Generated by All in One SEO v5.0.1.1, this is an llms.txt file, used by LLMs to index the site.

# Vesi.fi

Vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde

## Artikkelit

- [Ajankohtaista](https://www.vesi.fi/artikkelit/)
- [Valtion vesiteemaisia avustushakuja auki elinvoimakeskuksissa](https://www.vesi.fi/valtion-vesiteemaisia-avustushakuja-auki-elinvoimakeskuksissa/) - Elinvoimakeskuksissa avautuu 15.9.2026 useita vesiin, vesistöihin ja kalatalouteen liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa vesien- ja merenhoidon toimiin, pohjavesien suojeluun, vesitalouden toimiin, vesihuoltolaitosten yhteistyöhön sekä kalataloudellisiin kunnostuksiin. Hakuajat päättyvät 30.10.2026. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen harkinnanvaraisia valtionavustuksia haetaan elinvoimakeskuksista. Elinvoimakeskukset suosittelevat käyttämään avustusten hakemiseen sähköistä aluehallinnon asiointipalvelua. Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista. Tarkemmat hakuohjeet
- [Sisävesien sinilevähuippu osui poikkeuksellisesti syyskuulle](https://www.vesi.fi/sisavesien-sinilevahuippu-osui-poikkeuksellisesti-syyskuulle/) - Sisävesien sinilevätilanne on nyt syyskuussa harvinaisen runsas, ja sinilevää havaittiin enemmän kuin kertaakaan aiemmin tänä kesänä. Rannikkoalueilla tilanne on rauhoittunut viime viikosta, mutta on edelleen hieman tavanomaista huonompi. Viime viikkojen sää on ollut monin paikoin sateinen ja tuulinen, mutta melko lämmin. Väliin on mahtunut myös poutapäiviä. Järvien pintavedet ovat viikolla 36 olleet pääosin tavanomaista lämpimämpiä,
- [Vesihuoltolaitosten toiminta-aluetietojen siirto Suomen ympäristökeskukseen – hyviä käyttäjäkokemuksia Taavetti-palvelusta](https://www.vesi.fi/vesihuoltolaitosten-toiminta-aluetietojen-siirto-suomen-ymparistokeskukseen-hyvia-kayttajakokemuksia-taavetti-palvelusta/) - Vuoden 2026 alussa voimaan tullut uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa kunnat toimittamaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueita koskevat paikkatiedot Suomen ympäristökeskukseen. Tietojen siirtoa varten Sykessä on kehitetty helppokäyttöinen Taavetti-palvelu. Palvelua on jo käyttänyt muun muassa Hollolan kunta. Kunnan kokemukset Taavetista ovat myönteisiä. Paikkatietojen siirtovelvoite koskee lakiuudistuksen voimaan tulon jälkeen tehtäviä päätöksiä vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Ne toiminta-alueet, jotka on hyväksytty ennen lain
- [Poikkeuksellinen kesätulva Pohjois-Pohjanmaalla – Siuruanjoen virtaama ennätyksellisen suuri](https://www.vesi.fi/poikkeuksellinen-kesatulva-pohjois-pohjanmaalla-siuruanjoen-virtaama-ennatyksellisen-suuri/) - Ennätykselliset sateet ovat nostaneet jokien vedenpinnat tulvalukemiin Pohjois-Pohjanmaalla. Tulvavesi on katkaissut pienempiä teitä ja noussut pelloille, myös mökit ovat olleet kastumisvaarassa. Siuruanjoen virtaama on kesäajalle ennätyksellinen. Vaikka sateet ovat alueella vähentyneet, märkä maaperä ylläpitää tulvariskiä. Viikonloppuna Suomeen leviää uusia sateita. Myös Lapissa virtaamat ovat poikkeuksellisen suuria. Viikonloppuna Suomeen leviää kaakosta uusia sateita. Runsaimpien sateiden ennustetaan painottuvan Etelä-Suomeen,
- [Siikajoki-, Pyhäjoki- ja Kalajokilaaksojen vesihuoltosuunnitelmaluonnos lausunnoille - Useita toimenpide-ehdotuksia vuoteen 2040 asti](https://www.vesi.fi/siikajoki-pyhajoki-ja-kalajokilaaksojen-vesihuoltosuunnitelmaluonnos-lausunnoille-useita-toimenpide-ehdotuksia-vuoteen-2040-asti/) - Siikajoki-, Pyhäjoki- ja Kalajokilaaksojen yhteisen vesihuoltosuunnitelman laadinta on edennyt lausuntopyyntövaiheeseen. Suunnittelualueen kunnilta, vesihuoltolaitoksilta ja sidosryhmiltä pyydetään syyskuun 2026 loppuun mennessä palautetta suunnitelmaluonnoksessa ehdotettavista vesihuollon teknisistä ja organisatorisista kehittämistoimenpiteistä. Luonnoksessa ehdotetaan iso joukko toimenpiteitä ja vesihuoltoyhteistyön vaiheittaista laajentamista jokilaaksokohtaisten näkökulmien ja nykytilanteen pohjalta. Toimenpiteillä ehdotetaan yhteistyön syventämistä myös suunnittelualueen ulkopuolelle. Ehdotettavien toimenpiteiden tarkoituksena on vahvistaa yhdyskunnan
- [Pohjaveden pinnat jatkavat laskua Itä-Suomessa – kaivojen kuivumisriski kasvaa](https://www.vesi.fi/pohjaveden-pinnat-jatkavat-laskua-ita-suomessa-kaivojen-kuivumisriski-kasvaa/) - Pohjaveden pinnat ovat laskeneet kesän aikana matalalle Itä-Suomessa. Ilman runsaita sateita lasku jatkuu, ja kaivojen kuivumisriski kasvaa. Itä-Suomen pienissä pohjavesimuodostumissa pinnat hyvin matalalla Itä-Suomen pienissä pohjavesimuodostumissa pohjaveden pinnat ovat tällä hetkellä noin 40–60 senttimetriä ajankohdan keskiarvoa alempana. Pinnat lähestyvät mittaushistorian matalimpia tasoja. Erityisen matalia pintoja on havaittu Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Itä-Suomen ulkopuolella sateet ovat nostaneet
- [Sunnuntain runsaat sateet näkyvät etenkin Etelä-Pohjanmaan vesistöissä](https://www.vesi.fi/sunnuntain-runsaat-sateet-nakyvat-etenkin-etela-pohjanmaan-vesistoissa/) - Sunnuntaina satoi runsaasti monin paikoin Pohjalaismaakunnissa. Sateet osuivat etenkin Etelä-Pohjanmaan alueelle. Runsas vesisade aiheutti hulevesitulvia. Myös pienemmät joet tulvivat paikoin alaville teille sekä pelloille. Sateet näkyvät viiveellä alueen vesistöissä. Suurempien jokien, kuten Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamat eivät kuitenkaan ole nousemassa tulvakorkeuksiin, jos sateita ei saada lisää lähipäivinä. Seinäjoella Ylistarossa Pelmaan mittausasemalla sademäärä oli sunnuntaina jopa
- [Kallaveden vedenkorkeus laskenut laivaliikennekauden alarajalle](https://www.vesi.fi/kallaveden-vedenkorkeus-laskenut-laivaliikennekauden-alarajalle/) - Kallaveden korkeus on noin 20 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Keskiennusteen mukaan Kallaveden pinta on kääntymässä nousuun, mutta mikäli Kallaveden valuma-alueella saadaan tavallista vähemmän sateita, vedenpinnan aleneminen jatkuu. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000 +81,76, joka on yhden sentin laivaliikennekauden tavoitteellisen alarajan yläpuolella. Mikäli Kallaveden pinta laskee alarajan alapuolelle alkaa se rajoittaa virallisten vesiväylien kulkusyvyyttä, koska
- [Sinilevätilanne jälleen tavanomaista rauhallisempi](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jalleen-tavanomaista-rauhallisempi/) - Sinilevähavaintojen määrä on vähentynyt viime viikosta, ja sinilevätilanne on sekä sisävesillä että rannikkoalueilla ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi. Myös avomerialueiden sinilevätilanne vaikuttaa rauhalliselta. Paikoin sinilevää esiintyy kuitenkin runsaasti. Kuluneella viikolla sää on ollut monin paikoin viileää, ja rannikoilta on raportoitu tuulisista oloista. Järvien pintavedet ovat olleet eri puolilla Suomea pääosin 1–2 astetta ajankohtaan nähden tavanomaista viileämpiä.
- [Sinilevätilanne hieman tavanomaista huonompi](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-hieman-tavanomaista-huonompi/) - Sinilevätilanne on heikentynyt sekä sisävesillä että rannikkoalueilla. Sinilevähavaintojen määrä on kasvanut kesän aiempiin viikkoihin verrattuna, ja tilanne on ajankohtaan nähden tavanomaista huonompi. Heinäkuun tavanomaista vähäisempi auringonpaiste ja vaihtelevat sääolosuhteet ovat saattaneet vaikuttaa sinilevien kehityksen ajoittumiseen ja osaltaan siirtää runsastumista myöhemmäksi. Paikoin runsaat sateet ovat voineet lisätä ravinteiden huuhtoutumista valuma-alueilta vesistöihin ja vaikuttaa siten vesistöjen ravinneolosuhteisiin.
- [Sisävesien sinilevätilanne ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi](https://www.vesi.fi/sisavesien-sinilevatilanne-ajankohtaan-nahden-tavanomaista-rauhallisempi-2/) - Sinilevätilanne on sisävesillä edelleen ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi, kun taas rannikkoalueilla tilanne on ajankohdalle tyypillinen. Satelliittihavaintojen perusteella itäisellä Suomenlahdella on esiintynyt sinilevän pintakukintoja. Järvien pintaveden lämpötilat olivat 29.7. etelä- ja keskiosissa maata pääosin 17–20 °C ja Pohjois-Suomessa 15–18 °C. Useimmilla havaintopaikoilla veden lämpötila oli ajankohdan keskiarvoa alhaisempi. Meriveden pintalämpötilat vaihtelivat 30.7. aamulla 15,2–17,8 °C:n välillä
- [Kuivan kevään jälkeen läntisen Suomen vesitilanne on monin paikoin palannut tavanomaiselle tasolle](https://www.vesi.fi/kuivan-kevaan-jalkeen-lantisen-suomen-vesitilanne-on-monin-paikoin-palannut-tavanomaiselle-tasolle/) - Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen vesitilanteessa on tällä hetkellä selviä eroja säännösteltyjen ja luonnontilaisten vesistöjen välillä. Säännöstellyillä järvillä vedenpinnat ovat tavanomaisella tasolla kun taas luonnontilaisten järvien pinnat ovat edelleen pääosin tavanomaista alempana ajankohtaan nähden. Paikoin vedenkorkeudet ovat kuitenkin viimeaikaisten sateiden myötä palautuneet lähemmäs vuodenajan keskimääräistä tasoa. Järvien vesitilanteissa alueellisia eroja Säännöstellyissä järvissä vedenpinnat ovat nyt
- [Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla](https://www.vesi.fi/jarvien-vedenkorkeudet-normalisoituneet-monin-paikoin-saimaa-ja-paijanne-edelleen-matalalla/) - Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm. Järvien vedenkorkeudet palautuneet laajoilla alueilla Pohjois-Pirkanmaalla Tarjanteen vedenpinta oli viime viikolla poikkeuksellisen alhainen ja sateiden ansiosta nousemassa elokuun alussa keskimääräiselle tasolle. Myös
- [Suomen ympäristökeskus pilotoi automaattisesti tuotettuja sinileväarvioita vesi.fi-palvelussa](https://www.vesi.fi/suomen-ymparistokeskus-pilotoi-automaattisesti-tuotettuja-sinilevaarvioita-vesi-fi-palvelussa/) - Suomen ympäristökeskus (Syke) on ottanut käyttöön pilotin, jossa vesi.fi-palvelun sinileväarviot tuotetaan automaattisesti havaintojen pohjalta. Uusi järjestelmä analysoi valtakunnallisen sinileväseurannan sekä kansalaisten tekemät havainnot ja kokoaa niistä ajantasaiset tilannearviot. Asiantuntijoiden havaintoihin perustuva sinileväarvio päivittyy kerran viikossa, ja kansalaisten havaintoihin perustuva arvio kerran vuorokaudessa. – Kaikkien sinilevähavaintojen käsittely on nyt automatisoitu. Automaattinen käsittely mahdollistaa havaintojen nopean analysoinnin
- [Läntiseen Suomeen ennustettu runsaita sateita viikonlopulle](https://www.vesi.fi/lantiseen-suomeen-ennustettu-runsaita-sateita-viikonlopulle/) - Sateet pyyhkäisevät läntisen Suomen poikki viikonloppuna lisäten todennäköisyyttä paikallisille tulville. Ennusteiden perusteella tämä näkynee etenkin pohjoisessa Satakunnassa ja pohjoisen Pirkanmaan pienemmissä vesistöissä paikoitellen nousevina vedenpintoina ja jokien voimakkaina virtauksina. Esimerkiksi Kankaanpään ja Parkanon seuduille ennustetaan jopa yli 50 mm sadekertymiä viikonlopun aikana. Vesistöjen lisäksi tulvan todennäköisyys on koholla myös rakennetulla alueella, mikäli voimakkaat sateet osuvat asutuksen keskelle. Tällöin ojat ja sadevesiviemärit voivat täyttyä, jolloin aiheutuu paikallisia hulevesitulvia. Kohonnut riski liittyy myös alueisiin, jotka ovat kärsineet aiemmista sateista.
- [Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?](https://www.vesi.fi/jarvien-pinnat-yha-matalalla-mika-on-ilmastonmuutoksen-rooli/) - Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa. Vaikka viime viikkojen sateet ovat helpottaneet kuivuutta paikoin, sen vaikutukset näkyvät edelleen eri puolilla Suomea. Kuivuus on herättänyt huolta kaivojen veden riittävyydestä, mataloittanut rantoja, vaikeuttanut maatalouden kasvukautta ja aiheuttanut maastopaloja. Monien suurten järvien vedenkorkeudet ja
- [Tulevalle viikonlopulle on ennustettu runsaita sateita pohjalaismaakuntiin](https://www.vesi.fi/tulevalle-viikonlopulle-on-ennustettu-runsaita-sateita-pohjalaismaakuntiin/) - Tulevana viikonloppuna sataa pohjalaismaakunnissa mahdollisesti hyvinkin runsaasti. Tämän hetken sääennusteiden mukaan viikonlopun sademäärä saattaa monin paikoin ylittää 50 mm. Sateiden ennustetaan ajoittuvan pääosin sunnuntaille. Runsas vesisade voi aiheuttaa etenkin hulevesitulvia. Myös joet saattavat tulvia alaville teille sekä pelloille. Maaperä on melko kuivaa, joten vesistötulvat jäänevät paikallisiksi pienempien uomien aiheuttamiksi. Jos sateet toteutuvat laajemmin hyvin runsaina,
- [Sinilevähavaintojen määrä kasvoi viime viikosta](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-kasvoi-viime-viikosta/) - Valtakunnallisessa sinileväseurannassa sinilevähavaintojen määrä kasvoi viime viikosta (vko 28) sekä sisävesillä että rannikkoalueilla. Tilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi. Heinäkuun alun sateet ja viime päivien lämmin sää ovat monin paikoin suosineet sinilevien kasvua. Toisaalta ajoittaiset voimakkaat tuulet ovat voineet estää sinilevälauttojen muodostumista pitämällä sinilevän sekoittuneena vesimassaan. Valtakunnallisessa sinileväseurannassa saatiin tällä viikolla havainnot 203 sisävesien
- [Vedenpinnat ovat Keski-Suomessa muutamaa säännösteltyä järveä lukuun ottamatta jo toista kesää peräkkäin poikkeuksellisen matalalla.](https://www.vesi.fi/vedenpinnat-ovat-keski-suomessa-muutamaa-saannosteltya-jarvea-lukuun-ottamatta-jo-toista-kesaa-perakkain-poikkeuksellisen-matalalla/) - Alhaisten vedenpintojen syyt ovat luonnollisia. Talven lumimäärä jäi vain noin puoleen tavanomaisesta minkä vuoksi sulamisvesiä tuli vähän. Lisäksi kevät ja kesä ovat olleet vähäsateisia, eikä valunta riittänyt nostamaan vedenkorkeuksia tavanomaiselle tasolle. Tyypillisesti kesän sademäärä on Keski-Suomessa hieman yli 200 mm ja haihdunta 300-400 mm. Viime- ja tänä kesänä on mitattu paikoin poikkeuksellisen alhaisia vedenkorkeuksia. Erityisesti
- [Sisävesien ja rannikkoalueiden sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen](https://www.vesi.fi/sisavesien-ja-rannikkoalueiden-sinilevatilanne-on-ajankohtaan-nahden-tyypillinen/) - Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilta saatiin kuluvalla viikolla 221 havaintoa. Runsaasti sinilevää havaittiin yhteensä neljällä havaintopaikalla Nurmijärvellä, Sipoossa, Iitissä ja Kemijärvellä. Sisävesien tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen. Rannikkoalueiden sinilevähavaintojen määrä on kasvanut edellisistä viikoista, ja sinilevätilanne on noussut ajankohdalle tyypilliselle tasolle. Pintavedet ovat kesän edetessä lämmenneet koko maassa, mikä edistää sinilevien eli syanobakteerien kasvua. Lämpimät, aurinkoiset ja
- [Sisävesien ja rannikkoalueiden sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen](https://www.vesi.fi/sisavesien-ja-rannikkoalueiden-sinilevatilanne-on-ajankohtaan-nahden-tyypillinen-2/) - Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilta saatiin kuluvalla viikolla 221 havaintoa. Runsaasti sinilevää havaittiin yhteensä neljällä havaintopaikalla Nurmijärvellä, Sipoossa, Iitissä ja Kemijärvellä. Sisävesien tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen. Rannikkoalueiden sinilevähavaintojen määrä on kasvanut edellisistä viikoista, ja sinilevätilanne on noussut ajankohdalle tyypilliselle tasolle. Pintavedet ovat kesän edetessä lämmenneet koko maassa, mikä edistää sinilevien eli syanobakteerien kasvua. Lämpimät, aurinkoiset ja
- [Länsi-Suomeen myönnettiin yli 700 000 euroa avustuksia tulvasuojeluun ja valuma-aluetyöhön](https://www.vesi.fi/lansi-suomeen-myonnettiin-yli-700-000-euroa-avustuksia-tulvasuojeluun-ja-valuma-aluetyohon/) - Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosasto on myöntänyt kahdeksalle toimijalle yhteensä yli 700 000 eurolla avustusta vesien kestävään käyttöön sekä valuma-aluetyöhön. Avustuksilla parannetaan tulvasuojelua sekä suunnitellaan ja toteutetaan valuma-aluetoimenpiteitä eri puolilla Länsi-Suomea. Seuraava hakukierros käynnistyy 15.9. Pohjalaismaakunnissa saatetaan loppuun Lapväärtinjoen alaosan tulvasuojelu ja avustetaan useita suunnitteluja Lapväärtinjoen alaosan ruoppaustöillä pyritään vähentämään erityisesti jääpatojen aiheuttamaa tulvariskiä. Jokiuoman kummallakin puolella olevia maamassoja poistetaan, jolloin veden virtaus viereisille kosteikkoalueille paranee tulva-aikoina. Kristiinankaupungin hallinnoima hanke sai vesiluvan vuonna 2021 ja varsinainen toteutus saatiin päätökseen viime vuonna, mutta viimeistelytöitä ja
- [Alavuden Saukkojärven pohjapadon toteutus alkaa](https://www.vesi.fi/alavuden-saukkojarven-pohjapadon-toteutus-alkaa/) - Etelä-Pohjanmaan Alavudella sijaitsevan Saukkojärven pohjapadon rakentamisurakka alkaa kesäkuun lopulla. Pohjapato mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen sekä aktiivisesta järven säännöstelystä luopumisen. Pohjapato rakennetaan nykyisen säännöstelypadon alavirran puolelle ja se mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen. Pohjapadon valmistumisen myötä järven aktiivinen säännöstely päättyy ja pitkään vallinnut vedenpinnan korkeustaso säilytetään jatkossa pohjapadon avulla. Säännöstelypadon luukkurakenne ja setit
- [Tukea kahdelletoista hankkeelle vesihuollon rakennemuutoksen edistämiseen ja alueelliseen yhteistyöhön](https://www.vesi.fi/tukea-kahdelletoista-hankkeelle-vesihuollon-rakennemuutoksen-edistamiseen-ja-alueelliseen-yhteistyohon/) - Alt: Kouvolan vesitorni. Tavoite vesihuollon toimintavarmuuden vahvistaminen Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt kesällä 2026 avustusta kahdelletoista vesihuoltohankkeelle. Hankkeiden tavoitteena on edistää vesihuoltolaitosten yhdistymistä suuremmiksi organisaatioiksi sekä kehittää ja ottaa käyttöön uusia yhteistyö- ja organisointimalleja laitosten välille. Tavoitteena on vahvistaa vesihuollon toimintavarmuutta kokonaisuutena muun muassa turvaamalla osaavan työvoiman saatavuus sekä parantamalla vesihuoltolaitosten talouden ja omaisuuden hallintaa ja
- [Veneilykausi alkoi Naapuskosken pienvenekanavassa (Pohjois-Savo)](https://www.vesi.fi/veneilykausi-alkoi-naapuskosken-pienvenekanavassa-pohjois-savo/) - Kanavan ylläpitäjä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on avannut Pohjois-Savossa Leppävirran Hartikansalossa sijaitsevan Naapuskosken itsepalvelusulun 30.06.2026. Veneilijät voivat omatoimisesti liikennöidä Kallaveden ja Saviveden välillä Naapuskosken kanavan kautta. Väylän nimelliskulkusyvyys on 1,2 m ja se on rinnakkainen yhteys Konnuksen syväväyläkanavan kanssa. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus vastaa vesitaloustehtävistä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnissa. Lisätietoja: Vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen,
- [Sinileväseuranta käynnistyy – ensimmäinen leväkatsaus juhannusviikolla](https://www.vesi.fi/sinilevaseuranta-kaynnistyy-ensimmainen-levakatsaus-juhannusviikolla/) - Lupa- ja valvontavirasto seuraa kesällä sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa. Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan yhteistyössä kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Myös Suomen rotarit ja koulutetut yksityishenkilöt osallistuvat aktiivisesti sinileväseurantaan. Seuranta jatkuu syyskuun loppuun asti. Ensimmäinen leväkatsaus julkaistaan juhannusviikolla torstaina 18.6. Tämän jälkeen levätilanteesta tiedotetaan kahden viikon välein aina torstai-iltapäivisin elokuun puoleen väliin asti. Leväkatsaukset löytyvät myös lvv.fi-verkkopalvelusta. Levätilanne
- [Sinilevää sisävesissä ajankohtaan nähden normaalia runsaammin](https://www.vesi.fi/sinilevaa-sisavesissa-ajankohtaan-nahden-normaalia-runsaammin/) - Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilla on havaittu sinilevää kuluvalla viikolla runsaammin kuin tyypillisesti tähän aikaan vuodesta. Erittäin runsaita sinileväesiintymiä ei kuitenkaan ole todettu. Sinilevää esiintyy runsaasti yhteensä kuudella havaintopaikalla Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa. Hieman sinilevää havaittiin yhteensä 22:lla sisävesien havaintopaikalla 10 eri maakunnassa. Valtaosa havainnoista sijoittui Etelä- ja Keski-Suomeen. Sinilevätilannetta seurataan viikoittain noin 300 havaintopaikalla. Merialueiden valtakunnallisen
- [Kuivuus pitää järvien ja pohjavesien pinnat poikkeuksellisen alhaalla sateista huolimatta](https://www.vesi.fi/kuivuus-pitaa-jarvien-ja-pohjavesien-pinnat-poikkeuksellisen-alhaalla-sateista-huolimatta/) - Alkukesän sateista huolimatta kuivuuden vaikutukset näkyvät edelleen eri puolilla maata. Järvien vedenpinnat ovat yhä selvästi ajankohdan keskiarvojen alapuolella, ja pohjaveden pinnat ovat monin paikoin poikkeuksellisen alhaalla. Vaikka sateet ovat paikoin kohentaneet tilannetta ja pienentäneet akuuttia kuivuutta, vesistöjen ja pohjavesien palautuminen on hidasta. Kuivuustilanteen kehittyminen riippuu loppukesän sademääristä. Kuivuuden vaikutukset voivat jatkua vielä pitkään, vaikka sateita
- [Kuivuus pitää järvien vedenkorkeuksia alhaalla Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä](https://www.vesi.fi/kuivuus-pitaa-jarvien-vedenkorkeuksia-alhaalla-pirkanmaalla-ja-kanta-hameessa/) - Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä vesitilanne on edelleen kuiva, vaikka viime viikon sateet nostivat paikoitellen vedenkorkeuksia. Joidenkin järvien osalta vedenkorkeudet ovat mittaushistorian alimmalla tasolla ajankohtaan nähden. Järvien vedenpintojen laskun ennustetaan jatkuvan, koska lämpiminä kesäpäivinä vettä haihtuu enemmän. Suurilla säännöstellyillä järvillä vesitilanne on helpompi, koska järvillä onnistuttiin nostamaan vedenpinnat virkistyskäytön näkökulmasta pääosin hyvälle tasolle. Järvien vedenkorkeuksiin vaikuttaa kesällä
- [Uusi Ojitusyhteisöt-karttapalvelu on julkaistu](https://www.vesi.fi/uusi-ojitusyhteisot-karttapalvelu-on-julkaistu/) - Uusi Ojitusyhteisöt-karttapalvelu on julkaistu ojitusyhteisöjen tietojen etsintään. Vanha karttapalvelu on käytettävissä 15.7.2026 asti, mutta suosittelemme käyttämään uutta palvelua sen paremman käytettävyyden vuoksi. Palveluun on lisätty tietoja happamista sulfaattimaista, valuma-alueista ja maaperästä. Kiinteistötiedot päivittyvät viikoittain. Ojitusyhteisöt-karttapalvelu esittää peltojen ojitustöiden yhteydessä perustettujen ojitusyhteisöjen ja muiden vesioikeudellisten yhteisöjen sijainnin. Palvelusta löytyvän yhteisön nimen sekä hankkeen toimitusnumeron perusteella voi
- [Korvausten maksu Evijärven vedenkorkeuden nostamisesta alkaa (Etelä-Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/korvausten-maksu-evijarven-vedenkorkeuden-nostamisesta-alkaa-etela-pohjanmaa/) - Evijärven säännöstelyn muuttamiseen liittyvien korvausten maksaminen aloitetaan kesäkuussa 2026. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa, joten Vaasan hallinto-oikeuden vuonna 2025 antama vesilupapäätös on nyt lainvoimainen. Säännöstelyluvan haltija Lounais-Suomen elinvoimakeskus käynnistää hankkeesta aiheutuneiden korvausten maksamisen ja tiedustelee kiinteistönomistajilta maksuyhteystietoja. Evijärven uusi säännöstelylupa on otettu käyttöön jo kesällä 2025. Säännöstelymuutoksen myötä Evijärven vedenkorkeuden säännöstelyn ylä- ja alarajat sekä
- [Vetelin Haapajärven vedenpintaa on saatu nostettua pysyvästi valtion kunnostushankkeella](https://www.vesi.fi/vetelin-haapajarven-vedenpintaa-on-saatu-nostettua-pysyvasti-valtion-kunnostushankkeella/) - Vetelin Haapajärven vedenpinnannostohanke on saavuttanut tavoitteensa: järven vedenpinta on noussut pysyvästi. Valtion hankkeena toteutetun Haapajärven kunnostuksen rakentamistyöt ovat pääosin valmiit. Jäljellä on enää muutamia korjaus- ja viimeistelytöitä. Valtion osuus neljä vuotta kestäneen kunnostushankkeen kustannuksista on tähän mennessä yhteensä noin neljä miljoonaa euroa. Vetelissä Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan voimakkaasti umpeen kasvaneen ja mataloituneen Haapajärven kunnostuksen ensi askeleet otettiin
- [Lapin tulvat toteutuivat selvästi keskimääräistä pienempinä – Inarijärven kesäaikainen vedenkorkeus voi jäädä tavanomaista alemmaksi](https://www.vesi.fi/lapin-tulvat-toteutuivat-selvasti-keskimaaraista-pienempina-inarijarven-kesaaikainen-vedenkorkeus-voi-jaada-tavanomaista-alemmaksi/) - Lapin kevään tulvat ovat ohi. Kaikissa vesistöissä kevättulva jäi selvästi keskimääräistä pienemmäksi. Simojoella tulvahuippu oli ennätyksellisen aikaisin. Muilla vesistöillä tulvahuiput olivat lähellä keskimääräisiä ajankohtia. Inarijärvellä kesäaikaiseen vedenkorkeuteen on vielä matkaa noin 20 cm. Lapin alueen isoimmista jokivesistöistä tulvahuipun viimeisenä saavuttivat Tornionjoki ja Muonionjoki viime viikon lopulla. Kaikissa vesistöissä kevättulva jäi selvästi keskimääräistä pienemmäksi, koska lunta oli monin paikoin tavanomaista
- [Kuivuustilanne jatkuu Itä-Suomessa, sateet helpottaneet tilannetta hieman](https://www.vesi.fi/kuivuustilanne-jatkuu-ita-suomessa-sateet-helpottaneet-tilannetta-hieman/) - Vesistöjen ja pohjavesien pinnat ovat Itä-Suomessa edelleen matalalla. Erityisesti suuret säännöstelemättömät järvet ovat ajankohtaan nähden harvinaisen matalalla tasolla. Toukokuun lopun sateet ovat helpottaneet kuivuustilannetta pienemmillä vesistöillä. Maaperän kuivuuden takia tarvittaisiin reilusti sateita, jotta tilanne helpottuisi suuremmilla vesistöillä. Pohjavedet ovat laskusuunnassa, mikä jatkuessaan voi aiheuttaa paikallisia vedenhankinnan häiriöitä. Vedenpintojen taso alkavana kesänä määräytyy pitkälti sademäärien perusteella.
- [Vuoden vesistökunnostaja -palkinto 2026 Veijo Hämäläiselle ja elämäntyöpalkinto Raija Auralle](https://www.vesi.fi/vuoden-vesistokunnostaja-palkinto-2026-veijo-hamalaiselle-ja-elamantyopalkinto-raija-auralle/) - Vesistökunnostusverkosto palkitsi vuoden vesistökunnostajana Kyyveden osakaskunnan hoitokunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan Veijo Hämäläisen. Elämäntyöpalkinnon sai Lappeenrannan kaupungilta eläköitynyt vesistöasiantuntija Raija Aura, jolle erityisesti Pien-Saimaan tilan parantaminen on ollut tärkeää. Tunnustukset jaettiin vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa Kuopiossa 2. kesäkuuta. Pitkäjänteinen yhteistyö näkyy Kyyveden tilassa Kyyveden osakaskunta on tehnyt pitkäjänteistä vesienhoitotyötä yli kymmenen vuoden ajan. Työ on ollut vahvasti sidoksissa osakaskunnan
- [Vaasan seudun vesihuollossa katse vuoteen 2040 – yhteisen suunnitelman laadinta käynnistyy](https://www.vesi.fi/vaasan-seudun-vesihuollossa-katse-vuoteen-2040-yhteisen-suunnitelman-laadinta-kaynnistyy/) - Vaasan seudulla käynnistyy yhteisen vuoteen 2040 ulottuvan vesihuoltosuunnitelman laatiminen. Loppukeväällä 2027 valmistuvan suunnitelman tavoitteena on toimia koko seudun yhteisenä vesihuollon kehittämisasiakirjana vuosien 2027–2040 aikana. Suunnitelman tarkoituksena on palvella Isokyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Vaasan ja Vöyrin kuntien ja vesihuoltolaitosten yksityiskohtaisempia suunnitelmia ja tulevaisuuden ratkaisuja. Suunnitelman laatimisen taustalla vaikuttaa muun muassa kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman toimeenpano, jonka
- [Kätkänjärven ohitusuoman rakentaminen käynnistyi Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla](https://www.vesi.fi/katkanjarven-ohitusuoman-rakentaminen-kaynnistyi-lehtimaella-etela-pohjanmaalla/) - Alajärven Lehtimäellä sijaitsevan Kätkänjärven säännöstelypadon kunnostusurakka on käynnistynyt toukokuun puolivälissä ohitusuoman rakentamisella. Sen kautta vedet ohjataan säännöstelypadon ohi kunnostuksen ajan. Kunnostustyön valmistuttua ohitusuoma muotoillaan kalatieksi. Ohitusuoma säätää myös järvestä lähtevän veden määrää vesitilanteen mukaan ja vähentää osaltaan säännöstelytarvetta. Säännöstelypadon kunnostus toteutetaan ohitusuoman rakentamisen jälkeen. Hankkeen luvanhaltijana ja rakennuttajana toimii Lounais-Suomen elinvoimakeskus, jolle on keskitetty läntisen
- [Tulvahuiput ovat käynnissä parhaillaan Ounasjoella ja Kemijoella – Tornionjoen ja Muonionjoen tulvahuiput luvassa viikon vaihteessa](https://www.vesi.fi/tulvahuiput-ovat-kaynnissa-parhaillaan-ounasjoella-ja-kemijoella-tornionjoen-ja-muonionjoen-tulvahuiput-luvassa-viikon-vaihteessa/) - Ounasjoen alaosalla ja Kemijoen yläosalla virtaama on nyt huipussaan. Tornionjoen ja Muonionjoen tulvahuippua ennustetaan viikon vaihteeseen. Tenojoella ja Ivalojoella tulvahuippu on jo ohitettu. Tulvat ovat jäämässä kaikilla vesistöillä pieniksi. Ounasjoen ja Kemijoen tulvahuiput meneillään Ounasjoen tulvahuippu on nyt suurimmillaan joen alaosalla. Ounasjoen yläosalla Könkäällä virtaama on jo kääntynyt laskuun ja tulvahuippu saavutettiin sunnuntaina 17.5. Alempana Kittilässä tulva oli suurimmillaan eilen 18.5. Ounasjoen tulvahuippu jäi
- [Kokemäenjoen vesistöalueella vedenkorkeudet ovat tavanomaista alempana](https://www.vesi.fi/kokemaenjoen-vesistoalueella-vedenkorkeudet-ovat-tavanomaista-alempana/) - Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä vedenkorkeudet ovat paikoin mittaushistorian alimmalla tasolla ajankohtaan nähden. Virtaama Kokemäenjoessa on ollut tavanomaista vähäisempi koko kevään. Tarvitaan runsaita sateita, jottei kuivuudesta muodostu suurempaa haittaa kesän aikana. Vedenkorkeudet ovat paikoin ennätysmatalissa lukemissa ajankohtaan nähden Kevättulvan puute ja vähäsateisuus näkyvät matalina vedenkorkeuksina koko Kokemäenjoen vesistöalueella. Alkuvuoden aikana sadetta kertyi noin puolet tavanomaisesta määrästä, eikä lunta
- [Lapin alueen vesistöjen tulvahuiput lähestyvät](https://www.vesi.fi/lapin-alueen-vesistojen-tulvahuiput-lahestyvat/) - Lapin alueen vesistöjen vedenkorkeudet ovat kääntyneet tai kääntymässä nousuun. Ivalojoella tulvahuippu on odotettavissa viikonloppuna ja Ounasjoella viikon vaihteessa. Muissa vesistöissä tulvahuippuja ennustetaan ensi viikolle. Tulvahuippujen ennustetaan suurimmassa osassa vesistöjä jäävän keskimääräistä pienemmäksi. Ivalojoki Ivalojoella vedenkorkeus on nousussa ja tulvahuippu voi tapahtua jo loppuviikon aikana. Tulvahuippu on tämän hetken ennusteissa jäämässä keskimääräistä pienemmäksi, mutta mahdolliset vesisateet
- [Patojen häiriötilanteet](https://www.vesi.fi/patojen-hairiotilanteet/) - Vuonna 1922 valmistuneen Soininkosken voimalaitoksen betonipato sortui 33 metrin matkalta vuonna 1954. Onnettomuus johtui patorakenteen heikosta kiinnityksestä moreenimaapohjaan. Talvivaaran kipsisakka-altaan vuoto käsitellään niin ikään pato-onnettomuutena, vaikka patopenkereet eivät onnettomuudessa vaurioituneetkaan. Vesi karkasi altaasta pohjan kautta. Näiden lisäksi ei Suomessa ole varsinaisia pato-onnettomuuksia sattunut. Vaikka voidaan siis sanoa, että pato-onnettomuuksia ei Suomessa tapahdu juuri koskaan, on
- [Pohjois-Pohjanmaalla vesihuollossa katse vuoteen 2040 - aluetoimijat vaikuttaneet vaihtoehtoihin](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaalla-vesihuollossa-katse-vuoteen-2040-aluetoimijat-vaikuttaneet-vaihtoehtoihin/) - Siikajoki-, Pyhäjoki- ja Kalajokilaaksojen yhteisen vesihuoltosuunnitelman laadinnassa on kevään aikana kuultu kuntia ja vesihuoltolaitoksia vesihuollon nykytilanteen muodostamiseksi sekä alueen vesihuollon tulevaisuuden ennusteiden ja tavoitteiden määrittämiseksi. Suunnittelualue käsittää yhteensä 17 kunnan ja yli 30 laitoksen sekä vajaan 114 000 asukkaan kokonaisuuden. Alueella kunnilla ja laitoksilla on pitkä perinne ylikunnallisesta vesihuoltoyhteistyöstä. Suunnittelualueen ja koko vesihuoltoalan haasteiksi on
- [Vesitilanne Keski-Suomessa 10.5.2026](https://www.vesi.fi/vesitilanne-keski-suomessa-10-5-2026/) - Vedenpinnat ovat Keski-Suomessa tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaalla. Paria säännösteltyä järveä lukuun ottamatta järvien pinnat ovat selvästi tavanomaista keväistä tasoa alempana. Alhaisten vedenpintojen syyt ovat luonnollisia. Talven lumimäärä jäi poikkeuksellisen pieneksi, minkä vuoksi sulamisvesiä on ollut vähän. Lisäksi kevät on ollut vähäsateinen, eikä valunta ole riittänyt nostamaan vedenkorkeuksia tavanomaiselle tasolle. Myös tulvahuippu oli tänä vuonna noin
- [Vesienhallinnan teemauutinen, osa 4: Luonnon monimuotoisuuden edistäminen](https://www.vesi.fi/vesienhallinnan-teemauutinen-osa-4-luonnon-monimuotoisuuden-edistaminen/) - Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ohjelmissa ja sen avustamissa hankkeissa monimuotoisuuden ja vesienhoidon edistämisen tavoitteita yhdistellään aiempaa voimakkaammin. Kun vesiensuojelua, elinympäristöjen säilyttämistä ja kunnostusta toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden ja projektien kanssa, ympäristöhyötyjä voidaan pyrkiä saavuttamaan projekteissa monitavoitteisesti ja tehokkaammin. Monimuotoinen luonto on elinehto ja edellytys puhtaalle vedelle, ruokaturvalle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, ja vastoin vesien hyvän tilan edistäminen hyödyttää
- [Kylmenevä sää hidastaa vesistöjen vedenkorkeuksien nousua](https://www.vesi.fi/kylmeneva-saa-hidastaa-vesistojen-vedenkorkeuksien-nousua/) - Loppuviikolle ennustettu kylmenevä sää hidastaa lumen sulamista, ja vesistöjen vedenkorkeuksien nousu hidastuu. Jokivesistöjen jäät ovat heikkoja ja sulavat useassa paikassa todennäköisesti paikoilleen. Edeltävän viikon aikana vesistöjen vedenkorkeudet ovat kääntyneet nousuun koko Lapin alueella. Vesistöjen vedenkorkeuksien nousun ennustetaan hidastuvan viilenevän sään vuoksi ja paikoitellen kääntyvän laskuun huhtikuun lopun aikana. Vedenkorkeuksien nousu jatkuu toukokuun alussa sään lämmetessä ja tulvahuippuja on odotettavissa toukokuun puolivälin tuntumassa. Tulvavirtaamat ovat ennusteissa jäämässä keskimääräistä pienemmäksi,
- [Lapin tulvatilanne etenee hitaasti](https://www.vesi.fi/lapin-tulvatilanne-etenee-hitaasti/) - Vapun ajan lämmin sää sai vesistöjen virtaamat nousuun. Kuluvalle viikolle ennustettu kylmähkö sää hidastaa jäljellä olevan lumen sulamista ja hillitsee virtaamien nousua. Tänä keväänä tulva voi vähäisen lumimäärän ja pitkän lumen sulamisjakson seurauksena jäädä paikoitellen jopa ennätyksellisen pieneksi. Vapun lämpimän sään vuoksi lumen sulaminen Lapin alueella jatkui ja vesistöjen vedenkorkeudet kääntyivät nousuun koko Lapin alueella.
- [Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen](https://www.vesi.fi/saimaan-juoksutus-lasketaan-alimmilleen-lahes-20-vuoteen/) - Saimaan juoksutus lasketaan maanantaista 4.5. viikkokeskiarvoon 300 m3/s. Juoksutus on ollut yhtä pientä Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön historiassa vain vuosina 2003 ja 2006. Juoksutuksen vähentämisellä pyritään ehkäisemään matalista vedenkorkeuksista Saimaalla aiheutuvia haittoja ja vahinkoja. Juoksutusvähennysten ansiosta Saimaa on tällä hetkellä noin 13 cm luonnonmukaista vedenkorkeutta ylempänä ja ero kasvaa ennusteen mukaan juhannukseen mennessä noin 25
- [Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä](https://www.vesi.fi/viikoittaiset-kuivuuskatsaukset-auttavat-seuraamaan-kuivuustilanteen-kehittymista/) - Kuivuustilanne on Suomessa edelleen monin paikoin huolestuttava ja ajankohtaan nähden poikkeuksellinen. Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla. Kesä-heinäkuun vaihteessa vedenkorkeus laskee ennusteiden mukaan useilla järvillä ajankohtaan nähden alimmalle tasolle yli 60 vuoteen. Tilannetta voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaperän ja maastopalojen kehittymisestä koko maassa. Tiedot
- [Simojoen tulvahuippu toteutui ennätyksellisen aikaisin - Lapin muiden jokien virtaamahuiput pääosin toukokuussa](https://www.vesi.fi/simojoen-tulvahuippu-toteutui-ennatyksellisen-aikaisin-lapin-muiden-jokien-virtaamahuiput-paaosin-toukokuussa/) - Simojoen tämän kevään tulvahuippu saavutettiin ennätyksellisen aikaisin. Tulvahuipun virtaama jäi keskimääräistä kevättulvaa pienemmäksi. Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämmin sääjakso on sulattanut lunta Lapin alueella, ja virtaamat Lapin alueen vesistöissä ovat hiljalleen kääntymässä nousuun. Vesistöjen jäät heikentyvät nopeasti, joten jäällä liikkumisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Nyt on myös hyvä hetki tarkistaa oman kiinteistön tulvaan varautuminen. Maaliskuun lopun
- [Läntisen Suomen järvien vedenpinnat ovat tavanomaista alempana – kuivuus saattaa uhata kesällä](https://www.vesi.fi/lantisen-suomen-jarvien-vedenpinnat-ovat-tavanomaista-alempana-kuivuus-saattaa-uhata-kesalla/) - Läntisen Suomen järvien vedenkorkeudet jäävät todennäköisesti ensi kesänä tavallista alemmaksi, mikäli loppukeväästä ja alkukesästä ei tule tavallista runsaampia sateita. Lunta oli viime talvena alle puolet keskimääräisestä lumimäärästä ja kevättalven sademäärät jäivät vähäisiksi. Joulukuun puolivälistä lähtien Läntisessä Suomessa on satanut paikoin neljän kuukauden aikana yhteensä vain 50–60 mm, mikä on ennätyksellisen alhainen talvikuukausien sademäärä yli 60-vuotisen
- [Halpa vesi tulee liian kalliiksi](https://www.vesi.fi/halpa-vesi-tulee-liian-kalliiksi/) - Veden hinta puhuttaa. Sanotaan, että vesi on Suomessa halpaa, liiankin halpaa. Vesimaksuja ei kerätä tarpeeksi, minkä vuoksi vesihuoltolaitokset joutuvat lykkäämään verkostojen saneerauksia ja muita tärkeitä investointeja. Pitkällä aikavälillä yhtälö ei toimi. Välttämättömät korjaukset pitää hoitaa ennemmin tai myöhemmin. Vesihuollon asiakkaalle veden hinta saisi mielellään olla mahdollisimman alhainen. Jokainen hinnankorotus näkyy kuluttajan kukkarossa, jota rasittaa moni
- [Vesienhallinnan teemauutinen osa 3: Ravinteiden kierrätys](https://www.vesi.fi/vesienhallinnan-teemauutinen-osa-3-ravinteiden-kierratys/) - Vesien tilaa ja satovarmuutta parannetaan hankkeissa kehittämällä maatalouden ravinteiden käyttöä. Oikein kohdennetut ravinteet maa- ja metsätaloudessa lisäävät satoa, parantavat maan kasvukuntoa ja vähentävät vesistöjen rehevöitymistä. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen avustamissa hankkeissa sidosryhmät ja asiantuntijat etsivät erityisesti maatalouteen ratkaisuja, joilla ravinteiden kierto saadaan tehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Oikein ajoitetulla ja kohdennetulla lannoituksella voidaan lisätä satoa ja pienentää samalla kuormitusta,
- [Rantojen hoito haltuun – yleisötilaisuuksia Pyhtäällä, Loviisassa ja Naantalissa](https://www.vesi.fi/rantojen-hoito-haltuun-yleisotilaisuuksia-pyhtaalla-loviisassa-ja-naantalissa/) - Oletko kiinnostunut rantojen hoidosta? Nyt on tietoa tarjolla! Lupa- ja valvontavirasto järjestää Pyhtäällä, Loviisassa ja Naantalissa kaikille avoimia tilaisuuksia, jossa kerrotaan alueen vesistöjen ja rannikkovesien tilasta. Illan aikana keskitytään erityisesti siihen, miten rantojen kunnostusta voidaan toteuttaa vastuullisesti. Asiantuntijat avaavat käytännönläheisesti, miten ruoppaus ja vesikasvien niitto kannattaa suunnitella ja toteuttaa, millaisia ilmoituksia ja lupia toimenpiteet edellyttävät
- [Puulan virtaamaa rajoitetaan uhkaavan kuivuuden takia (Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kymenlaakso)](https://www.vesi.fi/puulan-virtaamaa-rajoitetaan-uhkaavan-kuivuuden-takia-etela-savo-keski-suomi-kymenlaakso/) - Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on saanut Lupa- ja valvontavirastolta väliaikaisen luvan poiketa Puulan, Ryökäsveden ja Liekuneen säännöstelymääräyksistä vesistöreittiä uhkaavan kuivuuden takia. Myönnetyn poikkeamisluvan mukaisesti Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus on ohjeistanut Kissakosken voimalaitoksen omistajaa Suur-Savon Sähköä pienentämään juoksutusta vaiheittain. Voimalaitoksen säännöstelyluvassa edellytettäisiin nykyisessä vesitilanteessa 34 m³/s vähimmäisjuoksutusta, mutta poikkeuslupa mahdollistaa 12 m3/s juoksutuksen 1.6. saakka. Vähälumisen talven ja aikaisen kevään
- [Kymijoen ja Kokemäenjoen padoilla varauduttava kasvaviin tulviin](https://www.vesi.fi/kymijoen-ja-kokemaenjoen-padoilla-varauduttava-kasvaviin-tulviin/) - Ilmastonmuutos aiheuttaa tarvetta varautua paikoin kasvaviin tulvavirtaamiin vesistöpadoilla. Tuoreen selvityksen mukaan ilmastonmuutos kasvattaa erittäin poikkeuksellisia tulvia suurissa, runsasjärvisissä Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöissä sekä pienillä valuma-alueilla Länsi- ja Lounais-Suomen vesistöissä. Selvityksen tulokset auttavat varautumaan ilmastonmuutokseen ja arvioimaan padon juoksutuskapasiteetin riittävyyttä nykytilanteessa. “Suurten vesistöjen erittäin poikkeukselliset tulvat siirtyvät aikaisempaan kevääseen tai talveen ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Tällöin tulvien suuruus
- [Pielisen juoksutusta rajoitetaan kuivuustilanteen takia (Pohjois-Karjala)](https://www.vesi.fi/pielisen-juoksutusta-rajoitetaan-kuivuustilanteen-takia-pohjois-karjala/) - Ennustetun kuivuustilanteen takia Pielisen ja Pielisjoen juoksutusta Kaltimon voimalaitoksella rajoitetaan 9.4. alkaen 120 m3:iin sekunnissa. Normaalitilanteessa Pielisen vedenkorkeus ja virtaama ovat luonnonmukaiset. Luonnonmukaisesta virtaamasta voidaan poiketa, jos poikkeuksellinen tulva- tai kuivuustilanne uhkaa aiheuttaa suurta haittaa esimerkiksi rantarakenteille tai järven käytölle, kuten vesiliikenteelle, uitolle tai virkistyskäytölle. Tämänhetkisten vesistöennusteiden mukaan Pielisen vedenkorkeus jää tulevana keväänä ja kesänä
- [Järvien vedenkorkeudet jäämässä keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/jarvien-vedenkorkeudet-jaamassa-keskimaaraista-alemmas-kymijoen-vesistoalueella/) - Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan jäävän kesällä selvästi keskimääräistä alemmas Kymijoen vesistöalueella. Tilanne johtuu vähälumisesta talvesta ja aikaisesta keväästä. Päijänteen kevään vedenkorkeuden huippu jää ennusteen mukaan noin 30–40 cm keskimääräisestä. Päijänteen vedenkorkeus ja Kymijoen virtaama pysyvät todennäköisesti tavallista pienempinä pitkälle kesään. Järvien vedenkorkeuksien laskua pyritään hillitsemään vähentämällä juoksutuksia myös poikkeuslupien avulla. Säännöstelemättömillä järvillä tarvittaisiin keskimääräistä suuremmat sateet,
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 1.4.2026](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-1-4-2026/) - Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 82,07. Taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pelkästään vedenkorkeustilastoa tuijottamalla voisi perustellusti todeta vedenpintojen olevan korkealla. Tosiasiassa tilanne on kuivuuden ja matalien pinnankorkeuksien suuntaan huolestuttava. Lunta oli kuluneena talvena vähän ja maastossa ei enää ole sulamatonta lunta, joka muodostaisi virtaamaa huhtikuussa. Virtaamahuiput ovat lähellä vesistöalueidemme pohjoisillakin latvavesillä. Kaikki isäjuoksutukset
- [Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta rajoitetaan 31.3 alkaen](https://www.vesi.fi/valkeakosken-voimalaitoksen-juoksutusta-rajoitetaan-31-3-alkaen/) - UPM-Kymmene Oyj ja Lounais-Suomen elinvoimakeskus ovat sopineet Valkeakosken voimalaitoksen juoksutuksen rajoittamisesta 31.3. alkaen Mallasveden, Längelmäveden, Hauhon reitin ja näihin liittyvien järvien vedenkorkeuksien liiallisen alenemisen estämiseksi. Voimalaitoksen lupa mahdollistaa juoksutuksen rajoittamisen, jos Mallasveden vedenkorkeus uhkaa laskea luvassa esitetyn raja-arvon (NN+ 83,64 m) alapuolelle. Tällä hetkellä vedenkorkeus on NN+83,77 m. Tavanomaisessa tilanteessa voimalaitoksen on juoksutettava luonnonmukaisen purkautumiskäyrän
- [Suojelualueet ovat parantaneet virtavesien tilaa Euroopassa vain vähän – suojelua on tehostettava](https://www.vesi.fi/suojelualueet-ovat-parantaneet-virtavesien-tilaa-euroopassa-vain-vahan-suojelua-on-tehostettava/) - Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Euroopan nykyiset suojelualueet parantavat virtavesien ekosysteemien tilaa vain hyvin rajallisesti, koska suojelussa on keskitytty maaekosysteemeihin, kuten metsiin. Jokien erityispiirteet on usein sivuutettu, minkä vuoksi saasteet ja maa- ja metsätalouden valumat pääsevät edelleen vesistöihin suojelualueiden ulkopuolelta. Nykyiset suojelualueet eivät tutkimuksen mukaan ole merkittävästi parantaneet Euroopan virtavesien tilaa vuosikymmentenkään kuluessa. Tutkijat peräänkuuluttavat
- [Jääpadot uhkaavat rakennuksia Kiiminkijoessa](https://www.vesi.fi/jaapadot-uhkaavat-rakennuksia-kiiminkijoessa/) - Jääpatojen aiheuttamat tulvat ovat uhanneet asuinrakennuksia useissa paikoissa Kiiminkijoen rannoilla. Jääpatoriski Oulun pohjoispuolella jatkuu loppuviikon aikana, koska lämmennyt sää nostaa Kiiminkijoen, Iijoen ja Kuivajoen vedenpintoja. Virtaamahuiput jäävät ennusteiden mukaan pääosin keskimääräistä pienemmiksi. Lapin elinvoimakeskus muistuttaa jokivarsien asukkaita omatoimisen varautumisen ja suojautumisen tärkeydestä. Ohjeet kiinteistön suojaamiseen tulvalta löytyvät tiedotteen lopusta. Kiiminkijoen nouseva vedenpinta on saanut jäitä liikkeelle tämän viikon aikana. Syntyneet jääpadot
- [Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla](https://www.vesi.fi/kuivuustilanne-jatkuu-haastavana-monet-jarvet-ja-pohjavedet-matalalla/) - Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen
- [Vuoksen vesistöalueen järvien vedenkorkeudet jäämässä matalalle – Saimaan juoksutuksia vähennetään](https://www.vesi.fi/vuoksen-vesistoalueen-jarvien-vedenkorkeudet-jaamassa-matalalle-saimaan-juoksutuksia-vahennetaan/) - Vähälumisen talven ja aikaisen kevään vuoksi kesän vedenkorkeudet ja virtaamat ovat jäämässä monin paikoin selvästi keskimääräistä alemmas. Mahdolliset runsaammat sateet voivat vielä nostaa vedenkorkeuksia, mutta suurten järvien vedenpinnat pysyvät todennäköisesti keskimääräistä alempana koko kesän. Saimaalla matalista vedenkorkeuksista aiheutuvia haittoja pyritään ehkäisemään vähentämällä juoksutusta 23.3. alkaen. Lähtötilanne tavallista vaikeampi Saimaalla ja Pielisellä keskimääräistä kuivempi vesitilanne on
- [Tornionjoen ja Simojoen alaosilla poikkeuksellisen vahvaa jäätä – jäänsahaus alkamassa Simojoen suualueella](https://www.vesi.fi/tornionjoen-ja-simojoen-alaosilla-poikkeuksellisen-vahvaa-jaata-jaansahaus-alkamassa-simojoen-suualueella/) - Tornionjoen ja Simojoen alaosilla on tänä keväänä aiempia vuosia suurempi jääpatoriski, koska jääkansi on muodostunut vähäisen lumimäärän ja kylmän alkuvuoden seurauksena poikkeuksellisen vahvaksi. Muualla Lapissa jokijäiden vahvuudet ovat lähellä pitkän ajan keskiarvoja tai sitä heikompia. Jääpatoriskin pienentämiseksi jäätä sahataan seuraavan parin viikon aikana Simojoen alaosalla ja Tornionjoella Hellälässä. Simojoella sahaus aloitetaan torstaina 19.3.2026. Lapin elinvoimakeskus
- [Vesienhallinnan teemauutinen osa 2: Valuma-aluelähtöisyyden valtavirtaistaminen](https://www.vesi.fi/vesienhallinnan-teemauutinen-osa-2-valuma-aluelahtoisyyden-valtavirtaistaminen/) - Valuma-aluesuunnittelua edistetään Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kautta avustetuissa hankkeissa ja Saaristomeri-ohjelmassa. Tällä hetkellä on käynnissä monta valuma-aluesuunniteluun pohjaavaa projektia, joilla pyritään kohentamaan vesistöjen tilaa. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja hanketoimijoiden työllä edistetään vesistökuormituksen vähentämisen toimia valuma-aluesuunnittelulla. Valuma-aluesuunnittelu on yleistyvä lähestymistapa lisäämään paikallista yhteistyötä, osaamista ja kestävämpien toimien käyttöönottoa. Suunnitelmien toimenpiteet tähtäävät Lounais-Suomessa erityisesti maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Lisäksi
- [Pohjalaismaakunnissa kevättulvat ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakunnissa-kevattulvat-ovat-jaamassa-keskimaaraista-pienemmiksi/) - Sään lämpeneminen sekä lähipäiville ennustetut sateet saavat pohjalaisjokien virtaamat nousuun viikonlopun aikana. Lumen määrä pohjalaismaakunnissa on ollut tavanomaista vähäisempi. Runsaammat sateet saattavat nostaa jokien virtaamia nopeastikin ja aiheuttaa vielä haurastumattomien jäiden liikkeellelähdön. Virtaamien ennustetaan nousevan lähipäivinä etenkin Kyrönjoella ja Lapuanjoella sekä rannikon eteläisimmillä pienillä vesistöalueilla kuten Lapväärtinjoella, Teuvanjoella ja Närpiönjoella. Lapväärtinjoella Peruksessa virtaaman ennustetaan nousevan
- [Poikkeuksellisen aikaiset tulvahuiput viikonloppuna Pohjois-Pohjanmaalla](https://www.vesi.fi/poikkeuksellisen-aikaiset-tulvahuiput-viikonloppuna-pohjois-pohjanmaalla/) - Nopeasti lämmennyt sää ja vesisateet nostavat Oulun eteläpuoliset joet tulvahuippuihinsa viikonlopun tai ensi viikon alun aikana. Tulvahuiput ovat tavanomaista pienempiä mutta poikkeuksellisen aikaisia, tiedottavat Lapin elinvoimakeskus ja Tulvakeskus. Oulun eteläpuolisissa joissa virtaamien nopea nousu saattaa saada jäät liikkeelle. Tulvahuiput ovat kuitenkin ennusteiden mukaan jäämässä selvästi keskimääräistä pienemmiksi vähäisen lumen vuoksi. Tulvahuiput ovat poikkeuksellisen aikaisessa. Kalajoen
- [Kätkänjärvellä aloitetaan uuden luvan mukainen säännöstely (Etelä-Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/katkanjarvella-aloitetaan-uuden-luvan-mukainen-saannostely-etela-pohjanmaa/) - Alajärven Lehtimäellä sijaitsevan Kätkänjärven säännöstelyä muutetaan joustavammaksi, jotta mm. kevätaikainen vedenpinnan lasku voidaan tehdä kulloisenkin lumitilanteen mukaan. Kätkänjärven säännöstelypadon ohi rakennetaan ohitusuoma, joka toimii kalatienä ja sen kautta voidaan juoksuttaa jatkossa pienet virtaamat. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (nykyisin Lupa- ja valvontavirasto) myönsi joulukuussa luvan Kätkänjärven säännöstelyn muuttamiselle ja ohitusuoman rakentamiselle.Pakollinen ja tiettyyn ajankohtaan sidottu kevätaikainen
- [Ei tulvia näköpiirissä Pirkanmaalla eikä Kokemäenjoessa – syynä vähäiset lumikertymät](https://www.vesi.fi/ei-tulvia-nakopiirissa-pirkanmaalla-eika-kokemaenjoessa-syyna-vahaiset-lumikertymat/) - Lumikertymä jäi talven aikana alhaiseksi, minkä vuoksi kevättulvien ennustetaan olevan vähäisiä. Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia ei tarvitse laskea tulviin varautumiseksi tavanomaisiin kevätkorkeuksiin. Jos keväällä ja alkukesällä sateet jäävät vähäisiksi, kesän vedenkorkeudet Pirkanmaan järvissä voivat jäädä tulevana kesänä poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Vähälumisen talven seurauksena kevään sulamishuipun ennustetaan jäävän pieneksi. Vaikka talven aikana on ollut huomattavasti
- [Seinäjoen vanhan uoman vesimäärä on ollut poikkeuksellisen pieni alkuvuonna](https://www.vesi.fi/seinajoen-vanhan-uoman-vesimaara-on-ollut-poikkeuksellisen-pieni-alkuvuonna/) - Joen virtaama on ollut hyvin pieni alkuvuonna Seinäjoen vanhassa uomassa eli Ilmajoen Rengonkylän ja Seinäjoen Mallaskosken välisellä jokiosuudella. Tilanne on todennäköisesti seurausta Hannes-myrskyn aiheuttamasta teknisestä häiriöstä. Elinvoimakeskus on ryhtynyt selvittämään viime viikon lopulla ilmennyttä tilannetta ja tapahtuneesta mahdollisesti aiheutuneita haittoja. Yhteistiedote: Elinvoimakeskus ja Seinäjoen Energia Seinäjoen vanhaksi uomaksi kutsutaan jokiosuutta Kyrkösjärven täyttökanavan ja Kyrkösjärven purkutunnelin
- [Vesiosaamisen kehittämishanke](https://www.vesi.fi/vesiosaamisen-kehittamishanke/) - Kansallinen Vesiosaamisen kehittämishanke on saanut jatkoa. Uusien koulutuskokonaisuuksien sisältötarpeita kartoitetaan kyselyllä. Työ- ja toimintaympäristön muutokset, teknologian huima kehitys, uusimmat tutkimustulokset ja valtava tiedon määrä vaativat meitä pitämään huolta jatkuvasta oppimisesta. Jatkuva oppiminen on koko elämän läpi kulkeva prosessi. Työssä oppiminen on iso osa tästä elämänlaajuisesta oppimisesta. Siksi onkin erinomaista, että kansallinen Vesiosaamisen kehittämishanke on saanut
- [Kevättulvat jäämässä monin paikoin pieniksi](https://www.vesi.fi/kevattulvat-jaamassa-monin-paikoin-pieniksi/) - Kevättulvat ovat jäämässä hyvin pieniksi maan etelä-, länsi- ja keskiosissa, koska lunta on ollut harvinaisen vähän. Lapin lumitilanne ennakoi tavanomaisia tai hieman pienempiä tulvia. On kuitenkin hyvä huomioida, että tulvan koko riippuu aina lopulta sulamisajan sateista ja lämpötilasta. “Vähäisen lumimäärän takia kevättulvat ovat todennäköisesti jäämässä laajalti pieniksi. Tulvaennuste voi silti elää Itä- ja Pohjois-Suomessa, koska
- [Vesienhallinnan teemauutinen osa 1: Tulviin ja kuivuuteen vastaaminen](https://www.vesi.fi/vesienhallinnan-teemauutinen-osa-1-tulviin-ja-kuivuuteen-vastaaminen/) - Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat sään ääri-ilmiöt, kuten kevätkuivuudet ja rankkasateet, haastavat yhä useammin maanomistajia eli niin viljelijöitä, asukkaita, yrityksiä kuin kuntiakin. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kautta avustettujen hankkeiden ja yhteistyön avulla etsitään paikalliselle toimijoille ratkaisuja, joilla voidaan vastata alueiden vesienhallintaan liittyviin ongelmiin. Vesienhallinta tarkoittaa toimia, joilla ohjataan veden liikettä ja parannetaan sen laatua esimerkiksi viivyttämällä vettä maassa ja rakenteissa.
- [Anna-Kaisa Ronkanen on nimitetty hydrologian tutkimusprofessoriksi](https://www.vesi.fi/anna-kaisa-ronkanen-on-nimitetty-hydrologian-tutkimusprofessoriksi/) - TkT, dosentti Anna-Kaisa Ronkanen on valittu hydrologian tutkimusprofessoriksi Suomen ympäristökeskukseen. Hän aloitti tehtävässään helmikuun alussa 2026 Oulun toimipaikassa. Ronkanen on työskennellyt Sykessä lähes viiden vuoden ajan eri tehtävissä, viimeksi tutkimuksellisena kehittämispäällikkönä meri- ja vesiratkaisujen yksikössä. Aiemmin hän on toiminut Sykessä muun muassa pohjavesitiimin vetäjänä sekä erikoistutkijana vesivarojen tutkimuksessa. Ennen siirtymistään Sykeen hän työskenteli Oulun yliopistossa
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.2.2026](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-26-2-2026/) - Kallaveden vedenpinta asteikolla on N2000+ 82,02. Taso on 1 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Pinta on laskenut vuodenvaihteesta 26 cm. Lisäjuoksutukset on lopetettu 6 viikkoa sitten. Kaiken kaikkiaan vesistöissä havaittavat pinnankorkeudet ovat yleisesti varsin tavallisia. Maastossa tällä hetkellä olevan lumimäärän perusteella ei tule suuria tulvia, mutta olosuhde saattaa muuttua ennen kesää. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä
- [Vuoteen 2040 saakka ulottuvan Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksojen vesihuollon yleissuunnitelman laatiminen on käynnistynyt Pohjois-Pohjanmaalla](https://www.vesi.fi/vuoteen-2040-saakka-ulottuvan-siika-pyha-ja-kalajokilaaksojen-vesihuollon-yleissuunnitelman-laatiminen-on-kaynnistynyt-pohjois-pohjanmaalla/) - Vuoden 2026 loppuun valmistuva vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma toimii Siika-, Pyhä- ja Kalajokilaaksojen yhteisenä vesihuollon tavoitteita kehittävänä asiakirjana vuosina 2027–2040. Suunnitelman tavoitteena on tukea alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten tarkempia suunnitelmia ja ratkaisuja kestävän vesihuollon varmistamisessa. Taustalla vaikuttavat muun muassa kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman toteuttaminen, jonka tavoitteena on vahvistaa vesihuoltoalan sopeutumiskykyä, uudistumista ja tulevien muutosten ennakointia. Suunnitelma edistää
- [Kanta-Hämeessä on tavanomaista vähemmän lunta](https://www.vesi.fi/kanta-hameessa-on-tavanomaista-vahemman-lunta/) - Kanta-Hämeen järvissä vedenkorkeus on pääasiassa vuodenajan keskiarvoon nähden hieman matalammalla. Lumen vesiarvo koko Kanta-Hämeen alueella on tavanomaista huomattavasti vähäisempi. Pakkaset ovat tehneet järvien jääkansista paksuja, mutta kapeikoissa ja virtapaikoilla ei tule kulkea jäällä. Vähäsateinen ja kylmä talvi on laskenut vedenkorkeuksia koko Kanta-Hämeessä. Lunta on satanut vähän, mutta pakkasella pysyneet kelit ovat pitäneet hanget maassa. Viime
- [Tammikuu oli kuiva ja kylmä Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/tammikuu-oli-kuiva-ja-kylma-pohjois-karjalassa/) - Tammikuussa kuukauden keskilämpötila Pohjois-Karjalassa oli noin neljä astetta keskimääräistä kylmempi. Pielisellä vedenkorkeus oli lähes keskimääräisissä lukemissa ja Orivesi-Pyhäselällä vedenkorkeus oli ajankohdan keskiarvon alapuolella. Muutoin vedenkorkeudet olivat pienissä vesistöissä ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Lunta on pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 27 cm vähemmän. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli keskimääräistä viileämpi ja pakkasjakso jatkui koko kuukauden
- [Vesihuoltolaitosten toiminta-aluetiedot Suomen ympäristökeskukseen](https://www.vesi.fi/vesihuoltolaitosten-toiminta-aluetiedot-suomen-ymparistokeskukseen/) - Vuoden 2026 alussa voimaan tullut uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa kunnat toimittamaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueita koskevat tiedot Suomen ympäristökeskukseen (Syke). Tiedot pitää siirtää koneluettavana paikkatietona. Tietojen siirtoa varten Sykessä on kehitetty selkeä ja helppokäyttöinen Taavetti-palvelu. Uusi velvoite koskee kaikkia Suomen kuntia ja niiden tekemiä päätöksiä vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Tavoitteena on, että koko Suomea koskevat toiminta-alueiden paikkatiedot kootaan yhtenäisessä muodossa
- [Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeiden tulokset – tiivistelmä pysyvästi saatavilla Doriasta](https://www.vesi.fi/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinnan-hankkeiden-tulokset-tiivistelma-pysyvasti-saatavilla-doriasta/) - Vesiensuojelun tehostamisohjelman maa- ja metsätalouden vesienhallinnan teemasta on koottu synteesiraportti vuosien 2021–2025 hanketoiminnasta. Nyt raportin johtopäätöksistä on julkaistu tiivistelmä, johon on koottu 49 hankkeen, pilottikohteiden ja tutkimushankkeen keskeisimmät löydökset. Tiivistelmä tarjoaa hankekokemuksiin pohjaavan perustan sille, miten maa- ja metsätalouden vesienhallintaa voitaisiin ohjata entistä vaikuttavammin tuleville vuosille. Raportti osoittaa, että vesienhallintaa on alettu toteuttamaan uudella tavalla
- [Iijoen hyydetulva jatkuu](https://www.vesi.fi/iijoen-hyydetulva-jatkuu/) - Pohjois-Pohjanmaalla on esiintynyt hyydepatoja alkuvuoden aikana. Erityisesti Iijoen vesistössä hyydepadoista on edelleen haittaa. Vesi on hyydepatojen vuoksi viime päivinä pyrkinyt nousemaan teille ja rakennusten läheisyyteen Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Lapin elinvoimakeskus muistuttaa kiinteistöjen omistajia rakennusten suojaamisesta tulva-alueilla. Hyydetulvia on esiintynyt vuodenvaihteen jälkeen harvinaisen laajalti eri puolilla maata. Pohjois-Pohjanmaan alueen vesistöissä näitä esiintyi tammikuussa muun muassa Sanginjoella,
- [Kuuleminen ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2026–2032 on käynnistynyt](https://www.vesi.fi/kuuleminen-ehdotuksesta-suomen-merenhoitosuunnitelman-seurantaohjelmaksi-vuosille-2026-2032-on-kaynnistynyt/) - Lupa- ja valvontavirasto ja ympäristöministeriö pyytävät palautetta ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi vuosille 2026–2032. Suomen merenhoitosuunnitelma päivitetään kolmessa vaiheessa kuuden vuoden välein. Merenhoitosuunnitelman ensimmäinen osa, Suomen meriympäristön tila, päivitettiin vuonna 2024. Nyt päivitetään suunnitelman toinen osa, seurantaohjelma. Merenhoitosuunnitelman kolmas osa on vuonna 2027 tarkistettava toimenpideohjelma. Päivitetty merenhoitosuunnitelma viedään kokonaisuudessaan valtioneuvostolle hyväksyttäväksi vuoden 2027 lopussa. Seurantaohjelman on
- [Lauhtuneen sään myötä hyydetulvan vaara Itä- ja Keski-Suomessa on hellittänyt](https://www.vesi.fi/lauhtuneen-saan-myota-hyydetulvan-vaara-ita-ja-keski-suomessa-on-hellittanyt/) - Hyydetulvan vaara on toistaiseksi hellittänyt lauhtuneen sään myötä. Mikäli pakkanen taas kiristyy, voi hyydettä alkaa muodostua vielä uudelleen. Kun koskipaikkoihin saadaan suojaava jääkansi, kovatkaan pakkaset eivät aiheuta hyydetulvia samassa laajuudessa. Lämmin ja sateinen joulukuu pohjusti hyyteen muodostumiselle ihanteelliset olosuhteet. Vesistöjen virtaamat nousivat voimakkaasti ja leuto talvisää hidasti jääpeitteen muodostumista. Kun pakkanen kiristyi reilusti, olivat virtavedet
- [Kanta-Hämeen vesihuollossa katse vuoteen 2040](https://www.vesi.fi/kanta-hameen-vesihuollossa-katse-vuoteen-2040-2/) - Kanta-Hämeen maakunnan alueen yhteinen vesihuoltosuunnitelma vuoteen 2040 on juuri valmistunut. Se on laadittu alueen kuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelmassa ehdotetaan monia konkreettisia toimenpiteitä vedenhankinnan toimintavarmuuden sekä jätevesien ja hulevesien ohjaamisen ja käsittelyn kehittämiseksi. Kanta-Hämeessä vesihuoltopalveluja tarjoaa lähes 40 vesihuoltolaitosta. Palvelujen ja lakisääteisistä velvoitteista selviytymisen varmistamiseksi suunnitelmassa ehdotetaan yhteistyön lisäämistä alueen kunnissa,
- [Kuorasjärven säännöstelyn muuttamiseen ja kalatien rakentamiseen haetaan lupaa (Etelä-Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/kuorasjarven-saannostelyn-muuttamiseen-ja-kalatien-rakentamiseen-haetaan-lupaa-etela-pohjanmaa/) - Lupahakemus Alavuden Sydänmaalla sijaitsevan Kuorasjärven säännöstelyn muuttamisesta ja kalatien rakentamisesta on jätetty vesilain mukaiseen lupakäsittelyyn 17.12.2025. Hakemuksen jätti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, mutta valtion aluehallinnon uudistuksen myötä Lounais-Suomen elinvoimakeskus toimii vuoden 2026 alusta lähtien lupaprosessissa luvanhakijana ja Lupa- ja valvontavirasto lupakäsittelijänä. Suunnitelma on valmistunut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja paikallisen suunnittelutoimikunnan yhteistyönä. Lupaa haetaan Kuorasjärven säännöstelyluvassa määrätyn kevätaikaisen järven
- [Hyytötulvia esiintyy monissa itäisen Suomen vesistöissä](https://www.vesi.fi/hyytotulvia-esiintyy-monissa-itaisen-suomen-vesistoissa/) - Monissa itäisen Suomen vesistöissä kova pakkanen on aiheuttanut jäätyneen vesisohjon eli hyyteen muodostumista ja hyydetulvia. Rakennuksia uhanneita hyytöpatoja on jouduttu purkamaan mm. Pielavedellä Pohjois-Savossa, Mikkelissä Etelä-Savossa sekä Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa. Yhteistiedote: Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus Sään lauhtuminen on helpottanut tilannetta ainakin hetkellisesti, mutta loppuviikolla uudelleen kiristyvä pakkassää voi uudelleen pahentaa tilannetta ja aiheuttaa vedenkorkeuden nousua. Elinvoimakeskus
- [Hyydetulvia harvinaisen laajalti eri puolilla maata – rakennuksia paikoin kastunut](https://www.vesi.fi/hyydetulvia-harvinaisen-laajalti-eri-puolilla-maata-rakennuksia-paikoin-kastunut/) - Hyyteen eli vedessä virtaavien jääkiteiden kasautuminen on nostanut jokien vedenpintaa eri puolilla maata. Tulviva vesi on vaurioittanut rantarakenteita ja kastellut paikoin mökkejä ja ulkorakennuksia. Useita rakennuksia on ollut veden saartamana. Vastaavassa laajuudessa hyydetulvia on harvoin. Hyydetulvat ovat myös loppuviikolla mahdollisia sulana virtaavilla jokiosuuksilla, mikäli pakkaset jatkuvat. “Näin laajalti ei ole hyydetulvia ollut kuin vuosien 2014
- [Hyydetulvavaaraa monissa läntisen Suomen vesistöissä](https://www.vesi.fi/hyydetulvavaaraa-monissa-lantisen-suomen-vesistoissa/) - Lempäälän Kuokkalankoskella on haastavin hyydetilanne yli 15 vuoteen. Myös muualla jään kertyminen voi aiheuttaa haasteita lähipäivinä. Sen sijaan Kokemäenjoella jääkannen muodostaminen on onnistunut. Yhteistiedote: Lounais-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus Läntisessä Suomessa vuodenvaihteen kova pakkanen ja tuuli ovat aiheuttaneen haitallista hyydejään kertymistä koskiin. Tämä on aiheuttanut paikoin vedenpintojen nousua, vaikka virtaavat vesimäärät eivät olekaan poikkeuksellisen suuria. Vedenkorkeudet
- [Kokemäenjoelle pyritään aikaansaamaan jääkansi lähipäivien pakkasjakson avustuksella – hyydetulvavaaraa monissa läntisen Suomen vesistöissä](https://www.vesi.fi/kokemaenjoelle-pyritaan-aikaansaamaan-jaakansi-lahipaivien-pakkasjakson-avustuksella-hyydetulvavaaraa-monissa-lantisen-suomen-vesistoissa/) - Kokemäenjoen jääkannen muodostusta pyritään edistämään hyydetulvariskin välttämiseksi lähipäivien kovan pakkasjakson aikana vesistöalueen säännösteltyjen järvien juoksutuksia supistamalla. Kokemäenjoen alaosan virtaama lasketaan pariksi päiväksi noin 200 kuution tasolle sekunnissa, josta sitä sen jälkeen vähitellen kasvatetaan säännösteltyjen järvien pinnankorkeuden nousun estämiseksi. Jokeen on asennettu viime viikolla hyydepuomit Poriin, Ulvilaan ja Kokemäelle jääkannen muodostumisen nopeuttamiseksi. Sääennuste näyttää pitkän tähtäimen
- [Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvakartoituksia päivitetty (Etelä-Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/kyronjoen-ja-lapuanjoen-tulvakartoituksia-paivitetty-etela-pohjanmaa/) - Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvavaarakarttoja on päivitetty tulvatilanteiden ja vedenkorkeuksien arvioinnin tarkentamiseksi useilla jokiosuuksilla Etelä-Pohjanmaalla. Kartat ovat nähtävissä ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa ja Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunassa. Lapuan ja Kauhavan sekä Seinäjoen ja Ilmajoen tulvatilanteita on tarkasteltu uusilla virtausmallinnuksilla, jotka huomioivat tulvaveden varastoitumisen pengerrysalueille. Mallinnuksen avulla on päivitetty tulvavaarakarttoja, jotka kattavat alueen Lapuanjoella Lapuan keskustaajamasta Alahärmään sekä Kyrönjoella Kurikasta Ylistaroon.
- [Viime päivien sateet nostaneet joet tulvakorkeuksiin (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/viime-paivien-sateet-nostaneet-joet-tulvakorkeuksiin-pohjalaismaakunnat/) - Viime päivien vesisateet ja aiemmin sataneen lumen sulaminen ovat nostaneet pohjalaismaakuntien vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat vuodenaikaan nähden korkeiksi. Rannikon pienemmillä joilla tulvahuippu näyttää ennusteiden mukaan kääntyvän viimeistään lauantaina laskuun. Alueen eteläisimmillä joilla Lapväärtinjoella, Teuvanjoella ja Närpiönjoella tulvahuippu saavutettiin jo torstaina. Suuremmissa vesistöissä Kyrönjoella, Lapuanjoella ja Perhonjoella virtaamat ja vedenkorkeudet ovat suurimmillaan viikonlopun aikana. Jos ennusteet
- [Pohjois-Karjalan marraskuu oli lämmin ja vedenpinnankorkeudet olivat matalalla](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-marraskuu-oli-lammin-ja-vedenpinnankorkeudet-olivat-matalalla/) - Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Leudot lämpötilat ovat suurilta osin sulattaneet jo muodostuneet jääkerrokset vesistöissä. Kuukauden keskilämpötila maakunnassa oli noin kaksi ja puoli astetta keskimääräistä lämpimämpi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuu oli Pohjois-Karjalassa noin kaksi ja puoli astetta keskimääräistä lämpimämpi. Marraskuun keskilämpötila oli maakunnassa 0,7 astetta, kun keskilämpötila on pitkän aikavälin seurantajaksolla ollut 1,9 pakkasastetta.
- [Vesiensuojelun tehostamisohjelma edisti valuma-aluelähtöistä ja maa- ja metsätalouden luonnonmukaista vesienhallintaa](https://www.vesi.fi/vesiensuojelun-tehostamisohjelma-edisti-valuma-aluelahtoista-ja-maa-ja-metsatalouden-luonnonmukaista-vesienhallintaa/) - Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset ovat tukeneet valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan toteutusta, kehittämistä ja valtavirtaistamista eri puolella Suomea. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta myönnettiin vuosina 2019–2023 avustuksia yhteensä 49 maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeelle. Hankkeiden toteutuneet kokonaiskustannukset olivat noin 9,6 miljoonaa euroa, joista valtionavustusten osuus oli 6,5 miljoonaa euroa. Avustuksen osuus oli keskimäärin 67 %, muu rahoitus koostui omarahoituksesta.
- [Loka-marraskuun 2025 vesitilannekatsaus: Virtaamien lisääntyminen heikensi happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/loka-marraskuun-2025-vesitilannekatsaus-virtaamien-lisaantyminen-heikensi-happamuustilannetta-pohjalaismaakunnat/) - Loka-marraskuussa pohjalaismaakuntien alueella satoi jonkin verran, mutta useissa järvissä vesipinnat pysyttelivät edelleen keskimääräistä alempana. Isompaa muutosta alkoi tapahtumaan marraskuun lopun viimeisinä päivinä, jolloin plussakelit yhdistettynä vesisateisiin alkoivat sulattamaan lumia ja laittoivat vesiä liikkeelle lisäten jokien virtaamia ja järvien tulovirtaamia koko alueella. Järvien vedenkorkeus tavanomaisella tasolla tai hieman matalammalla Erityisesti Keski-Pohjanmaan vesistöissä järvet olivat loka-marraskuussa keskimääräistä
- [Kymijoella mahdollista yhdistää kalat ja kilowattitunnit](https://www.vesi.fi/kymijoella-mahdollista-yhdistaa-kalat-ja-kilowattitunnit/) - Vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia voidaan parantaa virtaamajärjestelyillä ilman merkittäviä menetyksiä energiantuotannolle. Kaksivuotisessa hankkeessa on etsitty ratkaisuja Kymijoen alaosan virtaamaolosuhteiden kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut sovittaa yhteen vesivoimatuotanto, luonnon monimuotoisuus, vaelluskalojen elinolosuhteet ja virkistyskäyttö. Hankkeen tulokset osoittavat, että Koivukosken haarassa virtaamien lisääminen ja vanhan uoman vesittäminen parantaisivat merkittävästi vaelluskalojen elinolosuhteita muun muassa koskipinta-alaa kasvattamalla. Win-win-tilanne mahdollinen Virtaamalisäykset Koivukosken haarassa
- [Uudet ohjeet jokien, järvien ja rannikkovesien tilan luokitteluun](https://www.vesi.fi/uudet-ohjeet-jokien-jarvien-ja-rannikkovesien-tilan-luokitteluun/) - Vesien ekologisen ja kemiallisen tilan arvioinnin ja luokittelun kriteerit on päivitetty tulevaa vesienhoitokautta varten. Luokittelu on osa lainsäädännön edellyttämää vesienhoidon ja merenhoidon prosessia. Ohjeita hyödyntävät vesien luokittelusta vastaavat ELY-keskukset ja niiden seuraajat sekä muut vesiasiantuntijat. Ohje on valmistunut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja ELY-keskusten vesienhoitoasiantuntijoiden yhteistyön tuloksena. Myös sidosryhmiltä saatiin kommentteja ohjeeseen. Vesien tilaa arvioidaan ja
- [Vesien säännöstelyä ja tulva-asioita hoidetaan muutostilanteessakin vakaasti (Pirkanmaa)](https://www.vesi.fi/vesien-saannostelya-ja-tulva-asioita-hoidetaan-muutostilanteessakin-vakaasti-pirkanmaa/) - Varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin on priorisoitu erittäin tärkeäksi valtion aluehallinnon murrosvaiheessa. Tämä näkyy ympäristöpuolen tehtävissä konkreettisesti esimerkiksi tulvariskeihin varautumisessa, kuten myös muissa tehtävissämme. Katsotaan, millaista varautuminen on käytännössä. ELY-keskuksissa vastaamme vesistö- ja rannikkoalueitten tulvariskien hallinnan suunnittelusta sekä tulvanaikaisten toimien yhteensovittamisesta. Huolehdimme myös valtion vastuulla olevista vesistöjen säännöstelyluvista, vastaamme alueiden säännöstelyn kehittämisestä ja ohjaamme alueen säännöstelyjä
- [Uratarinoita vesialalta - osa 16](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-16/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Marjukka Porvari. Mikä veti sinut vesialalle? Päädyin vesialalle ensimmäisen työnantajani, Suomen ympäristökeskuksen kautta, jossa tarvittiin kaltaistani sekä ympäristö-
- [Pohjois-Karjalan maakunnan vedenpinnat olivat matalalla lokakuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-maakunnan-vedenpinnat-olivat-matalalla-lokakuussa/) - Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vesistöjen vedenkorkeudet olivat pääosin pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat pysyivät kuun loppuun saakka ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 2,0 – 2,4 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 50 - 72 % ajankohdan keskiarvosta. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli keskimäärin
- [Ennallistamista tarvitaan järvien ja virtavesien heikentyneen lajiston elvyttämiseksi](https://www.vesi.fi/ennallistamista-tarvitaan-jarvien-ja-virtavesien-heikentyneen-lajiston-elvyttamiseksi/) - Suomen järvien ja virtavesien lajiston monimuotoisuuden tilaa on arvioitu ensimmäistä kertaa koko Suomen tasolla ja alueellisesti. Tulosten mukaan sisävesien lajisto on merkittävästi heikentynyt. Muutokset ilmenevät erityisesti alueellisena lajikatona. Monimuotoisuutta olisi kuitenkin mahdollista turvata ennallistamissuunnitelman avulla. Uudet tulokset tarjoavat keskeisen tietopohjan ennallistamisen tueksi. “Sisävesien monimuotoisuuden tilasta ja lajien esiintymisen muutoksista ei ole aiemmin ollut systemaattisesti koottua
- [Karvianjoen lähivaluma-aluetta on kartoitettu mallinnuksen keinoin Kankaanpäässä](https://www.vesi.fi/karvianjoen-lahivaluma-aluetta-on-kartoitettu-mallinnuksen-keinoin-kankaanpaassa/) - LIFE Revives -hanke on teettänyt mallinnustyön Karvianjoen lähivaluma-alueen kuormitustekijöiden selvittämiseksi. Työssä on tunnistettu tehokkaimpia vesiensuojeluratkaisuja neljällä pienemmällä osavaluma-alueella: Lauhalassa, Paholuomassa, Kiviluomassa ja Pikkujoella. Mallinnuksen toteuttivat Tapio Palvelut Oy ja WaterHope, ja sen tuloksena syntyi raportti, jossa arvioidaan kuormitustekijöiden laatua ja määrää erityisesti uhanalaisen raakun elinolosuhteiden näkökulmasta. Hanke järjestää yleisötilaisuuden 4.11.2025 klo 17.30–19.30 Honkajoen Honkahovissa, jossa
- [Pienruoppaus-verkkokurssi on avattu – tietoa urakoitsijoille ympäristöystävällisemmästä ruoppauksesta](https://www.vesi.fi/pienruoppaus-verkkokurssi-on-avattu-tietoa-urakoitsijoille-ymparistoystavallisemmasta-ruoppauksesta/) - Pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan -hankkeen toimesta on avattu verkkokurssi, joka tarjoaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa pienruoppauksista. Kurssi on suunnattu erityisesti ruoppauksia toteuttaville urakoitsijoille, mutta se soveltuu myös muille aiheesta kiinnostuneille. Kurssilla käydään läpi ruoppauksen toteuttamisen vaiheet, lainsäädäntö, ympäristövaikutukset sekä keinot niiden vähentämiseksi. Sisältö pohjautuu hankkeessa aiemmin julkaistuun oppaaseen, joka kokoaa pienruoppaukseen liittyvän keskeisen tiedon yksiin kansiin.
- [Uratarinoita vesialalta - osa 15](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-15/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Anna Väisänen, biologi koulutukseltani ja työskentelen johtavana asiantuntijana suunnittelu- ja konsulttiyrityksessä. Mikä veti sinut vesialalle? Vesialalle minut
- [Sateet nostavat vedenkorkeuksia Hämeen vesistöissä, mutta suuremmat vesistöt ovat vielä keskimääräistä alempana](https://www.vesi.fi/sateet-nostavat-vedenkorkeuksia-hameen-vesistoissa-mutta-suuremmat-vesistot-ovat-viela-keskimaaraista-alempana/) - Hämeen vesitilanne kehittyi hieman tavanomaista kuivemmaksi syys-lokakuun aikana. Viime viikolla alkaneet sateet ovat osuneet vaihtelevasti Hämeen alueelle ja nostaneet vain osaa vesistöistä. Sateiden täytyy vielä jatkua, jotta ne nostavat myös suurempien järvien vedenkorkeuksia. Virtavedet ja pienet vesistöt saattavat hetkellisesti nousta tavallista korkeammalle runsaiden sateiden osuessa kohdalle. Vedenkorkeudet lähes koko Hämeessä hieman tavanomaista alempana – Kymijoen
- [Uratarinoita vesialalta - osa 14](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-14/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Karri, työpäällikkö Maanrakennus Jalo Oy:stä. Mikä veti sinut vesihuoltoalalle? Vesihuolto alkoi kiinnostaa minua ammattikorkeakoulussa ensimmäisenä lukuvuonna. Vesihuollossa
- [Syyskuun 2025 vesitilannekatsaus: Virtaamat keskimääräistä pienempiä, ravinnepitoisuudet korkeita (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/syyskuun-2025-vesitilannekatsaus-virtaamat-keskimaaraista-pienempia-ravinnepitoisuudet-korkeita-pohjalaismaakunnat/) - Syyskuussa virtaamat vesistöissä olivat edelleen pääosin keskimääräistä pienempiä. Kuukauden alkupuolella todettiin korkeita ravinnepitoisuuksia useissa joissa. Kuukausi oli lämmin ja jonkin verran sinileväkukintoja havaittiin sekä järvillä että merialueilla. Pohjavedenpinnat kääntyivät noususuuntaan. Vesistöjen virtaamat edelleen keskimääräistä pienempiä Pohjalaismaakuntien vesistöjen virtaamat pysyivät myös syyskuussa pääosin keskimääräistä pienempinä, vaikka syyskuun alku olikin jo elokuuta sateisempi. Lapuanjoella Kepon mittausasemalla virtaama
- [Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat syyskuussa edelleen matalalla](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vedenpinnat-olivat-syyskuussa-edelleen-matalalla/) - Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,6 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä matalammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötila oli kuun lopussa keskimääräistä korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan syyskuu oli Pohjois-Karjalassa sekä Liperin että Nurmeksen mittausasemilla keskimäärin 2,6°C pitkän ajanjakson keskiarvoon verrattuna lämpimämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa Höytiäisen Puntarikosken aluetta lukuun ottamatta keskimääräistä vähäisempi. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli
- [Uratarinoita vesialalta - osa 13](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-13/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Päivi Rissanen, 51-vuotias diplomi-insinööri Kuopiosta. Työskentelen Kuopion kaupungilla vesihuoltoinsinöörinä. Toimin nykyään myös hulevesisuunnittelutiimin esihenkilönä. Olen vesihuoltopoolitoimikunnan jäsen
- [Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 5/5,Turun AMK](https://www.vesi.fi/turun-amkn-tutkimusryhma-vesienhoidon-ja-ymparistotiedon-kehittajana-saaristomeren-tilan-parantamisen-toimenpiteet-perustuvat-tutkimustietoon-osa-5-5/) - Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Tässä osassa esittäytyy Turun AMK:n tutkimusryhmä. Saaristomeren tilkkutäkki ja ympäristöhavainnoinnin merkitys Maankuoren muotojen vaihtelusta johtuva ympäristön pirstaleisuus on Saaristomeren ja sen valuma-alueen leimallisin piirre. Pinnan yllä tämä ilmenee kukkulaisena maastona sekä saarten, niemien
- [Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 4/5, Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/suomen-ymparistokeskus-tekee-seurantaa-mallinnusta-ja-viljelijayhteistyota-saaristomeren-tilan-parantamisen-toimenpiteet-perustuvat-tutkimustietoon-osa-4-5/) - Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Tässä osassa esittäytyy Suomen ympäristökeskus (Syke). Suomen ympäristökeskus Syke koordinoi laajaa tutkimusta Saaristomeren kuormituksen lähteistä ja siitä, miten kuormitus vaikuttaa ekosysteemiin. Syke arvioi, kuinka paljon kuormitusta mereen kulkeutuu valuma-alueelta, miten kuormitus on vuosien
- [Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 3/5, Åbo Akademi](https://www.vesi.fi/abo-akademin-ymparisto-ja-meribiologian-laitoksen-tutkijat-tuottavat-arvokasta-tietoa-saaristomeren-tilan-edistamiseksi-osa-3-5/) - Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon. Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Sarjan tässä osassa esittäytyy Åbo Akademi. Sivun pääkuva: Suojaisissa merenlahdissa ja laguuneissa viihtyvä punanäkinparta tarjoaa arvokkaita elinympäristöjä lukuisille eliöille pienimmistä pohjaeläimistä kaloihin ja vesilintuihin. Suojaisat näkinpartaisniityt on
- [Sinileväseurannan viimeisellä viikolla vain muutamia sinilevähavaintoja Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevaseurannan-viimeisella-viikolla-vain-muutamia-sinilevahavaintoja-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/) - Syyskuun loppua kohden sinilevähavainnot harvenivat ja viimeisellä viikolla havaintoja tehtiin sisävesillä kahdelta ja merialueelta yhdeltä havaintopaikalta. Merialueilla sinilevää havaittiin vain hieman tällä viikolla (vko 39/2025) Paimionlahden Harvaluodon vakiohavaintopaikalla. Sisävesillä sinilevää havaittiin vähäisiä määriä Valkjärven Isoselän ja Salon Kirkkojärven Järvelän uimarannan havaintopaikoilla. Tänä vuonna keskimääräistä lämpimämpi sää lisäsi syyskuussa sinilevähavaintoja niin sisävesillä kuin merelläkin. Koko kesän osalta runsaimmat
- [Kipsin levitys pelloille jatkuu, mutta viljelijän kannattaa sopia syksyn viimeisistä levityksistä nyt](https://www.vesi.fi/kipsin-levitys-pelloille-jatkuu-mutta-viljelijan-kannattaa-sopia-syksyn-viimeisista-levityksista-nyt/) - Maanviljelijöille maksuttoman kipsin peltolevitys tulee jatkumaan valtion tuella. KIPSI-hanke kuitenkin muistuttaa, että tämän syksyn levityksistä tulee sopia urakoitsijan kanssa mahdollisimman pian. Maanviljelijät ovat osallistuneet kiitettävästi peltojen kipsikäsittelyyn kuluvanakin vuonna. Kipsin avulla on estetty 110 fosforitonnin joutuminen pelloilta rannikkovesiin. KIPSI-hanke päättyy, mutta maksuton kipsinlevitys jatkuu vesien ja meren tilaa parantavan Ahti-ohjelman puitteissa. Kipsin levitys tulee painottumaan
- [Uratarinoita vesialalta - osa 12](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-12/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Niklas Niemi, 32-vuotias Turussa asuva Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektikoordinaattori. Mikä veti sinut vesialalle ja millainen on
- [Vedenkorkeudet pääasiassa lähellä ajankohdan keskiarvoa Hämeen vesistöissä – sateet helpottavat paikoittaista kuivuutta](https://www.vesi.fi/vedenkorkeudet-paaasiassa-lahella-ajankohdan-keskiarvoa-hameen-vesistoissa-sateet-helpottavat-paikoittaista-kuivuutta/) - Paikoitellen vähäsateinen heinä–elokuu laski vesistöjen vedenkorkeuden lähelle normaalia juhannuksen runsaiden sateiden jälkeen. Viikonloppuna alkaneet sateet ovat varmistaneet, etteivät vesistöjen vedenkorkeudet laske tavanomaista alemmas. Virtavedet ja pienet vesistöt saattavat hetkellisesti nousta tavallista korkeammalle runsaiden sateiden osuessa kohdalle. Vedenkorkeudet totutuissa lukemissa lähes koko Hämeessä – Kymijoen vesistöalueella vähäistä kuivuutta Heinä-elokuussa vesistöjen vedenkorkeudet laskivat kesälle tyypilliseen tapaan koko
- [Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon, osa 2/5](https://www.vesi.fi/saaristomeren-tilan-parantamisen-toimenpiteet-perustuvat-tutkimustietoon-osa-2-5/) - Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Sarjan tässä osassa esittäytyy Turun yliopisto. Saaristomeren tilan edistämistyö – Turun yliopiston näkökulma Saaristomeren tutkimus on pitkäjänteistä työtä ulottuen elinkeinojen toiminnasta meren pohjaan asti. Turun yliopiston tutkijat selvittävät tietoja muun muassa veden virtaamista,
- [LIFE Revives -hanke kerää tietoa jokihelmisimpukasta ja sen isäntäkaloista – Vastaathan kyselyyn!](https://www.vesi.fi/life-revives-hanke-keraa-tietoa-jokihelmisimpukasta-ja-sen-isantakaloista-vastaathan-kyselyyn/) - Kuinka tärkeä osa kulttuuriperintöämme on raakku? Entä kuinka paljon uomakunnostukset saisivat maksaa yhteiskunnalle? EU:n LIFE-ohjelman rahoittamassa LIFE Revives -hankkeessa elvytetään jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina 2021–2027. Osallistu LIFE Revives -hankkeen kyselyyn koskien raakun ja sen isäntäkalojen merkityksestä ihmisille. Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalainen laji,
- [Tutustu hankkeiden tuotoksiin: Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan webinaareissa tutustuttiin konkreettisiin kohteisiin, oppeihin ja kehittämistarpeisiin eri puolella Suomea](https://www.vesi.fi/korj-kuva-vs-sinilevatilanne-on-pysynyt-ennallaan-lounais-suomen-merialueilla-varsinais-suomi-satakunta/) - Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ajankohtaisia hankkeita esiteltiin toukokuussa kahdessa webinaarissa, joissa koottiin yhteen käytännön kokemuksia eri puolilta Suomea. Webinaarit kokosivat yhteen kymmeniä hanketoimijoita jakamaan tuloksia, oppimaan toisiltaan ja nostamaan esiin kehittämistarpeita. Teams-tapahtumat olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Webinaarit järjestettiin osana vuonna 2019 alkanutta Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, joka nykyisin toimii Ahti-ohjelman nimellä. Webinaarit osoittivat, että erityisesti ennakoitava ja
- [Saaristomeren tilan parantamisen toimenpiteet perustuvat tutkimustietoon - osa 1/5](https://www.vesi.fi/saaristomeren-tilan-parantamisen-toimenpiteet-perustuvat-tutkimustietoon-osa-1-5/) - Keräsimme joukon tutkijoita ja asiantuntijoita kertomaan rooliensa näkökulmista, mitä tutkimuksessa ja tiedon kehittämisessä tehdään tai toisaalta tarvitaan tällä hetkellä Saaristomeren tilan parantamiseksi. Tässä osassa esittäytyy Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus tekee tutkimusta Saaristomeren tilan edistämiseksi Luonnonvarakeskuksessa tehdään Saaristomerta koskevaa tilastoseurantaa ja tutkimusta niin maalla kuin merelläkin yhteistyössä muiden tutkimus- ja viranomaistoimijoiden sekä sidosryhmien kanssa. Saaristomeren ekologiseen tilaan vaikuttavat
- [Elokuussa vedenpinnat olivat matalalla Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/elokuussa-vedenpinnat-olivat-matalalla-pohjois-karjalassa/) - Kuukauden keskilämpötila oli elokuulle tyypillinen. Vedenkorkeudet ja virtaamat olivat ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pintavedet olivat kuun lopussa vielä lämpimiä. Niiden lämpötilat olivat noin puolitoista astetta keskimääräistä korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Liperin mittauspisteellä keskilämpötila oli 15,0°C, eli 0,1 astetta elokuun keskilämpötilan alapuolella. Nurmeksen Valtimolla keskilämpötila oli 14,3°C eli 0,1 astetta aseman
- [Elokuun 2025 vesitilannekatsaus: Lämpimät vedet, jokien ravinnepitoisuudet korkeita (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/elokuun-2025-vesitilannekatsaus-lampimat-vedet-jokien-ravinnepitoisuudet-korkeita-pohjalaismaakunnat/) - Elokuu oli pohjalaismaakunnissa rannikkoa lukuun ottamatta melko vähäsateinen ja vesistöjen virtaamat ja vedenkorkeudet laskivat jonkin verran tavanomaista alemmalle tasolle. Vähäsateinen elokuu näkyy vesistöissä Pohjalaismaakuntien vesistöjen virtaamat pysyivät elokuussa pääosin keskimääräistä pienempinä. Lapuanjoella Kepon mittausasemalla virtaama laski elokuun aikana vain noin 6 m3/s:iin ja Kyrönjoen mittausasemalla Skatilassa noin 8 m3/s:iin. Rannikolla sadetta saatiin tasaisemmin elokuun aikana
- [Uratarinoita vesialalta - osa 11](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-11/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Jukka Patronen, reilu viisikymppinen vesihuollon ammattilainen. Työskentelen tällä hetkellä Tonisco-yhtiöissä myyntijohtajana, jossa vastaan vesihuoltosektorin asiakassuhteista ja myynnin
- [Hämeen leväseurantapaikoilla levähavaintoja viime viikkoa enemmän](https://www.vesi.fi/hameen-levaseurantapaikoilla-levahavaintoja-viime-viikkoa-enemman/) - Heikkotuulinen sää on nostanut pintaan vanhenevaa sinilevää useilla seurantapaikoilla. Tällä viikolla havaittiin runsas leväesiintymä Asikkalassa Vesijärven Kalmarin uimarannalla ja Hämeenlinnassa Katumajärven Idänpään uimarannalla. Niiden lisäksi todettiin vähäinen esiintymä seitsemällä paikalla eri puolilla Hämettä. Tämä on enemmän kuin yhdelläkään aiemmalla viikolla kuluneena kesänä. Kanta-Hämeessä levää havaittiin vähän Hattulassa Vanajavedellä ja Tammelassa Pyhäjärvellä. Päijät-Hämeen vähäiset esiintymät tavattiin
- [Iitin Vesistövisio 2035 -työ on käynnistynyt – tarkoituksena parantaa alueen vesistöjen tilaa](https://www.vesi.fi/iitin-vesistovisio-2035-tyo-on-kaynnistynyt-tarkoituksena-parantaa-alueen-vesistojen-tilaa/) - Iitin kunta ja Hämeen ELY-keskus käynnistävät Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sekä Tuike Valmennus Oy:n kanssa vesistövision suunnittelun. Iitin kunta panostaa yhdessä Hämeen ELY-keskuksen Luonnonvarayksikön kanssa Iitin vesistöjen ekologisen tilan parantamiseen. Vesistövisio 2035 -työssä tarkastellaan myös vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittämistä, sillä alueen elinvoimaisuuden edistäminen on tärkeä osa vesistövisiotyötä. Paikallisten asukkaiden ja toimijoiden saaminen mukaan yhteistyöhön on
- [Alkusyksy tuonut mukanaan tutun ilmiön: sinilevää enemmän, Pirkanmaa](https://www.vesi.fi/alkusyksy-tuonut-mukanaan-tutun-ilmion-sinilevaa-enemman-pirkanmaa/) - Viikolla 35 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää Tampereella, Ikaalisissa, Kangasalla, Kihniössä, Vesilahdella, Lempäälässä, Valkeakoskella, Sastamalassa, Pirkkalassa sekä Nokialla. Kuluvalla viikolla sinilevähavaintoja on tehty 13:sta valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikasta, mikä on selvästi enemmän kuin edellisviikkoina. Tämänhetkinen levämäärä on kuitenkin normaali verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon, sillä Pirkanmaalla elokuun loppu on perinteisesti levämäärältään runsain ajankohta. Syynä tähän ovat sinileville suotuisat lämpötilat sekä vesistöissä runsaasti saatavilla olevat
- [Vain muutamalla Hämeen leväseurantapaikalla havaittu levää elokuussa](https://www.vesi.fi/vain-muutamalla-hameen-levaseurantapaikalla-havaittu-levaa-elokuussa/) - Elokuun aikana Hämeessä havaittiin yhdeksän kertaa vähäinen ja yhden kerran runsas leväesiintymä. Seuranta jatkuu syyskuun loppuun asti. Hämeessä havaittiin tällä viikolla vähäinen leväesiintymä Vanajavedellä Hattulassa ja Vesijärvellä Asikkalan molemmilla valtakunnallisilla seurantapaikoilla. Hämeen seurantapaikoilla ei elokuussa ajankohtaan nähden tehty kovin paljon havaintoja pinnalla tai sen tuntumassa olevasta levästä. Tilanne voi muuttua nopeasti Vanhenevaa sinilevää voi loppukesällä
- [Uratarinoita vesialalta - osa 10](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-10/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Leevi Vähämaa, 26-vuotias vesihuoltoinsinööri. Työskentelen Turun Vesihuolto Oy:ssa vesihuoltoinsinöörinä, jossa suunnittelen vesihuoltoverkostojen saneeraus- sekä uudisrakennuskohteita ja toimin
- [Sinilevätilanne on pysynyt ennallaan Lounais-Suomen merialueilla](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-on-pysynyt-ennallaan-lounais-suomen-merialueilla-varsinais-suomi-satakunta-2/) - Sinileviä on tälläkin viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueilla, mutta tilanne on kuitenkin maltillinen. Muutamalla sisävesien vakiohavaintopaikalla sinilevät ovat runsastuneet. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka. Sinilevää on kuluvalla viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueen viidellä ja sisävesissä kahdella vakiohavaintopaikalla. Viileämpi ja sateisempi sää on hillinnyt sinilevien esiintymistä erityisesti ulkosaaristossa. Sisävesistä sinilevää on tavattu runsaasti Rymättylän Kirkkojärvestä ja Salon Ylisjärvestä.
- [Kesä- ja heinäkuun 2025 vesitilannekatsaus: Viileä kesäkuu, heinäkuussa sateita ja hellettä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/kesa-ja-heinakuun-2025-vesitilannekatsaus-viilea-kesakuu-heinakuussa-sateita-ja-helletta-pohjalaismaakunnat/) - Alkukesän viileän sään ja maltillisten sateiden vuoksi vesitilanne oli rauhallinen. Monin paikoin virtaamat ja vedenkorkeudet olivat alle keskimääräisen tason. Heinäkuun alun runsaat sateet nostivat virtaamia hetkellisesti. Heinäkuun puolivälissä alkanut hellejakso ei ole juurikaan huonontanut veden laatua, mutta sinilevää on esiintynyt jonkin verran. Pohjavesitilanne on ajankohtaan nähden melko tavanomaisella tasolla. Sateiden seurauksena virtaamat nousivat hetkellisesti korkeiksi
- [Sinilevähavainnot edelleen vähäisiä Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-edelleen-vahaisia-pirkanmaalla-2/) - Viikolla 33 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää Lempäälässä, Sastamalassa, Kangasalla, Kihniössä sekä Pirkkalassa. Kuluvalla viikolla sinilevähavaintoja on tehty kuudella valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla Pirkanmaalla. Havaintoja tehtiin enemmän kuin edellisillä viikoilla, mutta levätilanne on silti ajankohtaan nähden tavanomaista rauhallisempi. Elokuu on yleensä sinileville otollisinta aikaa, jolloin sitä voi esiintyä järvissä runsaastikin. Vähän sinilevää havaittiin Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa sekä Kirkkojärvessä,
- [Nyt kunnostetaan Etelä-Suomen ainoaa jokea, jossa raakut vielä lisääntyvät](https://www.vesi.fi/nyt-kunnostetaan-etela-suomen-ainoaa-jokea-jossa-raakut-viela-lisaantyvat/) - Pirkanmaan raakkujokien virtavesikunnostukset jatkuvat Hämeenkyrön kunnassa ja Ylöjärven kaupungissa sijaitsevalla Ruonanjoella. Ruonanjoki on Etelä-Suomen merkittävin raakkujoki simpukkapopulaation koon perusteella, ja sen on todettu myös lisääntyvän ainoana populaationa Etelä-Suomessa. Kunnostukset ovat osa EU-rahoitteista LIFE Revives -hanketta, jossa parannetaan jokihelmisimpukan ja taimenen elinympäristöjä. Erittäin uhanalaista ja rauhoitettua jokihelmisimpukkaa eli raakkua löytyy Hämeenkyrön kunnan ja Ylöjärven kaupungin rajalla
- [Sinilevää on edelleen Lounais-Suomen merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevaa-on-edelleen-lounais-suomen-merialueilla-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomen merialueilla edelleen tällä viikolla (vk 33). Sisävesien vakiohavaintopaikoilta sinilevää ei kuitenkaan ole pääasiassa enää tavattu. Sinilevätilannetta seurataan valtakunnallisesti aina syyskuun loppuun saakka. Sinilevää on kuluvalla viikolla havaittu Lounais-Suomen merialueella seitsemällä vakiohavaintopaikalla. Sisävesistä sinilevää on tavattu ainoastaan Rymättylän Kirkkojärvestä. Lounais-Suomen sisävesissä on tänä kesänä esiintynyt keskimääräistä selvästi vähemmän sinilevää. Merialueilla sinilevää taas
- [Sinilevien havaintojen määrä on kasvanut merialueilla (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevien-havaintojen-maara-on-kasvanut-merialueilla-pohjalaismaakunnat/) - Merialueiden sinilevähavainnot ovat runsastuneet viime viikoista Pohjalaismaakunnissa. Sisävesialueilla sinilevähavaintoja on edelleen vähemmän, mitä heinäkuisena hellejaksona. Hellejakson jälkeen paikoin sateinen ja tuulinen sää on tuonut vaihtelua sinilevähavaintojen määrässä kuluneiden viikkojen aikana. Pitkittyneen hellejakson aikana havaintoja tehtiin enemmän erityisesti sisävesialueilla. Nyt tilanne on rauhoittunut sisävesillä, mutta havaintojen määrä on kasvanut merialueilla. Runsaat sateet ovat voineet vaikuttaa merialueiden
- [Vesihuollossa katse vuoteen 2040 – suunnitelmaluonnos eteni lausunnoille](https://www.vesi.fi/vesihuollossa-katse-vuoteen-2040-suunnitelmaluonnos-eteni-lausunnoille/) - Kanta-Hämeen maakunnallinen vesihuollon suunnitelmaluonnos ehdottaa toimia vesihuollon teknisen toimintavarmuuden lisäämiseksi ja palvelujen tuottamisen turvaamiseksi seuraavien 15 vuoden aikana. Yhteistyön syventäminen ja vahvat toimijat ovat elinehto tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnilla on ratkaiseva asema näiden asioiden kuntoon saattamisessa. Kanta-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelman 2040 laadinta on edennyt lausuntopyyntövaiheeseen. Suunnittelualueen kunnilta, vesihuoltolaitoksilta ja sidosryhmiltä pyydetään palautetta suunnitelmaluonnoksesta ja siinä ehdotettavista vesihuollon
- [Uratarinoita vesialalta - osa 9](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-9/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Juha Niemi (41 v.), limnologi ja toiminnanjohtaja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksessä. Mikä veti sinut vesihuoltoalalle?
- [Metsätaloudelle herkät vesistöt -aineisto (ymparisto.fi)](https://www.vesi.fi/metsataloudelle-herkat-vesistot-aineisto-ymparisto-fi/) - Valtakunnallinen aineisto metsätalouden vaikutuksille herkistä vesistöistä on valmistunut. ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyönä laatiman aineiston tarkoituksena on auttaa huomioimaan metsätaloudelle herkät vesistöt jo siinä vaiheessa, kun metsänhoidon toimenpiteitä ryhdytään suunnittelemaan. Aineiston avulla pyritään helpottamaan suunnittelutyötä, jotta vesistöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää. Juuri julkaistu Metsätaloudelle herkät -vesistöt aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa sekä
- [Vesitilanne nyt Pirkanmaalla: Vähälumisen talven jälkeen vedenpinnat ovat alhaalla ja kasvukauden vuoksi lasku jatkuu](https://www.vesi.fi/vesitilanne-nyt-pirkanmaalla-vahalumisen-talven-jalkeen-vedenpinnat-ovat-alhaalla-ja-kasvukauden-vuoksi-lasku-jatkuu/) - Leuto talvi piti vedenpintoja tavallista korkeammalla. Talven jälkeen vedenkorkeudet ovat kuitenkin kääntyneet laskuun, ja myös kesälle ennustetaan tavanomaista alempia vedenkorkeuksia useille järville. Vähälumisen talven vuoksi järvien vedenkorkeuksien nousu aikaistui ja kevään sulamishuippu jäi pieneksi Pirkanmaalla. Lunta satoi vähemmän kuin viime vuosina. Leuto ja sateinen talvi kerrytti vettä järviin runsaasti. Nollan molemmin puolin sahanneesta lämpötilavaihtelusta johtuen
- [Kesän sinileväseuranta on käynnistynyt](https://www.vesi.fi/kesan-sinilevaseuranta-on-kaynnistynyt/) - Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla (vk 23). Pirkanmaalla leväseurannan ensimmäisellä viikolla havaittiin hieman sinilevää Kangasalan Kirkkojärvessä. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) seuraa Pirkanmaan levätilannetta alueen kuntien kanssa 47 havaintopaikalla eri puolilla maakuntaa. Sinilevätilannetta seurataan viikoittain, ja Pirkanmaan ELY-keskus laatii tilannetiedotteen joka toinen torstai syyskuun loppuun asti. Kuntien viranomaisten lisäksi Suomen rotarit ovat perinteisesti olleet
- [Aurinkoahven uhkaa vesistöjemme monimuotoisuutta – älä levitä haitallista vieraslajia](https://www.vesi.fi/aurinkoahven-uhkaa-vesistojemme-monimuotoisuutta-ala-levita-haitallista-vieraslajia-2/) - Aurinkoahven on vieraslaji, jonka poistaminen vesistöistä on hyvin haastavaa. Laji ei leviä itsekseen, vaan ihmisen avustuksella. Sen levittäminen on kiellettyä ja uhka luonnon monimuotoisuudelle. Aurinkoahven (Lepomis gibbosus) on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva vieraslaji, joka on levinnyt Suomeen ihmisten toimesta. Se on tehokas lisääntyjä ja aggressiivinen reviirinsä puolustaja, mikä tekee siitä erityisen haitallisen alkuperäiselle vesiluonnolle. Aurinkoahven syrjäyttää
- [Sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-on-jatkunut-rauhallisena/) - Kuluneen viikon aikana sinilevätilanne on jatkunut rauhallisena sekä sisävesi-, rannikko- että avomerialueilla. Sisävesillä ja rannikolla sinilevää on havaittu vähemmän kuin tyypillisesti loppukesällä. Myös avomerellä sinilevätilanne on pysynyt vakaana, ja tuulinen sää on pitänyt levän sekoittuneena veteen kaikilla vesialuilla. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on hieman kasvanut edellisestä viikosta, mutta sinilevää on kuluvalla viikolla edelleen vähemmän kuin tyypillisesti
- [Heinäkuu Pohjois-Karjalassa oli helteinen ja vähäsateinen](https://www.vesi.fi/heinakuu-pohjois-karjalassa-oli-helteinen-ja-vahasateinen/) - Heinäkuun keskilämpötila oli noin kolme astetta keskimääräistä korkeampi. Vesistöjen vedenpinnankorkeudet ovat edelleen matalalla tasolla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa keskimääräistä lämpimämpiä ja mittausasemilla rikottiin lämpötilaennätys. Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä heinäkuun keskilämpötila oli 2,8–3,3◦C pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020) korkeampi. Lieksan Lampelan asemalla mitattiin ennätyksellinen kahdenkymmenen päivän helleputki,
- [Hämeessä joitakin levähavaintoja heinäkuussa ja elokuun alussa](https://www.vesi.fi/hameessa-joitakin-levahavaintoja-heinakuussa-ja-elokuun-alussa/) - Hämeessä havaittiin tällä viikolla vähäinen sinileväesiintymä Orimattilassa Mallusjärven ja Hattulassa Vanajaveden seurantapaikalla. Kumpikin kuuluu valtakunnalliseen leväseurantaan. Heinäkuussa Hämeen valtakunnallisilla seurantapaikoilla todettiin yhdeksän kertaa vähäinen sinileväesiintymä, kahdesti Mallusjärvellä ja Lahdessa Kymijärvellä. Kertaalleen nähtiin hieman sinilevää Tammelan Pyhäjärvellä, Asikkalassa Päijänteellä ja Vesijärvellä, Hämeenlinnan Pääjärvellä sekä Vanajavedellä. Runsas esiintymä tavattiin heinäkuussa kahdesti, toinen Mallusjärvellä ja toinen Asikkalassa Päijänteellä.
- [Lämpö tuo vesistöihin kutsumattomia vieraita ja uhkaa vesiluonnon hyvinvointia](https://www.vesi.fi/lampo-tuo-vesistoihin-kutsumattomia-vieraita-ja-uhkaa-vesiluonnon-hyvinvointia/) - Ihmistoiminnan seurauksena, tahattomasti tai tarkoituksellisesti vesistöihimme on levinnyt vieraslajeja, jotka voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja viemällä niiltä elintilaa. Ilmastonmuutos voi edistää lämpöä suosivia lajeja, kuten hyytelösammaleläintä, jonka yhdyskuntia tavataan varsinkin loppukesän lämpöisissä vesissä. Muita ranta-alueiden, lämpimissä vesissä viihtyviä vieraslajeja ovat isosorsimo ja kanadanvesirutto. Vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta, haittaavat virkistyskäyttöä ja voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja. Jos
- [Sinilevät runsastuneet Pirkanmaan järvissä](https://www.vesi.fi/sinilevat-runsastuneet-pirkanmaan-jarvissa/) - Viikolla 27 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää Tampereella, Kangasalla, Sastamalassa, Valkeakoskella, Pirkkalassa, Kihniössä sekä Nokialla. Tuuli kuljettaa levää avovesialueilta rannoille ja voi näin vaikuttaa kasvaneisiin levähavaintoihin. Vaikka sää on ollut viime aikoina epävakaisesta ja viileää, sinilevää havaittiin tällä viikolla (viikko 27) Pirkanmaalla 12 valtakunnallisella havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää havaittiin Tampereen Pyhäjärvessä Pyynikin uimarannalla. Vähän sinilevää havaittiin 11 havaintopaikalla:
- [Leväseuranta: Juhannusviikolla sinilevää havaittiin viidessä järvessä](https://www.vesi.fi/levaseuranta-juhannusviikolla-sinilevaa-havaittiin-viidessa-jarvessa/) - Juhannusviikolla, viikolla 25, Pirkanmaalla havaittiin sinilevää Kangasalla, Nokialla, Kihniössä, Sastamalassa sekä Hämeenkyrössä. Juhannusviikolla Pirkanmaalla havaittiin runsaasti sinilevää Kangasalan Kirkkojärvessä. Vähän sinilevää havaittiin viidellä seurantapaikalla, Nokian Pyhäjärven Halkoniemessä ja Maatialanlahdella, Kihniön Sulkuejärvessä, Sastamalan Houhajärvessä sekä Hämeenkyrön Järvenkylänjärven uimarannalla. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan pintaveden lämpötila nousee maltillisesti ja tuulen voimakkuus on kohtalaista tai jopa navakkaa. Pintavedet lämpenevät ilman
- [Pirkanmaan sinilevähavaintojen määrä on vähentynyt helteistä huolimatta](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-sinilevahavaintojen-maara-on-vahentynyt-helteista-huolimatta/) - Sinilevähavaintojen määrä on kääntynyt laskuun Pirkanmaalla. Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu kahdella sinileväseurannan havaintopaikalla. Viime viikolla havaintoja kirjattiin vielä kahdeksan kappaletta eri puolilta maakuntaa. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta yhteistyössä kuntien kanssa 52 vakituisella havaintopaikalla. Helteistä huolimatta sinilevää on havaittu kuluvalla viikolla ainoastaan kahdella näistä paikoista, siinä missä viime viikolla havaintoja tehtiin kahdeksalta paikalta. Neljältä
- [Vietnamilaiset vesihuollon asiantuntijat vierailivat Lounais-Suomessa ottamassa oppia paikallisista ratkaisuista](https://www.vesi.fi/vietnamilaiset-vesihuollon-asiantuntijat-vierailivat-lounais-suomessa-ottamassa-oppia-paikallisista-ratkaisuista/) - Vietnamin maatalous- ja ympäristöministeriön edustajat tutustuivat kesäkuussa Suomen vesihuoltoon ja pohjavesien suojeluun. Varsinais-Suomen ELY-keskus isännöi Turussa pari päiväistä vierailua, jonka ohjelmassa oli keskusteluja, tiedon ja osaamisen jakamista sekä tutustumista merkittäviin alueen vesihuollon kohteisiin, kuten Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon ja Virttaankankaan tekopohjavesilaitokseen. Yhteistyötä vesihuollon kehittämiseksi Suomen ja Vietnamin välillä on ollut pitkään vesialan kehitysyhteistyötä, johon on osallistunut niin
- [Sinilevähavainnot ovat vähentyneet kuluvalla viikolla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-ovat-vahentyneet-kuluvalla-viikolla/) - Edellisviikkoon verrattuna sinilevähavaintojen määrä on laskenut sekä sisävesillä, rannikolla että avomerialueilla. Sisävesillä levää esiintyy ajankohtaan nähden tavanomaista vähemmän, ja rannikon sekä avomeren tilanne on pysynyt keskimääräisellä tasolla. Tilanne vaihtelee kuitenkin alueittain, ja yksittäisiä runsaampia esiintymiä on havaittu eri puolilla maata. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on laskenut edellisviikosta, ja sinilevää esiintyy vähemmän kuin tyypillisesti heinä-elokuun vaihteessa. Vaikka
- [Helteet rikkoivat sisävesien lämpöennätyksiä](https://www.vesi.fi/helteet-rikkoivat-sisavesien-lampoennatyksia/) - Pitkään kestäneet helteet ovat nostaneet pintaveden lämpötilat keskimääräistä korkeammiksi Suomen ympäristökeskuksen valtakunnallisilla havaintoasemilla. Viime viikolla kahdella havaintoasemalla lämpötila nousi mittaushistorian korkeimmaksi, kahdella sivuttiin korkeinta arvoa ja kahdella oltiin 0,1 asteen päässä ennätyksestä. Mittaushistorian korkeimmat arvot mitattiin Pohjois-Savon Pielavedellä ja Joensuun kaupungin läpi virtaavalla Pielisjoella. Pielavedellä pintaveden lämpötila nousi 26,3 asteeseen torstaina 24. heinäkuuta ja Pielisjoessa
- [Hellejakson myötä sinilevää esiintyy pohjalaismaakunnissa jo runsaammin (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/hellejakson-myota-sinilevaa-esiintyy-pohjalaismaakunnissa-jo-runsaammin-pohjalaismaakunnat/) - Jo toista viikkoa jatkunut hellejakso on lisännyt sinileväesiintymiä Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Korkeat lämpötilat edistävät sinilevien lisääntymistä ja lämpimän jakson jatkuessa myös levien kasvukausi voi pitkittyä. Sinilevien esiintyminen on usein paikallista ja sinilevää voi esiintyä myös muilla kuin alla mainituilla alueilla. Sinileväseurannan havainnot kertovat tilanteesta havaintopaikalla ainoastaan kyseisenä ajankohtana ja tilanne voi vaihdella nopeasti sääolosuhteiden
- [Sinilevätilanne jatkuu monin paikoin samankaltaisena, avomerialueilla havainnot ovat lisääntyneet](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jatkuu-monin-paikoin-samankaltaisena-avomerialueilla-havainnot-ovat-lisaantyneet/) - Lämmin ja melko tyyni sää on jatkunut, ja sinilevähavaintojen määrä on toistaiseksi pysynyt lähes ennallaan sisävesillä ja rannikolla. Avomerialueilla sinilevähavainnot ovat lisääntyneet monin paikoin. Tilanne on keskikesälle tyypillinen, mutta voi muuttua nopeasti sääolosuhteiden jatkuessa suotuisina sinilevän kasvulle. Lämpimän ja melko tyynen sään jatkuttua sinilevähavaintojen määrä on pysynyt sisävesillä ja rannikolla melko samanlaisena viime viikkoon verrattuna,
- [Sinilevätilanne jatkuu vaihtelevana Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jatkuu-vaihtelevana-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta-2/) - Sinilevätilanne jatkuu Lounais-Suomessa vaihtelevana. Sinilevästä on tehty useita havaintoja kuluneella viikolla niin sisävesissä kuin merialueellakin, mutta vakioseurantaan kuuluvista kohteista suurin osa on vielä levättömiä. Heinäkuun jatkuessa lämpimänä sinilevien määrä saattaa vielä lisääntyä tulevina viikkoina. Sinilevät esiintyvät paikallisesti, joten veden uinti- ja käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa aina paikan päällä. Lämpimät säät ovat tuoneet sinilevää tällä viikolla havaintopaikoille,
- [Hämeen vesistöissä vedenkorkeudet pääasiassa lähellä normaalia – vesien lämpötilat tavallista korkeammat](https://www.vesi.fi/hameen-vesistoissa-vedenkorkeudet-paaasiassa-lahella-normaalia-vesien-lampotilat-tavallista-korkeammat/) - Pitkään jatkuneet runsaat sateet kesä–heinäkuussa palauttivat matalalle laskeneet suuret järvet tavanomaisiin korkeuksiin ja kohensivat pohjavesitilannetta. Virtavedet ja pienet vesistöt nousivat runsaiden sateiden myötä korkealle ja ovat hiljalleen palautuneet tavallisiin korkeuksiin. Sateiden loputtua helle on lämmittänyt vedet tavanomaista lämpimämmiksi ja saanut sinilevän kasvamaan. Vedenkorkeudet lähes koko Hämeessä totutuissa lukemissa Runsaat sateet nostivat tulvattoman kevään jäljiltä mataliksi
- [Vesihuollon tiedottamisvelvollisuuden uudet vaatimukset](https://www.vesi.fi/vesihuollon-tiedottamisvelvollisuuden-uudet-vaatimukset/) - Vesihuoltolaitosten tiedottamisvelvollisuuden uudet vaatimukset eli pyytämättä tiedottamisvelvollisuus on herättänyt kysymyksiä ja keskustelua, joten ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut -yksikkö järjesti joulukuussa 2024 webinaarin aiheesta. Vesihuoltolain uusien vuonna 2023 voimaan astuneiden vaatimusten mukaan vesihuoltolaitoksen tulee lähettää asiakkaalle vähintään kerran vuodessa tiedot laitoksen toimittaman talousveden laadusta, hinnasta ja asiakaskohtaisesta kulutuksesta. Webinaarissa kuultiin johtavan vesitalousasiantuntijan Pepe Lindqvistin esitys lainsäädännön vaatimuksista sekä
- [Helteet ovat lisänneet sinilevien määrää Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/helteet-ovat-lisanneet-sinilevien-maaraa-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/) - Heinäkuulle tyypillisesti sinilevien määrä on lisääntynyt Lounais-Suomessa. Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu vaihteleva määrä jo kymmeneltä vakioseurantapaikalta. Viime viikolla sinilevästä ilmoitettiin kuudelta vakiopaikalta. Sinilevät esiintyvät paikallisesti, joten veden uinti- ja käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa aina paikan päällä. Helle on lisännyt sinilevien esiintymistä kuluvalla viikolla. Toistaiseksi rauhallinen sinileväkesä näyttää siis vilkastumisen merkkejä. Tähän mennessä kymmeneltä vakioseurantapaikalta on
- [Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintoja eri puolilla maata](https://www.vesi.fi/lammin-saa-on-lisannyt-sinilevahavaintoja-eri-puolilla-maata/) - Lämmin ja tyyni sää on lisännyt sinilevien esiintymistä sekä sisävesillä että rannikko- ja avomerialueilla. Myös alkukesän sateet ja tuulet ovat luoneet suotuisat olosuhteet sinileväkukinnalle. Havaintoja on tehty laajasti eri puolilla maata, mutta sinilevätilanne jatkuu kuitenkin edelleen keskikesälle melko tyypillisellä tasolla. Viimeisen viikon aikana koko Suomessa vallinnut melko tyyni ja lämmin sää on nostanut pintavesien lämpötiloja,
- [Pirkanmaalla tehdään sinilevähavaintoja tasaiseen tahtiin](https://www.vesi.fi/pirkanmaalla-tehdaan-sinilevahavaintoja-tasaiseen-tahtiin/) - Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu yhdellätoista sinileväseurannan havaintopaikalla eri puolilla Pirkanmaata. Havaintojen määrä on pysynyt suurin piirten samana nyt kolmen viikon ajan. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta yhteistyössä kuntien kanssa 52 vakituisella havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää havaittiin viikolla 29 Kangasalan keskustan tuntumassa sijaitsevalla Kirkkojärvellä ja Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä. Vähäisiä määriä sinilevää havaittiin yhdeksällä havaintopaikalla Akaan Jalantijärvellä,
- [Kesäkuussa Pohjois-Karjalan vedenkorkeudet olivat matalalla, kuivuuden ennustetaan jatkuvan](https://www.vesi.fi/kesakuussa-pohjois-karjalan-vedenkorkeudet-olivat-matalalla-kuivuuden-ennustetaan-jatkuvan/) - Kesäkuu oli viileä ja vähäsateinen. Vesistöjen vedenkorkeudet sekä virtaamat olivat vähäisiä. Kevään kuivuus näkyy pohjavedenpintojen laskemisena sekä paikoitellen kaivojen kuivumisena. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä viileämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä kesäkuun keskilämpötila oli 0,4–0,7 °C pitkän ajan keskiarvoa (1991–2021) viileämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa kuukauden päättyessä keskimääräistä vähäisempi. ELY-keskuksen mittauspisteessä Kontiolahden
- [Sinilevätilanteessa pientä muutosta Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanteessa-pienta-muutosta-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/) - Lounais-Suomessa on kuluvalla viikolla havaittu vähäisesti sinilevää kuudella vakioseurantapaikalla. Viime viikolla havaintoja sinilevästä tehtiin neljältä seurantapaikalta. Sään on ennustettu lämpenevän, mikä voi edesauttaa sinilevien runsastumista tulevilla viikoilla. Sinilevät esiintyvät paikallisesti, joten veden uinti- ja käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa aina paikan päällä. Lounais-Suomen vesialueilla sinilevähavainnot ovat hiukan lisääntyneet, mutta kokonaistilanne on vielä rauhallinen. Viime viikolla sinilevää havaittiin
- [Keskikesän sinilevätilanne pysynyt maltillisena suurimmassa osassa maata](https://www.vesi.fi/keskikesan-sinilevatilanne-pysynyt-maltillisena-suurimmassa-osassa-maata/) - Sinilevähavainnot sisävesillä ovat hieman vähentyneet viime viikosta. Rannikkoalueilla tilanne on pysynyt vakaana, ja sinilevää on havaittu vähemmän kuin tyypillisesti keskikesällä. Avomerellä sinilevää on kuitenkin havaittu satelliittikuvien perusteella paikoittain hieman viime viikkoa enemmän. Valtakunnallisen seurannan sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on hieman vähentynyt viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu yhteensä neljällä sisävesien havaintopaikalla Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Hieman sinilevää
- [Vesiosaamisen kehittäminen –  Havaintoja valuma-aluelähtöisestä vesienhallinta koulutuksesta](https://www.vesi.fi/vesiosaamisen-kehittaminen-havaintoja-valuma-aluelahtoisesta-vesienhallinta-koulutuksesta/) - Valuma-aluelähtöinen vesienhallintakoulutus järjestettiin osana vesiosaamisen kehittämishanketta 19.11.2024-24.4.2025. Vesiosaamisen kehittämishankkeen tarkoituksena on vahvistaa työelämässä olevien vesialan asiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamista tilaamalla ja toteuttamalla koulutusta. Lisäksi tarkoituksena on houkutella alalle uusia osaajia. Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan koulutus oli vesiosaamisen kehittämishankkeen seitsemäs täydennyskoulutuskokonaisuus. Perustiedot koulutuksesta Valuma-aluelähtöinen vesienhallinta on olennainen osa sekä vesiensuojelua että kestävää ympäristön- ja vesienhoitoa. Samalla voidaan ylläpitää
- [Suomen ympäristökeskus ja Kuva Space käynnistävät yhteistyön veden laadun seurannan parantamiseksi](https://www.vesi.fi/suomen-ymparistokeskus-ja-kuva-space-kaynnistavat-yhteistyon-veden-laadun-seurannan-parantamiseksi/) - Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke testaa suomalaisten hyperspektraalisten satelliittihavaintojen käyttöä valtakunnallisen leväseurannan kehittämisessä. Suomen ympäristökeskus (Syke) ja suomalainen hyperspektrisatelliitteihin ja tekoälyyn erikoistunut Kuva Space aloittavat yhteistyön, jonka tarkoituksena on parantaa ympäristön seurantaa. Yhteistyön tarkoituksena on saada Suomen järvien ja rannikkovesien levälajistosta enemmän tietoa uudenlaisen satelliittidatan ja tekoälyn käytön avulla. Satelliittihavaintoja on hyödynnetty Sykessä jo pitkään merialueilla ja
- [Hämeen leväseurantapaikoilla on tähän mennessä ollut muutama vähäinen sinileväesiintymä](https://www.vesi.fi/hameen-levaseurantapaikoilla-on-tahan-mennessa-ollut-muutama-vahainen-sinilevaesiintyma/) - Hämeessä on tänäkin kesänä 18 valtakunnallista leväseurantapaikkaa. Sinilevähavainnot ovat olleet tähän mennessä vähäisiä. Hämeen valtakunnalliset leväseurantapaikat kesällä 2025 Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin kesäkuun alussa, ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeen seurantapaikat ovat samat kuin viime vuonna. Useimmat paikat sijaitsevat yleisillä uimarannoilla. Yhteensä Hämeessä on tänäkin kesänä 18 valtakunnallista seurantapaikkaa. Hämeen ELY-keskuksen saaman tiedon mukaan sinilevien havainnointi
- [Lounais-Suomessa ajankohtaan nähden vähän sinilevää (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/lounais-suomessa-ajankohtaan-nahden-vahan-sinilevaa-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinileviä esiintyy Lounais-Suomessa heinäkuun alussa tavanomaista vähemmän. Vähäisesti sinilevää on havaittu kuluvalla viikolla ainoastaan neljällä vakioseurantapaikalla. Sään on ennustettu jatkuvan ajoittain tuulisena ja sateisena, mikä hillitsee yhtenäisten sinilevälauttojen muodostumista. Sinilevätilanne Lounais-Suomen vesialueilla on kehittynyt tänä kesänä hitaasti. Vähäisiä havaintoja sinilevästä on kuluvalla viikolla tehty neljällä vakioseurantapaikalla. Näistä sisävesissä ovat Rymättylän Kirkkojärvi, Pyhäjärven Kauttua ja Siikaisjärvi.
- [Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-lisaantynyt-hieman-sisavesilla-rannikolla-ja-suomenlahden-avomerialueilla/) - Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia. Sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet sisävesillä edellisviikosta, mutta ovat keskikesälle tyypillisellä tasolla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen, mikä vaikeuttaa sinilevien havainnointia. Valtakunnallisen
- [Uratarinoita vesialalta - osa 8](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-8/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Timo Pekkarinen, kotoisin Uuraisilta Keski-Suomesta. Mikä veti sinut vesihuoltoalalle? Kunnallistekniikan kaivutyöt ovat kuuluneet lähes koko työurani ajan
- [Uratarinoita vesialalta - osa 7](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-7/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Nimeni on Riina Rahkila, toimin ympäristöasiantuntijana ProAgria Pohjois-Suomen/Oulun Maa- ja kotitalousnaisten palveluksessa. Koulutukseltani olen ympäristösuunnittelija (AMK) ja agrologi
- [Uratarinoita vesialalta - osa 6](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-6/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Aada Viitanen, 24-vuotias energia- ja ympäristötekniikan insinööri. Työskentelen laatuinsinöörinä Turun Vesihuolto Oy:ssä, jossa työni on varmistaa, että
- [Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena](https://www.vesi.fi/epavakainen-saa-on-pitanyt-sinilevatilanteen-maltillisena/) - Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla. Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen rauhallisena kuluvalla viikolla. Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilla ei ole kuluneella viikolla havaittu runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää on havaittu
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.2025](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-26-6-2025/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta
- [Rauhallinen alku sinileväkaudelle](https://www.vesi.fi/rauhallinen-alku-sinilevakaudelle/) - Sinilevähavaintojen määrä on alkukesälle tyypilliseen tapaan maltillinen. Sisävesillä on paikoittain havaittu hieman sinilevää, pääosin Etelä-Suomessa. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden jopa hieman vähemmän. Avomerialueilla ei ole toistaiseksi havaittu merkittäviä leväesiintymiä. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on alkukesälle tyypillisen rauhallinen. Kahdella valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää on havaittu 15:llä sisävesien havaintopaikalla. Kuluneella viikolla
- [Lounais-Suomen sinilevätilanne rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/lounais-suomen-sinilevatilanne-rauhallinen-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevätilanne on kehittynyt Lounais-Suomessa viileässä ja tuulisessa säässä edellisvuotta hitaammin. Sinilevää on havaittu vähäisessä määrin juhannusviikolla Rymättylän Kirkkojärvellä ja merialueella Mannerveden havaintopaikalla. Siitepölyä voi edelleen esiintyä runsaasti vesistöjen pinnoilla ja rantavedessä. Valtakunnallisen sinileväseurannan kolmannella viikolla Lounais-Suomen sinilevätilanne näyttää rauhalliselta. Vakioseurantapaikoista sinilevää on havaittu vähäisesti sisävesissä ainoastaan Rymättylän Kirkkojärvellä ja merialueilla Mannervedellä Iso Marjakarin havaintopaikalla. Kesäkuun
- [Tutustu hankkeiden tuotoksiin: Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan webinaareissa tutustuttiin konkreettisiin kohteisiin, oppeihin ja kehittämistarpeisiin eri puolella Suomea](https://www.vesi.fi/tutustu-hankkeiden-tuotoksiin-maa-ja-metsatalouden-vesienhallinnan-webinaareissa-tutustuttiin-konkreettisiin-kohteisiin-oppeihin-ja-kehittamistarpeisiin-eri-puolella-suomea/) - Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan ajankohtaisia hankkeita esiteltiin toukokuussa kahdessa webinaarissa, joissa koottiin yhteen käytännön kokemuksia eri puolilta Suomea. Webinaarit kokosivat yhteen kymmeniä hanketoimijoita jakamaan tuloksia, oppimaan toisiltaan ja nostamaan esiin kehittämistarpeita. Teams-tapahtumat olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Webinaarit järjestettiin osana vuonna 2019 alkanutta Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, joka nykyisin toimii Ahti-ohjelman nimellä. Webinaarit osoittivat, että erityisesti ennakoitava ja
- [Opas pienruoppauksen toteuttamiseksi on julkaistu](https://www.vesi.fi/opas-pienruoppauksen-toteuttamiseksi-on-julkaistu/) - Pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan -hanke on käynnissä Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Hanke on julkaissut oppaan, jossa käydään ruoppauksen käytännön toteuttaminen vaiheittain. Samoin pienruoppaukseen liittyvät oleelliset lait ja säädökset, ympäristövaikutukset sekä keinot vähentää ympäristövaikutuksia käsitellään oppaassa. Näin kaikki ruoppaukseen tarvittava tieto on nyt koostettuna yksiin kansiin. Pienruoppauksia vuosittain tuhansia Ilmoitusmenettelyn mukaiset pienruoppaukset ovat yleensä yksityishenkilöiden tilaamia rannan parannustöitä. Siksi
- [Toukokuun 2025 vesitilannekatsaus: Vähäsateinen ja viileähkö toukokuu (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/toukokuun-2025-vesitilannekatsaus-vahasateinen-ja-viileahko-toukokuu-pohjalaismaakunnat/) - Toukokuussa sademäärä oli keskimääräistä pienempi ja sää oli melko viileä. Vedenkorkeudet olivat pääsääntöisesti keskimääräisellä tasolla. Happamuushaittoja ei havaittu. Pohjavedenpinnat olivat laskusuunnassa koko toukokuun ajan. Järvet lähellä kesäkorkeuksia Vähälumisesta talvesta ja aikaisesta keväästä huolimatta saatiin säännöstellyt järvet toukokuussa tavanomaisiin kesäkorkeuksiin ja monin paikoin siirryttiin jo kesän minimijuoksutuksiin. Toukokuussa vedenkorkeudet pohjalaismaakunnissa olivat pääsääntöisesti keskimääräisellä tasolla. Säännöstellyistä järvistä
- [Uratarinoita vesialalta - osa 5](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-5/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Pietu Pankkonen - diplomi-insinööri, isä, ja ohjelmistoyritys Scalgon markkinapäällikkö Suomessa ja Isossa-Britanniassa (ja entinen aurinkolasimalli, mainitsen aina tilaisuuden
- [Pohjois-Karjalan vedenpinnat ovat matalalla](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vedenpinnat-ovat-matalalla/) - Toukokuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 0,3 astetta viileämpi. Vedenkorkeudet olivat matalalla ja virtaamat pieniä. Vesistöjen keväthuiput on saavutettu ja vedenpintojen ennustetaan laskevan kesäkuun aikana. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa hieman keskimääräistä viileämpi. Kuukauden keskilämpötila oli Liperin mittausasemalla noin 0,4 astetta pitkän tarkastelujakson keskiarvoon verrattuna viileämpi, kun Nurmeksessa Valtimolla
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.5.2025](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-30-5-2025/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,13. Taso on 35 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 22 cm. Vedenpinta jatkaa laskuaan ilman runsaita sateita. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama
- [Leväseuranta käynnistyi – Pohjois-Pohjanmaalla ei havaintoja sinilevistä](https://www.vesi.fi/levaseuranta-kaynnistyi-pohjois-pohjanmaalla-ei-havaintoja-sinilevista-2/) - Valtakunnallinen sinileväseuranta on käynnistynyt kesäkuun alussa ja jatkuu syyskuun loppuun. Pohjois-Pohjanmaalla sinileväseurannassa on 27 havaintopaikkaa eri puolilla maakuntaa. Merialueella on kuusi havaintopaikkaa. Oulujoen pohjoispuolella seurantaa on yhdessätoista järvessä ja eteläpuolella kahdeksassa järvessä. Rotareiden kesällä 2022 Pohjois-Pohjanmaalla aloittama sinileväseuranta jatkuu Sanginjokisuussa ja Montanlammessa. Ensimmäisellä seurantaviikolla yhdelläkään Pohjois-Pohjanmaan havaintopaikalla ei havaittu sinilevää, mikä on ajankohdalle tyypillistä. Pohjois-Pohjanmaalla
- [Kesän 2025 sinileväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/kesan-2025-sinilevaseuranta-on-alkanut-varsinais-suomi-satakunta/) - Valtakunnallinen sinileväseuranta on jälleen alkanut. Sinilevien esiintymistä seurataan läpi kesän sekä sisävesissä että merialueilla. Seurannan ensimmäisellä viikolla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilta ei ole havaittu sinilevää. Sinileväseurantaa on tehty jo vuodesta 1998 lähtien. Sinileväseuranta kestää kesäkuun alusta aina syyskuun loppuun. Vakiohavaintopaikkoja on 34, joista 16 sijaitsee sisävesissä ja 18 merialueella. Havainnoitsijat arvioivat sinilevän määrää vedessä silmämääräisesti
- [Kyselytutkimus: Saimaan vedenkorkeus ja juoksutus kiinnostavat ranta-asukkaita](https://www.vesi.fi/kyselytutkimus-saimaan-vedenkorkeus-ja-juoksutus-kiinnostavat-ranta-asukkaita/) - Saimaan ranta-asukkaat kokevat läheiseksi suhteensa Saimaaseen ja sen lähiluontoon. He toivovat koottua tietoa vedenkorkeudesta ja juoksutuksista. Sitä varten on avattu uusi Saimaata koskeva sivu vesi.fi-palveluun. Enemmistöllä Saimaan ranta-asukkaita on varsin vahva ja läheinen yhteys Saimaan vesistöön ja sen lähiluontoon. Tämä selvisi laajasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi lähes 800 Saimaan vapaa-ajan ja vakituista ranta-asukasta. Koettu luontosuhde oli
- [Uratarinoita vesialalta - osa 4](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-4/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Teemu, syntyisin Pirkanmaan pohjoispuolelta lähes puoli vuosisataa vanha infra-alan tekijä. Mikä veti sinut vesialalle ja millainen on
- [Padon ja järven tulevaisuus herätti vilkasta keskustelua Eteläisissä](https://www.vesi.fi/padon-ja-jarven-tulevaisuus-heratti-vilkasta-keskustelua-etelaisissa/) - Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva Eteläistenjärven pato on ollut vuosia vailla aktiivista käyttöä – onko aika herättää se Ruususen unesta? Jos patoa aletaan jälleen säätää tai se muutetaan pohjapadoksi, miten se vaikuttaa järveen ja sen luontoon? Onko majavien rakentama pato uhka säännöstelylle vai luonnonläheinen mahdollisuus säilyttää järven vedenpinta korkealla? Tällaisista kysymyksistä keskusteltiin Hämeen ELY-keskuksen järjestämässä yleisötilaisuudessa Eteläisten
- [Hämeen vesistöissä ja pohjavesissä on tavanomaista kuivempaa](https://www.vesi.fi/hameen-vesistoissa-ja-pohjavesissa-on-tavanomaista-kuivempaa/) - Viikonloppuna Hämeessä satoi monin paikoin yhteensä yli 10 millimetriä vettä, mikä näkyi vedenkorkeuden nousuna pienissä virtavesissä ja hulevesien vähäisenä tulvimisena. Pieneksi jäänyt sademäärä ei kuitenkaan helpottanut vesitilannetta suuremmissa järvissä, jotka ovat kevättulvan puutteen takia poikkeuksellisen alhaalla loppukevään tavanomaisiin korkeuksiin nähden. Pohjavesitilanteen helpottuminen vaatii lisää sateita. Viikonloppuna sadetta mitattiin Hämeenlinnan Katisten havaintoasemalla yhteensä 7 millimetriä ja
- [Tenojoella, Muonionjoella ja Tornionjoella tulva huipussaan kuun vaihteessa](https://www.vesi.fi/tenojoella-muonionjoella-ja-tornionjoella-tulva-huipussaan-kuun-vaihteessa/) - Tornionjoella, Muonionjoella ja Tenojoella virtaamat ovat vielä nousussa ja tulvahuippuja ennustetaan kuun vaihteeseen. Lapin muissa isommissa vesistöissä tulvahuiput on jo ohitettu. Tenojoella vedenkorkeus on jo noussut keskimääräistä suuremmaksi, ja sen ennustetaan nousevan vielä jonkin verran lähipäivien aikana. Tenojoella tulvan ennustetaan olevan huipussaan viikonloppuna. Edellisen kerran Tenojoen vedenkorkeus on ollut yhtä korkealla vuonna 2020. Tenojoen Onnelansuvannossa
- [Lapin tulvatilanne jatkuu rauhallisena](https://www.vesi.fi/lapin-tulvatilanne-jatkuu-rauhallisena-2/) - Ivalojoen ja Ounasjoen tulvat ovat huipussaan. Tornionjoen, Muonionjoen ja Tenojoen tulvahuippuja ennustetaan kuun vaihteeseen. Lapin vesistöjen tulvat ovat jäämässä keskimääräistä pienemmäksi. Isoista jokivesistöistä Tenojoella ja Juutuanjoella tulvahuipun ennustetaan nousevan keskimääräistä suuremmaksi odottavissa olevan nopean lumen sulamisen vuoksi. Usealla Lapin vesistöllä tämän kevään tulva on jäämässä keskimääräistä pienemmäksi, koska lumen sulaminen on ajoittunut pitkälle aikavälille. Sään
- [Yhdeksälle hankkeelle myönnettiin vesienhoitoavustusta Kanta- ja Päijät-Hämeessä](https://www.vesi.fi/yhdeksalle-hankkeelle-myonnettiin-vesienhoitoavustusta-kanta-ja-paijat-hameessa/) - Pintavesien vesistökunnostuksiin myönnettiin Päijät-Hämeeseen kolmelle ja Kanta-Hämeeseen kolmelle hankkeelle vesienhoitoavustus. Lisäksi kolmelle kunnalle myönnettiin avustus pohjavesien suojelusuunnitelman laatimiseksi. Vesijärven ja Kymijärven hoitokalastusta sekä Kymijärven alusveden suodatusta Avustuksen turvin Lahden kaupunki jatkaa välttävässä ekologisessa tilassa olevan Kymijärven ja tyydyttävässä tilassa olevan Vesijärven hoitokalastusta. Lisäksi hankkeessa jatketaan Kymijärven alusveden suodatusta sedimentin ja vesikerroksen välillä kiertävän fosforin vähentämiseksi.
- [ELY-keskukselta 655 000 € vesistöjen tilan parantamishankkeisiin](https://www.vesi.fi/ely-keskukselta-655-000-e-vesistojen-tilan-parantamishankkeisiin/) - Pohjois-Pohjanmaalla vesienhoito- ja kunnostushankkeisiin myönnettiin ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta rahoitusta tänä vuonna yhteensä 655 000 euroa. Tämä merkittävä panostus kattaa 30 erilaista hanketta, jotka tähtäävät mm. Pohjois-Pohjanmaan vesistöjen tilan parantamiseen. Lisäksi toteutetaan kolme Helmi-purokunnostushanketta. Valtion aluehallinnon uudistukset ja vesienhoidon hankkeet Ympäristöministeriön Ahti-ohjelma (2023–2027) jatkaa vesiensuojelun tehostamisohjelman, ravinteiden kierrätysohjelman ja Saaristomeri-ohjelman työtä organisaatiouudistuksista huolimatta.
- [Uratarinoita vesialalta - osa 3](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-3/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Jutta Vuolamo, työskentelen Pidä Saaristo Siistinä ry:llä projektipäällikkönä ja meriasiantuntijana. Koulutukseltani olen ympäristö- ja meribiologi, valmistunut Åbo
- [Mittarointikyselyllä tietoa vesihuollon tilasta](https://www.vesi.fi/mittarointikyselylla-tietoa-vesihuollon-tilasta/) - ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut-yksikkö on koonnut tietoa suomalaisen vesihuollon tilanteesta vesihuoltolaitoksilta mittarointikyselyllä sekä täydentämällä muun muassa vesihuollon tietojärjestelmä VEETIiin kerätyillä tiedoilla sekä muilla ELY-keskuksen keräämillä tiedoilla. Tavoitteena on muodostaa käsitys suomalaisen vesihuollon tilasta alueellisten vesihuoltostrategioiden yhteisten teemojen näkökulmasta. Mittarointikysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024. Kysely toteutetaan jatkossa vuosittain ja aikasarjojen avulla saadaan näkyviin kehityssuuntia ja pystytään arvioimaan,
- [Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa kuiva](https://www.vesi.fi/huhtikuu-oli-pohjois-karjalassa-kuiva/) - Kuukauden keskilämpötila oli Liperin mittausasemalla noin 0,8 astetta ja Nurmeksessa 1,1 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet lähtivät nousuun keskimääräistä aikaisemmin. Alueen sadanta oli keskimääräiseen verrattuna vähäistä. Keväthuippujen ennustetaan jäävän keskimääräistä pienemmiksi. Huhtikuu oli kuiva ja maakunnan vedenpinnat lähtivät aikaiseen nousuun Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa keskimääräistä lämpimämpi. Maakunnan pohjoisosissa keskilämpötila oli pitkään aikaväliin
- [Uusi työkalu auttaa vesihuoltoa sopeutumaan ilmastonmuutokseen](https://www.vesi.fi/uusi-tyokalu-auttaa-vesihuoltoa-sopeutumaan-ilmastonmuutokseen/) - Suomen ympäristökeskuksessa on kehitetty kätevä työkalu, joka auttaa vesihuoltolaitoksia hallitsemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Työkalun avulla laitokset voivat arvioida sopeutumistarpeitaan ja suunnitella tarvittavia toimia. Ilmainen, verkkopohjainen työkalu on nyt julkaistu vesi.fi-sivustolla. Suomessa on runsaat vesivarat, eivätkä ilmastoriskit ole vesihuollolle yhtä suuri uhka kuin monissa muissa maissa. Ilmastonmuutos koettelee silti myös meillä vesihuoltoa monin tavoin. Ilmastossa tapahtuvat muutokset
- [Lapin vesistöjen vedenkorkeudet nousussa – tulvahuiput jäämässä pieniksi](https://www.vesi.fi/lapin-vesistojen-vedenkorkeudet-nousussa-tulvahuiput-jaamassa-pieniksi/) - Lämmin sää on käynnistänyt lumen sulamisen, ja Lapin vesistöjen vedenkorkeudet ovat kääntyneet hitaaseen nousuun. Loppuviikkoa kohti sää kylmenee ja lumen sulaminen hidastuu. Tulvahuiput ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi. Lämmin sää on saanut lumen sulamaan Lapin alueella, ja vesistöjen vedenkorkeudet ovat kääntyneet nousuun. Osassa vesistöjä ensimmäinen tulvahuippu saavutetaan ennusteiden mukaan loppuviikosta tai ensi viikolla. Sään ennustetaan kylmenevän
- [Huhtikuun 2025 vesitilannekatsaus: Vähäsateinen huhtikuu (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/huhtikuun-2025-vesitilannekatsaus-vahasateinen-huhtikuu-pohjalaismaakunnat/) - Pohjalaismaakunnissa huhtikuu oli varsin vähäsateinen verrattuna aikaisempiin vuosiin. Seinäjoen Pelmaan mittausaseman huhtikuun sademäärä oli melkein kolme kertaa pienempi kuin viime vuonna ja kaksi kertaa pienempi kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Virtaamat tavanomaista pienempiä Vähäisten sateiden vuoksi kevättulvan jälkeiset virtaamat jäivät tavanomaista pienemmiksi. Rannikon pienten jokien virtaamat laskivat tasaisesti huhtikuun alusta kuun puoleenväliin asti. Sen jälkeen ne
- [Lapin vesistöjen tulvahuippuja odotettavissa vasta toukokuun loppupuolella](https://www.vesi.fi/lapin-vesistojen-tulvahuippuja-odotettavissa-vasta-toukokuun-loppupuolella/) - Sään ennustetaan jatkuvan koleana, joten lumen sulaminen jatkuu hitaana. Tornionjoen alaosa on jo pääosin vapaana jäistä. Vesistöissä vielä paikoillaan olevat jäät voivat olla petollisia, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Sään ennustetaan jatkuvan koleana, joten Lapin alueella lumen sulamista saadaan vielä odotella. Lapin jokien virtaamien ennustetaan kääntyvän hiljalleen nousuun ensi viikolla tai sen jälkeen.
- [Uratarinoita vesialalta - osa 2](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-2/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Hei, olen Simo Tschernov, 37-vuotias insinööriopiskelija Hämeenlinnasta. Koulun rinnalla työskentelen kokopäiväisesti vesihuoltoalalla. Olen myös intohimoinen urheilija, lajeinani on
- [Valuma-aluesuunnittelun abc -kurssi tuo vesienhallinnan perusteet jokaisen saataville](https://www.vesi.fi/valuma-aluesuunnittelun-abc-kurssi-tuo-vesienhallinnan-perusteet-jokaisen-saataville/) - Vesi ei tunne kiinteistöjen rajoja, joten vesienhallintaa on paras suunnitella yhteistyössä, yhteisellä vesistön valuma-alueella. Valuma-aluesuunnittelun perusteista on julkaistu kaikille avoin verkkokurssi, joka etenee valuma-alueen tunnistamisesta valuma-aluesuunnittelun hyötyjen tunnistamiseen ja yhteistyön ensi askeleisiin. Tavoitteena monta samanaikaista hyötyä Valuma-aluelähtöisellä vesienhallinnalla voidaan vaikuttaa siihen, että vettä on kaikille riittävästi ja oikeassa paikassa. Uudessa koulutuksessa keskitytään valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan suunnitteluun,
- [Lapin tulvatilanne jatkuu rauhallisena](https://www.vesi.fi/lapin-tulvatilanne-jatkuu-rauhallisena/) - Lapin vesistöjen virtaamat pysyvät alhaisina toukokuun alussa kylmän sään vuoksi. Etelä-Lapin alueelle vapun aikaan osuva sään hetkellinen lämpeneminen voi kääntää virtaamia pieneen nousuun. Vesistöissä vielä paikoillaan olevat jäät voivat olla petollisia, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Edeltävän viikon sää on ollut kylmä, minkä vuoksi Lapin jokien virtaamat ovat olleet laskussa. Etelä-Lapin alueella lähipäivien
- [Vesihuollon tietojärjestelmän talousosiota uudistetaan](https://www.vesi.fi/vesihuollon-tietojarjestelman-talousosiota-uudistetaan/) - Tarve kehittää vesihuoltolaitosten taloudenhallintaa on ollut yksi keskeisistä vesihuoltoalalla käydyn keskustelun teemoista jo useita vuosia. Jotta vesihuolto toimisi hyvin myös tulevina vuosikymmeninä, tulee laitoksilla olla taloudelliset edellytykset toteuttaa riittävät investoinnit. Kansallisen vesihuoltouudistuksen laadinnassa todettiin, että vesihuoltolaitosten talouden hallintaa ja valvontaa tulee kehittää. Osa Vesihuollon tietojärjestelmä Veetiin nykyisellään kerättävistä talouden luvuista ja Veetin laskemista tunnusluvuista ovat
- [Uratarinoita vesialalta - osa 1](https://www.vesi.fi/uratarinoita-vesialalta-osa-1/) - Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Marko Männynsalo, 44-vuotias pirkanmaalaistunut savolainen. Koulutukseltani olen ympäristötekniikan insinööri ja ympäristötieteiden maisteri. Työkokemusta vesihuoltoalalta minulle on kertynyt
- [Simojoen jäänlähtö lähellä viikonloppuna - muilla vesistöillä tilanne rauhallinen](https://www.vesi.fi/simojoen-jaanlahto-lahella-viikonloppuna-muilla-vesistoilla-tilanne-rauhallinen/) - Simojoen virtaaman ennustetaan nousevan jäänlähtörajan tuntumaan viikonloppuna. Lapin muilla vesistöillä jäänlähtöä ja tulvia saadaan vielä odottaa. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Simojoella virtaaman ennustetaan nousevan jäänlähtörajan tuntumaan tulevana viikonloppuna. Simojoella tulva on jäämässä vähäisen lumimäärän vuoksi ennätyksellisen pieneksi, ellei mahdollisesti liikkeelle lähtevistä jäistä aiheudu jääpatoja. Pieni tulvavirtaama
- [Hämeeseen tarvitaan sateita, ettei kesällä vaivaa kuivuus](https://www.vesi.fi/hameeseen-tarvitaan-sateita-ettei-kesalla-vaivaa-kuivuus/) - Hämeen monet järvet ovat märän talven jälkeen olleet varhaisessa laskussa jo helmikuusta lähtien. Myös pohjavedenpinnat ovat kääntyneet laskuun ja loppukevään aikana on tarvetta runsaille sateille, ettei vesi lopu kesken sekä pinta- että pohjavesistä. Lämpimän talven takia tänä vuonna kevättulvan sijaan koettiin useita talvitulvia. Kevättulvan sekä sulavan lumen puutteen takia vesistöihin valuvat virtaamat jäävät vähäisiksi poikkeuksellisen
- [Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja lumet olivat vähissä](https://www.vesi.fi/maaliskuu-oli-pohjois-karjalassa-lammin-ja-lumet-olivat-vahissa/) - Maaliskuun keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sulamisen käynnistyminen näkyy nousuun lähteneinä vedenpinnakorkeuksina. Maakuntaan ennustetaan keskimääräistä pienempiä virtaamia, kevättulvia sekä pohjavedenkorkeuksia. Maaliskuun sadanta oli vähän ajankohdan keskiarvoa suurempi. Pohjois-Karjalan maakunnassa lunta oli kuukauden lopussa kuitenkin keskimääräistä vähemmän ja sen vesiarvo oli pieni. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajankohdan keskiarvon mukainen. Molemmissa mittauspaikoissa teräsjäätä oli
- [Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne edellisvuotta parempi leudon talven vuoksi](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-jarvien-happitilanne-edellisvuotta-parempi-leudon-talven-vuoksi/) - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis-huhtikuussa 35 järven happitilannetta. Leuto talvi näkyi järvien korkeampina happipitoisuuksina. Edelliseen talveen verrattuna happitilanne oli selvästi parempi myös matalissa ja rehevissä järvissä. Talven aikana ELY-keskuksen ei ole tullut ilmoituksia kalakuolemista. Järvien happivarannot vähenevät talven mittaan, kun jääpeite eristää veden ilmakehästä eikä happea tuottavaa yhteyttämistä juuri tapahdu. Happea sen sijaan kuluu vesieliöiden elintoiminnoissa
- [Uusi talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisaineisto testausvaiheessa](https://www.vesi.fi/uusi-talviaikaisen-kasvipeitteisyyden-kohdentamisaineisto-testausvaiheessa/) - Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus tuottavat Saaristomeri-ohjelman puitteissa uuden talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisaineiston. Aineiston laadinnassa on hyödynnetty taustalla Ruokaviraston VIPU-palvelussa käytössä olevan suojavyöhykkeiden kohdentamisaineiston periaatteita. Uuden kartta-aineiston avulla pyritään ohjaamaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä, eli erilaisia nurmia, viljan sänkeä ja syysviljaa vesiensuojelun kannalta keskeisimmille alueille. Kasvipeitteisyyttä on Saaristomeren valuma-alueella runsaasti, mutta sen kohdentumista ja laatua on tarpeen vielä
- [Metsätaloudelle herkät vesistöt -aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa](https://www.vesi.fi/metsataloudelle-herkat-vesistot-aineisto-auttaa-metsataloustoimien-suunnittelussa/) - Valtakunnallinen aineisto metsätalouden vaikutuksille herkistä vesistöistä on valmistunut. ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyönä laatiman aineiston tarkoituksena on auttaa huomioimaan metsätaloudelle herkät vesistöt jo siinä vaiheessa, kun metsänhoidon toimenpiteitä ryhdytään suunnittelemaan. Aineiston avulla pyritään helpottamaan suunnittelutyötä, jotta vesistöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää. Juuri julkaistu Metsätaloudelle herkät -vesistöt aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa sekä
- [Maaliskuun 2025 vesitilannekatsaus: Selvästi keskimääräistä pienempi kevättulva (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/maaliskuun-2025-vesitilannekatsaus-selvasti-keskimaaraista-pienempi-kevattulva-pohjalaismaakunnat/) - Maaliskuussa pohjalaisjokien vesitilanne vaihteli paljon lämpötilamuutosten seurauksena. Helmi-maaliskuun vaihteessa lämmin sää sai jokien virtaamat nousuun, mutta maaliskuun puolivälissä viileämpi sää rauhoitti vesitilannetta ja virtaamat lähtivät laskusuuntaan. Maaliskuun loppupuolella sää lämpeni uudestaan, mikä sai loput lumet sulamaan ja nostamaan jokien virtaamia. Kaksihuippuinen, mutta selvästi pienempi kevättulva Monissa pohjalaisjoissa kevättulva oli kaksihuippuinen ja helmi-maaliskuun vaihteessa havaitut virtaamat
- [Yhdessä kohti parempaa vesienhallintaa – ehdota ratkaisuja ja vaikuta Saaristomeren tilaan!](https://www.vesi.fi/yhdessa-kohti-parempaa-vesienhallintaa-ehdota-ratkaisuja-ja-vaikuta-saaristomeren-tilaan/) - Saaristomeri-ohjelman pilottialueiden yleissuunnitelmat ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi ovat valmistuneet, ja työ etenee nyt yhteistyössä maanomistajien kanssa vaikuttavien vesiensuojelutoimien toteuttamiseen. Suunnitelmat tarjoavat pohjan toimenpiteille, mutta ratkaisuja kehitetään yhdessä maanomistajien kanssa heidän tarpeitaan ja haasteitaan kuunnellen. Yleissuunnitelmat helpottavat vaikuttavien toimenpiteiden priorisointia ja toteutusta, valuma-alueilla, työn koordinointia ja helpottaa eri toimijoiden osallistumista työhön. Laaja yhteistyö on avain Saaristomeren
- [Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-ely-keskus-ja-tulvakeskus-tiedottavat/) - Pohjois-Pohjanmaan jokien pinnat ovat nousussa. Kalajoen, Pyhäjoen ja Siikajoen keskimääräistä pienemmät tulvahuiput on jo pääosin saavutettu. Pinnat pysyvät ennusteiden mukaan koholla lämpimän sään jatkuessa vielä pari päivää. Pattijoen vedenkorkeus on ollut laskussa viime viikonlopusta asti. Pohjoisempana vedenpintojen nousu jatkuu vielä muutaman päivän ja viileneminen pysäyttää sen viimeistään viikonloppuna. Pohjois-Pohjanmaan alueelle jokijäitä on kasautunut vielä vähäisesti
- [Uudessa hankkeessa kehitetään ratkaisuja saariston jätevesihuollon haasteisiin](https://www.vesi.fi/uudessa-hankkeessa-kehitetaan-ratkaisuja-saariston-jatevesihuollon-haasteisiin/) - Saariston jätevesihuoltoon liittyviä ongelmia ratkotaan Suomen ympäristökeskuksen uudessa Saaristoravinne-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään saariston nykyisiä jätevesihuollon käytäntöjä ravinnekiertoa tukeviksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on löytää monistettavia ja kokonaiskestäviä ratkaisuja ravinnepitoisten jakeiden hyödyntämiseksi. Ratkaisut voivat tukea myös saariston energiaomavaraisuutta ja asuttavuutta. Parhaimmillaan ne luovat uusia työpaikkoja. Saariston jätevesihuollon moninaiset haasteet Haasteita ovat esimerkiksi pitkät etäisyydet mantereelle, lisääntynyt turismi
- [Kevättulvat jäävät pohjalaisjoissa tavanomaista pienemmiksi (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)](https://www.vesi.fi/kevattulvat-jaavat-pohjalaisjoissa-tavanomaista-pienemmiksi-etela-pohjanmaan-ely-keskus/) - Tämän hetken vesistöennusteiden mukaan kevättulvasta on pohjalaismaakunnissa tulossa selvästi keskimääräistä pienempi. Tänä talvena lunta on ollut poikkeuksellisen vähän ja lämmin sää on aiheuttanut välisulamisia pitkin talvea. Myös jokien jäät ovat olleet normaalia ohuempia ja hauraampia. Tästä syystä ELY-keskus ei ole tänä vuonna tehnyt jääsahauksia. Lämmin sää on saanut pohjalaismaakuntien jokien pinnat nousuun viikonloppuna. Alkuviikon aikana
- [Vesienhallinta on investointi metsien elinvoimaisuuteen](https://www.vesi.fi/vesienhallinta-on-investointi-metsien-elinvoimaisuuteen/) - Kuivuudesta heikentyneet metsät ovat kärsineet massiivisia kaarnakuoriaistuhoja eri puolilla maailmaa. Myös Suomessa viime vuosina koetut kuivuudet ovat lisänneet tuhojen riskiä. Suomessa sataa runsaasti lunta ja vettä, mutta tehokkaan ojituksen vuoksi metsien puusto kärsii jo liiasta kuivuudesta osan aikaa vuodesta. Kohdennetuilla vesiensuojeluratkaisuilla tuetaan metsän resilienssiä, eli kykyä selvitä muutoksista, samalla kun edistetään vesiensuojelua ja luonnon hyvää
- [Helmikuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi](https://www.vesi.fi/helmikuu-oli-pohjois-karjalassa-keskimaaraista-lampimampi/) - Kuukauden keskilämpötila oli noin 3,7 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat maakunnan isoissa vesistöissä vielä matalalla. Lunta satoi keskimääräistä vähemmän. Jäänpaksuudesta suuri osa oli edelleen teräsjäätä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa noin 3,7 astetta pitkän aikavälin keskiarvoa lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -5,5 astetta, kun se keskimäärin on -9,4 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla
- [Muutosten maailmassa tarvitaan ratkaisuja vesiturvallisuuden edistämiseen – Maailman vesipäivä 22.3.2025](https://www.vesi.fi/muutosten-maailmassa-tarvitaan-ratkaisuja-vesiturvallisuuden-edistamiseen-maailman-vesipaiva-22-3-2025/) - Maailman vesipäivä 22.3. muistuttaa taas kaikkia vesiasioiden ajankohtaisuudesta ja turvallisuudesta. Ilmastonmuutoksen ja lisääntyvien poliittisten konfliktien vaikutukset pitää ennakoida entistä paremmin. Tarvitaan luotettavaa ja puolueetonta tutkimusta, jotta resurssit voidaan ohjata oikeisiin kohteisiin. Tutkimuksella ja kansainvälisellä vaikuttamisella kohti hyvinvointia ja rauhaa Haluamme Suomen ympäristökeskuksessa löytää vesiturvallisuutta lisääviä ratkaisuja, joilla voimme vahvistaa yhteiskunnan vakautta ja kokonaisturvallisuutta. Syke sai
- [Yhteistyötä Saaristomeren hyväksi](https://www.vesi.fi/yhteistyota-saaristomeren-hyvaksi/) - Saaristomeren ravinnekuormitus on merkittävä ongelma, joka pitää alueen edelleen HELCOM:in maatalouskuormituksen hotspot-listalla. Vaikka ratkaisut ongelmaan ovat pitkälti tiedossa, nykyinen maatalouspolitiikka ei tarjoa riittäviä työkaluja niiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Ravinnekuormituksen vähentäminen edellyttääkin pitkäjänteistä sitoutumista ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Saaristomeren valuma-alue on ainoa Pohjoismainen kuormituslähde, joka on yhä Itämeren suojelukomission (HELCOM) merkittävimpien maatalouskuormittajien hotspot-listalla. Maataloudesta peräisin
- [Kevään tulvat jäämässä vähäisiksi Hämeessä](https://www.vesi.fi/kevaan-tulvat-jaamassa-vahaisiksi-hameessa/) - Valtaosassa Hämeen järvistä vesi on vuodenaikaan nähden korkealla. Lunta valuma-alueilla on jäljellä tavanomaista vähemmän ja tulvakeväästä ennustetaan helppoa. Lämpimän talven takia tänä vuonna kevättulvan sijaan on koettu useita talvitulvia. Hämeen järvet ovat lumien sulamisten takia korkeammalla kuin tyypillisesti talviaikaan. Tulvilla on myös merkittäviä ekologisia vaikutuksia. Järvet ovat korkealla, mutta lunta on vähän Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen
- [Turvallista vettä kaikille – monivuotisessa tutkimushankkeessa kehitetään vesihuollon resilienssiä](https://www.vesi.fi/turvallista-vetta-kaikille-monivuotisessa-tutkimushankkeessa-kehitetaan-vesihuollon-resilienssia/) - Ilmastonmuutos, geopolitiikka sekä ikääntyvät väestö ja infrastruktuuri haastavat Suomen kyvykkyyden tuottaa juomavettä turvallisesti ja häiriöttä. Uudessa Turvallista vettä kaikille -hankkeessa tutkitaan talousveden tuotantoon liittyviä haasteita ja edistetään vesihuollon kokonaisturvallisuutta. Turvallista vettä kaikille -hanke keskittyy parantamaan vesiturvallisuutta ja vesihuollon resilienssiä raakavesilähteeltä kuluttajalle. Tavoitteena on vahvistaa vesilaitosten valmiutta ja mahdollisuuksia ennakoida muutoksia sekä tehdä pitkän tähtäimen päätöksiä
- [Helmikuun 2025 vesitilannekatsaus: Vaihtelevia virtaamia ja pohjavesi korkealla (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/helmikuun-2025-vesitilannekatsaus-vaihtelevia-virtaamia-ja-pohjavesi-korkealla-pohjalaismaakunnat/) - Helmikuun aikana vesitilanne oli vaihteleva lämpötilamuutosten seurauksena. Alkukuussa jokien virtaamat ja vedenkorkeudet olivat leudon tammikuun lopun seurauksena vielä hieman tavanomaista korkeammalla. Tämän jälkeen laskeuduttiin kohti ajankohdalle tyypillisempiä lukemia, kunnes helmikuun puolivälin jälkeen lämpötilan selvästi taas noustessa virtaamat ja vedenkorkeudet nousivat ajankohdan tavanomaista tasoa korkeampiin lukemiin. Kuun lopulla viilenevä sää käänsi virtaamat jälleen laskusuuntaan. Samoin pohjalaisjärvien
- [Kevättulvat jäämässä Lappia lukuun ottamatta vähäisiksi](https://www.vesi.fi/kevattulvat-jaamassa-lappia-lukuun-ottamatta-vahaisiksi/) - Merkittäviä kevättulvia ei ole odotettavissa maan etelä- ja keskiosissa, koska lunta on vain vähän. Pohjoisemmaksi mentäessä tulvien mahdollisuus kasvaa. Lapissa on edellytyksiä isompiinkin tulviin, koska lumimäärä on jo keskimääräistä suurempi ja lopputalven aikana ehtii sataa lisää. On kuitenkin hyvä huomioida, että tulvan koko riippuu aina lopulta sulamisajan sateista ja lämpötilasta. “Vähäisten lumimäärien sulaminen näyttää jakautuvan
- [Syken asiantuntijat edistämässä vesihuollon ilmastotoimia](https://www.vesi.fi/syken-asiantuntijat-edistamassa-vesihuollon-ilmastotoimia/) - Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) on paneuduttu vesihuollon ilmastokysymyksiin. Mitä ilmastonmuutos merkitsee vesihuollolle, ja miten vesihuoltolaitokset voivat sopeutua muutokseen? Millä keinoilla vesihuoltoa voidaan kehittää vähähiilisemmäksi eli pienentää sen aiheuttamia ilmastopäästöjä? Toimiva vesihuolto on yhteiskunnan tärkeä peruspalvelu; vesihuoltolaitokset palvelevat päivittäin yli 90 prosenttia suomalaisista. Vesihuollon toimijat ovat jo pitkään tiedostaneet ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet. Varsinkin isot vesihuoltolaitokset ovat alkaneet
- [Sienien avulla elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteet hyötykäyttöön](https://www.vesi.fi/sienien-avulla-elintarviketeollisuuden-jatevesien-ravinteet-hyotykayttoon/) - Tuoreessa väitöskirjassa on tutkittu uutta kustannustehokasta ratkaisua, jossa sieniin perustuvalla käsittelyllä voidaan muuntaa elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteita arvokkaaksi biomassaksi. Samalla käsittely poistaa ravinteita jätevesistä ja vähentää vesistöjen kuormitusta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Danielle Bansfieldin väitöskirja tarkastetaan Aalto-yliopistossa perjantaina 7.3.2025 klo 12. ”Sieniin perustuva jätevedenkäsittely on merkittävä askel kohti kestävää kierto- ja biotaloutta, jossa kaikki voittavat. Elintarviketeollisuus voi
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.2.2025](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-26-2-2025/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,01. Taso on edelleen tasan ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Helmikuussa Kallaveden pinta on laskenut pitkäaikaiskeskiarvon tahdissa 5 cm. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä. Tässä vaiheessa talvea pinnankorkeuden ei anneta nousta isosti, vaikka lunta on maastossa ajankohtaan nähden vähän. Toistaiseksi tämä meneillään oleva sulamiskausi ei ole näkynyt järvien pinnoissa mitenkään, joten vedeksi
- [Jokien ja järvien nitraattipitoisuudet pysyneet alhaisella tasolla](https://www.vesi.fi/jokien-ja-jarvien-nitraattipitoisuudet-pysyneet-alhaisella-tasolla/) - Nitraatin keskipitoisuudet Suomen joissa ja järvissä pysyivät raja-arvojen alapuolella kaikissa havaintopisteissä vuosina 2020–2023. Yksittäisiä nitraatin maksimiarvojen ylityksiä havaittiin kuitenkin paikoin eteläisillä ja lounaisilla joilla. Pohjavesissä raja-arvo ylittyi vain yhdellä prosentilla seurantapaikoista. Tiedot selviävät Suomen ympäristökeskuksen tekemästä nitraattipitoisuuksia ja vesistöjen rehevyystilaa käsittelevästä tuoreesta raportista. ”Maatalouden nitraattipäästöjen kuormitus järvissä, joissa ja pohjavesissä on pysynyt lähes samalla tasolla
- [Pohjois-Karjalan isojen vesistöjen vedenpinnat olivat matalalla tammikuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-isojen-vesistojen-vedenpinnat-olivat-matalalla-tammikuussa/) - Kuukauden keskilämpötila oli noin kolme astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat edelleen suurissa vesistöissä keskimääräistä matalammalla, mutta vedenpinnankorkeudet olivat pienissä vesistöissä ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Lunta oli pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 32 cm vähemmän. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli keskimääräistä leudompi. Tammikuussa oli useita 0–5 asteen pakkasjaksoja. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin 3 astetta
- [Kolmelle hämäläishankkeelle vesitalousavustusta maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella](https://www.vesi.fi/kolmelle-hamalaishankkeelle-vesitalousavustusta-maa-ja-metsatalousministerion-rahoituksella/) - Hämeen ELY-keskus on myöntänyt kolmelle hämäläiselle toimijalle avustusta vesien käytön edistämiseen. Avustusten ansiosta päästään Hollolassa poistamaan kalojen vaelluseste ja kunnostamaan koski, Orimattilassa parannetaan veden virtausta salmessa ja Hattulassa jyrsitään vesikasvien juurakoita. Hollolan Hahmajärvelle pohjapato ja Vuohikoskelle ennallistaminen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö sai avustuksen hankkeelle, jossa Hollolan Hahmajärvelle rakennetaan pohjapato ja Vuohikoski ennallistetaan. Pohjapadon rakentamiselle ovat suunnitelmat valmiina
- [Hämeen järvet ovat tavanomaista korkeammalla](https://www.vesi.fi/hameen-jarvet-ovat-tavanomaista-korkeammalla/) - Valtaosassa Hämeen järvistä vesi on vuodenaikaan nähden korkealla. Säännöstellyillä järvillä veden pinta on lähempänä tavanomaista tasoa kuin säännöstelemättömillä. Jäät ovat heikompia kuin helmikuussa yleensä. Talven useat lämpimät jaksot ovat sulattaneet lumia ja nostaneet vedenkorkeuksia koko Hämeessä. Tammikuun lopun lämmin ja sateinen jakso sulatti monilta alueilta lähes kaiken lumen ja aiheutti lievää tulvimista jokien ja pienempien
- [Vesihuollon vähähiilisyystiekartta lausuntokierrokselle](https://www.vesi.fi/vesihuollon-vahahiilisyystiekartta-lausuntokierrokselle/) - Vähähiilisyystiekartassa asetetaan vesihuollon tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoteen 2035 mennessä. Tiekartassa esitetyt konkreettiset päästövähennystoimenpiteet tarjoavat askelmerkit tavoitteen saavuttamiseen. Vesisektorin toimijoita kutsutaan nyt lausumaan toteutusehdotusta. Tiekartta keskittyy päästövähennystoimenpiteisiin, niiden vaikuttavuuteen valtakunnallisesti ja antaa yleisen arvion kustannuksista organisaatiotasolla. Tiekartan päästövähennystoimenpiteet koostuvat 1) tukitoimista, jotka eivät itsessään vähennä päästöjä, mutta edistävät päästöjen vähentämistä joko ohjauskeinojen, yhteistyön tai
- [Viljelijät nousseet Itämeren sankareiksi](https://www.vesi.fi/viljelijat-nousseet-itameren-sankareiksi-2/) - Viljelijät ovat ottaneet merkittävän roolin Itämeren suojelussa levittämällä kipsiä pelloilleen. Haku peltojen kipsikäsittelyyn on jälleen avattu. Jo ensimmäisenä päivänä saapui kymmeniä uusia hakemuksia. Viljelijät ovat ryhtyneet toimiin meren tilan parantamiseksi levittämällä maanparannuskipsiä pelloilleen. Kipsinlevitys on viljelijöille vapaaehtoinen vesiensuojelutoimenpide ja yli 2 000 viljelijää on jo lähtenyt mukaan. KIPSI-hankkeessa kipsin levitystä on kohdennettu alueille, joilla maatalouden
- [Tammikuun 2025 vesitilannekatsaus: Lämmin sää sai vedenkorkeudet ja virtaamat nousemaan (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tammikuun-2025-vesitilannekatsaus-lammin-saa-sai-vedenkorkeudet-ja-virtaamat-nousemaan-pohjalaismaakunnat/) - Alkuvuosi oli pohjalaismaakunnissa ajankohtaan nähden lauha ja erityisesti tammikuun loppupuolen lämpötilat olivat epätavallisen korkeita. Vedenkorkeudet ja virtaamat nousuun Jokien ja järvien pinnat olivat tammikuun alussa lähellä ajankohdalle tyypillistä tasoa, mutta lämmin sääjakso sai vedenkorkeudet ja virtaamat nousemaan etenkin pohjalaismaakuntien eteläisimmissä vesistöissä. Tammikuun lopussa järvien pinnat olivat monin paikoin useita kymmeniä senttejä korkeammalla kuin normaalisti. Esimerkiksi
- [Saaristomeri-ohjelman viestintäkampanja suuntaa huomion maataloudessa tehtäviin ratkaisuihin Saaristomeren hyväksi](https://www.vesi.fi/saaristomeri-ohjelman-viestintakampanja-suuntaa-huomion-maataloudessa-tehtaviin-ratkaisuihin-saaristomeren-hyvaksi/) - Saaristomeri-ohjelman viestintäkampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta Saaristomeren hyväksi tehdyistä toimenpiteistä ja edistää sen tilan parantamista sekä kannustaa eri toimijoita mukaan vesiensuojelutyöhön. Varsinais-Suomen ELY-keskus on valinnut viestintätoimisto Ahjo Communicationsin kumppanikseen toteuttamaan viestintäkampanjaa vuonna 2025. Petteri Orpon hallitusohjelman Saaristomeri-ohjelma keskittyy kehittämään ja edistämään toimia, joilla parannetaan maaperän kasvukuntoa ja ravinteiden pidätyskykyä, ravinteiden kiertoa ja vesiensuojelun tehostamista. Tavoitteena on,
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.1.2025](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-30-1-2025/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,06. Taso on tasan ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Vuoden alusta muutos on -9 cm, mutta nyt viime päivinä on käännytty uudelleen nousuun. Lisäjuoksutuksia ei ole käynnissä, mutta suojasään jatkuessa lisäjuoksutukset saattavat tulla uudelleen käyttöön. Tässä vaiheessa talvea pinnankorkeuden ei anneta nousta isosti, vaikka lunta on maastossa ajankohtaan nähden vähän. Iisalmen reitillä
- [Lauha ja sateinen sää nostaa vedenpintoja: Loimijoki saattaa tulvia seututielle 213](https://www.vesi.fi/lauha-ja-sateinen-saa-nostaa-vedenpintoja-loimijoki-saattaa-tulvia-seututielle-213/) - Loimijoki on jo tulvinut Ypäjällä alavimmille pelloille. Loimijoen vedenpinnan ennustetaan nousevan seututien 213 pinnan tuntumaan huomenna torstaina. Puujoki ja Porvoonjoki saattavat nousta pelloille lähiaikoina. Taajamissa on hulevesitulvien riski. Lauha ja sateinen sää aiheuttaa pienten jokien ja purojen tulvimista koko Etelä-Suomessa. Kokemäenjoen alueella jokien vedenpinnat nousevat tällä viikolla vähintään pienen kevättulvan lukemiin. Viime marraskuun tulvalukemiin ei
- [Uusi video antaa veden käyttäjille tietoa vesihuollosta](https://www.vesi.fi/uusi-video-antaa-veden-kayttajille-tietoa-vesihuollosta/) - Vesihuolto herättää kuluttajien parissa monenlaisia pohdintoja. Mistä tietää, että vesi on turvallista juoda? Mitä vesi maksaa ja miksi? Vesi.fi-palvelun julkaisema video antaa nasevia vastauksia näihin ja muihin vedenkäyttäjiä askarruttaviin kysymyksiin. Suomi on tunnetusti vesihuollon kärkimaita. Laadukkaan hanaveden varmistamiseksi tehdään paljon työtä eri tahoilla. Vesihuollon palveluita myös kehitetään jatkuvasti, jotta ne kykenevät vastaamaan yhteiskunnan yhä monipuolisempiin
- [Toiminta-alue ja sijainti vesihuollon paikkatiedossa](https://www.vesi.fi/toiminta-alue-ja-sijainti-vesihuollon-paikkatiedossa/) - Suomen ympäristökeskus (Syke) on laatinut Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa suosituksen vesihuoltolaitosten toiminta-aluekarttojen esittämistavalle ja niiden toimittamiselle yhteisesti käytettäväksi paikkatietoaineistona. Yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa hankkeessa käytiin läpi Keski-Suomen alueen kuntien ja laitosten toiminta-aluetilanne, kartoitettiin hyviä käytäntöjä ja laadittiin suositus toiminta-aluetietojen ilmoittamiseen. VHL_TA_Tieto -suositus esittää menetelmän yhtenäistää erilaisia toiminta-alueen esitystapoja siten, että niitä voidaan käyttää yksiselitteisesti toiminta-aluekarttojen
- [Väitös: Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää toimiakseen laajaa osaamista](https://www.vesi.fi/vaitos-yhdyskuntien-kestava-vesihuolto-edellyttaa-toimiakseen-laajaa-osaamista/) - Suomen ympäristökeskus Syke ja Tampereen yliopisto tiedottavat Yhdyskuntien kestävä vesihuolto edellyttää perusteellista yhdyskuntien toimintojen tuntemusta sen lisäksi, että taloudelliset ja hallinnolliset järjestelyt toimivat hyvin ja tekniikka on korkealaatuista. Myös vesihuollon rakenteiden eli talous- ja jätevesiputkistojen ja järjestelmien ylläpito vaatii erityistä huomiota. Tähän tulokseen on päädytty Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Jyrki Laitisen väitöskirjassa, joka tarkastetaan Tampereen yliopistossa
- [Yhdyskuntien jätevesien satunnaispäästöt (Yhteissatu) – päätösseminaari 16.2.2022](https://www.vesi.fi/yhdyskuntien-jatevesien-satunnaispaastot-yhteissatu-paatosseminaari-16-2-2022/) - Jätevesien satunnaispäästöt, eli viemäriverkostojen ylivuodot ja jätevedenpuhdistamoiden ohitukset, kattavat noin 0,2 % jätevesien kokonaismäärästä. Kokonaiskuormituksena määrä on pieni, mutta saattaa paikallisesti aiheuttaa merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja. Jätevesien satunnaispäästöt ovat nousseet esiin parhaillaan käynnissä olevassa EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistamistyössä. Näin ollen myös kansallista lainsäädäntöä tullaan tarkistamaan. Meneillään oleva hanke, Yhdyskuntajätevesien satunnaispäästöjen merkitys ja vaikutukset vastaanottavissa vesistöissä (Yhteissatu),
- [Vanhat joulukuuset toimivat pian Kirkkojärven vesieläinten ja lintujen ruokapöytänä](https://www.vesi.fi/vanhat-joulukuuset-toimivat-pian-kirkkojarven-vesielainten-ja-lintujen-ruokapoytana/) - Pirkanmaalaisten vanhat joulukuuset saavat pian uuden elämän Kangasalan Kirkkojärvessä tammikuussa. Kuusia upotetaan järveen, jotta hyönteisiä olisi enemmän ja luonnon monimuotoisuus vahvistuisi. Lisäksi järveen tuodaan kolme pesimälauttaa linnuille. Pirkanmaan ELY-keskus on tilannut työn osana Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka avulla autetaan suomalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Kangasalan Kirkkojärven lintujen ja vesieläinten joulu ei ole vielä ohi. Pirkanmaalaisten vanhoja joulukuusia upotetaan
- [Vuosi vaihtui leutona ja vähälumisena Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/vuosi-vaihtui-leutona-ja-vahalumisena-pohjois-karjalassa/) - Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Vesistöjen jäät paksuuntuivat kovien pakkasten myötä. Pohjois-Karjalassa on ajankohdan keskiarvoon nähden vähän lunta. Vuosi 2024 oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja vähäsateinen. Pohjois-Karjalan keskilämpötila oli joulukuussa ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi. Nurmeksen mittausaseman lämpötila joulukuussa oli -5,7°C, kun se on keskimäärin ollut -6,3°C. Liperin mittausaseman keskiarvo oli -4,7°C kun se keskimäärin on ollut -5,5°C.
- [Joulukuun vesitilannekatsaus: Tulvavirtaamista talvisäähän (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/joulukuun-vesitilannekatsaus-tulvavirtaamista-talvisaahan-pohjalaismaakunnat/) - Joulukuun aikana siirryttiin tulvavirtaamista kohti ajankohdalle tyypillisempää vesitilannetta. Suurten virtaamien myötä vedenlaatu oli hapanta. Kylmemmän sään myötä koskipaikkojen alapuolelle muodostui hyydettä. Pohjavedenpinnat ovat melko korkealla ajankohtaan nähden. Kylmenevä sää toi mukanaan hyydettä jokiin Joulukuun alussa pohjalaismaakunnissa vedenkorkeudet ja virtaamat olivat vielä tulvatasoilla, mutta kuun keskivaiheilla oltiin jo keskimääräisessä vesitilanteessa. Jouluviikolla säät jälleen lämpenivät ja tulovirtaamat
- [Järviin kertyneiden ravinteiden poistoon uusi menetelmäohje](https://www.vesi.fi/jarviin-kertyneiden-ravinteiden-poistoon-uusi-menetelmaohje/) - Rehevöityneiden järvien kunnostukseen soveltuvalle ravinteiden suodatukselle on julkaistu menetelmäohje. Vedenlaatua parannetaan poistamalla järven pohjanläheiseen veteen kerrostuneisuuskaudella vapautuneita ravinteita. Menetelmässä ravinnepitoinen alusvesi pumpataan hiekkasuodattimelle ja palautetaan puhdistettuna kunnostettavaan järveen. Parhaimmillaan menetelmä tukee kiertotalouden tavoitteita. Järvien ravinnepitoisuuksien noususta aiheutuva rehevöityminen heikentää järvien ekologista tilaa, uhkaa useita järviluontotyyppejä ja lajeja sekä vähentää järvien virkistyskäyttöarvoa. Järvien kunnostus edellyttää sekä
- [Oulujoen vesistöalueella toteutetaan vesistövisiota laajapohjaisen yhteistyömallin avulla](https://www.vesi.fi/oulujoen-vesistoalueella-toteutetaan-vesistovisiota-laajapohjaisen-yhteistyomallin-avulla/) - Oulujoen vesistöalueen vesistövisiota lähdetään toteuttamaan käytännössä uuden laajapohjaisen yhteistyömallin tuella. Malli kehitettiin juuri päättyneessä Arvovesi2-hankkeessa. Tavoitteena on jatkaa laajaa yhteistyötä vesien tilan ja vesiluonnon hyväksi sekä edistää vesistöalueen kestävää käyttöä. Malli sisältää rahoituksen vesistökoordinaattorin palkkaamiseksi. Yhteistyömallia kehitettiin Suomen ympäristökeskuksen johdolla yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten, kuntien ja yritysten kanssa. Hankkeen projektipäällikkö Mika Marttunen kertoo, että vesistökoordinaation rahoitukseen
- [Ravinteiden kierrätyksen hankkeisiin jaossa 7 miljoonaa euroa - Hankehakemuksia odotetaan etenkin Saaristomeren alueelta](https://www.vesi.fi/ravinteiden-kierratyksen-hankkeisiin-jaossa-7-miljoonaa-euroa-hankehakemuksia-odotetaan-etenkin-saaristomeren-alueelta/) - Ympäristöministeriön Ahti-ohjelmassa on nyt avoinna rahoitushaku ravinteiden kierrätyksen hankkeille. Ohjelman tavoitteena on tehostaa kierrätysravinteiden käyttöä, parantaa vesistöjen tilaa ja vahvistaa kiertotalouden ratkaisuja – erityisesti Saaristomeren alueella. Varsinais-Suomen toimijoilla on nyt hieno mahdollisuus saada ratkaisuehdotuksensa käyttöön. Rahoitusta on jaossa 7 miljoonaa euroa, ja avustushaku jatkuu helmikuun 2025 loppuun asti. Etsinnässä on ratkaisuja, jotka tukevat ravinnekuormituksen pienentämistä
- [Suomen merkittävät tulvariskialueet on nimetty](https://www.vesi.fi/suomen-merkittavat-tulvariskialueet-on-nimetty/) - Maa- ja metsätalousministeriö nimesi eilen 18 tulvariskialuetta, joilla tulvariskien arvioidaan olevan yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä. Alueista 14 sijaitsee jokialueilla ja neljä merenrannikolla. Merkittävän tulvariskialueen kriteerit eivät enää täyttyneet neljällä aiemmin nimetyllä alueella. Positiivista kehitystä selittävät sekä onnistunut tulvariskien hallinta että tulvakartoituksen myötä lisääntynyt tieto tulvariskeistä. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi päätöksellään 19.12.2024 vesistöalueiden ja merenrannikon merkittävät
- [Pohjalaismaakuntien alueelle nimettiin neljä merkittävää tulvariskialuetta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakuntien-alueelle-nimettiin-nelja-merkittavaa-tulvariskialuetta-pohjalaismaakunnat/) - Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt 19.12.2024 Suomeen 18 merkittävää vesistöjen ja meren rannikon tulvariskialuetta vuosille 2025–2030. Näistä neljä sijaitsee pohjalaismaakuntien alueella: Ilmajoki-Seinäjoki ja Ylistaro-Koivulahti (Kyrönjoki), Laihia-Tuovila-Runsor (Laihianjoki) sekä Lapväärtti (Lapväärtin-Isojoki). Aikaisempaan kauteen (2019–2024) verrattuna Lapua (Lapuanjoki) poistui merkittävistä tulvariskikohteista ja nimettiin muuksi tulvariskikohteeksi. Lapua ei enää uuden tietopohjan perusteella täyttänyt merkittävän tulvariskialueen kriteerejä. Muun muassa
- [Tarvitsetko koottua ja tiiviistä tietoa happamien sulfaattimaiden riskeistä? (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tarvitsetko-koottua-ja-tiiviista-tietoa-happamien-sulfaattimaiden-riskeista-pohjalaismaakunnat/) - Happamat sulfaattimaat voivat aiheuttaa vakavia haittoja ympäristölle ja rakentamiselle. Riskit on otettava huomioon kaikessa tällaisilla mailla tapahtuvassa toiminnassa, jo toiminnan suunnittelussa. Vesi.fi-palvelun uudelle teemasivulle on koottu tietoa siitä, miten happamilla sulfaattimailla pitää toimia, jotta haitoilta vältytään. Happamilla sulfaattimailla ja mustaliuskealueilla voi syntyä merkittäviä haittoja, kun maata kuivatetaan tai maamassoja kaivetaan ylös. Jos maa pääsee kosketuksiin
- [Marraskuun 2024 vesitilannekatsaus: Kylmempi sää, mutta runsaasti vettä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/marraskuun-2024-vesitilannekatsaus-kylmempi-saa-mutta-runsaasti-vetta-pohjalaismaakunnat/) - Marraskuussa vedet kylmenivät ja kuun loppuun mennessä pienissä järvissä oli jo jääpeite. Kuukauden loppupuolella tulleet lumi- ja vesisadealueet ja samaan aikaan lämmennyt sää aiheuttivat Lounais- ja Etelä-Suomessa voimakasta tulvimista nostaen jokien virtaamia ja vedenkorkeuksia. Pohjavedenpinta on korkea ja maassa alkaa olla routaa. Marrastulva ylsi myös pohjalaismaakuntiin Myös pohjalaismaakuntien eteläosien vesistöissä virtaamat nousivat kevättulvien mukaisiin lukemiin.
- [Minne Tiukanjoen tulvavedet leviävät? (Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/minne-tiukanjoen-tulvavedet-leviavat-pohjanmaa/) - Tiukanjoen eli Teuvanjoen alaosan tulvavaarakartoitus on valmistunut Kristiinankaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä ja on nyt käytettävissä ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa (vesi.fi/tulvakartat) tai Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunasta (kartta.paikkatietoikkuna.fi). Laaditut kartat kertovat tulvan peittävyydestä ja vesisyvyydestä erilaisilla tulvan todennäköisyyksillä. Kartoitus antaa hyvät pohjatiedot erityisesti tulviin varautumiseen ja maankäytön suunnitteluun. Kartoitus ulottuu Kristiinankaupungin alueella Teuvanjoen ja Peninluoman varsille. Laajimpia tulva-alueita on Puskamarkin
- [Kalankasvatuksen ympäristökysymyksiin keskittynyt yhteistyöhanke päättyy: tuloksena parempi yhteisymmärrys toimijoiden kesken ja toimintamalli yhteistyön jatkamiseksi](https://www.vesi.fi/kalankasvatuksen-ymparistokysymyksiin-keskittynyt-yhteistyohanke-paattyy-tuloksena-parempi-yhteisymmarrys-toimijoiden-kesken-ja-toimintamalli-yhteistyon-jatkamiseksi/) - Kaksi vuotta kestänyt (2022–2024) kalankasvatuksen yhteistyöhanke on saatu päätökseen. Ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena oli sovittaa yhteen vesien- ja merenhoidon tavoitteet sekä kotimaisen ruokakalan tuotannon kasvutavoitteet. Hanke edisti kalankasvatuksen ympäristönsuojelua ja valtakunnallisten toimintatapojen yhdenmukaistamista. Tuloksena on syntynyt parempi yhteisymmärrys toimijoiden kesken ja pysyvä toimintamalli yhteistyön jatkamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen koordinoima ohjaus- ja kehittämishanke Yhteistyöllä
- [Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla](https://www.vesi.fi/maatalouden-fosforikuormaa-vesiin-voidaan-vahentaa-teollisuuden-sivutuotteina-syntyvilla-rakennekalkilla-ja-ravinnekuidulla/) - Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin
- [Kestäviä konsteja maa- ja metsätalouteen – hiili- ja vesistöviisaat ratkaisut nyt podcastin muodossa](https://www.vesi.fi/kestavia-konsteja-maa-ja-metsatalouteen-hiili-ja-vesistoviisaat-ratkaisut-nyt-podcastin-muodossa/) - Miten maanviljelijät ja metsänomistajat voivat tehdä hyviä vesistötekoja, parantaa tuottavuutta ja hillitä ilmastopäästöjä? Kestäviä konsteja maa- ja metsätalouteen -podcastista kuulet tuoretta tietoa siitä, miten vähennät pellon tai metsän vesistökuormitusta ja hiilipäästöjä. Usein samat konstit kohentavat maaperän kuntoa, parantavat satoa ja tukevat luonnon monimuotoisuutta. Sarjassa haastatellaan ilmasto- ja vesistöviisaita ratkaisuja tehneitä maaviljelijöitä sekä aiheisiin perehtyneitä asiantuntijoita.
- [Pielisen poikkeusjuoksutukset mahdollistuvat joustavammin ja varautuminen tulva- ja kuivuustilanteisiin paranee](https://www.vesi.fi/pielisen-poikkeusjuoksutukset-mahdollistuvat-joustavammin-ja-varautuminen-tulva-ja-kuivuustilanteisiin-paranee/) - Luonnonmukaista vedenkorkeutta ja virtaamaa noudattavan Pielisen tulva- tai kuivuustilanteet ovat aiheuttaneet erityisesti parin viime vuosikymmenen aikana suurta haittaa vesistön käytölle. Tähän saakka Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hakenut tällaisessa tilanteessa erikseen Itä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa luonnonmukaisesta juoksuttamisesta poikkeamiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden 28.11.2024 antamalla päätöksellä poikkeusjuoksutusmenettely helpottuu, ja tulva- ja kuivuushaittoihin voidaan reagoida aiempaa nopeammin. Pielinen säilyy edelleen säännöstelemättömänä järvenä.
- [Alkuviikolla nopeasti nousseet pohjalaisjoet ovat kääntyneet laskuun (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/alkuviikolla-nopeasti-nousseet-pohjalaisjoet-ovat-kaantyneet-laskuun-pohjalaismaakunnat/) - Alkuviikolla nopeasti nousseet pohjalaisjoet ovat kääntyneet laskuun. Vuodenaikaan nähden virtaamat olivat suuria. Kyrönjoella vesi kävi lähellä tulvarajaa, mutta tulvaluukkuja ei jouduttu avaamaan. Kyrönjoen alaosalla Skatilassa tulvahuippu oli torstaiaamuna, jolloin virtaama oli 365 m3/s. Tämä virtaama vastaa toistuvuudeltaan noin kerran 10 vuodessa toistuvaa tulvaa. Ilmajoella Nikkolassa tulvahuippu oli jo keskiviikon aikana ja siellä vesi nousi noin
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.11.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-28-11-2024/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Marraskuun alusta muutos on +2 cm, mutta välillä oli kuivempaa, niin viimeisellä viikolla pinta on noussut 4 cm. Toistaiseksi lisäjuoksutukset eivät ole olleet käytössä, mutta äkillisen nousun mahdollisesti tapahtuessa saatetaan ottaa käyttöön. Iisalmen reitillä on meneillään syksyn kolmas syystulva. Alun perin lumena tullut
- [Pohjalaismaakuntien tulvat lähtemässä laskuun (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakuntien-tulvat-lahtemassa-laskuun-pohjalaismaakunnat/) - Viime päivien tulvat pohjalaismaakunnissa ovat laskusuunnassa. Tulvahuiput saavutettiin tiistain aikana Lapväärtin-Isojoella, Teuvanjoella ja Närpiönjoella. Keskiviikon aikana tulvahuippunsa saavuttavat Maalahdenjoki ja Laihianjoki. Tämänhetkisen tiedon mukaan laajamittaisempia haittoja ei ole muodostunut. Yksittäisiä rakennuksia on ollut veden saartamana tai vettä on ollut kellareissa. Pieniä paikallisteitä on suljettu tai käyttöä rajoitettu muun muassa Kauhajoella ja Kurikassa. Virtaamat nousivat monin
- [Kokemäenjoen tulvatilanne jatkuu vaikeana erityisesti Huittisissa ja iso virtaama tulee jatkumaan pitkälle eteenpäin (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa)](https://www.vesi.fi/kokemaenjoen-tulvatilanne-jatkuu-vaikeana-erityisesti-huittisissa-ja-iso-virtaama-tulee-jatkumaan-pitkalle-eteenpain-varsinais-suomi-satakunta-ja-pirkanmaa/) - Kokemäenjoen ja sen sivujokien tulvatilanne on kehittynyt alkuviikon aikana selvästi pahemmaksi, kuin ennen tulvan alkua ennustettiin. Kokemäenjoen keskiosan sivujokien (Loimijoki, Punkalaitumenjoki, Sammunjoki ja Kauvatsanjoki) yhteenlasketun virtaaman ennustettiin olevan huipussaan reilut 300 kuutiota sekunnissa, mutta se nousi todellisuudessa noin 500 kuutioon sekunnissa, jossa se on tällä hetkellä. Tämän vuoksi Pirkanmaan järvien juoksutuksia on jouduttu voimakkaasti rajoittamaan
- [Poikkeuksellinen syystulva Länsi-Suomessa](https://www.vesi.fi/poikkeuksellinen-syystulva-lansi-suomessa/) - Jokien vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin keskimääräistä tulvaa suuremmiksi Varsinais-Suomesta Vaasaan yltävällä alueella, osin virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Vesi jatkaa nousemista vielä tiistaina ja keskiviikkona. Etelä- ja Länsi-Suomen hulevesitulvat helpottavat tiistain aikana. Kyrönjoella Nikkolassa vesi saattaa nousta tasolle, jonka ylittyessä täytyy avata tulvapenkereet ja juoksuttaa vettä pelloille. Sään voimakas lämpeneminen ja maanantain runsaat vesisateet
- [Pohjalaismaakuntien tulvat ovat saavuttamassa huippunsa lähipäivinä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakuntien-tulvat-ovat-saavuttamassa-huippunsa-lahipaivina-pohjalaismaakunnat/) - Maanantain lämpeneminen ja vesisateet käynnistivät lumien sulamisen, jonka seurauksena Vaasan eteläpuolisten jokien pinnat ovat nousseet nopeasti ja virtaamat ovat moninkertaistuneet viimeisen vuorokauden aikana. Lapväärtin-Isojoen ja Teuvanjoen virtaamat ovat lähes kymmenkertaistuneet vuorokaudessa ja Närpiönjoellakin lähes viisinkertaistuneet. Näillä vesistöalueilla tämänhetkisten vesistöennusteiden ja vedenkorkeuden seurantojen mukaan veden nousu on tasaantumassa ja tulvahuiput saavutettaisiin tiistain aikana. Myös Maalahdenjoki ja
- [Lounais-Suomen tulvatilanne kehittynyt paljon ennustettua pahemmaksi - kiinteistöille ja tiestölle aiheutunut runsaasti vahinkoja (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/lounais-suomen-tulvatilanne-kehittynyt-paljon-ennustettua-pahemmaksi-kiinteistoille-ja-tiestolle-aiheutunut-runsaasti-vahinkoja-varsinais-suomi-satakunta/) - Sunnuntai-iltana (24.11.2024) alkanut ja puolitoista vuorokautta kestänyt vesisade oli melko laajalti ennusteita suurempi Lounais-Suomessa ja sulatti nopeaan tahtiin kaikki viime viikolla sataneet lumet. Tämä aiheutti selvästi ennakoitua pahemman tulvatilanteen. Useilla vesistöalueilla on rikottu noin 50 vuoden seuranta-ajan ennätyksiä. Tulvavirtaamahuippujen toistuvuus on mm. Paimionjoen ja Eurajoen vesistöissä suunnilleen kerran sadassa vuodessa. Nopea tulviminen on aiheuttanut myös
- [Alkuviikon runsas vesisade yhdistettynä reippaaseen lämpenemiseen sulattaa lumet ja nostaa virtaamat ja vedenkorkeudet Lounais-Suomessa vuoden keskimääräisten tulvahuippujen tuntumaan (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/alkuviikon-runsas-vesisade-yhdistettyna-reippaaseen-lampenemiseen-sulattaa-lumet-ja-nostaa-virtaamat-ja-vedenkorkeudet-lounais-suomessa-vuoden-keskimaaraisten-tulvahuippujen-tuntumaan-varsinais-suomi/) - Viime viikolla (vko 47/2024) satoi lunta vesimääräksi muutettuna Varsinais-Suomessa keskimäärin n. 20 mm ja Satakunnassa n. 30 mm. Kun alkuviikon runsas vesisade ja voimakas lämpeneminen sulattaa kaikki nuo lumet, vesistöihin päätyy muutamassa päivässä koko kuukauden keskimääräistä sademäärää vastaava vesimäärä varsinkin Satakunnassa, jossa vesisadetta tulee eniten, noin 30-40 mm. Varsinais-Suomessa sademäärä on hieman pienempi. Nopea muutos
- [Sateet ja lumien sulaminen nostavat vedenpintoja nopeasti – Loimijoki tulvii seututielle 213](https://www.vesi.fi/sateet-ja-lumien-sulaminen-nostavat-vedenpintoja-nopeasti-loimijoki-tulvii-seututielle-213/) - Vedenkorkeudet ovat Hämeessä olleet ajankohtaan nähden lähellä keskimääräistä tasoa, mutta sateet ja sulava lumi ovat nopeasti nostamassa vedenpintoja tulvalukemiin. Loimijoki tulvii Ypäjällä seututielle 213 tänään tiistaina ja vielä huomenna keskiviikkonakin. Puujoki ja Porvoonjoki saattavat nousta pelloille lähiaikoina. Taajamissa on hulevesitulvien riski. Talvitulviin kannattaa varautua hyvissä ajoin. Sateet ja sulava lumi aiheuttavat pienten jokien ja purojen
- [Pohjalaismaakuntien tulvaennusteet vastaavat tavanomaisten kevättulvavirtaamien tasoa (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakuntien-tulvaennusteet-vastaavat-tavanomaisten-kevattulvavirtaamien-tasoa-pohjalaismaakunnat/) - Pohjalaismaakuntien alueella satoi maanantaina aiemmin odotettua vähemmän ja vedenpintojen nousu oli päivän aikana ennustettua hitaampaa. Sateiden ja lämpötilan nousun aiheuttaman lumen sulamisen johdosta virtaamien odotetaan kuitenkin nousevan tavanomaisiin kevättulvatasoihin ainakin Vaasan eteläpuolissa vesistöissä. Nopea sulaminen aiheuttaa myös ojien ja purojen paikallista tulvimista. Kyrönjoella Nikkolassa lähestytään tämänhetkisen ennusteen mukaan tiistain ja keskiviikon aikana tulvarajaa eli vedenkorkeuden
- [Joet tulvivat Länsi- ja Etelä-Suomessa tällä viikolla](https://www.vesi.fi/joet-tulvivat-lansi-ja-etela-suomessa-talla-viikolla/) - Sateet ja sulamisvedet saavat joet tulvimaan erityisesti Satakunnasta Vaasaan yltävällä alueella, jossa tulva on nousemassa vähintään keskimääräisen vuotuisen tulvan tasolle. Porissa joen pinta nousee keskiviikkona kevättulvaa korkeammalle. Paikoin, esimerkiksi Säkylän Pyhäjoella, Närpiönjoella sekä Kyrönjoen latvoilla tulvasta ennustetaan selvästi keskimääräistä suurempaa. Kyrönjoella Nikkolassa voidaan joutua avaamaan tulvapenkereet veden nousun takia. Runsas vesisade ja voimakas lämpeneminen sulattaa
- [Alkuviikon sateinen ja lämmin sää saa pohjalaisjokien virtaamat nopeaan nousuun](https://www.vesi.fi/alkuviikon-sateinen-ja-lammin-saa-saa-pohjalaisjokien-virtaamat-nopeaan-nousuun/) - Ensi viikon alussa lämpenevä sää ja vesisateet saavat lumen sulamaan nopeasti pohjalaismaakuntien alueella. Lumen sulamisen ja vesisateiden myötä jokien pinnat lähtevät ennusteiden mukaan nopeaan nousuun maanantain aikana etenkin rannikon pienemmillä vesistöillä. Ensi viikon alussa lämpenevä sää ja vesisateet saavat lumen sulamaan nopeasti pohjalaismaakuntien alueella. Lumen sulamisen ja vesisateiden myötä jokien pinnat lähtevät ennusteiden mukaan nopeaan
- [Lapin jokivesistöjen jäätyminen epävakaista](https://www.vesi.fi/lapin-jokivesistojen-jaatyminen-epavakaista/) - Talven tulon viivästyminen on hidastanut pysyvien jääkansien muodostumista Lapin jokivesistöissä. Myöhäinen talvi kasvattaa riskiä jää- ja hyydepatojen syntymiseen. Viikonloppuna Matkakosken ja Vuennonkosken välisellä alueella jäät kasautuivat padoksi ja puskeutuivat rannoille aiheuttaen vahinkoja rantarakennuksille. Jäiden kasautumisalueilla jääolosuhteet talven aikana voivat olla tavanomaisesta poikkeavat ja jäillä liikkumisessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Tornionjoella muodostui jääpato lauantaina Matkakosken ja
- [Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit](https://www.vesi.fi/politiikkasuositus-jatevesien-sulfaattikuorman-rajoittamiseksi-tarvitaan-ymparistonlaatunormit/) - Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien
- [Syyskuun 2024 vesitilannekatsaus: Sateisen loppukesän jälkeen syyskuu oli tavallista vähäsateisempi (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/syyskuun-2024-vesitilannekatsaus-sateisen-loppukesan-jalkeen-syyskuu-oli-tavallista-vahasateisempi-pohjalaismaakunnat/) - Elo-syyskuun vaihteen voimakkaiden sateiden jälkeen pohjalaisjokien virtaamat lähtivät laskuun. Syyskuu oli pääosin vähäsateinen luukuunottamatta joitain paikallisia rankkasateita sekä syyskuun lopun yhtenäisempää sadetta, jolloin jokien virtaamat jälleen nousivat hieman. Syyskuun virtaamat pääosin tavanomaisia Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaamat laskivat elo-syyskuun vaihteen jälkeen melko nopeasti tavanomaiselle tasolle, Virtaama oli alimmillaan noin 14 m3/s ja elo-syyskuun vaihteen sateiden jälkeen
- [Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat syyskuussa matalalla](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vedenpinnat-olivat-syyskuussa-matalalla/) - Kuukauden keskilämpötila oli noin 4 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskiarvoon nähden matalammalla melkein koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa keskimääräistä korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan syyskuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 4 astetta lämpimämpi, kun verrataan pitkän ajanjakson keskiarvoon. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa reilusti vähäisempi kuin aikaisempina vuosina. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli noin 31
- [Miten huomioida ympäristöarvot ojitushankkeissa? Uusi opas kokosi tiedot yksiin kansiin](https://www.vesi.fi/miten-huomioida-ymparistoarvot-ojitushankkeissa-uusi-opas-kokosi-tiedot-yksiin-kansiin/) - Miten huomioida ympäristöarvot ojitushankkeissa? Uusi opas kokosi tiedot yksiin kansiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus (Syke) ovat julkaisseet uuden oppaan, joka korostaa ympäristöystävällisten menetelmien käyttöä ojitus- ja kuivatushankkeissa. Vuoden 2022 lopussa päättynyt kansallinen peruskuivatuksen tukimuoto on siirtynyt osaksi EU-rahoitteisia maataloustukia. Tuen saamiseksi peruskuivatustoiminnassa on edistettävä ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa. Suunnittelussa on huomioitava myös vesiensuojelu,
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.9.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-27-9-2024/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,92. Taso on täsmälleen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Syyskuussa muutos on +9 cm ja luultavasti Kallaveden pinta jatkaa nousuaan syksyn edetessä. Iisalmen reitillä pari viikkoa sitten sattunut rankkasade käänsi vedenpinnat ja virtaamat huomattavaan nousuun. Kiuruveden pinta nousi 40 cm isosta juoksutuksesta huolimatta ja vapaasti purkautuva Sonkajärvi peräti 120 cm. Porovesi ja
- [Sinileväseurannan viimeisellä viikolla sinilevähavaintoja tehty edelleen niin sisävesillä kuin merialueellakin Lounais-Suomessa](https://www.vesi.fi/sinilevaseurannan-viimeisella-viikolla-sinilevahavaintoja-tehty-edelleen-niin-sisavesilla-kuin-merialueellakin-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/) - Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin syyskuun mittaan vähentynyt, on lämmin syksy pitänyt vedet lämpiminä ja sinilevähavaintoja on tehty edelleen kuluneella viikolla (vko 39) sekä sisävesillä, että merialueen havaintopaikoilla. Sinilevää havaittiin kuitenkin vain viidellä havaintopaikalla ja havaitut sinilevämäärät olivat pääasiassa vähäisiä. Merialueilla sinilevää havaittiin tällä viikolla (vko 39/2024) vain Paimionlahden Harvaluodon vakiohavaintopaikalla, jossa sinilevää oli runsaasti. Sisävesillä sinilevää havaittiin
- [Minustako vesistötutkija? Verkkokurssilta perusteet roskaisuuden ja vedenlaadun tutkimiseen](https://www.vesi.fi/minustako-vesistotutkija-verkkokurssilta-perusteet-roskaisuuden-ja-vedenlaadun-tutkimiseen/) - Kiinnostaisiko oman mökkirannan tutkiminen? Vai onko mielessäsi ryhmä, jolle haluaisit esitellä tutkimuksen tekoa käytännössä? Erilaisia havaintoja tekemällä ja tulokset raportoimalla pääset tuottamaan tutkimusaineistoa ympäristön tilan seurannan tueksi. Tänä vuonna avattu verkkokurssi ohjeistaa videoiden avulla erilaisten ympäristöhavaintojen tekemiseen ja raportointiin sekä antaa tiiviin katsauksen kansalaishavainnoinnin merkityksestä. Kurssi keskittyy ympäristön roskaantumiseen, ilmaston lämpenemiseen ja rehevöitymiseen liittyvien ilmiöiden
- [Viikonlopun sateet nostivat vedenkorkeuksia Hämeessä](https://www.vesi.fi/viikonlopun-sateet-nostivat-vedenkorkeuksia-hameessa/) - Hämeen alueella satoi viikonlopun aikana laajoilla alueilla jopa 40 millimetriä vettä. Sateiden myötä virtavesien vedenkorkeudet nousivat reilusti aiemmista kesälle tyypillisistä matalista korkeuksista. Suuri sademäärä näkyy myös järvissä, mutta järvien pinnat ovat Hämeessä edelleen pääosin keskimääräisellä syksyn tasolla tai hieman keskimääräistä ylempänä. Kesä oli helteinen, mutta sateisuudeltaan tavanomainen lukuun ottamatta vähäsateista toukokuuta. Haihdunta järvistä ja maa-alueilta
- [Heinä-elokuun vesitilannekatsaus 2024: järvivedet olivat keskimääräistä lämpimämpiä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/heina-elokuun-vesitilannekatsaus-2024-jarvivedet-olivat-keskimaaraista-lampimampia-pohjalaismaakunnat/) - Vesitilannekatsauksessa käydään kuukausittain läpi muun muassa vesistöjen virtaamia, vedenkorkeutta ja lämpötiloja. Näiden tietojen lisäksi tässä katsauksessa kerrotaan kesän sateiden vaikutuksista ja pohjavesitilanteesta. Heinä-elokuussa saatiin sateita ja virtaamat kasvoivat kauden lopussa paikoitellen tulvalukemiin Pohjalaisjokien virtaamat olivat kesällä melko tavanomaisissa lukemissa, vaikka runsaita vesisateita välillä saatiinkin. Heinä-elokuussa isommat sateet näkyivät vain pieninä nousuina jokien virtaamissa lukuun ottamatta
- [Sinilevähavaintojen määrä vähentynyt Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-vahentynyt-pirkanmaalla/) - Sinilevää havaittiin viikolla 37 ainoastaan kahdella havaintopaikalla Pirkanmaan viranomaisseurannassa. Vähän sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvellä ja Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Jalantijärveltä, Vanajavedeltä, Längelmävedeltä, Pälkänevedeltä ja Näsijärveltä. Tampereen kaupungin uimavesien lämpötilojen ja vedenlaadun seuranta päättyi elokuun lopussa. Pitkän ajan seurannan (1988–2023) perusteella sinilevää on Pirkanmaalla ajankohtaan nähden selvästi
- [Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat olivat matalalla elokuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vesistojen-vedenpinnat-olivat-matalalla-elokuussa/) - Kuukauden keskilämpötila oli yli 1,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Vedenkorkeudet ja virtaamat olivat ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pintaveden lämpötilat olivat elokuun lopussa vielä lämpöisiä, noin 3–4 astetta keskiarvoa lämpimämpiä. Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä elokuun keskilämpötila oli 1,6–1,7 astetta pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020) korkeammalla. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa pitkän
- [Pohjois-Karjalassa on havaittu sinilevää syyskuun ensimmäisellä viikolla](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalassa-on-havaittu-sinilevaa-syyskuun-ensimmaisella-viikolla/) - Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoista Kiteenjärvellä sekä Pyhäjärvellä. Havainnoista on hyvä muistaa, että ne koskevat aina sen hetkistä tilannetta ja sinilevätilanne voi muuttua nopeasti. Pohjois-Karjalassa on havaittu sinilevää ajankohtaan nähden tavanomaista enemmän pitkänajan keskiarvoon verrattuna. Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoista Kiteenjärvellä sekä Pyhäjärvellä. Lisäksi kansalaiset ovat lisänneet muutamia havaintoja
- [Kaivovesi vähissä joillakin alueilla Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/kaivovesi-vahissa-joillakin-alueilla-pohjois-karjalassa/) - Vähäiset sateet yhdistettynä keskimääräistä korkeampiin lämpötiloihin ovat alentaneet pohjavedenkorkeuksia, mikä näkyy kaivojen matalina vedenpinnankorkeuksina. ELY-keskukseen on tullut tällä viikolla ilmoituksia kuivuneista kaivoista Pohjois-Karjalassa. Vuoksen ja Jänisjoen valuma-alueella on satanut elokuussa noin 40–70 % keskimääräisestä. Vähäiset sateet yhdistettynä ajankohdan keskiarvoa korkeampiin lämpötiloihin ja haihduntaan näyttäytyvät paikoitellen keskimääräistä alempina pohjaveden korkeuksina sekä kaivojen vedenpinnankorkeuden alenemisena. Ilmiö korostuu
- [Sinilevähavaintoja edelleen Lounais-Suomessa sekä sisävesissä, että merialueella (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintoja-edelleen-lounais-suomessa-seka-sisavesissa-etta-merialueella-varsinais-suomi-satakunta/) - Lämpimien, aurinkoisten päivien myötä sinilevähavaintoja on tehty kuluneella viikolla ympäri Lounais-Suomea. Pääasiassa havainnot ovat vähäisistä sinileväesiintymistä, mutta myös runsaita sinileväesiintymiä on havaittu sekä sisävesissä, että merialueella. Merialueilla sinilevää on havaittu tällä viikolla seitsemällä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikalla ja neljällä Rotarien ylläpitämällä havaintopaikalla. Vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Saaristomerellä useammalla sisä- ja välisaariston havaintopaikalla. Runsaasti levää havaittiin puolestaan Mannervedellä
- [Viikonlopun rankkasateet nostivat jokien pintoja erityisesti Kyrönjoella ja Lapuanjoella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/viikonlopun-rankkasateet-nostivat-jokien-pintoja-erityisesti-kyronjoella-ja-lapuanjoella-pohjalaismaakunnat/) - Viime viikonloppuna Etelä-Pohjanmaalla satoi paikoin poikkeuksellisen runsaasti. Erityisesti Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöalueilla jokien pinnat lähtivät nopeaan nousuun ja paikoin päästiin lähelle keskimääräisiä tulvakorkeuksia. Kovimmat sateet osuivat Kurikka-Ilmajoki-Seinäjoki-Lapua alueelle, jossa paikallisesti oli havaintoja jopa yli 100 mm:n sademääristä viikonlopun aikana. Kyrönjoen alaosalla Skatilan havaintoasemalla virtaama oli vielä perjantaina noin 7 m3/s, mutta nousi sateiden seurauksena nopeasti
- [Tiedote vesienhoidon keskeisten kysymysten kuulemispalautteesta sekä tulvariskien kuulemisesta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tiedote-vesienhoidon-keskeisten-kysymysten-kuulemispalautteesta-seka-tulvariskien-kuulemisesta-pohjalaismaakunnat/) - Vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella 2028–2033 järjestettiin kuuleminen 15.12.2023-17.6.2024. Samaan aikaan järjestettiin myös kuuleminen tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistamisesta Pohjanmaan-, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Kuuleminen vesienhoidon keskeisten kysymysten ja työohjelmasta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella 2028–2033 Vesienhoidon keskeiset kysymykset koskivat asioita, joihin vesienhoidossa on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota seuraavalla vesienhoitokaudella kaikkien vesien hyvän
- [Liity vesihuollon ilmastotyön edelläkävijöihin](https://www.vesi.fi/liity-vesihuollon-ilmastotyon-edellakavijoihin/) - Vesihuollon vähähiilisyyden edistämisen verkostossa (vesihukiverkosto) olet mukana edelläkävijänä edistämässä vesihuollon ilmastotavoitteita. Verkoston jäsenenä pääset mukaan laatimaan kansallista vesihuollon vähähiilisyystiekarttaa. Lisäksi Vesihukiverkosto tukee vesihuollon toimijoiden välistä ilmastoyhteistyötä. Vesihukiverkoston tulevaa toimintaa Tiekarttatyöpaja nro 2 järjestetään syksyllä 2024: teemana kansallisen tiekartan jalkautus kentälle Vesilaitosvierailu verkostolaisten toivomaan kohteeseen Tiekartan julkaisu ja hankkeen loppuwebinaari Sähköpostilista ja Teams-alusta, jossa jaetaan julkaisuja
- [Kesän sinilevätilanne oli muuttuvien säiden seurauksena vaihteleva (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/kesan-sinilevatilanne-oli-muuttuvien-saiden-seurauksena-vaihteleva-pohjalaismaakunnat/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sinileväseuranta alkoi kesäkuun alussa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Alueemme sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta aina torstaisin elokuun loppuun asti. Syksyllä sinilevistä tiedotetaan tarpeen mukaan. Sinilevän runsaus arvioidaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Seurantaa toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.8.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-8-2024/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,83. Taso on 15 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta lopetettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Pinnan aleneminen on ollut silti huomattavan nopeaa. Kevään tulvahuipusta pinta on alentunut tasan metrin. Elokuussa muutos on -15 cm ja pinnan aleneminen on edelleen mahdollista kuivan säätilan jatkuessa, mutta pinnan lasku
- [Meriympäristön tila-arvio: Suomen merialueiden tilassa pieniä parannuksia, kokonaiskuva edelleen heikko](https://www.vesi.fi/meriympariston-tila-arvio-suomen-merialueiden-tilassa-pienia-parannuksia-kokonaiskuva-edelleen-heikko/) - Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat uudesta verkkojulkaisusta: Itämeren tila on edelleen pääosin heikko. Kaikilla merialueilla rehevöitymisen vaikutukset häiritsevät luonnon monimuotoisuutta ja ravintoverkon toimivuutta. Haitallinen kehitys saattaa olla kuitenkin taittumassa. Vaikka muutos ei ole suurta verrattuna edelliseen, vuonna 2018 julkaistuun tila-arvioon, pidemmän aikavälin seurannassa näkyy pientä muutosta parempaan. Suomen meriympäristön tila
- [Testauskutsu vesihuoltolaitoksille - Työkalu vesihuollon ilmastonmuutokseen sopeutumisesta](https://www.vesi.fi/testauskutsu-vesihuoltolaitoksille-tyokalu-vesihuollon-ilmastonmuutokseen-sopeutumisesta/) - Vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa on välttämätöntä yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseksi. Ilmastonmuutoksen oletetaan vaikuttavan Suomessa lisääntyvässä määrin vesihuoltoon aiheuttaen ongelmia raakaveden laadun ja vedentuotannon jatkuvuuden sekä jätevesien viemäröinnin ja käsittelyn suhteen. Vesihuollon ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on tekeillä selainpohjainen työkalu, jonka avulla vesilaitokset voivat tarkastella ilmastonmuutoksen tuomaa sopeutumistarvetta omassa toiminnassaan sekä suunnitella laitoskohtaisesti sopeutumistoimia. Kutsumme vesihuoltolaitoksia testaamaan työkalun luonnosversiota
- [Pohjalaismaakunnissa sinilevätilanne rauhoittunut edellisistä viikoista](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakunnissa-sinilevatilanne-rauhoittunut-edellisista-viikoista/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuuluvilla havaintopaikoilla on viikolla 34 sinilevää havaittu hieman Purmojärvellä, Luodonjärvellä sekä Peränteellä. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu hieman Rotarien ylläpitämillä havaintopaikoilla Närpiön Skatskärsvikenissä sekä Kaskisten Vackergrundissa. Valtakunnallisten havaintopisteiden ohella sinilevää on havaittu runsaasti Evijärvellä, Ähtävänjoella sekä Räyringinjärvellä ja hieman merialueella Bergön edustalla sekä Kokkolan edustalla Västerbådanilla. Kuluneen viikon tuulinen sää on
- [Tällä viikolla levähavaintoja useilla Hämeen seurantapaikoilla](https://www.vesi.fi/talla-viikolla-levahavaintoja-useilla-hameen-seurantapaikoilla/) - Hämeessä havaittiin tällä viikolla pinnalla olevaa levää seitsemällä valtakunnallisen leväseurannan seurantapaikalla. Iitin Sääskjärvellä todettiin erittäin runsas esiintymä toisella viikolla peräkkäin. Orimattilan Villikkalanjärvellä havaittiin runsaasti levää. Vesijärven Mukkulan seurantapaikalla oli vähäinen esiintymä, samoin Kymijärvellä Kariston uimarannalla, Tammelan Pyhäjärvellä, Vanajavedellä ja Loppijärvellä. Tilanne voi muuttua nopeasti Vanhenevaa sinilevää voi loppukesällä kohota tyynellä säällä pintaan millä järvellä tahansa.
- [Lounais-Suomen sinilevätilanne varsin rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/lounais-suomen-sinilevatilanne-varsin-rauhallinen-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinileväkesä jatkuu edelleen, joskin tilanne on rauhoittunut huomattavasti aiemmasta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiedossa ei ole, että Saaristomeren tai Selkämeren alueilla olisi havaittu erittäin runsaasti sinilevää. Runsaasti sinilevää havaittiin Mynälahden sisäosissa, Korppoossa ja Taivassalossa, sekä Ylisjärvessä Salossa. Merialueilla sinilevätilanne on rauhoittunut, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoista ainoastaan Mynälahden sisäosassa havaittiin runsaasti sinilevää. Kansalaishavaintojen perusteella Korppoon ja Houtskarin välisellä merialueella ja
- [Ähtävänjoella ja Evijärvellä runsas leväkukinta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/ahtavanjoella-ja-evijarvella-runsas-levakukinta-pohjalaismaakunnat-2/) - Lämmin sää näkyy sinileväkukinnoissa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Sisävesissä sinilevää on havaittu hieman Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä, Kuortaneenjärvellä ja Ähtärinjärvellä. Kauhavan Purmojärvellä sinilevää on havaittu runsaasti. Pohjanmaalla Evijärvellä ja Ähtävänjoella on havaittu poikkeuksellisen runsas sinileväesiintymä. Joelta otettiin useita näytteitä 12.8.2024, joista Lappforsin, Hjulforsin ja Kaarenhaaran näytteissä havaittiin runsaasti Dolichospermum-sukuun kuuluvaa sinilevää. Kyseisen suvun sinilevät voivat tuottaa sekä hermo-
- [Katsaus kesän 2024 Pohjois-Karjalan levätilanteeseen](https://www.vesi.fi/katsaus-kesan-2024-pohjois-karjalan-levatilanteeseen/) - Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu Kiteenjärven Postirannan uimarannalla. Havainnoista on hyvä muistaa, että ne koskevat aina sen hetkistä tilannetta ja sinilevätilanne voi muuttua nopeasti. Valtakunnallinen leväseuranta on edelleen käynnissä Pohjois-Karjalassa ja se jatkuu syyskuun loppuun asti. Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu Pohjois-Karjalan sinileväseurannan havaintoasemista ainoastaan Kiteenjärven Postirannan uimarannalla. Myös yksittäisiä kansalaisten havaintoja on kirjattu vesi.fi
- [Ähtävänjoella ja Evijärvellä runsas leväkukinta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/ahtavanjoella-ja-evijarvella-runsas-levakukinta-pohjalaismaakunnat/) - Lämmin sää näkyy sinileväkukinnoissa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Sisävesissä sinilevää on havaittu hieman Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä, Kuortaneenjärvellä ja Ähtärinjärvellä. Kauhavan Purmojärvellä sinilevää on havaittu runsaasti. Pohjanmaalla Evijärvellä ja Ähtävänjoella on havaittu poikkeuksellisen runsas sinileväesiintymä. Joelta otettiin useita näytteitä 12.8.2024, joista Lappforsin, Hjulforsin ja Kaarenhaaran näytteissä havaittiin runsaasti Dolichospermum-sukuun kuuluvaa sinilevää. Kyseisen suvun sinilevät voivat tuottaa sekä hermo-
- [Sinilevätilanne jatkuu vaihtelevana Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jatkuu-vaihtelevana-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevätilanne on merialueilla pysynyt samankaltaisena kuin viime viikolla, hieman sinilevää havaittiin kuudella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikalla. Sisävesialueilla levätilanne on ajankohdalle tyypillinen, ja hieman sinilevää havaittiin viidellä vakiohavaintopaikalla. Merialueilla sinilevää havaittiin vähäisissä määrin kuudella havaintopaikalla. Suurin osa havainnoista tehtiin Kaarinan ja Naantalin välisellä rannikkoalueella, sekä Paraisilla Korppoon ja Iniön saaristoalueilla. Runsaasti sinilevää havaittiin Uudenkaupungin edustalla Santtion havaintopaikalla
- [Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa oli lämmintä](https://www.vesi.fi/heinakuussa-pohjois-karjalassa-oli-lamminta/) - Kuukauden keskilämpötila oli 1–1,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Vesistöjen vedenpinnankorkeudet ovat palautuneet ajankohdan keskitasolle. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa keskimääräistä lämpimämpiä. Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa hieman keskimääräistä lämpimämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä heinäkuun keskilämpötila oli 1–1,4 °C pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020) korkeampi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa ajankohdan keskiarvon mukainen. ELY-keskuksen mittauspisteessä Kontiolahden
- [Sinilevää havaittu hieman viidellä valtakunnallisella havaintopaikalla Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/sinilevaa-havaittu-hieman-viidella-valtakunnallisella-havaintopaikalla-etela-savossa/) - Kuluneella viikolla Etelä-Savossa on havaittu hieman sinilevää Pieksämäellä, Juvalla ja Rantasalmella. Pieksämäellä sinilevää havaittiin hieman Pieksänjärvellä, Ahvenlammen Jäppilän uimarannalla sekä Vangasjärvellä Seunalassa. Lisäksi hieman sinilevää havaittiin Juvan Murtosella sekä Rantasalmella Pienellä Raudanvedellä. Muilla Etelä-Savon vakituisilla havaintopaikoilla sinilevää ei havaittu tällä viikolla. Kyyveden Mökäresaarten eteläpuolen havaintopaikalta puuttui levätilannekirjaus. Pintaveden lämpötila laskenut hieman heinäkuusta Torstaina 8.8.2024 pintaveden
- [Sinilevätilanne vaihteleva sekä sisävesillä että merialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-vaihteleva-seka-sisavesilla-etta-merialueilla-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 14 vakiohavaintopaikalla sinilevää on havaittu hieman, runsaammin sinilevää havaittiin Iniön havaintopaikalla ja erittäin runsaasti sinilevää on havaittu Mynälahdella sekä Rymättylän Kirkkojärvessä. Selkämeren alueella sinilevähavainnot ovat painottuneet Rauman edustalle. Merialueilla sijaitsevista Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoista kahdeksalla havaittiin hieman sinilevää. Vähäisiä havaintoja tehtiin Kaarinassa sekä Turun, Uudenkaupungin ja Rauman rannikkoalueilla. Näiden lisäksi
- [Etelä-Pohjanmaan järvissä sinilevää (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/etela-pohjanmaan-jarvissa-sinilevaa-pohjalaismaakunnat-2/) - Viime viikolla sinilevätilanne rauhoittui merkittävästi sään epävakaisuuden vuoksi koko maassa. Kuluvalla viikolla lämmin, tyyni ja aurinkoinen sää on saanut sinilevän runsastumaan. Sateiden myötä sinileville on myös paljon ravinteita vesistöissä hyödynnettäviksi. Etelä-Pohjanmaalla sinilevää on havaittu Lappajärvellä Vimpelin Lakanniemessä, Evijärvellä Sillankorvalla sekä Ähtärinjärvellä Suninsalmella Alajärven kunnan puolella. Ähtärin kunnan puolella sinilevää on havaittu Ähtärinsalmessa ja Ähtärinrannassa. Lisäksi
- [Sinilevähavaintojen määrä on hieman lisääntynyt sisävesillä ja Lounais-Suomen rannikolla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-on-hieman-lisaantynyt-sisavesilla-ja-lounais-suomen-rannikolla/) - Sinilevää on havaittu hieman enemmän sisävesillä ja rannikkoalueilla kuin viime viikolla. Sisävesillä havaintoja on etenkin maan etelä- ja länsiosissa, sekä ripotellen pitkin keskistä Suomea. Myös Lounais-Suomen rannikolla on havaittu sinilevää hieman enemmän kuin viime viikolla. Avomerellä kukinnat ovat voimistuneet Saaristomeren eteläpuolella. Voimakkaiden paikallisten sateiden vesistöihin tuomat ravinteet ja tyyntynyt tuuli ovat paikoin lisänneet sinileväkukintoja järvillä.
- [Tuulinen ja sateinen sää on hillinnyt sinileväkukintoja järvillä ja merialueilla](https://www.vesi.fi/tuulinen-ja-sateinen-saa-on-hillinnyt-sinilevakukintoja-jarvilla-ja-merialueilla/) - Epävakainen sää on vähentänyt sinileväkukintoja viime viikosta. Viilentynyt ja sateinen sää sekä tuulet ovat sekoittaneet vesimassaa ja vähentäneet sinileväkukintoja avomerialueilla etenkin Suomenlahdella. Myös rannikolla ja sisävesillä sinilevän määrä on vähentynyt viime viikkoon verrattuna, mutta yksittäisiä runsaita sinileväesiintymiä on yhä havaittavissa. Sinilevää on havaittu sisävesillä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla vähemmän kuin ajankohdalle on tyypillistä. Epävakainen sää hillitsee
- [Sinilevätilanne rauhallinen (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhallinen-pohjalaismaakunnat/) - Pohjalaismaakuntien sisävesissä vain Kauhavan Purmojärvellä Etelä-Pohjanmaalla on havaittu hieman levää, joten sisävesien levätilannetta voi alueella pitää erinomaisena vuodenaikaan nähden. Merialueella ainoastaan Vackergrundiin havaintopisteellä Kaskisen edustalla on havaittu hieman levää. Etelämpänä Selkämerellä Rauman ja Uudenkaupungin rannikolla on havaittu hieman levää. Myös valtakunnallisessa seurannassa Suomenlahden levähavainnot näyttävät vähentyneen, mutta Saaristomerellä ja Varsinais-Suomen rannikolla levähavaintoja on edelleen runsaasti.
- [HÄIRIÖ OHI: Syken paikkatietorajapinnoissa on ollut teknisiä häiriöitä](https://www.vesi.fi/syken-paikkatietorajapinnoissa-on-ollut-teknisia-hairioita/) - Häiriö on ohi ja Syken paikkatietorajapintojen palvelut toimivat jälleen normaalisti. ----- Syken paikkatietorajapinnoissa on ollut teknisiä häiriöitä viikonlopun aikana. Niiden korjaaminen kestää arviolta maanantai 29.7.2024 asti. Häiriöt saattavat vaikuttaa moniin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämiin palveluihin, kuten Vesi.fi:hin, Elinympäristön tietopalvelu Liiteriin, Tarkkaan, Järvi-meriwikiin sekä mahdollisesti muiden rajapintoja hyödyntävien tahojen palveluihin.
- [Sinilevätilanne rauhoittunut Saaristomerellä, sisävesilläkin tilanne hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhoittunut-saaristomerella-sisavesillakin-tilanne-hyva-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevätilanne on rauhoittunut viime viikosta Lounais-Suomen alueella. Saaristomerellä sinilevää on vielä esimerkiksi Korppoon ja Rymättylän alueella runsaasti, rannikolla ja sisäsaaristossa levää on jonkin verran. Myös Rauman ja Pyhärannan edustalla on viikon takaiseen tilanteeseen nähden rauhallisempaa sinilevätilanteen osalta. Merialueilla sinilevätilanne on viime viikkoa maltillisempi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilta runsaita sinilevähavaintoja ilmoitettiin vain Utöstä, hieman sinilevää on havaittu
- [Etelä-Pohjanmaan järvissä sinilevää (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/etela-pohjanmaan-jarvissa-sinilevaa-pohjalaismaakunnat/) - Sisävesissä on havaittu hieman levää Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneen Kuortaneenjärvellä, Kauhavan Purmojärvellä ja Ähtärissä Ähtärinsalmella. Viime viikolla Pohjanlahdella tehtiin ensimmäiset sinilevähavainnot Pohjalaismaakuntien rannikolla. Tällä viikolla sinilevää on havaittu hieman Kaskisen edustalla ja Maalahdessa Rönnskärsgloppetin rannikkoalueella. Kulunut viikko on ollut lämmin koko maassa, mikä näkyy sinilevähavaintoina ympäri maata. Yksittäisiä sinilevähavaintoja on tullut nyt myös Pohjois-Suomesta, ja pintavesien lämpötila
- [Ajankohtaan nähden sinilevää on havaittu sisävesillä melko vähän, mutta rannikolla ja avomerellä havaintoja on runsaasti](https://www.vesi.fi/ajankohtaan-nahden-sinilevaa-on-havaittu-sisavesilla-melko-vahan-mutta-rannikolla-ja-avomerella-havaintoja-on-runsaasti/) - Sinilevätilanne on pysynyt sisävesillä vakaana, ja sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä vähemmän kuin aikaisempina seurantavuosina. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla, ja havaintoja on tehty runsaasti myös Selkämerellä ja Ahvenanmerellä. Valtakunnallisen sinileväseurannan sinilevähavaintojen määrä sisävesillä ei ole juuri muuttunut viime viikosta. Havaintopaikoilla sinilevää on havaittu tämänhetkisestä hellejaksosta huolimatta ajankohtaan nähden hieman vähemmän kuin tyypillisesti. Yhdellä
- [Sinilevätilanne jatkuu runsaana Lounais-Suomessa](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jatkuu-runsaana-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/) - Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sinilevähavainnot ovat lisääntyneet meri- ja sisävesialueilla viime viikkoon nähden. Saaristomerellä että Selkämerellä on havaittu runsaita sinileväesiintymiä. Saaristomerellä levää on havaittu hyvin runsaissa määrin aina sisäsaaristosta ulkosaaristoon, esimerkiksi Naantalissa, Kaarinassa, Kemiönsaarella ja Paraisilla sinilevää on ollut paljon. Merialueiden vakioseurantapaikoilla on tälläkin viikolla havaittu runsaasti sinilevää, ja tilanne on monin paikoin heikentynyt viime viikosta.
- [Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla ja avomerialueilla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-ovat-lisaantyneet-rannikoilla-ja-avomerialueilla/) - Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla ja avomerialueilla, mutta sisävesillä tilanne on ajankohdalle tyypillinen. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu erityisesti Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikoilla. Avomerialueella sinilevää esiintyy runsaasi koko Suomenlahden alueella. Valtakunnallisen sinileväseurannan havaintojen määrä sisävesillä ei ole juuri muuttunut viime viikosta, ja sinilevätilanne on tällä hetkellä ajankohdalle tyypillinen. Sinilevää esiintyy Etelä-Suomen lisäksi myös eri puolella Keski-Suomea.
- [Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa](https://www.vesi.fi/lammin-saa-on-lisannyt-sinilevahavaintoja-pohjalaismaakunnat/) - Merialueella Kaskisissa on havaittu hieman levää kahdella seurantapisteellä ja Mustasaaressa on havaittu runsaasti levää Raippaluodonselällä. Selkämeren rannikolla levähavainnot ovat lisääntyneet myös etelämpänä Uudenkaupungin ja Rauman edustalla. Sisävesissä levätilanne on rauhallinen. Kuluvalla viikolla seurannassa on havaittu hieman sinilevää Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla järven etelä- ja pohjoisrannalla. Kuluvan viikon sää on ollut lämmin, mikä on monin paikoin nostanut pintaveden
- [Sinilevätilanne heikentynyt Lounais-Suomen alueella](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-heikentynyt-lounais-suomen-alueella-varsinais-suomi-satakunta/) - Varsinais-Suomen ja Satakunnan sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta satelliittikuviin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannan tietoihin perustuen. Sinilevää on havaittu hyvin runsaissa määrin erityisesti Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa, mutta runsaita havaintoja on myös Selkämereltä. Suurin osa leväesiintymistä on sijainnut merialueilla, mutta myös joillakin sisävesialueilla on havaittu sinilevää. Merialueilla sinilevää on havaittu hyvin runsaissa määrin Saaristomeren rannikkoalueella sekä
- [Kesäkuun 2024 vesitilannekatsaus: Järvivedet alkukuusta keskimääräistä lämpimämpiä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/kesakuun-2024-vesitilannekatsaus-jarvivedet-alkukuusta-keskimaaraista-lampimampia-pohjalaismaakunnat/) - Kesäkuun vesitilannekatsauksessa käydään tuttuun tapaan läpi muun muassa vesistöjen virtaamia, vedenkorkeutta, happamuustilannetta ja lämpötiloja. Pohjavedenpinnan tilanteen lisäksi katsauksessa kerrotaan kesäkuun sinilevätilanteesta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa myös levätilanteen viikoittaista seurantaa sekä tiedottamista yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden kanssa. Jokien ja järvien vedenpinnat lähellä tavanomaisia kesäkuun tasoja Pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuussa lähellä tavanomaisia kesäkuun
- [Jyllinkosken padon purku Kankaanpäässä edistää erittäin uhanalaisen raakun elinympäristöjen laajentumista](https://www.vesi.fi/jyllinkosken-padon-purku-edistaa-erittain-uhanalaisen-raakun-elinymparistojen-laajentumista-kankaanpaa-varsinais-suomi-satakunta/) - Heinäkuun alussa aloitettu Jyllinkosken voimalaitospadon purku Kankaanpäässä on herättänyt paljon huolta paikallisten keskuudessa. Purkutöiden takia Karvianjoen vedenpintaa on laskettu, mikä on paljastanut jokitörmiä ja siellä eläviä simpukoita. Jokihelmisimpukoita eli raakkuja tai muita uhanalaisia simpukkalajeja ei kuitenkaan ole menehtynyt veden laskun myötä. Tiedetyt suurimmat Karvianjoen raakkujen esiintymät ovat tehtyjen selvitysten mukaan Jyllinkosken padon alapuolella. Pato on
- [Kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja vähäsateinen](https://www.vesi.fi/kesakuu-oli-pohjois-karjalassa-lammin-ja-vahasateinen/) - Pohjois-Karjalassa oli kesäkuun aikana useita hellepäiviä, minkä vuoksi myös pintaveden lämpötilat olivat ajankohdan keskiarvoon verrattuna korkeita. Vesistöjen vedenkorkeudet ovat pääosin palautuneet ajankohdan keskitasolle. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä kesäkuun keskilämpötila oli 2,7–3,3 astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa pääosin keskimääräistä vähäisempi. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen
- [Sinilevähavainnot sisävesillä lisääntyneet hieman](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-sisavesilla-lisaantyneet-hieman/) - Sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet sisävesillä koko maassa, ja havaintoja on tehty aina Lappia myöten. Avomerellä sinilevää on nyt Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Selkämeren eteläosassa sinilevä on vasta kehittymässä. Rannikkoalueella sinilevää on havaittu edelleen pääasiassa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikolla, eikä havaintojen määrä ole juurikaan muuttunut. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on hieman kasvanut viime viikosta mutta määrä on ajankohdalle
- [Levätilanne on jatkunut viime viikon tapaan rauhallisena (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/levatilanne-on-jatkunut-viime-viikon-tapaan-rauhallisena-pohjalaismaakunnat/) - Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan Purmojärvellä on havaittu hieman levää. Muualla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan tai Keski-Pohjanmaan vesistöissä levähavaintoja ei ole tehty. Valtakunnallisessa seurannassa viime viikolla saatiin myös aiempaa vähemmän havaintoja. Satelliittikuvista on nähtävissä pintalevää Suomenlahdella. Epävakainen ja tuulinen sää sekoittaa ja viilentää pintavesiä, jolloin olosuhteet eivät ole otolliset sinilevälle ja sekoittanut levähiukkaset vesimassan eri kerroksiin. Tyyni, aurinkoinen ja lämmin
- [Pohjalaismaakunnissa sinilevätilanne rauhallinen](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakunnissa-sinilevatilanne-rauhallinen/) - Kesäkuun lopun hellepäivät näkyivät viime viikolla sisävesillä tehtyinä levähavaintoina. Viikonloppuna viilennyt ilma ja tuulinen sää ovat muuttaneet tilannetta, ja kuluneella viikolla sinilevää ei ole havaittu seurantapisteillä. Myöskään järvillä, joissa sinilevää esiintyi viime viikolla, ei nyt ole havaittu levää. Tuuli sekoittaa vesimassaa, jolloin sinilevä hajaantuu veden eri kerroksiin, eikä kerry pintaveteen lautoiksi toisin kuin tyynellä säällä.
- [Sinilevätilanne on pysynyt vakaana viime viikosta, epävakainen ja tuulinen sää hillitsee sinilevän runsastumista](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-on-pysynyt-vakaana-viime-viikosta-epavakainen-ja-tuulinen-saa-hillitsee-sinilevan-runsastumista/) - Sinilevätilanne on pysynyt vakaana viime viikosta. Sinilevähavainnot ovat hieman vähentyneet sisävesillä, ja rannikkoalueilla levätilanne on pysynyt samankaltaisena. Merialueilla tuulinen sää on suurilta osin sekoittanut sinilevän vesimassaan. Viime päivinä sinilevää on havaittu erityisesti Hangon länsipuolella ja Upinniemenselän alueella. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on hieman vähentynyt viime viikosta. Varsinais-Suomessa yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu erittäin runsaasti sinilevää.
- [Järvivesi on lämmintä ja sitä on riittävästi](https://www.vesi.fi/jarvivesi-on-lamminta-ja-sita-on-riittavasti/) - Järvivesien lämpötilat ovat Hämeessä kesäisissä lukemissa. Vesistöjen pinnat ovat nyt tavanomaisilla korkeuksilla. Vaikka vedenpinnan korkeudet ovat heinäkuiseen tapaan laskussa, kuivuus ei uhkaa vesistöjä eikä peltoja. Pohjavesitilanne näyttää hyvältä. Pintavedet kesäisen lämpimiä Päijänne 21,8 astetta, Lammin Pääjärvi 19,7 astetta ja Tammelan Kuivajärvi 19,6 astetta. Siinä esimerkkejä hämäläisten pintavesien lämpötiloista. Järvien lämpötilat ovat laskeneet toukokuun lopun poikkeuksellisen
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.6.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-27-6-2024/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,28. Taso on 3 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta lopetettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Pinnan aleneminen on ollut silti huomattavan nopeaa. Kesäkuun alusta 40 cm. Iisalmen reitillä on saavutettu kesäkorkeudet ja juoksutukset on pienennetty pintojen säilyttämiseksi hyvällä kesäkorkeudella. Sama koskee myös Pohjois-Savon muita säännösteltyjä vesistöjä
- [Lämmin sää lisäsi sinilevähavaintoja sisävesillä, rannikoilla sekä Suomenlahden alueella](https://www.vesi.fi/lammin-saa-lisasi-sinilevahavaintoja-sisavesilla-rannikoilla-seka-suomenlahden-alueella/) - Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Lämpimien säiden seurauksena sinilevää esiintyy sisävesillä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä enemmän. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet merkittävissä määrin Suomenlahden merialueella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt viime viikosta. Etelä-, Itä- ja Länsi-Suomessa seitsemällä valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu runsaasti sinilevää. Hieman sinilevää on havaittu 34:llä sisävesien havaintopaikalla Etelä-
- [Sinilevähavainnot lisääntyneet runsaasti sekä meri- että sisävesialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-lisaantyneet-runsaasti-seka-meri-etta-sisavesialueilla-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevähavainnot Lounais-Suomesta ovat lisääntyneet. ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu runsaasti sekä Saaristomerellä että sisävesillä. Havaintoja on myös Selkämereltä. Myös Rotarien seurantaan ja Vesi.fi-palveluun on tallennettu runsaita sinilevähavaintoja. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa havaittiin runsaasti sinilevää Mynälahden sisäosissa, ja myös kansalaishavaintojen mukaan Mynälahdessa on kuluneella viikolla ollut runsaasti sinilevää. Runsaasti sinilevää on ollut myös Kaarinan ja Paraisten
- [Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sinilevähavaintoja järvissä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/keski-pohjanmaalla-ja-etela-pohjanmaalla-sinilevahavaintoja-jarvissa-pohjalaismaakunnat/) - Keski-Pohjanmaalla Vetelin Räyringinjärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Ähtärinjärvellä havaittu hieman ja Peränteenjärvellä runsaasti sinilevää. Myös Alajärvellä on havaittu runsaasti sinilevää. Pohjalaismaakuntien merialueilla ei ole toistaiseksi lainkaan havaintoja. Tiedot koskevat sinileväseurannan virallisia havaintopisteitä ja sinilevän esiintyminen on hyvin paikallista, sekä säätilan myötä muuttuvaa. Suomen ympäristökeskuksen viime viikolla 20.6. julkaiseman tiedotteen mukaan valtakunnallinen sinilevätilanne Suomenlahden
- [Merialueiden sinilevähavainnot aikaistuneet, sisävesillä tilanne alkukesälle tyypillinen](https://www.vesi.fi/merialueiden-sinilevahavainnot-aikaistuneet-sisavesilla-tilanne-alkukesalle-tyypillinen/) - Alkukesän lämmin sää ja varhaisessa vaiheessa lämmennyt merivesi aikaisti sinilevähavaintoja Suomenlahden avomerialueilla. Tällä viikolla pintaleväesiintymien havainnot ovat lisääntyneet Suomenlahden rannikolla. Sisävesillä sinilevähavainnot ovat viime viikoista hieman lisääntyneet, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt hieman viime viikosta, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Pirkanmaalla yhdellä valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista on havaittu runsaasti
- [Juhannuksena Hämeessä uidaan pääosin ilman sinilevää](https://www.vesi.fi/juhannuksena-hameessa-uidaan-paaosin-ilman-sinilevaa/) - Juhannusviikolla Hämeessä havaittiin hieman sinilevää kahdella valtakunnallisen leväseurannan seurantapaikalla. Leväseuranta alkoi kesäkuun alussa ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeen leväseurantapaikat Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin kesäkuun alussa, ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeessä seuranta aloitettiin yhdellä uudella paikalla. Se sijaitsee Iitin Kirkkojärven Heinlahden uimarannalla. Kaikki muut seurantapaikat ovat samoja kuin viime vuonna. Useimmat seurantapaikat sijaitsevat yleisillä uimarannoilla.
- [Pohjanmaalla tehty ensimmäiset sinilevähavainnot (pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjanmaalla-tehty-ensimmaiset-sinilevahavainnot-pohjalaismaakunnat/) - Sinilevää on havaittu Pohjanmaalla sisävesissä vähäisiä määriä Luodonjärvellä, Isolla-Seljesjärvellä Kruunupyyssä ja Karperonjärvellä Mustasaaressa. Kyse on vähäisistä määristä levää yksittäisillä havaintopisteillä. Suurimmassa osassa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sisävesiä sinilevää ei ole tavattu, eikä merialueella lainkaan. Eteläisessä Suomessa sinilevää on tavattu paikoitellen sisävesissä ja suojaisissa merenlahdissa. Tähän mennessä pohjoisimmat havainnot valtakunnallisessa seurannassa ovat Sotkamosta ja Pihtiputaalta. Runsaita
- [Saaristomerellä runsaasti sinilevähavaintoja, esiintymiä myös Lounais-Suomen sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/saaristomerella-runsaasti-sinilevahavaintoja-esiintymia-myos-lounais-suomen-sisavesilla-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet tällä viikolla runsaasti monin paikoin Saaristomerta, ja havaintoja on tullut myös Lounais-Suomen järviltä. Sinilevää on havaittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Havaintoja on tallennettu myös Rotarien seurantaan sekä Vesi.fi-palveluun. Lämpimällä säällä leväesiintymät voivat runsastua entisestään. Tuulinen sää puolestaan sekoittaa vesimassaa ja estää laajojen levälauttojen muodostumista. Merialueilla sinilevää on havaittu ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla vähäisiä määriä Kemiönsaaren
- [Valtakunnallisia ympäristökasvatuksen avustuksia erityisesti vesiimme liittyviin hankkeisiin](https://www.vesi.fi/valtakunnallisia-ymparistokasvatuksen-avustuksia-erityisesti-vesiimme-liittyviin-hankkeisiin/) - Miten joki ja sen valuma-alue liittyvät toisiinsa? Miten paljon lähijärvessämme on mikromuoveja ja mistä ne tulevat? Millaista elämää vedessä on? Miten saadaan ihmiset entistä innokkaammin mukaan talkoilemaan pienvesien parhaaksi? Muun muassa näiden kysymysten äärellä ollaan ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankkeissa, jotka saavat tänä vuonna ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Avustushaku oli valtakunnallinen. Vesiluonto oli pääteemana
- [Sinilevätiedotus kesällä 2024 - Suomen ympäristökeskuksen koordinoima sinileväseuranta käynnistyy jälleen](https://www.vesi.fi/sinilevatiedotus-kesalla-2024-suomen-ymparistokeskuksen-koordinoima-sinilevaseuranta-kaynnistyy-jalleen/) - Sinileväesiintymiä seurataan tänäkin kesänä Suomen järvillä ja Itämerellä. Riskiarvio sinilevien esiintymisestä avomerellä julkaistaan maanantaina 10. kesäkuuta. Viikoittaiset sinileväkatsaukset julkaistaan torstaisin juhannusviikolta alkaen. Kooste kesän sinilevätilanteesta julkaistaan elokuun lopussa. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat palvelevat mediaa sinileviin liittyen 10. kesäkuuta alkaen. Levämediapuhelimen yhteystiedot löytyvät viikkotiedotteesta ja Syken STT-uutishuoneesta. Hyviä tietolähteitä sinileviin liittyen ovat Itämeri.fi: Itämeren levähavainnot ja levätietoa –
- [Hanke pienruoppauksen ohjeistuksen kehittämiseksi alkaa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/hanke-pienruoppauksen-ohjeistuksen-kehittamiseksi-alkaa-varsinais-suomi-satakunta/) - Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa on alkanut pienruoppauksia koskeva kehittämishanke, jonka aikana tuotetaan uutta ohjemateriaalia kansalaisille, urakoitsijoille sekä kaavoittajien käyttöön. Hanke toteutetaan yhteistyössä muiden rannikon ELY-keskusten ja ympäristöhallinnon asiakaspalvelukeskuksen kanssa. Uudet ja selkeämmät ohjeet pienruoppaajille Hankkeen aikana tuotetaan uutta ohjemateriaalia kansalaisille, urakoitsijoille sekä kaavoittajien käyttöön. Hankkeen tavoitteena on vähentää ilmoitusmenettelyn alaisten ruoppausten eli niin kutsuttujen pienruoppausten haitallisia vaikutuksia
- [Ajoita vesikasvien niitto oikein](https://www.vesi.fi/ajoita-vesikasvien-niitto-oikein/) - Vesikasvit ovat keskeinen osa järviluontoa ja rantamaisemaa sekä tärkeä elinympäristö kaloille, linnuille ja muulle vesieliöstölle. Vesikasvit myös parantavat järven veden laatua ehkäisemällä rantojen eroosiota ja pidättämällä maa-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Järven umpeenkasvun vuoksi lisääntynyttä vesikasvillisuutta joudutaan kuitenkin usein niittämään tai poistamaan muulla tavoin, jotta vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet ja maisema-arvot säilyvät hyvinä. Tiheimpiä kasvustoja harventamalla voidaan
- [Toukokuun 2024 vesitilannekatsaus: vähäsateisuutta, vedenpintojen laskua ja kohtuullista happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/toukokuun-2024-vesitilannekatsaus-vahasateisuutta-vedenpintojen-laskua-ja-kohtuullista-happamuustilannetta-pohjalaismaakunnat/) - Pohjalaisjokien vedenpinnat lähtivät huhtikuun lopulla uudestaan noususuuntaan säiden lämmetessä ja loppujen lumien sulaessa. Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat vielä melko suuria ja järvien pinnat korkealla. Kuun edetessä virtaamat kääntyivät melko nopeaan laskuun. Myös sademäärät jäivät toukokuussa vähäisiksi. Toukokuu oli vähäsateinen Toukokuun puolivälistä eteenpäin jokien virtaamat olivat tavanomaista toukokuuta pienempiä. Esimerkiksi Kyrönjoen alaosalla virtaama pieneni toukokuun
- [Varsinais-Suomen ELY-keskus myöntänyt avustuksia vesien tilaa parantaville hankkeille (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/varsinais-suomen-ely-keskus-myontanyt-avustuksia-vesien-tilaa-parantaville-hankkeille-varsinais-suomi-satakunta/) - Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt kevään aikana avustuksia vesien tilaa ja käyttöä parantaville hankkeille (16 kpl) Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yhteensä 909 200 €. Lisäksi pohjavesien suojelusuunnitelmien laadintaan on myönnetty avustuksia 26 500 € kolmelle hankkeelle. Käynnistyvillä hankkeilla toteutetaan vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteutusta ja vesien tilan parantamiseen tähtäävät hankkeet kohdistuvatkin alueille, joissa vesien ekologinen tila on
- [Sinilevätilanne yhä rauhallinen viikolla 24 Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-yha-rauhallinen-viikolla-24-etela-pohjanmaalla-pohjanmaalla-tai-keski-pohjanmaalla-pohjalaismaakunnat/) - Alueella ei ole havaittu sinilevää sisävesissä tai merialueella. Valtakunnallisessa seurannassa Varsinais-Suomen rannikkovesiltä ja Pirkanmaan ja Keski-Suomen sisävesialueilta on yksittäisiä havaintoja vähäisistä sinilevähavainnoista. Lämmin vesikerros on toistaiseksi vielä hyvin ohut ja pintavesien lämpötilat muuttuvat sään mukana hyvin nopeasti. Kesän edetessä vesi lämpenee pysyvämmin ja yhä syvemmältä. Alkukesän lämpöjakso voi näkyä viiveellä myöhemmässä levätilanteessa. Vaasan eteläpuolisella Selkämerellä
- [Sinilevää havaittu Saaristomerellä sisäsaaristossa, muualla Lounais-Suomessa rauhallista (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevaa-havaittu-saaristomerella-sisasaaristossa-muualla-lounais-suomessa-rauhallista-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevätilanne on pysynyt edelleen rauhallisena suuressa osassa Lounais-Suomea. Varsinais-Suomen ELY-keskukseen ei ole saapunut kuluneella viikolla (24/2024) yhtäkään yleisöhavaintoa sinileväesiintymistä. Sinilevän vakioseurantapisteissä Mynälahden sisäosissa havaittiin vähän sinilevää, ja vastaavia tuloksia Mynälahdelta havaittiin myös Rotarien sinileväseurannassa. Myös vesi.fi-sivuston kautta on tallennettu kuluneella viikolla muutama vähäinen sinilevähavainto Saaristomereltä. Merialueilla sinilevää havaittiin vähäisissä määrin Mynälahden sisäosissa sekä ELY:n vakiohavaintopaikalla
- [Onko laiturin rakentaminen ajankohtaista?](https://www.vesi.fi/onko-laiturin-rakentaminen-ajankohtaista/) - Rannan omistajalla tai haltijalla on yksityistä tarvetta varten oikeus rakentaa laituri, joka voi ulottua toisenkin omistamalle vesialueelle. Laiturin voi rakentaa, vaikka ei olisikaan vesialueen omistaja tai osakas. Laiturin paikka ja sen malli tulee valita huolella. Valintaan vaikuttavat muun muassa rannan muoto, veden korkeus ja laiturin käyttötarkoitus. Laituri tulisi rakentaa tontin edustalle niin, ettei laituri tai
- [Sinileväseuranta on alkanut rauhallisissa merkeissä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevaseuranta-on-alkanut-rauhallisissa-merkeissa-varsinais-suomi-satakunta/) - Kesän 2024 valtakunnallinen sinileväseuranta on jälleen alkanut. Seurantajakso kestää kesäkuun alusta syyskuun loppuun, ja sen aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä havainnointialueen järvissä ja merialueella. Lounais-Suomen alueella (Varsinais-Suomi ja Satakunta) seurannassa on 34 vakiohavaintopaikkaa, joista noin 18 sijaitsee merialueilla ja loput sisävesissä. Osa havaintopaikoista on ollut mukana jo seurannan alusta alkaen, eli vuodesta 1998 saakka. Jokaisella havaintopaikalla
- [Sinileväseuranta käynnistyi – Pohjois-Pohjanmaalla ei havaintoja sinilevistä, männyn siitepölyä paikoin runsaasti](https://www.vesi.fi/sinilevaseuranta-kaynnistyi-pohjois-pohjanmaalla-ei-havaintoja-sinilevista-mannyn-siitepolya-paikoin-runsaasti/) - Valtakunnallinen sinileväseuranta on käynnistynyt kesäkuun alussa ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurannan ensimmäisellä viikolla Pohjois-Pohjanmaan vakiohavaintopaikoilla ei havaittu sinileviä. Havupuiden kellertävää siitepölyä esiintyy paikoin runsaasti veden pintakalvolla tai ranta-alueella veteen sekoittuneena. Toukokuun poikkeuksellisen lämmin sää on nostanut vesien pintalämpötilaa tavanomaista korkeammalle. Havupuiden siitepöly värjää vettä kellertäväksi ja voi muistuttaa sinileväkukintaa. Sinilevästä poiketen siitepöly näkyy veden pinnan
- [Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesän 2024 sinileväseuranta on alkanut (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/etela-pohjanmaan-ely-keskuksen-kesan-2024-sinilevaseuranta-on-alkanut-pohjalaismaakunnat/) - Alueemme sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta torstaisin. Sinilevän runsaus arvellaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Seuranta toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden kanssa. Ensimmäisen seurantajakson eli viikon 23 aikana seurantapisteiltä ei ole sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla tai Keski-Pohjanmaalla. Sinieväseurannan havainnot kertovat tilanteesta havaintopaikalla
- [Toukokuu oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä lämpimämpi](https://www.vesi.fi/toukokuu-oli-pohjois-karjalassa-keskimaaraista-lampimampi/) - Pohjois-Karjalan mittauspisteillä keskilämpötila oli pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 2,4 astetta korkeampi. Vedenkorkeudet olivat pääasiallisesti keskimääräistä korkeammalla. Maakunnassa satoi vettä keskimääräistä vähemmän. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa hieman keskimääräistä korkeampi. Kuukauden keskilämpötila oli Liperin mittausasemalla noin 2,2 astetta keskimääräistä lämpimämpi, kun Nurmeksessa Valtimolla lämpötila oli 2,5 astetta keskimääräistä korkeampi. Maakunnan sadekertymä jäi
- [Hämeen pintavedet poikkeuksellisen lämpimiä](https://www.vesi.fi/hameen-pintavedet-poikkeuksellisen-lampimia/) - Vesistöjen lämpötilaseurannan mukaan Hämeen pintavedet ovat hellejakson myötä lämmenneet jo yli 20-asteisiksi ja ovat nyt jopa yhdeksän astetta lämpimämpiä kuin kesäkuun alussa yleensä. Päijänteen vedenpinta on korkealla, vaikka suurimmista kevättulvaennusteista jäätiinkin selvästi. Vesistöjen pinnat ovat kesäiseen tapaan laskussa. Pohjavesitilanne näyttää hyvältä. Kevättulvat takana päin Päijänteen vedenpinta ei vastoin odotuksia noussut toukokuussa poikkeuksellisiin tulvakorkeuksiin vaan vakiintui
- [Kokemäenjoessa vuollejokisimpukoita ennätysmäärät (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/kokemaenjoessa-vuollejokisimpukoita-ennatysmaarat-varsinais-suomi-satakunta/) - Vuollejokisimpukoiden määrä Harjavallan padon alapuolisella jokiosuudella oli vuoden 2023 seurannassa noussut huomattavasti verrattuna vuoden 2014 nikkelipäästön jälkeiseen aikaan. Heinäkuussa 2014 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalta pääsi patoaltaan kohdalla Kokemäenjokeen jätevettä, joka sisälsi 66 tonnia vesieliöille myrkyllistä nikkeliä. Päästön jälkeen havaittiin joessa runsaasti kuolleita vuollejokisimpukoita (Unio crassus) sekä muita simpukkalajeja (soukkojoki-, sysijoki-, ja pikkujärvisimpukka). Simpukoiden runsauksia,
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.5.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-30-5-2024/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,70. Taso on 22 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedennousun aikaistuminen on selvästi poikkeava historiaan nähden. Saavutettu tulvakorkeus on Kallaveden 50-vuotisen säännöstelyjakson kolmanneksi korkein. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta ovat vielä käynnissä, mutta todennäköisesti lopetetaan ensi viikolla. Iisalmen reitillä on saavutettu kesäkorkeudet ja juoksutukset on pienennetty pintojen säilyttämiseksi hyvällä
- [Euroopan uimavesiraportti: Suomen yleisten uimarantojen vesi on laadukasta](https://www.vesi.fi/euroopan-uimavesiraportti-suomen-yleisten-uimarantojen-vesi-on-laadukasta/) - Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, noin 94 prosenttia, on luokiteltu laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi. Tämä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisenä seurantakautena. Raportti sisältää uimaveden laadun tiedot kaikilta yleisiltä uimarannoilta. Kesällä 2023 Suomessa oli yhteensä 304 yleistä uimarantaa, joista 226 sijaitsi sisämaan vesistöjen
- [EU-komission Missio Meritähti kannustaa vesiensuojeluun](https://www.vesi.fi/eu-komission-missio-meritahti-kannustaa-vesiensuojeluu/) - EU-komissio on käynnistänyt Missio Meritähden tukeakseen merten, rannikoiden ja sisävesien puhdistamista ja ennallistamista. Meritähti-mission tarkoituksena on tutkia ja ennallistaa Euroopan merten ja makeiden vesien ekosysteemit vuoteen 2030 mennessä. Tähän päästään vähentämällä niihin kohdistuvia päästöjä, palauttamalla niiden rikas biologinen monimuotoisuus ja kehittämällä kestävää ja ilmastoystävällistä sinistä taloutta. Tutkimuspääosaston johdolla työ liittyy paitsi tutkimuksen rahoitukseen, myös muiden
- [Lapissa varaudutaan suurtulviin](https://www.vesi.fi/lapissa-varaudutaan-suurtulviin/) - Lapissa on edelleen paljon lunta maastossa ja lumen vesiarvot ovat ennätyksellisen suuria. Säiden lämmetessä uhkana ovat suurtulvat. Niihin on varauduttava hyvissä ajoin. Kevättulvia saadaan vielä odottaa Lapissa. Lumen sulaminen käynnistyy vasta, kun vuorokauden keskilämpötila nousee selvästi nollan yläpuolelle. Tämän hetken ennusteiden mukaan tulvahuippu saataisiin Lapissa kesäkuun alkupuolella. Täsmällistä ajankohtaa on vielä mahdoton ennustaa – samoin
- [Lapissa jokien tulvahuiput olivat lähes kaikissa vesistöissä keskimääräistä suurempia](https://www.vesi.fi/lapissa-jokien-tulvahuiput-olivat-lahes-kaikissa-vesistoissa-keskimaaraista-suurempia/) - Lapin vesistöjen tulvahuiput on ohitettu. Tulvat olivat tänä keväänä Simojokea lukuun ottamatta keskimääräistä suuremmat. Suuremmilta vahingoilta säästyttiin. Lapissa kaikkien vesistöjen tulvahuiput on ohitettu, ja vedenkorkeudet ovat laskeneet nopeasti kohti kesän tavanomaisia vedenkorkeuksia. Muonionjoella on odotettavissa toinen tulvahuippu kuun vaihteessa, kun loput lumet sulavat tunturialueilta. Toisen tulvahuipun ennustetaan jäävän keskimääräisen kevättulvan suuruiseksi ja todennäköisesti ensimmäistä huippua
- [Useimpien Lapin jokien virtaamat ovat lähellä huippuaan](https://www.vesi.fi/useimpien-lapin-jokien-virtaamat-ovat-lahella-huippuaan/) - Ivalojoen virtaama oli korkeimmillaan sunnuntaina. Ounasjoella, Kemijoella ja Tenojoella tulva on saavuttamassa huippunsa tänään tai huomenna. Tornionjoella ja Muonionjoella vedenkorkeudet ovat nousussa vielä muutaman päivän ajan. Ylimääräistä liikkumista tulva-alueilla ja tulvivilla teillä tulisi välttää. Lapin vesistöissä vedenkorkeudet ovat olleet nousussa viikonlopun aikana. Vesi on noussut muutamille maanteille ja kaduille Ivalossa, Kittilässä ja Ylitorniolla. Ounasjoella, Kemijoella
- [Lapissa jokien tulvahuiput on saavutettu](https://www.vesi.fi/lapissa-jokien-tulvahuiput-on-saavutettu/) - Lapin vesistöissä Tornionjoen alaosaa lukuun ottamatta kaikilla havaintoasemilla vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun. Tulva on parhaillaan huipussaan Tornionjoen alimmalla osalla, mutta sielläkin tulva alkaa laskemaan lähipäivinä. Muonionjoella ja Tenojoella toinen tulvahuippu on mahdollinen kuun vaihteessa. Lapissa tulvahuiput on saavutettu lähes kaikilla vesistöillä ja vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun. Tornionjoen alimmalla osalla Matkakoskella ja Torniossa vedenkorkeus on vielä
- [Lapin jokien vedenkorkeudet nopeassa nousussa, teitä kastumisvaarassa](https://www.vesi.fi/lapin-jokien-vedenkorkeudet-nopeassa-nousussa-teita-kastumisvaarassa/) - Vedenkorkeuksien nousu Lapin kaikissa vesistöissä on ollut parin edellisen päivän aikana nopeaa. Vesi on noussut tai on nousemassa lähipäivinä alavimmille teille Ounasjoen yläosalla ja Tornionjoella. Tulvien ennustetaan olevan huipussaan viikonloppuna tai alkuviikosta. Lapin vesistöissä vedenkorkeudet ovat nousseet nopeasti viime päivien aikana. Ounasjoella vesi on noussut mm. Tepastontielle. Mikäli vesi nousee vielä noin puoli metriä, uhattuina
- [Lapin jokien tulvahuiput odotettavissa viikonvaihteessa tai ensi viikon aikana](https://www.vesi.fi/lapin-jokien-tulvahuiput-odotettavissa-viikonvaihteessa-tai-ensi-viikon-aikana/) - Lämpenevä sää vauhdittaa lumen sulamista. Jokien virtaamat ovat kääntyneet nousuun koko Lapissa. Vedenkorkeudet nousevat nopeasti, ja tulvahuiput ovat monissa vesistöissä keskimääräistä suurempia. Jäät ovat kaikilta suurilta jokivesistöiltä pääosin lähteneet. Lämmin sääjakso sulattaa nopeasti jäljellä olevaa lunta Lapissa. Vedenkorkeudet ovat kaikilla Lapin havaintoasemilla kääntyneet nousuun. Vedenkorkeuden nousu on tulevien päivien aikana nopeaa, ja tulvahuiput ovat todennäköisesti
- [Maalis-huhtikuun 2024 vesitilannekatsaus: tulvia, vedenlaadun heikentymistä ja pohjavedenpinnan nousua (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/maalis-huhtikuun-2024-vesitilannekatsaus-tulvia-vedenlaadun-heikentymista-ja-pohjavedenpinnan-nousua-pohjalaismaakunnat/) - Lunta oli pohjalaismaakunnissa maaliskuun loppupuolella enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot jokien latvaosilla olivat noin 100-130 mm. Jokijäät Kyrönjoella ja Lapuanjoella olivat maaliskuun alussa jonkin verran keskimääräistä paksumpia. Tekojärviin ja säännösteltyihin järviin pyrittiin tekemään tavallista enemmän tilaa sulamisvesille. Etenkin tekojärvien vedenpinnat laskettiin tavanomaista alemmas. Lumien sulaminen tapahtui useammassa erässä. Ensimmäinen lämmin jakso ajoittui maaliskuun
- [Kainuussa kevättulvasta odotettavissa edelliskevään kaltaista eli keskimääräistä suurempi](https://www.vesi.fi/kainuussa-kevattulvasta-odotettavissa-edelliskevaan-kaltaista-eli-keskimaaraista-suurempi/) - Kainuussa huhtikuun aiempi viileä jakso on hidastanut alkanutta vedenpintojen nousua. Kainuussa lämmin sää on huhti-toukokuun vaihteessa jouduttanut lumen sulamista ja nostanut vedenpintoja nopeasti. Kuitenkin sään ennustetaan jatkuvan viileänä tällä viikolla, mikä hidastaa pintojen nousua. Säännösteltyjen järvien pinnat ovat lähellä toukokuun alun keskimääräistä tasoa tai hiukan sen yläpuolella. Suomussalmen Kiantajärven pinta on vielä hiukan keskimääräistä alempana.
- [Pohjois-Karjalassa satoi keskimääräistä enemmän huhtikuun aikana](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalassa-satoi-keskimaaraista-enemman-huhtikuun-aikana/) - Kuukauden keskilämpötila oli Liperin mittausasemalla noin 1,1 astetta ja Nurmeksessa 1,4 astetta keskimääräistä viileämpi. Vedenkorkeudet olivat pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna korkeammalla. Alueen sadanta oli keskimääräiseen verrattuna noin kaksinkertainen. Alueen suuriin säännöstelemättömiin vesistöihin ennustetaan tavallista korkeampia kevättulvia. Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa keskimääräistä viileämpi. Maakunnan pohjoisosissa keskilämpötila oli keskimääräiseen verrattuna 1,4 astetta ja
- [Lapin tulvakausi jatkuu rauhallisena](https://www.vesi.fi/lapin-tulvakausi-jatkuu-rauhallisena/) - Etelä-Lapissa Simojoki ja Viantienjoki vapautuivat jäistä viime viikonloppuna. Yöpakkaset hillitsevät Lapin vesistöjen virtaamien kasvua. Pohjoisessa Lapissa jokien virtaamat ovat edelleen pieniä. Jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Vapun ajan lämmin sääjakso sai Etelä-Lapissa Simojoen ja Viantienjoen purkamaan jäänsä viime viikonloppuna. Simojoella jäiden lähtö oli rauhallinen ja vedenkorkeus nousi keskimääräisen kevättulvan
- [Pohjois-Pohjanmaan tulvat siirtyvät pohjoista kohti](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-tulvat-siirtyvat-pohjoista-kohti/) - Pohjois-Pohjanmaan tulvat siirtyvät pohjoista kohti. Kiiminkijoessa virtaama kasvaa ja jääpatoriski säilyy edelleen. Oulujoen eteläpuolisten jokien jäät ovat pitkälti sulaneet ja Pyhäjoella odotetaan nyt toista tulvahuippua. Siikajoen, Tyrnävänjoen ja Temmesjoen tulvahuiput pysyvät samalla tasolla tai laskevat. Pattijoella tulvahuippu voi aiheuttaa vahinkoa. Iijoen tulvahuippua odotetaan toukokuun lopussa, vahinkoriski Iijoella on toistaiseksi arvioitu pieneksi. Lestijoen ja Kalajoen virtaamat
- [Päijänne tulvii – ranta-asukkaiden kannattaa varautua](https://www.vesi.fi/paijanne-tulvii-ranta-asukkaiden-kannattaa-varautua/) - Päijänteen vedenpinta on nousussa ja saavuttaa huippunsa kesäkuun aikana. Pinnan odotetaan nousevan nykyisestä vielä noin 40 senttimetriä. Ranta-asukkaiden on syytä varautua tulvan nousuun siivoamalla veden mukana helposti lähtevä irtaimisto rannoilta sekä varmistaa laiturien ja veneiden kiinnitykset. Myös muilla Päijät-Hämeen järvillä vedenkorkeus voi nousta poikkeuksellisiin lukemiin. Veden pinta nousee edelleen Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus on nyt noin
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 2.5.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-2-5-2024/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,68. Taso on 50 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedennousun aikaistuminen on selvästi poikkeava historiaan nähden. Korkeampia vedenkorkeuksia on havaittu myöhemmin keväällä. Lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padosta ovat käynnissä. Kallaveden pinta tulee vielä nousemaan ennustemallin mukaan yli 10 cm. Kaikkien vesistöjen rannoilla kannattaa irtotavarat kerätä talteen. Iisalmen reitillä padot
- [Lapin vesistöjen virtaamissa lähipäivinä pientä nousua, varsinaisia tulvahuippuja saadaan vielä odottaa](https://www.vesi.fi/lapin-vesistojen-virtaamissa-lahipaivina-pienta-nousua-varsinaisia-tulvahuippuja-saadaan-viela-odottaa/) - Lähipäivien lämmin sää saa jokien virtaamat hitaaseen nousuun erityisesti Etelä-Lapin alueella. Vapun jälkeen sää kylmenee ja jatkuu Lapissa tavanomaista kylmempänä, mikä hillitsee virtaamien kasvua. Simojoen jäiden lähtö on lähellä vapun lähipäivinä. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Lapin alueen vesistöjen tulvat antavat odotuttaa itseään, vaikka vapun lähipäivien lämmin
- [Pohjois-Pohjanmaan joissa tulvahuippuja](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-joissa-tulvahuippuja/) - Pyhäjoella, Siikajoella, Temmesjoella ja Tyrnävänjoella on tulossa toinen tulvahuippu ensi viikon aikana. Myös Pattijoki saavuttaa tulvahuippunsa vappuviikolla. Kiiminkijoen virtaama on nousussa ja saavuttaa ennusteen mukaan tason, jolla jäät lähtevät liikkeelle, ensi viikon aikana. Tulvahuippujen suuruuteen vaikuttaa merkittävästi viikonlopun ja alkuviikon sää. Viime päivien sää ja veden virtaus ovat heikentäneet joissa vielä olevia jäitä, mutta tästä
- [Lämmin sääjakso saa vesistöjen virtaamat hiljalleen nousuun Etelä-Lapissa](https://www.vesi.fi/lammin-saajakso-saa-vesistojen-virtaamat-hiljalleen-nousuun-etela-lapissa/) - Lumen sulaminen Lapin alueella jatkuu sään lämmetessä. Yöpakkaset hidastavat tulvien alkua. Simojoella virtaama lähtee nousuun kuun vaihteessa. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Tulvaennusteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime viikon jälkeen. Lappiin on ennustettu lämpimämpää säätä lähipäiville ja ensi viikolle. Toissa viikolla alkanut lumen sulaminen jatkuu ja
- [Pohjois-Karjalaan ennustetaan harvinaisia kevättulvia](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalaan-ennustetaan-harvinaisia-kevattulvia/) - Pohjois-Karjalaan ennustetaan keskimääräistä suurempaa kevättulvaa. Huhtikuun alkupuolen lämpöaalto ja sateet ovat saaneet vedenpinnat ja virtaamat nousemaan nopeasti. Viinijärven vedenkorkeus on ylittänyt ajankohdan korkeimman mitatun lukeman ja vedenpinnan ennustetaan nousevan vielä noin 40 cm. Viinijärven vedenpinta on nyt noin tasolla N60+79,15 m, mikä on 45 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. Runsaan sadannan, lämpenevän sään ja entuudestaan
- [Kevään tulvahuippu on ohitettu, pohjaveden pinta nousee edelleen](https://www.vesi.fi/kevaan-tulvahuippu-on-ohitettu-pohjaveden-pinta-nousee-edelleen/) - Järvien ja jokien vedenpinnat nousivat huhtikuun alun voimakkaiden sateiden jälkeen nopeasti. Voimakkaat sateet ja tavallista aikaisempi kevään tulo vaikeuttivat monin paikoin vedenpinnan korkeuden säännöstelyä. Tulvakorkeudet pysyivät kuitenkin tavanomaisten kevättulvien tasolla. Nyt kevättulvien huippu on jo ohitettu. Järvien jäät ovat monin paikoin liian heikkoja mitattaviksi. Pohjavedenpinnat ovat reilusti yli ajankohdan keskimääräisen tason. Talousvesikaivoissa tulee näillä näkymin
- [Tiukanjoen tulvakartoitus alkamassa (Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/tiukanjoen-tulvakartoitus-alkamassa-pohjanmaa/) - Tiukanjoen eli Teuvanjoen alaosalle tehdään tulvavaarakartoitus Kristiinankaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä. Kartoitus antaa hyvät pohjatiedot muun muassa alueen maankäytön suunnitteluun. Työhön kuuluu Tiukanjoen ja Peninluoman uomien geometrian mittaaminen, virtausmallin laatiminen ja tulvavaarakartan laatiminen Kristiinankaupungin alueella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on valinnut työn toteuttajaksi Maveplan Oy:n ja konsultti aloittaakin maastomittausten tekemisen jo tänä keväänä. Koskiosuuksien ja vesistörakenteiden mittauksia
- [Saimaan tulva kehittymässä selvästi tavanomaista suuremmaksi](https://www.vesi.fi/saimaan-tulva-kehittymassa-selvasti-tavanomaista-suuremmaksi/) - Saimaan vedenkorkeus on ajankohtaan nähden yli 60 cm tavanomaista korkeammalla ja on edelleen nousussa. Saimaan lisäjuoksutusta kasvatetaan vedenkorkeuden nousun hillitsemiseksi. Saimaan valuma-alueella viime syksy ja talvi olivat tavanomaista runsassateisempia. Loka-maaliskuun sadekertymä oli noin 55 mm tavanomaista suurempi. Huhtikuun alkupuolen lämmin sää on saanut lumet sulamaan nopeasti, mikä on kääntänyt vedenkorkeudet ja virtaamat nopeaan nousuun Vuoksen
- [Kylmä sää hidastaa tulvakauden alkua Lapissa](https://www.vesi.fi/kylma-saa-hidastaa-tulvakauden-alkua-lapissa/) - Lapissa valmistaudutaan hiljalleen kevään tulvakauteen. Lumen sulanta käynnistyi Lapin alueella viime viikolla, mutta kuluvana viikkona sulaminen on hiipunut kylmän sääjakson seurauksena. Sään ennustetaan pysyvän kylmänä kuun loppuun asti. Vesistöjen virtaamien arvioidaan kääntyvän nousuun toukokuun puoliväliin mennessä. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Viime viikon lämmin sääjakso sai Lapin
- [Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin rehevissä ja matalissa järvissä](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-jarvien-happitilanne-heikoin-rehevissa-ja-matalissa-jarvissa/) - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti maalis–huhtikuussa 38 järven happitilannetta. Järvet jäätyivät varhain syksyllä ja pitkä jääpeitteinen kausi näkyi erityisesti matalien ja rehevien järvien happitilanteen heikentymisenä. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Pitkä jäätalvi näkyi lievästi myös syvempien järvien happipitoisuuksissa. Kuusamossa järvien jäänpaksuus oli maalis-huhtikuussa keskimäärin 0,8 m, Taivalkoskella
- [Pielisen tulvia rajoitetaan poikkeusjuoksutuksin](https://www.vesi.fi/pielisen-tulvia-rajoitetaan-poikkeusjuoksutuksin/) - Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksen perusteella Pielisjoella sijaitsevan Kaltimon voimalaitoksen lisäjuoksutuksesta. Lupa määrää lisäjuoksutusten toteuttamisen, jolla pyritään ehkäisemään kevättulvan aiheuttamia vahinkoja Pielisellä. Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut määräyksen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hakemuksen perusteella 11.4.2024 UPM Energy Oy:n Pielisjoella sijaitsevan Kaltimon voimalaitoksen lisäjuoksutuksesta. Aluehallintoviraston päätöksessä määrätään väliaikaisesti nostamaan juoksutusta kevättulvien vahinkojen ehkäisemiseksi. Alempana Pielisjoella sijaitseva
- [Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat olivat korkealla maaliskuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vesistojen-vedenpinnat-olivat-korkealla-maaliskuussa/) - Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla valtaosassa maakuntaa. Korkeat lämpötilat ovat nopeuttaneet lumen ja jään sulamista. Maakuntaan ennustetaan keskimääräistä korkeampia virtaamia ja kevättulvia. Maaliskuun sadanta oli ajankohdalle tyypillinen. Pohjois-Karjalan maakunnassa lunta oli kuukauden lopussa vielä reilusti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajankohdan keskiarvon mukainen.
- [Järvien pinnannousu hiipumassa (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/jarvien-pinnannousu-hiipumassa-pohjalaismaakunnat/) - Kuortaneenjärven pinta saavuttanee korkeimman tasonsa tänään keskiviikkona. Kuortaneenjärven vedenpinnan korkeus pysyi tiistain ja keskiviikon välisen yön samalla tasolla eli nousu näyttäisi loppuvan. Kuortaneenjärven korkein vedenkorkeus jäänee noin 20 cm matalammaksi kuin vuoden 1984 korkein havainto. Alajärven ja Halsuanjärven pinnat saavuttivat huippunsa tiistaina ja kääntyivät laskusuuntaan. Lappajärven vedenkorkeus on reilut 10 cm ylempänä kuin kesäajan säännöstelyn
- [Karvianjoella odotettavissa lähipäivinä selvästi normaalia pahempi kevättulva – jääpatoriskiltä onneksi vältytään (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/karvianjoella-odotettavissa-lahipaivina-selvasti-normaalia-pahempi-kevattulva-jaapatoriskilta-onneksi-valtytaan-varsinais-suomi-satakunta-2/) - Kuluvan viikon säätilan nopea lämpeneminen on saanut lumen sulamisen kunnolla liikkeelle myös Pohjois-Satakunnassa Karvianjoen vesistöalueella, jossa on odotettavissa keskimääräistä vuotuista tulvahuippua selvästi isommat virtaamat ja järvien vedenkorkeudet lähipäivien aikana. Karvianjoen vesistöalueen yläosan lumen vesiarvo oli tänä keväänä ennen sulamisen alkua 150 mm:n luokkaa, mikä on reilusti keskimääräistä enemmän. Nopea lämpeneminen yhdistettynä vesisateisiin on saanut vesistöalueen
- [Pyhäjoen ja Siikajoen tulvahuippuja ennustetaan tälle viikolle](https://www.vesi.fi/pyhajoen-ja-siikajoen-tulvahuippuja-ennustetaan-talle-viikolle/) - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat 15.04.2024: Kevättulvat jatkuvat Pohjois-Pohjanmaalla. Pyhäjoen tulvahuippua ennustetaan alkuviikolle ja Siikajoen tulvahuippua viikon puoliväliin. Kalajoen virtaama on sunnuntai-iltana kääntynyt laskuun ja joki on lähes vapaa jääpadoista. Pyhäjoen tulvahuippua ennustetaan alkuviikolle ja Siikajoen tulvahuippua viikon puoliväliin. Pyhäjoen tulvahuipun ennustetaan olevan keskimääräistä suurempi. Virtaamat ovat hieman kasvaneet ja ensimmäisiä tulvavahinkoja on todettu. Jäät
- [Perhonjoella ja Lestijoella saavutetaan tulvahuippu tänään (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/perhonjoella-ja-lestijoella-saavutetaan-tulvahuippu-tanaan-pohjalaismaakunnat/) - Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa virtaama on noussut 222 kuutioon sekunnissa ja Lestijoen alaosalla Saarenpäässä 156 kuutioon sekunnissa. Halsuanjärven vedenpinta on nousemassa ennätyskorkealle. Lestijoella jäät saattavat kasaantua ja nostaa joen vedenpintaa nopeasti. Jokien virtaamia hillitään edelleen johtamalla vesiä tekojärviin täydellä kapasiteetilla. Esimerkiksi Perhonjoella Patanan tekojärven vedenpinta on noussut nyt tulvan aikana jo noin kolme metriä. Tällä hetkellä
- [Tulvatilanne Pohjois-Pohjanmaan eteläosan joilla jatkuu](https://www.vesi.fi/tulvatilanne-pohjois-pohjanmaan-etelaosan-joilla-jatkuu/) - Tulvatilanne Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa jatkuu. Kalajoessa Alavieskan keskustan jääpato purkautui lauantaina iltapäivällä, ja Kalajoen jäät kasautuvat nyt Tyngän kylän kohdalle, jossa vesi nousee. ELY-keskus ja pelastuslaitos seuraavat tilannetta. Tyngän kylän alapuolella Kalajoki on sula Kalajoen kaupungin keskustaan saakka. Kalajoen latvajärvien säännöstelyllä joen noin 300 m3/s:n virtaamasta on pystytty leikkaamaan 50-100 m3/s, mikä on helpottanut tulvatilannetta. Myös ennen
- [Pohjalaisjokien tulvahuiput saavutettu (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaisjokien-tulvahuiput-saavutettu-pohjalaismaakunnat/) - Kyrönjoen ja sen eteläpuolisten pohjalaisjokien tulvahuippu saavutettiin perjantain aikana ja jokien virtaamat ovat kääntyneet laskuun, mutta pysyvät vielä suurina lähipäivät. Kyrönjoen pengerrysalueille johdetaan edelleen tulvavesiä tulvaluukkujen kautta ainakin lauantain ajan. Lapuanjoella käytiin lähimmillään noin 10 sentin päässä rajasta, jolla pengerrysalueiden tulvaluukut tulee aukaista. Kuortaneenjärven pinnan ennustetaan olevan ylimmillään ensi viikon puolivälin paikkeilla. Tämän hetken ennusteiden
- [Tulvahuippua ennustetaan Pohjois-Pohjanmaan eteläisille joille viikonlopulle](https://www.vesi.fi/tulvahuippua-ennustetaan-pohjois-pohjanmaan-etelaisille-joille-viikonlopulle/) - Pohjois-Pohjanmaan eteläisille joille ennustetaan tulvahuippua tulevana viikonloppuna. Kalajoessa on vielä paljon jäitä paikallaan kovasta virtaamasta huolimatta. Jääkasaumia on muodostunut koskien alapuolisille paikoille. ELY-keskus seuraa jäätilannetta. Tulvahuippua ennustetaan Pohjois-Pohjanmaan eteläisille joille viikonlopulle. Kalajoessa on vielä paljon jäitä paikallaan kovasta virtaamasta huolimatta. Koskien alapuolisissa paikoissa on jääkasaumia. Alavieskan keskustaan 11.4. muodostunut jääpato on edelleen paikallaan, ja veden
- [Kevät etenee nyt vauhdilla Pirkanmaalla − järvien vedenkorkeus nousee reippaasti](https://www.vesi.fi/kevat-etenee-nyt-vauhdilla-pirkanmaalla-−-jarvien-vedenkorkeus-nousee-reippaasti/) - Nyt viedään viimeisiäkin lumia, kun säät lämpenevät. Vedenkorkeudet nousevat reippaalla vauhdilla Pirkanmaalla. Järvissä vesi nousee selvästi keskimääräistä korkeammalle tasolle, eikä tulvien aiheuttamilta rakennusten kastumisiltakaan voida välttämättä välttyä. Tulevien viikkojen sääennusteilla on suuri merkitys tulvien kehittymiseen. Lumet ovat sulaneet sulamispiikkeinä helmikuun loppupuolelta asti. Tämä on osittain helpottanut kevättulviin varautumista, kun keskimääräistä suurempi lumikuorma on sulanut vähitellen.
- [Karvianjoella odotettavissa lähipäivinä selvästi normaalia pahempi kevättulva – jääpatoriskiltä onneksi vältytään (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/karvianjoella-odotettavissa-lahipaivina-selvasti-normaalia-pahempi-kevattulva-jaapatoriskilta-onneksi-valtytaan-varsinais-suomi-satakunta/) - Kuluvan viikon säätilan nopea lämpeneminen on saanut lumen sulamisen kunnolla liikkeelle myös Pohjois-Satakunnassa Karvianjoen vesistöalueella, jossa on odotettavissa keskimääräistä vuotuista tulvahuippua selvästi isommat virtaamat ja järvien vedenkorkeudet lähipäivien aikana. Karvianjoen vesistöalueen yläosan lumen vesiarvo oli tänä keväänä ennen sulamisen alkua 150 mm:n luokkaa, mikä on reilusti keskimääräistä enemmän. Nopea lämpeneminen yhdistettynä vesisateisiin on saanut vesistöalueen
- [Tulvatilanne jatkuu Pohjalaismaakunnissa vakavana (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tulvatilanne-jatkuu-pohjalaismaakunnissa-vakavana-pohjalaismaakunnat/) - Kyrönjoen suistossa on jäät kasaantuneet pitkäksi jääpadoksi. Jääpato on toistaiseksi pysynyt paikoillaan, mutta mahdollinen liikkeelle lähtö saattaa nostaa vesipintaa Kyrönjoen suiston alueella nopeastikin. Kyrönjoen yläosan pengerrysalueille on lisätty juoksutusta tulvaluukkujen kautta yön ja torstaiaamupäivän aikana. Kyrönjoen virtaama pysynee suurena lähipäivät, joten veden päästämistä pengerrysalueille saatetaan joutua jatkamaan vielä useita päiviä. Tällä keinolla hillitään Kyrönjoen pinnan
- [Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ehdottaa kolmen alueen nimeämistä merkittäväksi tulvariskialueeksi](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-ely-keskus-ehdottaa-kolmen-alueen-nimeamista-merkittavaksi-tulvariskialueeksi/) - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen tulvimisesta sekä merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Pohjois- Pohjanmaan alueella. ELY-keskus ehdottaa kolmen alueen nimeämistä merkittäväksi tulvariskialueeksi. Ehdotuksessa on mukana Pyhäjoen alaosa (Pyhäjoen taajama – Oulainen), Alavieska – Ylivieska ja Pudasjärven keskusta. Tulvariskien alustava arviointi ja ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi on tehty vuonna 2010 voimaan tulleen tulvariskilain mukaisesti.
- [Länsirannikolla tulvii, myös Lappiin ennakoidaan kevään edetessä vaikeaa tulvakautta](https://www.vesi.fi/lansirannikolla-tulvii-myos-lappiin-ennakoidaan-kevaan-edetessa-vaikeaa-tulvakautta/) - Lämmin sää ja viime sunnuntain sateet ovat saaneet jokien pinnat nopeaan nousuun Länsi-Suomessa. Vaikein tilanne on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, missä tulvan ennustetaan nousevan mahdollisesti lähelle vuosien 2012 ja 2013 tulvien tasoa. Etelä- ja Lounais-Suomen jokien tulvahuiput on jo pääosin ohitettu. Etelässä kuitenkin järvivedet jatkavat vielä monin paikoin nousuaan. Lapissa lunta on runsaasti, ja alueelle
- [Pohjalaisjokien tulvahuippu lähipäivinä – Taloja kastumisvaarassa (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaisjokien-tulvahuippu-lahipaivina-taloja-kastumisvaarassa-pohjalaismaakunnat/) - Sateet ja lämmennyt sää nostivat jokien virtaamia nopeasti. Kauhajoella vesi on noussut teille ja uhkaa asutusta. Jäät lähtivät liikkeelle maanantai-iltana Lapväärtinjoella ja muodostivat useita pienempiä jääpatoja, jotka nostivat vedenpintoja hetkellisesti ja kastelivat ainakin muutamia kellareita. Vimpelissä Savonjoella jäät kertyivät alkuviikolla saarikentän yläpäähän ja aiheuttivat joen pinnan nousua. Kauhajoella Mäntylänlammilla jäät ja korkea vedenpinta uhkasivat asuinrakennusta.
- [Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat 9.4.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-ely-keskus-ja-tulvakeskus-tiedottavat-9-4-2024/) - Oulun eteläpuolisella alueella tulvasta ennustetaan keskimääräistä suurempaa. Lunta on Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa paikoin 50 % keskimääräistä enemmän. Lisäksi esimerkiksi Temmeksellä on keskimääräiseen verrattuna runsaasti lunta. Lestijoella ja Kalajoella tulvahuipun ennustetaan olevan huhtikuun puolivälissä, niiden pohjoispuolella sijaitsevilla vesistöalueilla tulvahuippujen ennustetaan olevan välillä huhtikuun loppu – toukokuun alku. Tarkkoja tulvahuippujen ajankohtia tai niiden suuruutta ei voida kuitenkaan vielä
- [Sateet ja lämpenevä sää nostavat Pohjalaisjokien virtaamia (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sateet-ja-lampeneva-saa-nostavat-pohjalaisjokien-virtaamia-pohjalaismaakunnat/) - Lumet sulavat nyt nopeasti pohjalaismaakunnissa. Sään lämpeneminen ja sunnuntain sateet saivat jokien virtaamat nopeaan nousuun etenkin rannikon eteläisimmillä vesistöalueilla. Sunnuntain sademäärät pohjalaisvesistöjen alueella olivat noin 15 mm. Kauhajoen havaintoasemalla sunnuntain sademäärä oli 21 mm. Sääennusteet lupaavat lämmintä säätä ja sateitakin tulevillekin päiville. Tulvavirtaamien ennustetaan nousevan keskimääräistä suuremmaksi. Tulvahuippua odotetaan eteläisemmillä vesistöillä viikon puolivälin paikkeille tai
- [VELMUn virtuaalinen pakohuonepeli johdattaa vedenalaisen luonnon pariin](https://www.vesi.fi/velmun-virtuaalinen-pakohuonepeli-johdattaa-vedenalaisen-luonnon-pariin/) - Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU juhlii 20-vuotista taivaltaan koko vuoden 2024 kannustaen kaikkia tutustumaan Itämeren ainutlaatuiseen vedenalaiseen luontoon. VELMU-ohjelman uusi kekseliäisyyttä vaativa virtuaalinen pakohuonepeli "Kadonnut meribiologi" johdattaa pelaajat vedenalaisen luonnon pariin. Maksutonta, kaikille avointa peliä voi pelata yksin tai tiimissä ystävien kanssa. Huomioithan, että peli toimii vain tietokoneella. Varsinais-Suomen ELY-keskus on tuottanut pelin osana VELMU-ohjelmaa,
- [Kolme pointtia vesihuollon varautumiseen](https://www.vesi.fi/kolme-pointtia-vesihuollon-varautumiseen/) - Etelä-Savon ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut-yksikön tilaamana toteutettiin vuoden 2023 aikana kolme hanketta, joissa käsiteltiin vesihuoltolaitosten varautumista eri näkökulmista: 1) Vesihuollon laajamittainen häiriötilanneharjoitus, 2) Vesihuollon häiriötilanteiden materiaalinen varautuminen ja 3) Kyberturvallisuus vesihuollossa. Hankkeet kohdistuivat tai ne pilotoitiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Hankkeiden opit ovat kuitenkin kaikkien hyödynnettävissä ja tiivistetysti kolme keskeistä pointtia hankkeiden pohjalta ovat: Ennakoi: toimi ennen kriisiä,
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.3.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-28-3-2024/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 8 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on pysynyt muuttumattomana viimeisen kuukauden. Lisäjuoksutus Konnuksen tulvakanavasta on aloitettu 13.3 ja nyt tapahtuu vaiheittainen juoksutuksen aloittaminen Naapuskosken padosta. Tarkoituksena on lisätä juoksutusta vähitellen siinä tahdissa, että Kallaveden pinta pysyy nykyisellä tasolla mahdollisimman pitkään. Iisalmen reitillä juoksutukset ovat pieniä
- [Pääsiäisen lämmin sää nostaa jokien virtaamia Pohjalaismaakunnissa](https://www.vesi.fi/paasiaisen-lammin-saa-nostaa-jokien-virtaamia-pohjalaismaakunnissa/) - Pääsiäisen ajalle ennustettu lämpenevä sää, yöpakkasten vähäisyys ja mahdolliset sateet sulattavat lumia pohjalaismaakunnissa ja saavat jokien virtaamat nousuun. Tämän hetken ennusteiden mukaan virtaamat nousevat lämpenevän sään myötä etenkin Pohjanmaan rannikon eteläisimmillä vesistöillä kuten Lapväärtin-, Teuvan- ja Närpiönjoella. Näillä vesistöillä virtaamat saattavat pääsiäisen aikana nousta keskimääräisen kevättulvan tasolle. Suurempi kevään tulvahuippu ajoittuu tämän hetken ennusteissa näillä
- [Kevättulva-aika on alkamassa](https://www.vesi.fi/kevattulva-aika-on-alkamassa/) - Reilun viikon takaisen lämpimän jakson jälkeen lämpötila on pysynyt alhaisena ja jokien virtaama on vähentynyt. Pääsiäisen aikaan sää lämpenee selvästi Hämeen alueella, lumet sulavat ripeästi ja virtaamat ja vedenkorkeudet lähtevät uudestaan nousuun. Tämän hetken ennusteissa lumen sulamisajan sademäärän ennakoidaan olevan keskimääräistä suurempi, mutta myöhemmin yöpakkaset pienentävät virtaamia. Mikäli sääennusteet toteutuvat, ovat jokien kevättulvahuiput Hämeessä muodostumassa
- [Suomeen ehdotettu 18 merkittävää tulvariskialuetta ](https://www.vesi.fi/suomeen-ehdotettu-18-merkittavaa-tulvariskialuetta/) - ELY-keskukset ovat ehdottaneet Suomeen 18 merkittävää vesistö- ja meritulvien tulvariskialuetta. Ehdotukset ovat parhaillaan kuultavina 17.6.2024 saakka, ja niitä voi nyt kommentoida. Ehdotuksessa ei ole mukana uusia merkittäviä tulvariskialueita, vaan kaikki ehdotetut alueet on nimetty merkittäviksi jo aikaisemmin. Merkittävä tulvariski on arvioitu poistuneeksi neljältä alueelta tulvariskien hallinnan toimien tai aikaisempaa tarkempien riskinarviointien ansiosta. Tulvariskien arviointi on
- [Veden kautta voidaan edistää rauhaa – Maailman vesipäivän teemana ajankohtaisesti vesi ja rauha](https://www.vesi.fi/veden-kautta-voidaan-edistaa-rauhaa-maailman-vesipaivan-teemana-ajankohtaisesti-vesi-ja-rauha/) - Suomen ympäristökeskus, Suomen Vesiyhdistys ja ulkoministeriö tiedottavat: YK:n Maailman vesipäivän teema on tänä vuonna erityisen ajankohtainen – vesi ja rauha. Vaikka vesivarojen niukkeneminen ja vesipula voi johtaa kiistoihin ja jopa konflikteihin, vesi on myös yhteistyön mahdollistaja. Suomen Vesiyhdistys yhdessä ulkoministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen vesidiplomatian yhteishankkeen kanssa järjestävät Maailman vesipäivänä seminaarin päivän teemasta. Tieteiden talolla puhumassa
- [Kätkänjärven säännöstelyn muuttamiseen ja ohitusuoman rakentamiseen haetaan lupaa (Etelä-Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/katkanjarven-saannostelyn-muuttamiseen-ja-ohitusuoman-rakentamiseen-haetaan-lupaa-etela-pohjanmaa/) - ELY-keskus on toimittanut Alajärven Lehtimäellä sijaitsevan Kätkänjärven säännöstelyn muutosta ja ohitusuoman rakentamista koskevan lupahakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon helmikuun lopulla. Säännöstelyä muutetaan siten, että Kätkänjärven kevätalennus muutetaan joustavammaksi. Pakollinen ja tiettyyn ajankohtaan sidottu kevätaikainen vedenpinnan lasku poistetaan ja jatkossa järven vedenpintaa lasketaan lumitilanteen ja vesistöennusteiden perusteella. Esimerkiksi vähälumisina talvina kevätalennus voidaan tehdä pienempänä. Tällä pyritään
- [Kevättulvaan varaudutaan laskemalla tekojärvien vedenpinnat tavanomaista alemmaksi (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/kevattulvaan-varaudutaan-laskemalla-tekojarvien-vedenpinnat-tavanomaista-alemmaksi-pohjalaismaakunnat/) - Lunta on pohjalaismaakunnissa tänä keväänä tavanomaista enemmän, joten aineksia suurempaankin kevättulvaan on olemassa. Tämän hetken ennusteiden mukaan tulvahuiput sijoittuvat huhtikuun puolivälin molemmin puolin, mutta tulevat lämpötilat ja sademäärät vaikuttavat oleellisesti tulvan ajankohtaan, sulamisnopeuteen ja tuleviin tulvavirtaamiin. Kevättulvasta on tämän hetken ennusteiden mukaan tulossa keskimääräinen. Jokijäiden paksuudet ovat pohjalaismaakunnissa lähellä ajankohdan keskimääräistä. Kyrönjoella Isossakyrössä ja joen
- [Talvi on heikentänyt pohjalaismaakuntien järvien happitilannetta (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/talvi-on-heikentanyt-pohjalaismaakuntien-jarvien-happitilannetta-pohjalaismaakunnat/) - Järvien happitilanne on heikentynyt Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Järvien pitkään jatkuva jääpeitteisyys, vesien rehevöityminen ja vedenpinnan lasku säännöstellyissä järvissä tulviin varautumisen takia aiheuttavat happiongelmia etenkin matalissa järvissä. Hapekkaat lumien sulamisvedet parantavat vesistöjen happitilannetta, mutta yöpakkaset hidastavat lumen ja jään sulamista ja veden virtaamista. Järvien happivarannot vähenevät talven mittaan, koska jääkansi eristää järven ilmakehästä, eikä
- [Neljää pohjalaisaluetta ehdotetaan merkittäväksi tulvariskialueeksi – Kuuleminen ehdotuksesta on nyt käynnissä](https://www.vesi.fi/neljaa-pohjalaisaluetta-ehdotetaan-merkittavaksi-tulvariskialueeksi-kuuleminen-ehdotuksesta-on-nyt-kaynnissa/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on arvioinut vesistöjen tulvimisesta sekä merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit pohjalaismaakuntien alueilla. Ehdotus tulvariskialueista on nyt kuultavana 15.3.-17.6.2024 ja palautetta toivotaan kansalaisilta sekä sidosryhmiltä. ELY-keskus ehdottaa neljän alueen nimeämistä merkittäväksi tulvariskialueeksi: Ilmajoki-Seinäjoki (Kyrönjoki) Ylistaro-Koivulahti (Kyrönjoki) Laihia-Tuovila-Runsor (Laihianjoki) Lapväärtti (Lapväärtin-Isojoki) Merkittävien tulvariskialueiden lisäksi on tunnistettu 12 muuta tulvariskialuetta, joissa tarpeen mukaan suunnitellaan tulvariskien estämistä ja
- [Pirkanmaan ELY-keskus ei ehdota merkittäviä tulvariskialueita Pirkanmaalle](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-ely-keskus-ei-ehdota-merkittavia-tulvariskialueita-pirkanmaalle/) - Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut arvioinnit vesistöjen tulvimisesta aiheutuvista tulvariskeistä Pirkanmaan alueella. Arvioinnin perusteella ELY-keskus ei ehdota nimettäväksi Pirkanmaalle merkittäviä tulvariskialueita. Pirkanmaan alueella ei ole yhtään merkittävää tulvariskialuetta, eikä myöskään muita tulvariskialueita. Valmistuneen arvioinnin yhteydessä ei tullut muutoksia edelliseen arviointiin. ELY-keskus on tunnistanut aiemmissa arvioinneissa muun vesistöalueen, jolle tulvista aiheutuu merkittävää vähäisempää
- [Hyödyntämätöntä potentiaalia? Aktiiviset vapaaehtoiset mukaan vesistöseurantojen kehittämiseen](https://www.vesi.fi/hyodyntamatonta-potentiaalia-aktiiviset-vapaaehtoiset-mukaan-vesistoseurantojen-kehittamiseen/) - Kansalaistieteeseen sisältyy lupauksia laajentuvista aineistonkeruun ja tutkimusasetelmien mahdollisuuksista sekä tiedontuotannon demokratisoitumisesta. Käytännön havainto- ja tutkimustoiminnan toteutusten kirjavuuden myötä kuitenkin myös kansalaisten osallistumismahdollisuudet tai uudet tutkimukselliset avaukset toteutuvat eri tavoin. Mitä lisäarvoa vapaaehtoisten kanssa yhdessä toteutettu havainnointi voi tuoda vesistöseurantaan? Miten kansalaishavainnointia voisi kehittää hyödyttämään mielekkäästi sekä kansalaisia että ympäristöhallinnon vesistöseurannan asiantuntijoita? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia
- [Kevättulva alkoi vauhdilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/kevattulva-alkoi-vauhdilla-varsinais-suomi-satakunta/) - Tulvatilanne Lounais-Suomen monilla vesistöalueilla viikonloppuna oli tavanomaista kevättulvaa rajumpi. Lämmin sää ja vesisade sai joet tulvimaan lounaisessa Suomessa ja esimerkiksi Yläneenjoella vuodesta 1970 alkaneen mittaushistorian suurin virtaama, 41 m³/s, mitattiin 16.3.2024 lauantaina. Pelastuslaitoksilla oli lukuisia tulviin liittyviä vahingontorjuntatehtäviä viikonlopun aikana Porissa seurattiin tiiviisti jääkannen liikkeitä ja Kokemäenjoen säännöstelyllä pystyttiinkin välttämään suurempien jääpatojen muodostuminen. Myös Loimijoen alueella
- [Vesien tilaa voidaan parantaa ruokaketjun yritysten vesivastuullisella toiminnalla](https://www.vesi.fi/vesien-tilaa-voidaan-parantaa-ruokaketjun-yritysten-vesivastuullisella-toiminnalla/) - Vesivastuullisuus on ympäristökestävää, sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa veden käyttöä. Vesien tilaa voidaan parantaa ruokaketjun yritysten vesivastuullisella toiminnalla.
- [Yleisötilaisuus Oijärven säännöstelystä](https://www.vesi.fi/yleisotilaisuus-oijarven-saannostelysta/) - ELY-keskus järjestää yleisötilaisuuden Oijärven säännöstelystä 22.5.2023 klo 16:30 alkaen Sampolassa, Ojalantie 12, Oijärvi. Tilaisuudessa keskustellaan Oijärven säännöstelystä. Vesilain valvojan kehotuksen mukaan ELY-keskus tulee laatimaan Oijärvelle uuden säännöstelyohjeen vuoden 2023 aikana. Uudella säännöstelyohjeella on tarkoitus vähentää säännöstelystä aiheutuvia haittoja, kuten korkeaa kesäveden pintaa. Lisäksi tilaisuudessa esitellään kaksi käynnissä olevaa Oijärveen liittyvää hanketta: Konsulttiyhtiöltä tilattu selvitystyö, jossa
- [Helmikuun 2024 vesitilannekatsaus: Runsasluminen talvi kääntyy kevättä kohti (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/helmikuun-2024-vesitilannekatsaus-runsasluminen-talvi-kaantyy-kevatta-kohti-pohjalaismaakunnat/) - Lunta oli pohjalaismaakunnissa helmikuun lopulla enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot jokien latvaosilla olivat noin 80–100 mm. Tämä on monin paikoin noin 20 mm enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Jokijäät Kyrönjoella ja Lapuanjoella olivat kuukauden loppupuolella jonkin verran keskimääräistä paksumpia. Jokien virtaamat lähtivät nousuun helmikuun lopulla Säännösteltyjen järvien ja tekojärvien vedenpintoja laskettiin helmikuussa, jotta
- [Sulamisvedet uhkaavat talousveden laatua - mökkikaivon kunto kannattaa tarkistaa](https://www.vesi.fi/sulamisvedet-uhkaavat-talousveden-laatua-mokkikaivon-kunto-kannattaa-tarkistaa/) - Talven runsas lumimäärä sulaa tällä hetkellä poikkeuksellisen nopeasti. Tämä aiheuttaa riskin pinta- ja pohjavesien likaantumiselle. Raakaveden laatua tulee nyt tarkkailla huolellisesti. Vesilaitosten kannattaa lumien sulamisen aikaan tehostaa raakaveden laadun seurantaa, jotta veden mahdollinen likaantuminen voidaan ottaa huomioon talousveden valmistuksessa. Ylimääräinen tutkimuskerta saattaa paljastaa veden likaantumisen. Raakaveden likaantuminen voi pahimmillaan näkyä toimitetun talousveden laadun muutoksina, kuten
- [Väärinpäin asennetut kaivonrenkaat heikentävät kaivoveden laatua](https://www.vesi.fi/vaarinpain-asennetut-kaivonrenkaat-heikentavat-kaivoveden-laatua/) - Suomen Vesiyhdistys tiedottaa Uuden opinnäytetyön mukaan rengaskaivojen suurin ongelma on väärin päin asennetut kaivonrenkaat, jolloin sadevedet ja niiden mukana tulevat epäpuhtaudet pääsevät kaivoon ja kaivoveden laatu heikkenee. Suurin osa isojen vedenottamoiden ja noin puolet pienten yksityiskaivojen renkaista on asennettu kaivon naarashuulloksellinen puoli ylöspäin, jolloin renkaan reunan porrastukset laskevat kaivon sisälle päin. Renkaiden kätisyydestä johtuva ongelma
- [Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat 2030 – kuinka tavoite voidaan saavuttaa?](https://www.vesi.fi/suomalaisyrityksista-maailman-vesivastuullisimmat-2030-kuinka-tavoite-voidaan-saavuttaa/) - Suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallista toimeenpanoa. Suvi Sojamo Suomen ympäristökeskuksesta vetää yhteen tuoreessa selvityksessä tunnistettuja keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Yritysten vesivastuullisuus (corporate water stewardship) on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskeiseksi lähestymistavaksi yritysten veden käytön ja hallinnan kehittämiseen. Vesivastuullisuudella tarkoitetaan yritysten veden käyttöä, joka
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.2.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-2-2024/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on tasoissa ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon kanssa ja näyttää kääntyneen nousevaksi. Toistaiseksi säännöstelypadoista ei juoksuteta, mutta juoksutuksen aloittamistarvetta harkitaan viikoittain. Iisalmen reitillä juoksutukset ovat pieniä ja vedenpinnat silti kesäkorkeuksissa. Viimeisen viikon nollakelit eivät ole vielä saaneet vesiä liikkeelle. Nilsiän reitin alaosassa Syvärin vedenpinta on ajankohdan keskimääräistä ylempänä, mutta Vuotjärven
- [Vesivarojen kestävä käyttö loikkaa uudelle tasolle – Suomen ympäristökeskus mukana YK:n historiallisessa vesikokouksessa](https://www.vesi.fi/vesivarojen-kestava-kaytto-loikkaa-uudelle-tasolle-suomen-ymparistokeskus-mukana-ykn-historiallisessa-vesikokouksessa/) - YK:n historiallinen vesikokous 22.–24.3. New Yorkissa juhlistaa tänä vuonna maailman vesipäivän viettoa poikkeuksellisella tavalla. Suomen ympäristökeskus on tiiviisti mukana Suomen valtuuskunnassa edistämässä konferenssin tavoitteita ja sitoutuu osaltaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Myös kotimaiset seminaarit avaavat vesiaiheita maailman vesipäivänä 22.3.2023. Historiallisessa vesikokouksessa haastetaan nopeuttamaan vesitoimenpiteitä Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) vesikokous (UN Water Conference) on historiallisesti merkittävä, koska edellisen
- [Asiantuntijaverkosto tukee yritysten vesivastuullisuuden kehittämistä](https://www.vesi.fi/asiantuntijaverkosto-tukee-yritysten-vesivastuullisuuden-kehittamista/) - Suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi 2030 mennessä. Joukko suomalaisia organisaatioita koulutus- ja tutkimuslaitoksista konsultteihin ja säätiöihin sitoutuu toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi osana globaalia Water Action Agendaa, joka julkaistaan YK:n vesikonferenssissa 22.-24.3.2023 New Yorkissa. Vesivastuullisuuden asiantuntijaverkosto tarjoaa asiantuntijapalveluita, koulutusta, tietoa ja työkaluja yritysten vesivastuullisuuden kehittämiseksi. Verkoston jäsenet täydentävät toisiaan, osa työskennellen suoraan yritysten kanssa,
- [Uudet toimintamallit edistävät yritysten vesivastuuta Suomessa ja kansainvälisesti](https://www.vesi.fi/uudet-toimintamallit-edistavat-yritysten-vesivastuuta-suomessa-ja-kansainvalisesti/) - Tiedote 29.4.2021 Uusien toimintamallien ja politiikkasuositusten avulla voidaan edistää yritysten vesivastuuta entistä tehokkaammin Suomessa ja kansainvälisesti. Juuri päättyneen hankkeen mukaan yritysten tulisi tunnistaa omien toimipaikkojensa lisäksi hankinta- ja arvoketjujensa vesiriskit ja veteen liittyvät mahdollisuudet, ja kehittää kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhdessä sidosryhmien kanssa. Hankinta- ja arvoketjut ovat suomalaisten yritysten vesivastuullisuuden kriittisin ja haastavin osa-alue,
- [Suomi allekirjoitti sitoumuksen, joka edistää kestävää ja oikeudenmukaista veden käyttöä](https://www.vesi.fi/16519-2/) - Suomi allekirjoitti 5.11. Glasgow’n ilmastokokouksessa Fair Water Footprints –julistuksen. Kyseessä on ensimmäinen kansainvälinen sitoumus vastuulliseen veden käyttöön. Vesi on avainasemassa ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja myös sen hillinnässä. Suomea pyydettiin mukaan allekirjoittamaan vesivastuullisuuden edelläkävijämaana. Vesijalanjälkemme vaikuttaa miljooniin ihmisiin ympäri maailman. Suomalaisten vesijalanjäljestä reilu puolet muodostuu ulkomailla, yritysten arvo- ja hankintaketjujen ja kansainvälisten toimipaikkojen kautta. Esimerkiksi litran maitoa
- [Kevään tulvakausi alkaa Etelä- ja Lounais-Suomessa](https://www.vesi.fi/kevaan-tulvakausi-alkaa-etela-ja-lounais-suomessa/) - Lähipäivien lämmin ja sateinen sää lisää valuntaa ja nostaa jokien vedenkorkeudet Lounais- ja Etelä-Suomessa paikoin keskimääräisen tulvahuipun tasolle ensi viikon alussa. Lähipäivien lämmin ja sateinen sää lisää valuntaa ja nostaa jokien vedenkorkeudet Lounais- ja Etelä-Suomessa paikoin keskimääräisen tulvahuipun tasolle ensi viikon alussa. Ennusteen mukaan kevättulva jakautuu tänä vuonna useampaan osaan, ja virtaamat kasvavat uudelleen myöhemmin
- [Kohti ilmastokestävää ja hiilineutraalia vesihuoltoa](https://www.vesi.fi/kohti-ilmastokestavaa-ja-hiilineutraalia-vesihuoltoa/) - Vesihuollon on varauduttava muuttuviin ilmasto-oloihin ja löydettävä keinoja sopeutua niihin. Vesihuollossa pitää myös pyrkiä kohti hiilineutraaliutta. Suomen ympäristökeskuksen uudet tutkimushankkeet viitoittavat tietä ja antavat eväitä ilmastokestävään ja hiilineutraaliin vesihuoltoon. Ilmastonmuutoksen merkitys Suomen vesihuollolle on tiedostettu jo pitkään. Suomen ympäristökeskus (Syke) toteutti vuosina 2009–2012 hankkeen ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa” (Ilves). Tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten ilmastonmuutos
- [Hämeen vesitilanne on lähes normaali](https://www.vesi.fi/hameen-vesitilanne-on-lahes-normaali/) - Hämeen järvissä vedenkorkeus on pääasiassa vuodenaikaan nähden tyypillisellä tasolla. Muutamissa säännöstellyissä järvissä vesitilanne poikkeaa tavanomaisesta. Sateisen syksyn aikana nousseet vedenkorkeudet ovat kylmän talven myötä päässeet laskemaan tyypilliselle tasolle. Virtaamat joissa ovat talvelle tyypillisen vähäisiä, mutta ennustettu lauha jakso ja sateet tulevat lisäämään virtaamia. Kymijoen vesistöalueen pääjärvi Päijänne (vesi.fi) on yhä märän syksyn jäljiltä noin 15
- [Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat laskevat tasaisesti](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vesistojen-vedenpinnat-laskevat-tasaisesti/) - Kuukauden keskilämpötila oli noin viisi astetta keskimääräistä kylmempi. Vedenkorkeudet olivat edelleen paikoin keskimääräistä korkeammalla mutta vedenpinnankorkeudet ovat jatkaneet tasaista laskua loppusyksystä. Lunta on pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 11 cm enemmän. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä kylmempi. Tammikuussa oli useita alle -20 asteen pakkasjaksoja. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin viisi astetta
- [Syke muistuttaa isojen hallien kattojen lumikuormariskeistä](https://www.vesi.fi/syke-muistuttaa-isojen-hallien-kattojen-lumikuormariskeista/) - Suomen ympäristökeskus (Syke) muistuttaa, että isojen hallien, maneesien ja erityisesti kuplahallien kattorakenteita kannattaa nyt tarkkailla aktiivisesti lumikuorman varalta. Rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä, kun maaston lumikuorma kasvaa noin 100 kiloon neliömetrillä. Tämä raja ylitetään jo monin paikoin Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kuplahallien osalta riskiraja on vain 50–60 kiloa, mikä vastaa paksuudeltaan noin 30 sentin lumikerrosta.
- [Tammikuun 2024 vesitilannekatsaus: Pakkaset paukkuivat, hyyde hellitti (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tammikuun-2024-vesitilannekatsaus-pakkaset-paukkuivat-hyyde-hellitti-pohjalaismaakunnat/) - Tammikuun ensimmäisellä viikolla pakkanen pysytteli pohjalaismaakunnissa noin 30 miinusasteen tuntumassa ja sen jälkeenkin pakkassää jatkui koko tammikuun ajan. Muutamien päivien suojasääjaksot eivät juuri nostaneet virtaamia vesistöissä. Jokien virtaamat olivat pieniä tai tavanomaisia Jokien virtaamat olivat tammikuussa jonkin verran tavanomaista pienempiä tai lähellä tammikuun tavanomaisia virtaamia. Tammikuun loppupuolella vesi nousi useilla järvillä jään päälle lumen painaessa
- [LIFE Revives -hanke kerää tietoa jokihelmisimpukkaan ja sen isäntäkaloihin liittyen - Vastaathan kyselyyn!](https://www.vesi.fi/life-revives-hanke-keraa-tietoa-jokihelmisimpukkaan-ja-sen-isantakaloihin-liittyen-vastaathan-kyselyyn/) - EU:n LIFE-ohjelman rahoittamassa LIFE Revives-hankkeessa elvytetään jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosina 2021–2027. Osallistu LIFE Revives -hankkeen liittyvään kyselyyn koskien raakun ja sen isäntäkalojen merkityksestä ihmisille. Jokihelmisimpukka eli raakku on erittäin uhanalainen laji, joka on vaarassa hävitä useilta alueilta. LIFE Revives -hanke pyrkii elvyttämään jokihelmisimpukan ja
- [Oulujoen vesistöalueen kehittämiselle etsitään kotipesää](https://www.vesi.fi/oulujoen-vesistoalueen-kehittamiselle-etsitaan-kotipesaa/) - Oulujoen vesistöalueelle valmistui viime vuonna kehittämissuunnitelma, ns. vesistövisio. Vision eteenpäin viemiseksi etsitään nyt taustaorganisaatiota ja yhteistyömallia, jolla alueelle saataisiin palkattua vesistökoordinaattori. Tavoitteena on jatkaa visiohankkeen laajapohjaista yhteistyötä vesien tilan ja vesiluonnon hyväksi sekä edistää vesistöalueen kestävää käyttöä. Yhteistyömallia rakennetaan Suomen ympäristökeskuksen johdolla juuri alkaneessa ARVOVESI 2 -hankkeessa. Hankkeen projektipäällikkö Mika Marttunen kertoo, että vastaavaa vesistöalueen
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.1.2024](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-25-1-2024/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,99. Taso on 8 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 7 cm alempi kuin vuodenvaihteessa. Iisalmen reitillä juoksutukset ovat pieniä ja vedenpinnat silti kesäkorkeuksissa. Talviajan säännöstely on tarkoitus hoitaa maaliskuulle asti ilman suuria pinnankorkeuden muutoksia. Nilsiän reitin alaosassa Syvärin ja Vuotjärven vedenpinnat ovat 20 cm ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja ylempänä. Juojärvi on
- [Saukkojärven säännöstelyn muuttamiseen ja pohjapadon rakentamiseen haetaan lupaa](https://www.vesi.fi/saukkojarven-saannostelyn-muuttamiseen-ja-pohjapadon-rakentamiseen-haetaan-lupaa-etela-pohjanmaa/) - Alavuden Sydänmaalla sijaitsevan Saukkojärven säännöstelyn muuttamisen ja pohjapadon rakentamisen suunnitelma on valmistunut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja paikallisen suunnittelutoimikunnan yhteistyönä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on jättänyt asiaa koskevan lupahakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Valmistuneen lupahakemuksen mukaan järven nykyinen pitkään käytössä ollut vedenpinnan korkeustaso virallistetaan ja aktiivinen säännöstely lopetetaan. Lupaa haetaan pohjapadon rakentamiseen nykyisen säännöstelypadon alavirran puolelle. Pohjapadon rakentamisen myötä
- [Västerfjärdenin altaan uudella säännöstelyllä sopeudutaan ilmastonmuutokseen](https://www.vesi.fi/vasterfjardenin-altaan-uudella-saannostelylla-sopeudutaan-ilmastonmuutokseen-pohjanmaa/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut luvan Närpiössä sijaitsevan Västerfjärdenin makean veden altaan säännöstelyn muutokseen. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätöksestä ei jätetty valituksia ja uutta lupaa vastaavaa säännöstelykäytäntöä noudatetaan jo tänä keväänä. Västerfjärdenin alkuperäinen lupa oli vuodelta 1976 ja altaan vesipintaa on luvan mukaisesti pidetty alhaalla 1.4. -20.5. välisen ajan. Ilmastonmuutoksen myötä talvet ovat jo lyhentyneet ja
- [Peruskuivatustoimintaan on haettavissa investointitukea](https://www.vesi.fi/peruskuivatustoimintaan-on-haettavissa-investointitukea/) - Maatalouden investointitukiin EU:n maaseutuohjelman rahoituskaudelle 2023-2027 on tullut saataville uusi tukikohde: yhteinen ojitusinvestointi, joka on tarkoitettu ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistävään peltojen peruskuivatukseen. Ojitushankkeesta saatavan kuivatushyödyn on kohdistuttava maatalousmaahan ja vähintään kahteen maatilaan. Tuen kohteena oleva peruskuivatustoiminta voi olla esimerkiksi valtaojien perkausta, kaivuuta ja padotusta, putkiojien rakentamista sekä peltoalueiden pengertämistä ja pumppaamoiden perustamista. Tuettavalla
- [Joulukuun 2023 vesitilannekatsaus: Talvipakkaset ja hyydeongelmat jatkuivat (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/joulukuun-2023-vesitilannekatsaus-talvipakkaset-ja-hyydeongelmat-jatkuivat-pohjalaismaakunnat/) - Joulukuussa lämpötila pysytteli enimmäkseen pakkasen puolella, joten sadanta tuli lumimuodossa. Tämän seurauksena vesistöjen tulovirtaamat pienenivät ajankohdan tyypillisille tai hieman pienemmillekin tasoille. Säännösteltyjen järvien vesipinnat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoilla joulukuussa Joulukuussa lämpötila pysytteli enimmäkseen pakkasen puolella, joten sadanta tuli lumimuodossa. Tämän seurauksena vesistöjen tulovirtaamat pienenivät ajankohdan tyypillisille tai hieman pienemmillekin tasoille. Tämä näkyi esimerkiksi rannikon
- [Kovat pakkaset lisäävät hyydetulvariskiä Kokemäenjoella](https://www.vesi.fi/uudestaan-yhteystiedot-lisatty-loppuun-kovat-pakkaset-lisaavat-hyydetulvariskia-kokemaenjoella/) - Sastamalan Kiikassa on havaittu hyyteen aiheuttamaa vedenpinnan nousua. Tilannetta seurataan ja juoksutusta Kokemäenjoessa pienennetään, mikäli vedenpinta jatkaa nousuaan. Hyydetulvariski kasvaa kovilla pakkasilla. Kireä pakkanen saattaa aiheuttaa hyydettä paikoissa, joissa joki ei ole jäässä. Hyydettä muodostuu, kun alijäähtyneeseen veteen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja nousevat vähitellen pintaan tai tarttuvat erityisesti koskissa uoman pohjaan. Hyydetulviin
- [Hämeen vesitilanne muuttunut lähes tyypilliseksi](https://www.vesi.fi/hameen-vesitilanne-muuttunut-lahes-tyypilliseksi/) - Monissa Kanta-Hämeen järvissä vedenkorkeudet ovat laskeutuneet lähelle vuodenaikaan nähden tavanomaista tasoa. Päijät-Hämeessä runsas vesitilanne normalisoituu hiljalleen. Kylmä joulukuu on hidastanut veden valuntaa ja luonnolliset virtaamat ovat vähentyneet. Tämä on johtanut järvien vedenkorkeuksien laskuun ja runsaan vesitilanteen helpottamiseen. Kokemäenjoen virtaamaa on voitu pienentää lähes vuodenajan tyypillisiin lukemiin. Kymijoella virtaama on yhä noin puolitoistakertainen vuodenajan tavanomaiseen verrattuna.
- [Uusia tulvakarttoja ja tarkempaa paikkatietoa ilmastoviisaaseen maankäyttöön](https://www.vesi.fi/uusia-tulvakarttoja-ja-tarkempaa-paikkatietoa-ilmastoviisaaseen-maankayttoon/) - Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ovat tuottaneet uusia tulvakarttoja ja aiempaa tarkempia lähtöaineistoja tulvamallinnuksen tueksi. Uudet aineistot laajentavat tulvakarttojen kattavuutta, lisäävät tietojen hyödyntämismahdollisuuksia ja parantavat tulvariskeihin varautumista. Aineistoja voidaan hyödyntää myös luonnonsuojelussa. Osa uusista aineistoista on jo julkaistu avoimena aineistona Syken Avoin tieto -palvelussa. Loput aineistot valmistuvat alkuvuoden 2024 aikana. Kaikkiin aineistoihin voi tutustua
- [Marraskuu oli Pohjois-Karjalassa kylmä ja luminen](https://www.vesi.fi/marraskuu-oli-pohjois-karjalassa-kylma-ja-luminen/) - Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä korkealla. Korkeiden pakkasten ansiosta osalle vesistöistä on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa. Marraskuun keskilämpötila oli noin kolme astetta keskimääräistä kylmempi. Ilmatieteen laitoksen mukaan marraskuu oli Pohjois-Karjalassa noin kolme astetta keskimääräistä viileämpi. Marraskuun keskilämpötila oli maakunnassa -5 °C, kun keskilämpötila on pitkän aikavälin seurantajaksolla ollut -1,9 °C. Kuukauden
- [Uusi tietopaketti vesihuollosta](https://www.vesi.fi/uusi-tietopaketti-vesihuollosta/) - Vesi.fi-palvelussa on julkaistu teemasivu kestävästä vesihuollosta. Teemasivu kokoaa yhteen vesi- ja jätevesihuollon tietoja ja antaa vastauksia kuluttajia askarruttaviin kysymyksiin. Miten turvataan taajamien ja haja-asutuksen vesihuolto muuttuvassa maailmassa? Onko hanavesi turvallista? Miksi vesihuollon maksut nousevat? Teemasivu ”Kestävä vesihuolto” kertoo, mitä kaikkien on hyvä tietää vesi- ja jätevesihuollosta. Se antaa nasevia ja selkeitä vastauksia vesihuoltoa koskeviin kysymyksiin,
- [Marraskuun 2023 vesitilannekatsaus: Tulvavirtaamista talvipakkasiin (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/marraskuun-2023-vesitilannekatsaus-tulvavirtaamista-talvipakkasiin-pohjalaismaakunnat/) - Marraskuun alussa lämmin sää ja vesisateet nostivat vedenpintoja. Kuukauden puolivälin jälkeen koettiin paikoin koviakin pakkasia ja talvi teki tuloaan. Vedenpinnat pysyivät korkealla lokakuun loppupuolelle saakka Marraskuun alun lämmin sää ja vesisateet saivat lokakuun lopussa sataneet lumet sulamaan ja nostivat pohjalaisjokien ja -järvien vedenpintoja. Etenkin rannikon pienillä vesistöillä kuten Närpiönjoella ja Teuvanjoella virtaamat nousivat nopeasti lähes
- [Suuri virtaama ja hyyde nostavat vedenkorkeuksia Kymijoen alaosalla](https://www.vesi.fi/suuri-virtaama-ja-hyyde-nostavat-vedenkorkeuksia-kymijoen-alaosalla/) - Alkutalven pakkasjakso yhdessä suurten virtaamien kanssa ovat nostaneet vedenkorkeuksia ja lisänneet merkittävästi hyydetulvan riskiä Kymijoen alaosalla. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus kehottaa Kymijoen ranta-alueiden asukkaita ja kiinteistönomistajia tarkkailemaan vesitilannetta ja varautumaan mahdollisesti nopeasti nouseviin vedenkorkeuksiin. Kymijoen vesistöalueella on satanut heinäkuun alun jälkeen n. 37 % keskimääräistä enemmän, minkä vuoksi Päijänteen vedenkorkeus ja juoksutus ovat olleet
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.11.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-30-11-2023/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,22. Nyt taso on enää 14 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on laskenut marraskuun alusta 12 cm, mutta tuo on käytännössä tapahtunut kuukauden jälkipuoliskolla. Konnuksen tulvakanava on ollut auki elokuun alusta ja Naapuskosken säännöstelypato 16.10. alkaen. Nyt ennuste on, että vedenpinta saavuttaa tavoitetason joulukuun puoliväliin mennessä ja lisäjuoksutukset lopetetaan
- [Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin](https://www.vesi.fi/ahtavanjoella-varaudutaan-hyydetulviin-etela-pohjanmaan-ely-keskus/) - Viime päivien kovat pakkaset ja Ähtävänjoen suuri virtaama ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuoliset vedenpinnat ovat nousseet paikoin ja veden mukana virtaa runsaasti hyydesohjoa. Jos joen virtaama on suuri sään kylmetessä, joen jääkansi ei pääse muodostumaan etenkään joen koskipaikkoihin. Tällöin virtaava vesi saattaa kovilla pakkasilla jäähtyä alle nolla-asteiseksi ja alkaa muodostua jääsohjoa
- [Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen laskentatyökalu on julkaistu](https://www.vesi.fi/vesihuollon-kasvihuonekaasupaastojen-laskentatyokalu-on-julkaistu/) - Vesihuollon hiilineutraalisuutta tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä. Vesihuoltolaitoksilla on tehty paljon päästöjen vähentämistoimia, mutta paljon on vielä tehtävää. Laskentatyökalu tarjoaa helpon tavan tarttua työhön omalla laitoksella. Vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistäminen (Vesihuki) -hankkeessa toteutettiin matalan kynnyksen avoin ja ilmainen laskentatyökalu vesihuoltolaitosten käyttöön. Työkalun avulla voi laskea suuntaa antavia tuloksia laitoksen elinkaarisista kasvihuonekaasupäästöistä. Siirry laskentatyökaluun Lisäksi Vesihuki-laskuri
- [Vesihuollon hiilineutraaliuden edistämiseksi tarvitaan uusia keinoja](https://www.vesi.fi/vesihuollon-hiilineutraaliuden-edistamiseksi-tarvitaan-uusia-keinoja/) - Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää useilla tavoilla, mutta uusia ja vaikuttavia keinoja tarvitaan. Nykyisillä päästövähennyskeinoilla ei saavuteta hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa kattavasti Suomen vesihuollon elinkaarisia kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähentämisen keinoja. Jäteveden- ja lietteenkäsittelystä suurimmat päästöt ”Nyt tehtyjen laskelmien mukaan Suomen vesihuollon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 0,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.
- [Hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta voidaan edistää valuma-aluesuunnittelulla](https://www.vesi.fi/hiilineutraalia-maa-ja-metsataloutta-voidaan-edistaa-valuma-aluesuunnittelulla/) - Maankäytön ja vesienhallinnan suunnittelu valuma-aluetasolla on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi etsittäessä kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, vesien tummumiseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. SysteemiHiili-hankkeen tulokset vahvistavat tarvetta kokonaisvaltaiseen valuma-aluesuunnitteluun ja antavat maakunnille aikaisempaa paremmat valmiudet ilmastoystävällisen maankäytön edistämiseen. ”Hankkeen tulokset tarjoavat uutta tietoa vesien tummumisesta, maa- ja vesiekosysteemien hiilivirroista sekä maanomistajien suhtautumisesta ilmastotoimenpiteisiin. Tarjolla on
- [Kokemäenjoelle pyritään aikaansaamaan jääkantta viikonvaihteessa alkavan pakkasjakson avustuksella](https://www.vesi.fi/kokemaenjoelle-pyritaan-aikaansaamaan-jaakantta-viikonvaihteessa-alkavan-pakkasjakson-avustuksella-pirkanmaa-satakunta-varsinais-suomi-2/) - Kokemäenjoen jääkannen muodostusta pyritään edistämään näillä näkymin heti viikonlopun jälkeen vesistöalueen säännösteltyjen järvien juoksutuksia supistamalla. Asiasta sovittiin perjantaina 24.11.2023 Kokemäenjoen säännöstelytahojen ja ELY-keskusten yhteisessä neuvottelussa. Jääkannen muodostamisella pyritään estämään hyyteenmuodostuksen aiheuttamat ongelmat. Syksy on ollut ennätyksellisen sateinen, minkä johdosta viime aikoina vettä on juoksutettu vesistöalueen järvistä Kokemäenjokeen niin paljon kuin säännöstelyluvat ja tulvavahingoille alttiit alueet
- [Kokemäenjoella on kasvanut talvitulvariski - vesitilanne jatkuu haastavana](https://www.vesi.fi/kokemaenjoella-on-kasvanut-talvitulvariski-vesitilanne-jatkuu-haastavana/) - Viime kuukausien sateet ovat pitäneet vesimäärät suurina Kokemäenjoen vesistöalueella. Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien pintoja on laskettu talveen varautumiseksi, mutta sateiden vuoksi varautuminen on ottanut paikoin takapakkia. Matalalla olevien rakennusten omistajien Kokemäenjoen varrella voi olla syytä varautua suojaamaan omaisuuttaan. Kesän ja syksyn mittaan kertyneet vesimäärät eivät ole talven kynnykselläkään lähteneet kunnolla laskuun Kokemäenjoen valuma-alueella, joka ulottuu
- [Useat järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan poikkeuksellisen korkealla – Kokemäenjoen tilanne hankala](https://www.vesi.fi/useat-jarvet-pirkanmaalta-pohjois-karjalaan-poikkeuksellisen-korkealla-kokemaenjoen-tilanne-hankala/) - Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus tiedottaa: Useat luonnontilaiset järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla syksyn runsaiden sateiden takia. Pahin tilanne on Pohjois-Pirkanmaan järvillä. Rantakiinteistöillä on syytä varautua tulvivaan talveen. Kokemäenjoen vesistössä tilanne on hankala, koska järvet ovat täynnä, mikä rajoittaa niiden käyttämistä joen virtaaman säätämiseen. Sään viileneminen ja seuraavien päivien vähäsateisempi
- [Hämeen vesitilanne jatkuu runsaana](https://www.vesi.fi/hameen-vesitilanne-jatkuu-runsaana/) - Sateinen sää on jatkunut marraskuussa, mikä näkyy järvien vedenkorkeuksissa sekä jokien virtaamissa. Loppukesästä lähtien vallinnut sateinen kausi on jatkunut marraskuussakin. Viimeisen kolmen viikon aikana on satanut noin kaksi kertaa vuodenajan tavanomaisen sademäärän verran Kanta-Hämeessä ja yli puolitoista kertaa tavanomaista enemmän Päijät-Hämeessä. Järvissä vedenpinnat olivat valmiiksi korkealla ja sateet ovat näkyneet nopeasti jokien virtaamissa ja monet
- [Valuma-aluetyö vaatii yhteistyötä, seurantaa ja rohkeutta kokeilla](https://www.vesi.fi/valuma-aluetyo-vaatii-yhteistyota-seurantaa-ja-rohkeutta-kokeilla/) - Vesistöasiantuntija Anna Hakala pohtii blogikirjoituksessaan uusia ja vanhoja keinoja valuma-alueen kuormituksen vähentämiseksi. Joulukuusilla voi olla uusi elämä kosteikossa vedenalaisena kasvualustana. Pitkäjänteinen vesienhoito edellyttää toimia ulkoisen kuormituksen hillitsemiseksi. Vesijärven valuma-alueella Lahden seudulla on toteutettu kymmeniä erilaisia maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintaan tähtääviä rakenteita, kuten kosteikkoja, laskeutusaltaita ja pohjapatoja. Rakenteiden kunnossapito sekä niiden vaikuttavuuden seuranta on haastavaa,
- [Katso video jokihelmisimpukasta - LIFE Revives -hanke auttaa erittäin uhanalaista lajia](https://www.vesi.fi/vs-katso-video-jokihelmisimpukasta-life-revives-hanke-auttaa-erittain-uhanalaista-lajia/) - Nyt on julkaistu virallinen video jokihelmisimpukasta eli raakusta osana LIFE Revives -hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa raakun elinoloja Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Mikä on raakku? Jokihelmisimpukka eli raakku on virtavesien pohjalla elävä pitkäikäinen nilviäislaji. Laji voi elää yli 120-vuotiaaksi, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 200-vuotiaaksi. Raakku on Suomessa erittäin uhanalainen laji, joka on rauhoitettu ensimmäisenä
- [Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat olivat edelleen korkealla lokakuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vesistojen-vedenpinnat-olivat-edelleen-korkealla-lokakuussa/) - Kuukauden keskilämpötila oli yli kaksi astetta keskimääräistä kylmempi. Vesistöjen vedenkorkeudet olivat pitkän aikavälin tarkastelua korkeammalla. Pintaveden lämpötilat jäähtyivät kuukauden lopussa nopeasti. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 2–2,5 astetta keskimääräistä kylmempi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa ajankohdan keskiarvoon verrattuna runsaampi. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli keskimäärin 84 mm, kun pitkän ajan keskiarvo lokakuussa on
- [Lappajärvellä myöhäinen sinileväkukinto (Etelä-Pohjanmaa)](https://www.vesi.fi/lappajarvella-myohainen-sinilevakukinto-etela-pohjanmaa/) - Lappajärvellä on havaittu lokakuun puolella ja marraskuun alussa sinilevää. Esiintymät ovat olleet varsin runsaita ja tummanvihreä levämassa on sotkenut rantoja sekä kalastajien verkkoja. Levänäytteen perusteella lajisto oli runsasta. Näytteissä tavattiin loppusyksylle tyypillisen Aphanizomenon flos-aquae-lajin lisäksi erilaisia Anabaena-, Gomphosphaeria-, Woronichinia- ja Microcystis-sukujen sinileviä. Myöhäissyksyn ja alkutalven leväkukinnot ovat melko harvinaisia, mutta eivät tavattomia. Pimeänä vuodenaikana vähäinen
- [Saimaan juoksutusta lisätään tulvavahinkojen ehkäisemiseksi](https://www.vesi.fi/saimaan-juoksutusta-lisataan-tulvavahinkojen-ehkaisemiseksi/) - Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen Saimaan juoksutuksen lisäämiseksi 13.11.2023 alkaen. Lisäjuoksutuksilla pienennetään Saimaan vedenpinnan nousua mahdollisesta tulvasta aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseksi. Saimaan vedenkorkeus ja Vuoksen juoksutus pyritään normaalioloissa pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena. Jos vedenkorkeus uhkaa nousta tai laskea niin, että siitä voi aiheutua vahinkoja, juoksutusta voidaan muuttaa vahinkojen ennalta
- [Lokakuun 2023 vesitilannekatsaus: Vedenpinnat pysyivät korkealla lokakuun loppupuolelle saakka (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/lokakuun-2023-vesitilannekatsaus-vedenpinnat-pysyivat-korkealla-lokakuun-loppupuolelle-saakka-pohjalaismaakunnat/) - Pohjalaisjokien ja -järvien vedenpinnat olivat edelleen korkealla lokakuun loppupuolelle saakka. Lokakuun puoliväliin saakka sää oli leuto ja melko sateinen, mutta kuun loppupuolella sää kylmeni ja vähäisemmät sateet tulivat lumena. Ähtävän-, Kruunupyyn- ja Kälviänjoelle sekä Perhonjoen alaosan alueille osui ennen lokakuun puoliväliä suuremmat sateet, jotka saivat veden leviämään monin paikoin pelloille. Suurin sadehavainto 38 mm tehtiin
- [Viikonloppuna lämpenevä ja sateinen sää nostaa jälleen pohjalaisjokien virtaamia](https://www.vesi.fi/viikonloppuna-lampeneva-ja-sateinen-saa-nostaa-jalleen-pohjalaisjokien-virtaamia/) - Viikonloppuna lämpenevä sää ja vesisateet saavat lumen sulamaan nopeasti pohjalaismaakuntien alueella. Lumen sulamisen ja vesisateiden myötä jokien pinnat lähtevät nopeaan nousuun jo viikonlopun aikana etenkin rannikon pienemmillä vesistöillä. Vedenpinnat saattavat nousta tulvalukemiin ja vedet nousta paikoin alavimmille pelloille. Nopea sulaminen voi aiheuttaa myös ojien ja purojen tulvimista mm. teille ja alikulkuihin. Tulvivalla tiellä ei pidä
- [Raisionjoki vapautunut kaloille kuljettavaksi kunnostushankkeen valmistuttua - tuloksena kilometrin verran uutta koskialuetta (Varsinais-Suomi)](https://www.vesi.fi/raisionjoki-vapautunut-kaloille-kuljettavaksi-kunnostushankkeen-valmistuttua-tuloksena-kilometrin-verran-uutta-koskialuetta-varsinais-suomi/) - Raisionjoen juuri valmistuneen kunnostushankkeen toteuttaminen tuli mahdolliseksi Turun seudun tekopohjavesihankkeen valmistuttua toistakymmentä vuotta sitten, kun jokea ei enää tarvittu raakavesilähteenä ja sen säännöstelypadot tulivat tarpeettomiksi. Käytännössä koko joen kattava kunnostushanke patojen purkamisineen nähtiin sekä kaupungin että ELY-keskuksen taholta hienona mahdollisuutena hankkeen poikkeuksellisen monitavoitteisuuden vuoksi. Hankkeen alin kunnostuskohde Huhkonkoski oli toiminut luonnollisen putouksensa vuoksi satoja vuosia
- [Plankton – vesien keijut -kirja sukeltaa Vesijärven pinnanalaiseen maailmaan](https://www.vesi.fi/plankton-vesien-keijut-kirja-sukeltaa-vesijarven-pinnanalaiseen-maailmaan/) - Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön 15-vuotisjuhlajulkaisu ”Plankton – vesien keijut” esittelee mikroskoopin avulla otetuin kuvin planktonin kauneuden ja muotojen moninaisuuden, jota ei paljaalla silmällä näe. Luontokuvaaja Lasse Tuomisen sekä Vesijärvi-tutkijoiden kuvat ja yleistajuiset tekstit tarjoavat lukijalleen sukelluksen Vesijärven pinnan alla piilevään monimuotoiseen maailmaan. Kirja julkaistiin 31.10.2023. Järvet ovat useimmille suomalaisille tärkeä osa omaa elinympäristöä ja sielunmaisemaa. Toiselle järvi
- [Vati-järjestelmä tuottaa vedenlaatutietoja kaikkien saataville](https://www.vesi.fi/vati-jarjestelma-tuottaa-vedenlaatutietoja-kaikkien-saataville/) - Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliseen tietojärjestelmään (Vati) kerätään muun muassa tietoja kuntien terveydensuojeluviranomaisten tarkastuksista ja talousvettä toimittavien laitosten vedenlaadun tutkimustuloksista. Vatista tietoja siirtyy vesi.fi-palveluun, jonka työkalusta näkee tutkimusten tulokset, tutkimustiheyden ja sen, aiheuttaako pitoisuus tai arvo mahdollisesti terveyshaittaa. Laboratorioiden on tallennettava valvontatutkimusten tulokset Valviran osoittamaan tietojärjestelmään eli Vatiin, jota Valvira ylläpitää yhdessä Ruokaviraston kanssa. Valviran tehtävänä on edistää
- [Muutosehdotuksia vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetukseen](https://www.vesi.fi/muutosehdotuksia-vesiymparistolle-vaarallisten-ja-haitallisten-aineiden-asetukseen/) - Suomen ympäristökeskus (Syke) ehdottaa muutoksia vesienhoidossa huomioitavien pilaavien aineiden listaan ja aineiden raja-arvoihin pintavesissä. Ehdotus perustuu riskinarviointiin aineiden haitallisuudesta vesiympäristölle ja pintaveden välityksellä ihmisille. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen (VNa 1022/2006) tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä sekä merivesiä. Asetus sisältää EU:n prioriteettiaineet ja kansallisesti valitut haitalliset aineet sekä niille ympäristönlaatunormeja eli raja-arvoja. On
- [Tulvien, jäänlähdön ja lumitilanteen automaattinen seuranta riistakameroilta on käynnistynyt](https://www.vesi.fi/tulvien-jaanlahdon-ja-lumitilanteen-automaattinen-seuranta-riistakameroilta-on-kaynnistynyt/) - Uudessa Koska jäät lähtevät? -palvelussa tekoäly tunnistaa reaaliaikaisesti, luotettavasti sekä taloudellisesti riistakameroiden kuvista lumen, veden ja jään määrän ja sijainnin virtavesiympäristöissä. Palvelu tukee seurantaa, tulvienhallintaa ja tutkimusta sekä mahdollistaa kansalaisten osallistumisen mallien kehittämiseen. Vesitilannetta voi seurata pilottikohteissa eri puolilla Suomea. Lisäksi toivotaan, että mahdollisimman moni kansalainen testaisi, kuinka tekoäly tunnistaa virtavesien jää- ja lumipeitteen käyttäjän
- [Suomen luonnon tilannekuva uudesta verkkopalvelusta](https://www.vesi.fi/suomen-luonnon-tilannekuva-uudesta-verkkopalvelusta/) - Uusi Luonnontila-verkkopalvelu kertoo yleistajuisesti Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä. Tieto on kriittisen tärkeää luontokadon pysäyttämiseksi. Luonnontila-palvelussa luonnon seurantatieto on tiivistetty helppotajuisiksi indikaattoreiksi, jotka kertovat elinympäristöjen tilasta ja niille tyypillisten lajiyhteisöjen kehityksestä. Palvelussa on sen avausvaiheessa noin 15 indikaattoria, jotka liittyvät muun muassa metsiin, soihin, sisävesiin, maatalousympäristöihin ja tuntureihin. Palvelua täydennetään jatkuvasti uusilla indikaattoreilla. “Ajantasainen
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.10.2023](https://www.vesi.fi/vl-pohjois-savon-vesitilannekatsaus-26-10-2023/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,39. Nyt taso on 44 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on pysynyt samalla korkeudella viimeisen viikon. Konnuksen tulvakanava on ollut auki elokuun alusta ja Naapuskosken säännöstelypato 16.10. alkaen. Säätilan muutos ja lisäjuoksutus ovat pysäyttäneet pinnan nousun, mutta merkittävää pinnanlaskua ei vielä näy. Vesitilanteen kannalta poutajakson jatkuminen olisi toivottavaa. Käytännön
- [Pielisen vedenpinta korkealla](https://www.vesi.fi/pielisen-vedenpinta-korkealla/) - Pielisen vedenpinta on korkeammalla kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana lokakuun lopun ajankohtana. Muidenkin Pohjois-Karjalan järvien vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden paikoin erittäin korkealla. Rannan- ja veneenomistajia pyydetään tarkkailemaan tilannetta. Liian alas jätetty vene tuhoutuu helposti jäiden seurauksena. Pielisen ja Pohjois-Karjalan muiden luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat syksyn runsaiden sateiden takia ajankohtaan nähden paikoin erittäin korkealla. Pielisen vedenkorkeus
- [Kalankasvatuslaitos muuttui lohikalojen kutupuroiksi](https://www.vesi.fi/kalankasvatuslaitos-muuttui-lohikalojen-kutupuroiksi/) - Pellon Naamijoella sijainneen kirjolohenkasvatuslaitoksen toiminta on loppunut, mutta alueelle on toteutettu nyt luontaisen kalaston, kuten taimenen, elinympäristöjä. Altaiden paikalle on muotoiltu neljäsataa metriä vuolaasti virtaavia puroja, jotka soveltuvat lohikalojen kutu- ja pienpoikasalueeksi. Tavoite on, että Naamijoessa liikkuvat kutuhaluiset kalat löytävät purot ja hyväksyvät ne kutupaikakseen. Purot on mitoitettu ensisijaisesti taimenille sopiviksi. Tervetuloa kutupuron avajaisiin 21.10.2023
- [Joet ja järvet tulvalukemissa eri puolilla maata - harvinainen syystulva Pohjanmaalla](https://www.vesi.fi/joet-ja-jarvet-tulvalukemissa-eri-puolilla-maata-harvinainen-syystulva-pohjanmaalla/) - Sateet ovat nostaneet joet tulvalukemiin erityisen nopeasti Pohjanmaan maakunnissa, mutta myös Kainuussa, Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa vedet ovat poikkeuksellisen korkealla. Omistajien kannattaa tarkistaa laiturien ja veneiden kiinnitykset, ja nostaa irtaimisto pois tulvaveden ulottuvilta. Liikkumista tulvivilla alueilla tulisi välttää erilaisten riskien vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kehottaa Pattijoen varrella asuvia seuraamaan tilannetta viikonloppuna ja suojaamaan tarvittaessa rakennuksia. Apuna voi
- [Pohjois-Pohjanmaan eteläosan jokien vesitilanne edelleen vaikea ainakin viikonlopun yli](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-etelaosan-jokien-vesitilanne-edelleen-vaikea-ainakin-viikonlopun-yli/) - Pohjois-Pohjanmaan jokien vesitilanne jatkuu epävakaisena. Pattijoella vesi on kastellut muutamia taloja ja katkaissut liikenneväyliä ja myös rakennuksia on jouduttu suojaamaan tulvavedeltä. Myös Kalajoella ja Siikajoella vesi on kastellut kellareita. Viikonlopulle ennustetut sateet voivat nostaa jokien vedenpintoja entisestään ja kiinteistöjen omistajia kehotetaan suojaamaan omaisuuttaan. Pattijoen Haapajärven tekoallas on täyttynyt ja sen pinta on jo yli säännöstelyrajan
- [Vesistötutkimuksen osaamiskeskus nostaa yhteistyön ja tutkimuslaitteistot uudelle tasolle](https://www.vesi.fi/vesistotutkimuksen-osaamiskeskus-nostaa-yhteistyon-ja-tutkimuslaitteistot-uudelle-tasolle/) - Uusi osaamiskeskus Freshwater Competence Centre (FWCC) kehittää vesistötutkimuksen infrastruktuuria, tutkimuslaitteistoja sekä huipputason suomalaista osaamista sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostaman keskuksen tavoitteena on turvata vesivarat ja edistää yhteiskunnan vihreää siirtymää korkeatasoisen tutkimuksen avulla. Osaamiskeskus kutsuu kaikki vesitutkimuksesta kiinnostuneet tutkijat, yritykset ja verkostot yhteistyöhön. Seuraa osaamiskeskusta LinkedInissä Seuraa osaamiskeskusta Twitterissä Freshwater Competence Centre
- [Syyssateet nostaneet jokien virtaamia Pohjois-Pohjanmaalla](https://www.vesi.fi/syyssateet-nostaneet-jokien-virtaamia-pohjois-pohjanmaalla/) - Viimepäivien sateet ovat nostaneet virtaamia erityisesti Pattijoen vesistöalueella ja Kalajoella. Syyssateiden valmiiksi kastelema maaperä ei ime viime päivien sateita riittävästi. Pattijoella satoi keskiviikon ja torstain välisenä noin 40–50 mm vettä ja viikonlopuksi on luvassa lisää sateita. Haapajärven tekoallas on ylärajalla ja Pattijoessa vettä on runsaasti. Pattijoesta juoksutetaan Haapajärven tekoaltaaseen vettä säännöstelyn sallimissa rajoissa. Pelastuslaitos pumppaa
- [Vuodenaikaan nähden Hämeen järvissä on yhä reilusti vettä](https://www.vesi.fi/vuodenaikaan-nahden-hameen-jarvissa-on-yha-reilusti-vetta/) - Säännölliset sateet ovat pitäneet Hämeen järvet tavanomaista korkeammalla loppukesästä lähtien. Kokemäenjoen vesistöalueen järvissä vedenkorkeudet ovat pääasiassa vuodenaikaan nähden tavanomaista korkeammalla. Vanajaveden pinta on tavanomaisella korkeudella, mutta viikonlopun sateet nostivat Miemalanselän vedenkorkeuden väliaikaisesti jopa 20 senttimetriä muuta Vanajavettä korkeammalle. Iso-Roineen pinta on noussut noin 15 senttimetriä vuodenaikaan nähden tavanomaista korkeammalle. Pääjärvi sekä Tammelan Pyhäjärvi ovat myös
- [Vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistäminen – Vesihuki-hankkeen loppuwebinaari](https://www.vesi.fi/vesihuollon-hiilineutraalisuuden-ja-kiertotalouden-edistaminen-vesihuki-hankkeen-loppuwebinaari/) - Suomen ympäristökeskuksen Vesihuki-hankkeessa arvioitiin kattavasti ensimmäistä kertaa Suomen vesihuollon elinkaarisia kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähentämisen keinoja. Hankkeessa tuotettiin myös vesihuoltolaitosten käyttöön tarkoitettu avoin ja ilmainen päästölaskentatyökalu. Tule kuulemaan Vesihuki-hankkeen tuloksista ja tutustumaan päästölaskentatyökaluun 23.11. järjestettävässä loppuwebinaarissa. Aika: 23.11 klo 10–12 Paikka: Teams (osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille edellisenä päivänä) Ilmoittaudu webinaariin viimeistään 22.11 klo 15 Ilmoittautumislinkki Alustava ohjelma
- [Syyskuun 2023 vesitilannekatsaus: Vedenpinnat pysyivät korkealla (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/syyskuun-2023-vesitilannekatsaus-vedenpinnat-pysyivat-korkealla-pohjalaismaakunnat/) - Sateista elokuuta seurasi sateinen syyskuu. Syyskuun sademäärä oli pohjalaismaakunnissa noin 80–120 mm, kun keskimääräinen elokuun sademäärä alueella on noin 55 mm luokkaa. Vedenpinnat pysyivät korkealla syyskuun ajan Sateet osuivat etenkin jokien latva-alueille. Esimerkiksi Jurvassa satoi syyskuussa 114 mm, Ähtärin Myllymäellä 105 mm, Halsualla 94 mm, Alajärvellä Möksyssä 93 mm ja Seinäjoella Ylistarossa 91 mm. Maa
- [Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat syyskuussa korkealla](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vedenpinnat-olivat-syyskuussa-korkealla/) - Kuukauden keskilämpötila oli noin 3,7 astetta keskimääräistä lämpimämpää. Vedenkorkeudet olivat ajankohdan keskiarvoa korkeammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes neljä astetta syyskuisen lämpötilan yläpuolella. Ilmatieteen laitoksen mukaan syyskuu oli Pohjois-Karjalassa Nurmeksen ja Liperin mittausasemilla noin 3,6–3,8 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa reilusti keskimääräistä runsaampi, noin puolitoista-kaksinkertainen. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli
- [Rehevöityminen ja kuluminen uhkaavat uhanalaisia hiekkarantoja – rantaluonnon hoitoon panostettava](https://www.vesi.fi/rehevoityminen-ja-kuluminen-uhkaavat-uhanalaisia-hiekkarantoja-rantaluonnon-hoitoon-panostettava/) - Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Pohjois-Savon ELY-keskus Hiekkarannat ovat lajirikas, mutta uhanalainen luontotyyppi. Hiekkarantoja uhkaavat vesien ja rantojen rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä toisaalta voimakas virkistyskäytöstä johtuva kulutus. Ilmastonmuutoksesta johtuva meren pinnan nousu muuttaa hiekkarantoja etenkin Suomenlahdella. Rantaluonnon säilyminen tuleekin huomioida maankäytön suunnittelussa ja hiekkarantoja on kunnostettava. Suomen ympäristökeskus (Syke) selvitti Suomen hiekkarantojen esiintymistä sekä luonnontilaan vaikuttavia
- [Järven sisäisestä kuormituksesta aiheutuvia ravinteita poistetaan uudella menetelmällä – tutkimuskohteena Inkoon Linkullasjön](https://www.vesi.fi/jarven-sisaisesta-kuormituksesta-aiheutuvia-ravinteita-poistetaan-uudella-menetelmalla-tutkimuskohteena-inkoon-linkullasjon/) - Järven sisäinen kuormitus voi pitää järven ravinnepitoisuuden korkealla, vaikka ulkoinen kuormitus olisi saatu kuriin. Sisäisessä kuormituksessa veteen vapautuu pohjasta ravinteita, joita sinne on aikojen kuluessa kertynyt. ”Järvien kunnostuksen yhteydessä pyritään usein ehkäisemään ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä esimerkiksi hapetuksen avulla tai äärimmäisissä tapauksissa kemikaalikäsittelyin. Tämä ei kuitenkaan yleensä tuota pysyviä tuloksia, vaan saattaa jopa hidastaa järven toipumista
- [Uusi hanke selvittää vesienhoidon vaikutusta vesivoiman kykyyn toimia säätövoimana](https://www.vesi.fi/uusi-hanke-selvittaa-vesienhoidon-vaikutusta-vesivoiman-kykyyn-toimia-saatovoimana/) - Vesivoimalta odotetaan kykyä tuottaa sähköverkkoa tasaavaa säätövoimaa esimerkiksi tuulivoiman tuotannon vaihdellessa. Samaan aikaan vesienhoidolla pyritään parantamaan jokien ja vaelluskalakantojen tilaa. Yhteensovittamista varten tarvitaan lisää tietoa vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksista vesivoimatuotantoon. Kesällä alkaneessa hankkeessa selvitetään, miten vesienhoidon toimenpiteet, kuten kalatiet ja ekologisesti riittävän virtaaman ylläpito, vaikuttavat vesivoimalaitosten kykyyn toimia säätövoimana. ”Tavoitteena on arvioida vesienhoidon toimenpiteiden vaikutuksia vesivoimalaitosten
- [Uusi julkaisu: millaisilla alueilla jokien virtaaman säätelyllä saadaan suurimmat hyödyt vaelluskaloille?](https://www.vesi.fi/uusi-julkaisu-millaisilla-alueilla-jokien-virtaaman-saatelylla-saadaan-suurimmat-hyodyt-vaelluskaloille/) - Vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä edistetään yhä useammin rakennettujen jokien säännöstelykäytäntöjä muuttamalla ja virtaamaa säätämällä. Tavoitteena on ympäristövirtaama eli sellainen virtaama, joka turvaa mahdollisimman hyvin kyseessä olevien jokiekosysteemien toiminnan ja biologisen monimuotoisuuden. Suomen ympäristökeskuksessa kehitettiin ympäristövirtaaman laajan hyödyntämisen tueksi kriteeristö ja priorisointimenetelmä, joilla voidaan suuntaa antavasti arvioida, missä ympäristövirtaaman säätämisestä syntyisi suurimmat ekologiset hyödyt. Priorisointitekijöissä painottuu erityisesti
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.9.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-28-9-2023/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,13. Nyt taso on 21 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on pysynyt samalla korkeudella viimeiset pari viikkoa. Konnuksen tulvakanava on ollut auki koko kuukauden. Tilastojen mukaan nyt ollaan syksyn matalimpien vedenkorkeuksien kaudella ja tänä vuonna tuskin enää merkittävää pinnanlaskua tapahtuu ilman lisäjuoksutuksen kasvattamista. Iisalmen reitillä Kiuruvesi, Porovesi ja Onkivesi
- [Leväseurannan viimeisellä viikolla sinilevähavaintoja tehty edelleen niin sisävesillä kuin merialueellakin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/levaseurannan-viimeisella-viikolla-sinilevahavaintoja-tehty-edelleen-niin-sisavesilla-kuin-merialueellakin-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/) - Lämpimän sään myötä sinileviä on edelleen havaittu kuluvalla viikolla Lounais-Suomen vesistöissä, mutta havaintojen määrä ja esiintymien runsaus ovat vähentyneet viime viikkoon nähden. Vakioseurannassa sinilevää on havaittu tällä viikolla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella kuudella vakiohavaintopaikalla ja havaitut sinilevämäärät ovat olleet pääasiassa vähäisiä. Merialueella sinilevää havaittiin tällä viikolla vain Saaristomeren puoleisilla vakiohavaintopaikoilla Kuusistonsalmessa ja Mynälahdella. Molemmissa havaintopaikoissa sinilevää oli
- [Sinilevää oli keskimääräistä vähemmän tänä kesänä Pirkanmaalla - leväseuranta päättyy](https://www.vesi.fi/sinilevaa-oli-keskimaaraista-vahemman-tana-kesana-pirkanmaalla-levaseuranta-paattyy/) - Tällä viikolla sinilevää näkyi seitsemällä järvellä Pirkanmaalla. Valtakunnallinen leväseuranta päättyy tänään. Pääosin sinilevää havaittiin tänä kesänä pitkäaikaiskeskiarvoa vähemmän. Vain muutamina viikkoina levää oli keskimääräistä runsaammin. Viikolla 39 sinilevähavaintoja tehtiin Pirkanmaalla seitsemällä seurantapaikalla, kahdella niistä leviä oli runsaasti. Runsaasti sinilevää havaittiin Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa ja Kirkkojärven Lempoisten uimalassa. Vähän sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvellä, Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpassa,
- [Sateinen syksy on aiheuttanut syystulvan Lapin vesistöihin](https://www.vesi.fi/sateinen-syksy-on-aiheuttanut-syystulvan-lapin-vesistoihin/) - Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Lapin alueen vesistöissä vesi on noussut korkealle runsaiden sateiden seurauksena. Ranta-alueilla on syytä tarkistaa mm. veneiden ja laitureiden kiinnitykset. Viime päivien aikana vesi on noussut nopeasti runsaiden ja laaja-alaisten sateiden seurauksena Lapin alueella sekä luonnontilaisissa että säännöstellyissä vesistöissä. Paikoitellen vesi on pienen kevättulvan korkeudessa ja muun muassa veneitä ja laitureita
- [Sinilevää nyt normaalia vähemmän Pirkanmaalla - leväseuranta loppuu ensi viikolla](https://www.vesi.fi/sinilevaa-nyt-normaalia-vahemman-pirkanmaalla-levaseuranta-loppuu-ensi-viikolla/) - Sinilevää näkyi neljällä järvellä Pirkanmaalla tällä viikolla. Levää on nyt ajankohtaan nähden normaalia vähemmän. Valtakunnallinen sinileväseuranta päättyy ensi viikolla. Viikolla 38 runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvellä. Kirkkojärvellä on tehty sinilevähavaintoja miltei joka viikko kesäkuun alusta lähtien, ainoastaan leväseurannan ensimmäisen kolmen viikon aikana ei leviä havaittu. Hieman sinilevää havaittiin kolmella havaintopaikalla: Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa, Nokialla Pyhäjärven
- [Sulfaattimaiden haittoja kuriin Eurajoen valuma-alueella](https://www.vesi.fi/sulfaattimaiden-haittoja-kuriin-eurajoen-valuma-alueella/) - Eurajoki virtaa Säkylän Pyhäjärvestä läpi alasatakuntalaisen peltomaiseman Selkämereen. Savimaiden keskisuuriin jokiin tyypitelty Eurajoki on aikojen saatossa kokenut kovia, kun teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesipäästöt ovat kuormittaneet sitä. Jätevesien käsittelyn toimintavarmuuden ja kapasiteetin kasvun myötä tänä päivänä suurin kuormitus jokeen kuitenkin aiheutuu 1336 km² laajuisen valuma-alueen hajakuormituksesta. Oman lisänsä kuormitukseen tuovat alueen happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvat
- [Sinilevähavaintoja edelleen niin sisävesissä kuin merialueellakin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintoja-edelleen-niin-sisavesissa-kuin-merialueellakin-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/) - Ajankohtaan nähden lämmin sää on edesauttanut tällä viikolla runsaidenkin sinileväesiintymien muodostumista sekä sisävesissä että merialueella. Vaikka sinilevät on paikoitellen runsastuneet, on tilanne Lounais-Suomessa kuitenkin pitkälti viime viikkojen kaltainen. Merialueilla sinilevää havaittiin kuluvan viikon aikana Saaristomerellä kolmella ELY-keskuksen vakiohavaintopaikalla. Paimionlahden ja Kuusistonsalmen havaintopaikoilla levää havaittiin vähäisiä määriä ja Mynälahdella runsaasti. Selkämerellä sinilevää havaittiin vähän Syväraumanlahden havaintopaikalla Rauman
- [Sinilevähavaintojen määrä kasvoi hieman Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-kasvoi-hieman-pirkanmaalla/) - Sinilevää havaittiin tällä viikolla kahdeksalla havaintopaikalla Pirkanmaan viranomaisseurannassa. Ajankohtaan nähden havaintojen määrä ei ole kuitenkaan tavaton. Lämmin syyskuun alku on edesauttanut leväkukintojen muodostumisessa. Viikolla 37 runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvellä ja Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa. Hieman sinilevää havaittiin kuudella havaintopaikalla: Sastamalan Liekovedessä ja Houhajärvessä, Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpassa, Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Halkoniemessä sekä Valkeakoskella Sääksmäen siltojen
- [Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat korkealla elokuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vedenpinnat-olivat-korkealla-elokuussa/) - Elokuun keskilämpötila oli yli puolitoista astetta keskimääräistä korkeampi. Vedenkorkeudet olivat pääosin hieman tavallista korkeammalla tai keskimääräisellä tasolla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa vielä kesäisen lämpöisiä, yli kaksi astetta aikavälin keskiarvoon nähden korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä elokuun keskilämpötila oli vajaan kahden asteen verran pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020)
- [Kainuun vesistöt tutuksi tarinakartan avulla](https://www.vesi.fi/kainuun-vesistot-tutuksi-tarinakartan-avulla/) - Kainuun vesistöt -tarinakartan avulla pääsee tutustumaan interaktiivisesti alueen ainutlaatuisiin vesistöihin sekä ELY-keskuksen toimiin vesistöjen hyväksi. Tarinakarttaa voi hyödyntää monipuolisesti muun muassa tiedonhaussa sekä opetustyössä. Vesistöt ovat merkittävä osa jokapäiväistä elämää, toimeentuloa ja virkistystä. ELY-keskukset vastaavat vesienhoidosta Suomessa ja eri toimenpiteillä on tavoitteena saada joet, järvet, rannikkovedet ja pohjavedet vähintään hyvään tilaan sekä estää vesien tilan heikkeneminen.
- [Elokuun 2023 vesitilannekatsaus: Elokuussa satoi runsaasti (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/elokuun-2023-vesitilannekatsaus-elokuussa-satoi-runsaasti-pohjalaismaakunnat/) - Sateista elokuuta edelsi heinäkuun lopun poikkeuksellisen runsas sade. Elokuun sademäärä oli monin paikoin Etelä-Pohjanmaalla noin 140 mm, kun keskimääräinen elokuun sademäärä alueella on noin 70 mm luokkaa. Esimerkiksi Alajärvellä Möksyssä satoi elokuussa 143 mm, Seinäjoella Ylistarossa 138 mm, Jalasjärven Hirvijärvellä 144 mm ja Ähtärin Myllymäellä 148 mm. Elokuussa eniten satoi maanantaina 28.8., jolloin vuorokauden sademäärä
- [Viime viikkojen sateet ovat nostaneet pohjalaisvesistöt tulvakorkeuksiin ja tekojärvet ovat täyttyneet (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/viime-viikkojen-sateet-ovat-nostaneet-pohjalaisvesistot-tulvakorkeuksiin-ja-tekojarvet-ovat-tayttyneet-pohjalaismaakunnat/) - Lauantain sateet nostivat virtaamat ja vedenpinnat pohjalaisvesistöissä uuteen nousuun. Lapuanjoella Liinamaassa vedenpinta on noussut noin metrin tulvarajan yläpuolelle ja on edelleen nousussa. Myös Kuortaneenjärvi on noin metrin ajankohdan tavanomaista ylempänä ja nousussa. Laajoja peltoalueita on veden alla etenkin Liinamaan alueella. Vedenkorkeudet Liinamaassa ja Kuortaneenjärvellä ovat ylempänä kuin koskaan aiemmin havaintohistorian aikana syyskuun alussa. Kyrönjoen vesistöalueella
- [Sinilevätilanne jatkuu melko rauhallisena Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jatkuu-melko-rauhallisena-etela-savossa/) - Sinilevien määrä on pysynyt melko vähäisenä viimeisen kahden viikon aikana Etelä-Savon järvillä. Alueen neljällä valtakunnallisella sinileväseurannan havaintopaikalla on tehty vähäiset sinilevähavainnot Mikkelin Pitkäjärvellä ja Ukonvedellä sekä Pieksämäen Pieksäjärvellä ja Heiniöllä. Viikoilla 34 ja 35 on tullut enää yksittäisiä kansalaishavaintoja sinilevistä. Sinilevätilanteen seuranta jatkuu vielä syyskuun ajan. Vaihteleva sää voi aiheuttaa nopeita muutoksia sinilevätilanteessa Epävakainen sää
- [Eniten sinilevää heinäkuussa, edelleen yksittäisiä havaintoja sekä sisävesillä että rannikolla](https://www.vesi.fi/eniten-sinilevaa-heinakuussa-edelleen-yksittaisia-havaintoja-seka-sisavesilla-etta-rannikolla/) - Viikolla 35 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen virallisista leväseurantapisteistä sinilevää havaittiin Ähtärinjärvellä. Kansalaishavaintoja on tehty Ähtärinjärvellä sekä viikonloppuna Kristiinankaupungissa Skaftungin edustalla. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sinileväseuranta alkoi kesäkuun alussa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Alueemme sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta torstaisin ainakin elokuun loppuun asti. Sinilevän runsaus arvellaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää)
- [Sinilevätilanne rauhoittunut merellä ja järvillä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhoittunut-merella-ja-jarvilla/) - Sinilevien määrä merialueilla ja järvillä on vähentynyt selvästi kuluvalla viikolla. Sisävesillä ja rannikolla ei ole enää tehty havaintoja erittäin runsaista sinileväkukinnoista. Sinilevää voi edelleen esiintyä myöhemmin syksyllä säiden viiletessä, mutta kukinnat eivät yleensä ole yhtä voimakkaita kuin kesäaikaan. Suomen ympäristökeskuksen viikoittainen tiedotus valtakunnallisesta sinilevätilanteesta päättyy tältä kesältä tänään. Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevätilanne on tällä
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.8.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-8-2023/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,24. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla korkeudella kuin elokuun alussa, vaikka Konnuksen tulvakanava on ollut auki 2.8. alkaen. Vedenpinta kävi 15 cm korkeammalla lisäjuoksutuksesta huolimatta. Järvien pinnat säilyvät loppukesän ajan virkistyskäytön kannalta hyvällä tasolla. Usein alkusyksyllä ilmenevää alhaisen vedenkorkeuden kautta ei päässe syntymään
- [Tuulen tyyntyminen lisännyt sinilevän pintakukintoja](https://www.vesi.fi/tuulen-tyyntyminen-lisannyt-sinilevan-pintakukintoja-2/) - Sinilevästä on tällä viikolla tehty havaintoja lähes koko maassa. Vaikka sinilevähavainnot ovat lisääntyneet, tilanne on sisävesillä ja rannikolla ajankohdalle tyypillinen. Myös merialueilla on havaittu paikoin sekä veteen sekoittunutta että pinnassa olevaa sinilevää. Vaikka sinileväkukinnat ovat lisääntyneet sekä järvillä että rannikolla, tilanne on tällä hetkellä ajankohtaan nähden tyypillinen. Tyyni sää mahdollistaa sinilevien pintakukintojen muodostumisen. Lisäksi epävakainen,
- [Sisävesillä sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, merialueiden levätilanne vaihteleva (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sisavesilla-sinilevahavainnot-hieman-lisaantyneet-merialueiden-levatilanne-vaihteleva-varsinais-suomi-satakunta/) - Sisävesillä sinilevähavaintoja on tehty hieman enemmän kuin viime viikolla. Järvien osalta tilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavanomaista parempi. Saaristomerellä sinilevää on edelleen paikoin runsaasti etenkin sisäsaaristossa. Sinilevätilanne on Lounais-Suomen merialueilla ajankohtaan nähden tavanomaista huonompi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoista neljällä ja Rotarien ylläpitämistä havaintopaikoista kymmenellä on havaittu sinilevää. Havaintoja runsaista sinileväesiintymistä on kolme, mitkä kaikki ovat Saaristomeren
- [Sinilevät runsastuivat Pirkanmaalla - nyt leviä keskimääräistä enemmän](https://www.vesi.fi/sinilevat-runsastuivat-pirkanmaalla-nyt-levia-keskimaaraista-enemman/) - Sinilevähavainnot ovat selvästi runsastuneet viime viikosta. Sinilevää havaittiin kahdeksalla paikalla viranomaisseurannassa Pirkanmaalla. Ajankohtaan nähden leviä on hieman keskimääräistä enemmän. Viikolla 34 havaittiin sinilevää kahdeksalla järvellä Pirkanmaalla. Erittäin runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvessä ja runsaasti Kangasalan Ukki-järvessä sekä Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä. Vähän sinilevää havaittiin Sastamalan Houhajärvessä ja Liekovedessä, Kangasalan Vesijärvessä, Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa sekä Valkeakoskella Vanajavedessä
- [Merialueella on havaittu pieni sinileväesiintymä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/merialueella-on-havaittu-pieni-sinilevaesiintyma-pohjalaismaakunnat/) - Viikolla 34 on pieniä sinileväesiintymiä havaittu merialueella ja muutamassa järvessä. Muuten levätilanne on rauhallinen. Epävakainen säätyyppi hillitsee leväkukintoja, joita esiintyy aurinkoisessa ja tyynessä säässä. Järvien ja meren pintavesien lämpötila on noin 17–19 astetta. Pietarsaaren edustan merialueella Luodossa on havaittu pieni sinileväesiintymä sekä ympäristöhallinnon havaintopisteellä että kansalaishavaintona. Viikon alussa on Maalahden edustan merialueella myös raportoitu kansalaishavainto.
- [Tuulinen ja epävakainen sää hillinnyt sinilevien esiintymistä (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)](https://www.vesi.fi/tuulinen-ja-epavakainen-saa-hillinnyt-sinilevien-esiintymista-etela-pohjanmaan-ely-keskus/) - Viikolla 33 sinilevää on havaittu hieman Kaskisten Österfjärdenillä sekä Luodonjärvellä. Tuulinen ja epävakainen sää on hillinnyt sinilevien massaesiintymien muodostumista, eikä kansalaisilta ole tullut tällä viikolla havaintoja sinileväesiintymistä. Järvien pintaveden lämpötilat ovat ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä korkeammat, esimerkiksi Lappajärven pintalämpötila on noin 20 astetta. Sinilevien esiintyminen on usein paikallista, ja sinilevää voi esiintyä myös muilla kuin
- [Sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanteessa-ei-suuria-muutoksia-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevätilanne ei ole merellä olennaisesti muuttunut viime viikosta. Levää on merellä hieman enemmän kuin tähän aikaan kesästä keskimäärin. Järvissä sinilevää on edelleen tavanomaista vähemmän. Runsaita leväesiintymiä on havaittu yhteensä muutamia. Tyyni ja lämmin sää voi kuitenkin nostaa sinilevät jälleen pintaan erityisesti merialueilla. Merialueilla sinilevää havaittiin kuluvan viikon aikana vähäinen määrä kahdeksalla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikalla. Suurin osa
- [Sinileviä on edelleen keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevia-on-edelleen-keskimaaraista-vahemman-pirkanmaalla/) - Pirkanmaalla havaittiin sinilevää neljällä järvellä viranomaisseurannassa tällä viikolla. Ajankohtaan nähden sinileviä on edelleen keskimääräistä vähemmän. Leviä voi esiintyä pitkälle syksyyn. Viikolla 33 runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvessä. Vähäisiä sinilevähavaintoja tehtiin Sastamalan Houhajärvessä, Kangasalan Ukki-järvessä sekä Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Valtakunnallisten havaintopaikkojen lisäksi sinilevistä oli tällä viikolla kirjattu yksi yleisöhavainto Längelmävedeltä. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä
- [Sinilevätilanne pysynyt tasaisena niin järvillä kuin merellä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-pysynyt-tasaisena-niin-jarvilla-kuin-merella/) - Järvien ja rannikon sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet viime viikosta. Tilanne on kuitenkin ajankohtaan nähden tavanomainen ja järvillä jopa tavanomaista parempi. Merialueilla pinnanläheistä sinilevää on havaittu pääasiassa Suomenlahden itäosissa. Muualla avomerellä sinilevää esiintyy sekoittuneena vesipatsaaseen. Sinilevätilanne on ajankohtaan nähden rannikolla tavanomainen ja järvillä hieman tavanomaista parempi. Sinilevähavainnot ovat viime viikosta hieman lisääntyneet sekä järvillä että rannikolla.
- [Sinilevätilanne on melko rauhallinen Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-on-melko-rauhallinen-pohjalaismaakunnissa-etela-pohjanmaan-ely-keskus/) - Viikolla 32 sinilevätilanne on ollut melko rauhallinen epävakaisen ja tuulisen sään seurauksena. Enimmät havainnot on tehty merialueilla ja sisävesialueilla on raportoitu yksittäinen havainto. Ympäristöhallinnon havaintopaikoilla sisävesialueilla pintaveden lämpötila on tavanomainen vuodenaikaan nähden, Lappajärven Halkosaaressa 20,2 astetta ja Hinjärvellä 19,1 astetta. Merialueilla rotarien sinileväseurannassa Kaskisteneteläpuolella on havaittu hieman sinilevää. Samalla seudulla on tehty myös yksi kansalaishavainto.
- [Etelä-Savon sinilevätilanne runsastunut](https://www.vesi.fi/etela-savon-sinilevatilanne-runsastunut/) - Kuudella valtakunnallisella sinileväseurannan havaintopaikalla on tehty sinilevähavaintoja Etelä-Savossa. Mikkelissä Pitkäjärven ja Launialan uimarannoilla, Pieksämäen Pieksänjärvellä, Kangasniemen kirkonkylän uimarannalla, Sulkavan Alinanniemen uimarannalla sekä Rantasalmen Pienellä Raudanvedellä on havaittu hieman sinilevää. Lisäksi kansalaishavaintoja sinilevästä on tehty muutamia. Kansalaishavaintojen mukaan hieman levää on Pieksämäen Maavedellä, Haukivuoren Ankeleenjärvellä ja Sulkavan Siikavedellä. Viikon levätilanne Etelä-Savossa on hieman runsaampi kuin mitä
- [Sinilevähavaintoja vain kahdella järvellä - levää nyt selvästi keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintoja-vain-kahdella-jarvella-levaa-nyt-selvasti-keskimaaraista-vahemman-pirkanmaalla/) - Ainoastaan kahdella järvellä Pirkanmaalla näkyi sinilevää viranomaisseurannassa tällä viikolla. Ajankohtaan nähden sinilevää on nyt keskimääräistä selvästi vähemmän. Viikolla 32 havaittiin sinilevää Kangasalan Kirkkojärvessä, jossa sinilevää oli runsaasti. Vähän levää havaittiin Pyhäjärven Mäyriänrannassa Lempäälässä. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden selvästi keskimääräistä vähemmän. Yleensä elokuu on sinileville otollisinta aikaa, jolloin niitä voi olla järvissä runsaastikin.
- [Sinilevätilanne hieman parantunut merialueilla, sisävesillä tilanne pysynyt hyvänä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/vl-sinilevatilanne-hieman-parantunut-merialueilla-sisavesilla-tilanne-pysynyt-hyvana-varsinais-suomi-satakunta/) - Alkuviikon myrskyn seurauksena pintavedet sekoittuivat ja sinilevähavaintoja tehtiin merialueilla vähemmän kuin viime viikolla. Sinilevän havaitseminen on kuitenkin vaikeampaa, koska levä voi olla sekoittuneena vesimassaan. Lounais-Suomen sisävesillä tilanne on edelleen ajankohtaan nähden tavanomaista parempi ja ainoastaan kahdella järvellä on havaittu sinilevää. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu hieman kuudella merialueiden havaintopaikalla. Havainnoista suurin osa on Saaristomeren
- [Voimakkaat tuulet ovat hajottaneet sinilevän pintakukintoja sisävesillä ja merellä](https://www.vesi.fi/voimakkaat-tuulet-ovat-hajottaneet-sinilevan-pintakukintoja-sisavesilla-ja-merella-2/) - Järvien sinilevätilanne on ajankohtaan nähden rauhallinen. Merialueillakin sinilevää on havaittu satelliittikuvilta vain pinnanalaisissa kerroksissa itäisellä Suomenlahdella. Lämmin ja tyyni sää saattaa kuitenkin vielä edistää sinileväkukintojen kehittymistä. Kuluneen viikon voimakkaat tuulet ovat monin paikoin sekoittaneet sinileväkukinnat vesipatsaaseen. Valtakunnallisessa sinileväseurannassa tehdyt havainnot runsaista sinileväkukinnoista ovat vähentyneet viime viikosta, ja sinilevähavaintojen määrä on ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa matalammalla tasolla.
- [Sateet palauttivat Hämeen järvien vedenkorkeudet tyypilliselle tasolle](https://www.vesi.fi/sateet-palauttivat-hameen-jarvien-vedenkorkeudet-tyypilliselle-tasolle/) - Viime viikkojen sateet ovat nostaneet vedenkorkeuksia Hämeen järvissä. Kuivan alkukesän laskemat vedenkorkeudet saivat helpotusta kesä−heinäkuun vaihteen sateista, mutta jäivät silti paikoin tyypillistä matalammalle tasolle. Nyt järvet ovat pitkälti vuodenaikaan nähden tavanomaisissa korkeuksissa. Kokemäenjoen vesistöalueen järvissä vedenkorkeudet ovat pääasiassa keskimääräisellä korkeudella vuodenaikaan nähden. Lähellä ajankohdan keskiarvotasoa ovat Kanta-Hämeen suurimman järven Vanajaveden lisäksi muun muassa Iso-Roine, Pääjärvi
- [Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa satoi runsaasti ja vedenpinnat nousivat](https://www.vesi.fi/heinakuussa-pohjois-karjalassa-satoi-runsaasti-ja-vedenpinnat-nousivat/) - Kuukauden keskilämpötila oli puolitoista astetta keskimääräistä matalampi. Runsaat sateet ovat nostaneet maakunnassa vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeuksia. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes keskimääräisellä tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa hieman keskimääräistä viileämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä heinäkuun keskilämpötila oli puolitoista astetta pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020) matalampi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa kaksinkertainen keskimääräiseen
- [Heinäkuun 2023 vesitilannekatsaus: Heinäkuun lopulla satoi poikkeuksellisen paljon (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/heinakuun-2023-vesitilannekatsaus-heinakuun-lopulla-satoi-poikkeuksellisen-paljon-pohjalaismaakunnat/) - Kuivan kesäkuun jälkeen heinäkuun alkupuolen sateet nostivat järvien vedenpintoja ja monilla järvillä päästiin lähelle tavanomaisia kesävedenkorkeuksia. Lämpimien säiden ja vähäisten sateiden vuoksi vedenpinnat lähtivät kuitenkin laskuun heinäkuun loppua kohti. Säännösteltyjen järvien juoksutukset olivat pääosin lupaehtojen mukaisia minimijuoksutuksia heinäkuun loppupuolelle saakka. Heinäkuun viimeisen viikonlopun paikoin erittäin runsaat sateet saivat pohjalaismaakuntien järvien vedenpinnat ja jokien virtaamat nopeaan
- [Sinilevätilanne heikentynyt merialueilla ja sisävesissä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-heikentynyt-merialueilla-ja-sisavesissa/) - Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta sekä rannikkoalueilla että avomerellä. Sinilevän pintakukintoja on havaittu laajalti Gotlannin altaan pohjoisosan avomerialueilla sekä maan länsirannikon läheisyydessä. Järvilläkin on tehty enemmän havaintoja sinilevästä. Valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesien havaintopaikoilla ei ole tällä viikolla tehty havaintoja erittäin runsaista sinileväkukinnoista. Runsaasti sinilevää on havaittu seitsemällä kohteella eri puolilla Suomea Lappia lukuun ottamatta. Hieman levää
- [Merialueilla sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, sisävesien osalta tilanne pysynyt rauhallisena (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/merialueilla-sinilevaa-edelleen-keskimaaraista-enemman-sisavesien-osalta-tilanne-pysynyt-rauhallisena-varsinais-suomi-satakunta/) - Merialueella havaintoja runsaista tai erittäin runsaista leväesiintymistä on tehty viime viikkoa vähemmän, mutta sinilevää on merellä edelleen monin paikoin runsaasti ja enemmän kuin elokuun alussa keskimäärin. Voimakas tuuli on pitänyt levät veteen sekoittuneena, mutta mikäli tuuli tyyntyy, pintakukintojen määrä voi taas lisääntyä. Sisävesillä tilanne on normaalia parempi ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu ainoastaan
- [Sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-ovat-vahentyneet-viime-viikosta-pirkanmaalla/) - Pirkanmaan järvien sinilevätilanne jatkuu edelleen maltillisena. Tällä viikolla runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla sekä Vanajavedessä Sääksmäen sillan kohdalla Valkeakoskella. Kansalaishavaintoja sinilevästä Järvi-meriwiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu tämän viikon aikana Mäyhäjärveltä ja Vanajaveden Mattisenlahdelta. Järvi-meriwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden keskimääräistä vähemmän. " Yleensä elokuu on sinilevien suosikkiaikaa.
- [Sinilevätilanne on rauhallinen Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-on-rauhallinen-pohjalaismaakunnissa-etela-pohjanmaan-ely-keskus/) - Viikon 31 aikana sää on ollut epävakaista, mikä näkyy rauhoittuneena sinilevätilanteena sisävesialueilla. Lämpimät säät ovat vielä elokuussa mahdollisia, joten tilanne voi muuttua säiden mukaan nopeastikin. Merialueilla tilanne jatkuu viime viikon kaltaisena ja havaintoja on tehty useammassa pisteessä koko Pohjanmaan rannikon pituudelta. Merialueilla valtakunnallisessa sinileväseurannassa on havaittu hieman sinilevää Pietarsaaren edustalla Larsmon rannikkoalueella. Rotarien sinileväseurannassa on
- [Epävakainen sää on pitänyt järvien sinilevätilanteen maltillisena, merellä havaittu pintakukintoja](https://www.vesi.fi/epavakainen-saa-on-pitanyt-jarvien-sinilevatilanteen-maltillisena-merella-havaittu-pintakukintoja/) - Sinilevää on havaittu järvillä ja rannikolla hieman vähemmän kuin viime viikolla, mutta sinilevää saattaa silti esiintyä veteen sekoittuneena. Pilvinen sää on rajoittanut satelliittihavaintojen tekemistä merialueilla. Sinilevän pintakukintoja on kuitenkin havaittu paikoin Hangon eteläpuolella Suomenlahden avomerialueella. Epävakainen sää ei ole suosinut sinileviä, ja sinilevätilanne on ajankohtaan nähden maltillinen. Sinilevähavainnot ovat viime viikosta hieman vähentyneet sekä järvillä
- [Sinilevätilanne heikentynyt sekä merialueilla että sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-heikentynyt-seka-merialueilla-etta-sisavesilla-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden tavanomaista enemmän sekä merialueilla että sisävesillä. Sisävesillä on paikoitellen havaittu erittäin runsaita sinileväesiintymiä. Lounais-Suomen merialueilla sinilevähavaintoja tehtiin kuluvan viikon aikana Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa. Myös Selkämeren rannikon havaintopaikoilla on tehty sinilevähavaintoja. Merialueiden vakioseurannassa sinilevää on kuluvan viikon aikana havaittu runsaita määriä Uudenkaupungin Mannervedellä, Naantalin Mynälahdella ja Kaarinan Harvaluodon havaintopaikalla. Vähäisiä
- [Tuulinen sää hillinnyt sinileväkukintoja](https://www.vesi.fi/tuulinen-saa-hillinnyt-sinilevakukintoja/) - Järvien ja rannikkoalueiden sinilevähavainnot ovat vähentyneet tällä viikolla tuulisen sään seurauksena. Merialueilta ei ole pilvisyyden vuoksi saatu kattavia satelliittihavaintoja sinilevätilanteesta, mutta tuulet ovat merelläkin sekoittaneet sinilevän pintakukintoja syvempiin vesikerroksiin. Viime päivien tuulinen sää on vähentänyt sinileväkukintojen esiintymistä. Sinilevähavainnot ovat vähentyneet sekä järvillä että Itämerellä, ja sinilevätilanne on ajankohtaan nähden rauhallinen. Sinilevää saattaa kuitenkin esiintyä sekoittuneena
- [Runsaita sateita ennustetaan viikonlopuksi Itä-Suomeen](https://www.vesi.fi/runsaita-sateita-ennustetaan-viikonlopuksi-ita-suomeen/) - Viikonloppuna Suomeen muodostuu matalapaine, joka aiheuttaa voimakkaita ja melko pitkäkestoisia sateita maan keskivaiheilla. Sateet saapuvat Suomeen kaakosta perjantaina, mutta väistyvät vasta myöhään sunnuntaina tai maanantain vastaisena yönä. Runsaita sateita tulee kaakkoisrajalta Perämeren rannikolle ulottuvalla alueella. Etelä- ja Pohjois-Savossa, Karjalassa sekä Kainuussa voi sataa lauantaina paikoin yli 50 millimetriä vuorokaudessa. Sadevaroitus on annettu näille alueille. Perjantain
- [Sinilevähavaintojen määrä tavanomainen vuodenaikaan nähden Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-tavanomainen-vuodenaikaan-nahden-pohjalaismaakunnissa-etela-pohjanmaan-ely-keskus/) - Viikon 30 aikana sinilevähavainnot ovat lisääntyneet edellisestä seurantaviikosta. Kuitenkin viileämpi ja sateinen sää ovat hillinneet runsaita sinileväesiintymiä sisävesialueilla. Merialueilla taas on havaittu suurimmat määrät sinilevää tältä kesältä. Runsaiden sateiden mukana vesistöihin huuhtoutuneet ravinteet voivat selittää osaltaan tätä ilmiötä. Sinilevätilanne on tavanomainen aiempien vuosien tilastoihin verrattaessa. Ympäristöhallinnon veden lämpötilojen seurantapaikoilla Hinjärvellä veden lämpötila on ollut 26.7
