{"id":907,"date":"2022-02-21T13:09:20","date_gmt":"2022-02-21T11:09:20","guid":{"rendered":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/?p=907"},"modified":"2022-02-21T13:09:20","modified_gmt":"2022-02-21T11:09:20","slug":"sadannan-mittaaminen-ja-aluearvojen-laskeminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/sadannan-mittaaminen-ja-aluearvojen-laskeminen\/","title":{"rendered":"Sadannan mittaaminen ja aluearvojen laskeminen"},"content":{"rendered":"<p>Ilmatieteen laitos vastaa sadem\u00e4\u00e4r\u00e4n mittaamisesta Suomessa. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (SYKE) saa tiedot p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 sadannasta Ilmatieteen laitokselta noin 200 havaintoasemalta.<\/p>\n<p>Tietoa sadem\u00e4\u00e4rist\u00e4 saadaan erilaisilla automaattimittareilla, s\u00e4\u00e4tutkilla sek\u00e4 manuaalisilla mittauksilla. Sademittarit ovat kehittyneet viime vuosikymmenin\u00e4 paljon, ja esimerkiksi lumisade pystyt\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n mittaamaan entist\u00e4 tarkemmin. Sademittaukseen sis\u00e4ltyy kuitenkin edelleen virhetekij\u00f6it\u00e4, joiden vuoksi mitattu sade on keskim\u00e4\u00e4rin 10\u201320 % todellista pienempi. SYKE julkaisee p\u00e4\u00e4osan sadetiedoista mittausten mukaisina, korjaamattomina arvoina.<\/p>\n<p>SYKEss\u00e4 lasketaan Ilmatieteen laitoksen sadehavainnoista vesist\u00f6jen aluesadannan arvoja. Aluesadanta tarkoittaa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 sadantaa tietyll\u00e4 valuma-alueella tiettyn\u00e4 aikana. Aluesadantoja on laskettu p\u00e4\u00e4asiassa sellaisille valuma-alueille, joilta on m\u00e4\u00e4ritetty my\u00f6s virtaama. Nykyisin aluearvot lasketaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti noin 110 alueelle. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisteriss\u00e4 on aluesadannan arvoja noin 250 alueelle.<\/p>\n<figure id=\"attachment_987\" aria-describedby=\"caption-attachment-987\" style=\"width: 602px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-987 size-full\" src=\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Kuva1.jpg\" alt=\"Erilaisia sadannan mittareita maastossa.\" width=\"602\" height=\"451\" srcset=\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Kuva1.jpg 602w, https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Kuva1-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 602px) 100vw, 602px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-987\" class=\"wp-caption-text\">\u00a9 Johanna Korhonen<\/figcaption><\/figure>\n<p>Sadannan aluearvoja on laskettu vuodesta 1911 l\u00e4htien. Sadannan pentadiarvot on laskettu 1950-luvun alusta l\u00e4htien. Pentadilla tarkoitetaan kuukauden alusta laskettavia viiden p\u00e4iv\u00e4n jaksoja. Kuukauden viimeinen jakso on 3\u20136 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kalenterikuukaudesta riippuen. Tilastoissa oleviin aluesadantoihin ei ole tehty mittarikorjauksia.<\/p>\n<p>Vuosilta 1911\u20131945 ei ole tallessa tarkkaa tietoa siit\u00e4, mill\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 sadannan aluearvot on laskettu. Vuosina 1946\u20131981 aluearvot laskettiin ns. isohyeettimenetelm\u00e4ll\u00e4. Vuodesta 1982 l\u00e4htien on k\u00e4ytetty 10&#215;10 km:n hilapisteverkkoa, jonka pisteille sadannan arvot lasketaan l\u00e4himpien sadehavaintojen perusteella. Koska laskentamenetelm\u00e4 on vaihdellut, eiv\u00e4t aluesadannat eri vuosikymmenilt\u00e4 ole t\u00e4ysin homogeenisia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ilmatieteen laitos vastaa sadem\u00e4\u00e4r\u00e4n mittaamisesta Suomessa. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus (SYKE) saa tiedot p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 sadannasta Ilmatieteen laitokselta noin 200 havaintoasemalta. Tietoa sadem\u00e4\u00e4rist\u00e4 saadaan erilaisilla automaattimittareilla, s\u00e4\u00e4tutkilla sek\u00e4 manuaalisilla mittauksilla. Sademittarit ovat kehittyneet viime vuosikymmenin\u00e4 paljon, ja esimerkiksi lumisade pystyt\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n mittaamaan entist\u00e4 tarkemmin. Sademittaukseen sis\u00e4ltyy kuitenkin edelleen virhetekij\u00f6it\u00e4, joiden vuoksi mitattu sade on keskim\u00e4\u00e4rin 10\u201320 % todellista [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"tags":[],"wf_post_folders":[22],"class_list":["post-907","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/907","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=907"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/907\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":989,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/907\/revisions\/989"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=907"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=907"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=907"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}