{"id":997,"date":"2022-02-21T13:20:58","date_gmt":"2022-02-21T11:20:58","guid":{"rendered":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/?p=997"},"modified":"2022-02-21T13:22:58","modified_gmt":"2022-02-21T11:22:58","slug":"pohjaveden-pinnankorkeuden-ja-laadun-seuranta-valtakunnallisilla-pohjavesiasemilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/pohjaveden-pinnankorkeuden-ja-laadun-seuranta-valtakunnallisilla-pohjavesiasemilla\/","title":{"rendered":"Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seuranta valtakunnallisilla pohjavesiasemilla"},"content":{"rendered":"<p>Valtakunnalliseen pohjavesiseurantaverkkoon kuuluvilla pohjavesiasemilla seurataan pohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua eri puolilla Suomea. Valtakunnallinen pohjavesiseuranta k\u00e4ynnistettiin 1970-luvun alkupuolella pohjaveden pinnankorkeuden mittauksilla. Vedenlaadun seuranta alkoi 1990-luvulla. Osalla pohjavesiasemista seurataan my\u00f6s lumipeitteen paksuutta ja roudan syvyytt\u00e4 sek\u00e4 maankosteutta. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaper\u00e4olosuhteita.<\/p>\n<p>Ajankohtainen pohjavesitilannekatsaus perustuu asemilla teht\u00e4viin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Seurantasarjojen perusteella pystyt\u00e4\u00e4n arvioiman pohjaveden m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja laadun paikallisia ja ajallisia vaihteluita sek\u00e4 niiden vuorovaikutuksia. Pohjavesiasemilta ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4n seurantatiedon perusteella raportoidaan kansallisesti ja kansainv\u00e4lisesti pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun muutoksista. Mittaustulokset esitet\u00e4\u00e4n korkeuksina merenpinnasta N2000-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ja tallennetaan Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKEn) ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskusten (ELY-keskusten) yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n pohjavesirekisteriin (POVET).<\/p>\n<figure id=\"attachment_998\" aria-describedby=\"caption-attachment-998\" style=\"width: 469px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-998\" src=\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Pohjavesiputki_Annika-Anttila.jpg\" alt=\"Pohjavesiputki ja siihen liitetty automaattilaitteisto mets\u00e4ss\u00e4.\" width=\"469\" height=\"851\" srcset=\"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Pohjavesiputki_Annika-Anttila.jpg 837w, https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Pohjavesiputki_Annika-Anttila-165x300.jpg 165w, https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Pohjavesiputki_Annika-Anttila-564x1024.jpg 564w, https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Pohjavesiputki_Annika-Anttila-768x1394.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 469px) 100vw, 469px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-998\" class=\"wp-caption-text\">\u00a9 Annika Anttila<\/figcaption><\/figure>\n<h2>Pohjaveden pinnankorkeuden mittaaminen<\/h2>\n<p>Pohjaveden pinnankorkeusmittaukset tehd\u00e4\u00e4n maahan pystysuoraan asennetuista muovisista tai metallisista pohjavesiputkista, joita on yleens\u00e4 kymmenen kappaletta asemalla. Pohjavesiputket ulottuvat usean metrin syvyyteen ja niiss\u00e4 on siivil\u00e4osa, joka p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 pohjaveden putkeen.<\/p>\n<p>Pinnankorkeusseuranta on nykyisin osin automatisoitu, jotta asemilta saadaan reaaliaikaista pinnankorkeustietoa. Pohjavesiputkiin on asennettu paineanturit ja tiedonkeruulaitteet, jotka l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t mittaustulokset tietokantaan esimerkiksi pitk\u00e4n kantaman radioverkossa tai GSM-verkossa.<\/p>\n<p>Pohjavesiasemilla, joita ei ole viel\u00e4 t\u00e4ysin automatisoitu, kiert\u00e4\u00e4 paikallinen havaitsija kaksi kertaa kuussa. Havaitsija mittaa pohjaveden pinnankorkeuden mittanauhaluotaimella tai s\u00e4hk\u00f6signaaliin perustuvalla luotaimella aseman pohjavesiputkista. Pohjaveden pinnankorkeus mitataan senttimetrein\u00e4 putken yl\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00e4. Kierroksen j\u00e4lkeen havaitsijat l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t mittaustulokset SYKEen joko s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 lomakkeella tai paperipostilla.<\/p>\n<h2>Pohjaveden laadun seuranta<\/h2>\n<p>Valtakunnallisilta pohjavesiasemilta otetaan vesin\u00e4ytteit\u00e4 yleens\u00e4 2\u20134 kertaa vuodessa ensisijaisesti aseman yhteydess\u00e4 olevasta l\u00e4hteest\u00e4 tai l\u00e4hteen puuttuessa muovisesta pohjavesiputkesta. Kullakin asemalla on oma n\u00e4ytteenottoaikataulunsa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee vuoden mittaan eri tavoin eri alueilla. Tavoitteena on saada v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi n\u00e4yte, kun pohjaveden pinta on alimmillaan, ja toinen n\u00e4yte, kun pinta on ylimmill\u00e4\u00e4n. Sertifioitu n\u00e4ytteenottaja ottaa n\u00e4ytteen, ja laboratoriossa n\u00e4ytteest\u00e4 analysoidaan laajalla valikoimalla erityisesti ep\u00e4orgaanisia aineita. Saaduista vedenlaatutuloksista voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, millaisia eri aineiden pitoisuuksia pohjavedess\u00e4 on luonnostaan. Seurantasarjoissa n\u00e4kyv\u00e4t kuitenkin my\u00f6s ihmisen aiheuttamat vaikutukset pohjavesiin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Valtakunnalliseen pohjavesiseurantaverkkoon kuuluvilla pohjavesiasemilla seurataan pohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua eri puolilla Suomea. Valtakunnallinen pohjavesiseuranta k\u00e4ynnistettiin 1970-luvun alkupuolella pohjaveden pinnankorkeuden mittauksilla. Vedenlaadun seuranta alkoi 1990-luvulla. Osalla pohjavesiasemista seurataan my\u00f6s lumipeitteen paksuutta ja roudan syvyytt\u00e4 sek\u00e4 maankosteutta. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaper\u00e4olosuhteita. Ajankohtainen pohjavesitilannekatsaus perustuu asemilla teht\u00e4viin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Seurantasarjojen perusteella pystyt\u00e4\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"tags":[],"wf_post_folders":[22],"class_list":["post-997","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"acf":[],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/997","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=997"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/997\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1001,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/997\/revisions\/1001"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=997"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=997"},{"taxonomy":"wf_post_folders","embeddable":true,"href":"https:\/\/vesi.fi\/aineistopankki\/wp-json\/wp\/v2\/wf_post_folders?post=997"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}