- [Pirkanmaan sinilevätilanne jatkuu rauhallisena](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-sinilevatilanne-jatkuu-rauhallisena/) - Tällä viikolla sinilevää havaittiin Pirkanmaalla viranomaisseurannassa viidellä eri seurantapisteellä Vesilahdella, Nokialla, Valkeakoskella ja Kangasalla. Havaintoja oli yksi enemmän kuin viime viikolla. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta osana valtakunnallista sinileväseurantaa. Sinilevätilanne jatkuu ajankohtaan nähden rauhallisena Pirkanmaan alueella. Vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemestä ja Kuloveden Naarlahdelta, Vesilahden kirkonkylällä Pyhäjärveltä sekä Valkeakoskella Sääksmäen sillan havaintopaikalta Vanajavedeltä.
- [Merialueilla sinilevät lisääntyneet ja levää ajankohtaan nähden runsaasti, sisävesillä tilanne hieman viime viikkoa parempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/merialueilla-sinilevat-lisaantyneet-ja-levaa-ajankohtaan-nahden-runsaasti-sisavesilla-tilanne-hieman-viime-viikkoa-parempi-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet Lounais-Suomen merialueilla selvästi viime viikkoon verrattuna. Runsaita sinileväesiintymiä on havaittu eri puolilla Saaristomerta ja Selkämerta. Sinilevää on Lounais-Suomen merialueilla runsaasti ajankohtaan nähden, mutta sisävesien osalta sinilevätilanne on tavanomaista parempi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa kahdeksalla merialueiden havaintopaikalla on havaittu vähäinen määrä sinilevää. Selkämeren havaintopaikoista Rauman edustalla on havaittu runsaasti sinilevää. Saaristomeren alueella erittäin runsaasti
- [Sinilevätilanne hieman parantunut Lounais-Suomen alueella (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-hieman-parantunut-lounais-suomen-alueella-varsinais-suomi-satakunta/) - Epävakainen sää on hillinnyt sinileväesiintymien muodostumista Lounais-Suomessa ja sinilevähavaintoja on tehty hieman vähemmän kuin edeltävällä viikolla. Tilanne on ajankohtaan nähden tavanomainen. Runsaita ja erittäin runsaita sinileväesiintymiä on vakioseurannassa havaittu ainoastaan sisävesillä. Merialueilla sinilevää on havaittu vähäisiä määriä. Vakioseurannassa vähäisiä määriä sinilevää on havaittu kuudella merialueiden havaintopaikalla. Rotareiden ylläpitämistä havaintopaikoista kuudella on havaittu vähäinen määrä sinilevää.
- [Etelä-Savossa tehty muutamia sinilevähavaintoja](https://www.vesi.fi/etela-savossa-tehty-muutamia-sinilevahavaintoja/) - Tämänhetkinen sinilevätilanne on rauhallinen Etelä-Savossa. Virallisista seurantapaikoista Launialan uimarannalla sekä Pitkäjärven uimarannalla Mikkelissä on havaittu hieman sinilevää. Kansalaishavaintoja sinilevästä on tehty muutamia. Sinilevähavaintojen määrä on Etelä-Savossa laskenut edelliseen viikkoon (viikko 28) verrattuna. Kansalaishavaintoja sinilevästä on tehty Savonlinnassa Puruvedellä, Pieksämäellä Hiidenlammella sekä Puumalassa Pihlajavedellä. Sinilevän määrää sääteleviä tekijöitä ovat erityisesti lämpötila sekä saatavilla olevat ravinteet. Myös
- [Sinileväkukintojen määrä kasvanut hieman Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevakukintojen-maara-kasvanut-hieman-pirkanmaalla/) - Sinilevää havaittiin kuluvan viikon viranomaisseurannassa 11 eri seurantapisteellä, mikä on kolme havaintopaikkaa enemmän kuin edellisellä viikolla. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta osana valtakunnallista sinileväseurantaa. Poutainen ja lämmin sää on ollut suotuisa sinileväkukintojen muodostumiselle aiempien viikkojen sateiden jälkeen. Sadevesien mukana vesistöihin on kulkeutunut ravinteita levien käyttöön. Tällä viikolla vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Pyynikin, Rauhaniemen ja Elianderin
- [Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää sisävesillä ja merialueilla](https://www.vesi.fi/lammin-saa-on-lisannyt-sinilevahavaintojen-maaraa-sisavesilla-ja-merialueilla/) - Sinilevähavainnot ovat runsastuneet tällä viikolla lämpimien säiden seurauksena niin sisävesillä kuin merellä. Esimerkiksi Selkämereltä on tehty tämän kesän ensimmäiset laajemmat sinilevähavainnot. Avomerialueilla sinilevän pintakukintoja on havaittu erityisesti Ahvenanmaan eteläpuolella ja Suomenlahden itäisemmissä osissa. Viileän ja sateisen viikon jälkeen alkanut lämmin sääjakso on lisännyt runsaasti sinilevähavaintoja sekä järvillä että rannikolla. Tällä viikolla sinilevähavaintoja onkin tehty enemmän
- [Sinilevähavaintojen määrä kääntyi laskuun Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-kaantyi-laskuun-pirkanmaalla/) - Sinilevää havaittiin Pirkanmaalla kuluvan viikon viranomaisseurannassa vain neljällä eri seurantapisteellä Sastamalassa, Nokialla ja Kangasalla. Edellisellä viikolla havaintoja tehtiin lähes kolminkertainen määrä. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta osana valtakunnallista sinileväseurantaa. Kuluvan viikon hieman viileämpi ja epävakaisempi sää on vähentänyt sinilevähavaintoja Pirkanmaalla edellisviikosta. Monella paikalla, jolla vielä viikko sitten tehtiin havaintoja pienistä määristä levää, ei tällä viikolla
- [Viikon sinilevätilanne on rauhallinen – ei sinilevähavaintoja Pohjalaismaakunnissa (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)](https://www.vesi.fi/viikon-sinilevatilanne-on-rauhallinen-ei-sinilevahavaintoja-pohjalaismaakunnissa-etela-pohjanmaan-ely-keskus/) - Viikon 29 aikana ei ole havaittu sinilevää Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella, virallisilla seurantapisteillä eikä kansalaishavainnoissa. Tuulinen ja sateinen sää on todennäköisin syy sinileväesiintymien vähenemiseen. Sisävesialueilla valtakunnallisessa sinileväseurannassa ei ole havaittu sinilevää kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu. Myöskään merialueilla ei ole tehty sinilevähavaintoja. Alkuviikon tuulinen ja sateinen sää on todennäköisesti sekoittanut sekä
- [Pirkanmaan pienvesien kartoittaminen on käynnissä](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-pienvesien-kartoittaminen-on-kaynnissa/) - Pirkanmaan ELY-keskus kartoittaa parhaillaan pienvesien nykytilaa ja ennallistamistarpeita osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Tavoitteena on pienvesien tilan parantaminen. Pirkanmaan ELY-keskus on kartoittanut huonosti tunnettujen pienvesien tilaa ja ennallistamistarpeita Pirkanmaalla. Erityisesti kartoituksissa on keskitytty lähteikköihin ja puroihin, sillä nämä ovat pienvesityypeistä uhanalaisimpia ja kiireellisimmin ennallistettavia. - Tänä vuonna tavoitteena on lähteikköjen ja purojen lisäksi kartoittaa myös lampia, kertoo projektisuunnittelija
- [Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt Pohjalaismaakunnissa](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintojen-maara-lisaantynyt-pohjalaismaakunnissa-etela-pohjanmaan-ely-keskus/) - Viikon 28 aikana sinilevähavainnot Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla ovat lisääntyneet lämmenneiden säiden seurauksena. Sinilevää on havaittu usealla sisävesialueella ja jonkin verran Kokkolan seudun rannikkoalueilla. Vaasan seudulla ja Pohjanmaan eteläosissa tilanne on rauhallinen, eikä niiden rannikkoalueilla ole havaittu sinilevää virallisilla seurantapisteillä tai kansalaishavainnoissa. Vuoden 1998–2022 Järvi-Meriwikiin merkattujen sinileväesiintymien keskiarvoon verrattuna sinilevää on tällä hetkellä runsaammin. Sisävesialueilla
- [Kyttyrälohen kalastuksessa tulee huomioida Atlantin lohi](https://www.vesi.fi/kyttyralohen-kalastuksessa-tulee-huomioida-atlantin-lohi/) - Tenon kalastus on ensi kalastuskaudella poikkeuksellista. Atlantin lohen kanta on hyvin heikko, ja sen kalastus on kiellettyä. Sen sijaan kyttyrälohta odotetaan nousevan Tenoon, mutta määrää on vaikea ennakoida. Kaikkien Tenojoella tänä vuonna kalastavien on hyvä tunnistaa kyttyrälohi ja tietää, kuinka sen kanssa tulee toimia. Alkavana kesänä on varauduttava kyttyrälohen voimakkaaseen nousuvaellukseen Tenon vesistöön. Kyttyrälohen nousu
- [Ankerias rauhoitettu merialueella vapaa-ajan kalastuksessa myös heinäkuussa](https://www.vesi.fi/ankerias-rauhoitettu-merialueella-vapaa-ajan-kalastuksessa-myos-heinakuussa/) - Ankeriaan kalastusrajoitukset ovat muuttuneet. Ankerias on rauhoitettu koko vuoden merialueella vapaa-ajankalastuksessa, siis myös heinäkuussa. Sisävesillä kaikessa kalastuksessa ja merialueen kaupallisessa kalastuksessa ankerias on rauhoitettu koko vuoden paitsi heinäkuussa. Elokuusta kesäkuuhun ankerias on täysin rauhoitettu kaikelta kalastukselta koko Suomessa. Vapaa-ajankalastajat saavat pyytää ankeriasta sisävesillä heinäkuussa, mutta merialueilla eivät silloinkaan. Kaupalliset kalastajat saavat pyytää ankeriasta heinäkuussa niin
- [Vältä saimaannorpille vaarallista verkkokalastusta heinäkuussa](https://www.vesi.fi/valta-saimaannorpille-vaarallista-verkkokalastusta-heinakuussa/) - Tänä keväänä saimaannorpan kuutteja syntyi ennätysmäärä, yhteensä 100. Laji on silti erittäin uhanalainen, ja kalastajilta vaaditaan erityistä tarkkuutta ja vastuullisuutta norppavesillä etenkin heinäkuussa verkkokalastuskiellon päättyessä. Heinäkuussa norppavesillä verkkokalastusta tulisi välttää ja käyttää kalastukseen muita pyydyksiä, jotta keväällä syntyneet kuutit saisivat kasvaa rauhassa. Saimaannorpan suojelemiseksi on säädetty kalastusrajoituksia. Voimassa olevat kalastusrajoitukset ovat tehonneet hyvin: suojelustrategian 400
- [Suomi ja Norja sopivat Tenojoen kalastussäännöstä](https://www.vesi.fi/suomi-ja-norja-sopivat-tenojoen-kalastussaannosta/) - Tenojoen kalastusta säätelevän kalastussäännön neuvottelut Suomen ja Norjan välillä on saatu päätökseen. Saavutetulla neuvottelutuloksella pyritään mahdollistamaan Tenon arvokkaiden lohikantojen elpyminen mutta samalla tukemaan saamelaista kalastuskulttuuria ja sen jatkuvuutta. Kalastussääntö on vuonna 2017 solmitun Tenon kalastussopimuksen liite, jota päivitetään 5−7 vuoden välein. Uudessa säännössä Tenojoen lohenkalastuksen salliminen sidottaisiin tiukemmin lohikantojen vuosittaiseen tilaan, mutta muiden kalalajien kalastusmahdollisuudet
- [Pelastetaan järvilohi -kampanja nostaa esiin järvilohen hätätilan](https://www.vesi.fi/pelastetaan-jarvilohi-kampanja-nostaa-esiin-jarvilohen-hatatilan-2/) - Saimaalla ja Pielisellä elävä äärimmäisen uhanalainen järvilohi on todellisessa vaarassa kuolla sukupuuttoon. Viimeisimmän viiden vuosikymmenen aikana järvilohikanta on ollut täysin riippuvainen viljelystä ja istutuksista. Maa- ja metsätalousministeriö avasi Pelastetaan järvilohi -kampanjan ja kokosi yhteen keskeiset vaikuttajatahot yhteiseen tilaisuuteen etsimään tilanteeseen ratkaisuja. Järvilohi on viime vuosikymmeninä kohdannut monia haasteita. Vesirakentaminen on tukkinut vaellusreittejä, järvilohta on kantaan
- [Laadulla ja monipuolisuudella Suomen kalastusmatkailu nousuun – kalastusmatkailun työryhmä luovutti esityksensä ministeri Kurviselle](https://www.vesi.fi/laadulla-ja-monipuolisuudella-suomen-kalastusmatkailu-nousuun-kalastusmatkailun-tyoryhma-luovutti-esityksensa-ministeri-kurviselle/) - Kalastusmatkailun edistämiseksi esitetään kunnianhimoista ohjelmaa: visiona on, että Suomessa on monipuoliset ja Euroopan laadukkaimmat kalastuspalvelut vuonna 2033. Kalastusmatkailun kehittämisohjelman laatimiseen nimetty työryhmä luovutti ohjelman maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle 30.3.2023. Suomessa on 511 kalastusmatkailuyritystä ja ne työllistävät 935 henkilötyövuotta. Suomen vesistöissä ja kalakannoissa on hyvä potentiaali kalastusmatkailun kehittämiseen. Suomella on kuitenkin heikko imago kansainvälisillä markkinoilla
- [Esitys vastuullisen vesilintumetsästyksen ja riistalintutarhauksen strategiaksi on valmistunut](https://www.vesi.fi/esitys-vastuullisen-vesilintumetsastyksen-ja-riistalintutarhauksen-strategiaksi-on-valmistunut/) - Maa- ja metsätalousministeriö asetti keväällä 2022 laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan esitystä vastuullisen vesilintumetsästyksen ja riistalintutarhauksen strategiaksi. Nyt valmistunut esitys sisältää useita toimia, joilla vahvistetaan taantuvia vesilintukantoja sekä edistetään tarhattujen riistalintujen hyvinvointia. Suomella on keskeinen rooli EU:n vesilintukantojen pesimäalueena, eräillä lajeilla jopa 95 % pesimäkannasta pesii Suomen alueella. Pitkäaikaisissa seurannoissa on todettu useiden vesilintulajien kantojen merkittävästi pienentyneen
- [Rantaluonnon tilaa parannetaan maanomistajien yhteistyöllä METSO-ohjelman uudessa hankkeessa](https://www.vesi.fi/rantaluonnon-tilaa-parannetaan-maanomistajien-yhteistyolla-metso-ohjelman-uudessa-hankkeessa/) - Rantaluonnon tilaa parannetaan yhteistyössä kuntien ja muiden maanomistajien kanssa keväällä käynnistyvässä hankkeessa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) ja se toimii Varsinais-Suomen alueella, erityisesti Salossa ja Uudessakaupungissa. Pienvesien, vesistöjen ja meren rannat lähiympäristöineen muodostavat elinympäristöjen verkostoja. Oma tärkeä roolinsa on niin pienillä puroilla kuin suuremmilla joilla ja järvilläkin. Ranta-alueilla elää
- [Maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuki vahvistettiin](https://www.vesi.fi/maatalouden-ja-vesiviljelyn-kustannustuki-vahvistettiin/) - Laki määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista vahvistettiin tänään 3. maaliskuuta presidentin esittelyssä. Laki tulee voimaan 1. huhtikuuta 2023. Tuottajahintojen nousu on vain osittain kattanut tuotantokustannusten nousua. Kustannustuet osaltaan varmistavat kotimaisen tuotannon jatkumista ja huoltovarmuuden säilymistä tilanteessa, jossa tuotannon kannattavuus ja toiminnanharjoittajien maksuvalmius ovat heikentyneet. Maatalouden ja vesiviljelyn määräaikaisiin kustannustukiin on vuoden 2023 lisätalousarviossa osoitettu 95
- [Soiden ennallistamisessa taas ennätysvuosi – Helmi-ohjelma hyvässä vauhdissa vuonna 2022](https://www.vesi.fi/soiden-ennallistamisessa-taas-ennatysvuosi-helmi-ohjelma-hyvassa-vauhdissa-vuonna-2022/) - Helmi-ohjelmassa ennallistettiin viime vuonna 6700 hehtaaria soita, mikä päihittää aiemmat ennätysvuodet 2021 ja 2020. Ennallistaminen on keskittynyt pääosin valtion maille ja työstä on vastannut Metsähallitus. Helmi-ohjelmassa eri elinympäristöjen tilaa parannettiin useilla eri toimilla sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. ”Soiden suojelussa ja ennallistamisessa saavutimme jälleen huipputulokset. Suomessa on valtavasti soihin liittyvää osaamista. Jotta saavutamme merkittävät ennallistamistavoitteet,
- [Pilottihankkeilla etsitään ratkaisuja maa- ja metsätalouden ravinnekuormituksen vesistöpäästöihin ja vesimäärien hallintaan](https://www.vesi.fi/pilottihankkeilla-etsitaan-ratkaisuja-maa-ja-metsatalouden-ravinnekuormituksen-vesistopaastoihin-ja-vesimaarien-hallintaan/) - Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavat ylimääräiset ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä ja taloudellista menetystä maanomistajille. Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa neljää pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. Piloteissa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelu ja -hallintatoimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Paremman maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avulla voidaan tehostaa vesiensuojelua
- [Kalastuskiintiöjärjestelmää koskeva lakimuutos vahvistettu](https://www.vesi.fi/kalastuskiintiojarjestelmaa-koskeva-lakimuutos-vahvistettu/) - Lakimuutos vahvistettiin 5.1.2023 presidentin esittelyssä. Keskeistä lakimuutoksessa on siirrettävien käyttöoikeuksien eli kaupallisten kalastajien kiintiöosuuksien muuttuminen toistaiseksi voimassa oleviksi, mikä vahvistaa kiintiöjärjestelmän pysyvyyttä ja vakautta. Muutettu laki tulee voimaan 10.1.2023. Lakimuutoksella silakan troolikalastuksen, kilohailin ja lohen siirrettävät käyttöoikeudet vahvistettiin toistaiseksi voimassa oleviksi. Tämä mahdollistaa käyttöoikeuksien haltijoina toimivien kaupallisten kalastajien toiminnan pitkäjänteisen suunnittelun ja antaa varmuutta investointien
- [Suojavyöhykkeiden kohdentamisaineistoon muutoksia - kehittämisprojekti käynnistynyt](https://www.vesi.fi/suojavyohykkeiden-kohdentamisaineistoon-muutoksia-kehittamisprojekti-kaynnistynyt/) - Ympäristönkorvauksen suojavyöhykkeet toimenpiteen kohdentamisaineiston kehitystyö on käynnistynyt. Kehitystyön lähtökohtana on vesien suojelun tehostaminen ja tavoitteena on, että uusi kohdentamisaineisto olisi käytössä vuonna 2024. Uuden CAP-kauden käynnistyessä suojavyöhykkeitä voi perustaa vesistöjen varteen, pohjavesialueella sekä kosteikkojen reuna-alueilla. Aineisto eroaa aikaisemmasta eivätkä kaikki jo olemassa olevat suojavyöhykkeet sisälly kohdentamisaineistoon. Hämmennystä on herättänyt muun muassa se, että merta ei
- [Suomella tärkeä rooli YK:n vesikonferenssissa – maailman maat kokoontuvat 46 vuoden tauon jälkeen](https://www.vesi.fi/suomella-tarkea-rooli-ykn-vesikonferenssissa-maailman-maat-kokoontuvat-46-vuoden-tauon-jalkeen/) - YK:n vesikonferenssi järjestetään 46 vuoden tauon jälkeen 22.-24.3. New Yorkissa. Suomesta konferenssiin osallistuu laaja delegaatio vesialan toimijoita. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio korostaa vesivarojen hyvän hallinnan merkitystä sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja suomalaista vesialan korkeaa osaamista. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa vesi on korkealla tasolla; vesi on elämän edellytys ja puhdas vesi edesauttaa
- [Vesiosaamisen kasvuun ja kansainvälistymiseen jälleen rahoitusta – kestävän kasvun ohjelmasta on myönnetty avustusta 3,3 milj. euroa 21:lle vesiosaamisen hankkeelle](https://www.vesi.fi/vesiosaamisen-kasvuun-ja-kansainvalistymiseen-jalleen-rahoitusta-kestavan-kasvun-ohjelmasta-on-myonnetty-avustusta-33-milj-euroa-21lle-vesiosaamisen-hankkeelle/) - Etelä-Savon ELY-keskus ja maa- ja metsätalousministeriö järjestivät 10.1.-17.3.2023 toisen avoimen hankehaun vesiosaamisen kehittämishankkeille. Hakemuksia tuli 27, joista yhtätoista on päätetty rahoittaa. Avustuksia myönnettiin yhteensä 1,5 milj. euroa. Tuensaajia on 27. Yhteensä vesiosaamisen kasvun ja kansainvälistymisen hankkeisiin on nyt myönnetty kahdella hakukierroksella 3,3 milj. euroa vuosille 2022-2025. Tuensaajia on yhteensä 49. – Työ vesisektorilla on merkityksellistä
- [YK:n kestävän kehityksen seurantakokous pureutuu Agenda2030-tavoitteiden haasteisiin](https://www.vesi.fi/ykn-kestavan-kehityksen-seurantakokous-pureutuu-agenda2030-tavoitteiden-haasteisiin/) - YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittinen foorumi High Level Political Forum on Sustainable Development (HLPF) järjestetään New Yorkissa 10.–19. heinäkuuta 2023. Kokouksen aiheina ovat koronapandemiasta toipumisen kiihdyttäminen ja kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda2030) toteuttaminen. Suomi painottaa kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön tärkeyttä Agenda2030:n toteuttamisessa. Painopisteinä ovat ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo, naisten ja tyttöjen oikeudet, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet,
- [Sinilevätilanteessa ei suuria muutoksia Pohjalaismaakunnissa](https://www.vesi.fi/sinilevatilanteessa-ei-suuria-muutoksia-pohjalaismaakunnissa/) - Viikon 27 aikana sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet. Viilentyneet säät voivat rauhoittaa tilannetta, kuitenkin säiden uudelleen lämmetessä sinilevän esiintyminen voi lisääntyä nopeasti. Sisävesialueilla valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuuluvilla pisteillä on havaittu hieman sinilevää Ähtärin Peränteen venevalkamalla, Ähtärinjärven Suninsalmella, Ähtärinrannan koululla ja Kannuslahdella. Merialueilla Suomen ympäristökeskuksen Tarkka+ -palvelun satelliittikuvista torstaina 28.6 on mahdollisesti havaittu sinilevää noin 5 kilometriä rannikosta
- [Lapissa on tehty ensimmäiset sinilevähavainnot](https://www.vesi.fi/lapissa-on-tehty-ensimmaiset-sinilevahavainnot/) - Lapissa on juhannuksen jälkeen tehty sinilevähavaintoja muutamalla havaintopaikalla Kittilän ja Posion vesistöissä. Runsaasti sinilevää sisältävää vettä ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä. Valtakunnallisessa leväseurannassa havaittiin vähäisiä määriä sinilevää Yli-Kitkan Himmerkinlahdessa ja Kittilän Molkojärvessä. Runsaasti sinilevää oli Kittilän Kallon Syväjärvessä. Sinileväseuranta kertoo havaintopaikan sinilevätilanteen havaintohetkellä, ei koko järven tai rannikkoalueen levätilannetta. Valtakunnallinen leväseuranta
- [Viileä ja sateinen sää on pitänyt sinilevätilanteen rauhallisena järvillä ja merellä](https://www.vesi.fi/viilea-ja-sateinen-saa-on-pitanyt-sinilevatilanteen-rauhallisena-jarvilla-ja-merella-2/) - Sisävesissä ja rannikolla on tehty tällä viikolla keskimääräistä vähemmän sinilevähavaintoja viileän sään ja sateiden seurauksena. Myös loppuviikosta havaitut sinilevän runsaat pintakukinnat Suomen merialueilla ovat nyt sekoittuneet koko vesikerrokseen. Viileä sää ja sateet ovat vähentäneet sinilevähavaintoja pintavesien sekoittumisen myötä. Tällä viikolla sinileviä onkin sekä sisävesissä että rannikolla selvästi vähemmän kuin ajankohdalle on tyypillistä. Myös kansalaishavainnoissa sinileväesiintymät
- [Viileä ja tuulinen sää on rauhoittanut levätilannetta Etelä-Savon järvillä](https://www.vesi.fi/viilea-ja-tuulinen-saa-on-rauhoittanut-levatilannetta-etela-savon-jarvilla/) - Lämmin kesäsää juhannuksen jälkeen runsastutti sinilevähavaintoja. Tämä kehitys on tyypillistä, heinä-elokuussa havaintojen määrä yleensä kohoaakin alkukesään verrattuna. Viikon 26 sinilevätilanne oli Etelä-Savossa kuitenkin moninkertainen ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Myös koko Suomen tasolla havaintoja tehtiin ajankohdan keskiarvoa runsaammin. Viime päivien tuulet ja sateet ovat hieman rauhoittaneet tilannetta sekoittamalla pintavesiä, jolloin levää ei ole pintaan päässyt muodostumaan. Etelä-Savon
- [Kesäkuun alku oli Pohjois-Karjalassa kuiva, mutta loppukuusta satoi runsaasti](https://www.vesi.fi/kesakuun-alku-oli-pohjois-karjalassa-kuiva-mutta-loppukuusta-satoi-runsaasti/) - Kuukauden alkupuoli oli viileä ja vähäsateinen. Kuun puolivälin lämpöjaksoa seurasi runsaita sateita ja viileämpää säätä. Vedenkorkeudet olivat kuun lopussa keskimääräisellä tasolla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa hetken lämpimiä, kunnes viilenivät nopeasti. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuu oli Pohjois-Karjalassa hieman keskimääräistä viileämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä kesäkuun keskilämpötila oli 0,7-0,8°C pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020) viileämpi. Kuukauden
- [Sateet nostivat kuivan alkukesän laskemia vedenkorkeuksia](https://www.vesi.fi/sateet-nostivat-kuivan-alkukesan-laskemia-vedenkorkeuksia/) - Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat monin paikoin tavallista matalammalla alkukesän vähäisten sateiden vuoksi. Viime viikon sateet nostivat vedenkorkeuksia hieman koko Hämeessä, ja sateiden ennustetaan jatkuvan. Loppukevään ja alkukesän vähäiseksi jääneet sateet johtivat vedenkorkeuksien laskuun joissain Kokemäenjoen vesistöalueen järvissä. Viime päivien sateet ovat tuoneet pientä helpotusta mataliin vedenkorkeuksiin. Tammelan Pyhäjärven ja Liesjärven vedenpinnat ovat 5–10 senttimetriä tyypillistä
- [Uhanalaiset jokihelmisimpukat pääsivät lemmenlomalle Konneveden tutkimusasemalle - ainutlaatuinen poikasviljely onnistui](https://www.vesi.fi/uhanalaiset-jokihelmisimpukat-paasivat-lemmenlomalle-konneveden-tutkimusasemalle-ainutlaatuinen-poikasviljely-onnistui/) - Pinsiön-Matalusjoelta vietiin viime vuonna jokihelmisimpukoita eli raakkuja lisääntymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Raakut lisääntyivät onnistuneesti asemalla. Kyse on ensimmäisestä näin laajan mittakaavan poikasviljelyprojektista Suomessa. Life Revives-projektissa viljellään ja kasvatetaan laitosolosuhteissa kahdeksaa uhanalaista raakkupopulaatiota: Suomessa Konneveden tutkimusasemalla ja Virossa Põlulan kalanviljelylaitoksella. - Muutaman vuoden päästä raakunpoikaset siirretään takaisin kotijokiinsa. Siirretyistä poikasista noin 5000–20 000 yksilöä tulee
- [Pohjalaismaakunnissa tehty sinilevähavaintoja sekä merialueilla että sisävesillä](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakunnissa-tehty-sinilevahavaintoja-seka-merialueilla-etta-sisavesilla/) - Kuluneen viikon aikana Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevilla ELY-keskuksen sisävesien virallisilla levähavaintopisteillä sinilevää on havaittu useassa pisteessä. Meri- ja rannikkoalueilla sinilevätilanne on vielä rauhallinen. Pitkään jatkuneet lämpimät säät ovat muuttaneet pohjalaismaakuntien sinilevätilannetta ja sinilevää esiintyy jo runsaammin. Esiintyneet ja ennustetut ukkoskuurot voivat tuoda mukanaan runsaita vesisateita, joiden mukana vesistöihin valuvat ravinteet voivat lisätä levien esiintymistodennäköisyyttä.
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.6.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-6-2023/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,22. Nyt taso on 8 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on laskenut tulvahuipusta jo puoli metriä. Lisäjuoksutukset Naapuskosken säännöstelypadosta ja Konnuksen tulvakanavasta on lopetettu kaksi viikkoa sitten. Iisalmen reitillä Kiuruvesi, Porovesi ja Onkivesi ovat kesäkauden luparajoissa. Juoksutus on ollut vähäistä jo pitkään. Juhannusviikonlopun sateetkin osuivat Iisalmen reitille lievinä, koska
- [Sinilevätilanne heikentynyt huomattavasti sisävesillä ja rannikolla, myös merialueilla runsaasti sinilevää](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-heikentynyt-huomattavasti-sisavesilla-ja-rannikolla-myos-merialueilla-runsaasti-sinilevaa/) - Järviltä ja rannikolta tehdyt sinilevähavainnot ovat kaksinkertaistuneet viime viikosta lämpimän sään seurauksena. Havaintoja on tehty jopa maan pohjoisosissa. Myös Suomen avomerialueilla on havaittu runsaasti pinnanalaista sinilevää, ja osa kukinnasta on noussut jo pintaan Suomenlahdella. Lämpimien sääolosuhteiden vuoksi sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt huomattavasti viime viikosta. Sinilevähavaintoja on tällä viikolla tehty niin sisävesissä kuin rannikolla selvästi enemmän
- [Sinilevät runsastuneet hieman Pirkanmaan vesistöissä](https://www.vesi.fi/sinilevat-runsastuneet-hieman-pirkanmaan-vesistoissa-2/) - Sinilevät ovat lisääntyneet Pirkanmaalla kesäkuun viimeisellä viikolla. Runsaasti sinilevää on havaittu Sastamalassa Liekovedellä. Vähän sinilevää näkyi seitsemällä seurantapaikalla. Viikolla 26 Pirkanmaalla havaittiin runsaasti sinilevää Sastamalassa Liekovedellä. Vähän sinilevää havaittiin seitsemällä seurantapaikalla, Pyhäjärvessä Lempäälän Mäyriänrannassa, Nokialla Lehtiniemessä ja Halkoniemessä sekä Maatialanlahdella, Nokian Tottijärvessä, Kangasalan Kirkkojärvessä ja Sastamalan Houhajärvessä. Virallisten leväseurantapaikkojen lisäksi järviwikiin oli kirjattu sinilevähavaintoja Roineelta,
- [Sinilevät runsastuneet Saaristomerellä, sisävesialueilla tilanne viime viikon kaltainen](https://www.vesi.fi/sinilevat-runsastuneet-saaristomerella-sisavesialueilla-tilanne-viime-viikon-kaltainen/) - Sinilevähavainnot Lounais-Suomen merialueella ovat lisääntyneet. Järvien osalta tilanne on pysynyt ajankohtaan nähden tyypillisenä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa runsaita sinileväesiintymiä on havaittu sekä Saaristomerellä että sisävesialueilla. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu vähäisiä määriä Kustavin rannikkoalueella ja Uudenkaupungin Mannervedellä. Rauman edustan ja Kaarinan Harvaluodon havaintopaikoilla sinilevää on vakioseurannassa havaittu runsaasti. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen merialueilla sinilevätilanne on ajankohtaan
- [Kesän leväseuranta on pyörähtänyt käyntiin – Keski-Suomen sinilevätilanne toistaiseksi ajankohtaan nähden tyypillinen](https://www.vesi.fi/kesan-levaseuranta-on-pyorahtanyt-kayntiin-keski-suomen-sinilevatilanne-toistaiseksi-ajankohtaan-nahden-tyypillinen/) - Valtakunnallinen leväseuranta alkoi jälleen kesäkuun alussa. Seurantaa toteutetaan viikoittain ja se jatkuu syyskuun loppuun saakka. Keski-Suomen alueella seurannassa on mukana 11 järveä. Havaintotiedot julkaistaan aina torstaisin Järviwiki-palvelussa, osoitteessa www.jarviwiki.fi. Järviwiki-palvelu on kaikille avoin, ja sinne voi laittaa myös omia levähavaintoja asiantuntijoiden viikoittaisten havaintojen lisäksi. Keski-Suomessa vain yksittäisiä levähavaintoja Tämän kesän sinilevätilannetta on vaikea ennustaa. Sinilevät
- [Paljon uusia vesistökunnostushankkeita pohjalaismaakunnissa (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/paljon-uusia-vesistokunnostushankkeita-pohjalaismaakunnissa-pohjalaismaakunnat/) - Pohjalaismaakunnissa on vuonna 2023 jälleen käynnistymässä runsaasti uusia vesistökunnostushankkeita. Yhteensä on myönnetty tai ollaan myöntämässä rahoitusta noin kolmellekymmenelle hankkeelle virtavesien, järvien ja rannikkovesien tilan parantamiseksi yli 800.000 euron edestä. Kaikkiaan kunnostushankkeita on käynnissä pohjalaismaakunnissa yli 50 joiden valtionavustusten yhteenlaskettu summa ylittää 2,6 miljoonaa euroa. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on kesäkuun loppuun mennessä myönnetty ympäristöministeriön
- [Suomen laajin vesiensuojeluhanke levittänyt kipsiä jo reilut 38 000 hehtaaria](https://www.vesi.fi/suomen-laajin-vesiensuojeluhanke-levittanyt-kipsia-jo-reilut-38 000-hehtaaria/) - KIPSI-hanke käynnistyi vuonna 2019 Saaristomeren valuma-alueella tarkoituksenaan vähentää maataloudesta vesistöihin aiheutuvaa kiintoaines- ja fosforikuormitusta. Vuonna 2022 KIPSI-hanke laajeni kattamaan koko Suomen rannikkoalueen, missä on runsaasti kipsikäsittelyyn sopivia peltoja ja hyvät mahdollisuudet parantaa vesien tilaa. Haku sulkeutuu kesäkuun lopussa tämän vuoden levitystilausten osalta. Ennen KIPSI-hanketta kipsinlevitystä vesiensuojelukeinona on testattu ainakin Trap- ja SAVE-hankkeissa, joissa levitysala oli
- [Sinilevähavainnot lisääntyneet juhannusviikolla sisävesillä ja merellä](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-lisaantyneet-juhannusviikolla-sisavesilla-ja-merella/) - Sisävesien sinilevätilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen, vaikka sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Rannikolla sinilevää on havaittu hieman keskimääräistä enemmän. Myös merialueilla sinileväkukinnat ovat runsastuneet selvästi, etenkin Porkkalanniemen ja Helsingin eteläpuolella. Sinilevätilanne on edelleen rauhallinen, vaikka sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Kahdella valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista Etelä-Suomessa on havaittu runsaasti sinilevää. Yhdellä järvellä sinilevää on havaittu
- [Juhannusviikon sinilevätilanne Etelä-Savossa rauhallinen](https://www.vesi.fi/juhannusviikon-sinilevatilanne-etela-savossa-rauhallinen/) - Sinilevätilanne on pysynyt Etelä-Savossa ajankohdalle tyypillisesti rauhallisena. Virallisia viikoittaisia seurantapaikkoja Etelä-Savossa on 15, joista yhdessä, Kangasniemen kirkonkylän uimalassa Puulassa, on havaittu hieman sinilevää. Lisäksi kansalaishavaintoja sinilevistä on tehty muutamia. Kansalaishavaintojen mukaan hieman levää on havaittu Puumalassa Saimaan Koskenselällä. Mäntyharjun Huuhtjärvellä sekä Mikkelin Kyyvedellä on havaittu hieman tai runsaasti sinilevää. Lämpimät pintavedet ja aurinkoinen sää edistävät
- [Pohjalaismaakunnissa tehty kesän ensimmäiset sinilevähavainnot](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakunnissa-tehty-kesan-ensimmaiset-sinilevahavainnot/) - Pohjalaismaakunnissa on tehty kesän ensimmäiset sinilevähavainnot, kuitenkin sinilevätilanne on vielä rauhallinen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla pohjalaismaakunnissa Karperönjärvellä ja Lappajärven Lakaniemessä on havaittu hieman sinilevää. Merialueilla tai merenrannoilla ei ole vielä valtakunnallisessa sinileväseurannassa tehty tällä alueella sinilevähavaintoja. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto teki Järvi-meriwikiin vietyjä havaintoja tämän viikon keskiviikkona ja Halsuanjärven uimarannalla, Hejmsjön uimarannalla ja Prästlandin rannalla, joissa havaittu hieman
- [Sinilevää havaittu Lounais-Suomen sisävesissä ja merialueella](https://www.vesi.fi/sinilevaa-havaittu-lounais-suomen-sisavesissa-ja-merialueella/) - Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt tällä viikolla Lounais-Suomessa niin järvillä kuin merialueellakin. Sinilevätilanne on kuitenkin pysynyt helteistä huolimatta rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä eikä runsaita esiintymiä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa ole havaittu. Muutamilla seurantapisteillä meri- ja sisävesialueilla levää on havaittu vähäisiä määriä. Lämpimän sään jatkuessa levätilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu vähäisiä
- [Kesän vesitilanne näyttää lupaavalta Pirkanmaalla - sateiden määrä voi vaikuttaa](https://www.vesi.fi/kesan-vesitilanne-nayttaa-lupaavalta-pirkanmaalla-sateiden-maara-voi-vaikuttaa/) - Vähäsateisesta keväästä huolimatta suuret säännöstellyt järvet ovat pääosin saavuttaneet kesäkorkeutensa Pirkanmaalla. Suurilla säännöstelemättömillä järvillä veden pinta voi olla hieman keskiarvon alapuolella. Pirkanmaan vesitilanteessa on hyviä uutisia, kun juhannus lähestyy. Säännöstellyt suuret järvet ovat pääosin saavuttaneet kesäkorkeutensa. Kevään vähäsateisuudesta huolimatta järvien vedenkorkeudet on saatu hyvälle tasolle. Suurilla säännöstelemättömillä järvillä veden pinta voi olla vuodenaikaan nähden hieman
- [Vesistökunnostuksiin tukea Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksiin-tukea-varsinais-suomen-ja-satakunnan-alueella/) - Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt kevään aikana avustuksia vesien tilaa ja käyttöä parantaville hankkeille (15 kpl) Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yhteensä 430 000 €. Lisäksi pohjavesien suojelusuunnitelmien laadintaan on myönnetty avustuksia 36 000 € viidelle hankkeelle. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamista laaja-alaisista maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeista lisäksi neljä hanketta kohdistuu Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle, näiden hankkeiden avustusosuus on
- [Alkukesän sateettomuus kuivattanut nopeasti Lounais-Suomen vesistöjä ja maaperää](https://www.vesi.fi/alkukesan-sateettomuus-kuivattanut-nopeasti-lounais-suomen-vesistoja-ja-maaperaa/) - Kuivuus koettelee Lounais-Suomea jo nyt alkukesällä ja lähiaikojen sääennuste ei lupaa helpotusta, pikemminkin päinvastoin. Loppukevään ja alkukesän erittäin vähäisen sademäärän vuoksi sekä pinta- että pohjavedet ovat laskussa. Vettä on satanut Varsinais-Suomessa laajoilla alueilla toukokuun alun jälkeen puolessatoista kuukaudessa yhteensä vain n. 20 mm. Alkukesän vesitilanne muistuttaa monin paikoin kesän 2018 alkua, jolloin oli erittäin kuiva
- [Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman sisävesillä ja rannikolla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-lisaantyneet-hieman-sisavesilla-ja-rannikolla/) - Sinilevätilanne on edelleen rauhallinen, vaikka järviltä ja rannikkoalueilta tehdyt havainnot ovat lisääntyneet. Kahdella sisävesien havaintopaikalla Etelä-Suomessa on havaittu runsaasti sinilevää. Suomen avomerialueilla ei toistaiseksi ole tehty havaintoja pintakukinnoista. Pintavedet niin merellä kuin sisävesilläkin ovat lämpenemässä. Sinilevätilanne on edelleen rauhallinen, vaikka sinilevähavaintojen määrä on hieman lisääntynyt viime viikosta. Kahdella valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoista Etelä-Suomessa on havaittu runsaasti
- [Ei sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/ei-sinilevahavaintoja-etela-pohjanmaan-ely-keskuksen-alueella-pohjalaismaakunnat-2/) - Sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa. Pintaveden lämpötilat ovat kohonneet viime viikosta, ympäristöhallinnon havaintopaikoilla Närpiön Hinjärvellä pintaveden lämpötila on 18,0 astetta ja Lappajärven Halkosaaressa 15,4 astetta. Sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu
- [Pirkanmaalla on havaittu vähän sinilevää](https://www.vesi.fi/pirkanmaalla-on-havaittu-vahan-sinilevaa/) - Pirkanmaalla on tällä viikolla havaittu vähän sinilevää Hämeenkyrössä. Kansalaishavaintoja levästä on Sastamalasta, Akaasta ja Vesilahdelta. Pirkanmaalla havaittiin viikolla 24 vähän sinilevää Hämeenkyrön Järvenkylänjärven uimarannalla ja Mahnalanselän-Kirkkojärven Miharin uimarannalla. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Sastamalan Ylistenjärveltä, Akaan Jalantijärveltä ja Vesilahdelta Pyhäjärven Hauenparmanlahdelta. - Leväkukinnat ovat suuri riski kotieläimille, esimerkiksi lehmille, hevosille
- [Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle](https://www.vesi.fi/vuoden-vesistokunnostaja-palkinto-kiimingin-jaalin-vesienhoitoyhdistykselle/) - Ympäristöministeriö jakoi 14.6. Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle, joka on kaksitoista vuotta tehnyt työtä Jäälinjärven hyväksi. Palkinnon vastaanottivat yhdistyksen keulamies Birger Ylisaukko-oja sekä Eero Laine. Palkintojenjako oli osa vesistökunnostusalan suurimman vuositapahtuman eli valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kansainvälisen vuosiseminaarin 13.–15.6. ohjelmaa. Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen määrätietoisen ja suunnitelmallisen toiminnan myötä Jäälinjärven veden laatu on parantunut merkittävästi. Jäälinjärven sinileväkukinnot ovat
- [Kesäkuun Vesikirjeessä asiaa kuivuudesta, tulvista ja vesistökunnostuksesta](https://www.vesi.fi/kesakuun-vesikirjeessa-asiaa-kuivuudesta-tulvista-ja-vesistokunnostuksesta/) - Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista. Kesäkuun Vesikirjeestä voit lukea peltojen kuivuuden sekä tulvaherkkyyden selvittämisestä paikkatiedon avulla sekä vesistökunnostuksen haasteista Natura-alueilla. Lisäksi mukana asiaa vesistökunnostuksen seurannasta sekä jätevesipäästöjen seuraamista automatiikan avulla. Lue kesäkuun Vesikirje tästä. Vesikirjeen voi tilata sähköpostiin Vesi.fistä, missä kaikki kirjeet ovat saatavilla myös verkkoversioina. Kuva: © Laura Härkönen
- [Euroopan uimavesiraportti: Suomen yleisten uimarantojen vedet pääosin puhtaita](https://www.vesi.fi/euroopan-uimavesiraportti-suomen-yleisten-uimarantojen-vedet-paaosin-puhtaita/) - Yleisten uimarantojen vesissä on Suomessa turvallista uida, selviää Euroopan ympäristökeskuksen juuri julkaistusta uimavesiraportista. Suurin osa Suomen uimavesistä, lähes 95 prosenttia, luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi, mikä vastaa edellisen seurantakauden tilannetta. Raportti sisältää uimaveden laadun tiedot kaikilta yleisiltä uimarannoilta. Kesällä 2022 Suomessa oli yhteensä 303 yleistä uimarantaa, joista 225 sijaitsi sisämaan vesistöjen äärellä ja 78 rannikolla.
- [Sinilevätilanne rauhallinen sekä Itämerellä että järvillä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhallinen-seka-itamerella-etta-jarvilla/) - Alkukesälle tyypillisesti sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena merialueilla ja sisävesillä. Joitain sinilevähavaintoja on tehty järvillä, ja tälläkin hetkellä sinilevää esiintyy kahdella Etelä-Suomen havaintopaikalla. Vesistöissä ja merellä voi myös edelleen näkyä kellertävää siitepölyä, joka voi muistuttaa sinileväkukintaa. Huom! Tiedotteen linkki "Kartta leväseurannan havainnoista viikolla 23" korjattu viemään vuoden 2023 havaintoihin. Tälläkin hetkellä vaihteleva, tuulinen sää ja viileä
- [Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut (Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)](https://www.vesi.fi/karjalan-pyhajarven-vesienhoitosuunnitelma-ja-natura-2000-alueen-hoito-ja-kayttosuunnitelma-on-valmistunut-pohjois-karjala-kaakkois-suomi/) - Suunnitelma toimii laajana tietopakettina Pyhäjärven alueesta. Suunnitelmassa esitetään tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla Pyhäjärven erinomainen ekologinen tila ja suojeluarvot voidaan turvata jatkossakin. Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut. Suunnitelmaan on koottu yhteen tiedot Pyhäjärven nykytilasta, vesistön tilaan vaikuttavista tekijöistä ja alueella jo tehdyistä vesiensuojelutoimenpiteistä. Suunnitelmassa myös esitetään tavoitteita ja toimenpide-esityksiä,
- [Sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhallinen-etela-pohjanmaan-ely-keskuksen-alueella-pohjalaismaakunnat-2/) - Viikolla 23 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Kuluneen viikon aikana pohjalaismaakunnissa ei ole tehty myöskään kansalaishavaintoja sinilevästä. Valtakunnallisten vakiohavaintopaikkojen lisäksi kansalaisten havainnot tuovat tärkeää lisätietoa alueemme sinilevätarkkailuun. Levähavainnoista voi ilmoittaa Järviwikiin (www.jarviwiki.fi) tai leväpuhelimeen numeroon 0295 027 990. Alueemme pintavedet ovat tällä hetkellä ajankohtaan nähden keskimääräistä viileämpiä. Ympäristöhallinnon havaintopaikoilla Närpiön Hinjärvellä pintaveden lämpötila on
- [Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä](https://www.vesi.fi/pirkanmaalla-ei-havaittu-sinilevia-3/) - Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 23. Järvivesi on hieman keskimääräistä viileämpää. Sinilevien runsastuminen haittaa monella tapaa vesien ja rantojen käyttöä. Toisaalta levien runsastuminen johtuu ihmisten aiheuttamasta vesien rehevöitymisestä. Sinilevät ovat luonnollinen osa vesien eliöstöä, ja niitä esiintyy vesissä pieniä määriä ympäri vuoden monien muiden mikroskooppisen pienten levien tavoin. Sinileviä on myös vähäravinteisissa
- [Pohjois-Karjalassa oli kuivaa ja lämmintä toukokuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalassa-oli-kuivaa-ja-lamminta-toukokuussa/) - Pohjois-Karjalan keskilämpötila oli keskiarvoon verrattuna noin puolitoista astetta korkeampi. Vedenkorkeudet olivat pääasiallisesti tavallista korkeammalla. Vettä satoi keskimääräistä vähemmän toukokuussa. Vedet olivat vielä kuun lopussa viileitä. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa hieman keskimääräistä korkeampi. Kuukauden keskilämpötila oli Liperin mittausasemalla noin 1,4 astetta keskimääräistä korkeampi, kun Nurmeksessa Valtimolla lämpötila oli 1,6 astetta keskimääräistä korkeampi. Maakunnan
- [Toukokuun 2023 vesitilannekatsaus: Virtaamat ovat laskeneet toukokuun aikana (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/toukokuun-2023-vesitilannekatsaus-virtaamat-ovat-laskeneet-toukokuun-aikana-pohjalaismaakunnat/) - Jokien virtaamat olivat toukokuun alussa vielä melko suuria ja järvien pinnat korkealla kevättulvan jäljiltä. Toukokuu oli melko vähäsateinen, joten jokien virtaamat laskivat selvästi toukokuun loppuun mennessä. Säännösteltyjen järvien pinnat olivat toukokuun lopussa lähellä tavanomaisia alkukesän tasoja. Vedenkorkeus- ja virtaamatiedot, vesistöt Perhonjoella kevään suurin virtaama saavutettiin toukokuun alussa. Vetelin Tunkkarissa virtaama oli vappuna 121 m3/s, joka
- [Suunnitteletko rannan ruoppausta tai laiturin rakentamista?](https://www.vesi.fi/suunnitteletko-rannan-ruoppausta-tai-laiturin-rakentamista/) - Rantamökin omistajilla on erilaisia toiveita mökkirannastaan ja laiturista. Mökkiläisen ei kuitenkaan kannata tilata kaivinkonetta ruoppaamaan rantaa ja tekemään pengertä laituria varten hetken päähänpistosta. Lupa aluehallintovirastolta vai ilmoitus ELY-keskukseen Jos suunnittelet tälle keväälle rannan ruoppaustöitä, muistathan tehdä ilmoituksen ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Ruoppausilmoituksen tekeminen on maksutonta. Ruopata voi pääsääntöisesti 1.9.-31.5.
- [Sinileväseuranta alkaa jälleen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevaseuranta-alkaa-jalleen-etela-pohjanmaan-pohjanmaan-ja-keski-pohjanmaan-alueella-pohjalaismaakunnat-2/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sinileväseuranta alkaa tällä viikolla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella ja ensimmäinen sinileväkatsaus julkaistaan ensi viikon torstaina 8.6.2023. Sinileväseurannan pysyviä havaintopaikkoja on alueellamme tänä vuonna 26 ja vakiohavaintopisteitä on sekä järvillä että merialueilla. Alueemme sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta torstaisin. Sinilevän runsaus arvellaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei
- [Kesäkauden 2023 leväseuranta käynnistyi Etelä-Savossa – sinilevät vähissä](https://www.vesi.fi/kesakauden-2023-levaseuranta-kaynnistyi-etela-savossa-sinilevat-vahissa/) - Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on käynnistynyt kesäkuun alusta ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurantakautena havainnoidaan ja tiedotetaan sinilevien esiintymistä sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Leväseurannasta vastaavat pääosin kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, mutta mukana on myös paikallisia asukkaita. Havainnoitsijat tallentavat levähavainnot suoraan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämälle Järvi-meriwiki -sivustolle tai ilmoittavat havainnot Etelä-Savon ELY-keskukseen, joka hoitaa tallennuksen. Sivustolta voi seurata ajankohtaista levätilannetta, ennusteita
- [Kesän 2023 leväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/kesan-2023-levaseuranta-on-alkanut-varsinais-suomi-satakunta/) - Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen sinileväseuranta. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä kesänä Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja Satakunta) ELY-keskuksen vakioseuranta koostuu 36 havaintopaikasta, joista 20 sijaitsee merialueella ja 16 sisävesissä. Osa havaintopaikoista on ollut mukana seurannan alusta eli jo vuodesta 1998 saakka. Vakiohavainnoitsijat arvioivat havaintopaikkojen sinilevätilanteen viikoittain
- [Leväseuranta käynnistyi Pirkanmaan järvillä - vähän sinilevää Lempäälän kirkkojärvessä](https://www.vesi.fi/levaseuranta-kaynnistyi-pirkanmaan-jarvilla-vahan-sinilevaa-lempaalan-kirkkojarvessa/) - Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla havaittiin vähän sinilevää Kirkkojärven Lempoisten uimalassa Lempäälässä. Järvissä voi alkukesällä näkyä puiden siitepölyä. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain 41 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tiedottaa Pirkanmaan levätilanteesta aina torstaisin. Kuntien viranomaisten lisäksi Suomen rotarit keräävät tietoa sinilevistä 134 havaintopaikalla Suomessa. Pirkanmaalla näitä paikkoja
- [Kesän leväennuste: Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi](https://www.vesi.fi/kesan-levaennuste-lammin-ja-tyyni-saa-voi-kasvattaa-sinilevakukinnat-voimakkaiksi/) - Merialueilla levien kevätkukinta kuluttaa typen mutta jättää yhä kesäksi fosforiravinnetta sinileville. Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi. Laajojen sinileväkukintojen riski Suomen merialueella on edelleen olemassa, sillä Itämeren ravinnetilanne on pysynyt sinilevien esiintymistä suosivana. Sinilevälauttojen muodostumisriski on tänä kesänä huomattava Suomenlahdella, Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, eteläisellä Selkämerellä ja suurimmassa osassa Saaristomerta. Perämerellä riski on edelleen
- [Seuranta sakkaa – pohdintoja vesistökunnostusten kompastuskiven korjaamiseksi](https://www.vesi.fi/seuranta-sakkaa-pohdintoja-vesistokunnostusten-kompastuskiven-korjaamiseksi/) - Vesistökunnostusverkoston blogikirjoituksessa Antti Haapala pohdiskelee kunnostusten seurantamenetelmiä pienissä ja suurissa kunnostuskohteissa. Vedenlaadun ja vesieliöstön seuranta on järvien kunnostushankkeiden yksi heikoimmista lenkeistä. Valtion luovuttua omasta kunnostustoiminnasta ja toteutuksen siirryttyä paikallisemmille tahoille ollaan entistä selvemmin tilanteessa, jossa pienten hankkeiden osalta kukaan ei tarkkaile luotettavilla menetelmillä kunnostushankkeen vaikutuksia kohdevesistöön. Onko määritettävissä joku hankkeen vähäiseen vaikuttavuuteen ja budjettiin liittyvä
- [Kainuun ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoa ja vesistön käyttöä edistäviin kunnostushankkeisiin](https://www.vesi.fi/kainuun-ely-keskus-myonsi-avustuksia-vesienhoitoa-ja-vesiston-kayttoa-edistaviin-kunnostushankkeisiin-2/) - Kainuun ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia valtionavustuksia kahteen vesienhoitoa edistävään kunnostushankkeeseen Kainuussa vuonna 2023. Kyseisten kohteiden avustusrahoituksen kokonaissumma on yhteensä 45 450 euroa. Lisäksi Kainuun ELY-keskus on myöntänyt OUMO-hankerahoitusta usealle kohteelle. ELY-keskukset jakavat vuosittain valtionavustuksia vesistöjen kunnostushankkeisiin. Vesistökunnostusten tavoitteena on parantaa vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa yhteistyötä. Ensisijaisia avustuskohteita ovat konkreettiset, pinta-
- [Haapaveden Haapajärven säännöstelyn kehittämiselle haetaan lupaa](https://www.vesi.fi/haapaveden-haapajarven-saannostelyn-kehittamiselle-haetaan-lupaa/) - Haapajärven vedenkorkeutta säännöstellään Haapakosken säännöstelypadolla. Säännöstelyn tarkoituksena on Haapajärven ylävirran puolella olevan tulva-alueen vapauttaminen haitallisista vedenkorkeuksista. Haapajärvelle on valmistunut Vesilain 18 3 a § mukainen padotus- ja juoksutusselvitys. Selvityksen taustalla on Pyhäjoen kevään 2013 jääpatotulvat ja Pyhäjoen tulvariskienhallintasuunnitelma, jossa Haapajärven säännöstelyn kehittäminen on yksi hallintasuunnitelman mukaisista toimenpiteistä. Suunnittelun aikana tehtiin sidosryhmäyhteistyötä alueen keskeisten toimijoiden kanssa
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.5.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-25-5-2023/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,73. Nyt taso on 26 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinnan nousu on pysähtynyt. Nyt on jo 7. vuorokausi samalla korkeudella. Lisäjuoksutus Naapuskosken säännöstelypadosta ja Konnuksen tulvakanavasta on käynnissä. Juoksutukset jatkuvat ainakin pari viikkoa. Yläpuolisten vesien tulvajuoksutus Kallaveteen on pienemässä sekä Iisalmen että Nilsiän reiteiltä, mikä osaltaan nopeuttaa Kalaveden pinnan
- [Vesivastuullisuuden kansalliselle edistämiselle yhteiset suuntaviivat tuleville vuosille - tule mukaan keskustelemaan aamukahvitilaisuuteen!](https://www.vesi.fi/paivitetty-versio-vesivastuullisuuden-kansalliselle-edistamiselle-yhteiset-suuntaviivat-tuleville-vuosille-tule-mukaan-keskustelemaan-aamukahvitilaisuuteen/) - Tutustu toimintasuunnitelmaan ja tule kuulemaan ja keskustelemaan keinoista tehdä Suomesta ja suomalaisista yrityksistä maailman vesivastuullisimpia aamukahvitilaisuuteen keskiviikkona 31.5.2023 klo 8.15-10.00! Yritysten vastuullinen vedenkäyttö tulee yhä tärkeämmäksi ilmastonmuutoksen myötä ja kytkeytyy suoraan niin ihmisoikeuskysymyksiin kuin luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Vesivastuullisuuden kansalliselle edistämiselle saatiin kansainväliset raamit, kun Suomi allekirjoitti Glasgow’n COP26 ilmastokokouksessa marraskuussa 2021 Fair Water Footprints-julistuksen. Julistus
- [Hauen paikka - Lappalanjärven Nisoksella tehtiin elinympäristökunnostuksia](https://www.vesi.fi/hauen-paikka-lappalanjarven-nisoksella-tehtiin-elinymparistokunnostuksia/) - Nisoksen lahdelle tehtiin allikoita, varoen uhanalaista hentonäkinruohoa. Kunnostustyöllä monipuolistetaan elinympäristöä ja parannetaan vedenlaatua. Osakaskunta ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus rahoittivat työt. Osakaskunta aloitteellinen Nisos on lahti Kouvolan Lappalanjärvessä. Lahden rajaa omaksi lähes suljetuksi vesialueekseen kapea särkkä. Särkkä estää Nisoksen veden vaihtuvuutta Rantalansalmen kautta Lappalanjärveen. Tämän vuoksi lahden rannat ovat runsaan kasvillisuuden peittämiä. Nisoksen kunnostushanke sai alkunsa Saarento-Jokelan
- [Tornionjoella tulvatilanne rauhoittumassa](https://www.vesi.fi/tornionjoella-tulvatilanne-rauhoittumassa/) - Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat kääntyneet laskuun. Tiistaille ja keskiviikolle ennustetut sateet eivät enää nosta vedenpintoja, mutta ne saattavat hieman hidastaa niiden laskua. Tulva Muonionjoella ja Tornionjoella oli poikkeuksellisen suuri johtuen lumen nopeasta sulamisesta ja vesisateista. Tornionjoella tulvan suuruus sivusi vuoden 1968 ennätystä. Kevään tulvahuippu Tornionjoella on saavutettu maanantaina
- [Vedenkorkeudet ovat vuodenaikaan nähden tyypillisellä tasolla koko Hämeessä](https://www.vesi.fi/vedenkorkeudet-ovat-vuodenaikaan-nahden-tyypillisella-tasolla-koko-hameessa/) - Lähes kaikki järvet ovat nousseet tyypillisiin kesäkorkeuksiinsa noin 5 senttimetrin tarkkuudella koko Hämeen alueella. Talven ja kevään aikana useat lämpimät jaksot sulattivat lumia osissa niin, että suurilta kevättulvilta vältyttiin, vaikka lopulta talven sadesumma olikin keskimääräistä suurempi. Kanta-Hämeen puolella Kokemäenjoen vesistöalueella lähes kaikki järvet ovat suunnilleen vuodenaikaan nähden keskimääräisissä korkeuksissa. Lähes tarkalleen vuodenajan keskikorkeuksissa on Vanajavesi
- [Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 550 000 eurolla](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-ely-keskus-tukee-vesienhoitohankkeita-550-000-eurolla/) - Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 550 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 13 hankkeelle eri puolelle Pirkanmaata. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä kuormitusta vähentävissä pintavesihankkeissa sekä tulvariskien hallintaa toimeenpanevissa hankkeissa. Avustusta on myönnetty ensisijaisesti niihin kohteisiin, joiden tila on vesien ekologisen tilaluokituksen mukaan tyydyttävä tai
- [Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesistökunnostus -teemasivusto on julkaistu](https://www.vesi.fi/varsinais-suomen-ja-satakunnan-vesistokunnostus-teemasivusto-on-julkaistu/) - Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisema teemasivusto on kattava tietopaketti vesistöjen kunnostamisesta. Sivusto on suunnattu erityisesti vesistökunnostuksia suunnitteleville toimijoille Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella, mutta tarjoaa hyödyllistä tietoa kaikille vesistöjen tilan parantamisesta kiinnostuneille. Vesistökunnostukset tähtäävät vesistöjemme ekologisen tilan parantamiseen Vesistökunnostuksilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan kohdevesistön ekologista tilaa. Hyvin suunniteltu ja toteutettu kunnostushanke voi edistää vesistössä monia tavoitteita, kuten
- [Ruoppauksesta ilmoittaminen uudistuu – mikä muuttuu?](https://www.vesi.fi/ruoppauksesta-ilmoittaminen-uudistuu-mika-muuttuu/) - Ruoppauksista ja niitoista ilmoittamiseen tulee 15.5.2023 muutoksia. Tästä alkaen ilmoitus tehdään aluehallinnon asiointipalvelussa. Sähköinen asiointipalvelu Uudella lomakkeella voit ilmoittaa täysin sähköisesti ruoppauksista tai niitoista. Asiointipalvelussa voit lisätä kaikki tarvittavat liitteet. Myös ruoppausalan ja läjityspaikan voit merkitä suoraan kartalle. Samalla voit tarkastella mm. kartta-alustalla suojelualueita ja pohjavesialueita. Lomakkeen uudistamisella on pyritty helpottamaan ilmoitusmenettelyä ja kaikki tarvittavat
- [Laaja saderintama kasvatti Lapin kevättulvat harvinaisen suuriksi – Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen vedenpinnat edelleen nousussa](https://www.vesi.fi/laaja-saderintama-kasvatti-lapin-kevattulvat-harvinaisen-suuriksi-tornionjoen-muonionjoen-ja-ounasjoen-vedenpinnat-edelleen-nousussa/) - Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat huipussaan viikonvaihteen aikana. Tornionjoella vedenpinta nousee ainakin sunnuntaihin tai jopa alkuviikkoon asti. Keskiviikkona ja torstaina tulleet runsaat sateet yhdessä keskimääräistä suuremmasta lumimäärästä syntyneiden sulamisvesien kanssa ovat nostaneet virtaamat ja vedenkorkeudet paikoin suurimmiksi yli 50 vuoteen, ja vettä on tulvinut muun muassa maanteille. Viikko sitten alkanut
- [Lappiin osuva saderintama voi suurentaa tulvahuippuja – riski merkittäville vahingoille vähäinen](https://www.vesi.fi/lappiin-osuva-saderintama-voi-suurentaa-tulvahuippuja-riski-merkittaville-vahingoille-vahainen/) - Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat: Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat huipussaan lähipäivinä. Keskiviikon ja torstain aikana Länsi- ja Pohjois-Lappiin on odotettavissa kohtalaisen runsaita sateita, mikä vielä kasvattaa virtaamia. Osassa Lapin vesistöjä tulvahuippu on jo saavutettu. Vedenkorkeudet säännöstellyissä järvissä ovat nousemassa kohti kesäajan lukemia. Kevään tulvahuiput Tornionjoella, Muonionjoella, Kemijoen alaosalla sekä Tenojoella saavutetaan kuluvan viikon
- [Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kevättulvatiedote 12.5.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-ely-keskuksen-kevattulvatiedote-12-5-2023-2/) - Tulvahuippu lähestyy Iijoella. Pudasjärven tulvahuippu ajoittuu 15.5.–20.5. väliselle ajalle. Tulva noussee tasolle, jossa yksittäisiä vapaa-ajan asuntoja voi olla kastumisvaarassa. Kuusamossa Karhunkierros katkeaa tulvaveden vuoksi huomenna 13.5. noin viikon ajaksi. Pudasjärven yläpuolella olevalla Jongunjärvellä tulva nousee ns. bifurkaatiotasolle, jolloin tulvavesi virtaa Länsirannantien ylitse Kiiminkijoen vesistöalueelle. Ylivirtaustilanne alkaa ensi maanantaina 15.5. ja kestää noin viikon ajan. Liikennöintiä
- [Hämeen ELY-keskus tukee vesistöhankkeita yli miljoonalla eurolla](https://www.vesi.fi/hameen-ely-keskus-tukee-vesistohankkeita-yli-miljoonalla-eurolla/) - Hämeen ELY-keskus on myöntänyt yli 1,2 miljoona euroa avustusta vesien- ja merenhoidon toteutusta ja tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Avustuksilla edistetään myös Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutumista sekä pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista. Kanta-Hämeessä avustusta
- [Lapin jokien virtaamat nousussa – Tornionjoen ja Muonionjoen tulvista tulossa keskimääräistä suurempia](https://www.vesi.fi/lapin-jokien-virtaamat-nousussa-tornionjoen-ja-muonionjoen-tulvista-tulossa-keskimaaraista-suurempia/) - Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Lämmin sää on kiihdyttänyt lumen sulantaa, mikä näkyy Lapin jokien virtaaman nousuna. Simojoella virtaama on juuri nyt korkeimmillaan ja Ivalojoella viikonvaihteessa. Muissa vesistöissä tulvan ennustetaan olevan huipussaan ensi viikon loppupuolella tai sen jälkeen. Lapin suurista jokivesistöistä jäät ovat jo monin paikoin lähteneet tai sulaneet paikalleen. Tornionjoen ja Muonionjoen tulvista on
- [Uudet maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeet vähentävät vesistöihin päätyvää kuormitusta ja auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen](https://www.vesi.fi/uudet-maa-ja-metsatalouden-vesienhallinnan-hankkeet-vahentavat-vesistoihin-paatyvaa-kuormitusta-vesistoihin-ja-auttavat-sopeutumaan-ilmastonmuutokseen/) - Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella on käynnistynyt 17 uutta hanketta, jotka toteuttavat valuma-aluelähtöistä vesienhallintaa ja sen suunnittelua. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnalle on yhä enemmän tarvetta. Sateiden ja leutojen talvien lisääntyminen kasvattaa maaperän eroosion ja ravinnekuormituksen riskiä. Lisäksi maa- ja metsätalouden tulee sopeutua lisääntyviin tulviin ja kuivuusjaksoihin. Syksyn 2022 haun teemoina olivat valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan suunnittelu, toteutus ja yhteistyö
- [Kainuun alueella jokien ja järvien vedenpinnat ovat lähteneet nousuun](https://www.vesi.fi/kainuun-alueella-jokien-ja-jarvien-vedenpinnat-ovat-lahteneet-nousuun/) - Kainuussa kevättulvasta odotettavissa keskimääräistä suurempi. Kainuun alueen säännösteltyjen järvien pinnat ovat lähteneet hiljalleen nousuun lumien sulaessa. Säännösteltyjen järvien pinnat ovat lähellä toukokuun alun keskimääräistä tasoa tai hiukan sen yläpuolella. Suomussalmen Kiantajärvi on vielä hiukan keskimääräistä alempana. Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat myös lähteneet nousuun ja ne ovat pääosin ajankohdan keskimääräisten tasojen tuntumassa tai hiukan korkeammalla. Järvien
- [Pohjois-Karjalassa keskimääräistä vähemmän lunta huhtikuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalassa-keskimaaraista-vahemman-lunta-huhtikuussa/) - Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa pääosin kuiva ja loppukuun sateet sulattivat lumia. Vedenkorkeudet olivat pääasiallisesti tavallista korkeammalla. Lunta satoi keskimääräistä vähemmän. Huhtikuun keskilämpötila oli keskimääräinen. Huhtikuu oli Pohjois-Karjalassa pääosin kuiva ja loppukuun sateet sulattivat lumia. Ilmatieteen laitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa keskimääräinen. Maakunnan pohjoisosissa keskilämpötila oli pitkään aikaväliin verrattuna viileämpi, kun taas etelämmässä keskilämpötila oli
- [Huhtikuun 2023 vesitilannekatsaus: Aurinkoista ja kuivaa (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/huhtikuun-2023-vesitilannekatsaus-aurinkoista-ja-kuivaa-pohjalaismaakunnat/) - Huhtikuun alkuosa oli Pohjalaismaakunnissa aurinkoinen ja erittäin vähäsateinen. Kuivasta säästä ja yöpakkasista johtuen lumet sulivat rauhallisesti ja virtaamat kasvoivat melko hitaasti. Huhtikuussa koettiin kaksi tulvahuippua Ensimmäinen lumien sulamisesta aiheutuva virtaamahuippu ajoittui huhtikuun puolivälin paikkeille. Virtaamat jäivät tavanomaista kevättulvaa pienemmiksi. Jäät sulivat ja lähtivät virtaamien noustessa eikä niiden kanssa ollut ongelmia. Pääosa lumista etenkin Etelä-Pohjanmaan ja
- [Kylmä sää hidastaa Lapin tulvia](https://www.vesi.fi/kylma-saa-hidastaa-lapin-tulvia/) - Vedenkorkeudet ovat Etelä- ja Keski-Lapin jokivesistöissä olleet nousussa. Lähipäivien kylmä sääjakso hidastaa virtaamien kasvua. Simojoella, Viantienjoella ja Kemijoella jäät ovat jo liikkuneet. Muissa vesistössä jäiden lähtöä vielä odotellaan. Simojoella, Tornionjoella ja Ounasjoen alaosassa vedenkorkeus on noussut 0,5–1 metriä talven aikaisista lukemista. Muissa vesistöissä vedenkorkeus on noussut vain hieman. Kuluvalle viikolle on ennustettu kuivaa ja tavanomaista
- [Lappeenrannan Mustajoella vedenlaadun ajoittaista heikkenemistä ja kalakuo-lema – Rakkolanjoen alaosan tila paranemaan päin](https://www.vesi.fi/lappeenrannan-mustajoella-vedenlaadun-ajoittaista-heikkenemista-ja-kalakuo-lema-rakkolanjoen-alaosan-tila-paranemaan-pain/) - Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu kalakuolema saattoi olla yhteydessä joen yläjuoksulla ilmenneeseen hyvin korkeaan ammoniumtyppipitoisuuteen. Joen yleinen vedenlaatu ei ole kohentunut, ja ajoittain happipitoisuus on viileästä vedestä huolimatta lähellä kriittistä joen taimenten elinolojen kannalta. Niinpä syyskuussa 2022 tehdyissä koekalastuksissa pääuomasta ei havaittu samana keväänä syntyneitä taimenia juuri lainkaan. Asian selvittely jatkuu tehostetuilla vedenlaatumittauksilla. Sen sijaan
- [Simojoen virtaama kääntymässä nousuun](https://www.vesi.fi/simojoen-virtaama-kaantymassa-nousuun/) - Lapin tulvaennusteet näyttävät edelleen maltillisilta. Osalla havaintoasemista on jo nähtävissä pientä vedenkorkeuden nousua. Lapin alueelle on ennustettu loppuviikoksi sateita, mikä voi näkyä tulvavirtaaman kasvuna erityisesti Simojoella. Kylmä sää viivyttää säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien nousua. Simojoen virtaaman odotetaan kääntyvän nousuun lähipäivinä. Tuleva viilenevä sää voi kuitenkin hidastaa tai pysäyttää virtaaman nousun. Lapin alueelle on loppuviikoksi tulossa saderintama,
- [Pohjalaisjoet voivat tulvia vappuna (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaisjoet-voivat-tulvia-vappuna-pohjalaismaakunnat/) - Tämän viikon sateiden ennustetaan nostavan pohjalaisjokien virtaamat vähintäänkin keskimääräisen vuosittaisen kevättulvan tasolle. Jokien virtaamat nousevat vesistöennusteiden mukaan suuremmiksi kuin mitä ne olivat lumien sulaessa huhtikuun puolivälissä. Myös tekojärvien ja säännösteltyjen järvien pinnat ovat nousemassa lähelle säännöstelyn ylärajoja. Säännösteltyien järvien juoksutuksia on tämän vuoksi selvästi lisätty monin paikoin. Tulvatilannetta helpottaa se, että joet ovat jäistä vapaita.
- [Pohjois-Pohjanmaan jokivarsilla asukkaiden on syytä varautua kevättulviin](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-jokivarsilla-asukkaiden-on-syyta-varautua-kevattulviin/) - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 25.4.2023. Pohjois-Pohjanmaan tulvaennuste on muuttunut merkittävästi säätilan muutoksen vuoksi. Tällä viikolla sää lämpiää nopeasti, jonka myötä vesistön varsilla olevat lumet tulevat sulamaan. Lisäksi torstain ja perjantain aikana laaja sadealue kulkee Pohjois-Pohjanmaan ylitse. Sääennusteessa viikon sadekertymä vaihtelee sisämaan 15 millimetristä rannikon 50 millimetriin saakka. Mikäli sateet toteutuvat ennusteen yläpään mukaisesti, tulvahuipusta
- [Oulujoen vesistön tilan parantamista edistetään vesistövisiolla](https://www.vesi.fi/oulujoen-vesiston-tilan-parantamista-edistetaan-vesistovisiolla/) - Oulujoen vesistöalueelle on valmistunut laaja vesistövisio 2035, jossa pyritään yhteensovittamaan vesistön eri käyttömuotojen tarpeita ja samalla turvaamaan hyvä vesien ja vesiluonnon tila. Visiossa esitellään yli 60 toimenpide-ehdotusta, joilla halutaan parantaa muun muassa kalakantojen elinvoimaisuutta ja luonto- ja kalastusmatkailun mahdollisuuksia. Lisäksi halutaan vähentää vesistökuormitusta ja säännöstelyn haittoja. Suomessa on toteutettu useita vesivisiohankkeita vuoden 2015 jälkeen. ”Oulujoen
- [Vesistökunnostajat koolla 31.5.-1.6.2023 Kajaanissa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostajat-koolla-31-5-1-6-2023-kajaanissa/) - Pohjois-Suomen vesistöjen parissa toimijat kokoontuvat Kajaaniin 31.5.-1.6.2023 vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaariin, jossa käsitellään vesistöjen hoitoon ja kunnostukseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaari tuo yhteen Pohjois-Suomen yhdistyksiä, osakaskuntia, kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä muita kiinnostuneita keskustelemaan vesistöjen hoidosta ja kunnostamisesta. Ensimmäisen seminaaripäivän teemoina ovat vesistöjen hoidon ja kunnostamisen ajankohtaiskatsaus, eri toimijoiden rooli vesistökunnostuksissa sekä vieraslajien
- [Pohjois-Pohjanmaan tulvahuipuista ennustetaan keskimääräisiä](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-tulvahuipuista-ennustetaan-keskimaaraisia/) - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 21.4.2023. Lämmin sää on saanut Oulun eteläpuolisten jokien pinnat nousuun. Sunnuntaina sää viilenee ja sulanta hidastuu. Maanantaista lähtien sää jatkuu sateisena ja lämpimämpänä mikä saa jokien pinnat nousemaan voimakkaammin. Tulvahuippu nähdään Siikajoella ja sitä eteläisemmillä joilla huhtikuun lopussa tai kuun vaihteessa. Oulun eteläpuolella tulvahuipuista tulee suurin piirtein keskimääräisiä. Oulua pohjoisemmilla
- [Tulvien alkua saadaan vielä odotella Lapissa](https://www.vesi.fi/tulvien-alkua-saadaan-viela-odotella-lapissa/) - Lapissa valmistaudutaan hiljalleen kevään tulvakauteen. Lämpimien säiden seurauksena lumien sulaminen on käynnistynyt. Loppuviikosta sää kylmenee ja sulanta hidastuu. Tulvahuippuja saadaan vielä odottaa toukokuun loppupuolelle. Jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen. Lämpimät ja aurinkoiset päivät ovat hiljalleen sulattaneet lumia Lapin alueella. Lumen sulaminen ei näy vielä selkeästi vesistöjen havaintoasemilla, koska yöpakkaset
- [Jäiden sulaminen vauhtiin Etelä-Savossa, turvallinen jäillä liikkuminen on loppunut](https://www.vesi.fi/jaiden-sulaminen-vauhtiin-etela-savossa-turvallinen-jailla-liikkuminen-on-loppunut/) - Etelä-Savon järvien jäiden kokonaispaksuudet vaihtelivat 11.4.2023 tehdyissä mittauksissa 37–48 cm:n välillä. Järven eri osien jäänpaksuuksissa voi kuitenkin olla huomattavia eroja. Alueellisilla seurantapisteillä jään rakenteessa näkyi merkkejä jään kantavuuden heikkenemisestä. Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jäänpaksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Mittauksissa tehtyjen havaintojen ja aurinkoista säätä lupaavan ennusteen perusteella
- [Lumet sulavat rauhallisesti ja kevään virtaamahuippu jäänee pohjalaismaakunnissa pieneksi](https://www.vesi.fi/lumet-sulavat-rauhallisesti-ja-kevaan-virtaamahuippu-jaanee-pohjalaismaakunnissa-pieneksi/) - Pohjalaismaakunnissa lumipeite on vähentynyt merkittävästi huhtikuun alun aikana, kun aurinko on paistanut ja lämpötila on päivisin ollut selvästi plussan puolella. Sateet ovat olleet erittäin vähäisiä ja yöllä on ollut pääosin pakkasta, joten jokien virtaamat ovat kasvaneet rauhallisesti. Koska sää näyttäisi jatkuvan samantyyppisenä, niin tämän kevään tulvatilanne vaikuttaa erittäin rauhalliselta. Myös jääpatojen riski on tavallista pienempi,
- [Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa runsasluminen](https://www.vesi.fi/maaliskuu-oli-pohjois-karjalassa-runsasluminen/) - Maaliskuun keskilämpötila oli noin 1–1,5 astetta tavanomaista kylmempi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla valtaosassa maakuntaa. Lunta on tullut runsaasti ja jäänpaksuus on vaihteleva. Jäillä tulee liikkua erittäin varovaisesti. Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaista lumisempi ja vedenpinnat ovat olleet keskimääräistä korkeammalla. Maakunnassa lunta oli kuukauden lopussa vielä runsaasti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli
- [Tietopaketit ajankohtaisista vesihuoltoaiheista – Oppilaitosyhteistyön antia](https://www.vesi.fi/tietopaketit-ajankohtaisista-vesihuoltoaiheista-oppilaitosyhteistyon-antia/) - ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut -yksikkö tekee yhteistyötä myös oppilaitosten kanssa. ELY-keskus on jo useamman vuoden ajan antanut Turun ammattikorkeakoulun energia ja ympäristötekniikan opiskelijoille toimeksiantoja, joiden kautta oppilaat pääsevät konkreettisten projektien kautta oppimaan vesihuoltoon liittyviä asioita. Vuonna 2022 Energia ja ympäristötekniikan opiskelijat laativat ytimekkäät tietopaketit vesihuollon ajankohtaisista teemoista. Jokainen tietopaketti pitää sisällään yhteen aihealueeseen keskittyvän lyhyehkön tiivistelmäraportin sekä
- [Maaliskuun 2023 vesitilannekatsaus: Lunta, jäätä ja happiongelmia (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/maaliskuun-2023-vesitilannekatsaus-lunta-jaata-ja-happiongelmia-pohjalaismaakunnat/) - Maaliskuun lopulla pohjalaismaakunnissa lumen vesiarvot olivat keskimäärin noin 50–90 mm. Pohjalaismaakuntien tekojärvien ja säännösteltyjen järvien vedenpintoja on laskettu pääosin tavanomaisille kevätalennustasoille, jotta saadaan tilaa lumien sulamisvesille ja voidaan vähentää kevättulvien haittoja. Pitkään jatkunut talvi on heikentänyt happitilannetta useissa alueen järvissä. Lunta ja jäätä Maaliskuun lopulla pohjalaismaakunnissa lumen vesiarvot olivat keskimäärin noin 50–90 mm. Eniten lunta
- [Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne heikoin pienissä ja matalissa järvissä](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-jarvien-happitilanne-heikoin-pienissa-ja-matalissa-jarvissa/) - Maaliskuussa selvitettiin 32 järven happitilannetta. Puolet järvistä on niin matalia, että näytteet on otettu vain yhdestä näytteenottosyvyydestä, joka vaihteli puolesta metristä metriin. Matalien järvien vesitilavuus on pieni ja happea kuluu etenkin rehevissä järvissä, joissa on paljon hajotettavaa eloperäistä ainesta. Syvemmissä järvissä hapen määrä vähenee usein pohjaa kohden, koska eri lämpötilassa olevat kerrokset eivät sekoitu. Kuusamon
- [Maaliskuun Vesikirjeessä asiaa vesihuollosta, vesihankkeista ja YK:n vesikokouksesta](https://www.vesi.fi/maaliskuun-vesikirjeessa-asiaa-vesihuollosta-vesihankkeista-ja-ykn-vesikokouksesta/) - Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista. Maaliskuun Vesikirjeestä voit lukea vesihuollon tilaa esittelevästä työkalusta, YK:n historiallisesta vesikokouksesta ja uudistuneesta ymparisto.fi-palvelusta. Lisäksi mukana vesiaiheiset hankkeet, joissa pureudutaan fosforin huuhtoutumiseen pelloilta vesistöihin sekä siihen, miten turvataan oikeudenmukainen veden käyttö vihreässä siirtymässä. Lue maaliskun Vesikirje tästä. Vesikirjeen voi tilata sähköpostiin Vesi.fistä, missä kaikki
- [Mökkikausi lähestyy – onhan kaivosi kunnossa?](https://www.vesi.fi/mokkikausi-lahestyy-onhan-kaivosi-kunnossa/) - Kesä ja mökkikausi lähestyvät. Monen silmissä siintää ajatus rennoista lomapäivistä auringonlämmöstä nauttien. Erityisesti helteisinä päivinä kannattaa muistaa juoda riittävästi vettä ja mikäpä olisikaan parempaa janojuomaa kuin lasillinen oman kaivon vettä. Kaivostahan on saanut hyvää vettä jo kymmenien vuosien ajan, joten miksei myös tänä kesänä? Kaivovesi on maaperän läpi imeytyneestä sadevedestä ja lumien sulamisvedestä muodostunutta pohjavettä.
- [Yhteenveto Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä](https://www.vesi.fi/yhteenveto-teuron-ja-puujoen-vesiston-kayttajille-suunnatusta-nettikyselysta/) - Syksyllä 2022 toteutettiin kysely Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille. Kyselyssä selvitettiin vesistöalueen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen tilasta ja vedenkorkeuksista. Kysely Teuron- ja Puujoen vesistön käyttäjille toteutettiin nettikyselynä 13.9–16.10.2022. Vastauksia saatiin yhteensä 165, joista 65 koski Hollolaa, noin 30 Hämeenlinnaa, Hausjärveä ja Kärkölää kutakin, sekä alle kymmenen Janakkalaa ja Riihimäkeä. Vastaajista
- [Tulvat lähenevät, jääsahaukset toteutetaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla Pohjois-Pohjanmaalla (tulvatiedote 4.4.2023)](https://www.vesi.fi/tulvat-lahenevat-jaasahaukset-toteutetaan-paasiaisen-jalkeisella-viikolla-pohjois-pohjanmaalla-tulvatiedote-4-4-2023/) - Tulvat lähenevät, jääsahaukset toteutetaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Tämän hetken vesistömallin ennusteen mukaan kevättulvia nähtänee Pohjois-Pohjanmaalla aikaisintaan huhtikuun puolivälin jälkeen. Kevättulvista odotetaan tämän hetken lumi- jää- ja vesistömallin tulvaennusteen perusteella keskimääräisiä. Lopullisen tulvahuipun suuruus määräytyy sulamisvaiheen sääolosuhteilla. Esimerkiksi mikäli sulaminen tapahtuu nopeasti ja samaan aikaan on sateista tulvista voi tulla keskimääräistä suurempia. Lumen vesiarvo Pohjois-Pohjanmaalla vaihtelee
- [Kevään tulva-aika lähestyy, katso tulvaoppaasta varautumisohjeet!](https://www.vesi.fi/kevaan-tulva-aika-lahestyy-katso-tulvaoppaasta-varautumisohjeet/) - Lapin ja Tornionjokilaakson tulvaoppaat on päivitetty. Oppaisiin on koottu kansalaisten käyttöön ohjeita omatoimiseen tulviin varautumiseen. Jos kotisi sijaitsee tulvaherkällä alueella tai vesistön läheisyydessä, on hyvä tutustua tulvaoppaaseen. Poimi oppaasta omaan tilanteeseen sopivimmat toimenpiteet, jotta tulvatilanne ei pääse yllättämään. Lapin ELY-keskus on päivittänyt vuonna 2017 julkaistun Lapin tulvaoppaan ja vuonna 2018 julkaistun tulvaoppaan Tornionjokilaakson asukkaille. Lapin
- [Merkkejä jäiden heikkenemisestä havaittu Etelä-Savon järvillä](https://www.vesi.fi/merkkeja-jaiden-heikkenemisesta-havaittu-etela-savon-jarvilla/) - Etelä-Savon järvien jäät ovat paksuuntuneet 0–7 cm. Järven sisällä jäänpaksuuksissa voi kuitenkin olla huomattavia eroja. Peruvedellä havaittiin ensimmäisiä merkkejä jään sulamisesta. Etelä-Savon järvien jääpeitteiden kokonaispaksuudet vaihtelevat 35–48 cm välillä. Paksuimmat jääpeitteet olivat mittauspäivänä 31.3. Haukivedellä Oravissa (48 cm) ja Kyyvedellä (47 cm). Havaittu teräsjään paksuus oli kaikilla alueellisilla seurantapisteillä vähintään 16 cm. Jään paksuudessa ja
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.3.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-30-3-2023/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,05. Nyt taso on 14 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on laskenut 3 cm maaliskuun aikana. Nyt pinnan taso on laskennallisesti 4 cm korkeampi verrattuna siihen tasoon, missä Kallaveden vedenpinta olisi säännöstelemättömässä luonnontilassa. Pohjois-Savon ELY-keskus aloittaa tänään lisäjuoksutuksen Naapuskosken säännöstelypadosta kevättulvan madaltamiseksi, koska Kallaveden säännöstelykäytännön perusideana on kaventaa
- [Lumen ja jään määrä lähellä keskimääräistä tasoa, Perhonjoella lisätään juoksutuksia jäiden heikentämiseksi](https://www.vesi.fi/lumen-ja-jaan-maara-lahella-keskimaaraista-tasoa-perhonjoella-lisataan-juoksutuksia-jaiden-heikentamiseksi/) - Lumen määrä pohjalaismaakunnissa on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja tekojärvien ja säännösteltyjen järvien keväinen laskeminen on käynnissä. Perhonjoen alaosan jäiden heikentämiseksi Kaitforsin voimalaitoksen juoksutuksia lisätään ensi viikolla. Pohjalaismaakunnissa lumen vesiarvot ovat nyt keskimäärin noin 50–90 mm. Eniten lunta on Lapväärtin-Isojoen yläosilla, jossa lumen vesiarvot ovat noin 80–120 mm. Perhonjoen ja Ähtävänjoen vesistöalueiden yläosilla sekä rannikolla
- [Vesi maa - Maailman vesipäivänä tehdään ilmastotekoja](https://www.vesi.fi/vesi-maa-maailman-vesipaivana-tehdaan-ilmastotekoja/) - Nyt vietetään ilmastoviestintäviikkoa. Tänään on myös maailman vesipäivä. Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi. Samana vuonna pidettiin Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, jonka tavoitteena oli sopia yhteisistä toimista kestävän kehityksen ja maailman elinkelpoisuuden turvaamiseksi. Tänä vuonna haluamme nopeuttaa muutosta vesi- ja sanitaatiokriisin ratkaisemiseksi. Sanitaation parantamisella YK haluaa kiinnittää huomiota
- [Lapin jokien teräsjäät keskimääräistä heikommat tänä vuonna](https://www.vesi.fi/lapin-jokien-terasjaat-keskimaaraista-heikommat-tana-vuonna/) - Lapin jokivesistöissä teräsjäätä on kaikilla mittauspisteillä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Suurimmat teräsjään paksuudet mitattiin Ivalojoella ja heikoimmat Muonionjoella. Jääpatoriski arvioidaan pieneksi, ja jäänsahaukselle ei tänä keväänä ole tarvetta. Lapin ELY-keskus on mitannut jäänpaksuuksia viikoilla 10 ja 11 Tenojoella, Ivalojoella, Kemijoella, Ounasjoella, Muonionjoella, Tornionjoella ja Simojoella. Mittauspaikoilla jään kokonaispaksuus oli 32–77 cm ja teräsjään paksuus 4–66
- [Vesi.fi tarjoaa tarkkaa ja ajantasaista vesitietoa nyt myös englanniksi](https://www.vesi.fi/vesi-fi-tarjoaa-tarkkaa-ja-ajantasaista-vesitietoa-nyt-myos-englanniksi/) - Suomen ympäristökeskus on julkaissut vesi.fi-palvelun englanninkielisen version, waterinfo.fi:n. Palvelu sisältää paljon yleistä vesitietoa, ajankohtaisia katsauksia vesitilanteeseen sekä monipuolisen vesiasioiden karttapalvelun. Palvelun avulla myös englanninkielinen käyttäjäkunta pysyy kärryillä siitä, mitä vesiasioissa tapahtuu Suomessa. Englanninkielinen waterinfo.fi on suunnattu kaikille vesiasioista kiinnostuneille. Vesitietoa esitetään palvelussa havainnollisesti artikkeleina, kuvina, karttoina, tiedotteina ja uutisina. Sivuilta selviää muun muassa, millainen on vesitilanne
- [Lumien sulaminen nostaa vedenkorkeuksia Hämeessä](https://www.vesi.fi/lumien-sulaminen-nostaa-vedenkorkeuksia-hameessa/) - Viime viikolla alkanut lauha sää sulattaa lumia, mikä näkyy vesistöjen nousevina vedenkorkeuksina. Lunta on lopputalvella ollut Hämeessä keskimäärin vähemmän, kuin yleensä, joten tyypillistä korkeampia kevättulvalukemia ei todennäköisesti saavuteta. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin myös vuodenajalle tyypillisellä korkeudella, joten säännöstelyillä on mahdollista pidättää sulamisvesiä. Ensimmäisenä sulamisvedet nostavat jokien vedenpintoja, eikä pientä suurempien järvien korkeuksiin ole vielä tämän
- [KAIPO-verkko jakaa vesitutkimusreppuja kyläkouluille Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/kaipo-verkko-jakaa-vesitutkimusreppuja-kylakouluille-kainuussa-ja-pohjois-karjalassa/) - Vesitutkimusreppujen tarkoitus on kannustaa lapsia ja nuoria tutustumaan lähivesien tilaan. Reppuja on jaossa 40 kappaletta. Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusverkostojen vahvistamishanke eli KAIPO-verkko lahjoittaa vuoden 2023 aikana vesitutkimusreppuja ensisijaisesti Kainuun ja Pohjois-Karjalan kyläkouluille kannustamaan lapsia ja nuoria tutustumaan lähivesien tilaan. Tutkimusrepun avulla koululaiset pääsevät tekemään lähivesitutkimuksia veden laadusta ja vesieliöstöstä ja samalla aktivoi koululaisia tutustumaan veteen
- [Hoitokalastusta vai särkikalojen kaupallista pyyntiä osana monipuolista vesienhoitoa?](https://www.vesi.fi/hoitokalastusta-vai-sarkikalojen-kaupallista-pyyntia-osana-monipuolista-vesienhoitoa/) - Vesistökunnostusverkoston toisessa blogikirjoituksessa Jussi Vesterinen pohtii, miten hoitokalastukset saataisiin kaupallisesti kannattavaksi osaksi vesienhoitotyötä. Hoitokalastus on rehevöityneiden järvien kunnostustyökalujen jakoavain tai ruuvimeisseli: sille on melkein aina tarvetta ja se löytyy lähes jokaisesta työkalupakista (hoito- ja kunnostussuunnitelmasta). Se on työkalu, joka toimiakseen vaatii alkuun riittävästi tehoa ja sen jälkeen sitoutumista jatkuvaan ylläpitävään hoitokalastukseen ja seurantaan. Miten taata
- [Järvien jääpeite paksuuntunut hieman Etelä-Savossa – Voit auttaa jäätilanteen seuraamisessa ilmoittamalla oman havaintosi verkossa](https://www.vesi.fi/jarvien-jaapeite-paksuuntunut-hieman-etela-savossa-voit-auttaa-jaatilanteen-seuraamisessa-ilmoittamalla-oman-havaintosi-verkossa/) - Etelä-Savon järvien jäät ovat paksuuntuneet 0–5 cm. Jäänpaksuudet ovat nyt 35–45 cm riippuen mittauskohteesta. Lämpötilan vaihtelut voivat vaikuttaa jään laatuun. Savonlinnan seudun jäätilannetta pyritään kartoittamaan kattavammin kansalaisten havaintojen avulla. Edelliseen mittaukseen (28.2.) verrattuna Etelä-Savon jäätilanne on pysynyt suunnilleen samana Oravissa ja Mäntyharjun Pyhävedellä. Muilla pisteillä jääpeite oli paksuuntunut 1–3 cm. Havaittu teräsjään paksuus oli kaikilla
- [Vedenpinnat nousevat Etelä-Suomessa – ennusteissa tavanomaisia kevättulvia](https://www.vesi.fi/vedenpinnat-nousevat-etela-suomessa-ennusteissa-tavanomaisia-kevattulvia/) - Kevättulvakausi on alkamassa. Jo tällä viikolla lämpenevä sää ja sateet nostavat jokien pintoja etelä- lounaisrannikolla keskiviikosta alkaen. Tulvavahinkoja ei kuitenkaan odoteta syntyvän, mutta vesi voi nousta alaville pelloille. Etelärannikolla pienet purot ja ojat tulvivat. Lämpenemisen ennustetaan jäävän lyhytaikaiseksi, mutta joet saattavat nousta tulvakorkeuksiin, jos yöpakkaset eivät hillitse sulantaa. Seuraavaa lämpenemistä odotetaan jo viikonlopuksi ja toteutuessaan
- [Raportti Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan edustan meren tilasta vuonna 2022 on julkaistu](https://www.vesi.fi/raportti-pohjanmaan-ja-keski-pohjanmaan-edustan-meren-tilasta-vuonna-2022-on-julkaistu/) - Kesällä 2022 rannikkoveden vedenlaatua seurattiin ympäristöhallinnon 36 havaintopaikalla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan edustalla. Sen lisäksi alueella tehdään toiminnanharjoittajien ympäristölupiin perustuvaa velvoitetarkkailua. Tulokset laajimmin tarkkailluista alueista esitellään raportissa, jonka Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus julkaisi maaliskuun 2023 alussa. Näkymiä-sarjaan kuuluva julkaisu löytyy Kansalliskirjaston Doria-palvelusta Pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Eteläisen Perämeren tila 2022. Yhteenveto vedenlaadun seurantatuloksista (Näkymiä, maaliskuu 2023) (pdf, doria.fi)
- [Pohjois-Karjalassa satoi lunta tavanomaista vähemmän helmikuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalassa-satoi-lunta-tavanomaista-vahemman-helmikuussa/) - Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Jääpeitteet ovat vahvistuneet ja jäänpaksuudesta noin puolet on teräsjäätä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan helmikuu oli Pohjois-Karjalassa noin 2,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -7,0 astetta, kun se tavallisesti on -9,4 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin helmikuun keskilämpötilaksi -6,2 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on
- [Helmikuun 2023 vesitilannekatsaus: Lunta, jäätä ja happiongelmia keskimääräistä vähemmän (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/helmikuun-2023-vesitilannekatsaus-lunta-jaata-ja-happiongelmia-keskimaaraista-vahemman-pohjalaismaakunnat/) - Lunta oli pohjalaismaakunnissa helmikuun lopussa vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot olivat helmikuun lopulla noin 40–80 mm. Tämä on monin paikoin noin 20 mm vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Jokijäät olivat helmikuussa keskimääräistä ohuempia, koska tammikuun puolivälin suuret virtaamat ohensivat ja sulattivat jäitä. Rannikon ja merialueen jäätilanne oli keskimääräistä helmikuuta heikompi. Selkämeri ja osin
- [Jäät paksuuntuneet 3–7 cm lähes kaikilla Etelä-Savon seurantapisteillä](https://www.vesi.fi/jaat-paksuuntuneet-3-7-cm-lahes-kaikilla-etela-savon-seurantapisteilla/) - Jäiden paksuuksia mitattiin kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin n. 100 metrin etäisyydellä rannasta. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat 35–45 cm välillä, mutta järven sisällä jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja. Edelliseen mittaukseen (10.2.) verrattuna Etelä-Savon jäätilanne on kohentunut 3–6 cm alueellisilla ja valta-kunnallisilla seurantapisteillä. Kyyvettä lukuun ottamatta jäätilanne vastaa nyt joko helmikuun pitkän ajan keskiarvoa tai on sitä
- [Kiristyvätkö pohjavesialueiden suojeluvaatimukset?](https://www.vesi.fi/kiristyvatko-pohjavesialueiden-suojeluvaatimukset/) - Euroopan unionin vesipuite- ja pohjavesidirektiivi sekä unionin tuomioistuimen vuonna 2018 antama ratkaisu pohjaveden laatunormien merkityksestä muodostavat tiukan lähtökohdan pohjavesien suojelulle. Tämän lisäksi Suomessa on voimassa kansallinen pohjavesien pilaamiskielto. Aiemmin Suomessa on tulkittu, että ympäristönsuojelulaissa säädetty pohjaveden ehdoton pilaamiskielto on vaatimuksiltaan tiukempi kuin EU:n pohjavesiä koskevat velvoitteet. Pohjavesien suojelun lähtökohdat ja Euroopan unionin tuomioistuimen linjaus Euroopan
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 22.2.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-22-2-2023/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,10. Nyt taso on 10 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on noussut vuodenvaihteesta 8 cm. Nyt pinnan taso on laskennallisesti 4 cm korkeampi verrattuna siihen tasoon, missä Kallaveden vedenpinta olisi säännöstelemättömässä luonnontilassa. Säännöstelijän on ratkaistava lähiviikkoina, tarvitaanko aloittaa lisäjuoksutusta säännöstelypadoista kevättulvan madaltamiseksi. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien
- [Etelä-Savon jäätilanne kohentunut, mutta on edelleen ajankohtaan nähden keskimääräistä huonompi](https://www.vesi.fi/etela-savon-jaatilanne-kohentunut-mutta-edelleen-ajankohtaan-nahden-keskimaaraista-huonompi/) - Etelä-Savon järvillä jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat 30–45 cm välillä, mutta järven sisällä jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja. Mittaukset tehtiin perjantaina 10.2. noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Helmikuun alun jäätilanne on 1–11 cm 2000-luvun keskiarvoa heikompi lähes kaikilla Etelä-Savon järvillä. Etelä-Savon paksuin havaittu jääpeite on tällä hetkellä Haukivedellä Oravissa (45 cm) ja Kyyvedellä (34 cm). Tammikuun lopulla
- [Vesistökunnostuksiin haettiin Kaakkois-Suomessa yhteensä 1,34 miljoonaa euroa avustuksia](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksiin-haettiin-kaakkois-suomessa-yhteensa-134-miljoonaa-euroa-avustuksia/) - Vuoden 2022 vesistökunnostusten avustushakuun saapui 20 hakemusta, joissa haettiin yhteensä noin 1 340 000 euroa avustusta. Päätökset myönnettävistä avustuksista tehdään kevättalven 2023 aikana. ELY-keskukset myöntävät vuosittain avustuksia vesistökunnostushankkeille, joissa tavoitellaan vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitoa. Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen saapui vuoden 2022 vesistökunnostusten avustushaussa yhteensä 20 avustushakemusta. Avustusta haettiin hyvin erityyppisiin hankkeisiin. Hakemuksista 15 kohdistui vesistöissä tehtäviin
- [Vedenpinnat nousivat Pohjois-Karjalassa tammikuussa](https://www.vesi.fi/vedenpinnat-nousivat-pohjois-karjalassa-tammikuussa/) - Kuukauden keskilämpötila oli noin neljä astetta tavanomaista lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä korkeammalla suuressa osassa maakuntaa. Lämmin ilma sulatti lunta, minkä vuoksi pohjavesien pinnat ovat nousseet ja roudan syvyys on tavanomaista pienempi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli tavanomaista leudompi. Kuukauden alkupuolen pakkasia seurasi lauhempi jakso, joka nosti tammikuun keskilämpötilaa. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin
- [Yhteisillä aalloilla - tule tutuksi Vesistökunnostusverkoston kanssa](https://www.vesi.fi/yhteisilla-aalloilla-tule-tutuksi-vesistokunnostusverkoston-kanssa/) - Uuden blogisarjamme ensimmäisessä osassa kerromme valtakunnallisesta Vesistökunnostusverkostosta ja ihmisistä sen takana. Kiinnostaako sinua mökkijärven tilan parantaminen tai taimenpuron kutusoraikon kunnostus, mutta et tiedä mistä aloittaa? Vai työskenteletkö vesien tilan parissa? Kaikissa tapauksissa olet lämpimästi tervetullut mukaan Vesistökunnostusverkostoon! Vuodesta 2012 alkaen toiminut vesistökunnostusverkosto on avoin aivan kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille ihmisille. Verkostossamme on mukana
- [Tammikuun 2023 vesitilannekatsaus: Talvitulva (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tammikuun-2023-vesitilannekatsaus-talvitulva-pohjalaismaakunnat/) - Säiden lauhtuminen ja vesisateet nostivat jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet tammikuun puolivälissä talvitulvalukemiin. Nopeinta virtaamien nousu oli Lapväärtin-Isojoella ja muissa Vaasan eteläpuolisissa jokilaaksoissa. Kasvaneet virtaamat saivat jokien jäät liikkeelle ja koskipaikat suliksi. Tulvakorkeuksia ja jääpatoja Lapväärtin-Isojoella Peruksen sillan alapuolelle (Kristiinankaupunki) syntyi 14.–15.1. jääpato, joka nosti nopeasti yläpuolista vedenpintaa noin 90 sentillä. Jääpato saatiin purettua niin,
- [Vesihuollon tietojärjestelmä tarjoaa kätevän työkalun vesiosuuskunnille](https://www.vesi.fi/vesihuollon-tietojarjestelma-tarjoaa-katevan-tyokalun-vesiosuuskunnille/) - Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) on ollut toiminnassa kohta viisi vuotta. Viemällä tietonsa VEETIin vesihuoltolaitokset voivat täyttää lain vaatiman raportointivelvollisuuden. Erityisesti pienet vesihuoltolaitokset voivat hyötyä palvelusta monella muullakin tapaa.
- [Vesijohtoveden laatutiedot näkyvät vesi.fi:ssä](https://www.vesi.fi/vesijohtoveden-laatutiedot-nakyvat-vesi-fissa/) - Vesi.fi:n työkalu ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvut” on nyt entistäkin monipuolisempi. Palvelu on jo aiemmin tarjonnut paljon tietoa talousvettä toimittavista laitoksista, mutta nyt sieltä löytyvät myös tuoreimmat tiedot talousveden laadusta. Laatutiedot tulevat viranomaisten järjestelmästä. Vesijohtovesi on Suomessa tunnetusti hyvälaatuista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan 99,98 prosenttia vuonna 2021 otetuista vesinäytteistä täytti talousveden laadulle asetetut terveysperusteiset vaatimukset.
- [Etelä-Savon jäätilanne parantunut tammikuun alusta](https://www.vesi.fi/etela-savon-jaatilanne-parantunut-tammikuun-alusta/) - Jäät ovat Etelä-Savon järvillä 3–6 cm paksumpia kuin tammikuun alkupuolella. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat 24–44 cm välillä. Järven sisällä jäänpaksuuksissa voi kuitenkin olla huomattavia eroja. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Kohvan ja teräsjään osuudet muodostuneesta uudesta jäästä näyttävät vaihtelevan huomattavasti seurantapaikkojen välillä: Peruvedellä suurin osa muodostuneesta jäästä on lumesta muodostunutta kohvaa, kun taas Korpijärvellä
- [Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä päätti seuraavasta säännöstelysuositusten seurantakaudesta](https://www.vesi.fi/loimijoen-padotus-ja-juoksutusselvityksen-ohjausryhma-paatti-seuraavasta-saannostelysuositusten-seurantakaudesta/) - Hämeen ELY-keskus uusi syksyllä 2022 kevään 2017 verkkokyselyn, jossa selvitettiin vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Vastauksia kyselyyn saatiin 183, joista 107 koski Tammelan aluetta, 26 Forssan aluetta ja loput Loimaata, Jokioista, Huittista ja Ypäjää. Kun huomioidaan virkistyskäyttömahdollisuudet, veden laatu, rantojen kasvillisuus, kalasto ja linnusto, oli vastaajista 40
- [Kokemäenjoen tammikuun tulva näkyy Pirkanmaalla vedenkorkeuksissa](https://www.vesi.fi/kokemaenjoen-tammikuun-tulva-nakyy-pirkanmaalla-vedenkorkeuksissa/) - Tammikuun puolenvälin lämpimät päivät sekä sateet nostivat Etelä-Suomessa jokien virtaamia tulvalukemiin. Pirkanmaan keskeisiin säännösteltyihin järviin varastoitiin tulvahuipun aikana vettä Kokemäenjoen tulvahuipun pienentämiseksi. Tammikuun lämmin jakso sateineen sai Kokemäenjoen sivujoet tulvimaan. Loimijoella vedenkorkeus nousi jopa viime kevään tulvaa korkeammalle, ylittäen vuoden keskimääräisen tulvan korkeuden. Sivujokien virtaamat nousivat nopeasti, ja ne ovat jo pääosin laskeneet lähemmäs tavanomaisia
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.1.2023](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-26-1-2023/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,08. Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta on noussut vuodenvaihteesta 6 cm. Nyt pinnan nousupyrähdys vaikuttaa rauhoittuvan sään pakastuessa, mutta tuskin kääntyy laskevaksi ennen kevättä. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien mukaisissa korkeuksissa, ja juoksutus on ollut viime viikkoina noin kaksinkertainen ajankohdan keskimääräiseen, mutta kapasiteettiin
- [Jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista](https://www.vesi.fi/jokien-vedenkorkeudet-jatkavat-laskuaan-viikon-takaisista-talvitulvahuipuista/) - Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista. Viilentynyt sää ja vähäiset sademäärät ovat helpottaneet tilannetta. Keskiviikkona lämpötila kohoaa sääennusteiden mukaan suuressa osassa maata selvästi suojan puolelle, mutta sitten jälleen viilenee. Parin päivän lauha jakso ei ennusteiden mukaan riitä kääntämään vedenpintoja kuin paikoin hienoiseen nousuun. Kymijoen vesistössä monien suurten järvien vedenpinnat ovat edelleen
- [Oijärvelle laaditaan uusi säännöstelyohje](https://www.vesi.fi/oijarvelle-laaditaan-uusi-saannostelyohje/) - ELY-keskus laatii Iin kunnassa Kuivajoen vesistöalueella sijaitsevalle Oijärvelle uuden säännöstelyohjeen vuoden 2023 aikana vesilain valvojan kehotuksen vuoksi. Voimassa oleva säännöstelyohje on otettu käyttöön vuonna 2012. Ohjeen tavoitteena on mm. ollut parantaa Oijärven ekologista tilaa takaamalla riittävä kevättulva sekä estää järven vedenpinnan lasku liian alas, koska se nopeuttaa rantojen umpeenkasvua. Lisäksi ohjeella on tavoiteltu luonnonmukaisempia virtaamaolosuhteita
- [Vakka-Suomen vesihuoltoyhteistyö tiivistyy entisestään](https://www.vesi.fi/vakka-suomen-vesihuoltoyhteistyo-tiivistyy-entisestaan/) - Viime vuoden lopussa valmistunut Vakka-Suomen alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee tiivistämään alueen vesihuoltoyhteistyötä entisestään. Suunnitelmassa on esitetty, että yhteistyö johtaisi siihen, että alueen vesihuoltopalvelut toteutettaisiin lopulta yhden yhteisen yhtiön kautta. Yhteistyötä kehitetään kohti yhteistä vesihuolto-organisaatiota Yhteistyötä on suunniteltu tehostettavan ensin sopimusperusteisesti. Siinä laitokset sopivat kahden välisin sopimuksin yhteistyöstä. Siitä esitetään pikkuhiljaa siirryttävän operointimalliin, jossa operaattori laskuttaa
- [Raahen vesistöjen säännöstelyn kehittäminen etenee, selvityksiä esitellään yleisötilaisuudessa 25.1.](https://www.vesi.fi/raahen-vesistojen-saannostelyn-kehittaminen-etenee-selvityksia-esitellaan-yleisotilaisuudessa-25-1/) - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy tekivät vuosi sitten Raahen säännösteltyjen vesien tilan parantamista koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimusosapuolet laativat vuosittain toimenpideohjelman, jossa sovitaan toimenpiteiden aikataulu, vastuut ja rahoitus. Vuoden 2022 toimenpiteinä on mm. laadittu uusi väliaikainen säännöstelyohje sekä selvitetty Haapajoen ja Pattijoen uomien vetokykyä. Laadittuja selvityksiä esitellään kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa keskiviikkona 25.1.2023 klo 18–20
- [Harvinainen talvitulva Etelä- ja Länsi-Suomessa](https://www.vesi.fi/harvinainen-talvitulva-etela-ja-lansi-suomessa/) - Vedenpinnat ovat nousseet harvinaisiin talvitulvalukemiin Etelä- ja Lounais-Suomen joissa sekä Vaasan eteläpuoleisella rannikolla. Tulvahuippu saavutetaan useimmilla alueilla lähipäivinä. Vesi nousee ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, paikoin jopa suurimman vuotuisen tulvan tasolle. Vakavia tulvavahinkoja ei silti ole näköpiirissä. Lieviä tulvavahinkoja on rekisteröity eri puolilla. Tulvavesi on noussut paikoin alavimmille pelloille. Myös paikallisteitä on katkennut. Monet pienemmätkin joet
- [Pohjalaisjokien jäät liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin](https://www.vesi.fi/pohjalaisjokien-jaat-liikkeella-poikkeuksellisen-aikaisin/) - Lauha sää ja runsaat vesisateet ovat saaneet pohjalaismaakuntien jokien jäät tänä talvena liikkeelle poikkeuksellisen aikaisin. Erityisesti Kyrönjoen eteläpuolisten pienien jokien jäätilanne on muuttunut nopeasti. Myös alueen isoissa jokivesistöissä, Kyrönjoki ja Lapuanjoki, jäät ovat monin paikoin irronneet rannoista ja useat koskialueet ovat vapautuneet jääpeitteestä. Lähipäivien kylmenevän sään ja pienten sademäärien ennustetaan kääntävän nopeasti nousseet vedenkorkeudet ja
- [Lapväärtinjoen alaosalla nopeasti lisääntynyt virtaama sai jäät liikkeelle](https://www.vesi.fi/lapvaartinjoen-alaosalla-nopeasti-lisaantynyt-virtaama-sai-jaat-liikkeelle/) - Sateinen ja lauha sää on nostanut jokien vedenpintoja voimakkaasti Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Sään ennustetaan jatkuvan sateisena myös alkuviikon ajan. Vesi saattaa paikoin nousta ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealle, jopa tavanomaisen tulvan tasolle ensi viikon puoliväliin mennessä. Virtaamien nousu on aiheuttanut paikoin myös jäiden liikkumista ja jäiden pakkaantumista suvantoihin. Vesi on noussut alavimmille pelloille. Lapväärtinjoen alaosalla
- [Vuosi vaihtui Pohjois-Karjalassa leudoissa olosuhteissa](https://www.vesi.fi/vuosi-vaihtui-pohjois-karjalassa-leudoissa-olosuhteissa/) - Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Vesistöjen jäänpaksuudet vaihtelevat ja kohvajäätä on merkittävä osa jäänpaksuudesta. Kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjäähän verrattuna. Joulukuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa hieman tavanomaista suurempi. Kuukauden aikana satoi 59–66 mm, keskimääräisen sademäärän ollessa noin 58 mm. Joulukuun aikana lunta tuli reilusti ja kuukauden päättyessä lunta oli maakunnassamme 35–38 cm. Joulukuun lopussa
- [Ehdota vesistöihin ja vesiin keskittyvää tutkimus-, testaus- tai yhteistyöympäristöä Living Lab -atlakseen](https://www.vesi.fi/ehdota-vesistoihin-ja-vesiin-keskittyvaa-tutkimus-testaus-tai-yhteistyoymparistoa-living-lab-atlakseen/) - Suomen ympäristökeskus toivoo yhteydenottaja 22.1.2023 mennessä kaikilta toimijoilta, joilla on vesiin liittyvä Living Lab -tyyppinen tutkimusympäristö. Kartoituksen avulla pääsemme vertailemaan suomalaisia tutkimusympäristöjä kansainvälisiin, jolloin saadaan esille niiden vahvuudet ja kehittämiskohteet. Samalla osallistumme Euroopan yhteisen kartoituksen eli Living lab -atlaksen tuottamiseen, mistä on etua rahoitushauissa. Living Lab:llä tarkoitetaan todelliseen ympäristöön tai luontoon rakennettuja erilaisia – tässä tapauksessa vesiin
- [Lapin säännösteltyjen vesistöjen jääolosuhteet voivat poiketa tavanomaisesta](https://www.vesi.fi/lapin-saannosteltyjen-vesistojen-jaaolosuhteet-voivat-poiketa-tavanomaisesta/) - Sähköenergian tarve voi kuluvana talvena johtaa tavanomaisesta poikkeaviin juoksutuksiin Lapin alueen säännöstellyissä vesistöissä. Tästä johtuen jäätilanne erityisesti Kitisen, Kemijoen pääuoman, Suolijärvien, Vanttausjoen, Kaihuanjoen, Juotasjoen ja Tengeliönjoen vesistöissä voi olla arvaamaton. Lumen määrä Lapin alueella on tällä hetkellä ajankohtaan nähden tavanomainen. Sähköenergian ja säätövoiman tarve voi ilmetä säännöstellyissä jokivesissä tavanomaista suurempina virtaamina ja säännösteltyjen järvien vedenpinnat
- [Jäätilanne kohentunut, mutta on edelleen keskimääräistä heikompi suurimmassa osassa Etelä-Savon järviä](https://www.vesi.fi/jaatilanne-kohentunut-mutta-on-edelleen-keskimaaraista-heikompi-suurimmassa-osassa-etela-savon-jarvia/) - Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat 20–30 senttimetrin välillä Etelä-Savon järvillä. Jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja järven sisällä. Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jään paksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Korpijärveä lukuun ottamatta jäänpaksuus on alueellisilla seurantapaikoilla 3–4 senttimetriä pienempi kuin 2000-luvun keskiarvo. Korpijärven seurantapaikalla jää oli 5 senttimetriä keskimääräistä paksumpaa. Tällä
- [Evijärven happitilannetta pyritään parantamaan tänä talvena vain vedenkierrättimen avulla](https://www.vesi.fi/evijarven-happitilannetta-pyritaan-parantamaan-tana-talvena-vain-vedenkierrattimen-avulla/) - Evijärven happitilanteen parantamiseksi on vuodesta 2005 lähtien tehty talvella Evijärven ns. pulssittamista eli vedenpinnan nopeahkoa laskua ja nostoa. Alueen asukkaiden ja kalastuskuntien toiveesta pulssitusta pyritään tänä talvena välttämään. Evijärven tulevan kevättalven happiongelmia pyritään vähentämään vedenkierrättimen avulla, joka asennetaan nyt tavallista aikaisemmin. Pulssituksella eli vedenpinnan laskulla ja nostolla on pyritty parantamaan erityisesti Evijärven lahtialueiden veden vaihtuvuutta.
- [Avustushaku vesiosaamisen hankkeille avattu 10.1.2023](https://www.vesi.fi/avustushaku-vesiosaamisen-hankkeille-avattu-10-1-2023/) - Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelman avustushaku on auki 10.1.–17.3.2023. Avustusta voi hakea hankkeisiin, jotka kasvattavat suomalaista vesiosaamista, siihen perustuvaa liiketoimin-taa sekä kansainvälistymistä. Haku on valtakunnallinen. Avustusta voivat hakea yritykset, kunnat, kuntayhtymät, näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat, sekä yhdistykset ja muut yhteisöt lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia. Yhteensä avustusta on tarjolla 1,7 miljoonaa
- [Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana - mahdollinen sähköpula voi aiheuttaa muutoksia vesistöjen säännöstelyyn](https://www.vesi.fi/etela-savon-vesistojen-vedenkorkeudet-ovat-edelleen-tavallista-alempana-mahdollinen-sahkopula-voi-aiheuttaa-muutoksia-vesistojen-saannostelyyn/) - Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana. Osa säännöstellyistä järvistä jää tavallista alemmalle tasolle talven ajaksi. Pohjavesien pinnankorkeudet ovat myös edelleen alhaalla. Mäntyharjun reitillä useimpien järvien vedenkorkeudet ovat jonkin verran keskimääräistä alhaisempia ja jokien virtaamat ovat vuodenaikaan nähden pieniä. Puulan lasku-uomassa Kissakoskessa virtaa runsaat 10 m3/s, kun keskimäärin virtaama on joulukuun lopulla ollut yli 30
- [Joulukuun 2022 vesitilannekatsaus: Pakkanen pienensi virtaamia ja vedenlaatu parani (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/joulukuun-2022-vesitilannekatsaus-pakkanen-pienensi-virtaamia-ja-vedenlaatu-parani-pohjalaismaakunnat/) - Joulukuussa lämpötila pysytteli pääosin pakkasella. Reilumpia pakkasia esiintyi itsenäisyyspäivän ja joulukuun puolivälin paikkeilla. Talvisella säällä oli myös vaikutuksensa vesitilanteeseen. Vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat kuun puoliväliin asti Pakkaset aiheuttivat paikoin hyydeongelmia Ähtävänjoella koskialueilla Pedersöressä. Hyydetilannetta pyrittiin helpottamaan pienentämällä yläpuolisten Lappajärven ja Evijärven juoksutuksia. Evijärven juoksutusta pienennettiin tasolta 18 m3/s noin tasolle 13 m3/s. Yhdellä koskialueella Ala-Ähtävällä
- [Suomalainen talousvesi täyttää laatuvaatimukset lähes 100-prosenttisesti](https://www.vesi.fi/suomalainen-talousvesi-tayttaa-laatuvaatimukset-lahes-100-prosenttisesti/) - Alkuperäinen julkaisu THL:n verkkosivuilla 15.12. Suomessa käytetään erittäin hyvälaatuista talousvettä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore raportti. Talousvesi on vettä, joka on tarkoitettu kotitalouskäyttöön, kuten juomavedeksi ja ruoan valmistukseen. Terveydellisessä laadussa oli poikkeamia vain yksittäisillä vedenjakelualueilla ja pääosin yksittäisissä vesinäytteissä. Talousveden laatua parannettiin vaatimusten edellyttämälle tasolle esimerkiksi ottamalla saastunut raakavesikaivo pois käytöstä. Osa laadun
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.12.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-12-2022/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,02. Nyt taso on 7 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vedenpinta näyttää kääntyneen hitaasti laskevaksi. Lähipäiviksi ennustettu lämpimämpi jakso ei juuri ehdi vaikuttaa virtaamiin ja vedenkorkeuksiin. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien mukaisissa korkeuksissa, ja juoksutus on ollut viime viikkoina vähäistä. Pinnat yritetään pitää kesäkorkeuksissa seuraavat pari kuukautta. Nilsiän
- [Lumisateet ovat hidastaneet Etelä-Savon vesistöjen jäätymistä joulukuussa](https://www.vesi.fi/lumisateet-ovat-hidastaneet-etela-savon-vesistojen-jaatymista-joulukuussa/) - Etelä-Savon järvien jääpeitteen kokonaispaksuus vaihtelee järvestä riippuen 3–15 senttimetrin välillä. Myös järven sisällä voi jäänpaksuuksissa olla huomattavia eroja. Pertunmaan Peruvettä lukuun ottamatta jäänpaksuus on alueellisilla seurantapaikoilla 3–10 senttimetriä heikompi kuin vuosien 2000-2021 keskiarvo. Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jäänpaksuuksia 19.-20.12.2022 viidellä järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Tällä hetkellä alueellisilla seurantapisteillä
- [Kadut voivat tulvia ensi viikolla Etelä- ja Lounais-Suomen taajamissa – sadevesiviemärit kannattaa avata](https://www.vesi.fi/kadut-voivat-tulvia-ensi-viikolla-etela-ja-lounais-suomen-taajamissa-sadevesiviemarit-kannattaa-avata/) - Lämmin sää ja vesisateet saavat ennusteiden mukaan kadut tulvimaan Etelä- ja Lounais-Suomessa ensi viikon maanantain ja torstain välillä. Tulvimista edesauttaa viime päivinä kaduille kertynyt lumi ja jää, jotka tukkivat herkästi katujen sadevesiviemäreitä. Monin paikoin lunta ei ole ehditty poistamaan kaduilta lumisateiden tahdissa. Katujen ja kiinteistöjen sadevesiviemärit kannattaa nyt puhdistaa lumesta ja jäästä tulvimisen vähentämiseksi. Myös
- [Joulukuun Vesikirjeessä teemana haitalliset aineet](https://www.vesi.fi/joulukuun-vesikirjeessa-teemana-haitalliset-aineet/) - Tuoreessa joulukuun Vesikirjeessä paneudutaan pääasiassa haitallisten aineiden hallintaan eri näkökulmista. Uutta tietoa on tarjolla taajamien valuma- eli hulevesiä puhdistavista hulevesialtaista ja haitta-aineiden tarkasta tutkimusmenetelmästä eli passiivikeräimistä. Uutiskirjeessä pureudutaan myös seleenin seurantaan sekä biotalouden vesistövaikutuksiin ja seurantaan pohjoismaisessa yhteistyöhankkeessa, mistä tarjolla on muun muassa useita Policy Briefejä. Kirjeeseen on koottu myös poimintoja vesialan tiedotteista, uutisista, julkaisuista
- [Lumikuorma ajankohtaan nähden harvinainen etelärannikolla - kuplahallien kattoja tarkkailtava](https://www.vesi.fi/lumikuorma-ajankohtaan-nahden-harvinainen-etelarannikolla-kuplahallien-kattoja-tarkkailtava/) - Etelä-Suomen rannikko sai vankan lumipeitteen Tammisaaren, Lohjan, Porvoon ja Haminan väliselle rantakaistaleelle. Lumikuorma on maksimissaan jopa 60 kg/m². Kuplahallien lumimäärää on syytä tarkkailla, koska jo 30 senttimetrin paksuinen lumikerros (50–60 kg/m²) lisää romahdusriskiä. Muualla maassa lumikuorma vaihtelee 20–40 kg/m². Lapissa on ajankohtaan nähden tavallista vähemmän lunta. "Näin aikaista ja yhtä runsasta lumikerrosta saa Etelä-Suomessa hakea vuosien
- [Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin](https://www.vesi.fi/ahtavanjoella-varaudutaan-hyydetulviin/) - Viime päivien pakkaset ovat lisänneet hyyteen muodostumista Ähtävänjoen koskissa. Hyytävien koskien yläpuolisesti vedenpinnat ovat nousseet paikoin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä asentamalla hyydeköysiä ja riistakameroita. Jos joen virtaama on suuri sään kylmetessä eikä jääkansi pääse muodostumaan, koskipaikat saattavat täyttyä alijäätyneestä jääsohjosta eli hyyteestä. Hyyde voi tukkia kosken ja aiheuttaa tulvan kosken
- [Pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Hollolan Kirkonseudulla ja Hälvälänkankaalla (Häme)](https://www.vesi.fi/pohjavesialueiden-geologista-rakennetta-selvitetaan-hollolan-kirkonseudulla-ja-halvalankankaalla-hame/) - Hollolan Kukonkoivu-Hatsinan ja Kirkonseudun pohjavesialueilla aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikon 50 loppupuolella ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset sijoittuvat Hälvälänkankaan ja Hollolan Kirkonseudun väliselle alueelle. Tutkimusalueella kairataan maaperää kallioperään saakka viidessä pisteessä ja pisteisiin asennetaan pohjaveden havaintoputket. Laajemmin kallioperän syvyyttä ja irtomaakerroksen paksuutta tutkitaan painovoimamittausten avulla. Painovoimamittausta tehdään
- [Perhonjoen säännöstely saattaa muuttua sähköpulan aikana](https://www.vesi.fi/perhonjoen-saannostely-saattaa-muuttua-sahkopulan-aikana/) - Perhonjoella varaudutaan mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin muutoksiin vesistön säännöstelyssä. Sähkön saannin turvaamiseksi Perhonjoen keskiosan järviryhmän alapuolella sijaitsevalla Kaitforsin voimalaitoksella on lupapäätöksen mukaan oikeus hoitaa säännöstelyä normaalitilanteesta poiketen. Sähköpulan sattuessa lisätehontarve voi olla tunnista jopa vuorokausiin. Lisätehon saaminen edellyttää voimalaitoksen läpi virtaavan vesimäärän lisäämistä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Kaitforsin voimalaitoksen omistaja (Oy Perhonjoki Ab) ovat selvitelleet miten sähkön
- [Saimaan vedenkorkeuksista, vedenlaadusta ja käytöstä kerätään kokemuksia - vastaa kyselyyn!](https://www.vesi.fi/saimaan-vedenkorkeuksista-vedenlaadusta-ja-kaytosta-kerataan-kokemuksia-vastaa-kyselyyn/) - Minkälaisia kokemuksia sinulla on Saimaan vedenkorkeuksista? Mitä ajattelet vedenlaadusta Saimaan alueella? Onko mahdollisilla muutoksilla vaikutuksia vesistön käyttöön? Saimaan alueen ELY-keskukset ja Suomen ympäristökeskus tekevät yhdessä kyselytutkimusta osana Saimaan ja Vuoksen tulva- ja kuivuusriskien hallinta -hanketta. Kysely koskee koko Saimaan aluetta mukaan lukien mm. eteläinen Saimaa, Lietvesi, Luonteri, Pihlajavesi, Puruvesi, Haukivesi, Orivesi ja Pyhäselkä. Olemme kiinnostuneita
- [Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme)](https://www.vesi.fi/vedenkorkeudet-kanta-hameessa-ja-etela-pirkanmaalla-paaosin-tavallista-alempana-pirkanmaa-kanta-hame/) - Vedenkorkeudet Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla pääosin tavallista alempana (Pirkanmaa, Kanta-Häme) Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan säännöstelemättömillä järvillä vedenkorkeudet ovat tavallista alempana. Vanajaveden vedenkorkeus on tavanomaisella tasolla, mutta tulevana talvena mahdollinen sähköpula saattaa näkyä myös Vanajaveden pinnan laskemisena sekä salmien ja virtapaikkojen jäiden heikkenemisenä. Pohjaveden pinnankorkeudet ovat alkaneet hiljalleen tasoittua. Tavallista kuivempi vesitilanne jatkuu Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla. Iso-Längelmäveden, Kukkian
- [Ensijäät ovat muodostuneet Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/ensijaat-ovat-muodostuneet-pohjois-karjalassa/) - Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Pienille vesistöille on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa. Marraskuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes tavanomainen. Kuukauden aikana satoi 54–61 mm, kun tavallisesti sataa 57 mm. Kuun lopussa saatiin myös vähän lunta, joten marraskuun päättyessä lunta oli maakunnassamme 5–6 cm. Normaalisti marraskuun lopussa lunta on 11–14 cm. Pielisen vedenpinta nousi
- [Ruovikon niitto on vain laastari - uusi käsikirja antaa ohjeita, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla](https://www.vesi.fi/kaisa-julkaisee-ruovikon-niitto-on-vain-laastari-uusi-kasikirja-antaa-ohjeita-miten-vesistoja-kannattaa-kunnostaa-natura-alueilla/) - Suomen ympäristökeskus Syke ja Metsähallituksen Luontopalvelut tiedottavat Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen uusi käsikirja tarjoaa toimintamallin siitä, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla, eli millaisilla ratkaisuilla rehevöitymistä voi estää ja mitä luontoarvoja pitää samalla huomioida. Toimintamallin ja sen ohjeiden tavoitteena on tukea kustannustehokasta suojelutyötä esimerkiksi ELY-keskuksissa, järjestöissä, konsulttitoimistoissa, kunnissa ja alueellisissa vesiensuojeluyhdistyksissä. Alueelliset toimijat organisoivat paljon kunnostustöitä.
- [Peltojen laaja kipsikäsittely vähentäisi fosforipäästöjä Itämereen](https://www.vesi.fi/peltojen-laaja-kipsikasittely-vahentaisi-fosforipaastoja-itamereen/) - Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto tiedottavat Peltojen kipsikäsittelystä saadut monivuotisen seurannan tulokset vahvistavat kipsin vesiensuojeluvaikutukset. Haittoja viljelylle ei ole havaittu. Peltojen kipsikäsittely on Lounais-Suomen Savijoella toteutetun pitkän ja laaja-alaisen tutkimuksen mukaan vähentänyt fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa. Kipsi tarjoaa nopeasti vaikuttavan ja viljelijälle helpon tavan vähentää maatalouden vesistöpäästöjä. Paras tulos saadaan, kun käsittely kohdennetaan eroosioherkkiin
- [Uusi opas avuksi ojituksiin ja vesistökunnostushankkeisiin](https://www.vesi.fi/uusi-opas-avuksi-ojituksiin-ja-vesistokunnostushankkeisiin/) - Laajana yhteistyönä valmistunut ”Vesitalousisännöitsijän opas” on suunnattu erityisesti isännöitsijöille, mutta myös muille ojitushankkeista tai vesistökunnostushankkeista vastaaville. Opas on konkreettinen ohjeisto, jossa kerrotaan muun muassa ojitusyhteisöstä ja sen hallinnosta, annetaan katsaus ojitukseen ja maankuivatuksen oikeudellisiin näkökohtiin sekä perustietoa ojituksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja avustusmahdollisuuksista. Oppaan on laatinut laaja joukko ELY-keskusten asiantuntijoita, isännöitsijöinä toimivia sekä metsätalouden asiantuntijoita. Suomen
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-25-11-2022/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,01. Nyt taso on enää 3 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja vesi on noussut 22 cm kuukauden alusta. Nyt vaikuttaa siltä, että ennustettu pakkasjakso rajoittaa Kallaveden nousua lähiviikkoina. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien mukaisissa korkeuksissa, ja juoksutus on ollut viime viikkoina vaihtelevaa. Pari viikkoa sitten alueelle osui pitkästä
- [Pohjavesialueen geologista rakennetta selvitetään Janakkalan Kalpalinnanmäellä (Häme)](https://www.vesi.fi/pohjavesialueen-geologista-rakennetta-selvitetaan-janakkalan-kalpalinnanmaella-hame/) - Kalpalinnanmäen pohjavesialueella aloitetaan geologisen rakenteen ja pohjavesiolosuhteiden selvittäminen. Hankkeen maastotyöt alkavat viikolla 47 ja koko rakenneselvitystyö valmistuu vuoden 2023 alkupuolella. Tutkimukset sijoittuvat Hiidenjoen sillan ja Raimansuon väliselle harjualueelle. Tutkimusalueella kairataan maaperää kallioperään saakka seitsemässä pisteessä ja pisteisiin asennetaan pohjaveden havaintoputket. Laajemmin kallioperän syvyyttä ja irtomaakerroksen paksuutta tutkitaan painovoimamittausten avulla. Painovoimamittausta tehdään noin 16 kilometriä. Painovoimamittausten
- [Hämeen vesistöjen vedenkorkeuksissa ei suurta vaihtelua](https://www.vesi.fi/hameen-vesistojen-vedenkorkeuksissa-ei-suurta-vaihtelua/) - Vesistöjen vedenkorkeudet ovat lähes koko Hämeessä hieman keskimääräistä alempana, eikä niihin ennusteta suuria muutoksia. Suurin osa järvien vedenkorkeuksista on jo kääntynyt nousuun. Kokemäenjoen vesistöalueella Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdallaon vuodenaikaan nähden keskimääräisellä korkeudella, ja sen ennustetaan lähtevän tavan mukaisesti hitaaseen laskuun. Hauhon reitin vedenkorkeudet tyypillisesti nousevat marras-joulukuussa 20–30 cm, mikä ennusteiden mukaan saattaa tänä vuonna jäädä
- [Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satavesi-ohjelma järjestävät Selkämeriseminaarin Sataveden 20-vuotisen taipaleen kunniaksi](https://www.vesi.fi/varsinais-suomen-ely-keskus-ja-satavesi-ohjelma-jarjestavat-selkameriseminaarin-sataveden-20-vuotisen-taipaleen-kunniaksi/) - Satakunnan vesien hyvä tila on haasteellinen tavoite meille kaikille. Satavesi-ohjelma on vuodesta 2002 alkaen edistänyt eri intressiryhmien yhteistyön kehittymistä sekä kymmenien paikallisten ja alueellisten vesienhoitohankkeiden toteutumista. Ohjelman 20-vuotista taipaletta paaluttavan seminaarin luontevaksi aiheeksi valikoitui Selkämeri, kaikkien Satakunnan alueen vesien vastaanottaja. Kaikille kiinnostuneille suunnattu avoin seminaari järjestetään 8.12.2022 Raumalla. Seminaarissa kuullaan ajankohtaista tietoa Selkämeren nykytilasta ja
- [Lokakuun vesitilannekatsaus: Sademäärät ja virtaamat lähellä tavanomaisia (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/lokakuun-vesitilannekatsaus-sademaarat-ja-virtaamat-lahella-tavanomaisia-pohjalaismaakunnat/) - Lokakuussa virtaamat olivat lähellä tavanomaisia. Alkukuun runsaat sateet näkyivät vedenlaadussa ja pohjavedenpinnoissa. Lokakuun alkuosan jälkeen virtaamat lähestyivät tavanomaisia tasoja Pohjalaismaakunnissa lokakuun sademäärät olivat noin 50–70 mm eli lähellä tavanomaisia lokakuun sademääriä. Sateet nostivat jokien virtaamat tavanomaisia lokakuun virtaamia suuremmiksi 4.–6.10. sateiden jälkeen. Lokakuun puolivälin sateet nostivat edelleen jokien virtaamia. Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama oli suurimmillaan
- [Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat edelleen matalat lokakuussa](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-vedenpinnat-olivat-edelleen-matalat-lokakuussa/) - Kuukauden keskilämpötila oli melkein kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat pääosin 5–10 cm pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun loppupuolella vielä yli asteen verran tavanomaista lämpimämmällä. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 1,8 astetta tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista vähäisempi. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli keskimäärin 61 mm, kun
- [Vesistötutkimuksen huipputeknologia laajemmin käyttöön verkostoitumisen avulla](https://www.vesi.fi/vesistotutkimuksen-huipputeknologia-laajemmin-kayttoon-verkostoitumisen-avulla/) - Uuden vesistötutkimuksen osaamiskeskuksen Freshwater Competence Centre (FWCC) partneriorganisaatiot esittelivät uusimpia teknologisia ratkaisuja 28.10.2022 Vantaanjokipäivän tilaisuudessa. Esillä oli esimerkiksi robottiveneitä, droneja, laserkeilausteniikkaa ja sensoreita. Vahvistamalla verkostoitumista uusi teknologia saadaan yhä useamman tutkijan ulottuville. Esimerkkejä uusista teknologisista ratkaisuista Katso Vantaanjokipäivän video uusista vesistötutkimuksen teknistä laitteista Twitteristä. Vesistötutkimuksesta tulee monelle ensimmäisenä mieleen kahluuhousuihin pukeutunut tutkija keräämässä vesinäytteitä, mutta
- [Avustushakuja auki ELY-keskuksissa](https://www.vesi.fi/avustushakuja-auki-ely-keskuksissa/) - ELY-keskuksissa on avautunut 18.10.2022 useita vesiensuojeluun, vesistöjen kunnostukseen, vesienhallintaan ja kalatalouteen liittyviä avustushakuja. Hakuajat päättyvät pääsääntöisesti 30.11. Avustukset ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen harkinnanvaraisia valtionavustuksia. ELY-keskukset suosittelevat käyttämään avustusten hakemiseen sähköistä Aluehallinnon asiointipalvelua. Hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin jatkamaan sitä. Asiointipalvelussa käytetään vahvaa tunnistautumista. Lue lisää avustuksista: Kuulutus ELY-keskuksista haettavista harkinnanvaraisista
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 27.10.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-27-10-2022/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,73. Nyt taso on 21 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Syksyn vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi, mutta harvinaisen kuivaa ei ole, sillä viimeksi vuonna 2019 on oltu samalla tasolla, mutta silloin Kallavesi oli jo kääntynyt nousuun lokakuussa. Jatkossakin sateet määräävät vedenpinnan kehityksen, kovin suurta alenemaa ei
- [Evijärven juoksutuksessa muutoksia Kattilakosken vesivoimalaitoksen turbiinikokeiden vuoksi](https://www.vesi.fi/evijarven-juoksutuksessa-muutoksia-kattilakosken-vesivoimalaitoksen-turbiinikokeiden-vuoksi/) - Oy Herrfors Ab:n Kattilakosken vesivoimalaitoksella Ähtävänjoessa Evijärvellä suoritetaan vesivoimalaitoksen turbiinilla kokeita torstaina 27.10.2022. Tämän vuoksi Evijärven juoksutuksessa on erityisjärjestelyjä tästä loppuviikosta alkaen. Turbiinikokeissa optimoidaan turbiinin johto- ja juoksupyörän kombinointia parhaan mahdollisen suorituskyvyn ja hyötysuhteen varmistamiseksi. Työ liittyy keväällä 2022 valmistuneeseen Kattilakosken vesivoimalaitoksen kunnostukseen, jossa turbiinin juoksupyörä, turbiiniakseli ja hydrauliikka uusittiin sekä generaattori ja johtopyörä huollettiin.
- [Puupuhdistamot tekevät ojista ravinnesieppareita ja hyönteishotelleja](https://www.vesi.fi/puupuhdistamot-tekevat-ojista-ravinnesieppareita-ja-hyonteishotelleja/) - Puuaineksen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää merkittävästi vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta. Uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi fosforipitoisuudet alenivat jopa 30–50 prosenttia. Puhdistuminen on seurausta puuaineksen pinnalle muodostuvasta päällyskasvustosta ja sitä hyödyntävästä pohjaeläimistöstä. Puupuhdistamoilla on merkitystä myös hiilivarastoina, sillä uppopuu säilyy veden alla jopa tuhansia vuosia. PuuValuVesi-hankkeessa selvitettiin ensimmäistä kertaa maatalousojiin lisätyn puuaineksen
- [Lounais-Suomen merialueilla kesän mittaan runsaita sinileväkukintoja, järvillä sinileväkesä rauhallisempi](https://www.vesi.fi/lounais-suomen-merialueilla-kesan-mittaan-runsaita-sinilevakukintoja-jarvilla-sinilevakesa-rauhallisempi/) - Merialueemme heikko tila näkyi taas kuluneena kesänä paikoitellen runsainakin sinileväkukintoina ja laajoina pintalauttoina Saaristomerellä ja eteläisellä Selkämerellä. Järvillä kulunut kesä oli rauhallisempi, runsaita sinileväkukintoja havaittiin vain muutamalla järvellä. Lounais-Suomen alueella valtakunnallisessa sinileväseurannassa oli mukana 36 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylläpitämää havaintopaikkaa. Suomen ympäristökeskus arvioi kesäkuun alussa sinileväriskin olevan tulevana kesänä huomattava mm. Saaristomerellä ja eteläisellä Selkämerellä. Riskiarvio
- [Lokakuun Vesikirjeessä asiaa kuivuudesta ja vesistöjen ekologisen tilan seurannasta](https://www.vesi.fi/lokakuun-vesikirjeessa-asiaa-kuivuudesta-ja-vesistojen-ekologisen-tilan-seurannasta-molekyylibiologian-keinoin/) - Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista mm. kuivuusriskien hallinnasta, vesistöjen ekologisen tilan seurannan kehittämisestä sekä yhteistyöstä Kolumbian kanssa. Ilmastonmuutoksen myötä Euroopan vuoden 2022 kaltaiset kuivuusjaksot lisääntyvät ja kuivuusriskit kasvavat myös Suomessa. Maahamme tarvitaan kansallinen prosessi ja ohjeistus kustannustehokkaaseen kuivuusriskien hallintaan. Sisävesien monimuotoisuudesta tarvitaan luotettavaa tietoa, jotta järvien ja virtavesien luontokato
- [Verkostoyhteistyötä vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistämiseksi (Vesihuki)](https://www.vesi.fi/verkostoyhteistyota-vesihuollon-hiilineutraalisuuden-ja-kiertotalouden-edistamiseksi-vesihuki/) - Vesihukiverkosto tukee vesihuoltolaitosten välistä ilmasto- ja kiertotalousyhteistyötä. Verkosto on hyviä käytäntöjä yhteen kokoava foorumi, jossa tiedon jakaminen ja vertaistuki ovat keskiössä. Vielä ehdit ilmoittautua mukaan Vesihukiverkoston jäseneksi. Verkoston aloituskokous pidetään 22.11 klo 13-15. Alustava vuosisuunnitelma sisältää mm seuraavat: 2-4 etätapaamista vuodessa yksi lähitapaaminen, johon yhdistetään vesilaitosvierailu Teams-alusta, jossa jaetaan julkaisuja ja käydään keskustelua Käsiteltäviä aiheita
- [Saaristomeren pelastamiseen yhteistyöllä ja aktiivisella hanketoiminnalla](https://www.vesi.fi/saaristomeren-pelastamiseen-yhteistyolla-ja-aktiivisella-hanketoiminnalla/) - Vesiensuojelun tiekartan kick off -tilaisuus järjestettiin torstaina 6.10.2022 Forum Marinumissa Turussa. Hybriditapahtuma kokosi yhteen lähes 100 vesiensuojelusta kiinnostunutta henkilöä niin Saaristomeren valuma-alueelta kuin sen ulkopuoleltakin. Tapahtuman tavoitteena oli potkaista käyntiin tiekartan toimenpiteiden toteuttaminen Saaristomeren valuma-alueella sekä selkeyttää eri tahojen roolit maatalouden aiheuttaman fosforikuorman vähentämisessä. Tilaisuuden avasivat ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sekä maa- ja metsätalousministeri
- [Vähäsateisen syksyn myötä vesistöjen vedenkorkeudet keskimääräistä alempana Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/vahasateisen-syksyn-myota-vesistojen-vedenkorkeudet-keskimaaraista-alempana-etela-savossa/) - Etelä-Savon vesistöjen vedenkorkeudet ovat vähäsateisen syksyn jäljiltä ajankohtaan nähden keskimääräistä alempana. Sääolot ovat kuitenkin alkaneet muuttua sateisemmaksi, jonka myötä luonnontilaisissa pienissä vesistöissä vedenkorkeudet lähtevät hiljalleen nousuun, mutta pysyvät todennäköisesti koko lokakuun ajan tavallista matalammalla. Saimaalla vedenkorkeus jatkaa ennusteiden mukaan laskuaan pitkälle marraskuuhun saakka. Myös pohjavesien pinnankorkeudet ovat alhaalla. Mäntyharjun reitillä Synsiä ja Vahvajärvi epätavallisen alhaalla
- [Syyskuu oli Pohjois-Karjalassa viileä ja vähäsateinen](https://www.vesi.fi/syyskuu-oli-pohjois-karjalassa-viilea-ja-vahasateinen/) - Kuukauden keskilämpötila oli noin puolitoista astetta tavanomaista viileämpi. Vedenkorkeudet olivat keskimääräistä matalammalla koko maakunnassa. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes tavanomaisella tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan syyskuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 1,5 astetta tavanomaista viileämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa reilusti tavanomaista vähäisempi. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli keskimäärin 46 mm, kun pitkän ajan keskiarvo syyskuussa on
- [Vaikuta vesiin – hae rahoitusta kunnostuksiin – webinaari ja etätyöpaja 7.10.2022](https://www.vesi.fi/vaikuta-vesiin-hae-rahoitusta-kunnostuksiin-webinaari-ja-etatyopaja-7-10-2022/) - KAIPO-verkko (Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke) järjestää webinaarin ja etätyöpajan pe 7.10.2022 klo 12–15. Tilaisuudessa esitellään erilaisia pääosin vesistöihin kohdistuvia rahoitushakuja. Vesienhoidon avustuksia kunnostustoimenpiteisiin myönnetään erityisesti niille vesistöille, jotka ovat ekologiselta tilaltaan huonoja, välttäviä tai tyydyttäviä (www.vesi.fi/karttapalvelu -> teemat-> pintavesien tila). Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustuksia myönnetään ratkaisuihin, joilla vaikutetaan veden pidättämiseen,
- [Kesällä 2022 sinileviä havaittiin keskimääräistä vähemmän Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/kesalla-2022-sinilevia-havaittiin-keskimaaraista-vahemman-pirkanmaalla/) - Sinileväseuranta päättyy. Viimeisellä leväseurantaviikolla vähän sinilevää havaittiin Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Nokialla Tottijärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä, Valkeakoskella Sääksmäen siltojen kohdalla sekä Kangasalan Kirkkojärvessä. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Vanajavedeltä, Näsijärveltä ja Pälkänevedeltä. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden normaalia vähemmän. Valtakunnallinen leväseuranta ja Pirkanmaan ELY-keskuksen säännöllinen sinilevätilanteesta tiedottaminen loppuu
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.9.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-9-2022/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,82. Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Elo-syyskuun vähäsateisuus on muuttanut alkukesän hyvän vesitilanteen selvästi keskimääräistä kuivemmaksi, mutta harvinaisen kuivaa ei ole, sillä viimeksi vuosina 2019 ja 2018 on oltu alempana. Jatkossakin sateet määräävät vedenpinnan kehityksen, kovin suurta alenemaa ei enää tule, kun Konnuksen ja Karvion pohjapadot
- [Sinileväseuranta päättyy – Lounais-Suomessa sinilevää havaittu enää vain muutamalla paikalla (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevaseuranta-paattyy-lounais-suomessa-sinilevaa-havaittu-enaa-vain-muutamalla-paikalla-varsinais-suomi-satakunta/) - Lounais-Suomen sinilevätilanne on kuluneella viikolla ollut viime viikkojen kaltainen ja syksyisen sään myötä sinilevää on havaittu vain muutamalla vakiohavaintopaikalla. Sisävesien vakioseurantapaikoilla havaittiin sinilevää tällä viikolla kahdella järvellä ja niissäkin havaitut määrät olivat hyvin vähäisiä. Merialueella sinileviä havaittiin runsaasti Mannervedellä Iso Marjakarin havaintopaikalla, muilla merialueen havaintopaikoilla sinileviä ei tavattu. Runsaatkaan sinilevähavainnot eivät ole harvinaisia vielä tähän
- [Harjunpäänjoen kunnostus valmistunut Ulvilassa elokuun lopulla – vaelluskaloilla käytössä nyt valtaosa joesta](https://www.vesi.fi/harjunpaanjoen-kunnostus-valmistunut-ulvilassa-elokuun-lopulla-vaelluskaloilla-kaytossa-nyt-valtaosa-joesta-varsinais-suomi-satakunta/) - Harjunpäänjoen koskialueisiin kohdistunut kunnostushanke valmistui noin kahden kuukauden tehokkaan urakoinnin tuloksena elokuun lopussa jatkona kesäkuun alussa valmistuneeseen Leineperin padon kalatieurakkaan. Pääosin Ulvilan kaupungin alueelle sijoittuva ja Porin kaupungin alueella Kokemäenjokeen laskeva Harjunpäänjoki, jonka kokonaispituus on 34 km ja putouskorkeus yhteensä 44 m, on kalataloudellinen helmi, jossa veden laatukin on kunnossa. Se on selvästi merkittävin Kokemäenjoen
- [Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 275 000 eurolla](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-ely-keskus-tukee-vesienhoitohankkeita-275-000-eurolla/) - Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 275 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 23 hankkeelle. Hankkeita on eri puolilla Pirkanmaata. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä kuormitusta vähentävissä pintavesihankkeissa. Kahden hankkeen päätös on vielä valmisteilla. ELY-keskuksien käytettävissä olevaan avustusmäärärahaan vaikuttavat saapuneiden avustushakemusten määrä, hankkeiden merkittävyys ja niiden
- [Lämpöaalto kasvattaa nopeasti Lapin jokien virtaamia](https://www.vesi.fi/lampoaalto-kasvattaa-nopeasti-lapin-jokien-virtaamia/) - Tiedote 12.5.2021 klo 10.30 Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat Sään lämpeneminen saa Lapin jokien virtaamat tällä viikolla nopeaan nousuun. Lämpöaalto jää kuitenkin ennusteiden mukaan lyhytaikaiseksi ja viikonloppuna on huomattavasti kylmempää. Tästä syystä lumen sulaminen näyttää jakautuvan pitkälle aikavälille ja tulvasta tulee monissa joissa kaksihuippuinen: ensimmäinen virtaamahuippu tämän viikon lämpenemisen seurauksena ja toinen toukokuun lopulla tai
- [Löydä tietoa Ojitusyhteisöt-karttapalvelusta](https://www.vesi.fi/loyda-tietoa-ojitusyhteisot-karttapalvelusta/) - Loppukesän rankat sateet ovat taas paljastaneet peltojen vesitalouden haasteita eri puolilla Suomea. Ilmastonmuutoksen seurauksena rankkasateiden ennustetaan edelleen lisääntyvän. Ojitusten kunnostukset lähtevätkin liikkeelle yleensä siitä, kun vesi makaa ojissa ja pelloilla. Usein on kuitenkin epäselvää, onko alueella jo aikaisempina vuosikymmeninä, pääosin 1940–1970-luvuilla, toteutettu kuivatushankkeita. Näissä hankkeissa on muodostunut ojitusyhtiöitä, jotka ovat nykyään enimmäkseen ns. uinuvia. Tällaisten
- [Sinilevää hieman normaalia vähemmän Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevaa-hieman-normaalia-vahemman-pirkanmaalla/) - Viikolla 38 vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Maatialanlahdella, Halkoniemessä ja Lehtiniemessä, Kuloveden Naarlahdella ja Tottijärvessä, Pirkkalassa Pyhäjärven Kranstolpan rannassa, Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla ja Mallasveden Tyrynlahdella sekä Kangasalan Kirkkojärvessä. Kansalaishavainto sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Vanajavedeltä, lisäksi Lempäälän Kirkkojärveltä on ilmoitettu sinilevähavainto ELY-keskukselle. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan
- [Metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen paikkatietoanalyysin avulla](https://www.vesi.fi/metsatalouden-vesistokuormituksen-vahentaminen-paikkatietoanalyysin-avulla/) - Metsätalous aiheuttaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta etenkin turvemaavaltaisilla alueilla, joita löytyy runsaasti mm. Kokemäenjoen valuma-alueelta. Pahimpia kuormituslähteitä ovat suometsien ojitukset ja maanmuokkaus, joiden seurauksena ravinteita ja kiintoainesta kulkeutuu alavirran jokiin ja järviin, sekä myöhemmin myös Itämereen, aiheuttaen vesistöjen rehevöitymistä. Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden harjoittamista varten on laadittu kattava ohjeistus toimivista ja käytännönläheisistä vesiensuojelumenetelmistä, joiden avulla
- [Uusi vesitalousstrategia on julkaistu – visiona puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia](https://www.vesi.fi/uusi-vesitalousstrategia-on-julkaistu-visiona-puhdasta-vetta-turvallisuutta-ja-hyvinvointia/) - Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen arjessa muun muassa puhtaana vetenä sekä tulvien ja niiden aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisynä. Vesitaloudella tarkoitetaan vesivaroja ja veden kiertokulkua sekä vesivarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Vesitalouspalvelut ovat yhteiskuntamme toiminnan, turvallisuuden ja
- [Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan osaaminen kasvaa ja kehittyy hankkeissa ja hankkeiden avulla](https://www.vesi.fi/23763-2/) - Osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää vuosittain avustuksia maa- ja metsätalouden kestävän vesienhallinnan edistämiseen. Hankkeiden ja niissä toteutettujen toimenpiteiden avulla levitetään tietoa erilaisista maa- ja metsätalouden vesitalousratkaisuista. Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeiden toimenpiteillä herätellään eri toimijoita tarkastelemaan vesitalousratkaisuja valuma-alueen mittakaavassa. Vesienhallinta ei ole vain veden poisjohtamista kuivatusalueilta, vaan vesienhallinnassa on kyse monipuolisesta keinovalikoimasta, joita toteutetaan
- [Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevia-11-havaintopaikalla-pirkanmaalla-3/) - Viikolla 35 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella ja Nokialla Kuloveden Naarlahdella ja Tottijärvessä, Pyhäjärven Kranstolpan rannassa Pirkkalassa sekä Sastamalan Liekovedessä ja Houhajärvessä. Leväbarometrin mukaan sinileviä on hieman keskimääräistä enemmän. Tampereen kaupungin ylläpitämään karttapalveluun on kirjattu havaintoja vähäisestä määrästä
- [Kysely Loimijoen vesistöalueen käyttäjille](https://www.vesi.fi/kysely-loimijoen-vesistoalueen-kayttajille/) - Hämeen ELY-keskus uusii keväällä 2017 tehdyn kyselyn, jossa selvitetään vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Kyselyjen tuloksia vertaamalla selvitetään, onko käyttäjien kokemukset ja näkemykset muuttuneet viiden vuoden takaisesta. Kysely on avattu; vastausaikaa on sunnuntaihin 9.10.2022 asti. Kyselyn vastauksien perusteella selvitetään sitä, millaiseksi Loimijoen vesistöalueen asukkaat ja toimijat kokevat Loimijoen vesistön tilan
- [Kysely Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen käyttäjille on avattu](https://www.vesi.fi/kysely-paajarven-teuronjoen-ja-puujoen-vesistoalueen-kayttajille-on-avattu/) - Hämeen ELY-keskuksen toteuttama verkkopohjainen kysely Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen käyttäjille on avattu. Kyselyssä selvitetään vesistöalueen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Pääjärven, Teuronjoen ja Puujoen vesistöalueen tilasta ja vedenkorkeuksista. Kyselyssä on vastausaikaa sunnuntaihin 9.10.2022 asti. Hämeen ELY-keskuksen koolle kutsuma säännöstelykysymyksiin keskittyvä yhteistyöryhmä hyödyntää kyselyn tuloksia jatkotyössään. Ryhmä tarkastelee säännöstelyn kehittämismahdollisuuksia ja sitä, miten poikkeuksellisiin vesivuosiin pystytään
- [Sinilevähavainnot vähentyneet hieman Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-vahentyneet-hieman-pirkanmaalla/) - Viikolla 36 runsaasti sinilevää on havaittu Sastamalan Liekovedessä sekä Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä, Halkoniemessä ja Maatialalahdella. Vähän sinilevää havaittiin Nokian Tottijärvessä ja Kuloveden Naarlahdella, Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Kangasalan Kirkkojärveltä on tullut ilmoituksia veden pahasta hajusta. Monet levät kuten kulta-, pii- ja sinilevät aiheuttavat veteen hajuhaittoja. Kultalevät viihtyvät
- [Leväseurannan loppumetreillä sinilevää enää muutamalla havaintopaikalla Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/levaseurannan-loppumetreilla-sinilevaa-enaa-muutamalla-havaintopaikalla-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/) - Syksyisen sään myötä sinilevähavainnot ovat selvästi vähentyneet kuluneella viikolla Lounais-Suomessa. Leväkukintoja havaittiin tyynissä sisälahdissa. Sisävesissä levätilanne on pääosin hyvä. Sinileviä havaittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla vain neljällä vesialueella. Merivesien runsaammat kukinnot keskittyivät suojaisiin sisälahtiin. Väli- ja ulkosaaristossa levää ei enää näkynyt. Sisävesissä levätilanne on rauhoittunut entisestään. Levää havaittiin enää kahdella järvellä ja niissäkin levämäärät olivat vähäisiä.
- [Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan arviointiin uusi työkalu](https://www.vesi.fi/vesiosuuskuntien-omaisuudenhallinnan-arviointiin-uusi-tyokalu/) - Nyt pientenkin vesilaitosten on helppo arvioida omaisuutensa tila maksuttomalla työkalulla. ELY-keskus on julkistanut yksinkertaisen Excel-pohjaisen työkalun vesiosuuskuntien ja muidenkin pienten laitosten omaisuudenhallinnan tueksi. Työkalu on ladattavissa maksutta vesi.fi -sivustolta, mistä löytyy myös pikaohje työkalun käyttöön. Omaisuudenhallinta – tulevaisuuden suunnittelun avainasia Suomessa on yli tuhat eri ikäistä vesiosuuskunnan verkostoa, joista noin puolet on rakennettu 1900-luvulla. Vesiosuuskuntien
- [Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan kesä-elokuun sinilevätilanteesta](https://www.vesi.fi/yhteenveto-pohjois-pohjanmaan-kesa-elokuun-sinilevatilanteesta-2/) - Kuluneena kesänä valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuului Pohjois-Pohjanmaalla 22 havaintopaikkaa. Oulun ja Muhoksen Rotaryklubit osallistuivat sinileväseurantaan Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäistä kertaa kolmella havaintopaikalla. Suomen ympäristökeskuksen hyödyntämät satelliittihavainnot ja kansalaishavainnot täydensivät levätilannekuvaa. Alkukesästä havaittiin männyn siitepölyä vesistöissä paikoin runsaastikin. Kesän ensimmäiset sinilevähavainnot tehtiin juhannuksena Iin ja Oulun rannikkovesissä. Satelliitti mittasi 1.7. Hailuodon, Oulun ja Iin rannikkoalueilla 21-26 asteen pintalämpötiloja ja
- [Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevia-11-havaintopaikalla-pirkanmaalla-2/) - Pirkanmaalla on tehty paljon sinilevähavaintoja. Tampereella uimavesien vedenlaadun seuranta on päättynyt tältä kesältä. 35 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa sekä Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella ja Nokialla Kuloveden Naarlahdella ja Tottijärvessä, Pyhäjärven Kranstolpan rannassa Pirkkalassa sekä Sastamalan Liekovedessä ja Houhajärvessä. Leväbarometrin mukaan sinileviä on
- [Vesikirjeessä asiaa kemikaaliturvallisuudesta, vesien kemiallisesta tilasta sekä suojelun ja kunnostuksen yhteensovittamisesta](https://www.vesi.fi/vesikirjeessa-asiaa-kemikaaliturvallisuudesta-vesien-kemiallisesta-tilasta-seka-suojelun-ja-kunnostuksen-yhteensovittamisesta/) - Suomen ympäristökeskuksen toimittama Vesikirje kertoo jälleen vesiensuojelun ja vesialan ajankohtaisista aiheista. Elokuun Vesikirjeessä mukana seuraavat aiheet: Kansallinen kemikaaliohjelma asettaa tavoitteita ja suuntaviivoja kemikaaliturvallisuuden kehittämiseksi. Ohjelman tavoitteena on muun muassa ennaltaehkäistä, tunnistaa ja torjua haitallisten kemikaalien aiheuttamaa ympäristön pilaantumista. Päästötiedot eivät selitä huonoa sisävesistöjen kemiallista tilaa. Kemiallisen tilan luokittelun laatu paranisi, jos tietokannoissa olisi enemmän mittaustietoja.
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.8.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-25-8-2022/) - Kallaveden vedenkorkeus on laskenut kevään tulvakorkeudesta noin 70 cm. Vedenpinnan lasku on hidastunut viimeaikaisten sateitten ansiosta, mutta keskiennusteen mukaan vedenpinta laskisi syyskuun loppuun mennessä vielä vajaan 10 cm. Havaittu vedenkorkeus on tällä hetkellä NN+81,43 m, joka on myös likimäärin pitkän seurantajakson mediaanikorkeus. Säännöstelypadot suljettiin kesäkuun puolessa välissä. Kallaveden luonnontilainen vedenkorkeus olisi noin 10 cm alempi
- [Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä–elokuu 2022: Merellä havaittiin tänä kesänä runsaasti sinilevää, järvien sinilevätilanne pysyi viime vuosien tasolla](https://www.vesi.fi/valtakunnallisen-sinilevakatsauksen-yhteenveto-kesa-elokuu-2022-merella-havaittiin-tana-kesana-runsaasti-sinilevaa-jarvien-sinilevatilanne-pysyi-viime-vuosien-tasolla/) - Kuluneen kesän sinilevätilanne on vaihdellut muuttuvien sääolosuhteiden mukaan. Merialueiden ja järvien sinilevämäärät olivat huipussaan kesän lämpimimpinä ajanjaksoina heinäkuun ja elokuun puolivälissä. Heinä–elokuun taitteen viilentyneet säät hillitsivät sinileväkukintoja hetkeksi. Järvillä kesän sinilevätilanne pysyi aikaisempiin vuosiin nähden varsin tyypillisenä. Alueellinen vaihtelu on ollut kuitenkin suurta, ja valtakunnallisen sinileväseurannan runsaimmat havainnot keskittyivät muutamaan runsasravinteiseen järveen. Merialueiden sinileväkukintojen riskiennuste
- [Sinilevätilanne parantunut sekä merialueilla että sisävesillä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-parantunut-seka-merialueilla-etta-sisavesilla-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevätilanne on parantunut varsinkin avomerellä ja viikonlopun runsaat leväkukinnat ovat pääsääntöisesti hajonneet. Sinilevät ovat vähentyneet myös sisävesissä. Merialueilla sinileväesiintymiä on edelleen havaittu koko Saaristomeren alueella ja Selkämeren eteläosissa, mutta levien määrät ovat vähentyneet monin paikoin. Sinilevää on monin paikoin sekoittuneena veteen, mutta etenkin suojaisimmissa paikoissa kuten lahdissa myös runsaammat pintakasvustot ovat mahdollisia. Porin rannikon lähivesien
- [Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-edellisen-viikon-tasolla-pirkanmaalla-2/) - Viikolla 34 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä sekä Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa. Vähän sinilevää havaittiin Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella, Pyhäjärven Maatialanlahdella, Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla, Pyhäjärven Kranstolpan rannassa Pirkkalassa, Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla sekä Sastamalan Liekovedessä. Lisäksi rotarien seuraamalla Urjalan Kikurinjärvellä havaittiin vähän levää. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana
- [Esimerkillisiä vesiensuojelijoita palkittiin Vesistökunnostusverkoston tilaisuudessa](https://www.vesi.fi/kaisa-julkaisee-itse-torstaina-esimerkillisia-vesiensuojelijoita-palkittiin-vesistokunnostusverkoston-tilaisuudessa/) - Projektipäällikkö Timo Rintalalle ja Alavuden kaupungille on myönnetty Vuoden vesistökunnostaja -palkinto esimerkillisestä ja pitkäjänteisestä työstä vesistöjen suojelun hyväksi. Vaelluskalojen elinolosuhteiden edistäjä, maisema-arkkitehti Jukka Jormola Vantaalta palkittiin elämäntyöpalkinnolla. Tunnustukset annettiin 24.8.2022 valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa Kokkolassa. Vuoden vesistökunnostajapalkinnon valintaperusteluissa painottui Timo Rintalan ja Alavuden kaupungin pitkäjänteinen toiminta vesistöjen kunnostuksen ja vesien suojelun suunnittelussa, organisoinnissa ja toteuttamisessa. Yhteistyössä
- [Sinilevää edelleen keskimääräistä enemmän, lämmin ja tyyni sää voi lisätä pintakukintojen määrää loppukesällä](https://www.vesi.fi/sinilevaa-edelleen-keskimaaraista-enemman-lammin-ja-tyyni-saa-voi-lisata-pintakukintojen-maaraa-loppukesalla/) - Sinilevähavaintojen määrä on pysynyt tasaisena koko maassa. Lämpimien säiden seurauksena järvivesi on hieman keskimääräistä lämpimämpää, mikä ylläpitää sinilevien kasvua. Merialueilla sinilevän määrä on edelleen pitkän ajan keskiarvoa suurempi, mutta tuuli on sekoittanut sinilevää veteen. Tyyni ja lämmin sää, sekä toisaalta myös voimakkaat sadekuurot, voivat lisätä sinilevän pintakukintojen määrää vielä loppukesällä. Torstaina 25.8. julkaistaan kesän sinileväseurannan
- [Sinilevähavaintoja ajankohtaan nähden normaali määrä Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintoja-ajankohtaan-nahden-normaali-maara-pirkanmaalla/) - Viikolla 33 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä sekä Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Halkoniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa, Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdella, Pyhäjärven Maatialanlahdella Nokialla, Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla sekä Sastamalan Houhajärvessä ja Liekovedessä. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Vanajavedeltä ja Pyhäjärveltä. Tampereen kaupungin ylläpitämään karttapalveluun on
- [Kipsihaku innoitti viljelijät yhteisiin vesienhoitotalkoisiin](https://www.vesi.fi/kipsihaku-innoitti-viljelijat-yhteisiin-vesienhoitotalkoisiin/) - Maksutonta peltojen kipsikäsittelyä pystyi tänä vuonna hakemaan koko Suomen rannikkoalueella. Kipsihaku herätti suurta kiinnostusta, ja laajentuneen hankkeen myötä kipsinlevityshakemuksia tuli kaikkiaan noin 37 000 hehtaarille. Saaristomeren valuma-alueella Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla kipsihakua on päätetty jatkaa 31.8. saakka. Saaristomeren alueella on jääty selvästi aiempien vuosien hakumääristä. Saaristomeriohjelman mukaisesti Suomen tulisi päästä pois Helcomin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä. Kipsikäsittelyä
- [Lämmin sää on lisännyt sinilevähavaintojen määrää merellä ja sisävesillä](https://www.vesi.fi/lammin-saa-on-lisannyt-sinilevahavaintojen-maaraa-merella-ja-sisavesilla/) - Sinilevätilanne on huonontunut aiempiin viikkoihin verrattuna lämpimän sään seurauksena. Sisävesillä sinileväkukintoja on nyt havaittu keskimääräistä enemmän, vaikka järvien pintalämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisiä. Myös merialueilla on havaittu paikoittain laajojakin sinileväkukintoja. Pitkään jatkuva lämmin ja tyyni sää on omiaan lisäämään sinileväkukintojen määrää. Sinilevätilanne huonontunut järvillä Viime päivien lämmin sää on lisännyt sinilevien määrää järvillä, ja tällä hetkellä
- [Sinilevätilanne vaihteleva Saaristomerellä ja Selkämerellä, sisävesissä viime viikkojen kaltainen (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-vaihteleva-saaristomerella-ja-selkamerella-sisavesissa-viime-viikkojen-kaltainen-varsinais-suomi-satakunta/) - Viime viikonlopun kovien tuulten myötä sinilevät sekoittuivat vesiin ja alkuviikon lämpimän sään seurauksena runsastuivat paikoitellen koko merialueella. Avomerellä sinilevät runsastuivat etenkin Saaristomeren eteläosassa. Sisävesissä sinilevää on tavattu paikoitellen runsaastikin, mutta tilanne on pysynyt pitkälti viime viikkojen kaltaisena. Merialueiden seurannassa sinilevää havaittiin kuluvan viikon aikana erityisesti Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa niin ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla kuin Rotarien ylläpitämillä
- [Sinilevää useilla havaintopaikoilla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevaa-useilla-havaintopaikoilla-pirkanmaalla/) - Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Pyhäjärven Kranstolpassa Pirkkalassa. Vähän sinilevää havaittiin Kyrösjärven Hämylänlahdella Ikaalisissa, Nokialla Pyhäjärven Halkoniemessä ja Maatialanlahdella sekä Kuloveden Naarlahdella, Sastamalan Houhajärvessä ja Liekovedessä, Tampereella Pyynikin uimarannassa sekä Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Lisäksi rotarien seuraamalla Urjalan Kikurinjärvellä havaittiin runsaasti levää. Kansalaishavaintoja
- [Kuusen suopursuruoste värjää vesiä Pohjois-Pohjanmaalla, sinilevähavaintoja vähän](https://www.vesi.fi/kuusen-suopursuruoste-varjaa-vesia-pohjois-pohjanmaalla-sinilevahavaintoja-vahan/) - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen on tullut Koillismaan ja Iin alueelta ilmoituksia sateen jälkeen vesistöihin ilmestyneistä ruskeista, kellertävistä tai ruosteenpunaisista pintalautoista. Lauttojen on epäilty olevan turvetta tai sinilevää. Samaan aikaan on havaittu kuusten uusien vuosikasvustojen kellastuneen laajalla alueella, mikä viittaa kuusen suopursuruostesienen itiöiden aiheuttamiin pintalauttoihin. Sateen jälkeen itiöpölyä näkyy muuallakin kuin vesistöissä esim. rapakoissa ja sadeveden keräysastioissa. Suopursuruostesientä
- [Sinilevätilanne järvillä ja merellä rauhallinen, mutta lämmin sää voi nostaa kukintojen määrää vielä loppukesällä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jarvilla-ja-merella-rauhallinen-mutta-lammin-saa-voi-nostaa-kukintojen-maaraa-viela-loppukesalla/) - Sinilevätilanne järvillä on paikoin heikentynyt viime viikosta, vaikka valtakunnallisesti tilanne sisävesillä on rauhallinen. Merialueilla pintakukinnat ovat vähentyneet, ja sinilevä on monin paikoin sekoittuneena veteen. Lämmin ja tyyni sää voi edelleen nostaa sinileväkukintojen määrää loppukesällä. Paikoin rannoille on ajautunut kuolleita sinileväsoluja, jotka ovat värjänneet rannat turkoosiksi sinilevien sisältämän väripigmentin takia. Järvillä sinilevätilanne hieman heikentynyt Järvien sinilevähavainnot
- [Vähäisiä sinileväesiintymiä havaittu Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/vahaisia-sinilevaesiintymia-havaittu-etela-savossa/) - Viikolla 31 hieman sinilevää havaittiin kahdella vakiohavaintopaikalla, Pieksämäen Heiniöllä ja Mikkelissä Launialan uimarannalla. Lisäksi kansalaishavaintoja vähäisistä sinileväesiintymistä on tehty Mikkelin Ukonvedellä Kyyhkylän uimarannalla sekä itäisellä Puruvedellä Savonlinnassa. Ajankohtaan nähden havaintoja on tavanomaisesti, ja muutenkin sinileväkesä on ollut Etelä-Savossa maltillinen. Pintavesien lämpötilat olivat 4.8.2022 Haukivuoren Kyyvedellä 19,5 astetta ja Oravin Haukivedellä 18,4 astetta. Kyyveden lämpötila on
- [Sinilevähavainnot edelleen vähäisiä Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-edelleen-vahaisia-pirkanmaalla/) - Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat edellisen viikon tasolla. Viikolla 31 runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Tampereella Pyhäjärven Pyynikin uimarannassa ja Sastamalan Houhajärvessä. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Tampereen Kukonjärveltä, Ruoveden Jouttenukselta, Valkeakosken Vanajaveden Kuhanselältä ja Pirkkalan Pyhäjärven Reipin uimarannasta. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden keskimääräistä
- [Heinäkuussa Pohjois-Karjalassa satoi runsaasti ja oli lämmintä](https://www.vesi.fi/heinakuussa-pohjois-karjalassa-satoi-runsaasti-ja-oli-lamminta/) - Kuukauden keskilämpötila oli vajaan asteen verran tavallista korkeampi. Helteiden vastapainoksi saatiin runsaita sateita ja viileämpää säätä. Vedenkorkeudet olivat hieman tavallista korkeammalla tai tavanomaisella tasolla. Pintaveden lämpötilat olivat kuun lopussa lähes tavanomaisella tasolla. Ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa hieman tavanomaista lämpimämpi. Sekä Valtimon että Joensuun mittauspisteellä heinäkuun keskilämpötila oli vajaan asteen pitkän ajan keskiarvoa (1991–2020)
- [Merellä huono sinilevätilanne hieman helpottanut, järvillä sinilevää vain vähän](https://www.vesi.fi/merella-huono-sinilevatilanne-hieman-helpottanut-jarvilla-sinilevaa-vain-vahan/) - Valtakunnallinen sinilevätilanne on hieman parantunut viime viikosta. Järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet tuulisen ja sateisen sään seurauksena, ja sisävesien tilanne on edelleen tavallista parempi. Merialueiden huono sinilevätilanne on helpottanut myös hieman, mutta sinilevää on havaittu edelleen enemmän kuin viime vuosina keskimäärin. Havaintoja on tehty erityisesti Saaristomeren rannikkoalueilla. Järvien sinilevätilanne parantunut entisestään Sisävesillä sinilevien esiintyminen on selvästi
- [Merialueilla sinilevää paikoin runsaasti, sisävesialueilla tilanne hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/merialueilla-sinilevaa-paikoin-runsaasti-sisavesialueilla-tilanne-hyva-varsinais-suomi-satakunta/) - Saaristomeren sisäsaaristossa sinilevää paikoin runsaasti, ulkosaaristossa tilanne parantunut viime viikosta. Selkämeren rannikolla levätilanne melko hyvä. Järvillä levämäärät vähentyneet viime viikosta. Saaristomerellä sinilevää on sisäsaaristossa monin paikoin runsaasti. Laajoja pintaesiintymiä on havaittu erityisesti Naantalin vesillä ja Mynälahdella. Naantalin venesatamasta tänä aamuna otetussa näytteessä valtalajina olivat Aphanizomenon -sukuun kuuluvat sinilevät. Aphanizomenonista ei ole Itämeressä löydetty myrkyllisiä kantoja,
- [Sinilevähavaintoja vain kolmella paikalla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintoja-vain-kolmella-paikalla-pirkanmaalla/) - Pirkanmaalla tehtiin viikolla 30 vain muutama sinilevähavainto valtakunnallisilla havaintopaikoilla. Kuluvalla viikolla havaittiin runsaasti sinilevää Kangasalan Kirkkojärvellä. Vähän sinilevää havaittiin Tampereella Näsijärven Elianderin uimarannalla ja Sastamalan Houhajärvessä. Tällä viikolla havaintotietoja ei saatu Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Orivedeltä, Vesilahdelta, Kihniöstä ja Parkanosta. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki- ja Vesi.fi-verkkopalveluihin on kirjattu viimeisen viikon aikana Sastamalan Rautavesi-Liekoveden Myllyvuolteelta, Valkeakosken Vanajaveden Kuhanselältä, Kangasalan
- [Merellä sinilevää edelleen runsaasti, järvien tilanne normaalia parempi](https://www.vesi.fi/merella-sinilevaa-edelleen-runsaasti-jarvien-tilanne-normaalia-parempi/) - Merialueiden huono sinilevätilanne jatkuu. Sinileväesiintymiä on nyt kaikilla merialueilla. Runsaasti sinilevää on havaittu erityisesti Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkoalueilla. Järvien tilanne on edelleen tavallista parempi, mutta havaintoja on tehty viime viikkoa useammalla havaintopaikalla. Sisävesien rauhallinen tilanne jatkuu Sisävesillä sinilevää esiintyy edelleen ajankohtaan nähden keskimääräistä vähemmän. Osassa sinileväseurannan havaintopaikoista tuuli on hajottanut edellisellä viikolla havaittuja sinileväesiintymiä. Tällä
- [Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-edelleen-rauhallinen-etela-savossa/) - Viikolla 29 sinilevää ei ole löytynyt viikottain seurattavilla havaintopaikoilla. Tiedoksi tulleet esiintymät ovat olleet koko kesän melko vähäisiä Etelä-Savon alueella. Viimeaikainen sateinen ja tuulinen sää on voinut hajottaa mahdolliset sinilevien esiintymät, eikä lämpötila ole ollut muutenkaan otollinen laajempien esiintymien synnylle. ELY-keskukselle ei ole tullut kansalaishavaintoja sinilevistä viimeisen kahden viikon aikana. Pintavesien lämpötilat olivat 20.7.2022 Kyyvedellä
- [Sinilevää on havaittu aiempaa enemmän Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevaa-on-havaittu-aiempaa-enemman-pirkanmaalla/) - Pirkanmaalla tehtiin viikolla 29 edellisviikkoa enemmän sinilevähavaintoja. Vähän sinilevää havaittiin kuluvalla viikolla Herrasen uimarannalla sekä laivarannassa Virroilla, Tampereella Näsijärven Elianderin ja Rauhaniemen uimarannoilla sekä Pyhäjärven Pyynikin uimarannalla, Sastamalan Houhajärvessä ja Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvellä. Tällä viikolla havaintotietoja ei saatu Nokialta, Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Vesilahdelta, Kihniöstä, Parkanosta ja Pälkäneeltä. Kansalaishavaintoja sinilevästä
- [Sinilevätilanne jatkuu huonona merialueilla, sisävesillä tilanne tavanomaisempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-jatkuu-huonona-merialueilla-sisavesilla-tilanne-tavanomaisempi-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevää havaittiin koko Saaristomeren alueella sekä Selkämerellä. Sisävesillä levät ovat hieman runsastuneet viime viikosta. Lämmin ja heikkotuulinen sää voi pahentaa tilannetta. Merialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevassa määrin koko Saaristomeren alueella. Selkämeren rannikolla sinileviä on havaittu Pyhärannan, Rauman ja Eurajoen edustalla. TARKKA-palvelun satelliittikuvissa on havaittavissa pintalauttoja Selkämeren ulappa-alueilla sekä Itämeren pääaltaan pohjoisosissa Saaristomeren eteläpuolella. Viime viikkoon verrattuna
- [Sinilevätilanne rauhallinen vakiohavaintopaikoilla](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhallinen-vakiohavaintopaikoilla/) - Tuulinen ja sateinen sää ovat hillinneet sinileväesiintymiä Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Rannikkoalueilla on havaittu levää vähäisiä määriä. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Lappeenrannan Haapajärvellä on runsaasti levää. Itäisellä Suomenlahdella on satelliittihavaintojen perusteella näkynyt laajalla alueella leväesiintymiä viimeviikolla (13.5.2022). Silti itäisen Suomenlahden vakiohavaintopaikoilla leviä on havaittu vain vähän tällä viikolla. Avomerellä sinileväesiintymät ovat olleet koko kesän voimakkaampia Suomenlahden länsi-
- [Kaakkois-Suomen sisävesillä levätilanne rauhallinen, Suomenlahden avomerialueella pintakertymiä Haapasaaren – Suursaaren tienoille asti](https://www.vesi.fi/kaakkois-suomen-sisavesilla-levatilanne-rauhallinen-suomen-lahden-avomerialueella-pintakertymia-haapasaaren-suursaaren-tienoille-asti/) - Lämmin sää ei ole vielä lisännyt sinilevähavaintoja sisävesillä, voimakkaat sateet ja tuulet ovat sekoittaneet mahdolliset levät vesimassaan. Suomenlahden avomerialueella on havaittu sinilevälauttoja. Pintavedet ovat sekä Suomenlahdella että järvialueilla lämpimiä, 21 ja 24 asteen välillä. Vähän havaintoja sinilevistä Järvialueilla viikoittain seurattavista havaintopaikoista vain Lappeenrannan Haapajärvessä on havaittu runsaasti sinilevää, myös Saimaalta Huhtiniemen rannasta on havaittu levää
- [Perämerellä Iin ja Kuivaniemen edustoilla sinilevää edelleen veteen sekoittuneena, Pohjois-Pohjanmaan järvien sinilevätilanne rauhallinen](https://www.vesi.fi/peramerella-iin-ja-kuivaniemen-edustoilla-sinilevaa-edelleen-veteen-sekoittuneena-pohjois-pohjanmaan-jarvien-sinilevatilanne-rauhallinen/) - Juhannuksen aikaan tehtiin kesän ensimmäiset sinilevähavainnot rannikkovesissä Iin Pirttiperällä ja Oulun Kellossa. Kesä-heinäkuun vaihteessa 28.6-4.7. kansalaiset tallensivat Järvi-meriwiki ja Vesi.fi verkkopalveluihin 20 sinilevähavaintoa Oulun, Iin ja Kuivaniemen rannikkoalueilta. Lisäksi ELY-keskukseen tuli neljä sinileväilmoitusta Oulun ja Iin edustoilta. Valtaosa havainnoista oli rannikkovesistä, mutta muutama myös Oulun ulkomerialueelta. Suomen ympäristökeskuksen satelliittikuvatulkinnoissa havaittiin 27.6. levälauttoja Hailuodon ja Oulunsalon
- [Sinilevää havaittu sekä merialueilla että sisävesillä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevaa-havaittu-seka-merialueilla-etta-sisavesilla-pohjalaismaakunnat/) - Kuluneen viikon aikana sinilevää havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Vähäisistä sinileväesiintymistä tehtiin havainto Pietarsaaren edustalla Luodon rannikkoalueella, Mustasaaren Karperönjärvellä, Evijärven Sillankorvan sekä Ähtärinjärven Mustaniemen ja Kylmälahden havaintopisteillä. Lisäksi Ähtärin ympäristönsuojelun havaintopisteellä Ähtärinsalmessa havaittiin hieman sinilevää. Rotarien sinileväseurannassa tehtiin havainto vähäisestä sinileväesiintymästä Kaskisten Vackergrundissa Tallvarpenin merialueella. Viikon 28 aikana on tehty kansalaishavaintoja vähäisistä sinileväesiintymistä Uudenkaarlepyyn
- [Levämäärän lisääntyminen Kallavedellä voi liittyä ravintoverkon koostumuksessa tapahtuneisiin muutoksiin](https://www.vesi.fi/levamaaran-lisaantyminen-kallavedella-voi-liittya-ravintoverkon-koostumuksessa-tapahtuneisiin-muutoksiin/) - Eteläisellä Kallavedellä Kuopiossa on havaittu kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana vedessä keijuvien levien eli kasviplanktonin määrän kasvua. Kasviplanktonin runsaus on Kallavedellä nykyisin tasolla, joka ilmentää järven tyydyttävää ekologista tilaa. Järven ravinnekuormituksessa ja veden ravinnepitoisuuksissa ei tiedetä samaan aikaan tapahtuneen merkittävää kasvua, joten kasviplanktonin runsastumisen yksi mahdollinen syy voi olla ravintoverkon ylemmillä tasoilla tapahtuneet muutokset. Jyväskylän yliopiston
- [Sinilevätilanne heikentynyt merialueilla huomattavasti, sisävesillä tilanne rauhallinen](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-heikentynyt-merialueilla-huomattavasti-sisavesilla-tilanne-rauhallinen/) - Sinilevähavainnot ovat runsastuneet huomattavasti sekä rannikolla että avomerellä. Havainnot ovat lisääntyneet niin Suomenlahdella kuin Pohjanlahdellakin. Sisävesien sinilevätilanne on pysynyt keskimääräistä parempana, vaikka havainnot ovat hieman lisääntyneet lämpimämmän sään seurauksena. Sisävesien tilanne edelleen keskimääräistä parempi Keskimääräistä parempi sinilevätilanne jatkuu sisävesillä. Valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla tilanne on hieman heikentynyt lämpötilojen nousun myötä. Toisaalta osalla havaintopaikoista sinilevätilanne on parantunut
- [Vesistöjen vedenkorkeudet ovat hitaassa laskussa](https://www.vesi.fi/vesistojen-vedenkorkeudet-ovat-hitaassa-laskussa/) - Vesistöjen vedenkorkeudet ovat koko maassa pääsääntöisesti lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja hitaassa laskussa. Kesäkuu oli monin paikoin tavallista vähäsateisempi ja maaperä on kuivaa. Osassa maata järvien vedenkorkeudet ovat kuitenkin edelleen korkealla. Päijät-Hämeessä Kymijoen vesistöalueella Päijänne on jatkanut nousuaan pisimpään, mutta myös Päijänteen nousu on nyt kääntynyt laskuun. Päijänteen vedenkorkeus on noin kymmenen senttimetriä ajankohdan keskiarvotason
- [Sinilevä sekoittunut vesikerroksiin sekä merellä että järvissä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinileva-sekoittunut-vesikerroksiin-seka-merella-etta-jarvissa-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevää on edelleen havaittu meri- ja järvialueilla. Havainnot painottuvat Saaristomerelle. Avomerialueen sinileväkasvustot ovat sekoittuneet pintaveteen. Myös järvissä on havaittu vähäisiä määriä sinilevää. Merialueilla sinilevää havaittiin kuluvan viikon aikana erityisesti Saaristomerellä. Havaintoja tehtiin muun muassa Kemiönsaaren ympäristössä sekä Kaarinan ja Naantalin edustan merialueilla. Havaitut sinilevämäärät ovat kuitenkin olleet pääasiassa vähäisiä eivätkä kasvustot vielä muodosta kelluvia lauttoja.
- [Kaakkois-Suomen vesillä joitakin havaintoja sinilevistä](https://www.vesi.fi/kaakkois-suomen-vesilla-joitakin-havaintoja-sinilevista/) - Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, sinilevähavaintoja on alkuviikon aikana ollut edelleen vain muutamalla Kaakkois-Suomen sisävesien vakiohavaintopaikoista. Yleisöhavaintojakin sinilevistä on vesi.fi -palvelun kautta tullut viime viikkoa vähemmän. Järvialueilta hieman levää on veteen sekoittuneena havaittu Saimaalta Huhtiniemen rannasta. Rotarien sinileväseurannassa on runsaasti levää havaittu Parikkalan Simpelejärven Kukkaronlahdelta. Kaakkois-Suomen rannikolla sinilevämäärät ovat hieman runsastuneet, erityisesti ulkosaaristossa
- [Sinilevätilanne Etelä-Savossa rauhallinen](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-etela-savossa-rauhallinen/) - Etelä-Savon järvien sinilevätilanne on hellejaksosta huolimatta ollut vuodenajalle tyypillinen, vaikkakin esiintymishavainnot ovat kasvussa. Juhannuksen jälkeen eniten sinilevähavaintoja Etelä-Savon virallisilla seurantapaikoilla on tullut Pieksämäen Pyhityltä, Mikkelin Kyyvedeltä sekä Kangasniemen Puulalta. Tällä viikolla sinilevää löytyi ainoastaan Pieksämäen Pyhityltä. Kansalaishavaintoja sinileväesiintymistä on tullut Savonlinnan Suurjärveltä sekä Pihlajavedeltä, Mikkelin Vuolingolta sekä Haapavedeltä Rantasalmella. Hellejakso on lisännyt sinilevähavaintoja maakunnan alueella,
- [Sinilevätilanne rauhoittunut hieman Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhoittunut-hieman-etela-pohjanmaan-ely-keskuksen-alueella-pohjalaismaakunnat/) - Viikon 27 aikana viilennyt sää rauhoitti Pohjalaismaakuntien sinilevätilannetta. Valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä levää havaittiin hieman Ähtärinjärven Suninsalmen havaintopisteellä sekä ympäristönsuojelun havaintopisteellä Ähtärinsalmessa. Sinilevää havaittiin hieman myös Ähtärin Perännejärven Peränteen venevalkaman vakituisella havaintopisteellä. Kuluneen viikon aikana tehtiin kansalaishavaintoja vähäisistä leväkukinnoista vielä viime viikon puolella Vaasan Suvilahden rannalla sekä Luodon ja Kokkolan välisellä Kallberggloppetin merialueella. Rannikkoalueella ei ole
- [Pirkanmaan sinilevätilanne ajankohtaan nähden rauhallinen](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-sinilevatilanne-ajankohtaan-nahden-rauhallinen/) - Viikolla 27 Pirkanmaan alueen sinilevätilanne oli Pirkanmaan ELY-keskuksen seurannan perusteella edelleen rauhoittumaan päin. Kangasalan Kirkkojärvellä havaittiin edellisviikon tapaan runsaasti sinilevää, mutta muilla Pirkanmaan viranomaisseurannan havaintopaikoilla levää ei havaittu. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa maakunnan sinilevätilannetta joka viikko 51 eri havaintopisteellä osana valtakunnallista sinileväseurantaa. Kuluvalla viikolla havaintotietoja ei saatu Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Kihniöstä, Parkanosta ja Pälkäneeltä. Kansalaishavaintoja sinilevästä JärviWiki-
- [Valtion vesistörakenteita kunnostetaan Kainuussa](https://www.vesi.fi/valtion-vesistorakenteita-kunnostetaan-kainuussa/) - Kainuun ELY-keskus huolehtii valtion hallinnassa olevista vesistöhankkeista ja -rakenteista sekä niiden ylläpidosta Kainuussa. Valtion vesistörakenteita kunnostetaan tänä vuonna Sotkamon Lontanjoen uittopadolla. Lisäksi Puolangalla sijaitsevan Askanjärven uittopadolle tarvittavia toimenpiteitä kartoitetaan. Valtion vesitaloushankkeisiin liittyy suuri määrä vesistörakenteita: muun muassa säännöstelypatoja ja niiden automatiikkaa, pohjapatoja, tulvaluukkuja ja kanavia sekä pengerrysalueiden pumppaamoja ja huoltoteitä. ELY-keskukset huolehtivat valtion hallinnassa olevista
- [Kesäkuun vesitilannekatsaus: jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet ajankohdan tyypillisille tasoille (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/kesakuun-vesitilannekatsaus-jokien-ja-jarvien-vesipinnat-ovat-laskeneet-ajankohdan-tyypillisille-tasoille-pohjalaismaakunnat/) - Kesäkuun aikana pohjalaismaakuntien jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet hyvältä alkukesän tasolta ajankohdan tyypillisille tasoille. Touko-kesäkuun vaihteen sateiden seurauksena vesipinnat nousivat jonkin verran ajankohdan keskimääräisiä tasoja suuremmiksi, mutta juhannukselta alkaneet lämpimät säät ovat aiheuttaneet vedenpintojen kääntymisen hienoiseen laskuun. Vedenkorkeudet ja virtaamat ovat ajankohdan tyypillisillä tasoilla Kesäkuun aikana pohjalaismaakuntien jokien ja järvien vesipinnat ovat laskeneet hyvältä
- [Hellejakson seurauksena sinilevähavainnot lisääntyneet Kaakkois-Suomessa](https://www.vesi.fi/hellejakson-seurauksena-sinilevahavainnot-lisaantyneet-kaakkois-suomessa/) - Sinilevähavainnot ja levämäärät Kaakkois-Suomen järvien vakiohavaintopaikoikoilla ovat edelleen pysyneet vähäisinä. Sen sijaan yleisöhavaintoja on juhannusviikonlopun aikana ja sen jälkeen tullut useita sekä Pohjois-Kymenlaakson että varsinkin Etelä-Karjalan alueen järviltä. Lappeenrannan Haapajärven sinilevää runsaasti veteen sekoittuneena kuten viime viikollakin. Rannikolla levätilanne on toistaiseksi rauhallinen. Sinilevätilanne järvissä ja rannikolla Sinilevähavaintoja ei Kaakkois-Suomen järvien vakiohavaintopaikoilta ole kuin Lappeenrannan Haapajärveltä,
- [Pirkanmaalla sinilevähavainnot hieman laskussa juhannusviikon jälkeen](https://www.vesi.fi/pirkanmaalla-sinilevahavainnot-hieman-laskussa-juhannusviikon-jalkeen/) - Viikolla 26 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää kolmella valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Vähäisiä määriä sinilevää havaittiin Kankahuven uimarannalla Aitoon Uusikylässä Pälkäneellä sekä Pyhäjärven Mäyriänrannalla Lempäälässä. Kangasalan Kirkkojärvellä sinilevää on havaittu tällä viikolla viime viikkoa runsaammin. Edellisellä viikolla Pirkanmaan alueen havaintopaikoista kahdeksalla tehtiin havaintoja sinilevästä, eli määrä on helteistä huolimatta tällä viikolla hieman vähentynyt. Tampereella uimarantojen lämpötila- ja leväpalveluun
- [Helteet ovat lisänneet merien sinilevähavaintoja, järvien tilanne pysynyt vakaana](https://www.vesi.fi/helteet-ovat-lisanneet-merien-sinilevahavaintoja-jarvien-tilanne-pysynyt-vakaana/) - Vesistöt ovat lämmenneet helteiden seurauksena, mikä on johtanut sinilevähavaintojen lisääntymiseen merialueilla. Sinilevähavainnot ovat runsastuneet erityisesti Saaristomerellä sekä Gotlannin pohjoispuolella. Poikkeuksellisen lämpimistä järvivesistä huolimatta sisävesien sinilevätilanne on pysynyt varsin vakaana. Järvillä sinilevätilanne edelleen ajankohdalle tyypillinen Lämmin sää ei ole pelätyllä tavalla lisännyt sinileväkukintoja sisävesillä. Valtakunnallisesti sinileväseurannan havaintopaikoilla tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen, mutta alueellisia eroja löytyy.
- [Pohjalaismaakunnissa tehty sinilevähavaintoja sekä merialueilla että sisävesillä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakunnissa-tehty-sinilevahavaintoja-seka-merialueilla-etta-sisavesilla-pohjalaismaakunnat/) - Juhannuksena alkaneet helteet ja tyyni sää muuttivat pohjalaismaakuntien sinilevätilanteen nopeasti. Juhannuksena alkaneet helteet ja tyyni sää muuttivat pohjalaismaakuntien sinilevätilanteen nopeasti. Kuluneen viikon aikana Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla sijaitsevilla ELY-keskuksen virallisilla levähavaintopisteillä sinilevää on havaittu hieman Rönnskärsgloppetin rannikkoalueella Märastömmenissä ja Ähtärinjärven Suninsalmessa. Lappajärven Kivitipussa sinilevää havaittiin runsaasti. Lisäksi Raippaluodon sisäosan Revöfjärdenin merialueelta ilmoitettiin asiantuntijan tekemä havainto
- [Sinilevä runsastunut Lounais-Suomen rannikkovesissä, myös sisävesillä havaintoja (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/viikon-levatiedote/) - Sinilevä on runsastunut merialueilla, ja havainnot painottuvat Saaristomeren sisä- ja välisaaristoon. Avomerialueen sinilevähavainnot sijoittuvat enimmäkseen ulkosaariston suojaisiin kohtiin. Myös järvissä on havaittu vähäisiä määriä sinilevää, Säkylän Pyhäjärvellä runsaamminkin. Merialueilla sinilevää havaittiin kuluvan viikon aikana erityisesti Saaristomerellä sisäsaaristossa. Havaintoja tehtiin muun muassa Kemiönsaaren ympäristössä sekä Kaarinan ja Naantalin edustan merialueilla. Havaitut sinilevämäärät ovat kuitenkin olleet pääasiassa
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.6.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-30-6-2022/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,32. Nyt taso on 2 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on laskenut kevään tulvahuipusta 30 cm. Kallaveden lisäjuoksutus on lopetettu 17.6. sen jälkeen pinta nousi pari senttiä, mutta on sitten kääntynyt laskevaksi. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat säännöstelylupien mukaisissa korkeuksissa, mutta varsinkin Kiuruveden juoksutusta on jouduttu vaihtelemaan aika isosti.
- [Ensimmäisiä sinilevähavaintoja Lapissa](https://www.vesi.fi/ensimmaisia-sinilevahavaintoja-lapissa/) - Valtakunnallinen leväseuranta on ollut käynnissä kesäkuun alusta lähtien, mutta viileän alkukesän johdosta Lapin havaintopaikoilla tehtiin ensimmäiset sinilevähavainnot juhannuksena. Alkukesälle tyypilliseen tapaan rantavedestä on tehty havaintoja myös männyn siitepölystä. Vähäisiä määriä sinilevää on havaittu Perämeren rannikolla Simon Puntarniemessä sekä Ala-Suolijärven Hämeenselällä. Lapissa leväseurannassa on 11 havaintopaikkaa, joista yhdeksän järvissä ja kaksi Perämeren rannikkoalueella. Havaintopaikat painottuvat Etelä-Lapin
- [Vesistökunnostuksesta iso tietopaketti Vesi.fi:ssä](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksesta-iso-tietopaketti-vesi-fissa/) - Vesi.fi:ssä on avautunut uusi laaja teemasivu vesistöjen kunnostamisesta. Sivusto antaa tietoa kunnostuksen mahdollisuuksista, menetelmistä ja toteuttamisesta. Sieltä voi myös löytää yhteistyökumppanin kunnostushankkeeseen. Kiinnostaako lähijärven tai virtaveden kunnostaminen? Haluatko osallistua kunnostustalkoisiin tai panna kunnostushankkeen alulle? Vesi.fi:n uusi teemasivu Vesistökunnostus tarjoaa tietoa ja vinkkejä kaikille vesistökunnostuksesta kiinnostuneille. Teemasivu auttaa kunnostushankkeen toteuttamisessa. Se kertoo kunnostuksen suunnittelusta ja tarvittavista
- [Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus kehottavat varautumaan tulviin](https://www.vesi.fi/tulvatiedote-pohjois-pohjanmaan-ely-keskus-ja-tulvakeskus-kehottavat-varautumaan-tulviin/) - Sään lämpeneminen kiihdyttää lumen sulamista ja ennusteissa luvataan myös vesisateita. Iijoen tulvasta ennustetaan keskimääräistä suurempaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Tulvakeskus kehottavat varautumaan tulviin. Kiiminkijoen kevättulvasta arvioidaan tulevan kaksihuippuinen, joista suurempi on huippu jo takanapäin. Toinen tulvahuippu muodostuu lähinnä lumien sulamisvesistä ja sateista sekä vähäisemmissä määrin Iijoen bifurkaatiovirtaamasta Kiiminkijokeen. Kuivajoen ja Oijärven tulvasta ennustetaan myös kaksihuippuista, mutta
- [Ilmastonmuutos haastaa vesistösäännöstelyä Teuronjoen ja Puujoen alueella](https://www.vesi.fi/ilmastonmuutos-haastaa-vesistosaannostelya-teuronjoen-ja-puujoen-alueella/) - Hämeen ELY-keskuksen koollekutsuma yhteistyöryhmä on ryhtynyt selvittämään, miten poikkeuksellisiin vesivuosiin pystytään jatkossa varautumaan paremmin. Kuluneen kevään vesitilanne oli haastava. Sekä Teuronjoella, sen latvoilla, että Puujoella on kärsitty pitkälle alkukesään tulvakorkeuksiin nousseesta vedenpinnasta. Viljelyksessä olevia peltoja on ollut veden alla pitkälle alkukesään ja myös omaisuusvahinkoja on sattunut. Esimerkiksi Kärkölän Lappilaan muodostuneella tulvajärvellä kevään toukotyöt ovat viivästyneet
- [Kesän leväseuranta on käynnistynyt – Keski-Suomen sinilevätilanne rauhallinen](https://www.vesi.fi/kesan-levaseuranta-on-kaynnistynyt-keski-suomen-sinilevatilanne-rauhallinen/) - Valtakunnallinen leväseuranta alkoi jälleen kesäkuun alussa. Seurantaa toteutetaan viikoittain ja se jatkuu syyskuun loppuun saakka. Keski-Suomen alueella seurannassa on mukana 14 järveä. Havaintotiedot julkaistaan aina torstaisin Järviwiki-palvelussa, osoitteessa https://www.jarviwiki.fi/. Järviwiki-palvelu on kaikille avoin, ja sinne kootaan myös yleisön levähavaintoja asiantuntijoiden viikoittaisten havaintojen lisäksi. Levähavainnoista voi myös ilmoittaa itse suoraan ELY-keskukseen, asiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät tiedotteen lopusta.
- [Juhannusviikon sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/juhannusviikon-sinilevatilanne-rauhallinen-etela-savossa/) - Sinilevistä on tehty vain joitakin yksittäisiä havaintoja Etelä-Savon järviltä, ja esiintymät ovat olleet melko pieniä ja paikallisia. Maakunnan alueella sijaitsevilta 15 vakiohavaintopisteeltä hieman sinilevää havaittiin Heiniöltä Pieksämäeltä sekä Pieneltä-Raudanvedeltä Rantasalmelta. Vaihteleva ilman lämpötila sekä tuuliolosuhteet ovat myös hillinneet sinilevien muodostusta monin paikoin. Kokonaisuudessaan sinilevätilanne Etelä-Savossa on ajankohdalle tyypillinen, eli melko rauhallinen. Pääsääntöisesti levähavainnot lisääntyvät vasta
- [Juhannusviikolla sinilevähavainnot lisääntynet sisävesillä, merellä tilanne rauhallinen](https://www.vesi.fi/juhannusviikolla-sinilevahavainnot-lisaantynet-sisavesilla-merella-tilanne-rauhallinen/) - Sinilevähavaintojen määrä sisävesillä on lisääntynyt hieman viime viikosta. Merialueilla viileä vesi pitää sinilevän määrän vielä melko vähäisenä. Juhannukselle ennustettu lämmin sää todennäköisesti lisää sinileväkukintojen määrää tulevina viikkoina. Tilanne on ajankohdalle tyypillinen, vaikka paikoitellen sinilevähavaintoja on tehty tavallista enemmän. Sisävesillä sinilevähavainnot lisääntyneet Sisävesien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet jonkin verran viime viikosta. Eniten havaintoja sinileväkukinnoista on tullut Etelä-Suomen,
- [Hämeen leväseurantapaikoilla kesäkuussa muutama sinilevähavainto](https://www.vesi.fi/hameen-levaseurantapaikoilla-kesakuussa-muutama-sinilevahavainto/) - Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin viikolla 22 ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeessä on tänä vuonna yhteensä 16 seurantapaikkaa. Ne ovat samat kuin viime vuonna. Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki -verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Alkukesällä muutamia sinilevähavaintoja Juhannukseen mennessä sinilevää havaittiin kahdesti Lahdessa Kymijärven Kariston uimarannalla. Viikolla 24 levää oli näkyvillä vain vähän, mutta viikolla 25
- [Yksittäisiä havaintoja sinilevästä, tilanne vielä hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/yksittaisia-havaintoja-sinilevasta-tilanne-viela-hyva-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevätilanne on pysynyt toistaiseksi rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä. Pieniä määriä levää on havaittu vain yksittäisillä vakioseurantapaikoilla Kemiönsaaren alueella. Tilanne voi kuitenkin huonontua nopeastikin lämpimän sään vuoksi. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa on havaittu sinilevää vähäisiä määriä Saaristomerellä Kemiönsaaren suojaisimmilla vesialueilla. Sisävesissä on havaittu vakioseurannassa vähäisiä määriä sinilevää vain Kemiön Dragsfjärdenissä. Tarkemmat levätiedot havaintopisteittäin: www.järviwiki.fi, Havainnot Aurinkoinen ja
- [Etelä-Savon järvien vedenkorkeudet keskimääräistä ylempänä, mutta laskusuunnassa](https://www.vesi.fi/etela-savon-jarvien-vedenkorkeudet-keskimaaraista-ylempana-mutta-laskusuunnassa/) - Pienten ja keskikokoisten järvien vedenkorkeudet ovat Etelä-Savossa laskusuunnassa. Kevättulva oli tänä vuonna monin paikoin keskimääräistä suurempi, minkä vuoksi vedenkorkeus on edelleen usealla järvellä ajankohtaan nähden keskimääräistä ylempänä. Myös kesäkuun runsaat sademäärät ovat hidastaneet vedenpintojen laskua. Suurien järvien, eli Saimaan ja Puulan, nousu on vähitellen pysähtymässä, ja vedenpinta kääntyy heinäkuussa laskuun. Pintavedet ovat olleet ajankohtaan nähden
- [Sinilevää havaittu kahdeksalla järvellä (Pirkanmaa)](https://www.vesi.fi/sinilevaa-havaittu-kahdeksalla-jarvella-pirkanmaa/) - Viikolla 25 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää kahdeksalla valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Tampereen eteläpuolisella Pyhäjärvellä havaittiin hieman sinilevää neljässä paikassa: Nokian Halkoniemen uimarannalla ja Lehtiniemessä, Lempäälän Mäyriänrannassa ja Pirkkalan Kranstolpan uimarannassa. Hieman sinilevää havaittiin myös Nokian Tottijärvessä, Palkäneellä Kukkian Luopioisten uimarannalla ja Tampereen Kaukajärvessä sekä Kangasalan Kirkkojärvessä. Tampereella uimarantojen lämpötila- ja leväpalveluun oli kirjattu levähavaintoja Särkijärvestä, Alasjärveltä, Kaukajärven
- [Kipsitalkoot vesien tilan parantamiseksi hyvässä vauhdissa](https://www.vesi.fi/kipsitalkoot-vesien-tilan-parantamiseksi-hyvassa-vauhdissa/) - KIPSI-hanke mahdollistaa viljelijöille maksuttoman peltojen kipsikäsittelyn sekä kahden tunnin ilmaisen kipsineuvonnan. Haku on auki nyt osoitteessa www.kipsinlevitys.fi. Myös neuvontaa haetaan samasta osoitteesta. Peltojen kipsikäsittely on herättänyt suurta kiinnostusta. Sen takia varmistuakseen itselle sopivasta levitysajankohdasta kannattaa hakemus lähettää heti. Myös neuvontaa kannattaa hakea heti, vaikka sille ei vielä olisikaan tarvetta. Varsinaista neuvontakäyntiä varten tilalla pitää olla myönteinen
- [Kalatie valmistui Leineperin kulttuurihistorialliseen ympäristöön Ulvilassa - kunnostustyöt muualla Harjunpäänjoessa käynnistymässä](https://www.vesi.fi/kalatie-valmistui-leineperin-kulttuurihistorialliseen-ymparistoon-ulvilassa-kunnostustyot-muualla-harjunpaanjoessa-kaynnistymassa-varsinais-suomi-satakunta/) - Harjunpäänjoen kunnostushankkeeseen kuuluva Leineperin säännöstelypadon ohittava kalatie on valmistunut kesäkuun 2022 alussa yhdeksän kuukautta kestäneen rakennustyön tuloksena. Kalatie sijaitsee Leineperin arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Harjunpäänjoki on kalataloudellinen helmi, jossa veden laatukin on kunnossa. Se sijoittuu pääosin Ulvilan kaupungin alueelle ja laskee Porin kaupungin puolella Kokemäenjokeen. Joen kokonaispituus on 34 km ja putouskorkeus yhteensä 44 m. Harjunpäänjoki on
- [Vesienhoidon toimenpideohjelmien valtakunnallinen tietopalvelu eTPO on avattu](https://www.vesi.fi/vesienhoidon-toimenpideohjelmien-valtakunnallinen-tietopalvelu-etpo-on-avattu/) - ELY-keskukset ovat julkaisseet uuden valtakunnallisen tietopalvelun, johon on kerätty sähköiseen muotoon kaikki Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmat (lukuun ottamatta Ahvenanmaata). Sivustolla pääsee selaamaan vaivattomasti vesienhoidon toimenpideohjelmia ja tarkastelemaan vesistöjä ja vesienhoidon toimenpiteitä kartalla. Vesienhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan Suomessa seitsemällä vesienhoitoalueella sekä Ahvenanmaalla. Vesienhoitosuunnittelu koostuu sekä vesienhoitosuunnitelmista että niitä täydentävistä toimenpideohjelmista, jotka yhdessä edistävät vesiensuojelua. Toimenpideohjelmassa kuvataan pinta-
- [Vesiensuojeluun panostetaan edelleen - Vesienhoito edistyy 14 uuden hankkeen voimin Lounais-Suomessa](https://www.vesi.fi/vesiensuojeluun-panostetaan-edelleen-vesienhoito-edistyy-14-uuden-hankkeen-voimin-lounais-suomessa-varsinais-suomi-satakunta/) - Sekä ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta että maa- ja metsätalousministeriöstä on myönnetty rahoitusta reilut 350 000 euroa erilaisiin vesistökunnostuksiin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Haku oli auki viime syksynä ja nyt hankkeet pääsevät käynnistymään. Hakijoina oli mm. useampia vesiensuojeluyhdistyksiä, muita yhdistyksiä sekä kuntia. Esimerkiksi Paraisten kaupunki lähtee taklaamaan hulevesiongelmaa, Pyynnössaarenlahden vesiensuojeluyhdistys paneutuu matalan merenlahden problematiikkaan ja veden laadun parantamiseksi
- [Miten sinä liikut vesillä?](https://www.vesi.fi/miten-sina-liikut-vesilla/) - Melojien ja sup-lautailijoiden määrät kasvavat vuosi vuodelta, vai pitäisikö sanoa kesä kesältä. Minäkin olen melomista testannut, mutta suppailu on mun juttu. Näiden edellä mainittujen lisäksi löytyy monia muitakin välineitä vesillä liikkumiseen enenevissä määrin. Vesillä liikkuessa on syytä olla erityisen varovainen. Haasteita voivat aiheuttaa muun muassa ohikulkevien veneiden aallot ja vedestä nousevat uppotukit. Tutussakin vesistössä voi
- [Vesistökunnostusverkoston uutiskirje on uudistunut](https://www.vesi.fi/vesistokunnostusverkoston-uutiskirje-on-uudistunut/) - Syken ja valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston toimittama ja julkaisema uutiskirje ilmestyi uudistettuna 16.6.2022. Uusi ulkoasu keventää uutisten selaamista ja lukemista. Kuusi kertaa vuodessa julkaistavassa uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista vesistökunnostusasioista, ja se on tarkoitettu vesialan asiantuntijoille ja kaikille vesistökunnostuksesta kiinnostuneille. Suomeksi ilmestyvää uutiskirjettä julkaisee Suomen ympäristökeskus Syke. Uutiskirjeen jutut käsittelevät sisävesiin sekä Itämereen liittyviä vesistöasioista - paikallisista globaaleihin kysymyksiin,
- [Ei sinilevähavaintoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/ei-sinilevahavaintoja-etela-pohjanmaan-ely-keskuksen-alueella-pohjalaismaakunnat/) - Sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa. Lämmin ja tyyni sää ovat otollisia sinileväkukintojen massaesiintymisille. Lämpimässä vedessä sinilevien kasvunopeus kiihtyy ja tyyni sää saa sinilevän nousemaan veden pintaan sinileväkukinnoiksi ja -lautoiksi. Sinileviä esiintyy ravinteikkaissa vesissä, sillä sinilevät käyttävät ravinnokseen erityisesti fosforia ja typpeä. Tuulisella
- [Vesienpinnalla paljon siitepölyä Kaakkois-Suomessa](https://www.vesi.fi/vesienpinnalla-on-nyt-paljon-siitepolya/) - Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä, sen sijaan siitepölyä on vedenpinnalla ollut runsaasti sekä järvillä että Suomenlahdella. Itäisellä Suomenlahdella Huovarin havaintopisteellä on havaittu vesinäytteenoton yhteydessä vähäisiä määriä sinilevähippuja vesikerroksiin sekoittuneena. Kyse lienee Aphanizomenon-suvun levästä, jota ajoittain esiintyy itäisellä Suomenlahdella myös viileän veden aikaan, aikaisin keväällä ja alkukesällä. Yleisesti loppukesällä Suomenlahdella havaitun Aphanizomenon flos-aquae –sinilevälajin tuottamia hermomyrkkyjä
- [Tiekartassa toimet Saaristomeren maatalouskuormituksen poistamiseksi Itämeren kuormittajalistalta](https://www.vesi.fi/tiekartassa-toimet-saaristomeren-maatalouskuormituksen-poistamiseksi-itameren-kuormittajalistalta/) - Uuteen tiekarttaan on koottu vaikuttavimmat toimet, joiden avulla Saaristomeren alueen maatalouskuormitus poistetaan Itämeren suurimpien kuormittajien listalta viimeistään vuonna 2027. Ympäristöministeriö, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö Hallitus päätti puoliväliriihessä vuonna 2021 Saaristomeri-ohjelmasta. Ohjelman ensimmäinen tavoite oli laatia tiekartta kustannustehokkaista ja konkreettisista toimista kuormituksen vähentämiseksi. Saaristomeren alueen maatalouden kuormitus on Suomen ainoa kohde
- [Sinilevähavainnot lisääntyneet hieman sisävesillä ja merellä](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-lisaantyneet-hieman-sisavesilla-ja-merella/) - Sinilevästä on tehty joitakin havaintoja sisävesillä ja merialueilla, mutta tilanne on alkukesälle tyypillisesti rauhallinen. Merellä sinilevää on havaittu pinnanalaisissa vesikerroksissa, mutta pintakukintoja ei ole vielä juuri havaittu. Järvet ovat hieman keskimääräistä lämpimämpiä, mutta tämä ei ole vielä vaikuttanut sinilevähavaintojen määrään merkittävästi. Järvet hieman keskimääräistä lämpimämpiä, mutta sinilevää vielä vähän Sisävesillä sinilevähavainnot ovat lisääntyneet edellisviikosta. Hieman
- [Kesän ensimmäiset sinilevähavainnot Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/kesan-ensimmaiset-sinilevahavainnot-pirkanmaalla/) - Pirkanmaalla havaittiin viikolla 24 vähän sinilevää Nokia Tottijärvessä ja Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla. Leväseuranta toteutetaan Pirkanmaalla aiempien vuosien tapaan. Kuntien ympäristöviranomaiset arvioivat sinilevän määrän havaintopaikoilla silmämääräisesti kerran viikossa, ja Pirkanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta torstaisin. Levien runsauden arvioinnissa käytetään neliportaista asteikkoa: 0 = ei levää, 1 = vähän levää, 2 = runsaasti levää ja 3
- [Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen ensimmäinen vaihe alkaa](https://www.vesi.fi/vetelin-haapajarven-kunnostushankkeen-ensimmainen-vaihe-alkaa/) - Vetelin Haapajärven kunnostushankkeen työt aloitetaan elokuussa 2022. Kunnostushankkeella kompensoidaan Patanan tekojärven säännöstelyn aiheuttamia haittoja nostamalla umpeenkasvaneen Haapajärven keskiveden korkeutta ja kunnostamalla järveä. Hankkeen avulla parannetaan Haapajärven ekologista ja riistataloudellista tilaa, edistetään maaseutumaiseman hoitoa, järven virkistyskäyttöä sekä järveä ympäröivien peltojen kuivatustilannetta. Hankkeen rakennuskustannukset ovat arviolta noin 3 miljoonaa euroa. Nyt alkavassa kunnostushankkeen ensimmäisessä vaiheessa Haapalantietä korotetaan
- [Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä](https://www.vesi.fi/pirkanmaalla-ei-havaittu-sinilevia-2/) - Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla Pirkanmaalla ei havaittu sinileviä viikolla 23. Sinilevät ja siitepölyt voivat aiheuttaa myös hajuhaittoja Monet levät kuten kulta-, pii- ja sinilevät aiheuttavat veteen hajuhaittoja. Kultalevät viihtyvät suhteellisen puhtaissa ja viileissä järvivesissä ja saavat veden haisemaan kalalle. Sinilevät haisevat ummehtuneelle maalle tai jopa antibiooteille. Alkukesästä vedenpinnalla on runsaasti erityisesti männyn siitepölyä. Rannalle kasaantuessaan ja
- [Sinilevähavainnot vielä vähäisiä Kaakkois-Suomen vesillä](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-viela-vahaisia-kaakkois-suomen-vesilla/) - Kuvateksti: Lappeenrannan Haapajärven veden pinnalla näkyy siitepölyä. Kaakkois-Suomen merialueille ei vielä ole levää havaittu. Myöskään satelliittikuvissa ei näy samentumia. Sen sijaan siitepölyä on veden pinnalla jonkin verran havaittavissa. Itäisen Suomenlahden rannikko- ja avomerialueilla ei sinilevää vielä ole havaittu. Siitepölyä on sen sijaan ollut paikallisina pintalauttoina sekä yksittäisillä havaintopisteillä että ulkosaaristossa satelliittikuvissa erottuvina, laajoina pintakertyminä. Sinilevää
- [Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Suomen järvillä ja merialueilla](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-edelleen-rauhallinen-suomen-jarvilla-ja-merialueilla/) - Kuva: Adobe Stock Suomen järvillä ja merialueilla ei ole vielä tehty merkittäviä sinilevähavaintoja. Alkukesän viileä sää ei ole ollut otollinen sinileväkukintojen kehittymiselle. Järvillä ja merellä ajelehtii paikoin kellertävää siitepölyä, joka voi muistuttaa sinilevää erehdyttävästi. Suomen ympäristökeskus tiedottaa valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain elokuun loppuun saakka. Sisävesillä sinilevää havaittu hyvin vähän Järvien sinilevätilanne on edelleen rauhallinen, eikä se
- [Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksia selvitetään Kyrönjoen alaosalla (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/tulvariskissa-olevien-rakennusten-kastumiskorkeuksia-selvitetaan-kyronjoen-alaosalla-pohjalaismaakunnat/) - Kesän 2022 aikana selvitetään rakennusten tarkempia kastumiskorkeuksia Kyrönjoen vesistöalueen alaosalla Isonkyrön, Mustasaaren ja Vaasan kuntien alueilla. Tulvariskissä olevien rakennusten kastumiskorkeuksien selvitystä tehdään osana Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa vuosille 2022–2027. Kyrönjoki on pohjalaisjoki, jonka jokivarsi on hyvin altis tulville. Alueen tulvaherkkyyteen vaikuttavat erityisesti maaston tasaisuus, maankohoaminen, maankäyttö sekä vähäjärvisyys. Ylistaro-Koivulahti ja Ilmajoki-Seinäjoki ovat nimetty valtakunnallisesti merkittäviksi
- [Sinilevätilanne rauhallinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhallinen-etela-pohjanmaan-ely-keskuksen-alueella-pohjalaismaakunnat/) - Viikolla 23 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Kuluneen viikon aikana pohjalaismaakunnissa ei ole tehty myöskään kansalaishavaintoja sinilevästä. Valtakunnallisten vakiohavaintopaikkojen lisäksi kansalaisten havainnot tuovat tärkeää lisätietoa alueemme sinilevätarkkailuun. Levähavainnoista voi ilmoittaa Järviwikiin (www.jarviwiki.fi) tai leväpuhelimeen numeroon 0295 027 990. Alueemme pintavedet ovat tällä hetkellä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä viileämpiä. Ympäristöhallinnon havaintopaikoilla Närpiön Hinjärvellä pintaveden lämpötila
- [Mennäänkö metsätaloudessa Ojasta allikkoon?](https://www.vesi.fi/mennaanko-metsataloudessa-ojasta-allikkoon/) - Moni kirkas ja kalaisa metsäpuro ja järvi on liettynyt ja tummentunut metsätalouden hajakuormituksen seurauksena. Hakkuut, maanmuokkaus, ojitukset, puuston lisääntyminen ja kuusivaltaistuminen, kuten myös ilmastonmuutoksen myötä kasvaneet sateet ja huuhtoutumista lisäävät sulat kaudet ovat jättäneet jälkensä vesistöihin. Suometsissä myös vanhojen ojien ravinnepäästöt ovat jatkuneet korkeina turpeen hiljalleen maatuessa ja huuhtoutuessa vesistöön. Vesistöjemme tilaan vaikuttavat myös esimerkiksi
- [Toukokuun vesitilannekatsaus: Järvien vedenpinnat pääsivät hyville alkukesän tasoille](https://www.vesi.fi/toukokuun-vesitilannekatsaus-jarvien-vedenpinnat-paasivat-hyville-alkukesan-tasoille-2/) - Toukokuun alussa pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tyypillisesti melko suuria. Erityisen suuri oli Perhonjoen virtaama, joka oli joen alaosalla tasolla 100 m3/s. Jokien virtaamat laskivat selvästi toukokuun edetessä, mutta kuun lopulla sateen nostivat virtaamia jonkin verran ajankohdan keskimääräisistä suuremmiksi. Kyrönjoen alaosalla virtasi toukokuun lopulla noin 32 m3/s, Lapuanjoen alaosalla noin 37 m3/s, Perhonjoen alaosalla noin 19
- [Pienvesien kartoitukset jatkuvat Pirkanmaalla nykytilan ja ennallistamistarpeiden selvittämiseksi](https://www.vesi.fi/pienvesien-kartoitukset-jatkuvat-pirkanmaalla-nykytilan-ja-ennallistamistarpeiden-selvittamiseksi/) - Pirkanmaan ELY-keskus jatkaa viime vuonna alkaneita pienvesien maastokartoituksia tulevalla maastokaudella. Kartoituksien tavoitteena on parantaa tietoja Pirkanmaan pienvesien luonnontilasta sekä ennallistamistarpeesta. Pirkanmaan ELY-keskuksessa aloitettiin viime vuonna pienvesien kartoitukset, joilla kerätään tietoja huonosti tunnettujen pienvesien nykytilasta ja ennallistamistarpeesta Pirkanmaalla. Viime vuonna kartoitettiin noin sata pienvesikohdetta. Pienvesikartoituksia jatketaan tulevalla maastokaudella. Kartoitukset ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa
- [Pirkanmaan ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita 420 000 eurolla](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-ely-keskus-tukee-vesienhoitohankkeita-420-000-eurolla/) - Pirkanmaan ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna yhteensä noin 420 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin Pirkanmaalla. Avustusta myönnettiin 20 hankkeelle. Hankkeita on eri puolilla Pirkanmaata. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä kuormitusta vähentävissä pintavesihankkeissa. Avustusta on myönnetty ensisijaisesti niihin kohteisiin, joiden tila on vesien ekologisen tilaluokituksen mukaan tyydyttävä tai välttävä. - Hankkeissa
- [Sinilevätilanne rauhallinen – järvillä ja merialueilla ei havaintoja sinileväkukinnoista](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhallinen-jarvilla-ja-merialueilla-ei-havaintoja-sinilevakukinnoista/) - Suomen ympäristökeskus Syke on aloittanut kesän 2022 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla ja sisävesillä ei ole vielä tehty sinilevähavaintoja. Rantavedessä saattaa kuitenkin esiintyä kellertävää siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä. Syke tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain elokuun loppuun saakka. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ELY-keskukset julkaisevat alueellisia sinilevätietoja. Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit. Syke on julkaissut
- [Leväseuranta käynnistyi Kainuussa](https://www.vesi.fi/levaseuranta-kaynnistyi-kainuussa/) - Valtakunnallinen leväseuranta käynnistyi kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja jatkuu syyskuun loppuun. Kainuussa ei havaittu sinileväkukintoja ensimmäisen viikon aikana. Kainuun ELY-keskus seuraa kesällä viikoittain alueensa järvien sinilevätilannetta ja julkaisee tarvittaessa levätiedotteen. Aiemmista vuosista poiketen havainnot tallennetaan Järviwiki-verkkopalveluun, jossa ne ovat kaikkien nähtävissä. Kainuun alueella levätilannetta seurataan 7 kunnan alueella yhteensä 23 havaintopaikalla. Kuntien ympäristöviranomaiset tai yksityiset henkilöt
- [Toukokuu oli viileä ja vähäsateinen Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/toukokuu-oli-viilea-ja-vahasateinen-pohjois-karjalassa/) - Kuukauden keskilämpötila oli n. puoli astetta tavallista viileämpi. Vedenkorkeudet olivat hieman tavallista korkeammalla, mutta pahoilta tulvilta vältyttiin. Pintavedet olivat kuun lopussa hieman tavanomaista lämpimämpiä. Ilmatieteen laitoksen mukaan toukokuu oli Pohjois-Karjalassa hieman tavanomaista kylmempi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin toukokuun keskilämpötilaksi 7,9 astetta, kun se tavallisesti on 8,3 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin toukokuun keskilämpötilaksi 8,3 astetta, kun
- [Sinileväseuranta alkaa jälleen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/sinilevaseuranta-alkaa-jalleen-etela-pohjanmaan-pohjanmaan-ja-keski-pohjanmaan-alueella-pohjalaismaakunnat/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sinileväseuranta alkoi tällä viikolla Etelä-Pohjanmaan, Poh-janmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Valtakunnallisen leväseurannan pysyviä havaintopaikkoja on alueellamme tänä vuonna sama määrä kuin viime vuonna, eli 27 havaintopaikkaa. Vakioha-vaintopisteitä on sekä järvillä että merialueilla. Viikoittaista levätilannetta on mahdollista seurata Järvi-meriwiki-verkkopalvelussa. Viikolla 22 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisilla levähavainnointipisteillä ei ole havaittu sinilevää. Kansalaishavaintoja sinilevästä ei ole myöskään tehty.
- [Leväseuranta käynnistyi – Pohjois-Pohjanmaalla ei havaintoja sinilevistä](https://www.vesi.fi/levaseuranta-kaynnistyi-pohjois-pohjanmaalla-ei-havaintoja-sinilevista/) - Sinileväseurannan ensimmäisellä viikolla yhdelläkään Pohjois-Pohjanmaan havaintopaikalla ei havaittu sinileviä. Alkukesälle tyypilliseen tapaan rantavedestä on tehty havaintoja männyn siitepölystä. Viileähkö sää on pitänyt pintavesien lämpötilan 7-15 asteisena. Sinilevät runsastuvat vesien lämmettyä keskikesästä eteenpäin. Seurantaa jatketaan viikoittain syyskuun loppuun asti. Useimpina kesinä Pohjois-Pohjanmaan ensimmäiset sinilevähavainnot ajoittuvat juhannusviikolle. Alkukesällä sinileviä muistuttavaa havupuiden kellertävää siitepölyä esiintyy usein veden pintakalvolla
- [Kesäkauden 2022 leväseuranta alkoi Etelä-Savossa – sinilevistä ei havaintoja](https://www.vesi.fi/kesakauden-2022-levaseuranta-alkoi-etela-savossa-sinilevista-ei-havaintoja/) - Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta on käynnistynyt ja jatkuu syyskuun loppuun. Seurantakautena havainnoidaan ja tiedotetaan sinilevien esiintymistä. Toistaiseksi Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä eikä ilmoituksia ole tullut myöskään yleisöhavaintoina. Tilanne on ajankohdalle tyypillinen avovesikauden alussa vesien ollessa vielä viileitä, mutta riski sinilevien esiintymiselle kasvaa pintaveden lämmetessä. Siitepölykausi on myös käynnistymässä ja eri kasvilajien siitepöly
- [Kesän levätilanteen seuranta on alkanut](https://www.vesi.fi/kesan-levatilanteen-seuranta-on-alkanut/) - Kesäinen levätilanteen havainnointi ja tiedotus käynnistyi tällä viikolla. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Kaakkois-Suomen vesialueilla ei ole havaittu sinileväesiintymiä. Myös Tarkka-satelliitin kartoissa ei leväsamentumia ole havaittavissa Kaakkois-Suomenkaan alueella. Sinilevien määrä vesistöissä lisääntyy juhannuksen tienoilla, kun vedet vähitellen lämpenevät. Rantavedessä saattaa esiintyä tähän aikaan männyn kellertävää siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä. Järvien pintalämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä.
- [Kesän 2022 leväseuranta on alkanut (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/kesan-2022-levaseuranta-on-alkanut-varsinais-suomi-satakunta/) - Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun kestävä valtakunnallinen leväseuranta. Seurannan aikana havainnoidaan sinilevien esiintymistä Suomen järvissä ja merialueilla. Tänä kesänä Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja Satakunta) ELY-keskuksen vakioseuranta koostuu 35 havaintopaikasta, joista 21 sijaitsee meri- ja 14 sisävesialueilla. Osa havaintopaikoista on ollut mukana seurannassa jo vuodesta 1998. Tällä viikolla käynnistyi jälleen kesäkuun alusta syyskuun loppuun
- [Leväseuranta alkoi Pirkanmaan järvillä](https://www.vesi.fi/levaseuranta-alkoi-pirkanmaan-jarvilla/) - Valtakunnallinen sinileväseuranta käynnistyi tällä viikolla. Leväseurannan ensimmäisellä viikolla Pirkanmaalla ei havaittu sinilevää. Pirkanmaalla levätilannetta seurataan viikoittain 41 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tiedottaa Pirkanmaan levätilanteesta aina torstaisin. Tänä kesänä leväseurantapaikoissa on mukana yksi uusi paikka, Ylöjärvellä Näsijärven Siivikkalanranta. Kuntien viranomaisten lisäksi tänä kesänä Suomen rotarit keräävät tietoa sinilevistä noin sadalla
- [Loimijoen padotus ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui – seurantakaudella koettiin onnistumisia ja haasteita](https://www.vesi.fi/loimijoen-padotus-ja-juoksutusselvityksen-ohjausryhma-kokoontui-seurantakaudella-koettiin-onnistumisia-ja-haasteita/) - Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui huhtikuun lopussa keskustelemaan kuluneesta seurantakaudesta 2017–21 ja tulevista jatkotoimenpiteistä. Kokouksessa käytiin läpi kuluvan kevään vesitilannetta, padotus- ja juoksutusselvityksen taustaa, suositusten seurannan onnistumisia ja epäonnistumisia sekä pohdittiin jatkoaskelia työlle. Runsasluminen talvi on näkynyt kuluvana keväänä myös Tammelan Pyhäjärvellä ja sen alapuolisella Loimijoella. Pyhäjärven vedenkorkeushuippu kävi tänä keväänä tasossa +97,10 (N60),
- [Vedenpinnat ovat yhä korkealla Itä- ja Pohjois-Pirkanmaalla - tulvatilanne jo rauhoittumaan päin](https://www.vesi.fi/vedenpinnat-ovat-yha-korkealla-ita-ja-pohjois-pirkanmaalla-tulvatilanne-jo-rauhoittumaan-pain/) - Isot säännöstelemättömät järvet nousivat tänä keväänä keskimääräisen tulvakorkeuden yläpuolelle ja vedenpinnat pysyvät vielä pitkään korkealla. Säännösteltyjen Näsijärven ja Vanajaveden vedenpinnat ovat vielä nousussa lähiviikkojen ajan. Lempäälän Kuokkalankoskissa virtaa runsaasti vettä vielä pitkälle kesään. Pirkanmaan isojen säännöstelemättömien järvien, kuten Iso-Längelmäveden, Kukkian, Iso-Tarjanneveden ja Keurusselän vedenkorkeudet saavuttivat huippunsa toukokuun puolivälissä. Nyt näiden järvien vedenkorkeudet ovat hitaassa laskussa,
- [Tornionjoen tulva korkeimmillaan lähipäivinä − Muonionjoen tulva kääntymässä laskuun](https://www.vesi.fi/tornionjoen-tulva-korkeimmillaan-lahipaivina-−-muonionjoen-tulva-kaantymassa-laskuun/) - Tornionjoen alaosan virtaaman ennustetaan olevan huipussaan lähipäivinä. Muonionjoella tulvavirtaama on kääntymässä laskuun. Lapin alueen muut jokivesistöt ovat jo tulvahuippunsa näyttäneet. Loppuviikolle on ennustettu Lapin alueelle vesisateita, jotka voivat vielä hieman nostaa vedenkorkeuksia erityisesti Muonionjoella ja Tornionjoella. Tornionjoen alaosalla virtaama on viime päivien aikana noussut lähelle ennustettua virtaamahuippua. Tornionjoella tulvasta on tulossa hieman keskimääräistä suurempi, mutta
- [Pohjavesialueiden luokituksia muuttui Akaassa ja Sastamalassa](https://www.vesi.fi/pohjavesialueiden-luokituksia-muuttui-akaassa-ja-sastamalassa/) - Akaan ja Sastamalan alueella tarkistettiin kolmen pohjavesialueen luokitukset. Kaksi pohjavesialuetta poistettiin luokittelusta kokonaan, yhden luokitus muuttui. Pirkanmaalla luokiteltiin uudelleen Akaan Kylmäkoski B ja Nuljunkulman pohjavesialueet sekä Sastamalassa Kurjenniemen pohjavesialue. Kuulemisasiakirjat olivat nähtävillä 30 päivää helmi-maaliskuun aikana, jolloin kuntalaisilla ja viranomaisilla oli mahdollisuus tutustua aineistoon. Akaassa kaksi muutosta Akaan kaupungin alueella sijaitseva Kylmäkoski B:n pohjavesialue ei
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.5.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-25-5-2022/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,62. Nyt taso on 15 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Kallavesi on noussut tämän vuoden alimmasta 60 cm. Vedenpinta on todennäköisesti saavuttanut tulvahuippunsa eilen. Lähiajalle ennustetut sateet ovat vähäisiä ja yläpuolisten vesien tulovirtaamat ovat myös taittuneet väheneviksi. Kallaveden lisäjuoksutus jatkuu vielä Leppävirran Naapuskoskella ja Konnuskoskella, mutta luultavasti ei pitkälti kesäkuun
- [Muonionjoelle ja Tenojoelle tulossa tavanomaista suurempi tulva](https://www.vesi.fi/muonionjoelle-ja-tenojoelle-tulossa-tavanomaista-suurempi-tulva/) - Ensimmäiset tulvahuiput Lapin jokivesistöissä saavutettiin viime viikon alussa, minkä jälkeen kylmä sää hidasti lumen sulantaa ja virtaamat kääntyivät laskuun. Lämpenevä sää sulattaa loput lumet ja nostaa vesistöjen virtaamia toiseen tulvahuippuun. Ounasjoella, Tornionjoella, Muonionjoella ja Tenojoella suurinta tulvahuippua ennustetaan loppuviikolle tai kuun vaihteeseen. Ounasjoella virtaama on lähtenyt uudelleen nousuun ja toista virtaamahuippua ennustetaan loppuviikolle. Tulvahuipun arvioidaan
- [Vesi.fi:n karttapalvelussa uusi teema: ravinnekuormitus](https://www.vesi.fi/vesi-fin-karttapalvelussa-nyt-myos-kuormitustilanne/) - Vesi.fi:n karttapalveluun on tullut uusi teema: vesistöjen ravinnekuormitus. Kuormituskartasta näkee, kuinka voimakkaasti oma lähivesistö – tai mikä hyvänsä Suomen vesistö – on kuormittunut. Kartasta avautuvat kohdetiedot kertovat myös, mistä kuormitus johtuu. Kuormituskartta kertoo fosforikuormituksen suuruuden. Palveluun lisätään myöhemmin myös typen ja orgaanisen aineen kuormitustiedot. Tiedot kattavat noin 180 000 vesistökohdetta kautta Suomen. Mukaan mahtuu varsin
- [Jääskänjärven säännöstelypadon kunnostaminen ja kalatien rakentaminen alkaa](https://www.vesi.fi/jaaskanjarven-saannostelypadon-kunnostaminen-ja-kalatien-rakentaminen-alkaa/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kunnostaa Jääskänjärven (Alavus) säännöstelypadon betonirakenteita sekä säännöstelyluukun. Samalla padon länsipuolelle aukaistaan tilapäinen juoksutusväylä, jotta kunnostustyöt pystytään tekemään kuivatyönä säännöstelyn vaarantumatta. Kunnostustyön jälkeen juoksutusväylään rakennetaan kalatie. Urakoitsijana toimii RAPinsto Oy. Työn aikana vedenpinta pyritään pitämään normaalilla korkeudella, mutta vedenpinnan vaihtelut saattavat olla normaalia suurempia. Urakan valmistumisen jälkeen Jääskänjärven säännöstely tapahtuu pääsääntöisesti kalatien kautta, joka
- [Vesikirjeessä asiaa vesi.fi-palvelun vahvistumisesta ja erilaisten hankkeiden vesistövaikutuksista](https://www.vesi.fi/vesikirjeessa-asiaa-vesi-fi-palvelun-vahvistumisesta-ja-erilaisten-hankkeiden-vesistovaikutuksista/) - Uusimmassa Syken Vesikirjeessä kerrotaan muun muassa vesi.fi-palvelusta, joka sisältää jatkossa kattavimman tietopaketin vesistöistä ja vesivaroista. Loppuvuodesta 2022 uudistuvan ymparisto.fi-palvelun vesisisällöistä suuri osa on jo siirretty vesi.fi-palveluun. Vesistöjen tilasta kiinnostuneille löytyy tietoa siitä, miten jätevesien satunnaispäästöt ja toisaalta Suomessa kielletyt kasvien torjunta-aineet voivat uhata vesistöjen tilaa sekä ihmisten ja eliöiden terveyttä. Myös mallinnuksen roolia vesistövaikutusten arvioinnissa
- [Pienseminaari Perämeren kunnostuksista 2.6.](https://www.vesi.fi/pienseminaari-perameren-kunnostuksia/) - Kaikille avoin Perämeren vesistökunnostusverkoston suunnitteluryhmän järjestämä pienseminaari pidetään 2.6.2022 9–11 Teams-yhteydellä aiheena Perämeren kunnostukset. Tänä vuonna perustettu Perämeren vesistökunnostuksen suunnitteluryhmä koostuu alan asiantuntijoista, mukana ovat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Syke, Metsähallitus, Perämeren kalastajien liitto, ProAgria, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Lapin liitto ja Lapin ELY-keskus. Perämeren vesistökunnostusverkostolle on todettu tarvetta. Tärkeimmät teemat ovat tiedonkulku ja tiedon välittäminen. Viedään eteenpäin tietoa
- [Yli miljoona euroa vesienhoitohankkeisiin Kaakossa](https://www.vesi.fi/yli-miljoona-euroa-vesienhoitohankkeisiin-kaakossa/) - Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt yli miljoona euroa avustusta vesien- ja merenhoidon hankkeisiin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Tavoitteena vesien tilan ja virkistyskäytön parantaminen. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmia edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Etelä-Karjalassa avustusta myönnettiin 7 hankkeelle yhteensä noin 750 000 euroa ja Kymenlaaksossa 11 hankkeelle yhteensä noin 615
- [Sinilevien ultraäänitorjunta ei tehonnut Jäppilän Ahvenlammella](https://www.vesi.fi/kaisa-julkaisee-tiistaina-klo-9-sinilevien-ultraaanitorjunta-ei-tehonnut-jappilan-ahvenlammella/) - Ultraääni ei ehkäissyt sinileväkukinnan muodostumista Ahvenlammella kesällä 2021. Syken tuoreiden seurantatulosten mukaan se ei myöskään vaikuttanut kasvi- ja eläinplanktonyhteisöihin ja vedenlaatuun. Jäppilän Ahvenlammella pilotoitiin ensimmäistä kertaa Suomessa, voidaanko rehevöitymisen ja sinilevien aiheuttamia haittoja vähentää ultraääneen perustuvalla menetelmällä. Joidenkin laboratoriotutkimusten mukaan ultraäänen avulla voidaan vähentää sinileväsolujen määrää vedessä vaikuttamalla sinilevien kaasurakkuloihin ja estämällä niitä muodostamasta pintakukintoja.
- [Tulvat ovat olleet Keski-Suomessa keskimääräistä korkeampia – suurten järvien vedenpinnat vielä nousussa](https://www.vesi.fi/tulvat-ovat-olleet-keski-suomessa-keskimaaraista-korkeampia-suurten-jarvien-vedenpinnat-viela-nousussa/) - Runsaslumisen talven jälkeen oli odotettavissa tavanomaista korkeampia kevättulvia. Kuukausi sitten ennustettiin pahempia tulvia verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Tulvat ovat pääosin jo saavuttaneet huippunsa, mutta isojen järvien pinta on vielä nousussa. Tulva on kuitenkin voinut aiheuttaa tai tulee aiheuttamaan haittaa ja vahinkoa useiden järvien ranta-alueilla, varsinkin maataloudelle ja alimmille rantarakenteille. Eri järvien vedenpintojen tilanne ja ennuste Keiteleen
- [Vesistöjen kuntoa kohennetaan ELY-keskuksen rahoituksella monilla kohteilla](https://www.vesi.fi/vesistojen-kuntoa-kohennetaan-ely-keskuksen-rahoituksella-monilla-kohteilla/) - ELY-keskus on myöntänyt tänä vuonna avustuksia Pohjois-Pohjanmaan alueelle vesien- ja merenhoidon toteutusta tukeville sekä maa- ja metsätalouden kestävää vesienhallintaa edistäville hankkeille ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta yhteensä 427 000 €. Vesistöjen kuntoa kohennetaan erilaisin kunnostusmenetelmin tänäkin vuonna muiden käynnissä olevien hankkeiden lisäksi 12 avustusta saaneen käynnistyvän hankkeen tai jatkohankkeen voimin. Muutamassa hankkeessa kunnostustoimia tehdään hoitokalastamalla, jonka vaikutukset
- [Kainuun ELY-keskus myönsi avustuksia vesienhoitoa ja vesistön käyttöä edistäviin kunnostushankkeisiin](https://www.vesi.fi/kainuun-ely-keskus-myonsi-avustuksia-vesienhoitoa-ja-vesiston-kayttoa-edistaviin-kunnostushankkeisiin/) - Kainuun ELY-keskus on myöntänyt harkinnanvaraisia valtionavustuksia neljään vesienhoitoa edistävään kunnostushankkeeseen vuonna 2022. Kyseisten neljän kohteen avustusrahoituksen kokonaissumma on yhteensä 100 325 euroa. Vesistökunnostusten tavoitteena on parantaa vesien tilaa ja vesiympäristöä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa yhteistyötä. ELY-keskukset jakavat vuosittain valtionavustuksia vesistöjen kunnostushankkeisiin. Taustalla on Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma, jonka tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää vesien
- [Tulvatilanne vaihtelee Pirkanmaan eri osissa - vedenpinnat edelleen korkealla](https://www.vesi.fi/tulvatilanne-vaihtelee-pirkanmaan-eri-osissa-vedenpinnat-edelleen-korkealla/) - Suuressa osassa Pirkanmaata tulvatilanne on rauhoittunut. Useimpien järvien vedenpinnat kääntyvät viimeistään lähipäivinä laskuun. Laaja-alaisia vahinkoja ei ole odotettavissa, jos sää pysyy poutaisena. Pirkanmaalla kaikkein suurimpien järvien, kuten Iso-Längelmäveden, Iso-Tarjanneveden ja Keurusselän vedenkorkeudet jatkavat vielä nousuaan. Näillä järvillä vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan noin toistakymmentä senttimetriä. Tästä johtuen vedenpinnat ovat korkealla vielä pitkälle kesään asti. - Etelämpänä pellot
- [Runsasluminen talvi nosti vedenkorkeuksia paikoitellen Hämeen alueella poikkeuksellisen korkealle](https://www.vesi.fi/runsasluminen-talvi-nosti-vedenkorkeuksia-paikoitellen-hameen-alueella-poikkeuksellisen-korkealle/) - Kevään tulvahuiput on osin ohitettu Hämeen alueella. Vesi nousi pelloille, katkaisi joitakin pienempiä teitä ja kevyenliikenteenväyliä, nousi pihoille sekä uhkasi vapaa-ajanasutuksia, sauna- ja varastorakennuksia ja joitakin omakotitaloja. Huhtikuussa onneksi vältyttiin isommilta sateita. Jokien pinnat ovat nyt laskussa, mutta suurimmat järvet jatkavat nousuaan. Vesi on paikoin edelleen korkealla. Viikon lopulle on ennusteen mukaan luvassa sateita. Kevättulvan
- [Vesihuollosta hiilineutraali kiertotalouden edelläkävijä](https://www.vesi.fi/kaisa-julkaisee-tiistaina-10-5-vesihuollosta-hiilineutraali-kiertotalouden-edellakavija/) - Kiertotalous ja hiilineutraalisuus linkittyvät vesihuollossa vahvasti toisiinsa. Juuri alkavan hankkeen tavoitteena on edistää vesihuoltolaitosten hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustavoitteiden toteutumista sekä päästövähennystoimien tehokasta kohdentamista. Laitoksien tueksi tuotetaan uusi laskentatyökalu ja perustetaan yhteistyöverkosto. ”Vesihuki-hankkeessa tarkastellaan kiertotaloutta osana vesihuollon hiilineutraalisuuden edistämistä. Kiertotaloustoimet, kuten lämmön talteenotto jätevesistä, puhdistamolietteen mädätys ja ravinteiden kierrätys, pienentävät hiilijalanjälkeä”, toteaa hankkeen vetäjä, erityisasiantuntija Vuokko Laukka
- [Lapin jokien virtaamat lähdössä vähitellen nousuun](https://www.vesi.fi/lapin-jokien-virtaamat-lahdossa-vahitellen-nousuun/) - Huhti-toukokuun vaihteen tavanomaista kylmempi sää sai Lapin vesistöjen virtaamien kasvun pysähtymään. Loppuviikosta sää lämpenee ja vesistöjen virtaamien ennustetaan lähtevän rauhalliseen nousuun kohti kevään tulvahuippua. Suurimmassa osassa Lapin vesistöjä tulvahuiput ajoittuvat touko-kesäkuun vaihteeseen. Lähipäivinä lämpenevä sää nostaa hiljalleen Etelä-Lapin jokien virtaamia viimeistään ensi viikon alussa. Pohjoisemmassa Lapissa jokien virtaamien ennustetaan lähtevän nousuun ensi viikon loppupuolella. Lapin
- [Runsaslumisesta talvesta selvittiin keskimääräisellä kevättulvalla (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/huhtikuun-2022-vesitilannekatsaus-runsaslumisesta-talvesta-selvittiin-keskimaaraisella-kevattulvalla-pohjalaismaakunnat/) - Pohjalaisjokien alueella oli huhtikuun alussa pääosin selvästi keskimääräistä enemmän lunta ja lumen vesiarvot olivat korkeita. Aurinkoisen ja sateettoman sään sekä yöpakkasten ansiosta tulvahuippu jakaantui melko pitkälle aikavälille ja oli suuruudeltaan keskimääräisen tulvan tasoa. Lisäksi Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvia pienennettiin onnistuneesti tekojärvien avulla. Tulvavahingot jäivät melko vähäisiksi. Keski-Pohjanmaalla ja Ähtävänjoen latvoilla oli vielä huhtikuun lopussakin melko
- [Hämeen ELY-keskus tukee vesienhoitohankkeita yli miljoonalla eurolla](https://www.vesi.fi/hameen-ely-keskus-tukee-vesienhoitohankkeita-yli-miljoonalla-eurolla/) - Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Avustuksilla edistetään myös Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutumista sekä pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista. Kanta-Hämeessä avustusta myönnettiin 16 hankkeelle yhteensä noin 640 000 euroa ja Päijät-Hämeessä 9 hankkeelle yhteensä noin 406 000 euroa. Hankkeilla vaikutetaan yli 25
- [Kattavaa paikkatietoa tulva-alueista valmisteilla koko maahan](https://www.vesi.fi/kattavaa-paikkatietoa-tulva-alueista-valmisteilla-koko-maahan/) - Tulva-alueista saadaan ensi vuonna käyttöön entistä kattavammat paikkatietoaineistot tulvariskien hallintaa, maankäytön suunnittelua sekä vesien- ja luonnonsuojelutyötä varten. Uudessa hankkeessa tuotettavat tulvakartat tukevat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista ja tulevaisuuden riskien hallintaa. Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa TIIMA-hankkeessa päivitetään rannikkoalueiden meritulvavaarakartat, joissa huomioidaan jatkossa myös ilmastonmuutoksen vaikutukset. Taajama-alueille saadaan käyttöön aiempaa tarkemmat hulevesitulvien yleispiirteiset tulvakartat. Nykyisten, lähinnä tulvariskialueet kattavien yksityiskohtaisten
- [Hämeenkyrössä löytyi paksuimmillaan yli 100 metrin pohjavesikerros](https://www.vesi.fi/hameenkyrossa-loytyi-paksuimmillaan-yli-100-metrin-pohjavesikerros-geologinen-rakenneselvitys-valmistui/) - Hämeenkyrön Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Selvitys paljasti, että muun muassa Miharin pohjavesikerros on paksuimmillaan yli 100 metriä. Rakenneselvitys auttaa vedenhankinnassa ja pohjaveden suojelussa. Pirkanmaan ELY-keskus oli mukana rahoittamassa Hämeenkyrön Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueiden geologista rakenneselvitystä. Pohjavesialueiden rakenneselvityksistä saatava tieto palvelee vedenhankintaa, maankäytön suunnittelua sekä pohjaveden suojelua. Alueilla tehtiin muun
- [Tavanomaista kylmempi sää hidastaa Lapin tulvatilanteen etenemistä](https://www.vesi.fi/tavanomaista-kylmempi-saa-hidastaa-lapin-tulvatilanteen-etenemista/) - Viime viikon lämpimät säät sulattivat lumia Lapin alueella ja jokien virtaamat lähtivät lähes kaikilla Lapin havaintoasemilla rauhalliseen nousuun. Tällä viikolla alkanut kylmä sääjakso yöpakkasineen pysäyttää virtaamien kasvun ja tulvatilanteen kehittymisen. Lämmin sääjakso on saanut vedenkorkeudet nousemaan lähes kaikilla Lapin alueen havaintoasemilla. Vedenkorkeudet ovat nousseet talven alimmista lukemista havaintoasemasta riippuen reilu puoli metriä, mikä on voinut
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.4.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-28-4-2022/) - Kallaveden vedenkorkeuden ennustetaan nousevan tasolle NN+82,19 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran neljässä vuodessa. Havaittu vedenkorkeus 27.4.2022 on NN+81,82 m. Vedenkorkeus on noin 20 cm yli ajankohdan pitkäaikaisen arvon (mediaani). Tulvakorkeuden maksimiajankohta on ennusteen mukaan touko-kesäkuun vaihteessa jolloin vedenpinta lähtee pikku hiljaa laskuun. Kallavettä on juoksutettu jo noin kuukauden ajan Leppävirran Naapuskosken säännöstelypadosta
- [Vesistöjen kunnostusta ja hoitoa vauhditetaan yhteistyöllä](https://www.vesi.fi/vesistojen-kunnostusta-ja-hoitoa-vauhditetaan-yhteistyolla/) - Vesistöjemme hoito vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä panostusta. Miten vesienhoito- ja kunnostushankkeisiin voi saada rahaa ja tukea? Mitä voimme tehdä lähivesistöjemme hyväksi? Entä miten ja miksi kuntien pitäisi osallistua vesienhoitoon? Pohjois-Suomen vesienhoidon toimijat kokoontuvat vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaariin Rovaniemelle 24.-25.5.2022. Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaari tuo yhteen Pohjois-Suomen yhdistyksiä, osakaskuntia, kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä muita kiinnostuneita keskustelemaan
- [Rengon ja Kiikun patojen kunnostustyöt alkavat toukokuussa](https://www.vesi.fi/rengon-ja-kiikun-patojen-kunnostustyot-alkavat-toukokuussa/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Seinäjoen Energia Oy kunnostavat Rengon ja Kiikun säännöstelypadot kesällä 2022. Hankkeen pääurakoitsijana toimii Oteran Oy ja luukkutoimittajana OMP Konepaja Oy. Kunnostustyöt saattavat vaikuttaa Kalajärven ja Kyrkösjärven vedenpinnan korkeuksiin kesällä. Kunnostustöiden aikana vettä ei voida juoksuttaa yläpuolisesta Seinäjoesta Kyrkösjärveen eikä Kyrkösjärven täyttökanavasta Seinäjoen vähävetiseen uomaan. Rengon ja Kiikun padot ovat poissa käytöstä rakennustöiden
- [Pellot ovat muuttuneet järviksi osassa Pirkanmaata - tulvakausi jatkuu jopa juhannukseen](https://www.vesi.fi/pellot-ovat-muuttuneet-jarviksi-osassa-pirkanmaata-tulvakausi-jatkuu-jopa-juhannukseen/) - Tulvavahinkoja on syntymässä laajasti Pirkanmaalla. Pahimmillaan tulva voi kastella peltoja, teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Vähäjärvisillä alueilla ja peltovaltaisilla alueilla tulvahuippu on meneillään. Suurten järvien tulvahuippu on odotettavissa toukokuun loppupuolelle. Talven lumikertymä Pirkanmaalla on ollut selvästi viime vuosia suurempi, minkä vuoksi tulvavesien ennustetaan nousevan selvästi tavanomaista korkeammaksi. Monin paikoin peltoja on joutunut veden alle ja
- [Kyrön- ja Lapuanjoen tulvahuippua pienennetään tekojärvien avulla](https://www.vesi.fi/kyron-ja-lapuanjoen-tulvahuippua-pienennetaan-tekojarvien-avulla/) - Tulvakeskuksen ennusteiden mukaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen joet saavuttavat tulvahuippunsa pääosin torstaina tai perjantaina (21.–22.4). Kyrönjoen virtaaman ennustetaan nousevan Skatilassa (Mustasaari) runsaan 300 m3/s (kuutiometriä sekunnissa) tasolle. Lapuanjoen huippuvirtaamaksi ennustetaan Kepossa (Uusikaarlepyy) noin 200 m3/s. Tulvahuippuja leikataan nyt tehokkaasti tekojärvien avulla. Kyrönjoen virtaamia on tällä viikolla hillitty ottamalla sulamisvesiä Kalajärven, Kyrkösjärven ja Liikapuron tekojärviin. Näin
- [Kevättulva voimistunut Uudenmaan ELYn alueella, haittoja liikenteelle](https://www.vesi.fi/kevattulva-voimistunut-uudenmaan-elyn-alueella-haittoja-liikenteelle/) - Keväisen lämmin ja aurinkoinen sää on nopeuttanut viimeistenkin lumien sulamista, ja tulvatilanne on voimistunut Uudenmaan ELYn alueella monin paikoin 2000-luvun ennätyslukemiin. Laajoja peltoalueita on tulvaveden peittämänä ja useita tieyhteyksiä on poikki. Tulvahuippu odotetaan saavutettavan viikonlopun aikana. Kevät on edennyt Uudellamaalla jo pitkälle ja lumipeite on sulanut erityisesti rannikon läheisyydessä kokonaan. Valuma-alueiden latvaosilla lunta on kuitenkin
- [Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 21.4.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-ely-keskuksen-ja-tulvakeskuksen-kevattulvatiedote-21-4-2022/) - Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäinen tulvahuippu viikon sisällä. Pohjois-Pohjanmaan tulvahuippujen ennustetaan jakaantuvan kahteen osaan, koska sään ennustetaan viilenevän ensi viikolla huomattavasti. Oulun ja sen eteläpuolisten jokivesistöjen ensimmäinen tulvahuippu on tämän viikon lopussa tai seuraavan viikon alussa. Toinen tulvahuippu tulee sään lämmettyä toukokuussa. Oulun eteläpuolella tulvahuipuista tulee hieman keskimääräistä suurempia. Oulun pohjoispuoleisilla vesistöalueilla tulvahuiput saadaan toukokuun puolivälin paikkeilla. Mahdolliset
- [Happitilanne on huono osassa pohjalaisjärviä](https://www.vesi.fi/happitilanne-on-huono-osassa-pohjalaisjarvia/) - Koska pohjalaisjärvien happitilanteen havaittiin maaliskuussa heikentyneen pitkään jatkuneen talven aikana, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus selvitti happitilannetta uudelleen pääsiäisviikolla. Happitilanne oli heikoin pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja osassa tekojärviä. Tavallisimmin hapenpuute aiheuttaa fosforin liukenemista pohjasedimentistä veteen, mutta pahimmillaan esiintyy hapettomuuden aiheuttamia kalakuolemia. Happiongelmien riskiä lisää se, että tekojärvien ja säännösteltyjen luonnonjärvien pintaa on laskettu, jotta saadaan tilaa
- [Takatalviviikon runsaat sateet saavat Varsinais-Suomen rannikkojoet tulvimaan lähipäivinä – Satakunnassa kunnon kevättulva odotettavissa myöhemmin huhtikuussa](https://www.vesi.fi/takatalviviikon-runsaat-sateet-saavat-varsinais-suomen-rannikkojoet-tulvimaan-lahipaivina-satakunnassa-kunnon-kevattulva-odotettavissa-myohemmin-huhtikuussa-varsinais-suomi-satakunta/) - Kevättulvat näyttivät Varsinais-Suomessa jäävän vähäiseksi vielä viime viikolla. Vähäsateisen maaliskuun aikana lumipeite katosi suurelta osin. Kuitenkin kuluvan viikon (vko 14) runsaat lumi- ja vesisateet, vesimääräksi muutettuna yhteensä noin 40 mm, muuttivat tilannetta oleellisesti. Perjantain (8.4.) runsaat vesisateet sulattavat myös lunta, mikä aiheuttaa valumien merkittävää lisääntymistä viikonlopun aikana. Rannikon pienet ja vähäjärviset vesistöalueet, kuten Perniönjoki ja
- [Lämmin sääjakso käynnistää lumien sulamisen Lapin alueella](https://www.vesi.fi/lammin-saajakso-kaynnistaa-lumien-sulamisen-lapin-alueella/) - Kuluvan viikon lämpimät säät sulattavat lumia Lapin alueella, mikä nostaa hetkellisesti jokien virtaamia. Ensi viikosta lähtien sää kylmenee ja yöpakkaset jarruttavat sulamista, joten tulvatilanteen kehittyminen hidastuu. Ennusteiden mukaan Lapin tulvahuiput ajoittuvat pääosin toukokuun loppupuolelle ja ne ovat suuruudeltaan tavanomaisia tai hieman keskimääräistä suurempia. Lapin alueen viranomaiset aloittivat tulviin varautumisen yhteisellä kokouksella. Lämmin sää on sulattanut
- [Alavuden Kuorasjärvellä kartoitetaan kunnostustoiveita ja Saukkojärvellä valmistellaan lupahakemusta](https://www.vesi.fi/alavuden-kuorasjarvella-kartoitetaan-kunnostustoiveita-ja-saukkojarvella-valmistellaan-lupahakemusta/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on sopeuttaa Alavudella sijaitsevien Kuorasjärven ja Saukkojärven säännöstelyä ilmastonmuutokseen ja samalla muutenkin edistää alueen vesien kunnostusta. Tämän kevään aikana Kuorasjärvellä kartoitetaan kunnostustoiveita kyselyn avulla. Saukkojärven rannanomistajien mielipiteitä selvitettiin jo viime syksynä ja varsinainen suunnittelu lupahakemusta varten on nyt alkamassa. Kuorasjärven rantakiinteistöjen omistajille lähetetään huhtikuussa kyselykirje, jonka avulla kartoitetaan vastaanottajien mielipiteitä järven tilanteesta
- [Pohjalaisjokien tulvahuippu lähestyy – kannattaa varautua](https://www.vesi.fi/pohjalaisjokien-tulvahuippu-lahestyy-kannattaa-varautua/) - Lumet sulavat nyt nopeasti pohjalaismaakunnissa. Pääsiäisajan sää on ollut lämmin ja alkavalle viikolle ennustetaan jopa yli + 15 asteen lämpötiloja ja yöpakkaset jäävät vähäisiksi. Koska lunta on vedeksi muutettuna paljon varsinkin jokien latva-alueilla, niin nopea lämpeneminen lisää tulvariskiä. Tulvavedet voivat nousta peltojen ja metsien lisäksi pienemmille teille ja myös matalalla sijaitseviin rakennuksiin. Tämän kevään tulvasta
- [Lämpenevä sää näkyy pohjalaisvesistöissä](https://www.vesi.fi/lampeneva-saa-nakyy-pohjalaisvesistoissa/) - Päivälämpötilojen nousu ja yöpakkasten väheneminen on lisännyt ja lisää jokien virtaamia Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, missä tulvahuippua ennustetaan pääosin ensi viikolle. Myös Keski-Pohjanmaalla virtaamat ovat osin lievässä nousussa, mutta tulvahuippua ennustetaan vasta vappuviikolle. Lumimäärät ovat edelleen keskimääräistä suurempia etenkin Lapväärtin-, Lapuan-, Ähtävän- ja Perhonjoen valuma-alueilla. Viime viikkojen säät ovat heikentäneet jokijäitä. Jääpatoriskiä on kuitenkin ainakin Kyrönjoella
- [Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla varaudutaan kevättulviin (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala)](https://www.vesi.fi/kymijoen-ja-vuoksen-vesistoalueilla-varaudutaan-kevattulviin-kaakkois-suomi-hame-keski-suomi-etela-savo-pohjois-savo-ja-pohjois-karjala/) - Lumen vesiarvo on Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla selvästi tavanomaista suurempi. Ennusteiden mukaan runsaiden kevättulvien todennäköisyys on suuri. Haittaa ja vahinkoa voi aiheutua maataloudelle ja etenkin alimmille rantarakenteille. Mikäli lumi sulaa nopeasti ja lisäksi keväästä tulee sateinen, on poikkeuksellisen suuret tulvat mahdollisia. Säännöstellyillä järvillä tulvaan on varauduttu lisäämällä juoksutuksia hyvissä ajoin. Päijännettä säännöstellään Kalkkisista, siellä on
- [Kevättulva käynnissä Uudellamaalla](https://www.vesi.fi/kevattulva-kaynnissa-uudellamaalla/) - Loppuviikon sateet ja lämmin sää ovat sulattaneet lumipeitettä, ja Uudenmaan jokien virtaamat ovat kääntyneet selvään nousuun. Tulvavesi on noussut paikoin alavimmille pelloille ja teille. Lähipäivien sääolot - etenkin mahdolliset sateet ja yölämpötila - vaikuttavat tulvan suuruuteen ja huipun ajankohtaan. Lumipeite on huvennut erityisesti rannikon tuntumassa ja kaupunkialueilla jo lähes olemattomiin, mutta sisämaassa lunta on edelleen
- [Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat saaneet oman rannikon vesistökunnostusverkoston](https://www.vesi.fi/pohjanmaa-ja-keski-pohjanmaa-ovat-saaneet-oman-rannikon-vesistokunnostusverkoston/) - Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkovedet ovat pääosin heikossa tilassa, mutta tahtotila vesien tilan parantamiseksi yhdistää uunituoreen verkoston jäseniä. Verkosto kokoaa yhteen rannikkovesien tilasta kiinnostuneita tahoja yksityishenkilöistä ja kyläyhdistyksistä viranomaisiin. Verkosto tarjoaa ajankohtaista tietoa ja tukea vesistökunnostuksiin. "Vuoden 2022 alussa toimintansa käynnistäneen Rannikko-Pohjanmaan vesistökunnostusverkoston tarkoituksena on jakaa tietoa, tehostaa rannikon vesistökunnostuksia ja edesauttaa käytännön kunnostustoimien toteutumista", kertoo
- [Edessä voi olla pahin tulvakevät vuosikymmeniin Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä](https://www.vesi.fi/edessa-voi-olla-pahin-tulvakevat-vuosikymmeniin-pirkanmaalla-ja-kanta-hameessa-2/) - Tulvavahinkojen riskistä ennustetaan korkeaa etenkin Pirkanmaan itäosissa ja Kanta-Hämeen länsiosissa. Pahimmillaan tulva voi kastella paikallisia teitä sekä rantasaunoja ja -mökkejä. Tulvakausi on alkamassa lähipäivinä. Suurten järvien tulvahuippu on odotettavissa toukokuun puolessa välissä. Tulvan lopullisen suuruuden ratkaisee ajankohdan sää. Viime viikon lumi- ja vesisateet lisäävät tulvavahinkojen riskiä Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Lumikertymä on ollut selvästi viime vuosia
- [Tulvariskit kasvavat, näin varaudut tulviin](https://www.vesi.fi/kohta-tulvii/) - Vesi.fi-palvelussa on julkaistu uusi teemasivu tulviin varautumisesta. Tulvariskien arvioidaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä. Uusi teemasivusto tarjoaa konkreettisia neuvoja tulviin varautumiseen ja tulvavahinkojen pienentämiseen. Sivustolla kerrotaan, miten tulviin voi ja kannattaa varautua. Asukkaiden ja yritysten omalla vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan tulvilta. Pelastuslaitoksilla on rajallisesti henkilöstöä ja kalustoa, ja etusijalle asetetaan ihmisten pelastaminen. Laajassa tulvatilanteessa
- [Jäänsahaus Tornionjoen suualueella Hellälässä alkaa 11.4.2022](https://www.vesi.fi/jaansahaus-tornionjoen-suualueella-hellalassa-alkaa-11-4-2022/) - Jäänsahaus Tornionjoen suualueella Hellälässä aloitetaan maanantaina 11.4.2022. Lapin ELY-keskus varoittaa alueella liikkujia 18 cm leveistä sahausurista ja jään päälle nousevasta vedestä. Hellälän jälkeen jäänsahausta jatketaan jäätilanteen salliessa Ounasjoen Kaukosessa. Jäänsahauksilla pyritään ehkäisemään jääpatojen syntymistä. Sahausalue sijoittuu Hellälän asuinalueen ja Pukulmin ja Leppikarin saarten kohdalle. Hellälän alueella 18 cm leveitä sahausuria arvioidaan muodostuvan yhteensä noin 40
- [Tutkijat tiivistävät yhteistyötä – kansalaishavainnot Saharan hiekkapölystä sekä lumesta ja jäästä kerätään yhteen tietokantaan](https://www.vesi.fi/tutkijat-tiivistavat-yhteistyota-kansalaishavainnot-saharan-hiekkapolysta-seka-lumesta-ja-jaasta-kerataan-yhteen-tietokantaan/) - Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Arktinen keskus tiivistävät yhteistyötä kansalaishavaintojen keräämisessä. Kansalaiset voivat ilmoittaa havaintonsa lumesta, jäästä ja Saharan hiekkapölystä nyt samassa verkkopalvelussa. Havainnot voi ilmoittaa helposti verkkosivulla tai skannaamalla QR-koodin. Kansalaishavaintoja voidaan hyödyntää paremmin ja nopeammin, kun tiedot tallentuvat yhteen tietokantaan. Kansalaisilta saadut havainnot täydentävät viranomaisten seuranta-aineistoa tutkijoille. Havainnot myös antavat havaitsijalle itselleen mahdollisuuden
- [Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 6.4.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-ely-keskuksen-ja-tulvakeskuksen-kevattulvatiedote-6-4-2022/) - Pohjois-Pohjanmaalla Oulua ja siitä eteläisemmillä jokivesistöissä tulvista voi tulla keskimääräistä suuremmat. Mikäli kylmä sää jatkuu myös jääpatotulvariski kasvaa. Useimmilla valuma-alueilla ennustettu tulvahuippu on huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Keskimääräistä kylmempi sää on viivästyttänyt lumen sulamisen alkamista. Mikäli säätilassa tapahtuu äkillinen muutos lämpimämmäksi, voi tulva nousta nopeasti ja tavanomaista korkeammalle. Tulvahuipun lopullinen suuruus riippuu sulamisajan lämpötilasta
- [Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lauha ja vähäsateinen](https://www.vesi.fi/maaliskuu-oli-pohjois-karjalassa-lauha-ja-vahasateinen/) - Maaliskuu oli tavanomaista vähäsateisempi ja lämpimämpi. Pohjois-Karjalassa lunta oli kuukauden lopussa vielä runsaasti ja sen vesiarvo oli korkea. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajan-kohdan keskiarvoon nähden paksumpaa, mutta etenkin Pyhäselällä kohvaa oli lähes puolet jään paksuudesta. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa noin puolitoista astetta tavanomaista leudompi. Maaliskuun keskilämpötila oli maakunnassa -2,8 astetta, kun
- [Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne maaliskuussa tavanomainen](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-jarvien-happitilanne-maaliskuussa-tavanomainen/) - Järvien happitilanne oli hyvä erinomaisessa ja hyvässä ekologisessa tilassa olevissa järvissä. Heikoin happitilanne oli matalissa ja rehevissä järvissä. Koillismaan järvissä jäänpaksuus oli maaliskuussa keskimäärin 0,7 metriä, Pohjois-Pohjanmaan eteläosalla 0,5 metriä. ELY-keskukseen ei ole tullut talven aikana ilmoituksia kalakuolemista. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen järvien seurantaohjelmassa on vuosittain noin 30 järveä, joista valtaosa vaihtuu vuosittain. Järviä havainnoidaan pääsääntöisesti neljä
- [Lumien sulaminen alkoi ja jokien virtaamat kasvoivat maaliskuun puolivälissä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/lumien-sulaminen-alkoi-ja-jokien-virtaamat-kasvoivat-maaliskuun-puolivalissa-pohjalaismaakunnat/) - Pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tavanomaisia maaliskuun alkupuoliskolla. Maaliskuun puolivälin lämpimät kelit nostivat pohjalaisjokien virtaamia etenkin rannikon pienillä vesistöalueilla, kuten Laihianjoella ja Maalahdenjoella. Maaliskuun lopulla sää viileni selvästi ja jokien virtaamat tasaantuivat ja kääntyivät pieneen laskuun. Lumen vesiarvo oli pohjalaismaakunnissa maaliskuun lopussa suurempia kuin keskimäärin. Lunta oli maaliskuun lopussa erityisesti isompien jokien yläosilla, kuten Perhonjoella, Ähtävänjoiella,
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.3.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-31-3-2022/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04. Nyt taso on 13 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta on samalla tasolla kuin kuukausi sitten ja myös samalla tasolla kuin viime keväänä. Kallaveden lisäjuoksutus on alkamassa tänään Leppävirran Naapuskoskella ja Konnuskoskella virtaamaa kasvatetaan lähipäivinä Kallaveden pinnannousun viivyttämiseksi. Tästä seuraa, että jäätilanne huononee Hartikansalon itäpuolisissa salmissa. Ennustettu tulvakorkeus on
- [Vesienhoitoa toteutettu monipuolisesti Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/vesienhoitoa-toteutettu-monipuolisesti-etela-savossa/) - Etelä-Savon vesien tilan parantamiseksi toteutettiin vuonna 2021 hoitokalastuksia kaikkialla maakunnassa. Saaliksi saatiin yhteensä noin 180 tonnia vähempiarvoista kalaa. Etelä-Savon kalatalousalueille laadittuja vesienhoidon yleissuunnitelmia esiteltiin viime kevään aikana ja nyt on siirrytty yleissuunnitelmien toteutuksen aktivointiin ja seurantaan. Hoitokalastuksia toteutettu kaikkialla maakunnassa Rehevyydestä kärsivillä vesistöalueilla pyritään vähempiarvoisen kalan hoitokalastuksella muuttamaan kalastorakennetta paremmaksi sekä parantamaan vedenlaatua poistamalla kalamassaan sitoutuneet
- [Pohjalaismaakuntien tulvariskien hallintasuunnitelmissa varaudutaan tulvien vaikutuksiin nyt ja tulevaisuudessa](https://www.vesi.fi/pohjalaismaakuntien-tulvariskien-hallintasuunnitelmissa-varaudutaan-tulvien-vaikutuksiin-nyt-ja-tulevaisuudessa/) - Pohjanmaan lakeudet tunnetaan tulvistaan ja viimeisen kymmenen vuoden aikana tulvia on koettu mm. Ähtävänjoella, Kimonjoella ja Vöyrinjoella, Lapuanjoella, Kyrönjoella, Maalahdenjoella, Närpiönjoella ja Lapväärtin-Isojoella. Tulvat ovat aiheuttaneet vahinkoja rakennuksille ja omaisuudelle, liikenne- ja sähköverkolle sekä ympäristölle. Vakavimmissa tulvatilanteissa on myös turvauduttu ihmisten ja tuotantoeläinten evakuointiin tulva-alueilta. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sää- ja vesioloihin liittyviä ääritilanteita (Lue lisää:
- [Lapin ELY-keskus sahaa jäitä Tornionjoen suualueella](https://www.vesi.fi/lapin-ely-keskus-sahaa-jaita-tornionjoen-suualueella/) - Teräsjää on useassa Lapin alueen joessa tänä keväänä vahvempaa kuin parina edeltävänä vuotena. Teräsjäätä on kuitenkin usealla mittauspisteellä pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Jäätä sahataan huhtikuun aikana Tornionjoen Hellälässä. Lapin ELY-keskus varoittaa alueella liikkujia 18 cm leveistä sahausurista ja jään päälle nousevasta vedestä. Ounasjoen Kaukosen jäätilannetta tarkkaillaan ja mahdollisesta jäänsahauksesta päätetään myöhemmin. Muualla jäät ovat liian
- [Lapuanjoella testataan automaattista lumen mittausta](https://www.vesi.fi/lapuanjoella-testataan-automaattista-lumen-mittausta/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa meneillään maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, jossa testataan automaattista lumen mittausta. Jatkuvasti saatavaa reaaliaikaista tietoa hyödynnetään vesistömallin ennusteita kehitettäessä erityisesti kevättulvaa silmällä pitäen. ELY-keskus vastaa hankkeessa reaaliaikaisen tiedon tuottamisesta sekä tarvittavien vertailumittausten suorittamisesta. Suomen ympäristökeskuksen osuus hankkeessa koskee reaaliaikaisen lumimittaustiedon hyödyntämistä vesistömalliennusteessa Lapuanjoella. Hankkeessa on asennettu marraskuussa 2021
- [​Kylmä sää lykkää kevättulvia Pirkanmaalla, sulamispiikki voi olla raju](https://www.vesi.fi/​kylma-saa-lykkaa-kevattulvia-pirkanmaalla-sulamispiikki-voi-olla-raju/) - Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet on laskettu kevättulviin varautumiseksi Pirkanmaalla. Kevään myöhentyminen tarkoittaa vedenkorkeuksien pysymistä alhaisina tavanomaista pidempään. Myöhäinen sulaminen enteilee myös nopeaa sulamispiikkiä. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet pysyvät alhaisina vielä jonkin aikaa Pirkanmaalla, koska sulamista ei ole vielä näköpiirissä. Tähän asti jatkunut kylmä sää lisää todennäköisyyttä, että sää lämpenee jossain vaiheessa nopeasti. Se voi enteillä rajua sulamispiikkiä.
- [Happipitoisuudet alhaisia useissa järvissä pitkään jatkuvan talven vuoksi](https://www.vesi.fi/happipitoisuudet-alhaisia-useissa-jarvissa-pitkaan-jatkuvan-talven-vuoksi/) - Järvien happitilanne on heikentynyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Lämpimän kesän ja vähäsateisen loppuvuoden vuoksi monen järven vedenpinta oli jäätymisen aikaan alkutalvella keskimääräistä matalammalla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Normaalia alempi vesipinta ja järvien suhteellisen aikainen jäätyminen ja pitkään jatkuva jääpeitteisyys lisää happiongelmia etenkin matalissa järvissä. Matalissa järvissä suhteellisen vähäinenkin pinnanlasku merkitsee huomattavaa vesitilavuuden pienentymistä. Järvien happivarannot vähenevät
- [Etelä-Savon järvien jäänpaksuudet ovat pysyneet maaliskuussa ennallaan](https://www.vesi.fi/etela-savon-jarvien-jaanpaksuudet-ovat-pysyneet-maaliskuussa-ennallaan/) - Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jäiden paksuuksia 20.3.2022 viidellä järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Järvien jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat järvestä riippuen 55–62 cm:n välillä, mutta järven sisällä jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja. Kokonaisjäänpaksuus ei ole edellisen mittauksen jälkeen kasvanut merkittävästi, mutta yöpakkaset ovat jäädyttäneet sohjoisen ja kerrostuneen kohvajään yhtenäiseksi kohvajääksi. Kohvajään
- [Maailman vesipäivä: Talousveden merkitys ja häiriötilanteisiin varautuminen](https://www.vesi.fi/maailman-vesipaiva-talousveden-merkitys-ja-hairiotilanteisiin-varautuminen/) - Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2 litraa puhdasta juomavettä. Vettä tarvitaan myös ruoanlaittoon ja peseytymiseen. Veden tavoitemäärä on 20 l/as/vrk ja minimimäärä 5 l/as/vrk. Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi. Vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Häiriötilanteisiin varautuminen Vesikatkoksen voi aiheuttaa esimerkiksi sähkökatkos tai veden saastuminen vedenottamoissa,
- [Vedenkorkeuden ja aallokon keskinäinen riippuvuus vaikuttaa tulvariskeihin Helsingin rannoilla](https://www.vesi.fi/vedenkorkeuden-ja-aallokon-keskinainen-riippuvuus-vaikuttaa-tulvariskeihin-helsingin-rannoilla/) - Tutkimuksessa selvitettiin merenpinnan korkeuksien ja aallokon yhteisesiintymistä Helsingin edustalla. Yksittäiset korkeimmat vedenkorkeudet ja korkeimmat aallot eivät yleensä osu samoille ajanhetkille. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että korkeilla vedenkorkeuksilla ja aallokolla on tilastollinen yhteys. Tämä yhteys riippuu tuulen suunnasta: Länsituulet työntävät Itämeren vettä Suomenlahdelle, jolloin korkeita aaltoja ja korkeita vedenkorkeuksia esiintyy yhtäaikaisesti useammin kuin esiintyisi jos ne olisivat
- [Ilmastonmuutos kasvattaa tulvariskiä – hallintasuunnitelmat pienentävät sitä](https://www.vesi.fi/ilmastonmuutos-kasvattaa-tulvariskia-hallintasuunnitelmat-pienentavat-sita/) - Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sää- ja vesioloihin liittyviä ääritilanteita. Suomi on pitkä maa ja parina viime vuotena on koettu sekä kokonaan lumettomia ja jäättömiä, että lähes ennätyslumisia talvia. Varautuminen alueellisesti erilaisiin ja ääreviin vesitilanteisiin on siis entistä tärkeämpää. Äskettäin hyväksytyt tulvariskien hallintasuunnitelmat tukevat alueellista varautumista. Keski-Euroopassa koettiin kesällä 2021 erittäin tuhoisa tulva. Tulva koetteli eniten Saksaa,
- [Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Tulvakeskuksen kevättulvatiedote 17.3.2021](https://www.vesi.fi/pohjois-pohjanmaan-ely-keskuksen-ja-tulvakeskuksen-kevattulvatiedote-17-3-2021/) - Pohjois-Pohjanmaan kevättulvista tullee Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän vesistömallin mukaan tavanomaisia, vaikka Lesti-, Kala-, Pyhä-, Siika, Temmes- ja Oulujoen valuma-alueille on kertynyt keskimääräistä enemmän lunta. Tulvahuipun suuruus riippuu sulamisajan sääoloista. Mikäli kevät on viileä voi tulvasta tulla maltillinen vaikka lunta on monin paikoin keskimääräistä enemmän. Jos keväästä tulee lämmin ja sateinen tulvahuipusta voi tulla huomattavasti suurempi kuin
- [Ensimmäinen geologinen rakenneselvitys Keski-Suomen alueella](https://www.vesi.fi/ensimmainen-geologinen-rakenneselvitys-keski-suomen-alueella/) - Laukaan Valkolan ja Lintumäen pohjavesialueilla on käynnistymässä geologinen rakenneselvitys, jossa maaperäkairausten, maatutkaluotausten ja painovoimamittausten avulla selvitetään kallioperän syvyyttä, maalajikerrosten paksuutta ja pohjaveden esiintymistä. Tutkimusten aikana asennetaan pohjaveden havaintoputket yhteensä 19 tutkimuspisteeseen. Havaintoputket asennetaan kallioon asti. Tutkimustuloksista laaditaan mallinnusohjelmaa ja paikkatietoa hyödyntäen kuvaajat mm. kalliopinnan tasosta, pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuudesta ja pohjavesikerroksen paksuudesta ja korkeustasosta. Käynnistyvä
- [Toimenpideohjelma Keski-Suomen vesien tilan parantamiseksi on valmistunut ‒ sinäkin voit vaikuttaa lähivesiesi tilaan](https://www.vesi.fi/toimenpideohjelma-keski-suomen-vesien-tilan-parantamiseksi-on-valmistunut-‒-sinakin-voit-vaikuttaa-lahivesiesi-tilaan/) - Tiedätkö mistä käyttämäsi hanavesi tulee? Entä tunnetko kotona tai mökillä syntyvän jäteveden mahdolliset vaikutukset ympäristöösi? Pinta- ja pohjavesien hyvä tila mahdollistaa meille turvallisen juomaveden, vesien käytön virkistykseen kuten uimiseen tai kalastukseen sekä monimuotoisen vesiluonnon. Valtaosa Keski-Suomen vesistä on hyvässä tai erinomaisessa tilassa, mutta tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan yhä runsaasti toimenpiteitä. Tavoitteena on vesien vähintään
- [Koko maahan ennustetaan tavanomaisia kevättulvia](https://www.vesi.fi/koko-maahan-ennustetaan-tavanomaisia-kevattulvia/) - Kuva: Etelä-Savon ELY-keskus Vaikka talven aikana on kertynyt paikoin poikkeuksellisen paljon lunta, kevättulvia voidaan odottaa suhteellisen rauhallisin mielin. Koko maahan on ennustettu melko tavanomaisia kevättulvia. Pohjanmaan rannikolla ensimmäinen tulvahuippu saavutetaan ennusteen mukaan ensi viikon alkupuolella, minkä jälkeen sää viilenee, ja toinen huippu on edessä huhtikuussa. Etelä- ja Lounais-Suomessa tulvahuippu ajoittuu todennäköisesti huhtikuun alkupuolelle, Pohjois-Pohjanmaalla huhtikuun
- [Kevään tuloon varaudutaan mittaamalla jokijäiden paksuuksia ja tekemällä säännösteltyihin järviin tilaa sulamisvesille](https://www.vesi.fi/kevaan-tuloon-varaudutaan-mittaamalla-jokijaiden-paksuuksia-ja-tekemalla-saannosteltyihin-jarviin-tilaa-sulamisvesille/) - Jokijäät olivat pohjalaismaakunnissa helmi-maaliskuun vaihteessa keskimääräistä paksumpia eli noin puoli metriä ja paikoin ylikin. Esimerkiksi jään paksuus Lapväärtinjoen suistossa, Isossakyrössä ja Perhonjoen suistossa oli paikoin jopa yli 60 cm. Jäät ovat paksumpia kuin viime keväänä, mutta ohuempia kuin keväällä 2013, jolloin jääpadot aiheuttivat merkittäviä ongelmia mm. Kyrönjoella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus mittaa ensi viikolla jokijäiden paksuuksia uudestaan
- [Lunta oli helmikuussa keskimääräistä enemmän (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/helmikuun-2022-vesitilannekatsaus-lunta-oli-helmikuussa-keskimaaraista-enemman-pohjalaismaakunnat/) - Helmikuussa koko Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella oli keskimääräistä enemmän lunta. Myös lumen vesiarvo eli lumikuorma on keskimääräistä suurempi. Virtaamat, pohjavedenpinnat ja jokien vedenlaatu olivat pääasiassa talvelle tavanomaisia. Lunta keskimääräistä enemmän Lunta oli pohjalaismaakunnissa helmikuun lopussa enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Lumen vesiarvot olivat helmikuun loppupuolella noin 80–140 mm. Eniten lunta oli Lapväärtin-Isojoen ja Perhonjoen vesistöalueilla, missä
- [Pirkanmaan säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan kevättulviin varautumiseksi](https://www.vesi.fi/pirkanmaan-saannosteltyjen-jarvien-vedenkorkeuksia-lasketaan-kevattulviin-varautumiseksi/) - Lumikertymät ovat nyt paikoin jopa yli puolet tavanomaista suurempia Pirkanmaalla. Myös kevättulvista voi tulla tavallista suurempia. Säännöstelyllä varaudutaan mahdollisiin tulviin. Lunta on Pirkanmaalla kertynyt tänä talvena tavallista enemmän. Lumikertymät ovat paikoin jopa yli 50 prosenttia suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan kevättä. Kevättulvien kannalta lumipatjan paksuudella ei ole niinkään merkitystä vaan lumen painolla. - Lumen vesiarvo
- [Vesikirjeessä tietoa vesiosaamisen kehittämisestä ja viennistä](https://www.vesi.fi/vesikirjeessa-tietoa-vesiosaamisen-kehittamisesta-ja-viennista/) - Tuoreessa Syken Vesikirjeessä kerrotaan muun muassa siitä, miten suomalaista vesiosaamista viedään Etelä-Amerikkaan sekä vesiosaamisen sekä vesialan toimijoiden osaamisen kehittämisestä kotimaassa. Uutiskirjeestä voit lukea myös haja-asutuksen vesihuollon kehittämisestä, ja mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on Suomen, Ruotsin ja Norjan toiminnassa. Haasteista huolimatta pohjoismainen haja-asutusalueiden jätevesihuolto on Euroopan kärkeä. Esittelyssä on viljelijöille suunnattu uusi opas kipsin, kuidun ja
- [Helmikuussa lumen määrä kasvoi Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/helmikuussa-lumen-maara-kasvoi-pohjois-karjalassa/) - Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Lunta on kertynyt 15–30 cm tavallista enemmän. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähes kaksinkertainen. Ympäristöhallinnon havaintopisteissä Kontiolahdella, Koitajoella ja Jänisjoella keskimääräinen sademäärä oli 64 mm, kun em. pisteiden pitkänajan helmikuun keskiarvo on 34 mm. Kuukauden lopussa lumen syvyys vaihteli yleisesti 60–100 cm, kun se tavallisesti on vähän
- [Hämeessä ei ole yhtään huonoksi luokiteltua järveä tai jokea](https://www.vesi.fi/hameessa-ei-ole-yhtaan-huonoksi-luokiteltua-jarvea-tai-jokea/) - Hämeen ELY-keskus on julkaissut Kanta- ja Päijät-Hämettä koskevan vesienhoidon toimenpideohjelman. Ohjelmassa kuvataan vesistöjen ja pohjavesien tilaa, niihin vaikuttavia tekijöitä sekä esitetään toimenpiteitä, joilla pinta- ja pohjavedet saadaan hyvään tilaan ja toisaalta turvataan hyvän tilan säilyminen. Hämeen luokiteltujen jokien kokonaispituudesta on 26 % hyvässä tilassa. Erinomaiseksi ei luokiteltu yhtään jokea. Kanta-Hämeessä hyväksi luokiteltujen jokien osuus on
- [Pohjavedet maailman vesipäivän keskiössä 22.3.2022 seminaarissa](https://www.vesi.fi/pohjavedet-maailman-vesipaivan-keskiossa-22-3-seminaarissa/) - YK:n maailman vesipäivän teemaan eli pohjavesiin voi sukeltaa tänä vuonna Suomen Vesiyhdistys ry:n järjestämässä seminaarissa 22.3.2022 klo 12 alkaen. Paikalla on useita johtavia asiantuntijoita, jotka omien esitystensä lisäksi osallistuvat paneelikeskusteluun. Luvassa on myös palkintojen jakamista ja yhteinen illanvietto! Vesipäivän ja seminaarin tavoitteena on kertoa kaikille kiinnostuneille pohjaveden merkityksestä ja tehdä se näkyväksi. Esitelmissä kerrotaan muun
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.2.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-24-2-2022/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,04. Nyt taso on 4 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta nousi edellisen lumimyräkän seurauksena 5 cm, mutta nousu on tasaantunut. Muutokset alkuvuonna ovat olleet hitaita ja samaa odotetaan vielä maaliskuussa. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat pysyneet säännöstelyn tavoitetasoilla juoksutuksia lisäämällä, viimeisin muutos on taas uudelleen pienempään päin. Pintojen alentamista
- [Vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat - Kainuussa toimia toteutetaan yhteistyöllä](https://www.vesi.fi/vesienhoitosuunnitelmat-valmistuivat-kainuussa-toimia-toteutetaan-yhteistyolla/) - Valtioneuvosto teki joulukuussa 2021 päätökset seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022–2027. Suunnitelmassa esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää pintavesien ja pohjavesien tilan heikkeneminen ja pyrkiä vähintään vesistöjen hyvään tilaan. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan toimenpiteiden vaikutuksia vesienhoitoalueittain, joita on Suomessa seitsemän. Kainuun vesistöt
- [Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä keskiarvotasolla ja lunta on paikoin runsaasti](https://www.vesi.fi/jarvien-vedenkorkeudet-ovat-hameessa-keskiarvotasolla-ja-lunta-on-paikoin-runsaasti/) - Viime viikon suurimmat sateet nostivat Etelä-Suomen vesistöjen vedenkorkeuksia pieneen talvitulvahuippuun. Pakastunut sää käänsi vedenkorkeudet viikonloppuna kuitenkin laskuun. Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Lumisateet ovat lisänneet kattojen lumikuormia. Suomen ympäristökeskus suosittelee seuraamaan isojen hallien lumikuormia. Lumen syvyys vaihtelee Hämeen alueella noin 40-60 cm välillä alueesta riippuen. Koska lunta on paikoitellen hyvin paljon, on syytä
- [Lumikuorma kasvaa koko maassa - Syke suosittelee tarkkailemaan isojen hallien lumikuormaa](https://www.vesi.fi/lumikuorma-kasvaa-koko-maassa-syke-suosittelee-tarkkailemaan-isojen-hallien-lumikuormaa/) - Lumikuorma lähentelee monin paikoin 100 kiloa neliömetrillä Etelä-Suomea myöten ja ylittää sen laajalti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Lumipeitteen ennustetaan kasvavan helmikuun alussa suurimmassa osassa maata. Syke suosittelee tarkkailemaan isojen hallien lumikuormaa ja tiputtamaan lunta tarvittaessa. Hallien piilevät rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä, kun maaston lumikuorma kasvaa noin 100 kiloon neliömetrillä. Suurimmat lumikuormat ovat tällä hetkellä Tunturi-Lapissa ja aivan
- [Vesistökunnostuskoulutusta uudella tavalla](https://www.vesi.fi/blogi-vesistokunnostuskoulutusta-uudella-tavalla/) - Osana vesiosaamisen kehittämiseen liittyvää täydennyskoulutuskokonaisuutta järjestettiin vesistökunnostuskoulutus (6/2021–2/2022). Koulutus herätti suurta kiinnostusta ja mukaan ilmoittautui 118 henkilöä eri puolilta Suomea. Koulutus on juuri päättynyt, joten on sopiva aika tehdä alustavaa summausta koulutuksesta. Ketkä osallistuivat koulutukseen? Osallistujien joukosta pystyttiin tunnistamaan ainakin seitsemän eri tyyppiä taustan, työtehtävien, kokemuksen ja osaamisen perusteella. “Osallistujatyypit”: Hallinnon asiantuntijat – vesistökunnostushankkeiden hallinnollinen
- [Vesikerrokset vaikeuttavat liikkumista Etelä-Savon jäillä](https://www.vesi.fi/vesikerrokset-vaikeuttavat-liikkumista-etela-savon-jailla/) - Etelä-Savon järvien jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat järvestä riippuen 35–51 cm:n välillä, mutta järvien eri osissa jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja. Tällä hetkellä jään päällä on vaihteleva kerros lunta. Monilla paikoilla lumen alla on ohut kerros jäätä ja vettä, mikä voi hankaloittaa jäällä liikkumista. Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jäiden paksuuksia 10.2.2022 viidellä järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset
- [Avustusta haettavana vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmasta](https://www.vesi.fi/avustusta-haettavana-vesiosaamisen-kasvu-ja-kansainvalistyminen-ohjelmasta/) - Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelmasta on haettavissa avustusta 8.2.-29.4.2022 välisenä aikana Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Avustusta on tarjolla 2 miljoonaa euroa. Haku on valtakunnallinen. Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat, sekä yhdistykset, yritykset ja muut yhteisöt lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia. Hankehaussa etsitään kehittämishankkeita, jotka kasvattavat suomalaista
- [Tammikuussa satoi lunta tavanomaista enemmän Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/tammikuussa-satoi-lunta-tavanomaista-enemman-pohjois-karjalassa/) - Lunta on kertynyt n. 15–30 cm tavallista enemmän. Tammikuun lämpötila oli melko tavanomainen: alkukuun pakkasia seurasi lauhempi jakso. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun lämpötila oli melko tavanomainen. Kuukauden alkupuolen pakkasia seurasi lauhempi jakso, joka tasoitti tammikuun keskilämpötilaa. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin puoli astetta vuosien 1991–2020 keskiarvon yläpuolella. Tammikuun sademäärä oli 52–63 mm ympäristöhallinnon seurantapaikoilla
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.1.2022](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-28-1-2022/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,99. Nyt taso on 6 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Vedenpinta alenee hiukan pakkaskauden jatkuessa. Muutokset alkuvuonna ovat olleet hitaita ja sama jatkuu vakaan pakkastalven ajan. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat pysyneet säännöstelyn tavoitetasoilla. Viimeisten viikkojen juoksutukset ovat olleet keskimääräistä hieman pienempiä. Tilanne jatkuu samanlaisena, koska lämpötilaennusteet näyttävät pakkasen jatkuvan.
- [Vesihuolto mukaan ilmastotalkoisiin](https://www.vesi.fi/vesihuolto-mukaan-ilmastotalkoisiin/) - Tulvat, myrskyt ja pitkäaikainen kuivuus, lämpötilan nousu ja raakavesivarojen laadun vaihtelut. Ilmastonmuutosskenaariot antavat monta syytä vesihuoltolaitokselle huolehtia varautumisestaan häiriöihin.
- [Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia on valmistunut](https://www.vesi.fi/hameen-haja-asutuksen-vesihuoltostrategia-on-valmistunut/) - Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille on valmistunut yhteinen vuoteen 2030 ulottuva haja-asutuksen vesihuoltostrategia. Strategia on laadittu katalyytiksi vesihuollon arvostuksen, kehittämisen ja yhteistyön lisäämiseksi taajamien ulkopuolisilla alueilla. Strategian tavoitteena on tukea taajamien ulkopuolisten alueiden kehittymistä ja hyvän arjen varmistamista. Strategian tarkoituksena on vauhdittaa haja-asutuksen vesihuollon nykytilan kuntoon saattamista sekä ennusteisiin ja muutosvoimiin varautumista. Taajamien ulkopuolisten alueiden
- [Syke ja Tukes muistuttavat isojen hallien kattojen lumikuormariskeistä](https://www.vesi.fi/syke-ja-tukes-muistuttavat-isojen-hallien-kattojen-lumikuormariskeista/) - Suomen ympäristökeskus Syke ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) tiedottavat Isojen hallien ja maneesien ja erityisesti kuplahallien kattorakenteita kannattaa tarkkailla aktiivisesti lumikuorman varalta, Syke ja Tukes muistuttavat. Rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä, kun maaston lumikuorma kasvaa noin 100 kiloon neliömetrillä. Tämä raja ylitetään jo paikoin Lapissa, Kainuussa, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa. Kuplahallien osalta riskiraja on vain 50-60 kiloa,
- [Etelä-Savon järvien jäänpaksuudet kasvoivat tammikuussa vaihtelevasti](https://www.vesi.fi/etela-savon-jarvien-jaanpaksuudet-kasvoivat-tammikuussa-vaihtelevasti/) - Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelevat Etelä-Savon järvillä 31–37 cm:n välillä, mutta jäänpaksuuksissa voi olla huomattavia eroja järven sisällä. Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat 20.1.2022 jäänpaksuuksia viidellä Etelä-Savon järvellä. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Kaikilla havaintopaikoilla jää on suurimmaksi osaksi teräsjäätä. Vuoden alun leuto sää sulatti jään päällä olevaa lumikerrosta ja lisäsi kohvajään osuutta. Kohvajään
- [Tiekartta avuksi maatalouden vesiensuojelun haasteiden ratkontaan](https://www.vesi.fi/tiekartta-avuksi-maatalouden-vesiensuojelun-haasteiden-ratkontaan/) - Varsinais-Suomen ELY-keskus on selvittänyt maatalouden vesiensuojelun haasteita osana Saaristomeren hot spot -tiekarttatyötä. Haasteet on koottu vuoden 2021 lopulla julkaistuun Maatalouden vesiensuojelun pullonkaulat -raporttiin. Maatalouden vesiensuojeluun liittyvien haasteiden selvittämiseen osallistui alueen maanviljelijöitä ja viranomaisia. Maatalouden vesiensuojelutyön tehokasta toteutusta hidastavat muun muassa toimenpiteiden maantieteelliseen kohdentamiseen sekä paikoin suurten lantamäärien hyödyntämiseen liittyvät haasteet. Maatalouden tukijärjestelmän monimutkaisuus vaikeuttaa tilalle
- [Maa- ja metsätalouden vesistökuormitus jatkuu, mutta suojelutoimilla voi vaikuttaa](https://www.vesi.fi/julkaisu-to-20-1-maa-ja-metsatalouden-kuormitus-heikentaa-vesistojen-ekologista-tilaa-edelleen-voimakkaasti/) - Tuoreen selvityksen mukaan maa- ja metsätalouden vaikutukset jokien ja järvien ekologiseen tilaan ja vedenlaatuun ovat edelleen voimakkaita. Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantaohjelman seurantajaksolla 2008–2020 ei näkynyt valtakunnallisesti yhtenäistä paranemista vesien tilassa. Tulokset viittaavat siihen, että vesiensuojelutoimenpiteitä tulisi tehostaa ja kohdentaa nykyistä paremmin. Ravinnepitoisuudet korkealla ja ekologinen tila heikentynyt Maatalouden ja metsätalouden hajakuormituksen
- [Meriekosysteemi aiheuttaa suuria vuorokausivaihteluja meriveden hiilidioksidipitoisuuteen](https://www.vesi.fi/meriekosysteemi-aiheuttaa-suuria-vuorokausivaihteluja-meriveden-hiilidioksidipitoisuuteen/) - Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja saksalainen Warnemünden Itämeren tutkimuslaitos selvittivät Itämeren hiilidioksidin vuorokausivaihtelun suuruuden ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi tutkimuksessa määritettiin vuorokausivaihtelun vaikutus ilman ja meren väliseen hiilitaseeseen. Meret toimivat merkittävinä maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden säätelijöinä. Rannikkomerien, kuten Itämeren, hiilidioksidipitoisuus vaihtelee suuresti paitsi mittauspaikan myös vuorokaudenajan mukaan. Merten vaikutuksen ymmärtäminen vaatiikin tarkkoja ja hyvin suunniteltuja mittauksia.
- [Joulukuu oli tavanomaista kylmempi ja vähäsateisempi Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/joulukuu-oli-tavanomaista-kylmempi-ja-vahasateisempi-pohjois-karjalassa/) - Lunta satoi joulukuussa tavallista vähemmän, mutta marraskuun lumisuuden ansiosta lunta oli kertynyt vuodenvaihteeseen mennessä n. 10–20 cm normaalia enemmän. Joulukuu oli Pohjois-Karjalan maakunnassa reilun neljä astetta tavanomaista kylmempi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -10,7 astetta, kun se tavallisesti on -6,3 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin joulukuun keskilämpötilaksi -9,8 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on -5,5
- [Metsätalouden riski pohjavesien laadulle verrattain pieni](https://www.vesi.fi/metsatalouden-riski-pohjavesien-laadulle-verrattain-pieni/) - Metsätalouden todennetut vaikutukset pohjavesien laadulle ovat osoittautuneet verrattain pieniksi. Tutkittua tietoa vaikutuksista on kuitenkin melko vähän ja siksi seurantoja tulisi lisätä ja kehittää mahdollisimman nopeasti. Tähän tulokseen päädyttiin juuri päättyneessä valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeessa (VNTEAS), jossa koottiin laaja tietopaketti metsänomistajille ja asiantuntijoille sekä tunnistettiin jatkokehitystarpeita. ”Nykyiset metsänhoidonsuositukset ja metsäsertifiointijärjestelmien kriteeristöt huomioivat näkemyksemme mukaan pohjaveden suojelun
- [Joulukuun vesitilannekatsaus: Talvi saapui aikaisin (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/joulukuun-vesitilannekatsaus-talvi-saapui-aikaisin-pohjalaismaakunnat/) - Talvi tuli jo joulukuussa mukanaan kovat pakkaset ja runsaat lumisateet. Talvisen sään seurauksena vesistöissä esiintyi jonkin verran hyydeongelmia. Vesistöjen virtaamat kuitenkin olivat keskimääräistä pienempiä ja laatuongelmat helpottivat. Talvelle tyypilliseen tapaan pohjavedenpinnat olivat laskussa. Pakkasen vuoksi hyydeongelmia ja pienet virtaamat Joulukuun alun kireät pakkaset aiheuttivat hyydeongelmia etenkin Ähtävänjoella koskialueilla Pedersöressä. Hyyde nosti joen vedenpintaa mm. Lappforsin
- [Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset on tarkistettu](https://www.vesi.fi/hartolan-ja-sysman-pohjavesialueiden-luokitukset-ja-rajaukset-on-tarkistettu/) - Hartolan ja Sysmän 23.12.2021 voimaan astuneet pohjavesialueiden muutokset perustuvat alueilla tehtyihin pohjavesitutkimuksiin, maastokäynteihin ja karttatarkasteluihin. Hämeen ELY-keskus on tarkistanut Hartolan ja Sysmän pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset. Pohjavesialueiden tarkistukset perustuvat vuonna 2015 uudistettuun lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Lain mukaan ELY-keskus luokittelee pohjavesialueet vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä
- [Jäänpaksuudet kasvaneet tasaisesti Etelä-Savon järvillä](https://www.vesi.fi/jaanpaksuudet-kasvaneet-tasaisesti-etela-savon-jarvilla/) - Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat 29.12.2021 jäänpaksuuksia viidellä järvellä Etelä-Savossa. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat järvestä riippuen 24–29 cm:n välillä, mutta myös järven sisällä jäänpaksuuksissa on huomattavia eroja. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Alueellisilla havaintopaikoilla (havaintojakso 2004–2021) jäät ovat olleet vuoden aikaan nähden paksumpia vain vuonna 2010 ja 2004. Joulukuun alun kovien pakkasten jälkeen
- [Pohjois-Savossa jäät arvaamattomia](https://www.vesi.fi/pohjois-savossa-jaat-arvaamattomia/) - Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.12.2021 Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Nyt taso on 10 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja 30 cm alempana kuin marraskuun puolivälissä korkeimmillaan. Kallaveden lisäjuoksutukset Naapuskosken säännöstelypadosta ja Konnuksen tulvaluukusta on lopetettu. Juoksutusten lopettaminen parantaa jäätilannetta, mutta syväväyläliikenne jatkuu vielä muutaman viikon. Vedenpinta alenee hiukan pakkaskauden jatkuessa. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat
- [Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma on hyväksytty](https://www.vesi.fi/vantaanjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma-on-hyvaksytty/) - Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 16.12.2021 Vantaanjoen vesistöalueen päivitetyn tulvariskien hallintasuunnitelman vuosille 2022-2027. Hämeen ELY-keskuksen toimialueella on lisäksi hyväksytty Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueiden tulvariskien hallintasuunnitelmat. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetyillä toimenpiteillä pyritään vähentämään suurten tulvien aiheuttamia riskejä. Vantaanjoen tulvien kannalta suurimpana ongelmana ovat suuret virtaamavaihtelut sekä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät ja yleistyvät rankkasateet. Tulvariskin vuoksi Riihimäki on nimetty
- [Tulvariskien hallintasuunnitelmat auttavat varautumaan ilmastonmuutokseen](https://www.vesi.fi/tulvariskien-hallintasuunnitelmat-auttavat-varautumaan-ilmastonmuutokseen/) - Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi 16.12.2021 tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2022–2027. Suunnitelmia on yhteensä 18 ja niitä toteutetaan vesistö- tai rannikkoalueilla, joilla on nimetty vähintään yksi merkittävä tulvariskialue. Tavoitteena on ehkäistä ja pienentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Suunnitelmien avulla pyritään tehostamaan tulvariskien ehkäisyä, tulvien ennustamista, niistä varoittamista sekä pelastustoimien suunnittelua. Suunnitelmissa ehdotetaan noin 450 käytännön toimenpidettä, joita ovat
- [Koottua tietoa tulvariskien hallinnasta vesi.fi-palvelussa](https://www.vesi.fi/koottua-tietoa-tulvariskien-hallinnasta-vesi-fi-palvelussa/) - Vesi.fi-palvelussa julkaistiin tulvariskien hallinnasta uusi teemasivusto, joka esittelee tulvia ja niihin varautumista. Tietoa saa tulvariskien alustavasta arvioinnista, tulvavaaroista, tulvaryhmistä ja toiminnasta tulvatilanteissa. Lisäksi voi tutustua juuri hyväksyttyihin tulvariskien hallintasuunnitelmiin. Tulvariskien hallinnan tavoite on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Vesistö- ja rannikkoalueitten tulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaavat alueiden elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Hulevesi- eli taajamatulvien hallinta
- [Etelä-Savon järvet jäätyivät tänä vuonna aikaisin](https://www.vesi.fi/etela-savon-jarvet-jaatyivat-tana-vuonna-aikaisin/) - Etelä-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus mittasivat jään paksuuksia kuudella järvellä Etelä-Savossa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat järvestä riippuen 13–19 cm:n välillä, mutta myös järven sisällä jäänpaksuuksissa on huomattavia eroja. Alueellisilla havaintopaikoilla jäät ovat olleet vuoden aikaan nähden yhtä paksuja viimeksi yli 10 vuotta sitten, eli talvella 2010. Joulukuun alun kovien
- [Jäät heikkoja - lumi hidastanut jään paksuuskasvua Kainuussa](https://www.vesi.fi/jaat-heikkoja-lumi-hidastanut-jaan-paksuuskasvua-kainuussa/) - Kainuussa lumi on hidastanut jään paksuuskasvua. Saman vesistön eri osissa jäätilanne voi vaihdella suuresti. Jäällä liikkujan on aina varmistuttava jääpeitteen kantavuudesta omalla kulkureitillään ja ennen kaikkea vältettävä heikoilla jäillä liikkumista. Mukana on syytä olla asianmukaiset pelastautumisvälineet. Kainuussa jään paksuus ja laatu vaihtelee pienenkin matkan sisällä paljon. Syynä on lumi, joka on hidastanut jään paksuuskasvua. Jään
- [Joulukuun Vesikirje ilmestynyt](https://www.vesi.fi/julkaisu-vasta-kun-vesikirje-ulkona-joulukuun-vesikirje-ilmestynyt/) - Suomen ympäristökeskuksen toimittaman Vesikirjeen uusin numero on ilmestynyt 16.12. Uutiskirje julkaistaan jo toista kertaa uudella alustalla, joka helpottaa uutisten selaamista ja lukemista. Vesikirje kokoaa keskeisiä aiheita neljästi vuodessa muun muassa vesiaiheisista hankkeista, tutkimuksesta, tapahtumista ja julkaisuista. Uutiskirje on suunnattu erityisesti vesialan asiantuntijoille ja muille vesiaiheesta kiinnostuneille. Joulukuun vesikirjeessä Tuoreessa Vesikirjeessä kerrotaan muun muassa siitä, miten
- [Kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyydeongelmia Pohjois-Pohjanmaan joilla](https://www.vesi.fi/kovat-pakkaset-ovat-aiheuttaneet-hyydeongelmia-pohjois-pohjanmaan-joilla/) - Alkutalven tavanomaista suuremmat virtaamat ja kovat pakkaset ovat aiheuttaneet hyytöä usealla joella. Hyytöä muodostuu jäättömillä jokijaksoilla, joilla kova virtaus estää jääkannen muodostumisen. Kun jäähtynyt virta saapuu paikkaan, jossa virtausnopeus pienenee tai virtaava vesi kohtaa esteen, vesi jäätyy ja muodostuu hyydettä. Hyydettä kertyy joen pohjaan, koskiin tai kosken alapuoleisen suvannon jääkannen alapintaan. Hyyde täyttää jokea, jonka
- [Vesitilanne on Hämeessä talvinen](https://www.vesi.fi/vesitilanne-on-hameessa-talvinen/) - Hämeessä järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla. Pohjavedenpinnat sen sijaan ovat tällä hetkellä Hämeen seuranta-asemilla reilusti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Jään paksuus vaihtelee järvien eri osissa huomattavasti. Jäillä liikkujia kehotetaan varovaisuuteen. Järvien vedenkorkeudet ovat laskusuunnassa Koko Suomessa vedenkorkeudet ovat talvisen sään myötä jatkaneet pääosin laskuaan. Myös Kanta- ja Päijät-Hämeessä järvien vedenkorkeudet ovat laskusuunnassa. Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvotasolla tai
- [Lappeenrannan ja Taipalsaaren tarkistetut pohjavesialuetiedot ovat nyt kaikkien saatavilla](https://www.vesi.fi/lappeenrannan-ja-taipalsaaren-tarkistetut-pohjavesialuetiedot-ovat-nyt-kaikkien-saatavilla/) - Lappeenrannassa ja Taipalsaarella on tarkistamistyön jälkeen yhteensä 46 pohjavesialuetta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tarkisti ja uudelleenluokitteli Lappeenrannan ja Taipalsaaren pohjavesialueet alkuvuoden aikana. Tuoreet luokitustiedot ovat nähtävillä karttapalveluissa (mm. Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelu). Lappeenrannan ja Taipalsaaren pohjavesialueiden tarkastetut tiedot ja rajaukset on julkaistu 30.11.2021 Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelussa. Ajantasaiset pohjavesialuetiedot on mahdollista tarkistaa myös esimerkiksi Maanmittauslaitoksen
- [Ähtävänjoella varaudutaan hyydetulviin (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/ahtavanjoella-varaudutaan-hyydetulviin-pohjalaismaakunnat/) - Ähtävänjoella varauduttaan hyydetulvien syntymiseen lämpötilan laskettua reilusti pakkaselle. ELY-keskus on varautunut hyydetulviin vähentämällä veden juoksutusta sekä asentamalla hyydeköysiä ja riistakameroita. Jos joen virtaama on suuri sään kylmetessä eikä jääkansi pääse muodostumaan, koskipaikat saattavat täyttyä alijäätyneestä jääsohjosta eli hyyteestä. Hyyde voi tukkia kosken ja aiheuttaa tulvan kosken yläpuolisella alueella. Juoksutuksen pienentäminen vähentää hyyteen syntymistä ja toisaalta
- [Vatten.fi tarjoaa tarkkaa ja ajantasaista vesitilannetietoa ruotsiksi](https://www.vesi.fi/vatten-fi-tarjoaa-tarkkaa-ja-ajantasaista-vesitilannetietoa-ruotsiks/) - Suomen ympäristökeskuksen juuri julkaisema vatten.fi on ensimmäinen kattava ruotsinkielinen vesitilannepalvelu maassamme. Palvelu kokoaa yhteen verkkopalveluun hyödyllisiä työkaluja, tuoreita uutisia, yleistä ja syventävää vesitietoa sekä monipuolisen vesiasioiden karttapalvelun. Vesitietoa kansalaisille ja asiantuntijoille Vatten.fi on suunnattu vesiasioista kiinnostuneille kansalaisille, mutta se palvelee myös vesitietoa käyttäviä viranomaisia ja muita ammattilaisia. Vesitietoa esitetään havainnollisesti kuvilla, graafeilla, kartoilla, artikkeleilla ja
- [Hiitolanjoki sai rannalleen luonnonsuojelualueen](https://www.vesi.fi/hiitolanjoki-sai-rannalleen-luonnonsuojelualueen/) - Kaakkois-Suomen ELY-keskus on perustanut Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella yksityisen luonnonsuojelualueen Rautjärvelle Hiitolanjoen rannalle. Alueen omistaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Hiitolanjoen luonnonsuojelualue on merkittävä monimuotoinen luhta- ja korpialue, jossa on myös entisiä niittyjä sekä puustoisempia metsäsaarekkeita. Hiitolanjoen retkeilyreitti kulkee luonnonsuojelualueen läpi Uusi luonnonsuojelualue sijaitsee samalla Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistamalla alueella, jossa on jo retkeilyreitti ja luontopolku. Pinta-alaltaan suojelualue on noin 19
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 25.11.2021](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-25-11-2021/) - Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+81,75 m, eli noin 20 cm korkeammalla ajankohtaan nähden. Vedenpinta on juoksutusten myötä laskenut ja laskee edelleen keskiennusteen mukaan noin 10 cm seuraavan kuukauden aikana (25.12.2021). Kallaveden kokonaislähtövirtaama on noin 300 m3/s. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat pääosin säännöstelyn tavoitetasoilla. Nilsiän reitillä vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden 10 -15 cm yli ajankohdan
- [Vatten.fi - Suomen kattavin vesitieto pian myös ruotsiksi! ](https://www.vesi.fi/vatten-fi-suomen-kattavin-vesitieto-pian-myos-ruotsiksi/) - Vesi.fi-verkkopalvelun ruotsinkielinen versio Vatten.fi julkaistaan joulukuussa 2021. Ruotsinkielinen Vatten.fi-palvelu valmistuu kovaa vauhtia pinnan alla. Kehitystyö jatkuu myös julkaisun jälkeen. Palvelua on kovasti odotettu ja nyt tähän toiveeseen voidaan vastata. Vatten.fi-palvelun toteutus käynnistyi keväällä 2021 vesi.fi-palvelun jatkokehityksen yhteydessä. Vatten.fi sisältää suomenkielisen palvelun tavoin ajantasainen vesitilannetiedon, karttapalvelun, vesitietopankin sekä useita kiinnostavia veden käyttöön liittyviä työkaluja. Palvelun toteutuksesta
- [Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella](https://www.vesi.fi/kokonaisvaltaista-vesienhallintaa-valuma-alueella/) - Vesi.fi-palvelussa julkaistiin uusi teemasivu maa- ja metsätalouden vesienhallinnasta. Teemasivu esittelee, miten valuma-alueen vesiä hallitaan kokonaisvaltaisesti ja mitä etuja siitä saadaan. Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet. Kaikki maankäyttö vaikuttaa alueen vesiin, ja vettä taas tarvitaan moneen toimintaan. Kokonaisvaltainen vesienhallinta ottaa huomioon niin ihmisten, elinkeinojen kuin ekosysteemienkin tarpeet. Kaikki hyötyvät, kun
- [Luonnonmukaisilla vesistökunnostuksilla ja turvemaiden ennallistamisella edistetään Euroopan vihreää kehitystä](https://www.vesi.fi/luonnonmukaisilla-vesistokunnostuksilla-ja-turvemaiden-ennallistamisella-edistetaan-euroopan-vihreaa-kehitysta/) - Kuluvana vuonna poikkeukselliset sääolosuhteet, kuten Saksan tulvat ovat nostaneet esille patojen ja tulvapenkereiden tehottomuuden tulvavesien hallinnassa. Niiden sijaan professori Daniel Hering Duisburg-Essenin yliopistosta peräänkuuluttaa uudessa hankkeessa muun muassa jokien tulvatasanteiden ennallistamista, mikä tulvasuojelun lisäksi hidastaa luontokatoa ja parantaa vesistöjen tilaa. Professori Hering johtaa lokakuussa käynnistynyttä MERLIN-hanketta, jossa toteutetaan vesistö- ja valuma-aluekunnostuksia eri puolilla Eurooppaa ja sovelletaan luonnonmukaisten
- [Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen on nyt entistä nopeampaa](https://www.vesi.fi/happamien-sulfaattimaiden-tunnistaminen-on-nyt-entista-nopeampaa/) - Uusien menetelmien avulla voidaan tunnistaa happamat sulfaattimaat huomattavasti nopeammin jo maastossa. Nopea tunnistaminen ja luotettavampi riskinarviointi auttavat vähentämään happamista valumavesistä johtuvia haittoja ympäristölle ja rakenteille. Lisäksi menetelmät hyödyttävät erityyppisiä maankäyttöhankkeita, joissa on tähän asti jouduttu odottamaan analyysien tuloksia useita viikkoja. Suomen ympäristökeskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Åbo Akademin kehittämällä menetelmällä voi tunnistustuloksen saada jopa parissa tunnissa.
- [Pilottikunnat haussa – Vesihuollon kiertotalouden ja hiilineutraalisuustavoitteiden edistäminen (Vesihuki)](https://www.vesi.fi/pilottikunnat-haussa-vesihuollon-kiertotalouden-ja-hiilineutraalisuustavoitteiden-edistaminen-vesihuki/) - Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelman visio vuodelle 2030 on: ”Vastuullinen vesihuoltoala turvaa laadukkaat ja turvalliset vesihuoltopalvelut ja on hiilineutraali kiertotalouden edelläkävijä.” Tämä on merkittävä tavoite myös kuntien ilmastotyön kannalta, sillä vesihuolto kattaa noin 3% EU:n energiankulutuksesta. Suomen ympäristökeskus Syken Vesihuki-hankkeessa tavoitteena on edistää vesihuoltosektorin kiertotalous- ja hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumista kunnissa ja tukea vision toteutumista. Yhteistyötä tehdään jo olemassa
- [Lapin jokivesistöissä muodostunut suppo- ja hyydepatoja](https://www.vesi.fi/lapin-jokivesistoissa-muodostunut-suppo-ja-hyydepatoja/) - Alkuviikon pakkasten myötä on jokien virtaamat Lapissa kääntyneet laskuun. Pakkasien seurauksena on virtavesistöissä tapahtunut suppojään muodostumista. Suppo voi aiheuttaa ongelmia kasaantuessaan esimerkiksi kiinteän jään alapuolelle, jolloin se padottaa yläpuolista vettä. ELY-keskus varoittaa, että jo olemassa olevat jäät ovat erittäin heikot ja jäille menoa tulee välttää. Lämmin sää nosti Pohjois-Suomen jokien virtaamia viime viikon lopulla, paikoin
- [Happamien sulfaattimaiden aiheuttamia ongelmia ennaltaehkäistään riskikartoituksen ja mobiilisovelluksen avulla](https://www.vesi.fi/happamien-sulfaattimaiden-aiheuttamia-ongelmia-ennaltaehkaistaan-riskikartoituksen-ja-mobiilisovelluksen-avulla/) - Uudessa HaSuRiski-hankkeessa laaditaan happamien sulfaattimaiden riskikartat pilottialueille Laihianjoen ja Siikajoen valuma-alueilla. Hankkeessa tuotetaan myös koneoppimista ja tekoälyä hyödyntävä mobiilisovelluksen prototyyppi, joka voi voi auttaa asiantuntijoita riskialueiden maankäytön suunnittelussa. Maankäyttö happamilla sulfaattimailla aiheuttaa riskejä vesistöjen kemialliselle ja ekologiselle tilalle. Tänä vuonna valmistunut happamien sulfaattimaiden valtakunnallinen kartoitus kertoo sulfaattimaiden sijainnin, mutta ei kerro happamuusriskin suuruutta. ”Happamat sulfaattimaat
- [Tukea vesistöjen kunnostukseen ELY-keskukselta](https://www.vesi.fi/tukea-vesistojen-kunnostukseen-ely-keskukselta/) - Vesien- ja merenhoidon avustukset haettavina 30.11.2021 mennessä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Tuemme hankkeita, jotka edistävät vesistön monipuolista ja kestävää käyttöä, vesistön hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä sekä vesiluonnon monimuotoisuutta. Kunnostustukea myönnetään hakemusten mukaan Vesien- ja merenhoidon avustukset on tarkoitettu sellaisten hankkeiden tukemiseen, jotka edistävät vesistön monipuolista ja kestävää käyttöä, vesistön hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä sekä vesiluonnon
- [Järvien ja pohjavesien pinnat nousivat ja jokien vedenlaatu heikkeni (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/lokakuun-vesitilannekatsaus-jarvien-ja-pohjavesien-pinnat-nousivat-ja-jokien-vedenlaatu-heikkeni-pohjalaismaakunnat/) - Kuivan kesän ja alkusyksyn jäljiltä matalalla olleet järvien ja tekojärvien vedenpinnat nousivat runsaiden sateiden seurauksena lokakuun puolivälin jälkeen ajankohdan keskimääräisiä tasoja ylemmäksi. Sateiden johdosta vedenlaatu heikkeni vesistöissä, mutta toisaalta pohjavesitilanne parani. Lokakuun sateet nostivat järvien pintoja ja jokien virtaamia Lokakuussa satoi runsaasti erityisesti Keski-Pohjanmaalla ja Ähtävänjoen alueella. Esimerkiksi Kaustisen Tastulan sadeasemalla satoi 140 mm ja
- [Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja sateinen](https://www.vesi.fi/lokakuu-oli-pohjois-karjalassa-lammin-ja-sateinen-2/) - Lokakuun sademäärä oli lähes kolmanneksen tavallista suurempi. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat -15 senttimetristä +32 senttimetriin tavanomaiseen verrattuna. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa reilun 2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimon kirkonkylällä mitattiin lokakuun keskilämpötilaksi 5,1 astetta, kun pitkän ajan (1991-2020) keskiarvo on 3,0 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla lokakuun keskilämpötilaksi mitattiin 6 astetta, kun pitkänajan keskiarvo on
- [Pyhtäällä hoidetaan hiekkarantoja Helmi-elinympäristöohjelmassa](https://www.vesi.fi/pyhtaalla-hoidetaan-hiekkarantoja-helmi-elinymparistoohjelmassa/) - Hiekkarantoja ja näiden tunnusomaista lajistoa uhkaa rehevöityminen ja tämän aikaansaama runsaan kasvillisuuden leviäminen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tänä syksynä teettämässä heikentyneelle hiekkarannalle harvinaislaatuisen kunnostusurakan. Hanke toteutetaan osana Ympäristöministeriön rahoittamaa Helmi-elinympäristöohjelmaa hyvässä yhteistyössä Pyhtään kunnan kanssa. Avoin hiekkaranta katoamassa Historiallisia ilmakuvia tutkimalla huomaa selvästi, miten Pyhtään Verssonpohjan hiekkaranta on ennen ollut avoin. Rantalinja on muuttunut paljon 50-luvusta
- [Lämpimät kelit sulattavat lumia ja nostavat jokien virtaamia Lapissa](https://www.vesi.fi/lampimat-kelit-sulattavat-lumia-ja-nostavat-jokien-virtaamia-lapissa/) - Lapissa vesistöjen vedenkorkeudet ja jokien virtaamat ovat sateisen lokakuun seurauksena keskimääräistä korkeammilla tasoilla. Sään ennustetaan lämpenevän, jonka seurauksena tapahtuu lumien sulamista ja virtaamat tulevat edelleen kasvamaan. ELY-keskus varoittaa, että jo olemassa olevat jäät ovat erittäin heikot ja jäille menoa tulee välttää. Lokakuu on ollut Lapissa monin paikoin ennätyksellisen sateinen. Suurien sademäärien vuoksi vesistöjen vedenpinnat ovat
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 28.10.2021](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-28-10-2021/) - Lokakuu kääntyi märäksi. Järvien pinnat ovat nopeassa nousussa ja jokien virtaamat ovat suuria. On ajankohtaista käydä varmistamassa, että soutuvene talvehtii riittävän korkealla järven pinnasta. Nyt lämpimällä viikolla tilannetta voi vielä helposti korjata. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,12. Lokakuun alusta on noustu 20 cm. Nyt taso on 17 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja nousee
- [Ilmastonmuutos huomioidaan entistä vahvemmin Saimaan ja Vuoksen juoksutuksissa](https://www.vesi.fi/ilmastonmuutos-huomioidaan-entista-vahvemmin-saimaan-ja-vuoksen-juoksutuksissa/) - Saimaalla esiintyy entistä useammin tulva- ja kuivuustilanteita ilmastonmuutoksen myötä. Poikkeuksellisten vesitilanteiden lisääntymisen vuoksi suomalais-venäläinen rajavesistökomissio on sopinut yhteistoimintakäytännöstä, joka lisää ennakointia ja tiedonvaihtoa Saimaan ja Vuoksen juoksutusten hoitamisessa. Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntöä koskeva sopimus solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välille vuonna 1989, ja sopimus on edelleen voimassa Suomen ja Venäjän välisenä. Juoksutussäännön mukaan Saimaan vedenkorkeus ja
- [Ojasyvyyden vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuone­kaasu­päästöihin metsätalous­maalla tutkitaan Pudasjärvellä](https://www.vesi.fi/ojasyvyyden-vaikutusta-vesistokuormitukseen-ja-kasvihuonekaasupaastoihin-metsatalousmaalla-tutkitaan-pudasjarvella/) - Turvemaiden metsien käyttöön etsitään kestäviä ratkaisuja. EU-rahoitteisen TurVI-hankkeen tavoitteena on suometsien puutuotannon turvaaminen, vesiensuojelun kehittäminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen. Eri syvyisistä ojista hankitaan tutkimuksellista tietoa TurVI-hankkeen kahdella pilottikohteella Pudasjärvellä. Ojasyvyyden, hiilensidonnan ja vesiensuojelun vaikutuksia tutkitaan. Hankkeessa kehitetään myös suosimulaattori-työvälinettä. Metsäteollisuuden investoinnit painottuvat Pohjois-Suomeen, missä turvemaita on runsaasti. Tehokas puuston kasvattaminen turvemailla vaatii usein turvemaiden
- [Uudet suuntaviivat maa- ja metsätalouden vesitaloudelle: luonnonmukaiset menetelmät käyttöön ja lisää yhteistyötä](https://www.vesi.fi/uudet-suuntaviivat-maa-ja-metsatalouden-vesitaloudelle-luonnonmukaiset-menetelmat-kayttoon-ja-lisaa-yhteistyota/) - Uudessa vesistrategiassa määritellään vesitalouden suuntaviivat. Vesirakentamisen suunnittelussa hyödynnetään paikkatietotyökaluja ja toimenpiteiden toteutuksessa luonnonmukaisia menetelmiä. Valuma-alueella panostetaan eri toimijoiden yhteistyöhön. Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä -julkaisun tavoitteena oli laatia uusi strategia edistämään pelto- ja metsäojien kestävää ja monitavoitteista hoitoa. Julkaisussa ehdotetaan uudenlaisia toimintatapoja ja käytäntöjä vesienhallintaan sekä vesiensuojeluun. Vastaava strategia peltojen kuivatustilan edistämisestä on
- [Metsäojituksella on myös positiivisia vaikutuksia](https://www.vesi.fi/metsaojituksella-on-myos-positiivisia-vaikutuksia/) - Suometsätaloudella on tärkeä merkitys Metsäojitusta kohtaan on viime aikoina esitetty kovaa kritiikkiä – osin syystäkin. Nykytiedon valossa on helppo heittää, että soita ei olisi pitänyt ojittaa. Metsät ja metsätalous ovat olleet maamme talouden vetureita koko itsenäisyytemme ajan. Historiaamme liittyy ajanjaksoja, joissa on ollut välttämätöntä löytää uusia keinoja metsäpinta-alan ja samalla puuntuotannon kasvattamiseen metsäteollisuuden tarpeisiin. Sotien
- [Vesikirje-uutiskirje on uudistunut](https://www.vesi.fi/vesikirje-uutiskirje-on-uudistunut/) - Syken toimittama ja julkaisema Vesikirje-uutiskirje ilmestyi uudistettuna 15.10.2021. Uusi ulkoasu keventää vesiin liittyvien uutisten selaamista ja lukemista. Erityisesti muutoksessa on panostettu kuviin ja visuaalisuuteen. Otamme mielellään vastaan kommentteja ja kehitysehdotuksia. Uutiskirje kokoaa keskeisiä aiheita neljästi vuodessa muun muassa lainsäädäntötyöstä ja sen toimeenpanosta, tutkimuksesta, tapahtumista ja julkaisuista. Aiheet liittyvät pääosin sisävesiin. Kirje on tarkoitettu erityisesti vesialan
- [Keski-Suomen ELY-keskuksen leväseurannan katsaus kesä 2021](https://www.vesi.fi/keski-suomen-ely-keskuksen-levaseurannan-katsaus-kesa-2021/) - Perinteiseen tapaan kesän 2021 aikana Keski-Suomen maakunnassa seurattiin sinilevätilannetta 14 virallisella pisteellä kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Sinileväseurannan tarkoitus on antaa yleiskuva levätilanteesta erilaisissa järvissä. Viikoittaisessa seurannassa sinilevää havaittiin erityisesti kahdessa järvessä; Karstulan Pääjärvellä ja Hankasalmen Kuuhankaveden Kirkkoselällä. Sinilevähavaintojen suhteen kesä 2021 ei Keski-Suomessa poikennut edellisistä, vaikka helteet edistivät sinilevien kasvua alkukesällä. Sinilevää esiintyi eniten heinä-
- [Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti heikossa tilassa](https://www.vesi.fi/pienet-virtavedet-ovat-laaja-alaisesti-heikossa-tilassa/) - Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti hyvin heikossa tilassa, selviää uuteen paikkatietoaineistoon perustustuvista arvioista. Tilaa heikentävät erityisesti maatalous- ja metsämaiden mittavat ojitukset ja vuosikymmenten saatossa toteutetut perkaukset ja uomien suoristamiset. Suurin osa pienistä täysin luonnontilaisista virtavesistä löytyy maan pohjoisosasta. Uusi pienvesien paikkatietoaineisto on kaikkien saatavilla Syken verkkopalvelussa. Tietoja voidaan hyödyntää huonokuntoisten pienten virtavesien paikallistamisen ja kunnostuskohteiden priorisoinnin apuna.
- [Sateet nostavat vedenpintoja: "Kohta on aika nostaa veneet veden äärestä"](https://www.vesi.fi/sateet-nostavat-vedenpintoja-kohta-on-aika-nostaa-veneet-veden-aaresta/) - Syyssateet nostavat vedenkorkeuksia lähiviikkoina Pirkanmaalla. Veneet kannattaa siirtää turvaan. Loivilla rannoilla rantaviiva voi nousta jopa metrejä. Järvien vedenpinnat ovat olleet maakunnan itäosissa ajankohtaan nähden keskimääräisiä tai 5-10 senttimetriä keskimääräistä korkeammat. Maakunnan pohjoisosissa järvien vedenpinnat ovat 20-25 senttimetriä keskimääräistä alempana. - Itäisellä Pirkanmaalla sateisen alkukesän vaikutukset näkyvät vielä lokakuussa, vaikka alueen järvissä vedenkorkeudet ovatkin laskeneet kesän
- [Uusi vesienhoitoverkosto käynnistyy eteläisellä Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/uusi-vesienhoitoverkosto-kaynnistyy-etelaisella-pirkanmaalla/) - Pirkanmaan ELY-keskus on käynnistämässä uuden vesienhoitoverkoston toimintaa eteläisellä Pirkanmaalla. Ensimmäinen kokous on 9. marraskuuta. Tule mukaan ideoimaan verkoston toimintaa ja vaikuttamaan sen sisältöön! Vesienhoitoverkoston ensimmäisen tapaaminen järjestetään etäyhteydellä tiistaina 9. marraskuuta klo 17–19.30. Mukaan ovat tervetulleita kaikki alueen vesien tilasta ja vesien kunnostamisesta kiinnostuneet - niin yhdistykset, järjestöt kuin alueen asukkaat ja mökkeilijätkin. - Toivomme,
- [Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa – kaksitasouomat ja niiden vaikuttavuus](https://www.vesi.fi/luonnonmukainen-vesirakentaminen-peruskuivatuksessa-kaksitasouomat-ja-niiden-vaikuttavuus/) - Peltojen peruskuivatus, eli toimivat valta- ja laskuojat ovat edellytys maanviljelyn kannattavuudelle Suomen ilmasto-olosuhteissa. Kuivatuksen on oltava tehokasta, koska kasvukausi on lyhyt, sadanta jakautuu kasvukaudella epäedullisesti, savimaiden vedenläpäisykyky on huono ja turvemaita on runsaasti. Hyvä peruskuivatus on pohja paikalliskuivatukselle (sarka-, piiri- ja salaojille). Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä on käyttöönotettu erityisesti tulvasuojelussa Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa jo 1980-luvulla, vaikka
- [Syyskuussa järvien vedenpinnat edelleen alle keskimääräisen tason (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/syyskuun-2021-vesitilannekatsaus-syyskuussa-jarvien-vedenpinnat-edelleen-alle-keskimaaraisen-tason-pohjalaismaakunnat/) - Pohjalaismaakunnissa järvien vedenpinnat ovat syyskuussa edelleen olleet normaalia alempana ja jokien virtaamat ovat olleet keskimääräistä pienempiä. Syyskuun sateet jäivät melko vähäisiksi. Maaperän vesivarastoissa oli vajausta syykuun lopussa monin paikoin noin 20-40 mm. Lapuanjoella alaosalla virtaama oli syyskuussa keskimäärin vain 3,3 m3/s, kun pitkän ajan keskiarvo syyskuulta on 21 m3/s. Kyrönjoella alaosalla virtaama oli syyskuussa keskimäärin
- [Syyskuun sademäärä tavanomaista vähäisempi ja järvien vedenkorkeudet keskimääräistä alempia Pohjois-Karjalassa](https://www.vesi.fi/syyskuun-sademaara-jai-tavanomaista-vahaisemmaksi-ja-jarvien-vedenkorkeudet-olivat-keskimaaraista-alempia-pohjois-karjalassa/) - Syyskuun keskilämpötila oli reilut kaksi astetta keskiarvoa viileämpi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista viileämpi. Poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli reilut kaksi astetta. Edellisen kerran syyskuu oli keskimääräistä kylmempi vuonna 2008. Syyskuussa satoi Pohjois-Karjalan maakunnassa tavanomaista vähemmän. Syyskuun sademäärä oli keskimäärin 46 mm, kun tavallisesti sataa 67 mm. Syyskuun päättyessä Pohjois-Karjalan
- [Suomella merkittävä rooli kansainvälisessä vesiyhteistyössä - uusi käsikirja ohjeistaa kestävään vesivarojen jakoon](https://www.vesi.fi/suomella-merkittava-rooli-kansainvalisessa-vesiyhteistyossa-uusi-kasikirja-ohjeistaa-kestavaan-vesivarojen-jakoon/) - Valtioiden rajat ylittävien vesivarojen kestävää ja oikeudenmukaista jakamista edistetään uudella julkaisulla. Käsikirja on ensimmäinen laatuaan, ja se on tuorein esimerkki Suomen merkittävästä roolista kansainvälisessä vesiyhteistyössä. Käsikirja liittyy globaaliin rajavesistöyleissopimukseen ja sen ovat laatineet Suomen ympäristökeskus Syke, Itä-Suomen yliopisto ja Aalto-yliopisto yhdessä YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Rajavesistösopimuksen ”Handbook on Water Allocation in
- [Leväseurannan viimeisellä viikolla sinilevää vain muutamalla havaintopaikalla Lounais-Suomessa](https://www.vesi.fi/levaseurannan-viimeisella-viikolla-sinilevaa-vain-muutamalla-havaintopaikalla-lounais-suomessa-2/) - Syksyisen sään myötä sinilevähavainnot ovat selvästi vähentyneet kuluneella viikolla Lounais-Suomessa. Sinileviä havaittiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla vain kahdella järvellä ja niissäkin havaitut levämäärät olivat vähäisiä. Merialueella sinilevää ei havaittu yhdelläkään ELY-keskuksen vakiohavaintopaikalla tällä viikolla, mutta Suomen Rotarien ylläpitämillä havaintopaikoilla sinilevää havaittiin vähäisiä määriä Mynälahden Hakkenpäänaukolla. Valtakunnallinen sinileväseuranta päättyy tällä viikolla. Varsinais-Suomen ELY-keskukseen voi kuitenkin edelleen ilmoittaa
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 30.9.2021](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-30-9-2021/) - Kevään tulvat ja kesän kuumuus ja kuivuus on tasaantunut yllättävän laajasti lähelle pitkänajan keskiarvoja. Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,92. Kallaveden pinta on uudelleen laskusuunnassa. Nyt taso on 1 cm yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja menossa alaspäin. Pitkäaikaiskeskiarvon trendi taas on kääntymässä ylöspäin, joten vähäisellä sade-ennusteella painutaan ajankohdan keskimääräisen alapuolelle. Iisalmen reitillä vesistöjen pinnat ovat
- [Vesivisio2050 ja vuoden vesiteko -kunniamaininnan äänestys](https://www.vesi.fi/vesivisio2050-ja-vuoden-vesiteko-kunniamaininnan-aanestys/) - Maanantai iltapäivä 20.9.2021 virtasi vesiaiheisten keskustelujen ympärillä Vesi elämän rakentajana, Vesivisio2050 -webinaarissa. Webinaari oli osa Kokemäenjoen vesivisio2050 työtä ja sen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta vesivisiotyöstä ja herättää keskustelua työn kehittämisen mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Tilaisuudessa avattiin myös vuoden vesiteko äänestys. Kurkistetaan lyhyesti Vesivisio2050 teemaan ja webinaarin sisältöön. Mikä ihmeen Vesivisio2050? Kokemäenjoen vesivisio kattaa koko Kokemäenjoen vesistöalueen, joka sijoittuu kuuden
- [Metsähallituksen Luontopalveluille Vuoden vesistökunnostaja -palkinto](https://www.vesi.fi/laajat-ja-vaikuttavat-vesistokunnostushankkeet-toivat-metsahallituksen-luontopalveluille-vuoden-vesistokunnostaja-palkinnon/) - Erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo ympäristöministeriöstä jakoi tänään Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Metsähallituksen Luontopalvelujen ”tehonelikolle” eli Pirkko-Liisa Luhdalle, Jari Ilmoselle, Mikko Tiiralle ja Viliina Evokarille. Metsähallituksen Luontopalvelut on tämän timanttisen tiimin johdolla mahdollistanut useiden laajojen ja vaikuttavien vesistökunnostushankkeiden toteutuksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Koko Suomen kattaviin vesistökunnostushankkeisiin on sisältynyt toimenpiteitä lähes kaikista vesistökunnostuksen osa-alueista. Metsähallituksen Luontopalvelujen nelikko on raivannut tietä kohti parempia vesiä uhanalaisille
- [Vesien hyvä tila on mahdollista saavuttaa laajalla yhteistyöllä](https://www.vesi.fi/vesien-hyva-tila-on-mahdollista-saavuttaa-laajalla-yhteistyolla/) - Suomessa vesien tila on pääasiassa hyvä, mutta parannettavaa löytyy erityisesti rannikkovesien ja jokien kunnossa. PNAS-tiedelehdessä julkaistussa kansainvälisen tutkimusryhmän artikkelissa tuodaan esille, että vesien hyvää tilaa ei saavuteta ja ylläpidetä pelkästään oikeudellisen sääntelyn ja julkishallinnon vesienhoitotyön avulla. Lisäksi tarvitaan yksityisten toimijoiden ja tutkijoiden panosta sekä yhteistyötä kaikkien tahojen välillä. Suomen ympäristökeskus Sykestä tutkimusryhmään kuuluivat professori Anna-Stiina
- [Sinilevähavainnot viime viikon tasolla – viilentynyt vesi hillitsee levien kasvua](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-viime-viikon-tasolla-viilentynyt-vesi-hillitsee-levien-kasvua/) - Sinilevää näkyi kuudella valtakunnallisella leväseurantapaikalla Pirkanmaalla. Pirkanmaan ELY-keskuksen viikoittainen levätiedotus jatkuu vielä ensi viikolla. Viikolla 38 runsaasti sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Valkeakoskella Vanajaveden siltojen kohdalla. Vähän sinilevää havaittiin Nokialla Pyhäjärven Maatialanlahdella ja Halkoniemen uimarannassa sekä Kangasalan Kirkkojärvessä ja Ukkijärvessä. Lisäksi Lempäälän kanavasta on tehty yleisöhavainto sinilevästä. Loppukesällä järvessä muuten näkymätön sinileväesiintymä nousee järven
- [Kainuussa pilottinäytöksillä vahvistetaan vesistökunnostuksia](https://www.vesi.fi/kainuussa-pilottinaytoksilla-vahvistetaan-vesistokunnostuksia/) - KAIPO-verkolla tehostetaan kunnostustoimintaa ja verkostoitumista Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkoston vahvistamishankkeen eli KAIPO-verkon tavoitteena on tehostaa vesien kunnostustoimintaa ja osaajien verkostoitumista sekä järjestää neuvontaa ja koulutuksia vesienhoidon toimenpiteisiin ja rahoituksiin yhteistyössä Kainuun ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten kanssa. KAIPO-verkko-hanke on käynnistynyt vuonna 2020, jolloin hankkeen toteuttajaksi valikoitui Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset/Pro Agria Itä-Suomi ry. KAIPO-verkkoa
- [Vesitilanne Kainuussa normalisoitunut kuivan kesän jälkeen](https://www.vesi.fi/vesitilanne-kainuussa-normalisoitunut-kuivan-kesan-jalkeen/) - Syyssateet ovat nostaneet vedenpinnan ajankohtaan tyypilliselle tasolle. Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä luonnontilaisten järvien pinnat ovat jopa tavallista korkeammalla. Kainuun alueen säännösteltyjen järvien pinnat ovat pääosin ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Rehja-Nuasjärvi laski syyskuun alkupuolella ajankohtaan nähden keskimääräistä alemmas. Syyskuun puoliväli on ollut sateinen Oulujoen vesistöalueella, mikä on paikoin nostanut järvien pintoja. Sotkamon ja Hyrynsalmen reiteillä luonnontilaisten järvien pinnat
- [Hossaan uusi pohjavesiasema](https://www.vesi.fi/hossaan-uusi-pohjavesiasema/) - Hossa on sijaintina asemalle suotuisa, koska ihmisten vaikutus on vähäinen. Uuden pohjavesiaseman avaaminen on harvinaista. Pohjavesiasemaverkon tarkoituksena on seurata pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluita ja pohjaveden laatua luonnontilaisilla tai lähes luonnontilaisilla alueilla, kertoo vesitalousasiantuntija Risto Mäkinen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. ”Nämä ovat siis tausta-asemia, joilla ihmistoiminta vaikutus olisi mahdollisimman vähäistä. Siksi seurantaa on pyritty ohjaamaan kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden alueille.
- [Muutoksia merivedenkorkeuksiin: N2000-järjestelmä teoreettisen keskiveden rinnalle](https://www.vesi.fi/muutoksia-merivedenkorkeuksiin-n2000-jarjestelma-teoreettisen-keskiveden-rinnalle/) - Ilmatieteen laitos alkaa ilmoittaa merivedenkorkeudet myös N2000-järjestelmässä syyskuun puolivälistä alkaen. Muutos on osa laajempaa väylä- ja merikarttauudistusta. Ilmatieteen laitos havainnoi ja ennustaa meriveden korkeutta. Tieto vedenkorkeudesta on tärkeä vesillä liikkujille sekä rannikon asukkaille ja toiminnoille. Tähän saakka Ilmatieteen laitos on ilmoittanut merivedenkorkeuden suhteessa teoreettiseen keskiveteen, koska myös merikartoissa syvyystiedot on ilmoitettu tällä tavoin. Tähän on
- [Suomen suurin tulvapumppaamo kunnostetaan 1,3 miljoonalla eurolla](https://www.vesi.fi/suomen-suurin-tulvapumppaamo-kunnostetaan-13-miljoonalla-eurolla/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kunnostaa Lapuanjoen pengerrysalueella Lapuan kaupungissa sijaitsevan Löyhingin tulvapumppaamon. Hanke toteutetaan yhteistyössä Löyhingin pengerrysyhtiön kanssa. Löyhingin pumppaamo on Suomen suurin tulvapumppaamo ja kunnostustyön arvioidut kokonaiskustannukset ovat 1,3 milj. euroa. Kunnostustyö alkaa syyskuussa 2021 ja sen arvioidaan päättyvän maaliskuussa 2022. Löyhingin pumppaamon vieressä kulkevalle Jokitielle asetetaan työn aikana liikenneohjaussuunnitelman mukaiset nopeusrajoitukset ja varoitusmerkit. Peruskorjauksen yhteydessä
- [Sinilevää edelleen ajankohtaan nähden runsaasti](https://www.vesi.fi/sinilevaa-edelleen-ajankohtaan-nahden-runsaasti/) - Sinilevää havaittiin 13 havaintopaikalla valtakunnallisessa leväseurannassa Pirkanmaalla sekä yhdellä rotarien seuraamalla havaintopaikalla viikolla 36. Kansalaishavaintojen määrä on vähentynyt. Järviwikin Leväbarometrin mukaan sinilevää on edelleen pitkän ajan keskiarvoa enemmän. Runsaasti sinilevää havaittiin Kangasalla Kirkkojärvessä, Nokialla Pyhäjärvessä ja Kihniön Sulkuejärvessä. Hieman levää havaittiin Liekovedessä, Vesijärvessä, Kulovedessä, Houhajärvessä, Kyrösjärvessä, Ukki-järvessä, Keijärvessä, Vanajavedessä sekä Pyhäjärvessä usealla havaintopaikalla. Lisäksi Järviwikiin
- [Kokonaisvaltainen vesistökunnostus pinnalla Vesitalous-lehdessä](https://www.vesi.fi/kokonaisvaltainen-vesistokunnostus-pinnalla-vesitalous-lehdessa/) - Vesitalous-lehden tuore vesistökunnostukset-teemanumero (pdf) kokoaa laajan tietopaketin vesialan ammattilaisille ja vesistökunnostuksesta kiinnostuneille. Teemanumeron juttujen takaa löytyy asiantuntijoita Suomen ympäristökeskus Syken lisäksi useasta muusta organisaatiosta. Kokoamisesta vastasi vesistökunnostusverkoston koordinaattori Pinja Kasvio Sykestä yhdessä verkoston suunnitteluryhmän kanssa. ”Kunnostusten kokonaisvaltainen ja määrätietoinen suunnittelu edellyttää laaja-alaista, monipuolista ja ennakkoluulotonta yhteistyötä, jossa monien eri tahojen osaamisen tarve korostuu. Vesistöjen hoidossa on tärkeää tarkastella valuma-aluetta
- [Elokuun loppupuolen sateet näkyivät maavesivarastoissa ja vain vähän vesistöissä (Pohjalaismaakunnat)](https://www.vesi.fi/elokuun-2021-vesitilannekatsaus-elokuun-loppupuolen-sateet-nakyivat-maavesivarastoissa-ja-vain-vahan-vesistoissa-pohjalaismaakunnat/) - Elokuun alkupuoliskolla jokien virtaamat olivat kuivan kesä- ja heinäkuun jäljiltä pieniä ja järvien vedenpinnat alhaisia. Kuivan ja lämpimän alkukesän seurauksena maaperän vesivarastoissa oli vajausta elokuun alkupuolella monin paikoin noin 50–60 mm. Elokuun puolivälin jälkeiset sateet täydensivät maavesivarastoja nostaen ne lähelle ajankohdan tavanomaisia tasoja. Jokien virtaamissa sateet näkyivät vaihtelevasti Rannikon pienempien jokien virtaamat nousivat selvästi, mutta
- [Vettä satoi elokuussa Pohjois-Karjalassa jonkin verran tavallista enemmän](https://www.vesi.fi/vetta-satoi-elokuussa-pohjois-karjalassa-jonkin-verran-tavallista-enemman/) - Elokuu oli Pohjois-Karjalassa tavanomaisen lämmin. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat alueittain. Jokien virtaamat olivat keskimääräistä pienempiä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuu oli Pohjois-Karjalassa lämpötilaltaan tavanomainen. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 13,7 astetta, mikä vastaa ajankohdan keskiarvoa. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin elokuun keskilämpötilaksi 14,6 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on 14,5 astetta. Elokuun sademäärä vaihteli Pohjois-Karjalassa 112–130 mm:iin.
- [Sinilevät paikoitellen runsastuneet Saaristomerellä, sisävesissä sinilevätilanne viime viikkojen kaltainen (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevat-paikoitellen-runsastuneet-saaristomerella-sisavesissa-sinilevatilanne-viime-viikkojen-kaltainen-varsinais-suomi-satakunta/) - Viime viikonlopun ja alkuviikon kesäisen lämpimän ja aurinkoisen sään myötä sinilevät runsastuivat paikoitellen Saaristomeren alueella erityisesti alkuviikosta, mutta loppuviikkoa kohden sinilevähavainnot vähenivät. Sisävesissä sinilevää on tavattu paikoitellen runsaastikin, mutta tilanne on pysynyt pitkälti viime viikkojen kaltaisina. Merialueilla sinilevää havaittiin kuluvan viikon aikana erityisesti Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa niin ELY-keskuksen vakiohavaintopaikoilla kuin Rotarien ylläpitämillä havaintopaikoillakin. Havainnot
- [Miehikkälän–Virojoen Tyllinjärvellä koekalastuksia Helmi-elinympäristöohjelmassa](https://www.vesi.fi/miehikkalan-virojoen-tyllinjarvella-koekalastuksia-helmi-elinymparistoohjelmassa/) - Miehikkälän–Virojoen Tyllinjärvellä on parhaillaan käynnissä verkkokoekalastukset osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Koekalastusten tavoitteena on selvittää, voitaisiinko hoitokalastuksen avulla kohentaa Tyllinjärven tilaa vesilinnuston kannalta parempaan suuntaan. Millainen on Tyllinjärven kalasto? Koekalastuksilla selvitetään Tyllinjärven kalalajiston koostumusta, kalaston runsautta ja ikäjakaumaa sekä särkikalojen ja petokalojen suhdetta. Tyllinjärven koekalastukset tehdään NORDIC-verkoilla. Verkot ovat 1,5 metriä korkeita ja 30 metriä pitkiä. Verkot koostuvat
- [Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2021](https://www.vesi.fi/valtakunnallisen-sinilevakatsauksen-yhteenveto-kesa-elokuu-2021/) - Helteet edistivät sinilevien kasvua alkukesällä - heinäkuun puolivälistä lähtien suurimmassa osassa vesistöjä sinileväkukintoja oli silti keskimääräistä vähemmän Sinilevätilanne on vaihdellut kesän aikana sekä järvillä että merialueilla. Sinilevän määrä oli merialueilla huipussaan poikkeuksellisesti jo heinäkuun puolivälissä. Sisävesilläkin kevään ja alkukesän aurinkoinen ja tyyni sää sekä lämpimät vedet kiihdyttivät sinilevien kasvua, minkä seurauksena sinilevät alkoivat runsastua monilla valtakunnallisen sinileväseurannan
- [Sinilevää vähän Kaakkois-Suomen vesillä](https://www.vesi.fi/sinilevaa-vahan-kaakkois-suomen-vesilla/) - Lappeenrannan Haapajärvellä on hieman sinilevää veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen muilla vakiohavaintopaikoilla ei sinilevää ole havaittu. Sinilevätilanne rauhallinen Viime päivien sateet ja tuulet ovat sekoittaneet vesiä eikä Kaakkois-Suomen sisävesien vakiohavaintopaikoilla ole havaittu sinilevää – lukuun ottamatta Lappeenrannan Haapajärveä, jossa oli vain vähäinen määrä levää veteen sekoittuneena. Itäisellä Suomenlahdella on puuskaiset ja voimakkaat tuulet sekoittaneet sekä rannikko- että ulappavesiä tehokkaasti eikä Kaakkois-Suomen havaintopaikolla ole havaittu sinileviä. Pilvisyys on jo useamman viikon ajan rajoittanut satelliittikuvien
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.8.2021](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-26-8-2021/) - Kallaveden vedenpinta on tasossa NN+ 81,40 m, joka on enää noin 10 cm ajankohdan mediaaniarvon alapuolella. Ennusteiden mukaan tulovirtaamat ovat kasvussa ja sitä myötä myös Kallaveden vedenpinta on hitaassa nousussa. Keskiennusteen mukaan pinta nousee nykyisestä tasosta noin 20 cm lokakuun alkuun mennessä. Kallaveden juoksutuksia säädellään Leppävirralla sijaitsevien Konnuksen ja Naapuskosken säännöstelypadoilla, jotka ovat edelleen kiinni.
- [Sinilevähavainnot edellisen viikon tasolla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-edellisen-viikon-tasolla-pirkanmaalla/) - Pirkanmaalla on tehty tällä viikolla sama määrä sinilevähavaintoja kuin viikko sitten. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa, Sastamalan Houhajärvessä ja LIekovedessä, Pirkkalan Kranstolpan uimarannassa, Lempäälän Lempoisten uimalassa ja Mäyriänrannassa, Nokialla Pyhäjärven Maatialanlahdella, Kangasalan Ukkijärvessä sekä Kyrösjärven Hämylänlahdella Ikaalisissa. Huolimatta useasta levähavainnosta järviwikin leväbarometrin mukaan
- [Elokuun sateet näkyvät Pirkanmaan järvien korkeuksissa](https://www.vesi.fi/elokuun-sateet-nakyvat-pirkanmaan-jarvien-korkeuksissa/) - Elokuussa on satanut keskimääräistä enemmän, mikä näkyy Pirkanmaan vedenkorkeuksissa. Kuuman ja kuivan jakson takia vielä heinäkuussa säännöstelemättömien järvien vedenpinnat laskivat nopeaa vauhtia, mutta nyt järvien vedenpintojen lasku on pysähtynyt ja pienemmissä järvissä lähtenyt nousuun. Suuret järvet reagoivat hitaammin sääolosuhteiden muutoksiin. Suurista luonnontilaisista järvistä Längelmäveden reittiin kuuluvien järvien, kuten Mallasveden, Längelmäveden, Iso-Roineen ja Kukkian, vedenkorkeudet ovat
- [Sinilevätilanne rauhallinen järvillä ja merialueilla](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhallinen-jarvilla-ja-merialueilla/) - Järvillä ja rannikkoalueilla on edelleen keskimääräistä vähemmän sinilevää. Rannikkoalueista vain Saaristomerellä on paikoin havaittu runsaasti sinilevää. Loppukesälle tyypillisesti sinilevän määrä on jatkanut vähentymistään avomerialueilla. Järvillä havaittu keskimääräistä vähemmän sinilevää Järvien sinilevätilanne on rauhallinen. Hieman sinilevää havaittiin 32:lla ja runsaasti sinilevää havaittiin 9:llä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Erittäin runsaita kukintoja ei havaittu lainkaan. Viimeisen viiden päivän aikana
- [Sinileviä 11 havaintopaikalla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevia-11-havaintopaikalla-pirkanmaalla/) - Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat hieman lisääntyneet viime viikosta. Sinilevähavainnot ovat keskittyneet etenkin Pyhäjärvelle, siellä havaittiin sinilevää seitsemällä havaintopaikalla. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä, Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Vesilahden kirkonkylän rannassa. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Pirkkalan Kranstolpan uimarannassa, Lempäälän Lempoisten uimalassa ja Mäyriänrannassa, Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla, Nokialla Tottijärvessä ja Pyhäjärven Maatialanlahdella ja Halkoniemen uimarannassa
- [Valuma-aluesuunnittelussa huomioidaan erilaisia näkökulmia](https://www.vesi.fi/valuma-aluesuunnittelussa-huomioidaan-erilaisia-nakokulmia/) - Viljelijä tuskailee, kun peltoalaa jää tulvien alle, ojat ovat täynnä vettä ja toisaalta kesällä kasteluvedestä voi olla pulaa. Virkistyskäyttäjät kauhistelevat järven umpeenkasvua ja sinileviä. Peratusta purouomasta ovat kalat ja ravut kaikonneet. Tarttisko tehdä jotakin? Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee metsät, pellot, rakennetut ja luonnontilaiset alueet toisiinsa. Tarve valuma-aluesuunnittelulle kumpuaa useimmiten vesienhallinnan ongelmista ja veden laadun
- [Sisävesillä ja rannikolla maltillisesti sinilevää, Suomenlahden avomerialueilla havainnot lisääntyneet](https://www.vesi.fi/sisavesilla-ja-rannikolla-maltillisesti-sinilevaa-suomenlahden-avomerialueilla-havainnot-lisaantyneet/) - Sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena järvillä ja rannikkoalueilla. Sisävesillä sinilevää on keskimääräistä vähemmän. Suomenlahden avomerialueilla sinileväkukintoja on havaittu edellistä kuukautta runsaammin, ja Suomenlahden suulla levälauttoja on noussut pintaan. Järvillä sinilevätilanne edelleen rauhallinen Sisävesillä sinilevää on havaittu keskimääräistä vähemmän. Hieman sinilevää havaittiin kolmellakymmenellä ja runsaasti sinilevää havaittiin yhdeksällä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Erittäin runsaita kukintoja havaittiin yhdellä havaintopaikalla.
- [Sinilevää sisäsaaristossa, sisävesillä sinilevät runsastuneet (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevaa-sisasaaristossa-sisavesilla-sinilevat-runsastuneet-varsinais-suomi-satakunta/) - Merialueilla sinilevähavainnot painottuvat Saaristomeren itäisille alueille, sisäsaariston suojaisiin osiin. Sisävesillä sinilevät ovat paikoin runsastuneet. Sinilevää havaittiin ELY-keskuksen vakioseurannassa viidellä järvellä. Merialueilla sinilevää havaittiin kuluvan viikon aikana erityisesti Saaristomerellä sisäsaaristossa. Havaintoja tehtiin muun muassa Kemiönsaaren länsipuolella sekä Kaarinan ja Naantalin edustan merialueilla. Havaitut sinilevämäärät ovat kuitenkin olleet pääasiassa vähäisiä. Viime viikkoihin verraten, sinilevätilanne on parantunut ulko-
- [Sinileviä usealla havaintopaikalla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevia-usealla-havaintopaikalla-pirkanmaalla/) - Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta. Pirkanmaan ELY-keskus tiedottaa säännöllisesti levätilanteesta aina syyskuun loppuun asti. Runsaasti sinilevää on havaittu Kyrösjärven Hämylänlahdella Ikaalisissa, Kangasalan Kirkkojärvessä sekä Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla. Vähän sinilevää havaittiin Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa, Pirkkalan Kranstolpan uimarannassa, Lempäälän Lempoisten uimalassa ja Mäyriänrannassa, Vanajavedessä Sääksmäen siltojen kohdalla sekä Nokian Tottijärvessä. Lisäksi rotarien seuraamalla Pyhäjärven
- [Puhtaan juomaveden merkitys](https://www.vesi.fi/puhtaan-juomaveden-merkitys/) - Suomalainen talousvesi on puhdasta, raikasta, kirkasta ja maistuu hyvältä. Siihen voidaan luottaa ja se on yksinkertaisesti maailman parasta. Näin ystävät vastasivat, kun pyysin heitä kuvaamaan minulle yhdellä tai parilla sanalla suomalaista talousvettä. Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että asuimmepa missä päin maata tahansa, niin voimme turvallisin mielin avata hanan täyttääksemme lasin tai mukaan otettavan vesipullon
- [Kuiva ja helteinen kesä laskenut vedenpintoja Etelä-Savossa – myös pohjavedet laskussa](https://www.vesi.fi/kuiva-ja-helteinen-kesa-laskenut-vedenpintoja-etela-savossa-myos-pohjavedet-laskussa/) - Etelä-Savon järvien vedenpinnat ovat laskeneet voimakkaasti vähäsateisen ja kuuman kesän johdosta. Myös pohjavesivarannot ovat laskeneet ja maankosteus on alhainen. Viime päivien sateet ovat hieman helpottaneet tilannetta, mutta vasta loppukesän ja syksyn sateet määrittävät, millaiseksi kuivuustilanne kehittyy. Kesän sademäärä on ollut tavanomaista pienempi, etenkin maakunnan länsiosissa sademäärä jäi heinäkuussa vain noin kolmannekseen normaalista. Helteiden takia haihdunta
- [Pohjavedet laskussa – vähäsateinen ja kuuma kesä voi kuivattaa kaivon](https://www.vesi.fi/pohjavedet-laskussa-vahasateinen-ja-kuuma-kesa-voi-kuivattaa-kaivon/) - Järvet jatkavat vielä laskuaan monin paikoin. © Lauri Ahopelto Kuivan ja kuuman kesä- ja heinäkuun vuoksi pohja- ja pintavesivarannot sekä maankosteus ovat monin paikoin alhaisia. Runsasvetisen kevään ansiosta tilanne ei kuitenkaan ole vielä päässyt kehittymään laajemmin vakavaksi. Vaikka helteet loppuivat ja saimme sateita, vasta tulevien viikkojen ja kuukausien sateet määrittävät, millaiseksi kuivuustilanne kehittyy. Tulvakeskus tiedottaa Kesä-
- [Etelä-Savossa elokuun alun sinilevätilanne enimmäkseen rauhallinen](https://www.vesi.fi/etela-savossa-elokuun-alun-sinilevatilanne-enimmakseen-rauhallinen/) - Kuluvan viikon viileä ja tuulinen sää on laskenut sinilevähavaintojen määrän maltilliselle tasolle. Tällä viikolla sinilevähavaintoja ilmoitettiin Mäntyharjun Pyhäveden Haapaselältä ja Pieksämäen Ahvenlammen Jäppilän uimarannalta. Jäppilän uimarannalta on raportoitu runsaista leväkukinnoista ja uimaranta on asetettu toistaiseksi uimakieltoon. Viime viikolla ilmoitukset levähavainnoista kääntyivät jälleen hieman nousuun hetkellisesti palanneiden helteiden myötä.Sinilevähavaintoja kirjattiin neljältä Etelä-Savon ELY-keskuksen havaintopaikalta: Haapaselältä, Vangasjärveltä,
- [Sinilevätilanne edellisviikkoa parempi Kaakkois-Suomessa](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-edellisviikkoa-parempi-kaakkois-suomessa/) - Kuva: Lauritsalan ranta, Lappeenranta Sinilevää ei Lappeenrannan Haapajärveä lukuun ottamatta vakiohavainto-paikoilla havaittu. Haapajärvellä levää on viime viikon tapaan runsaasti. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei ole tehty Kaakkois-Suomen järvistä muilta vakiohavaintopaikoilta kuin Lappeenrannan Haapajärveltä, jossa levää on keskiviikon satelliittikuvan perusteella runsaasti. Myöskään itäisellä Suomenlahdella levää ei nyt havaittu. Satelliittikuvatkin osoittavat Kaakkois-Suomen merialueen levätilanteen olevan hyvä.
- [Sinilevätilanne rauhoittunut sekä sisävesillä että merialueilla](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhoittunut-seka-sisavesilla-etta-merialueilla/) - Sisävesillä ja Itämeren rannikoilla sinilevähavaintojen määrä on kääntynyt laskuun. Sisävesillä tilanne on tavanomaista rauhallisempi. Yleensä sinilevää esiintyy elokuussa eniten. Avomerialueilla olosuhteet ovat rauhoittuneet tuulisen viikonlopun jäljiltä. Kuluneella viikolla Selkämeren sekä Suomenlahden suun sinileväesiintymien painopisteet ovat siirtyneet poispäin Suomesta. Järvillä havaittu keskimääräistä vähemmän sinilevää Sisävesillä esiintyy lähes koko maassa keskimääräistä vähemmän sinilevää. Hieman sinilevää havaittiin 23:lla
- [Sinileviä vain kolmella havaintopaikalla Pirkanmaalla](https://www.vesi.fi/sinilevia-vain-kolmella-havaintopaikalla-pirkanmaalla/) - Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat vähentyneet viime viikosta. Runsaasti sinilevää on havaittu Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän sinilevää Pyhäjärven Lehtiniemessä Nokialla ja Kranstolpan uimarannassa Pirkkalassa. Kansalaishavaintoja sinilevästä tehtiin viikon aikana Vanajavedeltä ja Mäyhäjärveltä. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden keskimääristä vähemmän. Sinilevä ei ole aina myrkyllistä. Järvien tutkituista esiintymistä noin puolet on ollut myrkyllisiä. Jotkut sinilevälajit
- [Heinäkuu oli Pohjois-Karjalassa erittäin lämmin ja vähäsateinen](https://www.vesi.fi/heinakuu-oli-pohjois-karjalassa-erittain-lammin-ja-vahasateinen/) - Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan heinäkuu oli suurimmassa osassa maata harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa 20 asteen tuntumassa. Keskilämpötila oli yleisesti kolmisen astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Edellisen kerran tätä lämpimämpi heinäkuu oli maan itäosassa vuonna 2010, jolloin Joensuun lentoasemalla mitattiin Suomen mittaushistorian korkein lämpötila 37,2 astetta. Heinäkuun sademäärä oli suuressa osassa Pohjois-Karjalan
- [Sinilevähavainnot lisääntyneet sekä järvillä että merialueilla, tilanne loppukesälle tyypillinen](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-lisaantyneet-seka-jarvilla-etta-merialueilla-tilanne-loppukesalle-tyypillinen/) - Sinilevää on havaittu sisävesillä edellistä viikkoa runsaammin. Havainnot painottuvat Suomen eteläosien reheviin järviin ja reheviin lahtiin. Rannikoilla ja Saaristomerellä sinileväkukinnat ovat runsastuneet. Avomerellä merkittäviä pintalevälauttoja on esiintynyt vain Selkämerellä ja Suomenlahden länsiosassa. Loppukesällä sinileväkukinnoista vapautuva pigmentti voi värjätä vettä ja rantoja turkoosinsiniseksi. Sinilevän määrä sisävesien valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla runsastunut Järvillä sinilevää esiintyy lähes koko Suomessa
- [Hellekesä 2021 on laukaissut useita leväkukintoja myös Kainuussa](https://www.vesi.fi/hellekesa-2021-on-laukaissut-useita-levakukintoja-myos-kainuussa/) - Kainuussa leväesiintymiä on ollut alkukesän 2021 aikana selvästi enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kesäkuun loppupuolella alkaneet leväkukinnat ovat lisääntyneet helteiden jatkuessa. Tähän mennessä on tehty kuusitoista levähaittahavaintoa. Sinilevää on havaittu tähän mennessä ainakin seuraavissa järvissä: Iso-Kiimanen, Nuasjärvi Karankalahti, Särkinen, Sotkamojärvi, Oulujärvi Paltaselkä, Sokajärvi, Iijärvi, Vimpelinlampi, Korpijärvi, Rokuanjärvi, Puolankajärvi, Kiantajärvi ja Pirttijärvi (Suomussalmi), Haatajanjärvi sekä Iso-Sintiö. Leväkukintojen
- [Sinilevähavainnot lisääntyneet – koko heinäkuun ajan leväesiintymiä keskimääräistä enemmän](https://www.vesi.fi/levatiedote-29-7-2021-sinilevahavainnot-lisaantyneet-koko-heinakuun-ajan-levaesiintymia-keskimaaraista-enemman/) - Sinileväesiintymät yleistyivät Pohjois-Savon järvillä hellesäiden palattua. Alkuviikon (vko 30) levätilanne oli selvästi huonompi kuin aiempina seurantavuosina (1998–2020) keskimäärin vastaavana ajankohtana. Koko heinäkuun tilanne on leväesiintymien määrän osalta seurantavuosien huonoin. Runsaiden esiintymien määrä ei kuitenkaan ole ollut poikkeuksellinen. – Olosuhteet ilmeisesti suosivat havaittavien pintaesiintymien muodostumista, mutta päällysveden ravinnetilanne lienee rajoittanut levärunsautta. Myös pintaveden lämpötila on heinäkuun
- [Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä ajankohtaan nähden](https://www.vesi.fi/kaakon-havainnot-sinilevista-edelleen-vahaisia-ajankohtaan-nahden/) - Sinilevätilanne on vakiohavaintopaikoilla edelleen pääsääntöisesti rauhallinen ja havainnot ovat pysyneet vähäisinä. Lappeenrannan Haapajärven levätilanne huononi viime viikosta. Sinilevätilanne järvissä ja merellä Sinilevähavaintoja ei ole Kaakkois-Suomen järvistä vakiohavaintopaikoilta kuin Lappeenrannan Haapajärveltä, jossa levää on havaittu runsaasti sekä vähäinen havainto Imatran Ukonlinnan edustalla Saimaalla. Itäisellä Suomenlahdella levätilanne on säilynyt tavanomaista parempana ja sinilevähavainnot ovat edelleen ajankohtaan nähden
- [Sinilevätilanne maltillinen meri- ja sisävesialueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-maltillinen-meri-ja-sisavesialueilla-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevätilanne on rauhoittunut etenkin avomerialueilla tuulisen sään vuoksi. Sisävesialueilla tilanne on ajankohtaan nähden tavanomainen. Merialueilla Saaristomeren ulkosaaristossa sinileviä ei havaittu kuluvalla viikolla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa. Sen sijaan rajavartiosto havaitsi vähäisiä määriä sinilevää 26.7. Korppoon eteläpuoleisilla merialueilla. Väli- ja sisäsaaristossa sinilevää on paikoitellen runsaasti etenkin suojaisimmissa saariston osissa. Selkämerellä sinileviä havaittiin muun muassa Mannervedellä sekä Rauman
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 29.7.2021](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-29-7-2021/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 81,89. Pinta on laskenut kevään huipusta jo 67 cm, josta puolet heinäkuussa. Nyt taso on 22 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Heinäkuu on ollut toinen vähäsateinen ja lämmin kuukausi peräkkäin. Mikäli sama säätyyppi jatkuu edelleen, jatkuu myös vesipintojen lasku kaikissa vesistöissä. Iisalmen reitillä on pidetty juoksutukset minimissä ja silti vesistöjen
- [Sinilevähavainnot Pirkanmaalla taas nousussa](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-pirkanmaalla-taas-nousussa/) - Pirkanmaan järvien sinilevähavainnot ovat runsastuneet säiden taas lämmettyä. Neljällä Pirkanmaan havaintopaikalla näkyi runsaasti sinilevää valtakunnallisessa seurannassa viikolla 30. Runsaasti sinilevää on havaittu Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa, Lempäälän Mäyriänrannassa ja Nokian Lehtiniemessä sekä Kangasalan Kirkkojärvessä. Vähäisiä sinilevähavaintoja on tehty Pyhäjärvellä Nokian Maatialanlahdella ja Pirkkalan Kranstolpan uimarannassa sekä Nokian Tottijärvessä. Järviwikin leväbarometrin mukaan sinileviä on ajankohtaan nähden
- [Kuivuus voi yllättää hitaudellaan](https://www.vesi.fi/kuivuus-voi-yllattaa-hitaudellaan/) - Tämän kesän kesä- ja heinäkuun kuumuus ja sateettomuus saattavat kuivattaa kaivoja ja heikentää satoja. Kuivakausi vaatii kuitenkin aikaa kehittyäkseen vakavaksi ongelmaksi. Kuivakausi voi kestää useita kuukausia tai jopa vuosia. Kesä- ja heinäkuu ovat olleet hyvin kuivia ja kuumia, kuten moni on huomannut. Kun itseään joutuu jäähdyttämään vedellä normaalia enemmän, huomaa helposti myös luonnon vedentarpeen. Uutisissakin
- [Sinilevätilanne rauhoittunut, sisävesillä ja merialueilla sinilevähavainnot vähäisiä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-rauhoittunut-sisavesilla-ja-merialueilla-sinilevahavainnot-vahaisia/) - Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevätilanne on rauhoittunut. Lähes kaikki sinilevähavainnot koskevat vähäistä määrää sinilevää. Järvillä Riikka-rajuilma sekoitti pintavesiä, mikä johti sinilevän sekoittumiseen vesimassaan. Itämeren rannikkoalueilla sinilevää on huomattavasti vähemmän, mikä johtuu paikoin vesimassan sekoittumisesta. Sinilevää havaittu järvillä keskimääräistä vähemmän, havainnot puolittuneet viime viikkoon verrattuna Tällä viikolla sinilevää havaittiin tavanomaista vähemmän valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla. Viime sunnuntainen
- [Vesihuollon tilanteesta haja-asutusalueella](https://www.vesi.fi/vesihuollon-tilanteesta-haja-asutusalueella/) - Haja-asutusalueella esimerkiksi Kainuussa on nähtävissä valtakunnallinen kehityssuunta: ulkopaikkakunnalta Etelä-Suomesta saakka matkustetaan maaseudulle viettämään aikaa työhön tai vapaa-aikaan liittyen ”kakkosasuntoon” tai majoituspalveluja tarjoavaan maaseutuyritykseen. Koronapandemian seurauksena maaseudulla tehtävä etätyö on lisääntynyt. Toimiva vesihuolto on edellytys asumiselle haja-asutusalueilla Toimivan vesihuollon merkitys on maaseudun elinkeinotoiminnan ja asumisviihtyvyyden kannalta tärkeä. Hyvin järjestetty vesihuolto vilkastuttaa haja-asutusalueille tapahtuvaa muuttoa vahvistaen maaseudulla
- [Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella levätilanne suhteellisen rauhallinen](https://www.vesi.fi/etela-pohjanmaan-ely-keskuksen-alueella-levatilanne-suhteellisen-rauhallinen/) - Kuluneen viikon aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella havaittiin viidellä valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteillä sinilevää. Sisävesillä levää esiintyi hieman Ähtärinjärvellä Ähtärinrannan koulun havaintopisteellä ja Evijärvellä Sillankorvan havaintopisteellä. Rannikkoalueilla levää havaittiin hieman veteen sekoittuneena Kokkolan Tankarilla, Vöyrin Storbådanilla ja Maalahden Bergön edustalla. Valtakunnallisen leväseurannan ulkopuolinen viranomaishavainto saatiin Ähtärinjärven Ähtärinsalmelta kunnan ympäristösuojelutoimiston ilmoituksesta. Kohteessa levää raportoitiin olevan hieman. Kuluneen viikon
- [Kaakon havainnot sinilevistä edelleen vähäisiä](https://www.vesi.fi/kaakon-havainnot-sinilevista-edelleen-vahaisia/) - Sinilevähavainnot ovat vakiohavaintopaikoilta vähäisiä, etenkin järvialueilla ei levää ole pääsääntöisesti havaittu. Itäisen Suomenlahden rannikkovesillä on paikoitellen sinilevää veteen sekoittuneena. Sinilevätilanne rauhallinen Sateet ja tuulet ovat sekoittaneet vesiä, eikä sinilevähavaintoja ole Kaakkois-Suomen järvistä vakiohavaintopaikoilta kuin Lappeenrannan Haapajärveltä ja sielläkin vain hieman levää veteen sekoittuneena, ei lauttoina. Itäisellä Suomenlahden muutamalla vakiohavaintopaikalla on levää havaittu vähäisiä määriä veteen sekoittuneena. Vedet ovat
- [Viilennyt sää kääntänyt sinilevähavainnot laskuun Etelä-Savossa](https://www.vesi.fi/viilennyt-saa-kaantanyt-sinilevahavainnot-laskuun-etela-savossa/) - Säiden viilennyttyä kuluvalla viikolla Etelä-Savon alueelta kirjattiin sinilevähavainto ainoastaan Pieksämäen Heiniöltä. Viileä ja tuulinen sää ehkäisee sinileväkukintojen muodostumista ja hajottaa jo syntyneitä leväesiintymiä. Kahden edellisen viikon aikana Etelä-Savossa on koettu kesän toinen selvä piikki sinilevähavainnoissa mutta myös havaintojen määrän tippuminen Riikka-rajuilman ja ilmojen viilenemisen myötä. Viikonvaihteessa Etelä-Savonkin yli kulkenut Riikka-rajuilma ja navakoituneet tuulet ovat sekoittaneet
- [Sinilevähavainnot vähentyneet viime viikosta](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-vahentyneet-viime-viikosta/) - Viilentynyt sää on vähentänyt sinilevien esiintymistä. Lisäksi kovat tuulet ovat hajottaneet levälauttoja vedestä. Sinilevää havaittiin Pirkanmaalla vain kolmella valtakunnallisella havaintopaikalla viikolla 29. Vielä viime viikolla levää havaittiin yhdellätoista havaintopaikalla. Hieman sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvessä, Nokialla Pyhäjärven Lehtiniemessä ja Lempäälän Mäyriänrannassa. Kansalaishavaintoja sinilevästä on kirjattu viikon aikana Toisvedeltä, Mäyhäjärvestä ja Vanajavedestä. Järviwikin leväbarometrista näkee, että sinilevähavaintoja
- [Selkämeren ulapalla laajalti sinilevää, sisävesillä lämmin sää edistänyt sinilevien kasvua](https://www.vesi.fi/selkameren-ulapalla-laajalti-sinilevaa-sisavesilla-lammin-saa-edistanyt-sinilevien-kasvua/) - Rannikolla ja avomerialueilla sinilevää on havaittu vaihtelevasti. Rannikolla havainnot painottuvat edelleen Saaristomerelle. Helle on edistänyt sinilevän kasvua sisävesillä, mutta havainnoissa sinilevää on pääosin vähäisesti. Järvillä havaittu sinilevää tavanomaista enemmän Järvillä sinilevää on havaittu valtakunnallisilla sinileväseurannan havaintopaikoilla tavanomaista enemmän. Hieman sinilevää on havaittu 57 virallisella havaintopaikalla, runsaasti sinilevää on havaittu kuudella havaintopaikalla ja erittäin runsaita sinilevähavaintoja
- [Lämmin sää on lisännyt sinilevien kasvua etenkin rannikkoalueilla pohjalaismaakunnissa](https://www.vesi.fi/lammin-saa-on-lisannyt-sinilevien-kasvua-etenkin-rannikkoalueilla-pohjalaismaakunnissa/) - Viikolla 28 sinilevää on havaittu kolmella valtakunnallisen leväseurannan havaintopisteellä pohjalaismaakunnissa. Hieman sinilevää havaittiin Kaskisten, Vöyrin Storbådanin ja Evijärven Sillankorvan havaintopisteillä. Lisäksi valtakunnallisen leväseurannan ulkopuolisia asiantuntijahavaintoja tehtiin Närpiön Pjelaxfjärdenissä, Kaskisten edustalla, Mustasaaren Köklotin saaristossa sekä Vöyrin Mikkelinsaarilla ja Oravaistenlahden pohjoisosassa. Mainituissa kohteissa levää havaittiin hieman pääosin veteen sekoittuneena. Kansalaishavaintoja vähäisistä levämääristä viikon 28 aikana pohjalaismaakunnista on
- [Eteläisellä Saimaalla jo levähavaintoja](https://www.vesi.fi/etelaisella-saimaalla-jo-levahavaintoja-2/) - Lappeenrannan Haapajärvellä on vain vähän sinilevää. Lämmin sää ei ole vielä lisännyt sinilevähavaintoja Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla. Leväseurannan sisävesien havaintopaikoista ainoastaan Saimaan Huhtiniemessä on havaittu runsaasti levää. Rannikon havaintopaikoista Haapasaaren ja Virolahden Rautalanselän-Hurpun edustan levätilanne on edellisviikon kaltainen, jossa levää on ollut vähäisiä määriä pintaveteen sekoittuneena. Suomenlahdella on satelliittihavaintojen perusteella edellisviikkojen tapaan laaja-alaisesti veteen sekoittunutta pinnanalaista sinilevää,
- [Sinilevät runsastuneet merialueilla, sisävesissä tilanne tavanomaisempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevat-runsastuneet-merialueilla-sisavesissa-tilanne-tavanomaisempi-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevätilanne on huonontunut merialueilla ja levää on havaittu laajoilla alueilla. Sisävesien osalta tilanne on tavanomaisempi, joskin yksittäisillä järvillä sinilevää voi esiintyä runsaastikin. Merialueilla sinileväesiintymiä on havaittu koko Saaristomeren alueella. Sinilevää on ollut veteen sekoittuneena laajoilla alueilla, mutta suojaisimmissa paikoissa kuten lahdissa on saattanut muodostua pintaesiintymiä. Myös Selkämerellä tilanne on huonontunut ja levää on havaittu muun
- [Sinilevää on nyt normaalia enemmän - helteiden jatkuminen näkyy levien määrässä](https://www.vesi.fi/sinilevaa-on-nyt-normaalia-enemman-helteiden-jatkuminen-nakyy-levien-maarassa/) - Sinilevää on nyt Järviwikin leväbarometrin mukaan ajankohdan keskiarvoon nähden normaalia enemmän. Viikolla 28 sinilevää havaittiin Pirkanmaalla 11 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Viikolla 27 sinilevähavaintoja tehtiin neljällä valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla Pirkanmaalla. Hieman levää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvellä, Nokian Tottijärvellä ja Pyhäjärvellä sekä Sastamalan Houhajärvellä. Järviwikin Leväbarometrin mukaan levää on tällä hetkellä ajankohdan pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Runsaasti sinilevää
- [Kainuun kaivoissa riittää vielä vesi](https://www.vesi.fi/kainuun-kaivoissa-riittaa-viela-vesi/) - Kaivoissa on riittänyt vielä vettä helteistä huolimatta. Kainuussa on noin 10000 asukasta kiinteistökohtaisen vesijärjestelmän varassa ja lisäksi myös vapaa-ajan asunnoilla on kaivoja. llmatieteenlaitos ennustaa, että Suomessa on alkamassa uusi helle- ja kuivuusjakso. Kainuun alueella kaivoissa on vesi toistaiseksi riittänyt, kertoo Kainuun ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Timo Piirainen. Viimeisimmät vaikeat kuivuusvuodet ajoittuvat vuosille 2002 ja 2003 jolloin kuivuustilanteen
- [Kansalaiset ovat havainneet sinilevää monissa järvissä Pirkanmaalla, kuivuus ei vielä juurikaan näy pohjavedenkorkeudessa](https://www.vesi.fi/kansalaiset-ovat-havainneet-sinilevaa-monissa-jarvissa-pirkanmaalla-kuivuus-ei-viela-juurikaan-nay-pohjavedenkorkeudessa/) - Järviwikiin kirjattiin viikon aikana runsaasti yleisöhavaintoja sinilevästä, mutta valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla levää havaittiin vähemmän kuin keskimäärin tähän aikaan. Pitkään jatkunut helle ei näy pohjavesien vedenkorkeuksissa. Pohjavesitilanne vaihtelee alueittain. Viikolla 27 sinilevähavaintoja tehtiin neljällä valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla Pirkanmaalla. Hieman levää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvellä, Nokian Tottijärvellä ja Pyhäjärvellä sekä Sastamalan Houhajärvellä. Järviwikin Leväbarometrin mukaan levää on tällä
- [Kaakkois-Suomen vesillä ei vielä runsaasti sinilevähavaintoja](https://www.vesi.fi/kaakkois-suomen-vesilla-ei-viela-runsaasti-sinilevahavaintoja/) - Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Pintavedet ovat sekä Suomenlahdella että järvialueilla lämpimiä, 21 ja 26 asteen välillä. Jos vedessä näkyy levää, kannattaa olla varovainen veden käytössä Poikkeuksellisen runsaat sinileväesiintymät lisäävät terveyshaittojen riskiä. Sinilevää sisältävään veteen pitää suhtautua aina siten, että se
- [Sinilevähavaintoja tehdään Etelä-Savossa tasaiseen tahtiin](https://www.vesi.fi/sinilevahavaintoja-tehdaan-etela-savossa-tasaiseen-tahtiin/) - Kahden edellisen viikon aikana helteet ovat jatkuneet Etelä-Savossa, mikä on suotuisaa sinileväkukintojen esiintymiselle. Yleisöilmoituksia lievistä sinileväesiintymistä on tehty ELY-keskukselle ja JärviWiki-sivustolle tasaisesti eri puolilta maakuntaa. Ilmoitusten määrässä näkyy hellejakson suotuisat vaikutukset sinilevän esiintymiseen, mutta määrät eivät silti ole erityisen poikkeuksellisia ajankohtaan nähden. Tällä viikolla ELY-keskuksen havaintoverkoston seurantapaikoilta, Rantasalmen Pieneltä Raudanvedeltä ja Pieksämäen Seunalan Vangasjärveltä raportoitiin
- [Merialueilla runsaasti sinilevää, järvillä sinilevän määrä lisääntynyt paikoitellen](https://www.vesi.fi/merialueilla-runsaasti-sinilevaa-jarvilla-sinilevan-maara-lisaantynyt-paikoitellen/) - Lämmin ja tyyni sää on edistänyt sinilevien kasvua etenkin merialueilla. Rannikolla sinilevähavaintoja on tehty erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja Perämeren rannikolla on havaittu poikkeuksellisen runsaita kukintoja. Yksittäisillä järvillä sinilevää on havaittu viime viikkoa enemmän. Järvillä havaittu tavanomainen määrä sinilevää Sinilevä on runsastunut yksittäisillä järvillä. Kuitenkin sinilevätilanne järvillä on olosuhteisiin nähden keskinkertainen. Hieman sinilevää havaittiin 29
- [Sinilevätilanne viimeviikon kaltainen, Saaristomerellä levähavaintoja eniten (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-viimeviikon-kaltainen-saaristomerella-levahavaintoja-eniten-varsinais-suomi-satakunta/) - Merialueilla sinilevää on havaittu eniten välisaaristossa. Kemiönsaaren eteläisellä merialueella on myös havaittu paikoin runsaasti sinilevää. Sisävesialueilla tilanne on pysynyt rauhallisena. Merialueilla sinilevää on havaittu runsaimmin Korppoon, Nauvon, Houtskarin ja Iniön alueella. Kemiönsaareen eteläpuolella levää on havaittu Hiittisten ja Rosalan alueella. Selkämerellä, Pyhärannan edustalla sinilevää on havaittu viime viikkojen tapaan. Paikka paikoin tuulinen sää on sekoittanut vesiä,
- [Sinilevät runsastuneet koillisella Perämerellä - pintalämpötilat poikkeuksellisen korkeita](https://www.vesi.fi/sinilevat-runsastuneet-koillisella-peramerella-pintalampotilat-poikkeuksellisen-korkeita/) - Perämerellä vesi on poikkeuksellisen lämmintä, mikä on edistänyt sinilevien kasvua. Viikonlopun ja alkuviikon aikana Järwi-meriwiki verkkopalvelun ja sinileväseurannan kautta on tullut useita ilmoituksia sinilevien runsastumisesta Kuivaniemen, Iin ja Oulun rannikkoalueella sekä Oulun ulkomerialueella. Rannikkovesien laadun seurannan yhteydessä havaittiin tiistaina vähäisiä määriä sinileviä Hailuodon, Iin ja Haukiputaan edustalla kauempana rannikosta. Suomen ympäristökeskuksen sunnuntain satelliittikuvatulkinnoissa on havaittu
- [Pohjois-Karjalan järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä](https://www.vesi.fi/pohjois-karjalan-jarvien-vedenkorkeudet-olivat-kesakuun-lopussa-yleisesti-tavanomaista-ylempana/) - Kesäkuun keskilämpötila oli lähes viisi astetta tavanomaista lämpimämpi. Kuukauden sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Loppukuusta esiintyi voimakkaita ukkoskuuroja. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesäkuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa lähes viisi astetta tavanomaista lämpimämpi. Esimerkiksi Valtimolla mitattiin kesäkuun keskilämpötilaksi 17,9 astetta, kun se tavallisesti on 13,6 astetta. Vastaavasti Joensuun lentoasemalla mitattiin kesäkuun keskilämpötilaksi 19 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo
- [Kesäkuun vesitilannekatsaus: Lämmin kesäkuu näkyi pohjalaisvesistöissä](https://www.vesi.fi/kesakuun-vesitilannekatsaus-lammin-kesakuu-nakyi-pohjalaisvesistoissa/) - Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ja virtaamat olivat toukokuun sateiden seurauksena kesäkuun alussa selvästi ajankohdan keskimääräistä suuremmat. Kesäkuun vähäsateisuuden ja lämmön seurauksena kuun lopussa jokien virtaamat olivat puolestaan Ähtävänjokea lukuun ottamatta keskimääräistä pienenemmät. Virtaamat pienenivät ja vedet lämpenivät Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ja virtaamat olivat toukokuun sateiden seurauksena kesäkuun alussa selvästi ajankohdan keskimääräistä suuremmat.
- [Vastaa kyselyyn eteläisen Pirkanmaan vesien kunnosta](https://www.vesi.fi/vastaa-kyselyyn-etelaisen-pirkanmaan-vesien-kunnosta/) - Onko lähivesistössäsi sinilevää? Ovatko rannat kasvamassa umpeen? Pirkanmaan ELY-keskus kartoittaa eteläisen Pirkanmaan vesistöjen käyttäjien kokemuksia vesien tilasta ja kunnostustarpeesta. Vastaa kyselyyn! Kysely on osa eteläisen Pirkanmaan vesienhoitoverkosto -hanketta. Hankealue ulottuu Lempäälän, Vesilahden, Akaan, Valkeakosken, Urjalan, Pirkkalan ja Nokian kuntien alueelle. Kyselyn tarkoituksena on paikantaa vesistöt, joissa vastaajat ovat havainneet esimerkiksi rehevöitymisestä johtuvia ongelmia. Se on
- [Sinilevähavainnot lisääntyneet – järvivedet keskimääräistä lämpimämpiä](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-lisaantyneet-jarvivedet-keskimaaraista-lampimampia/) - Sinilevää havaittiin kymmenellä havaintopaikalla. Helteisenä jatkuva sää saattaa aiheuttaa kalakuolemia. Laajoista kalakuolemista tulee ilmoittaa ELY-keskukseen. Viikolla 26 sinilevää havaittiin 9 valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Sinilevää havaittiin pääasiassa Pirkanmaan etelä- ja kaakkoisosissa. Sinilevää on edelleen leväbarometrin mukaan hieman pitkän ajan keskiarvoa enemmän. Hieman sinilevää havaittiin Kangasalan Kirkkojärvessä, Roineessa ja Vesijärvessä, Nokialla Pyhäjärvessä ja Tottijärvessä, Sastamalassa Rautavesi-Liekovedessä, Valkeakoskella
- [Saaristomerellä paikoitellen runsaasti sinilevää, järvillä sinilevätilanne valtaosin tavanomainen](https://www.vesi.fi/saaristomerella-paikoitellen-runsaasti-sinilevaa-jarvilla-sinilevatilanne-valtaosin-tavanomainen/) - Järvillä sinileväkausi alkanut pari viikkoa tavallista aiemmin “Sisävesillä sinileväkausi on alkanut paria viikkoa aikaisemmin kuin yleensä. Kuitenkin tämän viikon sinilevätilanne järvillä on monin paikoin ajankohtaan nähden tyypillinen”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen korkeakouluharjoittelija Jere Laine. Hieman sinilevää on havaittu noin kolmellakymmenellä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Runsaasti tai erittäin runsaasti sinilevää ei ole havaittu yhdelläkään virallisen seurannan havaintopaikalla. Tyyni ja
- [Sinilevät hieman lisääntyneet Saaristomerellä, sisävesillä tilanne rauhallinen (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevat-hieman-lisaantyneet-saaristomerella-sisavesilla-tilanne-rauhallinen-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevät ovat hieman lisääntyneet Saaristomerellä viime viikosta. Sisävesialueilla tilanne on ainakin toistaiseksi pysynyt rauhallisena ja viimeviikon kaltaisena. Tiedotteen kuva on kuvituskuva. Merialueilla sinilevät ovat runsastuneet Saaristomerellä sisä- ja etenkin välisaaristossa. Ulkosaaristossa on tehty vähäisiä sinilevähavaintoja. Tiedot perustuvat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurantapaikkoihin, Rotarien havaintopisteisiin sekä muihin havaintoihin. Satelliittihavainnot ovat saman suuntaisia. Satelliittikuvissa sinilevää on havaittu erityisesti Korppoon
- [Sinilevätilanne edelleen rauhallinen Kaakkois-Suomen vesillä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne-edelleen-rauhallinen-kaakkois-suomen-vesilla/) - Vaikka sää on ollut aurinkoista ja lämmintä, tuulet ovat sekoittaneet vesiä ja runsaita sinilevähavaintoja ei vielä vakiohavaintopaikoissa ole havaittu. Lemin Kivijärven Kuuksenenselällä on hieman levää veteen sekoittuneen, samoin Lappeenrannan Haapajärvellä. Suomenlahdella sekä Hurpun että Haapasaaren havaintopaikoilla on sinilevää hiukan veteen sekoittuneena. Lämpimät säät ovat lämmittäneet vedet. Kaakkois-Suomen vesillä lämpötilat vaihtelevat 23-27 asteen välillä, Suomenlahdella hiukan
- [Vesijalanjälki – Ei pelkkää hanavettä](https://www.vesi.fi/vesijalanjalki-ei-pelkkaa-hanavetta/) - Syken uuden vesijalanjälkilaskurin avulla voi selvittää omaa vedenkulutustaan. Yksinkertaisen laskurin avulla vedenkulutuksesta voi havaita mahdolliset vesisyöpöt tai vaihtoehtoisesti onnitella itseään keskiarvoa pienemmästä vedenkulutuksesta. Äkkiseltään vedenkulutuksen voi mieltää hanasta lasketun ”näkyvän” veden määräksi, eli lähinnä ruuanlaittoon ja peseytymiseen käytettäväksi vedeksi. Tämä on kuitenkin vain vaivaiset viisi prosenttia kokonaisvesijalanjäljestä. Suomalaisten vesijalanjäljestä 95% muodostuu epäsuorasta vedenkulutuksesta, mikä on mm.
- [Juhannusviikolla sinilevähavainnot runsastuneet merialueilla ja Etelä- ja Keski-Suomen järvillä](https://www.vesi.fi/juhannusviikolla-sinilevahavainnot-runsastuneet-merialueilla-ja-etela-ja-keski-suomen-jarvilla/) - Juhannusviikolla sinilevää on havaittu yhä enemmän sekä järvi- että merialueilla. Kesäkuun hellesää on vauhdittanut sinilevän kasvua etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa. Vaikka sinilevähavaintojen määrä onkin lisääntynyt, koskee valtaosa sinilevähavainnoista edelleen vähäistä määrää sinilevää. Etelä- ja Keski-Suomessa viimeaikainen hellesää on runsastuttanut sinilevän määrää järvillä, vain Lapissa sinilevää ei ole havaittu Järvillä on havaittu sinilevää ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa
- [Juhannusviikon levätilanne Etelä-Savossa on yleisesti melko rauhallinen, mutta sinilevämäärät lisääntymässä](https://www.vesi.fi/juhannusviikon-levatilanne-etela-savossa-on-yleisesti-melko-rauhallinen-mutta-sinilevamaarat-lisaantymassa/) - Sinileväesiintymien määrä Etelä-Savon vesistöissä on yleisesti vielä melko vähäinen. Levähavaintojen ja yleisöilmoitusten määrä on kuitenkin kasvanut loppuviikkoa kohden. Runsaita sinileväesiintymiä on tavattu tietyissä osissa suuria vesistöjä kuten Saimaalla Haukivedellä ja Puruvedellä. Lähes joka toisella levähavaintoverkon havaintoasemalla oli havaittavissa sinilevää. Kahden edellisen viikon poikkeuksellisen lämmin ja aurinkoinen sekä sateisuudeltaan vaihteleva sää on aktivoinut sinilevien lisääntymistä. Voimakkaat
- [Hellejakso toi sinileväkukinnat Pohjois-Savon järville](https://www.vesi.fi/hellejakso-toi-sinilevakukinnat-pohjois-savon-jarville/) - Sinileväkukinnat - eli oikeammin sinibakteerien massaesiintymät - alkoivat Pohjois-Savossa juhannusviikolla. Havaintoja tehtiin alkuviikosta eri puolilla maakuntaa ja hyvin erityyppisissä järvissä, mutta eniten Kallaveden eri osissa. Esiintymät olivat pääosin niukkoja rantaan ajautuneita lauttoja, mutta myös joitakin runsaita esiintymiä havaittiin. Keskiviikkona maakunnan yli kulkenut ukkosrintama tuulineen ja sateineen todennäköisesti hajotti rannoille ajautuneet sinilevälautat. Ajankohtaan nähden lämmin pintavesi
- [Sinilevähavainnot hieman lisääntyneet, tilanne kuitenkin vielä hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)](https://www.vesi.fi/sinilevahavainnot-hieman-lisaantyneet-tilanne-kuitenkin-viela-hyva-varsinais-suomi-satakunta/) - Sinilevätilanne on pysynyt vielä toistaiseksi rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä. Levää on havaittu muutamalla vakioseurantapisteellä meri- sekä sisävesialueella. Tilanne voi kuitenkin huonontua nopeastikin lämpimän sään vuoksi. Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa on havaittu sinilevää vähäisiä määriä Selkämerellä Pyhärannan edustalla ja saaristomeren puolella sisäsaaristossa ELY-keskuksen ja Rotarien havaintopisteillä. Sisävesialueilla sinilevää on havaittu ELY-keskuksen ja Rotarien havaintopisteillä Satakunnan
- [Helteet ovat lisänneet sinilevien määrää Kaakkois-Suomen vesillä](https://www.vesi.fi/helteet-ovat-lisanneet-sinilevien-maaraa-kaakkois-suomen-vesilla/) - Kuva: Tuuli ja sateet ovat sekoittaneet Lappeenrannan Haapajärven veden eikä sinilevää järvellä vielä ole kuin vähän veteen sekoittuneena. Kaakkois-Suomen levähavainnoinnissa on muutamia ilmoituksia runsaista levähavainnoista tullut. Pääosin sekä Suomenlahdella että sisävesillä on havaittu vasta vähän tai ei ollenkaan levää. Vaikka leväseurannan vakiohavaintopaikoilla ei vielä Imatran Immalanjärveä lukuun ottamatta ole sinileviä havaittu, on muutamia yleisöhavaintoja runsaista
- [Juhannusviikolla useilla Hämeen leväseurantapaikoilla havaittu hieman sinilevää](https://www.vesi.fi/juhannusviikolla-useilla-hameen-levaseurantapaikoilla-havaittu-hieman-sinilevaa/) - Sääolosuhteet ovat olleet juhannusviikolla otolliset vanhenevan sinilevän pintaan nousemiselle järvissä. Hämeessä havaittiin vedenpintaan noussutta sinilevää kuudella seurantapaikalla. Vanhaa sinilevää on viime päivinä voinut nousta pintaan muuallakin. Sinileviä on kesäisin järvivesissä aina, vaikka yleensä niitä nähdään veden pinnalla vasta keski- ja loppukesällä. Tuulen tyyntyessä vanhentunut sinilevä nousee kohti pintaa. Tuuli ja virtaukset voivat kerätä pintaan noussutta
- [Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 24.6.2021](https://www.vesi.fi/pohjois-savon-vesitilannekatsaus-24-6-2021/) - Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,31. Pinta on laskenut kevään huipusta jo 25 cm. Nyt taso on 5 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon. Lisäjuoksutukset lopetettiin kolme viikkoa sitten. Kesäkuu on ollut vähäsateinen ja lämmin. Mikäli sama säätyyppi jatkuu, jatkuu myös nopeahko vesipintojen lasku kaikissa vesistöissä. Iisalmen reitillä päästiin kesäajan pinnankorkeuksiin varsin nopeasti. Kesäkuun juoksutukset ovat
- [Syken uusi vesijalanjälkilaskuri kuvaa veden kokonaiskäyttöä](https://www.vesi.fi/syken-uusi-vesijalanjalkilaskuri-kuvaa-veden-kokonaiskayttoa/) - Suomen ympäristökeskus on toteuttanut uuden työkalun oman vesijalanjäljen tarkasteluun. Laskuri löytyy vesi.fi-verkkopalvelusta. Vesijalanjälki havainnollistaa käytännöllisellä tavalla elämän vesivaltaisuutta. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi sekä niin sanottu piilovesi. Piilovesi eli virtuaalivesi tarkoittaa vettä, joka käytetään hyödykkeiden valmistuksessa ja johon sisältyy muun muassa raaka-aineiden, välituotteiden, energian
- [Taipalsaaren ja Lappeenrannan pohjavesialueiden luokituksiin ja rajauksiin muutoksia](https://www.vesi.fi/taipalsaaren-ja-lappeenrannan-pohjavesialueiden-luokituksiin-ja-rajauksiin-muutoksia/) - Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tarkistanut pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Taipalsaaren ja Lappeenrannan alueilla. Vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita Taipalsaarella ja Lappeenrannassa on yhteensä 13 kappaletta Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tarkistanut pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Taipalsaaren ja Lappeenrannan alueilla. Tarkistamistyö perustuu vuonna 2015 uudistuneeseen lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Uuden lainsäädännön myötä pohjavesialueet luokitellaan luonnontieteellisin perustein alueiden vedenhankintakäyttö huomioiden

