u00e4 noin pari millimetri\u00e4 vuorokaudessa pakkasastetta kohden. Kun ilman keskil\u00e4mp\u00f6tila on -10 astetta, voi vuorokaudessa siis synty\u00e4 parin sentin vahvuinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"tags":[],"wf_post_folders":[22],"class_list":["post-636","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/636","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=636"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/636\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":655,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/636\/revisions\/655"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=636"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=636"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=636"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}