## Sivut

- [Etusivu](https://www.vesi.fi/)
- [Vesitilanne](https://www.vesi.fi/vesitilanne/) - Koko maata koskeva yleinen vesitilanne sekä linkit alueellisiin vesitilanteisiin.
- [Tulvariskien aluesivut Satakunta](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-satakunta/) - Alueellista tietoa Satakunnan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Varsinais-Suomi](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-varsinais-suomi/) - Alueellista tietoa Varsinais-Suomen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Uusimaa](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-uusimaa/) - Alueellista tietoa Uudenmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Pohjois-Savo](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-pohjois-savo/) - Alueellista tietoa Pohjois-Savon tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Pohjois-Pohjanmaa](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-pohjois-pohjanmaa/) - Alueellista tietoa Pohjois-Pohjanmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Pohjois-Karjala](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-pohjois-karjala/) - Alueellista tietoa Pohjois-Karjalan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Pirkanmaa](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-pirkanmaa/) - Alueellista tietoa Pirkanmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Keski-Suomi](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-keski-suomi/) - Alueellista tietoa Keski-Suomen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Kymenlaakso](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-kymenlaakso/) - Alueellista tietoa Kymenlaakson tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Etelä-Karjala](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-etela-karjala/) - Alueellista tietoa Etelä-Karjalan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Kainuu](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-kainuu/) - Alueellista tietoa Kainuun tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Häme](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-hame/) - Alueellista tietoa Hämeen tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Etelä-Savo](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-etela-savo/) - Alueellista tietoa Etelä-Savon tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvat Pohjalaismaakunnissa](https://www.vesi.fi/tulvat-pohjalaismaakunnissa/) - Alueellista tietoa Pohjalaismaakuntien tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvariskien aluesivut Lappi](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-lappi/) - Alueellista tietoa Lapin tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Tulvatilanne](https://www.vesi.fi/tulvatilanne/)
- [Sinilevätilanne](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne/) - Ajankohtainen sinileväkatsaus sekä mielenkiintoista lisätietoa, jota jokaisen tulisi sinilevästä tietää.
- [Toiminta-alueen määrittämisestä koituvien taloudellisten vaikutusten arviointityökalu (latauslinkki ja ohjeet)](https://www.vesi.fi/toiminta-alueen-maarittamisesta-koituvien-taloudellisten-vaikutusten-arviointityokalu-latauslinkki-ja-ohjeet/) - Toiminta-alueen määrittämisestä koituvien taloudellisten vaikutusten arviointityökalu on selkeä Excel-pohjainen työkalu. Sen avulla kunnat ja vesihuoltolaitokset voivat arvioida, millaisia taloudellisia vaikutuksia toiminta-alueen määrittämisestä seuraa ja mihin tasoon vesihuoltomaksut tulee asettaa, jotta kustannukset tulevat katetuiksi. Työkalu toimii Microsoft Excel 97–2003 ja sitä uudemmissa Microsoft Excel -versioissa. Lataa Toiminta-alueen määrittämisestä koituvien taloudellisten vaikutusten arviointityökalu (XLS, 2,2 MB)
- [Kuivuustilanne](https://www.vesi.fi/kuivuustilanne/) - Ajankohtainen kuivuustilanne sekä hyödyllistä tietoa kuinka kuivuuteen tulisi varautua.
- [Usein kysyttyjä kysymyksiä kuivuudesta ja vesihuollosta](https://www.vesi.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-kuivuudesta-ja-vesihuollosta/) - Pitkään jatkunut kuivuus voi saada kaivot ehtymään. Kaivonomistajan on hyvä seurata tilannetta ja miettiä etukäteen, miten vettä voi varastoida kuivuuden varalta. Entä kuinka vesihuoltolaitokset varautuvat vesipulaan?
- [Usein kysyttyjä kysymyksiä vesistöjen vedenkorkeudesta ja säännöstelystä](https://www.vesi.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-vesistojen-vedenkorkeudesta-ja-saannostelysta/) - Vesistöjen vedenkorkeus vaihtelee luontaisesti vuodenkierron ja sääolojen mukaan. Monia vesistöjä myös säännöstellään; niiden vedenkorkeuteen vaikutetaan juoksutuksin. Miksi vedenpinta laskee kovin alas jopa säännöstellyissä järvissä kuivuuden pitkittyessä?
- [Usein kysyttyjä kysymyksiä kuivuuden kehittymisestä](https://www.vesi.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-kuivuuden-kehittymisesta/) - Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi Suomen säätiloihin ja luonnonoloihin. Keskilämpötilat ovat jo nousseet noin kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Erityisesti talvet ovat lämmenneet ja muuttuneet samalla sateisemmiksi.
- [Usein kysyttyjä kysymyksiä kuivuudesta](https://www.vesi.fi/kuivuustilanne/usein-kysyttya-kuivuudesta/)
- [Tulvaryhmä Kyrönjoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-kyronjoen-vesistoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Tulvariskien hallinta](https://www.vesi.fi/tulvariskien-hallinta/) - Tulvariskien hallinnan tavoite on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Hallinnan vaiheisiin kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien hallintasuunnitelman tekeminen.
- [Tulvaryhmä Kokemäenjoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-kokemaenjoen-vesistoalue/) - ¨
- [Tulvaryhmä Turun rannikkoalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-turun-rannikkoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinta -työkalu (latauslinkki ja ohjeet)](https://www.vesi.fi/vesiosuuskuntien-omaisuudenhallinta-tyokalu-latauslinkki-ja-ohjeet/) - Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan työkalu on helppo ja nopea Excel-pohjainen työkalu, jolla saa yleiskuvan vesiosuuskunnan verkosto-omaisuuden hallinnasta ja kunnosta. Työkalun avulla vesiosuuskunta voi helposti määrittää verkosto-omaisuutensa teknisen arvon. Omaisuudenhallinnan työkalu toimii Microsoft Excel 97 – 2003 ja sitä uudemmissa Microsoft Excel -versioissa. Lataa Vesiosuuskuntien omaisuudenhallinnan työkalu v. 1.0 (XLS, 3 MB) Täyttöohjeet välilehdittäin: Työkalun alalaidan valikosta
- [VILSO – Vesihuollon ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalu](https://www.vesi.fi/vilso-vesihuollon-ilmastonmuutokseen-sopeutumisen-tyokalu/) - Vesihuoltolaitosten käyttöön on kehitetty työkalu, jonka avulla laitokset voivat tunnistaa sopeutumistarpeitaan vesihuollon eri osa-alueilla. Valittavana ovat seuraavat osa-alueet: Pohjaveden hankinta ja käsittely Pintaveden hankinta ja käsittely Talousveden johtaminen Jäteveden viemäröinti ja käsittely Tekopohjavesilaitokset voivat vastata sekä pohjavesi- että pintavesiosioon. Työkalussa tarkastellaan kolmea teemaa: Kuivuus Rankkasateet ja tulvat Lämpötila, myrskyt ja ukkoset Työkalun lopputulemana syntyy yhteenvetoraportti,
- [Tulvaryhmä Tornionjoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-tornionjoen-vesistoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Tulvaryhmä Kemijoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhmat-kemijoen-vesistoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Tulvaryhmä Kemin rannikkoalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-kemin-rannikkoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Tulvaryhmä Ivalojoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhmat-ivalojoen-vesistoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Pienten vesilaitosten riskienhallintasuunnitelma Excel -työkalu (latauslinkki ja ohjeet)](https://www.vesi.fi/pienten-vesilaitosten-riskienhallintasuunnitelma-excel-tyokalu-latauslinkki-ja-ohjeet/) - Pienten vesilaitosten riskienhallintasuunnitelma -työkalu on tarkoitettu avuksi pienemmille vesilaitoksille (esim. vesiosuuskunnille), joilla ei ole mahdollisuutta käyttää WSP/SSP-työkalua. Tämän työkalun avulla pienempi vesilaitos voi laatia riskinarvioinnin ja koota riskienhallintasuunnitelmaan tarvittavat liitteet. Pienten vesilaitosten riskienhallintasuunnitelma -työkalu toimii Microsoft Excel 97 – 2003 ja sitä uudemmissa Microsoft Excel versioissa. Lataa Pienten vesilaitosten riskienhallintasuunnitelma Excel -työkalu v. 1.0. (XLS,
- [Iso-Längelmävesi](https://www.vesi.fi/iso-langelmavesi/)
- [Tulvaryhmä Helsingin ja Espoon rannikkoalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-helsingin-ja-espoon-rannikkoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Tulvaryhmä Lapväärtin–Isojoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-lapvaartin-isojoen-vesistoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Tulvaryhmä Laihianjoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-laihianjoen-vesistoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Lumitilanne](https://www.vesi.fi/lumitilanne/) - Ajankohtainen lumitilanne sekä ohjeet, milloin lunta pitää pudottaa katolta. Sivuilla on myös hauskaa tiriviatietoa lumesta. Tiesitkö esimerkiksi, että narske kertoo kuinka kireää pakkanen on?
- [Medialle](https://www.vesi.fi/medialle/) - Tietoa vedestä Suomen ympäristökeskuksen koordinoima vesi.fi-sivusto tarjoaa kansalaisille, asiantuntijoille sekä medialle ajantasaista tietoa ja työkaluja vedestä sekä siihen liittyvistä ilmiöistä, uutisista ja toimijoista. Viestintä ja mediapalvelut Puhelin: 0295 251 072 Sähköposti: media@syke.fi Ajankohtaista tietoa ympäristöstä Ajankohtaista Facebook Uutiskirjeet Blogit Verkko­palveluitamme Itämeri-laskuri Järvi-Meriwiki Itameri.fi Ymparisto.fi Vesi.fi:n ohjeisto Vesi.fi-vesitietopalvelun brändi- ja käyttöliittymäohjeistukset löytyvät täältä. Vesi.fi:n ohjeisto Logot,
- [Saimaan vedenkorkeuden vaihtelu](https://www.vesi.fi/saimaa/)
- [Kallaveden säännöstely](https://www.vesi.fi/kallaveden-saannostely/) - Tammelan Pyhäjärveä säännöstellään vesilain mukaisen luvan perusteella. Luvan haltija on Loimijoen yläjuoksun perkausyhtiö.
- [Tulvaryhmä Haminan ja Kotkan rannikkoalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-haminan-ja-kotkan-rannikkoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Tulvaryhmä Kymijoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-kymijoen-vesistoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/vantaanjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Tulvariskien hallinta](https://www.vesi.fi/tulvatilanne/tulvariskien-hallinta/) - Alueellista tietoa tulvista, tulvariskeistä ja tulvariskien hallinnasta. Tutustu Tulvariskien hallinnan teemasivuihin
- [Tulviin varautumisen teemasivu](https://www.vesi.fi/tulvatilanne/tulviin-varautumisen-teemasivu/) - Tarkempia ohjeita ja tarkistuslistoja siihen, kuinka tulee toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja tulvatilanteen jälkeen. Tutustu tulviin varautumisen teemasivuihin
- [Tietoa evästeistä](https://www.vesi.fi/tietoa-evasteista/) - Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita selain tallentaa sivuston käyttäjän laitteelle. Evästeet eivät vahingoita käyttäjien tietokoneita tai tiedostoja. Evästeiden avulla voimme esimerkiksi näyttää upotettua sisältöä kuten youtube-videoita. Pyydämme suostumuksesi evästeiden käyttöön, kun saavut vesi.fi-sivustolle. Voit muuttaa antamaasi suostumusta jokaisen sivun alareunassa olevasta Evästeasetukset-linkistä. Evästeiden estäminen voi vaikuttaa sivuston käyttökokemukseen, mutta se ei vaikuta sivuston toimivuuteen. Lue
- [Paikallisvesitilanne sijainti](https://www.vesi.fi/paikallisvesitilanne-sijainti/)
- [Tammelan Pyhäjärven säännöstely](https://www.vesi.fi/tammelan-pyhajarven-saannostely/) - Tammelan Pyhäjärveä säännöstellään vesilain mukaisen luvan perusteella. Luvan haltija on Loimijoen yläjuoksun perkausyhtiö.
- [Jäätilanne](https://www.vesi.fi/jaatilanne/) - Syke päivittää arvion jäätilanteesta tälle sivulle kolme kertaa kuukaudessa. Arvio perustuu 46 havaintopaikan jäänpaksuusmittauksiin eri puolilla Suomea. Jäänpaksuus mitataan noin kymmenes, kahdeskymmenes ja kolmaskymmenes päivä kuukausittain. Tuoreimmat havainnot löytyvät jäätilannekartalta. Jokaisen on mahdollista tallentaa myös omat jäähavaintonsa, jolloin ne näkyvät kartalla. Syke ei tarkista näitä havaintoja. Pelkän kartan arvioiden ja havaintojen perusteella jäälle ei tule
- [Tulvaryhmä Lapuanjoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-lapuanjoen-vesistoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/helsingin-ja-espoon-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Tietosuojailmoitus](https://www.vesi.fi/tietosuojailmoitus/) - Tietosuojailmoitus vesi.fi-verkkopalvelun käyttäjätestaukseen liittyvien henkilötietojen käsittelystä
- [Tapahtumalomake](https://www.vesi.fi/tapahtumalomake/) - Tämän lomakkeen kautta ilmoitetut tapahtumat näkyvät vesi.fi-sivuston tapahtumakalenterissa. Ilmoituksesi tarkastetaan ennen sen julkaisua. Julkaisemme ainoastaan vesialan tapahtumia.
- [Teemasivut](https://www.vesi.fi/teemasivut/)
- [Saavutettavuusseloste](https://www.vesi.fi/saavutettavuusseloste/) - Vesi.fi-sivuston saavutettavuusseloiste.
- [Tulvaryhmä Loviisan rannikkoalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-loviisan-rannikkoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Tulvaryhmä Kalajoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-kalajoen-vesistoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Tulvaryhmä Pyhäjoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-pyhajoen-vesistoalu/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Tulvaryhmä Iijoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-ivalojoen-vesistoalue-kopio/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Tulvaryhmä Vantaanjoen vesistöalue](https://www.vesi.fi/tulvaryhma-vantaanjoen-vesistoalue/) - Tulvaryhmän tehtävänä on koordinoida tulvariskien hallinnan suunnittelua alueella. Ryhmän muodostavat alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kuntien ja pelastuslaitosten edustajat.
- [Kokemäen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/kokemaen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Kemin rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/kemin-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Inarinjärven säännöstely](https://www.vesi.fi/inarinjarven-saannostely/) - Inarin kunnan alueella sijaitseva Inarijärvi on karu, kirkasvetinen ja vähähumuksinen järvi, joka laskee vetensä Paatsjokea pitkin Jäämereen. Inarijärveä on säännöstelty voimatalouden tarpeisiin vuodesta 1942 lähtien.
- [Routatilanne](https://www.vesi.fi/routatilanne/) - Ajankohtainen routatilanne. Lue myös, miten routa syntyy ja mitä hyötyä sekä haittaa roudasta on.
- [Mitä routa on?](https://www.vesi.fi/routatilanne/mita-routa-on/)
- [Tiesitkö tämän roudasta](https://www.vesi.fi/routatilanne/tiesitko-taman-roudasta/)
- [Lisää roudasta](https://www.vesi.fi/routatilanne/lisaa-roudasta/)
- [Varokaa heikkoja jäitä -banneri](https://www.vesi.fi/jaatilanne/varokaa-heikkoja-jaita-banneri/) - 
- [Turvallisesti jäällä syksystä kevääseen](https://www.vesi.fi/jaatilanne/turvallisesti-jaalla-syksysta-kevaaseen/)
- [Tiesitkö tämän jäästä](https://www.vesi.fi/jaatilanne/tiesitko-taman-jaasta/)
- [Lisää jäästä](https://www.vesi.fi/jaatilanne/lisaa-jaasta/)
- [Lisää kuivuudesta](https://www.vesi.fi/kuivuustilanne/lisaa-kuivuudesta/)
- [Tiesitkö tämän kuivuudesta](https://www.vesi.fi/kuivuustilanne/tiesitko-taman-kuivuudesta/)
- [Tiesitkö tämän pohjavedestä](https://www.vesi.fi/pohjavesitilanne/tiesitko-taman-pohjavedesta/)
- [Lisää pohjavedestä](https://www.vesi.fi/pohjavesitilanne/lisaa-pohjavedesta/)
- [Pohjavesitilanne](https://www.vesi.fi/pohjavesitilanne/) - Ajankohtainen pohjavesitilanne sekä paljon tärkeää lisätietoa pohjavesistä.
- [Miksi pohjavesi on tärkeää?](https://www.vesi.fi/pohjavesitilanne/miksi-pohjavesi-on-tarkeaa/)
- [Veden lämpötila](https://www.vesi.fi/veden-lampotila/) - Ajankohtainen veden lämpötilatilanne sekä lisätietoa mittaustavoista sekä veden jäähtymisestä ja lämpenemisestä.
- [Tiesitkö tämän veden lämpötilasta](https://www.vesi.fi/veden-lampotila/tiesitko-taman-veden-lampotilasta/)
- [Lisää veden lämpötilasta](https://www.vesi.fi/veden-lampotila/lisaa-veden-lampotilasta/)
- [Miten vesien pintalämpötilaa mitataan?](https://www.vesi.fi/veden-lampotila/miten-vesien-pintalampotilaa-mitataan/)
- [Varokaa sinilevää -banneri](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne/varokaa-sinilevaa-banneri/) - 
- [Tiesitkö tämän sinilevästä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne/tiesitko-taman-sinilevasta/)
- [Mitä jokaisen tulee tietää sinilevästä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne/mita-jokaisen-tulee-tietaa-sinilevasta/)
- [Lisää sinilevästä](https://www.vesi.fi/sinilevatilanne/lisaa-sinilevasta/)
- [Tulvariskien aluesivut Ahvenanmaa](https://www.vesi.fi/tulvariskien-aluesivut-ahvenanmaa/) - Alueellista tietoa Ahvenanmaan tulvista ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta. Sivulta on saatavilla tulvariskien alustavat arvioinnit, jotka sisältävät tietoja niin esiintyneistä tulvista, tulevaisuuden tulvista kuin tulvariskialueistakin.
- [Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/ivalojoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/kemijoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/tornionjoen-muonionjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Turun rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/turun-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/kyronjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/laihianjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/lapvaartin-isojoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Lapuanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/lapuanjoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/kymijoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/haminan-ja-kotkan-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/loviisan-rannikkoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/kalajoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Pyhäjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/pyhajoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/iijoen-vesistoalueen-tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Sellaisille vesistö- tai rannikkoalueille, joilla sijaitsee yksi tai useampi merkittävä tulvariskialue, tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet kyseisellä alueella sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
- [Alueellinen vesitilanne Lappi](https://www.vesi.fi/vesitilanne/alueellinen-vesitilanne-lappi/)
- [Alueellinen vesitilanne Kainuu ja Oulu-Koillismaa](https://www.vesi.fi/vesitilanne/alueellinen-vesitilanne-kainuu-ja-oulu-koillismaa/)
- [Alueellinen vesitilanne Pohjanmaa](https://www.vesi.fi/vesitilanne/alueellinen-vesitilanne-pohjanmaa/)
- [Alueellinen vesitilanne Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Porin seutu](https://www.vesi.fi/vesitilanne/alueellinen-vesitilanne-kanta-hame-pirkanmaa-ja-porin-seutu/)
- [Alueellinen vesitilanne Keski-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso](https://www.vesi.fi/vesitilanne/alueellinen-vesitilanne-keski-suomi-paijat-hame-ja-kymenlaakso/)
- [Alueellinen vesitilanne Itä- ja Kaakkois-Suomi](https://www.vesi.fi/vesitilanne/alueellinen-vesitilanne-ita-ja-kaakkois-suomi/)
- [Alueellinen vesitilanne Etelä- ja Lounais-Suomi](https://www.vesi.fi/vesitilanne/alueellinen-vesitilanne-etela-ja-lounais-suomi/)
- [Jäänpaksuuden mittaukset](https://www.vesi.fi/jaanpaksuuden-mittaukset/) - Huomio! Jäänpaksuusmittaukset edustavat vain kyseistä paikkaa ja ovat siten ohjeellisia, eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita. Järvillä mittaukset tehdään lähellä rantaa ja erityisesti alkutalvesta jää voi olla huomattavasti heikompaa esim. selkävesillä. Taulukko päivittyy sitä mukaa, kun havaitsijat tekevät mittaukset ja toimittavat jäänpaksuudet Syken rekisteriin. Sen vuoksi taulukon sisältö voi olla varsinaisena mittauspäivänä vajavainen ja
- [Tutkitaan vesiä satelliiteilla](https://www.vesi.fi/satelliitit-vesistoseurannassa/) - Tutkitaan vesiä satelliiteilla Oppimiskokonaisuus lennättää peruskoulun yläasteen oppilaat seuraamaan ympäristöä avaruudesta! Maan luonnonilmiöitä Suomessa ja muualla tutkitaan hyödyntäen avoimia satelliitti- ja kartta-aineistoja. Tehtävissä tarkastellaan jäidenlähtöä, veden lämpötilaa ja sinileviä. Lennä opintomatkalle satelliittien kiehtovaan maailmaa!
- [Kaivoveden analyysitulkki](https://www.vesi.fi/tyokalut/kaivoveden-analyysitulkki/) - Mikä on analyysitulkki? Kaivoveden analyysitulkki on sekä kaivoveden laatuasioiden parissa työskenteleville että kaivonomistajille tarkoitettu työkalu kaivoveden laadun arvioimiseen. Analyysitulkkiin syötetään kaivovedestä teetetyn laboratorio-tutkimuksen tulokset. Analyysitulkin tulokset Tulkki kertoo kunkin ominaisuuden osalta: onko vesi hyvää vai huonoa mitä haittaa huonosta laadusta voi seurata mitkä ovat todennäköisimmät huonon laadun syyt mitä voidaan tehdä tilanteen parantamiseksi Kaikki ehdotukset
- [Vesijalanjälkilaskuri](https://www.vesi.fi/vesijalanjalkilaskuri/)
- [Tulvakeskuksen tilannetiedote](https://www.vesi.fi/tulvakeskus-vanha-sivu/tilannetiedote/)
- [Paikallisvesitilanne](https://www.vesi.fi/paikallisvesitilanne/)
- [Finnish companies set to become leaders in water stewardship by 2030 – what does it take?](https://www.vesi.fi/finnish-companies-set-to-become-leaders-in-water-stewardship-by-2030-what-does-it-take/) - A target has been set for Finnish companies to become leaders in water stewardship by 2030 as a part of the national implementation of the UN Sustainable Development Goals. Suvi Sojamo from the Finnish Environment Institute lists possible ways to achieve the 2030 target based on recent research findings and discusses their international applicability. During
- [Varoitukset](https://www.vesi.fi/varoitus/)
- [Palaute](https://www.vesi.fi/palaute/) - Tekninen vika Virhe sisällössä Sisältötoive
- [Sanasto](https://www.vesi.fi/sanasto/)
- [Pisaroita twiittivirrasta](https://www.vesi.fi/pisaroita-twiittivirrasta/)
- [Työkalut](https://www.vesi.fi/tyokalut/)
- [Sivukartta](https://www.vesi.fi/sivukartta/)

## Sanat

- [Mittausarvojen vaeltaminen](https://www.vesi.fi/sanasto/mittausarvojen-vaeltaminen/) - Mittalaitteen näyttämän tuloksen hidas muutos.
- [Kalibrointi](https://www.vesi.fi/sanasto/kalibrointi/) - Kalibroinnissa määritetään pitoisuudeltaan ja epävarmuudeltaan tunnettujen kalibrointinäytteiden avulla kalibrointiyhtälö. Yhtälö määrittää mitä tuloksen lukuarvoa sensorin tuottama sähköinen signaali vastaa.
- [Validointi](https://www.vesi.fi/sanasto/validointi/) - Validointi on analyysimenetelmän tai laitteen luotettavuuden ja pätevyysominaisuuksien testaamista. Validoinnilla varmistetaan ja osoitetaan systemaattisesti, että menetelmä soveltuu siihen, mihin se on tarkoitettu, ja saadaan tietoa siitä, millä varmuudella määritys voidaan suorittaa.
- [Mittausepävarmuus](https://www.vesi.fi/sanasto/mittausepavarmuus/) - Arvio niistä rajoista, joiden sisällä mittaustulos pysyy tietyllä todennäköisyydellä, kun systemaattiset ja satunnaiset virheet on otettu huomioon. Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikea, vaan se sisältää aina epävarmuutta.
- [Keskivedenkorkeus](https://www.vesi.fi/sanasto/keskivedenkorkeus/) - Keskivedenkorkeus, MW, on tietyn havaintojakson keskimääräinen vedenkorkeus. Se ilmoitetaan merenpinnasta mitattuna korkeutena tietyssä korkeusjärjestelmässä.
- [Ojitusilmoitus](https://www.vesi.fi/sanasto/ojitusilmoitus/) - Ojitusilmoituksen tarkoitus on antaa valvontaviranomaisille mahdollisuus arvioida, tarvitseeko hanke vesilupaa tai ojitustoimitusta – tai millä edellytyksillä ja rajoituksilla hanke voidaan toteuttaa ilman lupaa tai ojitustoimitusta. Ilmoitus jätetään Lupa- ja valvontavirastolle viimeistään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä.
- [Vaihtoehtoinen liukkaudentorjunta-aine](https://www.vesi.fi/sanasto/vaihtoehtoinen-liukkaudentorjunta-aine/) - Vaihtoehtoinen liukkaudentorjunta-aine tai vaihtoehtoinen liukkaudentorjuntakemikaali on kemikaali, jota käytetään perinteisten liukkaudentorjunta-aineiden sijaan. Vaihtoehtoisella liukkaudentorjunta-aineella, esimerkiksi kaliumformaatilla, voidaan korvata esimerkiksi teiden hiekoitus, natriumkloridilla tehty suolaus taikka lentokentillä käytetty urea.
- [Liukkaudentorjunta-aine](https://www.vesi.fi/sanasto/liukkaudentorjunta-aine/) - Liukkaudentorjunta-aine on aine, jota käytetään estämään jään muodostumista tai sulattamaan jäätä kulkuväylien pinnoilta, kuten teiltä, lentokentiltä, jalkakäytäviltä ja piha-alueilta. Talviolosuhteissa kulkua turvataan sekä pitoa (kitkaa) lisäävin mekaanisin liukkaudentorjunta-ainein että kemiallisin liukkaudentorjunta-ainein, joiden teho perustuu siihen, että ne alentavat veden jäätymispistettä.
- [Liukkaudentorjunta](https://www.vesi.fi/sanasto/liukkaudentorjunta/) - Liukkaudentorjunta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla talvisin ehkäistään ja poistetaan lumen, jään ja sohjon aiheuttamaa liukkautta teiltä, kaduilta ja muilta kulkuväyliltä. Liukkautta voidaan torjua mekaanisesti (tien pinnan auraus ja höyläys), hiekoituksella (kuten hiekoitussepelillä) tai käyttäen kemiallisia menetelmiä.
- [Viemäröinti](https://www.vesi.fi/sanasto/viemarointi/) - Viemäröinti tarkoittaa järjestelmää, jolla jätevedet kerätään ja johdetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle.
- [Vesikäymälä](https://www.vesi.fi/sanasto/vesikaymala/) - Vesikäymälä eli WC on kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmään liitetty käymälä, jossa WC-istuin huuhdellaan vedellä.
- [Vesihuoltosuunnitelma](https://www.vesi.fi/sanasto/vesihuoltosuunnitelma/) - Vesihuoltosuunnitelma on kunnan hyväksymä suunnitelma siitä, miten kunnan nykyiset ja tulevat vesihuoltopalvelut järjestetään. Vesihuoltosuunnitelman sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksessa vesihuollosta.
- [Vesihuoltolaitteisto](https://www.vesi.fi/sanasto/vesihuoltolaitteisto/) - Kiinteistön vesihuoltolaitteistolla tarkoitetaan kaikkia kiinteistön omia vesihuollon rakenteita ja laitteita, kuten vesi- ja viemäriputkia, vesi- ja jätevesipumppuja ja jätevedenpuhdistuslaitteita.
- [Vedenottamo](https://www.vesi.fi/sanasto/vedenottamo/) - Vedenottamo on pohjaveden tai pintaveden ottamiseen tarkoitettu rakenne tai laite, esimerkiksi kaivo. Vedenottamo, josta otetaan talousvetenä käytettävää vettä, pitää sijoittaa, rakentaa ja hoitaa niin, että vesi on terveydelle haitatonta ja muutenkin tarkoitukseen soveltuvaa.
- [Varautumissuunnitelma](https://www.vesi.fi/sanasto/varautumissuunnitelma/) - Vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelman tavoite on tukea laitoksen varautumista häiriöihin ja vaaratilanteisiin. Suunnitelmassa tulee muun muassa tunnistaa vesihuollon kriittiset toiminnot, arvioida niihin kohdistuvat riskit ja kuvata sitä, miten häiriötilanteisiin vastataan.
- [Tukkuvesihuoltolaitos](https://www.vesi.fi/sanasto/tukkuvesihuoltolaitos/) - Tukkuvesihuoltolaitos on laitos, joka toimittaa vettä vesihuoltolaitokselle, tai johtaa tai käsittelee vesihuoltolaitoksen jätevesiä.
- [Talousvesiverkosto](https://www.vesi.fi/sanasto/talousvesiverkosto/) - Talousvesiverkosto on talousveden johtamiseen tarkoitettu verkosto, jossa talousvesi johdetaan vesilaitokselta veden käyttäjille. Talousvesiverkosto koostuu maanalaisista vesijohdoista oheislaitteineen ja -rakenteineen sekä pumppaamoista ja vesitorneista.
- [Omaisuudenhallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/sanasto/omaisuudenhallintasuunnitelma/) - Vesihuoltolaitoksen omaisuudenhallintasuunnitelmasta säädetään valtioneuvoston asetuksessa vesihuollosta. Suunnitelma sisältää vähintään tiedot laitoksen keskeisestä omaisuudesta, yhteenvedon investointi- ja rahoitustarpeista sekä tiedot vesihuollon maksujen nykytasosta ja muutostarpeista.
- [Kuivatusvesi](https://www.vesi.fi/sanasto/kuivatusvesi/) - Kuivatusvedeksi luetaan kaikki maaperän kuivattamisesta syntyvä vesi. Kuivatusvettä muodostuu muun muassa maa- ja metsätalousmaan sekä rakennettujen alueiden kuivattamisesta.
- [Jätevesiviemäriverkosto](https://www.vesi.fi/sanasto/jatevesiviemariverkosto/) - Jätevesiviemäriverkosto jäteveden johtamista varten rakennettu verkosto, jossa alueella syntyvät jätevedet johdetaan kiinteistöiltä jätevedenpuhdistamolle. Verkosto voi sisältää jätevesiputkien ohella myös muita rakenteita kuten jätevesipumppaamoja.
- [Jätevesi](https://www.vesi.fi/sanasto/jatevesi/) - Jätevedeksi luetaan kaikki käytetty ja käytöstä poistunut vesi ja sen sisältämät kiinteät ja liuenneet aineet.
- [Jätevedenkäsittely](https://www.vesi.fi/sanasto/jateveden-kasittely/) - Jätevedenkäsittely tarkoittaa tapaa, jolla jätevedet puhdistetaan ennen kuin ne johdetaan vesistöön. Asutuksen jätevedet voidaan käsitellä joko niiden syntypaikalla tai johtaa käsiteltäväksi kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kiinteistökohtainen käsittely on mahdollinen niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsevat viemäriverkoston ulkopuolella.
- [Hulevesisuunnitelma](https://www.vesi.fi/sanasto/hulevesisuunnitelma/) - Hulevesisuunnitelma on kunnan hyväksymä suunnitelma hulevesien hallinnasta rakennetulla alueella. Siinä esitetään valumavesien reitit sekä hulevesien hallinnan ratkaisut ja rakenteet kuten imeytysalueet, kosteikot, ojat ja putket. Hulevesisuunnitelmassa pitää varautua myös lisääntyviin sademääriin ja rankkasateisiin.
- [Syanobakteeri](https://www.vesi.fi/sanasto/syanobakteeri/) - Syanobakteerit eli sinilevät ovat yhteyttäviä bakteereja, jotka kuuluvat pintavesien luontaiseen eliölajistoon. Monet sinilevälajit pystyvät käyttämään hyväkseen ilmakehästä veteen liuennutta typpeä. Niinpä ne voivat runsastua silloinkin, kun typen puute rajoittaa muiden levien kasvua. Osa sinilevistä on myrkyllisiä.
- [Suppo(jää)](https://www.vesi.fi/sanasto/suppo/) - Suppo(jää) eli hyyde koostuu pienistä jääkiteistä, joita syntyy voimakkaasti ja pyörteisesti virtaavan jokijakson alijäähtyneeseen veteen. Vesi pääsee alijäähtymään pakkasella, kun virtaus estää suojaavan jääkannen muodostumisen. Muodostuneet jääkiteet tarttuvat yhteen ja nousevat vähitellen pintaan muodostaen suppolauttoja tai supposohjoa.
- [Hyyde](https://www.vesi.fi/sanasto/hyyde/) - Hyyde eli suppojää koostuu pienistä jääkiteistä, joita syntyy voimakkaasti ja pyörteisesti virtaavan jokijakson alijäähtyneeseen veteen. Vesi pääsee alijäähtymään pakkasella, kun virtaus estää suojaavan jääkannen muodostumisen. Muodostuneet jääkiteet tarttuvat yhteen ja nousevat vähitellen pintaan muodostaen hyydelauttoja tai sohjoa.
- [Arseeni](https://www.vesi.fi/sanasto/arseeni/) - Arseeni on maankuoressa luonnostaan esiintyvä puolimetalli. Suomessa yleisin arseenimineraali on arseenisulfidi eli arseenikiisu. Arseenia voi siirtyä kallioperästä pohjaveteen erityisesti kallion ruhjevyöhykkeillä, joissa arseenikiisu pääsee kosketuksiin pohjaveden kanssa. Porakaivovedessä on paikoin tavattu terveydelle haitallisia arseenipitoisuuksia.
- [Pelagiaali](https://www.vesi.fi/sanasto/pelagiaali/) - Pelagiaali eli vapaan veden vyöhyke on se osa meren tai järven pinta- tai välikerrosta, joka sijaitsee rantavyöhykkeen ulkopuolella ja jossa ei esiinny suurkasvillisuutta.
- [Viivyttäminen, viivytys](https://www.vesi.fi/sanasto/viivyttaminen-viivytys/) - Viivyttäminen tai viivytys on vesienhallinnassa käytetty termi. Viivyttämisen tavoite on jakaa pintavalunta pitkälle ajanjaksolle.
- [Maavesi](https://www.vesi.fi/sanasto/maavesi/) - Maavedeksi kutsutaan sitä maaperään sitoutunutta tai siellä vapaana olevaa vettä, joka on pohjaveden pinnan yläpuolella.
- [Keijuminen](https://www.vesi.fi/sanasto/keijuminen/) - Keijuminen tarkoittaa passiivista ajelehtimista vedessä, pinnan ja pohjan välisissä vesikerroksissa. Keijuvat eliöt eivät kohoa vedenpintaan mutta eivät liioin vajoa pohjaan.
- [Talousvesi](https://www.vesi.fi/sanasto/talousvesi/) - Talousvesi on vettä, joka on tarkoitettu juotavaksi, ruuanvalmistukseen tai muihin kotitalouden tarpeisiin. Talousvettä on myös julkisessa ja kaupallisessa toiminnassa ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi samoin kuin elintarvikkeiden valmistuksessa, jalostuksessa ja jakelussa käytettävä vesi.
- [Ympäristövirtaama](https://www.vesi.fi/sanasto/ymparistovirtaama/) - Ympäristövirtaama on se virtaama, jonka virtaveden ekosysteemi tarvitsee menestyäkseen. Kun säännöstellyn joen virtaama säädetään ympäristövirtaaman mukaiseksi, on mahdollista saavuttaa joen hyvä ekologinen tila. Ympäristövirtaama määritetään määrällisesti, laadullisesti ja ajallisesti riittäväksi kullekin virtavedelle erikseen.
- [Ympäristölupa](https://www.vesi.fi/sanasto/ymparistolupa/) - Ympäristölupa on ympäristölupaviranomaisen myöntämä lupa, joka tarvitaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan. Tietyissä tapauksissa, kun toiminta aiheuttaa vähäisiä ympäristövaikutuksia, riittää, että toiminnanharjoittaja tekee toiminnasta kirjallisen ilmoituksen viranomaiselle.
- [Yläjuoksu](https://www.vesi.fi/sanasto/ylajuoksu/) - Yläjuoksu tarkoittaa joen tai jokivesistön niitä osia, jotka ovat tietyn kohdan yläpuolella, toisin sanoen lähempänä joen alkuosia tai latvavesiä. Alajuoksua ovat vastaavasti alapuoliset vedet eli se osa, joka on lähempänä joen laskukohtaa.
- [Ylivuoto](https://www.vesi.fi/sanasto/ylivuoto/) - Ylivuodoksi kutsutaan tilannetta, jossa jätevettä joutuu viemäriverkostosta tai pumppaamosta ympäristöön. Ylivuotoja syntyy poikkeustilanteissa. Ne voivat johtua esimerkiksi rankkasateesta, pumppaamon sähkökatkosta tai verkoston tukkeutumisesta.
- [Ylivirtaama](https://www.vesi.fi/sanasto/ylivirtaama/) - Ylivirtaama, HQ, on havaintojakson suurin virtaama.
- [Ylivedenkorkeus](https://www.vesi.fi/sanasto/ylivedenkorkeus/) - Ylivedenkorkeus, HW, on havaintojakson suurin vedenkorkeus.
- [Vuorovesi](https://www.vesi.fi/sanasto/vuorovesi/) - Vuorovesi tarkoittaa merenpinnan korkeuden jaksollista vaihtelua, joka johtuu Kuun ja osittain myös Auringon vetovoimasta. Itämeressä vuorovesi on hyvin vähäistä, koska Itämeren vesimassa on melko pieni.
- [Virtuaalivesi](https://www.vesi.fi/sanasto/virtuaalivesi/) - Virtuaalivesi, toiselta nimeltään piilovesi, tarkoittaa tuotteisiin sisältyvää vesimäärää. Piiloveteen lasketaan kaikki se vesi, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään jätteenä.
- [Virtavesien kunnostus](https://www.vesi.fi/sanasto/virtavesien-kunnostus/) - Virtavesien kunnostuksella pyritään saavuttamaan ja turvaamaan joen tai muun virtaveden hyvä ekologinen tila sekä edistämään vaelluskalojen luontaista lisääntymistä. Kunnostustoimia voivat olla esimerkiksi kutupaikkojen kunnostus, vaellusesteiden poisto tai ohitusuomien rakentaminen.
- [Virtavesi](https://www.vesi.fi/sanasto/virtavesi/) - Virtavesi on yleiskäsite, joka sisältää kaikki sellaiset vesistöt, jotka virtaavat uomassa, toisin sanoen joet, purot, norot ja ojat.
- [Virtaamansäätöpato](https://www.vesi.fi/sanasto/virtaamansaatopato/) - Virtaamansäätöpato on laskeutusaltaan yhteyteen rakennettu pato, jolla voidaan säädellä veden virtausnopeutta. Säätely tapahtuu esimerkiksi padon läpi asennettujen putkien avulla, jolloin patoa kutsutaan myös putkipadoiksi. Virtaamansäätöpato vähentää kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden kulkeutumista alapuolisiin vesiin erityisesti, kun virtaama on suuri.
- [Virtaama](https://www.vesi.fi/sanasto/virtaama/) - Virtaama tarkoittaa vesimäärää, joka kulkee esimerkiksi uoman poikkileikkauksen tai jonkin vesistöalueen läpi tietyssä aikayksikössä. Virtaamaa voidaan mitata virtaamamittareilla tai pienemmissä vesistöissä mittapadon avulla. Usein virtaama-arvot saadaan vakaissa uomissa vedenkorkeushavainnoista ns. purkautumiskäyrän avulla.
- [Viivytysallas](https://www.vesi.fi/sanasto/viivytysallas/) - Viivytysallas on huleveden viivyttämiseen tarkoitettu allas, jossa on vettä vain osan aikaa.
- [Vihreä vesijalanjälki](https://www.vesi.fi/sanasto/vihrea-vesijalanjalki/) - Vihreä vesijalanjälki tarkoittaa viljelykasvien haihduttamaa sadevettä.
- [Vieraslaji](https://www.vesi.fi/sanasto/vieraslaji/) - Vieraslaji on sellainen eliölaji, joka ei ole levinnyt alueelle luontaisesti, vaan ihminen on tuonut sen sinne joko tarkoituksella tai tahattomasti. Vieraslajit voivat kilpailla tai risteytyä alkuperäisten lajien kanssa, saalistaa niitä tai levittää tauteja.
- [Vieraskasvi](https://www.vesi.fi/sanasto/vieraskasvi/) - Vieraskasvi on kasvilaji, joka ei ole levinnyt alueelle luontaisesti, vaan ihminen on tuonut sen sinne joko tarkoituksella tai tahattomasti. Vieraskasvit voivat kilpailla elintilasta alkuperäisten kasvilajien kanssa.
- [Vesivoima](https://www.vesi.fi/sanasto/vesivoima/) - Vesivoima on energiantuotantomuoto, jossa uoma padotaan ja käytetään hyväksi veden virtausta ja korkeuseroja. Vesivoiman osuus Suomen koko energiantuotannosta vaihtelee kolmesta neljään prosenttiin.
- [Vesiviljely](https://www.vesi.fi/sanasto/vesiviljely/) - Vesiviljely eli akvakulttuuri tarkoittaa kalojen, rapujen ja muiden vesieliöiden hallittua kasvattamista vesistössä, meressä tai maanvaraisissa altaissa.
- [Vesivastuusitoumus](https://www.vesi.fi/sanasto/vesivastuusitoumus/) - Vesivastuusitoumus on yrityksen tai muun organisaation antama sitoumus kehittää veden kestävää käyttöä ja hallintaa omassa tuotantoketjussaan. Vesivastuusitoumus on osa Suomen ja suomalaisyritysten pyrkimystä tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä.
- [Vesistöpato](https://www.vesi.fi/sanasto/vesistopato/) - Vesistöpadolla tarkoitetaan sellaista rakennetta, joka patoaa vettä esimerkiksi tulvasuojelun, vesivoiman tuotannon tai kalanviljelyn tarpeisiin. Osa vesistöpadoista on säännöstelypatoja, joilla ohjataan vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia.
- [Vesistön säännöstely](https://www.vesi.fi/sanasto/vesiston-saannostely/) - Vesistön säännöstelyllä muutetaan vedenkorkeuksia ja virtaamia pato- tai vesivoimalaitosrakenteiden avulla.
- [Vesistömalli](https://www.vesi.fi/sanasto/vesistomalli/) - Vesistömalli on matemaattinen esitys siitä, miten vesi kulkee vesistössä ja sen valuma-alueella. Malli kuvaa veden koko kiertokulun sadannasta maaperän ja vesistön kautta haihdunnaksi ja valunnaksi. Mallin ja säätietojen avulla voidaan simuloida ja ennustaa jokien ja järvien virtaamia ja vedenkorkeuksia.
- [Vesistöalue](https://www.vesi.fi/sanasto/vesistoalue/) - Vesistöalue on alue, josta kaikki pintavalunta virtaa puron, järven, joen tai suistoalueen kautta mereen.
- [Vesistö](https://www.vesi.fi/sanasto/vesisto/) - Vesistö tarkoittaa niiden sisävesien muodostamaa kokonaisuutta, joilla on yhteinen laskujoki mereen. Vesilaissa vesistö tarkoittaa järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta.
- [Vesirakentaminen](https://www.vesi.fi/sanasto/vesirakentaminen/) - Vesirakentaminen tarkoittaa vesistöön kohdistuvaa rakentamistoimintaa. Vesirakentamista ovat esimerkiksi ruoppaus, uomien kaivu, pengerrys ja patoaminen. Vesirakentamisella edistetään esimerkiksi vesistön käyttöä, tulvasuojelua tai maankuivatusta. Luonnonmukaisella vesirakentamisella parannetaan vesien hoitoa ja suojelua.
- [Vesirakenne](https://www.vesi.fi/sanasto/vesirakenne/) - Vesirakenne on vesistöön tehty penger, virranohjain, putkitus, pato tai muu rakenne, jonka tarkoitus on edistää esimerkiksi vesistön käyttöä, tulvasuojelua tai maankuivatusta.
- [Vesipuitedirektiivi](https://www.vesi.fi/sanasto/vesipuitedirektiivi/) - Vesipuitedirektiivi, VPD, eli vesipolitiikan puitedirektiivi, 2000/60/EY, on Euroopan unionin direktiivi, joka yhtenäistää vesiensuojelua EU:n jäsenvaltioissa.
- [Vesiosuuskunta](https://www.vesi.fi/sanasto/vesiosuuskunta/) - Vesiosuuskunta on alueen asukkaiden omistama ja hallinnoima osuuskuntamuotoinen vesihuoltolaitos. Vesiosuuskunnat toimivat yleensä haja-asutusalueilla.
- [Vesimuodostuma](https://www.vesi.fi/sanasto/vesimuodostuma/) - Vesimuodostuma on vesienhoidossa käytetty käsite, joka tarkoittaa järveä tai muuta erillistä vesistökohdetta. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin määritelmässä vesimuodostuma on ”maanpinnan painanteeseen kerääntyneen veden muodostama, selvästi erottuva kokonaisuus, kuten meri, laguuni, järvi, lampi, joki, puro, pohjavesimuodostuma tms.”
- [Vesikiikari](https://www.vesi.fi/sanasto/vesikiikari/) - Vesikiikari on yksinkertainen apuväline vedenalaisen luonnon tarkkailuun. Kartiomaisessa vesikiikarissa on läpinäkyvä pohja ja yläosassa aukko katselua varten. Pohja painetaan veteen, jolloin valon taittuminen vedenpinnassa ei vääristä näkymää. Vesikiikareita saa valmiina, mutta sellaisen voi myös valmistaa itse esimerkiksi ämpäristä ja pleksilevystä.
- [Vesijalanjälki](https://www.vesi.fi/sanasto/vesijalanjalki/) - Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon esimerkiksi henkilö tai valtio kuluttaa vettä sekä suoraan että hankkimiensa hyödykkeiden välityksellä hyödykkeiden koko elinkaaren aikana. Vesijalanjälki voidaan laskea myös tuotteille ja palveluille.
- [Vesihuoltoraportti](https://www.vesi.fi/sanasto/vesihuoltoraportti/) - Vesihuoltoraportti on vesihuollon tietojärjestelmästä (Veeti) saatava kuvaus vesihuoltolaitoksen toiminnasta. Vesihuoltoraportteja on erilaisia sen mukaan, mitä tietoja niissä esitetään. Raportit sisältävät muun muassa vesihuollon tunnuslukuja, toimintakertomuksen avainlukuja sekä teknisiä ja taloudellisia tietoja.
- [Vesihuoltolaki](https://www.vesi.fi/sanasto/vesihuoltolaki/) - Vesihuoltolaki on vuonna 2001 säädetty ja sittemmin päivitetty laki, jonka tarkoitus on varmistaa, että yhdyskunnissa saadaan hyvää talousvettä ja että jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Laissa määrätään muun muassa, milloin asukkaan pitää liittyä vesi- ja viemäriverkostoihin.
- [Vesihuoltolaitos](https://www.vesi.fi/sanasto/vesihuoltolaitos/) - Vesihuoltolaitos on määritelty vesihuoltolaissa laitokseksi, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella.
- [Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue](https://www.vesi.fi/sanasto/vesihuoltolaitoksen-toiminta-alue/) - Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on kunnan määrittelemä maantieteellinen alue, jolla vesihuoltolaitos hoitaa vesihuollon.
- [Vesihuolto](https://www.vesi.fi/sanasto/vesihuolto/) - Vesihuolto on yhteiskunnan tärkeä perustoiminto. Vesihuollon tehtävä on turvata puhtaan ja laadukkaan talousveden saanti sekä jätevesien asianmukainen käsittely.
- [Vesiensuojeluyhdistys](https://www.vesi.fi/sanasto/vesiensuojeluyhdistys/) - Vesiensuojeluyhdistyksiä on kahdenlaisia: suuria alueellisia ja pienempiä paikallisia yhdistyksiä. Paikalliset yhdistykset edistävät yleensä tietyn vesistökohteen suojelua tai kunnostamista. Alueellisten yhdistysten toimintakenttä on laajempi, ja ne voivat tarjota myös vesitutkimus- ja asiantuntijapalveluja.
- [Vesienhoitoalue](https://www.vesi.fi/sanasto/vesienhoitoalue/) - Vesienhoitoalue on yhdestä tai useammasta vesistöalueesta muodostuva alue, jolle suunnitellaan vesienhoitoa. Suomessa on kahdeksan vesienhoitoaluetta.
- [Vesienhoidon suunnittelu](https://www.vesi.fi/sanasto/vesienhoidon-suunnittelu/) - Vesienhoidon suunnittelun tavoitteena on suojella ja parantaa vesiekosysteemien tilaa. Laki vesienhoidon järjestämisestä, 1299/2004, toteuttaa Euroopan unionin vesipuitedirektiiviä Suomessa.
- [Vertailukausi](https://www.vesi.fi/sanasto/vertailukausi/) - Vertailukausi on ilmastotutkimuksissa käytetty 30 vuoden jakso, johon verrataan yksittäisen vuoden keskiarvoja, esimerkiksi keskilämpötilaa, kun halutaan tietoa siitä, ylittääkö vai alittaako se pitkän ajan keskiarvon. Viimeisin vertailukausi kattaa aikavälin 1981–2010.
- [Velvoitetarkkailu](https://www.vesi.fi/sanasto/velvoitetarkkailu/) - Velvoitetarkkailulla tarkoitetaan toiminnanharjoittajan velvollisuutta tarkkailla aiheuttamansa kuormituksen vaikutuksia vesistössä. Velvoitetarkkailu perustuu ympäristönsuojelulakiin, ja tarkkailuohjelmasta päätetään lupakäsittelyn yhteydessä.
- [Vedenkorkeus](https://www.vesi.fi/sanasto/vedenkorkeus/) - Vedenkorkeus kuvaa vesistöjen ja meren pinnankorkeuden vaihteluja. Vesistöjen vedenkorkeuteen vaikuttavat sademäärä, valunta, haihdunta sekä järveen tuleva ja sieltä lähtevä virtaama. Meriveden korkeuteen vaikuttavat ensisijaisesti Tanskan salmien virtaukset, tuuliolot, ilmanpaine ja jäätilanne.
- [Vedenjakelualue](https://www.vesi.fi/sanasto/vedenjakelualue/) - Vedenjakelualueesta säädetään terveydensuojelulaissa. Vedenjakelualue tarkoittaa sellaista talousveden jakeluverkon yhtenäistä osaa, jossa talousveden laatu on jokseenkin tasainen ja jossa veden toimittamisesta vastaa yksi talousvettä toimittava laitos. Vedenjakelualue sisältää myös kyseiseen verkkoon liitetyt veden käyttäjät.
- [Veden väri](https://www.vesi.fi/sanasto/veden-vari/) - Veden väri vaihtelee luonnonvesissä sen mukaan, millaisia ja kuinka paljon vedessä on värillisiä aineita. Suomessa tavallisimmat vettä värjäävät aineet ovat humus ja rauta. Kalkkiperäisillä alueilla vesi näyttää usein turkoosilta. Turkoosi väri johtuu veteen sekoittuneessa kalkkihiekasta ja -pölystä.
- [Veden niukkuus](https://www.vesi.fi/sanasto/veden-niukkuus/) - Veden niukkuudesta puhutaan silloin, kun vettä kulutetaan liikaa suhteessa käytettävissä oleviin uusiutuviin vesivaroihin.
- [Veden lämpötila](https://www.vesi.fi/sanasto/veden-lampotila/) - Veden lämpötila on yksi vesitutkimuksen perusmittauksista. Eri syvyyksistä mitattu lämpötila kertoo veden kerrostuneisuudesta. Lämpötilalla on merkitystä muun muassa arvioitaessa veden happitilannetta.
- [Veden laatu](https://www.vesi.fi/sanasto/veden-laatu/) - Veden laatu kuvaa sitä, miten hyvin vesi soveltuu käyttötarkoitukseensa, esim. talousvedeksi. Luonnonvesien yhteydessä veden laatu on tärkeä veden tilan indikaattori ja kertoo myös mahdollisesta kunnostustarpeesta.
- [Veden kovuus](https://www.vesi.fi/sanasto/veden-kovuus/) - Veden kovuus kuvaa vedessä olevien kalsium- ja magnesiumionien määrää. Mitä enemmän näitä ioneja on vedessä, sitä kovemmaksi vesi luokitellaan. Veden kovuus vaihtelee alueittain sen mukaan, millainen on seudun kallio- ja maaperä. Suomessa vesi on yleensä pehmeää, mutta kalkkikivialueilla kovaa.
- [Veden hygieeninen laatu](https://www.vesi.fi/sanasto/veden-hygieeninen-laatu/) - Veden hygieeninen laatu tarkoittaa sitä, onko vesi mikrobiologisesti arvioituna turvallista. Hygieenisen laadun mittarina käytetään tiettyjen ulosteessa esiintyvien bakteerien pitoisuutta vedessä.
- [Valunta](https://www.vesi.fi/sanasto/valunta/) - Valunta kertoo maan pinnalla ja maaperässä liikkuvan veden määrän. Lumien sulaminen ja rankat sateet lisäävät vesimäärää ja voivat aiheuttaa tulvia.
- [Valuma-aluekunnostus](https://www.vesi.fi/sanasto/valuma-aluekunnostus/) - Valuma-aluekunnostus on keskeinen osa vesistön kunnostushanketta. Sen tarkoitus on vähentää valuma-alueelta vesistöön tulevaa kuormitusta, jotta vesistön tila paranee pitkäjänteisesti. Valuma-alueen kunnostustoimia ovat esimerkiksi kosteikkojen ja tulvatasanteellisten uomien tekeminen sekä soiden ennallistaminen.
- [Valuma-alue](https://www.vesi.fi/sanasto/valuma-alue/) - Vesistön valuma-alue on se alue, jonne satava vesi päätyy maanpinnan muotojen ohjaamana kyseiseen vesistöön.
- [Valtaväylä](https://www.vesi.fi/sanasto/valtavayla/) - Valtaväylä tarkoittaa vesilaissa väylää, joka on joen syvimmällä kohdalla veden vapaata juoksua, kulkemista, puutavaran uittoa ja kalan kulkua varten. Valtaväylä on myös sellainen vesistössä oleva salmi tai kapeikko, jossa harjoitetaan säännöllisesti liikennettä tai jossa kala yleensä kulkee.
- [Vakavesi](https://www.vesi.fi/sanasto/vakavesi/) - Vakavesiksi kutsutaan sellaisia vesistöjä, joissa ei ole olennaista virtausta. Vakavesi on siten virtaveden vastakohta. Vakavesiä ovat esimerkiksi meri, järvi, lampi, tekojärvi ja kanava.
- [Vaelluskala](https://www.vesi.fi/sanasto/vaelluskala/) - Vaelluskaloilla tarkoitetaan kalalajeja, jotka syntyvät virtavesissä, viettävät kasvuvaiheen meressä tai järvessä ja palaavat takaisin synnyinalueelleen lisääntymään. Vaelluskaloja ovat lohi, järvilohi, taimen, ankerias, toutain ja nahkiainen sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavat muodot.
- [Vaelluseste](https://www.vesi.fi/sanasto/vaelluseste/) - Vaellusesteellä tarkoitetaan patoa tai muuta rakennelmaa, joka estää kalojen ja muiden vesieliöiden leviämisen tai vaelluksen vesistössä kutu- ja elinalueiden välillä. Jos pato ei ole poistettavissa, sen voi ohittaa kalatien avulla.
- [Uposkasvi](https://www.vesi.fi/sanasto/uposkasvi/) - Uposkasvi on kasvilaji, joka kasvaa kokonaan vedenpinnan alla. Vain kukinto voi nousta vedenpinnan yläpuolelle.
- [Uhanalainen laji](https://www.vesi.fi/sanasto/uhanalainen-laji/) - Uhanalaiseksi lajiksi määritetään luonnonsuojelulain mukaisesti sellainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Suomen lajien uhanalaisuutta arvioidaan kansainvälisten kriteerien (IUCN) mukaan noin kymmenen vuoden välein, ja tuloksista kootaan Suomen lajien Punainen lista.
- [Täyskierto](https://www.vesi.fi/sanasto/tayskierto/) - Täyskierto tarkoittaa järven tai meren vesimassojen täydellistä sekoittumista keväisin ja syksyisin. Täyskierto murtaa eri vesikerrosten väliset rajapinnat. Täyskierto tulee mahdolliseksi, kun järven tai meren pintakerrokset lämpenevät tai jäähtyvät niin, että vesikerrosten tiheyserot tasoittuvat. Lopulta tuuli sekoittaa vesimassat tasalämpöisiksi.
- [Typpi](https://www.vesi.fi/sanasto/typpi/) - Typpi on kaikille eliöille välttämätön aine. Koska typestä on luonnossa usein pulaa, typen lisääminen saa kasvit kasvamaan rehevämmin. Vesistössä ja erityisesti Itämeressä typpi aiheuttaa rehevöitymistä. Kasvit eivät voi käyttää alkuainetyppeä vaan ainoastaan typen yhdisteitä: nitraatteja ja ammoniumsuoloja. Typpeä joutuu vesiin jätevesien ja valumavesien mukana.
- [Tulvavaarakartta](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvavaarakartta/) - Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja veden syvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan todennäköisyydellä. Tulvavaara- ja tulvariskikarttoja laaditaan ainakin tulville, joiden vuotuinen todennäköisyys on 2 % ja 1 % sekä harvinaisen suurelle tulvalle.
- [Tulvauoma](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvauoma/) - Tulvauoma on joko luonnonuoma tai keinotekoinen uoma, jossa virtaa tai virtautetaan vettä tulvan aikana.
- [Tulvaturva](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvaturva/) - Tulvaturva on vakuutusyhtiöiden koti- tai kiinteistövakuutuksiin sisältyvä laajennus, joka korvaa poikkeuksellisten vesistö-, merivesi- ja rankkasadetulvien aiheuttamat vahingot rakennuksille tai irtaimistolle. Poikkeuksellisen tulvan määritelmä voi vaihdella, mutta tarkoittaa tyypillisesti vesistötulvaa, jonka todennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Rankkasadetulva on poikkeuksellinen, kun sademäärä on 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa.
- [Tulvatasanne](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvatasanne/) - Tulvatasanne on vesistön varrelle muotoiltu pitkänomainen tasamaakaista, johon tulvavesi voi nousta. Tulvatasanteen tarkoitus on estää tulvaa nousemasta pellolle, parantaa valuma-alueen vesienhallintaa ja samalla vähentää ravinteiden ja kiintoaineksen määrää vesistössä.
- [Tulvasuojelutaso](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvasuojelutaso/) - Tulvasuojelutasolla tarkoitetaan sitä tulvan toistumisaikaa tai vedenkorkeutta, jota vastaavalta tulvavedenkorkeudelta rakennus tai muu toiminto suojataan.
- [Tulvasuojelu](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvasuojelu/) - Tulvasuojelu tarkoittaa suojautumista tulvilta. Tulvasuojelu voi sisältää toimia, jotka tähtäävät tulvimisen tai tulvavahinkojen estämiseen tietyllä alueella. Näitä voivat olla esimerkiksi rantapenkereiden korottaminen tai tulvaherkän toiminnan välttäminen tulvariskialueilla.
- [Tulvaryhmä](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvaryhma/) - Alueelliset vesistö- ja rannikkoalueiden tulvaryhmät koordinoivat tulvariskien hallinnan suunnittelua merkittävillä tulvariskialueilla. Tulvaryhmässä ovat edustettuina maakuntien liitot, ELY-keskukset, kunnat, pelastustoimi sekä muut viranomaiset ja etutahot. Ryhmän asettaa maa- ja metsätalousministeriö merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen yhteydessä.
- [Tulvariskiruutu](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvariskiruutu/) - Tulvariskiruutuja voidaan käyttää apuvälineenä tulvariskialueiden tunnistamisessa. Aineisto muodostuu 250 m x 250 m kokoisista ruuduista. Ruudun riskiluokka, 1–4, määräytyy ruudun asukasmäärän ja kerrosalan perusteella, siten että 1. luokka on riskialttein. Menetelmä ja käytetyt riskiluokat perustuvat pelastustoimen käyttämään riskiruutumenetelmään.
- [Tulvariskikartta](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvariskikartta/) - Tulvariskikartoissa esitetään tulvavaara-alueen asukkaiden määrä, erityiskohteet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kulttuuriperintö ja muut tarpeelliset tiedot.
- [Tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvariskien-hallintasuunnitelma/) - Tulvariskien hallintasuunnitelma on tulvariskialueelle laadittu suunnitelma siitä, miten estetään tai vähennetään tulvia ja niiden aiheuttamaa vahingonvaaraa. Merkittävillä tulvariskialueilla hallintasuunnitelmat tulee lain mukaan tehdä.
- [Tulvariskien hallinta](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvariskien-hallinta/) - Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimien kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallinnan suunnittelu sisältää kolme vaihetta: tulvariskien alustava arviointi, tulvakarttojen laatiminen ja tulvariskien hallintasuunnitelma.
- [Tulvariskien alustavan arvioinnin tulva-alue](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvariskien-alustavan-arvioinnin-tulva-alue/) - Tulvariskien alustavassa arvioinnissa määritelty tulva-alue on sellainen alue, joka jää harvinaisen suuressa tulvassa veden valtaan. Arvio perustuu hydrologisiin tietoihin ja maanpinnan korkeustietoihin. Arvioon on suhtauduttava kriittisesti, koska se on karkea ja sen lähtötiedot ovat osin epävarmoja, esim. korkeustiedon tarkkuus on yleensä vain noin 1–2 metriä. Samaa tarkoittavia käsitteitä ovat alava alue, mahdollinen tulva-alue ja karkean
- [Tulvariskien alustava arviointi](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvariskien-alustava-arviointi/) - Tulvariskien alustavalla arvioinnilla, TURINA, tarkoitetaan alueen turvariskeistä tehtävää arviota, joka perustuu toteutuneisiin tulviin ja käytettävissä oleviin tietoihin ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä. Arvioinnin perusteella tunnistetaan mahdolliset merkittävät tulvariskialueet.
- [Tulvariskialue](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvariskialue/) - Tulvariskialue on alue, jolla vallitsee tulvavaara ja jolla on sellainen vahinkopotentiaali eli haavoittuvuus, että tulva aiheuttaisi vahinkoja. Merkittävällä tulvariskialueella tarkoitetaan tulvariskilainsäädännön mukaisesti nimettyä, tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella tunnistettua aluetta.
- [Tulvariski](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvariski/) - Tulvariskillä tarkoitetaan tulvan esiintymisen todennäköisyyden ja tulvasta ihmisten terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle, infrastruktuurille, taloudelliselle toiminnalle ja kulttuuriperinnölle mahdollisesti aiheutuvien vahingollisten seurausten yhdistelmää.
- [Tulvareitti](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvareitti/) - Tulvareitti on maanpinnalla oleva huleveden virtausreitti, johon hulevedet johdetaan silloin, kun hulevesiviemäröinnin kapasiteetti ylittyy.
- [Tulvan todennäköisyys](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvan-todennakoisyys/) - Tulvan vuotuisella todennäköisyydellä ja toistuvuusajalla kuvataan tulvan esiintymistiheyttä. Molemmat käsitteet ovat yleisesti käytössä. Toistuvuusaika kertoo keskimääräisen ajan, jonka kuluttua tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Esimerkiksi 250 vuoden toistuvuusaika tarkoittaa, että tällainen tulva koetaan todennäköisesti neljä kertaa tuhannen vuoden aikana. Vuotuinen todennäköisyys on silloin 0,4 %. Vastaavasti tilastollisesti kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan
- [Tulvakorkeus](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvakorkeus/) - Tulvakorkeus on taso, jolle vedenkorkeus ylimmillään nousee. Tulvakorkeuden avulla voidaan määritellä, kuinka suuria ovat vesistön suurimmat havaitut tulvat, tyypilliset tulvat ja pienimmät havaitut tulvat. Tulvakorkeus voidaan ilmoittaa toistuvuutena, esimerkiksi tulvakorkeus HW 1/50, tai vedenkorkeutena, esimerkiksi tulvakorkeus +73,20 m N2000.
- [Tulvakeskus](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvakeskus/) - Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdessä tuottama palvelu. Tulvakeskus ennustaa ja varoittaa tulvista sekä ylläpitää niihin liittyvää jatkuvaa tilannekuvaa.
- [Tulvahuippu](https://www.vesi.fi/sanasto/tulvahuippu/) - Tulvahuippu on tulvatilanteen korkein veden korkeus.
- [Tulva](https://www.vesi.fi/sanasto/tulva/) - Tulvalla tarkoitetaan vesistön vedenpinnan noususta, merenpinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.
- [Toistuvuusaika](https://www.vesi.fi/sanasto/toistuvuusaika/) - Toistuvuusaika tarkoittaa keskimääräistä aikaa, jonka kuluttua tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Tulvat eivät kuitenkaan tule säännöllisesti. Esimerkiksi 250 vuoden toistuvuusaika tarkoittaa, että tulva koetaan todennäköisesti neljä kertaa tuhannen vuoden aikana. Vuotuinen todennäköisyys tämän suuruisen tulvan esiintymiselle on 0,4 %.
- [Tihkusade](https://www.vesi.fi/sanasto/tihkusade/) - Tihkusade syntyy, kun vesipisarat ovat ilmassa tiheässä ja tavallista pienempiä (0,2–0,5 mm), jolloin niiden liike seuraa ilmavirtojen liikkeitä. Jos talvinen tihkusade jäätyy ohueksi kerrokseksi maan pintaan, puhutaan jäätävästä tihkusta.
- [Tihkupinta](https://www.vesi.fi/sanasto/tihkupinta/) - Tihkupinta on maa-alue, josta pohjavesi tihkuu maanpinnalle ilman selvää purkautumisallasta tai muuta avovesipintaa.
- [Teräsjää](https://www.vesi.fi/sanasto/terasjaa/) - Teräsjää on kovaa jäätä, joka syntyy, kun vesi jäätyy suoraan vedestä eikä siihen ole sekoittunut lunta. Jään kantavuus ilmaistaan aina teräsjään mukaan.
- [Tekopohjavesi](https://www.vesi.fi/sanasto/tekopohjavesi/) - Tekopohjavesi on pohjavettä, jonka määrää on lisätty imeyttämällä maahan järvi- tai jokivettä. Suomessa toimii lähes 30 tekopohjavettä valmistavaa laitosta.
- [Tekojärvi](https://www.vesi.fi/sanasto/tekojarvi/) - Tekojärvi tarkoittaa ihmisen rakentamaa tai patoamaa keinotekoista vesialuetta. Tekojärviä on rakennettu moneen tarkoitukseen. Monet toimivat vesivoimalaitosten vesivarastoina, toiset palvelevat tulvasuojelua tai virkistyskäyttöä.
- [Tekoallas](https://www.vesi.fi/sanasto/tekoallas/) - Tekoallas tai tekojärvi tarkoittaa ihmisen rakentamaa tai patoamaa keinotekoista vesialuetta. Tekoaltaat toimivat usein vesivoimalaitosten vesivarastoina. Suomen suurimmat tekoaltaat ovat Sodankylässä sijaitsevat Lokka ja Porttipahta.
- [Tehostettu typenpoisto](https://www.vesi.fi/sanasto/tehostettu-typenpoisto/) - Tehostettu typenpoisto tarkoittaa jätevesien tavanomaisen käsittelyn täydentämistä erityisillä typenpoistojärjestelyillä. Typenpoistoa tehostetaan erityisesti niillä jätevedenpuhdistamoilla, jotka kuormittavat typpiherkkiä merialueita.
- [Tarkastusputki](https://www.vesi.fi/sanasto/tarkastusputki/) - Tarkastusputki on yksittäiseen putkilinjaan asennettu pystyputki, joka palvelee putkilinjan tarkastusta ja huoltoa. Tarkastusputkia asennetaan jätevesi- ja hulevesiviemäreihin määrävälein.
- [Tarkastuskaivo](https://www.vesi.fi/sanasto/tarkastuskaivo/) - Tarkastuskaivo on viemäri-, hulevesi- tai salaojajärjestelmään liitetty kaivo, josta voi tarkastaa, että järjestelmä toimii kunnolla sekä tarvittaessa tehdä huoltotöitä, esimerkiksi avata tukkeutuneita putkilinjoja.
- [Taajamatulva](https://www.vesi.fi/sanasto/taajamatulva/) - Taajamatulva syntyy rankkasateen, vesistötulvan tai merivesitulvan seurauksena, kun vettä kertyy kaduille, pihoille ja muille alueille, mistä se purkautuu hallitsemattomasti ja aiheuttaa vahinkoja.
- [Säätövoima](https://www.vesi.fi/sanasto/saatovoima/) - Säätövoimaksi kutsutaan sähkön tuotantoa, joka kykenee reagoimaan nopeasti sähkön kysynnän vaihteluihin. Säätövoimaa tarvitaan, koska sähköä ei kyetä varastoimaan isoja määriä. Säätövoimalla on merkitystä myös sähköntuotannon häiriötilanteissa.
- [Säätöpato](https://www.vesi.fi/sanasto/saatopato/) - Säätöpato on patorakenne, jonka avulla säädellään virtaamaa ja siten vedenpinnan korkeutta. Säätöpadon avulla voidaan esimerkiksi hidastaa veden virtausta uomassa tai muodostaa kosteikkoja. Säätöpatoja käytetään muun muassa valuma-alueiden vesienhallinnassa ja hulevesijärjestelmissä.
- [Säätökaivo](https://www.vesi.fi/sanasto/saatokaivo/) - Säätökaivo on salaojajärjestelmään liitetty kaivo, jonka avulla säädellään salaojavaluntaa ja siten pohjaveden pinnankorkeutta.
- [Säärintama](https://www.vesi.fi/sanasto/saarintama/) - Säärintama on kahden toisistaan poikkeavan ilmamassan rajapinta. Kylmän rintaman kohdalla kylmempi ilma kiilautuu lämpimämmän ilmamassan alle ja alueella esiintyy tyypillisesti kuurosateita. Lämpimän rintaman alueella esiintyy yhtenäistä sadetta. Rintama etenee tavallisesti 20–50 kilometrin tuntinopeudella, ja kun rintama kulkee yli, tuulen suunta ja lämpötila muuttuvat.
- [Säännöstelylupa](https://www.vesi.fi/sanasto/saannostelylupa/) - Luvan vesistön säännöstelyyn myöntää aluehallintovirasto. Säännöstelylupaa harkitessaan aluehallintovirasto ottaa huomioon sekä säännöstelyn tarpeen että säännöstelystä koituvat hyödyt ja haitat. Muiden viranomaisten myöntämiä vanhoja säännöstelylupia on edelleen voimassa paljon.
- [Säännöstelty järvi](https://www.vesi.fi/sanasto/saannostelty-jarvi/) - Säännöstelty järvi on järvi, jonka veden korkeutta ja virtaamaa säädellään patojen tai muiden säännöstelyrakenteiden avulla. Suomen järvipinta-alasta noin kolmasosaa säännöstellään.
- [Sähkönjohtavuus](https://www.vesi.fi/sanasto/sahkonjohtavuus/) - Sähkönjohtavuus eli sähkönjohtokyky on vesitutkimuksessa käytetty suure. Sähkönjohtavuus kertoo veteen liuenneiden mineraalien eli suolojen määrän. Suomen sisävesien sähkönjohtavuus on yleensä pieni, koska vedessä on niukasti kalkkia tai muita suoloja. Valuma-alueelta tuleva kuormitus voi lisätä veden sähkönjohtavuutta.
- [Suppopato ](https://www.vesi.fi/sanasto/suppopato/) - Suppo- eli hyydepato syntyy alijäähtyneessä vedessä muodostuneen hyyde- eli suppojään tarttuessa uoman pohjaan tai kasautuessa jääkannen alle haitaten veden kulkua.
- [Suolavesipulssi](https://www.vesi.fi/sanasto/suolavesipulssi/) - Suolavesipulssi eli suolapulssi on Pohjanmeren pintaveden voimakas sisäänvirtaus Itämereen. Se tuo Itämereen lyhyessä ajassa, muutamassa viikossa, 200–300 km³ runsassuolaista ja hapekasta Pohjanmeren pintavettä Tanskan salmien kautta. Runsassuolainen vesi etenee pitkin Itämeren pohjia ja sekoittaa vettä myös meren syvissä osissa, joiden vesi ei normaalisti sekoitu.
- [Suojakaista](https://www.vesi.fi/sanasto/suojakaista/) - Suojakaistalla tai suojavyöhykkeellä tarkoitetaan vesistön ja pellon tai hakkuualueen väliin jätettyä kaistaa, jossa ei harjoiteta viljelyä tai metsätaloutta ja jossa on pysyvä kasvipeite tai puusto. Suojavyöhykkeen tarkoitus on vähentää eroosiota sekä ravinteiden ja torjunta-aineiden kulkeutumista vesiin. Suojavyöhyke myös lisää luonnon monimuotoisuutta ja lajirunsautta sekä itse kaistalla että vesistössä.
- [Suojavyöhyke](https://www.vesi.fi/sanasto/suojavyohyke/) - Suojavyöhykkeellä tarkoitetaan vesistön ja pellon tai hakkuualueen väliin jätettyä vyöhykettä, jossa ei harjoiteta viljelyä tai metsätaloutta ja jossa on pysyvä kasvipeite. Suojavyöhykkeen tarkoitus on vähentää eroosiota sekä ravinteiden ja torjunta-aineiden kulkeutumista vesiin.
- [Sumu](https://www.vesi.fi/sanasto/sumu/) - Sumu on yleisnimi ilmassa leijuville vesipisaroille. Sumua syntyy, jos ilman lämpötila laskee kastepisteeseen tai ilman kosteus nousee ja saavuttaa kyllästystilan. Ilmiötä kutsutaan sumuksi, jos näkyvyys on alle kilometrin, ja uduksi, jos näkyvyys on 1–10 km.
- [Sulkukaivo](https://www.vesi.fi/sanasto/sulkukaivo/) - Sulkukaivo tai sulkuventtiilikaivo on vesi-, hulevesi- tai jätevesijärjestelmään sisältyvä kaivo, jossa on sulkuventtiili. Venttiilin sulkeminen katkaisee veden virtauksen.
- [Sublitoraali](https://www.vesi.fi/sanasto/sublitoraali/) - Sublitoraali on alimman vedenkorkeuden alapuolelle jäävä rantavyöhyke, joka on aina veden peitossa.
- [Sisäinen kuormitus](https://www.vesi.fi/sanasto/sisainen-kuormitus/) - Sisäinen kuormitus tarkoittaa tilannetta, jossa pohjasedimenttiin aiemmin sitoutunut fosfori vapautuu takaisin veteen. Sisäistä kuormitusta syntyy erityisesti silloin, kun levien kasvu voimistuu, runsas levämäärä vajoaa pohjalle ja pohjasedimentin pinta muuttuu hapettomaksi. Sisäinen kuormitus on usein seurausta huomattavasta ulkoisesta kuormituksesta.
- [Sininen vesijalanjälki](https://www.vesi.fi/sanasto/sininen-vesijalanjalki/) - Sininen vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon esimerkiksi henkilö, valtio tai tietyn tuotteen valmistaminen kuluttaa luonnon vesivarastoista eli joista, järvistä ja pohjavesivarastoista ammennettavaa vettä. Laskelmassa otetaan huomioon sekä suora että välillinen vedenkulutus.
- [Sinilevämyrkyt](https://www.vesi.fi/sanasto/sinilevamyrkyt/) - Sinilevämyrkyt ovat sinilevien tuottamia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia muille eliöille. Vain osa sinilevistä tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä, ja samankin lajin kannoista osa voi olla myrkyllisiä, osa ei. Sinilevämyrkky ei häviä vedestä keittämällä.
- [Sinilevä](https://www.vesi.fi/sanasto/sinileva/) - Sinilevät eli syanobakteerit ovat yhteyttäviä bakteereja, jotka kuuluvat pintavesien luontaiseen eliölajistoon. Monet sinilevälajit pystyvät käyttämään hyväkseen ilmakehästä veteen liuennutta typpeä. Niinpä ne voivat runsastua silloinkin, kun typen puute rajoittaa muiden levien kasvua. Osa sinilevistä on myrkyllisiä.
- [Siiviläputkikaivo](https://www.vesi.fi/sanasto/siivilaputkikaivo/) - Siiviläputkikaivo eli putkikaivo on maahan upotettu putkimainen kaivo, johon vesi suotautuu putken seinämissä olevien siivilöiden tai pohjan kautta. Putken halkaisija on yleisimmin 40 cm ja pituus muutamasta metristä 50 metriin. Siiviläputkikaivo sopii yhdyskuntien vedenhankintaan hiekka- ja sora-alueilla.
- [Septitankki](https://www.vesi.fi/sanasto/septitankki/) - Septitankki on WC-istuimeen liitetty säiliö, johon johdetaan väliaikaisesti sekä kiinteä että nestemäinen käymäläjäte. Septitankkeja käytetään veneissä ja asuntovaunuissa. Septitankkia ei saa tyhjentää mereen tai järveen. Satamissa on imupumppuja septitankin tyhjentämiseen.
- [Sekaviemäri](https://www.vesi.fi/sanasto/sekaviemari/) - Sekaviemäri on viemäri, jossa kulkee sekä hulevettä (sadevettä) että jätevettä. Sekaviemäreitä ei enää rakenneta, mutta vanhoilla asuinalueilla niitä saattaa olla edelleen. Sekaviemäreistä vesi johdetaan jäteveden puhdistuslaitokselle.
- [Seiche-aalto](https://www.vesi.fi/sanasto/seiche-aalto/) - Seiche-aalto eli seisova aalto on suljettuun altaaseen syntyvä veden ominaisheilahtelu. Se voi syntyä esimerkiksi järvissä tai Itämerellä tuulen, painovoiman ja rantojen heijastusvaikutuksen seurauksena. Itämeren rannoilla seiche nostaa ja laskee meriveden pintaa noin vuorokauden jaksoissa.
- [Sedimentti](https://www.vesi.fi/sanasto/sedimentti/) - Sedimentti on veden mukana kulkeutuvaa ja kerrostuvaa kiinteää ainesta, esimerkiksi hienojakoista hiekkaa tai savea. Kun virtaus vähenee, sedimentti laskeutuu pohjaan. Niinpä sitä kertyy jokien, järvien ja meren pohjiin. Järvisedimentin paksuus on yleensä 2–10 metriä. Sedimenttiaines voi lähteä uudelleen liikkeelle, jos virtaus voimistuu.
- [Sarkaoja](https://www.vesi.fi/sanasto/sarkaoja/) - Sarkaoja on viljelysarkojen välissä oleva oja, joka johtaa vedet kokoojaojaan.
- [Sameus](https://www.vesi.fi/sanasto/sameus/) - Sameus on yksi veden laatua kuvaava suure. Sameuteen vaikuttaa ennen muuta vedessä oleva kiintoaines, kuten maahiukkaset. Savimaiden joet ovat usein varsin sameita, erityisesti jos valuma-alueella on paljon peltoa.
- [Sakokaivo](https://www.vesi.fi/sanasto/sakokaivo/) - Sakokaivo eli saostuskaivo on jätevesien käsittelyyn tarkoitettu säiliö, jossa jäteveden kiinteät ainesosat laskeutuvat pohjaan. Sakokaivoa käytettiin ennen yleisesti haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn, mutta sen puhdistusteho on huono. Nykyisin sakokaivoa käytetään vain jäteveden esikäsittelyyn; varsinainen käsittely tehdään muulla järjestelmällä.
- [Sadepuutarha](https://www.vesi.fi/sanasto/sadepuutarha/) - Sadepuutarhaksi kutsutaan kasvipeitteistä painannetta, jonne hulevedet johdetaan. Vesi pidättyy ja puhdistuu painanteessa, josta se imeytetään suodattavan maakerroksen läpi maaperään tai johdetaan hulevesijärjestelmään.
- [Sademäärä](https://www.vesi.fi/sanasto/sademaara-sadanta/) - Sademäärä eli sadanta kertoo tietyssä ajassa eri olomuodoissa sateena maahan tulleen vesimäärän. Yhden millimetrin sademäärä tarkoittaa, että yhden neliömetrin pinta-alalle kertyy yksi litra vettä, joka vastaa millimetrin paksuista kerrosta.
- [Sadekuuro](https://www.vesi.fi/sanasto/sadekuuro/) - Sadekuuro on lyhytaikainen voimakas sade, joka tavallisesti tulee kuuropilvestä. Sadekuuron aikana voi sataa myös rakeita tai lunta.
- [Sadanta](https://www.vesi.fi/sanasto/sadanta/) - Sadanta eli sademäärä kertoo tietyssä ajassa eri olomuodoissa sateena maahan tulleen vesimäärän. Yhden millimetrin sademäärä tarkoittaa, että yhden neliömetrin pinta-alalle kertyy yksi litra vettä, joka vastaa millimetrin paksuista kerrosta.
- [Ruoppaus](https://www.vesi.fi/sanasto/ruoppaus/) - Ruoppauksessa vesialuetta syvennetään kaivamalla tai imemällä pohjasta liejua ja sedimenttiä. Ruoppausta käytetään yhtenä matalien ja umpeen kasvavien rantojen ja järvien hoitotoimena. Ruoppaus voi aiheuttaa myös haittoja: samentaa vettä, vapauttaa sedimentistä ravinteita ja haitallisia aineita sekä tuhota kalojen kutualueita.
- [Routiminen](https://www.vesi.fi/sanasto/routiminen/) - Routiminen on maapohjan jäätymisen aikana tapahtuvaa tilavuuden kasvua tai fysikaalisten ominaisuuksien muuttumista, joka johtuu siitä, että jäätymisrintamaan virtaava lisävesi jäätyy. Oleellista routimiselle on, että maakerroksen vesipitoisuus (jääpitoisuus) kasvaa jäätymisen aikana. Routimisella tarkoitetaan myös roudan sulamisen vuoksi tapahtuvaa maaperän liikkumista.
- [Routa](https://www.vesi.fi/sanasto/routa/) - Routa on se maakerros, jonka maassa olevan veden jäätyminen on kovettanut. Roudan muodostuminen ja syvyys sekä routakauden kesto riippuvat talven lämpötiloista, lumipeitteestä ja pohjaveden pinnankorkeudesta.
- [Routalinssi](https://www.vesi.fi/sanasto/routalinssi/) - Roudan sulamiseen keväisin vaikuttavat lämpötilan lisäksi esimerkiksi lumipeite, maastotyyppi ja maalaji. Sulamista tapahtuu sekä routaisen maakerroksen pohjasta ylöspäin että maanpinnasta alaspäin. Kun sulan pintamaan alla on vielä paikoitellen routaa jäljellä, kutsutaan näitä routaesiintymiä routalinsseiksi.
- [Roudan syvyys](https://www.vesi.fi/sanasto/roudan-syvyys/) - Roudan syvyys kertoo sen syvyyden, maanpinnasta laskettuna, johon jäätynyt maa ulottuu. Roudan syvyyden mittausasemia on ympäri Suomen, ja mittaukset tehdään kolme kertaa kuukaudessa talvikauden aikana.
- [Rikkidirektiivi](https://www.vesi.fi/sanasto/rikkidirektiivi/) - Rikkidirektiiviksi kutsuttu EU-direktiivi (2012/33/EY) säätelee laivojen polttoaineen rikkipitoisuutta. Direktiivi tuli voimaan vuonna 2015, jolloin se koski vain tiettyjä merialueita, ml. Itämeri. Vuonna 2020 direktiivi laajeni koskemaan kaikkia EU:n merialeuita. Direktiivin ansiosta laivaliikenteen rikkipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti EU:n alueella.
- [Riite](https://www.vesi.fi/sanasto/riite/) - Riite on hyvin ohut ja kiiltävä jääkerros, joka muodostuu tyynen veden pinnalle yhdessä yössä. Tuuli ja aallokko murtavat riitteen helposti.
- [Rihmalevä](https://www.vesi.fi/sanasto/rihmaleva/) - Rihmaleviksi kutsutaan niitä monisoluisia leviä, jotka ovat kasvutavaltaan lanka- tai rihmamaisia. Rihmaleviä kasvaa tyypillisesti kivipinnoilla heti vesirajan alapuolella, mutta myös muilla alustoilla. Rihmalevät ovat nopeakasvuisia. Talvella jää irrottaa vesirajan rihmalevät, mutta uusi kasvu lähtee keväällä käyntiin kasvualustaan jääneistä tyvisoluista.
- [Rengaskaivo](https://www.vesi.fi/sanasto/rengaskaivo/) - Rengaskaivo on yleisin kaivotyyppi. Se kaivetaan maaperään ja tuetaan betonisilla kaivonrenkailla, jotka tiivistetään huolellisesti. Kaivon pohja peitetään 20–50 senttimetrin paksuisella kerroksella suodatinsoraa.
- [Rehevöityminen](https://www.vesi.fi/sanasto/rehevoityminen/) - Rehevöityminen tarkoittaa sitä, että levät ja muut yhteyttävät eliöt runsastuvat, kun ne saavat aiempaa enemmän ravinteita. Tästä seuraa monenlaisia muutoksia: vesi samenee, syntyy levien massaesiintymiä, särkikalat runsastuvat, rannat kasvavat umpeen ja syvänteissä voi esiintyä happikatoa.
- [Ravintoverkkokunnostus](https://www.vesi.fi/sanasto/ravintoverkkokunnostus/) - Ravintoverkkokunnostus tarkoittaa rehevöityneen järven ravintoverkkoon kohdistuvia toimia, joiden tavoitteena on vähentää ravinteiden määrää ja näin lieventää rehevöitymistä. Tällaisia toimia voivat olla särkikalojen tehokalastus tai petokalojen lisääminen.
- [Ravintoverkko](https://www.vesi.fi/sanasto/ravintoverkko/) - Ravintoverkko on ekosysteemin kaikkien ravintoketjujen muodostama kokonaisuus. Vesistön ravintoverkon alimmalla portaalla ovat yhteyttävät bakteerit ja levät, seuraavalla portaalla näitä laiduntavat eläimet, kuten eläinplankton. Ylimpänä ovat huippupedot, kuten vesiekosysteemissä petokalat, linnut ja hylkeet.
- [Ravintoketjukunnostus](https://www.vesi.fi/sanasto/ravintoketjukunnostus/) - Ravintoketjukunnostus on rehevöityneen järven kunnostusmenetelmä. Siinä tehokalastetaan ylitiheitä särkikalakantoja. Järveen voidaan myös istuttaa petokaloja tai tehdä muita toimia, joilla muokataan ravintoketjua. Toimien ansiosta järvestä poistuu ravinteita, ja järven sisäinen kuormitus vähenee.
- [Ravinteet](https://www.vesi.fi/sanasto/ravinteet/) - Ravinteilla tarkoitetaan vesiensuojelussa yleensä typpeä ja fosforia. Nämä kaksi ravinnetta ovat päävastuussa vesistöjen rehevöitymisestä. Vesistöt luokitellaan ravinteiden perusteella runsas- ja vähäravinteisiksi vesiksi.
- [Ravinnekuormitus](https://www.vesi.fi/sanasto/ravinnekuormitus/) - Ravinnekuormitus tarkoittaa vesistöön tulevien ravinteiden eli typen ja fosforin määrää. Vesiin voi tulla ravinteita valuma-alueelta ja ilmasta sekä niin sanottuna sisäisenä kuormituksena eli pohjasedimentistä. Liika ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä.
- [Rautabakteerit](https://www.vesi.fi/sanasto/rautabakteerit/) - Rautabakteerit ovat rautaa hapettavia bakteereita. Niiden hapetustuotteet voivat värjätä puron tai ojan ruskeaksi. Rautaa voi myös nousta veden pinnalle ja muodostaa sinne öljymäisen kalvon.
- [Rantojen kunnostus](https://www.vesi.fi/sanasto/rantojen-kunnostus/) - Rantojen kunnostuksella pyritään parantamaan ranta-alueen tilaa. Kunnostuksen tavallisin syy on rehevöityminen ja rannan umpeenkasvu. Tärkeintä on silloin vähentää valuma-alueelta tulevaa kuormitusta. Muita mahdollisia toimia ovat esimerkiksi ruovikon niitto.
- [Rajavesistö](https://www.vesi.fi/sanasto/rajavesisto/) - Rajavesistö tai rajavesi tarkoittaa vesistöä, joka ulottuu valtionrajan molemmille puolille. Suomella on rajavesistöjä Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Rajavesistöjen hoito ja käyttö perustuu valtioiden välisiin sopimuksiin.
- [Rajavesikomissio](https://www.vesi.fi/sanasto/rajavesikomissio/) - Rajavesikomissio on valtioiden välinen elin, joka käsittelee valtionrajan molemmille puolille ulottuvien vesistöjen hoitoa ja käyttöä. Rajavesikomission työ perustuu valtioiden väliseen rajavesisopimukseen.
- [Radon](https://www.vesi.fi/sanasto/radon/) - Radon on hajuton, mauton ja väritön kaasu. Se liukenee veteen ja haihtuu vedestä helposti ilmaan. Radonia esiintyy luonnostaan pohjavesissä, varsinkin kalliopohjavedessä. Porakaivovesien radonpitoisuudet voivat vaihdella suuresti läheistenkin kaivojen välillä.
- [Raakavesi](https://www.vesi.fi/sanasto/raakavesi/) - Raakavedeksi kutsutaan sitä vettä, jota tuotantolaitokset ja yhdyskunnat ottavat pinta- tai pohjavesilähteestä. Raakavesi pitää usein käsitellä ennen kuin se soveltuu teollisuuden prosessivedeksi tai jaettavaksi vesijohtoverkkoon.
- [Päällyslevä](https://www.vesi.fi/sanasto/paallysleva/) - Päällyslevät ovat kivien, uppopuiden ja vesikasvien pinnalle kiinnittyneitä leviä. Ne voivat olla yksisoluisia leviä, esimerkiksi piileviä, jotka tekevät kiven tai laituritolpan pinnan limaisen tuntuiseksi. Suuremmat päällyslevät ovat usein rihmamaisia.
- [Puro](https://www.vesi.fi/sanasto/puro/) - Puro määritellään vesilaissa jokea pienemmäksi virtaavan veden vesistöksi. Puron valuma-alue on joen valuma-aluetta pienempi eli alle sata neliökilometriä. Purossa virtaa vettä ympäri vuoden, mikä erottaa sen norosta.
- [Purkureitti](https://www.vesi.fi/sanasto/purkureitti/) - Purkureitti on luonnontilainen tai rakennettu reitti, jota käytetään padottujen pintavesien, hulevesien tai jätevesien johtamiseen alapuoliseen vesistöön tai muuhun tarkoitukseen sopivaan paikkaan.
- [Purkukaivo](https://www.vesi.fi/sanasto/purkukaivo/) - Purkukaivoksi kutsutaan sellaista jätevesi- tai hulevesijärjestelmään sisältyvää kaivoa, josta vesi johdetaan vesistöön tai muuhun purkupaikkaan. Purkukaivo voi tarkoittaa myös paineviemärin suuhun tulevaa kaivoa, josta jätevesi johdetaan eteenpäin runkoviemärissä tai muussa viemärilinjassa.
- [Purkautumiskäyrä](https://www.vesi.fi/sanasto/purkautumiskayra/) - Purkautumiskäyrä on uoman vedenkorkeuden ja virtaaman suhdetta kuvaava käyrä. Purkautumiskäyrä laaditaan mittaamalla virtaamia eri vedenkorkeuksilla. Kun purkautumiskäyrä on laadittu, virtaama voidaan laskea vedenkorkeushavainnon perusteella.
- [Prosessivesi](https://www.vesi.fi/sanasto/prosessivesi/) - Prosessivesi tarkoittaa vettä, jota teollisuuslaitokset käyttävät tuotantoprosesseissaan. Prosessivesi joudutaan yleensä puhdistamaan, ennen kuin se lasketaan vesistöön.
- [Profundaali](https://www.vesi.fi/sanasto/profundaali/) - Profundaali on järven tai meren pohja, joka on niin syvällä, ettei valoa ole siellä riittävästi kasvien perustuotantoon.
- [Porakaivo](https://www.vesi.fi/sanasto/porakaivo/) - Porakaivo on kallioperään porattu kaivo, josta pumpataan kalliopohjavettä. Porakaivon antoisuus ei ole kovin suuri, sillä pohjavesi virtaa kalliorakosissa hitaasti. Yksittäisille talouksille vesi kuitenkin riittää yleensä hyvin.
- [Pohjavesimuodostuma](https://www.vesi.fi/sanasto/pohjavesimuodostuma/) - Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä esiintymänä olevaa vettä, joka sijaitsee huokoisessa ja läpäisevässä maa- tai kallioperämuodostumassa ja joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjaveden oton. (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä)
- [Pohjavesiesiintymä](https://www.vesi.fi/sanasto/pohjavesiesiintyma/) - Vesilaissa pohjavesiesiintymällä tarkoitetaan kyllästyneeseen vyöhykkeeseen yhtenäisenä vesimassana varastoitunutta pohjavettä. Esiintymä voi sijaita myös pohjaesialueen ulkopuolella.
- [Pohjavesialueiden luokittelu](https://www.vesi.fi/sanasto/pohjavesialueen-luokka/) - Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1. luokassa ovat vedenhankinnalle tärkeät pohjavesialueet, joiden vettä käytetään tai on tarkoitus käyttää yli 10 m3/vrk tai yli 50 ihmisen tarpeisiin; 2. luokassa ne pohjavesialueet, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat vastaavaan käyttöön. E-luokkaan kuuluvat pohjavesialueet, joiden pohjavedestä suojellut pintavesi- tai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia.
- [Pohjavesialueen suojelusuunnitelma](https://www.vesi.fi/sanasto/pohjavesialueen-suojelusuunnitelma/) - Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje siitä, miten pohjavesi pitää ottaa huomioon esimerkiksi suunniteltaessa alueen maankäyttöä. Suojelusuunnitelmia laaditaan lähinnä sellaisille pohjavesialueille, joita käytetään vedenhankintaan ja joilla on paljon pohjavettä vaarantavaa toimintaa.
- [Pohjavesialue](https://www.vesi.fi/sanasto/pohjavesialue/) - Pohjavesialue on ympäristönsuojelulaissa määritelty geologisin perustein rajattavissa olevaksi maaperän muodostumaksi tai kallioperän vyöhykkeeksi, joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai vedenoton.
- [Pohjavesi](https://www.vesi.fi/sanasto/pohjavesi/) - Pohjavesi tarkoittaa kaikkea maanpinnan alla olevaa vettä, joka täyttää avoimet tilat maa- ja kallioperässä. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin.
- [Pohjaveden muodostumisalue](https://www.vesi.fi/sanasto/pohjaveden-muodostumisalue/) - Pohjaveden muodostumisalue on se alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueen perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden määrästä eli uusiutuvan pohjaveden määrä.
- [Pohjaveden korkeus](https://www.vesi.fi/sanasto/pohjaveden-korkeus/) - Pohjaveden korkeus kuvaa pohjaveden pinnankorkeutta ja sen vaihteluja. Pohjaveden korkeuteen vaikuttavat pohjavesimuodostuman koko, sademäärä, sulamisvedet, haihdunta sekä kasvillisuuden käyttämä vesi. Pohjaveden korkeus laskee tyypillisesti kesän aikana.
- [Pohjapato](https://www.vesi.fi/sanasto/pohjapato/) - Pohjapato on vedenpinnan alapuolelle tehty patorakennelma tai kynnys. Pohjapadon avulla voidaan nostaa järven tai uoman vedenkorkeutta sekä ojitetuilla alueilla vähentää virtausta. Luonnonkivistä tai -sorasta virtaveteen rakennettu pohjapatojen sarja jäljittelee luonnonkosken putousportaita.
- [Pohjaeläimet](https://www.vesi.fi/sanasto/pohjaelaimet/) - Pohjaeläimet ovat selkärangattomia eläimiä, jotka elävät ainakin jossakin elinkiertonsa vaiheessa pääasiassa pohjan tai kivien pinnalla, kasveissa tai pohjasedimentin sisällä. Pohjaeläinten lajistoon vaikuttavat muun muassa pohjan laatu sekä veden ja sedimentin happipitoisuus.
- [Planktonlevä](https://www.vesi.fi/sanasto/planktonleva/) - Planktonlevät ovat mikroskooppisen pieniä leviä, jotka keijuvat vedessä ja ajautuvat veden liikkeiden mukana. Planktonlevät ovat enimmäkseen yksisoluisia. Ne yhteyttävät auringonvalossa tuottaen veteen happea ja muodostavat vesien ravintoverkon perustan.
- [Plankton](https://www.vesi.fi/sanasto/plankton/) - Planktonilla tarkoitetaan vesimassassa keijuvia pieniä eliöitä, jotka enimmäkseen ajelehtivat virtausten mukana tai uivat hyvin hitaasti. Planktonista erotetaan kasviplankton ja eläinplankton, usein myös bakteeriplankton.
- [Pistekuormitus](https://www.vesi.fi/sanasto/pistekuormitus/) - Pistekuormitus tarkoittaa vesistökuormitusta, joka on lähtöisin pistemäisistä päästölähteistä, joita voidaan mitata. Pistekuormitusta ovat esimerkiksi yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten jätevedenpuhdistamoilta tulevat päästöt.
- [Pintavesi](https://www.vesi.fi/sanasto/pintavesi/) - Pintavesi tarkoittaa maanpäällistä vettä, joka virtaa tai on varastoituneena maan pinnalla. Pintavesiä ovat esimerkiksi järvet, lammet, joet ja rannikkovedet.
- [Pintaveden tila](https://www.vesi.fi/sanasto/pintaveden-tila/) - Pintaveden tila viittaa vesistön ekologiseen tai kemialliseen tilaan, yleensä molempiin. Pintavedet luokitellaan viiteen tilaluokkaan niiden ekologisten ja kemiallisten ominaisuuksien perusteella.
- [Pintaveden lämpötila](https://www.vesi.fi/sanasto/pintaveden-lampotila/) - Pintaveden lämpötila kuvaa vesistön pintakerroksen (20 cm) lämpöoloja. Veden lämpötilaan vaikuttavat vesistön koon lisäksi ilman lämpötila ja tuuliolot.
- [Pintavalutuskenttä](https://www.vesi.fi/sanasto/pintavalutuskentta/) - Pintavalutuskenttä on luontainen tai rakennettu kenttä, jolle johdetaan ojitusalueen vedet. Kentän suositeltu pinta-ala on 0,5–1 % valuma-alueen pinta-alasta. Pintavalutuskenttiä käytetään myös hulevesien käsittelyyn.
- [Pintavalutus](https://www.vesi.fi/sanasto/pintavalutus/) - Pintavalutus on valuma-alueelta tulevien vesien käsittelymenetelmä, jossa vesi valutetaan kaltevaa kasvipeitteistä maanpintaa pitkin. Pintavalutusta käytetään muun muassa hulevesien käsittelyssä.
- [Pintavalunta](https://www.vesi.fi/sanasto/pintavalunta-mm/) - Pintavalunta on se sadevesimäärä (mm), joka ei imeydy maahan vaan valuu pitkin maan pintaa.
- [Piilovesi](https://www.vesi.fi/sanasto/piilovesi/) - Piilovesi, toiselta nimeltään virtuaalivesi, tarkoittaa tuotteisiin sisältyvää vesimäärää. Piiloveteen lasketaan kaikki se vesi, joka kuluu tuotteen koko elinkaaren aikana: raaka-ainetuotannosta siihen asti, kun tuote käsitellään jätteenä.
- [Piilevä](https://www.vesi.fi/sanasto/piileva/) - Piilevät ovat yksisoluisia leviä, jotka elävät erillään tai yhdyskuntina. Nimi juontuu levien soluseinän runsaasta piistä. Piileviä esiintyy sekä pohjapinnoilla että keijumassa vedessä. Pinnoilla elävät piilevät voivat muodostaa limaisen kerroksen ja esimerkiksi limoittaa verkkoja. Planktiset piilevät ovat mikroskoopissa usein kauniin symmetrisiä.
- [Pienvesien kunnostus](https://www.vesi.fi/sanasto/pienvesien-kunnostus/) - Pienvesien kunnostuksella pyritään parantamaan purojen, lampien, lähteiden ja muiden pienvesien tilaa. Kunnostusmenetelmät vaihtelevat kohteen mukaan. Jos esimerkiksi puro on aikoinaan perattu, yksi tärkeä kunnostustoimi on palauttaa uomaan kiviä ja puuta.
- [Pienvesi](https://www.vesi.fi/sanasto/pienvesi/) - Pienvesiä ovat purot, lammet, norot ja lähteet sekä pienet kluuvijärvet ja fladat. Pienvedet ovat herkkiä, joten pienetkin muutokset niiden lähiympäristössä voivat heikentää niiden tilaa.
- [Pieneliö](https://www.vesi.fi/sanasto/pienelio/) - Pienieliö eli mikrobi on yhteisnimitys kaikille eliöille, jotka ovat niin pieniä, etteivät ne näy paljaalla silmällä. Pieneliöitä ovat muun muassa bakteerit, mikroskooppiset levät ja eläinplankton.
- [Pidätysallas](https://www.vesi.fi/sanasto/pidatysallas/) - Pidätysallas on huleveden tai muun veden pidättämiseen tarkoitettu allas.
- [pH-arvo](https://www.vesi.fi/sanasto/ph-arvo/) - pH-arvo kuvaa veden tai muun nesteen happamuutta. Arvo ilmoitetaan asteikolla 0–14, jossa 7 on neutraali, sitä pienemmät luvut happamia ja suuremmat emäksisiä. pH-arvo perustuu positiivisten vetyionien aktiivisuuteen liuoksessa. Suomen pinta- ja pohjavedet ovat yleensä luonnostaan hieman happamia, eli niiden pH on noin 6,5.
- [Peruskuivatus](https://www.vesi.fi/sanasto/peruskuivatus/) - Peruskuivatus tarkoittaa maan kuivattamiseksi tehtävää valtaojien kaivua ja perkausta, pienehköjä pengerryksiä sekä purojen vedenjohtokyvyn parantamista. Peruskuivatuksella luodaan edellytykset paikalliskuivatukselle, johon luetaan muun muassa piiri-, sarka- ja salaojitus.
- [PCB](https://www.vesi.fi/sanasto/pcb/) - PCB-aineet eli polyklooratut bifenyylit ovat ympäristölle haitallisia orgaanisia klooriyhdisteitä, joita käytettiin aiemmin kondensaattori- ja muuntajaöljyissä sekä eräissä muissa tuotteissa. PCB-yhdisteiden, samoin kuin eräiden muiden pysyvien orgaanisten yhdisteiden käyttö on nyttemmin kokonaan kielletty mm. Euroopan unionissa.
- [PBDE](https://www.vesi.fi/sanasto/pbde/) - PBDE-aineet (polybromattuja difenyylieetterit) ovat kaukokulkeutuvia ja erittäin hitaasti hajoavia yhdisteitä, joita on käytetty palonestoaineina. PBDE-aineiden käyttö ja maahantuonti on nykyään kielletty EU:ssa, ja EU on myös asettanut tiukat enimmäisrajat niiden pitoisuuksille vesiympäristössä. Raja-arvot ylittyvät yleisesti, ja niitä onkin arvosteltu liian tiukoiksi.
- [Patoturvallisuuslaki](https://www.vesi.fi/sanasto/patoturvallisuuslaki/) - Vuonna 2009 uudistetun patoturvallisuuslain (494/2009) tarkoitus on varmistaa patojen turvallinen rakentaminen, kunnossapito ja käyttö sekä vähentää padoista koituvaa vahingonvaaraa. Laki sisältää säännöksiä padon omistajan velvollisuuksista ja myös patojen valvonnasta ja eri viranomaisten tehtävistä.
- [Pato](https://www.vesi.fi/sanasto/pato/) - Pato on rakennettu seinämä tai penger, jonka tarkoitus on säännöstellä veden virtaamista tai korkeutta taikka rajata vesialueita tai esimerkiksi jätealueita. Padot voivat olla maavalleja tai betonisia rakennelmia, ja ne voivat sijaita myös kokonaan veden alla.
- [Panssarilevä](https://www.vesi.fi/sanasto/panssarileva/) - Panssarilevät ovat kasviplanktoniin kuuluvia, melko isoja yksisoluisia leviä. Niillä on yleensä kova kuori ja kaksi siimaa, joiden avulla ne voivat liikkua vedessä. Jotkin panssarilevät voivat tuottaa hermomyrkkyjä. Panssarilevien massaesiintymisen tiedetään aiheuttaneen merissä kalakuolemia.
- [Palonestoaine](https://www.vesi.fi/sanasto/palonestoaine/) - Palonestoaineet ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka estävät syttymistä tai hidastavat tulen leviämistä materiaalissa. Palonestoaineita käytetään mm. tekstiileissä ja muoveissa. Osa käytetyistä aineista on osoittautunut ympäristölle ja terveydelle vaarallisiksi, ja niiden käyttö on nyttemmin kielletty. Niitä on kuitenkin edelleen vesistöissä raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia.
- [Padotuskorkeus](https://www.vesi.fi/sanasto/padotuskorkeus/) - Padotuskorkeus on taso, jolle vesi voi nousta viemäriverkostossa, jos viemäri esimerkiksi tukkeutuu.
- [Otsonointi](https://www.vesi.fi/sanasto/otsonointi/) - Otsonointi eli otsonikäsittely on yksi tapa desinfioida talousvesi. Otsonointia suositaan, koska se ei aiheuta veteen samanlaista makuhaittaa kuin klooraus. Koska otsoni haihtuu vedestä nopeasti, sen desinfioiva vaikutus ei ole yhtä pitkäkestoinen kuin kloorauksessa.
- [Osakaskunta](https://www.vesi.fi/sanasto/osakaskunta/) - Osakaskunnan muodostavat ne kiinteistöjen omistajat, joilla on osuus yhteiseen vesialueeseen. Kun henkilö hankkii omistukseensa tällaisen kiinteistön, hän tulee automaattisesti osakaskunnan jäseneksi.
- [Orgaaninen hiili](https://www.vesi.fi/sanasto/orgaaninen-hiili/) - Orgaaninen hiili on vesitutkimuksissa käytetty suure. Vedestä mitataan joko liuenneen orgaanisen hiilen määrä (DOC, dissolved organic carbon) tai orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC, total organic carbon). DOC-arvoon vaikuttaa ennen muuta veden humuspitoisuus, kun taas hiilen kokonaismäärä sisältää myös kiintoaineeseen sitoutuneen hiilen.
- [Onkalorouta](https://www.vesi.fi/sanasto/onkalorouta/) - Onkalorouta on ominaista mururakenteiselle maaperälle, esimerkiksi kynnöspellolle. Sitä muodostuu, kun vesi jäätyy onkaloiden seinämiin. Onkalorouta on rakenteeltaan puikkomaista.
- [Ojitusyhteisö](https://www.vesi.fi/sanasto/ojitusyhteiso/) - Ojitusyhteisö perustetaan ojitusta tai ojien kunnossapitoa varten ojitustoimituksessa annettavalla päätöksellä. Ojitusyhteisön jäseniä ovat ojituksesta hyötyä saavat. Ojitusyhteisön säännöt vahvistaa aluehallintovirasto tai ojitusasian käsittelevä toimitusmies. Ojitusyhteisö voidaan purkaa ojitustoimituksen päätöksellä. Ennen purkamista yhteisön on saatettava ojat pääosin luonnontilaisen kaltaiseen tilaan.
- [Ojitustoimitus](https://www.vesi.fi/sanasto/ojitustoimitus/) - Ojitustoimitus on menettely, jossa tarkastellaan ojitussuunnitelmaa ja sen toteuttamisedellytyksiä, laaditaan kustannusarvio ja päätetään kustannusten jakamisesta eri osapuolten kesken. Ojitustoimitus pidetään laajoissa ojitushankkeissa, jotka koskevat useita kiinteistöjä.
- [Ojitussuunnitelma](https://www.vesi.fi/sanasto/ojitussuunnitelma/) - Ojitussuunnitelma on laadittava, jos hanke edellyttää vesilain mukaista lupaa tai ojitustoimitusta. Ojitussuunnitelma sisältää tiedot hankkeesta, sen toteuttamistavasta, kuivatussyvyydestä ja vesiensuojelutoimista sekä selvityksen saatavasta hyödystä ja arvion hankkeen vaikutuksista.
- [Ojitus](https://www.vesi.fi/sanasto/ojitus/) - Ojituksella tarkoitetaan vesilaissa sekä ojan tekemistä että ojan, puron tai noron suurentamista, oikaisemista tai perkaamista.
- [Ojituksesta saatava hyöty](https://www.vesi.fi/sanasto/ojituksesta-saatava-hyoty/) - Ojituksesta saatavalla hyödyllä tarkoitetaan ojituksesta johtuvaa maan käyttöarvon nousua siinä tarkoituksessa, johon maata käytetään tai johon sitä voidaan lähinnä käyttää.
- [Näkösyvyys](https://www.vesi.fi/sanasto/nakosyvyys/) - Näkösyvyys kuvaa veden läpinäkyvyyttä ja sameutta ja voi kuvastaa myös veden rehevyyttä. Näkösyvyyttä mitataan valkoisella pyöreällä levyllä, jonka halkaisija on 20 senttimetriä. Levy lasketaan varren tai narun varassa veteen, ja varren mitta-asteikolta luetaan syvyys, jossa levy ei enää erotu pinnalta katsoen.
- [Noro](https://www.vesi.fi/sanasto/noro/) - Noro määritellään vesilaissa sellaiseksi puroa pienemmäksi vesiuomaksi, jonka valuma-alue on alle kymmenen neliökilometriä ja jossa ei virtaa jatkuvasti vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista.
- [Nitraattidirektiivi](https://www.vesi.fi/sanasto/nitraattidirektiivi/) - Niin sanottu nitraattidirektiivi (neuvoston direktiivi vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta, 91/676/EEC) on olennainen osa vesiensuojelun sääntelyä Euroopan unionissa. Sen tarkoitus on vähentää maataloudesta peräisin olevaa, nitraattien aiheuttamaa vesien pilaantumista.
- [Nitraattiasetus](https://www.vesi.fi/sanasto/nitraattiasetus/) - Niin sanottu nitraattiasetus (valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, 1250/2014) perustuu EU:n nitraattidirektiiviin (91/676/ ETY). Asetuksen tavoite on ehkäistä ja vähentää lannan varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvia nitraattipäästöjä vesiin.
- [Nitraatti](https://www.vesi.fi/sanasto/nitraatti/) - Nitraatit ovat typen epäorgaanisia yhdisteitä. Suurin osa vesissä esiintyvästä liukoisesta typestä on yleensä nitraatteina. Poikkeuksena ovat jätevesien voimakkaasti kuormittamat vesistöt, joissa voi olla paljon ammoniumtyppeä.
- [N2000-korkeusjärjestelmä](https://www.vesi.fi/sanasto/n2000-korkeusjarjestelma/) - Korkeusjärjestelmä määrittelee sen vertailukorkeuden, johon kaikkien muiden korkeuksien ilmoittaminen perustuu. Suomessa suositellaan käytettäväksi N2000-korkeusjärjestelmää, jonka lähtötaso on yhteiseurooppalaisissa korkeusjärjestelmissä. Aiempia suomalaisia järjestelmiä ovat NN, N43 ja N60.
- [Myrkkymaali](https://www.vesi.fi/sanasto/myrkkymaali/) - Myrkkymaaleilla tarkoitetaan veneiden pohjiin siveltäviä maaleja, joiden tarkoitus on estää kovakuorisia vesieliöitä, kuten merirokkoa, takertumasta veneenpohjaan. Myrkkymaalit ovat haitallisia vesiluonnolle, ja niiden käyttö sisävesissä on kielletty.
- [Musta jätevesi](https://www.vesi.fi/sanasto/musta-jatevesi/) - Mustilla jätevesillä tarkoitetaan vesi-WC:stä tulevia jätevesiä. Ne sisältävät virtsaa ja ulosteita, minkä vuoksi niiden käsittely on vaativampaa kuin pelkkien pesuvesien käsittely.
- [Mikromuovi](https://www.vesi.fi/sanasto/mikromuovi/) - Mikromuoviksi kutsutaan muovihiukkasia, joiden läpimitta on alle puoli senttimetriä. Vesissä mikromuovi päätyy usein eliöiden elimistöön ja sitä kulkeutuu lopulta ihmistenkin ruokiin ja juomiin. Mikromuovia syntyy muun muassa autonrenkaista, kosmetiikkatuotteista sekä muovipulloista. Ne päätyvät vesistöön hule- ja jätevesien mukana.
- [Merkittävä tulvariskialue](https://www.vesi.fi/sanasto/merkittava-tulvariskialue/) - Merkittäväksi tulvariskialueeksi nimetään sellainen alue, jolla tulvariski on alustavan arvioinnin perusteella mahdollisesti merkittävä. Nimeämisessä otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja tulvasta aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Seurausten merkittävyyttä arvioidaan yleiseltä kannalta. Merkittävälle tulvariskialueelle laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartta sekä tulvariskien hallintasuunnitelma.
- [Merkitsevä aallonkorkeus](https://www.vesi.fi/sanasto/merkitseva-aallonkorkeus/) - Merkitsevä aallonkorkeus lasketaan mitatusta aaltojen kokojakaumasta niin, että tulos vastaa kokeneiden merenkulkijoiden silmin arvioimaa aallokon korkeutta. Merkitsevä aallonkorkeus on likimain sama kuin aaltojen suurimman kolmasosan korkeuksien keskiarvo. Aallokon suurimman aallon korkeus on lähes kaksi kertaa merkitsevä aallonkorkeus.
- [Merivesitulva](https://www.vesi.fi/sanasto/merivesitulva/) - Merivesitulva eli meritulva johtuu siitä, että merenpinta nousee poikkeuksellisen korkealle ja tulvii maa-alueille. Suomessa on nimetty viisi merivesitulvien riskialuetta. Ilmastonmuutos voi lisätä merivesitulvien vaaraa.
- [Matalapaine](https://www.vesi.fi/sanasto/matalapaine/) - Matalapaine on ympäristöään alemman ilmanpaineen alue. Mitä pienempi keskuksen ilmanpaine on ympäristöönsä nähden, sitä syvempi matalapaine on. Syvenevän matalapaineen alueella ilmanpaine laskee. Matalapaineiden alueilla esiintyy usein sateita, varsinkin niihin liittyvien säärintamien yhteydessä.
- [Massiivinen routa](https://www.vesi.fi/sanasto/massiivinen-routa/) - Massiivinen routa on tiiviille maalajille ominainen routatyyppi. Se on yhtenäistä routaa, jossa ei ole jäättömiä onteloita tai erilaisia routakerroksia. Massiivinen routa kasvattaa maan tilavuutta, koska siihen nousee talven mittaan lisää vettä jäätymään.
- [Mallilaskelma](https://www.vesi.fi/sanasto/mallilaskelma/) - Mallilaskelmat ovat apuvälineitä, joiden avulla arvioidaan veden laatua, päästöjä tai hydrologisia oloja silloin, kun niitä ei voida mitata suoraan tai kun niitä halutaan ennakoida. Mallilaskelmat voivat olla hyvinkin mutkikkaita, koska niissä otetaan huomioon monia asioita.
- [Maasuodattamo](https://www.vesi.fi/sanasto/maasuodattamo/) - Maasuodattamo on yksi tapa käsitellä haja-asutuksen jätevesiä. Se perustuu suodatushiekan pinnalla tapahtuvaan biologiseen toimintaan. Maasuodattamo suunnitellaan käsiteltävien vesien määrän ja käytössä olevan tilan mukaan.
- [Maankuivatus](https://www.vesi.fi/sanasto/maankuivatus/) - Maankuivatus tarkoittaa vahinkoa tai haittaa aiheuttavan veden johtamista pois halutulta maa-alueelta, kuten pellolta tai pihalta. Maankuivatus jaetaan peruskuivatukseen ja paikalliskuivatukseen.
- [Maankosteus](https://www.vesi.fi/sanasto/maankosteus/) - Maankosteus kuvaa maaperään sitoutunutta vesimäärää. Maankosteuteen vaikuttavat maalaji, sademäärä, lämpötila, lumen sulaminen, haihdunta ja kasvillisuuden käyttämä vesi.
- [Maaimeytys](https://www.vesi.fi/sanasto/maaimeytys/) - Maaimeytys on yksinkertainen tapa käsitellä haja-asutuksen jätevesiä. Maaimeytystä voidaan käyttää vain pienille jätevesimäärille silloin, kun mukana ei ole WC-jätevesiä. Myös maaperän pitää soveltua imeytykseen.
- [Lääkeainejäämä](https://www.vesi.fi/sanasto/laakeainejaama/) - Lääkeainejäämillä tarkoitetaan jäteveteen joutuneita lääkeaineita. Ne ovat peräisin WC-vesistä ja kulkeutuneet sinne ihmisen elimistöstä tai pesuvesistä. Monet lääkeaineet voivat aiheuttaa haittaa joutuessaan vesistöön.
- [Läpäisevä pinta](https://www.vesi.fi/sanasto/lapaiseva-pinta/) - Rakentamaton tai rakennettu pinta, missä tapahtuu huleveden imeyntää maaperään, esimerkiksi hiekka tai nurmi.
- [Lähteikkö](https://www.vesi.fi/sanasto/lahteikko/) - Lähteikkö tarkoittaa yhtenäistä pohjavesivaikutteista aluetta, johon voi sisältyä avovetisiä lähteensilmäkkeitä, lähdepuroja ja -noroja sekä tihkupintoja.
- [Luusua](https://www.vesi.fi/sanasto/luusua/) - Luusua on järven laskukohta eli se paikka, josta järven vesi purkautuu alavirtaan. Luusua määrittää järven vedenpinnan korkeuden, ja korkeutta voidaan muuttaa syventämällä tai mataloittamalla luusuaa. Säännöstellyn järven luusuassa on pato.
- [Luontotyyppi](https://www.vesi.fi/sanasto/luontotyyppi/) - Luontotyyppi on vesi- tai maa-alue, jolla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Vesien luontotyyppejä ovat esimerkiksi humuspitoiset järvet ja laajat matalat merenlahdet.
- [Luonnonmukainen peruskuivatus](https://www.vesi.fi/sanasto/luonnonmukainen-peruskuivatus/) - Luonnonmukainen peruskuivatus tarkoittaa sellaisia peltojen peruskuivatusjärjestelyjä, joilla turvataan uomien vedenjohtokyky ja parannetaan veden laatua. Vesistöön kohdistuvaa kuormitusta pienennetään esimerkiksi tulvatasanteilla ja ennallistamalla uomia sekä tulvaniityillä, pohjapadoilla ja kosteikoilla.
- [Luonnonmukainen ohitusuoma](https://www.vesi.fi/sanasto/luonnonmukainen-ohitusuoma/) - Luonnonmukainen ohitusuoma on luonnonpuroa jäljittelevä uoma, jota pitkin kalat ja muut vesieliöt voivat kulkea vesistöön rakennetun padon ohi. Luonnonmukainen ohitusuoma edistää lajien leviämistä ja säilymistä padotussa jokivesistössä.
- [Lumikuorma](https://www.vesi.fi/sanasto/lumikuorma/) - Lumikuorma kertoo lumikerroksen painon kiloina neliömetrillä. Tämä on sama asia kuin lumessa olevan veden määrä, eli sen vesikerroksen paksuus millimetreinä, joka syntyisi jos lumi sulatettaisiin. Lumikuorma eli lumen vesiarvo riippuu lumen tiheydestä ja syvyydestä.
- [Lumen vesiarvo](https://www.vesi.fi/sanasto/lumen-vesiarvo/) - Lumen vesiarvolla tarkoitetaan lumessa olevan veden määrää. Vesiarvon yksikkö on kg/m2 (lumikuorma). Lukuarvoltaan se vastaa lumen vesisisältöä millimetreinä.
- [Lumen syvyys](https://www.vesi.fi/sanasto/lumen-syvyys/) - Lumen syvyys kuvaa lumikerroksen paksuutta. Lunta kertyy erilaisiin maastoihin eri tavalla, joten lumen syvyydet eroavat aukealla paikalla ja metsässä. Lumen syvyyttä mitataan sekä automaattisesti ultraäänen avulla että havainnoimalla mitta-asteikolla varustetusta kepistä.
- [Loisinta](https://www.vesi.fi/sanasto/loisinta/) - Loisinta on eliöiden välinen vuorovaikutussuhde, jossa yksi eliölaji hyötyy toisen eliölajin kustannuksella. Loisinta eroaa saalistuksesta siinä, että loisen isäntälaji pysyy hengissä. Poikkeuksena ovat parasitoidit, joiden elinkierrossa vain toukka loisii ja tappaa loisimisen päätteeksi isäntänsä.
- [Litoraali](https://www.vesi.fi/sanasto/litoraali/) - Litoraali on matalahko rantavyöhyke. Litoraali on se osa järven tai meren vedenalaista rantaa, jossa on riittävästi valoa kasvien perustuotantoon.
- [Limoittuminen](https://www.vesi.fi/sanasto/limoittuminen/) - Limoittuminen viittaa useimmiten vedessä olevien kalanpyydysten likaantumiseen. Limoittumista aiheuttavat pääasiassa mikroskooppiset levät, jotka takertuvat pyydysten rakenteisiin. Vesistön rehevöityminen lisää yleensä limoittumista, mutta sitä voi esiintyä myös karuissa, voimakkaan ruskeavetisissä järvissä.
- [Lietekuoppa](https://www.vesi.fi/sanasto/lietekuoppa/) - Lietekuoppa on kunnostusojituksen yhteydessä toteutettava vesiensuojelurakenne. Se on sarkaojan levennetty ja syvennetty osa, tilavuudeltaan 1–2 m³. Lietekuoppa kerää ojituksessa liikkeelle lähtevää kiintoainetta ja vähentää sen kulkeutumista alapuoliseen vesistöön. Lietekuopan tehosta ei kuitenkaan ole tutkimustuloksia.
- [Leväkukinta](https://www.vesi.fi/sanasto/levakukinta/) - Leväkukinnaksi kutsutaan mikroskooppisten planktonlevien, yleensä sinilevien, runsasta esiintymistä veden pintakerroksessa. Levät eivät todellisuudessa kuki, vaan veden värjäytymisen tai puuroutumisen aiheuttaa itse levä. Tällainen massaesiintyminen voi syntyä nopeasti, kun sääolot ovat otolliset.
- [Laskeutusallas](https://www.vesi.fi/sanasto/laskeutusallas/) - Laskeutusallas on laskuojan yhteyteen kaivettu allas, johon yläpuolisen valuma-alueen vesiä ohjataan. Laskeutusaltaan tarkoitus on vähentää veden kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Laskeutusaltaassa veden virtausnopeus pienenee, jolloin kiintoaines laskeutuu pohjaan.
- [Laskeuma](https://www.vesi.fi/sanasto/laskeuma/) - Laskeumaksi kutsutaan ilmasta veteen tai maan pinnalle laskeutuvaa ainesta. Laskeuma voi olla peräisin lähialueen päästöistä taikka etäällä, jopa tuhansien kilometrien päässä sijaitsevista päästölähteistä, jolloin puhutaan kaukokulkeutuvista aineista.
- [Lapamato](https://www.vesi.fi/sanasto/lapamato/) - Lapamato eli leveä heisimato on kalaa syövien nisäkkäiden loinen. Ihminen voi saada lapamadon, jos syö raakaa tai huonosti kypsennettyä haukea, ahventa, kiiskeä tai madetta taikka niiden mätiä. Vähintään 4 vuorokauden pakastaminen (-18 asteessa) tuhoaa toukan, minkä jälkeen kalaa ja mätiä voi syödä kypsentämättömänä. Tartuntoja todetaan Suomessa nykyisin harvoin, alle 50 tapausta vuodessa.
- [Laitepuhdistamo](https://www.vesi.fi/sanasto/laitepuhdistamo/) - Laitepuhdistamoksi kutsutaan haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn tarkoitettua pienpuhdistamoa. Se koostuu yleensä yhdestä tai useammasta säiliöstä, ohjauskeskuksesta ja purkujärjestelystä. Laitepuhdistamo toimii samalla periaatteella kuin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot.
- [Kuormitus](https://www.vesi.fi/sanasto/kuormitus/) - Kuormitus tarkoittaa vesistöön tulevien aineiden määrää. Esimerkiksi typpikuormitus tarkoittaa valuma-alueelta ja ilmasta vesistöön tulevien typpiyhdisteiden määrää. Kuormitus jaetaan usein hajakuormitukseen ja pistekuormitukseen.
- [Kunnostussuunnitelma](https://www.vesi.fi/sanasto/kunnostussuunnitelma/) - Kunnostussuunnitelma on vesistön kunnostushankkeen kirjallinen dokumentti. Siitä selviää, mitä kunnostustoimia vesistössä aiotaan tehdä, mitä niillä tavoitellaan ja millä aikataululla sekä kuinka ne rahoitetaan. Kunnostussuunnitelma on ikään kuin hankkeen käsikirjoitus.
- [Kunnostusojitus](https://www.vesi.fi/sanasto/kunnostusojitus/) - Kunnostusojituksella tarkoitetaan vanhojen ojien perkausta ja mahdollista täydennysojien kaivamista. Kunnostusojituksen tarkoitus on pitää yllä tai lisätä puuston kasvua.
- [Kuivuusriskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/sanasto/kuivuusriskien-hallintasuunnitelma/) - Kuivuusriskien hallintasuunnitelma on alueelle laadittu suunnitelma siitä, miten estetään tai vähennetään kuivuudesta aiheutuvia haittoja. Kuivuusriskien hallintasuunnitelman teko perustuu toistaiseksi vapaaehtoisuuteen.
- [Kuivuusriski](https://www.vesi.fi/sanasto/kuivuusriski/) - Kuivuusriski muodostuu kuivuusvaarasta, kuivuudelle altistuvista kohteista ja toiminnoista sekä näiden kohteiden ja toimintojen haavoittuvuudesta.
- [Kuivuusriskien hallinta](https://www.vesi.fi/sanasto/kuivuusriskien-hallinta/) - Kuivuusriskien hallinta tarkoittaa sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää kuivuusriskejä sekä estää tai vähentää kuivuudesta aiheutuvia vahinkoja.
- [Kuivuus](https://www.vesi.fi/sanasto/kuivuus/) - Kuivuudella tarkoitetaan pitkittynyttä ajanjaksoa, jolloin alueella on keskimääräistä vähemmän vettä. Kuivuus voi olla sadannan, pohjaveden tai pintaveden taikka kaikkien näiden vajautta.
- [Kuivakausi](https://www.vesi.fi/sanasto/kuivakausi/) - Kuivakausi eli kuivuuskausi voidaan määrittää meteorologisin tai hydrologisin perustein taikka altistuvan sektorin, esim. maatalouden tai vedenhankinnan mukaan. Kuivakausi voi kestää kuukaudesta useampaan vuoteen.
- [Kosteikko](https://www.vesi.fi/sanasto/kosteikko/) - Kosteikko on yleisnimitys luontotyypeille, jotka ovat suuren osan vuodesta veden peitossa ja muinakin aikoina kosteita ja joissa on vesi- ja kosteikkokasvillisuutta. Kosteikkojen luontoarvot sekä niiden merkitys vesiensuojelulle ja metsästykselle ovat kannustaneet kunnostamaan ja rakentamaan kosteikkoja niin maatalous- ja metsäalueille kuin kaupunkeihinkin. Kosteikot myös tasaavat tulvavirtaamia.
- [Korkeusjärjestelmä](https://www.vesi.fi/sanasto/korkeusjarjestelma/) - Korkeusjärjestelmä määrittelee sen vertailukorkeuden, johon kaikkien muiden korkeuksien ilmoittaminen perustuu. Suomessa suositellaan käytettäväksi N2000-korkeusjärjestelmää, jonka lähtötaso on yhteiseurooppalaisissa korkeusjärjestelmissä. Aiempia suomalaisia järjestelmiä ovat NN, N43 ja N60.
- [Korkeusmalli](https://www.vesi.fi/sanasto/korkeusmalli/) - Korkeusmalli on maanpinnan muotojen numeerinen esitys, joka sisältää pinnanmuotoja kuvaavan korkeuspisteiden joukon. Tyypillisesti korkeusmalli tallennetaan tietojärjestelmään tasavälisenä hilana. Tarkin Suomessa valtakunnallisena saatavilla oleva korkeusmalli on Maanmittauslaitoksen valmistama laserkeilaukseen perustuva KM2 (2 metrin hila).
- [Korkeapaine](https://www.vesi.fi/sanasto/korkeapaine/) - Korkeapaine on ympäristöään korkeamman ilmanpaineen alue. Korkeapainealueen keskuksessa on yleensä tyyntä tai heikkoja paikallisia tuulia. Pohjoisella pallonpuoliskolla tuuli kiertää korkeapaineen alueella myötäpäivään ja suuntautuu keskuksesta viistoon poispäin.
- [Kokoojaoja](https://www.vesi.fi/sanasto/kokoojaoja/) - Kokoojaoja on oja, johon sarkaojien tai salaojien tuomat vedet johdetaan. Kokoojaojaan voidaan tehdä vesiensuojelurakenteita, esimerkiksi kunnostusojituksen yhteydessä.
- [Kokonaisfosfori](https://www.vesi.fi/sanasto/kokonaisfosfori/) - Kokonaisfosfori on vesitutkimuksissa käytetty suure. Se sisältää kaiken vedessä olevan fosforin: maahiukkasiin ja eloperäiseen aineeseen sitoutuneen fosforin sekä liuenneen fosforin.
- [Kokonaistyppi](https://www.vesi.fi/sanasto/kokonaistyppi/) - Kokonaistyppi on vesitutkimuksissa käytetty suure. Se sisältää sekä eloperäiseen aineeseen sitoutuneet typen että liuenneessa muodossa olevan typen. Suurin osa vedestä mitattavasta typestä on yleensä nitraatteina. Muita liukoisen typen muotoja ovat nitriittityppi ja ammoniumtyppi.
- [Kohvajää](https://www.vesi.fi/sanasto/kohvajaa/) - Kohvajää on jäätynyttä sohjoa. Kohvajäätä syntyy, kun lumi painaa järven jääkantta niin, että jään päälle nousee vettä. Pakkasen kiristyessä lumisohjo jäätyy kohvajääksi. Sen kantavuus on vain puolet teräsjään kantavuudesta.
- [Kluuvi](https://www.vesi.fi/sanasto/kluuvi/) - Kluuvi on merestä irti kuroutunut lahti, jonka yhteys mereen on katkennut. Kluuvi muuttuu ajan myötä makeavetiseksi kluuvijärveksi.
- [Klorofylli-a](https://www.vesi.fi/sanasto/klorofylli-a/) - Klorofylli-a tai a-klorofylli on lehtivihreän määrää kuvaava suure. Sitä käytetään vesitutkimuksissa kasviplanktonin biomassan mittarina, ja sen avulla arvioidaan vesistön yleistä rehevyystilaa. Klorofylli-a:n arvo vaihtelee vuoden mittaan ja on suurimmillaan kevään levämaksimin ja kesän sinileväesiintymien aikaan.
- [Kiintojää](https://www.vesi.fi/sanasto/kiintojaa/) - Kiintojää on merijäätä, joka on kiinnittynyt rantoihin ja kareihin. Se pysyy paikoillaan eikä ajelehdi tuulten ja virtausten mukana, kuten ajojää.
- [Kiintoaine](https://www.vesi.fi/sanasto/kiintoaine/) - Kiintoaine tarkoittaa vedessä olevia kiinteitä hiukkasia, kuten savea hiesua tai toisinaan myös hiukkasmaista orgaanista hiiltä. Veden sameutta käytetään kiintoaineen mittarina.
- [Kevätkuoppa](https://www.vesi.fi/sanasto/kevatkuoppa/) - Kevätkuoppa on vesistöjen säännöstelyyn liittyvä käsite. Se tarkoittaa, että järven vedenpintaa lasketaan talven mittaan ja alkukeväällä, jotta järveen saadaan tilaa lumen sulamisvesille. Kevätkuopan tarve on vähentynyt, koska lumimäärät ovat pienentyneet varsinkin Etelä-Suomessa.
- [Keskivirtaama](https://www.vesi.fi/sanasto/keskivirtaama/) - Keskivirtaama, MQ, on tietyn havaintojakson keskimääräinen virtaama.
- [Kemikalisoituminen](https://www.vesi.fi/sanasto/kemikalisoituminen/) - Kemikalisoitumisella tarkoitetaan ihmisen valmistamien kemikaalien lisääntyvää esiintymistä luonnossa ja asuinympäristöissä. Kemikalisoituminen huolestuttaa, koska käytössä on valtavasti erilaisia kemikaaleja eikä niiden pitkäaikaisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia tunneta. Kemikalisoitumista pidetään mm. mahdollisena syynä siihen, että myös Suomessa miesten siittiöiden laatu on heikentynyt.
- [Kemiallinen tila](https://www.vesi.fi/sanasto/kemiallinen-tila/) - Pintavesien kemiallisen tilan arvio perustuu siihen, saavutetaanko tietyille vaarallisille ja haitallisille aineille asetetut ympäristönlaatunormit. Arvioitavia aineita tai aineryhmiä on 53. Jos yhdenkin raja-arvo ylittyy, veden kemiallinen tila ei saa arvosanaa ”hyvä”.
- [Kemiallinen hapenkulutus](https://www.vesi.fi/sanasto/kemiallinen-hapenkulutus/) - Kemiallinen hapenkulutus (COD) tarkoittaa sitä hapen määrää, jonka vedessä olevat aineet kuluttavat kemiallisessa reaktiossa. Kemiallista hapenkulutusta aiheuttavat esimerkiksi humus sekä jätevesien sisältämät eloperäiset aineet.
- [Kaukokulkeuma](https://www.vesi.fi/sanasto/kaukokulkeuma/) - Kaukokulkeumaksi kutsutaan sitä haitallisten aineiden kuormitusta, jota aiheuttavat kaukana, jopa toisella puolella maapalloa sijaitsevat päästölähteet, mistä aineet kulkeutuvat laajalle yleensä ilmakehän kautta.
- [Kattovesi](https://www.vesi.fi/sanasto/kattovesi/) - Kattovesi on rakennusten katoilta valuva sade- ja sulamisvesi.
- [Kasviravinne](https://www.vesi.fi/sanasto/kasviravinne/) - Kasviravinteiksi kutsutaan niitä aineita, joita kasvit tarvitsevat kasvuunsa. Tärkeimpiä kasviravinteita ovat typpi, fosfori ja kalium. Niistä typpi ja fosfori aiheuttavat vesistöihin joutuessaan rehevöitymistä.
- [Kasviplankton](https://www.vesi.fi/sanasto/kasviplankton/) - Kasviplankton koostuu enimmäkseen yksisoluisista levistä, jotka keijuvat vedessä ja saavat energiansa yhteyttämällä. Myös syanobakteerit eli sinilevät luetaan yleensä kasviplanktoniin. Kasviplankton muodostaa yhdessä bakteeriplanktonin kanssa vesiekosysteemin ravintoverkon perustan.
- [Kasvihuonekaasupäästö](https://www.vesi.fi/sanasto/kasvihuonekaasupaasto/) - Kasvihuonekaasupäästöiksi kutsutaan kasvihuoneilmiötä voimistavien ja siten ilmastoa lämmittävien kaasujen päästöjä ilmakehään. Suurin merkitys on hiilidioksidi- ja metaanipäästöillä. Niitä syntyy pääasiassa fossiilisten polttoaineiden poltosta sekä maataloudesta ja muusta maankäytöstä.
- [Kasvihuonekaasu](https://www.vesi.fi/sanasto/kasvihuonekaasu/) - Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan niitä ilmakehän kaasuja, jotka pitävät yllä kasvihuoneilmiötä. Kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani, otsoni, typpioksiduuli ja freonit. Niiden päästöt ilmakehään voimistavat kasvihuoneilmiötä. Ilmakehässä luonnostaan oleva vesihöyry on lämmitysvaikutukseltaan merkittävin kasvihuonekaasu.
- [Kasvihuoneilmiö](https://www.vesi.fi/sanasto/kasvihuoneilmio/) - Kasvihuoneilmiö on maapallon ilmakehän tuottama luonnollinen ilmiö, joka lämmittää alailmakehää. Kasvihuoneilmiö johtuu siitä, että hiilidioksidi ja muut ilmakehän sisältämät kasvihuonekaasut päästävän auringon tulosäteilyn maan pintaan, mutta heijastavat poistuvaa lämpösäteilyä takaisin maahan. Kasvihuoneilmiön voimakkuus riippuu ilmakehän kasvihuonekaasujen määrästä.
- [Kapillaari-ilmiö](https://www.vesi.fi/sanasto/kapillaari-ilmio/) - Kapillaari-ilmiö säätelee nesteen, esimerkiksi veden, virtausta hyvin ohuessa putkessa tai huokosrakenteessa. Kapillaari-ilmiön ansiosta vesi voi virrata tiiviissä maassa ylöspäin. Ilmiö johtuu siitä, että molekyylien väliset voimat ovat suurempia nesteen ja kiinteän aineen välillä kuin nesteen sisällä.
- [Kalliopohjavesi](https://www.vesi.fi/sanasto/kalliopohjavesi/) - Kalliopohjavedeksi kutsutaan sitä pohjavettä, joka suotautuu suoraan sadannasta tai maaperästä kallion rakoihin. Kalliopohjavettä voidaan hyödyntää porakaivoilla.
- [Kalatie](https://www.vesi.fi/sanasto/kalatie/) - Kalatie mahdollistaa kalojen nousun paikoissa, joissa pato tai muu este estää niiden kulkemisen. Kalatie voi olla luonnonkivistä tehty luonnonmukainen uoma tai esimerkiksi peräkkäisistä betonialtaista ja pienistä putouksista muodostuvia tekninen kalatie. Tavoite on, että kalatiehen juoksutetaan vettä läpi vuoden.
- [Kalataloudellinen kunnostus](https://www.vesi.fi/sanasto/kalataloudellinen-kunnostus/) - Kalataloudellisilla kunnostustoimilla elvytetään tai palautetaan vesialueelle sen luontainen kalasto. Tällaisia toimia ovat kalastuksen säätely ja ohjaus, kalaistutukset sekä kalojen elinolojen parantaminen esimerkiksi hoitokalastuksella, lisäämällä poikastuotantoalueita tai poistamalla vaellusesteitä.
- [Kalasulku](https://www.vesi.fi/sanasto/kalasulku/) - Kalasulku eli Borland-kalatie on sulutusperiaatteella toimiva ratkaisu, joka mahdollistaa kalojen kulun voimalaitoksen ohi. Kalasulku koostuu kahdesta altaasta ja niitä yhdistävästä nousuputkesta tai -kammiosta. Kalasulkujen toimivuutta voi heikentää niiden jaksottainen toiminta. Haasteena on myös saada kalat löytämään kalasulun.
- [Kalahissi](https://www.vesi.fi/sanasto/kalahissi/) - Kalahissi on automaattinen nostolaite, joka siirtää ylävirtaan pyrkivät vaelluskalat padon alapuolelta sen yläpuoliseen veteen. Haasteina ovat toiminnan jaksoittaisuus ja kalojen houkuttelu hissiin.
- [Kaksitasouoma](https://www.vesi.fi/sanasto/kaksitasouoma/) - Kaksitasouoma koostuu syvemmästä uomasta (alivesiuomasta) sekä sitä molemmin puolin tai toiselta puolelta reunustavasta tulvatasanteesta. Alivesiuoma säilyy vetisenä läpi vuoden. Tulvatilanteessa vesi nousee hallitusti tulvatasanteille. Kaksitasouoma hillitsee tulvia, parantaa veden laatua ja kohentaa luonnon tilaa.
- [Kaivukatko](https://www.vesi.fi/sanasto/kaivukatko/) - Kaivukatko on ojan osa, joka on jätetty kunnostusojituksessa avaamatta. Kaivukatko vähentää veden virtausnopeutta ja pidättää kunnostusojituksessa liikkeelle lähtenyttä kiintoainetta. Se myös pienentää eroosiota kaivukatkon alueella.
- [Jääpato](https://www.vesi.fi/sanasto/jaapato/) - Jääpato on virtavesien talvinen tai keväinen ilmiö. Jääpato syntyy tyypillisesti jäiden lähtiessä, kun jäälautat ja -lohkareet kasautuvat jokeen. Jääpato hidastaa virtausta ja nostattaa tulvia. Joillakin jokijaksoilla jääpatotulvia syntyy lähes joka kevät. Jääpatoja voidaan torjua muun muassa jääsahauksilla.
- [Jäännösriski](https://www.vesi.fi/sanasto/jaannosriski/) - Jäännösriskillä tarkoitetaan yleensä niitä tulvan aiheuttamia mahdollisia haittoja, joita ei voida estää tai joita ei teknisistä tai taloudellisista syistä kannata estää. Jäännösriskiä ovat ne tulvahaitat, jotka jäävät jäljelle, kun tulvasuojelu asetetaan hyväksyttävälle tasolle.
- [Jätevesiliete](https://www.vesi.fi/sanasto/jatevesiliete/) - Jätevesiliete eli puhdistamoliete on yhdyskuntien jätevedenpuhdistamolla syntyvää lietettä. Lietettä syntyy, kun jätevedestä poistetaan kiinteä aines ja saostetaan epäpuhtauksia. Jätevesilietettä voidaan käyttää energiantuotantoon tai esimerkiksi viherrakentamiseen.
- [Jätevesijärjestelmä](https://www.vesi.fi/sanasto/jatevesijarjestelma/) - Jätevesijärjestelmä tarkoittaa sitä menetelmää ja laitteistoa, jolla jätevedet kerätään, johdetaan jätevedenpuhdistamolle ja käsitellään. Viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevalla kiinteistöllä on erilaisia vaihtoehtoja jätevesijärjestelmäksi: tyhjennettävä umpisäiliö, maasuodattamo, maahan imeytys tai laitepuhdistamo.
- [Jätepato](https://www.vesi.fi/sanasto/jatepato/) - Jätepato on patorakenteen avulla muodostettu allas, joka estää padotun nesteen tai nestemäisesti käyttäytyvän aineen leviämisen. Jätepatoja ovat esimerkiksi kaivospadot ja metsäteollisuuden lietealtaiden padot.
- [Järvisyysprosentti](https://www.vesi.fi/sanasto/jarvisyysprosentti/) - Järvisyysprosentti tarkoittaa valuma-alueella sijaitsevien järvien yhteispinta-alan prosenttiosuutta valuma-alueen pinta-alasta.
- [Järvisyyhy](https://www.vesi.fi/sanasto/jarvisyyhy/) - Järvisyyhy on imumatoihin kuuluvien loistoukkien aiheuttama vaiva. Sen voi saada uidessa, varsinkin jos ui matalilla kasvillisuusrannoilla. Normaalisti linnuilla loisiva toukka erehtyy isännästä ja tunkeutuu ihon pintakerrokseen. Toukat eivät lisäänny ihmisessä, ja vaiva menee ohi noin viikon sisällä. Suihku ja pyyhekuivaus uinnin jälkeen vähentävät riskiä.
- [Järvimalmi](https://www.vesi.fi/sanasto/jarvimalmi/) - Järvimalmiksi kutsutaan järven pohjalta löytyviä vesipitoisia rautaoksidisaostumia. Saostumien rauta on peräisin rautapitoisisten kivilajien eroosiosta. Järvimalmia esiintyy pääasiassa Sisä-Suomen järvialueilla. Soissa esiintyviä vastaavia saostumia kutsutaan suomalmiksi.
- [Järven kunnostus](https://www.vesi.fi/sanasto/jarven-kunnostus/) - Järven kunnostus tarkoittaa toimia, joilla parannetaan rehevöityneen tai muuten heikentyneen järven ekologista tilaa. Tärkeintä on vähentää järveen tulevaa ulkoista kuormitusta. Järven sisäistä kuormitusta vähentäviä kunnostustoimia ovat esimerkiksi särkikalojen tehokalastus, talviaikainen hapetus ja harvinaisissa tapauksissa kemiallinen saostus.
- [Juomavesidirektiivi](https://www.vesi.fi/sanasto/juomavesidirektiivi/) - Euroopan unionin tarkistettu juomavesidirektiivi tuli voimaan tammikuussa 2021. Sen tavoite on suojella kansalaisia ja ympäristöä pilaantuneen juomaveden haitoilta ja parantaa juomaveden saatavuutta. Direktiivi sisältää määräyksiä mm. juomaveden laadusta, valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä veden laatua koskevasta tiedottamisesta.
- [Juoksutus](https://www.vesi.fi/sanasto/juoksutus/) - Juoksutus tarkoittaa sitä, että vesistön virtaaman suuruutta säädetään esimerkiksi patoluukkujen tai voimalaitoksen turbiinien avulla.
- [Joki](https://www.vesi.fi/sanasto/joki/) - Joki määritellään vesilaissa virtaavan veden vesistöksi, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä.
- [IPCC](https://www.vesi.fi/sanasto/ipcc/) - IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) on hallitustenvälinen tieteellinen asiantuntijaelin, joka perustettiin vuonna 1988 tukemaan ilmastonmuutosta koskevaa poliittista päätöksentekoa. IPCC:n tehtävä on koota ja arvioida tieteellistä tietoa ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista.
- [Imeytyspainanne](https://www.vesi.fi/sanasto/imeytyspainanne/) - Imeytyspainanne on ympäristöään alempana oleva alue tai loivaluiskainen oja, joka on yleensä kuiva ja kasvillisuuden peitossa. Hulevesi voi kertyä väliaikaisesti imeytyspainanteeseen ja imeytyä siitä lyhyessä ajassa maaperään.
- [Imeytyskenttä](https://www.vesi.fi/sanasto/imeytyskentta/) - Imeytyskenttä on jätevesien tai hulevesien käsittelyyn tarkoitettu rakenne, jossa vesi imeytetään maaperään. Imeytyskenttä vaatii melko suuren pinta-alan, joten se ei sovellu pienelle tontille.
- [Imeytyskaivanto](https://www.vesi.fi/sanasto/imeytyskaivanto/) - Imeytyskaivanto on huleveden tai muun veden imeyttämiseen tarkoitettu kaivanto, joka on täytetty kiviaineksella tai muulla materiaalilla, jonka huokostilavuus on suuri. Kaivantoon ohjattu vesi varastoituu huokostilaan ja imeytyy siitä hiljalleen ympäröivään maahan. Kaivanto voidaan sijoittaa myös kokonaan maan alle, jolloin vesi johdetaan siihen esimerkiksi hulevesiviemäreillä tai salaojilla.
- [Imeyttäminen](https://www.vesi.fi/sanasto/imeyttaminen/) - Imeyttäminen tarkoittaa jäteveden, huleveden tai muun veden tarkoituksellista imeyttämistä maaperään.
- [Imeyntä](https://www.vesi.fi/sanasto/imeynta-mm/) - Imeyntä on maaperään suotautuva sadevesimäärä (mm) tai suotautumisnopeus (mm/t).
- [Ilmentäjälaji](https://www.vesi.fi/sanasto/ilmentajalaji/) - Ilmentäjä- eli indikaattorilaji on eliölaji, jonka esiintyminen kertoo elinympäristön tietystä ominaisuudesta. Ilmentäjälajin elinympäristövaatimukset voivat olla erityisen kapeat, tai eliö voi olla erityisen herkkä jollekin ympäristömuutokselle.
- [Ilmastoskenaario](https://www.vesi.fi/sanasto/ilmastoskenaario/) - Ilmastoskenaariot ovat vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä tulevaisuuden ilmastosta. Skenaariot perustuvat parhaisiin saatavilla oleviin arvioihin (usein ilmastomallien tuloksiin) siitä, millaiseksi ilmasto muuttuu eri lähtöoletuksilla, esimerkiksi kasvihuonekaasujen eri päästömäärillä.
- [Ilmastopaneeli](https://www.vesi.fi/sanasto/ilmastopaneeli/) - Ilmastopaneeli voi viitata joko kansainväliseen ilmastopaneeliin (IPCC) tai Suomen ilmastopaneeliin. Molemmat ovat tieteellisiä ja riippumattomia asiantuntijaelimiä. Suomen ilmastopaneelin tehtävä on suunnitella Suomen ilmastopolitiikkaa ja tukea sitä koskevaa päätöksentekoa.
- [Ilmastonmuutos](https://www.vesi.fi/sanasto/ilmastonmuutos/) - Ilmastonmuutos tarkoittaa maapallon ilmastojärjestelmässä tapahtuvaa pitkäkestoista muutosta, jonka seurauksena sääolojen yleinen luonne muuttuu. Ilmastonmuutos voi johtua luonnollisista syistä, kuten suurista tulivuoren purkauksista. Nykykeskustelussa ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ennen muuta ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä ja sen seurausvaikutuksia.
- [Ilmastomalli](https://www.vesi.fi/sanasto/ilmastomalli/) - Ilmastomalli on matemaattisiin yhtälöihin perustuva yksinkertaistettu kuvaus maapallon tai sen osan ilmastojärjestelmästä. Yhtälöt perustuvat fysiikan lakeihin. Ilmastomallien perusteella voidaan arvioida ilmaston muuttumista menneisyydessä ja tulevaisuudessa erilaisilla oletuksilla.
- [Ilmanpaine](https://www.vesi.fi/sanasto/ilmanpaine/) - Ilmanpaine on ilmakehän paine maapintaa vastaan. Normaali ilmanpaine on 1013 hehtopascalia tai millibaaria (käytöstä poistunut yksikkö). Ilmanpaine vaihtelee, ja alueelliset paine-erot synnyttävät tuulia.
- [Ikirouta](https://www.vesi.fi/sanasto/ikirouta/) - Ikiroudalla tarkoitetaan pysyvästi jäässä olevaa maata. Yhtenäistä ikiroutaa on yleensä siellä, missä vuoden keskilämpötila on alle -5 astetta. Ikirouta ulottuu useimmiten kymmenien metrien syvyyteen, enimmillään jopa kilometriin, ellei peruskallio tule vastaan sitä ennen.
- [Hätäylivedenkorkeus](https://www.vesi.fi/sanasto/hataylivedenkorkeus/) - Hätäylivedenkorkeus, hätä-HW, on patoturvallisuuteen liittyvä käsite. Se määräytyy maapadon tiivistyssydämen tai betonisen padon yläpinnan korkeuden mukaan. Jos tämä taso vaihtelee padossa, hätäylivedenkorkeus määräytyy yläpinnan alimman kohdan mukaan. Vedenpinnan korkeuden nouseminen yli hätäylivedenkorkeuden voi aiheuttaa muutoksia patorakenteissa.
- [Hyydepato](https://www.vesi.fi/sanasto/hyydepato/) - Hyyde- eli suppopato syntyy, kun alijäähtyneeseen veteen muodostunut hyydejää tarttuu uoman pohjaan tai kasautuu jääkannen alle haitaten veden kulkua.
- [Hydrologia](https://www.vesi.fi/sanasto/hydrologia/) - Hydrologia on geofysiikan osa-alue, joka tutkii veden esiintymistä, ominaisuuksia ja kiertokulkua maapallolla.
- [Humus](https://www.vesi.fi/sanasto/humus/) - Humusta syntyy, kun turpeeseen ja metsämaahan hautautuneet kasvien osat hajoavat. Muun muassa orgaanista hiiltä ja rautaa sisältävät humusaineet voivat olla vedessä liuenneina tai kevyinä mikroskooppisina hiukkasina. Humusta esiintyy erityisesti turvemaiden lähivesissä, ja se värjää monet Suomen sisävedet ja Perämeren ruskeaksi. Humus vaikuttaa myös veden happamuuteen.
- [Hulevesiviemäri](https://www.vesi.fi/sanasto/hulevesiviemari/) - Hulevesiviemäri eli sadevesiviemäri on jätevesiviemäristä erillään oleva viemäri, joka johtaa pois pihoille, salaojiin ja kaduille kertyneen sade- ja kuivatusveden. Hulevesiviemäreistä vesi johdetaan vesistöön.
- [Hulevesiverkosto](https://www.vesi.fi/sanasto/hulevesiverkosto/) - Hulevesiverkosto on viemäriverkosto, joka on tarkoitettu johtamaan hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä. Hulevesiverkosto voi koostua putkiviemäreistä sekä niihin välittömästi yhdistyvistä mahdollisista avouomista. Verkostoon kuuluvat myös hulevesikaivot ja mahdolliset pumppaamot.
- [Hulevesitulva](https://www.vesi.fi/sanasto/hulevesitulva/) - Hulevesitulva syntyy, kun sataa niin rankasti, että kaupungin hulevesijärjestelmä ylikuormittuu. Sadevesiviemärit eivät silloin pysty kuljettamaan satanutta vettä pois riittävällä nopeudella, vaan vesi nousee kaduille ja pihoille, mikä voi aiheuttaa suuriakin vahinkoja.
- [Hulevesimaksu](https://www.vesi.fi/sanasto/hulevesimaksu/) - Hulevesimaksua peritään hulevesien johtamisesta viemäriin.
- [Hulevesilammikko](https://www.vesi.fi/sanasto/hulevesilammikko/) - Hulevesilammikko on hulevesien keräämiseen, viivyttämiseen ja puhdistamiseen tarkoitettu vesirakenne. Hulevedet ohjataan hulevesilammikkoon joko pintavaluntana taikka hulevesikosteikon tai imeytys- ja suodatinrakenteen kautta. Hulevesilammikot elävöittävät myös maisemaa.
- [Hulevesikaivo](https://www.vesi.fi/sanasto/hulevesikaivo/) - Hulevesikaivo on hulevesien kokoamiseen tarkoitettu kaivo. Kaivossa voi olla ritiläkansi; se voi myös olla varustettu liete- tai hiekkapesällä.
- [Hulevesijärjestelmä](https://www.vesi.fi/sanasto/hulevesijarjestelma/) - Hulevesijärjestelmäksi kutsutaan hulevesien hallintaan tarkoitettujen rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta.
- [Hulevesien hallinta](https://www.vesi.fi/sanasto/hulevesien-hallinta/) - Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan toimia, jotka vaikuttavat hulevesien kertymiseen tai jotka liittyvät hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn.
- [Hulevesiallas](https://www.vesi.fi/sanasto/hulevesiallas/) - Hulevesiallas on hulevesien varastoimiseen tai viivyttämiseen käytetty tai rakennettu allas.
- [Hulevesi](https://www.vesi.fi/sanasto/hulevesi/) - Hulevesi on kaduilta ja kiinteistöjen pinnoilta virtaavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesien hallinnasta tulee huolehtia. Hulevedet pyritään ensisijaisesti imeyttämään maahan tai hyödyntämään niiden syntypaikalla. Jos tämä ei ole mahdollista, hulevedet ohjataan hulevesiviemäriin, erilleen jätevesiviemäreistä.
- [Huleveden imeytysrakenne](https://www.vesi.fi/sanasto/huleveden-imeytysrakenne/) - Huleveden imeytysrakenteeksi kutsutaan järjestelmää, jonka tarkoitus on edistää huleveden imeytymistä ja suodattumista maakerrosten läpi maaperään.
- [Hinku-kunta](https://www.vesi.fi/sanasto/hinku-kunta/) - Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöistään vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2007 tasosta). Hinku on vuonna 2008 perustettu verkosto, joka kokoaa yhteen päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat.
- [Hiilitase](https://www.vesi.fi/sanasto/hiilitase/) - Hiilitase on hiilensidonnan ja hiilipäästöjen keskinäinen suhde tietyllä aikavälillä. Positiivinen hiilitase tarkoittaa, että hiiltä on sitoutunut enemmän kuin sitä on vapautunut ilmakehään.
- [Hiilinielu](https://www.vesi.fi/sanasto/hiilinielu/) - Hiilinielu on ekosysteemi tai sen osa, joka pystyy vastaanottamaan tai sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoimaan hiiltä pitkäaikaisesti. Tyypillisiä hiilinieluja ovat metsät, valtameret ja suot.
- [Hiilineutraali](https://www.vesi.fi/sanasto/hiilineutraali/) - Hiilineutraali tarkoittaa tilannetta, jossa kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa. Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035. Silloin hiiltä sitoutuisi ilmakehästä metsiin ja muihin hiilinieluihin yhtä paljon kuin Suomi tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä.
- [Hiilijalanjälki](https://www.vesi.fi/sanasto/hiilijalanjalki/) - Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteen, palvelun tai esimerkiksi kunnan tai yksityisen kansalaisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilijalanjälkeä laskettaessa otetaan huomioon kaikki suorat ja välilliset päästöt. Välillisiä päästöjä ovat esimerkiksi tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden tuottamisesta ja kuljettamisesta syntyvät päästöt.
- [Hiilidioksidi](https://www.vesi.fi/sanasto/hiilidioksidi/) - Hiilidioksidi on hiilestä ja hapesta koostuva kaasumainen yhdiste, jonka kemiallinen kaava on CO2. Hiilidioksidia esiintyy maapallon ilmakehässä luontaisesti pieninä pitoisuuksina, mutta ihmiskunnan tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat lisännet pitoisuutta, mikä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Ilmakehästä meriin liukeneva hiilidioksidi happamoittaa meriä.
- [Hiilensidonta](https://www.vesi.fi/sanasto/hiilensidonta/) - Hiilensidonta tarkoittaa ilmakehän hiilen (hiilidioksidin) pitkäaikaista sitoutumista ja varastoitumista metsiin, maaperään tai meriin. Hiilensidonnalla voidaan tarkoittaa myös hiilidioksidin erottamista esimerkiksi savukaasuista tai hiilidioksidin poistamista ilmakehästä.
- [Helmi-elinympäristöohjelma](https://www.vesi.fi/sanasto/helmi-elinymparistoohjelma/) - Ympäristöministeriön Helmi-ohjelma 2021–2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja. Ohjelman painopisteitä ovat muun muassa soiden ennallistaminen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostus ja hoito.
- [Harppauskerros](https://www.vesi.fi/sanasto/harppauskerros/) - Harppauskerros on järvessä tai meressä oleva vesikerros, jossa jokin veden ominaisuus muuttuu nopeasti syvyyssuunnassa. Lämpötilan harppauskerrosta kutsutaan termokliiniksi ja suolaisuuden harppauskerrosta halokliiniksi. Harppauskerros estää yläpuolisen päällysveden sekoittumista alapuoliseen alusveteen.
- [Harmaa vesijalanjälki](https://www.vesi.fi/sanasto/harmaa-vesijalanjalki/) - Harmaa vesijalanjälki tarkoittaa sitä puhtaan veden määrää, joka kuluu tuotantolaitoksissa huuhteluun ja pesuun sekä tuotteen tai jäteveden puhdistamiseen.
- [Harmaa jätevesi](https://www.vesi.fi/sanasto/harmaa-jatevesi/) - Harmaalla jätevedellä tarkoitetaan muusta kuin WC:stä tulevia kotitalouden jätevesiä. Harmaita jätevesiä syntyy pesemisestä, siivoamisesta, keittiöstä ja muusta vastaavasta toiminnasta.
- [Happipitoisuus](https://www.vesi.fi/sanasto/happipitoisuus/) - Happipitoisuus on yksi veden laadun mittari. Hapen määrä on sidoksissa veden lämpötilaan, joten happipitoisuus ilmaistaan niin sanottuna kyllästysasteena eli prosenttiosuutena saman lämpöisen veden "täydestä" happipitoisuudesta. Vedessä elävät eliöt tarvitsevat happea elääkseen. Eräät eliöt myös tuottavat veteen happea yhteyttämällä.
- [Happikato](https://www.vesi.fi/sanasto/happikato/) - Happikadoksi kutsutaan tilannetta, jossa vedessä tai pohjasedimentin pinnassa on niin vähän happea, että eliöstö kärsii, kuolee tai kaikkoaa muualle. Happikatoa esiintyy etenkin rehevöityneiden vesien pohjissa talvisin, kun vesi on kerrostunutta ja bakteeritoiminta kuluttaa hapen loppuun.
- [Happamuus](https://www.vesi.fi/sanasto/happamuus/) - Happamuus on yksi veden laatutekijöistä. Happamuus ilmaistaan pH-asteikolla, jossa neutraali vesi saa arvon 7. Suomen sisävedet ovat yleensä lievästi happamia (pH 6,5–6,8). Merivesi taas on lievästi emäksistä (pH noin 8). Pohjavedet ovat Suomessa yleensä hieman happamia (pH 5,9–6,9).
- [Happamoituminen](https://www.vesi.fi/sanasto/happamoituminen/) - Happamoituminen tarkoittaa sitä, että järven, metsämaan tai muun elinympäristön kyky neutraloida happoja vähenee. Happamoitumisen seurauksena järviveden, ojan tai maaveden pH laskee eli vesi muuttuu happamammaksi. Tämä muuttaa eliöiden elinoloja niin, että osa lajeista saattaa hävitä.
- [Happamat sulfaattimaat](https://www.vesi.fi/sanasto/happamat-sulfaattimaat/) - Happamat sulfaattimaat ovat rikki- ja rautapitoisia maakerroksia, joita esiintyy alavilla rannikoilla, erityisesti Pohjanlahden rannikolla. Happamista sulfaattimaista voi liueta veteen rautaa ja muita metalleja, jos pohjaveden pinta muuttuu tai vesioloissa tapahtuu muita muutoksia. Silloin pohjavesi myös happamoituu. Samoin voi tilapäisesti käydä pintavesille, jos esimerkiksi pitkää kuivaa kautta seuraa sulfaattimaita huuhtova rankkasade.
- [Halokliini](https://www.vesi.fi/sanasto/halokliini/) - Halokliini eli suolaisuuden harppauskerros on vyöhyke, jossa meriveden suolapitoisuus muuttuu paljon lyhyellä matkalla syvyyssuunnassa. Itämeressä halokliini on tyypillisesti 50–80 metrin syvyydessä. Pohjanlahdella ei ole selvää suolaisuuskerrostuneisuutta ja Suomenlahden kerrostuneisuuden voimakkuus vaihtelee.
- [Hajakuormitus](https://www.vesi.fi/sanasto/hajakuormitus/) - Hajakuormitus tarkoittaa vesistökuormitusta, joka on lähtöisin useista pienistä päästölähteistä, joita ei voida määrittää tarkasti. Hajakuormitusta ovat pelloilta, karjataloudesta ja metsätaloudesta valuva kiintoaine- ja ravinnekuormitus sekä haja-asutuksen jätevedet.
- [Hajajätevesi](https://www.vesi.fi/sanasto/hajajatevesi/) - Hajajätevesi on kansanomainen nimitys jätevesille, joita ei johdeta yleiseen viemäriverkkoon ja jotka käsitellään niiden syntypaikalla.
- [Haihtuminen](https://www.vesi.fi/sanasto/haihtuminen/) - Haihtuminen on veden muuttumista vesihöyryksi kiehumispistettä alemmassa lämpötilassa. Haihtumisessa raskaampi aine (vesi) muuttuu kevyemmäksi (höyry). Haihtumisen käänteinen ilmiö on tiivistyminen.
- [Haihdunta](https://www.vesi.fi/sanasto/haihdunta/) - Haihdunta on haihtumista kuvaava meteorologinen suure, joka ilmaistaan esimerkiksi millimetreinä vuorokaudessa.
- [Habitaatti](https://www.vesi.fi/sanasto/habitaatti/) - Habitaatti eli elinympäristö tarkoittaa eri ympäristötekijöiden, kuten ilmaston, maastomuotojen ja kasvualustan ominaisuuksien, muodostamaa kokonaisuutta, jossa lajit elävät. Vedenalaisia elinympäristöjä määrittävät muun muassa veden syvyys, rannan avoimuus ja vedenpohjan laatu.
- [Fosforisuodatin](https://www.vesi.fi/sanasto/fosforisuodatin/) - Fosforisuodattimen tarkoitus on vähentää haja-asutuksen jätevesien aiheuttamaa fosforikuormaa. Fosforisuodatin voi olla säiliön tai kaivon kaltainen rakenne, jonka sisällä on fosforia sitovaa materiaalia. Jätevesi johdetaan tämän materiaalin läpi.
- [Fosforiasetus](https://www.vesi.fi/sanasto/fosforiasetus/) - Niin sanottu fosforiasetus koskee fosforin käyttöä maa- ja puutarhataloudessa sekä ympäristö- ja viherrakentamisessa. Asetuksen tavoite on ehkäistä ja vähentää lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä aiheutuvia fosforipäästöjä vesiin ja maaperään. Asetuksen voimaantulo merkitsee, että ympäristökorvaukseen aiemmin liittyneet lannoiterajat alkavat koskea kaikkia viljelijöitä.
- [Fosfori](https://www.vesi.fi/sanasto/fosfori/) - Fosfori on kaikille eliöille välttämätön aine. Fosforin puute rajoittaa levien kasvua monissa Suomen vesistöissä. Fosforikuormitus aiheuttaakin vesien rehevöitymistä. Fosforia joutuu vesistöihin jätevesien mukana sekä maatalous- ja metsäalueilta tulevien valumavesien mukana.
- [Fluori](https://www.vesi.fi/sanasto/fluori/) - Fluori on maankuoressa luonnostaan esiintyvä alkuaine, joka kuuluu halogeenien ryhmään. Luonnossa fluori esiintyy aina fluoridina, esimerkiksi kalsiumfluoridina eli fluoriittina. Fluoridia siirtyy kallioperästä pohjaveteen, jos vesi on pitkään kosketuksissa fluoripitoisten mineraalien kanssa. Kaivoveden liiallinen fluoridipitoisuus on ongelma lähinnä rapakivialueilla.
- [Flada](https://www.vesi.fi/sanasto/flada/) - Flada on maankohoamisen seurauksena merestä irti kuroutuva murtovesiallas, jolla on vielä kapea yhteys mereen. Ajan myötä flada muuttuu kluuviksi, jolla ei ole meriyhteyttä.
- [Eroosiosuojaus](https://www.vesi.fi/sanasto/eroosiosuojaus/) - Eroosiosuojauksen tehtävä on ehkäistä maaperän eroosiota tai estää esimerkiksi pelloilta huuhtoutuvan maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöön. Eroosiosuojauksena voidaan käyttää maaperää ja ravinteita sitovaa kasvillisuutta, maavalleja ja virranohjaimia tai erityisiä geotekstiilejä ja pajumattoja.
- [Erillisviemäröinti](https://www.vesi.fi/sanasto/erillisviemarointi/) - Erillisviemäröinti on putkijärjestelmä, jossa jätevedet ja hulevedet johdetaan erillään toisistaan.
- [Ensilumi](https://www.vesi.fi/sanasto/ensilumi/) - Ensilumi on sääasemalla virallisesti silloin, kun lumensyvyysmittari näyttää aamulla klo 8 (kesäajan ollessa voimassa klo 9) syksyllä ensimmäisen kerran lumen syvyydeksi 1 cm.
- [Enimmäispitoisuus](https://www.vesi.fi/sanasto/enimmaispitoisuus/) - Enimmäispitoisuus on vaaralliselle tai haitalliselle aineelle määrätty suurin sallittu pitoisuus esimerkiksi talousvedessä. Enimmäispitoisuuden käsitettä sovelletaan myös luonnonvesien luokittelussa.
- [Energiatehokkuus](https://www.vesi.fi/sanasto/energiatehokkuus/) - Energiatehokkuudella tarkoitetaan, että kulutettu energiamäärä, esimerkiksi sähkö- tai polttoainemäärä, on pieni suhteessa tuotettuun työhön, tuotteeseen tai palveluun. Energiatehokkuus auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti
- [Eläinplankton](https://www.vesi.fi/sanasto/elainplankton/) - Eläinplankton koostuu vedessä keijuvista tai hitaasti liikkuvista eläimistä, jotka ovat enimmäkseen mikroskooppisen pieniä. Eläinplanktoniin kuuluu mm. alkueliöitä, rataseläimiä ja äyriäisiä. Niiden pääravintoa on kasviplankton sekä bakteerit ja pienempi eläinplankton. Eläinplankton on kalanpoikasten ja joidenkin aikuisten kalojen ja vesilintujen tärkeä ravinnonlähde.
- [Eloperäinen aines](https://www.vesi.fi/sanasto/eloperainen-aines/) - Eloperäinen eli orgaaninen aines on syntynyt elävistä eliöistä. Eloperäinen aines käsittää maaperässä olevat kasvien ja eläinten elävät ja kuolleet osat, eritteet, juuret sekä näiden osittain tai kokonaan hajonneet osat.
- [Elohopea](https://www.vesi.fi/sanasto/elohopea/) - Elohopea on eliöstöön kertyvä kaukokulkeutuva raskasmetalli. Pääosa Suomen valuma-alueiden elohopeasta on peräisin laskeumasta, jota on aiheuttanut mm. kivihiilen poltto. Elohopean käyttöä on rajoitettu globaalisti. Rajoitusten vaikutukset näkyvät kalojen elohopeapitoisuuksissa kuitenkin vasta pitkän ajan kuluttua. Aiemmin teollisuuden pistekuormitus pilasi vesiä paikallisesti, mutta nämä vedet ovat elpymässä.
- [Eliöyhteisö](https://www.vesi.fi/sanasto/elioyhteiso/) - Eliöyhteisö on kokonaisuus, joka muodostuu samalla alueella elävien lajien populaatioista ja niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Eliöyhteisö sisältää kaikki alueella esiintyvät eliöt. Jos ympäristössä tapahtuu muutoksia, muuttuu usein myös eliöyhteisön koostumus.
- [Elinympäristö](https://www.vesi.fi/sanasto/elinymparisto/) - Elinympäristö eli habitaatti tarkoittaa eri ympäristötekijöiden, kuten ilmaston, maastomuotojen ja kasvualustan ominaisuuksien, muodostamaa kokonaisuutta, jossa lajit elävät. Vedenalaisia elinympäristöjä määrittävät muun muassa veden syvyys, rannan avoimuus ja vedenpohjan laatu.
- [Elinkierto](https://www.vesi.fi/sanasto/elinkierto/) - Elinkierto kattaa eliön koko elämänkaaren ja sen eri vaiheet, alkaen esimerkiksi hedelmöittymisestä, itiöstä tai munasta, seuraavan sukupolven vastaavaan vaiheeseen.
- [Ekosysteemipalvelu](https://www.vesi.fi/sanasto/ekosysteemipalvelu/) - Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. Ekosysteemipalveluiksi luetaan tuotantopalvelut (mm. ravinto ja materiaalit), ylläpitopalvelut (mm. ravinteiden kierrätys), sääntelypalvelut (mm. ilmaston sääntely) ja kulttuuripalvelut (mm. virkistys ja innoitus).
- [Ekosysteemi](https://www.vesi.fi/sanasto/ekosysteemi/) - Ekosysteemiksi kutsutaan eliöyhteisöjen ja niiden ympäristön muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta alueella, joka on luonnonoloiltaan melko yhtenäinen. Esimerkiksi järvi voi muodostaa yhden ekosysteemin. Se voidaan myös jakaa avoveden, pohjan ja rannan ekosysteemeiksi.
- [Ekologinen tila](https://www.vesi.fi/sanasto/ekologinen-tila/) - Pintavesien ekologista tilaa arvioidaan viisiportaisella asteikolla. Tilanarvio perustuu ensisijaisesti biologisiin laatutekijöihin, kuten planktonleviin, vesikasveihin, kaloihin ja pohjaeläimiin. Lisäksi otetaan huomioon vedenlaatua ja vesirakentamisen astetta kuvaavat tekijät. Vertailukohtana on luonnontila, johon ihminen ei ole vaikuttanut.
- [Ekologinen käytävä](https://www.vesi.fi/sanasto/ekologinen-kaytava/) - Ekologinen käytävä on kapea vyöhyke, esimerkiksi esteetön joki tai puro, joka yhdistää suurempia erillisiä elinympäristölaikkuja, kuten järviä. Ekologinen käytävä mahdollistaa eliöiden siirtymisen laikusta toiseen.
- [Desinfiointi](https://www.vesi.fi/sanasto/desinfiointi/) - Desinfiointi on käsittelyvaihe, jossa vedestä tuhotaan bakteerit ja muut mikrobit. Desinfiointi on tärkeä osa vesijohtoveden valmistusta. Desinfiointiin voidaan käyttää otsonia, ultraviolettisäteilyä tai klooria.
- [Biosuodatusalue](https://www.vesi.fi/sanasto/biosuodatusalue/) - Kasvillisuuspeitteiset biosuodatusalueet, viherpainanteet ja viherkatot ovat hulevesien käsittelyjärjestelmiä, joihin hulevedet johdetaan imeytymään ja suodattumaan ennen kuin ne johdetaan eteenpäin. Viherpainanteet ovat esimerkiksi tien varteen muotoiltuja, kasvillisuuden peittämiä avopainanteita.
- [Biomassa](https://www.vesi.fi/sanasto/biomassa/) - Biomassa on elävien organismien kokonaismäärä (märkäpainona, kuivapainona tai energiana) tietyssä ympäristössä tiettynä hetkenä.
- [Biologinen hapenkulutus](https://www.vesi.fi/sanasto/biologinen-hapenkulutus/) - Biologinen hapenkulutus (BHK) tarkoittaa sitä hapen määrää, jonka vedessä tai jätevedessä olevat orgaaniset aineet kuluttavat biologisessa reaktiossa. Valtaosa kotitalouden jätevesien biologisesta hapenkulutuksesta johtuu WC-jätevesistä.
- [Bifurkaatio](https://www.vesi.fi/sanasto/bifurkaatio/) - Bifurkaatio tarkoittaa hydrologiassa virtauksen haaroittumista kahtaalle niin, etteivät haarat enää yhdisty. Bifurkaatiot voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: järvi- ja jokibifurkaatioihin. Jokibifurkaatiossa joki jakautuu kahteen alaspäin virtaavaan uomaan. Järvibifurkaatiossa järvi purkautuu kahta lasku-uomaa pitkin eri suuntiin.
- [Avouoma](https://www.vesi.fi/sanasto/avouoma/) - Avouoma tarkoittaa maan pinnalla olevaa avointa veden kulkureittiä, jossa vesi virtaa kohti alempaa maastoa.
- [Avo-oja](https://www.vesi.fi/sanasto/avo-oja/) - Avo-oja on maahan kaivettu, peittämätön uoma, jonka tarkoitus on tietyn maa-alueen kuivattaminen tai kasteleminen.
- [Avainlaji](https://www.vesi.fi/sanasto/avainlaji/) - Avainlajiksi kutsutaan eliölajia, joka tarjoaa ravintoa, suojapaikkoja tai kasvualustan monelle muulle lajille. Avainlajin taantumisella tai katoamisella voi siten olla kauaskantoiset seuraukset. Itämeressä avainlajeja ovat esimerkiksi rakkohauru, meriajokas ja sinisimpukka, sisävesissä taas tietyt vesikirput ja uposkasvit.
- [Alin rakentamiskorkeus](https://www.vesi.fi/sanasto/alin-rakentamiskorkeus/) - Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastumiselle herkkiä rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Alin rakentamiskorkeus määräytyy tulvakorkeuden mukaan, mutta siihen vaikuttavat myös rakennuksen käyttötarkoitus ja rakennustapa sekä vesistön ominaispiirteet, kuten aallonkorkeus. Rakennuksen lattian tulisikin olla selvästi alinta rakentamiskorkeutta ylempänä.
- [Akviferi](https://www.vesi.fi/sanasto/akviferi/) - Akviferiksi sanotaan sellaista maankuoren kerrostumaa, joka varastoi ja johtaa vettä niin hyvin, että siihen on mahdollista perustaa esimerkiksi kaivo.
- [Ajojää](https://www.vesi.fi/sanasto/ajojaa/) - Ajojää on merellä vapaasti kelluvaa jäätä. Se ei ole kiinnittynyt rantoihin ja kareihin, kuten kiintojää. Ajojää voi liikkua tuulten tai virtausten voimasta ja kasautua ahtojääksi.
- [Ahtojää](https://www.vesi.fi/sanasto/ahtojaa/) - Ahtojää on ahtautunutta ajojäätä merellä. Ahtautuminen johtuu siitä, että tuuli tai virtaukset kerryttävät jäätä johonkin paikkaan. Ahtautuessaan jää lohkeaa palasiksi, ja palaset kasautuvat toistensa päälle röykkiöiksi tai valleiksi.
- [Aallonpituus](https://www.vesi.fi/sanasto/aallonpituus/) - Aallonpituus on kahden peräkkäisen aallon huippujen välimatka.
- [Aallonkorkeus](https://www.vesi.fi/sanasto/aallonkorkeus/) - Meren tai järven aallokosta puhuttaessa aallonkorkeudella tarkoitetaan aallon pohjan ja huipun välistä korkeuseroa. Veden pinnan aallokko on epäsäännöllistä, eli peräkkäisetten aaltojen korkeus ei ole sama. Siksi aallonkorkeus ilmoitetaan ns. merkitsevänä aallonkorkeutena.
- [Aallokko](https://www.vesi.fi/sanasto/aallokko/) - Aallokko tarkoittaa monen erikokoisen aallon muodostamaa kokonaisuutta meren tai järven pinnalla. Aallokon kasvuun vaikuttavat eniten tuulen nopeus ja kesto sekä pyyhkäisymatka eli etäisyys rantaan tuulen tulosuunnassa. Tärkeimmät aallokkoa kuvaavat suureet ovat merkitsevä aallonkorkeus, aallokon suunta ja huipun periodi.

## Tweetit

- [meteorologit: Kahtena edellisenä päiv](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-kahtena-edellisena-paiv/) - Kahtena edellisenä päivänä lämpimin havaintoasema on ollut Utsjoki Kevo. Tyypillisesti Kevolla mitataan koko maan päivän korkein lämpötila keskimäärin melkein viidesti vuodessa. Myös tänään ja huomenna (kuvassa) ennustetaan lämpimintä olevan Pohjois-Lapissa. #tilastotieto #kesä https://t.co/WNCDa0yzxo
- [esaelyves: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-etelasavon-ely-etelasavo-80/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Monipuolista vesistöjen kunnostamista! ???? Vesien hyvä tila vaatii toimia niin vesistöissä kuin maalla, joten vesistö kannattaa kunnostaa valuma-alue huomioiden. Lue lisää avustushausta: https://t.co/erdYYc1lZG #vedenvuoro #vesiensuojeluntehostamisohjelma https://t.co/CxslYLIKHn
- [tulvatpohjanmaa: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-syken-hydrologit-pinnanal-18/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Kuivuuskatsaus #Maankosteus Maankosteus on lähellä tavanomaista lähes koko maassa. Sateet ovat hidastaneet pohjavesien laskua, paikoin jopa nostaneet vedenpintoja. Metsäpalovaroitus on voimassa osassa Lappia. >https://t.co/5FwIsoHBPs >https://t.co/yBZcVvYXDO #kuivuus https://t.co/PYMa2v0iqo
- [POPtulvat: Oulun Energia OulunEnergi](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-oulun-energia-oulunenergi-2/) - Oulun Energia @OulunEnergia: Hengenvaara! ⚠️ Merikosken patouomassa oleskelu on ehdottomasti kielletty. Vaikka tulvauoma olisikin kuiva, on siellä oleskelu äärimmäisen vaarallista, nimittäin kun patosillan luukut avataan, vyöryy vesi luukuista valtavalla paineella päälle. #oulunenergia #pohjoistavoimaa https://t.co/6PtIojcxHv
- [mmm_fi:  HLPF Agenda  SDG Maa ja](https://www.vesi.fi/tweetti/mmm_fi-hlpf-agenda-sdg-maa-ja/) - #HLPF2023 #Agenda2030 #SDG6 Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio jakaa tilaisuudessa Suomen kokemuksia rajavesiyhteistyöstä ja pitää myös Suomen puheenvuoron vesi- ja sanitaatiotavoitteesta. #YK #kestäväkehitys #vesi #sanitaatio
- [meteorologit: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-syken-hydrologit-pinnanal-4/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Kuivuuskatsaus #Maankosteus Maankosteus on lähellä tavanomaista lähes koko maassa. Sateet ovat hidastaneet pohjavesien laskua, paikoin jopa nostaneet vedenpintoja. Metsäpalovaroitus on voimassa osassa Lappia. >https://t.co/5FwIsoHBPs >https://t.co/yBZcVvYXDO #kuivuus https://t.co/PYMa2v0iqo
- [meteorologit: Keskiviikkona sää on po](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-keskiviikkona-saa-on-po/) - Keskiviikkona sää on poutaista, aurinkoista ja kesäisen lämmintä. Torstaina Suomeen saapuu sateita sekä idästä, että lännestä. Lännen sateet jäävät paikallisiksi, mutta maan itä- ja pohjoisosassa vettä voi tulla paikoin yli 20 mm. https://t.co/bPpjPPrzKR
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-104/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Kuivuuskatsaus #Maankosteus Maankosteus on lähellä tavanomaista lähes koko maassa. Sateet ovat hidastaneet pohjavesien laskua, paikoin jopa nostaneet vedenpintoja. Metsäpalovaroitus on voimassa osassa Lappia. >https://t.co/5FwIsoHBPs >https://t.co/yBZcVvYXDO #kuivuus https://t.co/PYMa2v0iqo
- [pinnanalta:  Kuivuuskatsaus Maankoste](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-kuivuuskatsaus-maankoste/) - #Kuivuuskatsaus #Maankosteus Maankosteus on lähellä tavanomaista lähes koko maassa. Sateet ovat hidastaneet pohjavesien laskua, paikoin jopa nostaneet vedenpintoja. Metsäpalovaroitus on voimassa osassa Lappia. >https://t.co/5FwIsoHBPs >https://t.co/yBZcVvYXDO #kuivuus https://t.co/PYMa2v0iqo
- [esaelyves: Havaitsitko vieraslajin T](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-havaitsitko-vieraslajin-t/) - Havaitsitko vieraslajin? Toimi näin. Seuranta-asemien perusteella Etelä-Savon vedet ovat nyt noin 1,5 astetta tavanomaista kylmempiä, joten pintavesien tilanne ei nyt näytä poikkeukselliselta. #pintavedet https://t.co/tcpDeOAlwX
- [PIRvesi: Vesa Vanninen VesaVannine](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-vesa-vanninen-vesavannine-11/) - Vesa Vanninen @VesaVanninen: Väliaikatietoa Sikojoen taimenistutusten onnistumisesta. Kaikki rasiat olivat tyhjiä eli kuoriutuminen näyttäisi onnistuneen hyvin (kuva: Sami Ojala). Syksyn sähkökalastuksilla saadaan lisää tietoa poikasten kasvusta ja selviytymisestä ensimmäisestä kasvukaudesta. https://t.co/YUFdkZEfiP https://t.co/qEaORkERzZ
- [Sykeinfo: Ympäristön tila Ymparis](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-ympariston-tila-ymparis/) - Ympäristön tila @Ymparistontila: Mietitkö, miten Suomen ympäristö voi? Niin mekin! Alla listattuna viisi faktaa Suomen ympäristön tilasta – olkaa hyvä!???? ???????? #ympäristöntila #ympäristö #luonto #vesi #ilmastonmuutos #kiertotalous #kaupungit #terveys #ymparistofi https://t.co/AVlYwQHse4
- [Lapin_ELY: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-syken-hydrologit-pinnanal-14/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Lapissa vedenkorkeudet ovat monin paikoin varsin alhaisia, muualla maassa järvien ja jokien vesitilanne on yleisesti ottaen vuodenaikaan nähden tavanomainen, mutta alueellista vaihtelua on paljon. #vesitilanne https://t.co/FrvEXBJ2rK
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-156/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Lämmin alkukesä on luonut otolliset olosuhteet vesistöjen vieraslajeille, kuten kuvassa olevalle hyytelösammaleläimelle. ????Lue tiedote: https://t.co/Ha9bTF0Xuy ????Ilmoita havainnoistasi: https://t.co/T7Zsg0wWv4 #Pirkanmaa #Häme @ELYkeskus @yministerio #vieraslajit #vesistö https://t.co/IC2DQtPe3m
- [PIRvesi: Aurinkoahven on haitallin](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-aurinkoahven-on-haitallin/) - Aurinkoahven on haitallinen vieraslaji, jonka levittäminen ympäristöön on kielletty. On tärkeää, ettei lajia siirretä lammesta toiseen tai tyhjennetä akvaariosta luontoon! Uusien populaatioiden hävittäminen on hyvin työlästä ja vaikeaa. https://t.co/MZXnc8EKsT
- [pinnanalta: Kiinnostaako vesiin liitt](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-kiinnostaako-vesiin-liitt/) - Kiinnostaako vesiin liittyvä tutkimus ja infrastruktuuri? Vesiin keskittyvien Living Lab -ympäristöjen kansallinen verkostoitumistilaisuus Helsingissä ke 1.11.2023 klo 12-> Save the Date! #tutkimus #vesi #vesistö #infrastruktuuri #LivingLab #WaterOrientedLivingLab #WOLL https://t.co/XxNDc8VYV3
- [Sykeinfo: Jos omistat pihan niin an](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-jos-omistat-pihan-niin-an/) - Jos omistat pihan, niin anna luonnolle tilaa pihallasi ja suosi hallittua hoitamattomuutta. ???? Käytä vettä kohtuudella, koska sen hankinta, puhdistus, pumppaus, jakaminen ja jäteveden käsittely kuluttavat energiaa. ???? #luonto #vesi #energia #asuminen #ympäristö #luontokato https://t.co/Qhk7cnyrCh
- [ELYkeskus: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/elykeskus-syken-hydrologit-pinnanal-5/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Lapissa vedenkorkeudet ovat monin paikoin varsin alhaisia, muualla maassa järvien ja jokien vesitilanne on yleisesti ottaen vuodenaikaan nähden tavanomainen, mutta alueellista vaihtelua on paljon. #vesitilanne https://t.co/FrvEXBJ2rK
- [meteorologit: Sää muuttuu lauantain j](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-saa-muuttuu-lauantain-j/) - Sää muuttuu lauantain jälkeen poutaisemmaksi maan etelä- ja keskiosassa. Sunnuntaina yksittäiset sadekuurot ovat mahdollisia. Alkuviikolla on poutaa. Viikon puolivälin tienoilla sateen todennäköisyys kasvaa. Kuvassa sateen todennäköisyys parviennusteen mukaan Jyväskylässä. https://t.co/mkrwAe3osg
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-103/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Lapissa vedenkorkeudet ovat monin paikoin varsin alhaisia, muualla maassa järvien ja jokien vesitilanne on yleisesti ottaen vuodenaikaan nähden tavanomainen, mutta alueellista vaihtelua on paljon. #vesitilanne https://t.co/FrvEXBJ2rK
- [pinnanalta: Lapissa vedenkorkeudet ov](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapissa-vedenkorkeudet-ov/) - Lapissa vedenkorkeudet ovat monin paikoin varsin alhaisia, muualla maassa järvien ja jokien vesitilanne on yleisesti ottaen vuodenaikaan nähden tavanomainen, mutta alueellista vaihtelua on paljon. #vesitilanne https://t.co/FrvEXBJ2rK
- [esaelyves: Valtakunnallisilla seuran](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-valtakunnallisilla-seuran/) - Valtakunnallisilla seuranta-asemilla pintaveden lämpötilat ovat noin +18 astetta ollen asteen verran keskimääräistä kylmempiä. Nykyisen https://t.co/xB4QXG9Osi:n ennusteen mukaan mahdollinen lämpeneminen seuraavan viikon aikana on noin 0,5 asteen luokkaa. #pintavedet
- [PIRvesi-1676883595024035840](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-1676883595024035840/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Hyviä neuvoja. Älä siis roskaa tai heitä veteen mitään sinne kuulumatonta. https://t.co/KSvBgA4P9m
- [meteorologit: tomppa Tuntumasi on oikea](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tomppa-tuntumasi-on-oikea/) - @tomppa2574 Tuntumasi on oikea, kuvassa on eilisen ylimmät lämpötilat, vaalean sinisellä merkityt ovat tavanomaista viileämpiä lukemia. Eli niitä on ollut isossa osassa maata. Kuurosateita tulee vielä loppuviikon aikana Lappia lukuunottamatta. Alkuviikko näyttää poutaiselta koko maassa. https://t.co/YyeY4Xjcgj
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-155/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Sadevesien mukana vesistöihin on kulkeutunut ravinteita levien käyttöön, ja viilenneestä säästä huolimatta kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu #Pirkanmaa `n kahdeksalla valtakunnallisella havaintopaikalla Lue lisää: https://t.co/Dy9ahz7StO #Sinilevä #Leväseuranta #ELYkeskus https://t.co/ZfBRg5Ep39
- [ELYkeskus: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/elykeskus-syken-hydrologit-pinnanal-4/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Kuivuuskatsaus Maankosteus on lähellä tavanomaista koko maassa, vain pohjoisimmassa Lapissa on vielä erittäin kuivaa. Sateet ovat hidastaneet pohjavesien laskua. Metsäpalovaroitus on voimassa Keski-Lapissa. >https://t.co/NVx02I5ALh >https://t.co/EPsYyMZURd #kuivuus https://t.co/XQKOVdLrNr
- [Sykeinfo: Kuivuustilanne helpottaa](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-kuivuustilanne-helpottaa/) - Kuivuustilanne helpottaa - kiitos sateiden! #kuivuuskatsaus #kuivuustilanne #kuivuus #kesä #Tulvakeskus #maaperä #maankosteus #pohjavesi #maastopalo https://t.co/NQUhyzxxP5
- [pinnanalta: KuivuuskatsausMaankosteus](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-kuivuuskatsausmaankosteus/) - #Kuivuuskatsaus Maankosteus on lähellä tavanomaista koko maassa, vain pohjoisimmassa Lapissa on vielä erittäin kuivaa. Sateet ovat hidastaneet pohjavesien laskua. Metsäpalovaroitus on voimassa Keski-Lapissa. >https://t.co/NVx02I5ALh >https://t.co/EPsYyMZURd #kuivuus https://t.co/XQKOVdLrNr
- [mmm_fi: MMM mmmfi Kansliapäälli](https://www.vesi.fi/tweetti/mmm_fi-mmm-mmmfi-kansliapaalli/) - MMM @mmm_fi: Kansliapäällikkö @jhusukallio esitteli Suomen tehokasta ja hyvin suunniteltua #tulvariski 'en hallintaa ministeripaneelissa @FAO:ssa. Hän alleviivasi #vesistö 'jen erityispiirteitä, laadukasta tietoa ja tulvatoimien koordinointia. Myös yhteistyötä tarvitaan: #vesi ei tunne rajoja. https://t.co/uowxa5OKgn
- [mmm_fi: Kansliapäällikkö jhusu](https://www.vesi.fi/tweetti/mmm_fi-kansliapaallikko-jhusu/) - Kansliapäällikkö @jhusukallio esitteli Suomen tehokasta ja hyvin suunniteltua #tulvariski 'en hallintaa ministeripaneelissa @FAO:ssa. Hän alleviivasi #vesistö 'jen erityispiirteitä, laadukasta tietoa ja tulvatoimien koordinointia. Myös yhteistyötä tarvitaan: #vesi ei tunne rajoja. https://t.co/uowxa5OKgn
- [HELYvesi: Hämeen ELYkeskus HELYkes](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-hameen-elykeskus-helykes-59/) - Hämeen ELY-keskus @HELYkeskus: Hämeen järvien vedenkorkeudet ovat monin paikoin tavallista matalammalla alkukesän vähäisten sateiden vuoksi. Viime viikon sateet nostivat vedenkorkeuksia hieman koko Hämeessä, ja sateiden ennustetaan jatkuvan. #vesi #vedenkorkeus #HELYkeskus https://t.co/slWjXi106A
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-154/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Ruoppauksesta ja koneellisesta vesikasvien niitosta tulee ilmoittaa ELY-keskukselle vähintään 30 päivää ennen. ✔️Lue uutinen: https://t.co/kh852Vco98 ✔️Lue koko uutiskirje: https://t.co/MIg9AbXJ53 ✔️Tilaa uutiskirje: https://t.co/2BwJNYRaTB #ELYkeskus #vesistökunnostus https://t.co/0nmnrE8DqY
- [mmm_fi: YKn elintarvike  ja maata](https://www.vesi.fi/tweetti/mmm_fi-ykn-elintarvike-ja-maata/) - YK:n #elintarvike - ja #maatalous 'järjestö @FAO:n yleiskokous on meneillään Roomassa. @jhusukallio piti kokouksessa Suomen puheenvuoron ja tapasi pääjohtaja Dongyu QUn. Suomen ja FAO:n yhteistyö on tiivistä erityisesti #metsä - ja #vesi 'aiheissa. Lue lisää: https://t.co/34sBfhFhFD https://t.co/gDGofO560L
- [meteorologit: Kesäkuun alkupuoli oli k](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-kesakuun-alkupuoli-oli-k/) - #Kesäkuu'n alkupuoli oli kolea, mutta kuun alun jälkeen oli laajalti helteitä. ????️sademäärät olivat tavanomaista pienemmät ☀️auringonpaistetunteja kertyi tavanomaista enemmän ????️maasalaman iskuja havaittiin noin 43 500 https://t.co/ZBYA07Y8VC #Sää #Kesä https://t.co/Y9NQLzgWFQ
- [PIRvesi: ELYkeskus ELYkeskus Ympä](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-elykeskus-elykeskus-ympa-4/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Ympäristöasioiden asiakaspalvelu palvelee myös kesällä! Asiakaspalvelu palvelee numerossa 0295 020 900 arkisin klo 9-15 sekä chatissa arkisin klo 12-15. Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse. Lue lisää: https://t.co/xUynqQs5ei https://t.co/ToqMuRsQtQ
- [meteorologit: Heinäkuun kunniaksi Lapi](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-heinakuun-kunniaksi-lapi/) - Heinäkuun kunniaksi Lapissa oli viimeyönä hallaa, eli pakkasta maan pinnalla, Inarin Saariselän matkailukeskuksen havaintoasemalla. #Suomenkesä https://t.co/znmSZ2nilt
- [meteorologit: Kesäkuussa peräti  päi](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-kesakuussa-perati-pai/) - Kesäkuussa peräti 19 päivänä mitattiin hellettä jossain päin Suomea. Viimeinenkin päivä päätyi etelässä helteisenä, paikoin on ollut ukkosta (yli 2600 maasalamaa) ja vettä on tullut rankasti (suurin tunnin sade: Sotkamo 19,5 mm). Seuraa sateita: https://t.co/tErCDUolvC https://t.co/fJW7cWb90n
- [meteorologit: Heinäkuu alkaa epävakai](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-heinakuu-alkaa-epavakai/) - Heinäkuu alkaa epävakaisessa⛈️ ja viime päiviä viileämmässä säässä. Sade- ja ukkoskuuroja leviää meille lounaasta lauantaiksi ja lisää on tulossa sunnuntaina ja edelleen alkuviikolla #sää #heinäkuu https://t.co/zGoI7P9EN3
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-153/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Jokihelmisimpukat eli raakut pääsivät lemmenlomalle. Ainutlaatuinen poikasviljely onnistui Suomessa. "Muutaman vuoden päästä poikaset siirretään takaisin kotijokiinsa, kertoo Katja Vainionpää @PirkanmaanELY. Lue lisää????https://t.co/jNOIKEhN1S @yministerio @ELYkeskus #LifeRevives https://t.co/MppMIUGTGp
- [esaelyves: Valtakunnallisten seurant](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-valtakunnallisten-seurant/) - Valtakunnallisten seuranta-asemien mukaan Etelä-Savon pintavedet ovat nyt 3,8-5,5 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. https://t.co/hNWj1IS22l:n mukaan pintavesien lämpötilat ovat noin +20-22 astetta. Ennusteen mukaan vedet voivat viilentyä asteella viikon aikana. #pintavedet
- [Sykeinfo: Vesilaitosyhdistys suomen](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-vesilaitosyhdistys-suomen-2/) - Vesilaitosyhdistys @suomenvesi: – Blominmäen jätevedenpuhdistamo on lähivuosien merkittävin pistemäistä ravinnekuormaa Suomesta Itämereen leikkaava investointi. Pääkaupunkiseudun 1,3 milj. asukkaan typpikuorma vähenee nykyisestä lähes kolmanneksella, kommentoi erikoistutkija @KnuuttilaS/@SYKEinfo. #vesihuolto https://t.co/mYfudw46i7
- [VarsinaisELY: Viikon  leväseuranta jul](https://www.vesi.fi/tweetti/varsinaisely-viikon-levaseuranta-jul/) - Viikon 26 leväseuranta julkaistu: Sinilevät runsastuneet Saaristomerellä, sisävesialueilla tilanne viime viikon kaltainen. #vesi #leväseuranta https://t.co/nsV1PmAHRL
- [tulvatpohjanmaa: VarsinaisSuomen ELY Varsi](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-varsinaissuomen-ely-varsi-3/) - Varsinais-Suomen ELY @VarsinaisELY: KIPSI-hanke on laajentunut koko Suomen rannikkoalueille, ja kipsiä voi nyt hakea @pohjanmaanely ja @EPELYkeskus alueella! Videolla pohjalainen maanviljelijä sekä hankkeen projektipäällikkö ja asiantuntija kertovat kipsikäsittelyn hyödyistä ja kokemuksista. https://t.co/W4F0w4r13A
- [tulvatpohjanmaa: Marken är mycket torr i](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-marken-ar-mycket-torr-i/) - Marken är mycket torr i sydvästra, södra o mellersta delarna av landet. Håll ögonen på varningarna för skogsbrand! https://t.co/tK6fn8IDMy
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-152/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Sinilevät ovat lisääntyneet #Pirkanmaa 'lla. Runsaasti sinilevää on havaittu #Sastamala 'ssa Liekovedellä. Vähän sinilevää näkyi seitsemällä seurantapaikalla. Lue tiedote????https://t.co/eZs55CVpk3 #sinilevä #leväseuranta #levähavainto https://t.co/9bhXlvLSqn
- [meteorologit: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-syken-hydrologit-pinnanal-3/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Kuivuuskatsaus Maaperä on erittäin kuivaa Lounais-, Etelä- ja Keski-Suomessa. Pienet pohjavesialueet ovat laskeneet jyrkästi, rengaskaivoja kuivunut. Metsäpalovaroitus jatkuu osassa maata. Sateet helpottavat tilannetta. >https://t.co/5FwIsoHBPs >https://t.co/yBZcVvYXDO #kuivuus https://t.co/tMFUmCyIok
- [Sykeinfo-1673963890802130944](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-1673963890802130944/) - Kuivuustilanne mietityttää nyt monia Suomessa ja Euroopassa. Syken hydrologien @pinnanalta ja Ilmatieteen laitoksen @meteorologit julkaisevat viikoittain uutta #kuivuuskatsaus :ta. Sen avulla voit helposti seurata Suomen kuivuustilannetta. ???? #kuivuus #kesä #Tulvakeskus https://t.co/9LVgjIm1N6
- [esaelyves-1673950874962460673](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-1673950874962460673/) - ????Meillä Etelä-Savossa myönnettiin avustuksia vesistökunnostuksiin yhteensä 139 000 euron ???? edestä 20 eri hankkeelle. Lue lisää ja katso kuvat! ???? https://t.co/Fy2q2qGNE7 https://t.co/2zbDRSClZB
- [pinnanalta: KuivuuskatsausMaaperä on](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-kuivuuskatsausmaapera-on/) - #Kuivuuskatsaus Maaperä on erittäin kuivaa Lounais-, Etelä- ja Keski-Suomessa. Pienet pohjavesialueet ovat laskeneet jyrkästi, rengaskaivoja kuivunut. Metsäpalovaroitus jatkuu osassa maata. Sateet helpottavat tilannetta. >https://t.co/5FwIsoHBPs >https://t.co/yBZcVvYXDO #kuivuus https://t.co/tMFUmCyIok
- [meteorologit: JaniTalvensaari Kyllä jo](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-janitalvensaari-kylla-jo/) - @JaniTalvensaari Kyllä, jos siis lämpötila olisi -24 °C (eli miinus 24), niin sen verran kylmässä lumisateeksi muuttuvaa kosteutta ei enää ole niin paljon kuin mitä olisi lähempänä nollaa astetta.
- [meteorologit: Sade ja ukkoskuuroja on t](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-sade-ja-ukkoskuuroja-on-t/) - Sade- ja ukkoskuuroja on tänään tullut ympäri maata. Rankkasateita on osunut muutamille havaintoasemillemme, mm. Porin rautatieasemalla satoi klo 17.10 ja 18.10 välillä peräti 29,9 mm. Kuvissa tähän mennessä suurin tunnin sademäärä asemittain ja salamoinnin voimakkuus. #kesä #sää https://t.co/YTKDtmxr9f
- [tulvatpohjanmaa-1673682495621955584](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-1673682495621955584/) - Även i år följer vi upp algläget och på torsdagar publiceras på https://t.co/p8ObewqQUb algmeddelandet, som även hittas via @EPELYkeskus på Twitter. #algläget #blågrönalg #vatten #NTMcentralen https://t.co/3TmSMBYHue
- [tulvatpohjanmaa: Tänäkin vuonna seuraamm](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-tanakin-vuonna-seuraamm/) - Tänäkin vuonna seuraamme levätilannetta ja torstaisin ilmestyy https://t.co/U1pBMRhQlp:ssä levätiedote, joka löytyy myös @EPELYkeskus Twitteristä. #levätilanne #sinilevä #ELYkeskus https://t.co/ptSuIXA53F
- [tulvatpohjanmaa: Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-suomen-ymparistokeskus-2/) - Suomen ympäristökeskus @SYKEinfo: Hae @yministerio:n avustusta vesistökunnostusta varten! Haku alkaa 17.10.2023. Huolellinen hakemuksen valmistelu kannattaa???? #vesistökunnostus #järvi #joki #valumaalue #lähivesistö #yhteistyö #vesiensuojelu https://t.co/Urh4QW4vuA
- [PIRvesi: ELYkeskus ELYkeskus Paras](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-elykeskus-elykeskus-paras/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Paras ajankohta vesikasvien niitolle on heinä-elokuun vaihde. Ilmoita koneellisesta niitosta ELY-keskukseen sekä tarkista, vaatiiko niitto luvan. Lue lisää vesikasvien poistosta https://t.co/ywreCKlDvy #ELYkeskus #vesikasvit #niitto https://t.co/2ORwUOXFqu
- [meteorologit-1673593953789116416](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1673593953789116416/) - @xkarim52 @JariOllila Datankäsittelyssä voi joskus sattua virheitä, ja siksi lunta pääsi nyt livahtamaan kesäiseen ennusteeseen. Vika on korjattu!
- [meteorologit-1673593493413928961](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1673593493413928961/) - @TanjaPrenga @ILMA Ei sentään, 20 asteen lämpötilat ja lumisade eivät kuulu yhteen ????Datankäsittelyssä voi joskus sattua virheitä, ja siksi lunta pääsi nyt livahtamaan kesäiseen ennusteeseen. Vika on korjattu!
- [meteorologit: JpSillanpaeae AnniinaValt](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-jpsillanpaeae-anniinavalt/) - @JpSillanpaeae @AnniinaValtonen Juu, tämä on jo kertaluokkaa suurempi ennustevirhe ???? Tosissaan datankäsittelyssä voi joskus sattua virheitä, ja siksi lunta pääsi nyt livahtamaan kesäiseen ennusteeseen. Vika on korjattu!
- [meteorologit: jpwarg Moikka muutama inh](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-jpwarg-moikka-muutama-inh/) - @jpwarg Moikka, muutama inhimillinen virhe sattui datankäsittelyssä, ja siksi lunta pääsi livahtamaan ennusteeseen. Mutta tosissaan virhe on nyt korjattu!
- [meteorologit: Oloster Inga skidor behö](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-oloster-inga-skidor-beho/) - @Oloster Inga skidor behövs ???? Det var ett misstag som nu är åtgärdat.
- [meteorologit: TomiSuopajarvi Eihän se](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tomisuopajarvi-eihan-se/) - @TomiSuopajarvi Eihän se ihan niin mene, virheestä siis kyse. Datankäsittelyssä voi joskus sellaisia sattua, ja siksi lunta ilmestyi väärin ennusteeseen. Vika on nyt korjattu.
- [meteorologit: virttuo Ei nyt tosissaan](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-virttuo-ei-nyt-tosissaan/) - @virttuo Ei nyt tosissaan muttei leikilläänkään ???? Eli datankäsittelyssä tapahtui muutama epäonnekas virhe, ja siksi lunta pääsi livahtamaan kesäiseen ennusteeseen. Vika on nyt korjattu!
- [meteorologit: JaTaala Se on se kuuluisa](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-jataala-se-on-se-kuuluisa/) - @Ja_Taala Se on se kuuluisa takatalvi! No ei vaiskaan, datankäsittelyssä voi joskus sattua virheitä, ja siksi lunta pääsi nyt livahtamaan kesäiseen ennusteeseen. Vika on korjattu.
- [meteorologit: AarneAlmila AnniinaValton](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-aarnealmila-anniinavalton/) - @AarneAlmila @AnniinaValtonen @MattiHuu_YLE Ei tarvitse vaihtaa, ihan virheesta vain kyse. Pahoittelut siitä ja vika on siis korjattu!
- [meteorologit: jussipaita Vaikkei Suomen](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-jussipaita-vaikkei-suomen/) - @jussipaita64 Vaikkei Suomen kesä ole lumeton niin ei sitä 20 asteen lämpötiloilla sada ???? Datankäsittelyssä tapahtui virhe ja siksi lunta livahti ennusteeseen. Vika on korjattu!
- [meteorologit: ilpomaattanen Virhe vaan](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-ilpomaattanen-virhe-vaan/) - @ilpo_maattanen Virhe vaan! Datankäsittelyssä lunta pääsi vahingossa livahtamaan ennusteeseen. Vika on korjattu.
- [meteorologit: CoolSeppo Pahoittelut dat](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-coolseppo-pahoittelut-dat/) - @CoolSeppo Pahoittelut; datan käsittelyssä voi joskus sattua virheitä ja siksi lunta oli väärin ennusteessa. Vika on korjattu.
- [meteorologit: Haeppy Ihan virhe vaan Da](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-haeppy-ihan-virhe-vaan-da/) - @Haeppy Ihan virhe vaan! Datankäsittelyssä voi joskus sattua sellaisia, ja siksi lunta pääsi nyt livahtamaan kesäiseen ennusteeseen. Vika on korjattu.
- [meteorologit: TeVe Eivät olleet Datank](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-teve-eivat-olleet-datank/) - @TeVe2021 Eivät olleet. Datankäsittelyssä voi joskus sattua virheitä, ja siksi lunta pääsi nyt livahtamaan kesäiseen ennusteeseen. Vika onneksi korjattu!
- [elykeskisuomi: VarsinaisSuomen ELY Varsi](https://www.vesi.fi/tweetti/elykeskisuomi-varsinaissuomen-ely-varsi-2/) - Varsinais-Suomen ELY @VarsinaisELY: Suomen laajin vesiensuojeluhanke levittänyt kipsiä jo reilut 38 000 hehtaaria. Tämän vuoden levitystilausten osalta kipsihaku sulkeutuu kesäkuun lopussa. Lue lisää tiedotteesta: https://t.co/LrYn4HWcvM #kipsihanke #vesi
- [UUDELY: VarsinaisSuomen ELY Varsi](https://www.vesi.fi/tweetti/uudely-varsinaissuomen-ely-varsi-3/) - Varsinais-Suomen ELY @VarsinaisELY: Suomen laajin vesiensuojeluhanke levittänyt kipsiä jo reilut 38 000 hehtaaria. Tämän vuoden levitystilausten osalta kipsihaku sulkeutuu kesäkuun lopussa. Lue lisää tiedotteesta: https://t.co/LrYn4HWcvM #kipsihanke #vesi
- [ELYkeskus: VarsinaisSuomen ELY Varsi](https://www.vesi.fi/tweetti/elykeskus-varsinaissuomen-ely-varsi-5/) - Varsinais-Suomen ELY @VarsinaisELY: Suomen laajin vesiensuojeluhanke levittänyt kipsiä jo reilut 38 000 hehtaaria. Tämän vuoden levitystilausten osalta kipsihaku sulkeutuu kesäkuun lopussa. Lue lisää tiedotteesta: https://t.co/LrYn4HWcvM #kipsihanke #vesi
- [meteorologit: KatjaNordic mikarantane H](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-katjanordic-mikarantane-h/) - @KatjaNordic @mikarantane Hi. Sorry to hear that the forecast didn't match what you experienced. Predicting convective showers to a certain place for a certain time is very difficult. With these two radar pictures you can see (from 14 and 16 local time), that the thunder cell developed really quickly. https://t.co/jA9zOhFgpl
- [meteorologit: Lähipäivinä ennustetaa](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lahipaivina-ennustetaa/) - Lähipäivinä ennustetaan lämpimän sään jatkuvan, lämpötila nousee päivisin yleisesti hellelukemiin tai ainakin lähelle hellerajaa. Sade- ja ukkoskuuroja muodostuu eri puolille maata. Kuvassa ennuste klo 15.00 (SA) tiistaille, keskiviikolle ja torstaille. #kesä #helle #sää https://t.co/mOREJN4xn5
- [VarsinaisELY: Suomen laajin vesiensuoje](https://www.vesi.fi/tweetti/varsinaisely-suomen-laajin-vesiensuoje/) - Suomen laajin vesiensuojeluhanke levittänyt kipsiä jo reilut 38 000 hehtaaria. Tämän vuoden levitystilausten osalta kipsihaku sulkeutuu kesäkuun lopussa. Lue lisää tiedotteesta: https://t.co/LrYn4HWcvM #kipsihanke #vesi
- [meteorologit: Juhannusaaton sää maan](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-juhannusaaton-saa-maan/) - Juhannusaaton sää: maan keskivaiheilla on satanut paikoin runsaasti ja ollut viileämpää, etelässä puolestaan hellettä. Ylin lämpötila Helsinki Kumpula 29 astetta, suurin viimeisen 24 tunnin sademäärä (klo 19:00) Alajärvi 55,9 mm #hyvääjuhannusta https://t.co/z7WQavGcJU
- [meteorologit: Juhannuksena sade ja ukko](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-juhannuksena-sade-ja-ukko/) - Juhannuksena sade- ja ukkoskuurot painottuvat Etelä-Karjalan ja Meri-Lapin väliselle alueelle. Erityisesti perjantaina voi sataa rankasti. Muualla on laajalti poutaa ja helteistä, sateisilla alueilla viileämpää. Muista tarkistaa metsäpalovaroitukset! #sää #juhannus https://t.co/3CBLxAAY4t
- [UUDELY: VarsinaisSuomen ELY Varsi](https://www.vesi.fi/tweetti/uudely-varsinaissuomen-ely-varsi-2/) - Varsinais-Suomen ELY @VarsinaisELY: Juhannuksen leväseuranta julkaistu: Sinilevää havaittu Lounais-Suomen sisävesissä ja merialueella. #vesi #leväseuranta https://t.co/bxFi9LcAl0
- [VarsinaisELY: Juhannuksen leväseuranta](https://www.vesi.fi/tweetti/varsinaisely-juhannuksen-levaseuranta/) - Juhannuksen leväseuranta julkaistu: Sinilevää havaittu Lounais-Suomen sisävesissä ja merialueella. #vesi #leväseuranta https://t.co/bxFi9LcAl0
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-151/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: #Sinilevä'ä on juhannusviikolla havaittu useissa järvissä #Pirkanmaa 'lla. Ajankohtaan nähden levätilanne on silti rauhallinen. Arvioi levätilanne aina ennen uimista. #Pirkanmaa #leväseuranta #levähavainto #ELYkeskus https://t.co/QbgYcBYupv
- [tulvatpohjanmaa: Kattava paketti tietoa ra](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-kattava-paketti-tietoa-ra/) - Kattava paketti tietoa rannikkovesien kunnostuksesta ja hoidosta löytyy vesi.fi-palvelusta: https://t.co/NmEKenvyKK #vesistökunnostus #rannikko
- [tulvatpohjanmaa: Ympäristöministeriö ym](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-ymparistoministerio-ym-49/) - Ympäristöministeriö @yministerio: @ELYkeskus I Finland är vi flitiga med att restaurera vattendrag – nu finns det igen understöd att söka! Det lönar sig att börja förbereda ansökan i tid, redan under sommaren. ???? Pressmeddelande: https://t.co/keqDp6bRqC ???? Mer information om ansökan: https://t.co/9lbaAXv3YF #vattnenstur https://t.co/RU1pvPY9q2
- [tulvatpohjanmaa: Ympäristöministeriö ym](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-ymparistoministerio-ym-50/) - Ympäristöministeriö @yministerio: Suomi on ahkerien vesistökunnostajien maa – avustuksia jälleen tarjolla! Hakua kannattaa ryhtyä valmistelemaan ajoissa, jo kesän aikana. ???? Tiedote: https://t.co/Ee4gNoDwDQ ???? Avustussivu: https://t.co/Q8CF1NRbjp #Vesiensuojeluntehostamisohjelma #vesistökunnostus @ELYkeskus https://t.co/OQkWVIZIDI
- [PIRvesi: Metsä Group MetsaGroup O](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-metsa-group-metsagroup-o/) - Metsä Group @MetsaGroup: Olemme tehneet v. 2023 rahoituspäätökset luonto-ohjelmassamme. Ohjelman hankkeet parantavat luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa talousmetsien ulkopuolella. Lue lisää: https://t.co/BgFa9n3qTS…Hankearvioinnissa mukana @SitraFund @UniEastFinland @MTKry @mmm_fi @yministerio https://t.co/cdva4EELlj
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-150/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Syksyllä on jaossa rahaa vesistöjen kunnostamiseen. ????https://t.co/gq8aGH5cQy Kuvassa oleva Punkalaitumen Vehkajärvi on yksi Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittama kunnostuskohde. Viime syksynä siellä järjestettiin hoitokalastusta. #Pirkanmaa #ELYrahoittaa @yministerio #ELYkeskus https://t.co/O0D9iAo3W1
- [POPtulvat: Virtaa vesienhoitoon vesi](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-virtaa-vesienhoitoon-vesi/) - Virtaa vesienhoitoon – vesistökunnostuksen rahoitushaku Vuoden 2023 haku on auki 17.10.-30.11.2023 https://t.co/HQAUWvUUEN https://t.co/RFWGEDKS3Y
- [POPtulvat: Hei käy tutustumassa tee](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-hei-kay-tutustumassa-tee/) - Hei, käy tutustumassa teemaan rannikkovesien kunnostus ja hoito sivuilla https://t.co/3S4lxP7bj9 https://t.co/cJttdp2ztv
- [tulvatpohjanmaa: Ympäristöministeriö ym](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-ymparistoministerio-ym-48/) - Ympäristöministeriö @yministerio: Vesistökunnostusverkostot ovat vahvistuneet, kertoo uusi arvio. Vesiensuojelun tehostamisohjelman tuella on syntynyt uusia verkostoja ja lisätty nykyisten aktiivisuutta. Uutinen: https://t.co/igb95afVOR #Vesiensuojeluntehostamisohjelma @ELYkeskus @SYKEinfo ???? Jermi Tertsunen https://t.co/ESj8jrAGDs
- [meteorologit: Kolmekymmentä astetta yl](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-kolmekymmenta-astetta-yl/) - Kolmekymmentä astetta ylittyi tänään usealla ilmatieteen laitoksen havaintoasemalla. Päivän ja samalla kuluvan kesän korkein lukema mitattiin lopulta Kankaanpäässä Niinisalon lentokentällä, jossa lämpötila kohosi 31,6 asteeseen.
- [PIRvesi: Ympäristöministeriö ym](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-ymparistoministerio-ym-34/) - Ympäristöministeriö @yministerio: Vesistökunnostusverkostot ovat vahvistuneet, kertoo uusi arvio. Vesiensuojelun tehostamisohjelman tuella on syntynyt uusia verkostoja ja lisätty nykyisten aktiivisuutta. Uutinen: https://t.co/igb95afVOR #Vesiensuojeluntehostamisohjelma @ELYkeskus @SYKEinfo ???? Jermi Tertsunen https://t.co/ESj8jrAGDs
- [meteorologit: Kuivuus jatkuu juhannukse](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-kuivuus-jatkuu-juhannukse/) - Kuivuus jatkuu, juhannuksena tulee paikoin sateita ja niistä riippuvat myös aaton metsäpalovaroitukset! https://t.co/grIbLPgtu5
- [meteorologit: Kuluvan kesän toistaisek](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-kuluvan-kesan-toistaisek/) - Kuluvan kesän toistaiseksi korkein lämpötila +30,3 astetta on juuri mitattu Porvoon Harabackassa! Oheisessa kuvassa koko maan ylimmät lämpötilat tänään klo 14 mennessä. #helle https://t.co/pX61nbN3ty
- [pinnanalta: KuivuuskatsausMetsäpalov](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-kuivuuskatsausmetsapalov/) - #Kuivuuskatsaus Metsäpalovaroitus jatkuu koko maassa. Tulevien päivien sadekuurot voivat muuttaa tilannetta. Maaperä on kuivaa etenkin Lounais-, Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjavesialueet ovat keskiarvon lähellä, mutta laskevat. >https://t.co/NVx02I5ALh >https://t.co/EPsYyMZURd https://t.co/YCfe2nODJi
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-149/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Kesän vesitilanne näyttää lupaavalta #Pirkanmaa 'lla. Säännöstellyt suuret järvet ovat pääosin saavuttaneet kesäkorkeutensa. Sateiden määrä voi vaikuttaa tilanteeseen. Lue tiedote: https://t.co/vEr9ZY1b2n #vesitilanne #vedenkorkeus #säännöstely #ELYkeskus https://t.co/SbFwhaAzzD
- [PIRvesi: ELYkeskus ELYkeskus Ympä](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-elykeskus-elykeskus-ympa-3/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Ympäristöasioiden asiakaspalvelu on neuvonut asiakkaita täydet 10 vuotta. Kesällä palvelemme puhelimessa kello 9-15 sekä uudistuneessa chatissa kello 12-15.???? https://t.co/DpLLozVC7g https://t.co/PlHGdqt9CY
- [tulvatpohjanmaa:  Hirvijärvi Varpula  Kyr](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-hirvijarvi-varpula-kyr/) - #Hirvijärvi #Varpula #Kyrkösjärvi #Kalajärvi Tekojärvien patopenkereillä Destia tekee raivaustöitä 15.6.-30.9. Luvattomat veneet ja rakenteet tulee poistaa padon luiskalta. #Seinäjoki #Lapua #Kyrönjoki #Lapuanjoki #ELYkeskus https://t.co/wnwvEtesUz
- [meteorologit: Sää jatkuu monin paikoi](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-saa-jatkuu-monin-paikoi/) - Sää jatkuu monin paikoin aurinkoisena ja helteisenä alkuviikolla. Tiistai on näillä näkymin viikon lämpimin päivä, jolloin lämpötila kipuaa 30 asteen tuntumaan maan länsiosassa. Loppuviikolla korkeapaine väistyy itään ja kuurosateet yleistyvät vähitellen. https://t.co/Is8pjJA3bM
- [meteorologit: Kuumimman paikan tittelis](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-kuumimman-paikan-tittelis/) - Kuumimman paikan tittelistä kisasivat tänään lauantaina (17.6.) Turku ja Pori. Kisa päättyi tasapeliin, molemmissa paikoissa mitattiin Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla 29,9 astetta. Kahdeksas #hellepäivä tänä kesänä. https://t.co/CpP1VwFtWm
- [meteorologit: Tänään Turkuairshow ss](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tanaan-turkuairshow-ss/) - Tänään #Turkuairshow 'ssa meteorologit päivystävät Ilmatieteen laitoksen ständillä. Lämmintä on Turun seudulla 29 astetta. Kumpupilvet ovat iltapäivällä hieman mantereen puolella lisääntyneet, iltaa kohden pieni sadekuuroriski. https://t.co/Ja38sBhqrt
- [meteorologit: Viikonlopun ennustetut sa](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-viikonlopun-ennustetut-sa/) - Viikonlopun ennustetut sateet. Taivaalle nousee satunnaisesti ja harvakseltaan yksittäisiä kuuropilviä lauantain ja sunnuntaina aikana, mutta vallitsevaan kuivuuteen niillä ei ole juuri merkitystä. #sää #kesäkuu #kuivuus https://t.co/0m7inxrlu5
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-102/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Lounais-Suomessa jokien vesitilanne on vähävetinen. Esim. Uskalan- ja Perniönjoen vedenpinta on alempana kuin kertaakaan aikaisemmin kesäkuun puolivälissä havaintojaksojensa aikana. Runsaiden sateiden todennäköisyys on vähäinen seuraavankin viikon aikana. #vesitilanne #kuivuus
- [pinnanalta: LounaisSuomessa jokien ve](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lounaissuomessa-jokien-ve/) - Lounais-Suomessa jokien vesitilanne on vähävetinen. Esim. Uskalan- ja Perniönjoen vedenpinta on alempana kuin kertaakaan aikaisemmin kesäkuun puolivälissä havaintojaksojensa aikana. Runsaiden sateiden todennäköisyys on vähäinen seuraavankin viikon aikana. #vesitilanne #kuivuus
- [esaelyves: Saimme kesäksi Marian va](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-saimme-kesaksi-marian-va/) - Saimme kesäksi Marian vahvistuksemme vesienhoitotiimiimme - jes!????Marian vastuualueina on leväseuranta, tiedonhaku vesien tummumisesta ja erilaisissa maastotöissä avustaminen. Maria opiskelen Helsingin yliopistossa ympäristönmuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelmassa✨ https://t.co/UBBUWFvcAb
- [meteorologit: Valmistautumassa viikonlo](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-valmistautumassa-viikonlo/) - Valmistautumassa viikonlopun lentonäytökseen Turussa. Mukana on mm. meteorologi, joka hoitaa lentosääbriiffaukset huomenna ja ylihuomenna Turun lentoasemalla ✈️ #ilmailusää #eipalele https://t.co/XULa1eMTUa
- [pinnanalta: Maaperän kuivuminen jatk](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-maaperan-kuivuminen-jatk/) - Maaperän kuivuminen jatkuu suurimmassa osassa maata. Pohjaveden korkeuskin laskee niin pienissä kuin isoissa muodostelmissa. https://t.co/NVx02I5ALh #kuivuustilanne #maaperä #pohjavesi
- [PIRvesi: Oletko harkinnut kunnostu](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-oletko-harkinnut-kunnostu/) - Oletko harkinnut kunnostustoimien aloittamista lähivesilläsi? KVVY ry tarjoaa Vauhtia vesienhoitoon III -hankkeessaan #vesistökunnostus 'neuvontaa #Pirkanmaa 'lla. @PirkanmaanELY on myöntänyt hankkeelle avustusta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. https://t.co/yBbplJrYRa
- [PIRvesi: Viljelijät voivat vielä](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-viljelijat-voivat-viela/) - Viljelijät voivat vieläkin hakea maksutonta #kipsi 'käsittelyä pelloilleen myös lounaisella #Pirkanmaa 'lla. Hankkeen tavoitteena on vähentää valuma-alueilta tulevaa fosfori- ja kiintoaineskuormitusta. Lue uusi tiedotteemme: https://t.co/xoi6zA2nZ2 #vesiensuojelu #Itämeri https://t.co/CfbGEUBjef
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-148/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: #Pirkanmaa'lla on tällä viikolla havaittu vähän #sinilevä 'ä Hämeenkyrössä. Kansalaishavaintoja levästä on Sastamalasta, Akaasta ja Vesilahdelta. Lue leväkatsaus: https://t.co/BE2sJ1jfg7 #leväseuranta #levähavainto #ELYkeskus https://t.co/lZcJV6kiYc
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-191/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Under den gångna veckan har inga blågröna alger observerats på de riksomfattande alguppföljningsplatserna i de österbottniska landskapen. Medborgarna har inte heller meddelat om observationer av blågröna alger i vårt område. #alguppföljning #blågrönalg https://t.co/NdlJlHeXmz
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-192/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Sinilevää ei ole havaittu Pohjalaismaakunnissa valtakunnallisilla leväseurantapaikoilla kuluneen viikon aikana. Myöskään kansalaishavaintojen mukaan sinilevää ei ole havaittu alueellamme. #leväkatsaus #sinilevä #leväseuranta #levätilanne #ELYkeskus https://t.co/c2LdykIF4Z
- [Sykeinfo: Tryptofaanin automaattimi](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-tryptofaanin-automaattimi/) - Tryptofaanin automaattimittaus tunnistaa ikävät jätevesipäästöt. Automaattisen mittarin avulla ulosteperäistä saastumista voidaan seurata reaaliajassa. Lue lisää #Vesikirje ’estä: https://t.co/AAap8BAmS3 #Tryptofaani #Jätevesi #Vesi https://t.co/n6FQqcTo87
- [meteorologit: Auringon UV säteilyn voi](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-auringon-uv-sateilyn-voi/) - Auringon #UV -säteilyn voimakkuudessa hätyytellään Suomessa lähipäivinä vuoden korkeimpia lukemia. UV-indeksi saavuttaa voimakkaan UV-säteilyn rajan eli arvon 6, kun aurinko on taivaalla korkeimmillaan ja taivas on pilvetön ☀️ #varjo #vaatteet #voide https://t.co/eeSCCX2qIP
- [pinnanalta: Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-suomen-ymparistokeskus-6/) - Suomen ympäristökeskus @SYKEinfo: "Pitääkö Suomessa alkaa totutella entistä kuivempiin kesiin? @SYKEinfo:n Kimmo Söderholmin mukaan sen mahdollisuuteen kannattaa ainakin varautua." > https://t.co/v4Cfcv3GqF #kuivuustilanne #metsäpalot #maankosteus #pohjavesi #kesä
- [tulvatpohjanmaa: Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-suomen-ymparistokeskus/) - Suomen ympäristökeskus @SYKEinfo: Kesäkuun #Vesikirje ’estä voit lukea peltojen kuivuuden ja tulvaherkkyyden selvittämisestä paikkatiedon avulla, vesistökunnostuksesta sekä jätevesipäästöjen automaattiseurannasta. Lue: https://t.co/n3a5FheQZo #Vesi #Tulva #Kuivuus #Paikkatieto #Jätevesi Kuva: Laura Härkönen https://t.co/7lGOHfegTb
- [tulvatpohjanmaa: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-syken-hydrologit-pinnanal-17/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Osassa maata kärsitään tänä kesänä maaperän kuivuudesta tai pohjaveden pinnan laskemisesta. Metsäpalovaroitus on jo voimassa lähes koko maassa! #Tulvakeskus-tiedote: https://t.co/9wIK85BhQD @SYKEinfo & @meteorologit #kuivuustilanne #metsäpalo #maaperä #pohjavesi https://t.co/C08d3nNwhn
- [pinnanalta: Yksittäiset kaivot voiva](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-yksittaiset-kaivot-voiva/) - Yksittäiset kaivot voivat kuivua ja @VarsinaisELY suositteleekin pidättäytymistä ylimääräisestä vedenkäytöstä, kuten nurmikon kastelusta tai auton pesusta. #kuivuustilanne #maaperä #pohjavesi https://t.co/2GwPrm2m9g
- [Sykeinfo: Vesistökunnostusten vaik](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-vesistokunnostusten-vaik/) - Vesistökunnostusten vaikuttavuutta on mahdotonta arvioida ilman kattavaa seurantaa. Vesistökunnostusten seurannassa on kipukohtia ja ilonaiheita. Lue lisää #Vesikirje ’estä: https://t.co/FOz7yZGzad #Seuranta #Vesistökunnostus #Vesi #Feshabit @freshabit Kuva: Adobe Stock https://t.co/mNF0oSvJpg
- [meteorologit: Kanadan metsäpalosavua o](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-kanadan-metsapalosavua-o/) - Kanadan metsäpalosavua on kantautunut ilmakehässä Suomen ylle. Ennusteanimaation mukaan savua on Etelä-Suomen yllä tänään illalla. Savu voi tehdä auringonlaskusta tavanomaista värikkäämmän. Savu kulkee kuitenkin korkealla, joten se ei vaikuta ilmanlaatuun. #auringonlasku https://t.co/VJ63GsZHru
- [meteorologit: Maasto on nyt hyvin kuiva](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-maasto-on-nyt-hyvin-kuiva/) - Maasto on nyt hyvin kuivaa erityisesti maan länsi- ja eteläosassa, eikä kuivimmille alueille ole ennustettu sateita. Metsäpalovaroituksen ollessa voimassa on avotulen teko kielletty. https://t.co/FGG19ICQos
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-101/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Osassa maata kärsitään tänä kesänä maaperän kuivuudesta tai pohjaveden pinnan laskemisesta. Metsäpalovaroitus on jo voimassa lähes koko maassa! #Tulvakeskus-tiedote: https://t.co/9wIK85BhQD @SYKEinfo & @meteorologit #kuivuustilanne #metsäpalo #maaperä #pohjavesi https://t.co/C08d3nNwhn
- [pinnanalta: Osassa maata kärsitään](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-osassa-maata-karsitaan/) - Osassa maata kärsitään tänä kesänä maaperän kuivuudesta tai pohjaveden pinnan laskemisesta. Metsäpalovaroitus on jo voimassa lähes koko maassa! #Tulvakeskus-tiedote: https://t.co/9wIK85BhQD @SYKEinfo & @meteorologit #kuivuustilanne #metsäpalo #maaperä #pohjavesi https://t.co/C08d3nNwhn
- [Sykeinfo: Kesäkuun Vesikirje estä](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-kesakuun-vesikirje-esta/) - Kesäkuun #Vesikirje ’estä voit lukea peltojen kuivuuden ja tulvaherkkyyden selvittämisestä paikkatiedon avulla, vesistökunnostuksesta sekä jätevesipäästöjen automaattiseurannasta. Lue: https://t.co/n3a5FheQZo #Vesi #Tulva #Kuivuus #Paikkatieto #Jätevesi Kuva: Laura Härkönen https://t.co/7lGOHfegTb
- [Lapin_ELY: Niina Karjalainen NiinaEv](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-niina-karjalainen-niinaev-6/) - Niina Karjalainen @Niina_Eveliina: Yhteistyössä @Maanmittaus, @Lapin_ELY ja @SYKEinfo tuotetut ilmakuvat (Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio ja Tornio) #tulva #Tornionjoki ja #Muonionjoki ovat nyt saatavilla #paikkatietoikkuna 'sta (aineisto: Ortokuvat (luonnontuho)). Kuvauspäivä 21.5.2023.
- [PIRvesi: ELYkeskus ELYkeskus Veden](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-elykeskus-elykeskus-veden/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Vedenpinnat ovat nyt monin paikoin tavanomaista matalammalla, sillä kesäkuun alku on ollut laajalti varsin vähäsateinen. Myös kuluva viikko on varsin vähäsateinen koko maassa, joten vedenpinnat jatkavat laskuaan. Lisätietoa vesitilanteesta alueittain: https://t.co/QsoM5PojwB https://t.co/P4LTDhzdm9
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-189/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Kesällä 2023 Lapväärtin-Isojoen alueella tehdään rakennusten kastumiskorkeuksien tarkempia mittauksia. Selvitys on osa Lapväärtin-Isojoen tulvariskien hallintasuunnitelmaa 2022–2027. #tulva #tulvariskit #hallintasuunnitelma #EPELYkeskus #tulvasuojelu https://t.co/SJgHxZUmQu
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-190/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Under sommaren 2023 utreds höjdnivåerna för byggnader som kan nås av flödesvatten i området Lappfjärd-Storå. Mätarbetet utgör en del av #planenförhanteringavöversvämningsriskerna för åren 2022–2027. #översvämning #översvämningsrisker #Lappfjärdså https://t.co/fslMWsNPlK
- [HELYvesi: Hämeen ELYkeskus HELYkes](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-hameen-elykeskus-helykes-58/) - Hämeen ELY-keskus @HELYkeskus: Hollolan Hälvälänkankaalta Kirkonseudulle ulottuvan alueen geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Selvityksessä saatiin uutta tietoa pohjavedestä ja maaperän ominaisuuksista. Lue lisää: https://t.co/hkg8zdYXC9 #HELYkeskus #pohjavesi
- [POPtulvat: Uusin tieto kipsin maanpa](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-uusin-tieto-kipsin-maanpa/) - Uusin tieto kipsin, maanparannuskuidun ja rakennekalkin käytön hyödyistä viljelijälle ja ympäristölle on nyt koottu yksiin kansiin oppaaksi ???????? Tutustu oppaaseen ja -videoihin: https://t.co/d7CSyKpQZq #vedenvuoro #vesiensuojelu @yministerio https://t.co/j7B5zAYARA
- [pinnanalta: iloniemessaoon Kiitos pal](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-iloniemessaoon-kiitos-pal/) - @iloniemessaoon Kiitos palautteesta! Aina mukava kuulla, että palvelusta on ollut hyötyä. Yritetään tehdä parhaamme, että jatkossakin ennusteista on apua!
- [ELYkeskus: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/elykeskus-syken-hydrologit-pinnanal-3/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Vedenpinnat ovat laskeneet matalalle erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa mutta myös paikoin Lapissa. Sateita ei ole näköpiirissä, joten viikon päästä pintojen ennustetaan olevan ajankohdan tavanomaista matalammalla lähes koko maassa. #tulvakeskus https://t.co/9g2IK9PWOJ https://t.co/1N4A6tmICl
- [pinnanalta: Vedenpinnat ovat laskenee](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-vedenpinnat-ovat-laskenee/) - Vedenpinnat ovat laskeneet matalalle erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa mutta myös paikoin Lapissa. Sateita ei ole näköpiirissä, joten viikon päästä pintojen ennustetaan olevan ajankohdan tavanomaista matalammalla lähes koko maassa. #tulvakeskus https://t.co/9g2IK9PWOJ https://t.co/1N4A6tmICl
- [PIRvesi: Onnittelut Pälkäneellä](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-onnittelut-palkaneella/) - Onnittelut Pälkäneellä toimivalle Aito Suvi ry:lle ja SUVI-vesiensuojeluhankkeelle @WWFSuomi Panda-palkinnosta!???????? Olemme mukana rahoittamassa hanketta Vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta. Lue lisää hankkeen etenemisestä ja tapahtumista???? https://t.co/iOLFNMaDp1 https://t.co/u4tiSzdLNE
- [meteorologit: Sää on seuraavan vrk ja](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-saa-on-seuraavan-vrk-ja/) - Sää on seuraavan 7-vrk jaksolla kuivaa ja voimakkaasti lämpenevää. Aluksi voi olla hallaakin, mutta ensi viikolla on odotettavissa yleisesti hellelukemia. Kuvassa ennustetut vuorokauden maksimilämpötilat. #sää #kesä #helle #metsäpalovaroitus https://t.co/iXAAxiE9wb
- [PIRvesi-1666762175396937728](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-1666762175396937728/) - Glokidiovaiheen kesto isäntäkalassa vaihtelee parista kuukaudesta lähes vuoteen, jonka jälkeen ne kaivautuvat joen pohjasedimenttiin, jossa viettävät ensimmäiset elinvuotensa. Tutkimus on osa @LIFERevives hanketta, jossa @PirkanmaanELY on mukana. #raakku #Pirkanmaa
- [meteorologit: Sateet jäävät vähiin](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-sateet-jaavat-vahiin/) - Sateet jäävät vähiin suuressa osassa maata. Kuvassa vuorokauden sademäärä viidelle seuraavalle päivälle. #sää #kuivuus https://t.co/HVpyFz1Stq
- [PIRvesi: Kosteikko ja uomainvestoi](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-kosteikko-ja-uomainvestoi/) - Kosteikko- ja uomainvestointien tuen haku on alkanut Hyrrä-palvelussa. Tuen avulla voi perustaa kosteikon, tulvatasanteen ojan/virtavesistön reunoille tai muuttaa turvepellon kosteikoksi/suon kaltaiseksi alueeksi. Haussa neuvovat ELY-keskukset ???????? https://t.co/PSmZVdXu8w
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-147/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: #Pirkanmaa'lla ei havaittu tällä viikolla sinileviä. Järvivedet ovat keskimääräistä viileämpiä. Lue levätiedotteemme: https://t.co/E2ct4FsZ1N #sinilevä #leväseuranta #levähavainto https://t.co/a6EdRb56WR
- [esaelyves: Huomenna kannattaa olla k](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-huomenna-kannattaa-olla-k/) - Huomenna kannattaa olla kuulolla Puumalan suunnalla???? https://t.co/C1PV4tABNg
- [PIRvesi: Raakun glokidiotoukat tar](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-raakun-glokidiotoukat-tar/) - Raakun glokidiotoukat tarvitsevat aina väli-isännäkseen taimenia tai lohia, joiden kiduksissa ne loisivat ja kasvavat muodonmuutosten kautta noin 0,2–0,4 millimetrin pituisiksi pieniksi simpukoiksi. ⬇️
- [PIRvesi: Pirkanmaan raakkujoilla t](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-raakkujoilla-t/) - Pirkanmaan raakkujoilla tehtiin sähkökoekalastuksia @uniofjyvaskyla toimesta. Keväisin tehtävän sähkökalastuksen tarkoitus on selvittää, onko kalojen kiduksilla raakkujen glokidioita, jotka voisivat vapautua seuraavana kesänä itsenäisesti eläviksi poikasiksi joen pohjalle. ⬇️ https://t.co/69xN52o8HT
- [tulvatpohjanmaa: ELYkeskus ELYkeskus Plane](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-elykeskus-elykeskus-plane/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Planerar du att bygga en brygga? Vad bör beaktas i byggandet? Bekanta dig med tipsen: https://t.co/YPiAnB0AQZ #NTMcentralen #brygga
- [tulvatpohjanmaa: ELYkeskus ELYkeskus Oletk](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-elykeskus-elykeskus-oletk/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Oletko suunnittelemassa laiturin rakentamisesta? Mitä rakentamisessa tulisi huomioida? Tutustu vinkkeihin: https://t.co/YPiAnB0AQZ #ELYkeskus #laituri https://t.co/H6azaBt7EX
- [POPtulvat-1666385027360251905](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-1666385027360251905/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Tänään keskiviikkona 7.6. vietetään vuotuista Maailman elintarviketurvallisuuspäivää. Suomessa hyvä elintarviketurvallisuus on pitkällisen ja systemaattisen työn tulosta ja elintarvikkeiden laatua valvotaan monin eri tavoin. Lisätietoa teemapäivästä: https://t.co/u588aATgCS https://t.co/NUdke0jGL1
- [esaelyves: ELYkeskus ELYkeskus Oletk](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-elykeskus-elykeskus-oletk-2/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Oletko suunnittelemassa laiturin rakentamisesta? Mitä rakentamisessa tulisi huomioida? Tutustu vinkkeihin: https://t.co/YPiAnB0AQZ #ELYkeskus #laituri https://t.co/H6azaBt7EX
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-188/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Vetelin Haapajärven kunnostustöiden ensimmäinen vaihe on loppusuoralla. Alueelle on rakennettu peltojen tulvasuojelupenkereet, taustavesien kuivatuspumppaamot ja huoltotiet sekä kokooja- ja eristysojia. #kunnostus #tulvasuojelu #peruskuivatus https://t.co/6FL7Hm3Eg3
- [POPtulvat: ELYkeskus ELYkeskus Oletk](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-elykeskus-elykeskus-oletk/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Oletko suunnittelemassa laiturin rakentamisesta? Mitä rakentamisessa tulisi huomioida? Tutustu vinkkeihin: https://t.co/YPiAnB0AQZ #ELYkeskus #laituri https://t.co/H6azaBt7EX
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-186/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Toukokuun 2023 vesitilannekatsaus: Virtaamat ovat laskeneet toukokuun aikana. Toukokuu oli melko vähäsateinen, joten jokien virtaamat laskivat selvästi toukokuun loppuun mennessä. #vesitilanne #vesitilannekatsaus #virtaama #pohjavesitilanne #happamuus https://t.co/qOcQekm7Bh
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-187/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Vattenöversikt maj 2023: Vattenföringen har minskat i maj. Månaden var ganska regnfattig, vilket ledde till att vattenföringen i åarna minskade klart före slutet av månaden. #vattensituation #vattenöversikt #vattenföring #försurningsläge #grundvattenläge https://t.co/BG7sZCd52B
- [Patotiimi: MMM mmmfi Kahovkan pato V](https://www.vesi.fi/tweetti/patotiimi-mmm-mmmfi-kahovkan-pato-v/) - MMM @mmm_fi: Kahovkan pato Venäjän osittain miehittämällä Hersonin alueella Ukrainassa on räjäytetty. Murtunut pato uhkaa aiheuttaa valtavan ympäristötuhon ja hengenvaaraa alueen ihmisille, sanovat @IsomakiEija @mmm_fi ja @SeppoHellsten @SYKEinfo. https://t.co/JMlUiJu2Wh #patoturvallisuus
- [Patotiimi: Yle Uutiset yleuutiset Pa](https://www.vesi.fi/tweetti/patotiimi-yle-uutiset-yleuutiset-pa/) - Yle Uutiset @yleuutiset: Patoasiantuntija Mikko Sulkakoski: ”Patoturvallisuuden uudentyyppiset uhat on kyllä tiedostettu jo pitkään” https://t.co/0phdARN73O
- [Patotiimi: Suomessa padot luokitella](https://www.vesi.fi/tweetti/patotiimi-suomessa-padot-luokitella/) - Suomessa padot luokitellaan niistä aiheutuvan vahingonvaaran perusteella. Juha Laasonen arvioi, että Kahovkan pato kuuluu 1-luokkaan aiheuttaen murtuessaan vaaran ihmishengelle tai merkittävää vahinkoa omaisuudelle tai ympäristölle https://t.co/mAOJAZnezE https://t.co/og7eipwYV9
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-146/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Lue vinkit onnistuneeseen ruoppaukseen ja vesikasvien niittoon✅ https://t.co/kh852Vco98 #ELYkeskus #Pirkanmaa #vesienhoito
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-185/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Temat för årets världshavsdag, som firas 8.6.2023, handlar om att prioritera havet och sätta havet på första plats. Anna Bonde skriver i sin blogg om hur får vi reda på vad som finns under havsytan? https://t.co/InB2O3VlUW #världshavsdag #NTMcentralen #Velmu https://t.co/LzkUv5z298
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaanELY POPE](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaanely-pope-37/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPELYkeskus: Vesien kunnostus ja hoito vauhdissa Pohjois-Pohjanmaalla https://t.co/teewTDNfTL
- [meteorologit-1665323703167508482](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1665323703167508482/) - Alkavalla viikolla lämpötilat nousevat ainakin tähän päättyvään viikonloppuun verrattuna. Kuvassa ennuste ma-to -päiville klo 15.00 Suomen aikaa. Vesikuuroja (kartoilla värillä????) tulee eri puolilla maata, Lapissa myös räntäkuuroja (????), Kilpisjärvellä jopa lumikuuroja (????). https://t.co/dmjchO7rKo
- [PIRvesi: ELYkeskus ELYkeskus Vesie](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-elykeskus-elykeskus-vesie/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Vesien- ja merensuojelun perustana Suomessa ovat ELY-keskusten valmistelemat vesien- ja merenhoitosuunnitelmat. Myös aktiivisten paikallisten toimijoiden merkitys vesien- ja merensuojelussa on suuri. Vesien- ja merensuojelun monet mahdollisuudet: https://t.co/ZSHegHsWCN
- [PIRvesi: Uusin tieto kipsin maanpa](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-uusin-tieto-kipsin-maanpa/) - Uusin tieto kipsin, maanparannuskuidun ja rakennekalkin käytön hyödyistä viljelijälle ja ympäristölle on nyt koottu yksiin kansiin oppaaksi ???????? Tutustu oppaaseen ja videoihin: https://t.co/2elqiZNFqW #vedenvuoro #vesiensuojelu @yministerio https://t.co/wOG9Sy3WIo
- [esaelyves: Vesienhoitoverkoston uuti](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-vesienhoitoverkoston-uuti/) - Vesienhoitoverkoston uutiskirje 3/2023 on ilmestynyt ???? https://t.co/jN2dbRzD5P Tilaa uutiskirje suoraan omaan sähköpostilaatikkoosi tästä: https://t.co/guIF9ORBhR https://t.co/jdh4Wk2R4K
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-145/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Tänä vuonna myönsimme 550 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin. #Pirkanmaa #ELYkeskus #vesienhoito #vesistökunnostus #avustukset Lue lisää ➡️ https://t.co/XNevunUqXC
- [meteorologit: Muutamalla paikkakunnalla](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-muutamalla-paikkakunnalla/) - Muutamalla paikkakunnalla mitattiin alustavasti asemakohtaisia kesäkuun kylmyysennätyksiä. Virolahdella maanpintaminimi oli -9,1 °C mikä on myös aseman ennätys. #sää #halla #kesä https://t.co/o4Di03J8Ft
- [VarsinaisELY: Lue ajankohtaista asiaa v](https://www.vesi.fi/tweetti/varsinaisely-lue-ajankohtaista-asiaa-v/) - Lue ajankohtaista asiaa vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta viimeisimmästä Velmu-uutiskirjeestä! ???????? Aiheena mm. kesän vedenalaiskartoitukset. Lue kirje linkin kautta ja voit myös tilata uutiskirjeen omaan sähköpostiisi: https://t.co/SnQ3pBGeWZ #vesi @VELMUohjelma https://t.co/fWnbzZoJsh
- [esaelyves: Tänään käynnistyi kes](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-tanaan-kaynnistyi-kes/) - Tänään käynnistyi kesäkauden 2023 leväseuranta. Etelä-Savon järvissä ei ole havaittu merkittäviä sinileväesiintymiä. Lue lisää tiedotteesta: https://t.co/RL0L87MKOx #sinilevätilanne
- [meteorologit: EsaViitala Hei Alustavall](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-esaviitala-hei-alustavall/) - @EsaViitala7 Hei! "Alustavalla" viitataan siihen, että ennätystulosten osalta käydään vielä tarkemmin läpi, onko tilanteessa ollut esim. mittarivirhettä tms., minkä takia mittausta ei voisi hyväksyä. Näillä näkymin Saanan mittauksessa ei ole mitään vikaa, mutta asia tarkastetaan ajan kanssa.
- [meteorologit: Toukokuun puoliväli oli](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-toukokuun-puolivali-oli/) - #Toukokuu'n puoliväli oli kesäisen lämmin, kuun loppua kohden viileni. ????️ sademäärä oli lähellä tavanomaista ❄️ lumi suli pois viimeisiltäkin havaintoasemilta ⚡️ maasalaman iskuja vain noin 2 700 kpl ☀️ auringonpaistetunteja laajalti tavanomaista enemmän https://t.co/GA1un2rP4S https://t.co/0OsBKUlqwd
- [meteorologit: Havaintoasema sijaitsee S](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-havaintoasema-sijaitsee-s/) - Havaintoasema sijaitsee Saana-tunturin lakipaljakalla, 1002 metrin korkeudella merenpinnasta. Asemalla mittauksia on tehty vuodesta 1993 alkaen. Yleisesti tuntureilla mittauksia on tehty vasta 1990-luvulta lähtien.
- [meteorologit: Enontekiö Kilpisjärvi S](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-enontekio-kilpisjarvi-s/) - Enontekiö Kilpisjärvi Saanan havaintoasemalla mitattiin yön aikana alimmaksi lämpötilaksi -7,7 astetta. Tämä on alustavasti uusi kesäkuun alimman lämpötilan ennätys Suomessa. Edellinen ennätys, -7,0 astetta, mitattiin Inari Laanilan asemalla 3.6.1962. #kylmä #sää #kesäkuu
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-144/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: ????Varma kesän merkki: valtakunnallinen #sinileväseuranta alkoi! #Pirkanmaa 'n levätilanne on rauhallinen. Järvien pinnoilla voi nyt näkyä puiden siitepölyä. Julkaisemme tilannetiedotteen joka torstai kesän ajan!???? #ELYkeskus https://t.co/AdhAx5iUbv
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-183/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Etelä-Pohjamnaan ELY-keskus hakee muutosta Västerfjärdenin säännöstelylupaan. Tavoitteena on sopeutua ilmastonmuutokseen lisäämällä joustavuutta lumen sulamisvesille tehtävän kevätalennukseen. #säännöstely #säännöstelymuutos #Västerfjärden #ELYkeskus https://t.co/kChkQt2yn4
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-184/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: NTM-centralen ansöker om ändring av regleringstillståndet för Västerfjärden. Avsikten är att anpassa sig till klimatförändringen genom att öka vårsänkningens flexibilitet. #reglering #regleringsändring #Västerfjärden #NTMcentralen https://t.co/bxcDnE9Xgj
- [meteorologit: Huomenna alkava kesäkuu](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-huomenna-alkava-kesakuu/) - Huomenna alkava #kesäkuu alkaa viileässä säässä koko maassa lämpötilan jäädessä alle 15 asteen etelää myöten. Lämpötilat ovat koko maassa tavanomaista viileämpiä. Kuvassa viimeisen 50 vuoden ylin #lämpötila 1.6. Helsingin Kaisaniemessä. https://t.co/Zi3sWigaHN
- [PIRvesi: ELYkeskus ELYkeskus Ovatk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-elykeskus-elykeskus-ovatk/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Ovatko vedenkorkeudet tavallista matalammalla? Entä mikä on sinilevätilanne? Näistä löydät tietoa helposti eri verkkopalveluista. Lue lisää https://t.co/5Uy1oQMRxt #ELYkeskus #vedenkorkeudet #levätilanne #sinilevä https://t.co/MnVloi1B9i
- [tulvatpohjanmaa-1663474562485346304](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-1663474562485346304/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Är vattenståndet lägre än normalt? Hur ser algläget ut? Sådan information hittar du enkelt i olika webbtjänster. Läs mer: https://t.co/Y8lmD4V1cO #NTMcentralen #vattenstånd #algsituation #blågrönalger
- [meteorologit: Pohjoiset ilmavirtaukset](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-pohjoiset-ilmavirtaukset/) - Pohjoiset ilmavirtaukset ylläpitävät viileää säätyyppiä, ja hallaa esiintyy yleisesti öisin selkeillä alueilla. Kuvassa hallan todennäköisyys keskiviikkoyöstä lauantaiyöhön. #halla #sää https://t.co/qXHWIQHmRn
- [tulvatpohjanmaa: ELYkeskus ELYkeskus Ovatk](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-elykeskus-elykeskus-ovatk/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Ovatko vedenkorkeudet tavallista matalammalla? Entä mikä on sinilevätilanne? Näistä löydät tietoa helposti eri verkkopalveluista. Lue lisää https://t.co/5Uy1oQMRxt #ELYkeskus #vedenkorkeudet #levätilanne #sinilevä https://t.co/MnVloi1B9i
- [meteorologit: Ilmamassat ovat kylmiä t](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-ilmamassat-ovat-kylmia-t/) - Ilmamassat ovat kylmiä tällä viikolla ja #kesäkuu alkaa osissa Lappia lumi- tai räntäsateen merkeissä. Kuvassa ennustettu lumena satava sadekertymä torstaina vastaisena yönä. #Lumi kuitenkin nopeasti sulaa päivällä auringon vaikutuksesta. #kesä https://t.co/DsOqOXj1jE
- [Patotiimi: Timo Regina TimoRegina Vi](https://www.vesi.fi/tweetti/patotiimi-timo-regina-timoregina-vi/) - Timo Regina @TimoRegina: Vielä muutama päivä aikaa hakea mielenkiintoista varautumiseen liittyvää tehtävää @KainuunELY n @Patotiimi ssä. Hakuaika loppuu 30.5 klo 16.15! https://t.co/ZMljo9ZrkT
- [Sykeinfo: Vielä tänään ehtii il](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-viela-tanaan-ehtii-il/) - Vielä tänään ehtii ilmoittautua 5.6.2023 webinaariin kuulemaan vuosille 2050 ja 2100 päivitetyistä meritulvakartoista! Ilmoittaudu: https://t.co/DArbyFwOVN #mammuttihanke & #TIIMAhanke #tulvat #tulva #meritulvat #varautuminen #sopeutuminen https://t.co/IFYCmchF8p
- [meteorologit: Helsingin Kumpulan yli py](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-helsingin-kumpulan-yli-py/) - Helsingin Kumpulan yli pyyhkäisi #ukkoskuuro ????️jonka yhteydessä ollut yli 300 salamaniskua. Ukkoskuuroja voi kehittyä tänään pääkaupunkiseudulle⚡️ ja muualle maan eteläosiin kylmästä säästä huolimatta, sillä maan eteläosan matalapaine aiheuttaa nousuliikettä. https://t.co/rG4Z4E5Zvr
- [meteorologit: Helteet on tällä erää](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-helteet-on-talla-eraa/) - Helteet on tällä erää ohi ja viikonlopun viettoon mennään tavanomaisissa toukokuun lämpötilalukemissa. Lauantaina on poutaista ja heikkotuulista, sunnuntaina maan yli pyyhkäiseen sadealue, jossa tuuletkin voimistuu. Öisin hallan mahdollisuus koko maassa #sää https://t.co/5uK2iLzmit
- [PIRvesi: Life Revives hankkeen Tur](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-life-revives-hankkeen-tur/) - Life Revives -hankkeen Turkimusojan yhteistyöryhmän tapaaminen järjestettiin 25.5. Hämeenkyrössä. Osallistujat edustivat esim. maanomistajia, tieyhdistystä, luontoyhdistystä ja raakusta ja alueesta kiinnostuneita. Kiitos mukana olleille! #raakku #Pirkanmaa @liferevives https://t.co/ZCaqV6y311
- [meteorologit: Tänä vuonna hellettä o](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tana-vuonna-helletta-o/) - Tänä vuonna hellettä on mitattu kahtena päivänä: 22.5 ja 24.5. ylin lämpötila kohosi 25,1 asteeseen. Toukokuun loppupäiville ei hellettä enää ennusteissa näy. Alla näkyy menneiden vuosien toukokuun hellepäivät. Toukokuussa 2018 oli 14 hellepäivää, vuosina 2015 ja 2020 ei yhtään. https://t.co/RuGpOqxSax
- [PIRvesi: Ruonanjoen yhteistyöryhm](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-ruonanjoen-yhteistyoryhm/) - Ruonanjoen yhteistyöryhmän tapaaminen Life Revives -hankkeen tiimoilta järjestettiin 24.5. Ylöjärvellä. Tapahtumassa esiteltiin hankkeessa suunniteltuja toimenpiteitä ja tutustuttiin Ruonanjokeen, sen valuma-alueen asukkaisiin ja yhdistyksiin. #raakku #Pirkanmaa @liferevives https://t.co/yF8S6ttN8l
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-100/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Pohjavesi on parhaillaan laskeutumassa #kesä 'nviettoon. #Lumi 'en sulaminen täydensi pohjavesivarannot ja nyt pohjaveden pinnat ovat kääntymässä laskuun, joka yleensä jatkuu #syksy 'yn saakka. #vesitilanne #kuivuusseuranta #vesifi @SYKEinfo https://t.co/rFeoC93sDA
- [pinnanalta:  Pohjavesi on parhaillaan](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-pohjavesi-on-parhaillaan/) - #Pohjavesi on parhaillaan laskeutumassa #kesä 'nviettoon. #Lumi 'en sulaminen täydensi pohjavesivarannot ja nyt pohjaveden pinnat ovat kääntymässä laskuun, joka yleensä jatkuu #syksy 'yn saakka. #vesitilanne #kuivuusseuranta #vesifi @SYKEinfo https://t.co/rFeoC93sDA
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaanELY POPE](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaanely-pope-36/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPELYkeskus: https://t.co/TL7COzOdRI
- [meteorologit: Lännestä saapuva kylmä](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lannesta-saapuva-kylma/) - Lännestä saapuva kylmä rintama vesisateineen viilentää sään koko maassa lähivuorokauden aikana. Vielä huomenna itäisimmässä osassa maata lämpötila ehtii nousta pariinkymmeneen asteeseen ennen sadealueen tuloa. Muualla maassa on jo selvästi viime päiviä viileämpää. #sää #toukokuu https://t.co/SnGdvgzdCj
- [meteorologit: TuomasEronen Kuukausi on](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tuomaseronen-kuukausi-on/) - @TuomasEronen82 Kuukausi on sinne vielä aikaa, joten ei kannata mitään tarkkaa sinne sanoa. Alustavasti näyttäisi suht´lämpimältä, mutta saattaa vielä muuttua.
- [meteorologit: Kesä ja ukkonenhttpstcoL](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-kesa-ja-ukkonenhttpstcol/) - Kesä ja ukkonen⚡️⚡️⚡️ https://t.co/LgrmTsUgrN
- [meteorologit: TuomasEronen Edes monin p](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tuomaseronen-edes-monin-p/) - @TuomasEronen82 Edes "monin paikoin ukkoskuuroja" ei tarkoita, että juuri omalle kohdalle ukkonen sattuisi satavarmasti.
- [meteorologit: TuomasEronen Salamakartas](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tuomaseronen-salamakartas/) - @TuomasEronen82 Salamakartasta näkyy, etteivät ukkoset Kainuutakaan kiertäneet. Ukkoskuuro on paikallinen ilmiö ja sen ennustaminen tarkalleen yhteen pisteeseen on hankalaa. Säärintamaan liittyvä ukkonen on paremmin ennustettavissa, mutta suurin osa ukkosista on paikan päällä syntyviä kuuroja. https://t.co/B52PhZZJGw
- [PIRvesi: Life Revives hankkeessa p](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-life-revives-hankkeessa-p/) - Life Revives -hankkeessa pidettiin 23.5. Pinsiön-Matalusjoen yhteistyöryhmän tapaaminen. Osallistujia oli 16 kpl, mm. maanomistajia, @tampereenvesi, @Nokiankaupunki, yhdistysten edustajia ja muita raakuista ja joesta kiinnostuneita. #liferevives #raakku #Pirkanmaa @liferevives https://t.co/AOWkFxRPM3
- [Sykeinfo: Tornionjoen Muonionjoen j](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-tornionjoen-muonionjoen-j/) - Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat kääntyneet laskuun. Tiistaille ja keskiviikolle ennustetut sateet eivät enää nosta vedenpintoja. > https://t.co/L5nDvkIlEF #Tulvakeskus & @Lapin_ELY #Tornionjoki #Muonionjoki #Ounasjoki #Lappi #lapintulvat #tulvat
- [PIRvesi: Pirkkavedetvesienhoitover](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkkavedetvesienhoitover/) - Pirkkavedet-vesienhoitoverkosto järjestää kevätretken Tottijärvelle pe 26.5. Retkellä vieraillaan tulevan vesiensuojelukosteikon rakennuspaikalla ja tutustutaan kosteikkohankkeiden suunnitteluun. #vesienhoito #vesiensuojelu Lisätietoa ja ilmoittautuminen: https://t.co/dje2feBfag https://t.co/aRxwjhTmhg
- [PIRvesi: Ympäristöministeriö ym](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-ymparistoministerio-ym-33/) - Ympäristöministeriö @yministerio: SOTKA-kosteikoilla huolehditaan sorsanpojista ???? SOTKA-kosteikot -hankkeessa on perustettu ja kunnostettu 43 kosteikkoa. ???? Hankkeella autetaan vesilintuja, joiden poikasille kosteikot ovat elintärkeitä kasvuympäristöjä. ????: https://t.co/r1HIrpTic3 #HelmiOhjelma https://t.co/CspNDVtZ5A
- [meteorologit: Mariaaneille Guamin saare](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-mariaaneille-guamin-saare/) - Mariaaneille (Guamin saarelle erityisesti) iskee ensi yönä supertaifuuni #Mawar . Odotettavissa mittavia vahinkoja jopa 60 m/s (210 km/h) puhaltavien tuulten vuoksi, myös rankkasateet piiskaavat ja tulvavedet nousevat äkisti. Kuva: CIMSS https://t.co/i28vXVpRUl
- [POPtulvat: isoahojussi Kyllä näill](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-isoahojussi-kylla-naill/) - @isoaho_jussi Kyllä näillä peltikatto romisi. Oulun pohjoispuolelta Kellosta. https://t.co/1JLkDFszM2
- [POPtulvat-1660909759929761792](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-1660909759929761792/) - Eilen järjestettiin Oijärvellä yleisötilaisuus jossa esiteltiin mitenkä nykyistä Oijärven säännöstelykäytäntöä on tarkoitus muuttaa. Paikanpäälle oli tullut noin 30 henkeä joilta saatiin hyvää palautetta asioiden eteenpäin viemiseksi. https://t.co/Twb9TzbaCS
- [POPtulvat: Vesistömallin mukaan vir](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-vesistomallin-mukaan-vir/) - Vesistömallin mukaan virtaama Jongunjärvestä Kiiminkijoen puolelle on loppunut viimeyönä ja Länsirannantiekin on jälleen kuivana. Tien kuntoonlaitto tulvanjälkeen voi kestää jonkin aikaa. https://t.co/oXsECYRK4J
- [pinnanalta: Niina Karjalainen NiinaEv](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-niina-karjalainen-niinaev-16/) - Niina Karjalainen @Niina_Eveliina: Vedenkorkeus #Tornio on kääntynyt iltapäivällä laskuun. Tulva jäi hieman pienemmäksi kuin ennätystulva vuonna 1968, mutta lähellä oltiin. #tulvat #lapintulvat
- [meteorologit: Helleraja ylittyi hetki s](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-helleraja-ylittyi-hetki-s/) - Helleraja ylittyi hetki sitten ensimmäisen kerran tänä vuonna mittausasemillamme. Niinisalon lentokentällä Kankaanpäässä mitattiin 25,1 astetta tasan kello 16. Kuvassa päivän ylimpiä lämpötiloja tähän asti. #sää #kesä https://t.co/JkpKctNYkr
- [pinnanalta: Fintraffic Fintrafficfi L](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-fintraffic-fintrafficfi-l/) - Fintraffic @Fintraffic_fi: Länsi-Lapin poikkeuksellinen tulvatilanne on sulkenut viime päivinä useita eri teitä. Fintrafficin tieliikennekeskus muistuttaa autoilijoita nyt tarkistamaan oman reitin mahdolliset liikenne- ja tietyötiedotteet ???? https://t.co/1d6N47foMV #tulva #liikennetilannepalvelu https://t.co/jxrpQqMts1
- [Lapin_ELY: Fintraffic Fintrafficfi L](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-fintraffic-fintrafficfi-l/) - Fintraffic @Fintraffic_fi: Länsi-Lapin poikkeuksellinen tulvatilanne on sulkenut viime päivinä useita eri teitä. Fintrafficin tieliikennekeskus muistuttaa autoilijoita nyt tarkistamaan oman reitin mahdolliset liikenne- ja tietyötiedotteet ???? https://t.co/1d6N47foMV #tulva #liikennetilannepalvelu https://t.co/jxrpQqMts1
- [Lapin_ELY: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-syken-hydrologit-pinnanal-13/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Tornionjoen #tulva 'tilanne on rauhoittumassa. Torniossa veden nousu on ainakin hidastunut. Torniossa ja Ylitorniolla on edelleen teitä poikki ja vesi pysyttelee huippulukemissa vielä pari päivää. Kuuntele @Sykeinfo:n Ari Koistisen haastattelu https://t.co/XCf4GHwqCN
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-99/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Tornionjoen #tulva 'tilanne on rauhoittumassa. Torniossa veden nousu on ainakin hidastunut. Torniossa ja Ylitorniolla on edelleen teitä poikki ja vesi pysyttelee huippulukemissa vielä pari päivää. Kuuntele @Sykeinfo:n Ari Koistisen haastattelu https://t.co/XCf4GHwqCN
- [pinnanalta: Tornionjoen tulva tilanne](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-tornionjoen-tulva-tilanne/) - Tornionjoen #tulva 'tilanne on rauhoittumassa. Torniossa veden nousu on ainakin hidastunut. Torniossa ja Ylitorniolla on edelleen teitä poikki ja vesi pysyttelee huippulukemissa vielä pari päivää. Kuuntele @Sykeinfo:n Ari Koistisen haastattelu https://t.co/XCf4GHwqCN
- [Lapin_ELY: Niina Karjalainen NiinaEv](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-niina-karjalainen-niinaev-5/) - Niina Karjalainen @Niina_Eveliina: #Tornionjoki #tulva 'n huipulla ollaan #Tornio 'ssa. #lapintulvat https://t.co/TapxCQn5CK
- [pinnanalta: Ennusteen mukaan Tornio n](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ennusteen-mukaan-tornio-n/) - Ennusteen mukaan #Tornio 'n vedenkorkeus pysyy tänään vielä korkealla ja kääntyy sitten hiljalleen laskuun. #Tornionjoki #lapintulvat https://t.co/7Cpl6t97A2 https://t.co/i3QQsqUGEo https://t.co/h9V1MVZbN2
- [POPtulvat: Länsirannantien tilanne](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-lansirannantien-tilanne/) - Länsirannantien tilanne näkyy eilisen päivän Sentinel2 satelliittikuvassa selvästi https://t.co/KfSImsSU81
- [POPtulvat: Iijoella tulva on laskuss](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-iijoella-tulva-on-laskuss/) - Iijoella tulva on laskussa. Pudasjärven ja tulvahuippu oli lauanantaina. Jongunjärvellä bifurkaatio Kiiminkijokeen loppunee tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Virtaama läsirannan tien ylitse loppuu hieman aikaisemmin. https://t.co/ex7eyhb2Ph
- [pinnanalta: Tornionjoen vedenpinnan n](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-tornionjoen-vedenpinnan-n-2/) - Tornionjoen vedenpinnan nousu on tasaantunut. #Tornio 'ssa vedenkorkeus on noussut yön aikana vain muutaman sentin. #Pello 'ssa laskenut 40 cm eilisestä. #lapintulvat
- [pinnanalta: Tornionjoen vedenpinnan n](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-tornionjoen-vedenpinnan-n/) - Tornionjoen vedenpinnan nousu on tasaantunut. #Tornio 'ssa vedenkorkeus on noussut yön aikana vain muutaman sentin. #Pellossa laskenut 40 cm eilisestä. #lapintulvat
- [pinnanalta: Mikko Sane mikkosane Aamu](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikko-sane-mikkosane-aamu/) - Mikko Sane @mikkosane: Aamupäivän #tulva 'kuvaukset onnistuivat! Suurkiitos @Maanmittaus! Tässä karkea yleissilmäyskuva #Aavasaksa 'n kohdalta, jossa teitä edelleen suljettuna #Tornionjoki #Ylitornio #lapintulvat #tulvat https://t.co/tpLMA1IEEG https://t.co/slGwqmCZJr
- [Sykeinfo: Mikko Sane mikkosane Torn](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-mikko-sane-mikkosane-torn/) - Mikko Sane @mikkosane: #Tornio'n nousevaa #tulva 'a tämän päiväisestä 21.5.2023 optisesta #Sentinel2 -#satelliittikuva'sta @SYKE_EO'n TARKKA-palvelussa: https://t.co/C32XY7Avc8. Havaintoalue kattaa lähes kokonaan #Tornionjoki #Muonionjoki vesistöalueen, tosin pilviä paikoin edessä #lapintulvat #tulvat https://t.co/OMf9okvyZZ
- [pinnanalta: KristiNajadit HacklinPekk](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-kristinajadit-hacklinpekk/) - @KristiNajadit @HacklinPekka Muoniossa vedenkorkeus oli eilen mittaushistorian (1938-2023) toiseksi suurimmassa tulvahuipussa, noin 40 cm korkeammalla kuin vuoden 2020 kevättulvan aikaan. Vuonna 1968 tulvahuippu oli lähes 30 cm tämän vuotista korkeammalla.
- [pinnanalta: LasseWinberg mikarantane](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lassewinberg-mikarantane/) - @LasseWinberg @mikarantane @SYKEinfo Tämä 1/100 vuodessa toistuvan tulvan arvio perustui ennusteeseen, joka on ollut Karungissa hieman vuoden 1968 tulvaa suurempi. Nyt näyttää siltä, että vedenkorkeuden nousu alkaa tasaantumaan. Jää nähtäväksi tuleeko uutta ennätystä. Toistuvuus määritetään tarkemmin myöhemmin.
- [pinnanalta: Mikko Sane mikkosane Torn](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikko-sane-mikkosane-torn/) - Mikko Sane @mikkosane: #Tornio'n nousevaa #tulva 'a tämän päiväisestä 21.5.2023 optisesta #Sentinel2 -#satelliittikuva'sta @SYKE_EO'n TARKKA-palvelussa: https://t.co/C32XY7Avc8. Havaintoalue kattaa lähes kokonaan #Tornionjoki #Muonionjoki vesistöalueen, tosin pilviä paikoin edessä #lapintulvat #tulvat https://t.co/OMf9okvyZZ
- [pinnanalta: Muonionjoen ja Ounasjoen](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-muonionjoen-ja-ounasjoen/) - Muonionjoen ja Ounasjoen #tulva 'tilanne on helpottamaan päin. #lapintulvat #Muonionjoki #Ounasjoki https://t.co/L2v1g0mlXK
- [Lapin_ELY: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-syken-hydrologit-pinnanal-12/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Torniossa on harvinaisen suuri kevättulva, jonka huippu saavutetaan tulevana yönä tai maanantaina. Vesi nousee vielä 15-20 cm, muttei nouse tulvapenkereiden yli. https://t.co/ZUNPmoBZhP #tulvat #tulvakeskus
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-98/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Torniossa on harvinaisen suuri kevättulva, jonka huippu saavutetaan tulevana yönä tai maanantaina. Vesi nousee vielä 15-20 cm, muttei nouse tulvapenkereiden yli. https://t.co/ZUNPmoBZhP #tulvat #tulvakeskus
- [pinnanalta: Lapin hyvinvointialue Lap](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapin-hyvinvointialue-lap/) - Lapin hyvinvointialue @Lapinhyvinvoint: ????Torniossa tulvahuippu on ensi yönä tai maanantaina. Veden odotetaan nousevan vielä n. 15-20 cm, mutta ei tulvavallien yli. ????Muualla tulvat ovat pysähtyneet tai jo laskemassa. ????https://t.co/z0RrmfwF83 @Lapinpelastus #LapinPelastuslaitos #LapinHyvinvointialue #tulva #Lappi https://t.co/k4aAMy01MS
- [pinnanalta: Torniossa on harvinaisen](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-torniossa-on-harvinaisen/) - Torniossa on harvinaisen suuri kevättulva, jonka huippu saavutetaan tulevana yönä tai maanantaina. Vesi nousee vielä 15-20 cm, muttei nouse tulvapenkereiden yli. https://t.co/ZUNPmoBZhP #tulvat #tulvakeskus
- [meteorologit: Säätyyppi muuttuu alkav](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-saatyyppi-muuttuu-alkav/) - Säätyyppi muuttuu alkavalla viikolla epävakaisempaan suuntaan. Vielä maanantaipäivä on viikonlopun kaltainen, mutta sen jälkeen Suomeen alkaa virrata kosteampaa ilmaa ja sade- ja ukkoskuurot yleistyvät. Tiistai-iltaan mennessä kuuroja voi esiintyä jo koko maan alueella. https://t.co/DhcA8FwBlq
- [pinnanalta: halmeenkari tuusimaa Aika](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-halmeenkari-tuusimaa-aika/) - @halmeenkari @tuusimaa Aika samoissa lukemissa ollaan. Karungin havaintoaseman viimeisin havainto on 5 cm 1968 tulvahuipusta ja hidasta nousua vielä.
- [Sykeinfo-1660192983591923712](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-1660192983591923712/) - Mikko Sane @mikkosane: Älä aja #tulva 'veteen. Vesi rikkoo auton. Vakuutus ei korvaa. #tulvat #lapintulvat https://t.co/Eil8xTIemf https://t.co/P2BunS6zzx
- [pinnanalta-1660155494038634496](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-1660155494038634496/) - Mikko Sane @mikkosane: Älä aja #tulva 'veteen. Vesi rikkoo auton. Vakuutus ei korvaa. #tulvat #lapintulvat https://t.co/Eil8xTIemf https://t.co/P2BunS6zzx
- [Sykeinfo: Lapin tulvatilanne jatkuu](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-lapin-tulvatilanne-jatkuu/) - Lapin tulvatilanne jatkuu. #Tornio 'ssa ja #Ylitornio 'ssa vedenkorkeus jatkaa vielä nousua. #Pello 'ssa vedenkorkeus on kääntynyt laskuun. #Tornionjoki #tulvat #tulvakeskus https://t.co/NUaLSGVOXX
- [Sykeinfo: Mikko Sane mikkosane  tor](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-mikko-sane-mikkosane-tor/) - Mikko Sane @mikkosane: #tornionjoki #muonionjoki #tulva 'kuvaus alkanut https://t.co/QqY2TRsgn4. Tavoite kuvata #Tornio #Ylitornio #Pello #Kolari #Muonio . Ortokuvat aikanaan @geoportal_fi:hin. Hyödynnettään mm. tulvakarttojen validoinnissa. #tulvat #lapintulvat Kiitos @Maanmittaus, @Lapin_ELY ja @mmm_fi
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-97/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Tornio'ssa ja #Ylitornio 'ssa vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vuoden 1968 #tulva 'n tasolle, mikä vastaa noin 1/100 vuodessa toistuvaa tulvaa. #lapintulvat #Tornionjoki https://t.co/PMZH9mS3TK https://t.co/Pon6rqPFLD
- [pinnanalta: Torniossa ja Ylitornio ss](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-torniossa-ja-ylitornio-ss-2/) - #Tornio'ssa ja #Ylitornio 'ssa vedenkorkeus on noussut noin 30 cm eilisestä ja jatkaa vielä nousua. #Pello 'ssa vedenkorkeus on kääntynyt laskuun. Täältä voi seurata ennusteiden kehittymistä: https://t.co/fRzFtPX9b0 #Tornionjoki #lapintulvat
- [pinnanalta: Torniossa ja Ylitornio ss](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-torniossa-ja-ylitornio-ss/) - #Tornio'ssa ja #Ylitornio 'ssa vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vuoden 1968 #tulva 'n tasolle, mikä vastaa noin 1/100 vuodessa toistuvaa tulvaa. #lapintulvat #Tornionjoki https://t.co/PMZH9mS3TK https://t.co/Pon6rqPFLD
- [pinnanalta: Mikko Sane mikkosane  Tor](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikko-sane-mikkosane-tor/) - Mikko Sane @mikkosane: #Tornionjoki #Aavasaksa #tulva 'aluetta ja suljettuja teitä tänään 20.5.2023 optisesta #Sentinel2 -#satelliittikuva'sta @SYKE_EO'n TARKKA-palvelussa: https://t.co/sqAuNGGuVd. Myös 1/100a tulvakartta https://t.co/REBP6Yk7mj ja @Fintraffic_fi liikennetilanne #lapintulvat #tulvat https://t.co/ZvYXO9B6vY
- [Lapin_ELY: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-syken-hydrologit-pinnanal-11/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Pellossa #tulva on nyt huipussaan. Virtaama on suurimmillaan 55 vuoteen. Tornion kaupungin mittauspisteellä pinta nousee noin sentin tunnissa ja nousu jatkunee sunnuntaihin/maanantaihin asti. Vesi nousee vielä noin 30 cm, ehkä enemmänkin. https://t.co/u9aS1fbcpj #tulvakeskus
- [Sykeinfo: Poikkeuksellisen suuret k](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-poikkeuksellisen-suuret-k/) - Poikkeuksellisen suuret kevättulvat uhkaavat edelleen teitä ja rakennuksia Länsi-Lapin alueella. Suurimmat tulvat ovat Tornionjoella (#Pello) ja Muonionjoella, joka on jo kääntymässä laskuun. Tornionjoella tulvahuippu ajoittuu sunnuntaille tai maanantaille. #tulva https://t.co/RmwWPleUz6
- [pinnanalta: Pellossa tulva  on nyt hu](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-pellossa-tulva-on-nyt-hu/) - Pellossa #tulva on nyt huipussaan. Virtaama on suurimmillaan 55 vuoteen. Tornion kaupungin mittauspisteellä pinta nousee noin sentin tunnissa ja nousu jatkunee sunnuntaihin/maanantaihin asti. Vesi nousee vielä noin 30 cm, ehkä enemmänkin. https://t.co/u9aS1fbcpj #tulvakeskus
- [meteorologit: Viikonlopun ja maanantain](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-viikonlopun-ja-maanantain/) - Viikonlopun ja maanantain aikana sää on maassamme enimmäkseen poutainen ja iltapäivällä lämpötila nousee monin paikoin yli 20 asteen. Länsi-Lapin tulva-alueille ei ole odotettavissa sateita tulevina päivinä. Seuraa kevättulvatilannetta https://t.co/qj6cGXxiZD ja @pinnanalta https://t.co/UWJpYDB3sN
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-96/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Ylitornio'ssa ennustettu #tulva 'huippu on huomenna tai ylihuomenna, joten tienkäyttäjät voivat joutua kiertoreitille. #lapintulvat https://t.co/HNYB6XNZZE
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-95/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Ounasjoki on noussut #Kittilä 'ssä ja Kaukosessa n 14 cm eilisestä. Ennusteen mukaan #tulva 'huippu on huomenna. #lapintulvat https://t.co/kKRKF8MEwR
- [pinnanalta: Lapin ELYkeskus LapinELY](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapin-elykeskus-lapinely-33/) - Lapin ELY-keskus @Lapin_ELY: Valtatie 21 Ylitornio Kauliranta, tie suljettu liikenteeltä. Kiertotiereitti muuttunut: kaikki liikenne kulkee reittiä Kopanmäentie - Raanujärventie - Juoksengintie/Ratasjärventie - Juoksenkiin tielle 21. #ELYkeskus #lapintulvat #liikenne
- [pinnanalta: Ylitorniossa ennustettu t](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ylitorniossa-ennustettu-t/) - #Ylitornio'ssa ennustettu #tulva 'huippu on huomenna tai ylihuomenna, joten tienkäyttäjät voivat joutua kiertoreitille. #lapintulvat https://t.co/HNYB6XNZZE
- [Lapin_ELY: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-syken-hydrologit-pinnanal-10/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Ounasjoki on noussut #Kittilä 'ssä ja Kaukosessa n 14 cm eilisestä. Ennusteen mukaan #tulva 'huippu on huomenna. #lapintulvat https://t.co/kKRKF8MEwR
- [pinnanalta:  Ounasjoki on noussut Kit](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ounasjoki-on-noussut-kit/) - #Ounasjoki on noussut #Kittilä 'ssä ja Kaukosessa n 14 cm eilisestä. Ennusteen mukaan #tulva 'huippu on huomenna. #lapintulvat https://t.co/kKRKF8MEwR
- [pinnanalta: Niina Karjalainen NiinaEv](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-niina-karjalainen-niinaev-14/) - Niina Karjalainen @Niina_Eveliina: #Tornionjoki vedenkorkeudet nousussa. #Pello veden nousuvauhti näyttäisi olevan tällä hetkellä hiipumaan päin. Alempana #Matkakoski ja #Kukkolankoski vedenkorkeus nousussa. #tulvat #lapintulvat https://t.co/XQnWh73M5P https://t.co/xs0zMbBmDM
- [pinnanalta: Niina Karjalainen NiinaEv](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-niina-karjalainen-niinaev-15/) - Niina Karjalainen @Niina_Eveliina: #Muonionjoki vedenkorkeuden nousu näyttäisi olevan hiipumassa #Muonio 'ssa. Ylempänä #Kaaresuvanto kääntynyt jo laskuun #tulvat #lapintulvat https://t.co/YkIGTcAIXS https://t.co/sZ0WRC9RVA
- [pinnanalta: Mikko Sane mikkosane Muon](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikko-sane-mikkosane-muon/) - Mikko Sane @mikkosane: #Muonio'n #tulva 'aluetta tänään 19.5.2023 optisesta #Sentinel2 -#satelliittikuva'sta @SYKE_EO'n TARKKA-palvelussa: https://t.co/1f8KioKykI #lapintulvat #tulvat #Muonionjoki https://t.co/qsCf71hKgw https://t.co/eVs4iQCc3y
- [pinnanalta: Lapin ELYkeskus LapinELY](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapin-elykeskus-lapinely-32/) - Lapin ELY-keskus @Lapin_ELY: Muoniossa maantie 19886 Ylimuoniontie on suljettu liikenteeltä. Tulvavesi on noussut tielle. Maantiellä 956 Köngäs-Tepasto on vesi laskenut ja tie on avattu liikenteelle. Tulvapaikoissa vain yksi ajokaista käytössä. Kuva Ylimuoniontieltä. #ELYkeskus #lapintulvat #liikenne https://t.co/3ngbUICWVt
- [pinnanalta: Ennuteiden mukaan menee e](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ennuteiden-mukaan-menee-e/) - Ennuteiden mukaan menee ensi viikon puoliväliin, kunnes vedenkorkeus laskee rajan ylittävältä tieltä #Ylitornio 'ssa. #lapintulvat https://t.co/P1JjQOoXFF
- [pinnanalta: Lapin ELYkeskus LapinELY](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapin-elykeskus-lapinely-31/) - Lapin ELY-keskus @Lapin_ELY: Ylitorniolla maantie 98 välillä Aavasaksa - Ruotsin raja on suljettu liikenteeltä. Tulvavesi on noussut tielle. #ELYkeskus #lapintulvat #liikenne
- [pinnanalta: Laaja saderintama kasvatt](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-laaja-saderintama-kasvatt/) - Laaja saderintama kasvatti Lapin kevättulvat harvinaisen suuriksi – Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen vedenpinnat edelleen nousussa https://t.co/CWNUl7LFSD #tulvat #tulvakeskus
- [POPtulvat: Luontopalvelut Luontopalv](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-luontopalvelut-luontopalv/) - Luontopalvelut @Luontopalvelut: #Oulankajoentulva on nyt! ???? Joen vedenkorkeus on Vesi.fin mukaan korkeimmillaan nyt ja pari seuraavaa päivää. #Karhunkierros vaellusreitti on kuljettavissa noin parin viikon päästä. Kuva: 12.5.2023 Minna Koramo / Metsähallitus. https://t.co/VzhyBxehcJ https://t.co/NJtDdiUnen
- [pinnanalta: Lapin ELYkeskus LapinELY](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapin-elykeskus-lapinely-30/) - Lapin ELY-keskus @Lapin_ELY: Maantie 19647 Vuomajoentie Juoksengista 6 km itään on suljettu liikenteeltä. Tulvavesi on noussut tielle. Ajantasainen liikennetilanne Liikennetilanne-palvelusta https://t.co/QLUqVKfVBQ #ELYkeskus #lapintulvat #liikenne https://t.co/tyWf8YMBea
- [pinnanalta: AnttiViinanen yleuutiset](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-anttiviinanen-yleuutiset/) - @AnttiViinanen @yleuutiset Tulva johtui nopeasta lumen sulamisesta ja sen päälle tulleista sateista. Samanlainen tilanne oli vuonna 1968, jolloin Muonionjoen tulva nousi vielä korkeammalle. Ilmastonmuutos lisää sademääriä myös Lapissa, joten tällaiset tulvat voivat toistua jatkossakin.
- [meteorologit: Viikonlopusta on tulossa](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-viikonlopusta-on-tulossa/) - Viikonlopusta on tulossa aurinkoinen ja laajalti poutainen. Ylimmät lämpötilat nousevat laajalti 21-24 asteen tuntumaan, Lapissakin päästään yli 20 asteen. #Metsäpalovaroitus laajenee koskemaan sunnuntaiksi myös maan keskiosia. Päivittyvät varoitukset: https://t.co/8yRzqDZvuC https://t.co/pUrJ0eNdKJ
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-94/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Muonionjoki #Muonio 'ssa ja #Tornionjoki #Pello 'ssa ovat korkeimmillaan yli 50 vuoteen ja vedenkorkeudet jatkavat vielä nousua. #tulva #lapintulvat https://t.co/fRzFtPX9b0
- [pinnanalta: Ennusteen mukaan Pello n](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ennusteen-mukaan-pello-n/) - Ennusteen mukaan #Pello 'n vedenkorkeus vastaisi huomenna 1/40 vuodessa toistuvaa #tulva 'a #lapintulvat https://t.co/lXP9moBbIk https://t.co/fjDFOK2Ouo
- [pinnanalta: Niina Karjalainen NiinaEv](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-niina-karjalainen-niinaev-13/) - Niina Karjalainen @Niina_Eveliina: #Tornionjoki'varren mahdollisia tulvariskipaikkoja voi tarkastella tulvakartalta (linkissä esimerkkinä tulvakartta tulvan toistuvuudelle 1/20a). #tulvat #lapintulvat https://t.co/JFd2yrBbnI
- [PIRvesi: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-etelapohjanmaan-elykesku-8/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Uusi julkaisu valuma-aluelähtöisestä suunnittelusta ja vesienhoidon toimenpiteiden implementoinnista ja haasteista Suomessa ja EU:n alueella on ilmestynyt. Tutustu julkaisuun: https://t.co/H58PcpNIsk https://t.co/RedS4NQNPh
- [pinnanalta: Lapin ELYkeskus LapinELY](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapin-elykeskus-lapinely-29/) - Lapin ELY-keskus @Lapin_ELY: Kittilän seudulla ja muualla Ounasjoen alueella vesi noussut tielle useammassa paikassa ja tulvatilanne voi muuttua nopeastikin. Autoilijoiden on hyvä noudattaa varovaisuutta liikenteessä tulva-alueella. Ajantasainen liikennetilanne https://t.co/8Ku6VKgsCj #lapintulvat #liikenne https://t.co/QmQ1ZI4wvk
- [pinnanalta: Lapin ELYkeskus LapinELY](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapin-elykeskus-lapinely-28/) - Lapin ELY-keskus @Lapin_ELY: Maantie 956 Köngäs-Tepasto Kittilässä suljettu tulvan takia liikenteeltä. Tielle ajetaan nyt mursketta ja tie pyritään avamaan liikenteelle mahdollisimman pian. #ELYkeskus #lapintulvat #liikenne https://t.co/xW0f8HGoQi
- [Lapin_ELY: Mikko Sane mikkosane Varo](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-mikko-sane-mikkosane-varo/) - Mikko Sane @mikkosane: Varo #tulva 'a ja varaudu tulvaan https://t.co/ZstXyhHgZB https://t.co/EjCtrxYD48 #tulvat https://t.co/MkKBkM3q3X https://t.co/4QeaWKYbav
- [PIRvesi: ELYkeskus ELYkeskus Ruopp](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-elykeskus-elykeskus-ruopp/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Ruoppauksesta ja niitoista ilmoittaminen on uudistunut! Nyt voit tehdä ilmoituksen helposti sähköisesti aluehallinnon asiakaspalvelussa. Sähköinen asiointipalvelu: https://t.co/pxXdhMkrfM Lue lisää: https://t.co/U7LJFwPCwV https://t.co/82Fn4TCbGS
- [pinnanalta: Mikko Sane mikkosane Varo](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikko-sane-mikkosane-varo/) - Mikko Sane @mikkosane: Varo #tulva 'a ja varaudu tulvaan https://t.co/ZstXyhHgZB https://t.co/EjCtrxYD48 #tulvat https://t.co/MkKBkM3q3X https://t.co/4QeaWKYbav
- [Lapin_ELY: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-syken-hydrologit-pinnanal-9/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Muonionjoki #Muonio 'ssa ja #Tornionjoki #Pello 'ssa ovat korkeimmillaan yli 50 vuoteen ja vedenkorkeudet jatkavat vielä nousua. #tulva #lapintulvat https://t.co/fRzFtPX9b0
- [pinnanalta:  Muonionjoki Muonio ssa j](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-muonionjoki-muonio-ssa-j/) - #Muonionjoki #Muonio 'ssa ja #Tornionjoki #Pello 'ssa ovat korkeimmillaan yli 50 vuoteen ja vedenkorkeudet jatkavat vielä nousua. #tulva #lapintulvat https://t.co/fRzFtPX9b0
- [pinnanalta:  Ounasjärvi ja Ounasjoki](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ounasjarvi-ja-ounasjoki/) - #Ounasjärvi ja #Ounasjoki Könkään kohdalla on korkeimmillaan sitten vuoden 2005 #tulva 'huipun. Könkään ja Tepaston välillä vesi katkaissut tien 956 ja vedenkorkeus vielä nousussa. #kevättulva https://t.co/LbDEgjxuVY
- [pinnanalta: Niina Karjalainen NiinaEv](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-niina-karjalainen-niinaev-12/) - Niina Karjalainen @Niina_Eveliina: #Tornionjoki vedenkorkeudet nousussa. #Pello 'ssa on nyt lähellä havaintohistorian toiseksi suurimman tulvakorkeuden (vuonna 1995) rikkoutuminen. Tällä hetkellä ennusteet jäävät kuitenkin vuoden 1968 ennätystulvan alapuolelle. #tulva @pellonkunta https://t.co/E0EgpIslkZ
- [Lapin_ELY: Niina Karjalainen NiinaEv](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-niina-karjalainen-niinaev-4/) - Niina Karjalainen @Niina_Eveliina: #Tornionjoki vedenkorkeudet nousussa. #Pello 'ssa on nyt lähellä havaintohistorian toiseksi suurimman tulvakorkeuden (vuonna 1995) rikkoutuminen. Tällä hetkellä ennusteet jäävät kuitenkin vuoden 1968 ennätystulvan alapuolelle. #tulva @pellonkunta https://t.co/E0EgpIslkZ
- [pinnanalta: Lapin ELYkeskus LapinELY](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapin-elykeskus-lapinely-27/) - Lapin ELY-keskus @Lapin_ELY: Maantie 956 Levi, Kittilä P-alue on suljettu, tulvavesi on noussut alueelle. #ELYkeskus #lapintulvat #liikenne https://t.co/uDpmnq6JCP
- [pinnanalta: Lapin ELYkeskus LapinELY](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapin-elykeskus-lapinely-26/) - Lapin ELY-keskus @Lapin_ELY: Valtatiellä 21 Ylitorniolla Taroniemen kohdalla kävely- ja pyöräilytie on suljettu tulvan takia. #ELYkeskus #lapintulvat #liikenne
- [pinnanalta: Niina Karjalainen NiinaEv](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-niina-karjalainen-niinaev-11/) - Niina Karjalainen @Niina_Eveliina: @HammerHeino @pellonkunta #Kolari on saanut vedenkorkeuden havaintoaseman vasta muutama vuosi sitten, joten historiadataa on heikosti. Aseman lyhyen historian aikana tämä tulva on kuitenkin selvästi suurin. https://t.co/hE1wSA1QTW
- [pinnanalta: temy AnniinaValtonen Ennu](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-temy-anniinavaltonen-ennu/) - @temy76 @AnniinaValtonen Ennusteen mukaan Muonionjoen #tulva 'huippu on viikonloppuna ja esim. #Muonio 'ssa vedenkorkeus nousee puolisen metriä. #Muonionjoki https://t.co/2cpinveiFv
- [pinnanalta: Vedenpinnan nousun kehity](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-vedenpinnan-nousun-kehity/) - Vedenpinnan nousun kehitystä #Pello 'ssa voi seurata esimerkiksi täältä: https://t.co/xDKfk21IZh https://t.co/LiUf86v3yp
- [pinnanalta: Niina Karjalainen NiinaEv](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-niina-karjalainen-niinaev-10/) - Niina Karjalainen @Niina_Eveliina: #Muonionjoki vedenkorkeus on noussut Kaaresuvannossa sen verran runsaasti, että vesi on levinnyt tielle. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä jonkin verran. #tulvat https://t.co/Wf6Gk74GjC
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-93/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Tulvahuippu saavutetaan lähipäivinä #Iijoki vesistössä. #Pudasjärvi alueella vedenpinta nousee lähelle ensimmäisten mökkien kastumisrajaa, mutta lähtee perjantaina laskuun. #tulvat #tulvakeskus @sykeinfo
- [YleSaa: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/ylesaa-syken-hydrologit-pinnanal-2/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Tulvahuippu saavutetaan lähipäivinä #Iijoki vesistössä. #Pudasjärvi alueella vedenpinta nousee lähelle ensimmäisten mökkien kastumisrajaa, mutta lähtee perjantaina laskuun. #tulvat #tulvakeskus @sykeinfo
- [pinnanalta: Tulvahuippu saavutetaan l](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-tulvahuippu-saavutetaan-l/) - Tulvahuippu saavutetaan lähipäivinä #Iijoki vesistössä. #Pudasjärvi alueella vedenpinta nousee lähelle ensimmäisten mökkien kastumisrajaa, mutta lähtee perjantaina laskuun. #tulvat #tulvakeskus @sykeinfo
- [POPtulvat: Ydinvoima nyt säätövoi](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-ydinvoima-nyt-saatovoi/) - Ydinvoima nyt säätövoimana, kun vesivoimalat juoksuttavat #tulva `vesiä turbiinit punaisena. https://t.co/X97F0BSHgc
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-182/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Förnyade webbplatsen https://t.co/IYAPoq41ob erbjuder också regional miljöinformation om Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten. Bekanta dig med regionsidorna på https://t.co/9mqw5k8RvG https://t.co/sBkiRNH0uM
- [tulvatpohjanmaa: ELYkeskus ELYkeskus Ympä](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-elykeskus-elykeskus-ympa/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu https://t.co/9KF6Vv2ras on uudistunut! Tutustu uuteen sivustoon osoitteessa https://t.co/jM4eHzpB8z #ELYkeskus #ympäristö Lue lisää: https://t.co/33zDv7U3qx https://t.co/EKSUZrej2h
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-92/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat huipussaan lähipäivinä. https://t.co/4hD7PVchL1 #tulvakeskus #tulvat @SYKEinfo
- [POPtulvat: TLinjama JKontiokorpi Tul](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tlinjama-jkontiokorpi-tul/) - @TLinjama @JKontiokorpi Tulvien tilannekuvan muodostamisen ohessa pitää päivittää tilannekuvaa myös laajemmin????
- [pinnanalta: Tulvakeskus ja Lapin ELYk](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-tulvakeskus-ja-lapin-elyk/) - Tulvakeskus ja Lapin ELY-keskus tiedottavat: Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat huipussaan lähipäivinä. https://t.co/4hD7PVchL1 #tulvakeskus #tulvat @SYKEinfo
- [meteorologit: Lämpimänä alkanut viik](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lampimana-alkanut-viik/) - Lämpimänä alkanut viikko saa täyskäänteen, kun #matalapaine kiskaisee pohjoisesta Suomen ylle kylmää ilmamassaa. #Helatorstai onkin viikon kylmin päivä????Lämpöä ei tarvitse kauaa odottaa, viikonloppua kohden sää poutaantuu ja lämpenee☀️Sunnuntaina hätyytellään jo hellelukemia https://t.co/AFhEEuvEcn
- [POPtulvat: TLinjama JKontiokorpi Oli](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tlinjama-jkontiokorpi-oli/) - @TLinjama @JKontiokorpi Olisiko sirahdus osa tuota pensastaskun laulua?
- [POPtulvat: JKontiokorpi TLinjama Hyv](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-jkontiokorpi-tlinjama-hyv/) - @JKontiokorpi @TLinjama Hyvin kuultu ja määritetty???? Pensastasku oli paikalla ja kuuluu myös videolla (tietokoneella ja kuulokkeet päässä).
- [Lapin_ELY: Tornionjoen Muonionjoen j](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-tornionjoen-muonionjoen-j/) - Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen kevättulvat ovat lähipäivinä huipussaan. Keskiviikon ja torstain aikana Länsi- ja Pohjois-Lappiin on odotettavissa kohtalaisen runsaita sateita, mikä vielä kasvattaa virtaamia. #ELYkeskus #Lappi #tulva #tulvahuippu https://t.co/a8Ta4HQPGn
- [KainuunELY: Kainuulainen  olethan tar](https://www.vesi.fi/tweetti/kainuunely-kainuulainen-olethan-tar/) - Kainuulainen - olethan tarkistanut laiturisi ja veneesi kiinnityksen? Veden pinta on nyt todella korkealla ja noussut vielä eilisestä. Lisätietoa: https://t.co/JmkUTFwryR #tulva #kevättulva #Kainuu #KainuunELY #ELYkeskus @Kainuunpela @KuhmonVesiEner Kuva: Timo Piirainen https://t.co/oLcjNggLCJ https://t.co/qjpAnYqq9x
- [POPtulvat: Tulvavesi on noussut myö](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tulvavesi-on-noussut-myo/) - Tulvavesi on noussut myös Jongunjärven eteläpuolella olevan Jaalangantien. Liikkuminen tiellä vaarallista tulvaveden vuoksi. Vesipinta nousee vielä noin 25 cm kunnes tulva on huipussaan. https://t.co/Mz1dpBjxtZ
- [meteorologit: Voimakas matalapaine liik](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-voimakas-matalapaine-liik-2/) - Voimakas matalapaine liikkuu Suomen yli itään. Siihen liittyen tulee sateita ja tuulikin on huomenna keskiviikkona voimakasta ja puuskaista (15-19 m/s). Puuskavaroitus on voimassa laajalti maa-alueilla. Katso myös muut varoitukset täältä: https://t.co/8yRzqDZvuC https://t.co/LN5xhKyTDg
- [POPtulvat: Jaurakkajärven tulva on](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-jaurakkajarven-tulva-on/) - Jaurakkajärven tulva on huipussaan. Märkäpuku mukaan mikäli kiikkuminen kiinnostaa. https://t.co/jy1QumSDTR
- [POPtulvat: Vesistömallin ennusteen](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-vesistomallin-ennusteen-2/) - Vesistömallin ennusteen mukaan Naamankajärvellä tulva on huipussaan tällä hetkellä. https://t.co/tGHbq4xUBp
- [meteorologit: Jäämiehet fiiceservice](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-jaamiehet-fiiceservice-2/) - Jäämiehet @fi_iceservice: Viimeiset jäät sulavat Perämerellä. #Jäätalvi 2022-23 jää tilastoihin leutona. https://t.co/xrndnfogPn Jäänmurtaja #KONTIO jatkaa avustustoimia Perämeren kaaren alueella. (kuva: Arvo Kovanen / JM Kontio) https://t.co/9dmbET3zu4
- [pinnanalta: Tiesitkö jo että httpst](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-tiesitko-jo-etta-httpst/) - Tiesitkö jo, että https://t.co/N8aEEkw6RO palvelu on uudistettu? Vesisivujen määrä on supistunut hurjasti uudessa https://t.co/RXwqYBC4T4 -osiossa, josta lukijat ohjataan useinmiten https://t.co/XqBEVkA2Dy:hin. #ymparistofi ????#vesifi #vesitilanne #vedet #vesistöt #vesiensuojelu https://t.co/cyVOUBVw0i
- [POPtulvat: Karttakuva tilanteesta Ve](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-karttakuva-tilanteesta-ve/) - Karttakuva tilanteesta. Vesi virtaa tien ylitse suoalueelle ja edelleen Nuorittajoen kautta Kiiminkijokeen. https://t.co/TeCFVKrAF8
- [POPtulvat: Pudasjärvellä Länsiran](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pudasjarvella-lansiran/) - Pudasjärvellä Länsirannantie on poikki tulvaveden vuoksi. Vesi virtaa Jongunjärvestä tien ylitse Kiiminkijoen valuma-alueelle. Tämän hetken arvion mukaan tie on poikki noin viikon verran. https://t.co/vqjOqt8Abz
- [pinnanalta: Lapin ELYkeskus LapinELY](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapin-elykeskus-lapinely-25/) - Lapin ELY-keskus @Lapin_ELY: Ylitorniolla maantie 19618, Kainuukyläntie (Poikkilahdentie) on suljettu liikenteeltä. Tulvavesi on noussut tielle. #ELYkeskus #lapintulvat #liikenne https://t.co/bsPpyyVPR8
- [Lapin_ELY: VarsinaisSuomen ELY Varsi](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-varsinaissuomen-ely-varsi/) - Varsinais-Suomen ELY @VarsinaisELY: Huomio ruoppaus- ja niittotöitä suunnittelevat! Ruoppauksista ja niitoista voi ilmoittaa 15.5.2023 lähtien sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelussa. Uudella lomakkeella kaikki tarvittavat tiedot on mahdollista ilmoittaa kerralla. Lue lisää: https://t.co/osGIPER6kx #vesi
- [POPtulvat: Ohijuoksutus Siikajoen va](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-ohijuoksutus-siikajoen-va/) - Ohijuoksutus Siikajoen vanhaan uomaan Lämsänkosken padolta on tältä erää lopetettu. Vettä pääsee Siikajoen vanhaan uomaan 0,3 m3/s alivirtaamaputkesta.
- [meteorologit: Sade ja ukkoskuuro ja on](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-sade-ja-ukkoskuuro-ja-on/) - Sade- ja #ukkoskuuro 'ja on syntynyt maan itäosaan. ⛈️Voit seurata kuurojen liikkeitä täältä: https://t.co/tErCDUolvC https://t.co/SfElSdNBc8
- [UUDELY: VarsinaisSuomen ELY Varsi](https://www.vesi.fi/tweetti/uudely-varsinaissuomen-ely-varsi/) - Varsinais-Suomen ELY @VarsinaisELY: Huomio ruoppaus- ja niittotöitä suunnittelevat! Ruoppauksista ja niitoista voi ilmoittaa 15.5.2023 lähtien sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelussa. Uudella lomakkeella kaikki tarvittavat tiedot on mahdollista ilmoittaa kerralla. Lue lisää: https://t.co/osGIPER6kx #vesi
- [elykeskisuomi: VarsinaisSuomen ELY Varsi](https://www.vesi.fi/tweetti/elykeskisuomi-varsinaissuomen-ely-varsi/) - Varsinais-Suomen ELY @VarsinaisELY: Huomio ruoppaus- ja niittotöitä suunnittelevat! Ruoppauksista ja niitoista voi ilmoittaa 15.5.2023 lähtien sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelussa. Uudella lomakkeella kaikki tarvittavat tiedot on mahdollista ilmoittaa kerralla. Lue lisää: https://t.co/osGIPER6kx #vesi
- [pinnanalta:  Oulankajoki on ohittanut](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-oulankajoki-on-ohittanut/) - #Oulankajoki on ohittanut #tulva 'huipun. Tulvan kuohuja voi ihastella esimerkiksi Kiutakönkäällä vielä hetken. #Karhunkierros #luontoon @Luontopalvelut https://t.co/CuIwyGyES6 https://t.co/1YERjcnTH9
- [meteorologit: eepi Juuri näin tarkoitu](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-eepi-juuri-nain-tarkoitu/) - @eepi0400 Juuri näin, tarkoitus oli sanoa tänään maanantaina! Kiitos.
- [Patotiimi: Kainuun ELYkeskus Kainuun](https://www.vesi.fi/tweetti/patotiimi-kainuun-elykeskus-kainuun-17/) - Kainuun ELY-keskus @KainuunELY: #KainuunELY'lle haetaan vesitalousasiantuntijaa. Tehtävässä patoturvallisuuden valtakunnallinen kehittäminen mm. #varautuminen ja #kyberturvallisuus . Hakuaikaa 30.5. klo 16.15 asti. #rekrytointi #ELYkeskus #Kainuu https://t.co/IJC5p9LVgJ https://t.co/dsFfaTHsiz
- [meteorologit: Aamun satelliittikuvassa](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-aamun-satelliittikuvassa/) - Aamun satelliittikuvassa näkyvä ylämatala lisää ukkosherkkyyttä tänään tiistaina varsinkin maan itäosassa. Päivällä salamoi paikoitellen. Veneilijöiden hyvä myös huomioida ukkospuuskien riski Saimaalla. #sää #ukkonen https://t.co/8yRzqDZvuC https://t.co/oaJ6g06LrU
- [VarsinaisELY: Huomio ruoppaus ja niitto](https://www.vesi.fi/tweetti/varsinaisely-huomio-ruoppaus-ja-niitto/) - Huomio ruoppaus- ja niittotöitä suunnittelevat! Ruoppauksista ja niitoista voi ilmoittaa 15.5.2023 lähtien sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelussa. Uudella lomakkeella kaikki tarvittavat tiedot on mahdollista ilmoittaa kerralla. Lue lisää: https://t.co/osGIPER6kx #vesi
- [Lapin_ELY: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-syken-hydrologit-pinnanal-8/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: #Kevät #tulva 't ovat #Lappi 'ssa huipussaan pääosin ensi viikon lopulla. Ennusteet ovat muuttuneet perjantaista sen verran, että nyt keskimääräistä suurempaa #tulvahuippu 'a ennustetaan Tornionjoen ja Muonionjoen lisäksi myös Ounasjoelle. https://t.co/FrvEXBJ2rK
- [meteorologit: Vuodenaikaan nähden läm](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-vuodenaikaan-nahden-lam/) - Vuodenaikaan nähden lämmin ja pääosin poutainen säätyyppi muuttuu tiistaista alkaen sateisemmaksi ja viileämmäksi. Animaatiossa näkyy ilmanpaineen, lämpötilan, pilvisyyden ja sateiden kehitys maanantaiaamusta torstai-iltaan asti. https://t.co/UxzUGafzf7
- [pinnanalta: Kittilässä tulvavesi  s](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-kittilassa-tulvavesi-s/) - Kittilässä #tulvavesi saattaa nousta vahinkorajana pidetyn tason yläpuolelle, etenkin jos ensi viikon puolivälin tienoille ennustetut vesisateet ovat runsaita. https://t.co/b5C2sTsBb0
- [pinnanalta:  Kevät tulva t ovat Lapp](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-kevat-tulva-t-ovat-lapp/) - #Kevät #tulva 't ovat #Lappi 'ssa huipussaan pääosin ensi viikon lopulla. Ennusteet ovat muuttuneet perjantaista sen verran, että nyt keskimääräistä suurempaa #tulvahuippu 'a ennustetaan Tornionjoen ja Muonionjoen lisäksi myös Ounasjoelle. https://t.co/FrvEXBJ2rK
- [meteorologit: Pieni ajatusvirheen korja](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-pieni-ajatusvirheen-korja/) - Pieni ajatusvirheen korjaus, kylmin hetki onkin vasta klo 5 aikoihin.
- [meteorologit:  euroviisut voiton ratket](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-euroviisut-voiton-ratket/) - #euroviisut2023 voiton ratketessa puolenyön jälkeen, Suomen sää näyttää tältä. Jos ulkona viipyy pitkään, lämpötila laskee vielä tästä, kylmintä on klo 3 aikoihin, jolloin esim. Helsingissä on 8 astetta. #kaeaerijae ???????????????????????????????????? https://t.co/B53mUbZPa6
- [meteorologit: laineaino SeijaPaasonen S](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-laineaino-seijapaasonen-s/) - @laine_aino @SeijaPaasonen @SYKEinfo Hei, näyttäisivät olevan yläpilviä, todennäköisesti cirruksia. Koostuvat jääkiteistä, mikä saa tietyissä kohdissa auringonvalon sopivasti sirotessa haloilmöitä aikaan, näkyvät väreinä tai kaarina.
- [meteorologit: Mikkelissä ja Varkaudess](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-mikkelissa-ja-varkaudess/) - Mikkelissä ja Varkaudessa lämpötila kohosi tänään tasan 23 asteeseen. Viikonloppuna jopa hellerajan rikkoutuminen on mahdollista ja Lapissakin on äitienpäivänä 20 astetta lämmintä. Kesäisen lämmin sää jatkuu ensi viikollakin, mutta viikon puolivälissä sateet saattavat yleistyä.
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaanELY POPE](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaanely-pope-35/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPELYkeskus: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kevättulvatiedote 12.5.2023 https://t.co/d3FGxwNlqv @POPtulvat
- [POPtulvat: Oijärven tulva on huipus](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-oijarven-tulva-on-huipus/) - Oijärven tulva on huipussaan tänään. Tulvahuipun aikana ELY-keskus on tehnyt virtaamamittauksia pohjapadon alapuolella sekä säännöstelykanavassa jotta voimme tarkistaa onko Oijärven purkautumiskäyrä kohdallaan https://t.co/lFnqE35ZRT
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaanELY POPE](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaanely-pope-34/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPELYkeskus: Yleisötilaisuus Oijärven säännöstelystä https://t.co/xqqEX0tsEp
- [pinnanalta: Lapin ELYkeskus LapinELY](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapin-elykeskus-lapinely-24/) - Lapin ELY-keskus @Lapin_ELY: Lämmin sää näkyy #Lappi 'n jokien virtaaman nousuna.???? ➡️Simojoella virtaama on juuri nyt korkeimmillaan ja Ivalojoella viikonvaihteessa. Tornionjoen ja Muonionjoen tulvista on tulossa keskimääräistä suurempia. #Tulva #ELYkeskus #tulvahuippu https://t.co/VnTkztvJuI
- [pinnanalta: Lapissa Tornionjoen ja Mu](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapissa-tornionjoen-ja-mu/) - Lapissa Tornionjoen ja Muonionjoen ennustetaan nousevan keskimääräistä suurempiin tulvahuippuihin ensi viikon lopulla. https://t.co/nUM2E74ERX
- [pinnanalta: Kainuussa monet järvet o](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-kainuussa-monet-jarvet-o/) - Kainuussa monet järvet ovat jo saavuttaneet keskimääräisen kevättulvakorkeuden ja nousevat tulvahuippuihin viikonvaihteessa tai ensi viikon aikana. https://t.co/6WgvgRDsV5
- [pinnanalta: Lämmin sää saa lumet s](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lammin-saa-saa-lumet-s/) - Lämmin sää saa lumet sulamaan ja vedenpinnat ovat lähteneet nousuun kohti kevättulvakorkeuksia #Kainuu 'sta Pohjois-#Lappi'in ulottuvalla alueella. Lisää ajankohtaisesta vesi- ja tulvatilanteesta: https://t.co/FrvEXBJ2rK #kevät #tulva #tulvat
- [pinnanalta: Niina Karjalainen NiinaEv](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-niina-karjalainen-niinaev-9/) - Niina Karjalainen @Niina_Eveliina: Tällä hetkellä ennusteissa Lapin suurten vesistöjen #tulva 'huiput: #Simojoki nyt, #Ivalojoki lähipäivinä, #Tornionjoki #Muonionjoki #Ounasjoki #Kemijoki #Tenojoki ensi viikon lopulla. https://t.co/YEu0TvSm88
- [pinnanalta: Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-suomen-ymparistokeskus-4/) - Suomen ympäristökeskus @SYKEinfo: @Lapin_ELY Voit seurata vesi- ja tulvatilannetta Vesi.fissä! Vesitilanne: https://t.co/5OyLrmptNL Tulvatilanne: https://t.co/m0M7iLtafr #Tulva #Tulvat #Vesi #Kevät
- [pinnanalta: Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-suomen-ymparistokeskus-5/) - Suomen ympäristökeskus @SYKEinfo: Lapin jokien virtaamat ovat nousussa – Tornionjoen ja Muonionjoen tulvista tulossa keskimääräistä suurempia. Lue tiedote: https://t.co/CNs54ZT5fR #Tulva #Tulvat #Kevät #Lappi #Tornionjoki #Muonionjoki #Tulvakeskus Kuva: @Lapin_ELY https://t.co/c9iXyXMLoz
- [Sykeinfo: LapinELY Voit seurata ves](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-lapinely-voit-seurata-ves/) - @Lapin_ELY Voit seurata vesi- ja tulvatilannetta Vesi.fissä! Vesitilanne: https://t.co/5OyLrmptNL Tulvatilanne: https://t.co/m0M7iLtafr #Tulva #Tulvat #Vesi #Kevät
- [Sykeinfo: Lapin jokien virtaamat ov](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-lapin-jokien-virtaamat-ov/) - Lapin jokien virtaamat ovat nousussa – Tornionjoen ja Muonionjoen tulvista tulossa keskimääräistä suurempia. Lue tiedote: https://t.co/CNs54ZT5fR #Tulva #Tulvat #Kevät #Lappi #Tornionjoki #Muonionjoki #Tulvakeskus Kuva: @Lapin_ELY https://t.co/c9iXyXMLoz
- [POPtulvat: Uutiskirjeessä mm Laajaa](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-uutiskirjeessa-mm-laajaa/) - Uutiskirjeessä mm: Laaja-alainen yhteistyöryhmä osallistuu vesienhoidon suunnitteluun Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaan pintavesien tilan seurannasta, Lintujen pesimälauttoja kokeillaan Helmi-hankkeessa https://t.co/sFjVtRiRd4
- [PIRvesi: Life Revives hankkeen uus](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-life-revives-hankkeen-uus/) - Life Revives -hankkeen uusi projektipäällikkö Katja Vainionpää on päässyt tutustumaan maastossa Pirkanmaan raakkujokiin: Pinsiön-Matalusjokeen, Turkimusojaan ja Ruonanjokeen. Hankkeessa vahvistetaan jokihelmisimpukan kantoja ja kunnostetaan elinympäristöjä. #liferevives #raakku https://t.co/KwKkyZg2vw
- [Lapin_ELY: Lämmin sää näkyy Lapp](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-lammin-saa-nakyy-lapp/) - Lämmin sää näkyy #Lappi 'n jokien virtaaman nousuna.???? ➡️Simojoella virtaama on juuri nyt korkeimmillaan ja Ivalojoella viikonvaihteessa. Tornionjoen ja Muonionjoen tulvista on tulossa keskimääräistä suurempia. #Tulva #ELYkeskus #tulvahuippu https://t.co/VnTkztvJuI
- [POPtulvat: Kainuun ELYkeskus Kainuun](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kainuun-elykeskus-kainuun-3/) - Kainuun ELY-keskus @KainuunELY: Ilmoittautuminen Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaariin päättyy sunnuntaina. Jokainen vesistöistä kiinnostunut on tervetullut!???? Lue lisää ja ilmoittaudu: https://t.co/ydYMtuLv9u #vesistö #PohjoisSuomi #vesistökunnostus #ELYkeskus @POPELYkeskus @Lapin_ELY https://t.co/nA8CchcEBL
- [POPtulvat: Uljuan yläraja lähestyy](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-uljuan-ylaraja-lahestyy/) - Uljuan yläraja lähestyy, jotta rajan ylitykselta voidaan varmasti välttyä, lisätään Uljuan ohijuoksutusta Lämsänkosken padolta Siikajoen vanhaan uomaan huomenna ~10 m3/s. Ohijuoksutus jatkunee ensi viikon alkuun asti. https://t.co/yWbKYS64ZB
- [TAPIOForestry: Kalle Vanhatalo KalleVanh](https://www.vesi.fi/tweetti/tapioforestry-kalle-vanhatalo-kallevanh/) - Kalle Vanhatalo @KalleVanhatalo: Uudet metsänhoidon suositukset vesiensuojeluun on nyt julkaistu. Katso suositukset täältä: https://t.co/3Mkk25aD0d Uutinen: https://t.co/15uCgVHuib #metsänhoidonsuositukset #vesi #metsänhoito
- [TAPIOForestry: Tiina Törmänen tiinator](https://www.vesi.fi/tweetti/tapioforestry-tiina-tormanen-tiinator/) - Tiina Törmänen @tiina_tormanen: '@TAPIOForestry tiimipäivä osuvasti järvien ja metsien syleilyssä Nuuksiossa. Mieli täynnä hyvää energiaa ???????? #vesi' ja #ennallistaminen tiimi https://t.co/MmHhB3huig
- [meteorologit: Tarkista voimassa olevat](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tarkista-voimassa-olevat/) - Tarkista voimassa olevat varoitukset sekä ennuste varoitusten muutoksista: https://t.co/8yRzqDZvuC
- [meteorologit: Poutainen ja vähäsatein](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-poutainen-ja-vahasatein/) - Poutainen ja vähäsateinen sää kuivattaa maastoa vauhdilla➡️ #varoituskartta hehkuu keltaista⚠️#Maastopalovaroitusalue'en ennustetaan laajenevan kattamaan sunnuntaihin mennessä lähes koko Suomen. Varoituksen ollessa voimassa avotulen???? sytyttäminen on KIELLETTY! https://t.co/QpLh21jBgM
- [POPtulvat-1656172672621879296](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-1656172672621879296/) - Iijoen vesipinta Jongunjärvellä nousee ensi viikon alussa Länsirannantielle ja tie on veden vallassa yli viikon. @pudasjarvi https://t.co/q6gqVJp0QC
- [pinnanalta: PohjoisPohjanmaanELY POPt](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-pohjoispohjanmaanely-popt-42/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPtulvat: Iijoen vesipinta Jongunjärvellä nousee ensi viikon alussa Länsirannantielle ja tie on veden vallassa yli viikon. @pudasjarvi https://t.co/q6gqVJp0QC
- [PIRvesi: KariMatti Vuori KariMatti](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-karimatti-vuori-karimatti-5/) - Kari-Matti Vuori @KariMattiVuori: #puuvaluvesi hankkeessa .@sykeinfo &co toteuttivat laatuaan ensimmäiset pelto-ojien puupuhdistamot. Tänään @ParkanoKaupunki todettiin että korjauksia tarvitaan tulvan jäljiltä. Uppopuissa jo paljon #elonkirjo a, #systeemihiili #mmmvesienhallinta jatkavat viljelijäyhteistyössä! https://t.co/5k1ceQtCJh
- [POPtulvat: Iijoen vesistössä tulva](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-iijoen-vesistossa-tulva/) - Iijoen vesistössä tulvahuippua ennustetaan viikonvaihteeseen, jolloin Jongunjärven vesi voi tulvia tielle. https://t.co/SGo1R6vNAf
- [meteorologit: Suomen eteläpuolella pys](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-suomen-etelapuolella-pys/) - Suomen eteläpuolella pysyttelevä korkeapaine pitää sään lähipäivinä suuren osan ajasta poutaisena ja selkeänä tai puolipilvisenä. Aluksi maan pohjoisosassa, viikonloppuna maan etelä- ja keskiosassa tulee vesisateita. https://t.co/cKVtFdQhie
- [meteorologit: Kevät etenee Etelän jä](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-kevat-etenee-etelan-ja/) - Kevät etenee. Etelän järvet lainehtivat jo vapaina ja järvien jääpeite sulaa vauhdilla pois myös maan keskiosasta. Yöpakkaset ovat hillinneet lumien ja jäiden sulamista. Viime yönä mitattiin pakkasta Etelä-Suomea myöten. Kylmintä oli Salon Kiikalassa: -3,9 astetta https://t.co/LABH7Rk36y
- [meteorologit: BergmanTuomo Fiksu kissa](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-bergmantuomo-fiksu-kissa/) - @BergmanTuomo Fiksu kissa, kun astuu vain metallikansien päälle jottei jää tassunjälkiä maahan...????
- [esaelyves: Lumet ovat jo maakunnasta](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-lumet-ovat-jo-maakunnasta/) - Lumet ovat jo maakunnasta sulaneet ja kevät etenee. Mäntyharjun reitillä vedenkorkeudet ovat hieman tavanomaista ylempänä Puulaa lukuun ottamatta. Myös Saimaalla vedenkorkeus on ajankohtaan nähden keskimääräistä ylempänä. #vesitilanne #eteläsavo https://t.co/zAThSPxPQM
- [pinnanalta: Tavallista suurempia tulv](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-tavallista-suurempia-tulv/) - Tavallista suurempia tulvia ennustetaan esimerkiksi Tornionjoelle ja #Kainuu 'n luonnontilaisille järville. #Tornionjoki #tulvat
- [pinnanalta: Tällä viikolla jokien j](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-talla-viikolla-jokien-j/) - Tällä viikolla jokien ja järvien vedenpinnat lähtevät nousuun #Kainuu 'sta pohjoisimpaan #Lappi 'in ulottuvalla alueella. #kevättulva #tulvat @Lapin_ELY @KainuunELY @POPtulvat https://t.co/uCQUDmFuSh
- [meteorologit: Suomen säähän vaikutta](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-suomen-saahan-vaikutta/) - Suomen säähän vaikuttava korkeapaine siirtää painopisteensä itään: kylmin #ilmamassa ???? työntyy Suomen itäpuolelle ja lounaan suunnalta Suomeen virtaa lämmintä ilmaa. Ensiviikko alkaa lämpenevässä ja poutaisessa säässä☀️ https://t.co/4TGFL6NH6o
- [Sykeinfo: Vesistöjen latvaosien jo](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-vesistojen-latvaosien-jo/) - Vesistöjen latvaosien joet ja järvet ovat nousseet keskimääräistä suurempiin #tulva ​huippuihin Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Paikoin tulviminen katkoo paikallisteitä. Suurten järvien vedenkorkeudet jatkavat nousua. Seuraa: https://t.co/gMsnCoGFjt #kevät https://t.co/On6XUXNwGx
- [meteorologit: Hyviä uutisia lämpimäm](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-hyvia-uutisia-lampimam/) - Hyviä uutisia lämpimämpiä säitä odottaville! ☀️ Huomisesta alkaen lounaasta virtaa lämpimämpää ilmamassaa ja sää lämpenee päivä päivältä. +15 astetta rikkoutuu alkuviikosta, +20 astetta mahdollisesti kohti loppuviikkoa. Kuvassa on seuraavan viiden vuorokauden maksimilämpötiloja. https://t.co/tO0LLzhY8r
- [pinnanalta: PohjoisSavossa PohjoisKar](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-pohjoissavossa-pohjoiskar/) - #PohjoisSavo'ssa, #PohjoisKarjala 'ssa ja #KeskiSuomi 'ssa vesistön latvaosien joet ja järvet ovat nousseet keskimääräistä suurempiin #tulva 'huippuihin. Suurten järvien vedenkorkeudet jatkavat nousua. #kevättulva https://t.co/FrvEXBJ2rK
- [meteorologit-1654080475240038404](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1654080475240038404/) - Korsnäs Bredskäret sääasema on otettu uudelleen käyttöön aallonmurtajaremontin jäljiltä. Asema oli poissa käytöstä maaliskuusta 2022 lähtien. Uusi asema sijaitsee hieman korkeammalla kuin vanha, sillä aallonmurtajaa korotettiin. Asemalle lisättiin myös auringonsäteilyn mittaus. https://t.co/Efoxyw341t
- [tulvatpohjanmaa: Ympäristöministeriö ym](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-ymparistoministerio-ym-46/) - Ympäristöministeriö @yministerio: Mitä vesiensuojelun tehostamisohjelma sai aikaan ja rahoitti 2022? Eniten rahoitusta saivat vesistökunnostukset sekä maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet. Lue tiedote: https://t.co/6DkKBtV1XA #vesiensuojeluntehostamisohjelma https://t.co/iKenCU0ZFR
- [tulvatpohjanmaa: Ympäristöministeriö ym](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-ymparistoministerio-ym-47/) - Ympäristöministeriö @yministerio: Vad fick man till stånd och vad finansierades 2022 med programmet för effektiverat vattenskydd? Finansiering beviljades i huvudsak för restaurering av vattendrag och för vattenvårdsåtgärder inom jord- och skogsbruket. Läs pressmeddelandet: https://t.co/diHx2pVvZe https://t.co/MfkIqUNJwm
- [POPtulvat: Kalajoella tapahtuu miele](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kalajoella-tapahtuu-miele/) - Kalajoella tapahtuu mielenkiintoinen säännöstelytilanne isoilla virtaamilla. Samanaikaisesti, Kortejärvi on liian alhaalla ja tämän yläpuolella Haapajärvi liian ylhäällä. Järvien välillä oleva Siiponkoski ahistaa sen verran ettei järvien pinnat pysy tavanomaisella tasolla. https://t.co/Hyk5asiyQA
- [PIRvesi: Myös PirkanmaanELY  ollu](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-myos-pirkanmaanely-ollu/) - Myös @PirkanmaanELY ollut mukana vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttamisessa esimerkiksi avustamalla vesistökunnostushankkeita. Nyt @yministerio on julkaissut koonnin ohjelman viime vuoden tuloksista ⬇️ https://t.co/XAR7VUTxgX
- [POPtulvat: Kiiminkijoen  jäälle ku](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kiiminkijoen-jaalle-ku/) - Kiiminkijoen jäälle kuskattu roskajäte jouduttiin poistamaan kaivinkoneella Kiimingissä viime perjantaina. Poliisiakin paikalla tarvittiin tilanteen ratkaisemiseksi. Joen ros­kaa­mi­seen jou­dut­tiin puut­tu­maan koval­la kädellä - https://t.co/od9BNyYNNs
- [POPtulvat: Lamujoella Kortteinen nä](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-lamujoella-kortteinen-na/) - Lamujoella Kortteinen näyttää tavallista isommalta tutkasatelliitista. Kortteisen alapuolella olevat rantapellot ovat monin paikoin veden alla. Tilanne tulee jatkumaan jonkin aikaa runsaan vesitilanteen vuoksi. https://t.co/Fp5APy4DbC
- [POPtulvat: Tutkasatelliitissa erottu](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tutkasatelliitissa-erottu/) - Tutkasatelliitissa erottuvat Vääräjoessa Sievin seudulla tulvivat peltoalueet https://t.co/gIr8KH27CH
- [POPtulvat: Merijärveä suojaavat tu](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-merijarvea-suojaavat-tu/) - Merijärveä suojaavat tulvapenkereet erottuvat hyvin eilisenpäivän sentinel 2 kuvasta https://t.co/Z77MYRiCSY
- [VarsinaisELY: Perniönjoen tulvatasanne](https://www.vesi.fi/tweetti/varsinaisely-pernionjoen-tulvatasanne/) - Perniönjoen tulvatasannehanke jatkuu Perniön keskustassa. Maisemoinnissa hyödynnetään kansalaiskyselyn tuloksia. #vesi #tulva #tulvariski https://t.co/RXcZ4jy1z9
- [tulvatpohjanmaa: Ritva Rintapukka RRintapu](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-ritva-rintapukka-rrintapu/) - Ritva Rintapukka @RRintapukka: I dag i Vasa. Vesistöyksikön päällikön Liisa-Maria Raution eläkejuhla. Pitkä, yli 40v ura takana, valtava määrä osaamista ja hiljaista tietoa. Kiitos hyvästä yhteistyöstä, lepposia eläkepäiviä ja terveyttä! @EPELYkeskus @KaroliinaPontys https://t.co/3BtjZNM7J2
- [tulvatpohjanmaa: Yle Kokkola YleKokkola Pe](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-yle-kokkola-ylekokkola-pe/) - Yle Kokkola @YleKokkola: Perhonjoella koettiin suurin tulvahuippu yli 20 vuoteen https://t.co/MmxXQD6fQq
- [meteorologit: Kesän merkkejä näkyy j](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-kesan-merkkeja-nakyy-j/) - Kesän merkkejä näkyy jo tutkahavainnoissa. Tänään puolenpäivän jälkeen sadekuurot syntyivät lähes heinäkuiseen tapaan maan etelä- ja keskiosassa. Olomuoto oli toki nyt vielä osittain lunta. https://t.co/4gNYvB79zF
- [Lapin_ELY-1653637864415002627](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-1653637864415002627/) - Lähipäivien kylmä sääjakso jarruttaa virtaamien kasvua. Simojoella, Tornionjoella ja Ounasjoen alaosassa vedenkorkeus on noussut 0,5–1 metriä talven aikaisista lukemista. Muissa vesistöissä vedenkorkeus on noussut vain hieman. #tulva #Lappi #ELYkeskus https://t.co/mDrX4RenFU
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-91/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Tänään on satanut runsaasti myös #Salo 'n seudulla. #Uskelanjoki on noussut jo puoli metriä ja voi nousta vielä toisen mokoman. #sade #tulva https://t.co/ebiTRTdC07
- [pinnanalta: Tänään on satanut runs](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-tanaan-on-satanut-runs/) - Tänään on satanut runsaasti myös #Salo 'n seudulla. #Uskelanjoki on noussut jo puoli metriä ja voi nousta vielä toisen mokoman. #sade #tulva https://t.co/ebiTRTdC07
- [pinnanalta: Jänisjoen virtaama Pohjo](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-janisjoen-virtaama-pohjo/) - Jänisjoen virtaama #PohjoisKarjala 'ssa lähentelee ennätystä. Vääräkosken suurin havaittu virtaama 163,50 m3/s vuodelta 1981 jäänee silti rikkomatta. #Jänisjoki #kevättulva https://t.co/vjTTSPPPNh
- [tulvatpohjanmaa: I april var vädret varmt](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-i-april-var-vadret-varmt/) - I april var vädret varmt särskilt i landets södra och norra delar. Ställvis sken solen till och med hundra timmar mer än genomsnittet för månaden! #väder https://t.co/LtPiupVdek
- [POKELYkeskus: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/pokelykeskus-etelasavon-ely-etelasavo-3/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Etsimme työkavereita! Avoinna on kaksi vesitalousasiantuntijan paikkaa valtakunnalliseen vesihuoltopalvelut-yksikköön vesihuollon valvonnan ja edistämisen tehtäviin. Paikat sijaitsevat Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. ???? Hakuilmoitukset löytyvät kommenteista! #vesihuolto https://t.co/U6ArohmNaI
- [meteorologit: Huhtikuun sään yhteenve](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-huhtikuun-saan-yhteenve/) - #Huhtikuu'n sään yhteenveto: Etelä- ja Pohjois-Suomessa oli laajalti lämmintä, maan keskivaiheilla oli viileämpää. Aurinko paistoi paikoin jopa sata tuntia enemmän kuin huhtikuussa keskimäärin ???? https://t.co/f1plFryDKQ https://t.co/tgZ2nzOkHk
- [UUDELY: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/uudely-etelasavon-ely-etelasavo-4/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Tule meille työkaveriksi! ???? Avoinna on vesitalousasiantuntijan paikkoja valtakunnalliseen vesihuoltopalvelut-yksikköön vesihuollon valvonnan ja edistämisen tehtäviin. Paikat sijaitsevat Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Hakuilmoitukset löytyvät kommenteista! #vesihuolto https://t.co/EvExL10uax
- [tulvatpohjanmaa: Nurmonjoella Hirvijärven](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-nurmonjoella-hirvijarven/) - Nurmonjoella Hirvijärven ohittavalla osuudella vesimäärä lisääntyy, kun osa vesistä juoksutetaan jokea pitkin Hirvijärven tekojärven ohi #tulvat #ELYkeskus #Nurmonjoki #Hirvijärvi #Hirvikoski https://t.co/O2QBFX56dB
- [Sykeinfo: Pinta ja pohjavedet ovat](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-pinta-ja-pohjavedet-ovat-2/) - Pinta- ja pohjavedet ovat tärkeä osa tarinaamme. ???? Seuraamme veden määrää ja tilaa sekä veden tilan muutoksia. ????Kehitämme ratkaisuja vesivarojen käyttöön, hoitoon ja vesiensuojeluun. #vesivastuu #vesi https://t.co/xTOYFKTmO4
- [POPtulvat: Siikajoella tulva laskee](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-siikajoella-tulva-laskee/) - Siikajoella tulva laskee hieman hitaammin johtuen Uljuan juoksutuksista ja Lamujoen runsasvetisestä tilanteesta. Kortteisen tekojärvi on luparajan yläpuolella ja vesi purkautuu myös ylisyöksykynnyksestä. Tilanne Kortteisella kestänee joitakin päiviä. https://t.co/oDd3yzbhmt
- [POPtulvat: Edellisenä vuorokautena](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-edellisena-vuorokautena/) - Edellisenä vuorokautena ei juurikaan satanut vettä. Sää on muutaman päivän ajan viileämpää, yöllä pakastaa. Tulvatilanteen kannalta tämä on oikein hyvä. Virtaamat jatkavat laskua. https://t.co/DxhYLEiOp2
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-90/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Perhonjoki on saavuttanut tänään tulvahuippunsa Tunkkarissa. #Tulva on suurin 23v:teen siitä huolimatta että sulaminen on tapahtunut suhteellisen rauhallisesti. Ainekset paljon suurempaan tulvaan olivat olemassa harvinaisen sateisen alkuvuoden jälkeen. #Tulvakeskus @SYKEinfo
- [pinnanalta: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syken-hydrologit-pinnanal-4/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Emmesinjärven pinta oli eilen korkeammalla kuin kertaakaan 2000-luvulla https://t.co/QZg1XlB3pr
- [pinnanalta: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syken-hydrologit-pinnanal-5/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Tunkkarin havaintopiste #Veteli 'ssä https://t.co/GP3aPtmuca
- [pinnanalta: Emmesinjärven pinta oli](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-emmesinjarven-pinta-oli/) - Emmesinjärven pinta oli eilen korkeammalla kuin kertaakaan 2000-luvulla https://t.co/QZg1XlB3pr
- [pinnanalta: Tunkkarin havaintopiste V](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-tunkkarin-havaintopiste-v/) - Tunkkarin havaintopiste #Veteli 'ssä https://t.co/GP3aPtmuca
- [pinnanalta: Perhonjoki on saavuttanut](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-perhonjoki-on-saavuttanut/) - Perhonjoki on saavuttanut tänään tulvahuippunsa Tunkkarissa. #Tulva on suurin 23v:teen siitä huolimatta että sulaminen on tapahtunut suhteellisen rauhallisesti. Ainekset paljon suurempaan tulvaan olivat olemassa harvinaisen sateisen alkuvuoden jälkeen. #Tulvakeskus @SYKEinfo
- [POPtulvat: Kiiminkijoen jäät matka](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kiiminkijoen-jaat-matka/) - Kiiminkijoen jäät matkalla alas Koitelissa https://t.co/z9jvfz4pL7
- [POPtulvat: Viimevuorokauden sateet o](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-viimevuorokauden-sateet-o/) - Viimevuorokauden sateet osuivat pääosin jokien alajuoksulle. Sateet hieman hidastavat tulvan laskua. https://t.co/3vl8C8xwtP
- [Lapin_ELY: Niina Karjalainen NiinaEv](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-niina-karjalainen-niinaev-3/) - Niina Karjalainen @Niina_Eveliina: #Simojoki on ollut paikoitellen jäät liikkeessä. #Simo 'ssa rautatiesillan alapuolella jäät vielä tulvakameran mukaan paikoillaan. Patokosken alapuolella vedenkorkeus ollut nyt laskussa. Lieneekö yläpuolella jossain jäitä ruuhkautunut, vai joko se tulva tähän tyrehtyi? #tulva https://t.co/4qyRykZsJO
- [POPtulvat: Kalajoella säännöstelt](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kalajoella-saannostelt/) - Kalajoella säännösteltävät järvet alkavat olla aika täynnä. Isommat juoksutukset niistä jatkuvat vielä jonkin aikaa (~ viikko). Esimerkiksi Jämsänkosken padolta juoksutetaan tällä hetkellä noin 70 m3/s virtaamaa. https://t.co/fENX517Ive
- [POPtulvat: Vapputunnelmat Olhavanjoe](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-vapputunnelmat-olhavanjoe/) - Vapputunnelmat Olhavanjoelta. Hyvää vappua kaikille! https://t.co/4Wcj2XyHAh
- [POPtulvat: Tämän tiimoilta Vappute](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-taman-tiimoilta-vappute/) - Tämän tiimoilta Vapputerveisiä työkavereille sinne tulvapäivystykseen jokivarteen täältä vapaalta...miten sitä sanotaankaan; ...puukkoa haavassa... https://t.co/OEV8Unnpod
- [meteorologit: jurtsi Hei Aseman lumensy](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-jurtsi-hei-aseman-lumensy/) - @jurtsi Hei! Aseman lumensyvyysmittaukset tehdään hieman eri paikassa kuin valtaosa noista aseman mittauksista, joten se saattaa selittää tuon havaintoarvon. Kuvassa mikään noista mittalaitteista ei mittaa lumensyvyyttä.
- [POPtulvat: Ensiviikon sääennustees](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-ensiviikon-saaennustees/) - Ensiviikon sääennusteessa on isojenkin sateiden mahdollisuus Siikajoelle. Mikäli vettä alkaa ripsiä enemmän aloitetaan Lämsänkoskelta nykyistä isompi ohjijuoksutus Siikajoen vanhaan uomaan. Ylärajaan on vielä matkaa noin 2 m. https://t.co/TtWbjYlVo2
- [tulvatpohjanmaa: Mikko Sane mikkosane  Lap](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-mikko-sane-mikkosane-lap/) - Mikko Sane @mikkosane: #Lapuanjoki Liinamaan #tulva 'aluetta S2-satelliittikuvasta eiliseltä (28.4.2023 klo 13) tulvahuipulta @SYKE_EO'n TARKKA-palvelussa: https://t.co/GD6nrDbhKQ @tulvatpohjanmaa #tulvat
- [meteorologit: Vappuaattoiltaa kohti sat](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-vappuaattoiltaa-kohti-sat/) - Vappuaattoiltaa kohti sateet painottuvat pohjoiseen. Maan etelä- ja keskiosassa lämpötila laskee yöllä paikoin nollan alapuolelle. Vappupäivänä pohjoisessa on edelleen vesi- ja räntäkuuroja, muualla on enimmäkseen poutaa. Lounaaseen on kuitenkin saapumassa illaksi uusi sadealue. https://t.co/plAgdE52u0
- [pinnanalta: Esimerkiksi Siikajoella H](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-esimerkiksi-siikajoella-h/) - Esimerkiksi Siikajoella Harjunnivassa vesi nousi lähelle viime kevään tulvakorkeutta ja virtaama pysyy yli 200 m3/s tasolla ainakin vielä pari päivää.
- [pinnanalta: Oulun eteläpuolella rann](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-oulun-etelapuolella-rann/) - Oulun eteläpuolella rannikkojokien tulvahuiput saavutettiin viikonloppuna ja vedenpinnat ovat kääntyneet laskuun. Virtaamat pysyvät kuitenkin suurina ensi viikon puolelle. #tulvakeskus #tulvat @SYKEinfo
- [POPtulvat: Sanginjoella tulva todenn](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-sanginjoella-tulva-todenn/) - Sanginjoella tulva todennäköisesti huipussaan tänään taikka huomenna. Ennusteessa on myös mahdolisuus isommalle huipulle ensi viikon puolivälissä. Mikäli huippuennuste toteutuu mökkejä on kastumisvaarassa. https://t.co/JNhKfAZjXg
- [POPtulvat: Virtaamat ovat laskussa L](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-virtaamat-ovat-laskussa-l/) - Virtaamat ovat laskussa Lesti-, Kala-, ja Siikajoella. Pyhäjoella ollaan vielä huipussaan mutta kääntynee laskuun sekin huomiseen mennessä.
- [POPtulvat: Kortteisella vesi ei viel](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kortteisella-vesi-ei-viel/) - Kortteisella vesi ei vielä virtaa ylisyöksystä. Vesi paikoitellen rantapelloilla. https://t.co/ikP3bpjUEF
- [tulvatpohjanmaa: Yle Kokkola YleKokkola Po](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-yle-kokkola-ylekokkola-po/) - Yle Kokkola @YleKokkola: Pohjalaisjoet tulvalukemissa, mutta kääntymässä laskuun – isompia vahinkoja ei odoteta syntyvän https://t.co/zI8mvZEyLz
- [POPtulvat: Kalajanjärvikuivion tulv](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kalajanjarvikuivion-tulv/) - Kalajanjärvikuivion tulva-alue erottuu hyvin viimeisessä tutkasatelliittikuvassa. https://t.co/QnZIGVfNxs
- [tulvatpohjanmaa: PohjoisPohjanmaanELY POPt](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-pohjoispohjanmaanely-popt-4/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPtulvat: Tällä hetkellä näyttää siltä että tulvahuippu on ohitettu Lestijoella ja virtaama kääntyy hiljalleen laskuun. https://t.co/oFgMsX6MlE
- [POPtulvat: Viime vuorokauden aikana](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-viime-vuorokauden-aikana/) - Viime vuorokauden aikana ei juurikaan satanut vettä Oulun eteläpuolella oleville vesistöalueille. https://t.co/puIPUdflK2
- [POPtulvat-1652188287929335809](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-1652188287929335809/) - Tällä hetkellä näyttää siltä että tulvahuippu on ohitettu Lestijoella ja virtaama kääntyy hiljalleen laskuun. https://t.co/oFgMsX6MlE
- [POPtulvat-1652188287929335809](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-1652188287929335809-2/) - Tällä hetkellä näyttää siltä että tulvahuippu on ohitettu Lestijoella ja virtaama kääntyy hiljalleen laskuun. https://t.co/oFgMsX6MlE
- [POPtulvat: Lamujoella Kortteisen tek](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-lamujoella-kortteisen-tek/) - Lamujoella Kortteisen tekojärvellä on saavutettu järven yläraja. Tänä keväänä vesi todennäköisesti virtaa myös patopenkereessä olevasta ylisyöksykynnyksestä. https://t.co/x6Sb4E7iel
- [POPtulvat: Kiiminkijoella keskimää](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kiiminkijoella-keskimaa/) - Kiiminkijoella keskimääräinen tulvahuippu ensiviikon puolivälin tienoilla https://t.co/rEV7uPLWpc
- [POPtulvat: Tyrnävällä tulvahuippu](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tyrnavalla-tulvahuippu/) - Tyrnävällä tulvahuippu hieman vapun jälkeen. Temmesjoen tulvahuippu ensiviikon puolivälissä. Eilispäivänä joessa oli ainakin jonkinverran jäitä jäljellä jotka voivat vedenkulkua haitata. https://t.co/Vhp7NVTB2n
- [POPtulvat: Raahen säännöstellyiss](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-raahen-saannostellyiss/) - Raahen säännöstellyissä vesissä tulvaa on pidätetty Haapajärveen ja virtaama Pattijoen puolella tällä hetkellä laskussa. Haapajärvessä on vielä jonkin verran tilaa jäljellä Pattijoen virtaaman pienentämiseen. https://t.co/qKZZfaA8QS
- [POPtulvat: Siikajoen Harjunnivalla v](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-siikajoen-harjunnivalla-v/) - Siikajoen Harjunnivalla virtaamat ovat tällä hetkellä hitaassa nousussa. Tulva kääntynee laskuun vappua seuraavana päivänä. https://t.co/LevQeKgy5P
- [POPtulvat: Pyhäjoen Tolpankoskella](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pyhajoen-tolpankoskella/) - Pyhäjoen Tolpankoskella virtaama ei ole viimetuntien aikana juurikaan kasvanut. Ennusteen mukaan on kuitenkin mahdollista että huippu vielä vähän nousee. Tulva kääntynee laskuun vappuna. https://t.co/wQdzMRzjZs
- [POPtulvat: Reisjärvellä vedenpinta](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-reisjarvella-vedenpinta/) - Reisjärvellä vedenpinta on vielä nousussa mutta huippu on lähellä. Myllypadolta on juoksutettu kovasti vettä jonka myötä Kalajanjärvikuiviolla on paljon peltoalaa tulvaveden alla. https://t.co/EF9K1RX8ov
- [POPtulvat: Malisjoella tulvahuippu o](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-malisjoella-tulvahuippu-o/) - Malisjoella tulvahuippu oli viimeyönä. Ensiviikolla on kuitenkin vielä mahdollisuus kolmannellekkin huipulle mikäli viikko on sateinen. https://t.co/eqcf48CgHf
- [POPtulvat: Kalajoella tulvahuippu oh](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kalajoella-tulvahuippu-oh/) - Kalajoella tulvahuippu ohitettanee huomiseen mennessä. Virtaama Niskakoskella noin 300 m3/s. https://t.co/K0rb4PeNal
- [tulvatpohjanmaa:  Perhonjoki virtaa edelle](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-perhonjoki-virtaa-edelle/) - #Perhonjoki virtaa edelleen vuolaana Heikkilänkoskessa #tulvat #ELYkeskus I Perho å är vattenföringen fortfarande hög, nivån motsvarar en något större än genomsnittlig #översvämning #NTMcentralen https://t.co/5MqE6JfDco
- [POPtulvat: nasykka Joelle sinänsä](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-nasykka-joelle-sinansa/) - @nasykka Joelle sinänsä tulviminen hyvästä vaan jokivarren asukkaille ja toimijoille ei liene niin miellyttävä tapahtuma. Siikajoen tilaa on parannettu Ruukin pohjapatoremontilla ja Lämsänkosken kalatiella. Seuraavaksi lienee vuorossa Vähälamun ja Kortteisen kalatiet.
- [tulvatpohjanmaa: Rannikolle sateita ei osu](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-rannikolle-sateita-ei-osu/) - Rannikolle sateita ei osunut niin paljon kuin ennustettiin, mutta #Tuovilanjoki #Laihianjoki virtaa silti vuolaasti ja paikoin alavia peltoja on osittain tulvan alla #tulvat #ELYkeskus https://t.co/48DsPfCNnK
- [tulvatpohjanmaa:  Kronoby å svämmar öve](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-kronoby-a-svammar-ove/) - #Kronoby å svämmar över och vattnet har runnit ut på åkrar och mindre vägar. Var uppmärksam och kör inte genom flödesvattnet, det finns risk för att flödet orsakar hål och stora rännor i vägytan! #översvämning #NTMcentralen https://t.co/xN1Sb5Zxhi
- [tulvatpohjanmaa: Längs kusten regnade det](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-langs-kusten-regnade-det/) - Längs kusten regnade det inte så mycket som förutspåddes i prognoserna, men visst är det hög vattenföring i Toby å (Laihela å) och ställvis har vatten runnit ut på lågt belägna platser #översvämning #NTMcentralen https://t.co/YgJ7ghwz0o
- [tulvatpohjanmaa: Säännöstelyn osalta va](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-saannostelyn-osalta-va-2/) - Säännöstelyn osalta varalla 28.4.-1.5.2023 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 #ELYkeskus #tulvat För regleringens del jour 28.4.-1.5.2023 NTM-centralen i Södra Österbotten, Katja Haukilehto, tfn 0295 027 794 #översvämning https://t.co/jMDZcIVI87
- [tulvatpohjanmaa: Säännöstelyn osalta va](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-saannostelyn-osalta-va/) - Säännöstelyn osalta varalla 28.4.-1.5.2023 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 För regleringens del jour 28.4.-1.5.2023 NTM-centralen i Södra Österbotten, Katja Haukilehto, tfn 0295 027 794 #ELYkeskus #tulvat https://t.co/1sbHT0tzGa
- [pinnanalta: Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-suomen-ymparistokeskus-3/) - Suomen ympäristökeskus @SYKEinfo: Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan & Pohjanmaan maakuntien joissa vesi nousee edelleen. Tulvahuiput osuvat lähipäiviin, viikonloppuun ja vapun tienoille. Myös Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen pohjoisosan jokien tulvahuippu on lähellä. Lisätietoa: https://t.co/gMsnCoGFjt https://t.co/ie944iLPXy
- [POPtulvat: Yöpakkaset ovat myös tu](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-yopakkaset-ovat-myos-tu/) - Yöpakkaset ovat myös tulvanhallinnan näkökulmasta hyviä, sillä ne hillitsevät lumien sulamista. https://t.co/6Sn5YClEMy
- [POPtulvat: Loppuviikon sateet vaikeu](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-loppuviikon-sateet-vaikeu/) - Loppuviikon sateet vaikeuttavat Pohjois-Pohjanmaan tulvatilannetta viikonloppuna. Torstai-illan ja yön aikana on satanut paikoin erittäin runsaasti, ja sateet ovat jatkuneet vielä perjantainkin aikana. https://t.co/J1sJLPg03T
- [tulvatpohjanmaa:  Kimonjoki tulvi paikoin](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-kimonjoki-tulvi-paikoin/) - #Kimonjoki tulvi paikoin pelloille sateiden vuoksi. Poutasään johdosta joki on kääntymässä laskuun #tulvat #ELYkeskus https://t.co/Ke5bSNnxSz
- [POPtulvat: Päivän aikana Kiiminkij](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-paivan-aikana-kiiminkij/) - Päivän aikana #Kiiminkijoki Alakylä on kulkeutunut hieman lisää jäitä ylävirrasta rutaten alapuolista jääkenttää. https://t.co/OiO1y35OUK
- [tulvatpohjanmaa: Regnet höjde vattenföri](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-regnet-hojde-vattenfori/) - Regnet höjde vattenföringen i Kimo å och vatten har ställvis runnit ut på åkrarna. Vattenståndet har slutat stiga i och med uppehållsvädret. #översvämning #NTMcentralen https://t.co/zSUaQZ1EYx
- [meteorologit: vphakanen Hei Valitettava](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-vphakanen-hei-valitettava/) - @vphakanen Hei! Valitettavasti kesän säätä ei pysty tässä vaiheessa ennustamaan. Vallitsevan säätyypin tarkka ennustaminen onnistuu vain noin 6-12 vuorokauden päähän. Pitkissä vuodenaikaisennusteissakaan ei ole nähtäväillä merkkejä suuntaan tai toiseen, kts. https://t.co/6n7st3gwmZ
- [tulvatpohjanmaa:  Perhonjoki virtaama on h](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-perhonjoki-virtaama-on-h/) - #Perhonjoki virtaama on hieman keskimääräistä tulvaa suurempi. Tekojärviä täytetään ja myös muissa järvissä, esim. #Halsuanjärvi ja #Isojärvi vedenpinta nousee nopeasti #tulvat #ELYkeskus https://t.co/RoAHhBQOmm
- [meteorologit: Vappua juhlitaan tänä v](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-vappua-juhlitaan-tana-v/) - Vappua juhlitaan tänä vuonna koleassa ja epävakaisessa säässä. Vappuaattona lämpötila on sateisilla alueilla noin kahden ja viiden asteen välillä, poutaisemmilla alueilla päivän ylin lämpötila on 5‒10 astetta. Vappupäivänä maanantaina sää hieman lämpenee. https://t.co/mTp9JBtjE8
- [Lapin_ELY: PohjoisPohjanmaanELY POPE](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-pohjoispohjanmaanely-pope/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPELYkeskus: Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategiatyö on käynnissä. Järjestämme kolme samansisältöistä sidosryhmätilaisuutta toukokuussa. Tule mukaan kehittämään alueen vesihuoltoa! Osallistumislinkit kommenteissa! ????https://t.co/tQWrozzmy1 #vesihuolto @POPELYkeskus @Lapin_ELY @KainuunELY https://t.co/KtZbbpc6WN
- [KainuunELY: PohjoisPohjanmaanELY POPE](https://www.vesi.fi/tweetti/kainuunely-pohjoispohjanmaanely-pope/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPELYkeskus: Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategiatyö on käynnissä. Järjestämme kolme samansisältöistä sidosryhmätilaisuutta toukokuussa. Tule mukaan kehittämään alueen vesihuoltoa! Osallistumislinkit kommenteissa! ????https://t.co/tQWrozzmy1 #vesihuolto @POPELYkeskus @Lapin_ELY @KainuunELY https://t.co/KtZbbpc6WN
- [PIRvesi: Pirkanmaalla järvet ovat](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaalla-jarvet-ovat/) - Pirkanmaalla järvet ovat täyttymässä tavanomaisiin kesäkorkeuksiin pikkuhiljaa – kevään etenemisessä ja vedenkorkeuksissa on kuitenkin alueellista vaihtelua. #Pirkanmaa #vesitilanne #elykeskus #säännöstely Lue lisää vesitilannetiedotteesta ????⬇️ https://t.co/foCymy5DyV
- [tulvatpohjanmaa: I Skatila i nedre loppet](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-i-skatila-i-nedre-loppet/) - I Skatila i nedre loppet av Kyro älv ser flödestoppen ut att infalla idag med en vattenföring på ca 300 m3/s, vilket motsvarar genomsnittligt vårflöde #översvämning #NTMcentralen https://t.co/Q5BggabxrX
- [tulvatpohjanmaa: I Seinäjoki gamla fåra](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-i-seinajoki-gamla-fara/) - I Seinäjoki gamla fåra är vattenföringen nu kring 30 m3/s, då vatten styrs förbi sjön Kyrkösjärvi i #Seinäjoki #översvämning #NTMcentralen Flödet motsvarar ungefär genomsnittligt vårflöde https://t.co/HyWNO5c6tO
- [PIRvesi: Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-suomen-ymparistokeskus-2/) - Suomen ympäristökeskus @SYKEinfo: Turvetuotannon loputtua on päätettävä, mitä tehdään jäljelle jääneille suonpohjille. #SysteemiHiili -hankkeessa tarkasteltiin, millaista tietoa eri vaihtoehdoista on. Lue: https://t.co/6o0QPfvcrT #HiilestäKiinni @LukeFinland @GTK_FI @UniEastFinland Kuva Anna Laine-Petäjäkoski https://t.co/Ja7X9WG91X
- [tulvatpohjanmaa: Virtaamien lisääntymise](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-virtaamien-lisaantymise/) - Virtaamien lisääntymisen johdosta Seinäjoen vanhaan uomaan Kyrkösjärven ohi ohjataan tällä hetkellä noin 30 m3/s #Seinäjoki #tulvat #ELYkeskus https://t.co/5DmLNYrhth
- [tulvatpohjanmaa:  Lapuanjoki alueella mone](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-lapuanjoki-alueella-mone/) - #Lapuanjoki alueella monet järvet esim. #Kätkänjärvi ja #Ponnenjärvi ovat korkealla. #Kuortaneenjärvi saavuttaa tulvahuippunsa vapun tienoilla ja lähestyy tulvarajaa #tulvat #ELYkeskus https://t.co/i0t5f5Soku
- [esaelyves: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-etelasavon-ely-etelasavo-79/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Kangasjärven vedenlaatuselvitys sekä kunnostuksen ja vesikasvien niiton yleissuunnitelma on valmistunut. Lue lisää tiedotteesta: https://t.co/pWx2HFy2cL
- [POPtulvat: Viimeyönä satoi ihan re](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-viimeyona-satoi-ihan-re/) - Viimeyönä satoi ihan reilusti luntakin Pyhäjoella. Tulvatilanne tällä hetkellä rauhallinen. https://t.co/sNsuDFbsOK
- [POPtulvat: Siikajoen Harjunnivan mit](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-siikajoen-harjunnivan-mit/) - Siikajoen Harjunnivan mittauspaikassa virtaama on hiljalleen kasvanut kuluvan vuorokauden aikana. Vahinkorajana pidetty 200 m3/s on ylitetty. Huippu koettanee sunnuntaina. Ilman Uljuaa virtaama olisi nyt suurepi kuin 300 m3/s joka olisi isompi tulvatapahtuma.
- [POPtulvat: Kiiminkijoki Alakylä Jä](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kiiminkijoki-alakyla-ja/) - Kiiminkijoki, Alakylä. Jäät liikehtineet yön aikana ja tulvahuippu ensi viikolla. https://t.co/VXZMJn28Jl
- [tulvatpohjanmaa-1651560323252629504](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-1651560323252629504/) - Miltä näyttää keskimääräinen kevättulva? Esimerkkinä #Lapuanjoki , jossa #Pouttu kalatie katoaa vähitellen kuvasta. #tulvat #ELYkeskus Hur ser ett vanligt vårflöde ut? Exemplet är från Pouttu i Lappo å, där fiskvägen i sakta mak blir under flödet. #översvämning #NTMcentralen https://t.co/tOFTJ376Ia
- [Sykeinfo: PohjoisPohjanmaan ELYkesk](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-pohjoispohjanmaan-elykesk/) - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella tulvatilanteen uusimpien käänteiden osalta kannattaa laittaa seurantaan @POPtulvat #tulva #tulvat #tulvatilanne https://t.co/OEN19vMwxn
- [meteorologit: Maan kaakkoisosasta Pohja](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-maan-kaakkoisosasta-pohja/) - Maan kaakkoisosasta Pohjanmaalle ulottuva kapea sadealue liikkuu hitaasti kohti pohjoista. Sade on aluksi vettä, mutta muuttuu illalla osittain rännäksi ja yöllä voi tulla paikoin sakeastikin lunta. Ajokeli muuttuu yöstä alkaen paikoin huonoksi. https://t.co/8yRzqDZvuC
- [pinnanalta: PohjoisPohjanmaanELY POPt](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-pohjoispohjanmaanely-popt-41/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPtulvat: Tämän päivän ennusteen mukaan Pohjois-Pohjanmaan sadekertymä jää hieman pienemmäksi kuin alkuviikosta arvioitiin. Tulvatilanteen kannalta näyttää siis hieman paremmalta mutta edelleen paikoitellen on mahdollisuus isoihin tulviin.
- [POPtulvat: Mikäli oman lähiympäri](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-mikali-oman-lahiympari/) - Mikäli oman lähiympäristösi vesistöjen muutokset herättävät kysymyksiä. Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaari 31.5. - 1.6.2023 . https://t.co/9L1zbV9WyN
- [POPtulvat: Kalajoen tulvahuippu osun](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kalajoen-tulvahuippu-osun/) - Kalajoen tulvahuippu osunee lauantaille. Ennusteen mukaan tulvantoistuvuus on noin kerran kymmenessä vuodessa. https://t.co/pjvpBsZdTq
- [POPtulvat: Pyhäjoella tulvahuippu o](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pyhajoella-tulvahuippu-o/) - Pyhäjoella tulvahuippu osuu vapun kohdalle. Tämän hetken arvio tulvan toistuvuudesta on kerran kymmenessä vuodessa toistuva tulva. Tulvariskikartoituksen mukaan joitakin rakennuksia on vaarassa kastua. https://t.co/kC7WteQHG0
- [POPtulvat: Malisjoella Nivalassa odo](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-malisjoella-nivalassa-odo/) - Malisjoella Nivalassa odotetaan kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuvaa tulvaa. Malisjoen tulvakartoitukseen voi tutustua tulvakarttapalvelussa. https://t.co/AawCW3wtUp https://t.co/1BwH8qXGAo
- [POPtulvat: Siikajoella Harjunnivan m](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-siikajoella-harjunnivan-m/) - Siikajoella Harjunnivan mittauspisteellä vahinkoraja 200 m3/s ylitetänee kuluvan vuorokauden aikana. Tulva saavuttaa huippunsa sunnuntaina. Tämän hetken arvion mukaan rakennuksia tulee olemaan kastumisvaarassa.
- [POPtulvat: Tämän päivän ennustee](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-taman-paivan-ennustee/) - Tämän päivän ennusteen mukaan Pohjois-Pohjanmaan sadekertymä jää hieman pienemmäksi kuin alkuviikosta arvioitiin. Tulvatilanteen kannalta näyttää siis hieman paremmalta mutta edelleen paikoitellen on mahdollisuus isoihin tulviin.
- [tulvatpohjanmaa: I Kronoby å har vattenst](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-i-kronoby-a-har-vattenst/) - I Kronoby å har vattenståndet stigit snabbt, men under de närmaste dagarna jämnar läget ut sig och enligt prognoserna börjar vattenståndet sjunka då månaden övergår i maj. #översvämning #NTMcentralen https://t.co/8pRCh1Xp68
- [tulvatpohjanmaa: Ennusteissa sademäärät](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-ennusteissa-sademaarat/) - Ennusteissa sademäärät ovat hieman pienentyneet alueellamme ja samalla myös tulvaennusteet. #tulvat #ELYkeskus I prognoserna har regnmängden minskat något, liksom även översvämningsprognoserna #översvämning #NTMcentralen https://t.co/4TDreXdKBW
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-143/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Haemme Pirkanmaan ELY-keskukseen Tampereelle harjoittelijaa kesäksi ajalle 1.6.-31.8.2023. Tehtävänä on tukea vesitalousasiantuntijoiden työtä, esimerkiksi kauden maastotöissä ja rekistereiden ylläpitämisessä. https://t.co/6llPn76BN7 #ELYkeskus #ympäristö #vesi #töissävaltiolla https://t.co/xXiT0zp6z5
- [POPtulvat-1651457870871896070](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-1651457870871896070/) - Pyhäjoki alkaa olla jäätön, mutta tulvahuippua odotellaan vapuksi. https://t.co/cXWSU046MS
- [Sykeinfo: Lapin ELYkeskus LapinELY](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-lapin-elykeskus-lapinely-3/) - Lapin ELY-keskus @Lapin_ELY: #Lappi'in on ennustettu loppuviikoksi sateita. Tämä voi näkyä tulvavirtaaman kasvuna erityisesti Simojoella. Muissa Lapin vesistöissä tulvahuippujen ennustetaan toteutuvan tavanomaisen #tulva 'n suuruisina toukokuun loppupuolella. #ELYkeskus https://t.co/qNjJZRZS6m
- [Lapin_ELY: Lappiin on ennustettu lop](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-lappiin-on-ennustettu-lop/) - #Lappi'in on ennustettu loppuviikoksi sateita. Tämä voi näkyä tulvavirtaaman kasvuna erityisesti Simojoella. Muissa Lapin vesistöissä tulvahuippujen ennustetaan toteutuvan tavanomaisen #tulva 'n suuruisina toukokuun loppupuolella. #ELYkeskus https://t.co/qNjJZRZS6m
- [POPtulvat: Kuivajoen vedenkorkeus on](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kuivajoen-vedenkorkeus-on/) - Kuivajoen vedenkorkeus on kääntymässä nousuun. https://t.co/kaf8I3Zknj https://t.co/XIBpX7IY6y
- [tulvatpohjanmaa:  Kruunupyynjoki vertailuk](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-kruunupyynjoki-vertailuk/) - #Kruunupyynjoki #vertailukuvat ti 25.4. klo 7 ja ke 26.4. klo 15. Kuvien välissä virtaama noussut noin 10 m3/s #tulvat #ELYkeskus #Kronobyå #jämförelsebilder ti 25.4. kl. 7 och on 26.4. kl. 15. Mellan bilderna har vattenföringen ökat med ca 10 m3/s #översvämning #NTMcentralen https://t.co/ZY1shpUpRm
- [meteorologit: Poimintoja sää stä Lap](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-poimintoja-saa-sta-lap/) - Poimintoja #sää 'stä: Lappeenrannassa lämpötila noussut tänään jo eilistä korkeammaksi (21 astetta), Turussa ylin lämpötila ollut n. 7 astetta, kun taas käsivarren Lapissa on pysytty koko päivän pakkasella. Ukkoskuuroja kulki eilen lännessä, myös tänään paikoin ukkostaa ????️ https://t.co/HT0Ec6GXJd
- [Sykeinfo: Pohjalaismaakuntien asukk](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-pohjalaismaakuntien-asukk/) - Pohjalaismaakuntien asukkaille ja muillekin: ohjeita tulviin varautumiseen tarjolla vesi.fi-palvelussa: https://t.co/rgvvQekXEm #tulvat #tulva #tulvakeskus
- [pinnanalta: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-etelapohjanmaan-elykesku-9/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Pohjalaisjoet voivat tulvia vappuna tämän viikon sateiden johdosta. Ennusteiden mukaan virtaamat nousevat keskimääräisen vuosittaisen kevättulvan tasolle #tulvat #ELYkeskus #EteläPohjanmaa #Pohjanmaa #KeskiPohjanmaa https://t.co/4mqriBxaZ7
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-180/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Till valborg kan höga flöden väntas i de österbottniska åarna på grund av regnet under veckan #översvämning #NTMcentralen #Österbotten #MellerstaÖsterbotten #SödraÖsterbotten https://t.co/ZYx6BDII4L
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-181/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Pohjalaisjoet voivat tulvia vappuna tämän viikon sateiden johdosta. Ennusteiden mukaan virtaamat nousevat keskimääräisen vuosittaisen kevättulvan tasolle #tulvat #ELYkeskus #EteläPohjanmaa #Pohjanmaa #KeskiPohjanmaa https://t.co/4mqriBxaZ7
- [PIRvesi: Tapaamisiin voi osallistu](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-tapaamisiin-voi-osallistu/) - Tapaamisiin voi osallistua paikan päällä tai Teams-etäyhteydellä. Ilmoittautumiset 14.5.2023 mennessä: https://t.co/c3F5BPj9UM Kaikki raakuista ja Pirkanmaan raakkujoista kiinnostuneet ovat tervetulleita ryhmien toimintaan! 3/3 https://t.co/HYVv0w5gNT
- [PIRvesi: PinsiönMatalusjoen yhtei](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pinsionmatalusjoen-yhtei/) - Pinsiön–Matalusjoen yhteistyöryhmä 23.5.2023 klo 17–19.30 Pinsiön maamiesseurantalolla Ruonanjoen yhteistyöryhmä 24.5.2023 klo 17–19.30 Lavajärven Päivölässä Turkimusojan yhteistyöryhmä 25.5.2023 klo 17–19.30 ammatti-Instituutti Iisakissa 2/3 ⬇️
- [PIRvesi: LIFE Revives eli raakkuha](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-life-revives-eli-raakkuha/) - LIFE Revives- eli raakkuhankkeessa tapahtuu #Pirkanmaa 'lla! Jokikohtaisten yhteistyöryhmien seuraavat tapaamiset pidetään toukokuussa. #liferevives #jokihelmisimpukka #vesistökunnostus #elykeskus Lisätietoja ja ilmoittautuminen ⬇️ 1/3 https://t.co/Y1WGbzUNYm
- [POPtulvat: nasykka Päättäjät pä](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-nasykka-paattajat-pa/) - @nasykka Päättäjät päättää sitten jos tulevaisuuden tarpeet kovasti muuttuvat nykyisistä tarpeista. Kunnossapidolla pystyttänee altaan elinkaarta ylläpitämään niin pitkään kun tarve on.
- [POPtulvat: nasykka Purku ei ole täl](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-nasykka-purku-ei-ole-tal/) - @nasykka Purku ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa. Käyttöiästä pidetään huolta patoturvallisuuslain mukaisella tarkkailulla ja kunnossapidolla.
- [POPtulvat: Lämsänkosken padolta on](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-lamsankosken-padolta-on/) - Lämsänkosken padolta on tänään aloitettu laskemaan 3m3/s sulattelu virtaamaa Siikajoen vanhaan uomaan joka ohittaa Uljuan tekojärven. Toimenpiteen tarkoitus on valmistella vanhaa uomaa mahdollisia ohijuoksutuksia varten mikäli tarve tulee. https://t.co/DYCD0Vtoqo
- [meteorologit: Vuoden ensimmäinen  aste](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-vuoden-ensimmainen-aste/) - Vuoden ensimmäinen 20 asteen ylitys on juuri tapahtunut Lappeenrannan Konnunsuon mittausasemalla. Lämpötilalukema on 20.5 °C, ja se on mitattu klo 16:00. Myös muualla maan eteläosassa 20 astetta voi vielä tänään rikkoutua.
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaanELY POPE](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaanely-pope-33/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPELYkeskus: Pohjois-Pohjanmaan jokivarsilla asukkaiden on syytä varautua kevättulviin https://t.co/rbZf0bUcD6 @POPtulvat
- [esaelyves: Vesistösuunnittelija Juu](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-vesistosuunnittelija-juu/) - Vesistösuunnittelija Juuso Pätynen oli tänään haastattelussa Radio Suomi Mikkelissä. ???? Lähetyksessä juteltiin mm. jäiden sulamisesta ja vedenkorkeuksista Etelä-Savon järvillä. ???? Pääset kuntelemaan haastattelun jälkikäteen Yle Areenasta: https://t.co/DvaCp71yXM
- [POPtulvat: Lämmin sää antaa vauht](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-lammin-saa-antaa-vauht/) - Lämmin sää antaa vauhtia vesistöjen varsilla oleville lumille ja tulevien sateiden toteutuma määrittää tulevan viikonlopun tulvahuipun suuruuden. Lesti-, Pyhä-, Siika- ja Temmesjoella ennusteet tulvahuipuista näyttävät keskimääräistä suuremmilta.
- [POPtulvat: Vuorokauden keskilämpöt](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-vuorokauden-keskilampot/) - Vuorokauden keskilämpötila nousee lähipäivinä reilusti plussalle. Ja lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ylitse kulkee merkittävä sadealue torstain - perjantain aikana. Sadetta on ennusteessa noin 15 - 50 mm viikonloppuun mennessä https://t.co/eprnZ4ULkO
- [POPtulvat: Säätilassa on tapahtuma](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-saatilassa-on-tapahtuma/) - Säätilassa on tapahtumassa nopea muutos jonka myötä myös kartalle on ilmaantunut varoituksia kohoavista virtaamista ja vedenpinnoista niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin muuallakin. https://t.co/I9yuwolh9o
- [meteorologit: Ilmatieteen laitos IlmaTi](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-ilmatieteen-laitos-ilmati-17/) - Ilmatieteen laitos @IlmaTiede: Kevätaurinko porottaa lämpimästi, ja ihon suojaamiseen auringon #UV -säteilyltä kannattaa nyt kiinnittää huomiota. UV-indeksi on jo saavuttanut suojautumisrajan eli arvon 3 lähes koko maassa. @STUK_FI @Syopajarjestot https://t.co/OHtZKNwSzs
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-142/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: "Laajan selvitystyön myötä päästiin perille siitä, missä virtavesikunnostuksia, tutkimusta ja inventointeja on jo tehty ja missä tiedon aukkoja vielä on", vesienhoidon asiantuntija Iia-Elisabeth Suomi kertoo. Lue lisää virtavesien hoitotyöstä: https://t.co/9bN2EcJzl1 #ELYkeskus https://t.co/86ZnZBzD8a
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-141/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Pirkanmaan ELY-keskuksessa tehdään päivittäin työtä puhtaiden ja monimuotoisten vesien turvaamiseksi ja vesiriskien hallitsemiseksi. Lue lisää vesiaiheisesta uutiskirjeestämme: https://t.co/EwO19t7DhL #Pirkanmaa #vesi #ELYkeskus https://t.co/i8MwgfTCdS
- [meteorologit: Lunta on satanut viimeise](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lunta-on-satanut-viimeise/) - Lunta on satanut viimeisen 24h aikana yli 15cm paikoin Kainuussa. Erittäin huono ajokeli on haitannut tiellä liikkujia. Lumisateet ovat väistymässä itään. #kevät #lumi https://t.co/KhAJWnn1N3
- [POPtulvat: Jäät alkavat olla aika](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-jaat-alkavat-olla-aika/) - Jäät alkavat olla aika pehmeän näköisiä ja joki aukeaa Kiimingissä https://t.co/fLMySQ8gWf
- [POPtulvat: Kiiminkijoella tulva tule](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kiiminkijoella-tulva-tule/) - Kiiminkijoella tulva tulee toukokuun alussa. TUlvasta tullee keskimääräinen. https://t.co/j6bBqXZ0jx
- [POPtulvat: Uljuan tekojärveen tulee](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-uljuan-tekojarveen-tulee/) - Uljuan tekojärveen tulee tällä hetkellä noin 65 m3/s virtaama sisään ja sieltä lähtee 16 m3/s. Altaan pinta noussut kevätkuopasta noin 1. 5 m. https://t.co/TXVcgh2xt4
- [POPtulvat: httpstcovwMrzQBdw](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-httpstcovwmrzqbdw/) - https://t.co/vwMr5zQBdw
- [POPtulvat: Pyhäjoella tulvahuippu k](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pyhajoella-tulvahuippu-k/) - Pyhäjoella tulvahuippu kuluvan kuun viimeisinä päivinä. Tulvasta odotetaan noin kerran seitsemässä vuodessa toistuvaa. https://t.co/m8voCSjFkp
- [POPtulvat: Vesistömallin ennusteen](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-vesistomallin-ennusteen/) - Vesistömallin ennusteen mukaan Kalajoen pääuomassa virtaamatilanne ei juurikaan nykyisestä kasva sateiden ja lämpiämisen vuoksi . https://t.co/yLZFB9Wp9E
- [POPtulvat: Malisjoki on vapaa jäist](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-malisjoki-on-vapaa-jaist/) - Malisjoki on vapaa jäistä. Lähipäivinä sää lämpeää nopeasti joka yhdessä vesisateen kanssa nostaa tulvan noin kerran 10ssä vuodessa toistuvalle tasolle. https://t.co/v3RviJKibY
- [POPtulvat: Jäät alkavat olla Vähi](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-jaat-alkavat-olla-vahi/) - Jäät alkavat olla Vähissä Pyhäjoella. Pyhäjoen/Merijärven tienoilla paikoitellen vettä hieman pellollakin. Kalajoen päällä on pilvi joka estää satelliitti katselmuksen. Maastohavaintojen mukaan Kalajoen jäät ovat suurelta osin lähteneet. https://t.co/ZXs8TZVlmi
- [meteorologit: EteläSuomessa on aluksi](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-etelasuomessa-on-aluksi/) - Etelä-Suomessa on aluksi verraten selkeääkin, mutta yön aikana lännestä lähestyy sateisiin liittyvä pilvisyysalue alueelle. https://t.co/FXm4AjMl2J
- [meteorologit: Viikon vaihtuessa sää o](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-viikon-vaihtuessa-saa-o/) - Viikon vaihtuessa sää on muuttumassa asteittain epävakaisemmaksi. Suuressa osassa sisämaan asemia ei ole havaittu huhtikuun aikana vielä lainkaan sadetta. Varsinkin maan etelä- ja länsiosassa maasto on kuivaa ja ruohikkopalojen vaara on suuri.???????? https://t.co/rmofF3Yaqg
- [pinnanalta: Keski ja PohjoisPohjanmaa](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-keski-ja-pohjoispohjanmaa/) - Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan joet nousevat vauhdilla. Jäiden kasautuminen voi aiheuttaa ongelmia Kalajoella. #tulvakeskus #tulvat @SYKEinfo https://t.co/yR5RBQqWPv
- [pinnanalta: PohjoisPohjanmaanELY POPt](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-pohjoispohjanmaanely-popt-40/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPtulvat: Jäät lähtevät monista paikoista Kalajoella. Suvannoissa vielä yhtenäisiä jääkenttiä. Malisjoella jääruuhkaa josta ei ainakaan toistaiseksi aiheudu haittaa. https://t.co/aUIvbG6slw
- [POPtulvat: Jäät lähtevät monista](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-jaat-lahtevat-monista/) - Jäät lähtevät monista paikoista Kalajoella. Suvannoissa vielä yhtenäisiä jääkenttiä. Malisjoella jääruuhkaa josta ei ainakaan toistaiseksi aiheudu haittaa. https://t.co/aUIvbG6slw
- [tulvatpohjanmaa: Två dygn vid Kyro älv i](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-tva-dygn-vid-kyro-alv-i/) - Två dygn vid Kyro älv i Skatila. Vattenståndet är tämligen lågt för tidpunkten #vår #NTMcentralen #översvämning Kaksi vuorokautta Kyrönjoella Skatilassa. Vedenkorkeus on melko matala ajankohtaan nähden #kevät #ELYkeskus #tulvat https://t.co/BqxfMv5nU1
- [tulvatpohjanmaa:  Savonjoki Vimpelinjoki](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-savonjoki-vimpelinjoki/) - #Savonjoki #Vimpelinjoki alkaa olla auki lähes järvelle asti #tulvat #ELYkeskus https://t.co/Yf1xm2sd9E
- [meteorologit: Tänään lämpötila koh](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tanaan-lampotila-koh/) - Tänään lämpötila kohosi Helsinki-Vantaan lentoasemalla 19,1 asteeseen, mikä on tähän mennessä kevään korkein mitattu lämpötila havaintoasemillamme. Korkein lukema koheni siis eilen mitatusta 18,8 asteesta, jotka mitattiin sekä Helsingin Kumpulan että Porvoon Harabackan asemilla. https://t.co/BpFYzhYOGM
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaanELY POPE](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaanely-pope-32/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPELYkeskus: Pohjois-Pohjanmaan tulvahuipuista ennustetaan keskimääräisiä https://t.co/EJxPrEarTM @POPtulvat
- [PIRvesi: Koko Suomen rannikkoaluei](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-koko-suomen-rannikkoaluei/) - Koko Suomen rannikkoalueille ja myös lounaiselle #Pirkanmaa 'lle laajentunut KIPSI-hanke tarjoaa maksutonta #kipsi -käsittelyä pelloille. Käsittely vähentää peltojen kiintoaines- ja fosforikuormitusta vesistöihin. Lue lisää hankkeen uutiskirjeestä ➡️ https://t.co/ZBLR2rZi0P https://t.co/fh8Et7NFQ1
- [POPtulvat: Yllämainitussa tulvakart](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-yllamainitussa-tulvakart/) - Yllämainitussa tulvakartoituksissa ei ole tehty tarkastelua kerran kymmenessä vuodessa toistuvalle tulvalle mutta kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuva tulva on kartoitettu. Sitä kannattaa hyödyntää kun arvioi oman paikkansa tulvavaaraa.
- [POPtulvat: Tulvan saapumista kannatt](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tulvan-saapumista-kannatt/) - Tulvan saapumista kannattaa seurata ja siihen tarpeen mukaan varautua. Irtonainen tavara kannattaa kerätä pois tulvavesien.
- [POPtulvat: Temmesjoen tulvahuippu ko](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-temmesjoen-tulvahuippu-ko/) - Temmesjoen tulvahuippu koetaan ensiviikon lopussa. Tämän hetken ennusteen mukaan odottevissa on noin kerran viidessätoista vuodessa toistuva tulva. Temmesjoen tulvakartoitukseen voi tutustua täällä https://t.co/Pqx3jOkKTK https://t.co/PLe2To5KLQ
- [POPtulvat: Kalajoen sivujoella Malis](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kalajoen-sivujoella-malis/) - Kalajoen sivujoella Malisjoella tulvahuippu koettanee ensiviikon puolivälissä keskimääräistä suurempana. Arvion mukaan kyseessä on noin kerran kymmenesssä vuodessa toistuva tulva. Malisjoen tulvakartoitukseen voi tutustua tästä https://t.co/P0hyWfR3AE https://t.co/ZbJii5YxzW
- [POPtulvat: Tulvaennusteet ovat muutt](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tulvaennusteet-ovat-muutt/) - Tulvaennusteet ovat muuttuneet alkuviikosta. Ennusteissa näkynyt kylmä jakso jäänee lyhyemmäksi ja lisäksi luvassa on jonkin verran vesisadetta. Isoilla joilla ennuste tulvan suuruudesta ei ole juurikaan muuttunut. Suurimmat muutokset koskevat Malis- ja Temmesjoen aluetta.
- [PIRvesi: Ravinteiden kierrätyksen](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-ravinteiden-kierratyksen-2/) - Ravinteiden kierrätyksen tehostamisella edistetään myös vesien hyvää tilaa. Tervetuloa keskustelemaan ja oppimaan ravinteiden kierrätyksestä ja investointimahdollisuuksista Tampereelle 23.5. #kestävyys #maatalous #ympäristö Ohjelma ja ilmoittautuminen????https://t.co/n4NKoAE6Q7 https://t.co/roLzffCep3
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-140/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Huhtikuun uutiskirjeemme teemana on vesi. Lue miten ELY-keskus toimii vesien hyväksi monin eri tavoin ja miten vesi liittyy esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja tiestöön: https://t.co/y8gFugdRsd #uutiskirje #vesi #ELYkeskus #Pirkanmaa https://t.co/9chZnE8iee
- [POPtulvat-1648930639083708416](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-1648930639083708416/) - Hautaperän tekojärvellä jäät tummuvat ja voimalan vieressä myös murtuvat. Kevät tulee. https://t.co/m2siYH7o5y
- [Lapin_ELY: Lapissa valmistaudutaan h](https://www.vesi.fi/tweetti/lapin_ely-lapissa-valmistaudutaan-h/) - Lapissa valmistaudutaan hiljalleen kevään tulvakauteen. Tulvahuippuja saadaan odottaa toukokuun loppupuolelle. ⚠️Huomioithan, että jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen! #Lappi #ELYkeskus #tulva https://t.co/QTgJdPg7uq
- [esaelyves: Oletko jo käynyt lukemas](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-oletko-jo-kaynyt-lukemas/) - Oletko jo käynyt lukemassa Etelä-Savon vesienhoitoverkoston huhtikuun uutiskirjettä? ???? ???? Jos et, tästä pääset tutustumaan uutiskirjeeseen: https://t.co/u9zMeFPcFO ???? Voit myös tilata tulevat uutiskirjeet suoraan omaan sähköpostiisi: https://t.co/guIF9ORBhR https://t.co/vPdLGPNUJM
- [POPtulvat: Kiimingissä alkaa vesi n](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kiimingissa-alkaa-vesi-n/) - Kiimingissä alkaa vesi nousta jäälle virtapaikoissa. Jäät tummumat ja haurastuvat ennen kuin lähtevät liikkeelle. https://t.co/MNod7SgRRu
- [meteorologit: Korkeapaine punasävyt on](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-korkeapaine-punasavyt-on/) - Korkeapaine (punasävyt) on heikkenemässä loppuviikkoa kohti ja korvautumassa viikovaihteessa matalapainetoiminnalla (sinisävyt). #sää #korkeapaine #matalapaine https://t.co/EDAVqhAvra
- [POPtulvat: Kalajoessa jäät vähene](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kalajoessa-jaat-vahene/) - Kalajoessa jäät vähenevät. Vesistömallin ennusteen mukaan jäiden lähtö hyvin todennäköistä seuraavan 4 päivän aikana. https://t.co/CBfgLaxTrH
- [POPtulvat: Oijärveen laskeva Kivijo](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-oijarveen-laskeva-kivijo-2/) - Oijärveen laskeva Kivijoki näyttää vielä talviselta. Mukavat säät maastossa. https://t.co/PefRXI8XDC
- [POPtulvat: Ilmatieteenlaitoksen muka](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-ilmatieteenlaitoksen-muka/) - Ilmatieteenlaitoksen mukaan kevät jatkunee lähes sateettomana mikä on tulvien kannalta oikein hyvä. Tällä hetkellä näyttää siltä että pääosin tulvista tulisi keskimääräisiä tai keskimääräistä pienempiä.
- [POPtulvat: Aikaisempien ennusteiden](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-aikaisempien-ennusteiden/) - Aikaisempien ennusteiden perusteella tulvia odoteltiin Oulua etelämpänä huhtikuun loppupuolella mutta viileän sään vuoksi tulvahuiput ovat siirtyneet toukokuun alkupuolelle. Alla esimerkki ennuste Pyhäjoen Tolpankoskelta. https://t.co/ADpcI0v2HJ
- [POPtulvat: Aamun tulvapalaverissa ku](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-aamun-tulvapalaverissa-ku/) - Aamun tulvapalaverissa kuultiin ilmatieteenlaitoksen ja SYKEn katsaus tuleviin tulviin: Tämän hetken ennusteiden mukaan sää lämpiää perjantaihin asti jonka jälkeen keskimääräistä kylmempi viikko. Tämä näkyy ennusteessa esimerkiksi Siikajoen Harjunnivan mittauspaikassa. https://t.co/LlqQGnrUnF
- [POPtulvat: Iijoella Jongunjärven ja](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-iijoella-jongunjarven-ja/) - Iijoella Jongunjärven ja Pudasjärven keskustan välinen jokiosuus alkaa vapautua jäistä. https://t.co/r5Cs6PYCPh
- [POPtulvat: Pyhäjoella Oulaisten koh](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pyhajoella-oulaisten-koh/) - Pyhäjoella Oulaisten kohdalla koski näyttää olevan jäistä vapaana mutta muuten jäät pääosin paikallaan. Piipsjärvestä tuleva Piipsanjoki näyttää sulalta. https://t.co/vLPyRyvaPl
- [POPtulvat: Siikajoki näyttää olev](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-siikajoki-nayttaa-olev/) - Siikajoki näyttää olevan sulana Uljuan alakanavasta Rantsilaan asti. https://t.co/uXRsmY2bwX
- [PIRvesi: Toukokuussa LukeFinland j](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-toukokuussa-lukefinland-j/) - Toukokuussa @LukeFinland järjestää kaksiosaisen Vesistöviisas-webinaarisarjan maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksista ja kuormituksen hillinnästä. #maatalous #metsätalous #vesistövaikutukset #ilmastonmuutos Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan kuulolle ⬇️https://t.co/Euc3TZZy1M
- [HELYvesi: Hämeen ELYkeskus HELYkes](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-hameen-elykeskus-helykes-57/) - Hämeen ELY-keskus @HELYkeskus: Hämeen #vesiviesti on julkaistu! Vesiaiheisen uutiskirjeen teemana on Vesihuollon toimintavarmuus ja yhteistyö. Lue vesiviesti: https://t.co/Nlby0XeRmW Tilaa vesiviesti sähköpostiisi: https://t.co/iNcUV5IQml #vesi #vesifi #vesihuolto @HELYvesi https://t.co/weneFXSv8c
- [meteorologit: Merijään rippeet itätu](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-merijaan-rippeet-itatu/) - Merijään rippeet itätuulen ajamana törmäilevät Suomenlahden saariin. #talvi Kuva: Syke tarkka palvelusta, 14.4.2023. https://t.co/fGgIUJ31QJ
- [meteorologit: somevaari Jään haurastu](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-somevaari-jaan-haurastu/) - @somevaari Jään haurastumisen alettua se puikkoontuu. Puikkojen väliin väliin pääse vettä ja jää tummuu. Merellä puikkoontumisen aiheuttaa suolataskujen tyhjentyminen puikkojen päiden sulaessa, järvillä pinta "tummuu" sulamisvedestä, jolloin se alkaa lämpimämpänä tunkeutua syvemmälle jäähän
- [pinnanalta: ELY Tulvatpohjanmaa tulva](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ely-tulvatpohjanmaa-tulva-36/) - ELY Tulvatpohjanmaa @tulvatpohjanmaa: #Perhonjoki Lahnakoski alkaa olla auki #tulvat #ELYkeskus https://t.co/DSVJP23DZL
- [tulvatpohjanmaa: Nedströms från bron i S](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-nedstroms-fran-bron-i-s/) - Nedströms från bron i #Skatila finns det ännu is i Kyro älv, men isen smälter när solen värmer ovanifrån och vattnet strömmar under isen #översvämning #NTMcentralen https://t.co/GnqA4XugG9
- [tulvatpohjanmaa:  Perhonjoki Lahnakoski al](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-perhonjoki-lahnakoski-al/) - #Perhonjoki Lahnakoski alkaa olla auki #tulvat #ELYkeskus https://t.co/DSVJP23DZL
- [tulvatpohjanmaa:  Jyllinkoski Kyrönjoki](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-jyllinkoski-kyronjoki/) - #Jyllinkoski #Kyrönjoki #tulvat #ELYkeskus https://t.co/wsFoVtnWy0
- [pinnanalta: mikarantane Porvoonjoen t](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikarantane-porvoonjoen-t/) - @mikarantane Porvoonjoen tulvahuippu oli 26.3. eikä niin kovin kaukana viime keväisestä. Sen jälkeen sulanta oli hidasta. Iso osa lumista suli jo tammikuussa. https://t.co/azR4WCwBMJ
- [meteorologit: jartza Hei kyllä keväis](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-jartza-hei-kylla-kevais/) - @jartza42 Hei, kyllä keväisin yllättävänkin korkeissa lämpötiloissa sade voi tulla lumena. Ehkä tuo +9 on vähän turhan korkea, mutta helposti vielä +5 asteessa sade tulee lumena. Syynä on hyvin kuiva ilma.
- [meteorologit: Ensi viikon sää parvien](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-ensi-viikon-saa-parvien/) - Ensi viikon sää parviennusteesta: 1. ilmamassan lämpötila: aluksi viilenevää, ke-pe lämpimiä, viikonlopuksi kylmenevää, hajonta/epävarmuus kasvaa. 2. sade: poutaa, viikonloppuna sateen todennäköisyys kasvaa. 3. yläilmakehä: korkeapainetta, viikonloppuna ylämatala -> epävakaista. https://t.co/TO7s4AYWac
- [pinnanalta: httpstcoJFsCZdm tulvat  t](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-httpstcojfsczdm-tulvat-t/) - https://t.co/8JF4sCZdm2 #tulvat #tulvakeskus
- [meteorologit: Suomi satelliitin silmin](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-suomi-satelliitin-silmin/) - Suomi satelliitin silmin nähtynä (klo 15 Suomen aikaa): pilviä ei juuri ollenkaan näköpiirissä, mutta maan keski- ja pohjoisosassa erottuu kellertävillä sävyillä lumi- ja jääpeite. Viikonloppuna satelliittikuva ei paljoa tästä muutu, sää vähän lämpenee ☀️ https://t.co/3gbgP4QtFT
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-179/) - Etelä-Pohjanmaan #ELYkeskus varallaolot / #NTMcentralen 's jour 14.-16.4.2023: Katja Haukilehto, p. 0295 027 794 (vesistöjen säännöstely), Juhani Huhtamäki, p. 0295 027 806 (vesistörakenteet) #Tulva'tilanne on rauhallinen / #Översvämning 'släget är lugnt https://t.co/lVcmB3sP2X
- [PIRvesi: Järvien vedenpinnat ovat](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-jarvien-vedenpinnat-ovat/) - Järvien vedenpinnat ovat pääosin ajankohdan tavanomaisissa arvoissa ja nousevat todennäköisesti normaaliin tapaan kevätkorkeuksiin vähäsateisesta huhtikuusta huolimatta. #Pirkanmaa #vesitilanne Lue lisää uusimmasta vesitilannetiedotteesta ????https://t.co/VuxvytgjrC https://t.co/oPJOGY3RKj
- [tulvatpohjanmaa:  Perhonjoki on osittain s](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-perhonjoki-on-osittain-s/) - #Perhonjoki on osittain sula ja osittain vielä jääkannen peittämä https://t.co/wRdDi37U76
- [tulvatpohjanmaa:  Savonjoki Vimpeli  Vimpe](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-savonjoki-vimpeli-vimpe/) - #Savonjoki #Vimpeli #Vimpelinjoki Saarikentän kupeessa oli aamulla jäitä liikkeellä https://t.co/GvzIPujwbU
- [POPtulvat: Pyhäjoen jääsahaukset](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pyhajoen-jaasahaukset/) - Pyhäjoen jääsahaukset Kittilänsuvannossa ja Helaakoskellla ovat valmistuneet tänään. Jääsaha voi jälleen palata kotiinsa valmistautumaan kevään 2024 koitoksiin. https://t.co/gqzGrIMlSA
- [meteorologit: JuhaniVallikari Suoraan t](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-juhanivallikari-suoraan-t/) - @JuhaniVallikari Suoraan tuolta sivulta avautuva yksinkertaistettu jääkartta ei ole tosissaan hetkeen päivittynyt. Tuoreen tilanteen näkee kuitenkin varsinaisesta jääkartasta, johon on linkki ennen tuota yksinkertaistettua karttaa (eli Itämeren jäätilanne: kartta värillisenä/mustavalkoisena).
- [pinnanalta: Liikenteen asiakaspalvelu](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-liikenteen-asiakaspalvelu/) - Liikenteen asiakaspalvelu @liikenteenaspa: Näin keväällä on hyvä muistuttaa, mitä pitää tehdä, jos tulvavesi uhkaa esimerkiksi katkaista maantien liikenteen: https://t.co/jeAvdQrw1y ???? Tulvatilanteen ja lisätietoa tulviin varautumisesta löydät osoitteesta https://t.co/6SORf0rnUp. @ELYkeskus @vaylafi @Fintraffic_fi https://t.co/5cUCycdamX
- [POPtulvat: Pyhäjoella alkavat koski](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pyhajoella-alkavat-koski/) - Pyhäjoella alkavat koskipaikat hiljalleen tummumaan. Eilisen päivän satelliittikuvassa Pirttikoski ja Haapakoski. https://t.co/0w3p687LaN
- [pinnanalta: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-etelapohjanmaan-elykesku-8/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Lumet sulavat rauhallisesti ja kevään virtaamahuippu jäänee pohjalaismaakunnissa pieneksi #tulvat #kevät #ELYkeskus #Pohjanmaa #EteläPohjanmaa #KeskiPohjanmaa https://t.co/ypl3kVXzOU
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-89/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Pohjanmaan joet nousevat useilla alueilla huippuunsa torstain ja perjantain aikana. Sää viilenee ja yöt ovat kylmiä, joten tulvahuipuista odotetaan hieman keskimääräistä pienempiä. #tulvakeskus #tulvat @SYKEinfo
- [POPtulvat: Kalajoen jääsahaus valm](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kalajoen-jaasahaus-valm/) - Kalajoen jääsahaus valmistuu tänään. Ohjelman mukaan huomenna sahataan Pyhäjoella 2 kohdetta jonka jälkeen kevään 2023 sahaukset ovat valmiit. https://t.co/XDr6TyCJpk
- [tulvatpohjanmaa: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-syken-hydrologit-pinnanal-16/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Pohjanmaan joet nousevat useilla alueilla huippuunsa torstain ja perjantain aikana. Sää viilenee ja yöt ovat kylmiä, joten tulvahuipuista odotetaan hieman keskimääräistä pienempiä. #tulvakeskus #tulvat @SYKEinfo
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-177/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Lumet sulavat rauhallisesti ja kevään virtaamahuippu jäänee pohjalaismaakunnissa pieneksi #tulvat #kevät #ELYkeskus #Pohjanmaa #EteläPohjanmaa #KeskiPohjanmaa https://t.co/ypl3kVXzOU
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-178/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Snön smälter i sakta mak och vårens flödestopp torde bli liten i de österbottniska landskapen #översvämningar #vår #NTMcentralen #Österbotten #SödraÖsterbotten #MellerstaÖsterbotten https://t.co/Rvosonecxh
- [esaelyves: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-etelasavon-ely-etelasavo-78/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Kyyveden valuma-aluetalkkari –pilottihankkeessa edistetään maa- ja metsätalouden vesienhallintaa. Lue lisää tuoreesta tiedotteesta: https://t.co/tMS1tUVFYb #VesiensuojelunTehostamisohjelma
- [pinnanalta: Pohjanmaan joet nousevat](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-pohjanmaan-joet-nousevat/) - Pohjanmaan joet nousevat useilla alueilla huippuunsa torstain ja perjantain aikana. Sää viilenee ja yöt ovat kylmiä, joten tulvahuipuista odotetaan hieman keskimääräistä pienempiä. #tulvakeskus #tulvat @SYKEinfo
- [meteorologit: Aiheeseen liittyvä media](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-aiheeseen-liittyva-media/) - Aiheeseen liittyvä mediatiedote https://t.co/xgBkaE2Pze
- [meteorologit: Yksi kevään merkki on r](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-yksi-kevaan-merkki-on-r-2/) - Yksi kevään merkki on ruohikkopalovaroitukset⚠️ Lumen sulaessa maasta paljastuva #kuloheinä on herkästi kipinöistä syttyvää???? Viikonlopun aurinkoinen ja poutainen sää saattaa vetää ulkoilemaan, mutta tarkistakaa varoitukset ennen nuotion sytyttämistä https://t.co/8yRzqDZvuC
- [POPtulvat: Kainuun PohjoisPohjanmaan](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kainuun-pohjoispohjanmaan/) - Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset järjestävät Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaarin Kajaanissa 31.5.-1.6.2023. Ohjelma ja ilmoittautumiset 14.5.2023 mennessä https://t.co/yn66ahwWsc sivuston kautta https://t.co/BbR1jWlfd3
- [yministerio: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/yministerio-etelasavon-ely-etelasavo/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: #Vesiensuojeluntehostamisohjelma'n kaupunkivesiteemassa avustusta seitsemälle kaupunkien alueiden käytön hankkeelle yhteensä 750 000 euroa. https://t.co/EdAISktUje #vesienhoito #vesihuolto
- [tulvatpohjanmaa-1643254227613917185](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-1643254227613917185/) - Aurinkoisia kevätpäiviä, jäät jo rakoilevat ja vedenpinta pääsee näkyviin. Riistakamerat seuraavat kevään merkkejä #Lapväärtinjoki #Isojoki #ELYkeskus Soliga vårdagar, isen spricker upp, vattenytan kommer fram. Viltkamerorna följer upp vårtecknen #Storå #Lappfjärd #NTMcentralen https://t.co/kU07t9OUns
- [tulvatpohjanmaa-1644011834234785794](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-1644011834234785794/) - #Ähtävänjoki Lappfors kevään eteneminen näytti kahden päivän (3.-5.4.2023) aikana tältä #ELYkeskus #kevättalvi #tulvat Så här framskred våren i Lappfors, #Esse å under två dagar (3-5.4.2023) #NTMcentralen #vårvinter #översvämning https://t.co/BkCeVi9edM
- [POPtulvat-1643231284976648192](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-1643231284976648192/) - Luonnossa näkyy merkkejä tulevasta keväästä mm. jäätilannetta seuraava riistakamera. Jäitä katsellaan myös satellittikuvien avulla. https://t.co/IfLClsywW5
- [meteorologit-1641011325848416256](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1641011325848416256/) - @Petteri677 @jaj2009 Selvä kevään merkki...
- [meteorologit-1643896061600096257](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1643896061600096257/) - Pitkäperjantai ☀️:a täynnä! Koko pääsiäisen ajan korkeapaine tarjoilee laajalti #poutaista ja #selkeää säätä. Päivä päivältä #lämpenee koko maassa, ja viikon vaihteessa voidaan paikoin lähennellä jo +15 astetta. Hyvää pääsiäistä!???? #pääsiäinen #sää https://t.co/8laZUvRkDN
- [meteorologit-1646129981884452866](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1646129981884452866/) - @TomiNaranen Kiitos kysymästä! Kannattaa tarkistaa ainakin https://t.co/c9i2xj6qOr. Lähimmät mittausasemat Lappeenrannassa ehkä antavat osviittaa?
- [pinnanalta-1640291637807968257](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-1640291637807968257/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenpinnat ovat laskussa viikonlopun tulvahuippujen jälkeen. Muualla maassa jokien pinnat ovat pääasiassa lähellä maaliskuun keskimääräisiä korkeuksia. Lue lisää alueellisesta vesitilanteesta: https://t.co/QsoM5PojwB https://t.co/5BpOscUlNl
- [tulvatpohjanmaa: Kevään tulvatilanne nä](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-kevaan-tulvatilanne-na/) - Kevään tulvatilanne näyttää rauhalliselta, mutta seurantaa tehdään silti mm. riistakameroiden avulla #tulvat #ELYkeskus #havainnointi Vårflödet ser lugnt ut, men uppföljning görs i alla fall bl.a. med hjälp av viltkameror #översvämning #NTMcentralen #observationer https://t.co/aElE7iwCcZ
- [PIRvesi: Ympäristöhallinnon verk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-ymparistohallinnon-verk/) - Ympäristöhallinnon verkkopalvelu https://t.co/bNNARZo6qm on uudistettu. Vesiaiheet löytyvät jatkossa entistä keskitetymmin https://t.co/W8Pn9rItcP -sivustolta. #vesi #vesienhoito #ympäristö Lue lisää ja tutustu ???? https://t.co/qQCA2KwvjI https://t.co/Gh8oPYRJU0
- [POPtulvat: Liikenteen asiakaspalvelu](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-liikenteen-asiakaspalvelu/) - Liikenteen asiakaspalvelu @liikenteenaspa: Näin keväällä on hyvä muistuttaa, mitä pitää tehdä, jos tulvavesi uhkaa esimerkiksi katkaista maantien liikenteen: https://t.co/jeAvdQrw1y ???? Tulvatilanteen ja lisätietoa tulviin varautumisesta löydät osoitteesta https://t.co/6SORf0rnUp. @ELYkeskus @vaylafi @Fintraffic_fi https://t.co/5cUCycdamX
- [esaelyves: EteläSavon jäätilanne](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-etelasavon-jaatilanne-2/) - Etelä-Savon jäätilanne alkaa heiketä ja turvallinen jäillä liikkumisaika on järvestä riippuen loppunut tai loppumassa. #hydrologia #jäätilanne https://t.co/dzNcoLcBdL
- [VarsinaisELY: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/varsinaisely-etelasavon-ely-etelasavo-8/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: #Vesiensuojeluntehostamisohjelma'n kaupunkivesiteemassa avustusta seitsemälle kaupunkien alueiden käytön hankkeelle yhteensä 750 000 euroa. https://t.co/EdAISktUje #vesienhoito #vesihuolto
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-172/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Avustusta myönnettiin mm. @VaasaVasa hankkeelle, jossa tavoitteena on hyödyntää verkostomalleja apuvälineenä #kaupunkivesi 'en hallinnassa #hulevesi #vesiensuojelu #vesiensuojeluntehostamisohjelma #ELYkeskus https://t.co/rsXVZnMVDp
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-173/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Hantering av stadsvatten och minskning av skadliga ämnen beviljas 750 000 euro ur programmet för effektiverat #vattenskydd . Bland andra @VaasaVasa får finansiering för att utveckla nätverksmodeller för hanteringen av #stadsvatten #NTMcentralen #dagvatten https://t.co/rfUkn4muxr
- [UUDELY: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/uudely-etelasavon-ely-etelasavo-3/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: #Vesiensuojeluntehostamisohjelma'n kaupunkivesiteemassa avustusta seitsemälle kaupunkien alueiden käytön hankkeelle yhteensä 750 000 euroa. https://t.co/EdAISktUje #vesienhoito #vesihuolto
- [ELYkeskus: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/elykeskus-etelasavon-ely-etelasavo-7/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: #Vesiensuojeluntehostamisohjelma'n kaupunkivesiteemassa avustusta seitsemälle kaupunkien alueiden käytön hankkeelle yhteensä 750 000 euroa. https://t.co/EdAISktUje #vesienhoito #vesihuolto
- [POPtulvat: Malisjoen jääsahaus on](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-malisjoen-jaasahaus-on/) - Malisjoen jääsahaus on valmis. Iltapäivällä jatketaan Alavieskassa.
- [POPtulvat: Jääsahaus on aloitettu](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-jaasahaus-on-aloitettu/) - Jääsahaus on aloitettu Nivalassa Malisjoella https://t.co/MoBAbdy7hx
- [tulvatpohjanmaa: Under påsken hade vi vä](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-under-pasken-hade-vi-va/) - Under påsken hade vi vägarna förbi #Malax å och passade på att kolla in #översvämning 'släget vid Köpingsbro. Såg lugnt ut ???? #NTMcentralen https://t.co/8Hbovsr7wh
- [tulvatpohjanmaa: Tulvakoirapartio kävi oh](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-tulvakoirapartio-kavi-oh/) - Tulvakoirapartio kävi ohikulkumatkallaan tarkistamassa #Maalahdenjoki havaintopaikan pääsiäisiltana. Rauhalliselta näytti #tulvat #ELYkeskus https://t.co/JlrUrNWM6z
- [pinnanalta: PohjoisPohjanmaanELY POPt](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-pohjoispohjanmaanely-popt-37/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPtulvat: Aamun kuvahavaintoja Lestijoelta jossa vesi virtaa jäiden päällä tummentaen niitä. https://t.co/5xsjyUCO8K
- [tulvatpohjanmaa: POPtulvat Saman suuntaise](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-poptulvat-saman-suuntaise/) - @POPtulvat Saman suuntaiselta näyttää #Perhonjoki , tässä kuvaa Lahnakoskelta https://t.co/B2g6gy8S1L
- [meteorologit: FredrikJordas Tilauksen t](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-fredrikjordas-tilauksen-t/) - @FredrikJordas Tilauksen toimittamisessa voi tällä kertaa vierähtää tovi. ????
- [meteorologit: Ilmanlaatu on monin paiko](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-ilmanlaatu-on-monin-paiko/) - Ilmanlaatu on monin paikoin välttävä tai huono Suomessa vaikean katupölytilanteen vuoksi. Sateet ja katujen puhdistus auttavat tilanteen helpottamisessa, mutta ennustetut paikalliset sateet tuovat vain väliaikaista helpotusta. #ilmanlaatu #katupöly https://t.co/lMsmgU0YAd
- [POPtulvat: Aamun kuvahavaintoja Lest](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-aamun-kuvahavaintoja-lest/) - Aamun kuvahavaintoja Lestijoelta jossa vesi virtaa jäiden päällä tummentaen niitä. https://t.co/5xsjyUCO8K
- [POPtulvat: RiinaIsola SYKEn vesistö](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-riinaisola-syken-vesisto/) - @RiinaIsola SYKEn vesistömalli ennustaa myös jäänlähdön todennäköisyyttä. Tämän hetken ennusteen mukaan 50% kertymä todennäköisyys jäänlähdölle ylitetään 23.4. https://t.co/zlR6iozXco
- [POPtulvat: Tämän aamun tulvapalave](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-taman-aamun-tulvapalave/) - Tämän aamun tulvapalaverissa Ilmatieteenlaitoksen sääennuste seuraavalle 2 viikolle lupaa lämmintä päivällä ja pakkasta yöllä jonka myötä sulaminen tapahtuu rauhallisesti. Sateita ei juurikaan näkyvissä ennusteen aikavälille. Tämä on tulvatilanteen kannalta oikein hyvä ennuste.
- [POPtulvat: Kalajoella Alavieskan koh](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kalajoella-alavieskan-koh/) - Kalajoella Alavieskan kohdalla pääsiäisen lämpö on alkanut mukavasti tummentaa jokijäitä ja virtapaikoissa näkyy sulaakin. Satelliittikuva otettu 10.4.2023. Olkaapa varovaisia mikäli jäillä vielä kuljette. https://t.co/WOVABU9Mgp
- [POPtulvat: Kiiminkijoen tulva ajoitt](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-kiiminkijoen-tulva-ajoitt/) - Kiiminkijoen tulva ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen ja näyttää aika tavanomaiselta . Tähänkin tulvahuippuun on vielä sen verran aikaa että ennusteet ehtivät muuttumaan esim. mahdollisten sateiden vuoksi. https://t.co/hztHwDlnEb
- [POPtulvat: Oijärvellä tulvaa odote](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-oijarvella-tulvaa-odote/) - Oijärvellä tulvaa odotellaan Toukokuun alkupuolella. Tähän tulvahuippuun on vielä sen verran aikaa että sääennusteet ennättävät muuttua suuntaan jos toiseenkin. Tällähetkellä ennustetaan hieman keskimääräistä suurempaa tulvaa. https://t.co/Os6d0skYcu
- [POPtulvat: Tämän hetken ennusteen](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-taman-hetken-ennusteen-4/) - Tämän hetken ennusteen mukaan Siikajoen tulvahuippu ajoittuu noin toukokuun 22. päivän tienoille. Ennusteen mukaan virtaamat pysyvät Mankilassa alle 200 m3/s tasossa jota pidetään maatalouden vahinkorajana. https://t.co/KFxzv3Cp2g
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaanELY POPE](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaanely-pope-31/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPELYkeskus: Pohjois-Pohjanmaan järvien happitilanne on heikoin pienissä ja matalissa järvissä. Selvitys on tehty maaliskuussa https://t.co/doNzYs3ksb #vesi
- [Sykeinfo: Uudistettu httpstcoeTiAPT](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-uudistettu-httpstcoetiapt/) - Uudistettu https://t.co/eTiA2P3TTI kokoaa laaja-alaisesti ympäristötietoa. Vesiin liittyvät sisällöt löytyvät jatkossa vesi.fi-palvelusta, jota ymparisto.fi- ja järvi-meriwiki-palvelut täydentävät. Lue lisää #Vesikirje ’estä: https://t.co/wqUuRuxQ7D #Ympäristö #Vesi https://t.co/s13IaxNIRt
- [meteorologit:  Korkeapaine heikkenee pi](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-korkeapaine-heikkenee-pi/) - #Korkeapaine heikkenee pikkuhiljaa, mutta uusi korkeapaine vahvistuu Suomen päälle pohjoisesta jo keskiviikosta alkaen. Pilvisyys on maanantain jälkeen ajoittain runsaampaa ja lounaassa voi myös paikoin sataa, mutta viikolla saadaan myös yleisesti paistetta.☀️ #kevät https://t.co/vrtOoesHeP
- [meteorologit: Pääsiäinen on alkanut](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-paasiainen-on-alkanut/) - Pääsiäinen on alkanut lämpimästi.☀️????Monella asemalla on tänään tai eilen rikottu vuoden ylin lämpötila. Kuvassa TOP10 lämpimimmät lämpötilat, ennätyksen haltija tällä hetkellä on Kaarina Yltöinen +12,8 asteella, lukema tältä päivältä. Illan edetessä TOP10 voi vielä muuttua! https://t.co/NkJJF7xwQN
- [pinnanalta: LounaisSuomessa joet huip](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lounaissuomessa-joet-huip/) - Lounais-Suomessa joet huipussaan pääsiäisenä. Talven/kevään kolmas huippu tulossa https://t.co/FrvEXBJ2rK
- [pinnanalta: Uskelanjoki lähti illall](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-uskelanjoki-lahti-illall/) - Uskelanjoki lähti illalla nousuun lämpimän päivän jäljiltä. Yöpakkaset käänsivät pinnan laskuun. Lumi alkaa olla vähissä eikä merkittävää nousua odoteta. #tulva #Tulvakeskus #Salo @SYKEinfo https://t.co/e1RSP1Ceml
- [Sykeinfo: Kansalaiset saavat nyt en](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-kansalaiset-saavat-nyt-en/) - Kansalaiset saavat nyt entistä enemmän tietoa vesihuoltolaitoksista ja niiden jakamasta vedestä. Tutustu vedenjakelualueesi tietoihin https://t.co/qvNULYHONX:n ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvut ”-työkalussa. Lue lisää #Vesikirje 'estä: https://t.co/ye6H1FTZUM #Vesihuolto #Vesi https://t.co/72Ohg7xq4i
- [tulvatpohjanmaa: Enligt prognoserna vänta](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-enligt-prognoserna-vanta-2/) - Enligt prognoserna väntas vanliga översvämningar, alltså sådana som förekommer med 1-2 års mellanrum, mot slutet av nästa vecka. Vädret har dock stor betydelse och vi hoppas på kalla nätter, soliga dagar med passliga vindar, så hålls läget lugnt. #översvämning #NTMcentralen https://t.co/14BooulFPj
- [tulvatpohjanmaa: Tämän hetken ennusteet](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-taman-hetken-ennusteet/) - Tämän hetken ennusteet näyttävät noin viikon päähän tavanomaisia tulvia eli sellaisia, joita esiintyy noin 1-2 vuoden välein. Säällä on kuitenkin suuri merkitys ja toivommekin kylmiä öitä, aurinkoisia päiviä ja sopivaa tuulta, niin tilanne pysyy rauhallisena. #tulvat #ELYkeskus https://t.co/6TmCyGimkk
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-174/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: #Vattenöversikt för mars 2023: Snö, is och utmaningar med syresituationen #Österbotten #SödraÖsterbotten #MellerstaÖsterbotten #NTMcentralen https://t.co/Uy2t6AA3d3
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-175/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Maaliskuun 2023 #vesitilanne 'katsaus: Lunta, jäätä ja happiongelmia #Pohjanmaa #EteläPohjanmaa #KeskiPohjanmaa #ELYkeskus #pohjavedet #vesistöt #kevättalvi https://t.co/WUF3vCAVx4
- [HELYvesi: Hämeen ELYkeskus HELYkes](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-hameen-elykeskus-helykes-56/) - Hämeen ELY-keskus @HELYkeskus: Kevättulvat ovat jäämässä vähäisiksi Hämeessä. Parin viikon takaisen lämpimän jakson jälkeen lämpötila on pysynyt alhaisena ja jokien virtaama on vähentynyt. Lue tiedotteemme: https://t.co/A0xhqfHkZ0 #tulvaseuranta #vedenkorkeus #vesitilanne #häme #kevättulva
- [Sykeinfo: Maaliskuussa vietettiin v](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-maaliskuussa-vietettiin-v/) - Maaliskuussa vietettiin vilkas vesiviikko, kun YK:n historiallinen vesikokous New Yorkissa käynnistyi maailman vesipäivänä 22.maaliskuuta. Kaikkien tavoitteet olivat korkealla. Lue lisää #Vesikirje ’estä: https://t.co/q4ckAwsjuy #Vesi #Vesivastuu #Vesidiplomatia @FinWaterDiplo https://t.co/xX6qlWYw0T
- [POPtulvat: ELYkeskus ELYkeskus Tulvi](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-elykeskus-elykeskus-tulvi/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Tulviin voi varautua! Suomessa on useampia nimettyjä tulvariskialuetta. Näillä alueilla tulvat ovat melko todennäköisiä ja voivat aiheuttaa vahinkoa niin asukkaille, kiinteistönomistajille kuin yhteiskunnan tärkeille palveluille. Lue lisää: https://t.co/ZZxC5LR20d
- [pinnanalta: Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-suomen-ymparistokeskus-2/) - Suomen ympäristökeskus @SYKEinfo: Huhtikuun Vesikirje on ilmestynyt! Tällä kertaa aiheina ovat vesihuoltolaitosten tunnusluvut, vesiaiheita eri tasoilla ajavat hankkeet, uudistunut https://t.co/eTiA2P3TTI ja YK:n historiallinen vesikokous. Lue uusin #Vesikirje : https://t.co/N8UNJgRzoP #Vesi https://t.co/5Bs7q2V2RG
- [POPtulvat: OIkein mukavaa pääsiäi](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-oikein-mukavaa-paasiai/) - OIkein mukavaa pääsiäistä kaikille! https://t.co/tsOgFYzOy3
- [Sykeinfo: Huhtikuun Vesikirje on il](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-huhtikuun-vesikirje-on-il/) - Huhtikuun Vesikirje on ilmestynyt! Tällä kertaa aiheina ovat vesihuoltolaitosten tunnusluvut, vesiaiheita eri tasoilla ajavat hankkeet, uudistunut https://t.co/eTiA2P3TTI ja YK:n historiallinen vesikokous. Lue uusin #Vesikirje : https://t.co/N8UNJgRzoP #Vesi https://t.co/5Bs7q2V2RG
- [PIRvesi: Kaksi pohjavesi aluetta l](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-kaksi-pohjavesi-aluetta-l/) - Kaksi #pohjavesi 'aluetta luokiteltiin uudelleen @ParkanoKaupunki alueella. Pohjavesialueiden luokitus perustuu vedenhankintakäyttöön ja pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien esiintyvyyteen. Lue lisää ELY-keskuksen tiedotteesta ???? https://t.co/F6VGb21byh
- [meteorologit: Pääsiäistä vietetää](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-paasiaista-vietetaa-2/) - Pääsiäistä vietetään poutaisessa säässä. Lämpötila nousee aurinkoisessa säässä kymmenen asteen tuntumaan tai vähän sen ylikin. Katupöly voi heikentää ilmanlaatua. #sää #kevät #pääsiäinen Lue koko tiedote: https://t.co/8a2K8x2pPz
- [PIRvesi: Kevätjäillä jääpeitt](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-kevatjailla-jaapeitt/) - Kevätjäillä jääpeitteen paksuus ei enää kerro sen kantavuudesta, sillä lumien sulettua aurinko voi haurastuttaa paksunkin jään jo parissa tunnissa petollisen heikoksi. @SYKEinfo päivittää #jäätilanne 'arvion kolme kertaa kuukaudessa. https://t.co/QtQDNVwqby
- [esaelyves: Nyt on kooste viime vuode](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-nyt-on-kooste-viime-vuode/) - Nyt on kooste viime vuoden työstä valmiina ???? Olkaa hyvä! Etelä-Savossa toteutettiin monipuolista vesienhoitoa vuonna 2022 | Etelä-Savon ELY-keskus (https://t.co/fb7fMZZZGD) https://t.co/BvtrMH3Zpy
- [pinnanalta: PohjoisPohjanmaanELY POPt](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-pohjoispohjanmaanely-popt-38/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPtulvat: Tulvat lähenevät, jääsahaukset toteutetaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla https://t.co/WWSGS6V2yY @POPELYkeskus
- [pinnanalta: PohjoisPohjanmaanELY POPt](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-pohjoispohjanmaanely-popt-39/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPtulvat: Tämän hetken vesistömallin ennusteen mukaan tulvia voidaan Kalajoella odotella huhtikuun puolenvälin jälkeen. Ennusteen mukaan luvassa olisi hiukan keskimääräistä suurempi tulva. Sään ennustaminen noin kauas on kuitenkin epävarmaa joten tilanne elää. https://t.co/LW3JIItqRt
- [POPtulvat: Tulvat lähenevät jääs](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tulvat-lahenevat-jaas/) - Tulvat lähenevät, jääsahaukset toteutetaan pääsiäisen jälkeisellä viikolla https://t.co/WWSGS6V2yY @POPELYkeskus
- [meteorologit: Viime yönä varsinkin ma](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-viime-yona-varsinkin-ma/) - Viime yönä varsinkin maan länsiosassa oli ajankohtaan nähden paikoin poikkeuksellisen kylmää. Jämsässä Hallin lentoasemalla rikottiin asemakohtainen huhtikuun kylmyysennätys lämpötilan laskiessa -16,8 asteen lukemiin. Aseman mittaushistoria ulottuu vuoteen 1964 asti. #pakkanen https://t.co/mZAvDKG7pi
- [esaelyves: EteläSavon jäätilanne](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-etelasavon-jaatilanne-3/) - Etelä-Savon jäätilanne on todennäköisesti saavuttanut talven huippunsa ja voi alkaa huonontua lähiviikkojen aikana. Sulamisen merkkejä on jo havaittu Peruvedeltä ja Pihlajavedeltä. #jäätilanne #hydrologia https://t.co/52ybv18R4s
- [meteorologit: Varsinkin PohjoisLapissa](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-varsinkin-pohjoislapissa/) - Varsinkin Pohjois-Lapissa maaliskuu oli kylmä ja poikkeuksellisen aurinkoinen ???? Lähinnä maan eteläosassa keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Etelä- ja keskiosassa maata satoi paikoin ennätyksellisen paljon. https://t.co/AhUtkESxau https://t.co/ZLexAtbxd1
- [meteorologit: Huomenna eduskuntavaalien](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-huomenna-eduskuntavaalien/) - Huomenna, eduskuntavaalien varsinaisena äänestyspäivänä, sää on koko maassa poutaista ja laajalti aurinkoista. Idässä pilvisyys lisääntyy päivän mittaan. Aamulla on selvästi pakkasta. Päivällä lämpötila vaihtelee vähän nollan molemmin puolin. #sää #eduskuntavaalit2023 ???????? https://t.co/sHp25p9doP
- [PIRvesi: Oletko suunnittelemassa o](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-oletko-suunnittelemassa-o/) - Oletko suunnittelemassa ojitusta tai vesistökunnostushanketta alueellasi? Vesitalousisännöitsijän opas tarjoaa tietoa erityisesti isännöitsijöille, mutta myös muille #ojitus - tai #vesistökunnostus 'hankkeista vastaaville. Löydät oppaan osoitteesta: https://t.co/17yObWxG0B https://t.co/Yu8LC839WP
- [meteorologit: Viikonlopun sää  lyhyes](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-viikonlopun-saa-lyhyes/) - Viikonlopun #sää lyhyesti: Poutaa lähes koko maassa, etenkin lännessä myös laajalti aurinkoista ☀️. Päivälämpötilat ????️ ovat nollan molemmin puolin, pohjoisessa on pikkupakkasta. https://t.co/drvMScT2ZI
- [meteorologit: Sää on kylmä ja heikko](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-saa-on-kylma-ja-heikko/) - Sää on kylmä ja heikkotuulinen maan etelä ja keskiosassa. Viikonloppuna tuuli voimistuu. Pohjoisessa on aluksi tuulista, mutta sitten tuuli alkaa heiketä ja pakkanen kiristyä. Tämä on viimeinen Ilmatieteen laitoksen julkaisema energiasääennuste tällä erää. Kiitos kiinnostuksesta! https://t.co/4H31yDQfbu
- [meteorologit: Katupölyä ilmassa Ilman](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-katupolya-ilmassa-ilman/) - Katupölyä ilmassa! #Ilmanlaatu on huono etenkin pk-seudun vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella. Tarkista ilmanlaadun havainnot nettisivuiltamme https://t.co/c9i2xj6qOr ???? https://t.co/11gBGHvSDc
- [meteorologit: Loppuviikko tuo helpotust](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-loppuviikko-tuo-helpotust/) - Loppuviikko tuo helpotusta lumensiirtelijöille. Kuvassa loppuviikon päivien (to-su) lumikertymäennnuste. Lumisade keskittyy pohjoiseen ja sielläkään ei ole odotettavissa suuria määriä, paitsi kenties Käsivarren Lapissa. #sää #lumisade https://t.co/Riad6ud6NI
- [pinnanalta: Elias Paakkanen EliasPaak](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-elias-paakkanen-eliaspaak/) - Elias Paakkanen @EliasPaakkanen: Aikamoinen talvi ollut Varsinais-Suomessa. Lumet satoivat etuajassa ja sulivat useaan kertaaan keskellä talvea. Lopputalvesta lunta on ollut melko tavanomainen määrä, mutta juuri kun kaiken pitäisi sulaa, mitataan talven suurin lumensyvyys. ???? #ylesää https://t.co/5pqom38xDD
- [PIRvesi: Pirkanmaan säännöstelt](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-saannostelt/) - #Pirkanmaa'n säännösteltyjen järvien vedenpinnat ja juoksutukset edelleen pääosin ajankohdan tavanomaisissa arvoissa. Myös säännöstelemättömien järvien pinnat enimmäkseen ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Lue lisää #vesitilanne 'tiedotteesta ???? https://t.co/BRGWd41WjP
- [pinnanalta: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syken-hydrologit-pinnanal-3/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Edellämainittujen lisäksi muualla Itä-Suomessa ja Kainuussa lumikuorma saattaa olla haitallinen hallien ja maneesien katoille.
- [pinnanalta: Edellämainittujen lisäk](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-edellamainittujen-lisak/) - Edellämainittujen lisäksi muualla Itä-Suomessa ja Kainuussa lumikuorma saattaa olla haitallinen hallien ja maneesien katoille.
- [pinnanalta: Nyt kannattaa tarkistaa e](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-nyt-kannattaa-tarkistaa-e/) - Nyt kannattaa tarkistaa ettei hallien katoilla ole liikaa lunta. Runsaimmin lunta kertyy viikon aikana Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa sekä Etelä-Karjalassa, noin 30-40 kg/m2. Kartalla sadekertymä perjantai-iltaan mennessä (kg/m2). #lumi #Tulvakeskus @SYKEinfo https://t.co/7OVGHd75Sf
- [tulvatpohjanmaa: Finlands isar har mätts](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-finlands-isar-har-matts/) - Finlands isar har mätts i över 100 år – så här går det till https://t.co/IUHnhfxn5s / Jäiden paksuuksia on mitattu Suomessa yli sadan vuoden ajan @pinnanalta @meteorologit
- [tulvatpohjanmaa:  Lappfjärd i Perus rörd](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-lappfjard-i-perus-rord/) - #Lappfjärd i Perus rörde isarna på sig en bit idag, men enligt uppgift är #översvämning 'släget lugnt #NTMcentralen Jäät liikkuivat hieman tänään, mutta tiedettävästi #tulva 'tilanne on rauhallinen #ELYkeskus https://t.co/WKc9refRgc
- [pinnanalta: Ensi viikolla kertyvä et](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ensi-viikolla-kertyva-et/) - Ensi viikolla kertyvä etelärannikollakin saattaa kertyä niin paljon lunta että tulossa on nykyistä vastaava huippu myöhemmin.
- [pinnanalta: Lämmin ja sateinen sää](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lammin-ja-sateinen-saa/) - Lämmin ja sateinen sää on nostanut joet #tulva korkeuksiin etelässä ja lounaassa. Lounaassa joet huipussaan tänään tai huomenna. Etelärannikolla ensimmäinen huippu viikonlopun aikana. #Tulvakeskus @SYKEinfo https://t.co/FrvEXBJAhi
- [pinnanalta: Erityisesti PohjoisSavoss](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-erityisesti-pohjoissavoss/) - Erityisesti Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa saattaa lumikuorma olla riski hallien ja maneesien katoille. https://t.co/ikIneSai4u
- [pinnanalta: Nyt kannattaa tarkistaa e](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-nyt-kannattaa-tarkistaa-e-2/) - Nyt kannattaa tarkistaa ettei hallien katoilla ole liikaa lunta. Kartassa viikon sadekertymä, joka kokonaan lumena etelä- ja länsirannikkoa lukuunottamatta. 40-60 kg/m2 tulossa lisää Keski- ja Itä-Suomeen. #lumi #Tulvakeskus @SYKEinfo https://t.co/K6PsSH0OTy
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-176/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Snömängderna i #Österbotten #MellerstaÖsterbotten #SödraÖsterbotten ligger nära genomsnittet för tidpunkten. För att försvaga isarna i nedre loppet av Perho å utökas avtappningen i Kaitfors under nästa vecka #NTMcentralen #översvämning #vattensituation https://t.co/jieMs8L04h
- [esaelyves: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-etelasavon-ely-etelasavo-77/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Tulisitko sinä vesitalousasiantuntijaksi ELY-keskukseen? ???? Tehtäviin kuuluu vesihuollon valvontaa, edistämistä ja kehittämistä. Paikkoja on auki yhteensä 3 kappaletta: Keski-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa. Hakuilmoitukset löytyvät kommenteista! ???? #vesihuolto https://t.co/9di3NFRdMB
- [PIRvesi: Tänään vietetään vuo](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-tanaan-vietetaan-vuo/) - Tänään vietetään vuosittaista YK:n #MaailmanVesiPäivä 'ä! #Vesi ja #vesivastuullisuus koskettavat meitä kaikkia, ja tänä vuonna päivän teema on vesi- ja sanitaatiokriisin ratkaiseminen. Käy tutkimassa vesi.fi-sivuilta, millaisia vesitekoja voit itse tehdä???? https://t.co/sPQ5FM0Snd
- [HELYvesi: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-etelasavon-ely-etelasavo-10/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Tänään vietetään #maailmanvesipäivä 'ä. Varmistetaan veden saanti, kestävä käyttö ja sanitaatio kaikille vuoteen 2030 mennessä! Mitä sinä voisit tehdä, jotta kantaisit oman pisarasi tähän haasteeseen? Jo oman vedenkäytön vähentäminen voi olla se pisara. ???? #vesihuolto https://t.co/UA3MPZ3Q3c
- [meteorologit: JukiHelin Kiitos kysymäs](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-jukihelin-kiitos-kysymas/) - @JukiHelin_ Kiitos kysymästä! Järvien jäitä seuraa Syke. Kannattaa tutustua ainakin https://t.co/5ofWgu1EGh Tällä pääset etsinnässä toivottavasti ainakin alkuun?
- [tulvatpohjanmaa: I Långviken i Nykarleby](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-i-langviken-i-nykarleby/) - I Långviken i #Nykarleby har man använt isen som hjälp för #restaurering 'en av båtleder. Det är kostnadseffektivt att ta ut gruset över isen till platsen istället för att använda båt och pråm sommartid. #Helmiprogrammet #NTMcentralen https://t.co/hjojJj7nZW
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaalla lumen](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaalla-lumen-3/) - Pohjois-Pohjanmaalla lumen vesiarvo vaihtelee rannikon 60 mm koillismaan 180 mm välillä. Pääosin vesiarvo on keskimääräinen tai hiukan sen alle. Oulujoen huippuvesiarvo 220 mm Kainuun puolella. https://t.co/Sl6NYYDdDF
- [meteorologit-1637776217095954432](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1637776217095954432/) - Tiistaina on #kevätpäiväntasaus ja maan etelä- ja keskiosassa sää on selkeä tai puolipilvinen harmaan maanantain jälkeen. ☀️⛅️ Pohjoisessa ja itärajan tuntumassa tulee paikoin lumisateita. ????️????️ https://t.co/9NYBFQw3iB
- [POPtulvat: Tämän hetken ennusteen](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-taman-hetken-ennusteen-3/) - Tämän hetken ennusteen mukaan lämpötilat pysyttelevät tukevasti pakkasen puolella ainakin seuraavat pari viikkoa joten jäätilannekkin vielä kehittyy ennen kuin sulanta alkaa, https://t.co/ArnC5uS6jN
- [Sykeinfo: Vuokko Laukka LaukkaVuokk](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-vuokko-laukka-laukkavuokk/) - Vuokko Laukka @LaukkaVuokko: @SYKEinfo on julkaissut suosituksen #vesihuolto 'laitosten toiminta-aluekarttojen esittämistavalle ja niiden toimittamiselle yhteisesti käytettäväksi paikkatietoaineistona https://t.co/iaJnHK047b
- [meteorologit: pieni tarkennus Kevätpä](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-pieni-tarkennus-kevatpa/) - pieni tarkennus: Kevätpäiväntasaus osuu Suomen aikaa jo tämän vuorokauden puolelle ollen 23:24 Suomen aikaa tänään maanantaina.
- [POPtulvat: Tämän kevään jäämit](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-taman-kevaan-jaamit/) - Tämän kevään jäämittaukset ovat valmistuneet. Twitter ei tykkää PDF esityksistä joten tein tällaisen koosteen tuloksista GIF muotoon. Päätöstä jäiden sahaamisesta ei ole vielä tehty. https://t.co/1Ru16IMx9E
- [meteorologit: Sää on tällä viikolla](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-saa-on-talla-viikolla/) - Sää on tällä viikolla maan etelä- ja keskiosassa hieman tavanomaista lämpimämpää, kun taas pohjoisessa on tavanomaista kylmempää. Matalapainetoiminnasta huolimatta tuulivoimatuotanto jää vähäiseksi. #Energiasää onkin hyvä vain tiistaina, muulloin tavanomainen. https://t.co/xadSUrfEs0
- [pinnanalta-1636704105472114688](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-1636704105472114688/) - Yläneenjoella tulva jäämässä vaatimattomaksi https://t.co/vS1xA25smL
- [meteorologit: Matalapaine kulkee Suomen](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-matalapaine-kulkee-suomen-2/) - Matalapaine kulkee Suomen yli itään lauantain aikana (videolla sininen = lumi, oranssi = räntä, vihreä = vesisade). Ajokeli muuttuu lumi- ja räntäsateiden vaikutuksesta huonoksi etenkin maan keski- ja pohjoisosassa, osin ajokeli on erittäin huono https://t.co/DjlHmRoODP https://t.co/Q8KS47fIuK
- [PIRvesi: Myös Pirkanmaa n toimet](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-myos-pirkanmaa-n-toimet/) - Myös #Pirkanmaa 'n toimet vaikuttavat Itämeren tilaan. Monitieteellisessä @SYKEinfo'n koordinoimassa Samassa Vedessä -yhteistyöhankkeessa etsittiin keinoja maatalouden vesiensuojeluun. #samassavedessä #maatalous #ravinnekuormitus #vesiensuojelu https://t.co/P6x9hNFfgQ
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-88/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Viikonloppuna lämpenevä sää ja sateet nostavat joet etelässä ja lounaassa #tulva korkeuksiin. Lounais-Suomessa kevään tulva on huipussaan keskiviikkona tai pian sen jälkeen. #Tulvakeskus https://t.co/FrvEXBJ2rK @SYKEinfo
- [pinnanalta: Sirppujoelle odotetaan ke](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-sirppujoelle-odotetaan-ke/) - Sirppujoelle odotetaan keskimääräistä tulvaa https://t.co/jOh2NybXij
- [pinnanalta: Viikonloppuna lämpenevä](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-viikonloppuna-lampeneva/) - Viikonloppuna lämpenevä sää ja sateet nostavat joet etelässä ja lounaassa #tulva korkeuksiin. Lounais-Suomessa kevään tulva on huipussaan keskiviikkona tai pian sen jälkeen. #Tulvakeskus https://t.co/FrvEXBJ2rK @SYKEinfo
- [tulvatpohjanmaa: Enligt prognoserna vänta](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-enligt-prognoserna-vanta/) - Enligt prognoserna väntas vårens #översvämning 'ar bli genomsnittliga https://t.co/FV2Xci257F
- [meteorologit: Fintraffic Fintrafficfi A](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-fintraffic-fintrafficfi-a/) - Fintraffic @Fintraffic_fi: Autolla liikenteessä? ????Kertaa nyt autoilijan kevätkelien muistilista ????https://t.co/PpUaozykVl #kevätkelityllättävät #turvaväli #tilannenopeus @meteorologit
- [VarsinaisELY: Saaristomeren tila kiinno](https://www.vesi.fi/tweetti/varsinaisely-saaristomeren-tila-kiinno/) - Saaristomeren tila kiinnosti Turussa – Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa 140 kuulijaa https://t.co/9WLEsEfXId #vesi #saaristomeri
- [VarsinaisELY: Mitä Saaristomerelle kuu](https://www.vesi.fi/tweetti/varsinaisely-mita-saaristomerelle-kuu-2/) - Mitä Saaristomerelle kuuluu ja miltä tulevaisuus näyttää? Tänään on kuultu aiheesta kiinnostavia puheenvuoroja @VarsinaisELY ja @SYKEinfo järjestämässä Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaarissa. Tässä viestiketjussa muutamia nostoja päivän puheenvuoroista #saaristomeri #vesi https://t.co/baUk7PU9pW
- [Sykeinfo: Vielä tänään ehdit il](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-viela-tanaan-ehdit-il/) - Vielä tänään ehdit ilmoittautua @vesiyhdistys #MaailmanVesipäivä 'n seminaariin! Aiheina mm. #KestäväKehiys , #Ilmastonmuutos ja #Vesihuolto https://t.co/tNxtCfSRoG
- [Sykeinfo: Suomi haluaa tehdä yrity](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-suomi-haluaa-tehda-yrity/) - Suomi haluaa tehdä yrityksistään maailman vesivastuullisimpia vuoteen 2030 mennessä. Mutta mitä vesivastuu tarkoittaa? Tule kuulemaan Pia Högmanderin ja muiden asiantuntijoiden puheenvuorot @vesistosaatio webinaarissa Maailman vesipäivänä 22.3.! #Vesi #Vesivastuu #Kestävyysmurros https://t.co/SLOfnFpKeG
- [meteorologit: Perjantaiyöstä on tulos](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-perjantaiyosta-on-tulos/) - Perjantaiyöstä on tulossa kylmä, mutta lauantaina sää lauhtuu ja tuuli voimistuu lännestä saapuvan matalapaineen johdosta. Alkuviikolla sää viilenee jälleen. #Energiasää huononee täten perjantaiksi mutta on erittäin hyvä lauantaina ja alkuviikolla huononee vähitellen. https://t.co/lwcLrRJOLw
- [POPtulvat: Virtapaikkojen lisäämis](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-virtapaikkojen-lisaamis/) - Virtapaikkojen lisäämisellä ja kunnostuksilla pyritään parantamaan erityisesti harjuksen ja nahkiaisen elinoloja ja luontaista lisääntymistä. Pai­kal­li­sia asuk­kai­ta innos­te­taan mukaan Lie­so­jan kunnostushankkeeseen - https://t.co/nWmpvG9fyn
- [meteorologit: Maan keskivaiheilla etenk](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-maan-keskivaiheilla-etenk/) - Maan keskivaiheilla etenkin Pohjois-Pohjanmaalla on tänään liikkeellä sakeita lumikuuroja. Lumikuuron osuessa kohdalle näkyvyys on huono. Pohjanmaan rannikolla on havaittu myös pari salamaa #kelivaroitus #lumikuuro #ukkonen https://t.co/B9XhyHgjf7
- [meteorologit: Lumen sulaminen on pääs](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lumen-sulaminen-on-paas/) - Lumen sulaminen on päässyt etelässä vauhtiin. Vauhtia kuitenkin hillitsee vielä ainakin viikonloppuun asti yöpakkaset. Pohjoisempana puolestaan lunta on tämän vuorokauden puolella satanut paikoin jopa 10 cm. #lumensyvyys https://t.co/6DpvpLwPAD
- [pinnanalta: Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-suomen-ymparistokeskus/) - Suomen ympäristökeskus @SYKEinfo: Kevät etenee ja vedenpinnat nousevat Etelä-Suomessa jo tällä viikolla. Koko maan kevättulvista ennustetaan tavanomaisia. > https://t.co/KtrPKAnf3F #kevät #tulvat #vesitilanne Lähde: @pinnanalta / #tulvakeskus Kuva: Olli Karjalainen, Vastavalo https://t.co/HUMyoiHfw6
- [esaelyves:  EteläSavon jäänpaksuu](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-etelasavon-jaanpaksuu/) - 10.3.23 Etelä-Savon jäänpaksuudet vaihtelivat 35-45 cm välillä. Maakunnan itäosien kuten Pihlajaveden jäätilanteesta pyydetään kansalaishavaintoja vesi.fi-palveluun täydentämään Oravin seurantapistettä. #hydrologia #jäätilanne https://t.co/wd6R1ehCAP
- [meteorologit: Pohjoisessa jatkuu talvin](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-pohjoisessa-jatkuu-talvin/) - Pohjoisessa jatkuu talvinen pakkassää. Muualla maassa on ajoittain lauhaa, mutta torstain ja perjantain aikana sää kylmenee aina etelää myöten ennen viikonlopun uutta lauhtumista. Torstain ja perjantain aikana #energiasää on huono, muutoin kohtalainen tai hyvä. https://t.co/FaNzXe4BMh
- [pinnanalta: tulvakausi alkaa Etelän](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-tulvakausi-alkaa-etelan/) - #tulva'kausi alkaa. Etelän puroissa ja ojissa pinnat nousevat jo tiistaista alkaen, joissa keskiviikosta. Mielenkiinnolla seuraamme lämpeneekö viikonlopuksi uudelleen. Tämä saisi jo osan etelän joista tulvimaan pelloille. #Tulvakeskus @SYKEinfo https://t.co/18JSIFwPH1
- [Sykeinfo: Kevät etenee ja vedenpin](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-kevat-etenee-ja-vedenpin/) - Kevät etenee ja vedenpinnat nousevat Etelä-Suomessa jo tällä viikolla. Koko maan kevättulvista ennustetaan tavanomaisia. > https://t.co/KtrPKAnf3F #kevät #tulvat #vesitilanne Lähde: @pinnanalta / #tulvakeskus Kuva: Olli Karjalainen, Vastavalo https://t.co/HUMyoiHfw6
- [pinnanalta: Matti Huutonen  MattiHuuY](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-matti-huutonen-mattihuuy-3/) - Matti Huutonen ☀️ @MattiHuu_YLE: https://t.co/xKLmTSj00K
- [meteorologit: Uutta lunta on satanut ku](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-uutta-lunta-on-satanut-ku/) - Uutta lunta on satanut kuluneen vuorokauden aikana 5-10 cm Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella. Sadealueen väistyessä sää on seljennyt tai selkenemässä. Ihana sää ulkoiluun ????☀️ https://t.co/RVfOoTejZT
- [meteorologit: Sykloni Freddy  tekemäss](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-sykloni-freddy-tekemass/) - Sykloni #Freddy tekemässä #sää 'historiaa pitkäikäisimpänä trooppisena systeeminä (>31 vrk; WMO vahvistaa myöh. lopullisen pituuden). Matkannut >10000 km halki Intian valtameren Afrikkaan. Meteosat-satelliittikuvissa klo 11 keskus jo hyvin lähellä rannikkoa. #ennätys #myrsky https://t.co/Hnr6Zx05Bq
- [pinnanalta-1634187847493140486](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-1634187847493140486/) - Ratkaisevaa on tuleeko yöpakkasia. Lämpötilan lisäksi lumen sulamiseen vaikuttaa mm. auringon säteily (onko pilvistä), tuuli ja ilmankosteus. #lumi Tässä lisää aiheesta https://t.co/6RpbqdNCUs
- [Sykeinfo: SYKEn hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-87/) - SYKEn hydrologit @pinnanalta: Ennusteet muuttuivat yhdessä yössä ensi viikon osalta. Pakkasjakson sijaan näyttääkin olevan tulossa sateita ja plusasteita. Jos näin käy, nousevat jokien pinnat etelässä ja jonkinasteista hulevesitulvaa voi olla tiedossa. https://t.co/FrvEXBJ2rK #tulva #Tulvakeskus @SYKEinfo
- [pinnanalta: Ennusteet muuttuivat yhde](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ennusteet-muuttuivat-yhde/) - Ennusteet muuttuivat yhdessä yössä ensi viikon osalta. Pakkasjakson sijaan näyttääkin olevan tulossa sateita ja plusasteita. Jos näin käy, nousevat jokien pinnat etelässä ja jonkinasteista hulevesitulvaa voi olla tiedossa. https://t.co/FrvEXBJ2rK #tulva #Tulvakeskus @SYKEinfo
- [meteorologit: Yö oli idässä kylmä L](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-yo-oli-idassa-kylma-l/) - Yö oli idässä kylmä: Lappeenranta lentoasema -21,1 °C & Konnunsuo -30,5 °C, jotka olivat myös kuluvan talven asemakohtaiset kylmimmät lukemat. Toisaalta lämpötilan #vuorokausivaihtelu on suurta: Konnunsuon asemalla neljä tuntia myöhemmin lämpötila oli yli 20 °C korkeampi. ????️ https://t.co/nxhrNfxTb3
- [esaelyves: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-etelasavon-ely-etelasavo-76/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Haemme vesitalousasiantuntijoita Etelä-Savon ELY-keskuksen valtakunnalliseen vesihuoltopalvelut -yksikköön! Lisää tietoa tehtävistä kuulet TE-livessä 22.3.2023 klo 14.00. Tervetuloa! Suora linkki lähetykseen: https://t.co/I1H8N6pmZt #vesihuolto https://t.co/V4orQBWiPp
- [meteorologit: beepalli Hei Listana niit](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-beepalli-hei-listana-niit/) - @beepalli Hei! Listana niitä ei ole erikseen verkkosivuilla. Alkamispäivämääriä listana voi kysellä Ilmastopalvelustamme, yhteystiedot löytyvät muun muassa täältä: https://t.co/Y2NTqDUKAq
- [elykeskisuomi: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/elykeskisuomi-etelasavon-ely-etelasavo-2/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Haemme vesitalousasiantuntijoita Etelä-Savon ELY-keskuksen valtakunnalliseen vesihuoltopalvelut -yksikköön! Lisää tietoa tehtävistä kuulet TE-livessä 22.3.2023 klo 14.00. Tervetuloa! Suora linkki lähetykseen: https://t.co/I1H8N6pmZt #vesihuolto https://t.co/V4orQBWiPp
- [meteorologit: beepalli Ja havaintojen l](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-beepalli-ja-havaintojen-l/) - @beepalli Ja havaintojen lataukseen: https://t.co/i61t2tcAGN
- [meteorologit: beepalli Vuodenaikaistila](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-beepalli-vuodenaikaistila/) - @beepalli Vuodenaikaistilastoja: https://t.co/dl8zrBqFRU
- [meteorologit: Torstaina perjantaina ja](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-torstaina-perjantaina-ja/) - Torstaina, perjantaina ja lauantaina erittäin kylmä ilma saa aikaan huonon energiasään tuulisuudesta huolimatta. Sunnuntaista keskiviikkoon #energiasää on tavanomainen lämpötilan hieman noustessa ja tuulisuuden jatkuessa voimakkaana. https://t.co/tpFwakbxdI
- [meteorologit: Etelästä saapuu lauanta](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-etelasta-saapuu-lauanta/) - Etelästä saapuu lauantai-iltaan mennessä matalapaine. Kuvassa on kahden eri säämallin lumisadekertymäennuste viikonlopulle. Vasemmanpuoleinen on todennäköisempi vaihtoehto. #Ajokeli Itä-Suomessa on pyryssä jopa erittäin huono. Varoitukset: https://t.co/8yRzqDZvuC https://t.co/RzOTl0itPX
- [meteorologit-1633728632144400385](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1633728632144400385/) - @kryptonisti Kiitos kysymästä! On tosiaan kysytty ennenkin ja vastaus verkkosivujemme kysymyspalstalla: https://t.co/v1Xzz87Uqx
- [HELYvesi: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-etelasavon-ely-etelasavo-9/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Haemme vesitalousasiantuntijoita Etelä-Savon ELY-keskuksen valtakunnalliseen vesihuoltopalvelut -yksikköön! Lisää tietoa tehtävistä kuulet TE-livessä 22.3.2023 klo 14.00. Tervetuloa! Suora linkki lähetykseen: https://t.co/I1H8N6pmZt #vesihuolto https://t.co/V4orQBWiPp
- [UUDELY: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/uudely-etelasavon-ely-etelasavo-2/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Haemme vesitalousasiantuntijoita Etelä-Savon ELY-keskuksen valtakunnalliseen vesihuoltopalvelut -yksikköön! Lisää tietoa tehtävistä kuulet TE-livessä 22.3.2023 klo 14.00. Tervetuloa! Suora linkki lähetykseen: https://t.co/I1H8N6pmZt #vesihuolto https://t.co/V4orQBWiPp
- [ELYkeskus: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/elykeskus-etelasavon-ely-etelasavo-6/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Haemme vesitalousasiantuntijoita Etelä-Savon ELY-keskuksen valtakunnalliseen vesihuoltopalvelut -yksikköön! Lisää tietoa tehtävistä kuulet TE-livessä 22.3.2023 klo 14.00. Tervetuloa! Suora linkki lähetykseen: https://t.co/I1H8N6pmZt #vesihuolto https://t.co/V4orQBWiPp
- [meteorologit: Aurinko lämmittää Vaik](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-aurinko-lammittaa-vaik/) - Aurinko lämmittää. Vaikka yöllä pakkanen on keskitalvisissa lukemissa, niin tähän aikaan vuodesta päivälämpötila voi olla jopa parikymmentä astetta korkeampi. Etelässä pilvisyys on tasoittanut lämpötilaeroja. Kuvassa viime yön minimilämpötiloja ja klo 14:n lämpötilahavaintoja. https://t.co/TfK060GM8l
- [PIRvesi: Ympäristöministeriö ym](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-ymparistoministerio-ym-32/) - Ympäristöministeriö @yministerio: Ravinteiden kierrätyksen investoinneille ja kokeiluille tarjolla huomattavan paljon tukea. Tule kuulemaan ohjelmien rahoitusmahdollisuuksista webinaareihin 22.3. ja 18.4. ???? Uutinen: https://t.co/Ayu4o2tLKV #ravinteetkiertoon #kiertotalous https://t.co/7DDCAgo7AP
- [HELYvesi: Hämeen ELYkeskus HELYkes](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-hameen-elykeskus-helykes-55/) - Hämeen ELY-keskus @HELYkeskus: Tiesitkö, että naisilla on merkittävä rooli vesihuollon huoltovarmuudessa? #Häme 'essä vesihuollon huoltovarmuuden eteen tehdään paljon yhteistyötä vesihuoltolaitosten, kuntien ja viranomaisten kesken. Toimiva vesihuolto on välttämätöntä kaikille alueen asukkaille. #naistenpäivä https://t.co/BbulA9KMlF
- [HELYvesi: ELYkeskus ELYkeskus Jokie](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-elykeskus-elykeskus-jokie/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Jokien ja järvien vedenpinnat ovat tällä hetkellä pääosin lähellä talvelle tyypillisiä lukemia. Viikon puolivälissä sataa etelärannikolle runsaasti lunta, mikä nostaa lumen vesiarvon ajankohdan keskimääräiselle tasolle. Katso vesitilanteet alueittain: https://t.co/QsoM5PojwB https://t.co/52ZePo24zL
- [PIRvesi: Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-suomen-ymparistokeskus/) - Suomen ympäristökeskus @SYKEinfo: Ravinnepäästöt vesistöihin ovat vähentyneet murto-osaan huippuvuosista. Viime vuosisadan puolivälissä Suomen vesistöjen tilanne oli synkkä. Mitä tapahtui? Lue koko tarina: https://t.co/yggjajKuhA 7 viikkoa hyviä kehityskulkuja, viikko 2/7. #Ekopaasto #TiedollaToivoa https://t.co/zY3AH1tDFL
- [PIRvesi: ELYkeskus ELYkeskus Jokie](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-elykeskus-elykeskus-jokie/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Jokien ja järvien vedenpinnat ovat tällä hetkellä pääosin lähellä talvelle tyypillisiä lukemia. Viikon puolivälissä sataa etelärannikolle runsaasti lunta, mikä nostaa lumen vesiarvon ajankohdan keskimääräiselle tasolle. Katso vesitilanteet alueittain: https://t.co/QsoM5PojwB https://t.co/52ZePo24zL
- [meteorologit:  Lumipyry leviää länne](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lumipyry-leviaa-lanne/) - #Lumipyry leviää lännestä keskiviikkoaamuksi Etelä-Suomeen. Aamun menoliikenteessä on hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta ajokelin ollessa jopa erittäin huono. Tuuli on puuskissa voimakasta ja saa pakkaslumen pöllyämään, mikä tiputtaa näkyvyyden paikoin hyvin alhaiseksi. https://t.co/5ARYKOTc6v
- [PIRvesi: Pirkanmaalla toimivat ves](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaalla-toimivat-ves/) - #Pirkanmaa'lla toimivat #vesienhoito 'verkostot kokoustavat jälleen 15.3. ja 23.3. – tarjolla mielenkiintoisia aiheita säännöstelystä ja ympäristövalvonnasta kaikille kiinnostuneille. Lisätietoa ja ilmoittautuminen ➡️ https://t.co/xOJyuMm9Pe https://t.co/PYlzh38Hgp
- [PIRvesi: Tulossa vnteas KATOThankk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-tulossa-vnteas-katothankk/) - Tulossa: @vnteas KATOT-hankkeen tuloswebinaari rannikkovesien ravinnekuormituksen vähentämisestä ti 21.3. klo 9–11. Yhteistyössä: @SYKEinfo @LukeFinland @IlmaTiede @TyrskyConsult #ravinnekuormitus https://t.co/QsUD8GGNqq
- [meteorologit: Keskiviikkona lunta tupaa](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-keskiviikkona-lunta-tupaa/) - Keskiviikkona lunta tupaan etelässä? #Sää 'ennusteen epävarmuus vaihtelee todennäköisyysennusteessa välillä 2cm - 20cm. Seuraa ajantasaisia varoituksia: https://t.co/8yRzqDZvuC #ajokeli https://t.co/4PIto0Yu3e
- [HELYvesi: Tule mukaan maastoon tutu](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-tule-mukaan-maastoon-tutu/) - Tule mukaan maastoon tutustumaan kosteikon perustamiseen ja hoitoon, mukana asiantuntijat: https://t.co/LhTMqv0hPi
- [meteorologit: Tänään ja huomenna hei](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tanaan-ja-huomenna-hei/) - Tänään ja huomenna heikko tuulisuus yhdessä vuodenaikaan nähden huomattavan kylmän ilman kanssa saa aikaan erittäin huonon #energiasää 'n. Tuulisuus hieman lisääntyy keskiviikon jälkeen, mutta sää pysyy kylmänä. #AstettaAlemmas https://t.co/ZfVrsijEzn
- [meteorologit: Talvikauden alin lämpöt](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-talvikauden-alin-lampot/) - Talvikauden alin lämpötila jää harvoin maaliskuulle, viimeksi näin kävi 2012-13, kun alin lämpötila mitattiin vasta 13.3.2013 (Taivalkoski, -38,2 astetta). Se on edelleen myöhäisin talvikauden alin lämpötila vuodesta 1959 eteenpäin olevissa tilastoissa. https://t.co/lgzu3d0SCT
- [meteorologit: Utsjoen Kevojärven sää](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-utsjoen-kevojarven-saa/) - Utsjoen Kevojärven sääasemalla lämpötila laski tänä aamuna - 35,0 asteeseen. Se on tähän mennessä kuluvan talven kylmin mittaus. Edellinen alin arvo -34,8 mitattiin Muonin kirkonkylässä 7.1.2023. #pakkanen #talvi
- [tulvatpohjanmaa: Kalla mars dagar på komm](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-kalla-mars-dagar-pa-komm/) - Kalla #mars 'dagar på kommande enligt prognoserna #vinter Kartan visar minimi-, medel- och maximitemperaturer för de kommande 5 dygnen. Siffran till vänster visar prognosvärden, medan den till höger anger statistiska värden. https://t.co/RfxgyMOGFA
- [meteorologit: Talvi kiristää otettaan](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-talvi-kiristaa-otettaan/) - Talvi kiristää otettaan. Sää on lähivuorokausina koko maassa vuodenaikaan nähden selvästi tavanomaista kylmempää. Kartassa näkyvät vasemmanpuoleisina numeroina ennustetut ja oikealla tilastolliset minimi-., keski-, ja maksimilämpötilat seuraavan 5 vrk aikana. https://t.co/qjvEHIOwtN
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-170/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Helmikuun 2023 #vesitilannekatsaus : Lunta ja jäätä keskimääräistä vähemmän, järvien happitilanne keskimääräistä parempi #Pohjanmaa #EteläPohjanmaa #KeskiPohjanmaa https://t.co/4f675FWtLU
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-171/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: #Vattenöversikt för februari 2023: Mindre snö och is än vanligt, men syresituationen är bra #NTMcentralen #Österbotten #MellerstaÖsterbotten #SödraÖsterbotten https://t.co/pusJUDs9lV
- [tulvatpohjanmaa: Mikko Sane mikkosane Uusi](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-mikko-sane-mikkosane-uusi/) - Mikko Sane @mikkosane: Uusia menetelmiä #pelto 'jen #kuivatus 'tilan arviointiin. Lue artikkeli #vesitalous -lehdestä 1/2023 https://t.co/2lO2qigbDz ja katso #tarinakartta https://t.co/oGN4w0gntb. #TIIMAhanke jatkanut tästä https://t.co/qKEuSx8CMo #tulva #tulvat #valumavesihanke #laservesi #HiilestäKiinni https://t.co/C99Gx9nsaB
- [POPtulvat: nasykka PohjoisPohjanmaan](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-nasykka-pohjoispohjanmaan/) - @nasykka Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 10.5.2023. Kutsut jäsenille on jo toimitettu.
- [POPtulvat: Uutiskirjeessä mm Vaikka](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-uutiskirjeessa-mm-vaikka/) - Uutiskirjeessä mm: Vaikka kaikki puhuvat vesistöjen kunnostuksista, suurin osa vesiemme tilaa turvaavista toimista ovat ns. perustoimenpiteitä, eli esimerkiksi vesi- tai ympäristönsuojelulain vaatimia toimia. https://t.co/KZos5OtKiT
- [meteorologit: Sää on vielä aluksi hy](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-saa-on-viela-aluksi-hy/) - Sää on vielä aluksi hyvin lauhaa ja melko tuulista, joten #energiasää on jopa erittäin hyvä. Viikonlopun aikana sää kylmenee ja tuuli heikkenee, joten energiasää muuttuu vähitellen huonoksi, alkuviikolla pakkasen edelleen kiristyessä jopa erittäin huonoksi. #AstettaAlemmas https://t.co/pJ59E0iOmG
- [PIRvesi: Lauri Ahopelto LauriAhope](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-lauri-ahopelto-lauriahope-4/) - Lauri Ahopelto @LauriAhopelto: Erinomainen juttu ja video hyydetulvista. Ilmiö ei ole maalaisjärjellä kovin helposti ymmärrettävissä, joten siksikin varmasti aika tuntematon. Ilmastonmuutoksen myötä hyydetulvat meillä Suomessa tullee lisääntymään. @myllyniemih @SYKEinfo https://t.co/FkSnXnKwI7
- [esaelyves: Teräsjää on nyt vähin](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-terasjaa-on-nyt-vahin/) - Teräsjää on nyt vähintään 21 cm paksua Etelä-Savon alueellisilla havaintopaikoilla. #hydrologia #jäätilanne https://t.co/ixHiDjvb2C
- [meteorologit: Helmikuu oli Suomessa tav](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-helmikuu-oli-suomessa-tav/) - Helmikuu oli Suomessa tavallista lauhempi. Samoin koko talvi kylmästä joulukuussa huolimatta. https://t.co/tsCjbKiIaq https://t.co/FxoiskVj2s
- [POPtulvat: LeFrancofinn Kamera on Ii](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-lefrancofinn-kamera-on-ii/) - @Le_Francofinn Kamera on Iijoen Koivukoskessa hyyteen muodostumisen seurantaan. Ei ole julkinen vaan tulvan seurantaan tarkoitettu siirrettävä normaali riistakamera. Joutaa kohta jo muualle kevättulvan seurantapaikoille.
- [meteorologit: Avaruussää on ollut kah](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-avaruussaa-on-ollut-kah/) - Avaruussää on ollut kahden vuorokauden ajan myrskyisää, ja revontulia nähtiin myös etelässä. Nyt aurinkotuuli on heikkenemässä. Kuvassa revontulia maanpinnalta ja satelliitista nähtynä 27.-28.2. -23 https://t.co/0P7lAUr4my
- [POPtulvat: Ei ole tässäkään hyyd](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-ei-ole-tassakaan-hyyd/) - Ei ole tässäkään hyydekameran kuvassa koskikaroja kosken partaalla, vaan harakkaparvi kai tutkimassa onko saukolta jäänyt kalan jäänteitä syötäväksi. https://t.co/uVDqwIB9zX
- [UUDELY: EteläSavon vedet esaelyv](https://www.vesi.fi/tweetti/uudely-etelasavon-vedet-esaelyv/) - Etelä-Savon vedet @esaelyves: Koko Suomen #vesihuolto 'a edistetään yhteistuumin reilun vuoden ikäisessä Vesihuoltopalvelut -yksikössä. Juomavesidirektiivin toimeenpanon myötä tänä vuonna on tiedossa myös uusia rekrytointeja! Lue lisää Etelä-Savon ELY-keskuksen uutiskirjeestä: https://t.co/I5YMLKpKcR https://t.co/UtO5bF3QtT
- [meteorologit: Lähipäivinä lämpötil](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lahipaivina-lampotil-2/) - Lähipäivinä lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Ajoittain lämmittävä kevättalvinen aurinko ja toisinaan koleasti puhaltava tuuli tuovat oman lisäyksen lämpötilan aistimukselle. Kuvissa on esitetty Tampereen, Kuopion ja Rovaniemen lämpötilaennusteet lähivuorokausille. #sää https://t.co/9s75qNxffX
- [elykeskisuomi: EteläSavon vedet esaelyv](https://www.vesi.fi/tweetti/elykeskisuomi-etelasavon-vedet-esaelyv/) - Etelä-Savon vedet @esaelyves: Koko Suomen #vesihuolto 'a edistetään yhteistuumin reilun vuoden ikäisessä Vesihuoltopalvelut -yksikössä. Juomavesidirektiivin toimeenpanon myötä tänä vuonna on tiedossa myös uusia rekrytointeja! Lue lisää Etelä-Savon ELY-keskuksen uutiskirjeestä: https://t.co/I5YMLKpKcR https://t.co/UtO5bF3QtT
- [meteorologit:  Energiasää on torstaih](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-energiasaa-on-torstaih/) - #Energiasää on torstaihin saakka hyvä föhn-tuulen tuoman lauhemman ja tuulisen sään vuoksi. Viikonloppua kohti sää kylmenee ja muuttuu heikkotuulisemmaksi. #AstettaAlemmas https://t.co/2NnwpoxLny
- [PIRvesi: Pirkkavedetverkostossa ja](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkkavedetverkostossa-ja/) - #Pirkkavedet-verkostossa jaetaan vesiosaamista ja vinkkejä vesienhoitohankkeiden toteuttamiseen. Verkoston seuraava kokous pidetään ke 15.3. Kokouksen teemaksi on valittu vesistöjen säännöstely. ????Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://t.co/mL6vNclQnh #vesienhoito #pirkanmaa https://t.co/6WPtHD9a5q
- [PIRvesi: Suomen vesistösäätiö](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-suomen-vesistosaatio-14/) - Suomen vesistösäätiö @vesistosaatio: Maailman vesipäivänä ke 22.3. puhutaan yritysten vesivastuullisuudesta! Järjestämme silloin webinaarin aiheesta. Lisätietoa ja linkin webinaariin löydät osoitteesta https://t.co/nIzbLa4GUd @SYKEinfo @PJinstituutti @gaiagroupoy @FinWaterForum #vesivastuu #yritysvastuu https://t.co/PFP0j5omF2
- [esaelyves: Koko Suomen vesihuolto a](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-koko-suomen-vesihuolto-a/) - Koko Suomen #vesihuolto 'a edistetään yhteistuumin reilun vuoden ikäisessä Vesihuoltopalvelut -yksikössä. Juomavesidirektiivin toimeenpanon myötä tänä vuonna on tiedossa myös uusia rekrytointeja! Lue lisää Etelä-Savon ELY-keskuksen uutiskirjeestä: https://t.co/I5YMLKpKcR https://t.co/UtO5bF3QtT
- [meteorologit: FMI Space FMIspace Korona](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-fmi-space-fmispace-korona-2/) - FMI Space @FMIspace: Koronan massapurkaus näyttää saapuneen ja revontulia on tälläkin hetkellä taivaalla nähtävissä esim. Helsingissä. Lyhyen aikavälin ennusteen perusteella saattaa katsottavaa olla enemmänkin tiedossa! https://t.co/kMMFLjM6bT
- [meteorologit: FMI Space FMIspace Avaruu](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-fmi-space-fmispace-avaruu/) - FMI Space @FMIspace: Avaruussäässä vaihteeksi tapahtuu. Parikin koronan massapurkausta on liikkeellä, joista ensimmäinen voi osua Maahan jo ensi yönä. Ajoitukseen ja voimakkuuteen liittyy epävarmuuksia, mutta revontulten todennäköisyys on vähintään kohtalainen ensi yönä!
- [meteorologit-1629462590236553219](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1629462590236553219/) - Huomenna on kylmä päivä. Ensi viikolla länsiluoteinen virtaus tuo lauhempaa ja osin aurinkoista sekä pääosin poutaista kevättalvista säätä maahamme! Lapissa tulee kuitenkin vähäisiä lumisateita. Sitä seuraavalla viikolla näyttäisi talviselta. #talvi #kevät #föhn https://t.co/TBFsxabVRR
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaanELY POPE](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaanely-pope-30/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPELYkeskus: Vakinaisia tehtäviä avoinna Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa: Vesitalousasiantuntija Ilmasto- ja kiertotalousasiantuntija Tehtävien hakuaika päättyy 6.3.2023. Lisätietoja: https://t.co/5Qf3Q4Pf44 https://t.co/Mcrhk88fdP
- [meteorologit: Viikonloppua vietetään](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-viikonloppua-vietetaan/) - Viikonloppua vietetään koulujen talviloman henkeen sopivasti pakkassäässä. Uutta luntakin saadaan paikoin, mutta määrät jäävät vähäisiksi. Lauantaiyönä pilvisyys on runsasta maan etelä- ja keskiosassa ja vähäisintä pohjoisessa. Sunnuntaina tilanne kääntyy toisin päin. https://t.co/7FfsUhNE33
- [pinnanalta: Lauri Ahopelto LauriAhope](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lauri-ahopelto-lauriahope-4/) - Lauri Ahopelto @LauriAhopelto: Erinomainen juttu ja video hyydetulvista. Ilmiö ei ole maalaisjärjellä kovin helposti ymmärrettävissä, joten siksikin varmasti aika tuntematon. Ilmastonmuutoksen myötä hyydetulvat meillä Suomessa tullee lisääntymään. @myllyniemih @SYKEinfo https://t.co/FkSnXnKwI7
- [tulvatpohjanmaa: Lauri Ahopelto LauriAhope](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-lauri-ahopelto-lauriahope-5/) - Lauri Ahopelto @LauriAhopelto: Erinomainen juttu ja video hyydetulvista. Ilmiö ei ole maalaisjärjellä kovin helposti ymmärrettävissä, joten siksikin varmasti aika tuntematon. Ilmastonmuutoksen myötä hyydetulvat meillä Suomessa tullee lisääntymään. @myllyniemih @SYKEinfo https://t.co/FkSnXnKwI7
- [meteorologit: Lumisadealue liikkuu koht](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lumisadealue-liikkuu-koht/) - Lumisadealue liikkuu kohti itää. Lunta on tähän mennessä (klo 15.15) länteen ja Lappiin painottuen kertynyt noin 5 cm. Etelässä ja idässä ennustettu lumikertymä on illan kuluessa vastaavasti noin 5 cm. Lännessä sää on alkanut jo poutaantua. https://t.co/kzZRpgDG2x
- [meteorologit: PojuJ Kiitos kysymästä](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-pojuj-kiitos-kysymasta/) - @PojuJ Kiitos kysymästä! Aurinkoajat saa sääsovelluksessa näkyville 10 vrk:n sääennusteen oikeassa ylälaidassa olevasta valintanapista. Siinä Info-napin vasemmalla puolella! Tuolta voit muutenkin räätälöidä omaa säänäkymääsi.
- [meteorologit: PojuJ Kiitos Välitetää](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-pojuj-kiitos-valitetaa/) - @PojuJ Kiitos. Välitetään tämä eteenpäin selviteltäväksi.
- [meteorologit:  Energiasää on aluksi t](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-energiasaa-on-aluksi-t-7/) - #Energiasää on aluksi tavanomainen tai huono. Erityisesti perjantaina tuulivoiman tuotanto jää heikoksi heikkohkon tuulen vuoksi. Ennustejakson loppua kohden energiasää paranee, sillä tuuli voimistuu ja viikonvaihteen jälkeen sää myös lauhtuu. https://t.co/Ue9jGYrE1T
- [POPtulvat: Tavoitteena on kunnostust](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tavoitteena-on-kunnostust/) - Tavoitteena on kunnostustöillä parantaa vesistön tilaa, luonnon monimuotoisuutta ja myös virkistyskäyttömahdollisuuksia. Vare­pu­taa­no­jan valu­ma-alu­eel­ta löy­tyy run­saas­ti vesien­hoi­don parannuskohteita - https://t.co/glX4PP43az
- [PIRvesi: Valtakunnallisen Vesistö](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-valtakunnallisen-vesisto/) - Valtakunnallisen #VesistöKunnostusVerkosto 'n talviwebinaarin teema oli tänä vuonna "Kuivatuksesta kestävään vesienhallintaan". Tilaisuuden tallenteet ovat katsottavissa verkoston YouTube-kanavalla 2.3. asti. #kunnostajatkoolla #vesienhoito https://t.co/29uIBlDlPc
- [meteorologit: Huomenna torstaina sataa](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-huomenna-torstaina-sataa-2/) - Huomenna torstaina sataa lunta (kertymä 4-10 cm). Lounaassa lämpötila kohoaa nollan vaiheille ja siellä puihin tarttuva #lumi voi aiheuttaa paikoin puustovahinkoja ja sähkökatkoksia. Myös #ajokeli on huono. Kun siitä selvitään, viikonlopun #sää näyttää ulkoiluun sopivalta ????️⛷️ https://t.co/U9g9XuwymT
- [meteorologit: Huomenna torstaina sataa](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-huomenna-torstaina-sataa/) - Huomenna torstaina sataa lunta (kertymä 4-10 cm). Lounaassa lämpötila kohoaa nollan vaiheille ja siellä puihin tarttuva #lumi voi aiheuttaa paikoin puustovahinkoja ja sähkökatkoksia. Myös #ajokeli on huono. Kun siitä selvitään, viikonlopun #sää näyttää ulkoiluun sopivalta ????️⛷️ https://t.co/lzgisN5F6W
- [esaelyves: Kiinnostaako vesienhoito](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-kiinnostaako-vesienhoito/) - Kiinnostaako vesienhoito Etelä-Savon alueella? ???? Tilaa siinä tapauksessa Etelä-Savon vesienhoitoverkoston uutiskirje tästä: https://t.co/VAQfglkIaD https://t.co/MW3ZnQb4fe
- [pinnanalta:  Hyyde voi nostaa vedenko](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-hyyde-voi-nostaa-vedenko/) - #Hyyde voi nostaa vedenkorkeuksia avointen jokiosuuksien alapuolella. Esimerkiksi Kymijoella Hirvikosken #vedenkorkeus on noussut 15 cm viime yön aikana. Päivällä #auringonsäteily on hidastanut nousua, mutta ensi yönä on vielä kireitä pakkasia. https://t.co/NGFQQHiqq4
- [POPtulvat: TLinjama Kuivuuskuvia ei](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tlinjama-kuivuuskuvia-ei/) - @TLinjama Kuivuuskuvia ei arkistosta löytynyt. Olisipa kiva jos joltain löytyisi sellaisiakin nyt kun tulvien lisäksi ollaan kiinnostuttu myös kuivemmistakin vaiheista. Tässä kuitenkin arkistojen kätköistä runsasvetisempi tilanne Oijärveltä https://t.co/nfIvmzh1cA
- [POPtulvat: TLinjama Järvisyys noin](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tlinjama-jarvisyys-noin/) - @TLinjama Järvisyys noin 3% joka koostuu suurimmaksi osaksi Oijärvestä. Jos on pitempiä kuivia jaksoja niin kyllä tuo aika vähävetiseksi menee mutta lienee harvoin nimensä mukainen.
- [meteorologit: Laskiaistiistain sää po](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-laskiaistiistain-saa-po/) - Laskiaistiistain sää polaarisatelliitin silmin (klo 12.43): monin paikoin etenkin pohjoisessa ja idässä aurinkoista (violetit ja pinkit sävyt), etelässä ja lännessä ollut osin pilvisempää (vihertävät ja oranssit sävyt). Yöllä pakkanen kiristyy erityisesti selkeillä alueilla ???? https://t.co/DZPBfD78qg
- [POPtulvat: Koskikara ennätti pois k](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-koskikara-ennatti-pois-k/) - Koskikara ennätti pois kuvista Kuivajoella. https://t.co/4OSclH5Ama
- [meteorologit: tominyman AnniinaValtonen](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tominyman-anniinavaltonen-4/) - @tomi_nyman @AnniinaValtonen @MattiHuu_YLE @IlmaTiede Ja tähän vielä korjauksena, että 'disrupted vortex' on siis ylipäänsä normaalista kierrostaan poikkeutunut polaaripyörre eli sen alle luetaan sekä useammaksi hajonnut pyörre (split) että yhtenä pysyvä, mutta heikentynyt ja siirtynyt pyörre (displacement, eikä disrupted).
- [meteorologit: TeemuSummanen tominyman A](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-teemusummanen-tominyman-a/) - @TeemuSummanen @tomi_nyman @AnniinaValtonen @MattiHuu_YLE @IlmaTiede Hyvä huomio! Kenties tarkempaa olisi ollut sanoa, että stratosfäärissä lämpenevien polaarialueiden eteläpuolella tapahtuu keskimäärin kompensoivaa jäähtymistä; pinnalla taas napa-alueiden kylmää ilmaa voi päästä myöhemmin virtaamaan korkeapaineen vahvistuessa.
- [HELYvesi: Hämeen ELYkeskus HELYkes](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-hameen-elykeskus-helykes-54/) - Hämeen ELY-keskus @HELYkeskus: Vuoden ensimmäinen #vesiviesti on julkaistu teemalla: lainsäädäntö, VEETI-järjestelmä ja haja-asutuksen vesihuolto. Mm. ????Vesihuoltolakiin muutoksia ????Vesihuoltolaitosten tiedot VEETI-järjestelmään ????Pohjavesitilanne Lue viesti: https://t.co/ExJYtG4UQQ #vesi #vesifi @HELYvesi https://t.co/ZoEe3zY1dS
- [Sykeinfo: Harri Myllyniemi myllynie](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-harri-myllyniemi-myllynie/) - Harri Myllyniemi @myllyniemih: Terveisiä Oslosta Pohjoismaiden ja Baltian hydrologisten ennustajien kokouksesta! #chinb Paljon uutta ja mielenkiintoista #tulva ennustamisen saralta. Kuvassa norjalaisten hauska idea kuvata varoitustasoa saappaan varren pituudella. @SYKEinfo https://t.co/kWqaOzEXZ3
- [HELYvesi: Vanajavesikeskuksen avust](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-vanajavesikeskuksen-avust/) - Vanajavesikeskuksen avustukset omaehtoisiin vesistökunnostuksiin on nyt jaossa: https://t.co/L7yWqBeR96
- [meteorologit: tominyman AnniinaValtonen](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tominyman-anniinavaltonen/) - @tomi_nyman @AnniinaValtonen @MattiHuu_YLE @IlmaTiede Näiden myötä napa-alueiden kylmää ilmaa pääsee stratosfäärissä virtaamaan etelämmäs ja samanlainen efekti voi toistua myös alempana ilmakehässä johtaen meillä tavanomaista kylmempään ja kuivempaan säähän. (3/3)
- [meteorologit: tominyman AnniinaValtonen](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tominyman-anniinavaltonen-2/) - @tomi_nyman @AnniinaValtonen @MattiHuu_YLE @IlmaTiede Noin joka toinen vuosi tähän kiertoliikeeseen tapahtuu poikkeavuus, jolloin napa-alue stratosfäärissä lämpenee äkillisesti. Tämä joko poikkeuttaa polaaripyörteen (disrupted vortex) tai hajottaa sen useammaksi pyörteeksi (vortex split). (2/3)
- [meteorologit: tominyman AnniinaValtonen](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tominyman-anniinavaltonen-3/) - @tomi_nyman @AnniinaValtonen @MattiHuu_YLE @IlmaTiede Hei ja pahoittelut myöhäisestä vastauksesta! Napa-alueilla länsituulet puhaltavat talviaikaan voimakkaasti stratosfääriissä - eli n. 10-50 km korkeudella - vangiten hyvin kylmää ilmaa sisäänsä. Tätä kutsutaan polaaripyörteeksi. (1/3)
- [pinnanalta: Harri Myllyniemi myllynie](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-harri-myllyniemi-myllynie-7/) - Harri Myllyniemi @myllyniemih: Terveisiä Oslosta Pohjoismaiden ja Baltian hydrologisten ennustajien kokouksesta! #chinb Paljon uutta ja mielenkiintoista #tulva ennustamisen saralta. Kuvassa norjalaisten hauska idea kuvata varoitustasoa saappaan varren pituudella. @SYKEinfo https://t.co/kWqaOzEXZ3
- [meteorologit: Korkeapaineen vahvistuess](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-korkeapaineen-vahvistuess/) - Korkeapaineen vahvistuessa Suomen ylle sää kylmenee ja tuulet heikkenevät, joten #energiasää huononee keskiviikolle mentäessä jopa erittäin huonoksi. Sen jälkeen sää lauhtuu jälleen ja tuulisuus vaihtelee. https://t.co/bJRVvrsCc2
- [meteorologit: Lumisadealue on saapunut](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lumisadealue-on-saapunut/) - Lumisadealue on saapunut Suomeen ja pysyttelee maamme yllä vielä huomennakin. Sunnuntaipäivän aikana sade tosin heikkenee. Lunta on kertynyt kello 15 mennessä Ilmatieteen laitoksen automaattiasemille eniten Espoon Nuuksion 14 cm. Taulukossa näkyvät vähintään 5 cm lumikertymät. https://t.co/mFkPHK2cgd
- [POPtulvat: Oulun seudun ympäristöt](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-oulun-seudun-ymparistot/) - Oulun seudun ympäristötoimi: kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon Ylikiimingin kalastuskunnalle. Yli­kii­min­gin kalas­tus­kun­ta koko valu­ma-alu­een asial­la – Pal­kin­to­ra­hoil­la har­juk­sen poi­ka­sia Yli­kii­min­gin koskiin - https://t.co/BxxousRJky
- [tulvatpohjanmaa: Väderprognosen för lör](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-vaderprognosen-for-lor/) - Väderprognosen för lördag för med sig avsevärt vintrigare väder och snö #vinterväder https://t.co/vy9hjFM0fj
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaan ELYkesk](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaan-elykesk-5/) - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on haettavana vesitalousasiantuntijan vakituinen työsuhde. Vesitalousasiantuntija, Oulu, 17.2.2023 https://t.co/itOtMvEITM
- [meteorologit: Perjantaiiltana matalapai](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-perjantaiiltana-matalapai/) - Perjantai-iltana matalapaine sateineen saapuu Suomeen. Lunta ja räntää pyryttää siihen malliin, että maan etelä- ja keskiosasssa varoitetaan huonosta tai paikoin jopa erittäin huonosta ajokelistä lauantaina. Lue sivuiltamme toimintaohjeita lumipyryyn: https://t.co/p7AdOYOl0g ????️ https://t.co/cxwi9MJvoT
- [meteorologit: Lähipäivinä sää on v](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lahipaivina-saa-on-v/) - Lähipäivinä sää on vielä lauhaa ja tuulista, joten #energiasää on hyvä. Sunnuntaina sää kylmenee ja myös tuuli vähitellen heikkenee, joten energiasää muuttuu tavanomaiseksi, alkuviikolla mahdollisesti huonoksi. https://t.co/zZ4UwDz3vN
- [meteorologit: Sumua on tänään ollut](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-sumua-on-tanaan-ollut/) - Sumua on tänään ollut monin paikoin. Kartassa näkyvät kello 16 mennessä havaitut huonoimmat näkyvyydet Ilmatieteen laitoksen mittausasemilla. Taulukossa ovat alle 200 m havainnot. Huonoin näkyvyys oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla 94 m. https://t.co/zUXQszsf1J
- [yministerio: Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tweetti/yministerio-suomen-ymparistokeskus/) - Suomen ympäristökeskus @SYKEinfo: Tarkista juomaveden laatu verkosta – uusi palvelu kokoaa koko maan tiedot. Uutinen: https://t.co/bLO6y2VfXW #hanavesi #juomavesi #vedenlaatu #kulutus #juomavesidirektiivi #vesihuolto #vesihuoltolaitos Kuva © Brian Jackson https://t.co/W3wCcf73Pe https://t.co/SGFkBVe77g
- [Sykeinfo: VarsinaisSuomen ELY Varsi](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-varsinaissuomen-ely-varsi-2/) - Varsinais-Suomen ELY @VarsinaisELY: Mitä Saaristomerelle kuuluu ja miltä Saaristomeren tulevaisuus näyttää? @VarsinaisELY ja @SYKEinfo järjestävät Saaristomeren tilan tutkimuksen tulevaisuuteen keskittyvän seminaarin 16.3. Ilmoittaudu mukaan 23.2. mennessä! #saaristomeri #vesi https://t.co/l08cQ8S7pt https://t.co/vCseBNL7Iw
- [meteorologit-1625465909954416642](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1625465909954416642/) - Alkuvuonna lauhaa säätä on riittänyt! Osalla asemista on tänän mennessä vuotta mitattu suurempi poikkeama keskilämpötilasta kuin kertaakaan vertailukauden aikana. Esim. Kuusamon lentoasemalla lämpötila on ollut 5,2 astetta ylempi kuin keskimäärin, tämä on myös suurin poikkeama. https://t.co/eaiYluoMsi
- [PIRvesi: Sitra SitraFund Vesistöm](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-sitra-sitrafund-vesistom/) - Sitra @SitraFund: Vesistömme eivät voi niin hyvin kuin haluaisimme kuvitella. Terveellä vesiluonnolla on arvoa kansantaloudelle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Keinoja vahinkojen korjaamiseksi on, muistuttaa @SYKEinfo pääjohtaja @Leif_Sch. #luontokato https://t.co/JVNv8EpUOE
- [VarsinaisELY: Mitä Saaristomerelle kuu](https://www.vesi.fi/tweetti/varsinaisely-mita-saaristomerelle-kuu/) - Mitä Saaristomerelle kuuluu ja miltä Saaristomeren tulevaisuus näyttää? @VarsinaisELY ja @SYKEinfo järjestävät Saaristomeren tilan tutkimuksen tulevaisuuteen keskittyvän seminaarin 16.3. Ilmoittaudu mukaan 23.2. mennessä! #saaristomeri #vesi https://t.co/l08cQ8S7pt https://t.co/vCseBNL7Iw
- [Sykeinfo: Tarkista juomaveden laatu](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-tarkista-juomaveden-laatu/) - Tarkista juomaveden laatu verkosta – uusi palvelu kokoaa koko maan tiedot. Uutinen: https://t.co/bLO6y2VfXW #hanavesi #juomavesi #vedenlaatu #kulutus #juomavesidirektiivi #vesihuolto #vesihuoltolaitos Kuva © Brian Jackson https://t.co/W3wCcf73Pe https://t.co/SGFkBVe77g
- [pinnanalta: Kiinnostaako sisävesien](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-kiinnostaako-sisavesien/) - Kiinnostaako sisävesien jäätilanne? @Sykeinfo:n hydrologi Merja Pulkkanen on tänään viiden jälkeen -ohjelmassa haastateltavana noin 17.15- https://t.co/s3gzCocYPe #jää #jäätilanne #heikotjäät
- [pinnanalta: ELYkeskus ELYkeskus Oletk](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-elykeskus-elykeskus-oletk/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Oletko jo tutustunut ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskukseen? Asiakaspalvelu neuvoo asiakkaita ympäristöasioissa sekä vastaa yleisiin ympäristöä koskeviin kysymyksiin numerossa 0295 020 900 (ma–pe klo 9–16). Lisätietoa: https://t.co/xUynqQs5ei https://t.co/N3DWPk4PuS
- [meteorologit: Helmikuu  sää  tuulista](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-helmikuu-saa-tuulista-2/) - Helmikuu 13.2. #sää tuulista, voimakkain #puuska Muonio Laukukero: 34 m/s; lauhaa, ylin #lämpötila Kaarina Yltöinen: +9,1 astetta; #lumikuuroja Lapissa, suurin sademäärä/lumensyvyyden muutos Kilpisjärvi: 29,1 mm/36 cm
- [meteorologit: Helmikuu  sää  tuulista](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-helmikuu-saa-tuulista/) - Helmikuu 13.2. #sää tuulista, voimakkain #puuska Muonio Laukukero: 34 m/s; lauhaa, ylin #lämpötila Kaarina Yltöinen: +9,1 astetta; #lumikuuroja Lapissa, suurin sademäärä/lumensyvyyden muutos Kilpisjärvi: 29,1 mm/yli 36 cm
- [meteorologit: MarkusHilden Hei Noin suu](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-markushilden-hei-noin-suu/) - @MarkusHilden Hei! Noin suurta nousua 10 minuutissa ei toki päivittäin tapahdu, mutta esim. tämän talven aikana noin 3 asteen nousu 10 minuutissa on Helsinki-Vantaalla tapahtunut jo muutamaan otteeseen. Esim. 5. päivä tätä kuuta lämpötila nousi kello 8.10-8.20 välillä jopa noin 4 asteella.
- [PIRvesi: Ikaalisten kaupunki Ikaal](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-ikaalisten-kaupunki-ikaal/) - Ikaalisten kaupunki @_Ikaalinen: Uusi ohjelmakausi uusine tukimuotoineen starttaa kevään aikana. Onko sinulla jo hankeidea muhimassa? Tule juttusille ke 22.2. klo 9-15.30 niin katsotaan, miten kannattaa parhaiten edetä! Kaupungin virasto (Vanha Tampereentie 9) @LeaderPohjSata https://t.co/2w2H3aEgo1
- [esaelyves: Havaintopisteiden jäänp](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-havaintopisteiden-jaanp/) - Havaintopisteiden jäänpaksuudet vaihtelevat nyt 30-45 sentin välillä, mistä teräsjään osuus oli 15-22 sentin välillä. #hydrologia #jäätilanne https://t.co/JGCc8QLYcw
- [meteorologit: Sää on ajankohtaan näh](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-saa-on-ajankohtaan-nah/) - Sää on ajankohtaan nähden selvästi lauhempaa lähes koko viikon, ja lisäksi tänään sekä torstaina sää on myös tuulista, joten #energiasää on erittäin hyvä tai hyvä. Tiistaina ja keskiviikkona tuulet ovat heikompia korkeapaineen selänteen johdosta. https://t.co/OFqJ27tvFy
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-168/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Tammikuun #vesitilannekatsaus : Tulvakorkeuksia, jääpatoja, vaikutuksia vedenlaatuun ja pohjavesivarantoihin. #ELYkeskus #Pohjanmaa #EteläPohjanmaa #KeskiPohjanmaa #vesitilanne https://t.co/n98vwQPIGC
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-169/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Vattenöversikt för januari: Vinteröversvämning, isproppar, även vattenkvaliteten och grundvattennivån påverkades #NTMcentralen #Österbotten #SödraÖsterbotten #MellerstaÖsterbotten #vattenöversikt https://t.co/i1qT2unfIb
- [tulvatpohjanmaa-1624843528596598785](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-1624843528596598785/) - Jäähavainnoitsijat keräävät järjestelmällisesti #jää 'näytteitä, jos jäälle voi turvallisesti mennä #talvi @meteorologit @pinnanalta https://t.co/G2Wte7c0NR
- [meteorologit: Joni Myrsky ensi viikon l](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-joni-myrsky-ensi-viikon-l/) - @Joni54154865 Myrsky ensi viikon lopulla on mahdollinen, muttei vielä voi sanoa todennäköiseksi. Ennustemalleissa on eroja ja parvissakin riittää hajontaa.
- [meteorologit-1624380880096489472](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1624380880096489472/) - Korkeapaineen selänne väistyy sunnuntaina, kun lännestä tulee sateita ja #sää lauhtuu voimakkaasti. Huonoa #ajokeli 'ä ja maanantaina voimakkaita tuulia on varsinkin maan pohjoisosaan odotettavissa. Ks. varoitukset linkistä: https://t.co/8yRzqDZvuC #talvi
- [meteorologit: Päivä on ollut tänää](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-paiva-on-ollut-tanaa/) - Päivä on ollut tänään tuulinen. Luoteistuuli on 10 minuutin keskiarvojen osalta puhaltanut pääosin kohtalaisena tai navakkana, mutta puuskissa on ylletty koviin eli yli 14 m/s lukemiin. Etelässä ja lännessä on jopa esiintynyt myrskypuuskia eli lyhytaikaisesti yli 21 m/s. https://t.co/hG87FNcWmG
- [pinnanalta: Suurimmassa osassa maata](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-suurimmassa-osassa-maata/) - Suurimmassa osassa maata lunta on tavanomaista vähemmän ja koko maassa katoilla tätäkin vähemmän. Suojakeleillä enimmät lumet ovat jo tulleet katoilta alas. Ei ole tarvinnut varoitella kattokuormista. #lumi #Tulvakeskus @Sykeinfo https://t.co/j6wxScys3J
- [pinnanalta: PohjoisPohjanmaanELY POPt](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-pohjoispohjanmaanely-popt-36/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPtulvat: Tulva- ja hyydekameroihin tallentuu joskus muitakin luonnonilmiöitä kuin tulvahavaintoja. Kuten saukko tai ketturepolainen. https://t.co/Sr8HPAGryC
- [PIRvesi: Luonnonvarakeskus LukeFin](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-luonnonvarakeskus-lukefin-10/) - Luonnonvarakeskus @LukeFinland: Tuoreen kirjallisuuskatsauksen perusteella perinteinen turvemaiden metsätalous lisää vesistöjen tummumista. Tummumista tulisi torjua kehittämällä metsätalouden toimintatapoja. 1/2 #HiilestäKiinni #SysteemiHiili #metsä @Sykeinfo Kuva: Laura Härkönen https://t.co/sQTIJOLlbd
- [LukeFinland: Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tweetti/lukefinland-suomen-ymparistokeskus/) - Suomen ympäristökeskus @Sykeinfo: Nykyinen metsätalouden vesiensuojelu ei vähennä vesistöjen tummumista – systeeminen muutos tarvitaan. Lue lisää: https://t.co/6VoTkC4JDz #HiilestäKiinni #SysteemiHiili #Vesi @LukeFinland Kuva: Laura Härkönen https://t.co/Vhh9d38v0c
- [Sykeinfo: Nykyinen metsätalouden v](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-nykyinen-metsatalouden-v/) - Nykyinen metsätalouden vesiensuojelu ei vähennä vesistöjen tummumista – systeeminen muutos tarvitaan. Lue lisää: https://t.co/6VoTkC4JDz #HiilestäKiinni #SysteemiHiili #Vesi @LukeFinland Kuva: Laura Härkönen https://t.co/Vhh9d38v0c
- [POPtulvat: Tulva ja hyydekameroihin](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tulva-ja-hyydekameroihin/) - Tulva- ja hyydekameroihin tallentuu joskus muitakin luonnonilmiöitä kuin tulvahavaintoja. Kuten saukko tai ketturepolainen. https://t.co/Sr8HPAGryC
- [meteorologit-1623660495201882124](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1623660495201882124/) - Varoituskartalla riittää myös huomenna varoitettavaa. Lännestä saapuu ensi yönä matalapaineen sola voimakkaine tuulineen ja lumisateineen. Myrskypuuskia voi esiintyä aamupäivän ja iltapäivän aikana etenkin lännessä ja lounaassa selkenemisen myötä. Lisäksi ajokeli huononee. https://t.co/Ay3TBRkSVA
- [meteorologit: MikaKivi Kyllä näin on](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-mikakivi-kylla-nain-on/) - @Mika_Kivi Kyllä näin on valitettavasti. Tulevan viiden vuorokauden aikana ensin pakastuu ja sitten taas sunnuntaina laajalti lauhtuu, joten liukkauteen on hyvä varautua myös jatkossa.
- [meteorologit: Lähipäivät sekä sunnu](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lahipaivat-seka-sunnu/) - Lähipäivät sekä sunnuntai ja maanantai ovat tuulisia ja tavanomaista lämpimämpiä, joten #energiasää on jopa erittäin hyvä. Lauantaina ja alkuviikolla sää viilenee ja tuuli heikkenee, kun matalapaineiden väistyttyä korkeapaineen selänne vahvistuu maahamme. https://t.co/eFjKNVsAvc
- [POPtulvat: Tänä talvena Iijoella e](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-tana-talvena-iijoella-e/) - Tänä talvena Iijoella ei ole näkynyt haitallisia hyydetulvia. Tänään Pudasjärvellä näytti näin hienolta. https://t.co/vxA8FvPgEH
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus on m](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-on-m/) - Pirkanmaan ELY-keskus on mukana Kovesjoen vesistöalueen pilottihankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja etenkin turvemaavaltaisten alueiden vesienhallintaan ja -suojeluun ???? https://t.co/50622paxix
- [POPtulvat: Ilmatieteenlaitoksen meri](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-ilmatieteenlaitoksen-meri/) - Ilmatieteenlaitoksen merivesiennusteen mukaan merenpinta nousee Oulussa ylihuomeenna noin tasolle N2000 + 1,2m. https://t.co/5pt9ccc716 https://t.co/qKsiYc41IT
- [esaelyves: Vesiensuojelun tehostamis](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-vesiensuojelun-tehostamis/) - Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa neljää pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. Yksi pilottialueista sijaitsee täällä meillä Etelä-Savossa, Kyyveden valuma-alueella ???? https://t.co/mQ0ByCyEJ2
- [meteorologit: Lähipäivinä sää on t](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lahipaivina-saa-on-t/) - Lähipäivinä sää on tuulinen ja sää tavanomaista lämpimämpää suuressa osassa maata, joten #energiasää vaihtelee hyvän tai erittäin hyvän välillä. Sää on tuulinen viikon puolivälissä, jolloin energiasää voi olla jopa erittäin hyvä. https://t.co/HZe8vtHv8n
- [meteorologit: Viikko on hyvin tuuli nen](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-viikko-on-hyvin-tuuli-nen/) - Viikko on hyvin #tuuli 'nen ja erityisesti torstaina kannattaa pitää hatusta kiinni, sillä #myrskypuuskia voi esiintyä myös maa-alueilla. Lämpötilat sahaavat tiuhaan 0°C ympäristössä, mutta tuuli lisää kylmän tuntua. Esim. torstaina lämpötila voi tuntua jopa 7°C kylmemmältä! #sää https://t.co/ROeqNIweO3
- [meteorologit: ttvmatti MattiHuuYLE Ilma](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-ttvmatti-mattihuuyle-ilma/) - @ttvmatti @MattiHuu_YLE @IlmaTiede @SeijaPaasonen Kiitos kysymästä! Kaavoja on lukuisia ja taulukko oli tosiaan epäyhteensopiva Paikallissääennusteen Tuntuu kuin -lukemien kanssa. Taulukosta siis luovuttiin jo vuosia sitten. Wikipedian kautta löytyy edelleen... https://t.co/9ggNweXnsY
- [ELYkeskus: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/elykeskus-etelapohjanmaan-elykesku-3/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Tammikuun #vesitilannekatsaus : Tulvakorkeuksia, jääpatoja, vaikutuksia vedenlaatuun ja pohjavesivarantoihin. #ELYkeskus #Pohjanmaa #EteläPohjanmaa #KeskiPohjanmaa #vesitilanne https://t.co/n98vwQPIGC
- [tulvatpohjanmaa: Isarna är svaga och för](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-isarna-ar-svaga-och-for/) - Isarna är svaga och förrädiska i år, säger kustbevakare i Vasa och Karleby och varnar för att bege sig ut på isen #isläget #vinter #havet #Österbotten https://t.co/RcaZJpWWTM
- [POPtulvat: Aurinkoiset päivät näk](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-aurinkoiset-paivat-nak/) - Aurinkoiset päivät näkyvät myös kirkkaina satelliittikuvuna. Uljuan tekojärvi Sentinel-2 satelliitista kuvattuna. Näitä voipi katsella kuka vaan Syken Tarkka-palvelusta. https://t.co/x08o3bzRpe https://t.co/O5VfTiMECY
- [meteorologit: Ensi viikon sää lyhyest](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-ensi-viikon-saa-lyhyest/) - Ensi viikon sää lyhyesti: Korkeapaine asettuu Keski-Euroopan ylle. Meille pääsee virtaamaan lännestä lauhaa ilmaa. Sateet jäävät suurilta osin Skandien vuoristoon, meillä pilvisyys vaihtelee ja ajoittain on selkeää. Lämpötila kohoaa tiistaista alkaen päivisin laajalti plussalle.
- [meteorologit: Aluksi pohjoisenpuoleinen](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-aluksi-pohjoisenpuoleinen/) - Aluksi pohjoisenpuoleinen ilmavirtaus ja korkeapaine kylmentävät säätä ja pakkanen kiristyy etelässäkin. Sitten tuuli kääntyy länteen ja viikon vaihtuessa Suomen yli liikkuu lumisateita. Sää lauhtuu ensi viikolla lähes koko maassa nollan yläpuolelle, jopa yli +5 asteeseen. https://t.co/S5qg59numR
- [IlmaTiede: Lauri Heiskanen lauriheis](https://www.vesi.fi/tweetti/ilmatiede-lauri-heiskanen-lauriheis/) - Lauri Heiskanen @lauri_heiskanen: Tutkimme Pohjois-Lapissa metsän, soiden sekä järvien #hiilidioksidi ja #metaani vaihtoa muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. #Kuivuus ja helle heikensi maaekosysteemien hiilinieluja ja pienensi suon metaanipäästöjä. Sateinen kesä lisäsi karikkeen hajotusta metsässä. #FMIcarboncycle https://t.co/pq9tcX9KmV
- [pinnanalta: Perjantain piristys Kimpi](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-perjantain-piristys-kimpi/) - Perjantain piristys: Kimpisen lukion opiskelijat kävivät mittaamassa lunta ja kirjasivat sen kansalaishavaintona vesi.fin kartalle. Teki mieli klikata tuon havainnon kohdalta että ”Tykkään” ❤ https://t.co/5fotJMnQOh Jätä oma havaintosi: https://t.co/KjAyJJjOsO https://t.co/WN7LUXKSux
- [meteorologit: Lähipäivinä tuuli on m](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lahipaivina-tuuli-on-m/) - Lähipäivinä tuuli on melko heikkoa ja pakkanen ajoittain kireämpää, joten #energiasää vaihtelee huonon ja tavanomaisen välillä. Alkuviikolla ennusteen epävarmuus kasvaa huomattavasti, mutta todennäköisesti sää lauhtuu ja tuuli voimistuu, joten energiasää muuttuu hyväksi. https://t.co/LIpJIIeyqi
- [pinnanalta: Taisto Hakala taistohakal](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-taisto-hakala-taistohakal/) - Taisto Hakala @taisto_hakala: Kiintojää teräsjää ahtojää ajojää kohvajää riite! Jäätä on monenlaista ja sen variaatiot on tärkeää tuntea, jos aikoo liikkua jäillä turvallisesti. Tietoa jäästä saat @Sykeinfo @meteorologit @pinnanalta yhteisiltä verkkosivuilta.? https://t.co/meJ1EYDkxB #jää #varoheikkojajäitä
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-139/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Pirkkavedet-verkostossa jaetaan vinkkejä ja osaamista vesienhoitohankkeiden toteuttamiseen - seuraava tapaaminen on maaliskuussa! Lue lisää verkoston toiminnasta: #vesienhoito #Pirkanmaa #ELYkeskus @PIRvesi https://t.co/KW14Qaxa7x https://t.co/kHgJrBHeXs
- [meteorologit: Tammikuu oli monin paikoi](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tammikuu-oli-monin-paikoi/) - Tammikuu oli monin paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen lauha. Keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata 2‒5 astetta vertailukauden keskiarvoja korkeampia. https://t.co/8AQfuRL4HL https://t.co/jP7y9BcLDG
- [PIRvesi: Timo Lehesvirta timolehes](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-timo-lehesvirta-timolehes/) - Timo Lehesvirta @timolehesvirta: Luonto-ohjelmamme rahoitushaku auki 1.2.-30.4.2023. Suomalaisen luonnon ennallistamishankkeet valitaan asiantuntijaraadin kanssa. Kehitä idea, kokoa porukka ja laita hakemus vetämään! https://t.co/IzESVNNU6b
- [esaelyves: EteläSavon yleinen jää](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-etelasavon-yleinen-jaa/) - Etelä-Savon yleinen jäätilanne paranee mutta moottorikelkalla jäille menoa kannattaa edelleen harkita kahdesti, varsinkin kulkijalle tuntemattomilla alueilla . https://t.co/jTo7y7Q7Mm
- [Sykeinfo: Syken hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-86/) - Syken hydrologit @pinnanalta: Suomessa pohjavesitilanne on keskimääräinen, mutta Keski-Euroopassa kuivuus on jatkunut vuosia https://t.co/QMjB7f8Gqp #kuivuus @Sykeinfo
- [pinnanalta: httpstcoMbmhNZnu](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-httpstcombmhnznu/) - https://t.co/Mbm51hNZnu
- [pinnanalta: Suomessa pohjavesitilanne](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-suomessa-pohjavesitilanne/) - Suomessa pohjavesitilanne on keskimääräinen, mutta Keski-Euroopassa kuivuus on jatkunut vuosia https://t.co/QMjB7f8Gqp #kuivuus @Sykeinfo
- [PIRvesi: Pauliina Louhi palouhi Tu](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pauliina-louhi-palouhi-tu/) - Pauliina Louhi @palouhi: Turvemaiden ojituksien aiheuttama tumma vesi romahduttaa puroluonnon. Ennallistamisasetuksen hyödyt heijastuvat metsienhoidosta latvapuroihin ja sieltä alapuolisiin jokiin, aina rannikolle asti! Lue hyvä 🧵alla: @StreamUnioulu @UniOulu @LukeFinland @Kaleva_fi https://t.co/7aAvrDSdKO
- [PIRvesi: Mikael Rytkönen mikaelry](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-mikael-rytkonen-mikaelry/) - Mikael Rytkönen @mikaelrytkonen: Suomessa on noin 220 vesivoimalaitosta, mutta tuhansia energiataloudellisesti merkityksettömiä patoja. Tänään julkaisimme virtavesiohjelman, jossa tavoittelemme 500 kilometrin vapauttamista tai kunnostamista vuoteen 2030 mennessä. https://t.co/ZSHuxLLkEZ
- [meteorologit:  Energiasää on aluksi e](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-energiasaa-on-aluksi-e/) - #Energiasää on aluksi erittäin hyvä, sillä sää on laajalti lauhaa ja tuulista. Jatkopäivinä lämpötila on pääosin tavanomainen ja tuulisuus vähintäin kohtalaista. https://t.co/S32fSNVZA1
- [pinnanalta: EteläSuomessa vesisateet](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-etelasuomessa-vesisateet/) - Etelä-Suomessa vesisateet nostavat jokien pintoja. Esimerkiksi Lepsämänjoki nousee ennusteen mukaan nopeasti, muttei ihan tulvalukemiin kuitenkaan. https://t.co/r0mrTx2UWU
- [meteorologit: Joni Jonkin verran tykkyl](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-joni-jonkin-verran-tykkyl/) - @Joni54154865 Jonkin verran tykkylunta on tosissaan tulossa painottuen maan keski- ja pohjoisosaan. Suurempia vahinkoja ei kuitenkaan ole odotettavissa näillä määrillä huomioon ottaen tämänhetkisen tykkykuorman puissa.
- [meteorologit: Matalapaine kulkee Suomen](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-matalapaine-kulkee-suomen/) - Matalapaine kulkee Suomen yli itään lähivuorokausien aikana. Ajokeli muuttuu maanantaina lumi- ja räntäsateiden vaikutuksesta laajalti huonoksi ja maan keskivaiheilla sekä paikoin pohjoisessa ajokeli voi olla erittäin huono. Tarkista siis varoitukset: https://t.co/8yRzqE03ka https://t.co/ubz0js0iez
- [meteorologit: Huomenna sunnuntaina on l](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-huomenna-sunnuntaina-on-l/) - Huomenna sunnuntaina on laajalti poutaista, mutta illaksi lännestä saapuu matalapaine sateineen. Alkuviikko alkaa (lumi)sateisissa tunnelmissa, maan keskivaiheilla lunta voi kertyä jopa yli 20 senttimetriä. Etelässä olomuoto on hieman vetisempää. 🌨️ https://t.co/eUyNBa9cmh
- [pinnanalta: Porin kaupunki Porikaupun](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-porin-kaupunki-porikaupun-2/) - Porin kaupunki @Porikaupunki: Vesistötilanteen helpottumisen myötä Porin kaupungin patoturvallisuusorganisaation valmius lasketaan 1. tasolle. Kaarisillan jääpadon irrottua joki on pääosin auki. Hyyde pääsee virtaamaan vapaasti alavirralle eikä aiheuta tällä hetkellä haittaa.👍 #pori https://t.co/MOcv7yQv51
- [meteorologit:  Energiasää on aluksi t](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-energiasaa-on-aluksi-t-6/) - #Energiasää on aluksi tavanomainen. Heikkotuulisessa säässä tuulienergian tuotanto on vähäisempää, mutta sää on vuodenaikaan nähden tavanomaista lämpimämpää. Korkeapaineen väistyessä perjantaina tuuli voimistuu. Tuulivoiman tuotanto kasvaa ja energiasää paranee hieman. https://t.co/d4Ads9IA9K
- [meteorologit: Tiedossa on poutaisia pä](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tiedossa-on-poutaisia-pa/) - Tiedossa on poutaisia päiviä lähivuorokausille. Lauantaina maan yli liikkuu lumisadealue itään ja sunnuntaina pienialainen matalapaine kulkee Etelä-Lapin yli. Maanantaiksi lännestä saapuu laaja matalapaine, joka tuo runsasta lumisadetta etenkin maan keskiosaan. https://t.co/3qYpVzKXXK
- [esaelyves: Suojele ja kunnosta pienv](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-suojele-ja-kunnosta-pienv/) - Suojele ja kunnosta pienvesiä -webinaarisarja starttaa helmikuussa 🐸💧 https://t.co/2rPb2QQzTE
- [pinnanalta: Mika Rantanen mikarantane](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mika-rantanen-mikarantane-4/) - Mika Rantanen @mikarantane: Up to 7.3°C in Siikajoki today with the help of Föhn wind. Not record-breaking, but the reading is the 2nd highest January temperature in the Siikajoki Ruukki station. The record is 10.3°C on 11 Jan 1971. https://t.co/ozfR51KAuA
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaanELY POPE](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaanely-pope-29/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPELYkeskus: Oijärvelle laaditaan uusi säännöstelyohje https://t.co/xxduZBRBFk #ELYkeskus @IinKunta
- [pinnanalta: PohjoisPohjanmaanELY POPt](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-pohjoispohjanmaanely-popt-35/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPtulvat: Tämän päiväinen lämpöaalto jäänee yhdenpäivän mittaiseksi eikä näin ollen vaikuta merkittävästi veden määrään vesistöissä. https://t.co/ExAuypgEwb
- [POPtulvat: Tämän päiväinen lämp](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-taman-paivainen-lamp/) - Tämän päiväinen lämpöaalto jäänee yhdenpäivän mittaiseksi eikä näin ollen vaikuta merkittävästi veden määrään vesistöissä. https://t.co/ExAuypgEwb
- [PIRvesi: PohjoisSavon ELY POSELYke](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pohjoissavon-ely-poselyke-6/) - Pohjois-Savon ELY @POSELYkeskus: Vuoden 2023 ensimmäinen Uutisrysä-tiedotuslehti on julkaistu! Tuoretta Järvi-Suomen kalataloudesta: 🐟Alueellinen kalataloushallinto 40 vuotta. 🐟Kolmas kausi kalatalouden paikallisessa kehittämisessä käynnistyi Itä-Suomessa. Lue uusin #Uutisrysä : https://t.co/BhXMmFcx7x https://t.co/dZiA3NMf5o
- [PIRvesi: Luonnonvarakeskus LukeFin](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-luonnonvarakeskus-lukefin-9/) - Luonnonvarakeskus @LukeFinland: Vesistöjen suojelua metsätaloudessa on tulevaisuudessa tehostettava, koska ilmastonmuutos lisää vesistöjen ravinnehuuhtoumia. Tutustu ratkaisuihin, joiden avulla voidaan vähentää ilmastonmuutoksen ja äärevien sääolojen vesistöille aiheuttamia riskejä. 1/6 https://t.co/i5cP1EU8ka https://t.co/SHlzLvqDTr
- [PIRvesi: Syke Sykeinfo  Arseeni ju](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-syke-sykeinfo-arseeni-ju/) - Syke @Sykeinfo: #Arseeni #juomavedessä on uhka ihmisten terveydelle. Lue viimeisimmästä raportistamme, miten arseenia voidaan tehokkaasti poistaa vedestä https://t.co/TGCWCASI7I #Sykepublication https://t.co/SyrWV5OuTk @GTK_FI @finlandinnepal @Ulkoministerio https://t.co/LzJmSoQsOu
- [PIRvesi: Syken hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-syken-hydrologit-pinnanal-24/) - Syken hydrologit @pinnanalta: Etelä- ja Länsi-Suomen jokien vedenpinnat jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista. Keskiviikon lauhtuminen voi uudestaan nostaa pintoja vähän. Porin jääpadon aiheuttama riski on pienentynyt. https://t.co/ktakSD8tXN #tulva #joki #Tulvakeskus
- [tulvatpohjanmaa: Vattenstånden i södra o](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-vattenstanden-i-sodra-o/) - Vattenstånden i södra och västra Finland fortsätter sjunka från görra veckans vintertoppflöden. En liten ökning kan synas igen efter onsdag, då temperaturen stiger #vattensituation #översvämning #Översvämningscentret https://t.co/Ee4by1V8mF
- [Sykeinfo: Syken hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-85/) - Syken hydrologit @pinnanalta: Etelä- ja Länsi-Suomen jokien vedenpinnat jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista. Keskiviikon lauhtuminen voi uudestaan nostaa pintoja vähän. Porin jääpadon aiheuttama riski on pienentynyt. https://t.co/ktakSD8tXN #tulva #joki #Tulvakeskus
- [pinnanalta: Etelä ja LänsiSuomen jo](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-etela-ja-lansisuomen-jo/) - Etelä- ja Länsi-Suomen jokien vedenpinnat jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista. Keskiviikon lauhtuminen voi uudestaan nostaa pintoja vähän. Porin jääpadon aiheuttama riski on pienentynyt. https://t.co/ktakSD8tXN #tulva #joki #Tulvakeskus
- [pinnanalta: ELY Tulvatpohjanmaa tulva](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ely-tulvatpohjanmaa-tulva-35/) - ELY Tulvatpohjanmaa @tulvatpohjanmaa: Varoitus heikoista jäistä! Epävakaisen sään seurauksena #jäät ovat petollisia. Paikoin veden pinnalla on vain riitettä ja ohut lumipeite. Tutuillakin paikoilla kannattaa nyt tarkistaa jään paksuus ja mieluummin olla menemättä jäille #ELYkeskus #varoheikkojajäitä @pinnanalta https://t.co/egJVDwRNJY
- [pinnanalta: Porin kaupunki Porikaupun](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-porin-kaupunki-porikaupun/) - Porin kaupunki @Porikaupunki: Kokemäenjoen vedenpinta on laskenut ja Kaarisillan jääpadon padottava vaikutus pienentynyt. Tulvatilanteen ennustettavuuden parantumisen myötä Porin kaupungin patoturvallisuusorganisaation valmius lasketaan 2. tasolle. 🌊 #pori https://t.co/uDjWoDgePh
- [meteorologit: visionwarped Hei Meillä](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-visionwarped-hei-meilla/) - @vision_warped Hei! Meillä ei enää ole teknisiä häiriöitä, mutta tuo liittyy niihin vuodenvaihteen häiriöihin kuitenkin. Tämä on meillä tiedossa ja työlistalla, jotta saisimme jälleen pidemmältä ajalta lumensyvyyshavainnot näkyviin.
- [meteorologit: Keskiviikon ja torstain a](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-keskiviikon-ja-torstain-a/) - Keskiviikon ja torstain aikana #sää ehtii lauhtua ja tykkytilanne laajalti purkautua ennen pakastumista. Lämpötilat nousevat lähes koko maassa reilusti plussalle, paikoin pohjoisessa jopa +5 asteeseen (on poikkeuksellista). Jalankulkukeli käy liukkaaksi: https://t.co/8yRzqE03ka https://t.co/W8edilXc3m
- [tulvatpohjanmaa: Varoitus heikoista jäist](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-varoitus-heikoista-jaist/) - Varoitus heikoista jäistä! Epävakaisen sään seurauksena #jäät ovat petollisia. Paikoin veden pinnalla on vain riitettä ja ohut lumipeite. Tutuillakin paikoilla kannattaa nyt tarkistaa jään paksuus ja mieluummin olla menemättä jäille #ELYkeskus #varoheikkojajäitä @pinnanalta https://t.co/egJVDwRNJY
- [tulvatpohjanmaa: Varning för svag is Det](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-varning-for-svag-is-det/) - Varning för svag is! Det ostadiga vädret gör #isläget mycket förrädiskt. Ställvis ligger bara en tunn ishinna med lite snö på vattnet. Även på bekanta platser är det skäl att kolla isens tjocklek och helst låta bli att bege sig ut på isen #NTMcentralen #svagis https://t.co/VUIItfqrde
- [meteorologit:  Energiasää vaihtelee e](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-energiasaa-vaihtelee-e/) - #Energiasää vaihtelee erittäin hyvän ja huonon välillä tällä viikolla. Aluksi on lauhaa ja tuulistakin, mutta sitten korkeapaineen selänne tuo kylmempää ja heikkotuulista säätä to-pe. https://t.co/6KRJGGru4t
- [VarsinaisELY: Entistä tiiviimpää yht](https://www.vesi.fi/tweetti/varsinaisely-entista-tiiviimpaa-yht/) - Entistä tiiviimpää yhteistyötä Vakka-Suomen vesihuoltoon! Uudessa alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään, että Vakka-Suomen vesihuoltopalvelut toteutettaisiin lopulta yhden yhteisen yhtiön kautta. #vesi #vesihuolto Lue lisää: https://t.co/scPFkW2CaW
- [PIRvesi: Suomen vesistösäätiö](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-suomen-vesistosaatio-13/) - Suomen vesistösäätiö @vesistosaatio: Webinaarisarja pienvesistä starttaa helmikuussa! ❗️Huom! Lampiwebinaarin päivämäärä oli aiemman postauksen tekstissä väärin, oikea päivä on maanantai 20.3. Lue lisää: https://t.co/UPZjtyNxEv Yhteistyössä: @Valonia_keskus @PJinstituutti #pienvesihelmi https://t.co/1f4p8Mvhpg
- [PIRvesi: Pirkanmaan ELYkeskus Pirk](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-pirkanmaan-elykeskus-pirk-138/) - Pirkanmaan ELY-keskus @PirkanmaanELY: Pienvesien luonnontilaa ja ennallistamistarpeita kartoitetaan Pirkanmaalla osana #HELMI -ohjelmaa. Tavoitteena on parantaa näiden uhanalaisten luontotyyppien tilaa. Pirkanmaan #ELYkeskus kartoitti vuonna 2022 kaikkiaan 110 kohdetta. #pienvedet Lue lisää: https://t.co/QvYxIS2wvt https://t.co/mwtuhuqdKi
- [meteorologit: Sunnuntai ja maanantai ov](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-sunnuntai-ja-maanantai-ov/) - Sunnuntai ja maanantai ovat koko maassa vielä pakkaspäiviä. Tiistaina lämpötila nousee lounaassa jo nollan yläpuolelle. Keskiviikkona nollaraja kipuaa Keski-Lappiin asti ja ylimmillään lämpötila kohoaa +5 asteen tuntumaan. https://t.co/1bH58aOkbG
- [tulvatpohjanmaa: Säännöstelyn osalta ep](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-saannostelyn-osalta-ep/) - Säännöstelyn osalta @epelykeskus alueella viikonloppuna varalla / Regleringsjour under veckoslutet Katja Haukilehto, 0295 027 794 #ELYkeskus #tulva #NTMcentralen #översvämning Kuvassa Kyrönjoki Rengon padon alueelta 20.1.2023 https://t.co/HSJB0oCQKB
- [tulvatpohjanmaa: I Närpes  å nära Pört](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-i-narpes-a-nara-port/) - I #Närpes å nära #Pörtom tätort har det under de senaste dagarna anhopats isflak mellan forsområdena, nuläget verkar dock stabilt #NTMcentralen Lähellä #Pirttikylä 'n keskustaa Närpiönjokeen on viime päivinä kerääntynyt jäitä, tilanne on tällä hetkellä vakaa #ELYkeskus #tulvat https://t.co/RMldRktz9j
- [tulvatpohjanmaa:  Kruunupyynjoki Långfors](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-kruunupyynjoki-langfors/) - #Kruunupyynjoki Långforsen, hieman #hyyde 'ttä, mutta tilanne rauhallinen #tulvat #ELYkeskus #KeskiPohjanmaa #Kronoby å Långforsen, lite #kravis , men läget är lugnt #översvämning #NTMcentralen #MellerstaÖsterbotten https://t.co/woG2fDxgdV
- [tulvatpohjanmaa: Syke Sykeinfo Etelä ja L](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-syke-sykeinfo-etela-ja-l/) - Syke @Sykeinfo: Etelä- ja Länsi-Suomen tulvatilanne on rauhoittunut ja jokien pinnat laskevat. Joet voivat silti vielä tulvia paikoin alavimmille pelloille. Porissa on vain pieni jääpatotulvan riski viikonloppuna. https://t.co/gMsnCoGFjt #tulva #Tulvakeskus #Pori https://t.co/QCJ6Tq17dW
- [meteorologit: eskolajarkko Kello  lämp](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-eskolajarkko-kello-lamp/) - @eskolajarkko Kello 14-15 lämpötilan ilmoittaminen on sääennusteissa melko yleinen konventio. Vuorokauden keskilämpötila ei kertoisi päivän lämpötilasta - kun ihmiset ovat liikkeellä - yhtään enempää. Jos yöllä lämpötila on -20 ja päivällä 0, niin -10 kuulostaisi aika rajulta.
- [meteorologit: AlanenJP Valitettavasti t](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-alanenjp-valitettavasti-t/) - @AlanenJP Valitettavasti tuota karttaa tarkempaa tietoa meillä ei ole. Tuossa on mukana kaikki asemat, joilla auringonpaistetunteja mitataan, eikä yksikään asema tai havainto puutu kuvasta.
- [pinnanalta: Syke Sykeinfo Porin kaupu](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syke-sykeinfo-porin-kaupu/) - Syke @Sykeinfo: Porin kaupungin uutinen 20.1. "Tulvasuojelun valmiutta jatketaan viikonlopun yli" https://t.co/2xccBVEfRJ
- [pinnanalta: Syke Sykeinfo Etelä ja L](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syke-sykeinfo-etela-ja-l/) - Syke @Sykeinfo: Etelä- ja Länsi-Suomen tulvatilanne on rauhoittunut ja jokien pinnat laskevat. Joet voivat silti vielä tulvia paikoin alavimmille pelloille. Porissa on vain pieni jääpatotulvan riski viikonloppuna. https://t.co/gMsnCoGFjt #tulva #Tulvakeskus #Pori https://t.co/QCJ6Tq17dW
- [Sykeinfo: Etelä ja LänsiSuomen tu](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-etela-ja-lansisuomen-tu/) - Etelä- ja Länsi-Suomen tulvatilanne on rauhoittunut ja jokien pinnat laskevat. Joet voivat silti vielä tulvia paikoin alavimmille pelloille. Porissa on vain pieni jääpatotulvan riski viikonloppuna. https://t.co/gMsnCoGFjt #tulva #Tulvakeskus #Pori https://t.co/QCJ6Tq17dW
- [meteorologit: Viikonloppuna on suorasta](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-viikonloppuna-on-suorasta/) - Viikonloppuna on suorastaan loistava (☀️) ja luistava (⛷️) #ulkoilusää ! #pakkasta ja #pouta 'a. Kuluvan tammikuun osalta auringonpaistetunteja on kertynyt vähänlaisesti, mutta nyt myös Lapissa on mahdollisuus nähdä aurinkoa pitkästä aikaa kaamoksen ollessa ohi. #sää #korkeapaine https://t.co/WmsztSbcxh
- [meteorologit: eskolajarkko Hei Tuossa p](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-eskolajarkko-hei-tuossa-p/) - @eskolajarkko Hei! Tuossa "pikanäkymässä" lämpötila tarkoittaa aina päivän kello 15 lämpötilaa. Kyseessä on siis hetkellinen lämpötila eikä se kuvaa keskiarvoa tms. Lisätietoa löydät täältä: https://t.co/RWoeT03rRo
- [pinnanalta: Mika Rantanen mikarantane](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mika-rantanen-mikarantane-3/) - Mika Rantanen @mikarantane: With 76.5 mm of precipitation, the beginning of January (1-19.1.2023) has been the wettest on record in Helsinki Kaisaniemi. Records kept since 1845. https://t.co/yuYGGGX9Td
- [meteorologit: tuomo Kiitos aloitteestas](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tuomo-kiitos-aloitteestas/) - @55tuomo Kiitos aloitteestasi! Verkkosivuillamme käsitellään todella monia aiheita. Kerro vielä mitä aihetta nyt tarkoitit? Ja testisivulla tarkoitat ehkä esim. https://t.co/xKINPYksPl sivulla olevia tietovisoja?
- [pinnanalta: Syke Sykeinfo Tulvatilann](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syke-sykeinfo-tulvatilann-3/) - Syke @Sykeinfo: Tulvatilanne rauhoittunut ja useimpien jokien pinnat laskevat Etelä- ja Länsi-Suomessa. #Pori 'ssa varaudutaan tulviin, koska jääpatotulvan kehittymistä on edelleen vaikea ennustaa. Lapuanjoen vesi nousee Liinamaalla vielä pelloille. https://t.co/gMsnCoHd91 #tulva #Tulvakeskus https://t.co/DWPqjXEitx
- [Sykeinfo: Tulvatilanne rauhoittunut](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-tulvatilanne-rauhoittunut/) - Tulvatilanne rauhoittunut ja useimpien jokien pinnat laskevat Etelä- ja Länsi-Suomessa. #Pori 'ssa varaudutaan tulviin, koska jääpatotulvan kehittymistä on edelleen vaikea ennustaa. Lapuanjoen vesi nousee Liinamaalla vielä pelloille. https://t.co/gMsnCoHd91 #tulva #Tulvakeskus https://t.co/DWPqjXEitx
- [ELYkeskus: Syke Sykeinfo Talvitulva](https://www.vesi.fi/tweetti/elykeskus-syke-sykeinfo-talvitulva/) - Syke @Sykeinfo: Talvitulva rauhoittuu loppuviikolla, mutta Porin jääpatotulvan kehittymistä on vaikea ennustaa. Useimmat Etelä- ja Lounais-Suomen joet ovat laskemassa. Vesi voi edelleen katkaista paikallisteitä ja nousta pelloille. https://t.co/gMsnCoHd91 #tulva #Pori #Tulvakeskus https://t.co/4K6iCcDzdh
- [esaelyves: Vielä ehtii osallistua k](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-viela-ehtii-osallistua-k/) - Vielä ehtii osallistua kyselyyn! https://t.co/40zigzAZJi
- [meteorologit: Ilmatieteen laitos on muk](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-ilmatieteen-laitos-on-muk/) - Ilmatieteen laitos on mukana #PysyPystyssä kampanjassa, jolla tähdätään liukastumistapausten vähentämiseen https://t.co/NuH8P7atSo #NastatJalkaanJaMenoks https://t.co/XnRMxPhaym
- [Sykeinfo: Asutko mökkeiletkö tai](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-asutko-mokkeiletko-tai/) - Asutko, mökkeiletkö tai retkeiletkö Saimaalla? Saimaan vedenkorkeuksista, vedenlaadusta ja käytöstä kerätään kokemuksia. Vastaa kyselyyn: https://t.co/hg526k0il9 #Saimaa #Vesi #Lietvesi #Luonteri #Pihlajavesi #Puruvesi #Haukivesi #Orivesi #Pyhäselkä Kuva: Teemu Helonheimo https://t.co/QLamJGFZZI
- [pinnanalta: Anu Oksanen AnuOksanenVHV](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-anu-oksanen-anuoksanenvhv-2/) - Anu Oksanen @AnuOksanenVHVSY: #Talvitulva koettelee #Vantaanjoki valuma-aluetta. Tuusulan Palojoella meanderoiva jokiuoma erottuu heikosti veden pinnan alta, pellot ovat jääneet veden alle. Ilmastonmuutoksen myötä on löydettävä keinoja veden viivyttämiseen yläjuoksun pienissä uomissa, metsissä ja suoalueilla. https://t.co/mWpHYVvrcM
- [meteorologit:  Energiasää on tavanoma](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-energiasaa-on-tavanoma-3/) - #Energiasää on tavanomaista melko lauhan ja heikkotuulisen sään johdosta. Ensi viikolla energiasään ennustetaan parantuvan voimistuvan tuulen vuoksi. https://t.co/15l8T0bGLB
- [pinnanalta: Mika Rantanen mikarantane](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mika-rantanen-mikarantane-2/) - Mika Rantanen @mikarantane: Viimeisten 60 vuoden aikana sademäärät ovat lisääntyneet eniten juurikin talvikuukausina. Lämpenevässä ilmastossa tämä tietää lisää vesisateita ja siten myös talvisia tulvatilanteita. https://t.co/zLHRMo6G5b
- [pinnanalta: mikarantane Tässä saman](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikarantane-tassa-saman/) - @mikarantane Tässä samantyyppinen sadesummakuva Syken vesistömallista. Alueen yläpuolisessa sateessa mukana tuuli- ja tartuntakorjaukset. Vastaavaa 10 päivän sadesummaa ei ole ollut kertaakaan vuodesta 1962 lähtien. #sade #tulva https://t.co/Kyf2KxdZ0F
- [PIRvesi: Suomen vesistösäätiö](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-suomen-vesistosaatio-12/) - Suomen vesistösäätiö @vesistosaatio: Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan pienvesiemme suojelusta ja kunnostuksesta ja vinkkaa tilaisuuksista eteenpäin! @Webinaari't ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Ohjelma ja osallistumislinkit: https://t.co/1XSABS9zRL @PJinstituutti @Valonia_keskus #pienvesihelmi https://t.co/N5Kqhqda77
- [pinnanalta: ELY Tulvatpohjanmaa tulva](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ely-tulvatpohjanmaa-tulva-33/) - ELY Tulvatpohjanmaa @tulvatpohjanmaa: #Lappfjärd #Perus isflaken ligger kvar, vattnet strömmar under och genom isarna, läget är lugnt #översvämning #NTMcentralen #Lapväärtinjoki Peruksen kylän kohdalla jäämassat pysyvät paikallaan, vesi pääsee virtaamaan jäiden alta ja seasta, tilanne rauhallinen #tulvat #ELYkeskus https://t.co/xDadMFI0FP
- [pinnanalta: ELY Tulvatpohjanmaa tulva](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ely-tulvatpohjanmaa-tulva-34/) - ELY Tulvatpohjanmaa @tulvatpohjanmaa: #Lappfjärd åns mynningsområde, isen ligger oförändrad kvar i den vackra solnedgången #översvämning #NTMcentralen #Lapväärtinjoki suistoaluetta, jää on pysynyt paikoillaan kauniissa auringonlaskussa #tulvat #ELYkeskus https://t.co/ha1rSZZIpQ
- [pinnanalta: Anu Oksanen AnuOksanenVHV](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-anu-oksanen-anuoksanenvhv/) - Anu Oksanen @AnuOksanenVHVSY: #Vantaanjoki virtaama saavutti eilen viime huhtikuuta vastaavan kevättulvan tason, kun vesisade sulatti paksun lumipeitteen. Jääpadotuksen seurauksena vedenpinta on noussut paikoitellen haastamaan siltarakenteita ja pelloilla on tulvavesiä. #vantaanjoenhelmi #tulva https://t.co/DVYCrHe0Im
- [tulvatpohjanmaa: pinnanalta](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-pinnanalta/) - @pinnanalta
- [tulvatpohjanmaa:  Lappfjärd åns mynnings](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-lappfjard-ans-mynnings/) - #Lappfjärd åns mynningsområde, isen ligger oförändrad kvar i den vackra solnedgången #översvämning #NTMcentralen #Lapväärtinjoki suistoaluetta, jää on pysynyt paikoillaan kauniissa auringonlaskussa #tulvat #ELYkeskus https://t.co/ha1rSZZIpQ
- [tulvatpohjanmaa:  Lappfjärd Perus  isflak](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-lappfjard-perus-isflak/) - #Lappfjärd #Perus isflaken ligger kvar, vattnet strömmar under och genom isarna, läget är lugnt #översvämning #NTMcentralen #Lapväärtinjoki Peruksen kylän kohdalla jäämassat pysyvät paikallaan, vesi pääsee virtaamaan jäiden alta ja seasta, tilanne rauhallinen #tulvat #ELYkeskus https://t.co/xDadMFI0FP
- [tulvatpohjanmaa:  Lapväärtinjoki Isojoki](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-lapvaartinjoki-isojoki/) - #Lapväärtinjoki #Isojoki yläjuoksun jääsumatilanne edelleen rauhallinen / I övre loppet av Lappfjärds å #Storå ligger isflaken kvar och läget är lugnt #tulvat #översvämning #ELYkeskus #NTMcentralen https://t.co/uYKkqwLP76
- [pinnanalta: Syke Sykeinfo Talvitulva](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syke-sykeinfo-talvitulva/) - Syke @Sykeinfo: Talvitulva rauhoittuu loppuviikolla, mutta Porin jääpatotulvan kehittymistä on vaikea ennustaa. Useimmat Etelä- ja Lounais-Suomen joet ovat laskemassa. Vesi voi edelleen katkaista paikallisteitä ja nousta pelloille. https://t.co/gMsnCoHd91 #tulva #Pori #Tulvakeskus https://t.co/4K6iCcDzdh
- [Sykeinfo: Talvitulva rauhoittuu lop](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-talvitulva-rauhoittuu-lop/) - Talvitulva rauhoittuu loppuviikolla, mutta Porin jääpatotulvan kehittymistä on vaikea ennustaa. Useimmat Etelä- ja Lounais-Suomen joet ovat laskemassa. Vesi voi edelleen katkaista paikallisteitä ja nousta pelloille. https://t.co/gMsnCoHd91 #tulva #Pori #Tulvakeskus https://t.co/4K6iCcDzdh
- [pinnanalta: Kymen Sanomat KymenSanoma](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-kymen-sanomat-kymensanoma/) - Kymen Sanomat @KymenSanomat: Tulvat eivät kiusaa Kymijokea ja lauha sää purki hyytötilanteen – "Nyt olemme vielä kaukana tulvista" https://t.co/0rPCgHWTzA
- [PIRvesi: Aino Laine  laineaino Jos](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-aino-laine-laineaino-jos/) - Aino Laine 💛💙 @laine_aino: Jos talvitulvista tulee uusi normaali, lisääntyy myös pelloilta ja muualta maalta liukenevien ravinteiden kuormitus vesistöihin ja Itämereen. Miten poikkeuksellinen tulva heijastuu kesän leväesiintymiin..? #Tulvat #ilmastonmuutos 📷 Yle Tv1: Seppo Knuuttila, Syke https://t.co/CrrFiUW0Tk
- [Sykeinfo: Sosiaali ja terveysminist](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-sosiaali-ja-terveysminist/) - Sosiaali- ja terveysministeriö @STM_Uutiset: EU:n #juomavesidirektiivi toi lakiin kattavan uudistuksen. Sen myötä: 💧 Ihmiset saavat enemmän tietoa veden kulutuksesta ja laadusta. 💧 Tehostettiin riskinarviointia ja -hallintaa. Uudistus koskee usean ministeriön hallinnonalaa: https://t.co/fOrt5SHyjN #vesi https://t.co/aHp7qGdQ1P
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaanELY POPE](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaanely-pope-28/) - PohjoisPohjanmaanELY @POPELYkeskus: Raahen vesistöjen säännöstelyn kehittäminen etenee, selvityksiä esitellään yleisötilaisuudessa 25.1. https://t.co/kblNbQyUjT #ELYkeskus @cityofraahe
- [yministerio: Sosiaali ja terveysminist](https://www.vesi.fi/tweetti/yministerio-sosiaali-ja-terveysminist-2/) - Sosiaali- ja terveysministeriö @STM_Uutiset: EU:n #juomavesidirektiivi toi lakiin kattavan uudistuksen. Sen myötä: 💧 Ihmiset saavat enemmän tietoa veden kulutuksesta ja laadusta. 💧 Tehostettiin riskinarviointia ja -hallintaa. Uudistus koskee usean ministeriön hallinnonalaa: https://t.co/fOrt5SHyjN #vesi https://t.co/aHp7qGdQ1P
- [PIRvesi: VarsinaisSuomen ELY Varsi](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-varsinaissuomen-ely-varsi-13/) - Varsinais-Suomen ELY @VarsinaisELY: Vesiensuojelun tehostamisohjelman hulevesiseminaariin ehtii ilmoittautua mukaan vielä 20.1. asti. https://t.co/kYW4EoQTO0
- [mmm_fi: EUn juomavesidirektiivin](https://www.vesi.fi/tweetti/mmm_fi-eun-juomavesidirektiivin/) - EU:n juomavesidirektiivin myötä veden laadusta ja kulutuksesta saa jatkossa paremmin tietoa 💦 Direktiivin muutoksia koskevien hallinnonalojen yhteistiedote: https://t.co/Wk3whfr1uU #vesi #juomavesidirektiivi https://t.co/TyjrCASCn9
- [PIRvesi: Myös Pirkanmaalla vedenp](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-myos-pirkanmaalla-vedenp/) - Myös Pirkanmaalla vedenpinnat ovat #tulva 'lukemissa esimerkiksi Kiikoisten alueella ja Tarpianjoella. Alueen järvien #säännöstely 'llä pyritään helpottamaan Kokemäenjoen tulvaa.🌊 Tietoa ajankohtaisesta vesitilanteesta löydät https://t.co/W8Pn9rItcP:stä👉https://t.co/cBSk7rWGrR
- [PIRvesi: MMM mmmfi EUn valtiontuki](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-mmm-mmmfi-eun-valtiontuki/) - MMM @mmm_fi: EU:n valtiontukisäännöt maa- ja metsätalouden aloilla uudistuivat vuoden alussa. Mukana on maininnat mahdollisuudesta toteuttaa tiettyjä ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä tulosperusteisesti, maksaen siitä mitä kentällä tosiasiassa saadaan aikaan. 1/2 https://t.co/RXndq1Ecj2
- [PIRvesi: Yle Uutiset yleuutiset Ko](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-yle-uutiset-yleuutiset-ko/) - Yle Uutiset @yleuutiset: Koko Etelä-Suomi tulvii, ja se enteilee pahaa merialueille https://t.co/fgNsSp6XGs
- [PIRvesi: Ympäristöministeriö ym](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-ymparistoministerio-ym-31/) - Ympäristöministeriö @yministerio: Sade- ja sulamisvesien mukana kulkeutuu vesistöihin saasteita arvioitua enemmän. Hulevedet johdetaan usein kaduilta hulevesiviemäreihin tai ojiin, joista ne päätyvät käsittelemättä vesistöön. Tiedote https://t.co/syjTZ1eJ09 #vesiensuojeluntehostamisohjelma @Kuntaliitto https://t.co/WNk018y0yq
- [pinnanalta: Jenny JyrkänkallioMikkol](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-jenny-jyrkankalliomikkol/) - Jenny Jyrkänkallio-Mikkola @jyrkanka: Tulvatilanne Länsi-Uudellamaalla oli melko lohduton tänään. Sjundbyn vesivoimalaitoksen kanava puskee vettä molemmilta puolilta yli ja Inkoon-, Ingarskilan ja Siuntionjokien valuma-alueilla pellot tulvivat. Paremmalle vesienhallinnalle huutava tarve. Ilmakuva:Lea Pakkanen https://t.co/UMK91BKigO
- [pinnanalta: Aino Laine  laineaino Jos](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-aino-laine-laineaino-jos/) - Aino Laine 💛💙 @laine_aino: Jos talvitulvista tulee uusi normaali, lisääntyy myös pelloilta ja muualta maalta liukenevien ravinteiden kuormitus vesistöihin ja Itämereen. Miten poikkeuksellinen tulva heijastuu kesän leväesiintymiin..? #Tulvat #ilmastonmuutos 📷 Yle Tv1: Seppo Knuuttila, Syke https://t.co/CrrFiUW0Tk
- [pinnanalta: Seppo Knuuttila Knuuttila](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-seppo-knuuttila-knuuttila-2/) - Seppo Knuuttila @KnuuttilaS: @laine_aino @Sykeinfo @pinnanalta @yleuutiset Ei lisää ensi kesän kukintariskiä, koska vuositas. fosforikuorma Suomesta Suomenlahteen on vain 2-3 % merial. fosforivarastosta.Oleellista on pidem. aikavälin kehitys: kuormituksen kasvaessa lämpenemisen myötä rannikkovesien hyvän tilan tavoite uhkaa karata entistä kauemmaksi.
- [pinnanalta: Syke Sykeinfo Talvitulvie](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syke-sykeinfo-talvitulvie/) - Syke @Sykeinfo: Talvitulvien huippu on useilla alueilla ohi, mutta tiistain sateet voivat vielä paikoin nostaa pintoja. Porissa on jääpadon aiheuttama tulva. Espoon Pitkäjärvi nousee lähelle asuinrakennuksia loppuviikolla. https://t.co/gMsnCoGFjt #tulva #Tulvakeskus Video: Vantaanjoki 17.1.2023 https://t.co/RCyTLq1Yko
- [Sykeinfo: Talvitulvien huippu on us](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-talvitulvien-huippu-on-us/) - Talvitulvien huippu on useilla alueilla ohi, mutta tiistain sateet voivat vielä paikoin nostaa pintoja. Porissa on jääpadon aiheuttama tulva. Espoon Pitkäjärvi nousee lähelle asuinrakennuksia loppuviikolla. https://t.co/gMsnCoGFjt #tulva #Tulvakeskus Video: Vantaanjoki 17.1.2023 https://t.co/RCyTLq1Yko
- [meteorologit: LingRowing Kiitos kysymä](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lingrowing-kiitos-kysyma/) - @LingRowing Kiitos kysymästä! Energiasään ennustaminen aloitettiin meillä marraskuun alussa. Lisätietoa https://t.co/TJcoLOdZHE
- [meteorologit: virttuo Ero ei ole kovin](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-virttuo-ero-ei-ole-kovin/) - @virttuo Ero ei ole kovin suuri. Käytännössä näkisin, että märästä lumesta voi tehdä lumipallon, mutta rännästä ei. Euroopan keskuksen olomuototulkinnan perusteella märässä lumessa painosta 1-20 %:ia on vettä, räntäsateessa 20-80%:ia. Ennusteissamme molemmat esitetään räntänä.
- [meteorologit: Etelästä nousee sateita](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-etelasta-nousee-sateita/) - Etelästä nousee sateita. Sateet yltävät jo etelärannikolle ja olomuoto on sisämaan puolella enimmäkseen lunta tai märkää lunta. Rannikon tuntumassa myös vettä tai räntää. Ajokeli muuttuu sateiden myötä huonoksi. https://t.co/FHVmSag1IQ
- [pinnanalta: VarsinaisSuomen ELY Varsi](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-varsinaissuomen-ely-varsi-3/) - Varsinais-Suomen ELY @VarsinaisELY: Lauha sää vaikuttaa vedenpintojen korkeuksiin. @VarsinaisELY kävi 16.1. mittaamassa veden korkeuksia Perniönjoella. Vettä oli runsaasti, mutta rakennukset eivät ole kuitenkaan vaarassa. Kesällä 2022 Perniön keskustaan kaivettu tulvatasannekaivuu toimii odotetusti. #vesi #tulva https://t.co/RDLPH3MLrj
- [pinnanalta: Mikko Sane mikkosane  Ilm](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikko-sane-mikkosane-ilm/) - Mikko Sane @mikkosane: #Ilmastonmuutos muuttaa tulvien vuodenaikaista rytmiä ja ajoitusta. Tulvia voi esiintyä mihin aikaan vuodesta tahansa. Tämä luo haasteen ajoittaa esim. siltojen rakentamisen ajankohdan tulvattomaan aikaan https://t.co/NTq42sK3Pt #tulva #tulvat #Pori eilen https://t.co/uoUejkmhtQ
- [pinnanalta: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-etelapohjanmaan-elykesku-7/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Pohjalaisjokien jäät liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin #Lapväärtinjoki #Isojoki #Kyrönjoki #Lapuanjoki #ELYkeskus seuraa jääpatotilannetta riistakameroiden avulla #tulvat https://t.co/LEW5OmOWA5
- [Sykeinfo: Mikko Sane mikkosane  Ilm](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-mikko-sane-mikkosane-ilm/) - Mikko Sane @mikkosane: #Ilmastonmuutos muuttaa tulvien vuodenaikaista rytmiä ja ajoitusta. Tulvia voi esiintyä mihin aikaan vuodesta tahansa. Tämä luo haasteen ajoittaa esim. siltojen rakentamisen ajankohdan tulvattomaan aikaan https://t.co/NTq42sK3Pt #tulva #tulvat #Pori eilen https://t.co/uoUejkmhtQ
- [Sykeinfo: Mikko Sane mikkosane Talv](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-mikko-sane-mikkosane-talv/) - Mikko Sane @mikkosane: Talvitulva Etelä- ja Länsi-Suomessa. Varo #tulva 'a ja varaudu tulvaan https://t.co/1zGkGc7Ath #tulvat https://t.co/YgphmNWIm3 https://t.co/Moy1i37BYW
- [HELYvesi: Mikko Sane mikkosane Talv](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-mikko-sane-mikkosane-talv/) - Mikko Sane @mikkosane: Talvitulva Etelä- ja Länsi-Suomessa. Varo #tulva 'a ja varaudu tulvaan https://t.co/1zGkGc7Ath #tulvat https://t.co/YgphmNWIm3 https://t.co/Moy1i37BYW
- [HELYvesi: Milla Torkkel mildet Tamm](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-milla-torkkel-mildet-tamm/) - Milla Torkkel @milde_t: Tammikuun #talvitulva https://t.co/6x1V9i56R5 #uutisvahti
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-166/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Isarna är i rörelse exceptionellt tidigt i de österbottniska åarna, särskilt i Lappfjärds å men även i övriga åar. #NTMcentralen följer upp isproppsläget med hjälp av viltkameror #Lappfjärd #översvämning https://t.co/kpEiWGZFb6
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-167/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Pohjalaisjokien jäät liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin #Lapväärtinjoki #Isojoki #Kyrönjoki #Lapuanjoki #ELYkeskus seuraa jääpatotilannetta riistakameroiden avulla #tulvat https://t.co/LEW5OmOWA5
- [pinnanalta: Jääsumasta huolimatta t](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-jaasumasta-huolimatta-t/) - Jääsumasta huolimatta tilanne on rauhallinen https://t.co/KuD5yqaRTh
- [PIRvesi: Baltic Sea Action Group B](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-baltic-sea-action-group-b/) - Baltic Sea Action Group @BSAG_: Yleistyneet talvitulvat & ⬆️ sadanta kuormittavat Itämerta. #Maaperä 'n kunto ja ympärivuotinen kasvipeitteisyys 🗝🗝, jotta ravinteet pysyvät pelloilla 🌾käytössä ja vesistöpäästöt ⬇️. Tämä ei ole vain viljelijän asia, ruokaketjun ja yhteiskunnan säätelyn on toimittava myös! https://t.co/lfFRxv53mI
- [VarsinaisELY: Lauha sää vaikuttaa ved](https://www.vesi.fi/tweetti/varsinaisely-lauha-saa-vaikuttaa-ved/) - Lauha sää vaikuttaa vedenpintojen korkeuksiin. @VarsinaisELY kävi 16.1. mittaamassa veden korkeuksia Perniönjoella. Vettä oli runsaasti, mutta rakennukset eivät ole kuitenkaan vaarassa. Kesällä 2022 Perniön keskustaan kaivettu tulvatasannekaivuu toimii odotetusti. #vesi #tulva https://t.co/RDLPH3MLrj
- [tulvatpohjanmaa-1615038226401746949](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-1615038226401746949/) - Här finns anvisningar för hur du förbereder dig ifall en översvämning hotar: https://t.co/KjVmmEhlIF Du hittar även aktuella varningar och vattenläget på tjänsten https://t.co/ErSj6nY4r7 https://t.co/NBalsWwDt5
- [tulvatpohjanmaa-1615036542896177153](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-1615036542896177153/) - #Översvämningscentret meddelar att vattenstånden är exceptionellt höga för tidpunkten i Södra och Egentliga Finland samt i kustområdet söder om Vasa. Stora skador väntas inte uppstå. Flödena motsvarar ställvis t.o.m. årliga toppflöden. #översvämning #vattensituation https://t.co/YJzljVBZ91
- [pinnanalta: Syke Sykeinfo Harvinainen](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syke-sykeinfo-harvinainen/) - Syke @Sykeinfo: Harvinainen talvitulva Etelä- ja Länsi-Suomessa > https://t.co/0rpHD8dCIc #tulva #Tulvakeskus #vesitilanne https://t.co/cgwtA6Sx7r
- [tulvatpohjanmaa: LapväärtinIsojoella jä](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-lapvaartinisojoella-ja/) - Lapväärtin-Isojoella jäät ovat liikkuneet jonkin verran ja muodostaneet jääsumaa niin Peruksen kylän lähelle kuin yläjuoksulla lähempänä Vanhakylää. Vesi pääsee kuitenkin virtaamaan jäiden alta ja välistä ja pysyy pääsääntöisesti uomassa. #tulvat #jääpadot #ELYkeskus @pinnanalta https://t.co/7meDhkR3Zf
- [tulvatpohjanmaa: I Lappfjärds  å strömm](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-i-lappfjards-a-stromm/) - I #Lappfjärds å strömmar vattnet under och mellan isflaken i isproppen i närheten av Perus. Till stor del hålls vattnet i fåran. Bilden tagen idag på eftermiddagen. #översvämning #ispropp #vattenläget #NTMcentralen @pinnanalta https://t.co/ucnuYr7UJZ
- [pinnanalta: Mikko Sane mikkosane Talv](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikko-sane-mikkosane-talv/) - Mikko Sane @mikkosane: Talvitulva Etelä- ja Länsi-Suomessa. Varo #tulva 'a ja varaudu tulvaan https://t.co/1zGkGc7Ath #tulvat https://t.co/YgphmNWIm3 https://t.co/Moy1i37BYW
- [YleSaa: Syke Sykeinfo Harvinainen](https://www.vesi.fi/tweetti/ylesaa-syke-sykeinfo-harvinainen/) - Syke @Sykeinfo: Harvinainen talvitulva Etelä- ja Länsi-Suomessa > https://t.co/0rpHD8dCIc #tulva #Tulvakeskus #vesitilanne https://t.co/cgwtA6Sx7r
- [Sykeinfo: Harvinainen talvitulva Et](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-harvinainen-talvitulva-et/) - Harvinainen talvitulva Etelä- ja Länsi-Suomessa > https://t.co/0rpHD8dCIc #tulva #Tulvakeskus #vesitilanne https://t.co/cgwtA6Sx7r
- [pinnanalta: koivuniemisami jussitalvi](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-koivuniemisami-jussitalvi/) - @koivuniemi_sami @jussi_talvitie @TuomasJMattila Loimijoella ei edes 1932 tammikuussa virrannut näin paljon vettä. 21.1.1932 169 m3/s - nyt 194 m3/s.
- [meteorologit:  energiasää on hyvä la](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-energiasaa-on-hyva-la/) - #energiasää on hyvä lauhan ja melko tuulisen sään johdosta. Energiasää jatkuu hyvänä tai tavanomaisena vaihtelevatuulisen ja hieman kylmenevän sään vallitessa loppuviikon ajan. https://t.co/d70DSQxvZW
- [meteorologit: Petteri Pyykkö Petteri T](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-petteri-pyykko-petteri-t/) - Petteri Pyykkö @Petteri677: Tänään viikon säitä ennustamassa @Fintraffic_fi'n tieliikennekeskuksessa. Säitä riittää tälläkin viikolla ja erityisesti kelivaroituksia on yleisesti voimassa: https://t.co/2RkbmPnmyJ ❄️ @meteorologit https://t.co/u69i7qMMf2
- [pinnanalta: JarmoNousiainen Sykeinfo](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-jarmonousiainen-sykeinfo/) - @JarmoNousiainen @Sykeinfo Helsingin kaupunki @helsinkikymp on näitä selvittänyt. Ravinnekuorma ei suinkaan ole lumenkaatopaikkojen, vaan peltojen ongelma https://t.co/IueEmWwXn9
- [pinnanalta: Kerttu Kotakorpi KKotakor](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-kerttu-kotakorpi-kkotakor/) - Kerttu Kotakorpi @KKotakorpi: Kalifornian poikkeuksellisen voimakkaat sateet jatkuvat jo kolmatta viikkoa. Myrskyt ovat aiheuttaneet jatkuvan tulvien ja maanvyörymien vaaran eri puolille osavaltiota. Lisäksi myrskyt ovat katkoneet puita, teitä sekä sähköjä tuhansilta kotitalouksilta. https://t.co/v7toDTwa7G
- [pinnanalta: Mikko Sane mikkosane pinn](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikko-sane-mikkosane-pinn-2/) - Mikko Sane @mikkosane: @pinnanalta Näin se saattaa valitettavasti olla. Keskeistä kuitenkin varautua etukäteen https://t.co/wJtQjiV0Vj, myös omatoimisesti: https://t.co/ZstXyhHgZB. Tulvariskien hallinnan tavoitetaso 1/100a tulva, joten toimenpiteitä edelleen vaaditaan. https://t.co/hctvku7qBP
- [POPtulvat: PohjoisPohjanmaalla vuoro](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-pohjoispohjanmaalla-vuoro/) - Pohjois-Pohjanmaalla vuorokauden keskilämpötila on palannut pakkasen puolelle joten sulamisen pitäisi nyt vähentyä. Virtaamat jokivesissä saattavat vielä jonkin verran viikonlopun sateen ja sulamisen myötä kasvaa mutta hiljalleen tilanteen pitäisi tasoittua.
- [POPtulvat: Ompa hurjan näköinen tu](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-ompa-hurjan-nakoinen-tu/) - Ompa hurjan näköinen tulvatilanne Latviassa. Jääruuhkat + talvitulva nostaa vettä melkoisesti. https://t.co/Pkcl6bv3Md
- [PIRvesi: Aleksi Lehikoinen AksuLeh](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-aleksi-lehikoinen-aksuleh/) - Aleksi Lehikoinen @AksuLehikoinen: Käynnistimme tänään kyselyn kaikille luonnosta kiinnostuneille, jossa selvitetään mm. mitä lajiryhmiä ihmiset havainnoivat, mikä motivoi ilmoittamaan havaintoja eteenpäin sekä mikä parantaisi mahdollisuuksia osallistua. Kyselyä toivotaan levitettävän. 👇 https://t.co/g3Z4JWAKQT https://t.co/496aapWk0y
- [pinnanalta: Siuntionjoen pinta on nou](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-siuntionjoen-pinta-on-nou/) - Siuntionjoen pinta on noussut 3 cm ennätystasoa korkeammalle klo 22. Pinta jatkaa nousuaan. #tulva
- [pinnanalta: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-etelapohjanmaan-elykesku-6/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Lapväärtinjoen alaosalla nopeasti lisääntynyt virtaama sai jäät liikkeelle, ja jäät kasautuivat Peruksen sillan alapuolelle jääpadoksi #vesistöt #sateet #tulva #Lapväärtinjoki #ELYkeskus https://t.co/LMUnqrRjyF
- [Sykeinfo: Syken hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-84/) - Syken hydrologit @pinnanalta: Vantaanjoella ei tulva uhkaa rakennuksia. Pahimmankin ennusteen mukaan pinta jää yli puoli metriä alle Savelan vahinkorajan. Jätevesipumppaamon tulvaraja jää 15 cm päähän, mutta tähän ilmeisesti @hsy_fi varoituksen perustee#lla varautuu. #Tulvakeskus https://t.co/lB1CG7dwYt
- [meteorologit: Missä se talvi on kun Ro](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-missa-se-talvi-on-kun-ro/) - Missä se talvi on kun Rovaniemelläkin on tänään nollakeliä? Vastaus: Utsjoella Kevolla on samaan aikaan -32,4 astetta pakkasta. #talvi #suomi https://t.co/9OftDW8Uul
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-164/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Lapväärtinjoen alaosalla nopeasti lisääntynyt virtaama sai jäät liikkeelle, ja jäät kasautuivat Peruksen sillan alapuolelle jääpadoksi #vesistöt #sateet #tulva #Lapväärtinjoki #ELYkeskus https://t.co/LMUnqrRjyF
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-165/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Isarna började röra på sig i Lappfjärds å då vattenföringen snabbt ökade och en del av isarna anhopades till en ispropp nedanför Perus bro #nederbörd #vattendrag #översvämning #NTMcentralen https://t.co/rs810UUSWL
- [pinnanalta: mikkosane Hyvä kun muist](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikkosane-hyva-kun-muist/) - @mikkosane Hyvä kun muistutit! Varautumistoimenpiteet huomataan yleensä siinä vaiheessa kun ne ovat jääneet tekemättä.
- [pinnanalta: Mikko Sane mikkosane pinn](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikko-sane-mikkosane-pinn/) - Mikko Sane @mikkosane: @pinnanalta Onneksi tuon jälkeen on valmistunut tulvapenkereitä, jotka suojaavat rakennuksia avovesitilanteen ~1/50a tulvaan saakka. https://t.co/zLIFPuXPJT ja https://t.co/OSPaTOUVaU ja https://t.co/G45ZLmP9bM https://t.co/TE1QvkA2Ml
- [tulvatpohjanmaa: Vattenföringen är hög](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-vattenforingen-ar-hog/) - Vattenföringen är hög och har fått isar i Lappfjärds å att packas ihop vid Perus bro (Foton: Johan Rajamäki) #Lappfjärd #NTMcentralen https://t.co/OMdxsJV4b1
- [pinnanalta: Siuntionjoki on nousemass](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-siuntionjoki-on-nousemass/) - Siuntionjoki on nousemassa ennätyskorkealle. Havaintosarja alkaa vuodesta 1976 ja ennätys on keväältä 2013. @Sykeinfo https://t.co/xc0OorPRTM
- [pinnanalta: Jäitä kasautuu Lapvää](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-jaita-kasautuu-lapvaa/) - Jäitä kasautuu Lapväärtinjoella Peruksen sillan kohdalla. (Kuvat Johan Rajamäki) https://t.co/ULOzceMowc
- [pinnanalta: Vantaanjoella ei tulva uh](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-vantaanjoella-ei-tulva-uh/) - Vantaanjoella ei tulva uhkaa rakennuksia. Pahimmankin ennusteen mukaan pinta jää yli puoli metriä alle Savelan vahinkorajan. Jätevesipumppaamon tulvaraja jää 15 cm päähän, mutta tähän ilmeisesti @hsy_fi varoituksen perustee#lla varautuu. #Tulvakeskus https://t.co/lB1CG7dwYt
- [pinnanalta: Lapväärtinjoella jääp](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lapvaartinjoella-jaap/) - Lapväärtinjoella jääpato. Vesi 30 cm päässä vahinkorajasta, jolla taloja kastui 2012 tulvassa. #tulva #Tulvakeskus #jääpato https://t.co/YfYbZtWOGh
- [meteorologit: inkeripekkanen Olet oikea](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-inkeripekkanen-olet-oikea/) - @inkeripekkanen Olet oikeassa. Tuulen suunta vastakkaisesta suunnasta. Raportoin virheellisestä havainnosta edelleen Havaintopalveluihin. https://t.co/RRIR0UVi93
- [pinnanalta: tuomejoo Oho Olisiko ollu](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-tuomejoo-oho-olisiko-ollu/) - @tuomejoo Oho! Olisiko ollut 1966 valtava kevättulva?
- [pinnanalta: Vielä korkeammalle on no](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-viela-korkeammalle-on-no/) - Vielä korkeammalle on nousemassa Nummenjoki Lohjan länsilaidalla. Toistuvuus jopa kerran 30v - viime kevättulvan taso. Tässä on vielä paljon epävarmuutta (lumi, su sademäärä), mutta paikallisteitä saattaa jäädä tulvan alle ensi viikon lopulla Pusulanjärven ympäristössä. #tulva https://t.co/4QLh6UmLdF
- [pinnanalta: Muita mielenkiintoisia mm](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-muita-mielenkiintoisia-mm/) - Muita mielenkiintoisia mm Siuntionjoki, joka on net vuoden keskimääräisen tulvan tasolla ja nousemassa tasolle jonka toistuvuus on kerran 15 vuodessa. #tulva #Tulvakeskus
- [pinnanalta: Etelän joet pääosin tu](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-etelan-joet-paaosin-tu/) - Etelän joet pääosin tulvalukemissa. Loimijoen pinta on noussut keskiviikosta jo 1,90m ja nousu jatkuu vielä n 0,5m. Näin korkealla tammikuussa viimeksi 2005. https://t.co/FrvEXBJ2rK
- [pinnanalta: Merijailmasto MariaOhisal](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-merijailmasto-mariaohisal/) - @Meri_ja_ilmasto @MariaOhisalo @hsfi Pitoisuus ei ole vakio, vaan suurilla virtaamilla myös pitoisuus on suurempi.
- [pinnanalta: Merijailmasto MariaOhisal](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-merijailmasto-mariaohisal-2/) - @Meri_ja_ilmasto @MariaOhisalo @hsfi Fosforipiikit ovat todella teräviä. Joulukuussa päiväkuorma oli muutamia kiloa, eli satoja kertoja pienempi. Päästömäärän seuraaminen virtaamaa ei kerro mitään toimien onnistumisesta. Näin tapahtuu kun pitoisuus on vakio. Myös luonnontilaisessa vesistössä. https://t.co/2FNtI5vaQd
- [meteorologit: Viime päivinä Suomen yl](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-viime-paivina-suomen-yl/) - Viime päivinä Suomen yli on liikkuunut sadealueita ja sama meno jatkuu. Huomenna sunnuntaina uusi vesi-, räntä- ja lumisadealue saapuu lounaasta ja huonontaa ajokeliä suuressa osassa maata. Vasemmalla alkuiltapäivän sadetilanne. https://t.co/8yRzqDZvuC https://t.co/qAOpi2Lacv
- [tulvatpohjanmaa-1613916511193948160](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-1613916511193948160/) - Regnet och blidvädret gör att vattenståndet i vattendragen stiger, vilket kan orsaka att isarna försvagas. Vattenprognoser hittar du på https://t.co/ErSj6nY4r7 > Karttjänsten. Jour för @EPELYkeskus regleringsfrågor Katja Haukilehto, tfn 0295 027 794 #NTMcentralen #översvämning https://t.co/M83KD1hHvj
- [pinnanalta: Syke Sykeinfo Ilmastonmuu](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syke-sykeinfo-ilmastonmuu-2/) - Syke @Sykeinfo: Ilmastonmuutos lisää kotien/mökkien tulvariskejä ja vaikuttaa niiden arvoon. Missä ovat suurimmat riskialueet? Lue Syken Mikko Sanen haastattelu:@talouselama /maksumuuri https://t.co/rpylq5WCsJ #tulva #ilmastonmuutos #tulvariskialue ? #TIIMAhanke tukee varautumista!
- [pinnanalta: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-etelapohjanmaan-elykesku-5/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelman #avustus 'haku on auki 10.1.–17.3.2023. Avustusta voi hakea hankkeisiin, jotka kasvattavat suomalaista vesiosaamista #ELYkeskus #vesiosaaminen https://t.co/WY51bXYgpD Kuva: Roine Piirainen (kuviasuomesta .fi) https://t.co/9a9MLhK7Tu
- [pinnanalta: ELY Tulvatpohjanmaa tulva](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ely-tulvatpohjanmaa-tulva-31/) - ELY Tulvatpohjanmaa @tulvatpohjanmaa: Lauha ja sateinen sää nostaa vedenpintoja, mikä voi aiheuttaa myös jäiden heikkenemistä. Vesistöennusteita voi seurata https://t.co/Jjz02YUTfg > Karttapalvelu ja Vesitilanne. Säännöstelyn osalta @epelykeskus alueella varalla Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 #ELYkeskus #tulva https://t.co/BmCMW8OV5U
- [pinnanalta: ELY Tulvatpohjanmaa tulva](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-ely-tulvatpohjanmaa-tulva-32/) - ELY Tulvatpohjanmaa @tulvatpohjanmaa: Regnet och blidvädret gör att vattenståndet i vattendragen stiger, vilket kan orsaka att isarna försvagas. Vattenprognoser hittar du på https://t.co/ErSj6nY4r7 > Karttjänsten. Jour för @EPELYkeskus regleringsfrågor Katja Haukilehto, tfn 0295 027 794 #NTMcentralen #översvämning https://t.co/M83KD1hHvj
- [tulvatpohjanmaa: Lauha ja sateinen sää n](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-lauha-ja-sateinen-saa-n/) - Lauha ja sateinen sää nostaa vedenpintoja, mikä voi aiheuttaa myös jäiden heikkenemistä. Vesistöennusteita voi seurata https://t.co/Jjz02YUTfg > Karttapalvelu ja Vesitilanne. Säännöstelyn osalta @epelykeskus alueella varalla Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 #ELYkeskus #tulva https://t.co/BmCMW8OV5U
- [Sykeinfo: Ilmastonmuutos lisää ko](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-ilmastonmuutos-lisaa-ko/) - Ilmastonmuutos lisää kotien/mökkien tulvariskejä ja vaikuttaa niiden arvoon. Missä ovat suurimmat riskialueet? Lue Syken Mikko Sanen haastattelu:@talouselama /maksumuuri https://t.co/rpylq5WCsJ #tulva #ilmastonmuutos #tulvariskialue 🧐 #TIIMAhanke tukee varautumista!
- [pinnanalta: Syke Sykeinfo Joet tulviv](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syke-sykeinfo-joet-tulviv/) - Syke @Sykeinfo: Joet tulvivat pelloille Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla lauantaista/sunnuntaista alkaen. Seuraa: https://t.co/gMsnCoGFjt #tulva #Tulvakeskus #joet #ELYkeskus https://t.co/uMxyxe0G9A
- [Sykeinfo: Joet tulvivat pelloille E](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-joet-tulvivat-pelloille-e/) - Joet tulvivat pelloille Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla lauantaista/sunnuntaista alkaen. Seuraa: https://t.co/gMsnCoGFjt #tulva #Tulvakeskus #joet #ELYkeskus https://t.co/uMxyxe0G9A
- [POPtulvat: Ennusteessa vuorokauden k](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-ennusteessa-vuorokauden-k/) - Ennusteessa vuorokauden keskilämpötila pysyy +lla maanantaihin asti. Luvassa myös reipasta sadetta ja lumensulantaa noin 6 mm = virtaamat jokivesissä tulevat jonkin verran kasvamaan. Ajankohtaan nähden tavanomaista suuremmat virtaamat voivat heikentää jokijäätilannetta. https://t.co/kn2a7e1UW4
- [POPtulvat: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-etelasavon-ely-etelasavo/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Avustushaku vesiosaamisen hankkeille avataan huomenna 10.1.2023. 💧 Avustusta voi hakea hankkeisiin, jotka kasvattavat suomalaista vesiosaamista, siihen perustuvaa liiketoimintaa sekä kansainvälistymistä. Lue lisää tiedotteesta: https://t.co/WkTsiNB2SM
- [PIRvesi: Ympäristöministeriö ym](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-ymparistoministerio-ym-30/) - Ympäristöministeriö @yministerio: Hulevesien haitta-aineista ja niiden käsittelystä on saatu uutta tietoa. Tervetuloa hulevesihankkeiden yhteiseen loppuseminaariin to 26.1. 9–15 paikan päälle tai etäyhteyksien päähän. 📅 Ohjelma ja ilmoittautuminen: https://t.co/zwuEAu6RS6 #vesiensuojeluntehostamisohjelma https://t.co/L4WL1BI9Gh
- [PIRvesi: Syke Sykeinfo Etsintäkuu](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-syke-sykeinfo-etsintakuu/) - Syke @Sykeinfo: Etsintäkuulutus: Ehdota vesistöihin ja vesiin keskittyvää tutkimus-, testaus- tai yhteistyöympäristöä Living Lab -atlakseen 22.1. mennessä! > https://t.co/ctcNKlB9JN #tutkimus #yhteistyö #infrastruktuuri #laboratorio #LivingLab #vesistö #vesi https://t.co/rEZucCTxz1
- [pinnanalta: Syke Sykeinfo Etsintäkuu](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syke-sykeinfo-etsintakuu-2/) - Syke @Sykeinfo: Etsintäkuulutus: Ehdota vesistöihin ja vesiin keskittyvää tutkimus-, testaus- tai yhteistyöympäristöä Living Lab -atlakseen 22.1. mennessä! > https://t.co/ctcNKlB9JN #tutkimus #yhteistyö #infrastruktuuri #laboratorio #LivingLab #vesistö #vesi https://t.co/rEZucCTxz1
- [Sykeinfo: EtsintäkuulutusEhdota ve](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-etsintakuulutusehdota-ve/) - Etsintäkuulutus: Ehdota vesistöihin ja vesiin keskittyvää tutkimus-, testaus- tai yhteistyöympäristöä Living Lab -atlakseen 22.1. mennessä! > https://t.co/ctcNKlB9JN #tutkimus #yhteistyö #infrastruktuuri #laboratorio #LivingLab #vesistö #vesi https://t.co/rEZucCTxz1
- [HELYvesi: Elina Mäkäläinen EMaka](https://www.vesi.fi/tweetti/helyvesi-elina-makalainen-emaka-10/) - Elina Mäkäläinen @EMakalainen: Lauhtunut sää ja vesisateet käänsivät jokien pinnat nousuun. Vantaanjoen ennustetaan nousevan Riihimäen Paloheimossa tasolle N60+87,33 m, joka on yhtä korkealla kuin keskimäärin kerran 10 vuodessa. Vahinkoja tällä vedenkorkeudella ei pitäisi syntyä. @RiihimakiCity @pinnanalta 💦 https://t.co/FT0uumRj34
- [PIRvesi: Syke Sykeinfo Räätälö](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-syke-sykeinfo-raatalo/) - Syke @Sykeinfo: Räätälöidyt suojavyöhykkeet ja monipuolisempi metsäneuvonta avuksi metsäpurojen luontoarvojen turvaamisessa: https://t.co/Mxvn8MuRf9 #SykePublication: https://t.co/aiMnLENPnv @mari_annala & Heikki Mykrä #puro #suojavyöhyke #luontoarvo #metsätalous https://t.co/72Gt6ovNlM
- [meteorologit:  Energiasää on tänää](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-energiasaa-on-tanaa/) - #Energiasää on tänään erittäin hyvä leudon ja tuulisen sään ansiosta. Energiasää jatkuu hyvänä ennustekauden loppuun asti, sillä Suomeen tulevat matalapaineet pitävät tuulen etelänpuoleisena ja sään tavanomaista lämpimämpänä. https://t.co/ixfL6aEjxi
- [esaelyves: EteläSavon jäätilanne](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-etelasavon-jaatilanne/) - Etelä-Savon jäätilanne on parantunut joulukuuhun verrattuna, mutta on edelleen monilla järvillä 3-4 cm keskimääräistä heikompi. #hydrologia #jäätilanne https://t.co/d5uJ7FnQuu
- [meteorologit: Epävakainen ja lauha sä](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-epavakainen-ja-lauha-sa/) - Epävakainen ja lauha #sää 'tyyppi jatkuu ja sateita saadaan loppuviikon aikana koko Suomeen eri olomuodoissa (🟦 lumi, 🟧räntä, 🟩vesi). #Ajokeli sekä #jalankulkusää ovat monin paikoin huonoja. Katso varoitukset: https://t.co/8yRzqDZvuC https://t.co/9rHt7VJXIe
- [PIRvesi: MMM mmmfi Maa ja metsäta](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-mmm-mmmfi-maa-ja-metsata/) - MMM @mmm_fi: Maa- ja metsätalousministeriön tilaama @LukeFinland ´n selvitys on valmistunut. https://t.co/PTFaHLglen
- [Sykeinfo: Syken hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-83/) - Syken hydrologit @pinnanalta: Lauhtuva sää ja vesisateet kääntävät jokien pinnat nousuun, jolloin ne voivat paikoin jopa tulvia alavimmille pelloille Lounais-Suomessa viikon lopulla. #tulva #Tulvakeskus @sykeinfo
- [pinnanalta: Lauhtuva sää ja vesisat](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-lauhtuva-saa-ja-vesisat/) - Lauhtuva sää ja vesisateet kääntävät jokien pinnat nousuun, jolloin ne voivat paikoin jopa tulvia alavimmille pelloille Lounais-Suomessa viikon lopulla. #tulva #Tulvakeskus @sykeinfo
- [meteorologit-1613071163818745857](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1613071163818745857/) - @matrauh Kiitos kysymästä! Tuulimittauksista ja niiden haasteista lisätietoa verkkopalvelussamme https://t.co/DL3E5iII31
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-162/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen -ohjelman #avustus 'haku on auki 10.1.–17.3.2023. Avustusta voi hakea hankkeisiin, jotka kasvattavat suomalaista vesiosaamista #ELYkeskus #vesiosaaminen https://t.co/WY51bXYgpD Kuva: Roine Piirainen (kuviasuomesta .fi) https://t.co/9a9MLhK7Tu
- [tulvatpohjanmaa: EteläPohjanmaan ELYkesku](https://www.vesi.fi/tweetti/tulvatpohjanmaa-etelapohjanmaan-elykesku-163/) - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus @EPELYkeskus: Understödsansökan för programmet tillväxt och internationalisering av #vattenkompetens är öppen 10.1–17.3.2023. #Understöd 'et kan sökas för projekt som ökar den finländska vattenkompetensen #NTMcentralen https://t.co/r05PRtCFVu Bild: Roine Piirainen (kuviasuomesta. fi) https://t.co/G8ELMLtbZ7
- [POPtulvat-1612776573354090496](https://www.vesi.fi/tweetti/poptulvat-1612776573354090496/) - Hyydetilanne virtavesistöissä on edelleen rauhallinen, kuten Kostonjoen Kypäräkoskessa. Sulapaikkoja koskiosuuksilla, mutta muuten joki jääkannen suojassa. https://t.co/pn9NfHQpFj
- [KainuunELY: Sari Myllyoja SariMyllyoj](https://www.vesi.fi/tweetti/kainuunely-sari-myllyoja-sarimyllyoj/) - Sari Myllyoja @SariMyllyoja: @EtelaSavonELY hoitaa #vesihuolto 'tehtäviä valtakunnallisesti eli myös #Kainuu 'n alueella. Yhteistyö alueellisen #ELY -keskuksen kanssa on välttämätöntä! (ks. kuvat) Tänään @KainuunELY'n palaverissa totesimme #yhteistyö 'n toimivaksi eli tästä on hyvä jatkaa! https://t.co/tZTYkHnh8W
- [mmm_fi: Biotalousfi Biotalous Ves](https://www.vesi.fi/tweetti/mmm_fi-biotalousfi-biotalous-ves-2/) - Biotalous.fi @Biotalous: Vesiosaamisen kasvu ja kansainvälistyminen - avustushaussa avustusta voi hakea hankkeille, jotka kasvattavat suomalaista vesiosaamista, siihen perustuvaa liiketoimintaa sekä kansainvälistymistä.💧 #rahoitus #vesi #biotalous @mmm_fi @EtelaSavonELY https://t.co/wisMAJr8v7
- [meteorologit: Ajokeli jatkuu huonona Lu](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-ajokeli-jatkuu-huonona-lu/) - Ajokeli jatkuu huonona. Lunta tulee lähivuorokauden aikana vielä monin paikoin 5 cm. Aamuruuhkan riesaksi etelästä nousee uusi sadealue, josta kertyy etelärannikolle lunta paikoin jopa yli 10 cm. Seuraa sateita: https://t.co/xgZnc1jAKM varoitukset: https://t.co/8yRzqDZvuC
- [esaelyves: EteläSavon ELY EtelaSavo](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-etelasavon-ely-etelasavo-75/) - Etelä-Savon ELY @EtelaSavonELY: Avustushaku vesiosaamisen hankkeille avataan huomenna 10.1.2023. 💧 Avustusta voi hakea hankkeisiin, jotka kasvattavat suomalaista vesiosaamista, siihen perustuvaa liiketoimintaa sekä kansainvälistymistä. Lue lisää tiedotteesta: https://t.co/WkTsiNB2SM
- [meteorologit: Ilmatieteen laitos IlmaTi](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-ilmatieteen-laitos-ilmati-16/) - Ilmatieteen laitos @IlmaTiede: Miten sääennuste syntyy? 🌤️ Millaisiin kysymyksiin tutkijamme etsivät ratkaisuja juuri nyt? 🌍 Näihin saat vastauksen, kun tulet kuulolle avoimeen verkkotilaisuuteen keskiviikkona 11. tammikuuta kello 15-16. Lue lisää ja ilmoittaudu tilaisuuteen⬇️ https://t.co/pekvh6xfjZ https://t.co/j53MCkcznC
- [meteorologit:  Energiasää on koko vii](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-energiasaa-on-koko-vii/) - #Energiasää on koko viikon jaksolla hyvää tai erittäin hyvää, koska sää on verrattain tuulista sekä lauhtuu viikon aikana suojan puolelle suuressa osassa maata. https://t.co/jTTJWAoty5
- [meteorologit: HublinPatrick Kiitos huom](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-hublinpatrick-kiitos-huom/) - @HublinPatrick Kiitos huomiosta. Karttapohjia ei ole tosiaan toviin päivitetty.
- [meteorologit: Lumisateita tulee lännes](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lumisateita-tulee-lannes/) - Lumisateita tulee lännestä alkaen ja #ajokeli muuttuu huonoksi. Kuvassa vasemmalla lumisateen intensiteetti ja oikealla kumulatiivinen lumikertymä ke-iltapäivään mennessä. Lunta on odotettavissa 5-15 cm, mutta etenkin etelärannikon läheisyydessä jopa parikymmentä senttiä. #lumi https://t.co/X3NugK1SfP
- [Sykeinfo: Syken hydrologit pinnanal](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-syken-hydrologit-pinnanal-82/) - Syken hydrologit @pinnanalta: Sää pakastuu loppiaisviikonlopuksi ja hyydettä muodostuu jokiosuuksilla joilla ei ole suojaavaa jääkantta. Koska jokien virtaamat ovat pääosin pieniä hyydetulvien riski on vähäinen. Lisää ajankohtaisesta vesitilanteesta: https://t.co/FrvEXBJ2rK #hyyde #tulva #Tulvakeskus
- [pinnanalta: Sää pakastuu loppiaisvi](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-saa-pakastuu-loppiaisvi/) - Sää pakastuu loppiaisviikonlopuksi ja hyydettä muodostuu jokiosuuksilla joilla ei ole suojaavaa jääkantta. Koska jokien virtaamat ovat pääosin pieniä hyydetulvien riski on vähäinen. Lisää ajankohtaisesta vesitilanteesta: https://t.co/FrvEXBJ2rK #hyyde #tulva #Tulvakeskus
- [esaelyves: ELYkeskus ELYkeskus Oletk](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-elykeskus-elykeskus-oletk/) - ELY-keskus @ELYkeskus: Oletko suunnitellut rannan ruoppausta alkuvuonna? Muistathan tehdä ruoppausilmoituksen ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vrk ennen töiden aloittamista. Ilmoitus tehdään helposti sähköisellä lomakkeella ja se on maksuton. Lue lisää: https://t.co/b1eDvV6xVQ https://t.co/V5ZJXAAXMq
- [meteorologit:  Energiasää on aluksi h](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-energiasaa-on-aluksi-h-5/) - #Energiasää on aluksi huonoa tai erittäin huonoa (heikkotuulista ja hyvin kylmää). Lauantaista alkaen on tuulisempaa, ja alkuviikolla sää lisäksi lauhtuu, joten energiasään ennustetaan olevan pääasiassa tavanomaista. #AstettaAlemmas https://t.co/wsLyfnPpYb
- [esaelyves: EteläSavossa vedenkorkeu](https://www.vesi.fi/tweetti/esaelyves-etelasavossa-vedenkorkeu/) - Etelä-Savossa vedenkorkeudet ja pohjavesien pinnat ovat tavanomaista alempana. Mahdollinen sähköpula voi aiheuttaa talvella juoksutusmuutoksia vesivoimalaitoksilla. Lue koko vesitilannetiedote: https://t.co/SwJxKtENS6
- [meteorologit-1610626538218688512](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1610626538218688512/) - Pakkasella palttoota päälle!🥶 Suomen ylle vahvistuu korkeapaine ja pakkanen kiristyy. Heikkotuulisina ja selkeinä ajanhetkinä pakkaslukemat voivat olla paikallisesti huomattavasti ennustettuja lukemia kylmempiä. Pakkanen on purevaa. https://t.co/8yRzqDZvuC https://t.co/Dfeq65vBPT
- [meteorologit: anttiengineer MattiHuuYLE](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-anttiengineer-mattihuuyle/) - @antti_engineer @MattiHuu_YLE Olisikohan Korppoon tutkan suojakuvun päälle kertynyt lumi- tai jääpeite, mikä on vaimentanut tutkapulssia ja saanut aikaan ympyränmuotoisen tutkakaiun. Näin ainakin nyt ensimmäisenä veikkauksena. Tiistain kaikujen osalta näytti jo paremmalta.
- [meteorologit: Lunta on kertynyt kulunee](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-lunta-on-kertynyt-kulunee/) - Lunta on kertynyt kuluneen 24h aikana tiistai-iltapäivään mennessä 5-10 cm, paikoin yli 15 cm. Sadealue viipyilee maan länsiosan yllä samalla vähitellen heikentyen. Myös maan pohjoisosassa sataa vielä tänään ajoittain lunta. ☃️ https://t.co/Ah3gBkbrIs
- [meteorologit: Ilmatieteen laitos IlmaTi](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-ilmatieteen-laitos-ilmati-15/) - Ilmatieteen laitos @IlmaTiede: Tervetuloa tutustumaan Ilmatieteen laitoksen toimintaan! 🌤️🌍 Virtuaalisessa esittelytilaisuudessa pääset kurkistamaan meteorologien ja tutkijoiden työhön ja kysymään heiltä mieltäsi askarruttavia asioita. Ilmoittaudu 9.1. klo 15 mennessä ⬇️ https://t.co/tRHmhFMDrZ https://t.co/OU7F8TvoPL
- [meteorologit: Sadealue leviää maan et](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-sadealue-leviaa-maan-et/) - Sadealue leviää maan etelä- ja länsiosaan. #lunta voi tulla ajoittain sakeasti - lumikertymäanimaatiossa 10-15 cm vihreällä. Tiistai-illaksi sade heikkenee. Idässä ja pohjoisessa on aluksi laajalti selkeää ja poutaa, mutta päivällä tulee heikompia lumisateita paikoin. https://t.co/7A4688Ipt8
- [meteorologit: Säävuosi  paketissa Vuo](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-saavuosi-paketissa-vuo/) - #Sää'vuosi 2022 paketissa: 🌡️ Vuosi oli kokonaisuudessaan tavanomaista lämpimämpi 🌧️ Helmikuussa satoi paikoin ennätyksellisen paljon 🥵 Elokuu oli osassa maata ennätyksellisen lämmin ❄️ Suuressa osassa maata oli lunta koko joulukuun ajan Lue lisää https://t.co/H8ujSCEB8Z https://t.co/XIfDVWKnKY
- [meteorologit:  Energiasää on aluksi t](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-energiasaa-on-aluksi-t-5/) - #Energiasää on aluksi tavanomainen, mutta muuttuu viikon puolivälin jälkeen jopa erittäin huonoksi pakkasen kiristyessä ja tuulen heiketessä. 🥶 https://t.co/AkQwCQxphQ
- [pinnanalta: mikarantane Snow water eq](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-mikarantane-snow-water-eq/) - @mikarantane Snow water equivalent in Helsinki is still around 20mm, which is close to average New Year readings. Not in Kaisaniemi though.
- [meteorologit: Hyvää uutta vuotta  Uut](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-hyvaa-uutta-vuotta-uut/) - Hyvää uutta vuotta 🎆! Uuttavuotta juhlitaan pitkälti pilvisessä ja osin sateisessakin säässä. Sää on tuulinen, ja tuuli voi olla puuskaista, joten nyt jos koskaan ne #suojakakkulat nenälle 👓 sillä raketti voi ampaista odottamattomaan suuntaan! #turvaväli #uusivuosi #sää https://t.co/j2urSrbjBv
- [meteorologit-1608755922050093056](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-1608755922050093056/) - Uudenvuodenaattoa vietetään sateisessa ja tuulisessa säässä. Uudenvuodenyönä sää alkaa poutaantua. Aamua kohden sää pakastuu maan eteläosaa myöten. Tiedote luettavissa https://t.co/JNRD6B5bVO Kuvassa lumisade 🔵 ja vesisade🟢 Lämpötilat numeroin. https://t.co/XyaunUAVJN
- [pinnanalta: Anniina Valtonen AnniinaV](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-anniina-valtonen-anniinav/) - Anniina Valtonen @AnniinaValtonen: Palautetaanpas taas mieliin, mitä #polaaripyörre tarkoittaa. Se on kuitenkin kohta otsikoissa. Tällä hetkellä polaaripyörre on voimakas. Se tietää lauhaa ja epävakaista säätä. Matalapaineet sateineen laahustavat Suomen yli lännestä itään ja lämpötila käväisee välillä plussalla. https://t.co/JIKFdEgh5t
- [pinnanalta: Hyvä yleiskuva jäätila](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-hyva-yleiskuva-jaatila/) - Hyvä yleiskuva jäätilanteesta lähes koko maassa. Vaikka havaintopaikalla olisikin riittävästi jäätä, voi #jää tilanne vaihdella huomattavasti järven eri osissa. https://t.co/9GZewEVVWC
- [meteorologit:  Energiasää on ennustee](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-energiasaa-on-ennustee/) - #Energiasää on ennusteen alkupuolella hyvä, sillä sää on tavanomaista tuulisempaa ja lämpimämpää. Alkuviikolla sää kylmenee ja tuuli heikkenee, jolloin energiasään ennustetaan huononevan. https://t.co/Hk4uKjO2yv
- [pinnanalta-1608115595463073794](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-1608115595463073794/) - Syke @Sykeinfo: Torstain lämpeneminen ja etelärannikon sateet nostavat jokien pintoja Etelä-Suomessa ja länsirannikolla. Joet saattavat tulvia viikonloppuna paikoin alavimmille pelloille #EteläSuomi ja #LounaisSuomi . Alkuviikosta pintojen nousu pysähtynee. https://t.co/gMsnCoHd91 #tulva
- [Sykeinfo: Torstain lämpeneminen ja](https://www.vesi.fi/tweetti/sykeinfo-torstain-lampeneminen-ja/) - Torstain lämpeneminen ja etelärannikon sateet nostavat jokien pintoja Etelä-Suomessa ja länsirannikolla. Joet saattavat tulvia viikonloppuna paikoin alavimmille pelloille #EteläSuomi ja #LounaisSuomi . Alkuviikosta pintojen nousu pysähtynee. https://t.co/gMsnCoHd91 #tulva
- [meteorologit: Torstaina iltapäivällä](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-torstaina-iltapaivalla/) - Torstaina iltapäivällä lounaasta saapuu sadealue, johon liittyy runsaita lumisateita. Torstaina sataa maan länsiosassa, perjantaina sadealue etenee maan itä- ja pohjoisosaan. Ajokeli muuttuu jopa erittäin huonoksi. Varoitukset https://t.co/8yRzqDZvuC #lumipyry #ajokeli #tykky https://t.co/CyQyS8OMP3
- [pinnanalta: Syke Sykeinfo Poikkeuksel](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-syke-sykeinfo-poikkeuksel-2/) - Syke @Sykeinfo: Poikkeuksellinen lumitilanne USA:ssa nousee uutisiin ja herättää keskustelua. Voiko lumimääriä verrata suoraan kotimaisiin? No ei voi. Lue miksi: https://t.co/IFwsNjyXGp #lumitilanne #lumikuorma #Buffalo #Suomi https://t.co/0f3fERNI4D
- [pinnanalta: vphakanen YleSaa  on mita](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-vphakanen-ylesaa-on-mita/) - @vphakanen @YleSaa 43" on mitattu lumen syvyys. Tuo 2,4m on kaiken lumisateen summa.
- [meteorologit:  Sää on melko tuulista](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-saa-on-melko-tuulista/) - #Sää on melko tuulista ja viikonloppuna myös lauhtuu huomattavasti, joten energiäsään näkökulmasta tilanne on enimmäkseen hyvä. #Energiasää #AstettaAlemmas https://t.co/9Jt1LdflJr
- [pinnanalta: USAssa on meistä poikkea](https://www.vesi.fi/tweetti/pinnanalta-usassa-on-meista-poikkea/) - USA:ssa on meistä poikkeava tapa ilmoittaa lumen määrä jakson aikana kertyneen lumisateen summana. Tästä tulee helposti kuva todellista suuremmista lumimääristä. https://t.co/rGAiCmBr70
- [PIRvesi: Ympäristön tila Ymparis](https://www.vesi.fi/tweetti/pirvesi-ympariston-tila-ymparis/) - Ympäristön tila @Ymparistontila: ❄️Talviseuranta kutsuu havainnoimaan talven etenemistä tarkkailemalla lumen ja jään muutoksia sekä talvella esiintyviä eläinlajeja. Talviseuranta on tarkoitettu ihan kaikille luonnosta kiinnostuneille! Ohjeita: https://t.co/46kHMRIDnD #talviseuranta @Sykeinfo @luomus https://t.co/kffxZ96JjB
- [meteorologit: Paukkula Kiitos Ei ehkä](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-paukkula-kiitos-ei-ehka/) - @Paukkula Kiitos. Ei ehkä ihan rauhallisimmat joulunpyhät tänä vuonna vaikka sään kannalta suhteellisen hiljaista on ollutkin..
- [meteorologit: Tuoreimmat voimassa oleva](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tuoreimmat-voimassa-oleva/) - Tuoreimmat voimassa olevat varoitukset löytyvät tekstimuotoisina (https://t.co/8yRzqE03ka). Ajokeli ja tuulivaroituksia on voimassa lähivuorokauden aikana. ⚠️Palvelussamme on tekninen häiriö jonka selvitelly jatkuu. Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa. ⚠️
- [meteorologit: virttuo Hei valitettavast](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-virttuo-hei-valitettavast/) - @virttuo Hei, valitettavasti ei ole tarkkaa tietoa korjauksen aikataulusta. Vika on tunnistettu eilen ja korjaustoimenpiteitä suoritetaan.
- [meteorologit: Tänään ei ole voimassa](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-tanaan-ei-ole-voimassa/) - Tänään ei ole voimassa varoituksia. Maanantaina Pohjanmaalta Lappiin yltävällä alueella sataa ajoittain lunta ja ajokeli on paikoin huono. Etelätuuli voimistuu merellä kovaksi. ⚠️Palvelussamme on tekninen häiriö, jota selvitellään. Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa. ⚠️ https://t.co/DkhV5BF541
- [meteorologit: Joulupäivänä ei ole vo](https://www.vesi.fi/tweetti/meteorologit-joulupaivana-ei-ole-vo/) - Joulupäivänä ei ole voimassa säävaroituksia. Tapaninpäivänä pilvisyys lisääntyy. Ajokeli muuttuu pohjoisessa huonoksi ja etelänpuoleinen tuuli voimistuu. ⚠️Palvelussamme on tekninen häiriö, jota selvitellään. Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa. ⚠️ https://t.co/vbZsZk9Mbp

## Power BI Items

- [Hydrologiset tunnusluvut W](https://www.vesi.fi/powerbi/hydrowtaulukko/)
- [TulvariskikohteetSv](https://www.vesi.fi/powerbi/tulvariskikohteetsv/)
- [Jarvet](https://www.vesi.fi/powerbi/jarvet/)
- [TulvavahinkoarviotMeriSv](https://www.vesi.fi/powerbi/tulvavahinkoarviotmerisv/)
- [Tulvavahinkoarviot](https://www.vesi.fi/powerbi/tulvavahinkoarviot/)
- [TulvavahinkoarviotSv](https://www.vesi.fi/powerbi/tulvavahinkoarviotsv/)
- [TulvavahinkoarviotMeri](https://www.vesi.fi/powerbi/tulvavahinkoarviotmeri/)
- [TulvariskialueetMerkittavatSv](https://www.vesi.fi/powerbi/tulvariskialueetmerkittavatsv/)
- [Maankäyttö](https://www.vesi.fi/powerbi/maankaytto/)
- [Osavalumaalueet](https://www.vesi.fi/powerbi/osavalumaalueet/)
- [Tulvariskikohteet](https://www.vesi.fi/powerbi/tulvariskikohteet/)
- [TulvariskialueetMuutSv](https://www.vesi.fi/powerbi/tulvariskialueetmuutsv/)
- [EsiintyneetTulvatSv](https://www.vesi.fi/powerbi/esiintyneettulvatsv/)
- [Vedenkorkeushavainnot](https://www.vesi.fi/powerbi/vedenkorkeushavainnot/)
- [Hydrologiset tunnusluvut Q](https://www.vesi.fi/powerbi/hydroqtaulukko/)
- [Virtaamahavainnot](https://www.vesi.fi/powerbi/virtaamahavainnot/)
- [TulvariskialueetMuut](https://www.vesi.fi/powerbi/tulvariskialueetmuut/)
- [TulvariskialueetMerkittavat](https://www.vesi.fi/powerbi/tulvariskialueetmerkittavat/)
- [EsiintyneetTulvat](https://www.vesi.fi/powerbi/esiintyneettulvat/)
- [Saannostelyjarvet](https://www.vesi.fi/powerbi/saannostelyjarvet/)
- [Tulvavahinkoarviot DEMO20230522](https://www.vesi.fi/powerbi/tulvavahinkoarviot-demo20230522/)
- [KatinJarvitesti](https://www.vesi.fi/powerbi/katinjarvitesti/)

## Vesitieto

- [Rantojen kunnostus](https://www.vesi.fi/vesitieto/rantojen-kunnostus/) - Rannat ovat arvokkaita elinympäristöjä. Niiden kunnostuksessa on tärkeää ottaa huomioon sekä ihmisen tarpeet että luonnon monimuotoisuus.
- [Rannan ruoppaus](https://www.vesi.fi/vesitieto/rannan-ruoppaus/) - Rannan tai vesialueen ruoppaus voi tulla kyseeseen silloin, kun muut kunnostustoimet eivät riitä. Ruoppaus on kuitenkin voimakas toimenpide, josta voi koitua monenlaista haittaa. Vähäisestäkin ruoppauksesta pitää tehdä etukäteen ilmoitus Lupa- ja valvontavirastoon. Ilmoituksen käsittely on maksullista. Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen ja lietteen koneellista poistamista vesialueen pohjasta. Pienissä rannanläheisissä kohteissa ruoppaus tehdään yleensä pitkäpuomisella kaivinkoneella. Isommilla ja
- [Tulvakarttapalvelu](https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvakarttapalvelu/) - Tulvakeskuksen ylläpitämässä tulvakarttapalvelussa vesi.fi-karttapalvelun yhteydessä ovat esillä elinvoimakeskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta. Lisäksi palvelu sisältää tulvavaarakartat yli sadalta muulta alueelta ja Suomen koko rannikolta. Karttoja on laadittu lähinnä vesistötulville eli joesta tai järvestä nouseville tulville sekä merivesitulville. Tulvakarttapalvelun asiantuntijanäkymä sisältää kaikki aineistot, myös esimerkiksi erikoisskenaariot ja havaitut tulva-alueet. Tulvakarttapalvelu, perusnäkymä Tulvakarttapalvelu, asiantuntijanäkymä Tulvakarttapalvelu,
- [Vettä kaivosta vai vesijohtoverkosta?](https://www.vesi.fi/vesitieto/vetta-kaivosta-vai-vesijohtoverkosta/) - Maaseudulla vesi on perinteisesti hankittu pihakaivosta. Vesi- ja viemäriverkostot laajenevat nyt myös haja-asutusalueille. Onko niihin pakko liittyä ja kannattaako se?
- [Kuinka vesien tilaa seurataan?](https://www.vesi.fi/vesitieto/kuinka-vesien-tilaa-seurataan/) - Suomen sisävesien ja rannikkovesien tilaa on seurattu vuosikymmenten ajan. Seurannan tuloksista voidaan päätellä, miten vesien tila on kehittynyt.
- [Vesistöjen tilan seuranta](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesistojen-tilan-seuranta/) - Vesistöjen tilan seuranta antaa tietoa muun muassa vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulokset kertovat vesistöjen nykytilasta ja vesiensuojelutoimien tehokkuudesta. Ne osoittavat myös, miten vesien tila on muuttunut pitkällä aikavälillä. Vanhimmat havainnot vesien tilasta ovat lähes sadan vuoden takaa. Järjestelmällisesti veden laatua alettiin seurata Suomessa 1960-luvulla. Vuosien mittaan seuranta on monipuolistunut. Kemiallisten ja fysikaalisten
- [Kuivuustilanteen seuranta](https://www.vesi.fi/vesitieto/kuivuustilanteen-seuranta/) - Ilmastonmuutos lisää tarvetta arvioida ja seurata kuivuustilannetta. Työssä on omat haasteensa, koska kuivuutta on monenlaista eikä kuivuudelle sen vuoksi ole tarkkaa määritelmää. Milloin kuivuus alkaa ja koska se katsotaan päättyneeksi? Kuinka vakavaa kuivuus on? Kokonaiskuvan luomisessa auttavat kuivuusindikaattorit. Kuivuus on suhteellista ja sidoksissa alueen ja ajankohdan tavanomaiseen vesitilanteeseen. Yleensä kuivuus määritelläänkin normaalia vähäisemmäksi sadannaksi pitkällä
- [Maatalousmaan kuivatus](https://www.vesi.fi/vesitieto/maatalousmaan-kuivatus/) - Maatalousmaan kuivatuksen tavoite on johtaa liika vesi pois viljelyalueelta. Sopiva kuivatus turvaa maan hyvän rakenteen ja kasvukunnon.
- [Tulvakartoitus](https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvakartoitus/) - Tulvakartoituksen tarkoitus on osoittaa, minne tulva voi levitä ja millaista vahinkoa se voi aiheuttaa. Tulvakarttoja laaditaan eri suuruisille tulville sen mukaan, millä todennäköisyyksillä tulvat esiintyvät. Tulvakartat muodostavat perustan tulvariskien tehokkaalle hallinnalle. Tulvakarttoja on kahdenlaisia: tulvavaarakarttoja ja tulvariskikarttoja. Molemmat kartat pitää laatia kaikille niille alueille, jotka on nimetty merkittäviksi tulvariskialueiksi, mutta niitä voidaan laatia myös muille
- [Tulvariskien vähentäminen ja tulvasuojelu](https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskien-vahentaminen-ja-tulvasuojelu/) - Tulvavahinkojen syntymistä estetään ennalta monin tavoin. Perinteisiä keinoja ovat vesistöjen säännöstely ja tulvapenkereet. Maankäytön suunnittelulla on iso merkitys tulvariskien vähentämiselle. Tulvista koituvaa vahingonvaaraa voidaan pienentää hyvällä suunnittelulla ja oikein kohdennetuilla toimilla. Tärkeässä asemassa ovat tulviin varautuminen ja tulvien ennaltaehkäisy. Jos tulva kuitenkin uhkaa, on tilanteeseen reagoitava ja ryhdyttävä suojaus- ja varoitustoimiin. Tulvatilanteessa keskiöön nousevat pelastustoiminta
- [Viranomaisten valmiustoimet ja toiminta tulvatilanteessa](https://www.vesi.fi/vesitieto/viranomaisten-valmiustoimet-ja-toiminta-tulvatilanteessa/) - Viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on monta tehtävää tulvan uhatessa. Ne huolehtivat muun muassa tulvatiedotuksesta ja pelastustoiminnasta sekä tärkeiden alueiden suojaamisesta. Tulvasta aiheutuvia vahinkoja pyritään estämään ja vähentämään monin keinoin. Eri viranomaisilla ja muilla julkisilla toimijoilla on omat tehtävänsä ja vastuunsa tulviin valmistautumisessa ja tulvatilanteessa. Keskeisiä tahoja ovat Tulvakeskus, elinvoimakeskukset ja pelastuslaitokset. Ne tekevät myös
- [Tulvariskien hallinta](https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskien-hallinta/) - Tulvariskien hallinta on laaja ja monivaiheinen tehtävä. Hallinnan vaiheet ovat tulvariskien alustava arviointi, tulvakartoitus sekä hallintasuunnitelmien laatiminen. Tulvariskien hallinta kattaa kaikki ne eri vaiheiden toimet, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien hallinnan suunnittelusta vastaavat elinvoimakeskukset. Hulevesitulvista koituvien riskien hallinta kuuluu kuntien tehtäviin, sillä
- [Ennakoivaa tulvantorjuntaa](https://www.vesi.fi/vesitieto/ennakoivaa-tulvantorjuntaa/) - Haitallisten tulvien syntyä voidaan estää jo ennalta. Tärkeimpiä keinoja ovat vesistöjen säännöstely ja tulvavesien hallinta.
- [Maankuivatus ja happamat sulfaattimaat](https://www.vesi.fi/vesitieto/maankuivatus-ja-happamat-sulfaattimaat/) - Maankuivatus rannikkoseutujen happamilla sulfaattimailla vaatii erityistä harkintaa ja huolellisuutta. Jos pohjaveden pinta laskee, veteen voi vapautua happamoittavia aineita ja metalleja.
- [Kuka saa kaivaa ojan ja minne?](https://www.vesi.fi/vesitieto/kuka-saa-kaivaa-ojan-ja-minne/) - Voiko omalle tontille tehdä kuivatusojan? Entä pitääkö pelto- tai metsämaan kuivattamisesta ilmoittaa viranomaisille tai hakea lupa? Omalle tontille voi kaivaa ojan esimerkiksi rakennuspaikan kuivattamiseksi. Tällainen ojan teko katsotaan vähäiseksi ojitukseksi, josta ei tarvitse ilmoittaa viranomaiselle. Jos tontti kuitenkin sijaitsee taajamassa, on sovittava kunnan kanssa kuivatusvesien johtamisesta kunnan mahdolliseen hulevesijärjestelmään. Muita vähäiseksi katsottavia ojituksia ovat muun
- [Tulvakeskus](https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvakeskus/) - Tulvakeskus on Ilmatieteenlaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu. Se ennustaa tulvia ja varoittaa niistä.
- [ELY-keskukset](https://www.vesi.fi/vesitieto/ely-keskukset/) - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) hoitavat valtionhallinnon alueellisia tehtäviä.
- [Näin varaudut kuivuuteen](https://www.vesi.fi/vesitieto/nain-varaudut-kuivuuteen/) - Kuivuudesta aiheutuvia haittoja voidaan ehkäistä ja vähentää oikeanlaisella varautumisella. Mitä erityisesti haja-asutusalueen asukkaiden ja mökkiläisten tulee tiedostaa ja tehdä, kun vesistön vedenpinta on alhaalla tai kaivo ja maasto kuivuvat? Kuivuus kehittyy vähitellen, mikä auttaa varautumisessa. Ensi merkkejä kuivuudesta ovat maaston kuivuminen sekä ajankohtaan nähden tavanomaista alhaisemmat vedenpinnat ja virtaamat. Jos kunnon sateita ei saada, kuivuus
- [Vesien ekologinen ja kemiallinen tila](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesien-ekologinen-ja-kemiallinen-tila/) - Suomen vesistöjen ekologinen tila on enimmäkseen hyvä. Sisävesistä parhaiten voivat suuret järvet, heikoiten joet. Ekologista tilaa heikentää erityisesti rehevöityminen. Myös vesistöjen kemiallista tilaa pitää parantaa. Vesien tilaa arvioidaan samoin perustein koko Euroopan unionissa. Arvio tehdään erikseen ekologiselle tilalle ja kemialliselle tilalle. Ekologisen tilan arviossa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, kuten pohjaeläimiä, vesikasveja, kaloja ja planktonleviä sekä
- [Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueiden suojelu](https://www.vesi.fi/vesitieto/pohjaveden-kaytto-ja-pohjavesialueiden-suojelu/) - Suurin osa suomalaisista saa talousvetensä pohjavedestä. Pohjavesialueiden turvaksi tehdään suojelusuunnitelmia, suojelua ohjaa lainsäädäntö.
- [Liukkaudentorjunta-aineiden riskejä pohjavedelle](https://www.vesi.fi/vesitieto/liukkaudentorjunta-aineiden-riskeja-pohjavedelle/) - Suomessa pohjavedellä on keskeinen merkitys vedenhankinnassa. Tiet ja lentokentät on monilla alueilla rakennettu pohjavesialueille, ja liukkaudentorjunta-aineet ovat lianneet pohjavesiä. Suomessa pohjavettä käytetään runsaasti talousvetenä ja vesihuoltolaitosten raakaveden lähteenä. Vesihuoltolaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 prosenttia on pohjavettä. Tähän määrään sisältyy myös tekopohjavesi. Lisäksi haja-asutusalueilla talousvetenä käytetään pääasiallisesti pohjavettä. Pohjaveden suojelua ohjaa lainsäädäntö. Suomen vedenhankintaa varten tärkeitä
- [Patojen vahingonvaara](https://www.vesi.fi/vesitieto/patojen-vahingonvaara/) - Patoturvallisuuden tärkeä työkalu on patojen luokittelu niiden vahingonvaaran mukaan. Padon saama luokka vaikuttaa siihen, millaisia vaatimuksia padolle ja padon omistajalle asetetaan. Padot luokitellaan Suomessa kolmeen luokkaan. Luokittelun perusteena on se, kuinka vakavaa vahinkoa pato-onnettomuus voi aiheuttaa. Luokittelussa otetaan huomioon veden tulviminen padon alapuolisille alueille ja veden äkillinen lasku padon yläpuolella. Jätepadon luokitteluun vaikuttaa myös padotun
- [Hulevesien hallinnan vastuut ja ohjeistus](https://www.vesi.fi/vesitieto/hulevesien-hallinnan-vastuut-ja-ohjeistus/) - Hulevesien käsittelystä vastaa pääsääntöisesti se kiinteistö, jolla hulevedet muodostuvat. Kunnan pitää suunnitella ja järjestää hulevesien hallinta erityisesti asemakaava-alueella.
- [Pohjavesien tila ja riskit](https://www.vesi.fi/vesitieto/pohjavesien-tila-ja-riskit/) - Pohjavesien tila on Suomessa yleisesti hyvä. Osa pohjavesialueista luokitellaan riskialueiksi; niillä pohjaveden tila voi heiketä ilman suojelutoimia.
- [Vastuullinen vedenkäyttö](https://www.vesi.fi/vesitieto/vastuullinen-vedenkaytto/) - Hanaveden valmistamiseen ja jakeluun kuluu kemikaaleja ja energiaa. Hyvästä raakavedestä voi olla myös paikoin pulaa.
- [Valuma-alueen kunnostus](https://www.vesi.fi/vesitieto/valuma-alueen-kunnostus/) - Valuma-alueen kunnostaminen on tärkeää, kun pyritään parantamaan vesistön vedenlaatua ja ekologista tilaa. Valuma-aluekunnostuksella vähennetään vesistöön tulevaa ulkoista kuormitusta.
- [Pohjavesialueet](https://www.vesi.fi/vesitieto/pohjavesialueet/) - Antoisat pohjavesimuodostumat on rajattu pohjavesialueiksi. Pohjavesialueet jaetaan kolmeen luokkaan niiden käytön ja merkityksen mukaan.
- [Pohjaveden muodostuminen ja esiintyminen](https://www.vesi.fi/vesitieto/pohjaveden-muodostuminen-ja-esiintyminen/) - Pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta sen määrä vaihtelee sekä alueittain että vuodenajan mukaan. Runsaimmat pohjavesivarat ovat harjuissa ja reunamuodostumissa.
- [Kaivoveden laatu](https://www.vesi.fi/vesitieto/kaivoveden-laatu-syventava-sisalto/) - Kaivoveden täytyy olla terveydelle vaaratonta. Niinpä kaivovettä koskevat samat laatuvaatimukset ja -suositukset, jotka on asetettu talousvedelle.
- [Kaivon rakentaminen](https://www.vesi.fi/vesitieto/kaivon-rakentaminen/) - Kaivon rakentaminen omalle maalle ei vaadi rakennuslupaa. Ennen rakentamista on syytä selvittää alueen pohjavesiolot sekä valita kaivotyyppi ja kaivon sijainti huolellisesti. Rakentamisessa kannattaa käyttää asiantuntija-apua. Kaivon rakentaminen alkaa siitä, että rakennuspaikan maaperäolojen perusteella päätetään, mikä kaivotyyppi soveltuu parhaiten: perinteinen rengaskaivo vai porakaivo. Useimmat kotitalouksien kaivot ovat rengaskaivoja. Kallioporakaivoon päädytään, jos rengaskaivoa ei ole mahdollista rakentaa
- [Kaivon huolto](https://www.vesi.fi/vesitieto/kaivon-huolto/) - Kaivon kuntoa sekä veden laatua ja riittävyyttä on syytä tarkkailla ympäri vuoden. Monet vedenlaatuongelmat voidaan välttää, kun kaivo huolletaan säännöllisesti ja tarvittaessa kunnostetaan.
- [Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjavesivaroihin](https://www.vesi.fi/vesitieto/ilmastonmuutoksen-vaikutus-pohjavesivaroihin/) - Ilmastonmuutos heikentää loppukesän pohjavesitilannetta. Pitkät kuivuusjaksot on otettava huomioon vesihuollossa.
- [Virtavesien kunnostus](https://www.vesi.fi/vesitieto/virtavesien-kunnostus/) - Joet ja purot ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä mutta myös herkkiä elinympäristöjä. Virtavesien kunnostus tähtää siihen, että niiden ekologinen tila kohenee.
- [Rehevöittävä kuormitus](https://www.vesi.fi/vesitieto/rehevoittava-kuormitus/) - Järviin, jokiin ja rannikkovesiin tuleva ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä. Pistekuormitus on vähentynyt mutta hajakuormitus on edelleen suurta. Kuormituksen määrä ja lähteet vaihtelevat huomattavasti alueittain ja paikallisesti. Suomen rannikkovedet, joet ja monet järvet kärsivät rehevöitymisestä. Rehevöityminen on yleisin syy siihen, että jokin vesimuodostuma ei saa hyvää arvosanaa ekologisen tilan luokittelussa. Rehevöitymistä aiheuttavat valuma-alueelta tuleva typpi- ja fosforikuormitus.
- [Rajavesiyhteistyö Suomen ja naapurimaiden välillä](https://www.vesi.fi/vesitieto/rajavesiyhteistyo-suomen-ja-naapurimaiden-valilla/) - Suomella on yhteisiä vesistöalueita Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Niitä pitää hoitaa ja käyttää yhteistuumin. Rajavesiyhteistyö perustuu maiden välisiin valtiosopimuksiin ja se täyttää kansainvälisten rajavesistösopimusten vaatimukset. Rajavesistöt ovat maailmalla yleisiä. Maapallolla on 310 sellaista vesistöä, jotka ulottuvat useamman valtion alueelle. Nämä vesistöt ja niiden valuma-alueet kattavat 47 prosenttia maapallon maa-alasta. Rajavesistöjen hoitoon ja käyttöön on
- [Pienvesien kunnostus](https://www.vesi.fi/vesitieto/pienvesien-kunnostus/) - Pienvesillä on huomattava ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys samoin kuin maisema-arvo. Pienvedet ovat osa veden kertokulkua, ja ne kytkevät eri elinympäristöt ja niiden ravintoverkot toisiinsa.
- [Metsätalous ja vesistöjen hyvinvointi](https://www.vesi.fi/vesitieto/metsatalous-ja-vesistojen-hyvinvointi/) - Metsätaloudessa on jo tehty paljon toimia, joilla vähennetään vesistökuormitusta. Toimet eivät ole kuitenkaan osoittautuneet riittäviksi, ja niitä on tehostettava. Tärkeä keino on paikkatietoon perustuva suunnittelu. Metsätalous aiheuttaa vähintään 12 prosenttia Suomen vesistöjen fosforikuormituksesta ja 10 prosenttia typpikuormituksesta. Metsätaloudella on siten huomattava merkitys vesistöjen rehevöitymiselle koko maan mitassa. Paikalliset vaikutukset voivat olla vielä paljon korostuneempia. Rehevöitymisen
- [Metsätalouden vesiensuojeluhankkeet](https://www.vesi.fi/vesitieto/metsatalouden-vesiensuojeluhankkeet/) - Metsätalouden vesiensuojeluhankkeiden toteuttamiseen on mahdollista saada tukea. Hankkeilla ehkäistään ja vähennetään metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Vesiensuojeluhankkeet ovat yksi osa metsätalouden kannustejärjestelmää. Vesiensuojelua edistävät hankkeet kuuluvat metsätalouden luonnonhoitohankkeisiin, joita tuetaan vuoden 2023 loppuun asti Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän kautta. Vuoden 2024 alusta lähtien Kemeran korvaa uusi metsätalouden kannustejärjestelmä Metka. Vesiensuojeluhankkeet suunnitellaan valuma-alueen laajuisesti Metsätalouden kannustejärjestelmän mukaisia
- [Maatalouden vesiensuojelu](https://www.vesi.fi/vesitieto/maatalouden-vesiensuojelu/) - Peltoviljelyn ja kotieläintalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta voidaan vähentää eri keinoin. Perinteisten vesiensuojelutoimien lisäksi suositellaan kokonaisvaltaisempia menetelmiä, joilla turvataan myös maan hyvä rakenne ja vesitalous. Tärkeää on ratkaista ravinteiden epätasainen jakautuminen kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen välillä. Yli puolet Suomen pintavesiin päätyvästä ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta tulee maataloudesta. Varsinkin peltovaltaisilla valuma-alueilla maatalous on merkittävä kuormituslähde. Pelloilta huuhtoutuu ravinteita ja maa-ainesta
- [Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoimat vesitaloushankkeet ja vesistörakenteet](https://www.vesi.fi/vesitieto/maa-ja-metsatalousministerion-hallinnoimat-vesitaloushankkeet-ja-vesistorakenteet/) - Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vesitaloushankkeilla ja niihin liittyvillä vesistörakenteilla on huomattava merkitys muun muassa tulvantorjunnalle sekä suunniteltaessa tulvariskien hallintaa.
- [Luonnonmukaiset menetelmät maankuivatuksessa](https://www.vesi.fi/vesitieto/luonnonmukaiset-menetelmat-maankuivatuksessa/) - Luonnonmukainen peruskuivatus parantaa maatalouden vesienhallintaa ja pienentää vesistökuormitusta. Luonnonmukaiset menetelmät edistävät myös luonnon monimuotoisuutta ja rikastuttavat maisemaa.
- [Kuivuuden vaikutukset](https://www.vesi.fi/vesitieto/kuivuuden-vaikutukset/) - Ilmastonmuutos lisää todennäköisesti kuivuusongelmia myös suuressa osassa Suomea. Kuivuuden vaikutukset kohdistuvat sekä luontoon että yhteiskuntaan.
- [Kysymyksiä ja vastauksia sinilevistä](https://www.vesi.fi/vesitieto/kysymyksia-ja-vastauksia-sinilevista/) - Sinilevä on monen järven ja merialueen jokakesäinen riesa. Mitä sinilevä on ja miksi sitä pitää varoa? Mitä pitää tehdä, jos on joutunut kosketuksiin sinilevän kanssa? Mitä sinilevät ovat? Sinilevät ovat bakteereja. Niitä kutsutaankin myös syanobakteereiksi tai sinibakteereiksi. Muista bakteereista poiketen sinilevillä on kyky yhteyttää ja tuottaa happea. Tämän ominaisuuden puolesta ne muistuttavat planktonleviä. Osa sinilevistä
- [Järvien kunnostus](https://www.vesi.fi/vesitieto/jarvien-kunnostus/) - Järven kunnostustarve syntyy Suomessa useimmiten siitä, että järvi on rehevöitynyt, mataloitunut tai kasvamassa umpeen. Jotta kunnostus tuottaisi pysyviä tuloksia, on usein puututtava myös valuma-alueelta tulevaan kuormitukseen. Järven kunto on paljolti riippuvainen valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta. Jos järveen laskevat joet, purot ja ojat tuovat mukanaan paljon ravinteita ja kiintoainesta, pelkkä järven kunnostaminen ei auta. Kunnostus- ja hoitohankkeissa
- [Haja-asutuksen jätevesimääräykset – keitä ne koskevat?](https://www.vesi.fi/vesitieto/haja-asutuksen-jatevesimaaraykset-keita-ne-koskevat/) - Haja-asutuksesta syntyvät jätevedet pitää käsitellä niin, että ne eivät vaaranna ympäristöä. Käsittelyvaatimus koskee sekä vakituisia asuntoja että kesämökkejä. Säännöksiin sisältyy kuitenkin tiettyjä poikkeuksia. Suomessa on noin 300 000 vakituisesti asuttua kiinteistöä ja 400 000 kesämökkiä, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon. Pääsääntöisesti kaikkia näitä kiinteistöjä koskee ympäristönsuojelulaissa 527/2014 asetettu yleinen puhdistamisvelvollisuus. Miksi jätevedet pitää käsitellä? Haja-asutuksesta
- [Tulvavahinkojen korvaaminen](https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvavahinkojen-korvaaminen/) - Tulvan varalle voi ottaa vakuutuksen. Vakuutusyhtiöiden tarjoamista vakuutuksista voi hakea korvauksia sekä vedenpinnan noususta että rankkasateista aiheutuvista tulvavahingoista. Valtio ei korvaa tulvista koituvia vahinkoja. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamiin rakennus- ja irtaimistovahinkoihin voi hakea korvausta kotivakuutuksiin kuuluvasta tulvaturvasta. On tärkeää huomioida, että korvattavuuden määrittävät lopulta tarkemmat vakuutusehdot, jotka kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä. Myös satovahinkojen korvaamisessa on siirrytty
- [Tulvariskilainsäädäntö](https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskilainsaadanto/) - Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö koskee sekä vesistö- ja merivesitulvia että taajamien hulevesitulvia. Tavoitteena on vähentää tulvariskejä ja -haittoja sekä parantaa varautumista tulviin. Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (659/2010) tulivat voimaan vuonna 2010. Lain avulla Suomen tulvariskilainsäädäntö saatettiin yhdenmukaiseksi EU:n tulvalainsäädännön eli EU:n tulvadirektiivin kanssa. Tulvadirektiivi (direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta, 2007/60/EY)
- [Tulvariskien kehitys tulevaisuudessa](https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskien-kehitys-tulevaisuudessa/) - Tulvista aiheutuvan vahingonvaaran arvioidaan kasvavan huomattavasti vuosisadan loppuun mennessä. Osasyynä on ilmastonmuutos, osasyynä se, että yhteiskunta muuttuu entistä haavoittuvammaksi tulville. Suomessa tulvariskit ovat moniin muihin maihin verrattuna vähäisiä. Tämä johtuu siitä, että järvet tasaavat virtaamia ja tulvariskien hallinta on hyvällä tasolla. Ilmastonmuutos ja yhteiskunnallinen kehitys asettavat kuitenkin uusia haasteita tulvariskien hallinnalle. Suomen tulvariskit voivat moninkertaistua
- [Tulvariskialueet](https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskialueet/) - Suomessa on nimetty 18 merkittävää tulvariskialuetta. Näillä alueilla vesistöjen tai meriveden pinnan nousu voi aiheuttaa huomattavia tulvavahinkoja. Haitallisia tulvia voi toki esiintyä myös muualla. Tulva on sää- ja vesistöoloista johtuva luonnonilmiö. Tulvia esiintyy varsinkin niillä alueilla, missä on vähän järviä varastoimassa vettä ja tasaamassa virtaamia. Myös maastomuodoilla ja maankäytöllä on vaikutusta tulvien syntyyn. Tulvat kuuluvat
- [Pohjavesien tilan seuranta](https://www.vesi.fi/vesitieto/pohjavesien-tilan-seuranta/) - Pohjavesien tilaa seurataan valtakunnan laajuisen seurantaverkon avulla. Lisäksi seurataan ihmisen aiheuttamia muutoksia pohjavesiin.
- [Pintavesien tyypittely](https://www.vesi.fi/vesitieto/pintavesien-tyypittely/) - Vesien tyypittely tarjoaa lähtötietoja pintavesien ekologisen tilan arviointiin. Tyypittelyssä Suomen sisävedet ja rannikkovedet jaotellaan luontaisten ominaisuuksiensa mukaan. Näin saadaan vertailukohta veden nykytilan arvioinnille. Suomen pintavedet on jaettu maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan eri tyypeiksi. Pintavesityyppejä on kaikkiaan 35, joista 11 on jokityyppejä, 13 järvityyppejä ja 11 rannikkovesityyppejä. Tyypittelyä tarvitaan pintavesien ekologisen tilan arvioinnin pohjaksi. Tyypittelyn
- [Pintavesien luokittelun periaatteet](https://www.vesi.fi/vesitieto/pintavesien-luokittelun-periaatteet/) - Pintavedet luokitellaan niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan. Ekologisen tilan luokittelussa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, kemiallisen tilan luokittelussa taas tiettyjä vaarallisia ja haitallisia aineita. Pintavesien tila arvioidaan samoin perustein kaikkialla Euroopan unionissa. Arviointi on osa EU:n vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoa. Arvioinnin avulla saadaan tieto niistä vesistä, joiden tilaa pitää parantaa. Arviointi perustuu vesimuodostuman ekologisen tilan ja kemiallisen
- [Näin varaudut tulviin](https://www.vesi.fi/vesitieto/nain-varaudut-tulviin/) - Tulvaan kannattaa varautua etukäteen, haitat jäävät silloin pienemmiksi. Hanki kotiin tarpeellisia välineitä ja varustaudu suojaamaan omaisuutta. Tärkeintä on varmistaa oman ja läheisten turvallisuus. Tulvat tulevat harvoin yllätyksenä. Tulvakeskuksen tilannetiedotteet kertovat vesitilanteen kehityksestä ja antavat tulvaennusteita. Tulvavaaran kasvaessa tulvatietoa saa myös tiedotusvälineistä. Varustautuminen tulviin pitää aloittaa hyvissä ajoin, eikä odottaa, että tiedot täsmentyvät. Pientalon tulvasuojelussa päävastuu
- [Näin toimit tulvatilanteessa](https://www.vesi.fi/vesitieto/nain-toimit-tulvatilanteessa/) - Tulvatilanteesta selviää parhaiten, kun on valmistautunut siihen hyvin. Jos tulva kuitenkin uhkaa kotia, pitää sieltä poistua hyvissä ajoin ja seurata muutenkin viranomaisen ohjeita. Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Anna myös naapuriapua. Varsinkin iäkkäitä naapureita pitää auttaa varautumaan tulviin ja toimimaan tulvatilanteessa. Talon ja omaisuuden suojaamiseen pitää ryhtyä jo ennen kuin tulvavesi nousee.
- [Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit](https://www.vesi.fi/vesitieto/jatkuvatoimiset-vedenlaatumittarit/) - Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit tekevät mahdolliseksi seurata vesien tilaa lähes reaaliaikaisesti. Vedenlaatumittareita on tähän mennessä asennettu eniten Varsinais-Suomen alueelle. Mittareiden keräämää tietoa pääsee katsomaan Vesimittari-palvelusta. Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit yleistyvät Suomessa. Niitä on asennettu erityisesti virtavesiin, joissa vedenlaatu vaihtelee paljon valuma-alueelta tulevan kuormituksen mukaan. Esimerkiksi lumen sulaminen ja rankkasateet voivat aiheuttaa kuormituspiikkejä, jotka heikentävät lyhytaikaisesti jokiveden laatua. Tällaiset nopeat
- [Humuskuormitus ja vesien tummuminen](https://www.vesi.fi/vesitieto/humuskuormitus-ja-vesien-tummuminen/) - Suomen vesistöt ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet aiempaa tummemmiksi. Kehityksen taustalla on monia syitä. Tummuminen vaikuttaa vesistön ravintoverkkoon. Siitä on myös haittaa vesien virkistyskäytölle ja raakaveden otolle. Valtaosa Suomen sisävesistä on ainakin lievästi ruskehtavia. Veden väri johtuu valuma-alueelta peräisin olevasta orgaanisesta aineesta, pääosin humuksesta, sekä raudasta. Ruskeavetisiä järviä ja jokia on Suomessa kaikkialla missä turvemaat ovat
- [Uhanalainen vesiluonto](https://www.vesi.fi/vesitieto/uhanalainen-vesiluonto/) - Sisävesien luonnonkirjo kapenee, koska rehevöityminen, vesirakentaminen ja muu vesien käyttö ja kuormitus ovat muuttaneet vesistöjä. Huomattava osa sisävesien luontotyypeistä on uhanalaisia, samoin useat vesien eliölajit. Sisävedet ovat tärkeä osa Suomen luonnonkirjoa; vesistöt kattavat noin kymmenesosan Manner-Suomen pinta-alasta. Olennaista ei kuitenkaan ole vain vesistöjen määrä vaan myös niiden laatu: vesiluonnon monimuotoisuus ja siinä tapahtuvat muutokset. Monimuotoisuuden
- [Suometsänhoidon kokonaisvaltainen suunnittelu](https://www.vesi.fi/vesitieto/suometsanhoidon-kokonaisvaltainen-suunnittelu/) - Metsänomistajia kannustetaan suometsien monitavoitteiseen hoitoon ja osoitetaan tukea tällaisten hoitosuunnitelmien tekoon. Hoitosuunnitelman mukaisesti suometsän vesitaloutta tulee säädellä ensisijaisesti haihduttavaan puuston avulla. Suometsien hoidossa pyritään kohti kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa. Tavoitteena on edistää samanaikaisesti sekä puuntuotantoa että ympäristötavoitteita ja tarkastella toteutettavia toimia valuma-alueen laajuisesti. Tällainen kokonaistarkastelu luo edellytykset tehokkaammalle vesiensuojelulle, kun painopiste siirtyy kuivatusvesien käsittelystä koko suoalueen vesitalouden
- [Ratkaisuja hulevesien hallintaan](https://www.vesi.fi/vesitieto/ratkaisuja-hulevesien-hallintaan/) - Hulevedet on otettava huomioon kaikessa taajamien rakentamisessa ja maankäytössä. Hulevesien hallinta kunnassa kannattaa suunnitella kokonaisvaltaisesti sekä valita käytettävät menetelmät paikallisten olojen mukaan.
- [Talousveden radon](https://www.vesi.fi/vesitieto/talousveden-radon/) - Pohjaveden radioaktiivisista aineista tärkein on radon. Radonia esiintyy erityisesti porakaivovedessä, mutta joskus myös rengaskaivoissa. Lainsäädännössä on asetettu raja-arvoja talousveden radonpitoisuuksille. Radonia voidaan poistaa vedestä eri tekniikoilla. Pohjavedessä olevat luonnon radioaktiiviset aineet ovat peräisin maa- ja kallioperästä. Niitä siirtyy pohjaveteen, kun vesi on pitkään kosketuksissa radioaktiivisia aineita sisältävien mineraalien kanssa. Mineraaleissa esiintyvä uraani tuottaa radonia, joka
- [Talousveden laatu](https://www.vesi.fi/vesitieto/talousveden-laatu/) - Vesijohtoveden pitää olla puhdasta ja terveellistä ja sen tulee täyttää tietyt laatuvaatimukset. Vesilaitokset huolehtivat veden laadunvalvonnasta ja vesiriskien hallinnasta.
- [Juomaveden terveysriskit](https://www.vesi.fi/vesitieto/juomaveden-terveysriskit/) - Yleisin syy talousvedestä koituviin terveyshaittoihin on se, että raakavesi on mikrobiologisesti saastunutta eli siinä on terveydelle haitallisia mikrobeja.
- [Fluori ja arseeni talousvedessä](https://www.vesi.fi/vesitieto/fluori-ja-arseeni-talousvedessa/) - Fluoridin ja arseenin pitoisuuksille talousvedessä on asetettu enimmäisarvot. Suomessa pohjavesi voi paikallisesti sisältää enimmäisarvot ylittäviä fluoridi- tai arseenipitoisuuksia. Tällaista pohjavettä ei saa käyttää talousvetenä, tai se on ennen käyttöä käsiteltävä tai laimennettava niin, että pitoisuudet saadaan tarpeeksi pieniksi. Pohjavedessä oleva fluori ja arseeni ovat peräisin kallioperästä. Näiden aineiden esiintyminen kallioperässä vaihtelee alueittain. Siellä missä kallioperä
- [Hydrologinen seuranta](https://www.vesi.fi/vesitieto/hydrologinen-seuranta/) - Ajankohtaisia vesitilannetietoja tarvitaan muun muassa tulvasuojelussa, vesistöjen säännöstelyssä ja vesienhoidossa.
- [Kodin suojaaminen tulvalta](https://www.vesi.fi/vesitieto/kodin-suojaaminen-tulvalta/) - Kunnolliset suojaukset pelastavat rakennuksen kastumiselta. Tulvavalli estää tulvaveden pääsyn rakennuksen juurelle. Seinän alaosan suojaus pitää veden talon ulkopuolella. Viemäreistä nousevan tulvaveden voi estää tukkimalla lattiakaivot ja WC-istuimen. Tulvavallin rakentaminen Tulvavalli rakennetaan esimerkiksi päällekkäin ladotuista hiekkasäkeistä. Säkit ladotaan limittäin niin, että syntyy pitkä valli. Lopuksi valli peitetään kokonaan rakennusmuovilla. Muovin helmojen päälle lapioidaan hiekkaa tai laitetaan
- [Patoturvallisuus ja sen valvonta](https://www.vesi.fi/vesitieto/patoturvallisuus-ja-sen-valvonta/) - Padon turvallisuudesta vastaa padon omistaja. Viranomaisen tehtävä on valvoa, että padon omistaja hoitaa patoturvallisuuteen liittyvät velvoitteensa. Patoturvallisuus koskee kaikkia patotyyppejä. Patojen turvallisuudesta säädetään patoturvallisuuslaissa (494/2009) ja valtioneuvoston asetuksessa patoturvallisuudesta (319/2010). Käytännön ohjenuoraksi on laadittu Patoturvallisuusopas. Se täydentää ja selventää patoturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja antaa esimerkkejä säädösten soveltamisesta. Myös moni muu laki vaikuttaa toimintaan padoilla. Esimerkiksi
- [Miten säännöstelystä päätetään?](https://www.vesi.fi/vesitieto/miten-saannostelysta-paatetaan/) - Vesistön säännöstelystä kullakin hetkellä päättää se, jolle on myönnetty säännöstelylupa. Päätöksissä pitää noudattaa luvassa asetettuja ehtoja.
- [Patoturvallisuus](https://www.vesi.fi/vesitieto/patoturvallisuus/) - Patojen turvallisuuteen kiinnitetään paljon huomiota, koska pato-onnettomuus voi aiheuttaa vahinkoa.
- [Säännöstelyluvat](https://www.vesi.fi/vesitieto/saannostelyluvat/) - Vesistöjen säännösteleminen edellyttää lupaa. Luvan saa vain, jos säännöstelyyn on vankat perusteet. Luvassa asetetaan myös ehtoja sille, miten säännöstely toteutetaan.
- [Kunnostushankkeen rahoitus](https://www.vesi.fi/vesitieto/kunnostushankkeen-rahoitus/) - Vesistön kunnostaminen vaatii työtä ja myös rahaa. Hankkeiden kustannuksiin on mahdollista saada tukea.
- [Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/vesitieto/suomen-ymparistokeskus/) - Suomen ympäristökeskus (Syke) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tuottaa tietoja ja ratkaisuja vesien ja ympäristön suojeluun ja hoitoon.
- [Talvinen hyydetulva](https://www.vesi.fi/vesitieto/talvinen-hyydetulva/) - Jokivartta voi koetella talvella erikoinen ilmiö: hyydetulva. Sopivissa oloissa hyydetulva voi syntyä nopeasti.
- [Elinvoimakeskukset](https://www.vesi.fi/vesitieto/elinvoimakeskukset/) - Suomen ympäristökeskus (Syke) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tuottaa tietoja ja ratkaisuja vesien ja ympäristön suojeluun ja hoitoon.
- [Lupa- ja valvontavirasto](https://www.vesi.fi/vesitieto/lupa-ja-valvontavirasto/) - Suomen ympäristökeskus (Syke) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se tuottaa tietoja ja ratkaisuja vesien ja ympäristön suojeluun ja hoitoon.
- [Vesihuoltolaitosten tunnusluvut](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesihuoltolaitosten-tunnusluvut/) - Vesihuoltolaitosten tunnusluvut -työkalu kokoaa yhteen kaikkien Suomessa vuonna 2018 toiminnassa olleiden vesihuoltolaitosten perustiedot ja valikoidut tunnusluvut. Tutustu tarkemmin.
- [Kovaa vai pehmeää vettä](https://www.vesi.fi/vesitieto/kovaa-vai-pehmeaa-vetta/) - Yksi talousveden mittareista on veden kovuus. Mitä kovuus tarkoittaa ja mistä se johtuu? Onko kovuudesta haittaa vai hyötyä? Mistä saa tietoa oman vesijohtoveden kovuudesta?
- [Näin etenet haja-asutusalueen kiinteistön jätevesiremontissa](https://www.vesi.fi/vesitieto/nain-etenet-haja-asutusalueen-kiinteiston-jatevesiremontissa/) - Jätevesijärjestelmän uudistaminen tai rakentaminen kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella. Näin saat toimivan järjestelmän ja parhaan vastineen rahoillesi.
- [Jätevesijärjestelmän suunnittelu haja-asutusalueella](https://www.vesi.fi/vesitieto/jatevesijarjestelman-suunnittelu-haja-asutusalueella/) - Hyvä suunnitelma varmistaa sen, että rakennettava käsittelyjärjestelmä täyttää jätevesien käsittelylle asetetut vaatimukset eli että sen puhdistusteho on riittävä.
- [Hulevesien aiheuttamat tulvariskit](https://www.vesi.fi/vesitieto/hulevesien-aiheuttamat-tulvariskit/) - Rakennetuille alueille kertyvät hulevedet voivat aiheuttaa tulvariskin. Hulevesitulvien riski kasvaa, kun rankkasateet yleistyvät ja kaupunkialueet laajenevat ja tiivistyvät.
- [Hulevesien ympäristöriskit](https://www.vesi.fi/vesitieto/hulevesien-ymparistoriskit/) - Hulevedet sisältävät monenlaisia vesistöjä kuormittavia haitta-aineita. Niitä tulee hulevesiin kaduilta ja pihoilta sekä rakentamisesta ja muusta toiminnasta.
- [Kuivuuteen varautuminen ja kuivuusriskien hallinta](https://www.vesi.fi/vesitieto/kuivuuteen-varautuminen-ja-kuivuusriskien-hallinta/) - Kuivuuteen voidaan varautua eri keinoin. Suomessa tehdään pohjatyötä kuivuusriskien hallitsemiseksi. Jokainen voi myös itse varautua kuivuuteen.
- [Yhdyskuntajätevesien aiheuttama vesistökuormitus](https://www.vesi.fi/vesitieto/yhdyskuntajatevesien-aiheuttama-vesistokuormitus/) - Yhdyskuntien jätevesien käsittely on tehostunut huomattavasti, ja samalla jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on pienentynyt.
- [Kalastus ja jokaisenoikeudet](https://www.vesi.fi/vesitieto/kalastus-ja-jokaisenoikeudet/) - Jokaisella on oikeus onkia ja pilkkiä maksuttomasti. Myös silakan kalastaminen yhdellä vavalla on maksutonta. Muu vapakalastaminen edellyttää kalastonhoitomaksun suorittamista. Jos vapoja on useita, tarvitaan lisäksi kalastuslupa. Jokainen saa onkia ja pilkkiä vapaasti muualla paitsi vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla sekä eräillä muilla kalastuksen kieltoalueilla. Kalastuksen kieltoalueet löytyvät Kalastusrajoitus.fi -palvelusta. Kun maksaa valtion kalastonhoitomaksun, saa viehekalastaa yhdellä
- [Vesihuoltoverkostot kaipaavat kunnostusta](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesihuoltoverkostot-kaipaavat-kunnostusta/) - Vesijohtoverkostoja ja viemäriverkostoja pitäisi kunnostaa vauhdilla, jotta putkirikkojen määrä pysyy kohtuullisena. Tärkeää on, että verkostojen ylläpitäjät tuntevat verkostojensa kunnon ja että saneerausta ei lykätä liian pitkälle tulevaisuuteen. Suomen vesi- ja viemäriverkostojen kunto huolestuttaa. Verkostojen keski-ikä lähentelee 50 vuotta, mikä merkitsee, että huomattava osa vesijohdoista ja viemäriputkista alkaa olla saneerausiässä. Ikä ei kuitenkaan ole ainoa mitta
- [Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän kunnossapito](https://www.vesi.fi/vesitieto/kiinteiston-jatevesien-kasittelyjarjestelman-kunnossapito/) - Säännöllinen tarkkailu ja huolto varmistavat, että järjestelmä toimii suunnitellusti ja säilyy pitkään toimintakuntoisena. Järjestelmän toimivuudesta ja kunnossapidosta vastaa omistaja.
- [Asunko tulvariskialueella?](https://www.vesi.fi/vesitieto/asunko-tulvariskialueella/) - Mistä tiedän, onko asuntoni tulvariskialueella? Vastauksen voi saada tulvakartoista. Niitä on tähän mennessä laadittu yli sadalle alueelle. Alueista 18 on nimetty merkittäviksi tulvariskialueiksi. Tulvariskialueiden kartat löytyvät Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä tulvakarttapalvelusta. Kartoista näkyy, mille alueille tulvavesi voi levitä. Tilanne esitetään eri suuruisille tulville sen mukaan, kuinka todennäköisiä tulvat ovat. Karttojen tulkinnassa on kuitenkin oltava tarkkana. Tulvavahingon
- [Miten tulvariskejä hallitaan](https://www.vesi.fi/vesitieto/miten-tulvariskeja-hallitaan/) - Tulvien riskit on Suomessa tiedostettu hyvin. Meillä on myös erityinen lainsäädäntö tulvariskien hallintaan. Tulvariskilaki määrittää ne viranomaisten tehtävät, joiden avulla vähennetään tulvahaittoja ja varaudutaan tulviin. Tulvahaittoja voidaan vähentää tehokkaimmin, kun tiedetään ja tunnetaan tulvien riskialueet. Niinpä ensimmäinen tehtävä on määrittää, mille alueille saattaa tulla vahingollisia tulvia. Suomessa on nimetty 18 merkittävää tulvariskialuetta. Niistä 14 on
- [Tulviin voi varautua](https://www.vesi.fi/vesitieto/tulviin-voi-varautua/) - Yhteiskunta varautuu tulviin monin tavoin. Myös tulva-alueilla asuvat ihmiset voivat ryhtyä varotoimiin. Lue lisää.
- [Metsätalousmaan kuivatus](https://www.vesi.fi/vesitieto/metsatalousmaan-kuivatus/) - Metsämaan kuivatus nähdään yhä enemmän osana valuma-alueen vesienhallintaa. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä, minkä vuoksi vesiensuojelu on olennainen osa hanketta.
- [Jos hanavedessä on vikaa](https://www.vesi.fi/vesitieto/jos-hanavedessa-on-vikaa/) - Vesijohtovesi on yleensä tasalaatuista. Joskus siinä voi silti huomata väriä tai makua. Mistä se johtuu ja mitä silloin pitää tehdä?
- [Säännöstelyn monet tavoitteet](https://www.vesi.fi/vesitieto/saannostelyn-monet-tavoitteet/) - Vesistöjen säännöstelyssä pitää ottaa huomioon eri käyttötarpeet: vesivoiman tuotanto, tulvasuojelu, vesiliikenne, virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja kalakantojen hoito. Tästä syntyy mutkikas palapeli.
- [Uppopuu puhdistaa ojavesiä](https://www.vesi.fi/vesitieto/uppopuu-puhdistaa-ojavesia/) - Ei tulisi ehkä heti mieleen upottaa metrien pituisia puunippuja metsäojaan tai pelto-ojaan. Uppopuu on kuitenkin osoittautunut hyväksi keinoksi vähentää valuma-alueelta tulevaa kuormitusta. Ojavedet kuljettavat vesistöihin paljon metsistä ja pelloilta huuhtoutuvia ravinteita ja maa-ainesta. Yksi keino vähentää kuormitusta on niin sanottu puupuhdistamo. Ojaan upotetut rankapuut sieppaavat tehokkaasti ravinteita; puupuhdistamo voi vähentää ojaveden fosforipitoisuuden jopa puoleen. Lisäksi
- [Onko vesistöissä myrkkyjä?](https://www.vesi.fi/vesitieto/onko-vesistoissa-myrkkyja/) - Suomen järvistä ja joista voi löytyä pieniä pitoisuuksia ympäristömyrkkyjä. Mistä ne ovat peräisin ja onko niistä vaaraa ihmiselle tai ympäristölle? Vesistöihin päätyi haitallisia ja vaarallisia aineita varsinkin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Osa tuli teollisuudesta, muun muassa kemiantehtaista, metsäteollisuudesta ja metalliteollisuudesta. Toiset olivat peräisin torjunta-aineista tai kulutustuotteista. Tilanne muuttui 1900-luvun lopulla, kun ympäristömyrkkyihin alettiin kiinnittää huomiota. Vaarallisimmat aineet
- [Vedessä keijuva plankton](https://www.vesi.fi/vesitieto/vedessa-keijuva-plankton/) - Vedessä voi elää pinnalla tai pohjalla – tai jossain siinä välissä niin kuin plankton. Planktonia on kaikissa pintavesissä, ja se koostuu pienistä levähitusista ja niitä syövistä pikkueläimistä. Planktoneliöt ovat niin pieniä, ettei niiden yksityiskohtia näe paljaalla silmällä. Mikroskoopissa planktonmaailma avautuu: kauniita, usein symmetrisiä leväsoluja tai läpikuultavia ja vähintäänkin oudon näköisiä eläinhahmoja. Keijuminen on planktonin elämäntapa.
- [Kuinka vesijohtoveden laatua valvotaan?](https://www.vesi.fi/vesitieto/kuinka-vesijohtoveden-laatua-valvotaan/) - Vesijohtoveden laatua valvovat sekä viranomaiset että vettä toimittavat laitokset itse. Kaiken valvonnan lähtökohta on, että vettä on turvallista käyttää. Talousvedestä ei saa koitua haittaa ihmisten terveydelle. Veden pitää myös sopia käyttötarkoitukseensa. Veden laadusta ja laadun valvonnasta säädetään terveydensuojelulaissa. Tarkemmat laatuvaatimukset ja -tavoitteet on säädetty asetuksilla. Veden laadusta vastaa talousveden toimittaja. Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo, että vesi
- [Tehoa vesialueiden omistukseen!](https://www.vesi.fi/vesitieto/tehoa-vesialueiden-omistukseen/) - Osakaskunta hoitaa kiinteistöjen yhteisiä vesialueita. Moni järvi, joki tai merialue jakautuu usealle osakaskunnalle. Kannattaisiko osakaskuntia yhdistää? Yhdellä järvellä tai merenlahdella saattaa olla jopa kymmeniä osakaskuntia. Niistä kukin hallitsee omaa vesialuettaan. Osakaskuntien koko vaihtelee paljon. Osa on hyvinkin pieniä, vain muutaman maanomistajan yhteenliittymiä. Osakaskunnat pyrkivät yleensä hoitamaan aktiivisesti vesialuettaan ja vaalimaan erityisesti kala- ja rapukantoja. Kalat
- [Padot ja jokiluonto](https://www.vesi.fi/vesitieto/padot-ja-jokiluonto-2/) - Patoaminen muuttaa jokiluontoa. Luontohaittoja voidaan kuitenkin lieventää monin keinoin. Luonnontilainen joki viettää alavirtaan, välillä jyrkemmin, välillä loivemmin. Kun jokeen rakennetaan voimalaitospato, joen vietto kasataan pitkältä matkalta yhteen kohtaan. Tällainen muutos vaikuttaa joen virtausoloihin ja sitä kautta monen kasvi- ja eläinlajin elinoloihin. Virtausolot muuttuvat eniten vesivoimalaitoksen tuntumassa. Siellä vedenkorkeus voi nousta tai laskea jopa metrin tunnissa, kun vettä juoksutetaan voimalaitoksen
- [Kunnostaminen parantaa rannan virkistyskäyttöä](https://www.vesi.fi/vesitieto/kunnostaminen-parantaa-rannan-virkistyskayttoa/) - Moni ranta muuttuu pikkuhiljaa tukkoisemmaksi. Ruovikko valtaa alaa, vesi mataloituu ja pohjaan kertyy pehmeää liejua. Olisiko kunnostamisesta apua? Rannan umpeenkasvu johtuu useimmiten vesistön liiasta ravinne- ja kiintoainekuormituksesta. Kuormituksen seurauksena ranta rehevöityy ja madaltuu. Kehitystä saattaa jouduttaa myös maan kohoaminen sekä se, että ranta-alueita ei enää laidunneta entiseen tapaan. Rantojen kunnostuksella voidaan parantaa ranta-alueen viihtyisyyttä ja
- [Suunnitelmallista vesienhoitoa](https://www.vesi.fi/vesitieto/suunnitelmallista-vesienhoitoa/) - Vesienhoidon tavoitteena on, että Suomen kaikkien pinta- ja pohjavesien tila on vähintään hyvä. Vesien tila ei saa myöskään heiketä.
- [Vesiä vaaliva metsätalous](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesia-vaaliva-metsatalous/) - Vesiensuojelu on osa metsätalouden arkipäivää. Parantuneiden tietojen ja osaamisen ansiosta vesistöjä voidaan nyt vaalia entistä tehokkaammin ja täsmällisemmin keinoin. Metsänhoidossa tehdään joka päivä erilaisia päätöksiä. Mistä hakataan ja missä jätetään hakkaamatta? Mihin ajourat sijoitetaan? Kunnostetaanko ojaverkkoa, muokataanko maaperää tai lannoitetaanko metsää, ja mitä menetelmiä näissä töissä käytetään? Kaikki nämä ratkaisut vaikuttavat siihen, miten hyvin metsähoidossa
- [Voitaisiinko padot purkaa?](https://www.vesi.fi/vesitieto/voitaisiinko-padot-purkaa/) - Suomen jokiin on aikoinaan rakennettu satoja voimalaitospatoja. Mitä tapahtuisi, jos niitä alettaisiin purkaa?
- [Miten vaalin lähivesiä?](https://www.vesi.fi/vesitieto/miten-vaalin-lahivesia/) - Lähivesien kuntoon voi vaikuttaa sekä kulutusvalinnoilla että sillä, miten toimii veden äärellä.
- [Padot ja jokiluonto](https://www.vesi.fi/vesitieto/padot-ja-jokiluonto/) - Patoaminen muuttaa väistämättä jokiluontoa. Luontohaittoja voidaan kuitenkin lieventää monin keinoin.
- [Kuivuuko kaivosi – tee havaintoilmoitus!](https://www.vesi.fi/vesitieto/kuivuuko-kaivosi-tee-havaintoilmoitus/) - Vesi.fi-palvelussa voi ilmoittaa havaintoja kaivojen kuivumisesta. Kaivoveden loppuminen kertoo siitä, että pohjaveden pinta on laskenut. Kaivo voi kuivua pitkään jatkuneiden helteiden seurauksena. Kun sateet ovat vähissä, maaperä ei saa vesitäydennystä eikä uutta pohjavettä muodostu. Pohjaveden pinta laskee, jolloin myös kaivon vedenpinta alenee. Jos tilanne jatkuu pitkään, kaivo voi kuivua kokonaan. Pohjaveden pinta on yleensä alimmillaan
- [Oma vesihuoltolaitos syyniin](https://www.vesi.fi/vesitieto/oma-vesihuoltolaitos-syyniin/) - Vesijohtoverkosta hankittu vesi on lähtöisin joltakin Suomen sadoista vesihuoltolaitoksista. Laitosten toiminnassa on isojakin eroja. Miten hyvin oma vesihuoltolaitoksesi toimii?
- [Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto](https://www.vesi.fi/vesitieto/valtakunnallinen-vesistokunnostusverkosto/) - Vesistökunnostusverkosto on valtakunnallinen kohtaamispaikka vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille kansalaisille, yhteisöille, yrityksille ja viranomaisille. Vesistökunnostusverkoston avulla jaetaan vastuita, etsitään ratkaisuja ja mahdollistetaan hyvinvoivat vedet yhdessä.
- [Rajavesistöt ja niiden hoito](https://www.vesi.fi/vesitieto/rajavesistot-ja-niiden-hoito/) - Vesistöt eivät noudata valtioiden rajoja. Joet virtaavat maasta toiseen, ja raja voi myös kulkea järven poikki. Suomella on lukuisia tällaisia rajavesistöjä. Eniten yhteisiä vesistöjä Suomella on Venäjän kanssa. Näistä 19 rajavesistöstä valtaosa laskee Suomesta Venäjälle ja edelleen joko Jäämereen, Vienanmereen, Laatokkaan tai Viipurinlahteen. Länteen suuntautuvat vain Kemijoen ja Oulujoen vesistöt, joiden latvat ulottuvat paikoin hieman
- [Sähkökatkot ja vesihuolto](https://www.vesi.fi/vesitieto/sahkokatkot-ja-vesihuolto/) - Miten vesihuollon käy, jos sähköt katkeavat? Tuleeko vettä hanasta? Voiko vessassa käydä? Vesihuoltolaitokset suosittelevat, että sähkökatkon aikana käytetään niin vähän vettä kuin mahdollista. Vaikka lyhyt sähkökatko ei yleensä vaikuta vedenjakeluun, käytetyn veden viemäröinnissä voi tulla ongelmia. Yleisohje onkin: Vältä sähkökatkon aikana suihkussa käyntiä ja ylipäätään veden laskemista viemäriin. Odota sähköjen paluuta ennen kuin vedät WC:n.
- [Tekojärviä moneen tarkoitukseen](https://www.vesi.fi/vesitieto/tekojarvia-moneen-tarkoitukseen/) - Mitä järkeä on rakentaa Suomeen tekojärviä? Meillähän on ennestään kymmeniätuhansia järviä. Miksi tekojärviä on tehty ja kuinka paljon niitä on? Suomen vanhin tekojärvi löytyy Isonkyrön Orisbergista. Se rakennettiin 1783, jotta paikalliselle rautaruukille saatiin tasaisesti vesivoimaa ympäri vuoden. Kun Suomea alettiin myöhemmin sähköistää, yhä uusia tekojärviä tehtiin tukemaan vesivoimalla tapahtuvaa sähköntuotantoa. Tekojärvien muita tärkeitä rakentamisperusteita ovat
- [Kuka omistaa vesialueet?](https://www.vesi.fi/vesitieto/kuka-omistaa-vesialueet/) - Järven selällä ei ole rajapyykkejä. Vesialueella voi silti kulkea kiinteistörajoja. Miten vesialueiden omistus on Suomessa järjestetty? Vesialueiden omistus kytkeytyy useimmiten kiinteistöjen omistukseen. Vesialue voi kuulua yhteen kiinteistöön – joko siksi, että se sijaitsee kokonaan yhden kiinteistön maatilusten sisällä, tai se on kiinteistötoimituksessa annettu jollekin kiinteistölle. Tavallisempaa kuitenkin on, että vesialue kuuluu usealle kiinteistölle. Silloin puhutaan
- [Miten juomavesi turvataan poikkeustilanteessa?](https://www.vesi.fi/vesitieto/miten-juomavesi-turvataan-poikkeustilanteessa/) - Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet erilaisiin häiriöihin. Varautumisesta huolimatta voi tulla tilanteita, joissa veden jakelu joudutaan keskeyttämään. Mistä silloin saa vettä? Vesihuollon tavallisimpia häiriöitä ovat pienet putkirikot ja laitoksen vähäiset toimintahäiriöt. Näistä vesihuoltolaitos selviää usein nopeasti, ja vedenjakelu keskeytyy enintään lyhytaikaisesti. Pahempi tilanne voi syntyä, jos laitoksen toiminta on vakavasti uhattuna tai vesijohtovesi saastuu ja tulee terveydelle
- [Erilaisia patoja](https://www.vesi.fi/vesitieto/erilaisia-patoja/) - Padot voidaan ryhmitellä käyttötarkoituksen tai rakenteen mukaan. Suomen patokantaan sisältyy niin betonisia vesistöpatoja kuin matalia maapatojakin. Jokainen pato suunnitellaan yksilöllisesti sen mukaan, mitkä ovat paikalliset olot ja mitä padolta vaaditaan. Patojen koko vaihtelee pienistä pohjapadoista suuriin voimalaitospatoihin. Patoja eri tarkoituksiin Patojen käyttötarkoitukset ovat moninaiset. Padon tehtävä voi olla esimerkiksi suojata asuntoaluetta tulvilta tai rajata kaivoksen
- [Pienet vesirakennustyöt](https://www.vesi.fi/vesitieto/pienet-vesirakennustyot/) - Vesistössä tai vesistön lähellä toteutettavista pienimuotoisista hankkeista on tietyissä tapauksissa tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. Osa hankkeista voi vaatia vesilain mukaisen luvan.
- [Ryhdy vesitutkijaksi!](https://www.vesi.fi/vesitieto/ryhdy-vesitutkijaksi/) - Asutko tai mökkeiletkö veden äärellä? Onko jokin järvi tai merialue lähellä sydäntäsi? Haluatko tutkia ja tietää, mitä omassa lähivedessäsi tapahtuu? Järvi-meriwiki tarjoaa oivan työkalun juuri sinulle. Jokainen voi ryhtyä vesitutkijaksi. Havaintojen tekeminen on hauskaa ja jännittävää. Samalla oppii uusia asioita omasta lähivedestä ja näkee, miten vesistö muuttuu ajan myötä. Lähijärvi tai meri tulee tutuksi kumppaniksi,
- [Miksi vesistöjä säännöstellään?](https://www.vesi.fi/vesitieto/miksi-vesistoja-saannostellaan/) - Vedenpinnan korkeus vaihtelee järvissä vuodenaikojen mukaan. Samoin vaihtelee jokien virtaama. Ihminen muokkaa tätä luonnon kulkua monesta syystä. Lue lisää.
- [Veden kiertokulku](https://www.vesi.fi/vesitieto/veden-kiertokulku/) - Ulkona sataa. Koko maailma muuttuu märäksi, mutta vain hetkeksi. Pian sade hiipuu ja vesilammikot katoavat. Mistä sade tuli, ja minne sadevesi hävisi? Lue lisää.
- [Mistä hanavesi tulee?](https://www.vesi.fi/vesitieto/mista-hanavesi-tulee/) - Suomalainen käyttää yleensä vähän yli sata litraa vettä päivässä, jotkut jopa kaksisataa. Useimmat saavat talousvetensä vesijohtoverkosta. Siinä kulkeva vesi voi olla peräisin monesta eri lähteestä. Lue lisää.
- [Riittääkö pohjavettä?](https://www.vesi.fi/vesitieto/riittaako-pohjavetta/) - Suurin osa suomalaisten käyttämästä talousvedestä on pohjavettä. Pohjavesi ei silti uhkaa loppua, koska sitä syntyy koko ajan lisää. Suurempi vaara on pohjaveden likaantuminen. Lue lisää.
- [Paljonko vesi maksaa?](https://www.vesi.fi/vesitieto/paljonko-vesi-maksaa/) - Litra pullovettä saattaa maksaa useita euroja. Hanaveden hinta on siihen verrattuna mitätön. Täysin ilmaista ei ole edes oman kaivon vesi. Lue lisää.
- [Mihin viemäri vie jäteveden?](https://www.vesi.fi/vesitieto/mihin-viemari-vie-jateveden/) - Millaista olisi elää ilman maanalaisia viemäreitä? Jätevedet virtaisivat avo-ojissa ja etova haju leijailisi ympäriinsä. Ihmisten terveys olisi vaarassa ja luontokin kärsisi. Lue lisää.
- [Mitä on hulevesi?](https://www.vesi.fi/vesitieto/mita-on-hulevesi/) - Sade piiskaa kaupungin katuja. Talojen syöksytorvet syytävät lisää vettä kadunkulmiin. Vesi virtaa pitkin kadunreunaa, mutta hulahtaa sitten alas rautaritilän aukoista. Silloin se muuttuu hulevedeksi. Lue lisää.
- [Jätevedenpuhdistamolla tapahtuu](https://www.vesi.fi/vesitieto/jatevedenpuhdistamolla-tapahtuu/) - Nykyaikainen jätevedenpuhdistamo on kuin huippuunsa viritetty tehdas. Jätevesi kulkee monivaiheisen puhdistusprosessin läpi, ja jokaista vaihetta seurataan ja ohjataan tarkasti. Lue lisää.
- [Likaako asutus vesistöjä?](https://www.vesi.fi/vesitieto/likaako-asutus-vesistoja/) - Kaupungeista ja taajamista tulevat jätevedet puhdistetaan nykyään hyvin. Vieläkö ne pilaavat vesistöjä? Entä haja-asutus?
- [Haja-asutuksen jätevedet](https://www.vesi.fi/vesitieto/haja-asutuksen-jatevedet/) - Noin joka kymmenes suomalainen asuu viemäriverkoston ulkopuolella. Myös haja-asutukselta vaaditaan nyt jätevesien käsittelyä. Lue lisää.
- [Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät](https://www.vesi.fi/vesitieto/haja-asutuksen-jatevesijarjestelmat/) - Jätevesien käsittelytekniikan voi valita sen mukaan, mikä parhaiten sopii kiinteistön tarpeisiin. Tärkeintä on, että järjestelmä puhdistaa jätevedet niin hyvin kuin laki edellyttää. Lue lisää.
- [Miten säästän vettä?](https://www.vesi.fi/vesitieto/miten-saastan-vetta/) - Vesi on uusiutuva luonnonvara, muttei ehtymätön. Vettä kannattaa säästää sekä luonnon että oman kukkaron takia. Säästöä syntyy helposti, kun tarkistaa omia tottumuksiaan. Lue lisää.
- [Kaivo kaipaa huoltoa](https://www.vesi.fi/vesitieto/kaivo-kaipaa-huoltoa/) - Kaivoista saa yleensä laadukasta pohjavettä. Kaivoa pitää kuitenkin vaalia ja huoltaa, jotta vesi säilyy hyvänä ja terveellisenä. Lue lisää.
- [Miten vesijohtovettä tehdään?](https://www.vesi.fi/vesitieto/miten-vesijohtovetta-tehdaan/) - Suuren kaupungin vesilaitos tuo mieleen aution terveyskylpylän. Pumput humisevat, vesi solisee altaasta toiseen ja ilma tuoksuu kostealta. Täällä valmistetaan juomavettä, mutta miten se tapahtuu?
- [Kaivoveden laatu](https://www.vesi.fi/vesitieto/kaivoveden-laatu/) - Kaivosta pumpattu vesi on kirkasta ja raikasta. Vedessä voi silti olla erilaisia aineita ja mikrobeja. Paras siis lähettää vesi tutkittavaksi. Mitä tutkimuksissa selviää?
- [Piilovesi ja vesijalanjälki](https://www.vesi.fi/vesitieto/piilovesi-ja-vesijalanjalki/) - Kassillinen ruokaa painaa joitakin kiloja. Painosta suuri osa on elintarvikkeiden sisältämää vettä. Jokaisessa tuotteessa on mukana myös niin sanottua piilovettä. Sitä voi olla tuhansia litroja. Lue lisää.
- [Voiko järvi hyvin vai huonosti?](https://www.vesi.fi/vesitieto/voiko-jarvi-hyvin-vai-huonosti/) - Järvi siintää sinisenä ja vesi näyttää kirkkaalta. Tarkoittaako se, että järvi voi hyvin? Miten järven tai joen tila ylipäätään määritellään?
- [Mikä likaa vesistöjä?](https://www.vesi.fi/vesitieto/mika-likaa-vesistoja/) - Suomen järvet ja joet ovat puhdistuneet sitä mukaa kuin päästöt ovat vähentyneet. Laajoilta alueilta tuleva hajakuormitus vaivaa silti edelleen vesistöjä. Lue lisää.
- [Mistä rehevöityminen johtuu?](https://www.vesi.fi/vesitieto/mista-rehevoityminen-johtuu/) - Järvien ja rannikkoalueiden rehevöitymisestä puhutaan paljon. Miksi jotkin vedet rehevöityvät ja miltä rehevöitynyt järvi näyttää?
- [Vaivaako happikato?](https://www.vesi.fi/vesitieto/vaivaako-happikato/) - Vedessä kelluu kuolleita kaloja, ja haju on kamala. Näin pahasti voi käydä, jos happikato ulottuu pintaveteen asti. Tavallisemmin hapettomuus vaanii pohjan tuntumassa. Lue lisää.
- [Mistä tuntee sinilevän?](https://www.vesi.fi/vesitieto/mista-tuntee-sinilevan/) - Vedessä näkyy pieniä hitusia. Onko se sinilevää tai jotain muuta levää? Tai onko se levää lainkaan? Miten erottaa sinilevän vaikkapa siitepölystä?
- [Onko vesi uimakelpoista?](https://www.vesi.fi/vesitieto/onko-vesi-uimakelpoista/) - Mistä tietää, voiko vedessä uida turvallisesti? Millaisia vikoja uimavedessä voi olla?
- [Miksi vesi on ruskeaa?](https://www.vesi.fi/vesitieto/miksi-vesi-on-ruskeaa/) - Veden pinta heijastaa taivaan värejä. Niinpä järvi näyttää usein siniseltä tai harmaalta. Veden todellisen värin näkee, kun ottaa vettä juomalasiin. Lue lisää.
- [Kun vesi näyttää tai haisee oudolta](https://www.vesi.fi/vesitieto/kun-vesi-nayttaa-tai-haisee-oudolta/) - Mitä pitää tehdä, jos puro vaahtoa oudosti tai haisee kummalliselta? Tai jos järvenrannalla on outoa mönjää?
- [Vesien vieraslajit](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesien-vieraslajit/) - Täplärapu, minkki, harmaanieriä, vesirutto. Suomen sisävesissä ja rannoilla elää lukuisia vieraslajeja, joista osa on kotiutunut tänne liiankin hyvin. Lue lisää.
- [Vesistöt ja mikromuovit](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesistot-ja-mikromuovit/) - Mikromuovit eivät ole vain merten ongelma. Niitä on myös sisävesissä, Suomenkin järvissä. Vesistöissä mikromuovit voivat olla ympäristöriski. Lue lisää.
- [Hanaveden historiaa](https://www.vesi.fi/vesitieto/hanaveden-historiaa/) - Vesijohtoveden historia ulottuu 140 vuoden taakse. Vuosikymmenten saatossa vesijohtoveden laatu on parantunut. Myös veden kulutus on viime aikoina kehittynyt hyvään suuntaan.
- [Mihin vettä käytetään?](https://www.vesi.fi/vesitieto/mihin-vetta-kaytetaan/) - Suomessa otetaan joka tunti käyttöön noin miljoona kuutiometriä vettä. Se vastaa kymmentä eduskuntatalon tilavuutta. Pumpatusta vedestä vain pieni osa päätyy kotien vesihanoihin. Mihin muu vesi käytetään?
- [Pohjavesi ja tekopohjavesi](https://www.vesi.fi/vesitieto/pohjavesi-ja-tekopohjavesi/) - Kartasta näkee, että Suomessa on paljon vettä. Suurin osa makeasta vedestä jää kuitenkin karttakuvassa piiloon, maan alle. Lue lisää.
- [Vesijohtoverkoston kunto](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesijohtoverkoston-kunto/) - Vesiputket rapistuvat ajan myötä. Jos ikääntynyt putki rikkoontuu, vesijohtovesi voi likaantua. Vesijohtoverkosto vaatiikin jatkuvaa ylläpitoa. Lue lisää.
- [Rakennetaanko kaivo?](https://www.vesi.fi/vesitieto/rakennetaanko-kaivo/) - Suomessa rakennetaan joka vuosi tuhansia kaivoja. Mitä pitää ottaa huomioon, kun ryhtyy suunnittelemaan uutta kaivoa?
- [Hulevesien luonnonmukainen käsittely](https://www.vesi.fi/vesitieto/hulevesien-luonnonmukainen-kasittely/) - Kun hulevedet käsitellään luonnonmukaisesti, saadaan monia hyötyjä: vesistön kuormitus ja tulvahaitat vähenevät, kaupunkiluonto rikastuu ja rahaakin säästyy.
- [Vesistöjen vaihteleva vesitilanne](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesistojen-vaihteleva-vesitilanne/) - Keväällä joki virtaa vuolaana. Se saa vettä maastossa sulavasta lumesta. Loppukesällä sama joki näyttää kesyltä ja rauhalliselta. Ankarat sateet voivat silti muuttaa sen taas ärhäkäksi. Lue lisää.
- [Kun kuivuus iskee](https://www.vesi.fi/vesitieto/kun-kuivuus-iskee/) - Sateen jälkeen maa höyryää: vettä haihtuu maasta takaisin ilmaan. Haihtuminen jatkuu sateen jälkeenkin, ja ellei uusia sateita pian kuulu, maasto alkaa kuivua. Kuivuus voi vaivata Suomessakin. Lue lisää.
- [Vesitilanne ja ilmastonmuutos](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesitilanne-ja-ilmastonmuutos/) - Ilmastonmuutos nostaa lämpötiloja ja lisää sateisuutta. Mitä se vaikuttaa järvien ja jokien vesitilanteeseen? Kuinka pian muutokset näkyvät?
- [Jokien kevättulvat](https://www.vesi.fi/vesitieto/jokien-kevattulvat/) - Kevättulvat ovat jokavuotinen ilmiö. Jokivarren asukkaat ovat oppineet, missä paikoissa joki nousee herkimmin uomastaan. Tulva voi silti yllättää nopeudellaan.
- [Rankkasateet ja äkkitulvat](https://www.vesi.fi/vesitieto/rankkasateet-ja-akkitulvat/) - Rankkasateessa vettä tulee kuin saavista kaataen. Yhdessä päivässä voi sataa enemmän kuin tavallisesti kuukaudessa. Rankkasateet aiheuttavat äkkitulvia varsinkin kaupungeissa. Lue lisää.
- [Merenpinnan vaihtelut](https://www.vesi.fi/vesitieto/merenpinnan-vaihtelut/) - Valtamerten rannoilla on totuttu vuoroveteen; meri nousee ja laskee säännöllisesti. Itämerellä vuorovesi on hyvin pientä, mutta meriveden korkeus vaihtelee muista syistä. Lue lisää.
- [Rannikolla tulvii](https://www.vesi.fi/vesitieto/rannikolla-tulvii/) - Matalapaineen tuoma myrsky voi saada merenpinnan nousemaan voimakkaasti. Pahimmillaan merivesi tulvii asutusalueille: saartaa rakennuksia ja velloo pitkin katuja. Lue lisää.
- [Kestääkö jää?](https://www.vesi.fi/vesitieto/kestaako-jaa/) - Kiintojää, teräsjää, ahtojää, ajojää, kohvajää, riite. Jäätä on monenlaista, ja jään luonne on syytä tuntea, kun lähtee liikkumaan jäällä.
- [Elvyttävä sade](https://www.vesi.fi/vesitieto/elvyttava-sade/) - Kuivaan maastoon lankeava sade on kuin piristysruiske. Kasvillisuus elpyy, ja myös järvet ja joet saavat osansa sadevedestä, samoin pohjavesi.
- [Voidaanko järviä kunnostaa?](https://www.vesi.fi/vesitieto/voidaanko-jarvia-kunnostaa/) - Mitä tehdä, kun järvi on pahasti rehevöitynyt – kun leväkukinnat ja happikato ovat jokavuotisia tai kun koko järvi uhkaa kasvaa umpeen?
- [Oma lähivesi kuntoon](https://www.vesi.fi/vesitieto/oma-lahivesi-kuntoon/) - Kaipaako lähivetesi kunnostusta? Miten hanke saadaan alkuun ja mitä siinä pitää ottaa huomioon?
- [Luonnonvarakeskus](https://www.vesi.fi/vesitieto/luonnonvarakeskus/) - Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimuslaitos, joka tavoite on luoda hyvinvointia ja kestävä tulevaisuus uusiutuvista luonnonvaroista.
- [Säännöstelyn historiaa](https://www.vesi.fi/vesitieto/saannostelyn-historiaa-2/) - Varhaisimpia säännöstelyhankkeita ovat järvien laskut; järvenpintaa alennettiin, jotta saatiin lisää viljavaa peltomaata. Puroista ja joista taas otettiin käyttövoimaa satoihin vesimyllyihin.
- [Säännöstellyt vesistöt](https://www.vesi.fi/vesitieto/saannostellyt-vesistot/) - Suuri osa Suomen joista on padottu ja monia järviäkin säännöstellään. Säännöstely ei kuitenkaan koske kaikkia vesistöjä.
- [Kalatiet](https://www.vesi.fi/vesitieto/kalatiet/) - Meritaimen ja muut vaelluskalat nousevat jokiin lisääntymisaikaan. Niiden kutualueet ovat usein jokien yläjuoksulla. Padot ja muut esteet vaikeuttavat kalojen kulkua. Esteet voidaan kuitenkin ohittaa.
- [Maa- ja metsätalousministeriö](https://www.vesi.fi/vesitieto/maa-ja-metsatalousministerio/) - Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Tehtäville on luontaista laaja yhteistyö monien eri tahojen kanssa. Palvelemme valtioneuvostoa ja eduskuntaa, ohjaamme hallinnonalamme virastoja ja laitoksia ja huolehdimme sekä kansallisesta että kansainvälisestä yhteistyöstä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat toimintamme lähtökohta.
- [Ympäristöministeriö](https://www.vesi.fi/vesitieto/ymparistoministerio/) - Ympäristöministeriön tavoite on parempi ympäristö tuleville sukupolville. Kestävän elinympäristön ja kasvun varmistavat hyvä ympäristö ja monimuotoinen luonto, hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta ja kestävä kaupunkikehitys.
- [Vesien hyvinvoinnin mittarit](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesien-hyvinvoinnin-mittarit/) - Vesistöt ovat mutkikkaita ekosysteemejä. Jotta niiden tilaa pystytään arvioimaan, on tutkittava ja selvitettävä monenlaisia asioita.
- [Patotyypit](https://www.vesi.fi/vesitieto/patotyypit/) - Suomessa on monenlaisia patoja: vesistöpatoja, jätepatoja ja tulvapenkereitä. Ne palvelevat monia eri tarpeita.
- [Kaivoveden analyysitulkki](https://www.vesi.fi/vesitieto/kaivoveden-analyysitulkki/) - Kaivoveden analyysitulkki on työkalu kaivoveden laboratoriotulosten tulkintaan. Tutustu tarkemmin.
- [Sijaintipaikkani vesitilanne](https://www.vesi.fi/vesitieto/sijaintipaikkani-vesitilanne/) - Oman sijaintipaikan kokonaisvesitilanteen saa kätevästi selville yhdellä silmäyksellä sijaintipaikkani vesitilanne -työkalun avulla. Tutustu tarkemmin.
- [Ilmatieteen laitos](https://www.vesi.fi/vesitieto/ilmatieteen-laitos/) - Ilmatieteen laitos tuottaa laadukasta havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä. Tiedon pohjalta laitos tuottaa palveluita eri alojen tarpeisiin.
- [Jokien ja purojen kunnostaminen](https://www.vesi.fi/vesitieto/jokien-ja-purojen-kunnostaminen/) - Virtavedet ovat vuosien varrella kokeneet kovia. Niitä on perattu ja padottu, ja niiden mutkia on oiottu. Voidaanko ja kannattaako jokia ja puroja kunnostaa?
- [Miten lumi hupenee keväällä?](https://www.vesi.fi/vesitieto/miten-lumi-hupenee-kevaalla/) - Kevään tullen lumipeite voi huveta nopeasti. Haihtuuko lumi ilmaan vai sulattaako vesisade sen? Onko uusi lumi vanhan lumen surma?
- [Paljonko lumi painaa?](https://www.vesi.fi/vesitieto/paljonko-lumi-painaa/) - Jokainen lunta lapioinut tietää, että märkä lumi painaa enemmän kuin höttöinen pakkaslumi. Lisääntyykö lumen paino suojasäällä? Pitääkö katon lumikuormasta huolestua sään lauhtuessa?
- [Mihin vesimaksu käytetään?](https://www.vesi.fi/vesitieto/mihin-vesimaksu-kaytetaan/) - Vesimaksu saattaa tuntua suurelta. Vettähän saa pumpattua ilmaiseksi luonnosta. Miksi vesi maksaa, ja mitä kuluja maksuilla katetaan?
- [Kuka vastaa, jos vesihuolto ei toimi?](https://www.vesi.fi/vesitieto/kuka-vastaa-jos-vesihuolto-ei-toimi/) - Eikö hanasta tule kunnollista vettä? Tai onko veden tulo loppunut kokonaan? Kenen tehtävä on huolehtia siitä, että vesihuolto toimii?
- [Säännöstelyn vaikutukset](https://www.vesi.fi/vesitieto/saannostelyn-vaikutukset/) - Säännöstelyllä muutetaan vesistön luontaista virtaamaa tai vedenkorkeutta. Millaisia vaikutuksia tästä seuraa?
- [Pikaohjeet tulvatilanteeseen](https://www.vesi.fi/vesitieto/toiminta-tulvatilanteissa/) - Tulvatilanteessa on tärkeintä pitää huolta omasta ja perheen turvallisuudesta. Tulvavesi voi virrata yllättävän voimakkaasti ja vedessä liikkumista tulee välttää.
- [Mikä on merenpinta, josta korkeudet lasketaan?](https://www.vesi.fi/vesitieto/mika-on-merenpinta-josta-korkeudet-lasketaan/) - Suomessa maa nousee koko ajan jääkauden jäljiltä. Merenpinta ei liioin ole vakaa, vaan nousee ja laskee. Jotta eri paikkojen korkeuksia voidaan verrata, pitää sopia lähtötaso, josta korkeudet lasketaan.
- [Vastuullista vedenkäyttöä](https://www.vesi.fi/vesitieto/vastuullista-vedenkayttoa/) - Yritykset ja niiden tuotantoketjut vastaavat isosta osasta maailman vedenkulutuksesta. Myös suomalaisten käyttämien tuotteiden valmistus kuluttaa globaaleja vesivaroja. Yrityksissä pyritään nyt entistä vastuullisempaan vedenkäyttöön.
- [Miten ilmastonmuutos vaikuttaa vesivaroihin eri vuodenaikoina?](https://www.vesi.fi/vesitieto/miten-ilmastonmuutos-vaikuttaa-vesivaroihin-eri-vuodenaikoina/) - Ilmastonmuutoksen tiedetään lisäävän sademääriä. Sateet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti ympäri vuoden. Miten muutos vaikuttaa tulevien kesien ja talvien vesitilanteeseen?
- [Ilmastonmuutos lisää vesistöjen kuormitusta](https://www.vesi.fi/vesitieto/ilmastonmuutos-lisaa-vesistojen-kuormitusta/) - Suomen järvet ja rannikkovedet ovat pääosin hyvässä kunnossa. Niitä kuitenkin rasittavat maalta tulevat päästöt. Ilmastonmuutos uhkaa kasvattaa vesistöjen kuormitusta entisestään.
- [Rannikon sulfaattimaiden herkät pohjavedet](https://www.vesi.fi/vesitieto/rannikon-sulfaattimaiden-herkat-pohjavedet/) - Suomen rannikolla on paljon niin sanottuja happamia sulfaattimaita. Näilläkin alueilla pohjavesi voi olla hyvää ja raikasta. Veden laatu heikkenee kuitenkin herkästi, jos pohjaveden pinta laskee poikkeuksellisen kuivan jakson aikana.
- [Ilmastonmuutos muuttaa tulvia](https://www.vesi.fi/vesitieto/ilmastonmuutos-muuttaa-tulvia/) - Kevättulvat syntyvät, kun paksu lumipeite sulaa nopeasti. Ilmastonmuutos vähentää lumipeitettä ja tekee talvista ja keväistä lämpimämpiä. Miten käy kevättulvien?
- [Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjaveden laatuun](https://www.vesi.fi/vesitieto/ilmastonmuutos-vaikuttaa-pohjaveden-laatuun/) - Pohjavesi ei ole koskaan pelkkää vettä. Siihen on liuenneena erilaisia aineita, jotka ovat peräisin maasta tai kallioperästä. Yleensä näitä aineita on vedessä niin vähän, etteivät ne haittaa veden käyttöä. Ilmastonmuutos voi muuttaa tilannetta.
- [Lähteet kaipaavat kunnostamista](https://www.vesi.fi/vesitieto/lahteet-kaipaavat-kunnostamista/) - Metsässä oleva lähde on kuin pieni keidas. Se pysyy viileänä läpi vuoden ja tarjoaa erityisen elinympäristön monille lajeille. Lähteitä kannattaa vaalia ja tarvittaessa kunnostaa. Suomen lähteistä enää alle kymmenesosa on luonnontilan kaltaisessa tilassa ja vain sadasosa luonnontilassa. Moni lähde on tuhoutunut metsänojituksissa tai teitä rakennettaessa. Vaikka itse lähde olisi vielä olemassa, sen vedenpinta on saattanut
- [Kalavesien hoito ja kunnostus](https://www.vesi.fi/vesitieto/kalavesien-hoito-ja-kunnostus/) - Kalavesiä kannattaa hoitaa ja kunnostaa. Kun vesistö ja sen kalakannat voivat hyvin, saadaan paljon laadukasta kalaa kalastettavaksi. Kalavesien hoidon ja kunnostuksen kulmakivi on, että vesistö kykenee tuottamaan kalaa. Kalantuotantoa voivat heikentää monet seikat. Vesistö voi esimerkiksi kärsiä rehevöitymisestä, siinä voi olla vaellusesteitä tai sen poikastuotantoalueet ovat tuhoutuneet. Hoito- ja kunnostustoimien lähtökohtana pitää olla tieto siitä,
- [Isojen hallien lumikuorma vaatii tarkkailua](https://www.vesi.fi/vesitieto/isojen-kattojen-lumikuorma-vaatii-tarkkailua/) - Isojen hallien omistajien on syytä varmistaa kattojen kestävyys talvisin. Lumikuormaa on seurattava aktiivisesti ja huolehdittava, että lunta poistetaan hallin katolta tarpeen mukaan.
- [Pintaveden vaihteleva lämpötila](https://www.vesi.fi/vesitieto/pintaveden-vaihteleva-lampotila/) - Meren ja järvien pintaveden lämpötila vaihtelee vuodenkierron mukaan. Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä; sääoloilla on iso vaikutus veden lämpötilaan. Keväällä, kun auringonsäteily voimistuu, pintavesi alkaa lämmetä. Jos on kovin tyyntä ja aurinkoista, vesi voi jo loppukeväällä lämmetä uimakelpoiseksi aivan pinnasta. Vähänkin syvemmällä se on vielä hyytävän kylmää. Jos sitten nousee tuuli, veden pintakerrokset sekoittuvat ja
- [Muuttuva ilmasto muokkaa vesien elämää](https://www.vesi.fi/vesitieto/muuttuva-ilmasto-muokkaa-vesien-elamaa/) - Kun ilmasto lämpenee, myös meri ja sisävedet lämpenevät. Kesäkausi pitenee ja jääpeitteinen aika lyhenee. Miten muutos vaikuttaa vesien lajistoon ja koko ekosysteemiin? Veden kasvi- ja eläinlajit ovat sopeutuneet nykyiseen ilmastoon. Jääpeite kuuluu vuoden kiertoon niin järvissä kuin rannikollakin. Jopa avomeri on ollut Pohjanlahdella ja Suomenlahdella perinteisesti jäässä, ainakin osan talvesta. Ilmastonmuutos on jo lyhentänyt jääpeitteistä
- [Viisasta virkistäytymistä vesillä](https://www.vesi.fi/vesitieto/viisasta-virkistaytymista-vesilla/) - Vesistöjen virkistyskäyttö lisääntyy ja saa uusia muotoja. Virkistyskäytölle on tärkeää, että vesistöt säilyvät hyväkuntoisina.
- [Vesistön virkistysarvo voidaan mitata rahassa](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesiston-virkistysarvo-voidaan-mitata-rahassa/) - Vesistöjen tuottamat hyödyt on tärkeä tunnistaa ja määrittää. Näin ne voidaan ottaa huomioon vesistöjen käytön suunnittelussa ja päätöksenteossa.
- [Vesiliikenteen monet muodot](https://www.vesi.fi/vesitieto/vesiliikenteen-monet-muodot/) - Erilaisten alusten kirjo kertoo vesiliikenteen tärkeydestä. Meri ja sisävedet ovat vuosisatojen ajan tarjonneet kätevän tavan päästä paikasta toiseen tai siirtää tavaraa.
- [Millaista on kestävä vesiliikenne?](https://www.vesi.fi/vesitieto/millaista-on-kestava-vesiliikenne/) - Vesiliikenteessä turvallisuus on kaiken lähtökohta. Riskialtis liikkuminen vesillä vaarantaa sekä ihmishenkiä että ympäristön hyvinvoinnin.
- [Vastuullista veneilyä](https://www.vesi.fi/vesitieto/vastuullista-veneilya/) - Vastuullinen veneilijä ottaa huomioon sekä muut vesillä liikkujat että vesi- ja rantaluonnon.
- [Mitä kaloja Suomessa kalastetaan?](https://www.vesi.fi/vesitieto/mita-kaloja-suomessa-kalastetaan/) - Suomen vesissä elää kymmeniä ruokakalaksi sopivia kalalajeja. Niistä saadaan terveellistä ja kestävästi tuotettua ravintoa.
- [Riittääkö kalaa?](https://www.vesi.fi/vesitieto/riittaako-kalaa/) - Kalaston säilyminen edellyttää, että kalakannat uusiutuvat. Kalaa riittää tulevaisuudessakin, kun kalakantojen kestävyydestä pidetään huolta.
- [Lisääntyykö kalankasvatus?](https://www.vesi.fi/vesitieto/lisaantyyko-kalankasvatus/) - Yli puolet ihmiskunnan syömästä kalasta on kasvatuskalaa. Myös Suomessa syödään enemmän kasvatettua kuin pyydettyä kalaa.
- [Vieläkö teollisuus likaa vesistöjä?](https://www.vesi.fi/vesitieto/vielako-teollisuus-likaa-vesistoja/) - Teollisuuden jätevesipäästöjä säädellään ja seurataan tarkasti. Eri teollisuudenalat ovat myös investoineet mittavasti vesiensuojeluun.
- [Miten teollisuuden vesistökuormitusta säädellään?](https://www.vesi.fi/vesitieto/miten-teollisuuden-vesistokuormitusta-saadellaan/) - Teollisuuslaitosten päästöjä ohjaa ympäristönsuojelulaki. Lain tarkoitus on ehkäistä ympäristön pilaantumista ja vähentää päästöjä.
- [Miten maa- ja metsätalouden vesienhallinta optimoidaan?](https://www.vesi.fi/vesitieto/miten-maa-ja-metsatalouden-vesienhallinta-optimoidaan/) - Kokonaisvaltainen vesienhallinta hyödyttää maanomistajia. Samalla edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta.
- [Maankuivatus tehostuu luonnonmukaisin menetelmin](https://www.vesi.fi/vesitieto/maankuivatus-tehostuu-luonnonmukaisin-menetelmin/) - Maankuivatus on Suomessa tärkeä osa maa- ja metsätaloutta. Liika vesi pitää johtaa pois, jotta viljelykasvit ja puut menestyvät.
- [Väheneekö maatalouden vesistökuormitus?](https://www.vesi.fi/vesitieto/vaheneeko-maatalouden-vesistokuormitus/) - Suomessa maatalous on suurin vesistöjen rehevöittäjä; se aiheuttaa yli puolet ihmisen toiminnasta syntyvistä ravinnepäästöistä.
- [Tapio](https://www.vesi.fi/vesitieto/tapio/) - Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Tarjoamme käytännön kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvia asiantuntijapalveluita: luotettavaa tietoa, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio jalkauttaa metsään ja luontoon liittyvää riippumatonta tietoa sekä toimintavahtoehtoja metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön. Toimimalla tutkimustiedon ja käytännön rajapinnassa Tapio tekee aktiivisesti töitä myös vesiensuojelun kehittämiseksi ja edistämiseksi. Tuotamme aiheesta ohjeistuksia ja
- [Pohjavedet tarvitsevat suojelua](https://www.vesi.fi/vesitieto/pohjavedet-tarvitsevat-suojelua/) - Pohjavesien suojelu on tärkeää, sillä likaantunutta pohjavettä on hyvin vaikea puhdistaa. Jokainen voi omalta osaltaan pitää huolta pohjavesistä.
- [Lumi ja routa vaikuttavat pohjavesivaroihin](https://www.vesi.fi/vesitieto/lumi-ja-routa-vaikuttavat-pohjavesivaroihin/) - Maahan imeytyvä sadevesi täydentää pohjavesivarastoja. Miten pohjavesien käy talvella, kun sade tulee lumena ja maa on jäässä?
- [Routa vaikuttaa vesihuoltoon](https://www.vesi.fi/vesitieto/routa-vaikuttaa-vesihuoltoon/) - Routa aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa suomalaiselle vesihuollolle. Roudan vaikutukset pitää ottaa huomioon, kun rakennetaan kaivoa, vesijohtoa tai viemäriä.
- [Routa tulee ja menee](https://www.vesi.fi/vesitieto/routa-tulee-ja-menee/) - Kun maan lämpötila laskee pakkaselle, maassa oleva vesi jäätyy. Syntyy jään kovettamaa maata eli routaa.
- [Turvetuotanto vähenee, miten se vaikuttaa vesiin?](https://www.vesi.fi/vesitieto/turvetuotanto-vahenee-miten-se-vaikuttaa-vesiin/) - Loppuuko kuormitus, kun turpeennosto lopetetaan? Vastaus riippuu siitä, mitä alueelle tapahtuu.
- [Näin kevennetään metsäojituksen vesistövaikutuksia](https://www.vesi.fi/vesitieto/nain-kevennetaan-metsaojituksen-vesistovaikutuksia/) - Metsänkasvatusta edistettiin Suomessa 1900-luvun jälkipuoliskolla turvemaiden voimallisella ojituksella. Ojitukset kuormittavat yhä vesistöjä, mutta haittojen vähentämiseen on keinoja.
- [Kuinka paljon järvissä on vettä?](https://www.vesi.fi/vesitieto/kuinka-paljon-jarvissa-on-vetta/) - Suomi näyttää aika vetiseltä maalta. Järvet kattavat noin kymmenesosan maan pinta-alasta. Paljonko niissä todellisuudessa on vettä?
- [Valtion vesitaloushankkeet](https://www.vesi.fi/vesitieto/valtion-vesitaloushankkeet/) - Valtio on toteuttanut lukuisia vesitaloushankkeita, joilla edistetään vesistöjen eri käyttötapoja. Hankkeiden kirjo ulottuu tekojärvien rakentamisesta lintuvesien kunnostuksiin.
- [Miten pohjassa eletään?](https://www.vesi.fi/vesitieto/miten-pohjassa-eletaan/) - Vaikka vesi tarjoaa kolmiulotteisen ympäristön, suuri osa vesieläimistä elää vedenpohjalla. Pohja on turvallinen paikka, mutta vain niin kauan kuin elinolot pysyvät hyvinä. Pohjaeläimet tarvitsevat elämäänsä vakautta. Niillä pitää olla tarpeeksi ravintoa ja elintilaa. Pohja ei saa välillä joutua kuivilleen tai alttiiksi aallokolle. Pohjan laadun pitää säilyä eläimille suotuisana, samoin veden laadun. Vesistön voimakas säännöstely tai
- [Mitä kalojen maailmassa tapahtuu?](https://www.vesi.fi/vesitieto/mita-kalojen-maailmassa-tapahtuu/) - Kalan elämä on kotivesistön varassa. Ihanteellinen vesistö tarjoaa vakaat olot mutta myös erilaisia elinympäristöjä ja ravintolähteitä elämän eri vaiheisiin. Yhtälö voi olla vaativa. Suomen sisävesissä elää viitisenkymmentä kalalajia – tai hieman vähemmän, jos vieraslajit jätetään pois laskuista. Joillekin lajeille kelpaavat lähes kaikenlaiset vesistöt, myös meri. Suomen yleisin kala, ahven, kuuluu näihin. Toisilla vaatimukset ovat tiukemmat.
- [Loiset kuuluvat terveeseen vesiluontoon](https://www.vesi.fi/vesitieto/loiset-kuuluvat-terveeseen-vesiluontoon/) - Loisinta on vesistöissä niin yleistä, että sen täytyy olla menestyksekäs elämäntapa. Loisen elämä voi kuitenkin olla todella mutkikasta. Tarvitaan monta onnekasta sattumaa, jotta suku jatkuu. Lahna näyttää päällepäin terveeltä. Kalaa peratessa löytyy kuitenkin yllätys: vatsaontelo on täynnä puolen sentin levyistä vaaleaa hihnaa, kuin kypsää nauhamakaronia. Lisäksi siellä kiemurtelee ohuita punaisia matoja! Kalan vatsaontelossa tai pinnalla
- [Rikas ja toimiva vesiluonto](https://www.vesi.fi/vesitieto/rikas-ja-toimiva-vesiluonto/) - Suomessa ei ole pelkästään paljon vesistöjä, vaan paljon erilaisia vesistöjä. Niissä kaikissa elää omanlaisensa eliöyhteisö, joka pitää yllä mutkikasta, mutta hienosti toimivaa ekosysteemiä. Mitä kaikkea meiltä löytyykään: lähteitä, puroja, lampia, jokia ja järviä. Päälle tulevat vielä rannikkovedet sekä rannikon erikoiset fladat ja kluuvit. Näistä pintavesistä voidaan lisäksi erottaa kymmeniä luontotyyppejä, tiettyjen ominaispiirteiden luonnehtimia vesistöjä tai
- [Paljonko vesistöissä on kasvi- ja eläinlajeja?](https://www.vesi.fi/vesitieto/paljonko-vesistoissa-on-kasvi-ja-elainlajeja/) - Pienessäkin vesilampareessa käy kova kuhina. Kuinka paljon vesistöissä on erilaisia kasvi- ja eläinlajeja, ja mitkä ryhmät ovat runsaimpia? Suomen sisävesissä on laskettu elävän noin 5000 eliölajia. Tämä on lähes yhdeksäsosa Suomen koko lajistosta. Valtaosa vesistöjen eliölajeista on eläimiä. Levälajeja on löydetty runsas tuhat – pääosin yksisoluisia planktonleviä – ja vesikasveja parisataa. Vesien eläimistä tutuimpia ovat
- [Mistä kalakuolemat johtuvat?](https://www.vesi.fi/vesitieto/mista-kalakuolemat-johtuvat/) - Rantavedessä kelluu kuolleita kaloja. Muutama näyttäisi olevan vielä elossa, mutta henkitoreissaan. Mitä järvessä on tapahtunut? Miksi kalat kuolevat, ja mitä pitää tehdä, kun havaitsee kalakuoleman? Kalakuoleman yleisimpiä syitä on talviaikainen happikato. Jääkannen eristämästä järvestä happi voi talven mittaan kulua loppuun varsinkin, jos järvi on pieni ja rehevä ja sen vesi vaihtuu hitaasti. Happikadon aiheuttamat kalakuolemat
- [Vaellusesteet katkovat virtavesiä](https://www.vesi.fi/vesitieto/vaellusesteet-katkovat-virtavesia/) - Kalat ja monet muut vesien eliöt voivat siirtyä paikasta toiseen vain vettä pitkin. Kulku katkeaa, jos vastaan tulee pato tai huonosti asennettu tierumpu. Suomen joissa ja puroissa näin käy tavan takaa. Suomen virtavesissä on yli 5000 patoa. Muita vaellusesteitä on vielä enemmän. Tieverkossamme on arvioitu olevan noin 90 000 vesistöön asennettua tierumpua, niistä ehkä jopa
- [Päällyslevät kertovat vesistön tilasta](https://www.vesi.fi/vesitieto/paallyslevat-kertovat-vesiston-tilasta/) - Harmaan nukan peittämä laituritolppa, petollisen liukas rantakallio, limoittunut verkko. Päällyslevien kasvustoja löytää monenlaisilta vedenalaisilta pinnoilta. Päällyslevät käyttävät tehokkaasti hyväkseen kaikki tarjolla olevat kasvualustat: kivet, puupinnat, kalanpyydykset tai vaikkapa vesikasvien lehdet ja varret. Jos olot ovat suotuisat, kasvusto valtaa alustan nopeasti. Verkko voi limoittua muutamassa päivässä. Päällyslevät kuuluvat vesistöjen luontaiseen eliöstöön siinä missä plankton tai vesikasvitkin.
- [Muutoksille herkät vesikasvit](https://www.vesi.fi/vesitieto/muutoksille-herkat-vesikasvit/) - Vesikasveilla on monta tehtävää. Ne puhdistavat vettä, sitovat sedimenttejä ja hiilidioksidia ja luovat suojaisan elinympäristön muille lajeille. Mutta miten niillä itsellään menee? Elämä vedessä asettaa kasveille haasteita. Kuinka saada tarpeeksi valoa? Miten selvitä aalloista ja virtauksista? Riittääkö vedessä hiilidioksidia yhteyttämiseen? Toisaalta vesiympäristö tarjoaa myös etuja – muitakin kuin turvatun vedensaannin. Vesi kannattelee kasvin versoa ja

## Teemasivut

- [Vesistökunnostajien aamukahvit](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistokunnostajien-aamukahvit/) - Tervetuloa vesistökunnostajien aamukahveille kuukauden viimeinen perjantai klo 8:30-10:00. Aamukahveilla tarjoillaan tietoiskuja valuma-alue- ja vesistökunnostusten ajankohtaisista aiheista. Kaikille avoimet aamukahvit järjestetään Teams-yhteydellä. Kokouslinkki loppuvuoden kahveille löytyy tästä. Miten kunnat voivat edistää vesien hyvää tilaa osana maankäytön suunnittelua, luonnonhoitoa ja vihreää siirtymää? Syyskuun Vesistökunnostajien aamukahveilla 25.9. kuullaan käytännön esimerkkejä ja ajankohtaisia puheenvuoroja kunnista, maakunnista ja tutkimushankkeista
- [Vuoksen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/vuoksen-vesistoalueen-saannostely/) - Vuoksen vesistöalue Vuoksen vesistö on valuma-alueeltaan maamme suurin. Se ulottuu Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle. Vesistöä rajaavat lännestä Savonselän, luoteesta Suomenselän ja koillisesta Maanselän vedenjakajat. Vuoksen vesistön valuma-alue on Imatrankosken kohdalla 61 071 km2 ja järvisyys 20,0 %. Valuma-alueesta noin 8 900 km2 sijaitsee Venäjän puolella: Pielisen reitin latvaosat Lieksanjoella
- [Kymijoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/kymijoen-vesistoalueen-saannostely/) - Kymijoen vesistöalue Kymijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin vesistöalue (37 159 km2), ja se kattaa n. 11 % koko Suomen pinta-alasta. Vesistöalue sijaitsee suurelta osin Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnissa. Vesistöalueelle on leimallista järvien suuri osuus. Järvien pinta-ala on yhteensä 7100 km2, mikä on 18,3 % koko Kymijoen vesistöalueen pinta-alasta. Vesistöalueen pääjärvi
- [Vesihuoltolaitoksen vähähiilisyysaskeleet](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesihuolto-ja-ilmastonmuutos/vesihuoltolaitoksen-vahahiilisyysaskeleet/) - Vesihuoltolaitoksen vähähiilisyysaskeleet Vesihuoltolaitos voi vähentää tuottamiaan kasvihuonekaasupäästöjä eli edistää vähähiilisyyttä monin eri tavoin. Alla on esitetty neljä perusaskelta, jotka auttavat laitosta kulkemaan kohti vähähiilistä vesihuoltoa. Askeleet on kuvattu tarkemmin vesihuollon vähähiilisyystiekartan mallipohjassa, jonka avulla vesihuoltolaitos voi toteuttaa oman vähähiilisyystiekartan. Klikkaamalla välilehteä näet alempana kunkin askeleen kuvauksen.
- [Ohjaus ja neuvonta](https://www.vesi.fi/teemasivu/ohjaus-ja-neuvonta/) - Hanaveden valmistuksesta ja jakelusta vastaavat vesilaitokset. Ne valmistavat ottamastaan raakavedestä turvallista ja laadukasta talousvettä, ja toimittavat sen vesijohtoverkostoja pitkin kuluttajien hanoihin.
- [Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarit](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistokunnostusverkoston-vuosiseminaarit/) - Vesistökunnostusverkosto järjestää vuosittain kaikille avoimen seminaarin, jossa kuullaan vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista, tutkimustuloksista ja hankkeista. Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari & Maatalouden vesien- ja ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Vuosiseminaari tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden päivittää osaamista, vaihtaa kokemuksia ja verkostoitua vesien- ja ympäristönsuojelun ajankohtaisten kysymysten äärellä.
- [Ojitusilmoituksen tekeminen](https://www.vesi.fi/teemasivu/ojitusilmoituksen-tekeminen/) - Happamilla sulfaattimailla tapahtuvasta ojituksesta, ojituksen täydentämisestä tai kunnossapidosta pitää tehdä ilmoitus alueen Lupa- ja valvontavirastolle. Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkea ojittamista: maa- tai metsätalousmaan kuivattamista ja rakentamista palvelevaa maankuivatusta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä. Ilmoituksen tulee sisältää tiedot hankkeesta vastaavasta sekä kuvaukset hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista sekä hankkeen vaikutusalueesta. Peruskuivatushankkeissa on erityisesti selvitettävä
- [Osaamisen kehittäminen](https://www.vesi.fi/teemasivu/osaamisen-kehittaminen/) - Hanaveden valmistuksesta ja jakelusta vastaavat vesilaitokset. Ne valmistavat ottamastaan raakavedestä turvallista ja laadukasta talousvettä, ja toimittavat sen vesijohtoverkostoja pitkin kuluttajien hanoihin.
- [Luvat ja valvonta](https://www.vesi.fi/teemasivu/luvat-ja-valvonta/) - Hanaveden valmistuksesta ja jakelusta vastaavat vesilaitokset. Ne valmistavat ottamastaan raakavedestä turvallista ja laadukasta talousvettä, ja toimittavat sen vesijohtoverkostoja pitkin kuluttajien hanoihin.
- [Vesihuollon termiviidakko](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesihuollon-termiviidakko/) - Hanaveden valmistuksesta ja jakelusta vastaavat vesilaitokset. Ne valmistavat ottamastaan raakavedestä turvallista ja laadukasta talousvettä, ja toimittavat sen vesijohtoverkostoja pitkin kuluttajien hanoihin.
- [Vesihuolto ja aluesuunnittelu](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesihuolto-ja-aluesuunnittelu/) - Hanaveden valmistuksesta ja jakelusta vastaavat vesilaitokset. Ne valmistavat ottamastaan raakavedestä turvallista ja laadukasta talousvettä, ja toimittavat sen vesijohtoverkostoja pitkin kuluttajien hanoihin.
- [Veden valmistus ja jakelu​](https://www.vesi.fi/teemasivu/veden-valmistus-ja-jakelu​/) - Hanaveden valmistuksesta ja jakelusta vastaavat vesilaitokset. Ne valmistavat ottamastaan raakavedestä turvallista ja laadukasta talousvettä, ja toimittavat sen vesijohtoverkostoja pitkin kuluttajien hanoihin.
- [Toiminnassa olevia seurantaverkostoja](https://www.vesi.fi/teemasivu/jokien-ja-purojen-vedenlaadun-jatkuvatoiminen-seuranta/toiminnassa-olevia-seurantaverkostoja/) - Toiminnassa olevia seurantaverkostoja Jatkuvatoimisia vedenlaatumittareita on asennettu erityisesti Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan jokivesistöihin. Muualla Suomessa vedenlaatumittareita on toistaiseksi vähemmän, ja ne palvelevat usein tiettyä tutkimushanketta tai muuta eritystarvetta.
- [Jokien ja purojen vedenlaadun jatkuvatoiminen seuranta](https://www.vesi.fi/teemasivu/jokien-ja-purojen-vedenlaadun-jatkuvatoiminen-seuranta/) - Virtavesien vedenlaatu voi muuttua nopeasti. Jatkuvatoiminen seuranta auttaa havaitsemaan nopeat muutokset. Se täydentää vesinäytteiden ottoon ja analysointiin perustuvaa perinteistä seurantaa.
- [Mittausten epävarmuuden ja laadunvarmennuksen merkitys​](https://www.vesi.fi/teemasivu/jokien-ja-purojen-vedenlaadun-jatkuvatoiminen-seuranta/mittausten-epavarmuuden-ja-laadunvarmennuksen-merkitys/) - Mittausten epävarmuuden ja laadunvarmennuksen merkitys​ Jatkuvatoiminen mittaus tuottaa parhaimmillaan tarkkaa tietoa vesistössä tapahtuvista nopeistakin muutoksista. Mittausten automatisointi tuo kuitenkin mukanaan uusia epävarmuustekijöitä. Epävarmuudet pitää tunnistaa ja hallita, jotta saadaan luotettavia ja vertailukelpoisia tuloksia. Tärkeimmät epävarmuuden lähteet ja niihin liittyvät laadunvarmistustoimet Mittausepävarmuus voi syntyä useista tekijöistä: Mittalaitteiden valinta ja validointi: Mittalaitteen tulee soveltua mittausoloihin, ja laitteen
- [Mittaustekniikat ja -periaatteet virtavesien vedenlaadun seurannassa](https://www.vesi.fi/teemasivu/jokien-ja-purojen-vedenlaadun-jatkuvatoiminen-seuranta/mittaustekniikat-ja-periaatteet-virtavesien-vedenlaadun-seurannassa/) - Mittaustekniikat ja -periaatteet virtavesien vedenlaadun seurannassa Tärkeimpiä jatkuvatoimisesti mitattavia suureita ovat sameus, nitraattityppi, orgaaninen aine, sähkönjohtavuus, pH, liuennut happi ja lämpötila. Mittaukset tehdään optisilla tai sähkökemiallisilla antureilla. Kaikkia vedenlaadun tärkeitä muuttujia ei kuitenkaan voida mitata suoraan antureilla. Niiden seurantaa varten mittaukset on kalibroitava vesinäytteistä tehtyjen laboratorioanalyysien avulla. Kalibroinnissa selvitetään, miten suoraan mitattavat suureet suhteutuvat tavoiteltuihin
- [Vedenlaadun seuranta joki–rannikko–meri-jatkumossa](https://www.vesi.fi/teemasivu/jokien-ja-purojen-vedenlaadun-jatkuvatoiminen-seuranta/vedenlaadun-seuranta-joki-rannikko-meri-jatkumossa/) - Vedenlaadun seuranta joki–rannikko–meri-jatkumossa Vedenlaatua seurataan joissa, rannikolla ja meressä, mutta eri näkökulmista. Vaikka mitattavat asiat ovat osin samoja, mittaamisen tarkoitukset ja tiedon käyttötarve vaihtelevat. Koko seurantaketju, joesta avomerelle, antaa kokonaiskäsityksen vesissä tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä: mistä muutokset johtuvat, miten ne etenevät vesistössä ja miten ne vaikuttavat eri alueilla.
- [Vesistöjen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/) - Vesistöjen säännöstely Vesistön säännöstely tarkoittaa, että vesistön vedenkorkeuksia ja virtaamia säädellään jatkuvasti patojen, vesivoimalaitosten tai muiden rakenteiden avulla. Säännöstely voi palvella vesivoiman tuotantoa tai tulvien ehkäisyä tai sillä voidaan edistää vesiliikennettä, vedenhankintaa, vesistön virkistyskäyttöä, kalanviljelyä, maankuivatusta tai vesiensuojelua. Yleensä säännöstely toteuttaa useita tavoitteita yhtä aikaa. Vesistön säännöstelyyn tarvitaan vesilain mukainen lupa. Suomessa on voimassa noin
- [6. Myönteinen ilmastovaikutus](https://www.vesi.fi/teemasivu/6-myonteinen-ilmastovaikutus/) - Maaperään on sitoutunut enemmän hiiltä kuin maanpäälliseen kasvustoon. Etenkin turvemaassa on valtava hiilivarasto. Maankuivatus on useimmiten kiihdyttänyt eloperäisten maiden hajoamista, mistä vapautuu ilmaan kasvihuonekaasuja. Suometsien ja turvepeltojen käsittelyssä on siksi otettava huomioon turpeen hiilivarastossa tapahtuvat muutokset. Turvepeltojen viljelystä aiheutuu noin 14 prosenttia Suomen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Viljelykäytössä olevilla turvepelloilla tärkein keino säilyttää turpeen hiilivarastoa on pohjaveden
- [5. Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon](https://www.vesi.fi/teemasivu/5-sopeutuminen-muuttuvaan-ilmastoon/) - Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia sää- ja vesioloihin. Sisävesissä merkittävimmät muutokset liittyvät valunnan, virtaamien ja vedenkorkeuksien vuodenaikaisiin vaihteluihin. Valunnat kasvavat talvella ja pienenevät keväällä ja kesällä. Muutokset vaikuttavat olennaisesti maa- ja metsätalouden vesitilanteeseen, mikä on otettava huomioon vesienhallintaa suunniteltaessa. Avainasemassa ovat kuivatusjärjestelmät ja niiden säätömahdollisuus. Kuivatuksen on oltava tarpeeksi tehokasta, jotta se toimii hyvin myös, kun sademäärät
- [3. Vähemmän vesistökuormitusta](https://www.vesi.fi/teemasivu/3-vahemman-vesistokuormitusta/) - Suuri osa ihmisen aiheuttamasta vesistökuormituksesta on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Vesistöjä kuormittavat ravinteet ja kiintoaine kulkeutuvat vesistöihin pääosin ojien ja muiden kuivatusjärjestelmien kautta. Vesistöhaitat ovat usein voimakkaimmat heti kuormituslähteen alapuolella, mutta kuormituksen kertyminen voi aiheuttaa ongelmia myös valuma-alueen alemmissa osissa. Sisävesistöjen ja rannikkovesien tilaa pystytään parantamaan merkittävästi jo pienillä toimilla, kun ne toteutetaan riittävän laajasti.
- [1. Tuottava peltomaa](https://www.vesi.fi/teemasivu/1-tuottava-peltomaa/) - Riittävä kuivatus takaa maan kasvukunnon ja säilyttää sen rakenteen hyvänä. Kuivatus parantaa maaperän kantavuutta, mikä vähentää maan tiivistymisriskiä. Peltotöiden ajoittaminen helpottuu, ja viljelytoimet voidaan toteuttaa tehokkaasti. Hyvin suunniteltu ja helposti säädeltävä kuivatus tekee mahdolliseksi varautua sään ääri-ilmiöihin, kuten tulviin ja kuivuuteen. Optimaalinen kuivatus luo edellytykset parantaa viljelyn ravinnetasetta. Sopivan kostea maa pystyy tuottamaan hyvän sadon,
- [Oulujoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/oulujoen-vesistoalueen-saannostely/) - Oulujoen vesistöalue Oulujoen vesistöalue on pinta-alaltaan viidenneksi suurin ja virtaamaltaan neljänneksi suurin vesistöalue Suomessa. Sen pinta-ala on 22 841 km2 ja järvisyys 11,47 %. Vesistön säännösteltyjen järvien pinta-ala keskivedenkorkeudella on 1425 km2 ja suurin säännöstelytilavuus 4369 milj. m3. Oulujoen alue käsittää vesistöalueen Perämerestä Oulujokea pitkin Oulujärveen sekä Oulujokeen laskevien sivujokien vesistöalueet. Tällä 107 kilometrin matkalla
- [Rannikkovesien kunnostusmenetelmät](https://www.vesi.fi/teemasivu/rannikkovesien-kunnostusmenetelmat/) - Kunnostusmenetelmät tulee valita huolellisesti kunkin kohteen mukaan. Menetelmän valintaan vaikuttavat alueen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä se, mitä kunnostuksella tavoitellaan. Kun suunnitellaan rannikkovesialueen kunnostamista, on ensin selvitettävä kunnostuskohteen nykytila ja ongelmien syyt. Lisäksi tulee kartoittaa muut erityispiirteet, esimerkiksi suojeltavat luontotyypit ja lajit. Kun nämä perusasiat ovat tiedossa, voidaan asettaa kunnostukselle tavoitteet ja ryhtyä valitsemaan tilanteeseen sopivia
- [Kunnostushankkeen vaiheet](https://www.vesi.fi/teemasivu/kunnostushankkeen-vaiheet/) - Vesistön kunnostamisessa on monta vaihetta. Alkuidean jälkeen tehdään alustava suunnitelma, jonka pohjalta ryhdytään etsimään yhteistyökumppaneita, hankkeen toteuttajia ja mahdollisia rahoittajia. Varsinainen kunnostussuunnitelma tehdään mahdollisimman huolellisesti ja yksityiskohtaisesti. Myös lupa-asiat tulee hoitaa ajoissa kuntoon. Tärkeitä tehtäviä ovat hankkeesta tiedottaminen sekä hankkeen seuranta ja ylläpito. Kunnostushankkeen vaiheet 1. Idea paperille Jo aivan alkuvaiheessa on hyvä tehdä karkea
- [Lait ja luvat](https://www.vesi.fi/teemasivu/rannikkovesien-kunnostus-ja-hoito-lait-ja-luvat/) - Vesialueen kunnostustoimintaa säätelee ennen kaikkea vesilaki. Muita toimintaan vaikuttavia lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki, alueidenkäyttölaki sekä rakentamislaki. Kunnostuksiin tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja usein myös rannanomistajan suostumus. Maanomistajien kanssa tulee sopia muun muassa siitä, millä ranta-alueilla saa liikkua sekä kuljettaa ja varastoida tarvikkeita ja materiaaleja. Hankkeesta kannattaa tiedottaa laajasti ja pyytää suostumus myös muilta
- [Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistokunnostusverkoston-toimijat/) - Vesistökunnostusverkosto tuo kunnostajat yhteen! Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on avoin yhteydenpitofoorumi kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille. Toiminnassa on mukana yhteisöjä, tutkimuslaitoksia, yrityksiä, viranomaisia sekä kansalaisia. Vesistökunnostusverkosto välittää ajantasaista ja luotettavaa tietoa vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostuksesta sekä kunnostuksen rahoitusmahdollisuuksista. Löydä kumppani vesistökunnostukseen » Liity mukaan vesistökunnostusverkostoon tilaamalla sähköinen uutiskirje, jonka avulla saat tietoa ajankohtaisista asioista. Seuraa Vesistökunnostusverkoston
- [Kalankasvatukseen tarvittavat luvat ja niihin liittyvät velvoitteet](https://www.vesi.fi/teemasivu/kalankasvatukseen-tarvittavat-luvat-ja-niihin-liittyvat-velvoitteet/) - Kalankasvatuslaitokset voivat tarvita hankkeelle sekä ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan että vesilain mukaisen vesitalousluvan. Ympäristöluvan tarve määritellään ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2. Vesitalousluvan tarve määritellään vesilain 3 luvun 2 ja 3 §:ssä. Säädöksiä sovelletaan myös muuhun vesiviljelyyn. Joissakin tapauksissa laitokset saattavat tarvita myös esimerkiksi luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamisluvan tai muun niin sanotun ympäristöllisen luvan. Hakija voi silloin halutessaan
- [Vesistökunnostuksen toteuttaminen](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-vesistokunnostus/vesistokunnostuksen-toteuttaminen/) - Vesistökunnostuksen toteuttaminen
- [Vesistökunnostuksen suunnittelu](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-vesistokunnostus/vesistokunnostuksen-suunnittelu/) - Vesistökunnostuksen suunnittelu
- [Laitepuhdistamoja kaikille jätevesille](https://www.vesi.fi/teemasivu/laitepuhdistamoja-kaikille-jatevesille/) - Kotitalousjätevesien käsittelyyn on suunniteltu erilaisia laite- eli pienpuhdistamoita, jotka sopivat erityisesti pienelle tontille. Alla on päivittyvä listaus Suomessa yleisesti saatavilla olevista, kaikkien kotitalousjätevesien käsittelyyn soveltuvista laitepuhdistamoista. Puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus- ja seurantatuloksia on listattu kunkin laitesivun loppuun, mikäli näitä on Suomen ympäristökeskuksen tiedossa. Panospuhdistamot Avalon BioKem Goodwell AG Jita Kemik Klaro Lokaton One2clean Raita BioKem Solido
- [Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/kokemaenjoen-vesistoalueen-saannostely/) - Kokemäenjoen vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalue on maamme viidenneksi suurin ja sijaitsee pääosin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Keski-Suomen alueilla. Vesistöalueen vedet laskevat Kokemäenjoen kautta Selkämereen. Vesistöalueen keskiosa sekä itäiset ja pohjoiset alueet ovat runsasjärvisiä, kun taas läntiset ja eteläiset alueet ovat vähäjärvisiä. Alueen pohjoisimmat vesistöt sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla ja eteläisimmät Kanta-Hämeen ja Uudenmaan rajaseudulla. Kokemäenjoen vesistöalueesta 11 %
- [Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vesihuollossa](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesihuolto-ja-ilmastonmuutos/ilmastonmuutokseen-sopeutuminen-vesihuollossa/) - Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vesihuollossa Vesihuoltolaitosten on tärkeä sopeutua ilmastonmuutokseen, jotta laadukas vesihuolto saadaan turvattua myös yhä yleisemmin esiintyvien äärisäiden aikana. Mitä hitaammin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä edetään, sitä suuremmaksi kasvaa sopeutumisen tarve. Vesihuolto voi sopeutua ilmastonmuutokseen varautumalla etukäteen kuivuuden, rankkasateiden, tulvien, lämpötilamuutosten ja myrskyjen aiheuttamiin seurauksiin. Sopeutumistoimia voivat olla esimerkiksi vedenlaadun seurannan tehostaminen, varavedenhankinnan järjestäminen tai sekaviemäreiden muuttaminen
- [Ilmastonmuutos vaikuttaa vesihuoltoon](https://www.vesi.fi/teemasivu/ilmastonmuutos-vaikuttaa-vesihuoltoon/) - Ilmastonmuutos vaikuttaa vesihuoltoon monin tavoin, sekä kielteisesti että myönteisesti, osin suoraan ja osin epäsuorasti. Pitkäaikaiset muutokset eivät ole kriittisiä vesihuollon turvaamiselle, mutta merkittävän haasteen asettavat sään yleistyvät ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, myrskyt ja kuivuus. Vesihuollon varautumis- ja riskienhallintasuunnitelmissa käsitellään myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Myrskyt ja ukkoset voivat aiheuttaa sähkökatkoja, jotka vaikeuttavat veden käsittelyä ja jakelua. Kuivuus voi
- [Ilmastonmuutos Suomessa](https://www.vesi.fi/teemasivu/ilmastonmuutos-suomessa/) - Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi Suomen säätiloihin ja luonnonoloihin. Keskilämpötilat ovat jo nousseet noin kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Erityisesti talvet ovat lämmenneet ja muuttuneet samalla sateisemmiksi.
- [Vähähiilinen vesihuolto 2035 – valtakunnallinen tiekartta](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesihuolto-ja-ilmastonmuutos/vahahiilinen-vesihuolto-2035-valtakunnallinen-tiekartta/) - Vähähiilinen vesihuolto 2035 – valtakunnallinen tiekartta Suomi on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraalisuuden vuoteen 2035 mennessä. Vähähiilinen vesihuolto tukee tavoitteen saavuttamista. Vähähiilisen vesihuollon toteuttamiseksi on laadittu valtakunnallinen vesihuollon vähähiilisyystiekartta, jossa on asetettu tavoitteeksi vähentää toimialan kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tiekartta asettaa askelmerkit, joiden avulla tavoitteeseen päästään. Se ohjaa vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä Suomessa sekä antaa tukea
- [Vesihuolto vaikuttaa ilmastonmuutokseen](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesihuolto-vaikuttaa-ilmastonmuutokseen/) - Talousveden tuotanto, jätevesien käsittely ja vesihuollon verkostot tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä: typpioksiduulia, metaania ja hiilidioksidia. Yli puolet päästöistä syntyy jäteveden ja lietteen käsittelystä.
- [Yleistä ilmastonmuutoksesta ja vesihuollosta](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesihuolto-ja-ilmastonmuutos/yleista-ilmastonmuutoksesta-ja-vesihuollosta/) - Yleistä ilmastonmuutoksesta ja vesihuollosta
- [Vesihuolto ja ilmastonmuutos](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesihuolto-ja-ilmastonmuutos/) - Suomen puhtaat ja runsaat vesivarat antavat hyvät edellytykset vesihuollolle. Laadukas vesihuolto takaa meille turvallisen ja raikkaan hanaveden. Vesihuolto pitää myös huolen siitä, että yhdyskuntien jätevedet käsitellään hyvin ja lähivesistöt säilyvät puhtaina.
- [Vesistökunnostus](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-vesistokunnostus/) - Vesistökunnostuksilla parannetaan vesien tilaa Ihminen on toiminnallaan muuttanut suurinta osaa Suomen tuhansista vesistöistä. Jokia, puroja, rannikkovesiä ja järviä on padottu, muokattu ja ruopattu vesivoimantuotannon, tulvasuojelun, maankuivatuksen, vesiliikenteen ja tukinuiton tarpeisiin. Ravinne- ja humuskuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja tummuminen vaivaavat järviä ja rannikkovesiä, ja monen eliölajin elinympäristöt ovat heikentyneet, samoin kuin vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet. Muokattuja virtavesiä ja järviä
- [Maa- ja metsätalouden vesienhallinta](https://www.vesi.fi/teemasivu/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinta/) - Kokonaisvaltaista vesienhallintaa valuma-alueella Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet. Kaikki maankäyttö vaikuttaa alueen vesiin, ja vettä taas tarvitaan moneen toimintaan. Kokonaisvaltainen vesienhallinta ottaa huomioon niin ihmisten, elinkeinojen kuin ekosysteemienkin tarpeet. Kaikki hyötyvät, kun vettä käytetään ja johdetaan valuma-alueella viisaasti. Samalla pystytään varautumaan aiempaa tehokkaammin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin: vesiolojen vuodenaikaisvaihtelun muutoksiin,
- [Valuma-aluesuunnittelu](https://www.vesi.fi/teemasivu/valuma-aluesuunnittelu/) - Valuma-aluesuunnittelulla ratkaistaan veden laatuun ja määrään liittyviä tarpeita ja haasteita valuma-alueen laajuisesti. Valuma-aluesuunnittelu antaa eväitä siihen, miten vesiä voidaan hallita eri puolilla valuma-aluetta niin, että kaikki hyötyvät.
- [Löydä kumppani vesistökunnostukseen](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistokunnostusverkoston-toimijat/loyda-kumppani-vesistokunnostukseen/) - Löydä kumppani vesistökunnostukseen Jos toimit vesistö- ja valuma-aluekunnostuksen parissa ja haluat lisätä yhdistyksesi, yrityksesi tai organisaatiosi alla olevaan listaan, niin ilmoitathan asiasta sähköpostilla vesistokunnostusverkosto(at)syke.fi. Valtakunnalliset kunnostustoimijat löydät avautuvasta tekstilaatikosta.
- [Valuma-aluesuunnittelun tuki-instrumentit](https://www.vesi.fi/teemasivu/valuma-aluesuunnittelu/valuma-aluesuunnittelun-tuki-instrumentit/) - Valuma-alueen vesienhallinta- ja vesiensuojelutoimenpiteiden rahoitus Painikkeita klikkaamalla näet kuvan alapuolelta, mitä tukia eri toimenpiteisiin on haettavissa. Toimenpiteille voi löytyä rahoitusta lisäksi erilaisten hankkeiden kautta. Tutustu rahoitusmahdollisuuksiin esimerkiksi Rahat pintaan -sivustolla. Toimenpiteitä yhdistämällä tehostetaan niiden vaikutuksia valuma-aluetasolla. A. Suojavyöhyke Suojavyöhyke voidaan korvata osana ympäristökorvauksia. Se voidaan perustaa Vipu-palvelun kartalla esitetyille alueille vesistöjen varsilla, kosteikon reuna-alueilla sekä pohjavesi-
- [Valikoituja vesivastuullisuushankkeita](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesivastuullisuus/valikoituja-vesivastuullisuushankkeita/) - Valikoituja vesivastuullisuushankkeita GOVAQUA GOVAQUA-hanke paneutuu vesivarojen hallinnan haasteiden ratkaisemiseen ja testaa uusia vesivarojen hallinnan lähestymistapoja ja menetelmiä kuudessa kohteessa eri puolilla Eurooppaa. VesivastuuFi VesivastuuFi-hankkeen päätavoite on tukea suomalaisten yritysten vesivastuullisuuden pitkäjänteistä ja johdonmukaista ohjausta. GLOWATER Projektin tavoitteena on edistää kestävää vesiturvallisuutta Suomessa. Keskiössä ovat veden globaalit yhteydet ja yhteisten ratkaisujen kehittäminen.
- [Banneri Valuma-alueen vesienhallinta- ja vesiensuojelutoimenpiteiden rahoitus](https://www.vesi.fi/teemasivu/valuma-aluesuunnittelu/banneri-valuma-alueen-vesienhallinta-ja-vesiensuojelutoimenpiteiden-rahoitus/)
- [Syventävää sisältöä vesistökunnostuksesta](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-vesistokunnostus/syventavaa-sisaltoa-vesistokunnostuksesta/)
- [Vesivastuullisuuden askeleet](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesivastuullisuus/viiden-askeleen-toimenpiteet/) - Vesivastuullisuuden askeleet Klikkaamalla numeroa näet kunkin askeleen toimenpiteet.
- [Vesivastuusitoumus](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesivastuullisuus/vesivastuusitoumus/) - Vesivastuusitoumus Vesivastuusitoumus haastaa yritykset tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan ja huolehtimaan siitä, että niiden toimipaikat ja alihankkijat käyttävät vettä kestävästi. Se myös kannustaa yrityksiä kehittämään veden kestävää hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sitoumuksen ovat perustaneet Aalto-yliopisto, Luke, Syke, VTT, WWF Suomi, MMM, UM ja YM. Perustajatahot edistävät vesivastuullisuutta toiminnassaan ja tukevat yrityksiä niiden vesivastuutyössä. Vesivastuusitoumus on osa Kestävän
- [Virtsan ja suotonesteen käsittely](https://www.vesi.fi/teemasivu/virtsan-ja-suotonesteen-kasittely/) - Erottelevassa kuiva- tai vesikäymälässä nesteet erotellaan ulostejätteestä. Tämä vähentää muun muassa kuivakäymälästä syntyviä hajuhaittoja. Nesteet erotellaan joko suoraan istuimesta tai käymäläsäiliön pohjalta. Säiliön pohjalta eroteltua nestettä kutsutaan suotonesteeksi. Käsittely Virtsa on hyvin ravinnepitoista. Tavanomaisen vesikäymälän jätevesien sisältämät ravinteet ovat peräisin enimmäkseen juuri virtsasta. Puhtaassa virtsassa on vain vähän mikrobeja, mutta ulosteita sekoittuu aina jonkin verran
- [Vesihuollon tila Suomessa](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesihuollon-tila-suomessa/) - Noin 90 prosenttia Suomen kotitalouksista on liitetty vesihuoltoverkostoon. Muissa kotitalouksissa sekä useimmissa lomakiinteistöissä vesi- ja jätevesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Kotitalouksien ohella myös monet yritykset ja julkiset toimijat käyttävät vesihuoltolaitosten palveluja. Vesilaitosten valmistama vesi on laadukasta: 99,98 jaetusta vedestä täytti juomavedelle asetetut laatuvaatimukset vuonna 2021. Jätevesilaitokset toimivat niin ikään tehokkaasti, minkä ansiosta yhdyskuntien aiheuttama vesistökuormitus on jatkuvasti
- [Vesihuolto tulevaisuudessa](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesihuolto-tulevaisuudessa/) - Vesihuollon pitää varautua tulevaisuudessa yleistyviin häiriötilanteisiin. Häiriöitä aiheuttavat sekä ihmisen toiminta että luonnonilmiöt. Epävakaa maailmantilanne voi altistaa vesihuoltolaitokset kyberhyökkäyksille ja sabotaaseille. Myös pienempi ilkivalta saattaa lisääntyä. Ilmastonmuutos tuo monenlaisia häiriöriskejä. Voimistuvat myrskyt voivat aiheuttaa sähkökatkoja, mikä vaarantaa vesihuoltolaitosten ja pumppujen energiansaannin. Rankkasateet asettavat hulevesijärjestelmät koetukselle ja voivat vaikuttaa raakaveden laatuun. Suuret sademäärät tietävät ongelmia myös
- [Vesihuollon järjestäminen ja kehittäminen](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesihuollon-jarjestaminen-ja-kehittaminen/) - Hanaveden valmistuksesta ja jakelusta vastaavat vesilaitokset. Ne valmistavat ottamastaan raakavedestä turvallista ja laadukasta talousvettä, ja toimittavat sen vesijohtoverkostoja pitkin kuluttajien hanoihin.
- [Tutkimus, kehitys ja innovaatiot (TKI)](https://www.vesi.fi/teemasivu/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot-tki/) - Hanaveden valmistuksesta ja jakelusta vastaavat vesilaitokset. Ne valmistavat ottamastaan raakavedestä turvallista ja laadukasta talousvettä, ja toimittavat sen vesijohtoverkostoja pitkin kuluttajien hanoihin.
- [Jäteveden johtaminen ja puhdistus​](https://www.vesi.fi/teemasivu/jateveden-johtaminen-ja-puhdistus​/) - Hanaveden valmistuksesta ja jakelusta vastaavat vesilaitokset. Ne valmistavat ottamastaan raakavedestä turvallista ja laadukasta talousvettä, ja toimittavat sen vesijohtoverkostoja pitkin kuluttajien hanoihin.
- [Kestävyys ja kiertotalous](https://www.vesi.fi/teemasivu/kestavyys-ja-kiertotalous/) - Hanaveden valmistuksesta ja jakelusta vastaavat vesilaitokset. Ne valmistavat ottamastaan raakavedestä turvallista ja laadukasta talousvettä, ja toimittavat sen vesijohtoverkostoja pitkin kuluttajien hanoihin.
- [Vesihuollon vastuut](https://www.vesi.fi/teemasivu/kestava-vesihuolto/vesihuollon-vesivastuut/) - Vesihuollon vastuut Toimiva vesihuolto on laaja kokonaisuus. Alla olevan kuvan otsikoista avautuvilla sivuilla kerrotaan, mitkä tahot ovat vastuussa vesihuollon eri tehtävistä ja niiden kehittämisestä. Sivuilta löytyy myös linkkejä lisätietoon.
- [Tietoa vesihuollosta](https://www.vesi.fi/teemasivu/kestava-vesihuolto/tietoa-vesihuollosta/) - Tietoa vesihuollosta Tästä löydät tiiviitä artikkeleita vesihuollon eri aiheista. Useimmista artikkeleista pääset edelleen eteenpäin tarkempaan ja laajempaan tietoon.
- [Video vesihuollosta](https://www.vesi.fi/teemasivu/kestava-vesihuolto/tasmatietoa-vesihuollosta/) - Täsmätietoa vesihuollosta https://www.youtube.com/watch?v=Bcdy8BYWxs4
- [Kestävä vesihuolto](https://www.vesi.fi/teemasivu/kestava-vesihuolto/) - Kestävä vesihuolto Suomessa voi luottaa siihen, että hanasta tulee hyvälaatuista vettä ja että jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen vesihuolto on maailman kärkiluokkaa. Hyvä tilanne on saavutettu pitkäjänteisellä työllä. Vesihuoltoa on kehitetty määrätietoisesti vastaamaan yhteiskunnan yhä monipuolisempiin tarpeisiin sekä varmistamaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointi. Suomalaista vesihuoltoa voidaankin hyvällä syyllä kehua vastuulliseksi ja kestäväksi. Kestävä vesihuolto
- [Kuivakäymäläjätteen käsittely](https://www.vesi.fi/teemasivu/kuivakaymalajatteen-kasittely/) - Kuivakäymälässä syntyvät jätteet on käsiteltävä niin, että taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Tämä tehdään tyypillisesti kompostoimalla. Kiinteän jätteen kompostoituminen kestää noin 1–2 vuotta siitä, kun joukkoon ei lisätä enää tuoretta jätettä. Kompostointi on suoritettava suljetussa kompostorissa, jotta kompostoituvaa ainesta ei pääse valumaan maahan. Useisiin kuivakäymälämalleihin on mahdollista hankkia vara-astia, jolloin toinen astia voi olla käytössä ja toisessa voi
- [Umpisäiliöt ja kuivakäymälät](https://www.vesi.fi/teemasivu/umpisailiot-ja-kuivakaymalat/) - Jätevesien käsittely on helpompaa ja edullisempaa, jos käymäläjäte käsitellään erillään muusta kotitalouden jätevedestä. Moni kunta edellyttää erillistä käsittelyä pohjavesialueilla. Jätevedet voidaan jakaa mustiin ja harmaisiin jätevesiin. Musta jätevesi sisältää WC-vesiä, harmaa jätevesi on muuta kotitalouden jätevettä. Suurin osa jätevesien sisältämistä ravinteista – fosfori ja typpi – on peräisin mustista vesistä eli virtsasta ja ulosteista. Muille
- [Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston tapahtumat](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistokunnostusverkoston-toimijat/vesistokunnostusverkoston-tapahtumat/) - Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston tapahtumat Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarit Vesistökunnostajien aamukahvit
- [Maankäytön suunnittelu happamilla sulfaattimailla](https://www.vesi.fi/teemasivu/maankayton-suunnittelu-happamilla-sulfaattimailla/) - Happamien sulfaattimaiden esiintyminen on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. Yleisperiaate on, ettei riskialttiille alueille sijoiteta hankkeita, jotka vaativat maankuivatusta. Maankuivatus laskee pohjaveden pintaa, jolloin maaperä hapettuu entistä syvemmältä. Happamilla sulfaattimailla tämä saa aikaan happamia ja metallipitoisia valumavesiä ja rakenteiden korroosiota. Valumavedet ovat haitallisia vesieliöstölle. Maankäytön suunnittelussa on myös huomioitava ilmastonmuutoksen vaikutukset: lisääntyvät kuivuuskaudet ja niiden jälkeiset
- [Rakentaminen ja ruoppaus happamilla sulfaattimailla](https://www.vesi.fi/teemasivu/rakentaminen-ja-ruoppaus-happamilla-sulfaattimailla/) - Happamat sulfaattimaat asettavat haasteita rakentamiselle. Sulfidisavien alueilla maa on vesipitoista ja siinä on paljon orgaanista ainesta. Niinpä se puristuu herkästi kokoon ja kantaa huonosti kuormaa. Maata kaivettaessa rikkipitoiset kerrostumat voivat altistua hapelle, jolloin niistä alkaa vapautua happamuutta ja raskasmetalleja. Happamuus syövyttää maanalaisia rakenteita. Happamille sulfaattimaille rakentaminen vaatiikin aina erityistoimia. Haittojen ennakointi Riskialueille sijoittuvissa rakennushankkeissa tulee
- [Metsätalous happamilla sulfaattimailla](https://www.vesi.fi/teemasivu/metsatalous-happamilla-sulfaattimailla/) - Happamilla sulfaattimailla harjoitettava metsätalous aiheuttaa riskin vesistöille. Kun metsämaata ojitetaan ja muokataan, maaperästä huuhtoutuu vesistöihin happamuutta ja raskasmetalleja. Myös itse maaperä happamoituu. Maan voimakas happamoituminen ja metallien liukeneminen voivat metsänuudistamisen yhteydessä aiheuttaa taimille vakavia kasvuhäiriöitä. Matala kaivusyvyys ehkäisee haittoja Happamien sulfaattimaiden aiheuttamia haittoja voidaan torjua välttämällä sellaista kaivua ja maanmuokkausta, joka ulottuu rikkipitoisiin maakerroksiin. Haittojen
- [Maatalous happamilla sulfaattimailla](https://www.vesi.fi/teemasivu/maatalous-happamilla-sulfaattimailla/) - Maatalousmaiden intensiivinen kuivatus heikentää rannikon jokivesien tilaa. Happamuuden aiheuttamat haitat ovat yleisimpiä pohjalaismaakuntien maatalousvaltaisilla alueilla, varsinkin vesistöjen alajuoksulla. Maankohoaminen lisää happamoitumisriskiä. Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta: kuivina kausina pohjaveden pinta laskee ja entistä syvempiä maakerroksia altistuu hapelle. Kuivuusjaksoja seuraavat sateet huuhtovat happamuutta ja haitallisia metalleja vesistöön. Kuivatuksen tehostaminen lisää huuhtoutumista Ojitetulta sulfaattimaalta huuhtoutuvan happamuuden ja metallien määrä
- [Happamat sulfaattimaat](https://www.vesi.fi/teemasivu/happamat-sulfaattimaat/) - Happamat sulfaattimaat ovat merenpohjaan syntyneitä rikkipitoisia kerrostumia, jotka ovat maan kohotessa nousseet kuivalle maalle. Näistä kerrostumista huuhtoutuva hapan kuormitus aiheuttaa Suomessa merkittävän riskin vesistöille ja pohjavesille.
- [Kuinka haitat syntyvät](https://www.vesi.fi/teemasivu/happamat-sulfaattimaat/kuinka-haitat-syntyvat/) - 1. Kun maata ojitetaan tai maa pääsee muuten kuivumaan, happi pääsee syvemmälle maahan. 2. Happi alkaa vaikuttaa hapettomaan sulfidimaahan niin, että siinä olevat sulfidit hapettuvat sulfaateiksi. Sulfaatit muodostavat veden kanssa rikkihappoa, mikä voi laskea pH-arvon haitallisen alhaiseksi. 3. Happamuudesta seuraa, että haitalliset metallit muuttuvat liukoiseen muotoon ja alkavat kulkeutua veden mukana. Tällaisia metalleja ovat esimerkiksi kadmium, koboltti,
- [Toimiminen happamilla sulfaattimailla](https://www.vesi.fi/teemasivu/happamat-sulfaattimaat/toimiminen-happamilla-sulfaattimailla/) - Toimiminen happamilla sulfaattimailla
- [4. Luonnonmukainen vesienhallinta](https://www.vesi.fi/teemasivu/4-luonnonmukainen-vesienhallinta/) - Luonnonmukaisella vesirakentamisella pyritään säilyttämään ja palauttamaan vesistön luonnontilaisia piirteitä ja maisema-arvoja niin, että otetaan huomioon vesistön käyttötarpeet ja niissä tapahtuvat muutokset. Luonnonmukaista vesirakentamista voidaan toteuttaa erilaisissa vesiympäristöissä ja sekä uudis- että kunnostushankkeissa. Luonnonmukaisen vesirakentamisen lähtökohta on aluekokonaisuuksien tarkastelu. Kun uomat muodostavat yhtenäisen jatkumon, ekologiset yhteydet valuma-alueella säilyvät. Esteetön uomaverkosto edistää virta- ja pienvesissä elävien lajien
- [Vesistökunnostusverkoston talviwebinaarit](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistokunnostusverkoston-talviseminaarit/) - Vesistökunnostusverkosto ei järjestä Talviwebinaaria vuonna 2025.
- [Maapuhdistamoratkaisujen tutkimustiivistelmät](https://www.vesi.fi/teemasivu/maapuhdistamoratkaisujen-tutkimustiivistelmat/) - Maapuhdistamot ovat jätevesien käsittelymenetelmiä, joissa hyödynnetään luonnollisen maaperän ominaisuuksia tai käytetään muuten maa-aineksia hyväksi jätevesien käsittelyssä. Maapuhdistamon perusratkaisut ovat maasuodattamo ja maahanimeyttämö. Maapuhdistamot voidaan toteuttaa usealla eri tavalla riippuen maaperä- ja pohjavesioloista sekä tontin maastomuodoista ja koosta. Alla on päivittyvä listaus erilaisiin maapuhdistamoratkaisuihin liittyvistä puolueettomien tahojen tekemistä tutkimuksista. Maapuhdistamot eroavat laitepuhdistamoista siinä, että eri laitevalmistajien
- [Laitepuhdistamoja harmaille jätevesille](https://www.vesi.fi/teemasivu/laitepuhdistamoja-harmaille-jatevesille/) - Jätevesi on niin sanottua harmaata jätevettä, jos se on peräisin ainoastaan pesemisestä, siivoamisesta, keittiöstä tai muusta vastaavasta, eikä sisällä WC-vesiä. Harmaavesipuhdistamon hankinta edellyttää, että kiinteistön käymäläjätteet johdetaan umpisäiliöön tai käytössä on kuivakäymälä. Umpisäiliöt ja kuivakäymälät Harmaiden vesien käsittelyyn on suunniteltu erilaisia laite- eli pienpuhdistamoita, jotka sopivat erityisesti pienelle tontille. Puhdistamot ovat tyypillisesti biosuodattimia tai perustuvat
- [Valuma-alueen vesienhallinta pähkinänkuoressa](https://www.vesi.fi/teemasivu/valuma-aluesuunnittelu/valuma-alueen-vesienhallinta-pahkinankuoressa/) - Valuma-alueen vesienhallinta pähkinänkuoressa https://m.youtube.com/watch?v=NIU5qe9E5d0 Maanomistajilla on tärkeä rooli valuma-aluetyössä. Mitä valuma-alueen vesienhallinta tarkoittaa, ja miten sillä voidaan vaikuttaa lähivesien tilaan? Video on osa ProAgria Oulun hallinnoimaa hanketta "Vedet haltuun valuma-alueilla". Hanke tuottaa käytännön esimerkkejä valuma-alueen vesienhallinnasta, luo yleistajuista viestintämateriaalia ja lisää toimijoiden välistä yhteistyötä.
- [Lähivedet tutuksi](https://www.vesi.fi/teemasivu/lahivedet-tutuksi/) - Lähivedet tutuksi Nyt on aika vaihtaa koulureppu vesireppuun! Innostamme opettajia johdattamaan yläkoulun ja lukion oppilaat tutkimaan erilaisia lähivesiä. Käytäntö on paras opettaja. Maastoretkellä teoriaoppi yhdistyy luontohavaintoihin koulukavereiden avittamana. Lähivedet tutuksi -oppimiskokonaisuus tarjoaa muun muassa ohjeita, aihetta syventäviä videoita ja joukon tehtäviä ratkottavaksi – luokassa ja ulkona. Evästämme maastoretkelle ja pohdimme ekosysteemin moninaisia vuorovaikutuksia, unohtamatta ihmisen
- [Roskaantuminen ja mikromuovit](https://www.vesi.fi/teemasivu/roskaantuminen-ja-mikromuovit/) - Roskaantuminen ja mikromuovit Vesiympäristön roskaantuminen ja erityisesti mikromuovien vaikutukset vesistössä ovat herättäneet huomiota viime vuosina. Muoviroska uhkaa vesiekosysteemejä globaalisti niin meriä kuin sisävesiäkin. Roskaantuminen ja mikromuovit -oppimiskokonaisuus pureutuu roskaantumisongelmaan monista näkökulmista niin tieteen kuin taiteenkin keinoin. Materiaalien pohjalta voi ideoida vaikkapa koulun ilmiöviikon! Toiminnalliset tehtävät vievät oppilaat ulos: pelaa roskabingoa tai tutki lähiympäristön mikromuoveja videon
- [Kodin vesietiketti ja vesihuolto](https://www.vesi.fi/teemasivu/kodin-vesietiketti-ja-vesihuolto/) - Kodin vesietiketti ja vesihuolto Kodin vesietiketti ja vesihuollon aakkoset -oppimiskokonaisuus tarjoaa kerralla koko paketin: taustottavia tietotekstejä ja monipuolisia oppilasta aktivoivia tehtäviä. Video, lautapeli ja interaktiivinen animaatio elävöittävät hauskalla tavalla kestävän vedenkäytön opetusta. Opettajan työn helpottamiseksi osa tehtävistä on varustettu mallivastauksilla. Linkkien kautta löydät myös muita aihepiiriä laajentavia materiaaleja. Oppimiskokonaisuus käsittelee kodin vesietikettiä ja vesihuoltoa monelta
- [Vesienhallinnan tavoitteet](https://www.vesi.fi/teemasivu/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinta/vesienhallinnan-tavoitteet-2/) - Vesienhallinnan tavoitteet
- [Ajankohtaista vesienhallinnasta](https://www.vesi.fi/teemasivu/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinta/ajankohtaista-vesienhallinnasta-2/) - Ajankohtaista vesienhallinnasta
- [2. Hyvin kasvava metsä](https://www.vesi.fi/teemasivu/2-hyvin-kasvava-metsa/) - Kuivatus luo edellytykset puuston kasvulle turvemailla. Se parantaa turvemaan happitaloutta ja lisää ravinteiden vapautumista puuston käyttöön. Soita ja veden vaivaamia metsämaita on ojitettu metsänkasvatusta varten noin 5,7 miljoonaa hehtaaria. Kuivatuksen ansiosta noin neljännes Suomen puuston kasvusta tulee tätä nykyä ojitusalueilta. Ojitustoiminta on siirtynyt uudisojituksista kunnostus- ja täydennysojituksiin, ja ojituksia harkitaan entistä tarkemmin. Puuston haihdunnalla on
- [Vesienhallinnan menetelmiä valuma-alueella](https://www.vesi.fi/teemasivu/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinta/vesienhallinnan-menetelmia-valuma-alueella/) - Vesienhallinnan menetelmiä valuma-alueella Pienelläkin valuma-alueella voi olla monenlaisia vesitarpeita ja vesiin vaikuttavaa toimintaa. Monitavoitteinen vesienhallinta sisältää eri keinoja, joilla vaikutetaan veden määrään ja laatuun. Kuvassa on esitetty yleisimmät vesienhallinnan menetelmät. 1 . Suojakaista: Pellon ja vesistön väliin jätettävä suojakaista vähentää maaperän eroosiota ja ehkäisee vesistökuormitusta. Suojakaista on keskimäärin vähintään kolme metriä leveä, ja sitä peittää
- [Tulvariskit tutuiksi](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen/tulvariskit-tutuiksi/) - Tulvariskit tutuiksi Tutustu varautumisohjeisiin, laadi tulvasuunnitelma ja käy läpi tarkistuslista. Tulvan aikana tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus.
- [Oppia vedestä](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemasivu-vesiaiheiset-oppimateriaalit/) - Oppia vedestä Etsitkö tietoa ja materiaaleja vesiaiheiseen opetukseen? Olet oikeassa paikassa. Täältä löydät opetuspalikoita laidasta laitaan: laajoista oppimiskokonaisuuksista peleihin ja animaatioihin. Vesiaihetta tutkaillaan monesta eri näkökulmasta. Useat tehtävät soveltuvat käytettäväksi yli koulun eri oppiainerajojen. Kestävä vedenkäyttö ja vesien suojelu tulevat tutuksi tutkien ja itse tehden. Käytännön esimerkit konkretisoivat veden merkitystä myös kodin arjessa. Materiaalit on
- [Vesijalanjälki](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesijalanjalki/) - Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta Vesijalanjälki havainnollistaa sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi sekä niin sanottu piilovesi. Piilovesi eli virtuaalivesi tarkoittaa vettä, joka käytetään hyödykkeiden valmistuksessa ja johon sisältyy muun muassa raaka-aineiden, välituotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen käytetty vesi. Suomalaisen kuluttajan
- [Vesivastuullisuus](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesivastuullisuus/) - Vesivastuullisuus tarkoittaa, että yritys käyttää vettä ympäristön kannalta kestävästi ja että veden käyttö on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kannattavaa.
- [Ajankohtaista vesivastuullisuudesta](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesivastuullisuus/ajankohtaista-vesivastuullisuudesta/) - Ajankohtaista vesivastuullisuudesta
- [Kutupaikat kartalle – Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueen pilottihanke](https://www.vesi.fi/teemasivu/kutupaikat-kartalle-eurajoki-lapinjoen-kalatalousalueen-pilottihanke/) - Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueella kunnostetaan kalojen kutu- ja poikastuotantoalueita. Kunnostus perustuu kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. Ensivaiheessa selvitettiin kunnostettavat kohteet, seuraavaksi kartoitetaan mahdolliset yhteistyökumppanit ja rahoituslähteet. Sen jälkeen päästään suunnittelemaan ja toteuttamaan varsinaisia kunnostustoimia. Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalue sijaitsee pääosiltaan Rauman, Eurajoen, Euran ja Säkylän kuntien alueella. Siihen sisältyy merialuetta ja Selkämeren rannikkoa sekä erikokoisia järviä ja virtavesiä. Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueelle
- [Banneri Kutupaikat kartalle](https://www.vesi.fi/teemasivu/kalatalousalueet-vesienhoitajina/banneri-kutupaikat-kartalle/)
- [Kysymyksiä vesihuollosta](https://www.vesi.fi/teemasivu/kestava-vesihuolto/kysymyksia-vesihuollosta/) - Kysymyksiä vesihuollosta Luotettava vesihuolto on yhdyskunnan keskeinen palvelu. Miten vesihuolto toimii ja mitä siitä pitää tietää? Klikkaa sinisiä kuplia, niin näet vastaukset tavallisimpiin kysymyksiin. Haja-asutusalueella vesihuollosta vastaavat kiinteistönomistajat. Tiedätkö, mitä tärkeitä asioita vesihuoltoon liittyy? Klikkaa sinisiä kuplia, niin näet vastaukset tavallisimpiin kysymyksiin.
- [Vesihuollon nykytila ja tulevaisuus](https://www.vesi.fi/teemasivu/kestava-vesihuolto/vesihuollon-nykytila-ja-tulevaisuus/) - Vesihuollon nykytila ja tulevaisuus
- [Syventävää sisältöä juomavedestä](https://www.vesi.fi/teemasivu/kestava-vesihuolto/syventavaa-sisaltoa-juomavedesta/)
- [Vesihuollon vinkkejä ja triviaa](https://www.vesi.fi/teemasivu/kestava-vesihuolto/vesihuollon-vinkkeja-ja-triviaa/)
- [Banneri laske oma vesijalanjälkesi](https://www.vesi.fi/teemasivu/kestava-vesihuolto/banneri-laske-oma-vesijalanjalkesi/)
- [Suunnitelmat luovat perustan toiminnalle](https://www.vesi.fi/teemasivu/kalatalousalueet-vesienhoitajina/suunnitelmat-luovat-perustan-toiminnalle/) - Suunnitelmat luovat perustan toiminnalle Kalatalousalueiden tärkeimmät toimet on kirjattu niiden laatimiin kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmiin. Suunnitelmien tulee noudattaa kansallisia kalatalouden strategioita. Kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmat sisältävät liittymäkohtia vesien- ja merenhoidon suunnitelmiin. Vesien- ja merenhoitosuunnitelmat ovat valtioneuvoston hyväksymiä, ja tuoreimmat suunnitelmat kattavat vuodet 2022–2027. Konkreettiset toimet esitetään suunnitelmia täsmentävissä toimenpideohjelmissa. Vesien- ja merenhoidon suunnittelulla pyritään muun
- [The Water Etiquette at Home](https://www.vesi.fi/teemasivu/the-water-etiquette-at-home/)
- [Globaalit vesivarat](https://www.vesi.fi/teemasivu/globaalit-vesivarat/) - Globaalit vesivarat Suomessa riittää makeaa vettä, mutta mikä on tilanne muualla maailmassa? Miksi meidän tulisi olla huolissamme vedenkäytöstämme? Tässä oppimiskokonaisuudessa perehdytään makean veden jakaantumiseen ja riittävyyteen globaalisti. Lisäksi pohditaan mitä haasteita makean veden käyttöön liittyy tulevaisuudessa. Makea vesi on elinehto, mutta maailmassa on edelleen ihmisiä, joilla on pulaa puhtaasta makeasta vedestä. Veden riittävyyteen vaikuttavat niin
- [Kunnostushankkeen toteuttaminen](https://www.vesi.fi/teemasivu/kalatalousalueet-vesienhoitajina/kunnostushankkeen-toteuttaminen/) - Kunnostushankkeen toteuttaminen Kunnostushanke lähtee yleensä liikkeelle siitä, että vesistöä ja kalakantoja vaivaavat ongelmat tiedostetaan ja pyritään löytämään niihin ratkaisu. Kunnostushankkeen onnistumiselle on tärkeää, että ongelmien syyt ja kunnostuskohteen ominaispiirteet tunnetaan hyvin. Taustatietojen kerääminen ja analysointi ovat siten olennainen osa kunnostushanketta. Hankkeen kaikissa vaiheissa voi ja kannattaa matalalla kynnyksellä kysyä apua hankeneuvontaa tarjoavalta taholta. Parhaimmillaan kunnostuksella
- [Yhteistyöllä parempaan tulokseen](https://www.vesi.fi/teemasivu/kalatalousalueet-vesienhoitajina/yhteistyolla-parempaan-tulokseen/) - Yhteistyöllä parempaan tulokseen Kalatalousalueilta löytyy omasta takaa paljon kalatalouden asiantuntemusta. Niiden jäsenistöön kuuluu sekä valtakunnallisten kalatalouden järjestöjen edustajia että vesialueen omistajia, joilla on hyvä paikallistuntemus. Toimielimissä on usein kalatalouden ammattilaisia, biologeja ja aktiivisia kalastus- ja luontoharrastajia. Vesistökunnostuksissa tarvitaan kalatalouden osaamisen lisäksi myös vesistön tilaan vaikuttavien tekijöiden tuntemusta. Hankkeesta riippuen, tietoa voidaan tarvita esimerkiksi kohdevesistön ja
- [Vesienhoidon ja kalatalouden strategiat ja suunnitelmat](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesienhoidon-ja-kalatalouden-strategiat-ja-suunnitelmat/) - Vesien- ja merenhoitosuunnitelmat Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Vesien tila ei saa myöskään heiketä. Suomi on jaettu seitsemään vesienhoitoalueeseen, ja kullekin alueelle on hyväksytty hoitosuunnitelma vuosille 2022–2027. Merialueille on laadittu erillinen merenhoitosuunnitelma, joka koostuu meren tilan arviosta, seurantaohjelmasta sekä toimenpideohjelmasta. Merenhoitosuunnitelman tavoite on Suomen meriympäristön hyvä tila, ja
- [Kalatalousalueet vesienhoitajina](https://www.vesi.fi/teemasivu/kalatalousalueet-vesienhoitajina/) - Kalatalousalueet edistämässä vesien hyvinvointia Kalataloudella ja vesienhoidolla on yhteinen päämäärä: vesien hyvä tila. Kalatalousalueiden ja vesienhoidon toimijoiden yhteistyöllä voidaan saada vaikuttavampia tuloksia yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Kestävä kalatalous saavutetaan parhaiten, kun eri tahojen voimavarat yhdistetään. Kalakannat säilyvät vahvoina ja tuottavina vain, kun kaloille on tarjolla sopivia ja hyvälaatuisia elinympäristöjä. Eri kalalajeilla on toki erilaisia vaatimuksia. Kuha
- [Rannikkovesien tyypit ja niiden kehittyminen](https://www.vesi.fi/teemasivu/rannikkovesien-kunnostus-ja-hoito/rannikkovesien-tyypit-ja-niiden-kehittyminen/) - Monimuotoiset rannikkovetemme jaetaan usein sisäsaaristoon, välisaaristoon ja ulkosaaristoon. Maantieteellisesti alueet jakautuvat Suomenlahteen, Ahvenanmereen, Saaristomereen, Selkämereen, Merenkurkkuun ja Perämereen. Useimmille rannikkovesille on ominaista veden mataluus ja heikko vaihtuvuus sekä vähäinen suolapitoisuus. Suojaisat rannikkoalueet ja sisäsaaristo tarjoavat eliöille erilaisen ympäristön kuin ulkosaaristo, jonka avoimia rantoja aallot pieksevät. Myös merenpohjan laatu vaikuttaa paljon siihen, millaiseksi rannikon eliöstö muokkautuu. Viime
- [Rannikkovesien merkitys monimuotoisuudelle](https://www.vesi.fi/teemasivu/rannikkovesien-kunnostus-ja-hoito/rannikkovesien-merkitys-monimuotoisuudelle/) - Rannikkovedet ovat monimuotoisuuden keskittymiä. Lahtien ja poukamien rikkoma rantaviiva, ravinteikkaat jokisuistot sekä matalat ja vaihtelevat pohja-alueet tarjoavat eliölajeille runsaasti erilaisia elinympäristöjä. Erikoisimpia ovat maankohoamisen myötä syntyneet fladat ja kluuvit. Rannikkovesille on ominaista vaihteleva, usein varsin runsas vesikasvillisuus, jonka suojissa viihtyvät niin sammakot kuin kalanpoikasetkin. Rannikkovedet ovatkin monen kalalajin tärkeitä kutu- ja poikasalueita. Myös lukuisat vesi-
- [Rannikkovesien kunnostus](https://www.vesi.fi/teemasivu/rannikkovesien-kunnostus-ja-hoito/rannikkovesien-kunnostus/) - Rannikkovesien laajin ongelma on rehevöityminen. Rehevöityminen aiheuttaa sinileväkukintoja, rantojen liiallista ruovikoitumista ja veden samenemista. Muita rehevöitymisen merkkejä ovat rihmalevien lisääntyminen ja rakkohaurun taantuminen. Rehevöitymisen ohella rannikkovesien tilaa ja monimuotoisuutta heikentävät muun muassa vesiliikenne, vesi- ja rantarakentaminen, rantojen ja veneväylien ruoppaukset sekä vieraslajien leviäminen. Rannikkovesien tilaa voidaan parantaa erilaisilla kunnostustoimilla. Kunnostamiseen ei kuitenkaan kannata ryhtyä suinpäin,
- [Rannikkovesien kunnostus ja hoito](https://www.vesi.fi/teemasivu/rannikkovesien-kunnostus-ja-hoito/) - Vaalitaan yhdessä hienoja rannikkovesiämme Rannikkovedet ovat ainutlaatuisia monimuotoisuuden kehtoja. Rannikkovesiksi lasketaan saaristoalueet, saarettomat avomeren rannikot, merenlahdet ja niistä hitaasti kehittyvät fladat ja kluuvijärvet sekä rannikon kosteikot. Näissä vesissä elää kasveja ja eläimiä, jotka ovat sopeutuneet erityisen vaativiin oloihin. Itämeren pitkää rannikkoa asuttaville suomalaisille rannikkovedet ovat osa mielen maisemaa. Ne antavat monelle myös elinkeinon. Rannikkovesiemme luontotyypit ovat kiihtyvää
- [Keinoja ravinnekuormituksen vähentämiseen](https://www.vesi.fi/teemasivu/kalankasvatus-ja-vesiensuojelu/keinoja-ravinnekuormituksen-vahentamiseen/) - Keinoja ravinnekuormituksen vähentämiseen Klikkaamalla otsikkoa näet alempana kunkin keinon kuvauksen. Lisää tietoa: Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje (Ympäristöministeriö) Läpivirtauslaitosten ravinnekuormituksen vähentäminen (Luke)
- [Lainsäädäntö ja lupamenettelyt](https://www.vesi.fi/teemasivu/kalankasvatus-ja-vesiensuojelu/lainsaadanto-ja-lupamenettelyt/) - Lainsäädäntö ja lupamenettelyt
- [Kalankasvatuksen vesiensuojelun kehittäminen](https://www.vesi.fi/teemasivu/kalankasvatus-ja-vesiensuojelu/kalankasvatuksen-vesiensuojelun-kehittaminen/) - Kalankasvatuksen vesiensuojelun kehittäminen Kalankasvatuksen vesiensuojelua on mahdollista kehittää kaikissa laitostyypeissä. Parhaiten päästöjä pystytään hallitsemaan kiertovesilaitoksissa. Niissä jätevesiä syntyy vähän ja ne johdetaan yleensä kunnalliseen tai teolliseen jätevedenpuhdistamoon. Läpivirtauslaitoksilla tilanne on haastavampi, koska vesistöön johdetaan suuria määriä ravinnepitoisuuksiltaan laimeaa vettä. Vanhoissa maavaraisissa altaissa ei yleensä ole tehokkaita kiintoaineen talteenottojärjestelmiä tai muita vesiensuojelujärjestelmiä. Niissä kuormitusta voidaan tarvittaessa
- [Kalankasvatus ja vesiensuojelu](https://www.vesi.fi/teemasivu/kalankasvatus-ja-vesiensuojelu/) - Kohti vesiä vaalivaa kalankasvatusta Kalan kysyntä kasvaa kaikkialla maailmassa. Suomessa kalankasvatuksella on hyvät edellytykset laajentua nykyisestä. Elinkeinon kehittämisen tavoitteena on ekologisesti ja taloudellisesti kestävä tuotanto. Se tarkoittaa vesiensuojelun ja kalankasvatuksen entistä tiiviimpää yhteensovittamista. Kalankasvatus on osa laajempaa vesiviljelyn kokonaisuutta. Suomessa vesiviljelyyn sisältyy kalankasvatuksen lisäksi lähinnä rapujen kasvatusta. Muuta vesiviljelyä, kuten simpukoiden ja levien viljelyä, harjoitetaan
- [Kalatalous numeroina -infograafi](https://www.vesi.fi/teemasivu/kalatalousalueet-vesienhoitajina/kunnostushankkeen-toteuttaminen-2/) - Numeroita kalataloudesta
- [Tutustu rannikkovesien lajistoon](https://www.vesi.fi/teemasivu/tutustu-rannikkovesien-lajistoon/) - Rannikkovedet tarjoavat eläimille ja kasveille mahdollisuuksien maailman. Siellä, missä maa ja meri kohtaavat, riittää erilaisia elinpaikkoja ja ravintolähteitä. Katso, millaisia eliöitä elää rannikon vesissä ja vesien äärellä. Rannikkovesien eliömaailma on runsas ja monimuotoinen. Eläimistä jotkut viettävät kaiken aikansa vedessä, toiset vain piipahtavat nappaamassa sieltä ruokaa. Monet kasvit ovat kahden elementin valtiaita: tyvi veden peitossa, verso
- [Ideasta hankkeeksi](https://www.vesi.fi/teemasivu/ideasta-hankkeeksi/) - Kunnostushanke lähtee liikkeelle ideasta ja ongelman tunnistamisesta. Omalla rannalla voi tehdä pieniä kunnostustöitä omin voimin, mutta vähänkään laajempiin hankkeisiin on syytä kutsua mukaan kaikki ne tahot ja ihmiset, joita asia saattaa koskea. Porukalla sovitaan hankkeen tavoitteet, joita voi olla useampia. Hankkeessa voidaan pyrkiä kohentamaan esimerkiksi vesialueen luontoarvoja sekä samaan aikaan parantamaan virkistyskäytön ja kalatalouden edellytyksiä.
- [Ainutlaatuiset fladat ja kluuvit](https://www.vesi.fi/teemasivu/ainutlaatuiset-fladat-ja-kluuvit/) - Fladat ja kluuvit ovat pohjoisen Itämeren erikoisia vesimuodostumia. Niitä syntyy laakeille rannikkoalueille, joilla maa kohoaa jääkauden jäljiltä. Merenlahdesta voi kehittyä makeavetinen kluuvijärvi muutamassa ihmissukupolvessa. Matalat maankohoamisrannikot ovat alituisessa muutoksessa. Muutos madaltaa merta ja paljastaa merenpohjaa. Jos merenlahden suulla on matalampi kynnys, alkaa lahti kuroutua vähitellen irti merestä. Fladat ja kluuvit ovat kuroutumisen välivaiheita; niissä vesi
- [Maaperäkäsittely](https://www.vesi.fi/teemasivu/haja-asutuksen-jatevedenkasittely/maaperakasittely/) - Maaperäkäsittely Maaperäkäsittely tarkoittaa jätevesien imeyttämistä maahan. Sen toiminta perustuu maakerroksen pinnalla tapahtuvaan biologiseen toimintaan. Maaperäkäsittely on suunniteltava käsiteltävän jäteveden määrän ja käytössä olevan tilan mukaan. Yleensä maaperäkäsittely vaatii enemmän tilaa kuin esimerkiksi laitepuhdistamo. Maapuhdistamoratkaisujen tutkimustiivistelmät Klikkaamalla välilehteä näet alempana kunkin metodin kuvauksen.
- [Kalankasvatuksen ympäristönsuojelua ohjaavat säädökset ja suunnitelmat](https://www.vesi.fi/teemasivu/kalankasvatuksen-ymparistonsuojelua-ohjaavat-saadokset-ja-suunnitelmat/) - Kalankasvatusta ohjaavista kansallisista säädöksistä tärkeimpiä ovat ympäristönsuojelulaki ja vesilaki sekä niiden nojalla annetut asetukset. Toimintaa ohjaavat lisäksi jätelaki, luonnonsuojelulaki sekä laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Kalankasvatuslaitokset tarvitsevat ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan kasvatustoimintaan sekä vesilain mukaisen vesitalousluvan rakentamiseen tai rakenteiden pitämiseen vesialueella taikka veden johtamiseen laitokselle. Suuria laitoshankkeita saattaa myös koskea laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA). Lakia sovelletaan
- [Tutkimustulokset](https://www.vesi.fi/teemasivu/haja-asutuksen-jatevedenkasittely/tutkimustulokset/) - Tutkimustulokset Tähän osioon on koottu tutkimustietoa kiinteistökohtaisista laitepuhdistamoista sekä maaperäkäsittelystä. Tuloksia tulee tarkastella kriittisesti, sillä paikalliset tekijät vaikuttavat puhdistustulokseen: hyväkin puhdistamo voi toimia huonosti, jos se asennetaan väärin, sitä käytetään väärin tai sen huolto laiminlyödään. Samanlaisten järjestelmien teho voi käytännössä olla erilainen eri kohteissa. Myös saman puhdistamon puhdistustulos voi vaihdella eri aikoina. Puhdistamon puhdistustuloksen laskemisen
- [Vesistökunnostusverkosto tuo kunnostajat yhteen!](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-vesistokunnostus/vesistokunnostusverkosto-tuo-kunnostajat-yhteen/) - Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on yhteydenpitofoorumi kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille. Toiminnassa on mukana yhteisöjä, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja viranomaisia sekä kansalaisia. Siirry Vesistökunnostusverkoston teemasivulle
- [Ajankohtaista vesistökunnostuksesta](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistokunnostusverkoston-toimijat/ajankohtaista-vesistokunnostuksesta/) - Ajankohtaista vesistökunnostuksesta
- [Vesistökunnostusverkoston kampanjoita](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistokunnostusverkoston-toimijat/vesistokunnostusverkoston-kampanjoita/)
- [Iloitse puhtaista vesistämme](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/iloitse-puhtaista-vesistamme/) - Suuri osa maamme pintavesistä on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä - järvistä 86 prosenttia pinta-alasta ja joista 65 prosenttia jokipituudesta. http://www.ymparisto.fi/pintavesientila
- [Käytä hanavettä](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/kayta-hanavetta/) - Suomi on yksi harvoja maita, joissa hanavesi on puhdasta ja hyvälaatuista. Veden pullottaminen kuluttaa energiaa ja raaka-aineita.
- [Huolehdi omakotitalon ja kesämökin jätevesien puhdistuksesta](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/huolehdi-omakotitalon-ja-kesamokin-jatevesien-puhdistuksesta/) - Asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät, vesien rehevöityminen hidastuu ja riski pohjaveden pilaantumiselle pienenee. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet pilaavat pohjavesiä, mikä voi ilmetä esimerkiksi oman tai naapurin kaivon vedenlaadun heikkenemisenä.
- [Pese matot maalla, imeytä saunavedet maahan tai johda vesihuoltolaitoksen viemäriin](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/pese-matot-maalla-imeyta-saunavedet-maahan-tai-johda-vesihuoltolaitoksen-viemariin/) - Mattojen pesun ja saunavesien kuormitusmäärä ei välttämättä ole suuri, mutta voi paikallisesti lisätä rannan rehevöitymistä, pahentaa levätilannetta ja lisätä roskaisuutta.
- [Osallistu lähivesien tilan parantamiseen ja kunnostukseen](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/osallistu-lahivesien-tilan-parantamiseen-ja-kunnostukseen/) - Järvien, jokien ja pienvesien tilaa voidaan parantaa monin tavoin. Lähivesien kunnostuksilla voi vaikuttaa koko valuma-alueen tilaan ja muun muassa ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Asukkaiden toiminta ja paikallinen yhteistyö ovat ratkaisevia vesistökunnostushankkeiden onnistumisen kannalta. Kunnostaminen alkaa vesistön tarkkailulla, tietojen keräämisellä ja yhteistyötahojen selvittämisellä. Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto välittää tietoja ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta.
- [Tule mukaan järvien ja Itämeren ystävien verkostoon Järvi-meriwikiin!](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/tule-mukaan-jarvien-ja-itameren-ystavien-verkostoon-jarvi-meriwikiin/) - Tutustu lähiveteesi entistä syvällisemmin Järvi-meriwikissä, ja osallistu kirjoittamalla kuulemistasi taruista ja tositarinoista. Ryhdy havainnoimaan jää- ja levätilannetta omaksi ja muiden iloksi tai polkaise pystyyn isompi kansalaistiedeprojekti vesistön tilan selvittämiseksi.
- [Vältä kertakäyttömuoveja ja -pakkauksia](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/valta-kertakayttomuoveja-ja-pakkauksia/) - Kertakäyttömuovit ja -pakkaukset kuormittavat jätehuoltoa ja niitä päätyy myös luontoon. Rantaroskasta merkittävä osuus on erilaisia muoveja. Ne ovat sellaisenaan ja pieneksi mikromuoviksi jauhautuessaan haitallisia sekä eläimille että ympäristölle.
- [Toimita vanhentuneet tai turhat kotitalouksien lääkkeet apteekkiin](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/toimita-vanhentuneet-tai-turhat-kotitalouksien-laakkeet-apteekkiin/) - Käytä ihmis- ja eläinlääkkeitä, erityisesti antibiootteja, vain tarpeen mukaan ja aina lääkärin tai lääkepakkauksen ohjeiden mukaisesti. Varmista hoitavalta lääkäriltäsi tai apteekin lääkehoitoarviointiasiantuntijalta ettei sinulla ole turhia, mahdollisesti jopa terveydelle haitallisia, päällekkäisiä lääkehoitoja. Myös itsehoitolääkkeet voivat olla päällekkäistä lääkitystä reseptilääkkeille. Vie lääkejäte apteekkiin sille tarkoitettuun keräyspisteeseen noudattaen apteekin lajitteluohjeita. Älä heitä niitä wc-pönttöön tai roskiin. Osa
- [Suosi vaatteiden kierrätystä, osta harkiten](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/suosi-vaatteiden-kierratysta-osta-harkiten/) - Jos ostat uutta, osta EU-alueelta tai ympäristömerkittyjä vaatteita. (esim. Öko-tex, Joutsenmerkki). Kehittyvissä maissa tekstiilituotannossa veden käyttö on huomattavaa, vaarallisia kemikaaleja käytetään paljon ja jätevesien puhdistus on puutteellista. Pesussa vaatteista ja kodin tekstiileistä saattaa irrota muun muassa haitallista nonyylifenolia sekä per- ja polyfluorattuja kemikaaleja (PFAS), minkä takia turhaa pesemistä tulee välttää. Usein tahrojen poisto pyyhkimällä riittää.
- [Käytä vettä järkevästi](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/kayta-vetta-jarkevasti/) - Vettä ei pidä valuttaa turhaan, koska sen hankinta, puhdistus, pumppaus, jakaminen ja jäteveden käsittely maksavat ja kuluttavat energiaa. Lisäksi jätevedestä aiheutuu lähes aina ravinnekuormitusta lähivesistöön. Jos investoit, suosi vesi- ja energiapihejä vesikalusteita.
- [Käytä lämmintä vettä säästeliäästi](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/kayta-lamminta-vetta-saasteliaasti/) - Lämmitysenergian kokonaiskulutuksesta veden osuus on huomattava, yleensä noin kolmannes.
- [Selvitä oma ravinnejalanjälkesi Itämeri-laskurilla](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/selvita-oma-ravinnejalanjalkesi-itameri-laskurilla/) - Kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen voi selvittää laskurilla. Suomen osuus Itämeren ravinnekuormasta on noin 10 prosenttia. Ruuantuotanto aiheuttaa noin 60 prosenttia keskimääräisen suomalaisen Itämeri-jalanjäljestä. Myös jätevesien osuus on merkittävä, noin neljännes. Helpoin tapa vähentää kuormitusta on lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisravinnon osuutta ruokavaliossa.
- [Suosi kasvispainotteista ruokaa](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/suosi-kasvispainotteista-ruokaa/) - Ympäristöllisesti kestävään ruokavalioon kuuluu nykyistä enemmän kasviksia ja kalaa ja vastaavasti vähemmän kotieläintuotteita. Suomen maatalous painottuu maidon- ja lihantuotantoon. Noin 80 prosenttia koko viljelyalasta tarvitaan rehuksi käytettävien kasvien viljelyyn. Maidon, lihan ja muiden eläinperäisten maataloustuotteiden tuotanto aiheuttaa suurimman osan peltojen ravinnekuormituksesta. Liiallinen proteiinien kulutus näkyy myös jätevedenpuhdistamoilla typpikuorman nousuna ja kasvattaa jätevesien puhdistustarvetta. Jätevesiin päätyvä
- [Kerää roskat maalta ja rannalta](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/keraa-roskat-maalta-ja-rannalta/) - Roskaantuminen on maailmanlaajuinen ongelma. Roskat kulkeutuvat maalta vesistöihin, ne vähentävät viihtyisyyttä ja ovat haitallisia sekä eläimille että ympäristölle. Osa merien ja sisävesien mikromuoveista syntyy hajoamalla suuremmista muovikappaleista. Mikromuovien oletetaan keräävän itseensä ympäristömyrkkyjä. Mikromuovit voivat kulkeutua ravintoverkossa esimerkiksi eläinplanktonin ja simpukoiden kautta aina kaloihin saakka, ja periaatteessa vaikutukset voivat ulottua mereneläviä syöviin ihmisiinkin.
- [Käytä ympäristömerkittyjä tuotteita ja palveluita (esim. Joutsenmerkki)](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/kayta-ymparistomerkittyja-tuotteita-ja-palveluita-esim-joutsenmerkki/) - Ympäristömerkittyjä kodin kemikaaleja löytyy muun muassa siivousaineista, pyykinpesu- ja astianpesuaineista. Usein miedot pesuaineet riittävät. Tavallisia palveluita, joissa vettä käytetään paljon, ovat esimerkiksi autopesulat. Ympäristömerkki takaa muun muassa sen, että tuotteiden valmistuksessa tai tarjotussa palvelussa ei ole käytetty vaarallisimpia kemikaaleja.
- [Vinkit vesien ystäville](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesiteot/) - Syken vinkit vesien ystäville Vesi on osa jokapäiväistä elämäämme. Voimme arjessamme tehdä viisaita valintoja vedenkulutuksen vähentämiseksi ja vesistöjen suojelemiseksi. Tiesitkö, että valinnoilla on merkitystä myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen?
- [Paatsjoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/paatsjoen-vesistoalueen-saannostely/) - Paatsjoen vesistöalue Paatsjoen vesistöalue sijaitsee Lapin maakunnan pohjoisosassa, pääosin Inarin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 18 403 km2, josta Suomen puolella 14 512 km2, ja järvisyys 12,4 %. Inarijärvi on Paatsjoen vesistöalueen keskusjärvi. Paatsjoki alkaa Inarijärven luusuasta Nellimin kylän lähistöltä, josta se virtaa Venäjän puolelle ja laskee lopulta Jäämereen koukaten välissä Norjan puolelle. Paatsjoen vesistöalue
- [Tornionjoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/tornionjoen-vesistoalueen-saannostely/) - Tornionjoen vesistöalue Tornionjoen–Muonionjoen vesistöalue ulottuu Perämeren rannikolta Tunturi-Lapin käsivarteen saakka. Vesistöalue muodostuu Ruotsin puolelta virtaavasta Tornionjoesta sekä Muonionjoesta, joka virtaa pitkin Suomen ja Ruotsin rajaa. Nämä joet yhtyvät noin 10 km Pajalan taajaman alapuolella. Jokireitin pituus Kilpisjärveltä Perämerelle on yhteensä noin 520 km ja Tornionjärvestä Perämerelle noin 470 km. Vesistöalueella säännösteltyjä sivuvesistöjä ovat Tengeliönjoki Suomen
- [Jänisjoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/janisjoen-vesistoalueen-saannostely/) - Jänisjoen vesistöalue Jänisjoen vesistöalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Tohmajärven, Joensuun, Kontiolahden ja Ilomantsin kunnissa. Noin puolet vesistöalueesta sijaitsee Venäjän puolella. Vesistöalueen keskusjärvi Suomen puolella on Melakko-Loitimo (pinta-ala 14,7 km2). Jänisjoen alaosa eli varsinainen Jänisjoki alkaa Loitimon kanssa samassa tasossa olevan Melakkojärven luusuasta, jossa sijaitsee Ruskeakosken voimalaitos. Jänisjoen pituus Ruskeakosken voimalaitokselta Venäjän rajalle on noin 50 kilometriä jokimainen
- [Kemijoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/kemijoen-vesistoalueen-saannostely/) - Kemijoen vesistöalue Kemijoen vesistöalue on Lapin suurin ja koko Suomen toiseksi suurin vesistöalue. Vesistöalue peittää noin 50 prosenttia Lapin maakunnan pinta-alasta. Vesistöalueen pääjoki on Itä-Lapista alkunsa saava Kemijoki, joka on Suomen suurin ja pisin joki. Kemijoen latvahaarat – Kitinen, Luirojoki ja Ylä-Kemijoki – yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemen pohjoispuolella. Pelkosenniemeltä Kemijoki laskee Kemijärven kautta Rovaniemelle, jonka alueella
- [Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/kiteenjoen-tohmajoen-vesistoalueen-saannostely/) - Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalue sijaitsee Keski-Karjalassa, Tohmajärven ja Kiteen kunnissa. Vesistöalueen kokonaispinta-ala on noin 1 700 km2, josta Suomen puolella on noin 700 km2. Kiteenjoki ja Tohmajoki yhdistyvät ja laskevat Laatokkaan Sortavalan kohdalla Venäjän puolella.
- [Ähtävänjoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/ahtavanjoen-vesistoalueen-saannostely/) - Ähtävänjoen vesistöalue Ähtävänjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2054 km2. Järvisyysprosentti on Pohjanmaalle poikkeuksellisen suuri eli 9,8 %. Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Alajärven ja Soinin kuntien alueilta, mistä se virtaa Kuninkaanjokea ja Levijokea pitkin Alajärveen. Alajärvestä vesi virtaa Kurejokea pitkin Länsi-Suomen suurimpaan järveen, Lappajärveen, ja sieltä edelleen Välijokea pitkin Evijärveen. Evijärvestä alkaa noin 60 kilometrin pituinen jokiosuus,
- [Kyrönjoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/kyronjoen-vesistoalueen-saannostely/) - Kyrönjoen vesistöalue Kyrönjoen vesistöalue on läntisen Suomen toiseksi suurin. Kyrönjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4923 km2 ja järvisyysprosentti 1,23. Kyrönjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki. Kyrönjoen vesistöalueelle on ominaista maaston tasaisuus, järvien vähäisyys ja maaperän hienorakeisuus. Tärkeimmät sivuhaarat ovat Seinäjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki. Kyrönjoen latvahaarat saavat alkunsa laajalta alueelta Etelä-Pohjanmaan eteläosista sekä Pirkanmaan ja Satakunnan
- [Lapuanjoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/lapuanjoen-vesistoalueen-saannostely/) - Lapuanjoen vesistöalue Lapuanjoen vesistöalue on läntisen Suomen kolmanneksi suurin. Lapuanjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 4122 km2 ja järvisyysprosentti 2,92. Lapuanjoki on tyypillinen tulville altis Pohjanmaan joki. Lapuanjoen vesistöalueelle ovat ominaisia maaston tasaisuus, järvien vähäisyys ja maaperän hienorakeisuus. Tärkeimmät sivuhaarat ovat Nurmonjoki ja Kauhavanjoki. Lapuanjoen pääuoman pituus on noin 170 km. Pääuoma alkaa Alavuodelta ja kulkee Kuortaneella
- [Perhonjoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/perhonjoen-vesistoalueen-saannostely/) - Perhonjoen vesistöalue Perhonjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 2524 km2 ja järvisyysprosentti 3,35 %. Perhonjoki saa alkunsa Perhon, Kyyjärven ja Kivijärven kuntien raja-alueella olevista pienistä järvistä. Latva-alueilta joki laskee Perhon kunnan läpi Vetelin Haapajärveen, josta edelleen Kaustisen kautta Kruunupyyn kunnassa sijaitsevaan Perhonjoen keskiosan järviryhmään. Täältä joki laskee Perämereen Trullevinlahteen Kokkolan kaupungin pohjoispuolitse. Joen pituus on 160 km.
- [Närpiönjoen vesistöalueen säännöstely](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/narpionjoen-vesistoalueen-saannostely/) - Närpiönjoen vesistöalue Närpiönjoen vesistöalue sijaitsee pääosin Närpiön, Teuvan ja Kurikan kuntien alueilla. Närpiönjoki saa alkunsa Kurikan ja Laihian kuntien rajalta useana haarana. Varsinainen Närpiönjoki alkaa Kivi- ja Levalammen tekojärvestä, virtaa Pirttikylän, Ylimarkun ja Närpiön taajamien läpi ja laskee Västerfjärdenin makeavesialtaan kautta Selkämereen Kaskisten kaupungin koillispuolella. Närpiönjoen valuma-alueen pinta-ala on 996 km2 ja järvisyysprosentti 1,4, eli
- [Animaatio 1: Hulevesien haitta-aineet](https://www.vesi.fi/teemasivu/animaatio-1-hulevesien-haitta-aineet/) - Hulevesien haitta-aineet animaatio vesi.fi-palvelussa
- [Animaatio 2: Hulevesitulvien haitat](https://www.vesi.fi/teemasivu/animaatio-2-hulevesitulvien-haitat/) - Hulevesitulvien haitat. Animaatio vesi.fi-palvelussa.
- [Animaatio 3: Luonnonmukainen hulevesien hallinta](https://www.vesi.fi/teemasivu/animaatio-3-luonnonmukainen-hulevesien-hallinta/) - Hulevesien luonnonmukainen hallinta. Animaatio vesi.fi-palvelussa.
- [Kodin vesietiketti](https://www.vesi.fi/teemasivu/kodin-vesietiketti/)
- [Vesiopin oppimiskokonaisuuksia](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemasivu-vesiaiheiset-oppimateriaalit/vesiopin-askeleita-oppimiskokonaisuuksia/) - Vesiopin oppimiskokonaisuuksia
- [Vesijalanjälki](https://www.vesi.fi/teemasivu/oppimiskokonaisuus-vesijalanjalki/) - #post_contentVesi.fi:n Vesijalanjälki-oppimiskokonaisuus sisältä vesijalanjälkiaskurin, jolla voi testata mistä oma vesijalanjälki muodostuu ja miten siihen voi itse vaikuttaa. Laskuriin liittyy myös etukäteen täytettävä kotitehtävälomake.Vesi.fi
- [Hulevedet](https://www.vesi.fi/teemasivu/hulevedet/) - Hulevedet Oppimiskokonaisuus innostaa oppilaat havainnoimaan sade- ja sulamisvesien eli hulevesien vaikutusta lähivesiin. Hulevesien mukana kulkeutuu roskia ja haitta-aineita suoraan vesistöihin. Oppimiskokonaisuus koostuu aihetta taustoittavista tietoteksteistä sekä lukuisista tutkimus- ja toimintatehtävistä. Tietoa hulevesistä voi saada vaikka klikkaamalla virtuaalikuvan animaatiopisteitä! Materiaalit on suunnattu erityisesti peruskoulun ala- ja yläkouluille, ja ne soveltuvat moneen eri oppilaineeseen. Mitä rakennelmia pitkin
- [Lyhytartikkeleita vesienhallinnasta](https://www.vesi.fi/teemasivu/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinta/lyhytartikkeleita-vesienhallinnasta/) - Lyhytartikkeleita vesienhallinnasta
- [Järvikohtaiset säännöstelykuvaukset](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/jarvikohtaiset-saannostelykuvaukset/) - Järvikohtaiset säännöstelykuvaukset Tästä voit hakea järvikohtaisia säännöstelyhankkeen tietoja. Huomaathan, että mikäli järven nimi on alasvetovalikossa harmaalla, siitä ei ole saatavissa tarkempia kohdetietoja. Voit tutustua järvikohtaisiin säännöstelykuvauksiin myös vesi.fi-karttapalvelussa.
- [Lisää haja-asutuksen jätevesistä](https://www.vesi.fi/teemasivu/haja-asutuksen-jatevedenkasittely/lisaa-haja-asutuksen-jatevesista/) - Lisää haja-asutuksen jätevesistä
- [Käymälän jätevedet ja muodostuva jäte](https://www.vesi.fi/teemasivu/haja-asutuksen-jatevedenkasittely/vesienhallinnan-tavoitteet/) - Käymälän nestemäiset ja kiinteät jätteet
- [Haja-asutuksen jätevesien käsittely – Syke:n puhdistamosivusto](https://www.vesi.fi/teemasivu/haja-asutuksen-jatevedenkasittely/) - Haja-asutuksen jätevesien käsittely – Syken puhdistamosivusto Haja-asutusalueella sijaitsevan, viemäriverkkoon kuulumattoman kiinteistön jätevedet kannattaa käsitellä asianmukaisesti. Näin kaivovesi pysyy puhtaana, lähijärven kuormitus vähenee ja vesistön virkistyskäyttöarvo paranee. Suomen ympäristökeskus (Syke) kokoaa tälle puhdistamosivustolle tietoja niistä haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn soveltuvista laitteistoista ja menetelmistä, jotka ovat Suomessa yleisesti saatavilla. Puhdistmaosivustolla on lisäksi lyhyet tiivistelmät laitteistoja ja menetelmiä koskevista
- [Laitepuhdistamot](https://www.vesi.fi/teemasivu/haja-asutuksen-jatevedenkasittely/laitepuhdistamot/) - Laitepuhdistamot Laitepuhdistamot ovat tehdasvalmisteisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä. Laitepuhdistamo on hyvä valinta jätevesien käsittelyyn erityisesti silloin, kun tontilla ei ole tarpeeksi tilaa maapuhdistamolle tai kun maaperä on kallioinen. Laite- eli pienpuhdistamo koostuu yleensä yhdestä tai useammasta säiliöstä sekä ohjauskeskuksesta ja purkujärjestelystä. Puhdistamo voidaan myös rakentaa paikan päällä joko alusta asti tai valmiista osista kokoamalla. Laitepuhdistamon tilantarve on pienempi
- [Säännöstellyt päävesistöalueet](https://www.vesi.fi/teemasivu/vesistojen-saannostely/saannostellyt-paavesistoalueet/) - Säännöstellyt päävesistöalueet Alla olevilla päävesistöalueilla on oma sivu, jolla kerrotaan alueen säännöstelyistä.
- [Tulvasuunnitelmalomakkeet ja tulvasuojautumisen tarkistuslista](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen/tulvasuunnitelmalomakkeet-ja-tulvasuojautumisen-tarkistuslista/) - Tulvasuunnitelmalomakkeet ja tulvasuojautumisen tarkistuslista Tulvasuunnitelma: taloyhtiöt Tulvasuunnitelma: maatilat Tulvasuunnitelma: liike- ja yritystilat Omatoimisen tulvasuojautumisen tarkastuslista
- [Tulviin varautuminen – Normaalitilanne](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen/tulviin-varautuminen-normaalitilanne/) - Varaudu tuleviin tulviin Tulva voi nousta nopeasti ja yllättäen. Varsinkin rankkasateiden aiheuttamia tulvia on vaikea ennustaa, eikä väestöä ehditä varoittaa ajoissa. Perusvarautuminen tulviin on tämän vuoksi tärkeää. Jo pienillä toimilla voidaan säästyä mittavilta omaisuusvahingoilta. Lapin tulvissa 2020 asukkaat varautuivat omatoimisesti hyvin, minkä ansiosta vahingot jäivät melko vähäisiksi, samoin kuin pelastuslaitoksen vahingontorjuntatehtävät. 1. Selvitä oma tulvariskisi
- [Tulviin varautuminen – Tulva uhkaa](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen/tulviin-varautuminen-tulva-uhkaa/) - Hanki suojausvarusteet ja suojaa omaisuutesi Ryhdy suojautumistoimiin heti, kun saat tiedon tulvan uhasta. Viranomaiset varoittavat tulvasta, mutta kiinteistönomistajien pitää itse seurata tilannetta ja hankkia tarvittavat varusteet omaisuuden suojaamiseen. Varustautuminen tulvaan pitää aloittaa hyvissä ajoin eikä odottaa, että tiedot täsmentyvät. Auta myös iäkkäitä naapureita varustautumaan tulvaan. Tulvakeskuksen tilannetiedotteet kertovat vesitilanteen kehityksestä ja antavat tulvaennusteita. Tulvavaaran kasvaessa
- [Tulviin varautuminen – Tulvatilanne](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen/tulviin-varautuminen-tulvatilanne/) - Toimi viisaasti tulvatilanteessa Tulvatilanteessa tärkeintä on varmistaa oma ja läheisten turvallisuus. Lemmikki- ja tuotantoeläinten omistajat vastaavat myös eläinten turvallisuudesta. Jos et pääse omin avuin turvaan tai terveys ja turvallisuus on muuten uhattuna, soita hätänumeroon 112, kerro sijaintisi ja pyydä apua. Anna myös naapuriapua. Varsinkin iäkkäitä naapureita pitää auttaa, jos tulva uhkaa heidän turvallisuuttaan. Noudata ohjeita
- [Tulviin varautuminen – Tulvan jälkeen](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen/tulviin-varautuminen-tulvan-jalkeen/) - Varmista turvallisuus, tutki vahingot ja aloita siivous Tulvan jälkien siivoaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian. Talon kuivumisen kannalta on tärkeää, että seisova vesi, liete ja märkä roju saadaan pois rakennuksesta ja sen seinustoilta. Näin voidaan estää kosteusvaurioiden syntyä. Siivousta ei pidä kuitenkaan aloittaa, ennen kuin taloon ja tontille on turvallista mennä. 1. Varmista turvallisuus Kun tulva
- [Tulviin varautuminen](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen/) - Tulvariskien arvioidaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä. Siksi on yhä tärkeämpää, että kansalaiset ja kiinteistönomistajat varautuvat tulviin. Kunnollinen varautuminen ehkäisee ja pienentää tulvavahinkoja.
- [Mitä pitää tehdä tulvan eri vaiheissa?](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-tulviin-varautuminen/mita-pitaa-tehda-tulvan-eri-vaiheissa/) - Mitä pitää tehdä tulvan eri vaiheissa? Alla olevia otsikoita klikkaamalla näet kuvan alapuolelta tilannekuvauksen. Varaudu tuleviin tulviin. Ota selvää, sijaitseeko kiinteistösi tulvariskialueella. Tee suunnitelma tulvan varalle tai tutustu taloyhtiön pelastus- ja tulvasuunnitelmaan. Pidä yllä kotivaraa – riittävästi ruokaa, juomaa, lääkkeitä ja muita tarvikkeita. Tarkista, että vakuutukseesi sisältyy tulvaturva ja lue sen ehdot. Tarkemmat ohjeet Hanki
- [Lyhytartikkeleita vesistökunnostuksesta](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-vesistokunnostus/lyhytartikkeleita-vesistokunnostuksesta/) - Lyhytartikkeleita vesistökunnostuksesta
- [Ajankohtaista vesistökunnostuksesta](https://www.vesi.fi/teemasivu/teemana-vesistokunnostus/ajankohtaista-vesistokunnostuksesta/) - Ajankohtaista vesistökunnostuksesta

## Tulvaryhmän tiedotteet

- [Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmän syksyn kokous](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kokemaenjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-kokemaenjoen-vesistoalueen-tulvaryhman-syksyn-kokous/) - Lounais.Suomen elinvoimakeskus on yhdessä sidosryhmien kanssa päivittänyt ehdotuksen uudeksi tulvariskien hallintasuunnitelmaksi 3. kaudelle. Kokouksessa käytiin läpi keskeiset kohdat ja muutokset edelliseen suunnitelmaan. Tulvaryhmä päätti kokouksessaan hyväksyä ehdotuksen hallintasuunnitelman päivityksestä lisäten maininnan patoturvallisuusviranomaisen roolista tulvariskien hallinnassa. Kuuleminen suunnitelmasta alkaa 1.12.2026 ja päättyy 31.5.2027. Kuulemisen jälkeen tehtyjen mahdollisten muutosten jälkeen MMM vahvistaa suunnitelman 12/2027.
- [Turun rannikkoalueen tulvaryhmän syksyn kokous](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/turun-rannikkoalue-turun-rannikkoalueen-tulvaryhman-syksyn-kokous/) - Lounais-Suomen elinvoimakeskus on yhdessä sidosryhmien kanssa päivittänyt Turun rannikon tulvariskien hallintasuunnitelman kolmannelle suunnittelukaudelle. Suunnitelma on ollut tulvaryhmän nähtävillä ja kokouksessa käytiin keskeiset kohdat läpi. Tulvaryhmä päätti kokouksessaan hyväksyä esityksen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Turun rannikkoalueelle 3. suunnittelukaudelle. Kuuleminen suunnitelmasta alkaa 1.12.2026 ja päättyy 31.5.2027. Kuulemisen jälkeen tehtyjen mahdollisten muutosten jälkeen MMM vahvistaa suunnitelman 12/2027.
- [Laihianjoen tulvaryhmän toiminta keväällä 2026](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/laihianjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-laihianjoen-tulvaryhman-toiminta-kevaalla-2026/) - Keväällä 2026 Laihianjoen tulvaryhmä käsitteli tulvariskien hallinnan tavoitteita ja toimenpiteitä kahdessa työpajassa. Toimenpiteitä koskevaan työpajaan osallistui tulvaryhmän lisäksi keskeisten sidosryhmien edustajia. Toukokuussa 2026 tulvaryhmä hyväksyi kokouksessaan alustavat tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2028–2033. Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa päivitetään parhaillaan ja päivitetty suunnitelma asetetaan nähtäville ajalle 1.12.2026-31.5.2027.
- [Kyrönjoen tulvaryhmän toiminta keväällä 2026](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kyronjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-kyronjoen-tulvaryhman-toiminta-kevaalla-2026/) - Keväällä 2026 Kyrönjoen tulvaryhmä käsitteli tulvariskien hallinnan tavoitteita ja toimenpiteitä kahdessa työpajassa. Toimenpiteitä koskevaa työpajaan osallistui tulvaryhmän lisäksi keskeisten sidosryhmien edustajia. Toukokuussa 2026 tulvaryhmä hyväksyi kokouksessaan alustavat tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2028–2033. Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa päivitetään parhaillaan ja päivitetty suunnitelma asetetaan nähtäville ajalle 1.12.2026-31.5.2027.
- [Lapväärtin-Isojoen tulvaryhmän toiminta keväällä 2026](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/lapvaartin-isojoen-vesistoalueen-tulvaryhma-lapvaartin-isojoen-tulvaryhman-toiminta-kevaalla-2026/) - Keväällä 2026 Lapväärtin-Isojoen tulvaryhmä käsitteli tulvariskien hallinnan tavoitteita ja toimenpiteitä kahdessa työpajassa. Toimenpiteitä koskevaa työpajaan osallistui tulvaryhmän lisäksi keskeisten sidosryhmien edustajia. Toukokuussa 2026 tulvaryhmä hyväksyi kokouksessaan alustavat tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2028–2033. Lapväärtin-Isojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaa päivitetään parhaillaan ja päivitetty suunnitelma asetetaan nähtäville ajalle 1.12.2026-31.5.2027.
- [Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmän toukokuun kokous](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kokemaenjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-kokemaenjoen-vesistoalueen-tulvaryhman-toukokuun-kokous/) - Kokouksessa 19.5.2026 käsiteltiin ryhmän tahojen ajankohtaisia asioita ja kolmannen suunnittelukauden tavoitteiden asettamista. Edellisen kauden tulvariskien hallinnan tavoitteisiin ei ole tullut tarvetta merkittäviin muutoksiin. Tulvaryhmä päätti pitää tavoitteet ennallaan. Tulvaryhmät hyväksyvät hallintasuunnitelmien ehdotukset 10/2026. Kuuleminen alkaa 1.12.2026 ja päättyy 31.5.2027. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa suunnitelmat kuulemisesta saatujen palautteiden jälkeen joulukuussa 2027.
- [Turun rannikkoalueen tulvaryhmän toukokuun kokous](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/turun-rannikkoalueen-tulvaryhman-toukokuun-kokous/) - Kokouksessa 7.5.2026 käsiteltiin ilmastonmuutoksen riskienarviointia ja ryhmän tahojen ajankohtaisia asioita. Edellisen kauden tulvariskien hallinnan tavoitteisiin ei ole suunnittelukauden kuluessa tullut tarvetta merkittäviin muutoksiin. Päätettiin kuitenkin päivittää tavoiteskenaariot vastaamaan uusimpia Ilmatieteenlaitoksen määrittämiä skenaarioita, joissa ilmastonmuutos on huomioitu. Skenaariot kuvaavat ennustettua tilannetta vuonna 2100. Tulvaryhmät hyväksyvät hallintasuunnitelmien ehdotukset 10/2026. Kuuleminen alkaa 1.12.2026 ja päättyy 31.5.2027. Maa- ja
- [Tornionjoen tulvaryhmän kokous 20.03.2026](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/tornionjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-tornionjoen-tulvaryhman-kokous-20-03-2026/) - Tornionjoen vesistöalueen 3. suunnittelukauden tulvaryhmä kokoontui 20.3.2026. Kokouksessa käytiin läpi tulvariskien hallintasuunnitelman päivittämiseen liittyviä asioita, yhteistyökuulumisia suomalais-ruotsalaisesta tulvariskien hallinnasta ja katsaus Tornionjoen ja Muonionjoen ajankohtaiseen vesitilanteeseen ja tulvaennusteeseen. Kokouksessa päätettiin tulvariskien hallinnan toimenpiteet kaudelle 2028-2033. Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman päivittäminen on alkamassa ja uusi suunnitelma laaditaan vuosille 2028–2033. Kokouksessa käytiin läpi suunnitelman päivittämisessä huomioon otettavia
- [Kemin tulvaryhmä kokoontui 31.3.](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemin-tulvaryhma-kokoontui-31-3/) - Kemin tulvaryhmän kokous pidettiin 31.3.2026. Kemin tulvariskien hallintasuunnitelman päivittäminen on alkamassa ja uusi suunnitelma laaditaan vuosille 2028–2033. Kokouksessa käytiin läpi suunnitelman päivittämisessä huomioon otettavia asioita sekä aikataulu. Suunnitelmat laaditaan viime kauden tapaan sähköisinä julkaisuina. Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista on 1.12.2026-31.5.2027. Kokouksessa päätettiin, että jatketaan uuteen suunnitelmaan samoilla aiemman suunnitelman tavoitteilla ja toimenpiteillä. Todettiin, että kaikkia tavoitteita on
- [Kemijoen tulvaryhmä kokoontui 18.3.](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemijoen-tulvaryhma-kokoontui-18-3/) - Kemijoen tulvaryhmän kokous pidettiin 18.3.2026. Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman päivittäminen on alkamassa ja uusi suunnitelma laaditaan vuosille 2028–2033. Kokouksessa käytiin läpi suunnitelman päivittämisessä huomioon otettavia asioita sekä aikataulu. Suunnitelmat laaditaan viime kauden tapaan sähköisinä julkaisuina. Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista on 1.12.2026-31.5.2027. Kokouksessa jatkettiin edellisessä kokouksessa aloitettua keskustelua tavoitteista. Pohdittiin uuden tavoitteen tarkempaa sisältöä ja siihen liittyviä toimenpiteitä. Käytiin
- [Turun rannikkoalueen tulvaryhmän toiminta vuonna 2025](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/turun-rannikkoalueen-tulvaryhman-toiminta-vuonna-2025/) - Tulvaryhmä piti kaksi kokousta. Ensimmäinen kokous oli tammikuussa ja toinen marraskuussa. Molemmissa kokouksissa käsiteltiin ryhmän jäsenten ajankohtaisia asioita. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteumaa. Kokouksien muistiot saa halutessaan pyytämällä sihteeriltä Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta. Vuoden 2026 alusta alkaen ELY-keskukset ovat elinvoimakeskuksia. Tulvaryhmän seuraava kokous pidetään toukokuussa 2026.
- [Kokemäenjoen tulvaryhmän toiminta vuonna 2025](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kokemaenjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-kokemaenjoen-tulvaryhman-toiminta-vuonna-2025/) - Tulvaryhmä piti kaksi kokousta Teams-yhteydellä. Molemmissa kokouksissa käsiteltiin ryhmän jäsenten ajankohtaisia asioita. Tammikuun kokouksessa käytiin läpi marraskuun 2024 tulvan vaikutuksia erityisesti Huittisissa ja Sastamalassa. Kokouksessa käytiin myös läpi hallintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteumat vuodelta 2024 ja kuultiin loppuvuodelle 2025 suunnitellusta tulvavalmiusharjoituksesta. Marraskuussa käytiin läpi mm. muutokset tulvaryhmän kokoonpanossa, kuultiin Säpilänniemen oikaisukanavan tilanteesta, toimenpiteiden toteumasta vuonna 2025
- [Ivalojoen tulvaryhmän kokous 26.2.2026](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/ivalojoen-tulvaryhman-kokous-26-2-2026/) - Ivalojoen tulvaryhmän kokous pidettiin 26.2.2026. Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelman päivittäminen on alkamassa ja uusi suunnitelma laaditaan vuosille 2028–2033. Käytiin läpi tulvariskien hallintasuunnitelman päivittämiseen liittyen valtakunnallista ohjeistusta ja viime kauden suunnitelmista saatua EU-palautetta. Saadun palautteen perusteella joitakin asioita tarkennetaan suunnitelmaan, mutta lähtökohtaisesti suunnitelma on jo EU:n vaatimusten mukainen. Suunnitelmat laaditaan viime kauden tapaan sähköisinä julkaisuina. Kuuleminen tulvariskien
- [Kemin tulvaryhmän kokous 9.9.2025](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemin-rannikkoalueen-tulvaryhma-kemin-tulvaryhman-kokous-9-9-2025/) - Kemin 3. suunnittelukauden tulvaryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 9.9.2025. Kokouksessa käytiin läpi katsaus tulvariskien hallinnan suunnittelun aikatauluun ja tulvaryhmän tehtäviin ja päätettiin tulvaryhmän toimintatavoista ja tulvaryhmään kutsuttavista pysyvistä asiantuntijajäsenistä. Tulvaryhmä päätti jatkaa edellisen kauden tapaan, eikä suurempia muutoksia tehty toimintatapoihin eikä asiantuntijajäseniin. Käytiin läpi Kemin rannikkoalueen tulvavaarakarttoja ja katsaus tulvariskikohteisiin. Ruutinrannan osalta kartassa on vanhentunutta tietoa
- [Ivalojoen tulvaryhmän kokous 26.8.2025](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/ivalojoen-vesistoalueen-tulvaryhma-ivalojoen-tulvaryhman-kokous-26-8-2025/) - Ivalojoen tulvaryhmän kokous pidettiin 26.8.2025. Kokouksessa käytiin läpi tulvariskikartoitus, johon on tullut vähäisiä muutoksia edelliseen kartoitukseen nähden. Käytiin läpi toimenpiteiden edistämisen tilannetta. Keskustan tulvapenkereen täydennys paloaseman läheisyydessä on tulossa toteutukseen lokakuussa, Näverniemen penkereen aukon sulkurakenteet on saatu valmiiksi ja Männiköntien pohjoispään penkereen korotus on valmistunut. Tulvaharjoitus pidetään seuraavana päivänä. Päätettiin kutsua patoturvallisuusviranomainen pysyväksi asiantuntijaksi tulvaryhmään.
- [Lapväärtin-Isojoen tulvaryhmän toiminta vuonna 2025](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/lapvaartin-isojoen-vesistoalueen-tulvaryhma-lapvaartin-isojoen-tulvaryhman-toiminta-vuonna-2025/) - Tulvaryhmän jäsenet nimettiin vuoden 2025 alussa ja ryhmä piti järjestäytymiskokouksensa toukokuussa. Marraskuussa pidettiin tulvaryhmän toinen kokous, johon kutsuttiin mukaan asiantuntijajäseniä. Kokouksessa käytiin läpi syksyn 2025 aikana päivitetyn tulvariskikartoituksen tuloksia.
- [Laihianjoen tulvaryhmän toiminta vuonna 2025](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/laihianjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-laihianjoen-tulvaryhman-toiminta-vuonna-2025/) - Tulvaryhmän jäsenet nimettiin vuoden 2025 alussa ja ryhmä piti järjestäytymiskokouksensa toukokuussa. Marraskuussa pidettiin tulvaryhmän toinen kokous, johon kutsuttiin mukaan asiantuntijajäseniä. Kokouksessa käytiin läpi syksyn 2025 aikana päivitetyn tulvariskikartoituksen tuloksia.
- [Kyrönjoen tulvaryhmän toiminta vuonna 2025](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kyronjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-kyronjoen-tulvaryhman-toiminta-vuonna-2025/) - Tulvaryhmän jäsenet nimettiin vuoden 2025 alussa ja ryhmä piti järjestäytymiskokouksensa toukokuussa. Marraskuussa pidettiin tulvaryhmän toinen kokous, johon kutsuttiin mukaan asiantuntijajäseniä. Kokouksessa käytiin läpi Kyrönjoen yläosan uutta tulvavaarakarttaa sekä syksyn 2025 aikana päivitetyn tulvariskikartoituksen tuloksia.
- [Kemijoen tulvaryhmän kokous 27.11.2025](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemijoen-vesistoalueen-tulvaryhma-kemijoen-tulvaryhman-kokous-27-11-2025/) - Kemijoen tulvaryhmän kokous pidettiin 27.11.2025. Kokouksessa keskeisimpinä asioina oli tulvakarttojen tarkistamisen sekä toimenpiteiden edistymisen tilannekatsaukset sekä alustavien tulvariskien hallinnan tavoitteiden päättäminen kaudelle 2028–2033. Tulvariskilain (620/2010) mukaisesti merkittävien tulvariskialueiden tulvavaara- ja tulvariskikarttojen tarkistuksen tulee olla valmiit 22.12.2025. Rovaniemellä tulvavaarakartta päivitettiin 2023 ja sen tarkentumisen myötä asukasmääriin sekä sähkö- ja vesihuollon kohteisiin on tullut hieman kasvua suuremmilla
- [Tornionjoen tulvaryhmän kokous 20.11.2025](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/tornionjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-tornionjoen-tulvaryhman-kokous-20-11-2025/) - Tornionjoen vesistöalueen 3. suunnittelukauden tulvaryhmä kokoontui 20.11.2025. Kokouksessa käytiin läpi Tornionjoen tulvavaarakarttojen päivityksiä, Tornion tulvariskikartoituksen alustavia tuloksia sekä päätettiin tulvariskien hallinnan tavoitteista vuosille 2028-2033. Lisäksi käytiin läpi tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumisen tilannetta. Lopuksi Lapin ELY-keskus esitteli katsauksen ajankohdan vesitilanteesta Tornionjoella ja Muonionjoella. Muissa asioissa Lapin ELY-keskus kertoi suomalais-ruotsalaisesta tulvariskien hallinnan yhteistyötapaamisesta sekä valtion aluehallinnon uudistuksesta.
- [Kemijoen tulvaryhmän kokous 18.6.2025](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemijoen-vesistoalueen-tulvaryhma-kemijoen-tulvaryhman-kokous-18-6-2025/) - Kemijoen vesistöalueen 3. suunnittelukauden tulvaryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 18.6.2025. Kokouksessa käytiin läpi katsaus tulvariskien hallinnan suunnitteluun ja tulvaryhmän tehtäviin ja päätettiin tulvaryhmän toimintatavoista ja tulvaryhmään kutsuttavista pysyvistä asiantuntijajäsenistä. Lisäksi käytiin läpi tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumisen tilannetta. Lopuksi Lapin ELY-keskus esitteli katsauksen kevään 2025 tulvasta. Tulvaryhmä päätti jatkaa edellisten tulvaryhmien toimintamallilla ja pysyviksi asiantuntijajäseniksi päätettiin pyytää
- [Ivalojoen tulvaryhmä kokoontui 5.11.2024](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/ivalojoen-vesistoalueen-tulvaryhma-ivalojoen-tulvaryhma-kokoontui-5-11-2024/) - Ivalojoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous pidettiin 5.11.2024. Kokouksessa ELY-keskus esitteli tulvariskien alustavasta arvioinnista saatua kuulemispalautetta, josta kooste on saatavilla vesi.fi:ssä ”Tulvat Lapissa” sivuilla. Kokouksessa käytiin läpi tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumista. Keskustan tulvapenkereen täydennys paloaseman läheisyydessä on tulossa toteutukseen. Lisäksi ensi vuoden aikana päivitetään tulvariskikohteet tulvakarttapalveluun. Kokouksessa myös keskusteltiin uudesta tulvaharjoitusideasta ja tiedottamistarpeista. Tulvaryhmän toimikausi päättyy tämän
- [Kemin tulvaryhmä kokoontui 11.11.2024](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemin-rannikkoalueen-tulvaryhma-kemin-tulvaryhma-kokoontui-11-11-2024/) - Kemin vesistöalueen tulvaryhmän kokous pidettiin 11.11.2024. Kokouksessa ELY-keskus esitteli tulvariskien alustavasta arvioinnista saatua kuulemispalautetta, josta kooste on saatavilla vesi.fi:ssä ”Tulvat Lapissa” sivuilla. Kokouksessa käytiin läpi tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumista. Ensi vuodelle on suunnitelmissa mm. Satamakankaan kaava-alueelle johtavan tien korottaminen, keskustan hulevesiviemäröinnin parantaminen ja tulvariskikohteiden päivittäminen. Lisäksi suunnitteilla on tulvaharjoitus. Tulvaryhmän toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa.
- [Tornionjoen tulvaryhmän kokous 16.6.2025](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/tornionjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-tornionjoen-tulvaryhman-kokous-16-6-2025/) - Tornionjoen vesistöalueen 3. suunnittelukauden tulvaryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 16.6.2025. Kokouksessa käytiin läpi katsaus tulvariskien hallinnan suunnitteluun ja tulvaryhmän tehtäviin ja päätettiin tulvaryhmän toimintatavoista ja tulvaryhmään kutsuttavista pysyvistä asiantuntijajäsenistä. Lisäksi käytiin läpi tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumisen tilannetta. Lopuksi Lapin ELY-keskus esitteli katsauksen kevään 2025 tulvasta. Tulvaryhmä päätti jatkaa edellisten tulvaryhmien toimintamallilla ja pysyviksi asiantuntijajäseniksi päätettiin pyytää
- [Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvaryhmän ensimmäinen kokous 15.4.2025](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/helsingin-ja-espoon-rannikkoalueen-tulvaryhma-helsingin-ja-espoon-rannikkoalueen-tulvaryhman-ensimmainen-kokous-15-4-2025/) - Helsingin ja Espoon rannikkoalueen kolmannen suunnittelukauden tulvaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tiistaina 15.4.2025. Kokouksen tavoitteena oli tulvaryhmän järjestäytyminen ja suunnitteluprosessiin tutustuminen. Kuluvan vuoden aikana päivitetään alueen tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä valmistellaan riskienhallintasuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Seuraavan kerran tulvaryhmä kokoontuu loppusyksyllä 2025.
- [Tiedote: Vantaanjoen vesistöalueelta ei nimetty merkittäviä tulvariskialueita](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/tiedote-vantaanjoen-vesistoalueelta-ei-nimetty-merkittavia-tulvariskialueita/) - Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt Suomen merkittävät tulvariskialueet seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Merkittäviä tulvariskialueita nimettiin kahdeksantoista. Riihimäen keskusta on kahdella aiemmalla kierroksella nimetty merkittäväksi tulvariskialueeksi. Enää sen nimeämistä ei nähty tarpeelliseksi, koska keskustan tulvariski on pienentynyt tehtyjen toimenpiteiden ansiosta. Vantaanjoen vesistöalueelta ei nimetty muitakaan merkittäviä tulvariskialueita, joten Vantaanjoen vesistöalueen tulvaryhmää ei nimetty uudeksi kaudeksi. Riihimäen keskustan
- [Kemijoen tulvaryhmä kokoontui 14.11.2024](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemijoen-tulvaryhma-kokoontui-14-11-2024/) - Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous pidettiin 14.11.2024. Kokouksessa ELY-keskus esitteli tulvariskien alustavasta arvioinnista saatua kuulemispalautetta, josta kooste on saatavilla vesi.fi:ssä ”Tulvat Lapissa” sivuilla. Kokouksessa käytiin läpi tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteutumista. Tänä vuonna on valmistunut tulvakartat Kemijoelle ja Rovaniemen käynnissä olevat tulvasuojeluhankkeet (Lainaanranta ja Halvarinranta) ovat valmistumassa. Ensi vuodelle on suunnitelmissa muun muassa merkittävien tulvariskialueiden riskikohteiden päivittäminen
- [Tornionjoen tulvaryhmän kokous 24.10.2024](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/tornionjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-tornionjoen-tulvaryhman-kokous-24-10-2024/) - Tornionjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous pidettiin 24.10.2024. Kokouksessa käytiin läpi tulvariskien alustavista arviointien ja merkittävien tulvariskialueiden kuulemisesta saadut palautteet ja niiden vastineet. Lisäksi tarkasteltiin tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden edistymistä ja tulvaryhmän toiminnan jatkumista tulevina vuosina. Lopuksi käytiin läpi kooste kevään 2024 tulvatilanteesta. Lapin ELY-keskuksessa tarkistetut vesistöaluekohtaiset tulvariskien alustavat arvioinnit olivat kuultavana 15.6.2024 asti. Kuulemisen jälkeen on
- [Tornionjoen tulvaryhmän kokous 25.04.2024](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/tornionjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-tornionjoen-tulvaryhman-kokous-25-04-2024/) - Tornionjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous pidettiin 25.04.2024. Kokouksessa käytiin läpi tulvariskien alustavien arviointien tarkistamisen tilanne, tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden edistyminen ja katsaus kevään 2024 tulvaennusteeseen. Lapin ELY-keskuksessa on tarkistettu vesistöaluekohtaiset tulvariskien alustavat arvioinnit ja ne ovat parhaillaan kuultavana. Kuulemisaika kestää 15.6.2024 asti. Kuulemisen jälkeen käsitellään saadut lausunnot ja palautteet ja tarvittaessa tarkistetaan ehdotusta merkittäviksi tulvariskialueiksi. Tarkistetut
- [Vantaanjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 18.1.2024](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/vantaanjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-vantaanjoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokous-18-1-2024/) - Vantaanjoen vesistöalueen tulvaryhmä kokoontui 18.1.2024. Kokouksessa käsiteltiin tulvariskilain mukaista tulvariskien alustavaa arviointia. Alustavan arvioinnin yhteydessä ehdotetaan nimettäväksi merkittävät tulvariskialueet. Alustavasta arvioinnista sekä ehdotuksista pidettävä kuuleminen alkaa 15.3.2024. Kuulemisen jälkeen syksyllä tulvaryhmä kokoontuu käsittelemään kuulemisessa saatuja kommentteja ja lausuntoja. Lopullinen ehdotus tulvariskialueista Maa- ja metsätalousministeriölle annetaan loppusyksystä. Kokouksen muistion voi halutessaan pyytää Hämeen ELY-keskuksesta tulvaryhmän sihteeriltä.
- [Vantaanjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 21.10.2024](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/vantaanjoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokous-21-10-2024/) - Vantaanjoen vesistöalueen tulvaryhmä kokoontui 21.10.2024. Kokouksessa käytiin läpi palaute, jota saatiin kuulemisessa tulvariskien alustavasta arvioinnista ja ehdotuksista tulvariskialueiksi. Vantaanjoen vesistöalueelta ei olla nimeämässä merkittävää tulvariskialuetta seuraavalle kaudelle. Lisäksi käsiteltiin tulvariskien hallinnan yhteistyön tulevaisuutta, mikäli tulvariskilain mukainen tulvaryhmä jätetään nimeämättä seuraavaksi kaudeksi. Yhteistyö aiheeseen liittyen alueella jatkuu entistä tiiviimmällä kokoonpanolla omaehtoisesti. Kokouksen muistion voi halutessaan pyytää
- [Kemin tulvaryhmän kokous pidettiin 10.6.2024](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemin-rannikkoalueen-tulvaryhma-kemin-tulvaryhman-kokous-pidettiin-10-6-2024/) - Kemin tulvaryhmä kokoontui 10.6.2024. Kokouksessa Lapin ELY-keskus esitteli katsauksen kuultavana olevaan tulvariskien alustavaan arviointiin ja käytiin läpi Lapin rannikkoalueen tulvariskien alustavan arvioinnin digiraporttia. Kemin osalta arviointiin ei ole tulossa isoja muutoksia edelliseen vuonna 2018 tehtyyn alustavaan arviointiin. Kemin kaupunki ei ole vielä päivittänyt hulevesitulvariskien arviointia. Kokouksessa käytiin läpi toimenpiteiden edistymisen tilannetta. Todettiin, että tulvasuojelun yleissuunnitelman
- [Yleisötilaisuus Ivalojoen kevättulvasta 7.5.2024](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/yleisotilaisuus-ivalojoen-kevattulvasta-7-5-2024/) - Ivalojoen tulvaryhmä järjestää yleisötilaisuuden Ivalojoen kevättulvasta 7.5.2024. Tilaisuuden tarkoituksena on jakaa tietoa Ivalojoen tulvatilanteesta, opastaa asukkaita löytämään tietoa tulvasta ja antaa ohjeita tulvaan varautumisesta. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Paikka: Valtuustosali, Inarin kunnantalo (Piiskuntie 2) Aika: 7.5.2024 klo 18-19:30 (kahvitarjoilu klo 17:30 alkaen)
- [Tornionjoen tulvaryhmän kokous 6.10.2023](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/tornionjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-tornionjoen-tulvaryhman-kokous-6-10-2023/) - Tornionjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous pidettiin 6.10.2023. Kokouksessa käytiin läpi katsaus kevään 2023 tulvasta, tulvariskien alustavien arviointien tarkistamisen tilanne ja tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden edistyminen. Viime kevään tulva oli Muonionjoella ja Tornionjoella poikkeuksellisen suuri. Tornionjoen ja Muonionjoen valuma-alueella lunta oli keskimääräistä enemmän. Toukokuun alussa sää lämpeni koko valuma-alueella nopeasti, mikä käynnisti lumen sulamisen. Tulvatilannetta pahensi lumen
- [Kemijoen tulvaryhmä kokoontui 23.1.2024](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemijoen-vesistoalueen-tulvaryhma-kemijoen-tulvaryhma-kokoontui-23-1-2024/) - Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous pidettiin 23.1.2024. Kokouksessa käytiin läpi Kemijoen vesistöalueen tulvariskien alustavan arvioinnin tarkistamisen tilannekatsaus. Alustavan arvioinnin kuuleminen on 15.3–15.6. Kuntien tulee päivittää hulevesitulvariskien osalta alustava arviointi kuluvan vuoden aikana. Toimenpiteiden edistämisen osalta kokouksessa nähtiin tilannekatsaus Rovaniemen ja Kemijoen uusiin tulvakarttoihin, jotka valmistuvat tämän vuoden aikana. Lisäksi kuultiin Rovaniemen ja Kittilän tulvasuojeluhankkeiden tilanne. Rovaniemellä
- [Ivalojoen tulvaryhmän kokous 24.1.2024](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/ivalojoen-vesistoalueen-tulvaryhma-ivalojoen-tulvaryhman-kokous-24-1-2024/) - Ivalojoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous pidettiin 24.1.2024. Kokouksessa käytiin läpi Ivalojoen tulvariskien hallinnan tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisen tilanne. Ivalojoella on laadittu uudet tulvakartat, jotka ovat saatavilla ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelusta. Kartoitusta on laajennettu aiemmasta kartoituksesta ja se ulottuu nyt lentokentän kohdalta Inarijärvelle asti. Kokouksessa päätettiin yleisötilaisuuden järjestämisestä keväällä sekä tulvaharjoituksesta. Käytiin läpi tulvariskien alustavan arvioinnin tarkistamisen tilannekatsaus. Alustavan
- [Kemijoen tulvaryhmä kokoontui 31.1.2023](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemijoen-vesistoalueen-tulvaryhma-kemijoen-tulvaryhma-kokoontui-31-1-2023/) - Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous pidettiin 31.1.2023. Kokouksessa käytiin läpi tulvaryhmän tehtävät ja sovittiin ryhmän toimintatavoista. Kokouksessa päätettiin pyytää tulvaryhmän asiantuntijajäseniksi samat organisaatiot kuin olivat tulvaryhmän edelliselläkin kaudella, eli Kemijoki Oy, Suomen luonnonsuojeluliitto Lapin piiri ja Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. Kemijoen tulvariskien hallinnan tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämistä käytiin läpi ja kuultiin Rovaniemen ja Kittilän tulvasuojelun tilannekatsaukset. Rovaniemellä tulvasuojelun
- [Kemin tulvaryhmän kokous pidettiin 5.12.2023](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemin-rannikkoalueen-tulvaryhma-kemin-tulvaryhman-kokous-pidettiin-5-12-2023/) - Kemin tulvaryhmä kokoontui 5.12.2023. Kokouksessa Lapin ELY-keskus esitteli katsauksen tulvariskien alustavaan arviointiin. Kemin osalta arviointiin ei ole tulossa isoja muutoksia edelliseen vuonna 2018 tehtyyn alustavaan arviointiin. Kunta tekee arvioinnin hulevesitulvien osalta. Kokouksessa käytiin läpi toimenpiteiden edistymisen tilannetta. Todettiin, että Kemin kaupunki edistää alueen tulvasuojelua mahdollisuuksien mukaan muiden maankäyttöhankkeiden yhteydessä ja pyrkii aloittamaan tulvasuojelun yleissuunnitelman laadinnan.
- [Vantaanjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 25.10.2023](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/vantaanjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-vantaanjoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokous-25-10-2023/) - Vantaanjoen vesistöalueen tulvaryhmä kokoontui 25.10.2023 Riihimäellä. Kokouksessa käsiteltiin erityisesti Riihimäen keskustan merkittävän tulvariskialueen nykyistä ja tulevaa tulvariskiä. Lisäksi tarkasteltiin uuden tulvariskien hallinnan suunnittelun kauden alustavan arvioinnin tilannetta. Tulvariskien hallintasuunnitelman merkittävin yksittäinen toimenpide, neljän sillan muuttaminen putkisilloiksi Riihimäen keskustassa on valmistunut suunnitellusti. Toimenpiteen valmistuminen on vähentänyt tulvariskiä alueella merkittävästi. Vaikutusten laajuutta ei kuitenkaan vielä tarkkaan osata
- [Tornionjoen tulvaryhmän kokous 20.4.2023](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/tornionjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-tornionjoen-tulvaryhman-kokous-20-4-2023/) - Tornionjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous pidettiin 20.4.2023. Kokouksessa käytiin läpi tulvaryhmän tehtävät ja päätettiin tulvaryhmän toimintatavoista. Tulvaryhmään päätettiin pyytää edellisten tulvaryhmien tapaan pysyväksi asiantuntijajäseneksi suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio. Muita asiantuntijoita voidaan kutsua kokouksiin tarpeen mukaan. Tulvaryhmä kävi läpi tulvariskien hallinnan tavoitteet vuosille 2022-2027 ja keskusteli toimenpiteiden toteuttamisesta. Tornionlaakson tulvaopas on päivitetty ja se löytyy sekä suomeksi että ruotsiksi
- [Ivalojoen tulvaryhmän kokous 2.2.2023](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/ivalojoen-vesistoalueen-tulvaryhma-ivalojoen-tulvaryhman-kokous-2-2-2023/) - Ivalojoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous pidettiin 2.2.2023. Kokouksessa käytiin läpi Ivalojoen tulvariskien hallinnan tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämistä. Ivalon nykyisten tulvapenkereiden korotustyö on saatu valmiiksi. Kunta seuraa penkereiden kuntoa ja penkereiden korkeudet mitataan säännöllisesti. Ivalon tulvakartan päivitystyö on käynnissä. Päivityksessä Ivalojoelle laaditaan uusi tarkempi 2D virtausmalli ja tulvakartta laajennetaan Inarijärvelle asti. Uuden tulvakartan valmistumisen jälkeen tulvariskikohteet ja
- [Kemijoen tulvaryhmän kokous 9.5.2022](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemijoen-vesistoalueen-tulvaryhma-kemijoen-tulvaryhman-kokous-9-5-2022/) - Kemijoen tulvaryhmän 10. kokous pidettiin 9.5. Kokouksessa käytiin läpi Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisen tilannetta. Lisäksi nähtiin katsaus kevään tulvaennusteisiin. Toimenpiteiden osalta seuraavaksi edistetään muun muassa tulvakarttojen laatimista Kemijoelle (Ala-Kemijoki, Kemijoki Rovaniemen ja Pelkosenniemen välillä), tulvaoppaan päivittämistä ja jätevesihuollon ja sähkönjakelun riskikohteiden kartoittamista. Rakenteellisista toimenpiteistä vireillä ovat Rovaniemen ja Kittilän tulvasuojeluhankkeet. Seuraava
- [Turun rannikkoalueen tulvaryhmän kokous 15.11.2022](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/turun-rannikkoalueen-tulvaryhman-kokous-15-11-2022/) - Turun rannikkoalueen tulvaryhmä kokoontui 15.11.2022. Kokouksessa käsiteltiin tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteumaa.
- [Loviisan rannikkoalueen tulvaryhmän kokous 15.09.2021](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/loviisan-rannikkoalueen-tulvaryhman-kokous-15-09-2021/) - Kuulemispalautteen vastineiden hyväksyminen. Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen viimeistely. Hallintasuunnitelman hyväksyminen. Tulvaryhmän toiminta toimeenpanovaiheessa.
- [Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvaryhmän kokous 16.09.2021](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/helsingin-ja-espoon-rannikkoalueen-tulvaryhma-helsingin-ja-espoon-rannikkoalueen-tulvaryhman-kokous-16-09-2021/) - Kuulemispalautteen vastineiden hyväksyminen. Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen viimeistely. Hallintasuunnitelman hyväksyminen. Tulvaryhmän toiminta toimeenpanovaiheessa.
- [Kalajoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 12.10.2021](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kalajoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokous-12-10-2021/) - Käydään lävitse kuulemispalaute. Tehdyt muutokset tulvariskiensuunnitelmaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman hyväksyminen.
- [Pyhäjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 12.10.2021](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/pyhajoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokous-12-10-2021/) - Käydään lävitse kuulemispalaute. Tehdyt muutokset tulvariskiensuunnitelmaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman hyväksyminen.
- [Iioen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 13.10.2021](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/iioen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokous-13-10-2021/) - Käydään lävitse kuulemispalaute. Tehdyt muutokset tulvariskiensuunnitelmaan. Tulvariskien hallintasuunnitelman hyväksyminen. Käsitellään Koston- ja Irninjärven säännöstelyselvityten tuloksia.
- [Kemin rannikkoalueen tulvaryhmän kokous 14.12.2022](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kemin-rannikkoalueen-tulvaryhman-kokous-14-12-2022/) - Kemin tulvaryhmä kokoontui 14.12.2022 Kemissä. Kokouksessa käytiin läpi tulvaryhmän tehtävät ja sovittiin toimintatavoista. Kokouksessa keskusteltiin tulvaryhmän asiantuntijajäsenten tarpeesta ja päätettiin kutsua Kemin kaupungin yhdyskuntasuunnittelusta pysyvä asiantuntija mukaan kokouksiin. Kemin tulvariskien hallinnan tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämistä käytiin läpi ja lähivuosina pyritään edistämään mm. meritulvariskeihin liittyvän selvityksen laadintaa, tulvasuojelutoimenpiteiden yleissuunnittelua ja tulvaharjoituksen järjestämistä. Seuraavan kokouksen ajankohta on
- [Tornionjoen tulvaryhmän kokous 5.4.2022](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/tornionjoen-tulvaryhman-kokous-5-4-2022/) - Tornionjoen tulvaryhmän 10. kokous pidettiin 5.4. Kokouksessa käytiin läpi Tornionjoen tulvariskien hallintasuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämistä. Lisäksi nähtiin katsaus kevään tulvaennusteisiin. Toimenpiteiden osalta seuraavaksi edistetään muun muassa tulvaoppaan päivittämistä ja jätevesihuollon ja sähkönjakelun riskikohteiden kartoittamista. Rakenteellisista toimenpiteistä vireillä on Tornion Näränperän tulvapenkereen korotus. Seuraava tulvaryhmän kokous on alkuvuodesta 2023.
- [Ivalojoen tulvaryhmän kokous 11.5.2022](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/ivalojoen-tulvaryhman-kokous-11-5-2022/) - Ivalojoen tulvaryhmän 9. kokous pidettiin 11.5. Kokouksessa käytiin läpi Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisen tilannetta. Lisäksi nähtiin katsaus kevään tulvaennusteisiin. Toimenpiteiden osalta seuraavaksi edistetään muun muassa Ivalojoen 2D tulvakartan laadintaa, tulvaoppaan päivittämistä ja jätevesihuollon ja sähkönjakelun riskikohteiden kartoittamista. Lisäksi Huuhkajan tulvapenkereen korotus on viimeistelyvaiheessa. Lähivuosina tavoitteena on edistää muun muassa tulvantorjunnan harjoituksen
- [Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 15.6.2021](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kymijoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokous-15-6-2021/) - Kuulemisessa saadun palautteen esittely ja läpikäynti. Suunnitelman muutostarpeista ja viimeistelystä sopiminen.
- [Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvaryhmän kokousmuistio 22.06.2021](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/haminan-ja-kotkan-rannikkoalueen-tulvaryhman-kokousmuistio-22-06-2021/) - Kuulemisessa saadun palautteen esittely ja läpikäynti. Suunnitelman muutostarpeista ja viimeistelystä sopiminen.
- [Vantaanjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 4.10.2022](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/vantaanjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-vantaanjoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokous-4-10-2022/) - Vantaanjoen vesistöalueen tulvaryhmä kokoontui 4.10.2022 Riihimäellä. Kokouksessa kerrattiin uuden hallintasuunnitelman pääkohtia sekä tulvaryhmän tehtäviä ja toimintaa. Kokouksessa käytiin läpi hallintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuksen tilannetta. Putkisiltojen valmistuminen Riihimäelle on merkittävin yksittäinen toimenpide, jolla tulvariski pienenee. Tämä toimenpide etenee suunnitellussa aikataulussa eli 3. putkisillan rakentaminen Riihimäellä on käynnissä. Viimeistelytyöt ovat menossa. Ensi vuonna on tarkoitus
- [Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 29.12.2022](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kokemaenjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-kokemaenjoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokous-29-12-2022/)
- [Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmän kokous 17.11.2022](https://www.vesi.fi/tulvaryhmatiedote/kokemaenjoen-vesistoalueen-tulvaryhma-kokemaenjoen-vesistoalueen-tulvaryhman-kokous-17-11-2022/) - Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmä kokoontui 17.11.2022. Kokouksessa käsiteltiin tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteumaa.

## VKV-kampanjat

- [Vuoden Vesistökunnostaja -pääsivu](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vuoden-vesistokunnostaja/) - Nyt voit äänestää 18.5. mennessä vuoden 2026 vesistökunnostajaa tämän Webropol-lomakkeen kautta! Tutustu Vuoden Vesistökunnostajiin:
- [Vuoden vesistökunnostaja -tunnustus 2025 Helsingin perhokalastajien Pekka Lindbladille](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vuoden-vesistokunnostaja-tunnustus-helsingin-perhokalastajien-pekka-lindbladille/) - Mätäjoki yhteisen ponnistuksen kohteena Lindblad ja Helsingin Perhokalastajat ry ovat tehneet Mätäjoen kunnostuksissa yhteistyötä Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n sekä Helsingin kaupungin kanssa. Lisäksi Luonnonvarakeskus on seurannut taimenkannan kehittymistä sähkökoekalastuksin. Vantaan Kaivokselasta alkunsa saava Mätäjoki kulkee yhdeksän kilometrin matkan maankäytöltään kaupunkimaisten ja voimakkaasti ihmistoiminnan vaikutuksessa olevien alueiden läpi. Puroa kuormittavat kaupunkialueille tyypilliset haitalliset aineet ja suuret
- [Vesistökunnostusten moniosaaja Valonia valittiin Vuoden vesistökunnostajaksi 2024](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vesistokunnostusten-moniosaaja-valonia-valittiin-vuoden-vesistokunnostajaksi-2024/) - Kunnostuksia vesistöissä ja valuma-alueilla Valonia on toteuttanut vesistöhankkeita laajalla kirjolla. Virtavesikunnostuksista Raisionjoen kunnostus ja Aneriojoen Holstenkosken padon osittainen purku ja koskikunnostukset ovat valtakunnallisestikin merkittäviä saavutuksia. Kuntien kanssa yhdessä toteutetut soiden ennallistamiset ovat parantaneet valuma-alueilta tulevien vesien laatua. Varsinais-Suomen Helmikunnat -hankkeissa Valonia on yhdessä kuntien kanssa toteuttanut luonnonhoitohankkeita, joissa on kunnostettu muun muassa purojen ranta-alueita ja
- [Kunnostuksen vaikutukset Nairassuon kunnostus](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/kunnostuksen-vaikutukset-nairassuon-kunnostus/) - Mikä on muuttunut kunnostuksen seurauksena? Nairassuon kunnostustoimilla on saavutettu noin 240 hehtaarin laajuisen valuma-alueen luonnonmukainen vesienhallinta. Ennallistaminen vaikuttaa noin 25 hehtaarin laajuiselle alueelle, missä suoekosysteemi voi palautua lähemmäs luonnontilaa. Alueen luontoarvot tulevat paranemaan ja vesistökuormitus vähentymään. Kestävän vesienhallinnan lisäksi kunnostus parantaa vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta sekä pitkällä aikavälillä lisää hiilen sidontaa. Saavutettiinko kunnostuksen tavoitteet? Onko
- [Kunnostuksen toteuttaminen Nairassuo](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/kunnostuksen-toteuttaminen-nairassuo/) - Mitä työvaiheita kunnostukseen kuului? Nairassuon kunnostuksen toteutus jakautui kahteen erilliseen osavaluma-alueeseen suon sisällä. Läntisellä puolella entisellä turvetuotantoalueella tehtiin valtaojaan peräkkäisiä ojakatkoja, joiden avulla hidastetaan veden purkautumista alueelta. Itäisellä ojitusalueella täytettiin noin kolme kilometriä suolle kaivettuja kuivatusojia. Mitä eri työvaiheiden ajoittamisessa tuli ottaa huomioon? Suon kosteusolosuhteet etenkin läntisellä alueella olivat haastavat kaivinkoneelle ja työ aloitettiin sieltä
- [Vuoden vesistökunnostaja 2023 tunnustus Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vuoden-vesistokunnostaja-2023-tunnustus-kiimingin-jaalin-vesienhoitoyhdistykselle/) - Jäälinjärven kunnostukset ovat olleet esimerkillisen pitkäjänteisiä ja suunnitelmallisia Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen määrätietoisen ja suunnitelmallisen toiminnan myötä Jäälinjärven veden laatu on parantunut merkittävästi. Jäälinjärven sinileväkukinnot ovat hävinneet, limalevä lähes kadonnut ja kalaston rakenne on parantunut. Raudan kulkeutuminen järveen valumavesien mukana on edelleen ongelma, mutta yhdistys ponnistelee sen ratkaisemiseksi yhdessä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Poikkeukselliseksi Jäälinjärven kunnostustyön tekee se, että työtä leimaa
- [Tarpeesta suunnitelmaan Nairassuon kunnostus](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/tarpeesta-suunnitelmaan-nairassuon-kunnostus/) - Miksi kunnostussuunnitelmaa lähdettiin tekemään? Salon kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö ehdotti keväällä 2021 Nairassuota vesienhallinnan kunnostuskohteeksi PUUJALKA-hankkeeseen. Nairassuo on vähäpuustoinen ja niukkaravinteinen suo, jonka ojitus on ollut metsätaloudellisesti kannattamaton. Kunnostusten jälkeen Nairassuolla on potentiaalia kehittyä salolaisten lähiluontokohteeksi. Mitä vaiheita kunnostussuunnitelman tekemiseen kuului? Ensimmäinen maastokäynti Nairassuolla kunnostustarpeiden ja -mahdollisuuksien kartoittamiseksi marraskuussa 2021. Salon kaupungilta saatiin tammikuussa 2022
- [Kunnostustöiden valmistelu Nairassuon kunnostus](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/kunnostustoiden-valmistelu-nairassuon-kunnostus/) - Mistä saimme tietoa kunnostushankkeita tekevistä urakoitsijoista? Saimme tietoa urakoitsijoista pääosin yhteistyöverkostomme kautta. Miten valitsimme ja kilpailutimme urakoitsijat? Kilpailutimme urakan kolmen tarjoajan kesken. Kilpailutuksen keskeisenä asiakirjana oli työsuunnitelma, josta sai irti urakoinnin yksikkömäärät (mm. täytettävät ojametrit, ojakatkojen lukumäärät, ajomatkat). Urakoitsija valittiin edullisimman hinnan perusteella. Toisaalta oli tiedossa, että valitulla urakoitsijalla on vahvaa kokemusta kyseisen työn tekemisestä.
- [Lupa ja rahoitus Nairassuon kunnostus](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/lupa-ja-rahoitus-nairassuon-kunnostus/) - Mistä saimme hankkeelle rahoituksen? Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi hankkeelle rahoituksen Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen -avustushausta. Lisärahoitusta saatiin Saaristomeren suojelurahastolta. Hankkeen omarahoituksen kustansivat Valonia, Turun kaupunki, Salon kaupunki ja Paimionjoki-yhdistys ry. Kuinka paljon hankkeen eri toimenpiteisiin on varattu rahoitusta? Suunnittelukustannus oli noin 5000 euroa ja toteutuskustannus oli noin 8500 euroa. Yhteistyökumppaneiden, Turun, Salon ja Paimionjoki-yhdistyksen, sitoutuminen
- [Pitkäjänteinen työ Alavudenjärven valuma-alueen hyväksi toi Vuoden vesistökunnostaja 2022 palkinnon Timo Rintalalle ja Alavuden kaupungille](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/pitkajanteinen-tyo-alavudenjarven-valuma-alueen-hyvaksi-toi-vuoden-vesistokunnostaja-2022-palkinnon-timo-rintalalle-ja-alavuden-kaupungille/) - Alavudenjärven ravinnekuormitus kuriin ja virkistyskäyttö kunniaan Maatalousvaltaisen valuma-alueen vesistöt kärsivät usein ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumisen aiheuttamasta rehevöitymisestä. Vuosikymmen sitten tilanne oli tällainen myös Alavudenjärvellä. Vesienkunnostustyöt ovat kuitenkin kohentaneet vesistöjen virkistysarvoa, parantaneet veden laatua ja lisänneet luonnon monimuotoisuutta. Työ on ollut suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Kunnostuksia on tehty yhteistyössä lukuisien maanomistajien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Vuonna 2015
- [Kunnostuksen vaikutukset](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/kunnostuksen-vaikutukset/) - Mikä on muuttunut kunnostuksen seurauksena? Yli 60 vuoden tauon jälkeen Mustionjoki avautui jälleen vaelluskaloille, kun kalatiet toteutuivat. Kalat pääsevät vaeltamaan jo puolitiehen asti ja raakkujen olosuhteet ovat hieman parantuneet. Suunnittelussa huomioitiin alusta alkaen kalanpoikasten alasvaellus ja eri kalalajien vaelluksen helpottaminen. Kalatiet vaikuttavat myönteisesti myös matkailuun ja yritystoimintaan ja ne parantavat ympäristön arvoa, asumisviihtyvyyttä ja joen
- [Kunnostuksen toteuttaminen](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/kunnostuksen-toteuttaminen/) - Mitä työvaiheita kunnostukseen kuului? Kaupungin valitsema urakoitsija vastasi rakentamistyöstä ja toteutuksesta. Kaupunki teki yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa koko kunnostuksen ajan. Virtausolosuhteita säädettiin pohjakiveystä myöten koko prosessin ajan: tarkemman rakennesuunnittelun yhteydessä sekä rakentamisvaiheessa. Ennen käyttöönottoa kalatierakenteen toimintaa testattiin. Mitä eri työvaiheiden ajoittamisessa tuli ottaa huomioon? Rakentamisen vaikutuksia vesistössä seurattiin voimalaitospadon ylä- ja alapuolelle asennettujen jatkuvatoimisten sameusmittareiden avulla.
- [Vesistösankarit -pääsivu](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vesistosankarit/) - Tutustu vesistösankareihin: Puuttuuko oma vesistösankarisi listalta? Ehdotuksia voit lähettää Palaute-sivun kautta.
- [Vesistökunnostuksen vaiheet ja vaikuttajat -pääsivu](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vesistokunnostuksen-vaiheet-ja-vaikuttajat/) - Tavoitteena on tehdä näkyväksi kunnostuksen pitkäaikaiset vaiheet, eri vaiheiden tärkeys ja monet henkilöt kunnostuksien takana. Kaikkia kunnostajia tarvitaan! Ota vinkkejä talteen omien hankkeiden suunnittelun tueksi. Me kaikki voimme tehdä vesistöteon! Kustakin hankkeesta esitellään viisi kunnostuksen vaihetta. Vielä julkaisemattomia vaiheita tullaan esittelemään hankkeiden edetessä. Vesistökunnostuksen vaiheet ovat: 1. Tarpeesta suunnitelmaan 2. Lupa ja rahoitus 3. Kunnostustöiden
- [Laajat ja vaikuttavat vesistökunnostushankkeet toivat Metsähallituksen Luontopalveluille Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon 2021](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/laajat-ja-vaikuttavat-vesistokunnostushankkeet-toivat-metsahallituksen-luontopalveluille-vuoden-vesistokunnostaja-palkinnon-2021/) - Metsähallituksen Luontopalvelujen nelikko on raivannut tietä kohti parempia vesiä uhanalaisille luontotyypeille ja lajeille. Metsähallituksen Luontopalvelut on harvoja toimijoita Suomessa, joka voi johtaa suuren luokan vesistöhankkeita. ”Tehonelikko” on onnistunut resursoimaan poikkeuksellisen suuria hankekokonaisuuksia ja hankkimaan kymmenien miljoonien EU-rahoitukset. Tästä ovat hyötyneet vesistön, luonnon ja virkistyskäyttäjien lisäksi myös monet asiantuntijaorganisaatiot ja vesienhoidon osaajat. Laajaa yhteistyötä ja vaikuttavaa
- [Vuoden 2020 vesistökunnostaja -palkinto Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vuoden-2020-vesistokunnostaja-palkinto-etela-karjalan-virkistysaluesaatiolle/) - Rohkea avaus kannustaa laajaan yhteistyöhön ja vastuunottoon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on ollut vuodesta 2004 asti mukana kehittämässä Hiitolanjokea sekä raivaamassa tietä kohti vapaata lohijokea, mutta viime vuosina se on ottanut projektissa yhä enemmän vastuuta. Kun voimaloiden lunastusneuvotteluihin ryhdyttiin, säätiö tarjoutui ottamaan voimalat hallintaansa. Tavoitteena oli varmistaa joen muutosprosessin onnistuminen. Säätiö laajensi rohkeasti omaa toimintaansa osallistumalla lunastusneuvotteluihin,
- [Vuoden 2019 vesistökunnostajina on palkittu Tohmajärven kunnostushanke, Pyhäjärvi-instituutti sekä professori Timo Muotka](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vuoden-2019-vesistokunnostajina-on-palkittu-tohmajarven-kunnostushanke-pyhajarvi-instituutti-seka-professori-timo-muotka/) - Tohmajärvellä paikallinen aktiivisuus vakuutti tuomariston Pohjois-Karjalan Tohmajärven kunnostushanke palkittiin aktiivisesta ja vaikuttavasta toiminnasta järven ja sen valuma-alueen tilan parantamisessa. Puhdas Tohmajärvi ry:n ja Tohmajärven kunnan yhteisessä hankkeessa on työskennelty pitkäjänteisesti sekä valuma-alueella että järvellä. Noin 20 000 hehtaarin valuma-alueella on toteutettu lukuisia erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä, kunnostettu puroja ja ennallistettu kosteikkoja sekä suo-alueita. Vesilinnut ovat löytäneet kosteikkoalueet
- [Vuoden 2018 vesistökunnostajana palkittiin ”Pien-Saimaan pelastajat”](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vuoden-2018-vesistokunnostajana-palkittiin-pien-saimaan-pelastajat/) - Aktiivista vesiensuojelutyötä ja toisiaan tukevia hankkeita Vuoden vesistökunnostajayhteisö on vuosituhannen alusta lähtien selvittänyt vesistön tilaa, suunnitellut sekä konkreettisesti ja laajamittaisesti toteuttanut useita vesistön tilaa parantavia toimenpiteitä. Ongelmiin on haettu myös uusia ratkaisuja. Valitut toimenpiteet ovat perustuneet huolelliseen suunnitteluun ja niiden vaikutuksia on seurattu. Voittajayhteisö on toteuttanut lähes 20 vuoden aikana mm. sata kosteikkoa ja kehittänyt
- [Puroaktiivi Juha Salosesta vuoden 2017 vesistökunnostaja](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/puroaktiivi-juha-salosesta-vuoden-2017-vesistokunnostaja/) - Longinojan virtavesikunnostusten vetäjänä vuodesta 2001 toiminut Juha Salonen on myös Longinoja.fi sekä www.facebook.com/longinoja sivujen perustaja. Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran Skes ry:n vuonna 2001 aloittamat jatkuvat kunnostustyöt ovat tehneet Longinojasta koko Suomen talkookunnostusten mallikohteen taimenen elvytystyössä. Puron varsista on samalla tullut yksi merkittävistä ulkoilu- ja oleskelualueista Helsingissä. Ulkoisesti vaatimattomasta ojasta on sitkeällä vapaaehtoistyöllä kehittynyt yksi Vantaanjoen tärkeimmistä
- [Pro Puruveden perustaja Reijo Jantunen valittu vuoden 2016 vesistökunnostajaksi](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/pro-puruveden-perustaja-reijo-jantunen-valittu-vuoden-2016-vesistokunnostajaksi/) - Omistautunutta vesiensuojelua ja panostusta viestintään Muutamassa vuodessa mielikuvat Puruvedestä ja sen vesiensuojelun tarpeesta ovat muuttuneet. Pro Puruvesi on panostanut viestintään sekä ympäristökasvatukseen ja saanut toiminnalleen runsaasti näkyvyyttä mediassa. Pro Puruvesi ry:llä on tällä hetkellä noin 1200 jäsentä, ja sen sidosryhmät ovat vahvasti mukana yhteistyössä. Yhdistys oli keskeinen aloitteentekijä ja osallistuja laadittaessa vesiensuojelun yleissuunnitelmaa järvelle ja
- [Virtavesien hoitoyhdistys (VIRHO) valittu vuoden 2015 vesistökunnostajaksi](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/virtavesien-hoitoyhdistys-virho-valittu-vuoden-2015-vesistokunnostajaksi/) - VIRHO-yhdistyksen tavoitteena on turvata vesiekosysteemin elinehdot vesistöjen käytössä mahdollisimman laajasti. Toimintaan kuuluvat mm. virtavesien kunnostukset, taimen- ja lohikalakantojen parantaminen, kestävien kalavedenhoito- ja kalastustapojen edistäminen sekä tiedotus ja vaikuttaminen virtavesiä koskeviin päätöksiin. Esimerkillisellä toiminnalla valtakunnallista vaikuttavuutta VIRHOn työllä on vaikutusta Etelä-Suomen lisäksi myös valtakunnallisesti. Yhdistyksen kunnostustoiminnan painopiste on ollut aikaisemmin vähemmän huomiota saaneissa uhanalaisissa pienvesissä. Pääkaupunkiseudun
- [Limnologi Jukka Koski-Vähälä valittu vuoden 2014 vesistökunnostajaksi](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/limnologi-jukka-koski-vahala-valittu-vuoden-2014-vesistokunnostajaksi/) - Valtakunnallinen vaikuttaja – paikallinen parantaja Raati päätti palkita Jukka Koski-Vähälän, sillä hän on monipuolinen toimija ja omistautunut vesistöjen tilan parantamiselle useilla tasoilla. Koski-Vähälä on tehnyt pitkäjänteistä työtä saavuttaen luottamuksen vesistöjen hoidon asiantuntijana. Hän on tunnetusti erittäin aktiivinen henkilö kentällä sekä toimiessaan vesienhoidontyöryhmissä asiantuntijana tai puheenjohtajana. Jukka on toteuttanut hartiavoimin useita vesistökunnostushankkeita ja vienyt vesistökunnostukseen liittyviä
- [Juha Keto valittu Vuoden 2013 vesistökunnostajaksi](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/juha-keto-valittu-vuoden-2013-vesistokunnostajaksi/) - Uraauurtavaa työtä vesistöjen kunnostamiseksi Raati päätti palkita Juha Kedon, sillä hän on tehnyt uraauurtavaa ja pitkäjänteistä elämäntyötä vesistöjen kunnostuksen eteen. Hänen esimerkkinsä synnytti 2000-luvulla Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön, joka toteuttaa Vesijärven suojelua ja hoitoa koko järven valuma-alueella. Keto on vienyt vesistökunnostukseen liittyviä asioita eteenpäin myös kansainvälisellä tasolla. Hän on ollut mukana käynnistämässä muun muassa yhteistyötä eteläafrikkalaisen Bojanalan
- [Hankkeilla vaikuttaviin vesistötekoihin](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/hankkeilla-vaikuttaviin-vesistotekoihin/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Kiinnostuin pienvesistä vesihyönteisten tutkimusmielessä 1990-luvun alkupuolella, ensin puroista ja hiukan myöhemmin lähteistä, joiden tietopohjan havaitsin etenkin selkärangattomien eläinten osalta täysin puutteelliseksi. Tästä lähti edelleen jatkuva kiinnostus lähteisiin ja lähteikköihin, joka johti alkuperäisen ”mitä lähteissä elää?” -kysymyksen jälkeen nopeasti siihen, miten ihmistoiminta on vaikuttanut lähteisiin ja voiko niitä kunnostaa. Pienvesien äärellä
- [Lähteiden tilaa parantamassa](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/lahteiden-tilaa-parantamassa/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Kiinnostuin lähteistä jo melkein 20 vuotta sitten opiskeluaikana. Aluksi kiinnostus liittyi lajistoon, etenkin sammaliin, mutta hyvin pian totesin järkyttyneenä, miten surkea etenkin Etelä-Suomen lähteiden tilanne on. Gradussani tutkin Salpausselän lähteitä, joiden sammallajisto oli tutkittu viimeksi 50 vuotta sitten. Moni lähde oli hävinnyt tällä välin kokonaan, ja suurin osa oli pahoin
- [Vesivastuullisuus on kaikkien asia](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vesivastuullisuus-on-kaikkien-asia/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Puhdas vesi on elämän symboli, likainen taas kuoleman. Ilman puhdasta vettä ei ole elämää. Pidän myös luonnossa liikkumisesta. Motivaationi tehdä töitä puhtaiden vesien puolesta tulee näistä kahdesta suunnasta. Vesiensuojelun kenttätyöt on myös mitä parhainta hyötyliikuntaa! Puhtaan pohjoisen väki voi tässäkin asiassa olla suunnannäyttäjänä. Mitä vesistötekoja olet tehnyt? Pyrin lisäämään omaa
- [Verkostoista tehoa vesienhoitoon](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/verkostoista-tehoa-vesienhoitoon/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Ympäristöalan opintojen jälkeen työskentelin Siuruanjoki kuntoon -yhteishankkeessa, joka herätti kiinnostukseni vesistöjen kunnostamiseen. Huomasin, miten tärkeää vesien hoidossa ja kunnostuksissa on kaikkien toimijoiden osallistuminen ja yhteistyö. Iso merkitys aikoinaan syttyneen kipinän ylläpitämisessä on ollut alan huippuosaajien esimerkki ja opit. Tästä kiitokset kuuluvat erityisesti Timo Yrjänälle ja Pekka Hynniselle. Mitä vesistötekoja olet
- [Vesistökunnostuksissa sekä asiantuntijoilla että vapaaehtoisilla on tärkeä rooli](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vesistokunnostuksissa-seka-asiantuntijoilla-etta-vapaaehtoisilla-on-tarkea-rooli/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? En muista mitään yksittäistä hetkeä tai tapausta, joka olisi sytyttänyt kipinän vesien kunnostamiseen. Kun on saanut työskennellä perinteikkäässä alueellisessa vesiensuojeluyhdistyksessä ja on saanut nähdä aitiopaikalta mitä kaikkea kentällä tulisi tehdä vesistöjen tilan hyväksi, niin siitä tulee tietynlainen velvollisuus pyrkiä tekemään oman osansa asioiden eteenpäin viemiseksi. Työtä ei tehdä yksin vaan
- [Mikromuovitutkimusta ja käytännön kunnostustöitä](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/mikromuovitutkimusta-ja-kaytannon-kunnostustoita/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Harrastin kalastusta erityisesti nuoruusvuosinani Itä-Suomen pienillä lähes luonnontilaisilla järvillä ja lammilla. Itse pyydystetyistä kaloista tehtiin maistuvaa ruokaa kotona. Jo silloin puhuttiin vesistöjen likaantumisesta, mutta ne olivat vielä kaukaisia asioita nuoren miehen ajatuksissa. Muutettuani opiskelemaan suurempiin taajamiin ymmärsin paremmin vesistöihin kohdistuvien päästöjen aiheuttaman kuormituksen määrän ja laadun. Nämä henkilökohtaiset kokemukset ja
- [Monipuolista vesistökunnostusta Lahdenpohjan rannoilla](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/monipuolista-vesistokunnostusta-lahdenpohjan-rannoilla/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Muutin Hollolan Lahdenpohjaan lähelle Vesijärven rantaa 1993. Vuonna 2002 havahduin ongelmaan: hauet kuolivat katiskaan ja verkot limaantuivat hetkessä. Kalansaanti tyrehtyi. Lisäksi ranta oli alkanut voimakkaasti maatua, kasvaa puita ja haista pahalle. Silloin päätin kääriä hihat ja aloittaa työt. Mitä vesistötekoja olet tehnyt? Kolmen yhdistyksen vetäjänä olen ollut mukana monissa kunnostushankkeissa.
- [Vesiensuojelua kouluissa ja tapahtumissa](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vesiensuojelua-kouluissa-ja-tapahtumissa/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Kunnioitus puhdasta luontoa ja vettä kohtaan kumpuaa jo lapsuudestani. Olen ollut aktiivinen luonnon tilan, niin veden kuin ilmaston, havainnoija lapsesta lähtien. Olen mm. ollut perustamassa Rauman seudun luonnonystävät -yhdistystä. Lisäksi olen työni puolesta saanut laatia mm. perehdytys-suunnitelmia uusille työntekijöille ja kesäharjoittelijoille. Näihin suunnitelmiin on kuulunut aina ympäristöaihe, jolla edistetään metsäteollisuuden
- [Vesistökunnostusten tärkein työ tehdään valuma-alueilla](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vesistokunnostusten-tarkein-tyo-tehdaan-valuma-alueilla/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Kipinöitä kertyi 70-luvulta saakka, jolloin nuorena luontoliittolaisena vastustin Pohjanmaan rannikon jokien tippavoimaloiden rakentamista ja Lappajärven säännöstelyä! Vesiensuojelusta tuli sydämenasia. Mitä vesistötekoja olet tehnyt? Metsähallituksella 80-luvulla selvitin vanhojen, luvattomien uittoperkausten aiheuttamia seurauksia vesistöille ja kalakannoille. Samaan aikaan alettiin kunnostaa perattuja uittojokia Iijoen vesistössä. Tein kunnostusten seurantaa 30 vuotta, mikä on osaamiseni
- [Organisointia ja käytännön kunnostustöitä Iin Särkijärvellä](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/organisointia-ja-kaytannon-kunnostustoita-iin-sarkijarvella/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Minua pyydettiin 2004 Iin Särkijärven osakaskuntaan vetäjäksi. Teimme paljon kunnostustöitä huonohkossa kunnossa olevan vesistön tilan parantamiseksi. Vesistö on ainutlaatuinen alueella. Minulla oli työni puolesta (kunnan tekniseltä puolelta) hieman kokemusta ja tietämystä asioista, muun muassa rahoituskanavista. En aiemmin ollut kuitenkaan tehnyt tällaista, joten uusi haaste kiinnosti ja innosti. Mitä vesistötekoja olet
- [Hoitokalastusta Tyräjärvellä](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/hoitokalastusta-tyrajarvella/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Kun mökkijärveni kunnosta uutisoitiin muun muassa Kaleva-lehdessä vuonna 2016, pohdimme kaverin kanssa mitä voisimme asialle tehdä. Päätimme hakea pilottikohteeksi ProAgrian Vyyhti II -projektiin. Emme kuitenkaan päässeet mukaan, sillä Tyräjärvi, jota halusimme kunnostaa, oli siihen hankkeeseen liian suuri. Lopulta homma alkoi edetä, kun osallistuin samaisen Vyyhti II -hankkeen Kuusamossa järjestämään kunnostusyhdyshenkilöiden
- [Soutelutapahtumia ja vesien tilasta huolehtimista](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/soutelutapahtumia-ja-vesien-tilasta-huolehtimista/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? 1970-luvun lopulla minua pyydettiin paikallisen vesiensuojeluyhdistyksen vetäjäksi synnyinkunnassani Hausjärvellä ja teimme paljon vesiensuojelutyötä huonossa tilassa olevien vesistöjen hyväksi. Alueella on vähän vesistöjä ja nekin olivat päässeet huonoon kuntoon. Halusin, että sukupolvemme aikana ei vesistöjä pilata. 1980-luvun puolivälissä Sulkavan souduissa heräsi kiinnostus oman soututapahtuman järjestämiseen ja niin sai alkunsa Mommilanjärven soutelu
- [Aktiivista talkootyötä kalakantojen elvyttämiseksi](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/aktiivista-talkootyota-kalakantojen-elvyttamiseksi/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Avainsana on nahkiainen. Pyöräilyonnettomuuden jälkeen jäin seuraamaan merisäätä ja kiinnostuin nahkiaisesta. Tämän myötä kiinnostuin Kokemäenjoen vesistöstä ja virtavesien tilasta. Tuli heti tunne, että tämä on todella tärkeä asia ja "minun juttuni". Mitä vesistötekoja olet tehnyt? Olen miettinyt, kumpi on enemmän auttanut kumpaa: minä vesistöjämme vai nämä projektit minua! Olen aktiivisesti
- [Monivaiheinen kunnostus Littoistenjärvellä](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/monivaiheinen-kunnostus-littoistenjarvella/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Tähän vaikuttivat useatkin tekijät. Olimme tutkimusryhmäni kanssa selvittämässä Säkylän Pyhäjärven ekosysteemin toimintaa 1980-luvulla, kun mittausaineistot osoittivat, että järven kuormitus oli hiukan liian suuri ja johtaisi aikaa myöten haitalliseen rehevöitymiseen. Toin tämän myös julki. Vesiviranomaiset ja paikalliset toimijat ottivat rehevöitymisen torjunnan vakavasti, ja asiaa edistämään perustettiin vuonna 1995 Pyhäjärven suojelurahasto, joka
- [Purokunnostuksia Varsinais-Suomessa](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/purokunnostuksia-varsinais-suomessa/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Kalastusharrastuksen kautta vesien elämä alkoi kiehtomaan jo lapsena. Luin paljon ja kirjallisuuden ja kalavesiltä kerääntyneiden kokemusten kautta alkoi hahmottumaan käsitys Suomen vesistöjen tilasta ja kunnostustarpeista. Myöhemmin opintojen kautta tietopohja vahvistui ja ajatus ”jottan tarttis tehrä” voimistui. Mitä vesistötekoja olet tehnyt? Olen selvittänyt paljon Varsinais-Suomen virtavesien tilaa ja kunnostustarpeita. Selvitysten perusteella
- [Vesien tilasta huolehtiminen on etu kaikessa toiminnassa](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vesien-tilasta-huolehtiminen-on-etu-kaikessa-toiminnassa/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Olen aina ollut innokas kalastaja sekä luontoharrastaja. Harrastusteni ansiosta ajauduin vesistökunnostuksien pariin. Vesien tila vaikuttaa sekä harrastukseni että ammattini mielekkääseen toteuttamiseen. Vesien kunnostaminen on minulle mieluisa velvollisuus. Mitä vesistötekoja olet tehnyt? Olen suunnitellut ja ohjannut useita virtavesi- ja vähän muitakin vesistökunnostuksia. Lisäksi olen ollut mukana hankkimassa rahoitusta erilaisille kunnostushankkeille. Toki
- [Vesistöteoissa yhteistyö on valttia](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/vesistoteoissa-yhteistyo-on-valttia/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Mökkijärvi ja mökin läheiset metsäpurot olivat minulle tärkeitä jo lapsena. Vanha metsä lähdepitoisen puron ympärillä oli satumainen paikka lapselle (ja aikuiselle kenties vieläkin satumaisempi). Kesät kuluivat järvessä sukeltaen ja rantavedessä snorklaten. Aikuistuessani kasvoi myös ymmärrys ihmisen toiminnan vaikutuksista vesistöihin. Innostus lisääntyi työskennellessäni erilaisten vesiensuojeluhankkeiden parissa ensin ympäristökeskuksessa ja sittemmin WWF:ssä.
- [Jäälinjärven kunnostus](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/jaalinjarven-kunnostus/) - Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen? Työurallani ympäristöjohtajana vastasin voimayhtiökonsernin ympäristöasioista. Vuonna 1989 määrittelin yhtiölle rakennettujen vesistöjen ympäristönhoitopolitiikan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Ohjelma on tuottanut hyviä tuloksia ja vaikuttaa edelleen. Eläköidyttyäni naapuri heitti kysymyksen, että voisiko huonossa kunnossa olevalle kotijärvelle eli Jäälinjärvelle tehdä jotain. Liityin porukkaan, jossa oli järven kunnostuksesta kiinnostuneita asukkaita. Meille syntyi heti tekemisen meininki.
- [Kunnostuksen vaikutukset Ansionjärven lintuvesikunnostus](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/kunnostuksen-vaikutukset-ansionjarven-lintuvesikunnostus/) - Mikä on muuttunut kunnostuksen seurauksena? Järven rantaviivaan tulee vaihtelevuutta ja pituutta. Tämä mahdollistaa vesilinnuille uusia pesäpaikkoja, joista osa on pienpedoilta aiempaa paremmin turvassa. Vesikasvillisuus ja ennen kaikkea vieraslajin isosorsimon kasvustot pienenevät. Järvestä saadaan pois kertynyttä sedimenttiä ja ojien tuoma kuormitus pienenee uusien kosteikko-laskeutusaltaiden myötä. Saavutettiinko kunnostuksen tavoitteet? Onko tarvetta jatkotoimenpiteille? Tekniset tavoitteet saavutettiin osittain. Kunnostussuunnitelman
- [Kunnostuksen toteuttaminen Ansionjärven lintuvesikunnostus](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/kunnostuksen-toteuttaminen-ansionjarven-lintuvesikunnostus/) - Mitä työvaiheita kunnostukseen kuului? Työmaan valmistelutyöt: risukoiden raivaus ja puiden kaato, ruoppausalueiden merkitseminen maastoon. Konetyö: kaivuu ja massojen siirto rantaan, massojen tasaaminen ja muiden jälkien korjaaminen. Niittojätteiden siirto rantaan. Mitä eri työvaiheiden ajoittamisessa tuli ottaa huomioon? AVIn luvassa oli tarkat ajankohdat koska työtä saa tehdä (syksyllä-talvella), sillä osassa kohteista on viitasammakkohavaintoja. Lisäksi lintujen pesimäaikaan ei
- [Kunnostustöiden valmistelu Ansionjärven lintuvesikunnostus](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/kunnostustoiden-valmistelu-ansionjarven-lintuvesikunnostus/) - Mistä saimme tietoa kunnostushankkeita tekevistä urakoitsijoista? Urakoitsijoiden, joilla oli kohteeseen soveltuvat koneet, löytämiseen käytettiin vanhoja kokemuksia vastaavantyyppisistä kunnostuksista sekä www-hakuja. Hakualueena oli koko Etelä-Suomi, sillä tarjontaa ei ole kovinkaan paljon. Miten valitsimme ja kilpailutimme urakoitsijat? Urakoinnista tehtiin tarjouspyyntö, jossa ilmoitettiin käytettävissä oleva rahasumma. Kunnostustoimet pisteytettiin odotettavissa olevan vaikuttavuuden mukaan ja tarjouskilpailun voitti eniten vaikuttavia kohteita
- [Lupa ja rahoitus Ansionjärven lintuvesikunnostus](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/lupa-ja-rahoitus-ansionjarven-lintuvesikunnostus/) - Mistä saimme hankkeelle rahoituksen? Pääsimme mukaan Metsähallituksen vetämään hankkeeseen osatoteuttajana. EUn LIFE-ohjelma kattaa kulut 60%:sti, omarahoitusta saatiin Hämeen ELY- keskukselta ja Vanajavesikeskuksesta. Osa hankkeen aikana luvitetuista toimista on yksityisrantojen edustoilla, ja ne toteutuvat maanomistajien omalla rahoituksella. Kuinka paljon hankkeen eri toimenpiteisiin on varattu rahoitusta? Kaikki hinnat sisältävät ALV:in. Suunnittelu: HKS 8990 € ja kunnostussuunnitelma 3970
- [Tarpeesta suunnitelmaan Ansionjärven lintuvesikunnostus](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/tarpeesta-suunnitelmaan-ansionjarven-lintuvesikunnostus/) - Miksi kunnostussuunnitelmaa lähdettiin tekemään? Hausjärven Ansionjärvi pääsi mukaan valtakunnalliseen FRESHABIT-LIFE-IP –hankkeeseen, jossa kunnostetaan Natura2000-verkoston vesistöjä. Ansionjärvellä tiedettiin olevan umpeenkasvuongelmia. Lisäksi linnustoarvot, joiden mukaan se oli aikoinaan suojeltu, olivat vähentyneet. Mitä vaiheita kunnostussuunnitelman tekemiseen kuului? Teetettiin Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma (HKS) luontokartoituksineen. HKS hyväksytettiin vesialueiden ja rantakiinteistöjen omistajilla. Vesi- ja rantakasvillisuus kartoitettiin erillisenä hankkeena. Pesivien ja
- [Kunnostuksen vaikutukset Kutusoraikkoja Jarvanjokeen](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/kunnostuksen-vaikutukset-kutusoraikkoja-jarvanjokeen/) - Mikä on muuttunut kunnostuksen seurauksena? Kunnostuksen tavoitteena oli luoda taimenille paremmat lisääntymismahdollisuudet Jarvanjoella. Aika näyttää, saavutetaanko taimenkannan kohentuminen pelkästään virtavesikunnostuksilla vai tarvitaanko tueksi esimerkiksi valuma-alueella tehtäviä kunnostustoimia. Saavutettiinko kunnostuksen tavoitteet? Onko tarvetta jatkotoimenpiteille? Kohteella on käyty katselmoimassa ja sähkökoekalastamassa vuosi kunnostuksen jälkeen. Osaa tehdyistä soraikoista täytyy täydentää raekooltaan suuremmalla kivimateriaalilla, jotta ne pysyvät paremmin paikoillaan.
- [Kunnostuksen toteuttaminen Kutusoraikkoja Jarvanjokeen](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/kunnostuksen-toteuttaminen-kutusoraikkoja-jarvanjokeen/) - Mitä työvaiheita kunnostukseen kuului? Sähkökoekalastusnäytös ennen talkoiden aloittamista Talkooryhmän ohjeistaminen ja alueen katselmointi yhdessä Kuvat ennen soraistuksen aloittamista Ensin siirrettiin isompia kiviä muodostettavan soraikon taakse, minkä jälkeen sorasta muodostettiin loivasti alavirran suuntaan nouseva ramppimainen patja. Valmiin soraikon päälle laitettiin vielä muutamia isompia kiviä. Soraikoista tehtiin eri kokoisia, niitä tehtiin eri syvyyksiin sekä olosuhteiltaan erilaisiin uoman
- [Kunnostustöiden valmistelu Kutusoraikkoja Jarvanjokeen](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/kunnostustoiden-valmistelu-kutusoraikkoja-jarvanjokeen/) - Mistä saimme tietoa kunnostushankkeita tekevistä urakoitsijoista? Paikallisen Linnankylän osakaskunnan esimies kuljetti vapaaehtoisesti soran kunnostuskohteelle ja siirsi soraa lähemmäs kunnostuspaikkoja omalla traktorillaan. Sora ostettiin paikalliselta koneurakoitsijalta läheltä kunnostuskohdetta. Konetyö ja muu talkootyö käytettiin hankkeen omarahoitusosuuteen. Miten valitsimme ja kilpailutimme urakoitsijat? Olemme pyrkineet tilaamaan talkoisiin tarvittavan materiaalin ja koneavun mahdollisimman läheltä kunnostuskohdetta. Mitä kaikkea kunnostustöiden valmistelussa piti
- [Lupa ja rahoitus Kutusoraikkoja Jarvanjokeen](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/lupa-ja-rahoitus-kutusoraikkoja-jarvanjokeen/) - Mistä saimme hankkeelle rahoituksen? Projekti oli yhteistyöhanke, jossa Kihniön–Parkanon kalatalousalue haki avustusta Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Omarahoitusosuus saatiin Kihniön–Parkanon kalatalousalueelta, ja omarahoituksessa hyödynnettiin myös kunnostuksissa muodostuneita talkootyötunteja. Kuinka paljon hankkeen eri toimenpiteisiin on varattu rahoitusta? Kuivasjoen-Jarvanjoen hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden kokonaiskustannus oli 4100 euroa. Hanke sisälsi: ennen kunnostuksia toteutetut sähkökoekalastukset taimenten DNA-analyysin kunnostustalkoiden suunnittelun ja toteutuksen, sisältäen kivimateriaalit,
- [Tarpeesta suunnitelmaan Kutusoraikkoja Jarvanjokeen](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/tarpeesta-suunnitelmaan-kutusoraikkoja-jarvanjokeen/) - Miksi kunnostamista lähdettiin suunnittelemaan? Jarvanjoen Hautalankosken ranta-asukkaan Antti Mäkelän aktiivisuuden seurauksena Hautalankoskella tehtiin sähkökoekalastus vuonna 2019. Hautalankoski on kunnostettu kalataloudellisesti vuonna 2004. Syksyn 2019 sähkökalastuksessa saaliiksi saatiin vain yksi taimen ja tehtiin havainto, ettei koskessa ollut taimenten lisääntymisalueiksi sopivia soraikkoja. Koskialueen heikko taimenkannan tila ja soraikkojen puuttuminen antoi idean kunnostustoimille. Mitä vaiheita kunnostuksen suunnitteluun kuului?
- [Tarpeesta suunnitelmaan Lohikalat Karjaanjoelle](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/tarpeesta-suunnitelmaan-lohikalat-karjaanjoelle/) - Miksi kunnostussuunnitelmaa lähdettiin tekemään? Tavoite on pelastaa uhanalaiset raakut ja palauttaa lohikalojen luontainen elinkierto Karjaanjokeen. Sitä varten laadittiin vesistövisio ja lähdettiin liikkeelle vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa aloitettiin Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden suunnittelu, koska kyseiset voimalaitokset ovat alimmat nousuesteet Mustionjoella. Mitä vaiheita kunnostussuunnitelman tekemiseen kuului? Laadimme vision, johon liittyi alueen kuntien kanssa tehty kuusivuotinen rahoitussopimus vuosille 2016-2021.
- [Lupa ja rahoitus Lohikalat Karjaanjoelle](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/lupa-ja-rahoitus-lohikalat-karjaanjoelle/) - Mistä saimme hankkeelle rahoituksen? Lohikalat Karjaanjoelle -visiosopimukseen lähtivät mukaan valuma-alueen kunnat Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila ja Loppi sekä LUVY. EU:lta saatiin Freshabit LIFE IP -rahoitusta. Rahoitukseen osallistuivat myös valtio kärkihankerahoituksella (MMM ja YM), Koskienergia Oy, Lohjan seudun ympäristöklusteri, Sappi Europe/Kirkniemi, SSO sekä Pohja-Tammisaari- ja Lohjanjärven kalastusalueet. Kuinka paljon hankkeen eri toimenpiteisiin on varattu rahoitusta? Åminneforsin
- [Kunnostustöiden valmistelu Lohikalat Karjaanjoelle](https://www.vesi.fi/vkvkampanja/kunnostustoiden-valmistelu-lohikalat-karjaanjoelle/) - Mistä saimme tietoa kunnostushankkeita tekevistä urakoitsijoista? Vastuu kalateiden käytännön toteutuksesta ja rakennuttamisesta oli Raaseporin kaupungilla. Sopivia kunnostustoimijoita selvitettiin itse sekä tiedustellen yhteistyökumppaneiden kautta. Miten valitsimme ja kilpailutimme urakoitsijat? Raaseporin kaupunki järjesti kalateiden rakentamisesta julkisen kilpailutuksen ja valitsi urakoitsijat tarjousten perusteella. Tavoitteena oli kahden kalatien rakentaminen samanaikaisesti kustannusten säästön näkökulmasta. Mitä kaikkea kunnostustöiden valmistelussa piti huomioida?

## Vesistökunnostuksen  kuukauden luku

- [Suomessa on 74 päävesistöaluetta](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/suomessa-on-74-paavesistoaluetta/) - Suomen päävesistöalueita ovat yli 200 neliökilometrin kokoiset valuma-alueet, jotka on nimetty jokien mukaan. Nämä 74 valuma-aluetta ovat kokonaan tai osittain Suomen alueella. Näiden lisäksi on joitakin rannikkovesi- ja merialueita. Suurimpia päävesistöalueita ovat Vuoksen, Kymijoen, Kokemäenjoen, Oulujoen, Iijoen, Kemijoen, Tornionjoen ja Paatsjoen vesistöt. Vesistöalueet on jaettu useaan pienempään osaan valuma-alueittain. Valuma-alueella tarkoitetaan maaston muotojen rajaamaa aluetta,
- [Vesistöjä ja valuma-alueita kunnostettiin 55 miljoonalla eurolla](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/vesistoja-ja-valuma-alueita-kunnostettiin-55-miljoonalla-eurolla/) - Hyvää joulua Suomen vesistöt! Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa Suomen vesistöjä ja valuma-alueita kunnostettiin yhteensä 55 miljoonalla eurolla. Ympäristöministeriö myönsi valtionavustusta 933 vesistökunnostushankkeelle ohjelman aikana vuosina 2019–2023. Sydämellinen kiitos kaikille vesistökunnostajille tärkeästä työstä. Vesistöjemme hoito vaatii pitkäjänteistä panostusta. Olemme onnistuneet vähentämään Itämeren ja sisävesien ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Suunta on oikea, mutta kuitenkin hyvin hidas. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät
- [Hyytelösammaleläinten kolonia voi olla jopa 40 cm halkaisijaltaan](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/hyytelosammalelainten-kolonia-voi-olla-jopa-40-cm-halkaisijaltaan/) - Hyytelösammaleläin Pectinatella magnifica muodostaa limapallon näköisiä sammaleläinten yhdyskuntia. Hyytelömäisen ja läpikuultavan muodostelman koko on muutamasta sentistä jopa 40 senttimetriin. Sammaleläinten vettä siivilöivät rakenteet muodostavat kolonian pinnalle kuvioita. Vieraslaji on levittäytynyt maahamme Mississippi-joen valuma-alueen järvistä. Laji leviää vesistöstä toiseen lintujen mukana ja painolastivesissä lisääntymissolujensa avulla. Hyytelösammaleläin esiintyy runsasravinteisissa ja lämpimissä, yli 20 °C vesissä. Havaintoja siitä
- [Vesijärvestä otetaan 315 vesinäytettä joka vuosi](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/vesijarvesta-otetaan-315-vesinaytetta-joka-vuosi/) - Päijät-Hämeessä Vesijärven tilan seuranta on kiinteä osa vesistön kunnostus- ja hoitotyötä. Vuonna 2022 Vesijärvestä ja sen valuma-alueelta otettiin 315 vesinäytettä. Näytemäärä on kutakuinkin vakio vuosittain. Lisäksi Vesijärven tilaa seurataan automaattimittauksin sekä biologisin seurannoin. Seurannan avulla voidaan kohdentaa hoitotoimenpiteitä ja todentaa niiden vaikutuksia. Vesijärvi oli vielä 1980-luvulla yksi Suomen pahiten saastuneita ja rehevöityneitä järviä. Määrätietoinen, pitkäjänteinen
- [Hydrologia-LIFE -hankkeessa 5222 hehtaaria ennallistettua suota](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/hydrologia-life-hankkeessa-5222-hehtaaria-ennallistettua-suota/) - Euroopan unionin rahoittamassa Hydrologia-LIFE -hankkeessa palautetaan soita, puroja ja lintuvesiä kohti alkuperäisen kaltaista luonnontilaa noin 100 kohteella ympäri Suomen vuosina 2017–2023. Viimeinen hankevuosi on siis nyt loppusuoralla. Kaikkien hankkeessa tehtyjen toimien tarkoituksena on edesauttaa monimuotoista suo- ja kosteikkoluontoa sekä -lajistoa. Soiden ennallistamistavoitteena hankkeessa oli 5000 hehtaaria ennallistettuja soita ja vuonna 2022 tämä tavoite saavutettiin 5222
- [Makean veden maksimitiheys saavutetaan 4 °C lämpötilassa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/makean-veden-maksimitiheys-saavutetaan-4-c-lampotilassa/) - Kesä on taas täällä ja vedet lämpenevät pikkuhiljaa auringon säteilyn vaikutuksesta. Sen lisäksi, että lämpötilan muutos saa kesän tullen vedet mukavan lämpimiksi uida, vaikuttaa se myös veden olomuotoon ja tiheyteen. Aineet esiintyvät maapallolla pääosin kolmessa olomuodossa, kiinteänä, nesteenä tai kaasuna. Aineiden tiheys yleensä kasvaa, kun se muuttuu kaasumaisesta olomuodosta nesteeksi ja lopulta kiinteään muotoon. Vesi
- [1 000 000 hehtaaria suometsiä tulossa päätehakkuuikään](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/1-000-000-hehtaaria-suometsia-tulossa-paatehakkuuikaan/) - Suometsiä on tulossa päätehakkuuikään lähivuosina melkein miljoona hehtaaria. Koska kyseessä on näin merkittävä pinta-ala, niin metsänhoidon menetelmät vaikuttavat olennaisesti siihen, kuinka paljon suometsien käyttö rasittaa vesistöjä. Suomen metsäkeskuksen uudessa kartta-aineistossa näkyvät kitu- ja joutomaan suot, joille voisi johtaa valumavesiä ojitetuista suometsistä. Näin metsätalouden ravinnekuormitus vesistöihin vähenee ja suoluonnon tila paranee. Metsäkeskus on julkaissut kartta-aineiston, josta
- [Kanadanvesirutto voi kasvaa jo huhtikuulla alle 5 asteisessa vedessä](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/kanadanvesirutto-voi-kasvaa-jo-huhtikuulla-alle-5-asteisessa-vedessa/) - Kanadanvesirutto voi kasvaa jo huhtikuulla alle 5 asteisessa vedessä Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on haitallinen massakasvustoja muodostava vieraslaji. Tämä alunperin pohjoisamerikkalainen laji on päätynyt muille alueille ensin koristekasviksi akvaarioihin ja sittemmin se on alkanut levittäytyä nopeasti myös luonnonvesissä Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Kuubassa, Alaskassa sekä suuressa osassa Eurooppaa, myös Suomessa. Muun muassa laaja erilaisten ympäristöjen sietokyky, suuri sopeutumiskyky,
- [15 430 kg fosforia Itämereen](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/15-430-kg-fosforia-itamereen/) - Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät leudot talvet ja runsaat sateet ovat suuri uhka vesistöillemme. Seitsemän Lounais-Suomen jokea kuljetti tammikuussa 16.1.2023 vuorokauden aikana 15 430 kg fosforia Itämereen. Päivän kuorma on hyvin suuri verrattuna esimerkiksi Viikin jätevedenpuhdistamon vuoden 2021 vuosikuormaan, joka oli 18 000 kg. Vesienhallintatoimenpiteitä kuten soiden ennallistamista, kosteikkoja, tulvatasanteita ja kaksitasouomia tulee merkittävästi lisätä, jotta voimme
- [Maailman kosteikkopäivänä lisätään tietoisuutta kosteikoista – 90 % kosteikoista heikentynyt 1700-luvulta alkaen](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/maailman-kosteikkopaivana-lisataan-tietoisuutta-kosteikoista-90-kosteikoista-heikentynyt-1700-luvulta-alkaen/) - 2. helmikuuta vietetään maailman kosteikkopäivää ja sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kosteikoista. Lähes 90 % maailman kosteikoista on heikentynyt 1700-luvulta lähtien, ja kosteikoita häviää kolme kertaa nopeammin kuin metsiä – jopa 35 prosenttia kosteikoista on hävinnyt viimeisen 50 vuoden aikana. Kosteikot ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä ekosysteemejä, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista,
- [FRESHABIT LIFE IP-hankkeessa kunnostettiin 25 km puroja](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/freshabit-life-ip-hankkeessa-kunnostettiin-25-km-puroja/) - Uoman kunnostustoimet auttavat ekosysteemin toiminnan palautumista purouiton vuoksi tehtyjen perkausten ja metsätalouden ojitusten jäljiltä. Uomassa kasvavat sammalet voivat parantaa veden laatua, minkä lisäksi ne ovat suoja- ja syönnöspaikkoja selkärangattomille ja kalanpoikasille. Puuaines toimii pohjaeläinten elinympäristönä sekä sammalien ja mikrobien kasvualustana uomassa. Pohjan rakenteellisella monimuotoisuudella on sammalten lajikirjoa ja runsautta lisäävä vaikutus. Puuaineksen avulla voidaan myös
- [Hauella on liki 700 hammasta](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/hauella-on-liki-700-hammasta/) - Hauki (Esox lucius) on vesistöjemme toiseksi yleisin kala ahvenen jälkeen ja sitä esiintyy kaikkialla Suomessa niin sisävesissä kuin merialueilla. Hauen tunnistaa helposti sen omalaatuisen ulkonäön vuoksi: hauki on tehokas peto, jolla on voimakas ruumis, pitkät leuat ja valtava kita. Suussaan sillä on lähes 700 terävää hammasta, jotka sijaitsevat leuka- ja suuontelon luissa, kitalaessa sekä kielessä.
- [Muikulla on 2000 mätimunaa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/muikulla-on-2000-matimunaa/) - Mädin kulutus on suurimmillaan joulun aikaan, ja runsas mädillä herkuttelu jatkuu helmikuun blinikaudelle. Kotimaisten kalojen mädeistä arvostetuinta ja kalleinta on muikun mäti. Normikokoisen muikkuäidin vatsassa on noin 2000 mätimunaa, mutta suurilla yksilöillä munasoluja voi olla jopa 10 000. Muikun kutu alkaa, kun vedet viilenevät 5–7 asteeseen loka-marraskuussa. Muikkujen lisääntymismenoista on saatu uutta tutkimustietoa kuvaamalla niitä
- [Vuotuinen kalansaalis on 164 miljoonaa kiloa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/vuotuinen-kalansaalis-on-164-miljoonaa-kiloa/) - Vuonna 2019 kalastuksen kokonaissaalis oli 164 miljoonaa kiloa. Vuosittaisesta kalansaaliista noin 80 prosenttia on mereltä kaupallisesti pyydettyä silakkaa ja kilohailia. 130 miljoonan kilon silakka- ja kilohailisaaliista suurin osa käytetään rehuksi. Turkistarhauksen hiipuessa silakkajauho päätyy yhä useammin kirjolohen suuhun: kalankasvattajat käyttävät tätä nykyä silakoista tehtyä Itämerirehua aiemman valtamerikalajauhon sijaan. Tämä on hyvä uutinen Itämerelle, sillä tonnissa
- [Kiiminki-Jäälin vesiensuojeluyhdistys täyttää 10 vuotta!](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/kiiminki-jaalin-vesiensuojeluyhdistys-tayttaa-10-vuotta/) - Kiimingin – Jäälin vesienhoitoyhdistys juhlii ensimmäistä kymmentä vuottaan Suomen luonnon päivänä 28.8.2021. Yhdistys on esimerkkinä hyvin toimivasta paikallisten asukkaiden muodostamasta yhteisöstä, jota 10-vuotisjuhlajulkaisun leikkisän, mutta ansaitun, otsikon perusteella voidaan pitää vesienhoidon kansallisena ikonina. Kymmenen vuoden aikana yhdistys on rakentanut 10 vesienhoitorakennetta Jäälinjärven yläpuoliselle valuma-alueelle. Pääosin nämä ovat kosteikoita, pintavalutusalueita, lietteenpoistojärjestelmiä ja putkipatoja. Yhdistys on jatkanut
- [Pintaveden lämpötila Saimaan Lauritsalassa oli 26,2 astetta (15.7.2021)](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/pintaveden-lampotila-saimaan-lauritsalassa-oli-262-astetta-15-7-2021/) - Heinäkuun puolessa välissä Saimaan Lauritsalassa mitattiin koko yli satavuotisen mittaushistorian korkein lämpötila, 26,2 oC. Pienemmillä järvillä mitattiin hellelukemia pari viikkoa aikaisemmin. On myös havaittu, että järvivesi on lämmintä poikkeuksellisen syvälle. Esimerkiksi Pielisellä vesi oli hellelukemissa lähes neljän metrin syvyyteen saakka. Kohonneilla veden lämpötiloilla on monenlaisia kemiallisia, fysikaalisia sekä ekologisia vaikutuksia vesistöissä. Pintaveden lämpötilaa mitataan vain avovesikaudella ja
- [Valtakunnallisessa leväseurannassa viikoittaisia havaintopaikkoja 458 kappaletta](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/valtakunnallisessa-levaseurannassa-viikoittaisia-havaintopaikkoja-458-kappaletta/) - Valtakunnallinen sinileväseuranta on Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten ja kuntien yhdessä toteuttama seuranta, jolla pyritään saamaan yleiskuva sinilevätilanteesta koko maassa. Siihen kuuluu tänä vuonna kaikkiaan 458 havaintopaikkaa sisävesillä ja merialueilla, joilla käydään kerran viikossa kesä-syyskuussa. Lue lisää sinilevähavainnoista nyt 10 vuotta täyttäneestä Järvi-Meriwikistä: https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu
- [Suomen purojen pituudeksi on arvioitu 100 000 kilometriä](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/suomen-purojen-pituudeksi-on-arvioitu-100-000-kilometria/) - Purot kuuluvat nk. pienvesiin ja arvioiden mukaan puroja ja noroja on Suomessa yhteensä noin 100 000 kilometriä. Vesilain mukaan puro määritellään jokea pienemmäksi virtavesistöksi, jonka valuma-alue on alle 100 neliökilometriä. Mikäli uomassa on jatkuva veden virtaus ja/tai siinä kulkee merkittävissä määrin kalaa, se on luokiteltava puroksi valuma-alueen koosta riippumatta. Noro on puroa pienempi, valuma-alueeltaan alle
- [Suomessa pohjaveden tuotto vuorokaudessa 5,4 miljoonaa kuutiota](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/suomessa-pohjaveden-tuotto-vuorokaudessa-54-miljoonaa-kuutiota/) - Suomen pohjavesivarat ovat erittäin suuret. Pohjavesialueita on yli 5000, joilla muodostuu 5,4 miljoonaa kuutiota pohjavettä vuorokaudessa. Suomessa vain 10 % pohjavedestä on ihmisten käytössä ja sitä käytetään vain 0,7 miljoonaa kuutiota vuorokaudessa. Suurin osa julkisten vesilaitosten jakamasta vedestä on pohjavettä ja loput pintavettä. Pohjavedellä tarkoitetaan sateen ja lumen sulamisvettä, joka on suotautunut ja varastoitunut maa-
- [Saimaan norppia oli 420 yksilöä talvella 2020](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/saimaan-norppia-oli-420-yksiloa-talvella-2020/) - Ekologiselta tilaltaan pääosin erinomaisella tai hyvällä Saimaalla elää erittäin uhanalaiseksi luokiteltu saimaannorppa. Kannan koko on 1980-luvulla aloitettujen suojelutoimien jälkeen kohentunut hitaasti, ollen vuoden 2020 talvilaskennassa 420 yksilöä. Kalapyydykset ovat norppakannan vakavin välitön uhka. Etenkin poikaset voivat takertua verkkoihin ja uida katiskoihin, joiden nielu venyy yli 15 cm leveäksi. Verkkokalastusta ja muiden norpalle vaarallisten pyydysten käyttöä
- [Talvisadannan on ennustettu kasvavan 7–30 %](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/talvisadannan-on-ennustettu-kasvavan-7-30/) - Ilmaston lämmetessä sademäärien arvioidaan kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan Suomessa. Muutoksen on ennustettu olevan suhteellisesti suurempi talvella kuin kesällä ja pohjoisessa hieman voimakkaampi kuin etelässä. Vuosisadan lopulla (2070–2099) talvella sataa eri ennusteiden mukaan noin 7–30 prosenttia (mallitulosten keskiarvo) enemmän kuin jaksolla 1981–2010 [1]. Sademäärän kasvu lisää jokien virtaamaa, millä on suuri merkitys vesistöille. Kasvava sademäärä lisää
- [Kivinilkan elävinä syntyvien poikasten pituus on vähintään 4 cm](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/kivinilkan-elavina-syntyvien-poikasten-pituus-on-vahintaan-4-cm/) - Kivinilkka (Zoarces viviparus) on Suomessa esiintyvistä kalalajeista ainoa, joka synnyttää eläviä poikasia. Kivinilkat ovat madetta muistuttavia, pituudeltaan keskimäärin 15−35 cm kokoisia pohjakaloja. Niiden parittelu tapahtuu elo–syyskuussa. Poikaset kuoriutuvat vajaan kuukauden kuluttua hedelmöityksestä ja pystyvät liikkumaan sen jälkeen naaraan munarauhasessa. Joulukuun loppupuolella kivinilkan poikaset ovat kasvaneet melko kookkaiksi, eivätkä juurikaan enää kasva pituutta ennen syntymäänsä. Naaras
- [Suomen pelloista 85 % on ojitettu](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/suomen-pelloista-85-on-ojitettu/) - Suomessa lyhyt kasvukausi on pakottanut viljelijät kuivaamaan maitaan jo ainakin 1700-luvulta lähtien ja pelloista on ojitettu 85 %. Ojituksen avulla on parannettu viljelykasvien kasvuolosuhteita, kun on saatu ylimääräinen vesi mahdollisimman tehokkaasti pois pelloilta. Ojista suurin osa on salaojia, jotka vähentävät pintavaluntaa ja siten eroosiota. Maatalousalueiden salaojavedet sisältävät tyypillisesti runsaasti liukoisia ravinteita, erityisesti nitraattityppeä (NO3-N). Suurin
- [Vaelluskalakannat ovat pienentyneet 93 % 1979-luvulta Euroopassa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/vaelluskalakannat-ovat-pienentyneet-93-1979-luvulta-euroopassa/) - Living Planet Index -raportissa kerrotaan, että vuosina 1970–2016 vaelluskalapopulaatiot ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 76 prosenttia. Euroopassa kannat ovat pienentyneet keskimäärin jopa 93 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että Euroopassa on selvitysten mukaan maailman eniten jokia katkovia esteitä, jotka haittaavat kalojen vaellusta elinalueilleen. Suomessakin vaelluskalat ovat uhanalaisia, joskin osaa niistä saa edelleen vapaasti kalastaa, myydä ja syödä.
- [Saimaan yhteenlaskettu vesipinta-ala on 4 380 neliökilometriä](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/saimaan-yhteenlaskettu-vesipinta-ala-on-4-380-neliokilometria/) - Vuoksen vesistön keskusjärvi Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Saimaa on jakautunut kymmeniksi sokkeloisiksi kapeikkojen ja saarten altaiksi, joiden yhteenlaskettu vesipinta-ala on 4 380 km2. Saimaa on siis Kuopiotakin suurempi! Saimaa kuroutui omaksi vesialueekseen noin 8 000 vuotta sitten, jolloin myös saimaannorppa jäi järvelle eristyksiin. Suojelutoimien ansiosta saimaannorppakannan koko on vahvistunut hitaasti
- [Korvameduusan uimakellon halkaisija on 15 senttimetriä](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/korvameduusan-uimakellon-halkaisija-on-15-senttimetria/) - Loppukesäisin hyytelömäiset otukset valtaavat Saaristomeren ja Suomenlahden rannikon. Ne ovat korvameduusoja (Aurelia aurita), jotka ovat tullet meren syvyyksistä pintavesiin lisääntymään. Korvameduusa on planktoniin eli keijustoon lukeutuva hyytelömäinen ja läpikuultava eliö, joka liikkuu vedessä sykäysmäisesti. Meduusan suu on keskellä uimakelloa, jonka reunoilla roikkuvissa lonkeroissa on polttiaissoluja. Korvameduusan uimakello voi kasvaa halkaisijaltaan jopa 15 senttimetriseksi. Korvameduusa on
- [Sammakko voi kutea jopa 2000 munaa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/sammakko-voi-kutea-jopa-2000-munaa/) - Sammakkolammilla käy nyt kova tohina. Sammakkolammilta kuuluu kurnutusta ja kutupuuhat tuottavat jo tulosta. Kevätpuuhat ovat alkaneet! Ruskosammakko (Rana temporaria), usein ”sammakko”, on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen, mutta kutuaikaan ruskosammakot ovat aktiivisia lähes ympäri vuorokauden. Ruskosammakot talvehtivat joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa koloissa ja kivien alla. Huhti–toukokuussa ruskosammakot heräävät ja siirtyvät
- [Nahkiaisia elää 30 Itämereen laskevassa joessa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/nahkiaisia-elaa-30-itamereen-laskevassa-joessa/) - Nahkiainen (Lampetra fluviatilis) on leuaton ja matomainen kala, jonka selkäranka muodostuu rustosta ja eikä sillä ole ruotoja. Sillä ei myöskään ole kiduskansia tai parillisia eviä. Kiduskansien sijaan sillä on silmien takana seitsemän paria kidusaukkoja joiden kautta vesi kulkee. Nahkiaisen väritys on harmaa. Nahkiaisilla on imukuppimainen suu, jolla ne tarttuvat kaloihin ja järsivät suun ja kielen hampailla
- [Useissa Suomen järvissä tapahtuu täyskierto 2 kertaa vuodessa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/useissa-suomen-jarvissa-tapahtuu-tayskierto-2-kertaa-vuodessa/) - Suurin osa Suomen järvistä on dimiktisiä, eli niissä on kaksi täyskiertoa: kevättäyskierto ja syystäyskierto. Täysikiertoaikaan heikkokin tuuli pääsee sekoittamaan järven vesimassan pohjaa myöten, jolloin järvi on kerrostumaton ja vesipatsaan lämpötila päällys- ja alusvedessä on sama. Talvella ja kesällä järvissä vallitsee lämpötilasta aiheutuva terminen kerrosteisuus veden fysikaalisista ominaisuuksista johtuen. Vesi on raskainta 4 °C:n lämpötilassa. Kesällä
- [Raakku, Suomen vanhin eläin, voi elää jopa yli 200 vuotiaaksi](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/raakku-suomen-vanhin-elain-voi-elaa-jopa-yli-200-vuotiaaksi/) - Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on satoja miljoonia vuosia vanha laji, ja äärimmäisen pitkäikäinen. Raakut voivat elää jopa yli 200-vuotiaiksi! Raakkuja tavattiin aiemmin lähes koko maassamme, mutta nyt ne voivat huonosti ja ovat erittäin uhanalaisia. Elinvoimaisia eli lisääntyviä raakkupopulaatioita on Suomessa enää muutamissa joissa. Raakut viihtyvät vain puhdasvetisissä joissa ja puroissa. Ne säilyvät lisääntymiskykyisinä koko
- [Uimavesistä 84,7 % oli erinomaisia](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/uimavesista-847-oli-erinomaisia/) - Kesällä 2018 EU ja Euroopan ympäristökeskus tarkastelivat EU:n alueen sekä Sveitsin ja Albanian uimavesien laatua. Suomessa 84,7 prosenttia uimavesistä todettiin olevan erinomaisessa kunnossa. Laatua tutkittiin 301 Suomen EU:le raportoimasta uimavedestä. Vedenlaadun määritys perustui kahteen mikrobiologiseen parametriin (Escherichia coli ja suoliston enterokokit), jotka on määritelty uimavesidirektiivissä. 93,7 prosenttia EU:n uimavesistä täytti direktiivin vaatimukset hyvästä uimaveden laadusta.
- [Vesienhoidon 3. kauden arvioinnissa on mukana kaikkiaan 6875 vesimuodostumaa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/vesienhoidon-3-kauden-arvioinnissa-on-mukana-kaikkiaan-6875-vesimuodostumaa/) - Vesienhoitotyössä sovelletaan vesienhoitolakia (1299/2004) sekä pannaan täytäntöön vesienhoitosuunnitelmia. Vesienhoitotyössä on oleellista tehdä säännöllisin väliajoin joki-, järvi- ja rannikkovesien ekologisen ja kemiallisen tilan arviointia ja luokittelua. Arvioinnissa tarkastellaan ihmistoiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuutta vesialueella. Luokittelutyössä selvitetään vesistöjä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai sen ylläpitämiseksi. Tätä luokittelua on Suomessa tehty kolme kertaa, vuosina 2008 ja 2013
- [45 miljoonaa euroa suunnataan vesiensuojelun tehostamiseen](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/45-miljoonaa-euroa-suunnataan-vesiensuojelun-tehostamiseen/) - Ympäristöministeriö on käynnistänyt vesiensuojelun tehostamisohjelman, jonka kokonaisbudjetiksi linjattu rahoitus on 45 miljoonaa euroa vuosille 2019–2021. Ohjelmalla vaikutetaan vesien tilaan laajasti ja rahoitusta on varattu esimerkiksi maatalouden vesiensuojeluun, paikallisesti järvien kunnostamiseen, hylkyjen öljypäästöuhkien torjuntaan sekä kaupunkien vesienhallinnan kehittämiseen. Tavoitteena on parantaa Itämeren ja sisävesien tilaa konkreettisilla vesiensuojelutoimilla. Ohjelmassa on neljä painopistettä: maatalous, paikalliset lähivedet, kaupunkien jäte-
- [Suomalaiset kuluttivat kalaa noin 14 kiloa asukasta kohti vuonna 2017](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/suomalaiset-kuluttivat-kalaa-noin-14-kiloa-asukasta-kohti-vuonna-2017/) - Suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 yhteensä 14 kiloa kalaa asukasta kohti. Kotimaista kalaa kului hieman yli neljä kiloa ja tuontikalaa lähes kymmenen kiloa. Luonnonvarakeskus on laskenut kotimaisen kalan kulutuksen fileepainona ja tuontikalan kulutuksen pääosin tuotepainona. Kotimaisista kalalajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,2 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (4,0 kiloa). Tuontilohta kulutettiin edellisvuoteen verrattuna lähes 14
- [400 kuoriutunutta lohenpoikasta Iijoen Raasakassa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/400-kuoriutunutta-lohenpoikasta-iijoen-raasakassa/) - Iissä Iijoen vanhasta luonnonuomasta on löydetty luonnossa syntyneitä lohenpoikasia, mikä todistaa, että lohi lisääntyy luontaisesti Iijoessa. Pieneltä alalta Raasakan vanhasta uomasta tänä keväänä kuoriutuneita poikasia löytyi yli 40 kappaletta 1. lokakuuta suoritetuissa sähkökalastuksissa. Tähän uomaan lohet nousevat Unskarin kalatien kautta. Ne eivät kuitenkaan pysty nousemaan säännöstelypadon ja Raasakan voimalaitoksen yläpuolelle. Vanhaa luonnonuomaa kehitetään nyt viisivuotisella
- [Sinilevätilanne käydään tarkastamassa 300 havaintopaikalla](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/sinilevatilanne-kaydaan-tarkastamassa-300-havaintopaikalla/) - Valtakunnallisessa sinileväseurannassa havainnoidaan pintaveteen nousseita leväesiintymiä, mikä antaa yleiskuvan sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurannan toteutuksessa ovat mukana ELY-keskukset, kunnat sekä Suomen ympäristökeskus. Leväseurannassa on noin 240 pysyvää havaintopaikkaa sisävesillä sekä muutamia paikkoja rannikolla, pääasiassa Varsinais- ja Kaakkois-Suomen alueilla. Satelliittikuvat auttavat avomeren sinilevätilanteen havainnoinnissa. Risteily- ja kauppalaivoihin on myös asennettu Algaline-mittauslaitteistoja sinileväpitoisuuksien mittaamiseksi. Yhteensä havaintoja tehdään siis
- [Pintaveden lämpötila poikkeaa jopa 5 astetta ajankohdan keskiarvosta](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/pintaveden-lampotila-poikkeaa-jopa-5-astetta-ajankohdan-keskiarvosta/) - Pintaveden lämpötila poikkeaa jopa 5 astetta ajankohdan keskiarvosta ylöspäin lämpimän alkukesän johdosta. Suurin poikkeama 1.6.2018 löytyy Saimaan Lauritsalasta. Suomen ympäristökeskus Syke seuraa pintavesien lämpötiloja. Pintaveden lämpötila mitataan perinteisesti vedenkorkeusasteikkopaikkojen rannan läheisyydestä 20 cm pinnasta alaspäin aamuisin klo 8 aikaan. Lämpötilat edustavat kyseistä paikkaa ja ovat siten ohjeellisia, eikä niitä voi yleistää koskemaan laajoja alueita. Pääosa
- [Ojittamaton suo poistaa keskimäärin 77 % suon pinnalla virtaavan valumaveden epäorgaanisesta typestä](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/ojittamaton-suo-poistaa-keskimaarin-77-suon-pinnalla-virtaavan-valumaveden-epaorgaanisesta-typesta/) - Ojittamaton suo poistaa keskimäärin 77 % sen pinnalla virtaavan valumaveden epäorgaanisesta typestä (NH4-N + NO2,3-N). Vastaava luku ojitetulla suolla on 60 %. Nämä tulokset saatiin SulKa-hankkeessa (2011-2015), jossa tutkittiin turvetuotannon ojittamattomien ja ojitettujen pintavalutuskenttien pitkäaikaista puhdistustehokkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä velvoitteellisista kuormitustarkkailuista eri puolilta Suomea saatujen tulosten perusteella. Tutkimuksessa käsiteltiin aineisto 14 ojittamattomalta ja 14
- [Sisävesien saalis on vuosittain 29 miljoonaa kiloa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/sisavesien-saalis-on-vuosittain-29-miljoonaa-kiloa/) - Suomen sisävesien saalis on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan noin 29 miljoonaa kiloa. Vapaa-ajan kalastajien osuus siitä on noin 23 milj. kg, ammattikalastajien noin 6 milj. kg. Määrä on vain noin 7 kg/ha ja Suomen järviä voikin pitää alikalastettuina. Järvien ammattikalastuksen tärkein saalislaji on muikku. Toiseksi tärkein taloudellisesti on kuha, painon perusteella hoitokalastussaaliina saatu särki, jonka kanssa
- [261 järvellä, joellä tai merialueella havaittiin sinilevää vuonna 2016](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/261-jarvella-joella-tai-merialueella-havaittiin-sinilevaa-vuonna-2016/) - Järvi- ja meriwikistä löytyy yhteenveto vuoden 2016 levähavainnoista. Yhteenvedossa ovat mukana sekä valtakunnallisesta leväseurannan että kansalaisten lähettämät havainnot. Järviwiki on Suomen järvien oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Järviwikistä löytyy perustiedot kaikista yli 1 hehtaarin kokoisesta järvestämme sekä valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa mm. valokuvia ja havaintoja. Järviwikin sisällön tuottamiseen
- [50 euron arvoinen uintikokemus](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/50-euron-arvoinen-uintikokemus/) - Me suomalaiset virkistymme vedestä ympäri vuoden. Luonnonvesissä uidaan, kalastetaan, veneillään, vesistöjen rannoilla retkeillään ja mökkeillään. Uinti on kävelyn jälkeen toiseksi suosituin ulkoiluharrastus, eikä se maksa mitään. Veden kunto vaikuttaa suuresti siihen, millainen hyöty virkistäytymisestä koetaan. Vaikka suuri osa suomalaisista kokee uimapaikkojen kunnon tällä hetkellä suhteellisen hyväksi, on vesistöjen rehevöityminen ja leväkasvustot monessa vesistössä todellinen ja
- [Suomessa on 811 järveä, joiden ekologisessa tilassa on parannettavaa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/suomessa-on-811-jarvea-joiden-ekologisessa-tilassa-on-parannettavaa/) - Suomen järvien tila on keskimäärin hyvä ja 85 % järviemme pinta-alasta on EU:n vesipuitedirektiivin mukaisen ekologisen luokittelun mukaan hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Suomessa on kuitenkin vielä 811 järveä, jotka on luokiteltu tyydyttävään, välttävään tai huonoon tilaan. Suomen 4537 luokitelluista järvistä on erinomaisessa tilassa olevia 1122, hyvässä tilassa 2604, kun taas kaikkein huonoimmassa tilassa olevia järviä
- [Alle 5 millimetrin kokoiset muovihiukkaset luokitellaan mikromuoviksi](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/alle-5-millimetrin-kokoiset-muovihiukkaset-luokitellaan-mikromuoviksi/) - Suomen järvien tila on keskimäärin hyvä tehokkaiden vesiensuojelutoimien vuoksi, mutta kunnostustyötä vielä riittää. Valtameret ja vesistöt ovat kohdanneet uuden uhan – muovin ja erityisesti mikromuovin. Mikromuovit ovat alle 5 millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Primaaria mikromuovia voi olla esimerkiksi voiteissa ja hammastahnassa. Sekundaari mikromuovi hajoaa isommasta muovikappaleesta, kuten ajoneuvojen renkaista tai vesistössä jo olevista muoviroskista. Maailman merissä
- [Särkikaloissa on 0,75 % fosforia](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/sarkikaloissa-on-075-fosforia/) - Tiesitkö, että särkikalojen syöminen voi auttaa taistelussa vesistöjen rehevöitymistä vastaan? Useiden vesistöjen ongelmana on liiallinen ravinnepitoisuus, mikä johtuu yleisimmin maatalouden lannoitteista vesistöihin valuvasta fosforista ja typestä, jotka aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä. Särkikalat toimivat erinomaisena ravinteiden poistajana, sillä niihin sitoutuu paljon fosforia, arvioiden mukaan jopa 0,7 – 0,8 prosenttia kalan painosta Näin ollen tuhannen kilon särkikalasaaliissa järvestä
- [Puroista vain 1–2 % arvioidaan olevan luonnontilaisia](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/puroista-vain-1-2-arvioidaan-olevan-luonnontilaisia/) - Purot, lähteet ja muut pienvedet ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna hälyttävän huonossa tilassa. Vuonna 2019 julkaistu opas tukee vesien tilasta huolestuneita asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä käytännön työssä ja taustan ymmärtämisessä. Suojelutyön suunnittelussa on hyvä tuntea pienvesiin liittyvä lainsäädäntö, käsitteet ja määritelmät. Oppaan ohjeet auttavat myös tunnistamaan erilaiset pienvedet maastossa. Pienvesiä ovat purojen lisäksi lammet, norot, lähteet sekä
- [Suomessa on 5200 kalojen vaellusta estävää patorakennetta](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/suomessa-on-5200-kalojen-vaellusta-estavaa-patorakennetta/) - Vaelluskalakannat ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 76 % ja Euroopassa peräti 93 % vuodesta 1970. Syitä on monia, mutta yhtenä merkittävimpänä ovat vaellusesteet, kuten vesivoimatuotantoon liittyvät patorakenteet, myllypadot, uittosuisteet, säännöstelypadot, tierummut ja muut rakenteet, jotka katkaisevat reitin kutualueille. Lähes kaikki suuret jokemme on padottu ja myös pienemmät virtavedet ovat täynnä kalojen liikkumista estäviä pienempiä vaellusesteitä. Patorakenteita
- [Hankikorri munii 1500 munaa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/hankikorri-munii-1500-munaa/) - Kevään avatessa koskien kuohuja, alkaa kiehtova näytelmä, kun koskikorentoihin kuuluvat hankikorrit kömpivät virtavesistä maalle. Hankikorrien nousu alkaa etelässä maaliskuussa, pohjoisessa vasta toukokuussa. Oulussa potnapekkana tunnettu hankikorri kömpii hangelle keskimäärin huhtikuun puolivälissä, Kemijärvellä purnunpekka on vappuvieras. Tieteelliseltä nimeltään hankikorri on Taeniopteryx nebulosa. Hankikorrin toukka elää vedessä vuoden verran, jonka aikana se luo kitiininahkansa 13 kertaa. Toukat
- [Suomessa on 46 suureksi luokiteltua järveä](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/suomessa-on-46-suureksi-luokiteltua-jarvea/) - Suuriksi järviksi luokitellaan yli sadan neliökilometrin kokoiset järvet. Niitä on Suomen ympäristökeskuksen tilaston mukaan 46 kpl. Kolme suurinta järveä ovat Saimaa, Päijänne ja Inari, jotka ovat ainoat Suomen yli tuhannen neliökilometrin kokoiset järvet. Suurten järvien joukossa on yksi rakennettu järvi, Lokan tekojärvi, joka rakennettiin 1960-luvulla vesivoimateollisuuden käyttöön. Se on Euroopan Unionin pinta-alaltaan suurin tekojärvi, ollen
- [Tarvitaan 5 cm teräsjäätä kantamaan turvallisesti 80-kiloinen henkilö](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/tarvitaan-5-cm-terasjaata-kantamaan-turvallisesti-80-kiloinen-henkilo/) - Tärkein asia turvalliseen jäillä liikkumiseen on tuntea jään kantokyky. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että tarvitaan 5 cm teräsjäätä, jotta se kannattelee 80-kiloisen jalankulkijan. Koska jään laatu ja paksuus voivat vaihdella paljon lyhyelläkin etäisyydellä, on hyvä käyttää varmuuskerrointa niin, että laskennallinen kantavuus on suurempi kuin todellinen kantavuus. Lisäksi tulee huomioida, että kuorman vaikutusalue on noin sata kertaa
- [Made ruokakalana on täyden kympin herkku](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/made-ruokakalana-on-tayden-kympin-herkku/) - Helmikuun herkkukalaa arvostetaan sen vaalean, maukkaan lihan vuoksi, mutta myös vieroksutaan sen ulkomuodon takia. Turskan makean veden serkku piilottaa herkullisuutensa yrmeän ilmeen, omituisten viiksikarvojen ja limaisen nahan taakse. Made on niitä harvoja kalalajeja, jolle on omistettu kokonaan oma kirja. Maailman paras matikkakirja tarjoilee tietoa ja tarinoita mateesta ja mateenpyytäjistä sekä tietysti madereseptejä. Mateen kiinteä liha
- [Metsäojien pituus Suomessa on on 1 400 000 kilometriä](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/metsaojien-pituus-suomessa-on-on-1-400-000-kilometria/) - Uudisojituksia alettiin tehdä erityisesti sotien jälkeen 1950-luvun alusta, kun tarvittiin enemmän puuta metsäteollisuuden käyttöön. Soita ojittamalla, eli niitä kuivattamalla, saatiin lisää metsäpinta-alaa. Vuoteen 1986 mennessä kaivettujen ojakilometrien yhteispituus oli lähes 1 400 000 kilometriä. Ojitustoiminta on Suomessa muuttunut 1980-luvun jälkeen uudisojituksista kunnostus- ja täydennysojituksiin. Metsätalous on yksi monista vesistöjen ravinnekuormittajista. Kun metsää ojitetaan, maasta huuhtoutuu
- [Suomessa on 201 Saarijärveä](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/suomessa-on-201-saarijarvea/) - Suomi on tunnetusti tuhansien järvien maa ja niinpä onkin luonnollista, että niiden joukosta löytyy useita samannimisiä vesialueita. Suosituimpia järven nimiämme on Saarijärvi, joita Suomesta löytyy kaikkiaan 201 kappaletta. Nimi on ollut helppo keksiä, sillä Saarijärveksi nimetyssä järvessä mitä suurimmalla todennäköisyydellä on ainakin yksi saari. Saarijärvi on myös kunnan nimi, jonka alueella sijaitsee Kymijoen vesistöön kuuluva
- [Etelä-Suomen lähteikköluontotyypeistä uhanalaisia 100 %](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/etela-suomen-lahteikkoluontotyypeista-uhanalaisia-100/) - Lähteiköiksi kutsutaan lähteitä ja niiden lähiympäristöä. Lähteikköjä voi olla monenlaisia ja monenkokoisia – pieniä, selvärajaisia silmäkkeitä tai jopa useiden hehtaarien kokoisia lähteikkökomplekseja. Lähteitä voidaan luokitella muun muassa niiden hydrologisten, kemiallisten tai biologisten ominaisuuksien perusteella. Biologinen luokittelu perustuu usein lähteiköllä kasvaviin sammaliin, jotka viestittävät myös lähteen trofiatasosta, eli ravinteisuudesta. Huurresammallähteiköt, joilla esiintyy kaikkein vaativimpia karbonaattia suosivia
- [Syvin mitattu järven syvyys on 95 metriä](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/syvin-mitattu-jarven-syvyys-on-95-metria/) - Kymijoen vesistöön kuuluva Päijänne on 95 metrin syvyydellään Suomen syvin järvi. Päijänteen syvin kohta löytyy Ristiselältä aivan järven pohjoisosasta. Vähintään 90 metrin syvyyteen yltävät myös Inarijärvi (92 m) Lapissa ja Suvasvesi (90 m) Pohjois-Savossa. Maailman syvimpään järveen, Baikaliin, verrattuna Päijänne on kuitenkin vain pahainen lammikko, sillä Venäjällä sijaitseva Baikal on syvimmillään jopa 1 642 metriä. Euroopan
- [Lahnalla on 46-60 suomua kylkiviivalla](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/lahnalla-on-46-60-suomua-kylkiviivalla/) - Kalojen tunnistaminen voi joskus olla haastavaa. Samannäköisten lajien kohdalla voikin olla hyvä tarkastella esimerkiksi suomujen määrää kylkiviivalla sekä peräevän ruotojen määrää, sillä nämä yleensä vaihtelevat muutoin toisiaan muistuttavien lajien välillä. Lahna (Abramis brama) on litteä, korkea ja kyömynenäinen särkikala, jolla suomuja on kylkiviivalla 46–60 ja ruotoja peräevässä 26–30. Lahna muistuttaa ulkoisesti kovasti pasuria ja sulkavaa.
- [1,5 miljoonaa vapaa-ajan kalastajaa](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/15-miljoonaa-vapaa-ajan-kalastajaa/) - Kesäisin vieheet viuhuvat ahkerasti, sillä joka neljäs suomalainen harrastaa kalastusta. Pannulle päätyy useimmiten ahventa ja haukea – niiden osuus on noin puolet vapaa-ajan kalastajien kokonaissaaliista, 22 miljoonasta kilosta. Seuraavaksi eniten, noin 3 miljoonaa kiloa, saadaan saaliiksi kuhaa. Vetouistelu ja heittokalastus ovat suosituimpia kalastusmenetelmiä, ja saaliista lähes 40 prosenttia nouseekin niillä. Verkoilla pyydetään vajaa kolmannes kokonaissaaliista,

## Tulvakeskuksen tilannetiedote

- [TVVK Fri, 18 Sep 2026 13:28:11 +0300 (EEST) 1789727411](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-18-sep-2026-132811-0300-eest-1789727411/)
- [TVVK Tue, 15 Sep 2026 14:06:50 +0300 (EEST) 1789470543](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-15-sep-2026-140650-0300-eest-1789470543/)
- [TVVK Fri, 11 Sep 2026 14:18:03 +0300 (EEST) 1789125663](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-11-sep-2026-141803-0300-eest-1789125663/)
- [TVVK Tue,  8 Sep 2026 14:39:39 +0300 (EEST) 1788867722](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-8-sep-2026-143939-0300-eest-1788867722/)
- [TVVK Fri,  4 Sep 2026 14:17:53 +0300 (EEST) 1788520862](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-4-sep-2026-141753-0300-eest-1788520862/)
- [TVVK Tue,  1 Sep 2026 14:12:04 +0300 (EEST) 1788261305](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-1-sep-2026-141204-0300-eest-1788261305/)
- [TVVK Fri, 28 Aug 2026 11:53:29 +0300 (EEST) 1787907423](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-28-aug-2026-115329-0300-eest-1787907423/)
- [TVVK Tue, 25 Aug 2026 13:42:03 +0300 (EEST) 1787654706](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-25-aug-2026-134203-0300-eest-1787654706/)
- [TVVK Fri, 21 Aug 2026 14:44:56 +0300 (EEST) 1787312884](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-21-aug-2026-144456-0300-eest-1787312884/)
- [TVVK Tue, 18 Aug 2026 15:08:56 +0300 (EEST) 1787055123](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-18-aug-2026-150856-0300-eest-1787055123/)
- [TVVK Fri, 14 Aug 2026 14:17:35 +0300 (EEST) 1786706465](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-14-aug-2026-141735-0300-eest-1786706465/)
- [TVVK Tue, 11 Aug 2026 13:59:29 +0300 (EEST) 1786446184](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-11-aug-2026-135929-0300-eest-1786446184/)
- [TVVK Fri,  7 Aug 2026 15:27:47 +0300 (EEST) 1786105807](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-7-aug-2026-152747-0300-eest-1786105807/)
- [TVVK Fri,  7 Aug 2026 13:27:46 +0300 (EEST) 1786098610](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-7-aug-2026-132746-0300-eest-1786098610/)
- [TVVK Tue,  4 Aug 2026 13:43:08 +0300 (EEST) 1785840305](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-4-aug-2026-134308-0300-eest-1785840305/)
- [TVVK Fri, 31 Jul 2026 14:06:12 +0300 (EEST) 1785496143](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-31-jul-2026-140612-0300-eest-1785496143/)
- [TVVK Tue, 28 Jul 2026 14:25:17 +0300 (EEST) 1785238023](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-jul-2026-142517-0300-eest-1785238023/)
- [TVVK Fri, 24 Jul 2026 14:35:27 +0300 (EEST) 1784893143](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-24-jul-2026-143527-0300-eest-1784893143/)
- [TVVK Tue, 21 Jul 2026 14:13:32 +0300 (EEST) 1784632508](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-21-jul-2026-141332-0300-eest-1784632508/)
- [TVVK Fri, 17 Jul 2026 14:21:23 +0300 (EEST) 1784287444](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-17-jul-2026-142123-0300-eest-1784287444/)
- [TVVK Tue, 14 Jul 2026 14:15:21 +0300 (EEST) 1784027885](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-14-jul-2026-141521-0300-eest-1784027885/)
- [TVVK Fri, 10 Jul 2026 14:20:40 +0300 (EEST) 1783682647](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-10-jul-2026-142040-0300-eest-1783682647/)
- [TVVK Tue,  7 Jul 2026 14:17:02 +0300 (EEST) 1783423083](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-7-jul-2026-141702-0300-eest-1783423083/)
- [TVVK Fri,  3 Jul 2026 14:29:13 +0300 (EEST) 1783078211](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-3-jul-2026-142913-0300-eest-1783078211/)
- [TVVK Tue, 30 Jun 2026 14:15:20 +0300 (EEST) 1782818284](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-30-jun-2026-141520-0300-eest-1782818284/)
- [TVVK Fri, 26 Jun 2026 14:22:25 +0300 (EEST) 1782473044](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-26-jun-2026-142225-0300-eest-1782473044/)
- [TVVK Thu, 18 Jun 2026 14:06:40 +0300 (EEST) 1781780944](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-18-jun-2026-140640-0300-eest-1781780944/)
- [TVVK Tue, 16 Jun 2026 14:37:57 +0300 (EEST) 1781609945](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-16-jun-2026-143757-0300-eest-1781609945/)
- [TVVK Fri, 12 Jun 2026 12:59:26 +0300 (EEST) 1781258411](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-12-jun-2026-125926-0300-eest-1781258411/)
- [TVVK Fri, 12 Jun 2026 12:52:27 +0300 (EEST) 1781258043](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-12-jun-2026-125227-0300-eest-1781258043/)
- [TVVK Tue,  9 Jun 2026 14:08:11 +0300 (EEST) 1781003343](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-9-jun-2026-140811-0300-eest-1781003343/)
- [TVVK Fri,  5 Jun 2026 14:15:56 +0300 (EEST) 1780658283](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-5-jun-2026-141556-0300-eest-1780658283/)
- [TVVK Tue,  2 Jun 2026 13:52:03 +0300 (EEST) 1780397644](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-2-jun-2026-135203-0300-eest-1780397644/)
- [TVVK Fri, 29 May 2026 13:54:37 +0300 (EEST) 1780052224](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-29-may-2026-135437-0300-eest-1780052224/)
- [TVVK Tue, 26 May 2026 14:50:15 +0300 (EEST) 1779796445](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-26-may-2026-145015-0300-eest-1779796445/)
- [TVVK Fri, 22 May 2026 14:09:45 +0300 (EEST) 1779448324](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-22-may-2026-140945-0300-eest-1779448324/)
- [TVVK Tue, 19 May 2026 14:11:50 +0300 (EEST) 1779189307](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-19-may-2026-141150-0300-eest-1779189307/)
- [TVVK Fri, 15 May 2026 13:58:50 +0300 (EEST) 1778842813](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-15-may-2026-135850-0300-eest-1778842813/)
- [TVVK Tue, 12 May 2026 14:45:25 +0300 (EEST) 1778586483](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-12-may-2026-144525-0300-eest-1778586483/)
- [TVVK Fri,  8 May 2026 14:00:58 +0300 (EEST) 1778238183](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-8-may-2026-140058-0300-eest-1778238183/)
- [TVVK Tue,  5 May 2026 14:31:21 +0300 (EEST) 1777980783](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-5-may-2026-143121-0300-eest-1777980783/)
- [TVVK Thu, 30 Apr 2026 13:48:53 +0300 (EEST) 1777546263](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-30-apr-2026-134853-0300-eest-1777546263/)
- [TVVK Tue, 28 Apr 2026 14:16:34 +0300 (EEST) 1777375084](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-apr-2026-141634-0300-eest-1777375084/)
- [TVVK Fri, 24 Apr 2026 13:35:55 +0300 (EEST) 1777027146](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-24-apr-2026-133555-0300-eest-1777027146/)
- [TVVK Tue, 21 Apr 2026 13:23:43 +0300 (EEST) 1776767226](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-21-apr-2026-132343-0300-eest-1776767226/)
- [TVVK Fri, 17 Apr 2026 14:28:24 +0300 (EEST) 1776425410](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-17-apr-2026-142824-0300-eest-1776425410/)
- [TVVK Tue, 14 Apr 2026 14:04:19 +0300 (EEST) 1776164766](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-14-apr-2026-140419-0300-eest-1776164766/)
- [TVVK Tue,  7 Apr 2026 14:13:16 +0300 (EEST) 1775560507](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-7-apr-2026-141316-0300-eest-1775560507/)
- [TVVK Thu,  2 Apr 2026 13:49:37 +0300 (EEST) 1775127243](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-2-apr-2026-134937-0300-eest-1775127243/)
- [TVVK Tue, 31 Mar 2026 14:08:25 +0300 (EEST) 1774955523](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-31-mar-2026-140825-0300-eest-1774955523/)
- [TVVK Tue, 31 Mar 2026 13:27:43 +0300 (EEST) 1774953013](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-31-mar-2026-132743-0300-eest-1774953013/)
- [TVVK Fri, 27 Mar 2026 13:30:33 +0200 (EET) 1774611183](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-27-mar-2026-133033-0200-eet-1774611183/)
- [TVVK Wed, 25 Mar 2026 09:27:42 +0200 (EET) 1774423808](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-25-mar-2026-092742-0200-eet-1774423808/)
- [TVVK Tue, 24 Mar 2026 13:54:31 +0200 (EET) 1774353424](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-24-mar-2026-135431-0200-eet-1774353424/)
- [TVVK Tue, 24 Mar 2026 13:42:12 +0200 (EET) 1774352705](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-24-mar-2026-134212-0200-eet-1774352705/)
- [TVVK Fri, 20 Mar 2026 14:08:42 +0200 (EET) 1774008724](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-20-mar-2026-140842-0200-eet-1774008724/)
- [TVVK Tue, 17 Mar 2026 13:35:27 +0200 (EET) 1773747543](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-17-mar-2026-133527-0200-eet-1773747543/)
- [TVVK Fri, 13 Mar 2026 13:58:19 +0200 (EET) 1773403206](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-13-mar-2026-135819-0200-eet-1773403206/)
- [TVVK Tue, 10 Mar 2026 14:01:15 +0200 (EET) 1773144184](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-10-mar-2026-140115-0200-eet-1773144184/)
- [TVVK Fri,  6 Mar 2026 14:34:47 +0200 (EET) 1772800563](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-6-mar-2026-143447-0200-eet-1772800563/)
- [TVVK Tue,  3 Mar 2026 14:21:54 +0200 (EET) 1772540644](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-3-mar-2026-142154-0200-eet-1772540644/)
- [TVVK Fri, 27 Feb 2026 13:40:20 +0200 (EET) 1772192524](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-27-feb-2026-134020-0200-eet-1772192524/)
- [TVVK Tue, 24 Feb 2026 13:21:22 +0200 (EET) 1771932244](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-24-feb-2026-132122-0200-eet-1771932244/)
- [TVVK Fri, 20 Feb 2026 13:50:36 +0200 (EET) 1771588443](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-20-feb-2026-135036-0200-eet-1771588443/)
- [TVVK Tue, 17 Feb 2026 13:43:24 +0200 (EET) 1771328708](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-17-feb-2026-134324-0200-eet-1771328708/)
- [TVVK Fri, 13 Feb 2026 14:02:12 +0200 (EET) 1770984366](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-13-feb-2026-140212-0200-eet-1770984366/)
- [TVVK Tue, 10 Feb 2026 13:58:47 +0200 (EET) 1770724820](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-10-feb-2026-135847-0200-eet-1770724820/)
- [TVVK Fri,  6 Feb 2026 13:51:13 +0200 (EET) 1770378843](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-6-feb-2026-135113-0200-eet-1770378843/)
- [TVVK Tue,  3 Feb 2026 14:36:47 +0200 (EET) 1770122343](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-3-feb-2026-143647-0200-eet-1770122343/)
- [TVVK Fri, 30 Jan 2026 13:25:37 +0200 (EET) 1769772423](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-30-jan-2026-132537-0200-eet-1769772423/)
- [TVVK Tue, 27 Jan 2026 13:27:03 +0200 (EET) 1769513409](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-27-jan-2026-132703-0200-eet-1769513409/)
- [TVVK Fri, 23 Jan 2026 13:59:32 +0200 (EET) 1769169783](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-23-jan-2026-135932-0200-eet-1769169783/)
- [TVVK Tue, 20 Jan 2026 13:49:42 +0200 (EET) 1768909864](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-20-jan-2026-134942-0200-eet-1768909864/)
- [TVVK Fri, 16 Jan 2026 13:31:27 +0200 (EET) 1768563182](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-16-jan-2026-133127-0200-eet-1768563182/)
- [TVVK Tue, 13 Jan 2026 14:54:14 +0200 (EET) 1768309023](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-13-jan-2026-145414-0200-eet-1768309023/)
- [TVVK Fri,  9 Jan 2026 14:30:36 +0200 (EET) 1767961982](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-9-jan-2026-143036-0200-eet-1767961982/)
- [TVVK Tue,  6 Jan 2026 10:17:35 +0200 (EET) 1767687663](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-6-jan-2026-101735-0200-eet-1767687663/)
- [TVVK Mon,  5 Jan 2026 14:08:31 +0200 (EET) 1767615123](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-5-jan-2026-140831-0200-eet-1767615123/)
- [TVVK Fri,  2 Jan 2026 14:12:16 +0200 (EET) 1767356282](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-2-jan-2026-141216-0200-eet-1767356282/)
- [TVVK Tue, 30 Dec 2025 14:02:41 +0200 (EET) 1767096363](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-30-dec-2025-140241-0200-eet-1767096363/)
- [TVVK Fri, 26 Dec 2025 14:33:48 +0200 (EET) 1766752562](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-26-dec-2025-143348-0200-eet-1766752562/)
- [TVVK Tue, 23 Dec 2025 14:11:17 +0200 (EET) 1766492104](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-23-dec-2025-141117-0200-eet-1766492104/)
- [TVVK Fri, 19 Dec 2025 13:12:47 +0200 (EET) 1766142904](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-19-dec-2025-131247-0200-eet-1766142904/)
- [TVVK Tue, 16 Dec 2025 14:09:03 +0200 (EET) 1765887123](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-16-dec-2025-140903-0200-eet-1765887123/)
- [TVVK Fri, 12 Dec 2025 13:32:06 +0200 (EET) 1765539362](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-12-dec-2025-133206-0200-eet-1765539362/)
- [TVVK Tue,  9 Dec 2025 14:11:48 +0200 (EET) 1765282504](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-9-dec-2025-141148-0200-eet-1765282504/)
- [TVVK Fri,  5 Dec 2025 14:09:10 +0200 (EET) 1764936722](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-5-dec-2025-140910-0200-eet-1764936722/)
- [TVVK Tue,  2 Dec 2025 14:15:43 +0200 (EET) 1764677882](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-2-dec-2025-141543-0200-eet-1764677882/)
- [TVVK Fri, 28 Nov 2025 14:19:11 +0200 (EET) 1764332462](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-28-nov-2025-141911-0200-eet-1764332462/)
- [TVVK Tue, 25 Nov 2025 14:12:46 +0200 (EET) 1764072903](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-25-nov-2025-141246-0200-eet-1764072903/)
- [TVVK Mon, 24 Nov 2025 13:12:26 +0200 (EET) 1763982903](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-24-nov-2025-131226-0200-eet-1763982903/)
- [TVVK Tue, 18 Nov 2025 13:29:11 +0200 (EET) 1763465582](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-18-nov-2025-132911-0200-eet-1763465582/)
- [TVVK Fri, 14 Nov 2025 13:54:55 +0200 (EET) 1763121422](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-14-nov-2025-135455-0200-eet-1763121422/)
- [TVVK Tue, 11 Nov 2025 14:07:06 +0200 (EET) 1762862942](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-11-nov-2025-140706-0200-eet-1762862942/)
- [TVVK Mon, 10 Nov 2025 15:36:20 +0200 (EET) 1762781942](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-10-nov-2025-153620-0200-eet-1762781942/)
- [TVVK Fri,  7 Nov 2025 13:44:09 +0200 (EET) 1762516082](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-7-nov-2025-134409-0200-eet-1762516082/)
- [TVVK Tue,  4 Nov 2025 13:15:01 +0200 (EET) 1762255084](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-4-nov-2025-131501-0200-eet-1762255084/)
- [TVVK Fri, 31 Oct 2025 13:15:52 +0200 (EET) 1761909483](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-31-oct-2025-131552-0200-eet-1761909483/)
- [TVVK Tue, 28 Oct 2025 13:56:45 +0200 (EET) 1761652808](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-oct-2025-135645-0200-eet-1761652808/)
- [TVVK Fri, 24 Oct 2025 13:25:01 +0300 (EEST) 1761301625](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-24-oct-2025-132501-0300-eest-1761301625/)
- [TVVK Tue, 21 Oct 2025 13:24:13 +0300 (EEST) 1761042423](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-21-oct-2025-132413-0300-eest-1761042423/)
- [TVVK Fri, 17 Oct 2025 14:06:17 +0300 (EEST) 1760699342](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-17-oct-2025-140617-0300-eest-1760699342/)
- [TVVK Tue, 14 Oct 2025 13:51:24 +0300 (EEST) 1760439242](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-14-oct-2025-135124-0300-eest-1760439242/)
- [TVVK Fri, 10 Oct 2025 12:56:43 +0300 (EEST) 1760090406](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-10-oct-2025-125643-0300-eest-1760090406/)
- [TVVK Tue,  7 Oct 2025 14:02:58 +0300 (EEST) 1759835162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-7-oct-2025-140258-0300-eest-1759835162/)
- [TVVK Fri,  3 Oct 2025 14:16:33 +0300 (EEST) 1759490282](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-3-oct-2025-141633-0300-eest-1759490282/)
- [TVVK Tue, 30 Sep 2025 14:05:11 +0300 (EEST) 1759230542](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-30-sep-2025-140511-0300-eest-1759230542/)
- [TVVK Fri, 26 Sep 2025 13:20:08 +0300 (EEST) 1758882242](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-26-sep-2025-132008-0300-eest-1758882242/)
- [TVVK Tue, 23 Sep 2025 13:44:54 +0300 (EEST) 1758624482](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-23-sep-2025-134454-0300-eest-1758624482/)
- [TVVK Fri, 19 Sep 2025 13:29:53 +0300 (EEST) 1758277982](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-19-sep-2025-132953-0300-eest-1758277982/)
- [TVVK Tue, 16 Sep 2025 13:23:30 +0300 (EEST) 1758018422](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-16-sep-2025-132330-0300-eest-1758018422/)
- [TVVK Fri, 12 Sep 2025 14:15:55 +0300 (EEST) 1757675882](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-12-sep-2025-141555-0300-eest-1757675882/)
- [TVVK Tue,  9 Sep 2025 13:37:05 +0300 (EEST) 1757414341](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-9-sep-2025-133705-0300-eest-1757414341/)
- [TVVK Fri,  5 Sep 2025 14:50:26 +0300 (EEST) 1757073242](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-5-sep-2025-145026-0300-eest-1757073242/)
- [TVVK Tue,  2 Sep 2025 15:07:29 +0300 (EEST) 1756814942](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-2-sep-2025-150729-0300-eest-1756814942/)
- [TVVK Fri, 29 Aug 2025 13:36:05 +0300 (EEST) 1756463942](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-29-aug-2025-133605-0300-eest-1756463942/)
- [TVVK Tue, 26 Aug 2025 14:03:58 +0300 (EEST) 1756206362](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-26-aug-2025-140358-0300-eest-1756206362/)
- [TVVK Fri, 22 Aug 2025 13:37:56 +0300 (EEST) 1755859322](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-22-aug-2025-133756-0300-eest-1755859322/)
- [TVVK Tue, 19 Aug 2025 14:11:15 +0300 (EEST) 1755602104](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-19-aug-2025-141115-0300-eest-1755602104/)
- [TVVK Fri, 15 Aug 2025 15:21:09 +0300 (EEST) 1755260642](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-15-aug-2025-152109-0300-eest-1755260642/)
- [TVVK Tue, 12 Aug 2025 14:17:19 +0300 (EEST) 1754997662](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-12-aug-2025-141719-0300-eest-1754997662/)
- [TVVK Fri,  8 Aug 2025 13:23:34 +0300 (EEST) 1754648822](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-8-aug-2025-132334-0300-eest-1754648822/)
- [TVVK Tue,  5 Aug 2025 13:51:28 +0300 (EEST) 1754391782](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-5-aug-2025-135128-0300-eest-1754391782/)
- [TVVK Fri,  1 Aug 2025 14:02:02 +0300 (EEST) 1754046362](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-1-aug-2025-140202-0300-eest-1754046362/)
- [TVVK Tue, 29 Jul 2025 14:17:58 +0300 (EEST) 1753788062](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-29-jul-2025-141758-0300-eest-1753788062/)
- [TVVK Fri, 25 Jul 2025 14:04:11 +0300 (EEST) 1753441562](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-25-jul-2025-140411-0300-eest-1753441562/)
- [TVVK Tue, 22 Jul 2025 14:15:21 +0300 (EEST) 1753183081](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-22-jul-2025-141521-0300-eest-1753183081/)
- [TVVK Fri, 18 Jul 2025 14:00:38 +0300 (EEST) 1752836582](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-18-jul-2025-140038-0300-eest-1752836582/)
- [TVVK Tue, 15 Jul 2025 14:12:52 +0300 (EEST) 1752578103](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-15-jul-2025-141252-0300-eest-1752578103/)
- [TVVK Fri, 11 Jul 2025 14:09:57 +0300 (EEST) 1752232322](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-11-jul-2025-140957-0300-eest-1752232322/)
- [TVVK Tue,  8 Jul 2025 14:20:03 +0300 (EEST) 1751973842](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-8-jul-2025-142003-0300-eest-1751973842/)
- [TVVK Fri,  4 Jul 2025 14:34:08 +0300 (EEST) 1751628963](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-4-jul-2025-143408-0300-eest-1751628963/)
- [TVVK Tue,  1 Jul 2025 14:26:57 +0300 (EEST) 1751369404](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-1-jul-2025-142657-0300-eest-1751369404/)
- [TVVK Fri, 27 Jun 2025 14:47:16 +0300 (EEST) 1751025062](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-27-jun-2025-144716-0300-eest-1751025062/)
- [TVVK Tue, 24 Jun 2025 14:11:01 +0300 (EEST) 1750763702](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-24-jun-2025-141101-0300-eest-1750763702/)
- [TVVK Thu, 19 Jun 2025 10:24:14 +0300 (EEST) 1750318023](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-19-jun-2025-102414-0300-eest-1750318023/)
- [TVVK Tue, 17 Jun 2025 14:12:20 +0300 (EEST) 1750158902](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-17-jun-2025-141220-0300-eest-1750158902/)
- [TVVK Fri, 13 Jun 2025 13:29:19 +0300 (EEST) 1749810781](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-13-jun-2025-132919-0300-eest-1749810781/)
- [TVVK Tue, 10 Jun 2025 14:07:40 +0300 (EEST) 1749553742](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-10-jun-2025-140740-0300-eest-1749553742/)
- [TVVK Fri,  6 Jun 2025 13:57:25 +0300 (EEST) 1749207604](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-6-jun-2025-135725-0300-eest-1749207604/)
- [TVVK Tue,  3 Jun 2025 14:06:13 +0300 (EEST) 1748948942](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-3-jun-2025-140613-0300-eest-1748948942/)
- [TVVK Fri, 30 May 2025 14:26:00 +0300 (EEST) 1748604604](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-30-may-2025-142600-0300-eest-1748604604/)
- [TVVK Tue, 27 May 2025 14:13:14 +0300 (EEST) 1748344503](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-27-may-2025-141314-0300-eest-1748344503/)
- [TVVK Fri, 23 May 2025 15:19:04 +0300 (EEST) 1748002862](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-23-may-2025-151904-0300-eest-1748002862/)
- [TVVK Tue, 20 May 2025 14:23:21 +0300 (EEST) 1747740421](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-20-may-2025-142321-0300-eest-1747740421/)
- [TVVK Fri, 16 May 2025 14:17:27 +0300 (EEST) 1747394462](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-16-may-2025-141727-0300-eest-1747394462/)
- [TVVK Tue, 13 May 2025 14:49:38 +0300 (EEST) 1747137069](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-13-may-2025-144938-0300-eest-1747137069/)
- [TVVK Fri,  9 May 2025 14:14:37 +0300 (EEST) 1746789482](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-9-may-2025-141437-0300-eest-1746789482/)
- [TVVK Tue,  6 May 2025 13:36:51 +0300 (EEST) 1746527941](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-6-may-2025-133651-0300-eest-1746527941/)
- [TVVK Fri,  2 May 2025 13:42:42 +0300 (EEST) 1746182703](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-2-may-2025-134242-0300-eest-1746182703/)
- [TVVK Tue, 29 Apr 2025 13:44:41 +0300 (EEST) 1745923682](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-29-apr-2025-134441-0300-eest-1745923682/)
- [TVVK Fri, 25 Apr 2025 13:36:27 +0300 (EEST) 1745577542](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-25-apr-2025-133627-0300-eest-1745577542/)
- [TVVK Thu, 17 Apr 2025 15:29:08 +0300 (EEST) 1744893182](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-17-apr-2025-152908-0300-eest-1744893182/)
- [TVVK Tue, 15 Apr 2025 14:04:00 +0300 (EEST) 1744715162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-15-apr-2025-140400-0300-eest-1744715162/)
- [TVVK Fri, 11 Apr 2025 15:02:54 +0300 (EEST) 1744373162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-11-apr-2025-150254-0300-eest-1744373162/)
- [TVVK Tue,  8 Apr 2025 14:11:45 +0300 (EEST) 1744110904](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-8-apr-2025-141145-0300-eest-1744110904/)
- [TVVK Fri,  4 Apr 2025 14:19:56 +0300 (EEST) 1743765710](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-4-apr-2025-141956-0300-eest-1743765710/)
- [TVVK Tue,  1 Apr 2025 13:31:04 +0300 (EEST) 1743503582](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-1-apr-2025-133104-0300-eest-1743503582/)
- [TVVK Fri, 28 Mar 2025 13:43:30 +0200 (EET) 1743162302](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-28-mar-2025-134330-0200-eet-1743162302/)
- [TVVK Tue, 25 Mar 2025 13:56:39 +0200 (EET) 1742904004](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-25-mar-2025-135639-0200-eet-1742904004/)
- [TVVK Tue, 18 Mar 2025 14:21:52 +0200 (EET) 1742300642](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-18-mar-2025-142152-0200-eet-1742300642/)
- [TVVK Fri, 14 Mar 2025 14:19:49 +0200 (EET) 1741955222](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-14-mar-2025-141949-0200-eet-1741955222/)
- [TVVK Tue, 11 Mar 2025 13:13:28 +0200 (EET) 1741691702](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-11-mar-2025-131328-0200-eet-1741691702/)
- [TVVK Fri,  7 Mar 2025 13:38:18 +0200 (EET) 1741347722](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-7-mar-2025-133818-0200-eet-1741347722/)
- [TVVK Tue,  4 Mar 2025 14:20:04 +0200 (EET) 1741091042](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-4-mar-2025-142004-0200-eet-1741091042/)
- [TVVK Fri, 28 Feb 2025 13:19:37 +0200 (EET) 1740741661](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-28-feb-2025-131937-0200-eet-1740741661/)
- [TVVK Tue, 25 Feb 2025 15:39:33 +0200 (EET) 1740490922](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-25-feb-2025-153933-0200-eet-1740490922/)
- [TVVK Fri, 21 Feb 2025 13:31:33 +0200 (EET) 1740137582](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-21-feb-2025-133133-0200-eet-1740137582/)
- [TVVK Tue, 18 Feb 2025 14:27:27 +0200 (EET) 1739881805](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-18-feb-2025-142727-0200-eet-1739881805/)
- [TVVK Fri, 14 Feb 2025 14:03:19 +0200 (EET) 1739534762](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-14-feb-2025-140319-0200-eet-1739534762/)
- [TVVK Tue, 11 Feb 2025 13:29:22 +0200 (EET) 1739273582](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-11-feb-2025-132922-0200-eet-1739273582/)
- [TVVK Fri,  7 Feb 2025 15:21:28 +0200 (EET) 1738934642](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-7-feb-2025-152128-0200-eet-1738934642/)
- [TVVK Tue,  4 Feb 2025 13:40:34 +0200 (EET) 1738669322](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-4-feb-2025-134034-0200-eet-1738669322/)
- [TVVK Fri, 31 Jan 2025 14:18:34 +0200 (EET) 1738326062](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-31-jan-2025-141834-0200-eet-1738326062/)
- [TVVK Tue, 28 Jan 2025 15:35:58 +0200 (EET) 1738071542](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-jan-2025-153558-0200-eet-1738071542-2/)
- [TVVK Fri, 24 Jan 2025 14:10:56 +0200 (EET) 1737720904](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-24-jan-2025-141056-0200-eet-1737720904/)
- [TVVK Tue, 21 Jan 2025 14:23:10 +0200 (EET) 1737462422](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-21-jan-2025-142310-0200-eet-1737462422/)
- [TVVK Fri, 17 Jan 2025 13:52:51 +0200 (EET) 1737114842](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-17-jan-2025-135251-0200-eet-1737114842/)
- [TVVK Tue, 14 Jan 2025 13:59:03 +0200 (EET) 1736856182](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-14-jan-2025-135903-0200-eet-1736856182/)
- [TVVK Fri, 10 Jan 2025 13:47:59 +0200 (EET) 1736509862](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-10-jan-2025-134759-0200-eet-1736509862/)
- [TVVK Tue,  7 Jan 2025 14:17:34 +0200 (EET) 1736252462](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-7-jan-2025-141734-0200-eet-1736252462/)
- [TVVK Fri,  3 Jan 2025 13:40:03 +0200 (EET) 1735904522](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-3-jan-2025-134003-0200-eet-1735904522/)
- [TVVK Tue, 31 Dec 2024 13:11:07 +0200 (EET) 1735643703](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-31-dec-2024-131107-0200-eet-1735643703/)
- [TVVK Fri, 27 Dec 2024 14:16:24 +0200 (EET) 1735301881](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-27-dec-2024-141624-0200-eet-1735301881/)
- [TVVK Mon, 23 Dec 2024 15:37:49 +0200 (EET) 1734961142](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-23-dec-2024-153749-0200-eet-1734961142/)
- [TVVK Fri, 20 Dec 2024 14:45:25 +0200 (EET) 1734698882](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-20-dec-2024-144525-0200-eet-1734698882/)
- [TVVK Tue, 17 Dec 2024 13:45:11 +0200 (EET) 1734436082](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-17-dec-2024-134511-0200-eet-1734436082/)
- [TVVK Fri, 13 Dec 2024 13:36:40 +0200 (EET) 1734089942](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-13-dec-2024-133640-0200-eet-1734089942/)
- [TVVK Tue, 10 Dec 2024 13:17:17 +0200 (EET) 1733829662](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-10-dec-2024-131717-0200-eet-1733829662/)
- [TVVK Thu,  5 Dec 2024 13:32:01 +0200 (EET) 1733398562](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-5-dec-2024-133201-0200-eet-1733398562/)
- [TVVK Tue,  3 Dec 2024 14:05:00 +0200 (EET) 1733227741](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-3-dec-2024-140500-0200-eet-1733227741/)
- [TVVK Sun,  1 Dec 2024 09:42:18 +0200 (EET) 1733039102](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-1-dec-2024-094218-0200-eet-1733039102/)
- [TVVK Sat, 30 Nov 2024 12:29:35 +0200 (EET) 1732962782](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-30-nov-2024-122935-0200-eet-1732962782/)
- [TVVK Fri, 29 Nov 2024 13:32:45 +0200 (EET) 1732880162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-29-nov-2024-133245-0200-eet-1732880162/)
- [TVVK Thu, 28 Nov 2024 14:03:45 +0200 (EET) 1732795562](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-28-nov-2024-140345-0200-eet-1732795562/)
- [TVVK Wed, 27 Nov 2024 14:04:50 +0200 (EET) 1732709162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-27-nov-2024-140450-0200-eet-1732709162/)
- [TVVK Tue, 26 Nov 2024 14:16:37 +0200 (EET) 1732623482](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-26-nov-2024-141637-0200-eet-1732623482/)
- [TVVK Mon, 25 Nov 2024 14:30:11 +0200 (EET) 1732537982](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-25-nov-2024-143011-0200-eet-1732537982/)
- [TVVK Sun, 24 Nov 2024 15:20:36 +0200 (EET) 1732454641](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-24-nov-2024-152036-0200-eet-1732454641/)
- [TVVK Fri, 22 Nov 2024 14:43:41 +0200 (EET) 1732279503](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-22-nov-2024-144341-0200-eet-1732279503/)
- [TVVK Tue, 19 Nov 2024 15:52:17 +0200 (EET) 1732024442](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-19-nov-2024-155217-0200-eet-1732024442/)
- [TVVK Fri, 15 Nov 2024 13:24:22 +0200 (EET) 1731670023](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-15-nov-2024-132422-0200-eet-1731670023/)
- [TVVK Tue, 12 Nov 2024 13:41:19 +0200 (EET) 1731411903](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-12-nov-2024-134119-0200-eet-1731411903/)
- [TVVK Fri,  8 Nov 2024 13:38:14 +0200 (EET) 1731066122](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-8-nov-2024-133814-0200-eet-1731066122/)
- [TVVK Tue,  5 Nov 2024 13:20:57 +0200 (EET) 1730805842](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-5-nov-2024-132057-0200-eet-1730805842/)
- [TVVK Fri,  1 Nov 2024 14:48:36 +0200 (EET) 1730465462](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-1-nov-2024-144836-0200-eet-1730465462/)
- [TVVK Tue, 29 Oct 2024 14:24:51 +0200 (EET) 1730204822](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-29-oct-2024-142451-0200-eet-1730204822/)
- [TVVK Fri, 25 Oct 2024 13:29:52 +0300 (EEST) 1729852382](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-25-oct-2024-132952-0300-eest-1729852382/)
- [TVVK Tue, 22 Oct 2024 14:10:33 +0300 (EEST) 1729595522](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-22-oct-2024-141033-0300-eest-1729595522/)
- [TVVK Fri, 18 Oct 2024 13:40:47 +0300 (EEST) 1729248122](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-18-oct-2024-134047-0300-eest-1729248122/)
- [TVVK Tue, 15 Oct 2024 13:15:39 +0300 (EEST) 1728987482](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-15-oct-2024-131539-0300-eest-1728987482/)
- [TVVK Fri, 11 Oct 2024 14:11:26 +0300 (EEST) 1728645304](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-11-oct-2024-141126-0300-eest-1728645304/)
- [TVVK Tue,  8 Oct 2024 14:13:10 +0300 (EEST) 1728389755](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-8-oct-2024-141310-0300-eest-1728389755/)
- [TVVK Fri,  4 Oct 2024 14:43:03 +0300 (EEST) 1728042303](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-4-oct-2024-144303-0300-eest-1728042303/)
- [TVVK Fri,  4 Oct 2024 14:27:03 +0300 (EEST) 1728041404](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-4-oct-2024-142703-0300-eest-1728041404/)
- [TVVK Tue,  1 Oct 2024 13:51:03 +0300 (EEST) 1727780042](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-1-oct-2024-135103-0300-eest-1727780042/)
- [TVVK Fri, 27 Sep 2024 14:21:20 +0300 (EEST) 1727436243](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-27-sep-2024-142120-0300-eest-1727436243/)
- [TVVK Tue, 24 Sep 2024 14:07:53 +0300 (EEST) 1727176142](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-24-sep-2024-140753-0300-eest-1727176142/)
- [TVVK Fri, 20 Sep 2024 14:07:59 +0300 (EEST) 1726830722](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-20-sep-2024-140759-0300-eest-1726830722/)
- [TVVK Tue, 17 Sep 2024 13:45:19 +0300 (EEST) 1726570082](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-17-sep-2024-134519-0300-eest-1726570082/)
- [TVVK Fri, 13 Sep 2024 13:37:52 +0300 (EEST) 1726224123](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-13-sep-2024-133752-0300-eest-1726224123/)
- [TVVK Tue, 10 Sep 2024 15:16:40 +0300 (EEST) 1725970683](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-10-sep-2024-151640-0300-eest-1725970683/)
- [TVVK Fri,  6 Sep 2024 13:25:48 +0300 (EEST) 1725618422](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-6-sep-2024-132548-0300-eest-1725618422/)
- [TVVK Tue,  3 Sep 2024 13:31:14 +0300 (EEST) 1725359582](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-3-sep-2024-133114-0300-eest-1725359582/)
- [TVVK Fri, 30 Aug 2024 14:16:39 +0300 (EEST) 1725016682](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-30-aug-2024-141639-0300-eest-1725016682/)
- [TVVK Tue, 27 Aug 2024 13:52:34 +0300 (EEST) 1724756042](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-27-aug-2024-135234-0300-eest-1724756042/)
- [TVVK Fri, 23 Aug 2024 14:31:58 +0300 (EEST) 1724412962](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-23-aug-2024-143158-0300-eest-1724412962/)
- [TVVK Tue, 20 Aug 2024 14:13:09 +0300 (EEST) 1724152503](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-20-aug-2024-141309-0300-eest-1724152503/)
- [TVVK Fri, 16 Aug 2024 15:02:37 +0300 (EEST) 1723809962](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-16-aug-2024-150237-0300-eest-1723809962/)
- [TVVK Tue, 13 Aug 2024 14:21:43 +0300 (EEST) 1723548242](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-13-aug-2024-142143-0300-eest-1723548242/)
- [TVVK Fri,  9 Aug 2024 14:05:53 +0300 (EEST) 1723201742](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-9-aug-2024-140553-0300-eest-1723201742/)
- [TVVK Tue,  6 Aug 2024 13:57:52 +0300 (EEST) 1722942004](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-6-aug-2024-135752-0300-eest-1722942004/)
- [TVVK Fri,  2 Aug 2024 14:33:25 +0300 (EEST) 1722598562](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-2-aug-2024-143325-0300-eest-1722598562/)
- [TVVK Tue, 30 Jul 2024 13:37:17 +0300 (EEST) 1722335942](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-30-jul-2024-133717-0300-eest-1722335942/)
- [TVVK Fri, 26 Jul 2024 14:39:01 +0300 (EEST) 1721994122](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-26-jul-2024-143901-0300-eest-1721994122/)
- [TVVK Tue, 23 Jul 2024 14:26:05 +0300 (EEST) 1721734205](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-23-jul-2024-142605-0300-eest-1721734205/)
- [TVVK Fri, 19 Jul 2024 13:50:56 +0300 (EEST) 1721386442](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-19-jul-2024-135056-0300-eest-1721386442/)
- [TVVK Tue, 16 Jul 2024 13:34:56 +0300 (EEST) 1721126162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-16-jul-2024-133456-0300-eest-1721126162/)
- [TVVK Fri, 12 Jul 2024 15:14:59 +0300 (EEST) 1720786682](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-12-jul-2024-151459-0300-eest-1720786682/)
- [TVVK Tue,  9 Jul 2024 13:42:29 +0300 (EEST) 1720521902](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-9-jul-2024-134229-0300-eest-1720521902/)
- [TVVK Fri,  5 Jul 2024 14:31:06 +0300 (EEST) 1720179182](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-5-jul-2024-143106-0300-eest-1720179182/)
- [TVVK Tue,  2 Jul 2024 14:22:05 +0300 (EEST) 1719919443](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-2-jul-2024-142205-0300-eest-1719919443/)
- [TVVK Fri, 28 Jun 2024 13:28:27 +0300 (EEST) 1719570604](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-28-jun-2024-132827-0300-eest-1719570604/)
- [TVVK Tue, 25 Jun 2024 14:36:26 +0300 (EEST) 1719315542](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-25-jun-2024-143626-0300-eest-1719315542/)
- [TVVK Thu, 20 Jun 2024 14:21:07 +0300 (EEST) 1718882642](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-20-jun-2024-142107-0300-eest-1718882642/)
- [TVVK Tue, 18 Jun 2024 14:57:01 +0300 (EEST) 1718712004](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-18-jun-2024-145701-0300-eest-1718712004/)
- [TVVK Fri, 14 Jun 2024 15:20:02 +0300 (EEST) 1718367842](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-14-jun-2024-152002-0300-eest-1718367842/)
- [TVVK Tue, 11 Jun 2024 14:26:30 +0300 (EEST) 1718105406](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-11-jun-2024-142630-0300-eest-1718105406/)
- [TVVK Fri,  7 Jun 2024 13:50:27 +0300 (EEST) 1717757642](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-7-jun-2024-135027-0300-eest-1717757642/)
- [TVVK Tue,  4 Jun 2024 13:47:26 +0300 (EEST) 1717498262](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-4-jun-2024-134726-0300-eest-1717498262/)
- [TVVK Fri, 31 May 2024 15:08:20 +0300 (EEST) 1717157522](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-31-may-2024-150820-0300-eest-1717157522/)
- [TVVK Tue, 28 May 2024 14:39:31 +0300 (EEST) 1716896522](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-may-2024-143931-0300-eest-1716896522/)
- [TVVK Tue, 28 May 2024 14:06:37 +0300 (EEST) 1716894542](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-may-2024-140637-0300-eest-1716894542/)
- [TVVK Fri, 24 May 2024 15:33:12 +0300 (EEST) 1716554162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-24-may-2024-153312-0300-eest-1716554162/)
- [TVVK Tue, 21 May 2024 14:27:41 +0300 (EEST) 1716291004](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-21-may-2024-142741-0300-eest-1716291004/)
- [TVVK Mon, 20 May 2024 13:27:11 +0300 (EEST) 1716201005](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-20-may-2024-132711-0300-eest-1716201005/)
- [TVVK Fri, 17 May 2024 14:27:02 +0300 (EEST) 1715945404](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-17-may-2024-142702-0300-eest-1715945404/)
- [TVVK Tue, 14 May 2024 13:38:13 +0300 (EEST) 1715683322](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-14-may-2024-133813-0300-eest-1715683322/)
- [TVVK Fri, 10 May 2024 14:08:24 +0300 (EEST) 1715339522](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-10-may-2024-140824-0300-eest-1715339522/)
- [TVVK Tue,  7 May 2024 13:43:17 +0300 (EEST) 1715078704](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-7-may-2024-134317-0300-eest-1715078704/)
- [TVVK Fri,  3 May 2024 13:51:34 +0300 (EEST) 1714733642](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-3-may-2024-135134-0300-eest-1714733642/)
- [TVVK Tue, 30 Apr 2024 14:52:14 +0300 (EEST) 1714478084](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-30-apr-2024-145214-0300-eest-1714478084/)
- [TVVK Fri, 26 Apr 2024 14:13:14 +0300 (EEST) 1714130103](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-26-apr-2024-141314-0300-eest-1714130103/)
- [TVVK Tue, 23 Apr 2024 14:45:19 +0300 (EEST) 1713872882](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-23-apr-2024-144519-0300-eest-1713872882/)
- [TVVK Fri, 19 Apr 2024 15:18:15 +0300 (EEST) 1713529262](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-19-apr-2024-151815-0300-eest-1713529262/)
- [TVVK Wed, 17 Apr 2024 14:57:56 +0300 (EEST) 1713355204](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-17-apr-2024-145756-0300-eest-1713355204/)
- [TVVK Tue, 16 Apr 2024 15:11:50 +0300 (EEST) 1713269703](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-16-apr-2024-151150-0300-eest-1713269703/)
- [TVVK Mon, 15 Apr 2024 13:44:05 +0300 (EEST) 1713178082](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-15-apr-2024-134405-0300-eest-1713178082/)
- [TVVK Sun, 14 Apr 2024 14:55:09 +0300 (EEST) 1713095822](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-14-apr-2024-145509-0300-eest-1713095822/)
- [TVVK Sat, 13 Apr 2024 14:34:32 +0300 (EEST) 1713008162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-13-apr-2024-143432-0300-eest-1713008162/)
- [TVVK Fri, 12 Apr 2024 14:43:00 +0300 (EEST) 1712922303](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-12-apr-2024-144300-0300-eest-1712922303/)
- [TVVK Thu, 11 Apr 2024 15:12:56 +0300 (EEST) 1712837703](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-11-apr-2024-151256-0300-eest-1712837703/)
- [TVVK Wed, 10 Apr 2024 14:42:45 +0300 (EEST) 1712749503](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-10-apr-2024-144245-0300-eest-1712749503/)
- [TVVK Tue,  9 Apr 2024 13:45:27 +0300 (EEST) 1712659682](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-9-apr-2024-134527-0300-eest-1712659682/)
- [TVVK Fri,  5 Apr 2024 15:02:25 +0300 (EEST) 1712318763](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-5-apr-2024-150225-0300-eest-1712318763/)
- [TVVK Tue,  2 Apr 2024 13:30:57 +0300 (EEST) 1712054162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-2-apr-2024-133057-0300-eest-1712054162/)
- [TVVK Sat, 30 Mar 2024 14:37:48 +0200 (EET) 1711802342](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-30-mar-2024-143748-0200-eet-1711802342/)
- [TVVK Thu, 28 Mar 2024 13:49:01 +0200 (EET) 1711626662](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-28-mar-2024-134901-0200-eet-1711626662/)
- [TVVK Tue, 26 Mar 2024 14:04:59 +0200 (EET) 1711454942](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-26-mar-2024-140459-0200-eet-1711454942/)
- [TVVK Fri, 22 Mar 2024 14:38:06 +0200 (EET) 1711111322](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-22-mar-2024-143806-0200-eet-1711111322/)
- [TVVK Tue, 19 Mar 2024 14:16:59 +0200 (EET) 1710850862](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-19-mar-2024-141659-0200-eet-1710850862/)
- [TVVK Sat, 16 Mar 2024 14:47:00 +0200 (EET) 1710593462](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-16-mar-2024-144700-0200-eet-1710593462/)
- [TVVK Fri, 15 Mar 2024 14:11:00 +0200 (EET) 1710504903](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-15-mar-2024-141100-0200-eet-1710504903/)
- [TVVK Tue, 12 Mar 2024 14:25:01 +0200 (EET) 1710246421](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-12-mar-2024-142501-0200-eet-1710246421/)
- [TVVK Fri,  8 Mar 2024 13:28:49 +0200 (EET) 1709897404](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-8-mar-2024-132849-0200-eet-1709897404/)
- [TVVK Tue,  5 Mar 2024 14:39:22 +0200 (EET) 1709642522](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-5-mar-2024-143922-0200-eet-1709642522/)
- [TVVK Fri,  1 Mar 2024 13:07:51 +0200 (EET) 1709291342](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-1-mar-2024-130751-0200-eet-1709291342/)
- [TVVK Tue, 27 Feb 2024 13:35:20 +0200 (EET) 1709033942](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-27-feb-2024-133520-0200-eet-1709033942/)
- [TVVK Fri, 23 Feb 2024 13:35:43 +0200 (EET) 1708688342](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-23-feb-2024-133543-0200-eet-1708688342/)
- [TVVK Tue, 20 Feb 2024 13:41:53 +0200 (EET) 1708429503](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-20-feb-2024-134153-0200-eet-1708429503/)
- [TVVK Fri, 16 Feb 2024 13:21:40 +0200 (EET) 1708082642](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-16-feb-2024-132140-0200-eet-1708082642/)
- [TVVK Tue, 13 Feb 2024 14:04:49 +0200 (EET) 1707825961](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-13-feb-2024-140449-0200-eet-1707825961/)
- [TVVK Fri,  9 Feb 2024 13:36:20 +0200 (EET) 1707478741](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-9-feb-2024-133620-0200-eet-1707478741/)
- [TVVK Tue,  6 Feb 2024 14:21:15 +0200 (EET) 1707222242](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-6-feb-2024-142115-0200-eet-1707222242/)
- [TVVK Fri,  2 Feb 2024 14:49:51 +0200 (EET) 1706878261](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-2-feb-2024-144951-0200-eet-1706878261/)
- [TVVK Tue, 30 Jan 2024 15:08:29 +0200 (EET) 1706620322](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-30-jan-2024-150829-0200-eet-1706620322/)
- [TVVK Fri, 26 Jan 2024 14:30:23 +0200 (EET) 1706272381](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-26-jan-2024-143023-0200-eet-1706272381/)
- [TVVK Tue, 23 Jan 2024 14:23:52 +0200 (EET) 1706012821](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-23-jan-2024-142352-0200-eet-1706012821/)
- [TVVK Fri, 19 Jan 2024 14:16:09 +0200 (EET) 1705666681](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-19-jan-2024-141609-0200-eet-1705666681/)
- [TVVK Tue, 16 Jan 2024 13:37:30 +0200 (EET) 1705405142](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-16-jan-2024-133730-0200-eet-1705405142/)
- [TVVK Fri, 12 Jan 2024 14:48:54 +0200 (EET) 1705063861](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-12-jan-2024-144854-0200-eet-1705063861/)
- [TVVK Tue,  9 Jan 2024 14:14:45 +0200 (EET) 1704802682](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-9-jan-2024-141445-0200-eet-1704802682/)
- [TVVK Fri,  5 Jan 2024 13:49:20 +0200 (EET) 1704455461](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-5-jan-2024-134920-0200-eet-1704455461/)
- [TVVK Tue,  2 Jan 2024 13:43:11 +0200 (EET) 1704195903](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-2-jan-2024-134311-0200-eet-1704195903/)
- [TVVK Fri, 29 Dec 2023 14:28:46 +0200 (EET) 1703853006](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-29-dec-2023-142846-0200-eet-1703853006/)
- [TVVK Fri, 22 Dec 2023 14:33:42 +0200 (EET) 1703248561](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-22-dec-2023-143342-0200-eet-1703248561/)
- [TVVK Tue, 19 Dec 2023 14:24:36 +0200 (EET) 1702988821](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-19-dec-2023-142436-0200-eet-1702988821/)
- [TVVK Fri, 15 Dec 2023 14:53:22 +0200 (EET) 1702645022](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-15-dec-2023-145322-0200-eet-1702645022/)
- [TVVK Tue, 12 Dec 2023 14:02:36 +0200 (EET) 1702382762](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-12-dec-2023-140236-0200-eet-1702382762/)
- [TVVK Fri,  8 Dec 2023 13:31:43 +0200 (EET) 1702035182](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-8-dec-2023-133143-0200-eet-1702035182/)
- [TVVK Tue,  5 Dec 2023 13:32:03 +0200 (EET) 1701776162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-5-dec-2023-133203-0200-eet-1701776162/)
- [TVVK Fri,  1 Dec 2023 15:33:47 +0200 (EET) 1701437761](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-1-dec-2023-153347-0200-eet-1701437761/)
- [TVVK Tue, 28 Nov 2023 14:24:20 +0200 (EET) 1701174421](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-nov-2023-142420-0200-eet-1701174421/)
- [TVVK Fri, 24 Nov 2023 13:05:29 +0200 (EET) 1700824141](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-24-nov-2023-130529-0200-eet-1700824141/)
- [TVVK Tue, 21 Nov 2023 13:19:29 +0200 (EET) 1700565841](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-21-nov-2023-131929-0200-eet-1700565841/)
- [TVVK Fri, 17 Nov 2023 14:36:10 +0200 (EET) 1700224742](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-17-nov-2023-143610-0200-eet-1700224742/)
- [TVVK Tue, 14 Nov 2023 13:34:52 +0200 (EET) 1699961761](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-14-nov-2023-133452-0200-eet-1699961761/)
- [TVVK Fri, 10 Nov 2023 14:25:20 +0200 (EET) 1699619221](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-10-nov-2023-142520-0200-eet-1699619221/)
- [TVVK Tue,  7 Nov 2023 14:01:30 +0200 (EET) 1699358581](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-7-nov-2023-140130-0200-eet-1699358581/)
- [TVVK Fri,  3 Nov 2023 14:26:23 +0200 (EET) 1699014603](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-3-nov-2023-142623-0200-eet-1699014603/)
- [TVVK Tue, 31 Oct 2023 14:52:10 +0200 (EET) 1698756842](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-31-oct-2023-145210-0200-eet-1698756842/)
- [TVVK Fri, 27 Oct 2023 13:21:46 +0300 (EEST) 1698402241](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-27-oct-2023-132146-0300-eest-1698402241/)
- [TVVK Tue, 24 Oct 2023 14:27:34 +0300 (EEST) 1698147003](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-24-oct-2023-142734-0300-eest-1698147003/)
- [TVVK Fri, 20 Oct 2023 14:00:26 +0300 (EEST) 1697799782](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-20-oct-2023-140026-0300-eest-1697799782/)
- [TVVK Tue, 17 Oct 2023 13:51:41 +0300 (EEST) 1697540042](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-17-oct-2023-135141-0300-eest-1697540042/)
- [TVVK Sun, 15 Oct 2023 13:25:57 +0300 (EEST) 1697365804](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-15-oct-2023-132557-0300-eest-1697365804/)
- [TVVK Sat, 14 Oct 2023 14:10:00 +0300 (EEST) 1697281922](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-14-oct-2023-141000-0300-eest-1697281922/)
- [TVVK Fri, 13 Oct 2023 14:12:11 +0300 (EEST) 1697195702](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-13-oct-2023-141211-0300-eest-1697195702/)
- [TVVK Thu, 12 Oct 2023 14:36:49 +0300 (EEST) 1697110741](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-12-oct-2023-143649-0300-eest-1697110741/)
- [TVVK Tue, 10 Oct 2023 13:17:46 +0300 (EEST) 1696933261](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-10-oct-2023-131746-0300-eest-1696933261/)
- [TVVK Tue,  3 Oct 2023 14:25:25 +0300 (EEST) 1696332421](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-3-oct-2023-142525-0300-eest-1696332421/)
- [TVVK Fri, 29 Sep 2023 14:32:58 +0300 (EEST) 1695987361](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-29-sep-2023-143258-0300-eest-1695987361/)
- [TVVK Tue, 26 Sep 2023 15:04:23 +0300 (EEST) 1695729962](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-26-sep-2023-150423-0300-eest-1695729962/)
- [TVVK Fri, 22 Sep 2023 13:25:00 +0300 (EEST) 1695378422](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-22-sep-2023-132500-0300-eest-1695378422/)
- [TVVK Tue, 19 Sep 2023 13:59:07 +0300 (EEST) 1695121382](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-19-sep-2023-135907-0300-eest-1695121382/)
- [TVVK Fri, 15 Sep 2023 13:55:11 +0300 (EEST) 1694775421](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-15-sep-2023-135511-0300-eest-1694775421/)
- [TVVK Tue, 12 Sep 2023 13:57:12 +0300 (EEST) 1694516404](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-12-sep-2023-135712-0300-eest-1694516404/)
- [TVVK Fri,  8 Sep 2023 13:42:55 +0300 (EEST) 1694169902](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-8-sep-2023-134255-0300-eest-1694169902/)
- [TVVK Tue,  5 Sep 2023 14:42:10 +0300 (EEST) 1693914302](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-5-sep-2023-144210-0300-eest-1693914302/)
- [TVVK Fri,  1 Sep 2023 13:57:14 +0300 (EEST) 1693566003](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-1-sep-2023-135714-0300-eest-1693566003/)
- [TVVK Tue, 29 Aug 2023 14:31:53 +0300 (EEST) 1693308781](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-29-aug-2023-143153-0300-eest-1693308781/)
- [TVVK Fri, 25 Aug 2023 14:39:57 +0300 (EEST) 1692963721](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-25-aug-2023-143957-0300-eest-1692963721/)
- [TVVK Tue, 22 Aug 2023 15:17:36 +0300 (EEST) 1692706861](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-22-aug-2023-151736-0300-eest-1692706861/)
- [TVVK Fri, 18 Aug 2023 13:26:46 +0300 (EEST) 1692354603](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-18-aug-2023-132646-0300-eest-1692354603/)
- [TVVK Tue, 15 Aug 2023 14:02:13 +0300 (EEST) 1692097562](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-15-aug-2023-140213-0300-eest-1692097562/)
- [TVVK Fri, 11 Aug 2023 13:34:33 +0300 (EEST) 1691750162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-11-aug-2023-133433-0300-eest-1691750162/)
- [TVVK Tue,  8 Aug 2023 14:45:51 +0300 (EEST) 1691495281](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-8-aug-2023-144551-0300-eest-1691495281/)
- [TVVK Fri,  4 Aug 2023 13:37:37 +0300 (EEST) 1691145542](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-4-aug-2023-133737-0300-eest-1691145542/)
- [TVVK Tue,  1 Aug 2023 14:15:15 +0300 (EEST) 1690888682](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-1-aug-2023-141515-0300-eest-1690888682/)
- [TVVK Fri, 28 Jul 2023 14:04:39 +0300 (EEST) 1690542362](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-28-jul-2023-140439-0300-eest-1690542362/)
- [TVVK Thu, 27 Jul 2023 14:07:15 +0300 (EEST) 1690456141](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-27-jul-2023-140715-0300-eest-1690456141/)
- [TVVK Tue, 25 Jul 2023 14:02:18 +0300 (EEST) 1690283161](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-25-jul-2023-140218-0300-eest-1690283161/)
- [TVVK Fri, 21 Jul 2023 14:01:48 +0300 (EEST) 1689937381](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-21-jul-2023-140148-0300-eest-1689937381/)
- [TVVK Tue, 18 Jul 2023 14:02:51 +0300 (EEST) 1689678362](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-18-jul-2023-140251-0300-eest-1689678362/)
- [TVVK Fri, 14 Jul 2023 13:41:20 +0300 (EEST) 1689331502](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-14-jul-2023-134120-0300-eest-1689331502/)
- [TVVK Tue, 11 Jul 2023 14:09:35 +0300 (EEST) 1689073921](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-11-jul-2023-140935-0300-eest-1689073921/)
- [TVVK Fri,  7 Jul 2023 15:19:06 +0300 (EEST) 1688732461](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-7-jul-2023-151906-0300-eest-1688732461/)
- [TVVK Tue,  4 Jul 2023 15:04:39 +0300 (EEST) 1688472362](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-4-jul-2023-150439-0300-eest-1688472362/)
- [TVVK Tue,  4 Jul 2023 14:38:07 +0300 (EEST) 1688470922](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-4-jul-2023-143807-0300-eest-1688470922/)
- [TVVK Mon,  3 Jul 2023 14:09:27 +0300 (EEST) 1688382722](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-3-jul-2023-140927-0300-eest-1688382722/)
- [TVVK Sun,  2 Jul 2023 14:11:51 +0300 (EEST) 1688296503](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-2-jul-2023-141151-0300-eest-1688296503/)
- [TVVK Fri, 30 Jun 2023 14:12:49 +0300 (EEST) 1688123703](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-30-jun-2023-141249-0300-eest-1688123703/)
- [TVVK Tue, 27 Jun 2023 14:22:28 +0300 (EEST) 1687865042](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-27-jun-2023-142228-0300-eest-1687865042/)
- [TVVK Thu, 22 Jun 2023 13:37:48 +0300 (EEST) 1687430342](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-22-jun-2023-133748-0300-eest-1687430342/)
- [TVVK Tue, 20 Jun 2023 13:36:37 +0300 (EEST) 1687257541](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-20-jun-2023-133637-0300-eest-1687257541/)
- [TVVK Tue, 13 Jun 2023 13:20:16 +0300 (EEST) 1686651841](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-13-jun-2023-132016-0300-eest-1686651841/)
- [TVVK Fri,  9 Jun 2023 13:24:52 +0300 (EEST) 1686306421](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-9-jun-2023-132452-0300-eest-1686306421/)
- [TVVK Tue,  6 Jun 2023 13:35:39 +0300 (EEST) 1686047942](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-6-jun-2023-133539-0300-eest-1686047942/)
- [TVVK Fri,  2 Jun 2023 13:45:21 +0300 (EEST) 1685702881](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-2-jun-2023-134521-0300-eest-1685702881/)
- [TVVK Tue, 30 May 2023 13:08:58 +0300 (EEST) 1685441522](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-30-may-2023-130858-0300-eest-1685441522/)
- [TVVK Fri, 26 May 2023 13:48:34 +0300 (EEST) 1685098261](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-26-may-2023-134834-0300-eest-1685098261/)
- [TVVK Wed, 24 May 2023 14:16:30 +0300 (EEST) 1684927081](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-24-may-2023-141630-0300-eest-1684927081/)
- [TVVK Tue, 23 May 2023 14:25:31 +0300 (EEST) 1684841222](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-23-may-2023-142531-0300-eest-1684841222/)
- [TVVK Mon, 22 May 2023 18:23:01 +0300 (EEST) 1684769222](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-22-may-2023-182301-0300-eest-1684769222/)
- [TVVK Sun, 21 May 2023 14:34:06 +0300 (EEST) 1684668962](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-21-may-2023-143406-0300-eest-1684668962/)
- [TVVK Sat, 20 May 2023 13:47:48 +0300 (EEST) 1684579862](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-20-may-2023-134748-0300-eest-1684579862/)
- [TVVK Fri, 19 May 2023 15:07:46 +0300 (EEST) 1684498142](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-19-may-2023-150746-0300-eest-1684498142/)
- [TVVK Thu, 18 May 2023 14:41:56 +0300 (EEST) 1684410302](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-18-may-2023-144156-0300-eest-1684410302/)
- [TVVK Wed, 17 May 2023 13:43:39 +0300 (EEST) 1684320303](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-17-may-2023-134339-0300-eest-1684320303/)
- [TVVK Tue, 16 May 2023 13:57:29 +0300 (EEST) 1684234803](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-16-may-2023-135729-0300-eest-1684234803/)
- [TVVK Fri, 12 May 2023 14:10:43 +0300 (EEST) 1683889922](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-12-may-2023-141043-0300-eest-1683889922/)
- [TVVK Tue,  9 May 2023 14:16:16 +0300 (EEST) 1683631082](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-9-may-2023-141616-0300-eest-1683631082/)
- [TVVK Fri,  5 May 2023 13:57:48 +0300 (EEST) 1683284404](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-5-may-2023-135748-0300-eest-1683284404/)
- [TVVK Tue,  2 May 2023 13:44:57 +0300 (EEST) 1683024482](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-2-may-2023-134457-0300-eest-1683024482/)
- [TVVK Mon,  1 May 2023 13:57:13 +0300 (EEST) 1682938804](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-1-may-2023-135713-0300-eest-1682938804/)
- [TVVK Sun, 30 Apr 2023 14:44:38 +0300 (EEST) 1682855282](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-30-apr-2023-144438-0300-eest-1682855282/)
- [TVVK Sat, 29 Apr 2023 14:14:22 +0300 (EEST) 1682767082](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-29-apr-2023-141422-0300-eest-1682767082/)
- [TVVK Fri, 28 Apr 2023 14:40:44 +0300 (EEST) 1682682121](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-28-apr-2023-144044-0300-eest-1682682121/)
- [TVVK Thu, 27 Apr 2023 13:35:53 +0300 (EEST) 1682591941](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-27-apr-2023-133553-0300-eest-1682591941/)
- [TVVK Wed, 26 Apr 2023 15:04:53 +0300 (EEST) 1682510762](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-26-apr-2023-150453-0300-eest-1682510762/)
- [TVVK Tue, 25 Apr 2023 14:33:06 +0300 (EEST) 1682422561](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-25-apr-2023-143306-0300-eest-1682422561/)
- [TVVK Fri, 21 Apr 2023 14:17:07 +0300 (EEST) 1682076062](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-21-apr-2023-141707-0300-eest-1682076062/)
- [TVVK Tue, 18 Apr 2023 14:12:31 +0300 (EEST) 1681816503](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-18-apr-2023-141231-0300-eest-1681816503/)
- [TVVK Fri, 14 Apr 2023 13:27:52 +0300 (EEST) 1681468204](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-14-apr-2023-132752-0300-eest-1681468204/)
- [TVVK Tue, 11 Apr 2023 13:32:47 +0300 (EEST) 1681209362](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-11-apr-2023-133247-0300-eest-1681209362/)
- [TVVK Thu,  6 Apr 2023 14:27:21 +0300 (EEST) 1680780603](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-6-apr-2023-142721-0300-eest-1680780603/)
- [TVVK Tue,  4 Apr 2023 14:50:11 +0300 (EEST) 1680609242](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-4-apr-2023-145011-0300-eest-1680609242/)
- [TVVK Fri, 31 Mar 2023 13:28:38 +0300 (EEST) 1680258605](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-31-mar-2023-132838-0300-eest-1680258605/)
- [TVVK Tue, 28 Mar 2023 13:41:28 +0300 (EEST) 1680000303](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-mar-2023-134128-0300-eest-1680000303/)
- [TVVK Fri, 24 Mar 2023 13:54:58 +0200 (EET) 1679659021](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-24-mar-2023-135458-0200-eet-1679659021/)
- [TVVK Tue, 21 Mar 2023 14:02:56 +0200 (EET) 1679400362](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-21-mar-2023-140256-0200-eet-1679400362/)
- [TVVK Fri, 17 Mar 2023 13:41:20 +0200 (EET) 1679053502](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-17-mar-2023-134120-0200-eet-1679053502/)
- [TVVK Tue, 14 Mar 2023 14:13:54 +0200 (EET) 1678796102](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-14-mar-2023-141354-0200-eet-1678796102/)
- [TVVK Fri, 10 Mar 2023 13:57:34 +0200 (EET) 1678449604](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-10-mar-2023-135734-0200-eet-1678449604/)
- [TVVK Tue,  7 Mar 2023 14:31:38 +0200 (EET) 1678192381](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-7-mar-2023-143138-0200-eet-1678192381/)
- [TVVK Fri,  3 Mar 2023 14:10:06 +0200 (EET) 1677845522](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-3-mar-2023-141006-0200-eet-1677845522/)
- [TVVK Tue, 28 Feb 2023 13:16:52 +0200 (EET) 1677583261](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-feb-2023-131652-0200-eet-1677583261/)
- [TVVK Fri, 24 Feb 2023 13:34:32 +0200 (EET) 1677238562](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-24-feb-2023-133432-0200-eet-1677238562/)
- [TVVK Tue, 21 Feb 2023 13:18:58 +0200 (EET) 1676978461](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-21-feb-2023-131858-0200-eet-1676978461/)
- [TVVK Fri, 17 Feb 2023 14:09:44 +0200 (EET) 1676635922](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-17-feb-2023-140944-0200-eet-1676635922/)
- [TVVK Tue, 14 Feb 2023 13:23:17 +0200 (EET) 1676374022](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-14-feb-2023-132317-0200-eet-1676374022/)
- [TVVK Fri, 10 Feb 2023 13:33:41 +0200 (EET) 1676029502](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-10-feb-2023-133341-0200-eet-1676029502/)
- [TVVK Tue,  7 Feb 2023 13:28:45 +0200 (EET) 1675769403](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-7-feb-2023-132845-0200-eet-1675769403/)
- [TVVK Fri,  3 Feb 2023 13:37:55 +0200 (EET) 1675424522](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-3-feb-2023-133755-0200-eet-1675424522/)
- [TVVK Tue, 31 Jan 2023 13:55:18 +0200 (EET) 1675166221](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-31-jan-2023-135518-0200-eet-1675166221/)
- [TVVK Fri, 27 Jan 2023 13:59:24 +0200 (EET) 1674820982](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-27-jan-2023-135924-0200-eet-1674820982/)
- [TVVK Tue, 24 Jan 2023 13:30:19 +0200 (EET) 1674559981](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-24-jan-2023-133019-0200-eet-1674559981/)
- [TVVK Mon, 23 Jan 2023 13:15:47 +0200 (EET) 1674472682](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-23-jan-2023-131547-0200-eet-1674472682/)
- [TVVK Sun, 22 Jan 2023 11:40:44 +0200 (EET) 1674380522](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-22-jan-2023-114044-0200-eet-1674380522/)
- [TVVK Sat, 21 Jan 2023 13:29:15 +0200 (EET) 1674300782](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-21-jan-2023-132915-0200-eet-1674300782/)
- [TVVK Fri, 20 Jan 2023 14:24:34 +0200 (EET) 1674217622](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-20-jan-2023-142434-0200-eet-1674217622/)
- [TVVK Thu, 19 Jan 2023 13:42:46 +0200 (EET) 1674128703](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-19-jan-2023-134246-0200-eet-1674128703/)
- [TVVK Wed, 18 Jan 2023 13:45:23 +0200 (EET) 1674042481](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-18-jan-2023-134523-0200-eet-1674042481/)
- [TVVK Tue, 17 Jan 2023 13:43:36 +0200 (EET) 1673956081](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-17-jan-2023-134336-0200-eet-1673956081/)
- [TVVK Mon, 16 Jan 2023 12:51:49 +0200 (EET) 1673866441](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-16-jan-2023-125149-0200-eet-1673866441/)
- [TVVK Sun, 15 Jan 2023 14:02:48 +0200 (EET) 1673784362](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-15-jan-2023-140248-0200-eet-1673784362/)
- [TVVK Fri, 13 Jan 2023 14:23:45 +0200 (EET) 1673612822](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-13-jan-2023-142345-0200-eet-1673612822/)
- [TVVK Tue, 10 Jan 2023 13:33:06 +0200 (EET) 1673350562](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-10-jan-2023-133306-0200-eet-1673350562/)
- [TVVK Thu,  5 Jan 2023 13:29:45 +0200 (EET) 1672918382](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-5-jan-2023-132945-0200-eet-1672918382/)
- [TVVK Tue,  3 Jan 2023 13:38:30 +0200 (EET) 1672746122](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-3-jan-2023-133830-0200-eet-1672746122/)
- [TVVK Fri, 30 Dec 2022 13:44:29 +0200 (EET) 1672400882](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-30-dec-2022-134429-0200-eet-1672400882/)
- [TVVK Wed, 28 Dec 2022 13:23:54 +0200 (EET) 1672226821](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-28-dec-2022-132354-0200-eet-1672226821/)
- [TVVK Fri, 23 Dec 2022 13:43:32 +0200 (EET) 1671795902](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-23-dec-2022-134332-0200-eet-1671795902/)
- [TVVK Tue, 20 Dec 2022 15:00:29 +0200 (EET) 1671541382](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-20-dec-2022-150029-0200-eet-1671541382/)
- [TVVK Fri, 16 Dec 2022 13:34:57 +0200 (EET) 1671190561](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-16-dec-2022-133457-0200-eet-1671190561/)
- [TVVK Tue, 13 Dec 2022 13:53:21 +0200 (EET) 1670932621](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-13-dec-2022-135321-0200-eet-1670932621/)
- [TVVK Fri,  9 Dec 2022 14:35:28 +0200 (EET) 1670589541](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-9-dec-2022-143528-0200-eet-1670589541/)
- [TVVK Fri,  2 Dec 2022 14:14:51 +0200 (EET) 1669983481](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-2-dec-2022-141451-0200-eet-1669983481/)
- [TVVK Tue, 29 Nov 2022 14:05:51 +0200 (EET) 1669723741](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-29-nov-2022-140551-0200-eet-1669723741/)
- [TVVK Fri, 25 Nov 2022 13:19:52 +0200 (EET) 1669375261](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-25-nov-2022-131952-0200-eet-1669375261/)
- [TVVK Tue, 22 Nov 2022 13:22:18 +0200 (EET) 1669116241](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-22-nov-2022-132218-0200-eet-1669116241/)
- [TVVK Fri, 18 Nov 2022 13:17:01 +0200 (EET) 1668770462](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-18-nov-2022-131701-0200-eet-1668770462/)
- [TVVK Tue, 15 Nov 2022 13:13:21 +0200 (EET) 1668510903](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-15-nov-2022-131321-0200-eet-1668510903/)
- [TVVK Fri, 11 Nov 2022 13:35:28 +0200 (EET) 1668166742](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-11-nov-2022-133528-0200-eet-1668166742/)
- [TVVK Tue,  8 Nov 2022 14:23:58 +0200 (EET) 1667910422](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-8-nov-2022-142358-0200-eet-1667910422/)
- [TVVK Tue,  8 Nov 2022 14:15:17 +0200 (EET) 1667909881](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-8-nov-2022-141517-0200-eet-1667909881/)
- [TVVK Fri,  4 Nov 2022 14:20:55 +0200 (EET) 1667564641](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-4-nov-2022-142055-0200-eet-1667564641/)
- [TVVK Tue,  1 Nov 2022 14:25:35 +0200 (EET) 1667305621](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-1-nov-2022-142535-0200-eet-1667305621/)
- [TVVK Fri, 28 Oct 2022 14:25:55 +0300 (EEST) 1666956603](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-28-oct-2022-142555-0300-eest-1666956603/)
- [TVVK Tue, 25 Oct 2022 13:30:53 +0300 (EEST) 1666693982](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-25-oct-2022-133053-0300-eest-1666693982/)
- [TVVK Fri, 21 Oct 2022 13:19:58 +0300 (EEST) 1666347841](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-21-oct-2022-131958-0300-eest-1666347841/)
- [TVVK Tue, 18 Oct 2022 13:42:00 +0300 (EEST) 1666089902](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-18-oct-2022-134200-0300-eest-1666089902/)
- [TVVK Fri, 14 Oct 2022 13:45:54 +0300 (EEST) 1665744482](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-14-oct-2022-134554-0300-eest-1665744482/)
- [TVVK Tue, 11 Oct 2022 13:56:25 +0300 (EEST) 1665486003](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-11-oct-2022-135625-0300-eest-1665486003/)
- [TVVK Fri,  7 Oct 2022 13:38:45 +0300 (EEST) 1665139321](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-7-oct-2022-133845-0300-eest-1665139321/)
- [TVVK Tue,  4 Oct 2022 14:03:10 +0300 (EEST) 1664881561](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-4-oct-2022-140310-0300-eest-1664881561/)
- [TVVK Fri, 30 Sep 2022 13:46:07 +0300 (EEST) 1664534882](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-30-sep-2022-134607-0300-eest-1664534882/)
- [TVVK Tue, 27 Sep 2022 13:17:39 +0300 (EEST) 1664274061](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-27-sep-2022-131739-0300-eest-1664274061/)
- [TVVK Fri, 23 Sep 2022 13:33:25 +0300 (EEST) 1663929362](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-23-sep-2022-133325-0300-eest-1663929362/)
- [TVVK Tue, 20 Sep 2022 13:26:51 +0300 (EEST) 1663669805](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-20-sep-2022-132651-0300-eest-1663669805/)
- [TVVK Fri, 16 Sep 2022 14:34:57 +0300 (EEST) 1663328341](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-16-sep-2022-143457-0300-eest-1663328341/)
- [TVVK Tue, 13 Sep 2022 15:17:51 +0300 (EEST) 1663071662](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-13-sep-2022-151751-0300-eest-1663071662/)
- [TVVK Fri,  9 Sep 2022 13:09:48 +0300 (EEST) 1662718322](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-9-sep-2022-130948-0300-eest-1662718322/)
- [TVVK Tue,  6 Sep 2022 14:23:38 +0300 (EEST) 1662463622](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-6-sep-2022-142338-0300-eest-1662463622/)
- [TVVK Tue,  6 Sep 2022 14:09:28 +0300 (EEST) 1662462721](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-6-sep-2022-140928-0300-eest-1662462721/)
- [TVVK Tue, 30 Aug 2022 14:01:58 +0300 (EEST) 1661857561](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-30-aug-2022-140158-0300-eest-1661857561/)
- [TVVK Fri, 26 Aug 2022 14:02:25 +0300 (EEST) 1661511961](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-26-aug-2022-140225-0300-eest-1661511961/)
- [TVVK Tue, 23 Aug 2022 13:41:57 +0300 (EEST) 1661251503](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-23-aug-2022-134157-0300-eest-1661251503/)
- [TVVK Sun, 21 Aug 2022 13:44:02 +0300 (EEST) 1661078881](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-21-aug-2022-134402-0300-eest-1661078881/)
- [TVVK Sat, 20 Aug 2022 14:18:13 +0300 (EEST) 1660994461](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-20-aug-2022-141813-0300-eest-1660994461/)
- [TVVK Fri, 19 Aug 2022 13:51:46 +0300 (EEST) 1660906441](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-19-aug-2022-135146-0300-eest-1660906441/)
- [TVVK Tue, 16 Aug 2022 16:34:41 +0300 (EEST) 1660656961](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-16-aug-2022-163441-0300-eest-1660656961/)
- [TVVK Fri, 12 Aug 2022 14:17:34 +0300 (EEST) 1660303262](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-12-aug-2022-141734-0300-eest-1660303262/)
- [TVVK Tue,  9 Aug 2022 14:23:27 +0300 (EEST) 1660044421](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-9-aug-2022-142327-0300-eest-1660044421/)
- [TVVK Fri,  5 Aug 2022 15:52:56 +0300 (EEST) 1659704221](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-5-aug-2022-155256-0300-eest-1659704221/)
- [TVVK Tue,  2 Aug 2022 14:01:17 +0300 (EEST) 1659438182](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-2-aug-2022-140117-0300-eest-1659438182/)
- [TVVK Fri, 29 Jul 2022 13:50:03 +0300 (EEST) 1659092042](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-29-jul-2022-135003-0300-eest-1659092042/)
- [TVVK Tue, 26 Jul 2022 14:04:24 +0300 (EEST) 1658833561](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-26-jul-2022-140424-0300-eest-1658833561/)
- [TVVK Fri, 22 Jul 2022 13:43:23 +0300 (EEST) 1658486703](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-22-jul-2022-134323-0300-eest-1658486703/)
- [TVVK Tue, 19 Jul 2022 13:24:30 +0300 (EEST) 1658226421](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-19-jul-2022-132430-0300-eest-1658226421/)
- [TVVK Fri, 15 Jul 2022 13:35:19 +0300 (EEST) 1657881541](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-15-jul-2022-133519-0300-eest-1657881541/)
- [TVVK Tue, 12 Jul 2022 14:52:07 +0300 (EEST) 1657626841](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-12-jul-2022-145207-0300-eest-1657626841/)
- [TVVK Fri,  8 Jul 2022 13:15:18 +0300 (EEST) 1657275481](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-8-jul-2022-131518-0300-eest-1657275481/)
- [TVVK Tue,  5 Jul 2022 13:26:45 +0300 (EEST) 1657017004](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-5-jul-2022-132645-0300-eest-1657017004/)
- [TVVK Fri,  1 Jul 2022 13:28:58 +0300 (EEST) 1656671582](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-1-jul-2022-132858-0300-eest-1656671582/)
- [TVVK Tue, 28 Jun 2022 14:23:33 +0300 (EEST) 1656416521](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-jun-2022-142333-0300-eest-1656416521/)
- [TVVK Thu, 23 Jun 2022 14:39:45 +0300 (EEST) 1655984521](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-23-jun-2022-143945-0300-eest-1655984521/)
- [TVVK Tue, 21 Jun 2022 14:39:54 +0300 (EEST) 1655811722](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-21-jun-2022-143954-0300-eest-1655811722/)
- [TVVK Fri, 17 Jun 2022 13:41:32 +0300 (EEST) 1655462703](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-17-jun-2022-134132-0300-eest-1655462703/)
- [TVVK Tue, 14 Jun 2022 13:43:32 +0300 (EEST) 1655203503](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-14-jun-2022-134332-0300-eest-1655203503/)
- [TVVK Fri, 10 Jun 2022 13:24:08 +0300 (EEST) 1654856822](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-10-jun-2022-132408-0300-eest-1654856822/)
- [TVVK Tue,  7 Jun 2022 13:56:15 +0300 (EEST) 1654599603](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-7-jun-2022-135615-0300-eest-1654599603/)
- [TVVK Fri,  3 Jun 2022 13:30:40 +0300 (EEST) 1654252381](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-3-jun-2022-133040-0300-eest-1654252381/)
- [TVVK Tue, 31 May 2022 13:29:42 +0300 (EEST) 1653993181](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-31-may-2022-132942-0300-eest-1653993181/)
- [TVVK Fri, 27 May 2022 14:15:06 +0300 (EEST) 1653650282](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-27-may-2022-141506-0300-eest-1653650282/)
- [TVVK Tue, 24 May 2022 15:47:49 +0300 (EEST) 1653396662](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-24-may-2022-154749-0300-eest-1653396662/)
- [TVVK Fri, 20 May 2022 14:46:53 +0300 (EEST) 1653047462](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-20-may-2022-144653-0300-eest-1653047462/)
- [TVVK Tue, 17 May 2022 13:55:45 +0300 (EEST) 1652785021](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-17-may-2022-135545-0300-eest-1652785021/)
- [TVVK Fri, 13 May 2022 13:56:47 +0300 (EEST) 1652439603](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-13-may-2022-135647-0300-eest-1652439603/)
- [TVVK Tue, 10 May 2022 13:58:12 +0300 (EEST) 1652180404](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-10-may-2022-135812-0300-eest-1652180404/)
- [TVVK Fri,  6 May 2022 14:31:40 +0300 (EEST) 1651836781](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-6-may-2022-143140-0300-eest-1651836781/)
- [TVVK Tue,  3 May 2022 14:08:40 +0300 (EEST) 1651576322](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-3-may-2022-140840-0300-eest-1651576322/)
- [TVVK Mon,  2 May 2022 13:31:58 +0300 (EEST) 1651487761](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-2-may-2022-133158-0300-eest-1651487761/)
- [TVVK Sun,  1 May 2022 13:15:19 +0300 (EEST) 1651400282](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-1-may-2022-131519-0300-eest-1651400282/)
- [TVVK Sat, 30 Apr 2022 14:45:23 +0300 (EEST) 1651319281](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-30-apr-2022-144523-0300-eest-1651319281/)
- [TVVK Fri, 29 Apr 2022 13:26:40 +0300 (EEST) 1651228204](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-29-apr-2022-132640-0300-eest-1651228204/)
- [TVVK Thu, 28 Apr 2022 11:52:49 +0300 (EEST) 1651136042](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-28-apr-2022-115249-0300-eest-1651136042/)
- [TVVK Wed, 27 Apr 2022 12:22:08 +0300 (EEST) 1651051805](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-27-apr-2022-122208-0300-eest-1651051805/)
- [TVVK Tue, 26 Apr 2022 14:01:14 +0300 (EEST) 1650970981](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-26-apr-2022-140114-0300-eest-1650970981/)
- [TVVK Mon, 25 Apr 2022 14:01:15 +0300 (EEST) 1650884581](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-25-apr-2022-140115-0300-eest-1650884581/)
- [TVVK Sun, 24 Apr 2022 13:56:26 +0300 (EEST) 1650798004](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-24-apr-2022-135626-0300-eest-1650798004/)
- [TVVK Sat, 23 Apr 2022 13:45:09 +0300 (EEST) 1650710882](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-23-apr-2022-134509-0300-eest-1650710882/)
- [TVVK Thu, 21 Apr 2022 14:14:06 +0300 (EEST) 1650539882](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-21-apr-2022-141406-0300-eest-1650539882/)
- [TVVK Wed, 20 Apr 2022 14:43:40 +0300 (EEST) 1650455282](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-20-apr-2022-144340-0300-eest-1650455282/)
- [TVVK Tue, 19 Apr 2022 14:45:28 +0300 (EEST) 1650368882](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-19-apr-2022-144528-0300-eest-1650368882/)
- [TVVK Mon, 18 Apr 2022 14:03:35 +0300 (EEST) 1650279962](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-18-apr-2022-140335-0300-eest-1650279962/)
- [TVVK Sun, 17 Apr 2022 13:06:54 +0300 (EEST) 1650190142](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-17-apr-2022-130654-0300-eest-1650190142/)
- [TVVK Sat, 16 Apr 2022 13:28:05 +0300 (EEST) 1650105004](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-16-apr-2022-132805-0300-eest-1650105004/)
- [TVVK Fri, 15 Apr 2022 13:38:47 +0300 (EEST) 1650019322](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-15-apr-2022-133847-0300-eest-1650019322/)
- [TVVK Thu, 14 Apr 2022 14:09:22 +0300 (EEST) 1649934721](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-14-apr-2022-140922-0300-eest-1649934721/)
- [TVVK Tue, 12 Apr 2022 14:05:07 +0300 (EEST) 1649761741](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-12-apr-2022-140507-0300-eest-1649761741/)
- [TVVK Fri,  8 Apr 2022 14:07:09 +0300 (EEST) 1649416141](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-8-apr-2022-140709-0300-eest-1649416141/)
- [TVVK Tue,  5 Apr 2022 13:35:05 +0300 (EEST) 1649155141](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-5-apr-2022-133505-0300-eest-1649155141/)
- [TVVK Fri,  1 Apr 2022 13:37:36 +0300 (EEST) 1648809541](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-1-apr-2022-133736-0300-eest-1648809541/)
- [TVVK Tue, 29 Mar 2022 13:31:52 +0300 (EEST) 1648550162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-29-mar-2022-133152-0300-eest-1648550162/)
- [TVVK Wed, 23 Mar 2022 15:11:53 +0200 (EET) 1648041304](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-23-mar-2022-151153-0200-eet-1648041304/)
- [TVVK Tue, 22 Mar 2022 13:42:08 +0200 (EET) 1647949503](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-22-mar-2022-134208-0200-eet-1647949503/)
- [TVVK Fri, 18 Mar 2022 13:40:24 +0200 (EET) 1647603903](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-18-mar-2022-134024-0200-eet-1647603903/)
- [TVVK Tue, 15 Mar 2022 13:39:58 +0200 (EET) 1647344521](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-15-mar-2022-133958-0200-eet-1647344521/)
- [TVVK Fri, 11 Mar 2022 14:59:04 +0200 (EET) 1647003782](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-11-mar-2022-145904-0200-eet-1647003782/)
- [TVVK Tue,  8 Mar 2022 14:05:52 +0200 (EET) 1646741341](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-8-mar-2022-140552-0200-eet-1646741341/)
- [TVVK Fri,  4 Mar 2022 14:20:42 +0200 (EET) 1646396641](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-4-mar-2022-142042-0200-eet-1646396641/)
- [TVVK Tue,  1 Mar 2022 13:41:13 +0200 (EET) 1646135103](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-1-mar-2022-134113-0200-eet-1646135103/)
- [TVVK Fri, 25 Feb 2022 14:12:05 +0200 (EET) 1645791303](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-25-feb-2022-141205-0200-eet-1645791303/)
- [TVVK Tue, 22 Feb 2022 14:08:23 +0200 (EET) 1645531922](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-22-feb-2022-140823-0200-eet-1645531922/)
- [TVVK Fri, 18 Feb 2022 13:25:58 +0200 (EET) 1645183804](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-18-feb-2022-132558-0200-eet-1645183804/)
- [TVVK Tue, 15 Feb 2022 14:47:08 +0200 (EET) 1644929462](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-15-feb-2022-144708-0200-eet-1644929462/)
- [TVVK Fri, 11 Feb 2022 14:35:29 +0200 (EET) 1644583142](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-11-feb-2022-143529-0200-eet-1644583142/)
- [TVVK Tue,  8 Feb 2022 13:18:00 +0200 (EET) 1644319261](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-8-feb-2022-131800-0200-eet-1644319261/)
- [TVVK Fri,  4 Feb 2022 15:11:50 +0200 (EET) 1643980503](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-4-feb-2022-151150-0200-eet-1643980503/)
- [TVVK Tue,  1 Feb 2022 14:31:17 +0200 (EET) 1643718783](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-1-feb-2022-143117-0200-eet-1643718783/)
- [TVVK Fri, 28 Jan 2022 14:17:12 +0200 (EET) 1643372462](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-28-jan-2022-141712-0200-eet-1643372462/)
- [TVVK Tue, 25 Jan 2022 13:21:08 +0200 (EET) 1643109841](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-25-jan-2022-132108-0200-eet-1643109841/)
- [TVVK Fri, 21 Jan 2022 13:37:16 +0200 (EET) 1642765142](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-21-jan-2022-133716-0200-eet-1642765142/)
- [TVVK Tue, 18 Jan 2022 13:39:20 +0200 (EET) 1642506121](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-18-jan-2022-133920-0200-eet-1642506121/)
- [TVVK Fri, 14 Jan 2022 13:42:11 +0200 (EET) 1642160702](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-14-jan-2022-134211-0200-eet-1642160702/)
- [TVVK Tue, 11 Jan 2022 14:20:48 +0200 (EET) 1641903841](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-11-jan-2022-142048-0200-eet-1641903841/)
- [TVVK Fri,  7 Jan 2022 14:23:45 +0200 (EET) 1641558422](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-7-jan-2022-142345-0200-eet-1641558422/)
- [TVVK Tue,  4 Jan 2022 13:49:28 +0200 (EET) 1641297061](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-4-jan-2022-134928-0200-eet-1641297061/)
- [TVVK Fri, 31 Dec 2021 13:33:03 +0200 (EET) 1640950563](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-31-dec-2021-133303-0200-eet-1640950563/)
- [TVVK Tue, 28 Dec 2021 14:48:26 +0200 (EET) 1640695862](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-dec-2021-144826-0200-eet-1640695862/)
- [TVVK Tue, 28 Dec 2021 13:56:58 +0200 (EET) 1640692804](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-dec-2021-135658-0200-eet-1640692804/)
- [TVVK Thu, 23 Dec 2021 14:44:33 +0200 (EET) 1640263682](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-23-dec-2021-144433-0200-eet-1640263682/)
- [TVVK Tue, 21 Dec 2021 14:31:29 +0200 (EET) 1640089981](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-21-dec-2021-143129-0200-eet-1640089981/)
- [TVVK Fri, 17 Dec 2021 14:14:05 +0200 (EET) 1639743481](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-17-dec-2021-141405-0200-eet-1639743481/)
- [TVVK Tue, 14 Dec 2021 13:33:14 +0200 (EET) 1639481762](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-14-dec-2021-133314-0200-eet-1639481762/)
- [TVVK Fri, 10 Dec 2021 14:10:32 +0200 (EET) 1639138322](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-10-dec-2021-141032-0200-eet-1639138322/)
- [TVVK Tue,  7 Dec 2021 14:08:32 +0200 (EET) 1638879121](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-7-dec-2021-140832-0200-eet-1638879121/)
- [TVVK Fri,  3 Dec 2021 14:07:34 +0200 (EET) 1638533342](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-3-dec-2021-140734-0200-eet-1638533342/)
- [TVVK Tue, 30 Nov 2021 13:51:46 +0200 (EET) 1638273242](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-30-nov-2021-135146-0200-eet-1638273242/)
- [TVVK Fri, 26 Nov 2021 14:36:54 +0200 (EET) 1637930342](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-26-nov-2021-143654-0200-eet-1637930342/)
- [TVVK Tue, 23 Nov 2021 13:44:50 +0200 (EET) 1637668082](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-23-nov-2021-134450-0200-eet-1637668082/)
- [TVVK Fri, 19 Nov 2021 14:24:26 +0200 (EET) 1637324822](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-19-nov-2021-142426-0200-eet-1637324822/)
- [TVVK Tue, 16 Nov 2021 14:04:13 +0200 (EET) 1637064361](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-16-nov-2021-140413-0200-eet-1637064361/)
- [TVVK Tue, 16 Nov 2021 13:53:39 +0200 (EET) 1637063822](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-16-nov-2021-135339-0200-eet-1637063822/)
- [TVVK Fri, 12 Nov 2021 13:59:43 +0200 (EET) 1636718583](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-12-nov-2021-135943-0200-eet-1636718583/)
- [TVVK Tue,  9 Nov 2021 13:44:26 +0200 (EET) 1636458482](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-9-nov-2021-134426-0200-eet-1636458482/)
- [TVVK Fri,  5 Nov 2021 14:00:52 +0200 (EET) 1636113782](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-5-nov-2021-140052-0200-eet-1636113782/)
- [TVVK Tue,  2 Nov 2021 14:10:00 +0200 (EET) 1635855122](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-2-nov-2021-141000-0200-eet-1635855122/)
- [TVVK Fri, 29 Oct 2021 13:22:35 +0300 (EEST) 1635503042](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-29-oct-2021-132235-0300-eest-1635503042/)
- [TVVK Tue, 26 Oct 2021 13:58:17 +0300 (EEST) 1635246003](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-26-oct-2021-135817-0300-eest-1635246003/)
- [TVVK Fri, 22 Oct 2021 14:16:04 +0300 (EEST) 1634901482](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-22-oct-2021-141604-0300-eest-1634901482/)
- [TVVK Tue, 19 Oct 2021 13:28:06 +0300 (EEST) 1634639403](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-19-oct-2021-132806-0300-eest-1634639403/)
- [TVVK Fri, 15 Oct 2021 13:36:34 +0300 (EEST) 1634294342](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-15-oct-2021-133634-0300-eest-1634294342/)
- [TVVK Tue, 12 Oct 2021 13:31:33 +0300 (EEST) 1634034781](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-12-oct-2021-133133-0300-eest-1634034781/)
- [TVVK Fri,  8 Oct 2021 13:31:02 +0300 (EEST) 1633689182](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-8-oct-2021-133102-0300-eest-1633689182/)
- [TVVK Tue,  5 Oct 2021 13:39:50 +0300 (EEST) 1633430522](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-5-oct-2021-133950-0300-eest-1633430522/)
- [TVVK Fri,  1 Oct 2021 14:03:43 +0300 (EEST) 1633086361](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-1-oct-2021-140343-0300-eest-1633086361/)
- [TVVK Tue, 28 Sep 2021 13:29:24 +0300 (EEST) 1632825182](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-28-sep-2021-132924-0300-eest-1632825182/)
- [TVVK Fri, 24 Sep 2021 14:07:32 +0300 (EEST) 1632481741](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-24-sep-2021-140732-0300-eest-1632481741/)
- [TVVK Tue, 21 Sep 2021 14:12:27 +0300 (EEST) 1632222902](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-21-sep-2021-141227-0300-eest-1632222902/)
- [TVVK Fri, 17 Sep 2021 13:15:17 +0300 (EEST) 1631873881](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-17-sep-2021-131517-0300-eest-1631873881/)
- [TVVK Tue, 14 Sep 2021 13:30:48 +0300 (EEST) 1631615581](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-14-sep-2021-133048-0300-eest-1631615581/)
- [TVVK Fri, 10 Sep 2021 13:32:13 +0300 (EEST) 1631270162](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-10-sep-2021-133213-0300-eest-1631270162/)
- [TVVK Tue,  7 Sep 2021 13:50:26 +0300 (EEST) 1631012042](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-7-sep-2021-135026-0300-eest-1631012042/)
- [TVVK Fri,  3 Sep 2021 13:41:55 +0300 (EEST) 1630665903](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-3-sep-2021-134155-0300-eest-1630665903/)
- [TVVK Tue, 31 Aug 2021 13:21:53 +0300 (EEST) 1630405442](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-31-aug-2021-132153-0300-eest-1630405442/)
- [TVVK Fri, 27 Aug 2021 14:22:57 +0300 (EEST) 1630063622](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-27-aug-2021-142257-0300-eest-1630063622/)
- [TVVK Tue, 24 Aug 2021 13:14:43 +0300 (EEST) 1629800284](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-24-aug-2021-131443-0300-eest-1629800284/)
- [TVVK Fri, 20 Aug 2021 14:29:15 +0300 (EEST) 1629459182](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-20-aug-2021-142915-0300-eest-1629459182/)
- [TVVK Tue, 17 Aug 2021 13:59:23 +0300 (EEST) 1629198183](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-17-aug-2021-135923-0300-eest-1629198183/)
- [TVVK Fri, 13 Aug 2021 13:41:36 +0300 (EEST) 1628851503](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-13-aug-2021-134136-0300-eest-1628851503/)
- [TVVK Tue, 10 Aug 2021 13:51:52 +0300 (EEST) 1628592842](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-10-aug-2021-135152-0300-eest-1628592842/)
- [TVVK Fri,  6 Aug 2021 13:48:17 +0300 (EEST) 1628247062](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-6-aug-2021-134817-0300-eest-1628247062/)
- [TVVK Tue,  3 Aug 2021 14:11:36 +0300 (EEST) 1627989302](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-3-aug-2021-141136-0300-eest-1627989302/)
- [TVVK Fri, 30 Jul 2021 13:45:04 +0300 (EEST) 1627642082](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-30-jul-2021-134504-0300-eest-1627642082/)
- [TVVK Tue, 27 Jul 2021 14:24:28 +0300 (EEST) 1627385222](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-27-jul-2021-142428-0300-eest-1627385222/)
- [TVVK Fri, 23 Jul 2021 13:48:43 +0300 (EEST) 1627037461](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-23-jul-2021-134843-0300-eest-1627037461/)
- [TVVK Tue, 20 Jul 2021 13:18:39 +0300 (EEST) 1626776462](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-20-jul-2021-131839-0300-eest-1626776462/)
- [TVVK Fri, 16 Jul 2021 14:49:22 +0300 (EEST) 1626436441](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-16-jul-2021-144922-0300-eest-1626436441/)
- [TVVK Tue, 13 Jul 2021 14:09:42 +0300 (EEST) 1626174721](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-13-jul-2021-140942-0300-eest-1626174721/)
- [TVVK Fri,  9 Jul 2021 14:40:16 +0300 (EEST) 1625830922](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-9-jul-2021-144016-0300-eest-1625830922/)
- [TVVK Tue,  6 Jul 2021 13:20:03 +0300 (EEST) 1625567041](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-6-jul-2021-132003-0300-eest-1625567041/)
- [TVVK Fri,  2 Jul 2021 13:38:25 +0300 (EEST) 1625222522](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-2-jul-2021-133825-0300-eest-1625222522/)
- [TVVK Tue, 29 Jun 2021 13:47:41 +0300 (EEST) 1624963862](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-29-jun-2021-134741-0300-eest-1624963862/)
- [TVVK Tue, 22 Jun 2021 15:15:54 +0300 (EEST) 1624364282](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-22-jun-2021-151554-0300-eest-1624364282/)
- [TVVK Fri, 18 Jun 2021 15:11:14 +0300 (EEST) 1624018507](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-18-jun-2021-151114-0300-eest-1624018507/)
- [TVVK Tue, 15 Jun 2021 13:33:18 +0300 (EEST) 1623753362](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-15-jun-2021-133318-0300-eest-1623753362/)
- [TVVK Fri, 11 Jun 2021 14:07:04 +0300 (EEST) 1623409742](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-11-jun-2021-140704-0300-eest-1623409742/)
- [TVVK Tue,  8 Jun 2021 13:48:44 +0300 (EEST) 1623149462](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-8-jun-2021-134844-0300-eest-1623149462/)
- [TVVK Fri,  4 Jun 2021 14:10:54 +0300 (EEST) 1622805303](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-4-jun-2021-141054-0300-eest-1622805303/)
- [TVVK Tue,  1 Jun 2021 14:06:15 +0300 (EEST) 1622545742](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-1-jun-2021-140615-0300-eest-1622545742/)
- [TVVK Fri, 28 May 2021 14:03:26 +0300 (EEST) 1622199961](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-28-may-2021-140326-0300-eest-1622199961/)
- [TVVK Wed, 26 May 2021 09:40:23 +0300 (EEST) 1622011505](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-wed-26-may-2021-094023-0300-eest-1622011505/)
- [TVVK Tue, 25 May 2021 13:58:40 +0300 (EEST) 1621940581](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-25-may-2021-135840-0300-eest-1621940581/)
- [TVVK Mon, 24 May 2021 14:08:52 +0300 (EEST) 1621854723](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-24-may-2021-140852-0300-eest-1621854723/)
- [TVVK Sun, 23 May 2021 15:09:09 +0300 (EEST) 1621771922](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-23-may-2021-150909-0300-eest-1621771922/)
- [TVVK Sat, 22 May 2021 16:16:41 +0300 (EEST) 1621689662](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-22-may-2021-161641-0300-eest-1621689662/)
- [TVVK Fri, 21 May 2021 14:45:27 +0300 (EEST) 1621597681](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-21-may-2021-144527-0300-eest-1621597681/)
- [TVVK Tue, 18 May 2021 14:24:07 +0300 (EEST) 1621337222](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-18-may-2021-142407-0300-eest-1621337222/)
- [TVVK Fri, 14 May 2021 14:37:31 +0300 (EEST) 1620992341](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-14-may-2021-143731-0300-eest-1620992341/)
- [TVVK Tue, 11 May 2021 13:41:58 +0300 (EEST) 1620729903](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-11-may-2021-134158-0300-eest-1620729903/)
- [TVVK Fri,  7 May 2021 14:22:05 +0300 (EEST) 1620386643](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-7-may-2021-142205-0300-eest-1620386643/)
- [TVVK Tue,  4 May 2021 15:29:11 +0300 (EEST) 1620131583](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-4-may-2021-152911-0300-eest-1620131583/)
- [TVVK Fri, 30 Apr 2021 13:44:52 +0300 (EEST) 1619779682](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-30-apr-2021-134452-0300-eest-1619779682/)
- [TVVK Tue, 27 Apr 2021 13:55:06 +0300 (EEST) 1619521202](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-27-apr-2021-135506-0300-eest-1619521202/)
- [TVVK Fri, 23 Apr 2021 14:31:59 +0300 (EEST) 1619177762](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-23-apr-2021-143159-0300-eest-1619177762/)
- [TVVK Tue, 20 Apr 2021 14:06:59 +0300 (EEST) 1618916941](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-20-apr-2021-140659-0300-eest-1618916941/)
- [TVVK Fri, 16 Apr 2021 14:26:36 +0300 (EEST) 1618572603](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-16-apr-2021-142636-0300-eest-1618572603/)
- [TVVK Tue, 13 Apr 2021 14:50:53 +0300 (EEST) 1618314841](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-13-apr-2021-145053-0300-eest-1618314841/)
- [TVVK Sun, 11 Apr 2021 14:42:23 +0300 (EEST) 1618141505](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-11-apr-2021-144223-0300-eest-1618141505/)
- [TVVK Fri,  9 Apr 2021 14:29:40 +0300 (EEST) 1617967983](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-9-apr-2021-142940-0300-eest-1617967983/)
- [TVVK Tue,  6 Apr 2021 14:04:42 +0300 (EEST) 1617707164](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-6-apr-2021-140442-0300-eest-1617707164/)
- [TVVK Mon,  5 Apr 2021 14:31:26 +0300 (EEST) 1617622561](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-mon-5-apr-2021-143126-0300-eest-1617622561/)
- [TVVK Sun,  4 Apr 2021 14:43:32 +0300 (EEST) 1617536883](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sun-4-apr-2021-144332-0300-eest-1617536883/)
- [TVVK Sat,  3 Apr 2021 14:06:16 +0300 (EEST) 1617448141](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-sat-3-apr-2021-140616-0300-eest-1617448141/)
- [TVVK Fri,  2 Apr 2021 13:37:21 +0300 (EEST) 1617360121](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-2-apr-2021-133721-0300-eest-1617360121/)
- [TVVK Thu,  1 Apr 2021 14:51:57 +0300 (EEST) 1617278042](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-1-apr-2021-145157-0300-eest-1617278042/)
- [TVVK Tue, 30 Mar 2021 14:12:13 +0300 (EEST) 1617102904](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-30-mar-2021-141213-0300-eest-1617102904/)
- [TVVK Fri, 26 Mar 2021 14:34:09 +0200 (EET) 1616762342](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-26-mar-2021-143409-0200-eet-1616762342/)
- [TVVK Tue, 23 Mar 2021 13:42:55 +0200 (EET) 1616499904](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-23-mar-2021-134255-0200-eet-1616499904/)
- [TVVK Fri, 19 Mar 2021 14:55:13 +0200 (EET) 1616158802](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-19-mar-2021-145513-0200-eet-1616158802/)
- [TVVK Tue, 16 Mar 2021 13:33:45 +0200 (EET) 1615894562](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-16-mar-2021-133345-0200-eet-1615894562/)
- [TVVK Fri, 12 Mar 2021 14:06:45 +0200 (EET) 1615550942](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-12-mar-2021-140645-0200-eet-1615550942/)
- [TVVK Tue,  9 Mar 2021 14:25:15 +0200 (EET) 1615292822](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-9-mar-2021-142515-0200-eet-1615292822/)
- [TVVK Fri,  5 Mar 2021 14:29:05 +0200 (EET) 1614947584](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-5-mar-2021-142905-0200-eet-1614947584/)
- [TVVK Tue,  2 Mar 2021 14:02:19 +0200 (EET) 1614686761](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-2-mar-2021-140219-0200-eet-1614686761/)
- [TVVK Fri, 26 Feb 2021 13:37:26 +0200 (EET) 1614339721](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-26-feb-2021-133726-0200-eet-1614339721/)
- [TVVK Tue, 23 Feb 2021 13:37:39 +0200 (EET) 1614080521](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-23-feb-2021-133739-0200-eet-1614080521/)
- [TVVK Fri, 19 Feb 2021 13:43:41 +0200 (EET) 1613735282](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-19-feb-2021-134341-0200-eet-1613735282/)
- [TVVK Tue, 16 Feb 2021 13:52:09 +0200 (EET) 1613476443](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-16-feb-2021-135209-0200-eet-1613476443/)
- [TVVK Fri, 12 Feb 2021 13:16:03 +0200 (EET) 1613128682](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-12-feb-2021-131603-0200-eet-1613128682/)
- [TVVK Tue,  9 Feb 2021 13:23:02 +0200 (EET) 1612870021](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-9-feb-2021-132302-0200-eet-1612870021/)
- [TVVK Fri,  5 Feb 2021 15:21:59 +0200 (EET) 1612531442](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-5-feb-2021-152159-0200-eet-1612531442/)
- [TVVK Fri,  5 Feb 2021 13:34:54 +0200 (EET) 1612525142](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-5-feb-2021-133454-0200-eet-1612525142/)
- [TVVK Tue,  2 Feb 2021 14:11:25 +0200 (EET) 1612268102](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-2-feb-2021-141125-0200-eet-1612268102/)
- [TVVK Fri, 29 Jan 2021 13:17:18 +0200 (EET) 1611919262](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-29-jan-2021-131718-0200-eet-1611919262/)
- [TVVK Tue, 26 Jan 2021 14:33:29 +0200 (EET) 1611664562](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-26-jan-2021-143329-0200-eet-1611664562/)
- [TVVK Fri, 22 Jan 2021 13:42:26 +0200 (EET) 1611315902](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-22-jan-2021-134226-0200-eet-1611315902/)
- [TVVK Tue, 19 Jan 2021 15:27:27 +0200 (EET) 1611063003](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-19-jan-2021-152727-0200-eet-1611063003/)
- [TVVK Fri, 15 Jan 2021 14:51:45 +0200 (EET) 1610715242](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-15-jan-2021-145145-0200-eet-1610715242/)
- [TVVK Fri,  8 Jan 2021 15:17:12 +0200 (EET) 1610112062](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-8-jan-2021-151712-0200-eet-1610112062/)
- [TVVK Tue,  5 Jan 2021 13:34:52 +0200 (EET) 1609846741](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-5-jan-2021-133452-0200-eet-1609846741/)
- [TVVK Thu, 31 Dec 2020 14:13:38 +0200 (EET) 1609416901](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-thu-31-dec-2020-141338-0200-eet-1609416901/)
- [TVVK Tue, 29 Dec 2020 14:38:15 +0200 (EET) 1609245721](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-29-dec-2020-143815-0200-eet-1609245721/)
- [TVVK Fri, 25 Dec 2020 13:37:52 +0200 (EET) 1608896524](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-25-dec-2020-133752-0200-eet-1608896524/)
- [TVVK Tue, 22 Dec 2020 14:10:47 +0200 (EET) 1608639123](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-22-dec-2020-141047-0200-eet-1608639123/)
- [TVVK Fri, 18 Dec 2020 14:12:52 +0200 (EET) 1608293703](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-fri-18-dec-2020-141252-0200-eet-1608293703/)
- [TVVK Tue, 15 Dec 2020 13:36:36 +0200 (EET) 1608099339](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-15-dec-2020-133636-0200-eet-1608099339/)
- [TVVK Tue, 15 Dec 2020 13:36:36 +0200 (EET) 1608038852](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-15-dec-2020-133636-0200-eet-1608038852/)
- [TVVK Tue, 15 Dec 2020 13:36:36 +0200 (EET)](https://www.vesi.fi/tvvk/tvvk-tue-15-dec-2020-133636-0200-eet/)

## Tapahtumakalenteri

- [Neljäs kansallinen raakkuseminaari 29.10.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/neljas-kansallinen-raakkuseminaari-29-10-2026/) - Neljäs kansallinen raakkuseminaari järjestetään Oulussa. Seminaarin teemana ovat raakut ja metsätalous. Tutustu tarkemmin alustavaan ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään 15.10.2026. Tarkemmat tiedot osoitteessa elinvoimakeskus.fi/tapahtumat
- [Webinaari: Turvekankaat tuottamaan: metsänhoitoreseptit suometsiin 02.12.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-turvekankaat-tuottamaan-metsanhoitoreseptit-suometsiin-02-12-2026/) - Tervetuloa mukaan syksyn 2026 suometsäaiheisiin koulutuswebinaareihin! Kohti uutta suometsätaloutta -hankkeen järjestämissä maksuttomissa verkkokoulutuksissa saat ajankohtaista tutkimustietoa ja käytännön näkökulmia suometsien hoitoon. Webinaarit on tarkoitettu metsäalan ammattilaisille ja metsänomistajille, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja pysyä ajan tasalla suometsätalouden muutoksista. Miten suometsä uudistetaan onnistuneesti ja millaiset metsänhoitoratkaisut tukevat puuston kasvua parhaalla mahdollisella tavalla? Keskiviikkona 2.12.2026 klo 9
- [Webinaari: Ravinteet kasvun pullonkaulana? Ratkaisuja suometsiin 12.11.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-ravinteet-kasvun-pullonkaulana-ratkaisuja-suometsiin-12-11-2026/) - Tervetuloa mukaan syksyn 2026 suometsäaiheisiin koulutuswebinaareihin! Kohti uutta suometsätaloutta -hankkeen järjestämissä maksuttomissa verkkokoulutuksissa saat ajankohtaista tutkimustietoa ja käytännön näkökulmia suometsien hoitoon. Webinaarit on tarkoitettu metsäalan ammattilaisille ja metsänomistajille, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja pysyä ajan tasalla suometsätalouden muutoksista. Mistä ravinnepuutokset suometsässä johtuvat ja milloin tuhkalannoitus on perusteltu ratkaisu? Torstaina 12.11.2026 klo 9 – 10.30 järjestettävässä
- [Webinaari: Suometsän vesienhallinta: mitä riittävä kuivatus tarkoittaa? 15.10.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-suometsan-vesienhallinta-mita-riittava-kuivatus-tarkoittaa-15-10-2026/) - Tervetuloa mukaan syksyn 2026 suometsäaiheisiin koulutuswebinaareihin! Kohti uutta suometsätaloutta -hankkeen järjestämissä maksuttomissa verkkokoulutuksissa saat ajankohtaista tutkimustietoa ja käytännön näkökulmia suometsien hoitoon. Webinaarit on tarkoitettu metsäalan ammattilaisille ja metsänomistajille, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja pysyä ajan tasalla suometsätalouden muutoksista. Mistä tietää, onko suometsän kuivatus kunnossa vai tarvitaanko toimenpiteitä? Torstaina 15.10.2026 klo 9 – 10.30 järjestettävässä koulutuswebinaarissa
- [Askolan-Myrskylän alueen vesistöjen tila ja vesiensuojelu osana metsänhoitoa 01.10.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/askolan-myrskylan-alueen-vesistojen-tila-ja-vesiensuojelu-osana-metsanhoitoa-01-10-2026/) - Juornaankylän seurantalon kyläillassa aiheina ovat paikalliset vesistöt ja metsänhoidon vesiensuojelun mahdollisuudet. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Niemi kertoo lähialueen vesistöjen nykytilasta ja kehityksestä. Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö John Seppäsen aiheina ovat vesiensuojelu osana metsänhoitoa sekä Metsäkeskuksen luonnonhoidon tuki. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja esittämään kysymyksiä liittyen vesiensuojelun edistämiseen! Tilaisuuden järjestävät Metsien vedet -hanke yhteistyössä
- [Vesistökunnostajien aamukahvit 25.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-25-09-2026/) - Kuntien ratkaisuja vesien tilan parantamiseen Syyskuun Vesistökunnostajien aamukahveilla 25.9. kuullaan käytännön esimerkkejä ja ajankohtaisia puheenvuoroja kunnista, maakunnista ja tutkimushankkeista eri puolilta Suomea. Aamukahveilla tarkastellaan muun muassa maankäyttöpolitiikan, kaavoituksen, ennallistamisen, hiiliviljelyn ja vieraslajien torjunnan roolia ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Ohjelma - Nostoja kuntien maankäyttöpolitiikkaa koskevasta selvityksestä, Karri Wickman, Kuntaliitto - Maakuntakaavan rooli vesiensuojelun edistämisessä, Arttu Koskinen, Varsinais-Suomen liitto
- [Tietoisku: järvien ravinnekuormituksen vaikutus ja vähennystarpeet (LLR-malli) 20.11.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tietoisku-jarvien-ravinnekuormituksen-vaikutus-ja-vahennystarpeet-llr-malli-20-11-2026/) - Suomen ympäristökeskus järjestää perjantaina 20.11. kello 9 Teams-tietoiskun, jossa esitellään uusi valtakunnallinen LLR-aineisto järvien ravinnekuormituksen vaikutuksesta ja vähennystarpeista. Lisäksi Aito Suvi ry havainnollistaa käytännön hanke-esimerkillä LLR-tulosten hyödyntämistä osana kunnostustoimien suunnittelua. Ohjelma: • LLR-aineiston esittely ja demo aineiston käytöstä, Maiju Narikka ja Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus • Esimerkkinä Pälkäneveden ja Kukkian kuormitusvähennyksen arviointi LLR-mallilla, Tommi Liljedahl
- [Vesienhoitoavustusten infotilaisuus 10.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesienhoitoavustusten-infotilaisuus-10-09-2026/) - Vesienhoidon valtionavustukset, avustettavat toimenpiteet ja hakukriteerit - vesien- ja merenhoitoa edistäviin hankkeisiin - vesitalouden ja vesiluonnonvarojen kestävän käytön hankkeille - pohjavesien suojeluhankkeisiin - kalataloudellisiin kunnostuksiin Tietoa avustusten hausta - Kenelle ja millä ehdoin avustuksia myönnetään? - Kuinka avustuksia haetaan? - Mitä avustushakemuksen tulee sisältää? - Keneltä neuvoja avustushakemukseen liittyvissä kysymyksissä? Keskustelua ja kysymyksiä
- [Kosteikot ja pintavalutuskentät vesiensuojeluratkaisuina 06.10.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kosteikot-ja-pintavalutuskentat-vesiensuojeluratkaisuina-06-10-2026/) - Tervetuloa tutustumaan kahteen vastaperustettuun vesiensuojeluratkaisuun Kemiönsaaren Dragsfjärdiin. Kosteikkoja ja pintavalutuskenttiä pidetään tehokkaimpina vesiensuojelumenetelminä. Miten kosteikot ja pintavalutuskentät toimivat ja mitä suunnittelussa ja mitoituksessa tulisi huomioida? Miten toimenpiteisiin haetaan luonnonhoidon metka-tukea ja mitä muita vesiensuojelumenetelmiä voimme käyttää? Asiantuntijana maastossa on mukana Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Ville Koukkari. Tapahtuma toteutetaan pääosin suomenkielisenä mutta ruotsinkielisen keskustelun mahdollistaen. Tapahtuman järjestävät
- [MTvesi Rahoituswebinaari osa 2 – Miten maatalouden vesihankkeiden rahoitusta haetaan? 30.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/mtvesi-rahoituswebinaari-osa-2-miten-maatalouden-vesihankkeiden-rahoitusta-haetaan-30-09-2026-2/) - Tervetuloa MTK-Satakunnan Monitavoitteinen vesienhallinta (MTvesi)-hankkeen maatalouden vesihankkeiden rahoitushakemusten laatimista ja hakemusten jättämistä käsittelevään webinaariin. Kaksiosaisen webinaarisarjan toisessa osassa saamme vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: 💧 Miten maatalouden vesihankkeen rahoitushakemus käytännössä tehdään? 💧 Millaisia esimerkkitapauksia rahoituksen saamisesta on? 💧 Miten onnistun hakemuksen tekemisessä? 📅 ke 30.9.2026 🕘 13:30 – 15:00 📍Teams Elinvoimakeskuksen, Ruokaviraston ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
- [MTvesi Rahoituswebinaari osa 1 – Mitä rahoitusta on saatavilla maatalouden vesihankkeisiin? 23.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/mtvesi-rahoituswebinaari-osa-1-mita-rahoitusta-on-saatavilla-maatalouden-vesihankkeisiin-23-09-2026/) - Tervetuloa MTK-Satakunnan Monitavoitteinen vesienhallinta (MTvesi)-hankkeen maatalouden vesihankkeiden rahoitusmahdollisuuksia käsittelevään webinaariin. Kaksiosaisen webinaarisarjan ensimmäisessä osassa saamme vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: 💧 Mitä rahoitusta on saatavilla maatalouden vesihankkeisiin? 💧 Miltä taholta mitäkin tukea voi hakea? 💧Mitä selvityksiä on hyvä tehdä ennen hakemuksen laatimista? 📅 ke 23.9.2026 🕘 13:30 – 15:00 📍Teams Elinvoimakeskuksen asiantuntijat esittelevät eri vaihtoehtoja maatalouden
- [Vesi ja viemärit -seminaari 05.11.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesi-ja-viemarit-seminaari-05-11-2026/) - Vesi ja viemärit - ratkaisut kunnossapitoon ja omaisuudenhallintaan. Asiaa vesi- ja viemäriverkostoista, verkkotietojen hallinnasta sekä niiden ylläpitämiseen suunnitellusta kokonaisratkaisusta.
- [Alueellinen vesihuoltopäivä - Kanta-Häme ja Pirkanmaa 18.11.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/alueellinen-vesihuoltopaiva-kanta-hame-ja-pirkanmaa-18-11-2026/) - Alueellisen vesihuollon ajankohtais- ja edistämispäivä kunnille, vesihuoltolaitoksille ja muille yhteistyötahoille. Tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumislomake tulossa vesi.fi -sivustolle syyskuussa 2026. Lisätietoja: vesitalousasiantuntija Raisa Rihkavuori, s-posti etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
- [Tulva- ja patopäivät 2026 28.10.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tulva-ja-patopaivat-2026-28-10-2026/) - Päivien tavoitteena on kertoa patoturvallisuuden ja tulvariskien hallinnan ajankohtaisista asioista sekä tiedonvaihto ja yhteistyön tiivistäminen. Tapahtuma on suunnattu alan asiantuntijoille (mm. valtion ympäristöhallinto, Elinvoimakeskusten vesitalousasiantuntijat, patoturvallisuusviranomainen, padon omistajat, konsultit, yliopistot). Tapahtuma järjestetään Scandic Rovaniemi City hotellissa (Koskikatu 23, 96200 Rovaniemi). Tapahtumaan suositellaan lähtökohtaisesti osallistumaan paikan päällä. Mahdollisuus seurata ja kommentoida esityksiä etänä järjestetään Teamsin kautta.
- [Vesistöjen sopeutuminen ilmastonmuutokseen -webinaari 01.10.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistojen-sopeutuminen-ilmastonmuutokseen-webinaari-01-10-2026/) - Miten ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöihin ja millaista sopeutumistyötä kunnat voivat tehdä? Tervetuloa Vesistöjen sopeutuminen ilmastonmuutokseen –webinaariin torstaina 1.10.2026 klo 9–11. Asiantuntijapuheenvuoroissa käsitellään mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen vesistöihin, valuma-alueiden merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä käytännön ratkaisuja vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseksi muuttuvassa ilmastossa. Webinaari tarjoaa kunnille ja muille sopeutumisesta kiinnostuneille toimijoille ajankohtaista tietoa ja käytännön esimerkkejä vesistöihin kohdistuvien ilmastonmuutosvaikutusten hallintaan
- [Rahoitusinfo vesistökunnostajille 02.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/rahoitusinfo-vesistokunnostajille-02-09-2026/) - Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkoston järjestämässä rahoitusinfossa ke 2.9.2026 klo 17–18.15 kuulet vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin liittyvien hankkeiden avustuksista. Webinaari on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tervetuloa kuulolle! - Avaus (Jarkko Leka, Valonia) - Ahti-ohjelman avustukset vesien- ja merenhoidon sekä vesistötoimenpiteiden toteutukseen (Pekka Paavilainen, Lounais-Suomen elinvoimakeskus) - Maaseuturahaston yleishyödylliset investoinnit ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin (Sakari Malmilehto,
- [Uudenmaan vesistökunnostusverkoston maastokoulutus: kosteikkolauttoja ja vieraslajeja 03.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/uudenmaan-vesistokunnostusverkoston-maastokoulutus-kosteikkolauttoja-ja-vieraslajeja-03-09-2026/) - Tervetuloa maastokoulutuspäivään Sipooseen torstaina 3.9.2026 klo 11–15! Päivän aikana tutustumme kosteikkolauttoihin, vieraslajien kartoitukseen ja hallintaan sekä dronen hyödyntämiseen kartoituksissa. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 31.8.2026. Tapahtuma on maksuton. Lounas tarjotaan osallistujille. Ohjelma: • Lounas, Ravintola Tila, Knutersintie 262, Sipoo klo 11.00. Lounaan jälkeen siirtyminen maastoon. • Kosteikkolautat - Ympäristöasiantuntija Asko Särkelä, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
- [Vesihuoltolaitosten vähähiilisyystiekarttojen tukiklinikka - aloitustapaaminen 16.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuoltolaitosten-vahahiilisyystiekarttojen-tukiklinikka-aloitustapaaminen-16-09-2026/) - Onko vesihuoltolaitoksellanne tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä? Haluatteko laatia suunnitelman energian- tai kemikaalien käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi? Vähähiilisyystiekarttojen tukiklinikka tarjoaa käytännön tukea päästövähennyssuunnitelman eli vähähiilisyystiekartan laatimiseen. Tapahtumasarja sopii niin suunnittelun alkuvaiheessa oleville kuin jo pidemmälle edenneille vesihuoltolaitoksille. Tukiklinikan sisältö Aloitus ja perehdytys: 16.9 klo 9–11.30 (Teams) Omatoiminen työskentely: tiekarttojen laatiminen syksyn aikana Asiantuntijakommentit ja välitarkastelu: ajankohta sovitaan
- [Maastoretki Börkmossenin suometsään: Kunnostusojitus ja vesiensuojelu, Kristiinankaupunki /Utfärd till Börkmossens torvmarksskog: Dikesrensning och vattenskydd, Kristinestad 08.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/maastoretki-borkmossenin-suometsaan-kunnostusojitus-ja-vesiensuojelu-kristiinankaupunki-utfard-till-borkmossens-torvmarksskog-dikesrensning-och-vattenskydd-kristinestad-08-09-2026/) - (FI:) Tervetuloa suometsään hiljattain kunnostettujen ojien äärelle. Tällä maastoretkellä pääset näkemään vesiensuojeluun ja kuivatukseen liittyviä rakenteita. Kohteissa on toteutettu ojien kunnostusta, putkipato, laskeutusallas ja kaivuukatkoja. Tapahtumassa keskustellaan ja arvioidaan toimenpiteiden vaikutusta sekä toteutusta. Lisäksi keskustelemme maastossa suometsän hoidon eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksesta metsien kasvuun, hiilinieluihin sekä vesistökuormitukseen. Maasto on vaikeakulkuista ja reitillä on myös
- [Veden ja ruoan varassa - Miten suomi rakentaa vesivakautta ja ruokaturvaa? 22.10.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/veden-ja-ruoan-varassa-miten-suomi-rakentaa-vesivakautta-ja-ruokaturvaa-22-10-2026/) - Seminaari keskittyy tarkastelemaan, miten Suomen vesi‑ ja ruokajärjestelmät voivat varautua sekä äkillisiin poikkeustilanteisiin että pitkän aikavälin ilmasto- ja ympäristömuutoksiin. Asiantuntijapuheenvuorot tarjoavat ajankohtaista tietoa veden riittävyydestä ja hallinnasta, ruokaturvasta ja maatalouden kestävyydestä sekä keinoista vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Seminaariin ovat lämpimästi tervetulleita niin tutkijat, julkishallinnon asiantuntijat, rahoittajat, neuvojat, suunnittelijat, urakoitsijat, viljelijät, opiskelijat
- [Majavawebinaari 01.10.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/majavawebinaari-01-10-2026/) - Majavat, nuo vesiemme ekosysteemi-insinöörit, ovat levittäytymässä uusille alueille. Yhä useammalle asiantuntijalle ja maanomistajalle tulee jatkossa kohtaamisia majavien tai ainakin majavien vaikutusten kanssa. Tule linjoille Majavawebinaariin 1.10., niin opit, miten voit sujuvoittaa yhteiseloa näiden talttahampaiden kanssa! Saat webinaarista rautaisannoksen majavatietoutta: Miten tunnistat majavalajin ja miksi lajilla on väliä? Miten majavat vaikuttavat vesitalouteen, veden laatuun ja luonnon
- [MTvesi melontaretki – Vesienhallintaa vesiltä käsin, Pori 10.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/mtvesi-melontaretki-vesienhallintaa-vesilta-kasin-pori-10-09-2026/) - Tervetuloa maksuttomalle melontaretkelle, jossa tarkastellaan eri rasteilla maatalouden vesienhallintaa ja luonnon monimuotoisuutta. Monitavoitteinen vesienhallinta (MTvesi) -hanke laskeutuu vesille tarkastelemaan maatalouden vesienhallintaa ja luonnon monimuotoisuutta vesiltä käsin. Maksuttomassa tapahtumassa melomme kauniita Kokemäen joen juopia pitkin ja pysähdymme välillä rasteille. Pysäkkirasteilla saamme tietoa asiantuntiojilta maatalouden vesienhallinnasta, maan kasvukunnosta ja luonnon monimuotoisuudesta. 🗓️ Aika: Torstaina 10.9. klo 13
- [Asiaa vesihuollosta webinaari: Toiminta-alueiden määrittäminen 18.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/asiaa-vesihuollosta-webinaari-toiminta-alueiden-maarittaminen-18-09-2026/) - Elinvoimakeskuksen vesihuoltoyksikkö järjestää 18.9.2026 klo 9-11 maksuttoman webinaarin, jonka aiheena on vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittäminen. Webinaarin tavoitteena on jakaa tietoa vesihuoltolain vaatimuksista, kuvata toiminta-alueen määrittämisen prosessi ja tunnistaa keskeisiä tulkinta- ja käytännönhaasteita. Tilaisuuden sisältö on suunnattu erityisesti kunnan vesihuollosta vastaaville, mutta kaikki kuulijat ovat tervetulleita. Ilmoittautumalla oheisen linkin kautta saat kalenterikutsun webinaariin. Ilmoittautumisen yhteydessä voit myös
- [Kuka ratkaisee vesienhallinnan haasteet? – yleisötilaisuus Eurajoen yhteiskoululla ja vierailu Pappilankosken padolle 25.08.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kuka-ratkaisee-vesienhallinnan-haasteet-yleisotilaisuus-eurajoen-yhteiskoululla-ja-vierailu-pappilankosken-padolle-25-08-2026/) - Tervetuloa keskustelemaan vesienhallinnasta ja sen vaikutuksista maanomistajille, maataloustyrittäjille ja muille paikallisille toimijoille. Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijoiden ja maanomistajan näkökulmia vesienhallinnan reunaehdoista, lupakäytännöistä sekä mahdollisuuksista kehittää vesienhallintaa. Osallistujilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella vesienhallintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista asiantuntijoiden kanssa. Tilaisuuden päätteeksi tutustutaan Pappilankosken patoon kohdevierailulla. Tilaisuus on avoin kaikille vesienhallinnasta kiinostuneille. Tervetuloa! Lisätiedot tapahtumasta ja
- [Asiaa vesihuollosta -webinaari: Vesihuoltolaitoksen varautuminen ja varautumissuunnitelman sisältövaatimukset 27.10.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/asiaa-vesihuollosta-webinaari-vesihuoltolaitoksen-varautuminen-ja-varautumissuunnitelman-sisaltovaatimukset-27-10-2026/) - Vuoden vaihteessa uudistunut vesihuoltolaki edellyttää vesihuoltolaitoksilta aiempaa systemaattisempaa varautumista häiriötilanteisiin. Uudistuksen myötä myös vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelman vähimmäissisältövaatimukset on kirjattu vesihuoltoasetukseen. Tässä maksuttomassa kaksituntisessa webinaarissa perehdymme uuden sääntelyn keskeisiin vaatimuksiin ja siihen, miten ne voidaan huomioida käytännössä vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmassa. Lisäksi esittelemme elinvoimakeskuksen laatiman varautumissuunnitelman sisällysluettelomallin sekä kuulemme kommentteja ja käytännön kokemuksia vesihuoltolaitokselta. Ohjelma täydentyy myöhemmin. Webinaari tarjoaa
- [Vesihuollon toiminta-aluetiedot Syken Taavetti-järjestelmään](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuollon-toiminta-aluetiedot-syken-taavetti-jarjestelmaan/) - Vuoden 2026 alussa voimaan tullut uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa kunnat toimittamaan vesihuoltolaitosten toiminta-alueita koskevat tiedot Suomen ympäristökeskukseen (Syke). Tiedot pitää siirtää koneluettavana paikkatietona. Tietojen siirtoa varten Sykessä on kehitetty selkeä ja helppokäyttöinen Taavetti-palvelu. Koulutuksessa taustoitetaan vesihuoltolain uudistuksen myötä tulleita vesihuollon toiminta-alueita koskevia muutoksia ja opastetaan Taavetti-palvelun käytössä sekä annetaan vinkkejä työn käynnistämiseen. Tervetuloa! Ilmoittaudu koulutukseen tästä:
- [Kuntawebinaari: Ilmastonmuutos ja vesihuolto kunnissa 01.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kuntawebinaari-ilmastonmuutos-ja-vesihuolto-kunnissa-01-09-2026/) - Webinaarissa tarkastellaan vesihuoltoon kohdistuvia ilmastoriskejä ja keinoja, joilla kunnat ja vesihuoltolaitokset voivat edistää sopeutumista muuttuvissa olosuhteissa. Ohjelmassa käsitellään mm. VILSO-työkalua sekä kunnan vesihuoltosuunnitelmaa ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Lisäksi kuulemme tutkimustuloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista talousveden saatavuuteen sekä kokemuksia hankkeesta, jossa selvitettiin hule- ja vuotovesien kustannusvaikutuksia kunnan jätevesijärjestelmään. Webinaari on suunnattu vesihuoltolaitoksille ja kunnissa vesihuoltoa edistäville sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille
- [Kuntawebinaari: Ilmastonmuutos, kalakannat ja vesistöjen vieraslajit 06.10.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kuntawebinaari-ilmastonmuutos-kalakannat-ja-vesistojen-vieraslajit-06-10-2026/) - Nopeasti muuttuvat olosuhteet voivat heikentää alkuperäisen lajiston elinmahdollisuuksia vesistöissä. Samalla useat vieraslajit taas hyötyvät muutoksista, menestyvät paremmin ja valtaavat tilaa muilta lajeilta. Webinaarissa kuulemme mm. ajankohtaista tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kalakantoihin sekä käytännön esimerkkejä vesistöjen vieraslajeista, niiden hallinnasta ja torjunnasta. Webinaari on suunnattu kuntien ympäristön- ja vesiensuojeluasioita edistäville sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille asiantuntijoille ja päättäjille.
- [Kuntawebinaari: Ratkaisuja valuma- ja hulevesien hallintaan kunnissa 18.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kuntawebinaari-ratkaisuja-valuma-ja-hulevesien-hallintaan-kunnissa-18-09-2026/) - Ilmastonmuutos lisää kuntien tarvetta sopeutua voimistuviin tulva- ja kuivuusriskeihin. Webinaarissa tarkastellaan mm. kaavoitukseen ja maanomistajayhteistyöhön liittyviä keinoja parantaa valuma- ja hulevesien hallintaa. Ohjelmassa nostetaan vahvasti esiin ojitusyhteisöt, kunnan ja ojitusyhteisöjen tärkeä yhteistyö sekä kunnan rooli tilanteissa, joissa ojitusyhteisö kannattaa purkaa. Kuulemme myös hulevesioppaan käynnissä olevasta päivityksestä. Tilaisuus on suunnattu kunnissa alueidenkäyttöä, vesiensuojelua ja -hallintaa edistäville
- [Vaikuta vesiin -päivät 16.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vaikuta-vesiin-paivat-16-09-2026/) - Vaikuta vesiin –päivät on vuosittainen vesien- ja merenhoidon päätapahtuma viranomaisille, sidosryhmille ja kaikille vesien- ja merenhoidosta kiinnostuneille. Päivien päätemana on tänä vuonna vesien- ja merenhoidon toimeenpano ja yhteistyö eri toimijoiden välillä muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi kuulemme esityksiä muista ajankohtaisista aiheista.
- [Ympäristöalan erikoisammattitutkinto – vesihuollon osaamisala, Helsinki 25.01.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ymparistoalan-erikoisammattitutkinto-vesihuollon-osaamisala-helsinki-25-01-2026/) - Ympäristöalan erikoisammattitutkinto on vesihuoltoalan ammattilaisille tarkoitettu virallinen tutkinto, jossa tutkinnon suorittajan osaaminen osoitetaan käytännön työelämässä annettavin näytöin.
- [Impacts of a Warming Climate on Groundwater Flow in Permafrost Terrain. Prof. David L. Rudolph's (Ph.D., P. Eng.) guest lecture 09.09.2026 09.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/impacts-of-a-warming-climate-on-groundwater-flow-in-permafrost-terrain-prof-david-l-rudolphs-ph-d-p-eng-guest-lecture-09-09-2026-09-09-2026-2/) - Guest lecture: Prof. David L. Rudolph (Ph.D., P. Eng.) from University of Waterloo, Canada The occurrence and continuity of permafrost significantly influences groundwater circulation and the interaction of groundwater with the surface water systems in northern landscapes. Warming climatic conditions in the north is leading to an accelerated degradation of permafrost resulting in the creation
- [Webinaari: Vesiensuojeluvinkkejä metsänhoitoon – Suojavyöhykkeet 25.05.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-vesiensuojeluvinkkeja-metsanhoitoon-suojavyohykkeet-25-05-2026/) - BSAG:n Metsäverkoston ensimmäisen webinaarin aiheena on suojavyöhykkeiden hyödyt vesiluonnolle. Tule kuulemaan, miten metsien käsittely vaikuttaa kalakantoihin ja nappaa asiantuntijoiden vinkit suojavyöhykkeen suunnitteluun. Puhujina Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Pauliina Louhi, Pohjois-Pohjanmaan Elinvoimakeskuksen biodiversiteettikoordinaattori Jussi Jyväsjärvi sekä Mikon Metsäpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Mikko Rantanen. Metsien käytön seurauksena vesistöihin päätyy kiintoainesta, humusta ja ravinteita, jotka aiheuttavat lukuisia ongelmia tummumisesta rehevöitymiseen.
- [Tutustu Pirkanmaan raakkujokiin – maastoretki Ruonanjoelle (Hämeenkyrö) 06.06.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tutustu-pirkanmaan-raakkujokiin-maastoretki-ruonanjoelle-hameenkyro-06-06-2026/) - Tule tutustumaan asiantuntijoiden kanssa erittäin uhanalaisen lajin elinympäristöihin ja niissä tehtäviin kunnostustoimiin. Lähtö Tampereelta klo 9, paluu klo 16.45, mahdollisuus hypätä kyytiin myös matkan varrelta. Tutustu ohjelmaan kvvy.fi-verkkosivuilla. Ilmoittaudu viimeistään 23.5. Retkellä kävellään lyhyitä matkoja maastossa, ja suosittelemme sään mukaista vaatetusta ja kumisaappaita! Retkeläisille tarjotaan retkieväät. Retket ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Huomioi, että
- [Tutustu Pirkanmaan raakkujokiin – maastoretki Pinsiön-Matalusjoelle 23.05.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tutustu-pirkanmaan-raakkujokiin-maastoretki-pinsion-matalusjoelle-23-05-2026/) - Tule tutustumaan asiantuntijoiden kanssa erittäin uhanalaisen lajin elinympäristöihin ja niissä tehtyihin kunnostustoimiin. Lähtö Nokialta klo 9.20, paluu klo 16.35, mahdollisuus hypätä kyytiin myös matkan varrelta. Tutustu ohjelmaan. Ilmoittaudu viimeistään 14.5. tästä. Retkellä kävellään lyhyitä matkoja maastossa, ja suosittelemme sään mukaista vaatetusta ja kumisaappaita! Retkeläisille tarjotaan retkieväät. Retket ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Huomioi, että
- [Tietoiskuwebinaari 3: Lohkokohtainen vesienhallinta – uomakunnostuksesta seuraaviin askeliin 27.05.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tietoiskuwebinaari-3-lohkokohtainen-vesienhallinta-uomakunnostuksesta-seuraaviin-askeliin-27-05-2026/) - Webinaarin sisältö: Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun uomakunnostus on tehty ja miten vesienhallintaa kannattaa kehittää tästä eteenpäin? Tässä tietoiskussa tarkastellaan lohkokohtaista vesienhallintaa eli salaojitusta ja peltomaan kosteusolosuhteiden optimointia osana laajempaa vesienhallinnan kokonaisuutta. Webinaari avaa peruskuivatuksen ja paikalliskuivatuksen kokonaisuutta ja suhdetta sekä tulevaisuuden näkymiä muuttuvissa olosuhteissa. Saat eväitä siihen, miten vesienhallintaa voidaan tilatasolla kehittää toimivana kokonaisuutena.
- [Tietoiskuwebinaari 2: Kuivatuksen nykyilanteen selvitys ja tekninen suunnittelu 20.05.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tietoiskuwebinaari-2-kuivatuksen-nykyilanteen-selvitys-ja-tekninen-suunnittelu-20-05-2026/) - Webinaarin sisältö: Toimiva kuivatus alkaa nykytilanteen ymmärtämisestä. Tässä webinaarissa käydään läpi, miten kuivatuksen tila selvitetään ja mitä tulee huomioida teknisessä suunnittelussa ja mitoituksessa. Saat kokonaiskuvan siitä, miten laadukas suunnittelu vaikuttaa lopputulokseen ja millaisia ratkaisuja käytännön kohteissa on toteutettu. Mukana esimerkkejä, jotka auttavat hahmottamaan toimivia ratkaisuja omassa ympäristössäsi. Tapahtuma on avoin kaikille maatalouden vesienhallinnasta kiinnostuneille. Ilmoittatumisohjeet
- [Tietoiskuwebinaari 1: Ojitusyhteisöjen aktivointi - Mistä lähteä liikkeelle? 13.05.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tietoiskuwebinaari-1-ojitusyhteisojen-aktivointi-mista-lahtea-liikkeelle-13-05-2026/) - Webinaarin sisältö: Miten maatalouden vesienhallinta on kehittynyt ja miksi ojitusyhteisöillä on yhä keskeinen rooli toimivassa kuivatuksessa? Tässä tietoiskussa pureudutaan ojituksen historiaan ja käytänteisiin sekä ja vastuisiin. Saat vastaukset kysymyksiin: kuulutko ojitusyhteisöön, mikä sen merkitys on ja miten toiminta voidaan saada uudelleen liikkeelle. Lisäksi käsitellään ojien kunnossapitoa ja annetaan konkreettisia vinkkejä ojitusyhteisön aktivointiin. Tapahtuma on avoin
- [Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari ja Maatalouden vesien- ja ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 02.06.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/valtakunnallisen-vesistokunnostusverkoston-vuosiseminaari-ja-maatalouden-vesien-ja-ymparistonsuojelun-neuvottelupaivat-02-06-2026/) - Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari ja Maatalouden vesien- ja ympäristönsuojelun neuvottelupäivät järjestetään jälleen kerran yhteistilaisuutena. Tapahtumapaikkana on tällä kertaa Kuopio, mutta tilaisuus myös striimataan. Ensimmäisenä päivänä esityksiä ja keskustelua, toisena päivänä maastokohteisiin tutustumista. Ohjelma, ilmottautuminen ja muut tarkemmat tiedot tapahtumasta löytyvät Vesistökunnostusverkoston nettisivuilta.
- [Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari ja Maatalouden vesien- ja ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 02.06.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/valtakunnallisen-vesistokunnostusverkoston-vuosiseminaari-ja-maatalouden-vesien-ja-ymparistonsuojelun-neuvottelupaivat-02-06-2026-2/) - Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari ja Maatalouden vesien- ja ympäristönsuojelun neuvottelupäivät järjestetään jälleen kerran yhteistilaisuutena. Tapahtumapaikkana on tällä kertaa Kuopio, mutta tilaisuus myös striimataan. Ensimmäisenä päivänä esityksiä ja keskustelua, toisena päivänä maastokohteisiin tutustumista. Ohjelma, ilmottautuminen ja muut tarkemmat tiedot tapahtumasta löytyvät Vesistökunnostusverkoston nettisivuilta.
- [Veisistökunnostajien aamukahvit 24.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/veisistokunnostajien-aamukahvit-24-04-2026/) - Turvetuotantoalueiden ennallistamisen ympäristövaikutusten seuranta ja arviointi – ENARI-hankkeen tulokset. Ohjelma: ENARI-hankkeen esittely ja tutkimuskohteet, Mirkka Visuri, Suomen ympäristökeskus Turvetuotantoalueiden ennallistamisen vaikutukset vedenlaatuun ja vesieliöstöön, Jarno Turunen, Suomen ympäristökeskus ja Kaisa Mustonen, Oulun yliopisto Turvetuotantoalueiden ennallistamisen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja kasvillisuuteen, Aleksi Isoaho, Luonnonvarakeskus Yhteenveto ja keskustelu Teams-linkki löytyy Vesistökunnostusverkoston nettisivuilta.
- [Ähtävänjoen metsät ja vesistöt -tupailta metsänomistajille. Evijärvi ja etäyhteys. 15.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ahtavanjoen-metsat-ja-vesistot-tupailta-metsanomistajille-evijarvi-ja-etayhteys-15-04-2026/) - Haluatko kuulla, miten Ähtävänjoen vesistöt voivat ja miten arjen metsätaloustoimien valinnoilla voidaan parantaa vesistöjen tilaa? Ähtävänjoen metsät ja vesistöt -tupailta on rento, matalan kynnyksen tapahtuma, jossa saat vastaukset näihin kysymyksiin ja moneen muuhun. Ähtävänjoen tila kaipaa huomioimista, ja nyt tarkastellaan metsänomistajan monia polkuja vesiensuojeluun. Metsänomistajien pienilläkin arjen päätöksillä voidaan vaikuttaa merkittävästi Ähtävänjoen vesistöjen tilaan etenkin
- [Vesi-ilta Sastamalassa 12.05.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesi-ilta-sastamalassa-12-05-2026/) - Sastamalassa järjestettävä Vesi-ilta kokoaa vesien ystävät yhteen! Tapahtuma on tarkoitettu kaikille alueen vesien tilasta ja hoidosta kiinnostuneille, ja illan aikana keskustellaan niin taimenista, kunnostushankkeista kuin jäte- ja hulevesistäkin. Paikalla olevat asiantuntijat ovat valmiita auttamaan ja vastaamaan vesistökunnostuksia koskeviin kysymyksiin. ILLAN OHJELMA 16.30– kahvitarjoilu 17.00 Tilaisuuden avaus – Heidi Leppinen, Sastamalan kaupunki 17.05 Vauhtia vesienhoitoon: neuvontaa
- [Pienvirtavesien ennallistaminen – taustasta toteutukseen -webinaari 24.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pienvirtavesien-ennallistaminen-taustasta-toteutukseen-webinaari-24-04-2026/) - Pienvedet – purot ja norot – ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luontokohteita, mutta ajan saatossa niitä on muokattu ja niiden kunto on vuosikymmenten aikana heikentynyt. Webinaarissa nostamme esille pienvesien merkityksen, ennallistamisen käytännön ratkaisut sekä sen, miten pienvesien tilaa voidaan edistää. Ohjelma 9:00 Tervetulotoivotus ja alustus. Mitä pienvedet ovat ja miksi ne ovat tärkeitä? Pienvedet elinympäristöinä
- [Pohjoismainen ja kansainvälinen hydrometrian työpaja 21-25.9.2026 21.09.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjoismainen-ja-kansainvalinen-hydrometrian-tyopaja-21-25-9-2026-21-09-2026-2/) - Jo yli vuosikymmenen ajan tämä joka toinen vuosi järjestettävä työpaja on tuonut yhteen pohjoismaisia ja kansainvälisiä hydrometrian parissa toimivia tutkijoita ja asiantuntijoita. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä, jakaa innovaatioita sekä edistää hydrometrian tutkimusta ja käytäntöjä. Tänä vuonna työpaja järjestetään Rovaniemellä. Liity mukaan vahvistamaan yhteistyötä ja vaihtamaan näkemyksiä hydrometrian menetelmistä, teknologioista ja uusista ideoista avoimessa ja kannustavassa
- [TUPAILTA: Yhdessä kohti parempia vesiä – Tähjänjoki ja Talusoja 14.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tupailta-yhdessa-kohti-parempia-vesia-tahjanjoki-ja-talusoja-14-04-2026/) - Kahvikupposen äärellä on hyvä puhua tärkeistä asioista. ☕ Tupaillassa kuulet vesistöjen nykytilasta, niiden historiasta ja ennen kaikkea siitä, mitä voimme yhdessä tehdä tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena on käynnistää konkreettisia kunnostustoimia Tähjänjoen ja Talusojan valuma-alueilla – tule mukaan vaikuttamaan! Aika: ti 14.4.2026 klo 17–20 Paikka: Linnakallio, Taluskyläntie 660, 85230 Talus Tilaisuus on kaikille avoin eikä vaadi ennakkoilmoittautumista.
- [Rahkasammalten kasvatus turvepohjalla – uusi mahdollisuus kestävään tuotantoon ja ennallistamiseen 05.05.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/rahkasammalten-kasvatus-turvepohjalla-uusi-mahdollisuus-kestavaan-tuotantoon-ja-ennallistamiseen-05-05-2026/) - Kasvua sammalesta Pohjois-Karjala (SAMPO) -hankkeen päätöstapahtumassa esitellään hankkeen tuloksia rahkasammalten kasvatuksesta entisellä turvetuotantoalueella. Maastovierailulla pääset tutustumaan koekasvatuksiin Kyyrönsuon kosteikkoalueella. Mukana myös Kontiolahden kunta esittelemässä mm. lähdepuron luontoa. Maasto-osuudella tarjolla kahvia ja pullaa. Ilmoittaudu 30.4.2026 mennessä tämän linkin kautta Ohjelma: Itä-Suomen yliopisto, Joensuu (Natura-rakennus, Sali N100) ja Teams 12:00-12:45: Tuloksia rahkasammalten kasvatuksesta Maastovierailu Kontiolahden Kyyrönsuolla: 13:15-15:30:
- [Esse ås skogar och vattendrag-stugkväll för skogsägare. Pedersöre och Teams. 16.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/esse-as-skogar-och-vattendrag-stugkvall-for-skogsagare-pedersore-och-teams-16-04-2026/) - Vill du veta hur Esse ås vattendrag mår och hur vardagliga val i skogsbruket kan förbättra vattendragens tillstånd? Esse ås skog och vattendrag-stugkväll är ett avslappnat och lättillgängligt evenemang där du får svar på dessa frågor och mycket mer. Esse ås tillstånd är värt att lägga märke till, nu ser vi på olika vägar som
- [Olemmeko valmiita vesihuollon uusiin vaatimuksiin? -tietoisku kuntapäättäjille 28.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/olemmeko-valmiita-vesihuollon-uusiin-vaatimuksiin-tietoisku-kuntapaattajille-28-04-2026/) - Vesihuoltolaitosten toiminnasta päättävien hallitusten, johtokuntien ja lautakuntien jäsenille suunnattu tietoiskuwebinaari. Turvallinen ja laadukas vesihuolto on kunnan hyvinvoinnin perusta. Hyvä vesihuolto tarvitsee vesiviisaita kuntapäättäjiä, jotka osaavat huomioida päätöksenteossa tulevat muutokset.
- [Hulevesi 2026 -seminaari 07.05.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevesi-2026-seminaari-07-05-2026/) - Hulevesi 2026-seminaari järjestetään 7.-8.5.2026 Vaasassa. Seminaari kokoaa yhteen hulevesikysymysten parissa työskentelevät asiantuntijat yli sektorirajojen. Tapahtuman tarkoituksena on edistää tiedon jalkauttamista käytäntöön, kokemusten jakamista, vuoropuhelua sekä verkostoitumista. Tapahtuma on maksuton. Tapahtuman ilmoittautuminen on avattu, ja aikaa ilmoittautua on 19.4. asti tai kunnes paikat täyttyvät. Tapahtuma on osa Vaasan Green Leaf 2026 -vuotta, jonka aikana teemme hyviä
- [Rantojen hoito haltuun - kuntatilaisuus Naantalissa 27.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/rantojen-hoito-haltuun-kuntatilaisuus-naantalissa-27-04-2026-2/) - Tervetuloa Naantalin kuulemaan ja keskustelemaan alueen vesistöjen ja rannikkovesien tilasta. Illan aikana keskitytään erityisesti siihen, miten rantojen kunnostusta voidaan toteuttaa vastuullisesti. Asiantuntijat avaavat käytännönläheisesti, miten ruoppaus ja vesikasvien niitto kannattaa suunnitella ja toteuttaa, millaisia ilmoituksia ja lupia toimenpiteet edellyttävät ja millaisia ympäristövaikutuksia niihin liittyy. Lisäksi kuullaan ajankohtaista tietoa alueen vesistöjen ja rannikkovesien tilasta sekä siitä,
- [Rantojen hoito haltuun - kuntatilaisuus Loviisassa 21.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/rantojen-hoito-haltuun-kuntatilaisuus-loviisassa-21-04-2026/) - Tervetuloa Loviisan Seurahuoneelle kuulemaan ja keskustelemaan Loviisan seudun vesistöjen ja rannikkovesien tilasta. Illan aikana keskitytään erityisesti siihen, miten rantojen kunnostusta voidaan toteuttaa vastuullisesti. Asiantuntijat avaavat käytännönläheisesti, miten ruoppaus ja vesikasvien niitto kannattaa suunnitella ja toteuttaa, millaisia ilmoituksia ja lupia toimenpiteet edellyttävät ja millaisia ympäristövaikutuksia niihin liittyy. Lisäksi kuullaan ajankohtaista tietoa alueen vesistöjen ja rannikkovesien tilasta
- [Rantojen hoito haltuun - kuntatilaisuus Pyhtäällä 16.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/rantojen-hoito-haltuun-kuntatilaisuus-pyhtaalla-16-04-2026/) - Tervetuloa Pyhtään kirjastolle kuulemaan ja keskustelemaan alueen vesistöjen ja rannikkovesien tilasta. Illan aikana keskitytään erityisesti siihen, miten rantojen kunnostusta voidaan toteuttaa vastuullisesti. Asiantuntijat avaavat käytännönläheisesti, miten ruoppaus ja vesikasvien niitto kannattaa suunnitella ja toteuttaa, millaisia ilmoituksia ja lupia toimenpiteet edellyttävät ja millaisia ympäristövaikutuksia niihin liittyy. Lisäksi kuullaan ajankohtaista tietoa alueen vesistöjen ja rannikkovesien tilasta ja
- [Virtavesien kalat -webinaari 30.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/virtavesien-kalat-webinaari-30-06-2026/) - Virtavesien kalat -webinaarissa perehdytään virtavesien kalojen elämään. Esityksessä FT Jarno Turunen kertoo Suomen virtavesien kaloista ja virtavesien kalakantojen muutoksista, sekä niiden tilaan vaikuttavista ympäristötekijöistä. Webinaarissa käsitellään tilannetta myös Itä-Suomessa ja erityisesti Pielisen alueen näkökulmasta. Esityksen jälkeen Jarno vastailee osallistujien kysymyksiin virtavesien kaloihin liittyen. Tervetuloa! Ilmoittaudu maksuttomaan Teams-tilaisuuteen viimeistään sunnuntaina 29.3. Ilmoittautumislinkki: https://tilaisuudet.proagria.fi/event/oJ5pV Osallistumislinkki lähetetään tilaisuuteen
- [Miten voit Selkämeri, nyt? -seminaari 25.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/miten-voit-selkameri-nyt-seminaari-25-03-2026/) - Kutsumme sinut kuuntelemaan ja keskustelemaan Selkämeren tilasta Rauman merialueen ja merenlahtien näkökulmasta keskiviikkona 25.3.2026 klo 12–15.30 Raumalle kulttuuritalo Poselliin. Ovet avautuvat klo 12, esillä tällöin meriaiheisia teoksia ja nautittavana Selkämerishotti. Ilmoittautua voit Rauman kaupungin ympäristönsuojelun nettisivuilla tai seuraavasta linkistä: Miten voit Selkämeri, nyt? -seminaariin ilmoittautuminen Ilmoittauduthan viimeistään 16.3.2026 mennessä. Luvassa tietoa Coastrider-toimintamallin uusimmista tutkimustuloksista Rauman
- [Rannikot kuntoon – kunnat, yritykset ja yhdistykset osana kestävää ruovikoiden hoitoa 10.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/rannikot-kuntoon-kunnat-yritykset-ja-yhdistykset-osana-kestavaa-ruovikoiden-hoitoa-10-03-2026/) - Tilaisuuden tavoitteena on tarjota kunnille käytännönläheisiä ohjeita ruovikoiden niiton suunnitteluun ja toteutukseen. Päivän aikana tarkastellaan, miten kunnissa voidaan hyödyntää yhdistys- ja yritysyhteistyömalleja kustannustehokkaassa ja ekologisesti kestävässä järviruo´on niittotyössä. Lisäksi kuulemme, miten rantojen monikäyttösuunnitelmia voidaan hyödyntää niittojen priorisoinnissa, toteutuksessa ja pitkäjänteisessä rantojen hoidossa sekä miten rantojen monikäyttösuunnitelmia voidaan toteuttaa alueellisesti. Päivä kokoaa yhteen asiantuntijat, viranomaiset, yritykset,
- [Vesistöt huomioon kaupunkisuunnittelussa 08.05.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistot-huomioon-kaupunkisuunnittelussa-08-05-2026/) - Vesistölähtöiseen kaupunkisuunnitteluun keskittyvät webinaarit ovat Keravanjoki kuntoon! -hankkeeseen kuuluva webinaarisarja. Sarjan toinen webinaari järjestetään 8.5.2026, missä esitellään Vantaan kaupungin ja Tuusulan kunnan laatimia vihersiniverkostotöitä. Webinaari on suunnattu kaikille kuntien suunnittelijoille (esim. kaavoitus, maankäytön suunnittelu ja kuntatekniikka). Tervetuloa mukaan, vaikka olisit muualta kuin Keravanjoen valuma-alueelta! Webinaarien aiheet koskevat yleisesti vesistöjä ja suunnittelutyötä kunnissa. Keravanjoki kuntoon! -hanke
- [Asiaa vesihuollosta webinaari: Omaisuudenhallinta ja maksut 17.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/asiaa-vesihuollosta-webinaari-omaisuudenhallinta-ja-maksut-17-04-2026/) - Elinvoimakeskuksen vesihuoltoyksikkö järjestää 17.4.2026 klo 9-11 maksuttoman webinaarin, jossa käydään läpi vesihuoltolaitoksen omaisuudenhallintasuunnitelman laatimista ja maksujen muodostamista uudistuneen vesihuoltolain mukaisesti. Tilaisuus pidetään etäyhteyksin. Tervetuloa mukaan!
- [Asiaa vesihuollosta webinaari: Kunnan vesihuoltosuunnitelma ja toiminta-alueet 24.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/asiaa-vesihuollosta-webinaari-kunnan-vesihuoltosuunnitelma-ja-toiminta-alueet-24-03-2026/) - Elinvoimakeskuksen vesihuoltoyksikkö järjestää 24.3.2026 klo 13-15 maksuttoman webinaarin, jossa käydään läpi kunnan vesihuoltosuunnitelman laatimista ja toiminta-alueiden tarkistamista uudistuneen vesihuoltolain edellyttämällä tavalla. Tilaisuuden sisältö on suunnattu erityisesti kunnan vesihuollosta vastaaville, mutta kaikki kuulijat ovat tervetulleita. Tilaisuus pidetään etäyhteyksin. Tervetuloa mukaan!
- [Vesistöt huomioon kaupunkisuunnittelussa 10.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistot-huomioon-kaupunkisuunnittelussa-10-04-2026/) - Vesistölähtöiseen kaupunkisuunnitteluun keskittyvät webinaarit ovat Keravanjoki kuntoon! -hankkeeseen kuuluva webinaarisarja. Sarjan ensimmäinen webinaari järjestetään 10.4.2026, missä esitellään hankkeen tausta ja perehdytään Vantaan kaupungin laatimaan purokäytävämitoitukseen. Webinaari on suunnattu kaikille kuntien suunnittelijoille (esim. kaavoitus, maankäytön suunnittelu ja kuntatekniikka). Tervetuloa mukaan, vaikka olisit muualta kuin Keravanjoen valuma-alueelta! Webinaarien aiheet koskevat yleisesti vesistöjä ja suunnittelutyötä kunnissa. Keravanjoki kuntoon!
- [Vesistökunnostajien aamukahvit 27.02.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-27-02-2026/) - Helmikuun aamukahveilla kuullaan Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Ohjelma: - Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan synteesin keskeiset johtopäätökset sekä synteesiin sisältyneen vaikuttavuusosion tulokset / Eveliina Kiiski, EVK - Maatalouden vesiensuojelutoimien vaikuttavuuden mittaaminen ympäristötaloustieteen menetelmin / Sanna Lötjönen, Helsingin yliopisto - Kustannustehokkuuden arvioimisen näkökulma metsätalouden vesiensuojelutoimiin/ Jenni Miettinen, Syke ja Helsingin yliopisto
- [Tietoisku: KUTOVA-työkalu kustannustehokkaiden maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimien valinnassa 27.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tietoisku-kutova-tyokalu-kustannustehokkaiden-maa-ja-metsatalouden-vesiensuojelutoimien-valinnassa-27-03-2026/) - Suomen ympäristökeskus järjestää yhteistyössä Lupa- ja valvontaviraston kanssa perjantaina 27.3. kello 9 Teams-tietoiskun, jossa esitellään toimenpiteiden kustannustehokasta kohdentamista tukeva Excel-pohjainen KUTOVA-työkalu. Ohjelma: • Työkalun esittely, Maiju Narikka, Suomen ympäristökeskus • Työkalun hyödyntäminen vesienhoidon suunnittelutyössä, Salla Hartikainen, Lupa- ja valvontavirasto • Kysymyksiä Tilaisuuden pääkohderyhmänä ovat Ympäristöhallinnossa vesienhoidon parissa työskentelevät. Esimerkit aineiston käytöstä on suunniteltu pääkohderyhmälle ja
- [Tietoisku: Paikkatietoaineistot maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimien kohdennukseen 20.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tietoisku-paikkatietoaineistot-maa-ja-metsatalouden-vesiensuojelutoimien-kohdennukseen-20-03-2026/) - Suomen ympäristökeskus järjestää yhteistyössä Lupa- ja valvontaviraston kanssa perjantaina 20.3. kello 9 Teams-tietoiskun, jossa esitellään uusi valtakunnallinen paikkatietoaineisto maa- ja metsätalouden toimenpiteiden kohdentamisen tueksi. Aineisto on jatkokehitystä aiemmin käytössä olleesta KOTOMA-aineistosta. Ohjelma: • Aineiston esittely, Maiju Narikka, Suomen ympäristökeskus • Aineiston hyödyntäminen vesienhoidon suunnittelutyössä, Salla Hartikainen, Lupa- ja valvontavirasto • Kysymyksiä Tilaisuuden pääkohderyhmänä ovat Ympäristöhallinnossa
- [Metsiemme virtavesien monimuotoisuus: esimerkkeinä taimen ja purokunnostukset 03.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/metsiemme-virtavesien-monimuotoisuus-esimerkkeina-taimen-ja-purokunnostukset-03-03-2026/) - Taimen on arvostettu ja vaatelias virtavesiemme kalalaji. Mitä taimen tarvitsee menestyäkseen ja miten metsätaloudessa voimme vaikuttaa taimenen elinoloihin ja virtavesien hyvään tilaan? Entä mitä purokunnostuksissa tehdään ja mitä niillä tavoitellaan? Tervetuloa mukaan webinaariin Metsiemme virtavesien monimuotoisuus: esimerkkeinä taimen ja purokunnostukset, jossa kalatutkija Ari Saura kertoo taimenesta kalalajina, taimenkannan tilasta, lajin elinympäristövaatimuksista ja niihin vaikuttavista ympäristötekijöistä.
- [Vesiensuojelu happamien sulfaattimaiden yhteydessä / Vattenskydd i anslutning till sura sulfatjordar 14.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesiensuojelu-happamien-sulfaattimaiden-yhteydessa-vattenskydd-i-anslutning-till-sura-sulfatjordar-14-04-2026/) - Ohjelma: Happamien sulfaattimaiden vaikutukset vesistöihin ja EU:n vesidirektiivin haasteet - MASSIW hanke keskiössä Miriam Nystrand, Hanketutkija Åbo Akademi (ympäristögeologia) ja MASSIW-hankkeen päähankekoordinaattori (2025-2028) Selvitys happamien sulfaattimaiden esiintymisestä – inkubaatiotutkimus Janne Toivonen, Ympäristönsuojelutarkastaja, Uudenkaarlepyyn kaupunki Maatalouden tärkein perusinvestointi – Rakentaminen, hoito ja käyttö Marcus Gjäls, Salaoja- ja ympäristösuunnittelija, Österbottens Svenska Lantbrukssällskap *** Program: Sura sulfatjordars påverkan
- [Vesienhoito-, kunnostus- ja luonnon monimuotoisuusohjelmat ja -strategiat / Program och strategier för vattenvård, restaurering och biologisk mångfald 24.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesienhoito-kunnostus-ja-luonnon-monimuotoisuusohjelmat-ja-strategiat-program-och-strategier-for-vattenvard-restaurering-och-biologisk-mangfald-24-03-2026/) - Ohjelma: Pohjanmaan vesien tila ja tilan seuranta – mitä toimenpiteitä tarvitaan hyvän tilan saavuttamiseksi Anssi Teppo, Erikoistutkija, Lupa- ja valvontavirasto Alueellinen LUMO-ohjelma yhteisenä työkaluna luonnon monimuotoisuuden edistämisessä Robin Sjöblom, Alueellisen LUMO-ohjelman projektipäällikkö, Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus RIWET-hankkeen sisältö ja sen soveltaminen Pohjanmaalla Jessica Åsbacka, Vesienhoidon asiantuntija, Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus **** Program: Tillståndet och övervakningen av Österbottens vatten –
- [Vesienhoito metsäisissä elinympäristöissä / Vattenvård i skogliga livsmiljöer 28.04.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesienhoito-metsaisissa-elinymparistoissa-vattenvard-i-skogliga-livsmiljoer-28-04-2026/) - Ohjelma: Vesiensuojelu metsätaloudessa Inka Piironen, RAPSU-projektin projektijohtaja, Metsäkeskus Metsätalouden vesiensuojelun täsmäapuna biosuodatinrakenteet - kokemuksia Karkkilasta Juha-Pekka Vähä, Hankepäällikkö (FT), Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Erityisalueet: vesistökunnostukset & virtavesiekosysteemit Kokemuksia vesien hoidosta ja ennallistamisesta Kristian Gäddnäs, Metsäneuvoja, tiet ja ojat, Metsänhoitoyhdistys Österbotten *** Program: Skogsbrukets vattenvård Inka Piironen, Projektchef för RAPSU-projektet, Skogscentralen Biofilterstrukturer som ett målinriktat
- [Rehevöityminen – kartoitusmenetelmät ja ennallistamistoimenpiteet / Eutrofiering – karteringsmetoder och restaureringsåtgärder 13.05.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/rehevoityminen-kartoitusmenetelmat-ja-ennallistamistoimenpiteet-eutrofiering-karteringsmetoder-och-restaureringsatgarder-13-05-2026/) - Ohjelma: Vesikasvit ja levät - miten ne tunnistaa ja mitä ne kertovat? Heli Jutila, Toiminnanjohtaja (FT), Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Kelluvat saaret ja ekokone työkaluina rehevöitymisen torjumisessa Anita Storm, Projektityöntekijä, Aktion Österbotten Uppopuuston vaikutukset vedenlaatuun ja monimuotoisuuteen vesistöissä ja vesiensuojelurakenteissa Kari-Matti Vuori, Kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus *** Program: Vattenväxter och alger – hur känner man
- [Vesiensuojelun rahoitusmahdollisuudet ja vinkkejä projektihakemukseen / Finansieringsmöjligheter för vattenvård och tips gällande projektansökan 26.05.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesiensuojelun-rahoitusmahdollisuudet-ja-vinkkeja-projektihakemukseen-finansieringsmojligheter-for-vattenvard-och-tips-gallande-projektansokan-26-05-2026/) - Ohjelma: Valtionavustukset ja vinkkejä hakemuksen tekoon Jessica Åsbacka, Vesienhoidon asiantuntija, Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus Tuki kalataloudellisiin ympäristökunnostuksiin Jonas Harald, Kalaleader-neuvoja, Aktion Österbotten Metkan rahoitusmahdollisuudet vesiensuojeluhankkeissa ja vinkkejä hankkeeseen Eero Niemi, Luonnonhoidon asiantuntija, Metsäkeskus Maaseudun yleishyödyllisten ympäristöinvestointien ja ei-tuotannollisten investointien rahoitus Petri Svanbäck, Kehittämisasiantuntija, Pohjanmaan elinvoimakeskus *** Program: Statsunderstöd och praktiska tips för ansökan Jessica Åsbacka, Sakkunnig inom
- [Vesilintuklinikka 26.02.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesilintuklinikka-26-02-2026/) - Vesilintukannat taantuvat elinympäristöjen laadun heikkenemisen sekä tuhoutumisen takia. Vesistöjen laatu on kriittinen tekijä Suomessa lisääntyvän vesilinnuston pesimämenestyksessä. Vesilintuklinikka starttaa torstaina 19.2. kello 17:30 – 19:00 ja jatkaa kevättalven ajan esitellen toimia Euroopan tärkeimmän vesilintujen lisääntymisalueen vesiensuojelu- ja luonnonhoitotoimia - lintuperspektiivistä. Torstai-iltojen webinaarit tallennetaan tapahtumasivulle, jolloin niiden katsominen on mahdollista itselle parhaiten sopivaan aikaan. Ilmoittautumista ei
- [Vesilintuklinikka 19.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesilintuklinikka-19-03-2026/) - Vesilintukannat taantuvat elinympäristöjen laadun heikkenemisen sekä tuhoutumisen takia. Vesistöjen laatu on kriittinen tekijä Suomessa lisääntyvän vesilinnuston pesimämenestyksessä. Vesilintuklinikka starttaa torstaina 19.2. kello 17:30 – 19:00 ja jatkaa kevättalven ajan esitellen toimia Euroopan tärkeimmän vesilintujen lisääntymisalueen vesiensuojelu- ja luonnonhoitotoimia - lintuperspektiivistä. Torstai-iltojen webinaarit tallennetaan tapahtumasivulle, jolloin niiden katsominen on mahdollista itselle parhaiten sopivaan aikaan. Ilmoittautumista ei
- [Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimien kustannustehokkuus -webinaari 18.3. klo 9-10.30 18.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/maa-ja-metsatalouden-vesiensuojelutoimien-kustannustehokkuus-webinaari-18-3-klo-9-10-30-18-03-2026/) - Miten varmistuisimme, että edistämämme maa ja metsätalouden vesiensuojelutoimet ovat vaikuttavia, kustannustehokkaita ja oikein kohdennettuja? On tunnistettu, että vesiensuojelun toteuttamisen tueksi tarvitaan käyttöön vertailukelpoista ja ajantasaista kustannustehokkuustietoa. Hajanaista tietoa on, mutta edelleen puuttuu yhteinen kokonaiskuva siitä, mitä jo paremmin tiedämme ja mitä tulisi ensisijaisesti tutkia lisää. Kustannustehokkuustiedon selkeyttämisestä on hyötyä ohjauskeinojen kehittämisessä, maanomistajien valintojen ohjaamisessa ja
- [Vesihuoltoverkostojen kuntotutkimukset 27.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuoltoverkostojen-kuntotutkimukset-27-03-2026/) - Vesihuoltoverkostojen kuntotutkimuksiin keskittyvä webinaari, jossa pohditaan, miten päästään suunnitelmalliseen kuntotutkimustoimintaan ja tiedon hyödyntämiseen.
- [Vesihuoltoverkostojen kuntotutkimukset 27.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuoltoverkostojen-kuntotutkimukset-27-03-2026-2/) - Vesihuoltoverkostojen kuntotutkimuksiin keskittyvä webinaari, jossa pohditaan, miten päästään suunnitelmalliseen kuntotutkimustoimintaan ja tiedon hyödyntämiseen.
- [Kehittämisrahastohankkeet 2025 25.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kehittamisrahastohankkeet-2025-25-03-2026/) - Tilaisuudessa esitellään lyhyesti kaikki kehittämisrahaston rahoitusta saaneet vuonna 2025 valmistuneet hankkeet. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tilaisuus tallennetaan ja jaetaan jälkikäteen. Tilaisuudessa esiteltävät hankkeet: Legionellabakteerin esiintyminen ja hallinta talousveden jakeluverkostoissa Digitaalinen kaivokortti Talousveden klooridesinfioinnin varmistamisen vaihtoehdot Raakaveden laadun seuranta vesilaitoksen omavalvonnassa Raakaveden hapetus raudan ja mangaanin poistossa Pintaveden intruusio vesilaitosten kaivoihin: pintaveden biogeokemiallisen roolin
- [Pienruoppaus- ja niittowebinaari 27.02.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pienruoppaus-ja-niittowebinaari-27-02-2026-2/) - Lupa- ja valvontavirasto järjestää yhteistyössä Lounais-Suomen Elinvoimakeskuksen ja Koneyrittäjät ry:n kanssa perjantaina 27.2.2026 kello 8.00–9.30 webinaarin, jossa käsitellään pienruoppauksiin ja niittoihin liittyviä ajankohtaisia asioita. Lupa- ja valvontaviraston sekä Lounais-Suomen Elinvoimakeskuksen asiantuntijat esittelevät pienruoppauksia ja niittoja koskevia viranomaisnäkökulmia, työtä varten tarvittavia ilmoituksia ja lupia sekä ajantasaisia ohjeistuksia. Lisäksi tilaisuudessa esitellään ohjemateriaaleja, joita voidaan hyödyntää hankkeiden suunnittelussa
- [Maailman Vesipäivän seminaari 20.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/maailman-vesipaivan-seminaari-20-03-2026/) - Maailman Vesipäivän seminaari järjestetään perjantaina 20.3.2026 Säätytalolla (Snellmaninkatu 9-11, Helsinki). Vesipäivän teema vuonna 2026 on veden ja vesihuollon rooli sukupuolten välisen tasa-arvon mahdollistajana. Vesihuollon kehittämisen merkityksen, historian ja kansainvälisen ulottuvuuden lisäksi seminaarissa esitellään uuden vesialan oppimisverkoston toimintaa ja pureudutaan käytännön toimenpiteisiin, joilla vesialan osaaminen turvataan tulevaisuudessa. Seminaarin yhteydessä järjestetään Vesiyhdistyksen jäsenille maksuton iltatilaisuus, joka tarjoaa
- [Suunnittelu, rakentaminen ja saneeraus 25.11.2026, Turku](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/suunnittelu-rakentaminen-ja-saneeraus-25-11-2026/) - Vesihuoltolaitoksilla suunnittelun, -rakentamisen tai -saneerauksen parissa työskenteleville suunnattu vuosittainen koulutustapahtuma. Mukana on mm. suunnitteluinsinöörejä/-päälliköitä, rakennuttajainsinöörejä, rakennuttajia, verkostopäälliköitä ja vesihuoltopäälliköitä.
- [Vesihuoltolaitosten sähkö- ja automaatiopäivät 11.11.2026, Oulu](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/sahko-ja-automaatiopaivat-11-11-2026/) - Sähkö- ja automaatioasioihin keskittyvä koulutus, jonka yhteydessä kyseisten asioiden parissa työskentelevät voivat vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia.
- [Vesihuoltolaitosten toimistopäivät 06.10.2026, Kuopio](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuoltolaitosten-toimistopaivat-06-10-2026/) - Toimistopäivät ovat vesihuoltolaitoksilla asiakaspalvelun, laskutuksen, liittymispalveluiden ja hallinnon tehtävien parissa työskentelevien vuosittainen tapahtuma.
- [Vesihuoltolaitosten johdon päivät 23.09.2026, Tampere](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuoltolaitosten-johdon-paivat-23-09-2026/) - Vesihuoltolaitosten johdon vuosittainen kokoontuminen ajankohtaisten asioiden parissa.
- [Vesihuoltolaitosten verkostopäivät 27.05.2026, Vantaa](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuoltolaitosten-verkostopaivat-27-05-2026/) - Verkostoasentajien, työnjohdon ja verkostomestareiden vuosittainen koulutustapahtuma. Mukana saattaa olla joitakin verkosto- ja vesihuoltopäälliköitä.
- [Vesihuoltolaitosten hallinto ja talous, Helsinki](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuoltolaitosten-hallinto-ja-talous-22-04-2026-helsinki/) - Vesihuoltolaitosten hallinnosta ja taloudesta tai kehittämisestä vastaaville kohdennettu ja mukana mm. hallinto- ja talouspäälliköitä, toimitusjohtajia, vesihuoltojohtajia ja kehittämispäälliköitä.
- [Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kehittäminen, Tampere](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/jatevedenpuhdistamon-kaytto-ja-kehittaminen-15-04-2026/) - Jätevedenpuhdistamon toimintaan ja sen kehittämiseen liittyvä koulutus, joka on suunnattu jätevedenpuhdistamolla työskenteleville käyttöpäälliköille, puhdistamonhoitajille ja asiantuntijoille.
- [Pienet virtavedet suurennuslasin alla 05.02.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pienet-virtavedet-suurennuslasin-alla-05-02-2026/) - Mikä metsiemme pienissä virtavesissä on erityistä ja säilyttämisen arvoista? Mistä eliöistä ja olosuhteista näiden pienvesielinympäristöjen monimuotoisuus muodostuu? Millä tavalla metsätaloudessa voidaan tukea pienvesien hyvää luonnontilaa? Tervetuloa webinaariin Pienet virtavedet suurennuslasin alla. Webinaarissa Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Mari Annala kertoo purojen ja norojen ekologiasta. Pidämme katseen niissä vesiuoman ja rantametsän rakennepiirteissä, jotka tukevat pienvesiympäristön monimuotoisuutta. Käsittelemme myös
- [Ympäristökasvatushankkeiden tuloswebinaari – Teemana vesi 06.02.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ymparistokasvatushankkeiden-tuloswebinaari-teemana-vesi-06-02-2026/) - Tule kuulemaan, millaista vesiin liittyvää ympäristökasvatusta ja -viestintää Suomessa on toteutettu viime vuosina! Webinaarissamme on esillä kuusi hanketta, joille Keski-Suomen ELY-keskus on myöntänyt ympäristökasvatuksen ja -valistuksen hankeavustusta. Ympäristökasvatuksen valtakunnallinen tehtäväkokonaisuus siirtyi vuodenvaihteessa Keski-Suomen ELY-keskukselta Keski-Suomen elinvoimakeskuksen tehtäväksi. Perjantaina 6.2.2026 klo 13.00–15.30 Teams: Liity kokoukseen nyt Linkki toiselle web-sivustolle. (avautuu uuteen ikkunaan) Osallistuminen ei edellytä ilmoittautumista.
- [Yleisötilaisuus maanomistajille ja viljelijöille: Peltojen vesitalous maan kasvukunnon parantajana 11.02.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/yleisotilaisuus-maanomistajille-ja-viljelijoille-peltojen-vesitalous-maan-kasvukunnon-parantajana-11-02-2026/) - Ojitusten korjausvelka ja sen haitalliset vaikutukset ovat olleet viime aikoina esillä julkisuudessa. Märkien ja tiivistyneiden peltojen viljely, muokkaus ja lannoittaminen on työlästä ja vähemmän tuottavaa kuin hyväkuntoisen peltomaan. OMISTAJA-hankkeessa halutaankin auttaa viljelijöitä viljelysmaiden vesitaloutta parantavien toimien käynnistämisessä. Tähän liittyy aikanaan ojaverkoston ylläpitämiseksi perustettujen ojitusyhteisöjen aktivointi. Tervetuloa kuulemaan lisää! Asiantuntijana tilaisuudessa on maatalousalueiden vesienhallintaan ja ojitusyhteisöjen
- [Metsätalouden vesistövaikutukset: tarkastelussa vedenlaatu 27.01.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/metsatalouden-vesistovaikutukset-tarkastelussa-vedenlaatu-27-01-2026/) - Mistä ja millä tavoin metsätalouden vesistövaikutukset syntyvät? Mistä ovat peräisin ravinne-, kiintoaine-, ja humuskuormitus? Entä mihin meidän tulisi kiinnittää huomiota, jos haluamme vaikuttaa myönteisesti vedenlaadun kehitykseen? Tervetuloa webinaariin Metsätalouden vesistövaikutukset: tarkastelussa vedenlaatu, jossa vieraanamme on Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Mika Nieminen. Webinaarissa kuulemme, mitä tutkimukseen perustuen tiedämme metsätaloustoimenpiteiden vaikutuksista vedenlaatuun. Saamme myös vinkkejä vesistöt huomioivaan metsänhoitoon.
- [Lintu vai kala? -infotilaisuus 10.02.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/lintu-vai-kala-infotilaisuus-10-02-2026/) - Rantalaidunnus on tärkeä keino ylläpitää merenrantaniittyjen monimuotoista lajistoa, kuten linnustoa. Sen vaikutuksista vesiluontoon on kuitenkin vielä niukasti tietoa. Tule kuulemaan, millaista toimintaa ja tutkimusta aihepiiristä on käynnissä maalla ja merellä, ja osallistu keskusteluun! Alustava ohjelma 09.00 Aamukahvit 09.15 NiittyHOI-hanke toivottaa tervetulleeksi, Marika Laurila, Luonnonvarakeskus 09.20 Perämeren rantojen hoidon merkitys luonnon monimuotoisuudelle, Jorma Pessa, Pohjois-Suomen elinvoimakeskus
- [Vesistömallijärjestelmän (WSFS) ja rannikkomerimallin käyttäjäpäivät 03.02.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistomallijarjestelman-wsfs-ja-rannikkomerimallin-kayttajapaivat-03-02-2026/) - Tilaisuudessa esitellään Syken Vesistömallijärjestelmää (WSFS) ja rannikon kokonaiskuormitusmallia sekä niiden käyttöä. Ensimmäisen päivän (3.2.) aiheena on tulvaennusteet ja muu vesien määrään liittyvä mallinnus sekä WSFS kokonaisuutena. Toisena päivänä (4.2.) käsitellään vedenlaatumalli WSFS-Vemalaa ja kolmantena päivänä (5.2.) rannikon kokonaiskuormitusmallia.
- [Vesi yhdistää – maa- ja metsätalouden tupailta, Mikkeli 05.02.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesi-yhdistaa-maa-ja-metsatalouden-tupailta-mikkeli-05-02-2026/) - Tule mukaan kuulemaan ajankohtaista asiaa Etelä-Savon vesienhoidosta. Maanomistajalla on käytössään monenlaisia erilaisia vaihtoehtoja, joilla voidaan vaikuttaa valuma-alueen vesien laatuun ja sitä kautta vesistöjen kuntoon. Illan aikana kuulemme asiaa maa- ja metsätalouden vesienhallinnasta sekä alueellista tietoa Mikkelin alueen vesien tilasta. Olet lämpimästi tervetullut mukaan paikan päälle kuulemaan, keskustelemaan ja kysymään aiheesta lisää! Illan ohjelma: 17.00-17.20 Tarjoilut
- [DIWA-webinaari 16.01.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/diwa-webinaari-16-01-2026/) - Tervetuloa DIWA-Webinaarisarjan ensimmäiseen webinaariin! Aika: Perjantai 16.1.2026, klo 9.00-9.45 (EET). Paikka: Teams. Kesto 45min. Ennakkoilmoittautumista ei vaadita. Puhujat & aiheet Mia Pihlajamäki, Akateeminen koordinaattori, Aalto yliopisto. “Digitaaliset vedet -lippulaivan keskeiset tutkimusalueet” Pyry Kettunen, Tutkimuspäällikkö, Maanmittauslaitos. “Tarkkaa pieniuomaverkosto-aineistoa DIWAn keskeisille tutkimusalueille”
- [KiMo-aamukahvit: Ekologisen kompensaation mahdollisuudet maanomistajalle 26.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-ekologisen-kompensaation-mahdollisuudet-maanomistajalle-26-03-2026/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan millaisia mahdollisuuksia ekologinen kompensaatio avaa maanomistajille to 26.3.2026 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa ekologisten kompensaatioiden kehittämishankkeen johtaja Risto Sulkava Ilmari Räsäsen Säätiöstä.
- [KiMo-aamukahvit: Tummuminen uhkaa virtavesien ravintoverkkoja ja monimuotoisuutta 05.02.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-tummuminen-uhkaa-virtavesien-ravintoverkkoja-ja-monimuotoisuutta-05-02-2026/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan siitä, miten veden tummuminen uhkaa virtavesien ravintoverkkoja ja monimuotoisuutta to 5.2.2026 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa biodiversiteettikoordinaattori Jussi Jyväsjärvi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Priodiversity LIFE -hankkeesta.
- [KiMo-aamukahvit: Hiekkarantojen ennallistaminen osana järven monimuotoisuutta 22.01.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-hiekkarantojen-ennallistaminen-osana-jarven-monimuotoisuutta-22-01-2026/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan hiekkarantojen ennallistamisesta osana järvien monimuotoisuutta to 22.1.2026 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa vesistöasiantuntija Sari Aaltonen Saimaan vesiensuojeluyhdistyksestä.
- [KiMo-aamukahvit: Toteutuvatko metsänomistajan ympäristötavoitteet metsien hoidossa 12.03.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-toteutuvatko-metsanomistajan-ymparistotavoitteet-metsien-hoidossa-12-03-2026/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan siitä, toteutuvatko metsänomistajan ympäristötavoitteet metsien hoidossa to 12.3.2026 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa Asiakkuusjohtaja Eero Mikkola Tapiosta.
- [Vesilaitoksen käyttö ja kehittäminen 11.03.2026, Vaasa](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesilaitoksen-kaytto-ja-kehittaminen-11-03-2026/) - Vesilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen keskittyvä vuosittainen koulutustapahtuma, joka on suunnattu vesilaitoksenhoitajille, käyttöpäälliköille ja asiantuntijoille.
- [Luontokunnat Aamukahvit: Aurinkovoimaloiden vesienhallinta ja luontoteot turvetuotannosta poistuvilla alueilla 13.01.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/luontokunnat-aamukahvit-aurinkovoimaloiden-vesienhallinta-ja-luontoteot-turvetuotannosta-poistuvilla-alueilla-13-01-2026/) - Ohjelma 9.00 Webinaarin avaus, Minna Pekkonen, Suomen ympäristökeskus 9.05 Vesienhallinta ja vesiensuojelu, ennallistamisasiantuntija Matias Virta, Tapio Palvelut Oy Monimuotoisuuden lisääminen, ympäristöasiantuntija Selma Salin, Tapio Palvelut Oy 9.25 Utajärven kokemukset teollisen mittaluokan aurinkovoimalan rakentamisesta, toimitusjohtaja Vuokko Paso, Utajärven Yrityspuisto Oy 9.40 Yhteistä keskustelua päivän teemasta 10.00 Tilaisuuden päätös
- [Vesistökunnostajien aamukahvit 30.01.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-30-01-2026/) - Vuoden 2026 ensimmäisillä vesistökunnostajien aamukahveilla 30.1. aiheena "Viljelijät toteuttamassa Saaristomeri-ohjelmaa". Ohjelma: Demouomat (15 min)/ Pyhäjärvi-instituutti & LOUEVK Demolohkot (15 min) / Jenni Jääskeläinen Tulosperusteisen avustuksen kokeilu (15 min)/ Jenna Bergholm Purotreffit Kemiönsaarella (10 min) / Sanna Bergström Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisaineisto (10 min) / Maiju Narikka Tilaisuus tallennetaan ja tallenne tulee nähtäville Vesistökunnostusverkoston YouTube-kanavalle kahden viikon
- [Meidän metsät ja vedet - iltatilaisuus 10.12.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/meidan-metsat-ja-vedet-iltatilaisuus-10-12-2025/) - Metsätalouden toimenpiteet vaikuttavat vesistöihimme, mutta oikeilla ratkaisuilla kuormitusta voidaan vähentää tehokkaasti ja kestävästi. Metsien vesienhoidolla pyritään vähentämään metsien aiheuttamaa kuormitusta vesistöihin, kuten ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista. Tavoitteena on suojella pienvesiä ja muita vesistöjä, parantaa niiden tilaa ja turvata sekä luonnon monimuotoisuutta, että vesistöjen virkistyskäyttöä. Joulukuun tilaisuudessa sukellamme metsien vesiensuojeluun käytännönläheisesti: mistä kuormitus syntyy, mitä siitä
- [Luonto palaa juurille - Kestävää tulevaisuutta ennallistamalla 26.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/luonto-palaa-juurille-kestavaa-tulevaisuutta-ennallistamalla-26-11-2025/) - Puhtaat poukamat ja raikkaat rannat -hanke (PUHTO), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen PUHTI-hanke, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, sekä Suomen Riistanhoitosäätiö ja Metsäkeskus järjestävät yhteistilaisuuden turvetuotantoalueiden ja metsämaiden omistajille, sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille!
- [Vesiensuojelu metsänhoidossa -webinaari metsänomistajille 11.12.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesiensuojelu-metsanhoidossa-webinaari-metsanomistajille-11-12-2025/) - Miten voimme huomioida veden laadun ja vesielinympäristöt metsänhoidossa? Mikä merkitys on vesistöjen puustoisilla suojavyöhykkeillä, ajourien sijainnilla ja maanmuokkausmenetelmällä? Miten turvemaiden kunnostusojituksiin tulisi suhtautua ja mikä merkitys jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla voisi olla turvemailla? Tervetuloa mukaan kuulemaan vesiensuojelusta metsänhoidossa. Webinaarissa kerromme miten metsien käyttö vaikuttaa vesistöihimme ja millaisia konkreettisia keinoja meillä on metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi kivennäis- ja turvemailla.
- [Vesiensuojelun paikkatietoaineistot tutuiksi -toimijawebinaari 03.12.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesiensuojelun-paikkatietoaineistot-tutuiksi-toimijawebinaari-03-12-2025/) - Miten paikkatietoaineistoja voidaan käyttää metsätalouden vesiensuojelun ja luonnonhoidon suunnittelun apuvälineinä? Vesiensuojelun paikkatietoaineistot tutuiksi -webinaarissa käymme läpi paikkatietoaineistojen käyttöönottoa ja karttatasojen käyttämistä eri tilanteisiin, esimerkiksi: -vesistöjen suojavyöhykkeiden rajaukseen -säästöpuuryhmien sijoitteluun -uudistamistoimenpiteiden, maanmuokkauksen ja ajourien suunnitteluun -ojaston eroosiolle herkkien uomien tunnistamiseen Katsauksen aiheeseen tarjoaa paikkatietoasiantuntija Juha Jämsén Suomen metsäkeskuksesta. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan.
- [Turvealueiden kosteikkoratkaisujen ilmasto- ja vesistövaikutukset – Kasvua sammalesta Pohjois-Karjala (SAMPO) -hankkeen työpaja 10.12.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/turvealueiden-kosteikkoratkaisujen-ilmasto-ja-vesistovaikutukset-kasvua-sammalesta-pohjois-karjala-sampo-hankkeen-tyopaja-10-12-2025/) - Turvealueiden kosteikkoratkaisuilta toivotaan suotuisia vaikutuksia monimuotoisuudelle, ilmaston ja vesiensuojeluun sekä uusia elinkeinomahdollisuuksia. Aktiivinen rahkasammalten kasvatus on lupaava turvealueiden ennallistamisen ja kosteikkoviljelyn ratkaisu. Mitä hyötyjä kosteikkoratkaisuilla voidaan saada aikaan ja parantaako kasvava rahkasammalkerros vaikutuksia? Tervetuloa kuulemaan Kasvua sammalesta -hankkeen tuloksista ja keskustelemaan turvealueiden kosteikkoratkaisujen mahdollisuuksista.
- [Talousveden riskienhallintasuunnitelma -webinaari 11.12.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/talousveden-riskienhallintasuunnitelma-webinaari-11-12-2025/) - Mitä kaikkea talousveden riskienhallintasuunnitelmaan kuuluu? Onko riskienhallintasuunnitelma sama kuin WSP? Miten riskienhallintasuunnitelma liittyy valvontatutkimusohjelmaan tai omavalvontasuunnitelmaan? Miten ja millaisella kokoonpanolla riskienhallintasuunnitelma kannattaa tehdä? Kuinka paljon työhön kannattaa varata aikaa? Mitä hyötyä laitos saa hyvin tehdystä riskienhallintasuunnitelmasta? Tule mukaan webinaariin kuulemaan käytännön kokemuksia ja parhaita vinkkejä riskienhallintasuunnitelman tekemiseen ja hyödyntämiseen. Webinaarissa kokemuksiaan jakavat niin vesilaitokset kuin
- [Suojelutyön haasteita ja onnistumisia – miten tästä eteenpäin 03.12.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/suojelutyon-haasteita-ja-onnistumisia-miten-tasta-eteenpain-03-12-2025/) - Pyhäjärveä ja sen eteen tehtävää suojelutyötä haastavat jo nyt ja tulevaisuudessa ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat ääri-ilmiöt kuten äkilliset rankkasateet, lumi- ja jääpeitteettömyys, veden lämpeneminen ja toisaalta pitkät kuivat jaksot. Uusia vesiensuojelun ja -hallinnan keinoja etsitään ja niitä pilotoidaan soveltuvissa kohteissa. Myös alueemme elinkeinot voivat tukea järven hyvinvointia ja sitä kautta voimme löytää vielä uusiakin keinoja
- [Vesistökunnostajien aamukahvit](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-28-11-2025/) - Vuoden viimeisillä vesistökunnostajien aamukahveilla kurkistetaan vesiemme vieraslajien tutkimukseen ja torjuntaan. Esityksissä tutustutaan hyytelösammaleläimeen, muutamiin vieraskalalajeihin sekä vesiruttoon. Ohjelma: Aurinkoahvenen tilannekuva Suomessa / Sanna Kuningas, Luke Kyttyrälohi tuli Atlantille / Jaakko Erkinaro, Luke Vesirutto - vesistökunnostusten apu ja riesa. Kokemuksia Littoistenjärveltä / Jouko Sarvala, Turun yliopisto Valtaavatko limaklöntit Suomen vesistöt? Mitä hyytelösammaleläimestä pitäisi ajatella? / Kirsi
- [Vesihuoltolaki uudistuu - mikä muuttuu? 02.02.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuoltolaki-uudistuu-mika-muuttuu-02-02-2026/) - Maa- ja metsätalousministeriö tarjoaa yhteistyössä ELY-keskuksen* vesihuoltopalveluiden kanssa koulutusta uudistuvasta vesihuoltolaista. Valitse kahdesta samansisältöisestä koulutuksesta itsellesi sopivin ajankohta ja ilmoittaudu mukaan. Tilaisuuksissa käydään läpi lakiuudistusta teemoittain huomioiden eri kohderyhmät. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja tarkoitettu kaikille kunnille, vesilaitoksille, vesiosuuskunnille, viranomaisille ja muille yhteistyötahoille. Tervetuloa mukaan! Tilaisuudet pidetään etäyhteyksin 26.1.2026 klo 9-15 ja 2.2.2026 klo 9-15.
- [Vesihuoltolaki uudistuu - mikä muuttuu? 26.01.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuoltolaki-uudistuu-mika-muuttuu-26-01-2026/) - Maa- ja metsätalousministeriö tarjoaa yhteistyössä ELY-keskuksen* vesihuoltopalveluiden kanssa koulutusta uudistuvasta vesihuoltolaista. Valitse kahdesta samansisältöisestä koulutuksesta itsellesi sopivin ajankohta ja ilmoittaudu mukaan. Tilaisuuksissa käydään läpi lakiuudistusta teemoittain huomioiden eri kohderyhmät. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja tarkoitettu kaikille kunnille, vesilaitoksille, vesiosuuskunnille, viranomaisille ja muille yhteistyötahoille. Tervetuloa mukaan! Tilaisuudet pidetään etäyhteyksin 26.1.2026 klo 9-15 ja 2.2.2026 klo 9-15.
- [Asiaa vesihuollosta -joululahjawebinaari: Oppia vesihuoltohankkeista 16.12.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/asiaa-vesihuollosta-joululahjawebinaari-oppia-vesihuoltohankkeista-16-12-2025/) - Valtio on viime vuosina avannut avustushakuja vesihuollon kehittämiseksi ja toimintavarmuuden parantamiseksi. Vuonna 2023 avustukset osoitettiin vesihuollon toimintavarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamiseksi ja vuonna 2025 avustusta myönnettiin hankkeille, joiden tavoitteena on vesihuollon rakennemuutoksen edistäminen ja yhteistyön kehittäminen. Hankkeita on toteutettu eri puolilla Suomea, ne ovat koskettaneet lähes kahtasataa vesihuoltolaitosta ja ulottuneet noin kolmannekseen Suomen kunnista. Joululahjana Suomen
- [Verkkokoulutus: miten löydän tietoa omasta kotijärvestäni? 03.12.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/verkkokoulutus-miten-loydan-tietoa-omasta-kotijarvestani-03-12-2025/) - Tervetuloa maksuttomaan verkkokoulutukseen, jossa opit, mistä ja miten löydät tietoa oman alueesi vesistöistä. Koulutus järjestetään Teams-etäyhteyden kautta ke 3.12.2025 klo 17.30–19.15. Verkkokoulutuksessa tutustutaan Hertta-järjestelmän käyttöön sekä muutamien vesien tilan kannalta oleellisten tunnuslukujen tulkintaan. Koulutus on suunnattu vesiensuojeluyhdistyksille ja muille vesiensuojelun parissa toimiville sekä siitä kiinnostuneille. Ilmoittautuminen on auki tiistaihin 2.12. asti, mutta ennakkokysymyksiä voi lähettää
- [Aamukahviwebinaari: Tilusjärjestelyjen mahdollisuudet vesienhoitoon 02.12.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/aamukahviwebinaari-tilusjarjestelyjen-mahdollisuudet-vesienhoitoon-02-12-2025/) - Tervetuloa aamukahviwebinaariin 2.12.2025 klo 9-10.15. Webinaarin aiheena on tilusjärjestelyjen mahdollisuudet vesienhoitoon. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, vaan linjoille voi tulla suoraan Teams -linkistä, joka löytyy tapahtuman www-sivuilta. Webinaariin voi osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet.
- [Kohti vähähiilistä vesihuoltoa 19.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kohti-vahahiilista-vesihuoltoa-19-11-2025/) - Webinaarissa saadaan tietoa ja vinkkejä vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan ja vähähiilisyystiekartan tekemiseen.
- [,Vetokehanke: 1, koulutuspäivä: Vesiosuuskuntien hallitustyöskentely sekä vesihuollon perusteet 18.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vetokehanke-1-koulutuspaiva-vesiosuuskuntien-hallitustyoskentely-seka-vesihuollon-perusteet-18-11-2025/) - VETOKE on valtakunnallinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on parantaa maaseudun vesihuollon toimijoiden kykyä huolehtia turvallisesta ja häiriöttömästä vesihuollosta. Parannettu varautuminen kriisitilanteisiin ja häiriöihin vähentää vedenjakelun riskejä. Hanketta koordinoi Suomen ympäristöopisto SYKLI, ja sen kumppaneina toimivat Suomen ympäristökeskus (Syke), Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry sekä Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry (SVOSK).
- [Pohjoismainen hydrologinen konferenssi, Nordic Hydrological Conference, 18-20.8.2026 18.08.2026](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjoismainen-hydrologinen-konferenssi-nordic-hydrological-conference-18-20-8-2026-18-08-2026/) - Konferenssin tavoitteena on tuoda yhteen johtavia asiantuntijoita, tutkijoita ja käytännön toimijoita keskustelemaan digitaalisista ratkaisuista hydrologian ja kestävän vesivarojen hallinnan alalla. Erityisesti halutaan nostaa esille, kuinka uudet työkalut ja teknologiat voivat edistää sekä tieteellistä ymmärrystä että yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ilmoittautuminen alkoi: 13. lokakuuta 2025 Abstraktien jättöaika päättyy: 30.4.2026 Ilmoitus abstraktin hyväksymisestä: 1.6.2026 Lopullinen ohjelma julkaistaan: 18.6.2026 Konferenssin
- [Vesienpalautus suojelusoille -webinaari 02.12.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesienpalautus-suojelusoille-webinaari-02-12-2025/) - Tämän vuoden webinaarissa keskitytään erityisesti vesienpalautuksen käytännön näkökulmaan – mistä vesienpalautus sai alkunsa, mitä siellä vesienpalautuskohteella oikein tapahtuu ja millaisin eri keinoin vesienpalautusta on viety eteenpäin, kuin myös millaiset vaikutukset vesienpalautuksella on ulkopuoliseen metsämaahan. Tervetuloa mukaan!
- [Ahti-ohjelman vuosiwebinaari 27.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ahti-ohjelman-vuosiwebinaari-27-11-2025/) - Tervetuloa ympäristöministeriön vesien ja meren tilan parantamisen Ahti-ohjelman vuosiwebinaariin! Webinaarissa esitellään Ahti-ohjelman toimintaa, hankkeita ja tuloksia sekä katsahdetaan myös tulevaisuuteen. Tilaisuus on tarkoitettu alan asiantuntijoille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittaudu webinaariin 25.11. mennessä.
- [Maatilojen ilmasto- ja ympäristösuunnitelma 13.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/maatilojen-ilmasto-ja-ymparistosuunnitelma-13-11-2025/) - Kirkkaasti monimuotoista -hanke järjestää ajankohtaisen koulutuksen, joka pureutuu maatilojen ilmasto- ja ympäristösuunnitelmien laatimiseen. Koulutusta alustaa katsaus tulevaan CAP-kauteen, jonka jälkeen perehdytään erityisesti Järvi-Suomen alueen keskeisiin ympäristönhoidon toimenpiteisiin ja syvennytään itse ilmasto- ja ympäristösuunnitelman laadintaan. Jos osallistut koulutukseen paikan päällä, ota oma läppäri mukaan! Aika: Torstaina 13.11.2025 klo 12:00-14:30. Paikka: Tuusniemen kunnantalo, Keskitie 22, ja Teams.
- [Karvianjoen mallinnuksen tulokset, Honkajoki, Kankaanpää 04.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/karvianjoen-mallinnuksen-tulokset-honkajoki-kankaanpaa-04-11-2025/) - LIFE Revives -hanke on teettänyt mallinnustyön Karvianjoen lähivaluma-alueen kuormitustekijöiden selvittämiseksi. Työssä on tunnistettu tehokkaimpia vesiensuojeluratkaisuja neljällä pienemmällä osavaluma-alueella: Lauhalassa, Paholuomassa, Kiviluomassa ja Pikkujoella. Mallinnuksen toteuttivat Tapio Palvelut Oy ja WaterHope, ja sen tuloksena syntyi raportti, jossa arvioidaan kuormitustekijöiden laatua ja määrää erityisesti uhanalaisen raakun elinolosuhteiden näkökulmasta. LIFE Revives -hankkeen tavoitteena on elvyttää raakkukantaa sekä sen
- [Webinaari: Yli 10 vuotta virtavesien puolesta – kunnostusratkaisuja purojen ennallistamisesta kalateihin 18.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-yli-10-vuotta-virtavesien-puolesta-kunnostusratkaisuja-purojen-ennallistamisesta-kalateihin-18-11-2025/) - Tervetuloa kuulemaan LUVYn kokemuksia ja näkemyksiä virtavesien kunnostuksesta toiseen 50-vuotisjuhlawebinaariimme 18. marraskuuta 2025 klo 13–15. Webinaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on alueensa vesistöjen ykkösasiantuntija: Olemme seuranneet läntisen Uudenmaan vesien tilaa jo 50 vuotta ja kunnostaneet virtavesiä, järviä ja valuma-alueita jo parikymmentä vuotta. Länsi-Uudenmaan alueella on
- [Pyhäjärvi tutkimuskohteena 30.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pyhajarvi-tutkimuskohteena-30-10-2025/) - Pyhäjärvi on yksi tutkituimpia järviä Suomessa. Tule kuulemaan Pyhäjärven tutkimuksesta, sen merkityksestä ja laajuudesta. Pyhäjärven suojeluohjelma täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlistamme suojelutyötä kolmiosaisella webinaarisarjalla, jonka toinen osa järjestetään torstaina 30.10. klo 18-20. Ilmoittaudu mukaan viimeistään keskiviikkona 29.10. tästä linkistä: https://link.webropol.com/s/suojeluohjelma-30v-30102025 Pyhäjärvi tutkimuskohteena -webinaarin ohjelmassa: - Tilaisuuden avaus, Lauri Anttila, Pyhäjärven suojeluohjelman koordinaattori, asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti
- [Hållbart skogsbruk med hänsyn till avrinningsområdet 05.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hallbart-skogsbruk-med-hansyn-till-avrinningsomradet-05-11-2025-3/) - Skogarna, särskilt torvmarksskogarna, kräver en helhetsinriktad planering för att vi ska kunna förena målen för lönsam virkesproduktion, klimatet, vattendragen och den biologiska mångfalden. Samtidigt är skogarna en del av ett större markanvändningssammanhang. Vattnet rör sig genom olika områden och därför är det klokt att beakta hela det lokala avrinningsområdet i planeringen av åtgärder i skogsbruket.
- [Vesistökunnostajien aamukahvit 31.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-31-10-2025/) - Lokakuun vesistökunnostajien aamukahvit 31.10. klo 8:30-10:00 Esittelyssä KYMPPI-hanke, joka yhdistää kalatalouden ja vesistökunnostajien verkostoja. Aamukahvit järjestetään yhteityössä Kalatalousverkoston kanssa. Ohjelma tarkentuu myöhemmin.
- [Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2025 23.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/lounais-suomen-vesihuoltopaiva-2025-23-10-2025/) - Päivän aikana kuullaan innostavia esimerkkejä vesihuollon yhteistyöstä ja verkostoidutaan muiden laitosten ja toimijoiden kanssa. Tilaisuus on suunnattu Lounais-Suomen alueen vesihuoltolaitoksille, vesihuolto-osuuskunnille, kuntien viranhaltijoille, viranomaisille, konsulteille sekä muille vesihuollon parissa toimiville tahoille.
- [Vinkit vesiensuojeluun suometsien hoidossa 19.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vinkit-vesiensuojeluun-suometsien-hoidossa-19-11-2025/) - Suometsien hoito poikkeaa kivennäismaiden metsien hoidosta. Suometsien käsittelystä syntyviä ilmasto- ja vesistöpäästöjä voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää kiinnittämällä huomiota kunnostusojituksen tarpeen arviointiin ja puuston käsittelymenetelmiin. Lisäksi syntynyttä kuormitusta voidaan hillitä tehokkailla, kohteelle sopivilla vesiensuojelurakenteilla. Tervetuloa Vinkit vesiensuojeluun suometsien hoidossa –webinaariin, jossa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sakari Sarkkola tuo esille vesiensuojeluratkaisuja suometsien käsittelyyn. Aamun tilaisuuden aikana kuulijat saavat tietoiskun
- [Kaupunkivesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen -seminaari 12.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kaupunkivesien-hallinta-ja-haitallisten-aineiden-vahentaminen-seminaari-12-11-2025/) - Seminaarin ensimmäisenä päivänä keskustelemme kokonaisvaltaisista kaupunkivesien hallintasuunnitelmista ja kuulemme esimerkkejä niiden laatimisesta. Toisen päivän aiheena on haitallisten aineiden vähentäminen ja riskienhallinta viestinnän ja ohjauksen avulla. Tilaisuus on maksuton, mutta tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset tulee tehdä 4.11.2025 mennessä. Muutokset ohjelmassa mahdollisia.
- [Rahoitusinfo vesistökunnostajille 15.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/rahoitusinfo-vesistokunnostajille-15-10-2025/) - Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkoston järjestämässä rahoitusinfossa ke 15.10.2025 klo 17-18 kuulet kolmen rahoittajan ajankohtaiset esitykset vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin liittyvien hankkeiden avustuksista. Webinaari on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Tervetuloa kuulolle! Aika 15.10. klo 17-18 Paikka Teams Ilmoittautuminen Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
- [Hållbart skogsbruk med hänsyn till avrinningsområdet 05.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hallbart-skogsbruk-med-hansyn-till-avrinningsomradet-05-11-2025-2/) - Skogarna, särskilt torvmarksskogarna, kräver en helhetsinriktad planering för att vi ska kunna förena målen för lönsam virkesproduktion, klimatet, vattendragen och den biologiska mångfalden. Samtidigt är skogarna en del av ett större markanvändningssammanhang. Vattnet rör sig genom olika områden och därför är det klokt att beakta hela det lokala avrinningsområdet i planeringen av åtgärder i skogsbruket.
- [Luontokunnat-verkoston aamukahvit: Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan pilotti -hanke 14.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/luontokunnat-verkoston-aamukahvit-valuma-aluelahtoisen-vesienhallinnan-pilotti-hanke-14-10-2025/) - Tervetuloa aamukahvittelemaan Luontokunnat-verkoston Aamukahveille joka kuukauden toinen tiistai klo 9.00-10.00! Aamukahvien tarkoituksena on tarjota tilaisuus keskustella muiden kuntien edustajien kanssa tietystä teemasta sekä toki myös muista ajankohtaisista asioista. Aamukahveilla on etukäteen valittu, vaihtuva teema, josta tilaisuuden alussa pidetään kiinnostava alustus. Tulevat Aamukahvit: 14.10.2025 Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan pilotti -hanke Tilaisuus järjestetään Teams-yhteydellä.
- [Tulva-, pato- ja vesienhoitopäivät 12.11.-13.11.2025 12.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tulva-pato-ja-vesienhoitopaivat-12-11-13-11-2025-12-11-2025/) - Lämpimästi tervetuloa TPV päiville! Ilmoittautumislomake Päivien tavoitteena on kertoa patoturvallisuuden, tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon ajankohtaisista asioista sekä tiedonvaihto ja yhteistyön tiivistäminen. Tapahtuma on suunnattu alan asiantuntijoille (mm. valtion ympäristöhallinto, konsultit, yliopistot, yritykset). Tapahtuma järjestetään Turun Virastotalossa, auditorio 2.krs (Kulttuurikuja 1, 20800 Turku). Tapahtumaan suositellaan lähtökohtaisesti osallistumaan paikan päällä. Mahdollisuus seurata ja kommentoida esityksiä etänä järjestetään
- [Järvi-Suomen vesistöt - rahoitusmahdollisuuksia ja hanke-esimerkkejä 08.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/jarvi-suomen-vesistot-rahoitusmahdollisuuksia-ja-hanke-esimerkkeja-08-10-2025/) - Tervetuloa webinaariin, jossa esitellään Järvi-Suomessa toteutettuja vesienhoitohankkeita ja kerrotaan rahoitusmahdollisuuksista.
- [Järvi-Suomen vesistöt kuntoon - rahoitusmahdollisuuksia ja hanke-esimerkkejä 08.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/jarvi-suomen-vesistot-kuntoon-rahoitusmahdollisuuksia-ja-hanke-esimerkkeja-08-10-2025/) - Tervetuloa webinaariin, jossa esitellään Järvi-Suomessa toteutettuja vesienhoitohankkeita ja kerrotaan rahoitusmahdollisuuksista. Webinaari on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille ja erityisesti niille, jotka ovat suunnittelemassa vesienhoitohankkeita sekä toteuttamassa vesistökunnostuksia. Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, vaan linjoille voi tulla tapahtuman www-sivuilla olevasta Teams-linkistä.
- [Hiilineutraali-webinaari: Vesivoima muutoksessa: kuinka ympäristötoimet ja ilmastonmuutos vaikuttavat tuotantoon? 30.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hiilineutraali-webinaari-vesivoima-muutoksessa-kuinka-ymparistotoimet-ja-ilmastonmuutos-vaikuttavat-tuotantoon-30-11-2025/) - Webinaarissa esitetään, miten ilmastonmuutos ja ympäristötoimet tulevat vaikuttamaan vesivoiman tuotantoon ja tuotannon ajoittumiseen Suomessa. Tiedot perustuvat uusiin mallinnustuloksiin ja vaikutusarviointeihin lähivuosina tehtävistä ympäristötoimista. Tervetuloa kuulolle! Webinaarin järjestää Kohti puhdasta energiajärjestelmää – REPower-CEST-hanke.
- [Tornedalens Vattenparlament 22.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tornedalens-vattenparlament-22-10-2025/) - Välkommen till Tornedalens Vattenparlament! Teman i år är vattenvård och fiskforskning i Torneälven, fiskerestriktioner i gränsälven samt energiomställningens effekter och möjliga incitament. Plats och tid: Svefi, Torget 3 Haparanda den 22 oktober 2025. Seminariet är kostnadsfritt. Presentationerna simultantolkas. Det går att följa seminariet via streaming. När du väljer att följa på distans får du länken
- [Tornionlaakson Vesiparlamentti 22.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tornionlaakson-vesiparlamentti-22-10-2025/) - Tervetuloa perinteiseen Tornionlaakson Vesiparlamenttiin! Aiheina tällä kertaa vesienhoidon ja kalatutkimuksen kuulumiset Tornionjoelta, kalastuksen sääntely rajajoella sekä energiasiirtymän vaikutukset ja mahdolliset kannustimet. Paikkana Svefi, Torget 3 Haaparannalla 22.10.2025 Seminaari on maksuton. Esitykset simultaanitulkataan. Sitovat ilmoittautumiset 3.10. mennessä: https://tinyurl.com/3w2cbe5a Ohjelma: https://www.fsgk.se/wp-content/uploads/2025/09/Tornionlaakson-Vesiparlamentti_22_lokakuu_2025_Ohjelma.pdf Tavataan Haaparannalla tai seuraa parlamenttia etäyhteydellä! www.fsgk.se
- [Kommunernas webinarier om vattenskydd (på svenska): Vattenvård i praktiken – kommunernas arbete från plan till verklighet 30.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kommunernas-webinarier-om-vattenskydd-vattenvard-i-praktiken-kommunernas-arbete-fran-plan-till-verklighet-30-10-2025/) - Program: - Välkomstord och öppnande av webinariet (Vincent Westberg, Södra Österbottens NTM-central) - Alla vill ha rena vattendrag, men jobbar vi för det i praktiken? - Några tankar från kommunledningens horisont (Mikaela Björklund, Närpes stad) - Restaureringsförordningen och restaurering av våra kustvatten (Jan Ekebom, Miljöministeriet) - Västra Nylands kustvattenvision 2050 – för friskare kustvatten (Maria
- [Kommunernas webinarier om vattenskydd (på svenska): Beredskap inför förändring – klimatpåverkan, riskhantering och hållbar planering 11.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kommunernas-webinarier-om-vattenskydd-beredskap-infor-forandring-klimatpaverkan-riskhantering-och-hallbar-planering-11-11-2025/) - Program: - Välkomstord och öppnande av webinariet (Vincent Westberg, Södra Österbottens NTM-central) - Klimatförändringens påverkan på nederbörd och snöförhållanden i Finland (Lisa Haga, Meteorologiska institutet) - Scalgo Live som stöd för kommunernas beredskap och planering (Pietu Pankkonen, Scalgo) - Beredskap inför miljöolyckor i kustkommuner. Case: fettgrynen i Hangö (Maria Degerlund, Hangö stad) - Anläggande av
- [Vesihuoltoilta - asiaa Hämeenlinnan hule- ja jätevesistä 09.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuoltoilta-asiaa-hameenlinnan-hule-ja-jatevesista-09-09-2025/) - Sade- ja sulamisvesiä eli ns. hulevesiä sekä jätevesiä ei juuri tule pohdittua, elleivät ne aiheuta ongelmia. Ne kuitenkin liittyvät olennaisesti meidän kaikkien elämään: asuinympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen, arjen sujuvuuteen, ympäristön ja vesistöjen tilaan sekä talouteen. Muun muassa lisääntyneiden rankkasateiden myötä sade- ja sulamisvedet ovat aiheuttaneet haasteita kaduilla, kellareissa ja jätevesiverkostoissa. Lisäksi viime aikoina on keskusteltu
- [MERLIN Webinars: Blue Targeting - a forestry planning tool along small streams 01.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/merlin-webinars-blue-targeting-a-forestry-planning-tool-along-small-streams-01-09-2025/) - Blue Targeting (BT) is a tool for best management practice forestry along small streams. The tool was originally developed by WWF Sweden in corporation with the forestry sector. It was constructed for small streams (approx. < 10 m width) in boreal and Scandinavian conditions. However, by changing the in-data, the tool can be adapted to
- [KiMo-aamukahvit 20.11.2025: Puusuodattamot ja niiden tehokkuus vesiensuojelussa 20.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-20-11-2025-puusuodattamot-ja-niiden-tehokkuus-vesiensuojelussa-20-11-2025/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan puusuodattamoista ja niiden tehokkuudesta vesiensuojelurakenteina to 20.11.2025 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa kehittämispäällikkö Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskuksesta.
- [KiMo-aamukahvit 6.11.2025: Tuottavuutta ja kirkkaampia vesiä metsän jatkuvalla kasvatuksella 06.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-6-11-2025-tuottavuutta-ja-kirkkaampia-vesia-metsan-jatkuvalla-kasvatuksella-06-11-2025/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta to 6.11.2025 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa MMT, metsänhoitotieteen dosentti Yrjö Norokorpi Metsän jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry:stä.
- [KiMo-aamukahvit 23.10.2025: Tarvitseeko vanhoja ojia uudistaa? Uutta tietoa ojitussyvyyksistä 23.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-23-10-2025-tarvitseeko-vanhoja-ojia-uudistaa-uutta-tietoa-ojitussyvyyksista-23-10-2025/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan uutta tietoa ojitussyvyyksistä ja keskustelemaan siitä, tarvitseeko vanhoja ojia uudistaa to 23.10.2025 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa erikoistutkija Sakari Sarkkola Luonnonvarakeskuksesta.
- [KiMo-aamukahvit 9.10.2025: Vesien palauttaminen – case Palosuo 09.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-9-10-2025-vesien-palauttaminen-case-palosuo-09-10-2025/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan vesien palauttamisesta ja miten se toteutettiin Palosuolla Keski-Suomessa to 9.10.2025 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa toiminnanjohtaja FM Tuomo Laitinen Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:stä.
- [KiMo-aamukahvit 25.9.2025: Maatalouden vesienhallinnalla lisää monimuotoisuutta ja vähemmän vesistö-kuormitusta 25.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-25-9-2025-maatalouden-vesienhallinnalla-lisaa-monimuotoisuutta-ja-vahemman-vesisto-kuormitusta-25-09-2025/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden vesienhallinnasta ja kuinka sillä voidaan lisätä monimuotoisuutta ja vähentää vesistökuormitusta to 25.9.2025 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa maatalouden ympäristöasiantuntija Vuokko Mähönen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
- [KiMo-aamukahvit 11.9.2025: Turvemetsätalouden toimintatapojen muutos vesistöjen tummumisen ehkäisemisessä 11.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-11-9-2025-turvemetsatalouden-toimintatapojen-muutos-vesistojen-tummumisen-ehkaisemisessa-11-09-2025/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan turvemetsätalouden toimintatapojen muutoksesta vesistöjen tummumisen ehkäisemisessä to 11.9.2025 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta.
- [Särkikalaparlamentti 20.08.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/sarkikalaparlamentti-20-08-2025/) - Seuraavassa Kalaparlamentissa sukelletaan särkikalojen maailmaan – teemana on niiden hyödyntäminen, markkinat ja kehittämismahdollisuudet. Tilaisuus on osa kansallisen Kalatalousverkoston Kalaparlamentti-sarjaa ja se järjestetään verkossa Teamsin kautta. Tarkempi ohjelma löytyy tapahtuman kotisivuilta. Aika: keskiviikko 20.8.2025 klo 17–19 Paikka: Teams (ei ennakkoilmoittautumista) Liity suoraan: https://bit.ly/Särkikalaparlamentti
- [Kurjennevan kosteikkoiltapäivä 26.08.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kurjennevan-kosteikkoiltapaiva-26-08-2025/) - Tervetuloa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen PohjaNeva- ja RIWET-hankkeiden, Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot -hankkeen sekä Suomen Riistanhoito-säätiön järjestämään Kurjennevan kosteikkoiltapäivään! Millaisia luonnonmukaisia jatkokäyttömahdollisuuksia turvetuotantoalueilla on tulevaisuudessa? Mitä rahoitusvaihtoehtoja tällaisiin ratkaisuihin on olemassa? Kurjennevalla järjestettävän kosteikkoiltapäivän tarkoituksena on koota yhteen kuntien edustajia, metsästysseuroja, turvetuottajia ja muita aiheesta kiinnostuneita keskustelemaan ennallistamisesta ja turvetuotantoalueiden jatkokäytöstä. Päivän aikana kuullaan kokemuksia ja konkreettisia esimerkkejä
- [Etelä-Savon vesienhoitoverkoston syysretki vesipuhvelitilalle 04.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/etela-savon-vesienhoitoverkoston-syysretki-vesipuhvelitilalle-04-09-2025/) - Tutustumme vesipuhveleiden laidunnukseen Anolanrannassa ja Vehkalammen lintukosteikkoon.
- [Metsätalouden vesiensuojelupäivät 2025 16.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/metsatalouden-vesiensuojelupaivat-2025-16-09-2025/) - Vuoden 2025 vesiensuojelupäivien teemana on ennallistaminen ja valuma-aluesuunnittelu. Ajankohtaiseen aiheeseen sukelletaan sekä asiantuntijapuheenvuorojen äärellä tiistaina 16.9. järjestettävässä webinaarissa että saappaat jalassa maastossa torstaina 18.9. järjestettävällä retkellä. Vuodesta 2008 alkaen järjestetyt vesiensuojelupäivät järjestetään joka toinen vuosi. Vesiensuojelupäivillä metsä- ja ympäristöalan käytännön, hallinnon ja tutkimuksen asiantuntijat ja toimijat keskustelevat monipuolisesti metsätalouden vesiensuojelun ajankohtaisista teemoista. Metsätalouden vesiensuojelupäivät on
- [Kuntien vesiensuojeluwebinaari: Ajankohtaisia ohjeistuksia ja käytäntöjä vesiensuojeluun 07.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kuntien-vesiensuojeluwebinaari-ajankohtaisia-ohjeistuksia-ja-kaytantoja-vesiensuojeluun-07-10-2025/) - Ohjelmassa: - Avaus | Varsinais-Suomen ELY-keskus - Lintuvesikunnostusten lumo-opit ns. perinteisiin vesistökunnostuksiin | Pipsa Kaunisto, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Uusi pienruoppausohjeistus | Siiri Nyrhilä, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Uusi niitto-ohjeistus | Michelle Kozlova, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Kuntien vuokrapellot vesiensuojelun näkökulmasta | Anne Antman, Baltic Sea Action Group - Rahoitusvaihtoehtoja vesienhoitoon | Pekka Paavilainen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Webinaari on
- [Kuntien vesiensuojeluwebinaari: Kunnat valuma-aluetyön edistäjänä 09.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kuntien-vesiensuojeluwebinaari-kunnat-valuma-aluetyon-edistajana-09-09-2025/) - Ohjelmassa: - Avaus | Pekka Parkkila, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan merkitys | Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskus - Raaseporinjoki-hanke, kunnan vetämä valuma-aluelähtöinen vesiensuojeluhanke | Sara Vaskio, - Raaseporin kaupunki - Maatalousalueiden puustoisten suojakaistojen merkitys vesiensuojelulle ja luonnon monimuotoisuudelle | Saara Lilja, Emergenssi Oy ja Iiris Mattila, Kilpiän tila - Pienten kuntien yhteistyö vesiensuojelun edistämisessä |
- [Kuntien vesiensuojeluwebinaari: Elintärkeät pohjavedet ja niiden suojelu kunnissa 23.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kuntien-vesiensuojeluwebinaari-elintarkeat-pohjavedet-ja-niiden-suojelu-kunnissa-23-09-2025/) - Ohjelmassa: - Avaus | Hanna Laihinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Hydrogeologian perusteet | Kirsti Korkka-Niemi, Geologian tutkimuskeskus - Pohjavesialueiden luokitus ja rajaus | Samuel Bronstein, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Ojitus haasteena pohjavesialueelle – ylikunnallinen yhteistyöhanke Satakunnassa | Pihla Bergholm, - Suomen Pohjavesitekniikka Oy - Hankeavustukset pohjavesien suojeluun | Samuel Bronstein, Varsinais-Suomen ELY-keskus Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
- [Linnanvirran kalataloudellisen kunnostushankkeen valmistujaisjuhla, Savonlinna 18.07.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/linnanvirran-kalataloudellisen-kunnostushankkeen-valmistujaisjuhla-savonlinna-18-07-2025/) - KUTSU LINNANVIRRAN KUNNOSTUSHANKKEEN VALMISTUMISJUHLAAN SAVONLINNAAN Perjantaina 18.7.2025 klo 16.00 alkaen, Linnankadun ja Aino Acktén Puistotien risteyksessä Savonlinnan kaupunki kutsuu lämpimästi kaikki kaupunkilaiset, kesäasukkaat ja matkailijat juhlistamaan tärkeää luonnonsuojelutekoa: Linnanvirran kunnostushankkeen valmistumista. Tässä merkittävässä hankkeessa Saimaan vaelluskaloille on luotu uusi luonnonvarainen lisääntymisalue aivan Savonlinnan historialliseen sydämeen, Olavinlinnan ja Riihisaaren museon läheisyyteen. Kyseessä on uraauurtava askel kohti
- [Luontokunnat Aamukahvit - Valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan pilotti -hanke 09.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/luontokunnat-aamukahvit-valuma-aluelahtoisen-vesienhallinnan-pilotti-hanke-09-09-2025/) - Tervetuloa aamukahvittelemaan Luontokunnat-verkoston Aamukahveille klo 9.00-10.00! Aamukahvien tarkoituksena on tarjota tilaisuus keskustella muiden kuntien edustajien kanssa tietystä teemasta sekä toki myös muista ajankohtaisista asioista. Aamukahveilla on etukäteen valittu, vaihtuva teema, josta tilaisuuden alussa pidetään kiinnostava alustus.
- [Kansallinen mallinnusseminaari 10.12.2025 10.12.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kansallinen-mallinnusseminaari-10-12-2025-10-12-2025/) - The national modelling seminar 2025 brings together researchers, experts, and practitioners working with hydrological and water resource models. The aim is to share research, practical experiences, and new ideas to support better use of models in water and environmental management. Modelling within source-to-sea concept Research – Needs – Business This year’s seminar highlights ecosystem-based modelling,
- [SeaMoreEco Final seminar 20.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/seamoreeco-final-seminar-20-11-2025/) - The focus of the seminar is: Satellites, drones, ships and modelling How can we map, understand and monitor the shallow seabed effectively? Marine conservation and restoration How can we work with protection and restoration on the shallow seabed, especially regarding threatened and invasive species? Cross-border networks for the exchange of experiences The seminar is aimed
- [Vaikuta vesiin -päivät 27.08.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vaikuta-vesiin-paivat-27-08-2025/) - Vaikuta vesiin –päivät on vuosittainen vesien- ja merenhoidon päätapahtuma viranomaisille, sidosryhmille ja kaikille vesien- ja merenhoidosta kiinnostuneille. Päivien pääteemana on tänä vuonna vihreän siirtymän haasteet ja mahdollisuudet vesien- ja merenhoidon näkökulmasta. Lisäksi kuulemme esityksiä muista ajankohtaisista aiheista, kuten käytännön ennallistamishankkeista sekä PFAS-yhdisteistä ja niiden hallinnasta. Tilaisuus järjestetään vuorovaikutteisena hybriditilaisuutena. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu, lounas on omakustanteinen.
- [Vesistökunnostajien aamukahvit 29.08.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-29-08-2025/) - Elokuun vesistökunnostajien aamukahveilla aiheena ennallistamisen mahdollisuudet turvetuotantoalueilla. Tilaisuudessa tutustutaan Pohjois-Pohjanmaalla toteutettuihin ennallistamis- ja tutkimushankkeisiin entisillä turvetuotantoalueilla. Ohjelma tarkentuu myöhemmin.
- [Kosteikkolauttatalkoot 28.06.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kosteikkolauttatalkoot-28-06-2025/) - Tule mukaan rakentamaan kosteikkolauttoja la 28.6. klo 10-14 Lisko järvelle (Itätalontie 5, Mikkeli). Luvassa infoa kelluvista kosteikkolautoista, lauttojen kokoamista ja asentamista järvelle sekä pieni lounas kahveineen.
- [Vesiviisas kuntapäättäjä - perehdytys vastuulliseen vesihuoltoon 01.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesiviisas-kuntapaattaja-perehdytys-vastuulliseen-vesihuoltoon-01-10-2025/) - Vesihuoltolaitosten toiminnasta päättävien hallitusten, johtokuntien ja lautakuntien jäsenille suunnattu webinaari, jossa perehdytään mm. vesihuollon toimintaympäristöön ja ominaispiirteisiin, kunnan vastuisiin ja tehtäviin vesihuollossa, muutosvoimiin ja kehittämistarpeisiin, keskeiseen lainsäädäntöön sekä vesihuoltolaitoksen johtamiseen ja talouteen.
- [Toimistopäivät 08.10.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/toimistopaivat-08-10-2025/) - Vesihuoltolaitosten toimistopäivät ovat vesihuoltolaitoksilla asiakaspalvelun, laskutuksen, liittymispalveluiden ja hallinnon tehtävien parissa työskentelevien vuosittainen tapahtuma.
- [Sähkö- ja automaatiopäivät 12.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/sahko-ja-automaatiopaivat-12-11-2025/) - Sähkö- ja automaatioasioihin keskittyvä koulutus, jonka yhteydessä kyseisten asioiden parissa työskentelevät voivat vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia.
- [Suunnittelu, rakentaminen ja saneeraus 26.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/suunnittelu-rakentaminen-ja-saneeraus-26-11-2025/) - Vesihuoltolaitoksilla verkostosuunnittelun, -rakentamisen tai -saneerauksen parissa työskenteleville suunnattu vuosittainen koulutustapahtuma. Mukana on mm. suunnitteluinsinöörejä/-päälliköitä, rakennuttajainsinöörejä, rakennuttajia, verkostopäälliköitä ja vesihuoltopäälliköitä.
- [Lainsäädäntöpäivä 03.12.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/lainsaadantopaiva-03-12-2025/) - Katsaus tuoreimpiin vesihuoltolaitoksen toimintaan liittyviin lainsäädännön muutoksiin, ohjeistuksiin ja suosituksiin.
- [Jätevesipäivä 05.11.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/jatevesipaiva-05-11-2025/) - Jätevesipäivän webinaarissa läpikäydään jätevesilainsäädäntöön, jätevesien seurantaan ja tutkimukseen sekä poikkeaviin jätevesiin liittyviä aiheita.
- [Talousvesipäivä 24.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/talousvesipaiva-24-09-2025/) - Talousvesipäivän webinaarin aiheina talousvesiin liittyvä lainsäädäntö, ohjeistukset ja suositukset. Ohjelmassa myös ajankohtaisia kehittämishankkeita, tutkimuksia sekä esimerkkejä laitoksilta.
- [Johdon päivät 17.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/johdon-paivat-17-09-2025/) - Vesihuoltolaitosten johdon vuosittainen kokoontuminen ajankohtaisten asioiden parissa.
- [Suvanto siistiksi! – Vedenalaisten roskien ja rantojen siivoustapahtuma 12.06.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/suvanto-siistiksi-vedenalaisten-roskien-ja-rantojen-siivoustapahtuma-12-06-2025/) - Helsinki-päivänä siivotaan Vanhankaupunginkosken rannoilla ja suvannolla. Vedenalaisten roskien siivoaminen suvannosta alkaa aamupäivällä. Tule ja näe, mitä veden alta löytyy ja osallistu rantojen siivoustalkoisiin. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään klo 14–19.
- [Pellonpiennartilaisuus: Kaksitasouomat ja niiden hoito – niittonäytös (Raasepori) 25.07.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pellonpiennartilaisuus-kaksitasouomat-ja-niiden-hoito-niittonaytos-raasepori-25-07-2025/) - Tervetuloa pellonpiennartilaisuuteen, jossa kerrotaan kaksitasouomista ja niiden hoidosta – tilaisuudessa nähdään myös tulvatasanteiden niittonäytös. Tapahtumassa kerrotaan Raaseporinjoki ja Snappertunan sisäsaaristo -hankkeesta, jonka hankealueella niittoesitys tehdään. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry esittelee VALLU-hanketta, jossa tehdään valuma-aluekunnostuksia Raaseporissa ja muualla Länsi-Uudenmaan alueella. Tapahtumassa kerrotaan myös kaksitasouomista ja niiden hoitosuosituksista, sekä Suomen Ympäristökeskuksen (AFTERPILOT-hanke) ja Aalto yliopiston tutkimustuloksista
- [Vesi-ilta ja Karvianjoen yläosan valuma-alueen kunnostushankkeen loppuseminaari ja maastoretki 21.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesi-ilta-ja-karvianjoen-ylaosan-valuma-alueen-kunnostushankkeen-loppuseminaari-ja-maastoretki-21-05-2025/) - Illan aikana keskustellaan vesistöistä, vesistökunnostuksista maanomistajan ja urakoitsijan näkökulmista sekä päättymässä olevan Karvianjoen yläosan valuma-alueen kunnostushankkeen toimista ja havainnoista. Ennen illan tilaisuutta (klo 14-16.30) järjestetään maastoretki kahteen Karvian alueella sijaitsevaan kunnostuskohteeseen. Kahvia on tarjolla Karvian kunnantalolla klo 17 alkaen, illan ohjelma alkaa klo 17.30. Ilmoittauduthan viimeistään ma 19.5. osoitteessa: kvvy.fi/yhdistys/tapahtumat/ Vesi-iltaan on mahdollista osallistua myös
- [Hulevesijaoston iltapäiväkahvit 28.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevesijaoston-iltapaivakahvit-28-05-2025/) - Tervetuloa Hulevesijaoston virtuaalisille iltapäiväkahveille 28.5. klo 14–15. Aiheena on kaupunkivesien hallintasuunnitelmat. Miten uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi (2024/3019) vaikuttaa kaupunkien vesienhallintaan? Miten Vaasan esimerkkisuunnitelma tukee direktiivin tavoitteita ja voi toimia mallina muille kaupungeille? Tule kuulemaan Vaasan KUHA-hankkeen tuloksista ja keskustelemaan kanssamme kokonaisvaltaisesta kaupunkivesisuunnittelusta sekä ratkaisuista, joilla voidaan vähentää merialueiden kuormitusta ja kehittää hulevesien hallintaa. Ohjelma: • Johdanto: Mikä
- [Valuma-aluesuunnittelun koulutus syksyllä 2025 04.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/valuma-aluesuunnittelun-koulutus-syksylla-2025-04-09-2025/) - Valuma-aluelähtöinen vesienhallinta on nykypäivän vesiensuojelua. Oletko ympäristöalan ammattilainen, jolla paikkatieto on hallussa ja haluat kehittyä valuma-aluesuunnittelijaksi, tai haluat edelleen kehittää jo olemassa olevaa valuma-aluesuunnittelun osaamistasi? Syksyllä 2025 toteutettavassa valuma-aluesuunnittelun koulutuksessa sukelletaan aiheen syvään päätyyn. Koulutus on suunnattu asiantuntijoille, jotka voivat hyödyntää oppimaansa omassa työssään välittömästi. Koulutukseen otetaan 30 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä, mutta rahoituksesta johtuen etusijalla ovat
- [Webinaari: Ratkaisuja järvien rehevöitymiseen – näin noidankehä katkaistaan 26.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-ratkaisuja-jarvien-rehevoitymiseen-nain-noidankeha-katkaistaan-26-05-2025/) - Tervetuloa kuulemaan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n ja muiden asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä rehevöityneiden järvien kunnostuksesta 50-vuotisjuhlawebinaariimme 26. toukokuuta 2025 klo 13–15. Webinaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on alueensa vesistöjen ykkösasiantuntija: Olemme seuranneet läntisen Uudenmaan vesien tilaa jo 50 vuotta ja kunnostaneet järviä, virtavesiä ja
- [Rahkasammalkasvatusalojen perustaminen ja seuranta 28.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/rahkasammalkasvatusalojen-perustaminen-ja-seuranta-28-05-2025/) - Rahkasammalen kasvatusta kehitetään uusiutuvaksi vaihtoehdoksi kasvuturpeelle. Tule tutustumaan rahkasammalviljelmän suunnitteluun ja perustamiseen entiselle turvetuotantoalueelle Kasvua sammalesta -hankkeen koulutuspäivään. Tapahtuman alustuspuheita voi seurata myös Teams-linkin kautta.
- [Hulevesipäivä 2025 22.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevesipaiva-2025-22-05-2025/) - Hulevesijaosto ja Kuopion kaupunki järjestävät 22.5.2025 hulevesipäivän Kuopiossa. Hulevesipäivä on yhden päivän lähitapahtuma, joka kokoaa yhteen alan parhaat tekijät ja kiinnostavimmat uudet projektit. Tämän vuoden hulevesipäivän seminaarissa esitellään ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitetun ”Maankäytön hulevesien hallinnan aluekohtaiset periaatteet Kuopion ja Siilinjärven alueilla”-nimisen hankkeen tuloksia. Lisäksi iltapäivällä on maastokäynti, jolloin on mahdollista tutustua Taidelukio Lumitin luona oleviin
- [Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari & Maatalouden vesien- ja ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 11.-12.6.2025 11.06.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/valtakunnallisen-vesistokunnostusverkoston-vuosiseminaari-maatalouden-vesien-ja-ymparistonsuojelun-neuvottelupaivat-11-06-2025/) - Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari järjestetään tänä vuonna yhteistapahtumana Maatalouden vesien- ja ympäristönsuojelun neuvottelupäivien kanssa. Luvassa on paljon mielenkiintoista asiaa valuma-alueasioista ja vesistökunnostuksista, kunnostusnäyttely, omakustanteinen seminaari-illallinen, paljon verkostoitumismahdollisuuksia sekä maastoretkipäivä. Tervetuloa Turkuun! Seminaariohjelmaan voit tutustua alla olevasta linkistä: Vuosiseminaarin ohjelma 2025 Ilmoittautuminen Kiinnostuitko? Ilmoittautuminen seminaariin viimeistään 21.5. tästä linkistä: Seminaari-ilmoittautuminen Omakustanteisen seminaari-illallisen maksut keräämme ennakkoon ja sinne voit
- [MERLIN webinar - Removing barriers: how to engage policymakers in ecological restoration 05.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/merlin-webinar-removing-barriers-how-to-engage-policymakers-in-ecological-restoration-05-05-2025/) - MERLIN Webinars Removing barriers: how to engage policymakers in ecological restoration / Ben Delbaere (Delbaere Consulting) Topic of this webinar: When restoring nature, one is often advised to engage stakeholders, and especially to involve those who make policy decisions. That, however, is easier said than done. Policymaking is quite a different matter than is research
- [Metsien vedet – miten huomioida pienvedet metsätaloudessa? 16.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/metsien-vedet-miten-huomioida-pienvedet-metsataloudessa-16-04-2025/) - Metsien vedet – miten huomioida pienvedet metsätaloudessa? Aika: 16.4.2025 klo 8:30 - 9:45 Paikka: Etäyhteys, Teams Ilmoittautuminen päättyy: 14.4.2025 23:59 Kenelle: Tilaisuus on avoin kaikille, mutta se sopii parhaiten henkillöile, jolla on jo tietoa vesiensuojelusta metsätaloudessa Metsissämme on paljon erilaisia pienvesiä, joiden veden laatuun metsätalouden toimenpiteiden valinnoilla on merkittävä vaikutus. Miten pienvedet tunnistetaan? Kuinka turvataan
- [Mökkiläisen vesiensuojeluilta 22.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/mokkilaisen-vesiensuojeluilta-22-05-2025/) - Mökkiläisen vesiensuojeluilta torstaina 22.5.2025 klo 17.30–19.00 Mitä voimme tehdä lähivesistöjemme tilan parantamiseksi? Mökkiläisinä ja ranta-asukkaina voimme vaikuttaa omilla toimillamme yhteisten vesiemme tilaan. Vesien hyvä tila on päämäärä, jota kohti ponnistellaan valtion, kuntien, hanketoimijoiden, yhdistysten ja järjestöjen kuin ranta-asukkaiden yhteistyönä. Tässä webinaarissa keskitymme siihen mitä mökkiläiset ja ranta-asukkaat voivat tehdä huolehtiakseen lähivesistönsä tilasta. Webinaarissa luodaan katsaus
- [KiMo-aamukahvit: Järvien tummuminen ja kalat 05.06.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-jarvien-tummuminen-ja-kalat-05-06-2025/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan järvien tummumisen vaikutuksista kalastoon to 5.6.2025 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa professori Kimmo Kahilainen Helsingin yliopistosta.
- [KiMo-aamukahvit: Metsätalouden vesiensuojelun ongelmat ja mahdollisuudet tummumisen ehkäisyssä 22.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-metsatalouden-vesiensuojelun-ongelmat-ja-mahdollisuudet-tummumisen-ehkaisyssa-22-05-2025/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan metsätalouden vesiensuojelun ongelmakohdista ja mahdollisuuksista tummumisen ehkäisyssä to 22.5.2025 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa johtava tutkija Mika Nieminen Luonnonvarakeskuksesta.
- [KiMo-aamukahvit: Kosteikot vesien viivyttäjinä ja monimuotoisuuden lisääjinä 08.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-kosteikot-vesien-viivyttajina-ja-monimuotoisuuden-lisaajina-08-05-2025/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan kosteikoista vesien viivyttäjinä ja monimuotoisuuden lisääjinä to 8.5.2025 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Ismo Laakso Metsähallituksesta.
- [KiMo-aamukahvit: Vesien tummumisen vaikutukset ja miten järvien ekologisen tilan arviointi suhtautuu tummumiseen 24.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kimo-aamukahvit-vesien-tummumisen-vaikutukset-ja-miten-jarvien-ekologisen-tilan-arviointi-suhtautuu-tummumiseen-24-04-2025/) - Tervetuloa Kirkkaasti monimuotoisille aamukahveille kuulemaan ja keskustelemaan veden tummumisen vaikutuksista vesistöihimme ja miten järvien ekologisen tilan arviointi suhtautuu tummumiseen to 24.4.2025 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa professori Jukka Horppila Helsingin yliopistosta.
- [Honkajoen alueen vesistökunnostusmahdollisuudet -keskustelutilaisuus 23.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/honkajoen-alueen-vesistokunnostusmahdollisuudet-keskustelutilaisuus-23-04-2025/) - Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan mahdollisuuksista parantaa Honkajoen vesistöjen tilaa! Aika: ke 23.4.2025 klo 17-19 Paikka: Honkahovi (Pohjanmaantie 2184, 38950 Honkajoki) Honkajoen valuma-alueella on käynnistynyt valuma-aluekunnostuksen esiselvitys. Selvityksen tarkoituksena on löytää keinoja, joilla voidaan parantaa alueen ekologista tilaa ja vedenlaatua. Keskustelutilaisuuden aiheina ovat muun muassa Honkajoen valuma-alueen nykytila ja kunnostusmahdollisuudet sekä turvetuotantoalueiden vaikutus valuma-alueen vedenlaatuun. Lisäksi
- [Vesistökunnostusten rahoituswebinaari, Keski-Suomi 23.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostusten-rahoituswebinaari-keski-suomi-23-04-2025/) - Keski-Suomen ELY-keskus järjestää rahoituswebinaarin, jonka tarkoituksena on tuottaa toimijoille tiiviisti ja kootusti perustietoa eri rahoituksista, joita voi vesistökunnostushankkeissa hyödyntää. Katso tarkempi ohjelma ja sisältö Keski-Suomen vesistökunnostusverkoston kotisivuilta! Halutessasi voit jättää anonyymin ennakkokysymyksen asiantuntijoiden vastattavaksi. Tilaisuus keskittyy Keski-Suomen maakunnan rahoituksiin, mutta se hyödyttää varmuudella myös muiden alueiden toimijoita. Ei ennakkoilmoittautumisia, tervetuloa kaikki linjoille!
- [Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeiden webinaari OSA II 20.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinnan-hankkeiden-webinaari-osa-ii-20-05-2025/) - Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushankkeista 15 päättyy vuoden 2025 kesäkuussa. Hankkeissa on tehty monenkirjavaa vesienhallintatyötä suunnittelusta toteutukseen, viestintää ja tutkimusta. Miten hankkeet ovat ratkaisseet vesienhallinnan monia solmukohtia, missä onnistuttiin ja mikä meni pieleen? Onko vesienhallintatyön sanoma lujittunut kentän käyttöön ja millaisia näkemyksiä ja kokemuksia hankkeet antavat tuleville hanketoimijoille ja -rahoittajille. Tilausuuteen ei tarvitse erikseen ilmoittautua
- [Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeiden webinaari OSA I 15.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinnan-hankkeiden-webinaari-osa-i-15-05-2025/) - Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushankkeista 15 päättyy vuoden 2025 kesäkuussa. Hankkeissa on tehty monenkirjavaa vesienhallintatyötä suunnittelusta toteutukseen, viestintää ja tutkimusta. Miten hankkeet ovat ratkaisseet vesienhallinnan monia solmukohtia, missä onnistuttiin ja mikä meni pieleen? Onko vesienhallintatyön sanoma lujittunut kentän käyttöön ja millaisia näkemyksiä ja kokemuksia hankkeet antavat tuleville hanketoimijoille ja -rahoittajille. Tilausuuteen ei tarvitse erikseen ilmoittautua
- [Vettääkö vai eikö vettää? Metsäojitettujen soiden vettäminen 15.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vettaako-vai-eiko-vettaa-metsaojitettujen-soiden-vettaminen-15-05-2025/) - Vettääkö vai eikö vettää, siinä pulma, johon haetaan ratkaisuja myös tutkimuksen avulla. Tervetuloa kaksiosaiseen webinaarisarjaamme, jossa keskustelemme EU:n ennallistamisasetuksesta sekä vettämistilanteesta Suomessa ja kansainvälisesti. Tässä jälkimmäisessä webinaarissa kerromme kiinnostavimpia tutkimustuloksia metsäojitettujen soiden vettämisestä. Ensimmäinen osa 8.5. käsittelee turvepeltojen vettämistä. Webinaareissa kysymme, millaisia ilmastopäästöjen vähennyksiä sekä monimuotoisuus- ja vesistöhyötyjä turvemaiden vettämisellä on mahdollista saavuttaa? Entä millaisia
- [Vettääkö vai eikö vettää? Turvemaiden vettämisen vaikutukset 08.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vettaako-vai-eiko-vettaa-turvemaiden-vettamisen-vaikutukset-08-05-2025/) - Vettääkö vai eikö vettää, siinä pulma, johon haetaan ratkaisuja myös tutkimuksen avulla. Tervetuloa kaksiosaiseen webinaarisarjaamme, jossa keskustelemme EU:n ennallistamisasetuksesta sekä vettämistilanteesta Suomessa ja kansainvälisesti. Tässä ensimmäisessä webinaarissa kerromme kiinnostavimpia tutkimustuloksia suomalaisten turvepeltojen vettämisestä. Jälkimmäisessä osassa 15.5. perehdymme Metsäojitettujen soiden vettämiseen. Webinaareissa kysymme, millaisia ilmastopäästöjen vähennyksiä sekä monimuotoisuus- ja vesistöhyötyjä turvemaiden vettämisellä on mahdollista saavuttaa? Entä
- [Metsätaloudelle herkät vesistöt -aineiston koulutus/ Vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket 07.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/metsataloudelle-herkat-vesistot-aineiston-koulutus-vattendrag-som-ar-kansliga-for-atgarder-inom-skogsbruket-07-04-2025/) - NTM-centralen och Finlands miljöcentral (SYKE) har sammanställt ett nytt nationellt dataunderlag över vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket. Syftet med dataunderlaget är att hjälpa till att beakta vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket, redan i det skedet då man börjar planera skötselåtgärder. Dataunderlaget är avsett för att underlätta planeringsarbetet, så att
- [Vesistökunnostajien aamukahvit 25.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-25-04-2025/) - Huhtikuun vesistökunnostajien aamukahveilla 25.4. aiheena "Kohti kestävämpää järvikunnostusta - Alusveden suodatus ja uusi menetelmäohje, imuruoppaus, sedimentin hyötykäyttö". Ohjelma: - "How does the new EU project FERRO advance sustainable lake restoration?", dosentti Olga Tammeorg, Helsingin yliopisto (esitys englanniksi) - ”Alusveden puhdistus kunnostusmenetelmänä: keinoja pitkävaikutteiseen järvikunnostukseen ja sisäisen kuormituksen hyötykäyttöön”, dosentti Leena Nurminen, Helsingin yliopisto - ”Pintasedimentin
- [Tulvariskikartoituskoulutus 07.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tulvariskikartoituskoulutus-07-05-2025/) - Tulvavaara- ja riskikarttojen tarkistamiseen keskittyvä kaksiosainen koulutus, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti ELY-keskusten tulvariskien hallinnan suunnittelun tehtävissä toimivat asiantuntijat sekä tulvariskikartoituksia ja virtausmallinuksia laativat konsultit. 2. osan alustava ohjelma: • Yleistä tulvariskikartoista (20 min) • Tulvariskikartoituksen laatiminen/tarkistaminen tulvatietojärjestelmässä (45 min) • Tulvavaara- ja tulvariskikarttojen EU-raportointi (20 min) • Keskustelua (15 min) Lisätietoja ja ilmoittautuminen kehitysinsinööri Mikko
- [Verkostopäivät 21.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/verkostopaivat-21-05-2025-2/) - Verkostoasentajien, työnjohdon ja verkostomestareiden vuosittainen koulutustapahtuma.
- [Säkylän Pyhäjärvi – historia ja suojelutyön aktivoituminen 15.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/sakylan-pyhajarvi-historia-ja-suojelutyon-aktivoituminen-15-04-2025/) - Millainen järvi on Pyhäjärvi? Miten järvi on muodostunut ja muokkautunut nykyisenkaltaiseksi ja mitä käyttömuotoja järvellä on? Järveä ovat uhanneet niin rehevöitymiskehitys, ihmisen toimet kuin myös poliittiset suunnitelmat aina kuivatuksesta vedenottoon. Miten Säkylän Pyhäjärven suojelutyö sai alkunsa ja mitä suojelutyölle kuuluu nyt? Pyhäjärven suojeluohjelma täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlistamme suojelutyötä kolmiosaisella webinaarisarjalla, jonka ensimmäinen osa
- [Vesiensuojelu kaupunkien alueiden käytössä -seminaari 08.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesiensuojelu-kaupunkien-alueiden-kaytossa-seminaari-08-04-2025/) - Seminaarissa kuulemme Vesiensuojelun tehostamisohjelman kaupunkivesiteemasta rahoitettujen vesiensuojelu kaupunkien alueidenkäytössä -aiheisten hankkeiden tuloksia sekä ajankohtaisia asioita hulevesilainsäädännön muutoksiin ja ohjeistuksiin liittyen. Lisätietoja ja tarkempi ohjelma: https://link.webropolsurveys.com/EP/7842AAA3F5F6AD42.
- [Vesistökunnostajien aamukahvit 28.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-28-03-2025/) - Maaliskuun vesistökunnostajien aamukahveilla aiheena on valuma-alueen vesienhallintatoimien vaikutukset. Ohjelma 8:30 Kaksitasouomien toiminta ja rakentamisen aikaiset vaikutukset / Kaisa Västilä, Syke + keskustelua 9:00 Käytännön haasteet ja opit luonnonmukaisessa peruskuivatushankkeessa Raaseporinjoella / Sara Vaskio, Raasepori + keskustelua 9:30 Kaivuun aikaisten haittojen vähentäminen ja suunnittelu / Eeva Nuotio, EPOELY + keskustelua
- [Minne vesi kulkee? - Valuma-aluesuunnittelun ABC - verkkotilaisuus 28.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/minne-vesi-kulkee-valuma-aluesuunnittelun-abc-verkkotilaisuus-28-04-2025/) - Maaliskuussa julkaistiin kaikille avoin verkkokurssi valuma-aluesuunnittelun perusteista. Verkkokurssi etenee valuma-alueen tunnistamisesta valuma-aluesuunnittelun hyötyjen tunnistamiseen ja yhteistyön ensi askeleisiin. Koulutusta esitellään ja aiheesta käydään keskustelua verkkotilaisuudessa 28.4.2025 klo 14–15. Keskustelua vetää ilmastoyksikön Mari Lappalainen. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, vaan voit tulla linjoille suoraan kokouslinkin kautta. Tervetuloa mukaan!
- [Eurooppa-päivä Itämeristrategialle, Turku 09.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/eurooppa-paiva-itameristrategialle-turku-09-05-2025/) - Varaa päivä EU:n Itämeristrategialle! Kuinka EU:n toiminta näkyy Turun alueella? Turun alueella toimivat EU:n Itämeristrategian kaksi Politiikka-alaa, Nutri ja Ship sekä lisäksi Interactin ja Interreg Central Balticin toimistot. Eurooppa-päivänä Turussa esittelyssä ovat: Itämeristrategian politiikka-alat Nutri ja Ship sekä toimintasuunnitelman uudistus, Interact sekä rahoitusohjelmat Interreg Central Baltic ja Baltic Sea Region. Aamupäivän aikana luodaan silmäys myös
- [Sateisuuden havaittuja ja ennakoituja muutoksia Suomen maakunnissa -raportti asiantuntijoiden käsittelyssä 20.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/sateisuuden-havaittuja-ja-ennakoituja-muutoksia-suomen-maakunnissa-raportti-asiantuntijoiden-kasittelyssa-20-03-2025/) - Tietoa sateisuuden alueellisista eroista tarvitaan yhteiskunnan eri sektoreiden tarpeisiin. Tulvat kaupunkialueilla voivat vaurioittaa rakennuksia ja infratruktuuria, maaseudulla ne voivat vaikeuttaa muun muassa viljelyolosuhteita. Runsaiden sateiden kasvattama valunta huuhtoo ravinteita ja saasteita, toisaalta kuivuus on ongelma esimerkiksi vesivoimatuotannolle. ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön Ilmatieteen laitokselta tilaamaa raporttia voidaan hyödyntää alueilla ilmastoriskeihin varautumisessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien suunnittelussa ja mitoituksessa.
- [HYSNEK-seminaari - Pienvesiympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu 15.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hysnek-seminaari-pienvesiymparistojen-uhanalaisuus-ja-suojelu-15-04-2025/) - Tervetuloa hyönteistensuojelun neuvottelukunnan (HYSNEK) teemaseminaariin! Seminaarin aiheena on pienvesiympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu. Aika: tiistaina 15.4.2025 kello 10.00-14.30 Aamupäivällä seminaarissa kuullaan puheenuvoroja soiden ennallistamisesta, Helmi-ohjelman pienvesikunnostuksista, purokunnostusten vaikutukista pohjaeläimistöön sekä pienvesien putkilokasveista ja sammalista. Iltapäivän ohjelmassa on esityksiä pienvesien kovakuoriaisista, uhanalaisista pienvesien hyönteisistä sekä hyönteishotelleina toimivasta uppopuusosta ja joulukuusituroista. Tarkemmat tiedot ohjelmasta löytyvät tapahtuman kotisivuilta: https://ym.fi/tapahtumat/2025-04-15/hysnek-seminaari
- [Kullan kallis Kokemäenjoki - näkymiä metalliteollisuuden vesivastuullisuuteen 07.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kullan-kallis-kokemaenjoki-nakymia-metalliteollisuuden-vesivastuullisuuteen-26-03-2025/) - Satakunnassa valmistettavat metallit ovat tärkeitä raaka-aineita ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvittavissa teknologisissa ratkaisuissa. Metallien valmistuksen tulee kuitenkin olla myös paikallisesti kestävää ja ympäristöään kunnioittavaa, ollakseen Green Satakunta -brändin arvoista. Seminaarissa tarkastellaan Kokemäenjoen tilaa ja mahdollisuuksia tilan parantamiseen sekä paikallisen metalliteollisuuden roolia siinä. Seminaarin yhteydessä järjestetään myös paneelikeskustelu. Metalliteollisuuden yrityksille ja ympäristöasiantuntijoille kohdennettuja kysymyksiä liittyen vastuulliseen vedenkäyttöön ja
- [Ilmastus järvikunnostusmenetelmänä ja sedimenttitutkimus järvikunnostuksen tukena 25.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ilmastus-jarvikunnostusmenetelmana-ja-sedimenttitutkimus-jarvikunnostuksen-tukena-25-03-2025/) - Satavesi virtaa -hankkeessa järjestettävän webinaarisarjan neljännessä ja viimeisessä osassa perehdytään vielä yhteen järven sisäisen kuormituksen hallintamenetelmään sekä selvitetään, miten sedimentti- ja pohjaeläintutkimusta voidaan käyttää järvikunnostuksen tukena. Professori Jukka Horppila Helsingin yliopistosta pitää puheenvuoron paljon toivotusta aiheesta eli järven ilmastuksesta ja siitä, miksi sen käyttöä tulisi harkita tarkkaan tapauskohtaisesti. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristö¬tutkimus Oy:n tutkimusvastaava ja
- [Tulvavaarakartoitus ja virtausmallinnuskoulutus 28.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tulvavaarakartoitus-ja-virtausmallinnuskoulutus-28-04-2025/) - Tulvavaara- ja riskikarttojen tarkistamiseen keskittyvä kaksiosainen koulutus, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti ELY-keskusten tulvariskien hallinnansuunnittelun tehtävissä toimivat asiantuntijat sekä tulvakartoituksia ja virtausmallinuksia laativat konsultit. 1. osan alustava ohjelma: • Yleistä tulvavaarakartoista (15 min) • Tulvavaarakarttojen tarkistaminen (15 min) • Virtausmallinnus HEC-RAS:illa tulvavaarakartoituksia varten (60 min) • Tulvavaarakartat tuotantoon (15 min) • Teams-ryhmä: toimintamalli, ohjeita, keskustelua, jatkokoulutustarpeet
- [HULEVET-hankkeen loppuseminaari 15.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevet-hankkeen-loppuseminaari-15-05-2025/) - Tervetuloa HULEVET-hankkeen loppuseminaariin torstaina 15.5.2025! Tilaisuus järjestetään hybridinä eli paikan päällä Aimo-Auditoriossa (Keuda-Talo, Keskikatu 3, 04200 Kerava) ja etänä Teamsin välityksellä. HUOM! Mikäli osallistut seminaariin paikan päällä, aloitamme jo klo 9:30 maastokierroksella, jossa tutustutaan Keravan Kivisillan kaavoitusalueen hulevesirakenteisiin. Seminaarin esitykset ja Teams-tilaisuus alkavat noin klo 11. Ilmoittautuminen ja ohjelma löytyvät tapahtumasivulta. Tervetuloa! HULEVET-hanke on neljän
- [Asiaa vesihuollosta -webinaari: Vesihuoltolaitostietojen vieminen tietojärjestelmään (Veeti) 03.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/asiaa-vesihuollosta-webinaari-vesihuoltolaitostietojen-vieminen-tietojarjestelmaan-veeti-03-04-2025/) - Tilaisuudessa opastetaan Veeti-järjestelmän käyttöön: -perustietojen tarkistaminen -vuositietojen tallentaminen -Vesi.fi-sivuston vesihuollon tunnusluvut -raporttien hyödyntäminen. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti vesihuolto- ja tukkulaitoksille, joiden tulee tallentaa vesihuoltotiedot Veeti-järjestelmään. Myös muut vesihuolto-organisaatiot ovat tervetulleita tilaisuuteen. Kaikki vesihuoltopalveluita toimittavat toimijat voivat hyödyntää Veeti-järjestelmää sekä vesi.fi-sivuja esimerkiksi laitoksen tiedottamisessa.
- [Kosteikot ja laskeutusaltaat / Våtmarker och sedimentationsbassänger 18.09.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kosteikot-ja-laskeutusaltaat-vatmarker-och-sedimentationsbassanger-18-09-2025/) - Rannikkoverkosto järjestää kaikille kiinnostuneille maksuttoman kaksikielisen (suomi & ruotsi) koulutussarjan, jonka tavoitteena on edistää vesiensuojelua; levittää tietoa erilaisista kunnostustoimenpiteistä ja niiden merkityksestä ympäristölle sekä innostaa käytännön toimenpiteisiin. **** Kustnätverket anordnar en kostnadsfri tvåspråkig (sve & fin) skolningsserie för alla intresserade i syfte att främja vattenvård genom att; sprida kunskap om olika restaureringsåtgärder och deras betydelse
- [Happamat sulfaattimaat - vaikutukset vedenlaatuun / Sura sulfatjordar - effekter på vattenkvalitet 04.06.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/happamat-sulfaattimaat-vaikutukset-vedenlaatuun-sura-sulfatjordar-effekter-pa-vattenkvalitet-04-06-2025/) - Rannikkoverkosto järjestää kaikille kiinnostuneille maksuttoman kaksikielisen (suomi & ruotsi) koulutussarjan, jonka tavoitteena on edistää vesiensuojelua; levittää tietoa erilaisista kunnostustoimenpiteistä ja niiden merkityksestä ympäristölle sekä innostaa käytännön toimenpiteisiin. **** Kustnätverket anordnar en kostnadsfri tvåspråkig (sve & fin) skolningsserie för alla intresserade i syfte att främja vattenvård genom att; sprida kunskap om olika restaureringsåtgärder och deras betydelse
- [Fladojen, kluuvien ja rannikkojärvien kunnostus / Restaurering av flador, glon och kustnära sjöar 15.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/fladojen-kluuvien-ja-rannikkojarvien-kunnostus-restaurering-av-flador-glon-och-kustnara-sjoar-15-05-2025/) - Rannikkoverkosto järjestää kaikille kiinnostuneille maksuttoman kaksikielisen (suomi & ruotsi) koulutussarjan, jonka tavoitteena on edistää vesiensuojelua; levittää tietoa erilaisista kunnostustoimenpiteistä ja niiden merkityksestä ympäristölle sekä innostaa käytännön toimenpiteisiin. **** Kustnätverket anordnar en kostnadsfri tvåspråkig (sve & fin) skolningsserie för alla intresserade i syfte att främja vattenvård genom att; sprida kunskap om olika restaureringsåtgärder och deras betydelse
- [Kutupaikkojen kunnostaminen / Restaurering av lekplatser för fisk 03.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kutupaikkojen-kunnostaminen-03-04-2025/) - Rannikkoverkosto järjestää kaikille kiinnostuneille maksuttoman kaksikielisen (suomi & ruotsi) koulutussarjan, jonka tavoitteena on edistää vesiensuojelua; levittää tietoa erilaisista kunnostustoimenpiteistä ja niiden merkityksestä ympäristölle sekä innostaa käytännön toimenpiteisiin. **** Kustnätverket anordnar en kostnadsfri tvåspråkig (sve & fin) skolningsserie för alla intresserade i syfte att främja vattenvård genom att; sprida kunskap om olika restaureringsåtgärder och deras betydelse
- [Viestintää vedestä 04.06.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/viestintaa-vedesta-04-06-2025/) - Webinaari tarjoaa viestintäaiheisia esityksiä vesihuoltolaitosten viestinnästä vastaaville tai sitä muun työn ohessa tekeville.
- [Ratkaisuja turvemaiden maanomistajille -webinaari 27.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ratkaisuja-turvemaiden-maanomistajille-webinaari-27-03-2025/) - Tervetuloa mukaan Ratkaisuja turvemaiden maanomistajille -webinaariin! Webinaarissa kuulet ajankohtaista tietoa turvemaiden kestävistä jälkikäyttömahdollisuuksista ja vapaaehtoisista hiilimarkkinoista. Tilaisuudessa saat tietoa myös PohjaNeva- ja NEVALA-hankkeiden maanomistajille tarjoamasta tuesta, kosteikkoviljelystä ja Keski-Suomen luonnontilaselvityksestä. Webinaari on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille, ja erityisesti turvemaiden maanomistajille. Webinaarin ohjelma : Alkutervehdys, Enni Huotari, Keski-Suomen liitto Ennallistaminen turpeennostosta vapautuneilla alueille, Lasse Aro, LUKE
- [Vesiensuojelun paikkatietoaineistot: Miten löydän paikkatietoaineistosta soiden ennallistamiseen soveltuvia kohteita? 04.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesiensuojelun-paikkatietoaineistot-miten-loydan-paikkatietoaineistosta-soiden-ennallistamiseen-soveltuvia-kohteita-04-04-2025/) - Saat webinaarissa vinkkejä, miten voit hyödyntää kitu- ja joutomaa-aineistoa vesiensuojelun ja soiden ennallistamisen suunnittelussa. Lisäksi kuulet vinkkejä historiallisten ilmakuvien hyödyntämiseen. Webinaarissa esitellään kitu- ja joutomaa-aineiston käyttöä vesiensuojelun suunnittelussa. Kitu- ja joutomaa-aineiston avulla voi löytää metsätalouskäytön ulkopuolella olevia kohteita, joita voidaan käyttää vesien pintavalutukseen tai jotka voivat olla sopivia suon ennallistamiskohteita. Historiallisten ilmakuvien avulla voi selvittää,
- [Vesiensuojelun paikkatietoaineistot: Miten tunnistan ojien vesiensuojelutarpeen? 28.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesiensuojelun-paikkatietoaineistot-miten-tunnistan-ojien-vesiensuojelutarpeen-28-03-2025/) - Saat webinaarissa vinkkejä siihen, miten tunnistat paikkatietoaineistojen avulla ojan eroosioriskin ja mitä havaintoja voit tehdä ojien kunnosta. Ojan eroosioriskin ja kunnon tunnistaminen toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa auttaa kohdentamaan vesiensuojelutoimenpiteet tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Webinaarissa esitellään ojien vesiensuojelutarpeen tunnistamiseen käytettävistä paikkatietoaineistoista vinovalovarjoste, pintavesien virtausmalli ja vesiuomien maa-aineksen huuhtoutumisriskikartta. Vinovalovarjosteen avulla voi tarkastella maanpinnan muotoja ja havainnoida ojien kuntoa. Pintavesien virtausmallin
- [Vesiensuojelun paikkatietoaineistot: Kuinka suunnittelen vaihtelevan levyisen suojakaistan? 21.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesiensuojelun-paikkatietoaineistot-kuinka-suunnittelen-vaihtelevan-levyisen-suojakaistan-21-03-2025/) - Webinaarissa tutustumme vesistöjen suojakaistojen ja säästöpuuryhmien suunnitteluun paikkatietoaineistojen avulla. Opit, kuinka vesistön suokaistojen leveyttä voidaan optimoida vaihtelevan levyiseksi suunnittelutyökalulla. Esittelemme käytännön esimerkin suojakaistan suunnittelusta, jossa minimoidaan eroosioriski rantametsähakkuissa. Näytämme myös, miten säästöpuuryhmät voidaan suunnitella automaattisesti huomioiden eri elinympäristötekijät. Säästöpuutyökalu sijoittaa säästöpuuryhmät poikkeaviin elinympäristöpaikkoihin, jos hakkuualalla sellainen sijaitsee. Tule kuuntelemaan vinkit vesiensuojelun suunnittelusta ja esittämään kysymyksiä
- [Vesiensuojelun paikkatietoaineistot: Miten määritän valuma-alueen? 14.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesiensuojelun-paikkatietoaineistot-miten-maaritan-valuma-alueen-14-03-2025/) - Vesiensuojelun tehokas huomiointi edellyttää toimenpiteen yläpuolisen valuma-alueen pinta-alan ja pintavesien kulkureittien hahmottamista. Kuulet webinaarissa, miksi valuma-alueen määrittäminen on tärkeää vesiensuojelun suunnittelussa ja miten tulkitset virtausverkkoa. Webinaarin jälkeen tiedät, mistä löydät valuma-alueen määritystyökalun ja miten työkalua käytetään. Webinaarissa esitellään valuma-alueen määritystyökalu ja vesiensuojelun paikkatietoaineistoista pintavesien kulkureittejä kuvaava virtausverkko. Virtausverkon avulla voi tarkastella pintavesien virtausreittejä ja aineistoa
- [Vesiensuojelun paikkatietoaineistot: Kuinka huomioin vesiensuojelun maanmuokkauksessa ja puunkorjuussa? 07.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesiensuojelun-paikkatietoaineistot-kuinka-huomioin-vesiensuojelun-maanmuokkauksessa-ja-puunkorjuussa-07-03-2025/) - Saat webinaarissa vinkkejä siihen, miten tunnistat heikosti metsäkoneita kantavat maastonkohdat ja miten voit suunnitella rantametsän hakkuussa vesistön suojavyöhykkeen siten, että metsänkäsittelyn aiheuttama vesistökuormitus on mahdollisimman pieni. Webinaarissa esitellään vesiensuojelun paikkatietoaineistoista kosteusindeksi ja RUSLE-eroosiomalli. Kosteusindeksin avulla voi tunnistaa maaston märkyyden ja löytää kantavimmat kohdat koneilla liikkumiseen. RUSLE-eroosiomallin avulla voi tunnistaa kivennäismaiden eroosioriskikohdat ja välttää maanpinnan rikkoutumista
- [Verkostopäivät 21.06.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/verkostopaivat-21-06-2025/) - Verkostoasentajien, työnjohdon ja verkostomestareiden vuosittainen koulutustapahtuma.
- [Hallinto ja talous 26.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hallinto-ja-talous-26-03-2025/) - Vesihuoltolaitosten hallinnosta ja taloudesta tai kehittämisestä vastaavien vuosittainen tapaaminen.
- [Järven sisäisen kuormituksen hallinta -webinaari 05.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/jarven-sisaisen-kuormituksen-hallinta-webinaari-05-03-2025/) - Satavesi virtaa -hankkeessa järjestettävän webinaarisarjan kolmannessa osassa jatketaan perehtymistä järvien sisäisen kuormituksen hallintaan. Tällä kerralla tutustutaan kahteen eri menetelmään: ravintoverkkokunnostukseen ja alusveden suodatukseen. Tälläkin kerralla webinaarissa on kaksi asiantuntijapuheenvuoroa. Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Tero Forsman perehdyttää kuulijat ravintoverkkokunnostukseen ja kertoo, milloin toimenpiteeseen kannattaa ryhtyä. Yliopistonlehtori Leena Nurminen Helsingin yliopistosta kertoo, mitä tuloksia saatiin, kun alusveden suodatusta testattiin
- [Miten perustan kosteikon ei-tuotannollisten investointien tuella? 20.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/miten-perustan-kosteikon-ei-tuotannollisten-investointien-tuella-20-03-2025/) - Tervetuloa ei-tuotannollisen investointituen hakemista suunnittelevat, neuvojat ja hallinnon toimijat kuuntelemaan ja keskustelemaan ei-tuotannollisilla investoinnilla perustettavista kosteikoista. Webinaarissa käsitellään kosteikon perustamista ei-tuotannollisten investointien tuella. Saat hyviä vinkkejä kosteikkosuunnitelman laatimiseen ja kuulet urakoitsijan näkemyksiä kosteikon perustamisesta. Lisäksi viljelijä jakaa kokemuksiaan ei-tuotannollisen investointituen hakemisesta ja kosteikon hoidosta. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 19.3.2025 klo 12 mennessä.
- [Ilmastokosteikon suunnittelun ja perustamisen haasteet sekä hyvät käytännöt 18.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ilmastokosteikon-suunnittelun-ja-perustamisen-haasteet-seka-hyvat-kaytannot-18-03-2025/) - Tervetuloa suunnittelijat, urakoitsijat ja hallinnon toimijat kuuntelemaan ja keskustelemaan ilmastokosteikoista. Webinaarissa käsitellään esimerkkien avulla ilmastokosteikkojen suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä näkökohtia. Erityistä huomiota kiinnitetään kosteikkojen vaikutukseen valuma-alueen vesistökuormitukseen ja kokonaiskestävyyteen sekä kustannustehokkaisiin rakenteisiin ja niiden toimivuuteen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 17.3.2025 klo 12 mennessä.
- [Vesistökunnostajien aamukahvit - Vesienpalautus soiden ennallistamisessa ja metsätalouden vesiensuojelussa. 28.02.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-vesienpalautus-soiden-ennallistamisessa-ja-metsatalouden-vesiensuojelussa-28-02-2025/) - Helmikuun vesistökunnostajien aamukahvien aiheena on vesienpalautus soiden ennallistamisessa ja metsätalouden vesiensuojelussa. Webinaarin järjestäjinä toimivat Yksityis-VESPA -hanke ja Ennallistajat Group Oy. Ohjelma: Vesienpalautus: menetelmä ja suunnitteluesimerkit / Matias Virta, Tapio (20 min + kysymykset) Valuma-aluetason suunnittelu ja priorisointityökalu kohteiden valintaan / Jani Antila, Ennallistajat Group Oy (25 min + kysymykset) Kiinnostaako vesienpalautus? Maanomistajakyselyn tulokset / Juulia
- [Maanomistajan kokemuksia maatalouskosteikosta 19.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/maanomistajan-kokemuksia-maatalouskosteikosta-19-03-2025/) - Iitlahden maatalouskosteikko Sulkavalla on valmistumisensa jälkeen reilun kymmenen vuoden aikana kehittynyt monin tavoin. Maanomistaja Pekka Hintsanen kertoo kokemuksiaan monivaikutteisesta kosteikosta ke 19.3.2025 klo 10-11 Teamsissa. Keskustelemassa myös Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten maisema– ja ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen. Kuulijat voivat myös osallistua rennon keskustelevaan tilaisuuteen kysymyksin ja kommentein. Tervetuloa linjoille! Ilmoittaudu tapahtumalinkistä viimeistään 18.3.2025
- [Osakaskuntien yhdistämisen edut vesienhoidossa 12.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/osakaskuntien-yhdistamisen-edut-vesienhoidossa-12-03-2025/) - Suurten, yhdistyneiden osakaskuntien merkitys vesienhoidossa. Kyyveden osakaskunnan puheenjohtaja Veijo Hämäläinen keskustelee Vesiviisas maaseutu –hankkeen aamussa ke 12.3.2025 klo 10-11 Teamsissa ympäristöasiantuntijamme Eeva Lahtisen kanssa. Rennon keskusteleva tilaisuus, jossa myös kuulijoilla on mahdollisuus osallistua mukaan keskusteluun. Tervetuloa linjoille! Ilmoittaudu tapahtumalinkistä viimeistään 11.3.2025
- [HULEVET-hankkeen hulevesiaamukahvit 11.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevet-hankkeen-hulevesiaamukahvit-11-04-2025/) - Tervetuloa HULEVET-hankkeen hulevesiaiheisille aamukahveille! Tämä webinaari ei ole vain kaavoittajille tai suunnittelijoille, vaan kaikki hulevesien parissa työtään tekevät ovat tervetulleita mukaan! Webinaarin kohderyhmää ovat siis asiantuntijat ja kunnat koko Suomen laajuisesti. Kuudes ja hankkeen viimeinen webinaari järjestetään 11.4.2025 Teamsin välityksellä klo 9 alkaen. HULEVET-hanke on neljän alueellisen vesiensuojeluyhdistyksen yhteinen hanke. Hankkeen kotisivut ja lisätietoa löydät
- [Tulvivien peltojen tulevaisuus -webinaari 02.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tulvivien-peltojen-tulevaisuus-webinaari-02-04-2025/) - Miten saada vettyvät pellot viljelijälle kannattaviksi vesienhoitoratkaisuiksi? Säännöllisesti tulvivat pellot ovat usein maanviljelijälle hankalia viljeltäviä ja niitä pidetään myös vesienhoidossa suurina kuormituksen lähteinä. Ilmastonmuutoksen äärevöittäessä virtaamia kaivataan lisää alueita veden hallittuun tulvimiseen. Webinaarissa valotetaan eri näkökantoja ja tarkastellaan nykyisen maatalouden tukipolitiikan mahdollisuuksia tukea maanviljelijää aiheen tiimoilta. Tervetuloa osallistumaan ja keskustelemaan! Ohjelma Alkusanat / maisema-asiantuntija Auli
- [Maailman vesipäivän seminaari 2025: Glacier preservation – Jäätiköiden suojelu](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/maailman-vesipaivan-seminaari-2025-glacier-preservation-jaatikoiden-suojelu-21-03-2025-2/) - Maailman vesipäivän teema vuonna 2025 on jäätiköiden suojelu. Seminaarin ohjelma sisältää jäätiköiden lisäksi puheenvuoroja liittyen lumi- ja jääteemaan vesistöissä ja merissä. Kylmien olosuhteiden tutkijat avaavat tutkimusta ja tutkimustuloksia muun muassa merijään mikrobielämän ja ikiroudan merkityksestä. Seminaarissa kerrotaan, mitä satelliittihavainnot kertovat lumitilanteesta ja miten merijään kato Pohjoisella jäämerellä vaikuttaa meriliikenteeseen. Lisäksi valotetaan jään ja lumen tutkimusta
- [Tunnista ikuisuuskemikaalit ja kevennä tulevaisuuden kuormaa -paneelikeskustelu ja striimi 14.02.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tunnista-ikuisuuskemikaalit-ja-kevenna-tulevaisuuden-kuormaa-paneelikeskustelu-ja-striimi-14-02-2025/) - Helsingin Messukeskuksen Itämeripäivän teemaan sopivassa paneelissa asiantuntijat kertovat vesistöjä rasittavista ikuisuuskemikaaleista. Vesillä liikkujat pääsevät tarkastelemaan myös omaa rooliaan vesiensuojelijana. Miten jokainen voi olla ratkaisevassa asemassa ja keventää kemikaalikuormaansa eri vuodenaikoina? Neljä vedenaikaa -paneelikeskustelussa avataan, mitä nämä piilevät ikuisuuskemikaalit ovat ja miten ne päätyvät vesistöihimme. Minkälaisia vaikutuksia niillä on koko ekosysteemiimme – vesiimme, luonnon kiertokulkuun, ravintoketjuun
- [Saaristoravinne-hankkeen työpaja 2 - sisäsaaristo 08.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/saaristoravinne-hankkeen-tyopaja-2-sisasaaristo-08-05-2025/) - Saaristoravinne-hankkeessa keskitytään viemäriverkoston ulkopuoliseen jätevesihuoltoon ja erityisesti julkisiin käymälöihin osana saariston jätevesihuollon kokonaisuutta. Hankkeessa kehitetään nykyisiä jätevesihuollon käytäntöjä ja toimintaympäristöä ravinnekiertoa tukeviksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen työpajasarjassa keskitytään konkreettisten ratkaisujen etsimiseen niin, että tarkastellaan erikseen ulko- ja sisäsaariston toimintaympäristöä. Työpajat pidetään Teams-yhteydellä kevään 2025 aikana seuraavasti: - 6.3 klo 9–12: ulkosaaristo, työpaja 1 - 27.3
- [Saaristoravinne-hankkeen työpaja 2 - ulkosaaristo 10.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/saaristoravinne-hankkeen-tyopaja-2-ulkosaaristo-10-04-2025/) - Saaristoravinne-hankkeessa keskitytään viemäriverkoston ulkopuoliseen jätevesihuoltoon ja erityisesti julkisiin käymälöihin osana saariston jätevesihuollon kokonaisuutta. Hankkeessa kehitetään nykyisiä jätevesihuollon käytäntöjä ja toimintaympäristöä ravinnekiertoa tukeviksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen työpajasarjassa keskitytään konkreettisten ratkaisujen etsimiseen niin, että tarkastellaan erikseen ulko- ja sisäsaariston toimintaympäristöä. Työpajat pidetään Teams-yhteydellä kevään 2025 aikana seuraavasti: - 6.3 klo 9–12: ulkosaaristo, työpaja 1 - 27.3
- [Saaristoravinne-hankkeen työpaja 1 - sisäsaaristo 27.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/saaristoravinne-hankkeen-tyopaja-1-sisasaaristo-27-03-2025/) - Saaristoravinne-hankkeessa keskitytään viemäriverkoston ulkopuoliseen jätevesihuoltoon ja erityisesti julkisiin käymälöihin osana saariston jätevesihuollon kokonaisuutta. Hankkeessa kehitetään nykyisiä jätevesihuollon käytäntöjä ja toimintaympäristöä ravinnekiertoa tukeviksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen työpajasarjassa keskitytään konkreettisten ratkaisujen etsimiseen niin, että tarkastellaan erikseen ulko- ja sisäsaariston toimintaympäristöä. Työpajat pidetään Teams-yhteydellä kevään 2025 aikana seuraavasti: - 6.3 klo 9–12: ulkosaaristo, työpaja 1 - 27.3
- [Saaristoravinne-hankkeen työpaja 1 - ulkosaaristo 06.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/saaristoravinne-hankkeen-tyopaja-1-ulkosaaristo-06-05-2025/) - Saaristoravinne-hankkeessa keskitytään viemäriverkoston ulkopuoliseen jätevesihuoltoon ja erityisesti julkisiin käymälöihin osana saariston jätevesihuollon kokonaisuutta. Hankkeessa kehitetään nykyisiä jätevesihuollon käytäntöjä ja toimintaympäristöä ravinnekiertoa tukeviksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen työpajasarjassa keskitytään konkreettisten ratkaisujen etsimiseen niin, että tarkastellaan erikseen ulko- ja sisäsaariston toimintaympäristöä. Työpajat pidetään Teams-yhteydellä kevään 2025 aikana seuraavasti: - 6.3 klo 9–12: ulkosaaristo, työpaja 1 - 27.3
- [Kosteikot - rahoitusmahdollisuuksia perustamiseen, kunnostamiseen ja hoitoon 14.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kosteikot-rahoitusmahdollisuuksia-perustamiseen-kunnostamiseen-ja-hoitoon-14-03-2025/) - Tervetuloa webinaariin, jossa esitellään eri rahoitusvaihtoehtoja kosteikkojen perustamiseen, kunnostamiseen ja hoitoon. Webinaarissa kuulet ELY-keskusten kautta haettavista tuista ja avustuksista sekä Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen rahoitusmahdollisuuksista. Lisäksi kerrotaan, mistä voit kysyä lisätietoja, kun kosteikkohanke on kohdallasi ajankohtainen. Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
- [ACWA LIFE -hankkeen infotilaisuus 11.02.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/acwa-life-hankkeen-infotilaisuus-11-02-2025/) - Suomessa ollaan valmistelemassa strategista ACWA (Action for Waters from Source to Sea) -LIFE-hankehakua. Hanke tähtää vesien- ja merenhoidon toteuttamiseen valtakunnallisesti. Yksi hankkeen viidestä demoalueesta on Virtasalmi-Joroinen-kalatalousalue Etelä- ja Pohjois-Savossa. Toteutuessaan hankkeessa aiotaan tehdä monipuolisesti erityyppisiä vesienhoidon toimenpiteitä kohdealueella kahdeksan vuoden (2026–2033) aikana niin valuma-alueella kuin vesistöissäkin. Vaikka hanke on vasta hakuvaiheessa, järjestämme infotilaisuuden, jonka tavoitteena
- [Politiikkasuosituksen julkaisutapahtuma: Vesioikeudelliset haasteet järviruo´on niitoissa -webinaari, Turku 18.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/politiikkasuosituksen-julkaisutapahtuma-vesioikeudelliset-haasteet-jarviruoon-niitoissa-webinaari-turku-18-03-2025/) - Tervetuloa osallistumaan kansainväliseen politiikkasuosituksen julkaisutilaisuuteen, joka järjestetään 18.3.2025 Turun Virastotalolla Niinistö-salissa klo 13–14. Tilaisuudessa esitellään BalticReed-hankkeen laatima politiikkasuositus, joka käsittelee järviruo’on niittoihin liittyviä vesioikeudellisia haasteita Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin alueella. Tapahtuman kieli on englanti. Tilaisuus on suunnattu järviruovikon ympärillä toimiville asiantuntijoille, yrityksille, lainvalvojille, organisaatioille, päättäjille sekä kunnille. Julkaisutilaisuudessa esitellään ratkaisuja vesioikeudellisiin haasteisiin ja käydään keskusteluja
- [Pullonkaulat järviruo’on niitossa: Lainsäädäntö ja menettelytavat -webinaari, Turku 18.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pullonkaulat-jarviruoon-niitossa-lainsaadanto-ja-menettelytavat-webinaari-turku-18-03-2025/) - Tervetuloa osallistumaan BalticReed -hankkeen järjestämään kansainväliseen hybriditapahtumaan Bottlenecks in Reed Harvesting: Legislation and Policy - Pullonkaulat järviruo’on niitossa: Lainsäädäntö ja menettelytavat. Tapahtuman kieli on englanti. Tapahtuma kokoaa yhteen asiantuntijoita, yrityksiä, lainvalvojia, päättäjiä ja organisaatioita keskustelemaan järviruovikon niittoihin liittyvistä lainsäädännön – ja menettelytapoihin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Päivän aikana kuullaan esityksiä muun muassa BalticReed-hankkeesta, järviruovikoiden monipuolisista
- [Vesilaitoksen käyttö ja kehittäminen 09.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesilaitoksen-kaytto-ja-kehittaminen-09-04-2025/) - Vesilaitoksella työskenteleville käyttöpäälliköille, asiantuntijoille ja vesilaitoksenhoitajille suunnatut koulutuspäivät.
- [Järven sisäinen kuormitus -webinaari 05.02.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/jarven-sisainen-kuormitus-webinaari-05-02-2025/) - Satavesi virtaa -hankkeessa järjestettävän webinaarisarjan toisessa osassa perehdytään järvien sisäisen kuormituksen tunnistamiseen sekä kurkistetaan, minkälainen kunnostusmenetelmä on järven pintasedimentin poisto. Tälläkin kerralla webinaarissa on kaksi asiantuntijapuheenvuoroa. Asiantuntija Lauri Anttila Pyhäjärvi instituutista perehdyttää kuulijat järvien sisäisen kuormituksen ymmärtämiseen ja tunnistamiseen. SYKE:n erikoistutkija Laura Härkönen kertoo, mitä vaikutusta oli pintasedimentin poistolla Gallträskin järvellä.
- [Asiaa vesihuollosta -webinaari ti 4.2. klo 9–10.30: Oppilaitosyhteistyö vesihuollossa 04.02.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/asiaa-vesihuollosta-webinaari-ti-4-2-klo-9-10-30-oppilaitosyhteistyo-vesihuollossa-04-02-2025/) - Tervetuloa mukaan saamaan ideoita oppilaitosyhteistyöhön ja jakamaan omia kokemuksia! Webinaarissa eri koulutusasteiden oppilaitostoimijat kertovat yhteistyömahdollisuuksista (mm. koulutus- ja oppisopimukset, harjoittelu, opinnäytetyöt, muut harjoitus- ja projektityöt) ja antavat käytännön vinkkejä esim. vaadittavista resursseista, aikataulutuksesta, miten löytää sopiva tekijä. Ohjelmassa kuullaan kolme alustusta, yksi kultakin koulutusasteelta, jonka lisäksi kuullaan kommenttipuheenvuoroja vesihuoltolaitoksilta ja muilta oppilaitostoimijoilta. Käytössä on lisäksi
- [Pohjavesisyöttöisten järvien erityispiirteet -webinaari 21.01.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjavesisyottoisten-jarvien-erityispiirteet-webinaari-21-01-2025/) - Satavesi virtaa -hankkeessa järjestettävän webinaarisarjan ensimmäisessä osassa perehdytään pohjavesisyöttöisten järvien erityispiirteisiin ja siihen, miten järvet ovat pohjaveden kautta yhteydessä alueen muihin ekosysteemeihin. Webinaarissa on kaksi asiantuntijapuheenvuoroa. Apulaisprofessori Pertti Ala-aho Oulun yliopiston Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmästä kertoo pohjavesisyöttöisten järvien erityispiirteistä sekä niiden tutkimusmenetelmistä. Pihla Bergholm, Suomen Pohjavesitekniikka Oy:stä kertoo diplomityönään tekemästään tutkimuksesta, jossa mallinnettiin ojituksen
- [Mitä turvetuotannon jälkeen? - Jatkokäytön mahdollisuudet 13.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/mita-turvetuotannon-jalkeen-jatkokayton-mahdollisuudet-13-03-2025/) - Mitä turvetuotannon jälkeen? Entisten turvetuotantoalueiden jatkokäytössä pitäisi huomioida sekä ympäristölliset että taloudelliset näkökulmat. Millaisia vaihtoehtoja jatkokäytölle voisi olla? 13.3.2025 järjestettävässä tilaisuudessa esitellään erilaisia jatkokäytön muotoja ja kuullaan kokemuksia mm. viljelykokeiluista. Lisäksi tilaisuudessa annetaan vinkkejä, miten jatkokäytön suunnittelussa käytännössä pääsee alkuun. Tule kuulemaan jatkokäytön mahdollisuuksista torstaina 13.3.2025 klo 17–19.00 järjestettävään infotilaisuuteen Kunnonlähteelle Kankaanpäähän (Kelankaari 4, Kankaanpää).
- [MERLIN webinaari: Upscaling freshwater ecosystem restoration for people and nature with Nature-based Solutions 03.02.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/merlin-webinaari-upscaling-freshwater-ecosystem-restoration-for-people-and-nature-with-nature-based-solutions-03-02-2025/) - MERLIN-hankkeen webinaarisarjan 28. osassa kuullaan sisävesiekosysteemien ennallistamisen skaalautuvuudesta ja alueellisten skaalautuvuussuunnitelmien (Regional Scalability Plans, RSP) toteuttamisesta hankkeen 18 tapaustutkimuksessa. Hankkeessa pyritään edistämään ennallistamistoimia kaikissa keskeisissä sisävesiekosysteemeissä – suurissa joissa, pienissä puroissa, soilla ja kosteikoilla – luonnonmukaisia ratkaisuja hyödyntäen. Tavoitteena on, että ennallistamisesta hyötyvät niin ihmiset kuin luonto. Webinaarit ovat avoimia ja maksuttomia kaikille osallistujille. Lisätietoa
- [Julkistamistilaisuus: Virtavesien kulttuuriperinnön tilannekuva – jääkaudesta nykyhetkeen 23.01.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ulkistamistilaisuus-virtavesien-kulttuuriperinnon-tilannekuva-jaakaudesta-nykyhetkeen-23-01-2025/) - Museovirasto julkaisee tammikuussa tilannekuvauksen virtavesien kulttuuriperinnöstä. Julkaisun yhteydessä järjestetään Teams-tilaisuus torstaina 23.1.2025 klo 13.00–14.30. Tervetuloa mukaan! Tilannekuva tarjoaa kattavan ja tiiviin esityksen virtavesiympäristöjen ihmistoiminnasta ja sen synnyttämästä kulttuuriperinnöstä jääkauden jälkeiseltä noin 11 000 vuoden ajalta. Pitkää aikaväliä käsittelevässä työssä on hyödynnetty kulttuuriperinnön valtakunnallisia rekistereitä ja paikkatietoaineistoja. Tilannekuvan pääosassa ovat arkeologinen kulttuuriperintö ja rakennusperintö, mutta mukana
- [Hulevesijaoston aamukahvit 03.02.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevesijaoston-aamukahvit-03-02-2025/) - Hulevesijaoston vuosi käynnistyy 3.2.2025 klo 9–10 aamukahvien merkeissä. Aamukahvien aiheena on Huleveden laadullinen analyysi Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Aamukahveilla esitellään Kuopioon ja Siilinjärvelle tehdyn hulevesien laadullista analyysia. Hankkeessa on laadittu Kuopion kaupungille ja Siilinjärven kunnalle hulevesien laadullinen riskiluokitus ja vesistövaikutusarvio, sekä hulevesien laadullisen hallinnan toimenpidesuunnitelma vesistövaikutusten parantamiseksi. Hanke on osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Hankkeen esittelee Kuopion
- [Vesistökunnostajien aamukahvit - Lähde-ennallistamisen kohteita esittelyssä 31.01.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-lahde-ennallistamisen-kohteita-esittelyssa-31-01-2025/) - Vuoden 2025 ensimmäisillä vesistökunnostajien aamukahveilla 31.1. ohjelmassa on Helmi-elinympäristöohjelmassa ennallistettujen lähdekohteiden ja ennallistamissuunnitelmien esittelyjä. Ohjelma 8:30 Aamukahvien avaus ja lähteiden ennallistaminen, Miia Mäkilouko PIRELY 8:40 Vesioronsuon lähteikkö ja sen ennallistamissuunnitelma, Matti Halonen KASELY 9:00 Kultalammen lähteikön ennallistaminen, Ringa Luostarinen POKELY 9:35 Pieni-Jurvonsuon lähteiden ennallistaminen, Elina Makkonen KESELY Tilaisuus tallennetaan ja tallenne tulee nähtäville
- [MERLIN webinars: The Danish way of rewetting lowlands 13.01.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/merlin-webinars-the-danish-way-of-rewetting-lowlands-13-01-2025/) - MERLIN-hankkeen webinaarisarjan osassa 27 kuullaan, miten Tanskassa pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä maatalousalueilla poistamalla tuotannosta hiilipitoisia alavia maita 140 000 hehtaaria vuoteen 2032 mennessä palauttamalla alueita kosteiksi. Webinaariin ilmoittautuminen on ilmaista ja tapahtuu webinaarin kotisivuilta: https://project-merlin.eu/webinars.html
- [Vahinkotilanteiden käsittely vesihuoltolaitoksella 12.02.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vahinkotilanteiden-kasittely-vesihuoltolaitoksella-12-02-2025/) - Webinaarissa saadaan tietoa vahinkotapausten käsittelystä, korvausvastuista ja vakuutusyhtiöiden kanssa asioinnista. Lisäksi kuullaan esimerkkejä vesihuoltolaitosten toimintamalleista ja käytännöistä.
- [Jätevedenpuhdistamon käyttö ja kehittäminen 12.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/jatevedenpuhdistamon-kaytto-ja-kehittaminen-12-03-2025/) - Jätevedenpuhdistamon toimintaan ja sen kehittämiseen liittyvät päivät, jotka ovat suunnattu jätevedenpuhdistamolla työskenteleville käyttöpäälliköille, puhdistamonhoitajille ja asiantuntijoille.
- [HULEVET-hankkeen hulevesiaamukahvit 14.02.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevet-hankkeen-hulevesiaamukahvit-14-02-2025/) - Tervetuloa HULEVET-hankkeen hulevesiaiheisille aamukahveille! Sarjan viidennessä webinaarissa aiheena on hulevesien hallinta tiealueilla. Webinaarit eivät ole vain kaavoittajille tai suunnittelijoille, vaan kaikki hulevesien parissa työtään tekevät ovat tervetulleita mukaan! Webinaarien kohderyhmää ovat siis asiantuntijat ja kunnat koko Suomen laajuisesti. Viides webinaari järjestetään 14.2.2025 Teamsin välityksellä klo 9 alkaen. HULEVET-hanke on neljän alueellisen vesiensuojeluyhdistyksen yhteinen hanke. Hankkeen
- [Kalavesienhoidon historia, toimijakenttä ja lainsäädäntö 28.01.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kalavesienhoidon-historia-toimijakentta-ja-lainsaadanto-28-01-2025/) - Kalavedet, -varat ja niiden hoito -webinaarisarjan ensimmäisessä osassa sukelletaan historiaan ja tutustutaan kalavesienhoidon muuttumiseen ajan saatossa. Ohjelma: - Kalatalouden historia | Arto Katajamäki, Livia - Kalavesienhoidon käytännöt edellisinä vuosikymmeninä ja nyt - Kalatalouden ja vesienhoidon lainsäädäntö ja toimintakentän muutokset | Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto
- [Kalavarojen hoito: Istutukset – mitä, minne ja miksi? Istutusten kohdentaminen ja tuottavuus 11.02.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kalavarojen-hoito-istutukset-mita-minne-ja-miksi-istutusten-kohdentaminen-ja-tuottavuus-11-02-2025/) - Kalavedet, -varat ja niiden hoito -webinaarisarjan toisessa osassa pohditaan istutusten kohdentamista ja tuottavuutta sekä kalakantojen seurantaa. Ohjelma: - Kalastuksen ja kalakantojen seuranta – osakaskuntien mahdollisuudet | Timo Marjomäki, Jyväskylän yliopisto - Erilaisia istutuksia/erilaisia vaikutuksia – tavoitteen asettelu istutuksissa, kalalajin ja kannanvalinta | Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus - Omistajakorvauksien kertyminen ja käyttäminen | Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto
- [Kalavarojen hoito: Kalastuksen ohjaus – Miten säädellään kestävästi? 25.02.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kalavarojen-hoito-kalastuksen-ohjaus-miten-saadellaan-kestavasti-25-02-2025-2/) - Kalavedet, -varat ja niiden hoito -webinaarisarjan kolmannessa osassa keskitytään kalastuksen säätelyn rikkonaisuuteen, mittasuositusten määrittämiseen sekä kokemuksiin suosituksista Saaristomerellä. Ohjelma: - Kalastuksen säätely on maantieteellisesti rikkonaista – kalastuksen harrastajilla valmiutta säätelyn tehostamiseen | Timo Haapasalo, Itä-Suomen yliopisto - Mitä tietoa tarvitaan suosituksien määrittämiseksi ja kalakantojen seuranta | Anssi Vainikka, Itä-Suomen yliopisto - Kuhan alamitan noston vaikutukset
- [Osakaskuntien yhdistäminen – hyödyt, kustannukset ja kokemukset 11.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/osakaskuntien-yhdistaminen-hyodyt-kustannukset-ja-kokemukset-11-03-2025/) - Kalavedet, -varat ja niiden hoito -webinaarisarjan neljännessä osassa esitellään käytännönkokemuksia osakaskuntien yhdistämisestä. Ohjelma: - Osakaskuntien yhdistämistoimitukset - Osakaskuntien yhdistämistoimitukset käytännössä | Kalle Konttinen, Maanmittauslaitos - Käytännönkokemukset osakaskuntien yhdistämisestä | Ossi Kokki, Itä-Puumalan osakaskunta
- [Ranta-alueiden toimenpiteet vedenlaadun ja kalakantojen kannalta 25.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ranta-alueiden-toimenpiteet-vedenlaadun-ja-kalakantojen-kannalta-25-03-2025/) - Kalavedet, -varat ja niiden hoito -webinaarisarjan viidennessä osassa mietitään, millaisia vaikutuksia ranta-alueiden toimenpiteillä on vesistöön ja kalakantoihin. Ohjelma: - Vesikasvillisuuden poisto ja kalasto – Milloin, miksi ja mitä vaikutuksia - Ranta-alueiden kestävä käyttö ja hoito | Jussi Vesterinen, LUVY - Ruovikoiden niitot kalakantojen hoidossa | Ville Räihä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus - Pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan
- [Hoitokalastus ja ravintoketjukunnostus 08.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hoitokalastus-ja-ravintoketjukunnostus-08-04-2025/) - Kalavedet, -varat ja niiden hoito -webinaarisarjan kuudennessa osassa keskitytään vesistöjen tilan parantamiseen hoitokalastuksen ja ravintoketjukunnostuksen keinoin. Ohjelma: - Särkikalojen poisto | Jussi Vesterinen, LUVY - Haukikosteikot - Matalat merenlahdet ja fladat sekä seuranta
- [Valuma-aluelähtöinen näkökulma kalataloudellisiin kunnostuksiin 22.04.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/valuma-aluelahtoinen-nakokulma-kalataloudellisiin-kunnostuksiin-22-04-2025/) - Kalavedet, -varat ja niiden hoito -webinaarisarjan seitsemännessä osassa keskustellaan valuma-alueen vaikutuksesta vesistöihin ja kalatalouteen. Ohjelma: - Valuma-alueen merkitys vesistöjen tilaan | Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskus - Virtavesi- ja valuma-aluekunnostusten yhteensovittaminen | Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus - Istutuksista ja elinympäristökunnostuksista valuma-aluetoimenpiteisiin | Niko Hytönen, Vantaanjoen kalatalousalue - Osakaskunnat vesistökunnostushankkeiden toteuttajina | Inka Vesala, Etelä-Savon ELY
- [Hankkeistaminen – Hankkeiden toteutus ja rahoituksen järjestäminen 06.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hankkeistaminen-hankkeiden-toteutus-ja-rahoituksen-jarjestaminen-06-05-2025-2/) - Kalavedet, -varat ja niiden hoito -webinaarisarjan viimeisessä osassa esitellään kalavesien hoitoa hankkeiden avulla. Webinaarissa kuullaan rahoitusmahdollisuuksista sekä käytännön esimerkkejä hankkeiden toteutuksesta. Ohjelma: - Rahoitusmahdollisuudet hanketoimintaan - Millaisia hankkeita Suomen kalaleader -ryhmät voivat rahoittaa? | Maria Saarinen, Saaristomeren kalaleader - Länsi-Suomen kalatalouskeskuksen hanketoiminnan esimerkkejä | Anu Niinikorpi, Länsi-Suomen kalatalouskeskus - Hanketoimijan käytännön esimerkki – Suunnittelusta toteutukseen
- [Virtavesien ekologia -webinaari 12.02.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/virtavesien-ekologia-webinaari-12-02-2025/) - Juha-Matti Ovaskainen Tinnuset -yrityksestä johdattaa porukan Virtavesien ekologiaan. Tässä etätilaisuudessa perehdytään virtavesiin liittyviin perustietoihin, mistä virtavesien ekosysteemi koostuu, mitkä vaikuttavat virtavesien tilaan ja miten ihmisen toiminta on muuttanut virtavesiä. Ohjelma Klo: 17.30-19.00 Tinnuset, Virtavesien ekologia - Juha-Matti Ovaskainen Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille, mutta vain ilmoittautumalla päivää ennen tilaisuutta, saat linkin tilaisuuteen. Tilaisuus on
- [Virtavesien kunnostamisen perusteet -webinaari 26.03.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/virtavesien-kunnostamisen-perusteet-webinaari-26-03-2025/) - Virtavesien kunnostamisen perusteet -webinaarissa ke 26.3.2025 klo: 17.30-19.00 perehdytään, miten virtavesiä ja vedenlaatua voi parantaa ja millaisia kunnostustapoja on olemassa. Ohjelma Klo: 17.30-19.00 Virtavesien kunnostamisen perusteet, Juha-Matti Ovaskainen, Tinnuset Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille, mutta vain ilmoittautumalla päivää ennen tilaisuutta, saat linkin tilaisuuteen. Tilaisuus on osa Virtaa Pielisen pintaan -kunnostusta porukalla hanketta, jonka toteutusaika
- [Vesivarojen hallinnan suunnittelu ja digitaaliset ratkaisut (DIWA) webinaari 24.01.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/digitaaliset-vedet-diwa-lippulaivaohjelman-webinaari-24-01-2025/) - Lämpimästi tervetuloa Digitaaliset vedet (DIWA) lippulaivaohjelman webinaariin teemalla vesivarojen hallinnan suunnittelu ja digitaaliset ratkaisut. Tilaisuus on avoin kaikille siitä kiinnostuneille. Tilaisuus järjestetään suomeksi. DIWA:n partnerit: Oulun yliopisto, Turun yliopisto, Aalto yliopisto, Suomen ympäristökeskus (Syke), Maanmittauslaitos ja Ilmatieteen laitos. Rahoittaja: Suomen Akatemia. Tilaisuuden alustava ohjelma: DIWA:n yleisesittely, johtaja Björn Klöve (Oulun yliopisto) Kutsutut asiantuntijapuheenvuorot Yhteistä keskustelua
- [Kalaparlamentti-webinaari: Kalatalouden ympäristöohjelma 04.12.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kalaparlamentti-webinaari-kalatalouden-ymparistoohjelma-04-12-2024/) - Kansallinen kalatalousverkosto järjestää 4.12. klo 13-15 Kalaparlamentti-webinaarin erikoislähetyksen aiheena Kalatalouden ympäristöohjelma. Webinaari tarjoaa kalatalousyrittäjille erinomaisen mahdollisuuden vuorovaikutukseen tutkijoiden kanssa. Tule mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan! Pääset Teamsiin mukaan tällä linkillä: www.tinyurl.com/innovaatioparlamentti Tilaisuus tallennetaan. Webinaarisarjan tallenteet ovat myöhemmin katsottavissa Kansallisen Kalatalousverkoston sivustolta ja YouTube-kanavalta.
- [Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2024 28.11.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/lounais-suomen-vesihuoltopaiva-2024-28-11-2024/) - Tapahtuman tavoitteena on jakaa ajankohtaista tietoa vesihuollosta sekä tarjota mahdollisuus verkostoitumiseen ja ajatustenvaihtoon alan ammattilaisten kesken. Tilaisuus on suunnattu Lounais-Suomen vesihuoltolaitoksille, vesihuolto-osuuskunnille, kuntien viranhaltijoille, viranomaisille, konsulteille sekä muille vesihuollon parissa toimiville tahoille. Päivän teemat: Viemäriverkon vuotovesien ja ylivuotojen vähentäminen Laskuttamattoman talousveden hallinta Muut laitosten toimintaan ja varautumiseen liittyvät ajankohtaiset asiat
- [Asiaa vesihuollosta -webinaari: Vesihuoltolaitosten tiedottamisvelvollisuuden uudet vaatimukset 02.12.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/asiaa-vesihuollosta-webinaari-vesihuoltolaitosten-tiedottamisvelvollisuuden-uudet-vaatimukset-02-12-2024/) - Vesihuoltolaki velvoittaa vesihuoltolaitoksia lähettämään asiakkaalle vähintään kerran vuodessa tiedot laitoksen toimittaman talousveden laadusta, hinnasta ja asiakaskohtaisesta kulutuksesta. Tervetuloa miniwebinaariin kuulemaan vesihuoltolaitosten tiedottamisvelvollisuuteen liittyvistä uusista vuonna 2023 voimaan astuneista vaatimuksista, käytännön esimerkkejä laitoksilta velvollisuuden täyttämisestä sekä keskustelemaan aiheesta. Rekisteröidy mukaan miniwebinaariin tapahtuman kotisivulta, niin saat sähköpostiisi kokouskutsun.
- [Vesivastuullisuus kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ja liiketoiminnan kehityksen tukena - webinaari 20.11.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesivastuullisuus-kokonaisvaltaisen-riskienhallinnan-ja-liiketoiminnan-kehityksen-tukena-webinaari-20-11-2024/) - Puhutaan vedestä: Vesivastuullisuus kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ja liiketoiminnan kehityksen tukena -webinaari järjestetään keskiviikkona 20.11. klo 9.00-9.30. Webinaari on maksuton. Vesi on oleellinen osa vastuullisuustyötä, sillä vesi liittyy suoraan mm. ilmastonmuutokseen, luontokatoon, ihmisoikeuksiin ja ympäristöpäästöihin. Veden ja vesiriskien merkittävyys arvoketjussa kasvaa koko ajan. Vesivastuullisuuden toimintamallin avulla voidaan tunnistaa ja hallita vesiriskejä koko arvoketjussa sekä muuttaa ne mahdollisuuksiksi
- [Vihdin vesistöpäivä 04.12.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vihdin-vesistopaiva-04-12-2024/) - Monet Vihdin järvet kärsivät sisäisestä fosforikuormituksesta, jota tyypillisesti on hoidettu särkikaloja pois pyytämällä eli hoitokalastuksella. Kaikkein rehevimmissä järvissä hoitokalastus yksinään ei useinkaan täysin riitä poistamaan sisäisen kuormituksen ongelmaa, sillä sedimenttiin hautautunut fosfori vapautuu takaisin vesipatsaaseen erityisesti veden lämpenemisen seurauksena. Voisiko sedimentin ja sen sitoman fosforin poistaa? Millaisia kokemuksia ja uutta tietoa meillä on sedimentin poistomenetelmistä?
- [Vesihuollon vähähiilisyystyöpaja - Tiekartasta tekoihin](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuollon-vahahiilisyystyopaja-tiekartasta-tekoihin/) - Vesihuollon vähähiilisyystiekarttaa on työstetty vuoden 2024 alusta lähtien yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Tässä työpajassa keskustellaan ja ideoidaan tiekartan jalkautusta edistäviä toimia. Valtakunnallinen vesihuollon vähähiilisyystiekartta valmistuu keväällä 2025. Tämän yhteydessä julkaistaan vesi.fi sivustolla vesihuolto ja ilmastonmuutos -teemasivu, jonne kootaan tietoa tiekartan jalkauttamisen tueksi. Mukana voi olla esimerkiksi tietopankki, mallitiekartta ja muuta lisätietoa, mikä edistää vähähiilisyystoimenpiteiden toteutusta.
- [HULEVET-hankkeen hulevesiaamukahvit 15.11.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevet-hankkeen-hulevesiaamukahvit-15-11-2024/) - Tervetuloa HULEVET-hankkeen hulevesiaiheisille aamukahveille tänä vuonna! Sarjan neljännessä webinaarissa aiheena on luontopohjainen hulevesien hallinta ja pienvesien hoito kunnissa. Webinaarit eivät ole vain kaavoittajille tai suunnittelijoille, vaan kaikki hulevesien parissa työtään tekevät ovat tervetulleita mukaan! Webinaarien kohderyhmää ovat siis asiantuntijat ja kunnat koko Suomen laajuisesti. Neljäs webinaari järjestetään 15.11.2024 Teamsin välityksellä klo 9 alkaen. HULEVET-hanke on
- [Happamien sulfaattimaiden parempaa vesienhallintaa -webinaari 29.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/happamien-sulfaattimaiden-parempaa-vesienhallintaa-webinaari-29-10-2024-2/) - Happamien sulfaattimaiden parempaa vesienhallintaa Eurajoen valuma-alueella – HAPPASU-hankkeen loppuwebinaari järjestetään tiistaina 29.10.2024 klo 13-15.30. Webinaarissa kuulet HAPPASU-hankkeessa tehdyistä toimenpiteistä, riskinarvioinnista, salaojakastelusta happamien päästöjen hallinnan osana ja havainnoista happamilla sulfaattimailla tehdystä vedenlaatu- ja maaperäseurannasta.
- [Mitä metsille kuuluu? Ajankohtaiskatsaus Luken metsäseurantoihin (Teams) 31.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/mita-metsille-kuuluu-ajankohtaiskatsaus-luken-metsaseurantoihin-teams-31-10-2024/) - Metsäseurannoilla on Suomessa pitkät perinteet, ja niillä on suuri arvo metsiin liittyvässä päätöksenteossa ja pitkäjänteisessä metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa. Tervetuloa torstaina 31.10. klo 14 alkavaan webinaariin kuulemaan Luken metsäseurantojen tuottamasta tiedosta ja ajankohtaisista seurantatuloksista. Iltapäivän aikana kuullaan valtakunnan metsien inventoinnista, metsätalouden vesistövaikutuksista ja metsätuhojen seurannasta. Ilmoittaudu mukaan alla olevalla lomakkeella viimeistään tiistaina 29.10.
- [Luonnonhoitohankkeiden hankehaku (Metka) 11.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/luonnonhoitohankkeiden-hankehaku-metka-11-10-2024/) - Toimijoille suunnattu teams-webinaarin luonnonhoitohankkeiden hankehausta. Tilaisuuden ohjelma Luonnonhoitohankkeiden hankehakuun osallistuminen - Marjo Ahola, luonnonhoidon asiantuntija Luonnonhoitohankkeiden rahoitus - Teemu Pulkkanen, rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Hanke-esittelyt Juominginojan luonnonhoitohanke Muurainsuon kosteikko Vaaransuon ennallistaminen Kohmelon kosteikko Vähä-Vuorman kosteikko Kysymykset ja keskustelu
- [Vesi-ilta ja Järvitärskyt Hämeenlinnassa 14.11.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesi-ilta-ja-jarvitarskyt-hameenlinnassa-14-11-2024/) - Perinteiset tapahtumat - Vesi-ilta ja Järvitärskyt - järjestetään tällä kertaa samaan aikaan Hämeenlinnassa, tervetuloa mukaan! KVVY Yhdistyksen, Vanajavesikeskuksen ja Hämeen ELY-keskuksen järjestämässä tapahtumassa puheenaiheena on ainakin Ahti-ohjelman tarjoamat mahdollisuudet, hyytelösammaleläimet sekä ojitusyhteisöjen hyödyntäminen vesienhallinnassa. Tapahtuma on tarkoitettu vesiensuojeluyhdistyksille, osakaskunnille ja kaikille vesien hoidosta kiinnostuneille. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 30.10.: https://kvvy.fi/yhdistys/tapahtumat/
- [Vesihuollon toimenpidetyöpaja teemalla osaamisen kehittäminen, suuret ja keskisuuret laitokset 07.11.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuollon-toimenpidetyopaja-teemalla-osaamisen-kehittaminen-suuret-ja-keskisuuret-laitokset-07-11-2024/) - Työpajoissa on tarjolla mielenkiintoisia alustuksia, hyviä esimerkkejä vesihuoltostrategioiden toimeenpanosta ja mahdollisuus jatkaa toimeenpanon toteutuksen suunnittelua yhdessä. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille alueen vesihuoltotoimijoille ja viranomaisille sekä muille yhteistyötahoille. Työpaja on suunnattu suurille ja keskisuurille laitoksille. Toivomme, että saamme mukaan myös aiheesta kiinnostuneita osaajia vesihuollon toimijoiden ulkopuolelta. Jos olet osaamisen kehittämisen osaaja, tule mukaan rikastamaan keskusteluamme ja
- [Vesihuollon toimenpidetyöpaja teemalla omaisuudenhallinta, pienet laitokset ja vesiosuuskunnat 11.11.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuollon-toimenpidetyopaja-teemalla-omaisuudenhallinta-pienet-laitokset-ja-vesiosuuskunnat-11-11-2024/) - Työpajassa on tarjolla mielenkiintoisia alustuksia, hyviä esimerkkejä toimeenpanosta ja mahdollisuus jatkaa toimeenpanon toteutuksen suunnittelua yhdessä. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille alueen vesihuoltotoimijoille ja viranomaisille sekä muille yhteistyötahoille. Työpaja on suunnattu pienille laitoksille ja vesiosuuskunnille. Toivomme, että saamme mukaan myös aiheesta kiinnostuneita osaajia vesihuollon toimijoiden ulkopuolelta. Jos olet omaisuudenhallinnan osaaja, tule mukaan rikastamaan keskusteluamme ja luomaan uusia
- [Vesihuollon toimenpidetyöpaja teemalla omaisuudenhallinta, suuret ja keskisuuret laitokset 28.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuollon-toimenpidetyopaja-teemalla-omaisuudenhallinta-suuret-ja-keskisuuret-laitokset-28-10-2024/) - Työpajassa on tarjolla mielenkiintoisia alustuksia, hyviä esimerkkejä toimeenpanosta ja mahdollisuus jatkaa toimeenpanon toteutuksen suunnittelua yhdessä. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille vesihuoltotoimijoille ja viranomaisille sekä muille yhteistyötahoille. Työpaja on suunnattu suurille ja keskisuurille laitoksille. Toivomme, että saamme mukaan myös aiheesta kiinnostuneita osaajia vesihuollon toimijoiden ulkopuolelta. Jos olet omaisuudenhallinnan osaaja, tule mukaan rikastamaan keskusteluamme ja luomaan uusia yhteistyöavauksia
- [Vesihuollon toimenpidetyöpaja teemalla osaamisen kehittäminen, pienet laitokset ja vesiosuuskunnat 25.11.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuollon-toimenpidetyopaja-teemalla-osaamisen-kehittaminen-pienet-laitokset-ja-vesiosuuskunnat-25-11-2024/) - Työpajoissa on tarjolla mielenkiintoisia alustuksia, hyviä esimerkkejä toimeenpanosta ja mahdollisuus jatkaa toimeenpanon toteutuksen suunnittelua yhdessä. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille alueen vesihuoltotoimijoille ja viranomaisille sekä muille yhteistyötahoille. Työpaja on suunnattu pienille laitoksille ja vesiosuuskunnille. Toivomme, että saamme mukaan myös aiheesta kiinnostuneita osaajia vesihuollon toimijoiden ulkopuolelta. Jos olet osaamisen kehittämisen osaaja, tule mukaan rikastamaan keskusteluamme ja luomaan
- [ARVOVESI2-webinaari: Uudistava viljely lähtee maan kasvukunnosta ja pienentää maatalouden vesistökuormitusta](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/arvovesi2-webinaari-uudistava-viljely-lahtee-maan-kasvukunnosta-ja-pienentaa-maatalouden-vesistokuormitusta/) - Uudistava viljely on tapa tuottaa ruokaa kannattavasti ja ympäristöystävällisesti. Kun maan kasvukunto paranee, kasvaa myös peltojen tuottavuus pienemmillä tuotantopanoksilla. Samalla luonnon monimuotoisuus ja koko peltoekosysteemin kestävyys paranevat. Mitä tarkoittaa uudistava viljely? – Menna Rantala, Baltic Sea Action Group BSAG Tilannetajuisuus on uudistavan viljelyn ytimessä – Katri Salovaara, BSAG Maaperän mikrobisto – viljelijän tärkein työpari –
- [ARVOVESI2-hankkeen webinaari: Kasvukunnon ja vesiensuojelun parantaminen suometsissä, esimerkkinä Vuolijoen valuma-alue](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/arvovesi2-hankkeen-webinaari-kasvukunnon-ja-vesiensuojelun-parantaminen-suometsissa-esimerkkina-vuolijoen-valuma-alue/) - ARVOVESI2-hankkeen pilottivaluma-alueella Vuolijoella on tehty mallinnuksia suometsien kasvusta. Kunnos-mallinnuksella saadaan selville, mikä on suometsien kasvunopeus (m3/ha/v) nykytilassa, tuhkalannoittamalla tai liian matalien ojien minimiperkauksella. Menetelmällä löytyy myös mahdolliset paikat metsien vesiensuojelurakenteille. Suometsien hoito ja vesiensuojelu metsänhoidon suosituksissa – Tarja Anttila, Tapio Kunnos-mallin käyttö METKA-suunnittelun apuna Vuolijoen valuma-alueella. Tuomo Karvonen, WaterHope Mikä METKA? Metsätalouden kannustejärjestelmästä rahoitusta suometsän
- [Kosteikkoaamukahvit - Haukikosteikot 20.11.2024 20.11.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kosteikkoaamukahvit-haukikosteikot-20-11-2024-20-11-2024/) - Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan haukikosteikoista Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 20.11.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa kalatalousasiantuntija Janne Antila, Suomen Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hankkeesta. Tervetuloa!
- [Kosteikkoaamukahvit: Kaupunki- ja hulevesikosteikot 6.11.2024 06.11.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kosteikkoaamukahvit-kaupunki-ja-hulevesikosteikot-6-11-2024-06-11-2024/) - Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kaupunki- ja hulevesikosteikoista Kosteikkoaamukahvit -webinaariin 6.11.2024 klo 8:30-9:15. Alustuksen aiheeseen antaa kosteikkoasiantuntija Simo Sihvo, Lappeenrannan kaupungilta. Tervetuloa!
- [Meriverkon aamukahvit 01.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/meriverkon-aamukahvit-01-10-2024/) - Meriverkko-verkosto järjestää aamukahvit 1.10.2024 klo 9–10. Webinaari on suunnattu Meriverkon jäsenille. Voit liittyä Meriverkkoon täältä: https://link.webropolsurveys.com/EP/73F2C27878B5DBDA Liittymällä Meriverkkoon saat tietoa myös muista Meriverkon ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Webinaarin ohjelma: • Maija Karhu, Forum Marinum / Meidän meremme -merilukutaidon valtakunnallinen toimintamallihanke sekä Forum Marinumin Itämerityö • Ari Ruuskanen, Origin by Ocean / Origin by Ocean Academy
- [Vesistökunnostajien aamukahvit: Helpot seurantamenetelmät vesistökunnostajille 08.11.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-helpot-seurantamenetelmat-vesistokunnostajille-08-11-2024/)
- [Vesistökunnostajien aamukahvit: Rankapuunipuista joulukuusikehikoihin - puulisäyksillä tehoa vesistökunnostuksiin 27.09.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-rankapuunipuista-joulukuusikehikoihin-puulisayksilla-tehoa-vesistokunnostuksiin-27-09-2024/)
- [Kosteikkoretkeily Liejuojan pellon kosteikolle 09.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kosteikkoretkeily-liejuojan-pellon-kosteikolle-09-10-2024/) - Vuoden 2024 aikana Utajärvelle, Naamanjoen latvoille on toteutettu osana Vedet haltuun valuma-alueilla -hanketta vesienhallinnan esimerkkikohde. Aholan Maito Oy:n heikkotuottoinen turvepelto on vetetty ja muutettu kosteikoksi. Noin kahden hehtaarin kokoiselle turvepellolle perustetulla kosteikolla tavoitellaan vesienhallinnan ja -hoidon hyötyjen lisäksi ilmastovaikutusten hillintää. Tilaisuudessa pääset tutustumaan alkusyksystä valmistuneeseen kosteikkoon. Paikan päällä kosteikkohankkeesta on kertomassa kohteen suunnittelijat ja maanomistaja.
- [Kansallinen pohjoisen raakun seminaari 10.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kansallinen-pohjoisen-raakun-seminaari-10-10-2024/) - Nyt puhutaan pohjoisen raakuista! Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää LIFE Revives -projektin kanssa järjestyksessään toisen kansallisen raakkuseminaarin Pudasjärvellä Pohjantähdessä 10.10.2024. Osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä. Seminaarin teemana tänä vuonna on pohjoisen raakut ja raakkuvesistöjen valuma-alueiden maankäyttö. Ilmoittaudu tapahtumaan täältä: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/a167f003-bc59-4aa3-a61f-b0ee81c00703?displayId=Fin3158768 Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan päivänpolttavasta aiheesta!
- [AFRYn talousmalli 3.0 demo saneerausohjelman kulujen kasvaessa -webinaari 25.09.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/afryn-talousmalli-3-0-demo-saneerausohjelman-kulujen-kasvaessa-webinaari-25-09-2024/) - Webinaarissa käsittelemme esimerkin avulla, miten kunnan kasvava saneerausohjelma saadaan tasapainotettua Talousmalli 3.0:n avulla. Puhujana toimii AFRYn vesiliiketoiminnan johtava asiantuntija Antti Levänen. Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan webinaariin verkkosivujemme kautta.
- [Kunnat vaikuttavan vesiensuojelun toteuttajina 27.11.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kunnat-vaikuttavan-vesiensuojelun-toteuttajina-27-11-2024/) - Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Valonia järjestävät yhteistyössä kolmiosaisen valtakunnallisen kuntatoimijoille suunnatun vesiensuojeluwebinaarisarjan. Kolmiosaisessa webinaarisarjassa käsitellään vesiensuojeluun ja vesivarojen hallintaan liittyviä ajankohtaisia teemoja kuntatoimijoiden näkökulmasta. Webinaarisarjan aikana kuullaan puheenvuoroja kuntien toteuttamasta vesiensuojelutyöstä aina strategioista käytännön toimenpiteisiin, vesistöjen tilan merkityksestä kuntalaisille sekä vesivarojen muutosten ja riskien hallinnasta. Kolmannen webinaarin aiheena 27.11. on vesivarojen muutosten ja riskien hallinta. Tervetuloa
- [Kunnat vaikuttavan vesiensuojelun toteuttajina 29.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kunnat-vaikuttavan-vesiensuojelun-toteuttajina-29-10-2024/) - Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Valonia järjestävät yhteistyössä kolmiosaisen valtakunnallisen kuntatoimijoille suunnatun vesiensuojeluwebinaarisarjan. Kolmiosaisessa webinaarisarjassa käsitellään vesiensuojeluun ja vesivarojen hallintaan liittyviä ajankohtaisia teemoja kuntatoimijoiden näkökulmasta. Webinaarisarjan aikana kuullaan puheenvuoroja kuntien toteuttamasta vesiensuojelutyöstä aina strategioista käytännön toimenpiteisiin, vesistöjen tilan merkityksestä kuntalaisille sekä vesivarojen muutosten ja riskien hallinnasta. Toisen webinaarin aiheena 29.10. on kunnat vaikuttavan vesiensuojelun toteuttajina. Tervetuloa linjoille!
- [Vesistöjen arvo ja suojelu kunnissa 03.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistojen-arvo-ja-suojelu-kunnissa-03-10-2024/) - Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Valonia järjestävät yhteistyössä kolmiosaisen valtakunnallisen kuntatoimijoille suunnatun vesiensuojeluwebinaarisarjan. Kolmiosaisessa webinaarisarjassa käsitellään vesiensuojeluun ja vesivarojen hallintaan liittyviä ajankohtaisia teemoja kuntatoimijoiden näkökulmasta. Webinaarisarjan aikana kuullaan puheenvuoroja kuntien toteuttamasta vesiensuojelutyöstä aina strategioista käytännön toimenpiteisiin, vesistöjen tilan merkityksestä kuntalaisille sekä vesivarojen muutosten ja riskien hallinnasta. Ensimmäisen webinaarin aiheena 3.10. on vesistöjen arvo ja suojelu kunnissa. Tervetuloa
- [Tulva-, pato- ja vesienhoitopäivät 31.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tulva-pato-ja-vesienhoitopaivat-31-10-2024/) - Päivien tavoitteena on kertoa patoturvallisuuden, tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon ajankohtaisista asioista sekä tiedonvaihto ja yhteistyön tiivistäminen. Tapahtuma on suunnattu alan asiantuntijoille (mm. valtion ympäristöhallinto, konsultit, yliopistot, yritykset).
- [Hoitokalastuksen perusteita ja käytäntöjä -hybriditilaisuus 03.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hoitokalastuksen-perusteita-ja-kaytantoja-hybriditilaisuus-03-10-2024/) - Päivän ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä käytännön esimerkkejä hoitokalastuksesta. Ilmoittautumisen yhteydessä voi esittää kysymyksiä etukäteen. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille hoitokalastuksesta kiinnostuneille osakaskunnille, järviyhdistyksille sekä yksityishenkilöille. Tilaisuudesta julkaistaan myöhemmin saavutettava videotallenne Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen YouTube-kanavalle. Tilaisuuteen on myös etäosallistumismahdollisuus (Teams). Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki (24.9. mennessä) löytyvät täällä: https://www.ely-keskus.fi/…/ely…/KTuFjsT6K6pM/event/55825507
- [MUSTBE - Aspects of Multidimensional Stormwater Solutions 02.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/mustbe-aspects-of-multidimensional-stormwater-solutions-02-10-2024/) - Tervetuloa MUSTBE-hankkeen kansainväliseen seminaariin, jonka teemana on näkökulmia moniulotteisiin hulevesiratkaisuihin. Tapahtuma järjestetään Porissa, Satakunnan ammattikorkeakoulun auditoriossa 2.10. klo 8:30-15. Myös etäosallistumismahdollisuus. Interreg MUSTBE -hankkeen tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa käsittelemällä mereen päätyviä hulevesiä kehittämällä uusia, monihyödyllisiä hulevesien hallintajärjestelmiä. Hankkeessa kumppanit pyrkivät yhdistämään moniulotteisia luontoon perustuvia huleveden käsittelyratkaisuja digitaalisiin ratkaisuihin maksimoidakseen hulevesien käsittelytehokkuuden ja kuntien kyvyn
- [Metsäntuntijat-webinaari: Soiden ja turvemaiden ennallistamisella ja valuma-aluesuunnittelulla monitavoitteisia hyötyjä metsiin ja vesistöille](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/metsantuntijat-webinaari-soiden-ja-turvemaiden-ennallistamisella-ja-valuma-aluesuunnittelulla-monitavoitteisia-hyotyja-metsiin-ja-vesistoille/)
- [Webinaari: Vesivastuullisuudesta PK-yritysten kilpailuvaltti](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-vesivastuullisuudesta-pk-yritysten-kilpailuvaltti/)
- [Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaari](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjois-suomen-vesienhoito-ja-vesistokunnostusseminaari/)
- [Rahkasammalpäivä 17.09.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/rahkasammalpaiva-17-09-2024/) - Voiko entisillä turvetuotantoalueilla kasvattaa rahkasammalta? Kasvua sammalesta –hanke esittelee tapahtumassa rahkasammalen viljelyä. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja kasvatusalueiden vesitalouden hallintaan ja rahkasammalen kasvun optimointiin.
- [Siuntionjoki 2030 -seminaari: Yhteistyöllä kohti puhtaampia vesistöjä 28.08.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/siuntionjoki-2030-seminaari-yhteistyolla-kohti-puhtaampia-vesistoja-28-08-2024/) - Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry toivottaa kaikki Siuntionjoen vesienhoidosta kiinnostuneet tervetulleeksi seminaariin, joka järjestetään 28. elokuuta Hotelli Siuntiossa klo 17 alkaen. Haluamme koota yhteen asiantuntijat, paikalliset toimijat ja yritykset sekä asiasta kiinnostuneet asukkaat keskustelemaan Siuntionjoella tehdystä vesistöjen ja valuma-alueen kunnostustyöstä ja tulevaisuuden suunnitelmista. Seminaarissa käsitellään muun muassa Siuntionjoen taimenkantojen nykytilaa, valuma-aluekunnostuksia ja kuullaan yritysten kokemuksia
- [Orgaanisten peltomaiden kestävä vesienhallinta -seminaari 23.10.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/orgaanisten-peltomaiden-kestava-vesienhallinta-seminaari-23-10-2024/) - Seminaarin tavoitteena on keskustella ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia, miten voimme orgaanisten peltomaiden vesienhallinnan avulla sopeutua ilmastonmuutokseen ja vähentää turvepeltojen ympäristöhaittoja. Seminaarissa tarkastellaan myös turvepeltomaiden merkitystä huoltovarmuudelle sekä kulttuurisille ekosysteemipalveluille. Seminaariin ovat lämpimästi tervetulleita alan asiantuntijat, julkishallinnon työntekijät, tutkijat, rahoittajat, neuvojat, suunnittelijat, urakoitsijat, viljelijät, alan opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet.
- [Lintuvesipäivät 27.08.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/lintuvesipaivat-27-08-2024/) - Tapahtumassa esitellään lintuvesiin ja kosteikkoihin liittyvää toimintaa ja retkeillään seudun lintuvesillä.
- [Vaikuta vesiin -päivät 2024 27.08.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vaikuta-vesiin-paivat-2024-27-08-2024/) - Vaikuta vesiin –päivät on vuosittainen vesien- ja merenhoidon päätapahtuma viranomaisille, sidosryhmille ja kaikille vesien- ja merenhoidosta kiinnostuneille.
- [Uudenmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma – suunnitelmaluonnoksen esittelytilaisuus 10.09.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/uudenmaan-vesihuollon-alueellinen-yleissuunnitelma-suunnitelmaluonnoksen-esittelytilaisuus-06-08-2024/) - Tilaisuudessa esitellään Uudenmaan vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman luonnosta. Yleissuunnitelmassa tarkastellaan vedenhankinnan, käsittelyn ja jakelun sekä jätevesien johtamisen ja käsittelyn tarpeita koko Uudenmaan alueella ja esitetään ratkaisut kyseisten toimintojen turvaamiseksi ja toimintavarmuuden vahvistamiseksi tulevaisuudessa. Työn tavoitteena on myös tunnistaa mahdollisuuksia vesihuoltotoimijoiden yhteistyön edistämiseen sekä laitosrakenteen kehittämiseen kestävän vesihuollon turvaamiseksi.
- [Vesikasvillisuuden niittotalkoot Laukanlahdella 09.08.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesikasvillisuuden-niittotalkoot-laukanlahdella-09-08-2024/) - Vesikasvillisuuden niittotalkoot Laukanlahdella eteläisessä Salossa. Talkootyötä voi tehdä talkoopäivinä niin lahdella niittokoneella ja keruulautoilla kuin keittiössä valmistaen talkoolaisten lounas- ja kahvitarjoiluja. Tarkempia tietoja talkoista saa seuraamalla yhdistyksen Facebook-sivuja: osoitteessa http://www.facebook.com/LaukanlahdenSuojeluyhdistys Yhdistyksen 20-vuotista taivalta juhlistetaan su 11.8. erityisohjelmalla talkoiden päätyttyä.
- [Maa-aines- ja pohjavesipäivät 17.09.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/maa-aines-ja-pohjavesipaivat-17-09-2024/) - Maa-ainespäivässä esitellään ajankohtaisia maa-ainestenottoon liittyviä aiheita sekä keskustellaan niistä. Pohjavesipäivässä keskustellaan ajankohtaisista pohjavesiin liittyvistä hankkeista ja tutkimuksista. Tilaisuus on tarkoitettu ympäristöhallinnossa, kunnissa sekä yksityisellä sektorilla maa-aineksiin ja pohjavesiin liittyvissä tehtävissä työskenteleville henkilöille. Tilaisuus on maksuton. Osallistuminen vain toiseen päivään on mahdollista. Ilmoittautuminen tapahtumaan avataan elokuussa 2024.
- [Itämerifest 29.08.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/itamerifest-29-08-2024/) - Itämerifest on koko perheen merellinen ilmaistapahtuma Helsingissä Pakkahuoneenlaiturilla. Itämeripäivänä 29.8.2024 klo 12 – 19 järjestettävässä tapahtumassa pääsee tutustumaan merentutkimusalus Arandaan, sen laitteistoihin ja aluksella tehtävään tutkimukseen. Laiturialueen teltoissa kerrotaan muun muassa Itämeren hylyistä, vesistöjen suojelusta sekä ympäristöystävällisestä veneilystä ja ruokavaliosta. Lapsille on tarjolla jännittävä jätevesityöpaja ja hauskoja tietokilpailuja palkintoineen.
- [Vesistökunnostajien aamukahvit: Suomen virtavesien kulttuuriperintö](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-suomen-virtavesien-kulttuuriperinto/)
- [Vesihuolto 2025 -päivät 14.05.2025](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuolto-2025-paivat-14-05-2025/) - Vuoden 2025 vesihuoltopäivät järjestetään Tampereella samaan aikaan ja samassa paikassa Yhdyskuntatekniikka 2025 -näyttelyn kanssa. Kutsu luennoimaan, jolla pyydetään esitysehdotuksia vesihuoltopäiville, julkaistaan syksyllä 2024 Vesilaitosyhdistyksen sivuilla www.vvy.fi
- [Luontopohjainen hulevesien hallinta - Luontokunnat Aamukahvitilaisuus 10.09.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/luontopohjainen-hulevesien-hallinta-luontokunnat-aamukahvitilaisuus-10-09-2024/) - Tervetuloa aamukahvittelemaan Luontokunnat-verkoston Aamukahveille klo 9.00-10.00! Aamukahvien tarkoituksena on tarjota tilaisuus keskustella muiden kuntien edustajien kanssa tietystä teemasta sekä toki myös muista ajankohtaisista asioista. Aamukahveilla on etukäteen valittu, vaihtuva teema, josta tilaisuuden alussa pidetään kiinnostava alustus. Tilaisuus järjestetään verkossa.
- [Hiili haltuun vesienhallinnalla -webinaari 20.08.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hiili-haltuun-vesienhallinnalla-webinaari-20-08-2024/) - ILMOITTAUTUMINEN 18.8. mennessä. Miten hiilen vapautumista voidaan vähentää ilmaan ja vesistöihin? Kuinka hiili saadaan haltuun kannattavassa maa- ja metsätaloudessa? Tule kuulemaan uutta tutkimustietoa, käytännön esimerkkejä sekä keskustelemaan aiheesta. 12.30 Seminaarin avaus Piia Kekkonen, Savonia-AMK Miksi vesistöt tummuvat ja mitä sille voidaan tehdä? Laura Härkönen, Syke Kommenttipuheenvuoro, Henri Mommo, MHY Päijänne Kuormituksen hallinta turvepelloilla Minna Mäkelä,
- [Merialuesuunnittelu - Luontokunnat aamukahvitilaisuus 13.08.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/merialuesuunnittelu-luontokunnat-aamukahvitilaisuus-13-08-2024/) - Tervetuloa aamukahvittelemaan Luontokunnat-verkoston Aamukahveille klo 9.00-10.00! Aamukahvien tarkoituksena on tarjota tilaisuus keskustella muiden kuntien edustajien kanssa tietystä teemasta sekä toki myös muista ajankohtaisista asioista. Aamukahveilla on etukäteen valittu, vaihtuva teema, josta tilaisuuden alussa pidetään kiinnostava alustus. Tilaisuus järjestetään verkossa.
- [HULEVET-hankkeen hulevesiaamukahvit 13.09.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevet-hankkeen-hulevesiaamukahvit-13-09-2024/) - Tervetuloa HULEVET-hankkeen hulevesiaiheisille aamukahveille tänä vuonna! Sarjan kolmannessa webinaarissa aiheena on hulevesireittien ja -rakenteiden kunnossapito ja ilmastokestävä hulevesien hallinta. Webinaarien kohderyhmää ovat asiantuntijat ja kunnat koko Suomen laajuisesti. Webinaarit eivät ole siis vain kuntien kaavoittajille tai suunnittelijoille, vaan kaikki hulevesien parissa työtään tekevät ovat tervetulleita mukaan! Kolmas webinaari järjestetään 13.9.2024 Teamsin välityksellä klo 9 alkaen
- [Vesitalous-lehden aamukahvit, teemana digitalisaatio vesijohtoverkoissa 14.06.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesitalous-lehden-aamukahvit-teemana-digitalisaatio-vesijohtoverkoissa-14-06-2024/) - Toimivilla vesihuoltopalveluilla turvaamme terveytemme, yhteiskunnan toimivuuden ja ympäristön hyvinvoinnin. Uusien digitalisten työkalujen avulla voimme lisätä ymmärrystämme vesihuoltoverkostojen toiminnasta ja veden laadusta sekä nopeuttaa erilaisten häiriötilanteiden havaitsemista. Keskustelua alustetaan katsauksilla seuraaviin aiheisiin: Automatisoitu vesijohtovuotojen etsintä, Jarno Laine, suunnittelupäällikkö, HS-Vesi, Veden etäluennan hyvät käytännöt, Jaana Pulkkinen, Osastopäällikkö, Sweco Finland Oy Vesijohtoverkostojen jatkuvatoimiset vedenlaatusensorit, Petri Juntunen, vesiturvallisuuden erityisasiantuntija,
- [Kosteikot, yhteiset ojitusinvestoinnit ja muut vesienhallinnan keinot -webinaari 08.05.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kosteikot-yhteiset-ojitusinvestoinnit-ja-muut-vesienhallinnan-keinot-webinaari-08-05-2024/) - Vesienhallinta on tärkeä osa kannattavaa ja kestävää maa- ja metsätaloutta. Vesienhallintaa voit toteuttaa monin eri tavoin ja toimenpiteisiin on mahdollista hakea myös rahoitusta. Webinaarissa kuulet vesienhallinnan keinoista ja tukimahdollisuuksista. Webinaari on maksuton ja kaikille avoin. Katso tarkempi ohjelma ja osallistumislinkki tapahtuman sivuilta.
- [Vesihukihankkeen tiekarttatyöpaja - Kutsu vesihuollon toimijoille 21.05.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihukihankkeen-tiekarttatyopaja-kutsu-vesihuollon-toimijoille-21-05-2024/) - Vesihuollon hiilineutraaliuden edistämisen verkostossa (vesihukiverkosto) olet mukana edelläkävijänä edistämässä vesihuollon ilmastotavoitteita. Verkoston jäsenenä pääset mukaan laatimaan kansallista vesihuollon vähähiilisyystiekarttaa. Lisäksi Vesihukiverkosto tukee vesihuollon toimijoiden välistä ilmastoyhteistyötä. Vesihukiverkosto on tarkoitettu vesilaitoksille, yrityksille, tutkimusorganisaatioille ja muille vesihuoltoalan toimijoille. Verkostossa mukana olo on osallistujille ilmaista, lukuun ottamatta omakustanteisia vierailuja tai muita mahdollisia lähitapaamisia. Tiekarttatyöpaja 1 järjestetään 21.5 klo
- [Onko kotikuntasi laadukas vesihuolto turvattu? - webinaari kuntapäättäjille 23.04.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/onko-kotikuntasi-laadukas-vesihuolto-turvattu-webinaari-kuntapaattajille-23-04-2024/) - Toimiva vesihuolto on kunnan hyvinvoinnin perusta. Päättäjä voi vaikuttaa siihen, että kotikunnassa toimii laadukkaasti hoidettu vesihuoltolaitos, joka turvaa asukkaiden terveyden, puhtaan ympäristön ja elinkeinotoiminnan perusedellytykset. Webinaari kuntien viranhaltijoille ja vesihuoltolaitosten toiminnasta päättävien hallitusten, johtokuntien ja lautakuntien jäsenille.
- [Vesitalous-lehden järviteemaiset aamukahvit (Teams) 04.04.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesitalous-lehden-jarviteemaiset-aamukahvit-teams-04-04-2024/) - Tällä kertaa aamukahveilla järviä käsitellään mm. järviekologian, talvikauden, järvien vuosikierron sekä historian ja perimätiedon näkökulmista. Keskustelua moderoivat Helsingin yliopiston emeritusprofessorit Lauri Arvola, Timo Huttula ja Matti Leppäranta. Osallistumislinkki ja tarkempi ohjelma löytyvät tapahtuman kotisivulta.
- [Hulevesi 2024, Tampere 25.04.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevesi-2024-tampere-25-04-2024/) - Tervetuloa ilmoittautumaan Suomen Vesiyhdistys ry:n Hulevesijaoston järjestämään Hulevesi2024-seminaariin! Kaksipäiväinen seminaari järjestetään Tampereen Sampolassa (Sammonkatu 2, 33540 Tampere) 25-26.4.2024. Ensimmäinen seminaaripäivä sisältää varsinaiset esitykset sekä verkostoitumista iltatilaisuuden muodossa ja toinen päivä sisältää vapaavalintaisen työpajan sekä ekskursion paikallisiin hulevesikohteisiin. Seminaarin tarkempi ohjelma löytyy Hulevesijaoston kotisivuilta: https://www.vesiyhdistys.fi/hulevesijaosto/hulevesiseminaari/ Seminaariin osallistuminen on maksutonta ja mukaan mahtuu 200 osallistujaa. Ilmoittautuminen päättyy
- [HULEVET-hankkeen hulevesiaamukahvit 17.05.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevet-hankkeen-hulevesiaamukahvit-17-05-2024/) - Tervetuloa HULEVET-hankkeen hulevesiaiheisille aamukahveille tänä vuonna! Sarjan toisessa webinaarissa aiheena on hulevesien hallinnan ja suunnittelun työkalut kunnissa. Webinaarit eivät ole vain kaavoittajille tai suunnittelijoille, vaan kaikki hulevesien parissa työtään tekevät ovat tervetulleita mukaan! Webinaarien kohderyhmää ovat siis asiantuntijat ja kunnat koko Suomen laajuisesti. Toinen webinaari järjestetään 17.5.2024 Teamsin välityksellä klo 9 alkaen. HULEVET-hanke on neljän
- [Vesihuolto 2024 -päivät 15.05.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuolto-2024-paivat-15-05-2024/) - Vesihuoltopäivät 2024 kokoaa yhteen vesihuoltoalan kärkinimet ja tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia suoraan huippuasiantuntijoilta. Päivillä on 84 asiantuntijaesitystä kolmessa rinnakkaisessa salissa. Avajaisesityksessä asiakaskokemusjohtaja Marja Koskimäki kertoo Verohallinnon matkasta kohti asiakaslähtöistä palveluorganisaatiota. Ohjelmassa on mm. Vesihuolto muuttuneessa turvallisuustilanteessa -paneelikeskustelu, jonka vetäjänä toimii Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän turvallisuusjohtaja, vesihuoltopoolin puheenjohtaja Veli-Pekka Vuorilehto. Lisäksi Vesihuolto 2024-päivillä järjestetään vesihuoltonuorten seminaari,
- [](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/34453/)
- [Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston VUOSISEMINAARI, Rovaniemi 11.06.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/valtakunnallisen-vesistokunnostusverkoston-vuosiseminaari-rovaniemi-11-06-2024/) - Katso lisätiedot vuosiseminaarin verkkosivuilta. Ohjelma julkaistaan maaliskuussa.
- [Vesistökunnostajien aamukahvit: Hulevedet ovat ympäristöriski – ongelma ja ratkaisut 23.02.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-hulevedet-ovat-ymparistoriski-ongelma-ja-ratkaisut-23-02-2024/) - Ohjelma 8.30-10.00 8.35–8.55 Hulevesien laatu ja merkitys vesistöille – Juhani Järveläinen, Lahden kaupunki 8.55–9.10 Hulevesien mikropollutantit – Heidi Ahkola ja Päivi Fjäder, SYKE 9.10–9.25 Hulevesikuormituksen luontopohjaiset ratkaisut – Heini Postila, Oulun yliopisto 9.25–9.40 Hulevesikuormituksen ratkaisu – Kaivosuodattimen tulokset – Juha-Pekka Saarelainen, Watec Consulting Oy 9.40–10.00 Keskustelua ja tilaisuuden päättäminen
- [Kunta- ja Järjestö-Helmen vuoden 2021 hankkeiden loppuseminaari (Teams) 22.02.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kunta-ja-jarjesto-helmen-vuoden-2021-hankkeiden-loppuseminaari-teams-22-02-2024/) - Ilmoittaudu tapahtumaan linkin kautta: https://events.teams.microsoft.com/event/b0ccd7d8-d7bc-448b-a97f-4b94069c691e@d95951a6-dfd3-4a74-9abb-f2b2cb89d671 Tilaisuuden ohjelma: 13.30–13.45 Alkusanat, Tommi Hautala ja Niina Vähätalo, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeiden esityksiä: 13.45–14.05 Ketosirkka, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Uudenmaan piiri, Jari Kurjonen ja Kaisa Kauranen 14.05–14.25 Kouvolan Lautakorven lähteikön kunnostus ja Kalalammen korven ennallistaminen, Kouvolan kaupunki, Kirsi Hokkanen 14.25–14.45 Isiäisen järven kunnostus, Heinolan kaupunki ja Sysmän kunta, Saku Ovaskainen 14.45–15.05
- [Keski-Suomen Oma Vesihuoltopäivä 25.04.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/keski-suomen-oma-vesihuoltopaiva-25-04-2024/) - Tervetuloa mukaan Keski-Suomen Omaan Vesihuoltopäivään 2024! Kutsumme teidät Keski-Suomen alueen vesihuoltotoimijat, viranomaiset ja muut yhteistyötahot Keski-Suomen Omaan Vesihuoltopäivään. Tilaisuus järjestetään 25.4.2024 klo 9.00–15.00 Laukaassa Spa Hotel Peurungassa, Peurungantie 85, Laukaa. Vastuullisuus ja varautuminen päivän teemoina Tämän vuoden teemoiksi meille valikoituivat vastuullisuus ja varautuminen. Saamme kuulla mielenkiintoisia alustuksia näihin aiheisiin liittyen. Lisäksi meille on varattu hyvin
- [Veeti-koulutus - Vesihuoltotietojen tallentaminen järjestelmään 09.04.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/veeti-koulutus-vesihuoltotietojen-tallentaminen-jarjestelmaan-09-04-2024/) - Webinaarissa kerrotaan vesihuollon tietojärjestelmästä Veetistä ja vesi.fi-palvelusta. Tilaisuuden aikana käydään läpi Veetin käyttöä ja vuositietojen toimittamista. Linkki tapahtuman sivuille: Veeti-koulutus
- [HULEVET-hankkeen hulevesiaamukahvit 15.03.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevet-hankkeen-hulevesiaamukahvit-15-03-2024/) - Tervetuloa HULEVET-hankkeen hulevesiaiheisille aamukahveille tänä vuonna! Webinaarisarja alkaa teemalla hulevesisuunnittelun lähtöaineistot ja niiden tarve kunnissa. Webinaarit eivät ole vain kaavoittajille tai suunnittelijoille, vaan kaikki hulevesien parissa työtään tekevät ovat tervetulleita mukaan! Webinaarien kohderyhmää ovat siis asiantuntijat ja kunnat koko Suomen laajuisesti. Ensimmäinen webinaari järjestetään 15.3.2024 ja aiheena on hulevesisuunnittelun lähtöaineistot ja niiden tarve kunnissa. HULEVET-hanke
- [LAHTI LAKES 2024 03.06.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/lahti-lakes-2024-03-06-2024/) - Järvien hoidon ja kunnostuksen parissa työskentelevät tutkijat kokoontuvat kansainväliseen symposioon Lahden Sibeliustaloon kesäkuussa 2024. Symposio on järjestetty aiemmin vuosina 2018 ja 2021. Abstraktihaku ja ilmoittautuminen ovat auki. Symposion järjestävät Helsingin yliopisto, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö ja kansainvälisen limnologijärjestön SIL:n järvikunnostuksiin keskittynyt työryhmä (SIL Working Group on lake restoration) ja World Water Quality Alliance. Symposio pidetään hienoissa
- ["Turvemaiden ennallistaminen - mikä saa teidät ennallistamaan” -keskustelutilaisuus 07.02.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/turvemaiden-ennallistaminen-mika-saa-teidat-ennallistamaan-keskustelutilaisuus-07-02-2024/) - Tilaisuuden kohderyhmänä ovat suuret maanomistajat sekä viranomaiset. Aiheena ennallistaminen turvemailla. Tilaisuuden tavoitteena on vaihtaa ajatuksia siitä, miten saamme ennallistamispinta-alat kasvuun ja miten huomioida päästöt ja hyödyt. Mitä hyötyjä ennallistaminen tuo ja millaisilla kohteilla ennallistaa? Tule mukaan keskustelemaan aiheesta!
- [SWS Webinar - An Integrated Framework for Evaluating Wetland and Stream Compensatory Mitigation 21.03.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/sws-webinar-an-integrated-framework-for-evaluating-wetland-and-stream-compensatory-mitigation-21-03-2024/) - Compensatory mitigation is an integral component of stream and wetland regulatory programs. Sustained improvement in wetland and stream compensatory mitigation requires establishment of ongoing evaluation efforts that provide continued feedback to aquatic resource programs and allow them to adapt, evolve, and improve over time. However, evaluation of compensatory mitigation performance remains challenging. In 2022, USEPA
- [Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian tulevaisuuspäivä 14.02.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjoisen-suomen-vesihuoltostrategian-tulevaisuuspaiva-14-02-2024/) - Suuntaamme katseen tulevaan – miten onnistumme strategiassa? Keväällä 2023 käynnistetty Pohjoisen Suomen vesihuollon strategiatyö on nyt valmis. Hankkeessa on laadittu Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien yhteinen vesihuoltostrategia ja toimenpidesuunnitelma mahdollisimman hyvin hoidetun vesihuollon saavuttamiseksi. Uuden strategian pohjalta on laadittu jokaiselle maakunnalle tarkemmat strategian tavoitteisiin pohjautuvat toimenpidesuunnitelmat. Nyt on aika katsoa yhdessä, miten käynnistämme strategian toimeenpanon.
- [Vesistökunnostusverkoston Talviwebinaari](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostusverkoston-talviwebinaari/) - Vesistökunnostuverkoston Talviwebinaarin 2024 aiheena on turvetuotantoalueiden jatkokäytön vesistövaikutukset ja sihen saatava JTF-rahoitus. Webinaarin ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan Syken koulutuskalenterissa tammikuun puolivälissä.
- [Asiaa vesihuollosta webinaarisarja: Vesihuoltolaitosten talous - haasteista kohti ratkaisuja OSA 2 25.01.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/asiaa-vesihuollosta-webinaarisarja-vesihuoltolaitosten-talous-haasteista-kohti-ratkaisuja-osa-2-25-01-2024/) - Asiaa vesihuollosta -webinaarisarja jatkuu talousaiheilla! Webinaareissa käydään läpi seuraavien asiakokonaisuuksien perusasioita: • Vesihuolto liiketoimintana • Keskeiset talouden mittarit • Laitosten taloudellinen tilanne • Liikevaihdon rakenne • Investoinnit tänään ja huomenna • Peruspääoma ja velkaantuneisuus • Keskeiset suorituskykymittarit Kouluttajana tilaisuuksissa toimii yliopistotutkija Jari Paranko Tampereen yliopistosta. Jarin kanssa käydään läpi vesihuoltolaitosten toimintaa talouden näkökulmasta. Jari on
- [Asiaa vesihuollosta webinaarisarja: Vesihuoltolaitosten talous - haasteista kohti ratkaisuja OSA 1 18.01.2024](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/asiaa-vesihuollosta-webinaarisarja-vesihuoltolaitosten-talous-haasteista-kohti-ratkaisuja-osa-1-18-01-2024/) - Asiaa vesihuollosta -webinaarisarja jatkuu talousaiheilla! Webinaareissa käydään läpi seuraavien asiakokonaisuuksien perusasioita: • Vesihuolto liiketoimintana • Keskeiset talouden mittarit • Laitosten taloudellinen tilanne • Liikevaihdon rakenne • Investoinnit tänään ja huomenna • Peruspääoma ja velkaantuneisuus • Keskeiset suorituskykymittarit Kouluttajana tilaisuuksissa toimii yliopistotutkija Jari Paranko Tampereen yliopistosta. Jarin kanssa käydään läpi vesihuoltolaitosten toimintaa talouden näkökulmasta. Jari on
- [Hakuinfo: Kunta- ja järjestö-Helmi](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hakuinfo-kunta-ja-jarjesto-helmi/) - Kunta- ja Järjestö-Helmen seuraava avustushaku aukeaa tammikuussa 2024! Haku on auki 2.1.-31.1.2024. Hankkeiden tulee valmistua viimeistään 31.10.2025 mennessä. Uudenmaan ELY-keskus järjestää kaikille hausta kiinnostuneille hakuinfon 11.12.2023 klo 14.00. Osallistu tapahtumaan: Hakuinfo (teams)
- [Vesi-ilta Vesilahdella 09.11.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesi-ilta-vesilahdella-09-11-2023/) - KVVY Yhdistyksen hankkeet ja Vesilahden kunta järjestävät yhteistyössä jo perinteeksi muodostuneen KVVY:n Vesi-illan uudistetussa muodossa! Illan aikana kuullaan esityksiä vesien tilasta ja kunnostamisesta, sekä hankeavustusten hakemisesta ja lupa-asioista. Illan aikana on auki myös hankeklinikka, jossa KVVY Yhdistyksen asiantuntijoilta saa apua hankkeistamiseen ja hankehakuihin liittyvissä kysymyksissä.
- [Asiaa vesihuollosta webinaarisarja: Varautuminen ja riskienhallinta 12.12.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/asiaa-vesihuollosta-webinaarisarja-varautuminen-ja-riskienhallinta-12-12-2023/) - Vesihuoltopalveluiden toimintavarmuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa on tärkeää. Tässä webinaarissa asiaa mm. • vesihuollon kriittisestä infrasta • materiaalisesta varautumisesta • kyberturvallisuudesta • varautumisteemaisista hankkeista ja harjoituksista Ohjelma ja aikataulu tarkentuvat lähempänä. Osallistumislinkin tilaisuuteen saat rekisteröitymällä tapahtumaan. ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut -yksikkö toivottaa teidät tervetulleiksi mukaan!
- [Vesistökunnostajien aamukahvit: Pienvedet – voidaanko uhanalaistuminen pysäyttää? 27.10.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-pienvedet-voidaanko-uhanalaistuminen-pysayttaa-27-10-2023/) - Ohjelma 8.30 Tervetuloa! Liisa Hämäläinen, Suomen vesistösäätiö 8.40 Pienvesien suojelu ja ennallistaminen: haasteita ja ratkaisuja Lammet, Jarkko Leka, Valonia Purot, Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lähteet, Janne Tolonen, Valonia 9.40 Miten hankkeiden vaikuttavuutta voitaisiin parantaa? Auri Sarvilinna, Suomen vesistösäätiö 9.50 Keskustelua 10.00 Tilaisuus päättyy
- [Avoin keskustelutilaisuus: Koitajoki-Koitere Foorumi 2023 25.10.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/avoin-keskustelutilaisuus-koitajoki-koitere-foorumi-2023-25-10-2023/) - Foorumi on kaikille avoin keskustelutilaisuus, johon voi tulla kuulemaan ja keskustelemaan Koitajoen ja Koitereen alueen ajankohtaisista ympäristöasioista. Syksyn tilaisuuden teemana on vajaatuottoiset maat ja turvetuotannosta vapautuvat alueet. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä tai etäyhteydellä.
- [Työkaluja ja menetelmiä turvemaiden metsien käytön vesistö- ja ilmastovaikutusten torjuntaan -loppuseminaari 25.10.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tyokaluja-ja-menetelmia-turvemaiden-metsien-kayton-vesisto-ja-ilmastovaikutusten-torjuntaan-loppuseminaari-25-10-2023/) - TurVI-hankkeessa on sovitettu kestävällä tavalla yhteen turvemaiden metsien puuntuotannon turvaaminen, vesiensuojelu sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Viimeisen kolmen vuoden aikana on seurattu eri syvyyteen kunnostettujen metsäojien vaikutuksia suometsän kasvihuonekaasupäästöihin ja vesistökuormitukseen. Hankkeessa kunnostettiin ojia 90 cm ja 60 senttimetrin syvyyteen. Matalampien ojien alueella kuormitus ja päästöt jäivät vähäisemmiksi. Samanaikaisesti pohjaveden pinta pysyi puuston kasvun
- [Vesien vaikuttajat - vertaistukea vesistökunnostuksiin 06.11.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesien-vaikuttajat-vertaistukea-vesistokunnostuksiin-06-11-2023/) - Tervetuloa kuulemaan vesienhoidon ajankohtaisista asioista asiantuntijoilta ja vaihtamaan kokemuksia. Työpajassa klo 16-17 voit kysellä omasta vesistökunnostushankkeesta, rahoituksen hakemisesta ym. Tilaisuuteen voit osallistua paikan päällä Kajaanissa (Kainuun ELY-keskus, Kalliokatu 4) tai Joensuussa (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Kauppakatu 40 B) tai etäyhteydellä (Teams). Ohjelmassa: Klo 13-16 * Miksi vesistöt tummuvat? Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus * Osaajia tarvitaan vesistökunnostuksessa. Heidi
- [Happamien sulfaattimaiden riskikartoitus – keinoja vesistöjen happamuus- ja metallikuormituksen hallintaan (HaSuRiski) -hankeen loppuseminaari 24.10.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/happamien-sulfaattimaiden-riskikartoitus-keinoja-vesistojen-happamuus-ja-metallikuormituksen-hallintaan-hasuriski-hankeen-loppuseminaari-24-10-2023/) - Happamien sulfaattimaiden valtakunnallinen kartoitus kertoo kyllä sulfaattimaiden sijainnin, mutta ei niiden aiheuttaman happamuusriskin suuruutta. HaSuRiski-hankkeessa on syvennetty ymmärrystä maankäytön aiheuttamista riskeistä happamilla sulfaattimailla ja laadittu happamien sulfaattimaiden riskikartat Laihianjoen ja Siikajoen pilottivaluma-alueille. Riskikartoituksessa yhdistetään maanäytteiden perusteella tehty riskinarviointi hydrogeokemialliseenriskinarviointiin. Hankkeessa on lisäksi tuotettu avoimeen lähdekoodiin pohjautuva mobiilisovelluksen prototyyppi happamien sulfaattimaiden riskien kartoitukseen maasto-olosuhteissa.
- [Vesihuollon hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden edistäminen – Vesihuki-hankkeen loppuwebinaari 23.11.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesihuollon-hiilineutraalisuuden-ja-kiertotalouden-edistaminen-vesihuki-hankkeen-loppuwebinaari-23-11-2023/) - Suomen ympäristökeskuksen Vesihuki-hankkeessa arvioitiin kattavasti ensimmäistä kertaa Suomen vesihuollon elinkaarisia kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähentämisen keinoja. Hankkeessa tuotettiin myös vesihuoltolaitosten käyttöön tarkoitettu avoin ja ilmainen päästölaskentatyökalu. Tule kuulemaan Vesihuki-hankkeen tuloksista ja tutustumaan päästölaskentatyökaluun. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 22.11 klo 15 yllä olevasta linkistä.
- [Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian maakunnallinen toimenpidetyöpaja 1: KAINUU 26.09.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjoisen-suomen-vesihuoltostrategian-maakunnallinen-toimenpidetyopaja-1-kainuu-26-10-2023/) - Pohjoisen Suomen yhteistyöalueen vesihuollon strategiahanke on käynnistetty vuoden 2023 alussa. Hankkeessa laaditaan alueen yhteinen vesihuoltostrategia mahdollisimman hyvin hoidetun vesihuollon saavuttamiseksi. On aika työstää Kainuun maakunnan vesihuollon kehittämisen toimenpidesuunnitelmaa. Suunnitelma sisältää maakuntamme tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet entistäkin paremman vesihuollon turvaamiseksi tulevaisuudessa. Ilmoittaudu mukaan ELY-keskuksen tapahtumakalenterista ja nappaa osallistumislinkki kalenteriisi. Erillistä kalenterikutsua ei tilaisuuteen lähetetä. Tervetuloa mukaan
- [Valumavesi-seminaari 31.10.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/valumavesi-seminaari-31-10-2023/) - Tutkimus osoittaa kaksitasouoman hyödyt Tervetuloa tiistaina 31.10.2023 Musiikkitalolle Helsinkiin klo 9:00 -14:30. Esittelemme uusimmat tutkimustuloksemme peltojen ja metsien tulvatasanteellisten uomien vaikutuksista vedenlaatuun, tulviin ja biodiversiteettiin. Keskustelemme myös tulvatasanteiden hoidosta ja rahoituksesta. Valtion tuet painottuvat jatkossa luonnonmukaisiin kuivatusmenetelmiin, kuten kaksitasouomiin. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä. Ilmoittauduthan maanantaihin 23.10. mennessä.
- [Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian maakunnallinen toimenpidetyöpaja 1: POHJOIS-POHJANMAA 31.10.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjoisen-suomen-vesihuoltostrategian-maakunnallinen-toimenpidetyopaja-1-pohjois-pohjanmaa-1-11-2023/) - Pohjoisen Suomen yhteistyöalueen vesihuollon strategiahanke on käynnistetty vuoden 2023 alussa. Hankkeessa laaditaan alueen yhteinen vesihuoltostrategia mahdollisimman hyvin hoidetun vesihuollon saavuttamiseksi. On aika työstää Pohjois-Pohjanmaan maakunnan vesihuollon kehittämisen toimenpidesuunnitelmaa. Suunnitelma sisältää maakuntamme tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet entistäkin paremman vesihuollon turvaamiseksi tulevaisuudessa. Ilmoittaudu mukaan ELY-keskuksen tapahtumakalenterista ja nappaa osallistumislinkki kalenteriisi. Erillistä kalenterikutsua ei tilaisuuteen lähetetä. Tervetuloa mukaan
- [Hiili vesistöissä ja ilmastoviisas maankäyttö -webinaarisarjan osa 5](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hiili-vesistoissa-ja-ilmastoviisas-maankaytto-webinaarisarjan-osa-5/) - Monitavoitearviointi valuma-aluesuunnittelussa: Käytännön esimerkkejä (Jyri Mustajoki & Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus) Monitavoitearviointi on järjestelmällinen lähestymistapa, jonka avulla voidaan tukea erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista ja eri toimijoiden vuoropuhelua ympäristösuunnittelussa ja -päätöksenteossa. SysteemiHiili-hankkeessa monitavoitearviointia hyödynnettiin maankäyttösektorin erilaisten toimenpiteiden arvioinnissa, vertailussa ja kohdentamisessa. Tapausesimerkit liittyvät valuma-aluetason vesienhallinta- ja ilmastotarkasteluihin Pohjois-Savossa ja entisten turvetuotantoalueiden jatkokäyttövaihtoehtojen arviointiin Pohjois-Pohjanmaalla.
- [Hiili vesistöissä ja ilmastoviisas maankäyttö -webinaarisarjan osa 4](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hiili-vesistoissa-ja-ilmastoviisas-maankaytto-webinaarisarjan-osa-4/) - Valuma-aluetason vesienhallinta- ja ilmastotarkastelut – Kiuruveden pilotin kokemuksia (Miika Kajanus, Teija Rantala ja Tuomo Eskelinen, Savonia) Vesienhallinnalla ratkaisuja maankäytön ilmastohaasteisiin? Maanomistajalähtöinen valuma-aluetason vesienhallinnan tarkastelu etsii vesienhallinnan toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa maa- ja metsätalouden haasteisiin. Tässä webinaarissa kerromme lähestymistavasta, jossa ensin tunnistetaan suuremmalla alueella tärkeitä ”hotspot”-kohteita, minkä jälkeen etsitään yhdessä maanomistajien kanssa toimivia ratkaisuja esimerkiksi tulvien ja kuivuuden,
- [Hiili vesistöissä ja ilmastoviisas maankäyttö -webinaarisarjan osa 3](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hiili-vesistoissa-ja-ilmastoviisas-maankaytto-webinaarisarjan-osa-3/) - Maankäytön ja ilmastomuutoksen vaikutukset metsien ja vesien hiilivirtoihin: PREBAS- ja VEMALA-mallitarkastelujen tuloksia (Virpi Junttila & Inese Huttunen, Suomen ympäristökeskus (Osittain englanniksi / Partly in English) Tässä webinaarissa kerromme, kuinka metsien kasvua ja hiilitasetta kuvaava PREBAS-malli on kytketty vesistöjen hiilitasetta kuvaavaan VEMALA TOC-malliin. Tarkastelemme yhteenkytkettyjen mallien avulla muutoksia metsien hiilitaseissa ja vesistöjen hiilikuormituksessa erilaisissa ilmastonmuutoksen, metsien hakkuiden
- [Webinaari: Käytännön näkökulmia turvetuotannosta poistuvien suonpohjien metsittämiseen ja metsäojitettujen soiden ennallistamiseen 14.11.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-kaytannon-nakokulmia-turvetuotannosta-poistuvien-suonpohjien-metsittamiseen-ja-metsaojitettujen-soiden-ennallistamiseen-14-11-2023/) - Turvetuotantoalueilla on useita mahdollisia jatkokäyttömuotoja. Suonpohjaa voidaan esimerkiksi metsittää, ennallistaa vettämällä, perustaa lintukosteikko, ottaa alue erilaisten biomassojen tuotantoon, uudenlaisiin viljelymuotoihin tai aurinko- tai tuulivoiman tuotantoon. Paras ratkaisu voidaan saavuttaa eri jatkokäyttömuotoja yhdistelemällä. Hiilestä kiinni -hankkeissa on tarkasteltu viimeisen kolmen vuoden aikana turvetuotannosta poistuneiden suonpohjien maankäyttömuotoja sekä kehitetty menetelmiä jatkokäytön suunnitteluun ja toteutukseen. Lisätietoa ja ilmoittautumiset
- [Hiili vesistöissä ja ilmastoviisas maankäyttö -webinaarisarjan osa 1](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hiili-vesistoissa-ja-ilmastoviisas-maankaytto-webinaarisarjan-osa-1/) - Maankäytön ilmastotoimenpiteiden ja -ohjauskeinojen hyväksyttävyys – havaintoja maa- ja metsätaloudesta sekä turvealalta (Johanna Leino ja Matias Sivonen, Itä-Suomen yliopisto) Maankäyttösektorin ilmastotavoitteisiin tähtäävät työkalut ja toimenpiteet vaativat oikeudenmukaisuuteen ja hyväksyttävyyteen liittyviä tarkasteluja. Tässä webinaarissa käsittelemme teemoja 1) turvemaiden jälkikäyttömuotoja ja alan siirtymää sekä 2) maa- ja metsätilallisten ilmastonäkökulmia käsittelevien tapaustutkimusten kautta. Lisätietoa ja ilmoittautumiset
- [Hiili vesistöissä ja ilmastoviisas maankäyttö -webinaarisarjan osa 2](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hiili-vesistoissa-ja-ilmastoviisas-maankaytto-webinaarisarjan-osa-2/) - Vesien tummuminen ja suometsien hoito (Laura Härkönen ja Antti Räike, Suomen ympäristökeskus) Pohjoisen pallonpuoliskon vesistöt ovat tummuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. SysteemiHiili-hankkeessa tehdyn trenditarkastelun perusteella tummuminen on edennyt myös Suomen vesistöissä. Mitä merkitystä tummumisella on ja mitkä asiat siihen vaikuttavat? Onko tummumiselle mitään tehtävissä? Kerromme webinaarissa trenditarkastelun tuloksista, tummumisen ekologisista vaikutuksista ja suometsätalouden linkityksestä vesistöjen tummumiseen. Lisätietoa
- [Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian maakunnallinen toimenpidetyöpaja 2: POHJOIS-POHJANMAA 17.11.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjoisen-suomen-vesihuoltostrategian-maakunnallinen-toimenpidetyopaja-2-pohjois-pohjanmaa-17-11-2023/) - Pohjoisen Suomen yhteistyöalueen vesihuollon strategiahanke on käynnistetty vuoden 2023 alussa. Hankkeessa laaditaan alueen yhteinen vesihuoltostrategia mahdollisimman hyvin hoidetun vesihuollon saavuttamiseksi. On aika työstää Pohjois-POhjanmaan maakunnan vesihuollon kehittämisen toimenpidesuunnitelmaa. Suunnitelma sisältää maakuntamme tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet entistäkin paremman vesihuollon turvaamiseksi tulevaisuudessa. Tilaisuus on jatkoa työpajalle 1. Voit osallistua mukaan, vaikka et olisi ollut ensimmäisessä tilaisuudessa. Ilmoittaudu
- [Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian maakunnallinen toimenpidetyöpaja 2: KAINUU 23.11.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjoisen-suomen-vesihuoltostrategian-maakunnallinen-toimenpidetyopaja-2-kainuu-23-11-2023/) - Pohjoisen Suomen yhteistyöalueen vesihuollon strategiahanke on käynnistetty vuoden 2023 alussa. Hankkeessa laaditaan alueen yhteinen vesihuoltostrategia mahdollisimman hyvin hoidetun vesihuollon saavuttamiseksi. On aika työstää Kainuun maakunnan vesihuollon kehittämisen toimenpidesuunnitelmaa. Suunnitelma sisältää maakuntamme tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet entistäkin paremman vesihuollon turvaamiseksi tulevaisuudessa. Tilaisuus on jatkoa työpajalle 1. Voit osallistua mukaan, vaikka et olisi ollut ensimmäisessä tilaisuudessa. Ilmoittaudu
- [Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian maakunnallinen toimenpidetyöpaja 2: LAPPI 24.11.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjoisen-suomen-vesihuoltostrategian-maakunnallinen-toimenpidetyopaja-2-lappi-24-11-2023/) - Pohjoisen Suomen yhteistyöalueen vesihuollon strategiahanke on käynnistetty vuoden 2023 alussa. Hankkeessa laaditaan alueen yhteinen vesihuoltostrategia mahdollisimman hyvin hoidetun vesihuollon saavuttamiseksi. On aika työstää Lapin maakunnan vesihuollon kehittämisen toimenpidesuunnitelmaa. Suunnitelma sisältää maakuntamme tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet entistäkin paremman vesihuollon turvaamiseksi tulevaisuudessa. Tilaisuus on jatkoa työpajalle 1. Voit osallistua mukaan, vaikka et olisi ollut ensimmäisessä tilaisuudessa. Ilmoittaudu
- [Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian maakunnallinen toimenpidetyöpaja 1: LAPPI 27.10.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjoisen-suomen-vesihuoltostrategian-maakunnallinen-toimenpidetyopaja-1-lappi-27-10-2023/) - Pohjoisen Suomen yhteistyöalueen vesihuollon strategiahanke on käynnistetty vuoden 2023 alussa. Hankkeessa laaditaan alueen yhteinen vesihuoltostrategia mahdollisimman hyvin hoidetun vesihuollon saavuttamiseksi. On aika työstää Lapin maakunnan vesihuollon kehittämisen toimenpidesuunnitelmaa. Suunnitelma sisältää maakuntamme tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet entistäkin paremman vesihuollon turvaamiseksi tulevaisuudessa. Ilmoittaudu mukaan ELY-keskuksen tapahtumakalenterista ja nappaa osallistumislinkki kalenteriisi. Erillistä kalenterikutsua ei tilaisuuteen lähetetä. Tervetuloa mukaan
- [Pohjois-Pohjanmaan kunnostuspäivät 17.10.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjois-pohjanmaan-kunnostuspaivat-17-10-2023/) - Huolestuttaako lähijärvesi tila? Pohjois-Pohjanmaan kunnostuspäivillä saat tietoa järvikunnostuksen perusteista ja uusista menetelmistä sekä kuulet käytännön kokemuksia paikallisilta kunnostustoimijoilta. Päivillä pureudutaan myös Pohjois-Pohjanmaan erityiskysymyksiin kuten rautaongelmaan sekä pohditaan ennallistamisen mahdollisuuksia. Tilaisuus tarjoaa mainion mahdollisuuden keskusteluun voimakkaasti ojitettujen valuma-alueiden kunnostamisen haasteista ja onnistumisista. Tule mukaan vaihtamaan ajatuksia ja verkostoitumaan! Huomioithan, että tapahtumaan ei ole mahdollista osallistua etäyhteydellä.
- [AAMUKAHVIT: Valuma-alue on vesienhallinnan pelikenttä – valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan kehittäminen valuma-aluepiloteissa. 29.09.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/aamukahvit-valuma-alue-on-vesienhallinnan-pelikentta-valuma-aluelahtoisen-vesienhallinnan-kehittaminen-valuma-aluepiloteissa-29-09-2023/) - Aamukahveilla tarjoillaan tietoiskuja valuma-alue- ja vesistökunnostusten ajankohtaisista aiheista. Kaikille avoimet aamukahvit järjestetään Teams-yhteydellä.
- [Kansallinen raakkuseminaari](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kansallinen-raakkuseminaari/) - LIFE Revives -projekti järjestää kansallisen raakkuseminaarin 24.-25.10.2023 Konneveden tutkimusasemalla ja verkkovälitteisesti. Alustava ohjelma Luvassa on siis niin tiedonantoja tuoreimmista raakkua koskevista tutkimustuloksista kuin keskustelua päivänpolttavista raakunsuojeluasioista. Ilmoittautuminen seminaariin (niin paikan päällä kuin verkkovälitteisesti osallistumiseen) on auki 10.10.2023 saakka seuraavan linkin kautta: https://link.webropol.com/s/kansallinenraakkuseminaari Seminaarin kustannukset osallistujille ovat seuraavat ja ne tulee maksaa paikan päällä aseman toimistossa: yöpyminen
- [PONDERFUL Webinar: Limnology underdogs - The local and global importance of pond ecosystems 18.09.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ponderful-webinar-limnology-underdogs-the-local-and-global-importance-of-pond-ecosystems-18-09-2023/) - Most of the world’s waterbodies are small enough to be considered ponds: over 95% of waterbodies are estimated to be less than 0.1 km2 (10 ha) in size. Yet, most research overlooks these small waterbodies; paradigms for lake ecosystem ecology largely come from larger, deeper temperate lakes. This presentation will describe research to uncover how
- [Kaakkois-Suomen rannikkokunnostuspäivä 03.10.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kaakkois-suomen-rannikkokunnostuspaiva-03-10-2023/) - Tervetuloa Kotkaan tiistaina 3.10.2023 klo 9:00 alkaen kuuntelemaan Kaakkois-Suomen rannikkoalueen vesistökunnostuksista! Tapahtuma järjestetään Maretariumin Meriteatterissa ja paikkoja löytyy 80 hengelle. Lounastauolla on mahdollisuus käydä ruokailemassa omakustanteisesti esim. läheisessä Wanhassa Fiskarissa ja myös tutustua akvaariotalo Maretariumiin maksutta. Iltapäivän maastoretkeltä ollaan takaisin klo 17 mennessä ja tullessa voidaan koukata myös Kotkan juna- ja linja-autoasemien kautta tarvittaessa. Tarkempi
- [Käytännön toimet maa- ja metsätalouden vesienhallinnan pohjana – esimerkkejä Eurajoen vesistöalueelta -webinaari 20.09.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kaytannon-toimet-maa-ja-metsatalouden-vesienhallinnan-pohjana-esimerkkeja-eurajoen-vesistoalueelta-webinaari-20-09-2023/) - Tervetuloa kuulemaan mm. Kätevä-hankkeen toimenpiteistä maa- ja metsätalouden vesienhallinnan saralla, VesiKestävä -hankkeen kokemuksista vesienhallinnan huomioimisesta kuntametsissä, maan kasvukunnosta ja lohkokohtaisesta vesitaloudesta sekä rakennekalkitusten vaikutuksista Eurajoen pilottialueilla. Tilaisuus toimii KÄTEVÄ-hankkeen loppuwebinaarina. Ilmoittaudu tilaisuuteen 19.9. klo12 mennessä tästä linkistä: https://link.webropol.com/s/kateva Linkki tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille 19.9. aikana.
- [Vesiensuojelun tehostamisohjelman viemäriylivuotoseminaari 27.09.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesiensuojelun-tehostamisohjelman-viemariylivuotoseminaari-27-09-2023-2/) - Vesiensuojelun tehostamisohjelman kaupunkivesiteemasta rahoitettujen viemäriylivuotoaiheisten hankkeiden yhteinen loppuseminaari pidetään torstaina 28.9.2023 klo 8.45–15.30. Tilaisuus järjestetään hybridinä ja siihen voi osallistua joko etäyhteyksin (Teams) tai paikan päällä Lahdessa Hiihtomuseon auditoriossa (Salpausselänkatu 8). Seminaaria edeltävänä päivänä, keskiviikkona 27.8.2023 on mahdollisuus osallistua ekskursioon klo 12.30–16.30. Kierrämme yhteisellä bussilla Hollolan ja Lahden alueilla tutustuen muun muassa passiivikeräimiin, ylivuotokaivojen pinnankorkeuden
- [BlueAdapt-hankkeen loppuseminaari 05.10.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/blueadapt-hankkeen-loppuseminaari-05-10-2023/) - Juhlistamme monivuotisen hankkeemme päätöstä kaksipäiväisellä seminaarilla. Ensimmäinen päivä avaa tieteellisiä tuloksiamme ja toisena päivänä kutsumme päättäjät mukaan keskustelemaan, millaista politiikkaa kestävä sininen siirtymä vaatii.
- [PONDERFUL Technical Webinar: "The world we created and the Planet we want from a freshwater perspective". 29.08.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ponderful-technical-webinar-the-world-we-created-and-the-planet-we-want-from-a-freshwater-perspective-29-08-2023/) - Ilmainen englanninkielinen webinaari, ilmoittaudu verkkosivun kautta. Human activities are responsible for historical changes, particularly biological invasions and their impacts on freshwater ecosystems. In shallow lakes, there is a close relationship between invasions and native biodiversity. How are the Sustainable Development Goals (SDGs) linked with freshwater invasions? SDGs can help protecting freshwater biodiversity, mainly SDG 2
- [Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaari 31.05.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjois-suomen-vesienhoito-ja-vesistokunnostusseminaari-31-05-2023/) - Seminaari on suunnattu Pohjois-Suomen vesistöjen parissa toimiville kuten yhdistyksille, osakaskunnille, kuntien henkilöstöille ja luottamushenkilöille sekä muille vesistökunnostuksista kiinnostuneille. Tilaisuudessa kuullaan ja keskustellaan vesistöjen kunnostukseen liittyvistä ajankohtaisista aiheista, tutkimustuloksista ja hankkeista pohjoisella otteella. Ensimmäisen seminaaripäivän teemoina ovat vesistöjen hoidon ja kunnostamisen ajankohtaiskatsaus, eri toimijoiden rooli vesistökunnostuksissa sekä vieraslajien torjunta. Seminaarin toisena päivänä keskustellaan muun muassa verkostoitumisesta,
- [Kulttuuri-iltama Raakkujaiset 21.09.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kulttuuri-iltama-raakkujaiset-21-09-2023/) - Jopa 250-vuotiaaksi elävän jokihelmisimpukan eli raakun glokidium-toukat irtoavat aikuisesta naaraasta elo-syyskuussa. Ylöjärven Ruonanjoessa sijaitsee yksi Etelä-Suomen viimeisiä lisääntymiskykyisiä raakkupopulaatioita. Tästä johtuen Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistys (ent. Ylöjärven luonto ry) ja Life Revives -projekti /Pirkanmaan ELY-keskus järjestävät 21.9.2023 klo 18.00–20.30 Lavajärven Päivölässä, Ruonanjoen rannalla, kulttuuri-iltama Raakkujaiset. Iltamissa nautitaan monimuotoisesti sana-, sävel- ja kuvataiteesta. Muusikot Pekko Käppi
- [Lintuvesipäivät 23.08.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/lintuvesipaivat-23-08-2023/) - Helmi-elinympäristöohjelman lintuvesiteema järjestää yhteistyössä SOTKA-hankkeen kanssa lintuvesipäivät Kokkolassa 23.-24.8.2023. Ensimmäisen päivän seminaarissa esitellään ajankohtaista lintuvesiin ja -kosteikkoihin liittyvää tutkimusta ja toimintaa. Toisena päivänä tutustutaan lähialueen lintuvesiin. Seminaaria on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. Linkki etäyhteyttä varten lähetetään etäosallistujille lähempänä lintuvesipäiviä. Ilmoittautuminen päättyy 31.7.2023.
- [Järvien hiekkarantojen kunnostamisen koulutus 22.08.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/jarvien-hiekkarantojen-kunnostamisen-koulutus-22-08-2023/) - Koulutus on ilmainen ja kaikille avoin. Ruokailut ja majoitus ovat omakustanteisia. Paikkoja koulutukseen on rajallisesti. Koulutuksen tavoitteena on esitellä juuri valmistunut Helmi-ohjelman sisävesien hiekkarantojen kunnostusopas. Koulutuksessa keskustellaan sisävesien hiekkarantojen kunnostuksien käytännön haasteista ja toteuttamisesta vaiheineen. Maastossa tutustutaan eri tilassa oleviin hiekkarantakohteisiin ja jo kunnostettuihin hiekkarantoihin, joilla käydään läpi kohteen kunnostamisen vaiheet kohteen valinnasta suunnitteluun ja
- [Niittotalkoot Laukanlahdella 22.07.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/niittotalkoot-laukanlahdella-22-07-2023-2/) - Vuosittaiset vesikasvillisuuden niittotalkoot. Talkoolaiset voivat osallistua niittoon (leikkurilautta) ja niittojätteen keräämiseen (lautoilla) tai muonitukseen, kukin kykyjensä mukaan. Talkoolaisille tarjolla lounas ja kahvit.
- [Metsätalouden vesiensuojelupäivät 2023 09.10.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/metsatalouden-vesiensuojelupaivat-2023-09-10-2023/) - Metsätalouden vesiensuojelupäivät on metsä- ja ympäristöalan ammattilaisten yhteinen tapahtuma, joka kokoaa yhteen metsätalouden vesiensuojelun ajankohtaiset aiheet. Tänä vuonna vesiensuojelupäivien teemana on Ratkaisuja suometsien ilmasto- ja vesistövaikutusten hallintaan. Vesiensuojelupäivät toteutetaan kahtena etäiltapäivänä ja retkeilypäivänä. Verkkotilaisuudet koostuvat asiantuntijoiden esityksistä ja retkeilypäivänä suunnataan Parkanon seudulle, jossa tutustaan erilaisiin metsätalouden vesiensuojelun kannalta tärkeisiin kohteisiin. Voit ilmoittautua mukaan kaikkiin toteutuksiin
- [Vaikuta vesiin-päivät 29.08.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vaikuta-vesiin-paivat-29-08-2023-2/) - Vaikuta vesiin –päivät ovat vuosittainen vesien- ja merenhoidon päätapahtuma viranomaisille, sidosryhmille ja kaikille vesien- ja merenhoidosta kiinnostuneille. Tämän vuoden päivillä kuullaan vesien- ja merenhoidon suunnittelun ajankohtaisista teemoista ja keskustellaan muun muassa ekologisen kompensaation mahdollisuuksista. Osallistua voit läsnä tai etänä. Ilmoittaudu 11.8. mennessä. Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki
- [Virtaa vesienhoidon viestintään - Vesistökunnostuksen viestintäwebinaari 21.09.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/virtaa-vesienhoidon-viestintaan-vesistokunnostuksen-viestintawebinaari-21-09-2023/) - Tervetuloa kuulemaan vinkkejä vesistökunnostushankkeiden viestinnästä ja vuorovaikutuksesta sekä sparraamaan muita ja vaihtamaan kokemuksia. Hyvällä viestinnällä turvaat hankkeesi vaikuttavuuden: aktivoit ja sitoutat hankkeen toteuttamisessa mukana olevia ihmisiä, saat hankkeelle näkyvyyttä ja levität hankkeesi kokemuksia ja tuloksia! Ohjelmassa on muun muassa useiden vesistökunnostustoimijoiden esitykset heidän viestinnästään.
- [Ponderful Technical Webinar (free registration) 28.06.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ponderful-technical-webinar-free-registration-28-06-2023/) - During the second half of 2023, PONDERFUL will run a series of technical webinars about the value and management of ponds. We will start our PONDERFUL webinars cycle talking about the role of ponds for aquatic plants conservation, a Portuguese case-study, with Dr. Jael Palhas from the University of Évora, Portugal. This first webinar will
- [Society of Wetland Scientists Webinar - A Broad Scale 2,500 Acre Wetland Habitat Restoration Project in South Florida 20.07.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/society-of-wetland-scientists-webinar-a-broad-scale-2500-acre-wetland-habitat-restoration-project-in-south-florida-20-07-2023/) - Monthly webinars are offered as a benefit of membership. Once each quarter, in March, July, September, and December, the monthly SWS webinar is open for non-members to attend (and at no cost), as well. Avenir is a mixed-use development in Palm Beach Gardens, Florida. The parent property was comprised of 4,763 +/- acres of highly
- [Hulevesiaamukahvit 12.06.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hulevesiaamukahvit-12-06-2023/) - Tervetuloa mukaan Vesiyhdistyksen Hulevesijaoston aamukahveille maanantaina 12.6.2023 klo 9-10 (tapahtuman Teams-linkki). Tilaisuus on avoin kaikille. Aiheena on Kuntatoimijoiden välisen huleveden hallinnan tiedonvälityksen tehostaminen. Hulevesi ei tunne kuntarajoja, mutta huleveden hallinnan käytännöt ja määräykset voivat vaihdella kuntarajan molemmin puolin. Suunnittelutarpeet voivat olla hyvinkin samankaltaisia ja silti kunnat suunnitteluttavat tarvittavia ohjelmia, linjauksia ja selvityksiä. Osan tästä voisi
- [Tiedotustilaisuus Kylliönjärven kunnostustoimista 09.06.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/tiedotustilaisuus-kyllionjarven-kunnostustoimista-09-06-2023/) - Kylliönjärven hoitoyhdistys ry järjestää yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa tiedotustilaisuuden koskien Kylliönjärven tulevia kunnostustoimenpiteitä. Tilaisuus järjestetään pe 9.6. klo 10 - 10:30 Kylliönjärven rannassa, osoitteessa Peuramäentie 141, Puumala. Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Tiedotustilaisuuden jälkeen kaikille halukkaille järjestetään tutustuminen järveen veneen kyydissä. Tervetuloa! Katja Valtonen, p. 050 545 3052, kyllionjarvenhoitoyhdistys@gmail.com Pekka Sojakka,
- [Vesistöt voimavarana – Keskustelua vesienhoidosta yhteiskunnassa, Vesijärvisäätiön 15-vuotisjuhlaseminaari 08.06.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistot-voimavarana-keskustelua-vesienhoidosta-yhteiskunnassa-vesijarvisaation-15-vuotisjuhlaseminaari-08-06-2023/) - Haluamme kutsua sinut mukaan Vesijärvisäätiön 15-vuotisjuhlaseminaariin: Vesistöt voimavarana – Keskustelua vesienhoidosta yhteiskunnassa Juhlistamme Vesijärvisäätiön 15-vuotista taivalta keskustelemalla vesienhoidosta alueellisen kehittämisen, median ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Seminaari on avoin kaikille ilmoittautuneille. Tutustu ohjelmaan oheisesta linkistä. Seminaariin voit ilmoittautua täyttämällä ilmoittautumislomakkeen verkossa täällä
- [Pirkkavesien kevätretki 26.05.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pirkkavesien-kevatretki-26-05-2023/) - Tervetuloa Pirkkavesien kevätretkelle! Retkellä tehdään kosteikkopaikan katselmus ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (KVVY) asiantuntijat, kosteikkosuunnittelija Riku Huuskola, ympäristöasiantuntija ja tutkija Kirsi Kuoppamäki ja ympäristöasiantuntija Hanna Arola, kertovat mitä kosteikon suunnittelussa on otettava huomioon. Tilaisuudessa on tarjolla kahvia ja teetä. On suositeltavaa ottaa mukaan kumisaappaat ja muuten sään mukainen varustus. Osoite: Vesilahdentie 1006, 37310 Tottijärvi (Tienhaarassa
- [Webinaari (maksuton): Improving National River Continuity Restoration Policies for European Ecosystem-based River Management 27.06.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-maksuton-improving-national-river-continuity-restoration-policies-for-european-ecosystem-based-river-management-27-06-2023/) - The webinar is organized on the occasion of the publication of a study on the development and present status of 8 National River Continuity Restoration Policies from Austria, Finland, France, Germany, Lithuania, Norway, Slovakia, Spain. The following aspects of the results of the study will be presented and discussed: -completeness, -administrative structure, -prioritization method, -stakeholder
- [Maatalouden vesienhoidon ja ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 24.05.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/maatalouden-vesienhoidon-ja-ymparistonsuojelun-neuvottelupaivat-24-05-2023/) - Neuvottelupäivät on suunnattu ympäristöviranomaisille ELY-keskuksissa, aluehallintovirastoissa ja kunnissa. Tilaisuudessa kuullaan esityksiä ja keskustellaan ajankohtaisista maatalouden vesienhoidon ja ympäristönsuojelun asioista. Ilmoittautuminen paikan päälle osallistumiseen päättyy 17.5. Etäosallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille lähempänä tilaisuuden ajankohtaa.
- [Ympäristötieteen päivät 2023 - Natural Sciences for Sustainability 2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/ymparistotieteen-paivat-2023-natural-sciences-for-sustainability-2023-14-06-2023/) - The three-day-program of the conference will contain four keynote lectures together with parallel sessions divided in environmental sciences, NMR spectroscopy, and medicinal/organic/pharmaceutical/synthetic chemistry. The conference is aimed at academic researchers, students, industrial scientists, as well as government and local government employees, not forgetting the public who may participate in the free public lecture on circular
- [Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian - sidosryhmätilaisuus 1 17.05.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjoisen-suomen-vesihuoltostrategian-sidosryhmatilaisuus-1-17-05-2023/) - Pohjoisen Suomen yhteistyöalueen vesihuollon strategiahanke on käynnistetty tammikuussa 2023. Hankkeessa laaditaan alueen yhteinen vesihuoltostrategia mahdollisimman hyvin hoidetun vesihuollon saavuttamiseksi. Strategiatyössä huomioidaan valtakunnalliset vesihuoltoon liittyvät strategiat, ohjelmat ja visiot, kuten esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva kansallinen vesihuoltouudistus. Vesihuoltostrategia on koko alueen vesihuoltotoimijoiden yhteinen strategia, vaikka hankkeen koordinointivastuu onkin ELY-keskuksella. ​ Hankkeessa laaditaan Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle kaudelle 2023–2027 yhteinen vesihuoltostrategia ja toimenpidesuunnitelma. Strategian pidemmän aikavälin visio ulottuu vuoteen 2050. Lisäksi uuden strategian pohjalta laaditaan jokaiselle maakunnalle tarkemmat strategian tavoitteisiin pohjautuvat toimenpidesuunnitelmat. ​ Järjestämme kolme samansisältöistä tilaisuutta Teamsissa. Valitse itsellesi parhaiten sopiva
- [Uudenmaan vesihuollon nykytilaselvityksen julkistamistilaisuus 01.06.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/uudenmaan-vesihuollon-nykytilaselvityksen-julkistamistilaisuus-01-06-2023/) - Syksyllä 2022 aloitettu ”Uudenmaan vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet” –selvitystyö valmistuu pian. Selvitystyön avulla tarkennamme tilannekuvaamme alueen vesihuollosta, jotta pystymme valitsemaan parhaat toimenpiteet vuonna 2021 valmistuneen itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn tuloksia hyödyntämällä strategian pohjalta laadittua Uudenmaan toimenpidesuunnitelmaa täsmennetään ja siinä esitettyjä toimenpiteitä priorisoidaan. Työ palvelee myös Uudenmaan vesihuollon yleissuunnitelmaa, joka on tarkoitus
- [Asiaa vesihuollosta: Laadukas varautumissuunnitelma turvaa toiminnan häiriötilanteessa 05.06.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/asiaa-vesihuollosta-laadukas-varautumissuunnitelma-turvaa-toiminnan-hairiotilanteessa-05-06-2023/) - Häiriötilanteilta ei voida ikinä täysin välttyä ja sen vuoksi on tärkeää, että niihin varaudutaan kunnolla. Laadukas ja hyvin laadittu varautumissuunnitelma turvaa laitoksen toiminnan myös häiriötilanteen sattuessa. Webinaarissa pureudutaan suunnitelman tärkeyteen ja laadukkaan suunnitelman sisältövaatimuksiin. Webinaari on suunnattu vesihuoltolaitoksille ja tukkulaitoksille. Myös muut asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita kuuntelemaan esityksiä. Ohjelma Seminaarin avaus, Jyrki Lammila, Vesihuoltopalvelut -yksikkö
- [Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian - sidosryhmätilaisuus 3 24.05.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjoisen-suomen-vesihuoltostrategian-sidosryhmatilaisuus-3-24-05-2023/) - Pohjoisen Suomen yhteistyöalueen vesihuollon strategiahanke on käynnistetty tammikuussa 2023. Hankkeessa laaditaan alueen yhteinen vesihuoltostrategia mahdollisimman hyvin hoidetun vesihuollon saavuttamiseksi. Strategiatyössä huomioidaan valtakunnalliset vesihuoltoon liittyvät strategiat, ohjelmat ja visiot, kuten esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva kansallinen vesihuoltouudistus. Vesihuoltostrategia on koko alueen vesihuoltotoimijoiden yhteinen strategia, vaikka hankkeen koordinointivastuu onkin ELY-keskuksella. ​ Hankkeessa laaditaan Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle kaudelle 2023–2027 yhteinen vesihuoltostrategia ja toimenpidesuunnitelma. Strategian pidemmän aikavälin visio ulottuu vuoteen 2050. Lisäksi uuden strategian pohjalta laaditaan jokaiselle maakunnalle tarkemmat strategian tavoitteisiin pohjautuvat toimenpidesuunnitelmat. ​ Järjestämme kolme samansisältöistä tilaisuutta Teamsissa. Valitse itsellesi parhaiten sopiva
- [Pohjoisen Suomen vesihuoltostrategian - sidosryhmätilaisuus 2 22.05.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pohjoisen-suomen-vesihuoltostrategian-sidosryhmatilaisuus-2-22-05-2023/) - Pohjoisen Suomen yhteistyöalueen vesihuollon strategiahanke on käynnistetty tammikuussa 2023. Hankkeessa laaditaan alueen yhteinen vesihuoltostrategia mahdollisimman hyvin hoidetun vesihuollon saavuttamiseksi. Strategiatyössä huomioidaan valtakunnalliset vesihuoltoon liittyvät strategiat, ohjelmat ja visiot, kuten esimerkiksi parhaillaan käynnissä oleva kansallinen vesihuoltouudistus. Vesihuoltostrategia on koko alueen vesihuoltotoimijoiden yhteinen strategia, vaikka hankkeen koordinointivastuu onkin ELY-keskuksella. ​ Hankkeessa laaditaan Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueelle kaudelle 2023–2027 yhteinen vesihuoltostrategia ja toimenpidesuunnitelma. Strategian pidemmän aikavälin visio ulottuu vuoteen 2050. Lisäksi uuden strategian pohjalta laaditaan jokaiselle maakunnalle tarkemmat strategian tavoitteisiin pohjautuvat toimenpidesuunnitelmat. ​ Järjestämme kolme samansisältöistä tilaisuutta Teamsissa. Valitse itsellesi parhaiten sopiva
- [Hepolampi ilta (Eno, Joensuu) 17.05.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/hepolampi-ilta-eno-joensuu-17-05-2023/) - Enon kirkonkylässä Hepolammelle on laadittu kunnostussuunnitelma. Tarvitaanko oma yhdistys, mistä toimenpiteistä aloitetaan ja mistä rahoitusta kaikkeen? Klo 17.30 kahvia ja pullaa tarjolla Ohjelmassa klo 18 alkaen Hepolammen tilan selvitys, Ismo Pöllänen Pro Hepolampi – olisiko tarpeen? Päivi Armila, Enon luonnonystävät Vesialueen omistajan näkökulma, Juha Koljonen, Enon kirkonkylän kalastuskunta ELY-keskuksen näkökulma ja rahoitusmahdollisuudet, Rosanna Sjövik, Pohjois-Karjalan
- [Maa- ja metsätalouden vesistöviisaus -webinaari 2. 11.05.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/maa-ja-metsatalouden-vesistoviisaus-webinaari-2-11-05-2023/) - Vesistöviisautta sekä maa- että metsätaloudessa voidaan edistää poliittisin ohjauskeinoin ja kannustimin. Miten näitä keinoja tulisi kehittää? Miten voitaisiin edistää kansainvälistä vesistöviisautta?
- [Vaikuttavia vesitekoja - tänään on veden vuoro! 10.05.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vaikuttavia-vesitekoja-tanaan-on-veden-vuoro-10-05-2023/) - Vesiensuojelun tehostamisohjelma on vuodesta 2019 lähtien kasvattanut vesiensuojelun tietopohjaa, keinovalikoimaa ja yhteistyöverkostoa. Olemme vähentäneet maatalouden kuormitusta kipsikäsittelyillä, kehittäneet sekä maa- ja metsätalouden että kaupunkien vesienhallintaa, kunnostaneet vesistöjä, saneeranneet ympäristölle vaarallisia hylkyjä ja rahoittaneet tutkimusta ja kehitystyötä. Nämä tulokset ovat luoneet vahvan pohjan kokonaisvaltaiselle, valuma-aluelähtöiselle vesiensuojelulle. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa, ja tarvitsemme tähän työhön jatkoa
- [Maa- ja metsätalouden vesistöviisaus -webinaari 04.05.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/maa-ja-metsatalouden-vesistoviisaus-webinaari-04-05-2023/) - Ilmastonmuutos aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia säävaihteluita. Runsaat sateet ja lämpötilan nousu lisäävät ravinteiden ja kiintoaineen valuntaa maaperässä. Tämä lisää merkittävästi vesiensuojelun haastetta. Tervetuloa Vesistöviisas-webinaareihin toukokuussa. Kaksiosaisessa webinaarisarjassa keskustellaan, miten maankäytön ilmasto- ja vesistövaikutukset ja niiden vähentäminen kytkeytyvät toisiinsa. Miten ravinne- ja hiilivuotoja voidaan tyrehdyttää?
- [Keski-Suomen vesistökunnostuspäivä 19.04.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/keski-suomen-vesistokunnostuspaiva-19-04-2023/) - Keski-Suomen ELY-keskus järjestää maakunnallisen vesistökunnostuspäivän minimessu-tyyppisenä. Tilaisuus on kaikille avoin yleisötilaisuus, josta hyötyvät niin asiantuntijat kuin vesistökunnostushanketta vasta suunnittelevat. Lisätietoa Keski-Suomen vesistökunnostusverkoston sivuilta: https://ksvkv.fi/ Tottakai tervetuloa myös muiden maakuntien toimijat ja asiasta kiinnostuneet!
- [Mitä kuuluu Kuoringalle? Asiaa valuma-alueesta, koekalastuksesta ja kunnostuksista 12.04.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/mita-kuuluu-kuoringalle-asiaa-valuma-alueesta-koekalastuksesta-ja-kunnostuksista-12-04-2023/) - KAIPO-verkkohanke, Kuoringan järviyhdistys ja osakaskunta järjestävät kaikille Liperin Natura-järvi Kuoringasta ja vesienhoidosta kiinnostuneille avoimen tilaisuuden. Voit osallistua paikan päällä tai etänä (Teams). Ohjelmassa mm. uusimmat tulokset Kuoringan veden laadusta ja koekalastuksesta sekä terveisiä Sotkuman osakaskunnan valuma-aluekunnostuksista. Klo 17.30 alkaen kahvia ja pullaa tarjolla - Aloitus Päivi Jokinen, KAIPO-verkkohanke - Valuma-alueen merkitys ja Kuoringan veden laatu,
- [Veeti-koulutus - Vesihuoltotietojen tallentaminen järjestelmään 14.04.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/veeti-koulutus-vesihuoltotietojen-tallentaminen-jarjestelmaan-14-04-2023/) - Webinaarissa kerrotaan vesihuollon tietojärjestelmästä Veetistä ja vesi.fi-palvelusta. Tilaisuuden aikana käydään mm. seuraavia asioita läpi: - Veeti-järjestelmän esittely - Veetin käyttö ja tietojen toimittaminen, SYKE - Vesi.fi-palvelun esittely ja hyödyntäminen laitoksen tiedotuksessa - vesihuoltolaitosten tunnusluvut, SYKE - Tietojen tallennuksen ohjaus - laitoksilla on mahdollisuus kysyä neuvoa tietojen tallentamiseen, SYKE ja ELY-keskus
- [Kansalliset kalatutkimuspäivät 2023, Jyväskylä](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/kansalliset-kalatutkimuspaivat-2023-jyvaskyla/) - Jyväskylän yliopisto järjestää kansalliset kalatutkimuspäivät 20.–21.3.2023. Jyväskylän yliopiston järjestämät Kansalliset kalatutkimuspäivät kokoaa yhteen kalatutkijat ja kaikki kalatiedosta kiinnostuneet kuulemaan uusia tutkimustuloksia sekä keskustelemaan ajankohtaisista kala-, kalanviljely- sekä kalataloustutkimukseen liittyvistä asioista rapuja unohtamatta. Kaksipäiväinen maksuton ohjelma koostuu tieteellisistä esitelmistä, jotka esittelevät monipuolisesti kalatutkimuksen uusimpia tuloksia.
- [VELMU Conference - Bringing Marine Nature Back to Our Lives - the Role of Science](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/velmu-conference-bringing-marine-nature-back-to-our-lives-the-role-of-science/) - Biodiversity loss is world´s largest environmental issue right after the climate change, and that is why studying the biodiversity and it´s changes is now more relevant than ever. Join us on March 14–15, in the Velmu conference at Paasitorni, Helsinki. Top international scientists will deliver a concentrated dose of new information on marine conservation and sustainable
- [Water Solutions and Expertise from Finland launching event, afternoon session](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/water-solutions-and-expertise-from-finland-launching-event-afternoon-session/) - Chaired by Jertta de Mazières, Ministry of Agriculture and Forestry 14:30 GMT+2 Opening the event Value of Water for Business and Finnish pathways to leadership in Water Stewardship Ms Saara Leppänen, Finnish Water Forum Key success factors of the Finnish offering and presenting the offering material from Finland Mr Risto Huhta Koivisto, Business Finland Cases
- [Water Solutions and Expertise from Finland launching event, morning session](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/water-solutions-and-expertise-from-finland-launching-event-morning-session/) - Chaired by Jertta de Mazières, Ministry of Agriculture and Forestry 8:30 GMT+2 Opening the event Value of Water for Business and Finnish pathways to leadership in Water Stewardship Ms Saara Leppänen, Finnish Water Forum Key success factors of the Finnish offering and presenting the offering material from Finland Mr Risto Huhta Koivisto, Business Finland Cases
- [Merenkulku ja satamatoiminta Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla - vaikutukset rannikkovesiin ja vaikutusten hallinta](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/merenkulku-ja-satamatoiminta-pohjanmaalla-ja-keski-pohjanmaalla-vaikutukset-rannikkovesiin-ja-vaikutusten-hallinta/) - Tervetuloa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n järjestämään rannikkowebinaariin 24.3.2023: Merenkulku ja satamatoiminta Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla - vaikutukset rannikkovesiin ja vaikutusten hallinta Ilmoittautuminen viimeistään 22.3.2023 https://link.webropolsurveys.com/S/BFBB253B225E225A Teams-linkki lähetetään osallistujille viimeistään päivää ennen webinaaria. Välkommen till kustwebbinarium arrangerat av NTM-centralen i Södra Österbotten och Österbottens vatten och miljö rf. 24.3.2023: Sjöfart och hamnverksamhet i
- [Webinaari: Pienvesien suojelu ja kunnostus talousmetsissä](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-pienvesien-suojelu-ja-kunnostus-talousmetsissa/) - Webinaari 5: Pienvesien suojelu ja kunnostus talousmetsissä Ajankohta: ke 12.4. klo 14–16 Webinaarissa keskitytään metsien pienvesiin ja käydään läpi eri menetelmiä, joiden kautta pienvedet voidaan huomioida paremmin osana metsätaloutta. Saat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten metsänhoitoa ja vesiensuojelua voidaan edistää samanaikaisesti? Mitkä metsänhoidon menetelmät tukevat pienvesien tilan parantamista? Miksi suojavyöhykkeet ovat tärkeitä ja miksi rantametsät kannattaa
- [Webinaari: Lähteiden inventointi ja kunnostussuunnittelu](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-lahteiden-inventointi-ja-kunnostussuunnittelu/) - Webinaari 4: Lähteiden inventointi ja kunnostussuunnittelu Ajankohta: ke 5.4. klo 14–16 Webinaarissa opitaan tunnistamaan lähteitä, niiden kunnostusmahdollisuuksia ja indikaattorilajistoa. Lisäksi esitellään esimerkkien avulla lähdekunnostusten tavoitteita, menetelmiä ja käytännön toteutusta. Saat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten lähteitä ja pohjavesivaikutteisia elinympäristöjä voi tunnistaa paikkatietoaineistojen avulla? Miten tunnistaa lähteiden kunnostustarpeita ja mahdollisuuksia? Miten lähteitä tulisi kunnostaa? Mikä tulisi olla
- [Webinaari: Lampien inventointi ja kunnostussuunnittelu](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-lampien-inventointi-ja-kunnostussuunnittelu/) - Webinaari 3: Lampien inventointi ja kunnostussuunnittelu Ajankohta: ma 20.3. klo 14–16 Webinaarissa esitellään lampien inventointimenetelmiä ja opitaan tunnistamaan lampien tilaa heikentäviä tekijöitä. Esimerkkien avulla käydään läpi lampien kunnostussuunnittelun menetelmiä ja mahdollisuuksia. Saat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä tekijät ovat heikentäneet lampien tilaa? Miten lampien tilaa ja kunnostusmahdollisuuksia inventoidaan? Mitä ovat lampien kunnostusmenetelmät? Millaista suunnittelua lampikunnostukset vaativat?
- [Webinaari: Purojen kunnostuksen suunnittelu: ekohydrauliikan ja virtaamalaskennan perusteet](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-purojen-kunnostuksen-suunnittelu-ekohydrauliikan-ja-virtaamalaskennan-perusteet/) - Webinaari 2: Purojen kunnostuksen suunnittelu: ekohydrauliikan ja virtaamalaskennan perusteet Ajankohta: ti 7.3. klo 14–16 Linkki webinaariin Webinaarissa perehdytään purojen rakenteeseen ja virtaamiin ja miten ne tulee ottaa huomioon kunnostuksen suunnittelussa. Saat vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten puron ominaispiirteet vaikuttavat kunnostuksen suunnitteluun? Miten virtaaman muuttumista kunnostuksen seurauksena voidaan arvioida? Miten vedenkorkeus nousee virtaaman noustessa ja miten uoman
- [Webinaari: Pienvesien tunnistaminen ja suojelu](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/webinaari-pienvesien-tunnistaminen-ja-suojelu/) - Tervetuloa pienvesien maailmaan! Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan pienimpien vesiemme – purojen, norojen, lähteiden ja lampien – suojelusta ja kunnostuksesta. Kevättalven aikana järjestettävät webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Webinaarit järjestetään Suomen vesistösäätiön, Valonian ja Pyhäjärvi-instituutin yhteistyönä osana Pienvesi-HELMI-hanketta, jonka tavoitteena on Suomen pienvesien tilan parantaminen. Aikataulu ja sisältö Webinaari 1: Pienvesien tunnistaminen ja suojelu Ajankohta: to 16.2. klo 14–16 Linkki webinaariin
- [Minisymposium - Ecological effects of beaver engineering (also online)](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/minisymposium-ecological-effects-of-beaver-engineering-also-online/) - Ecological effects of beaver engineering Minisymposium Lammi biological station 8.3.2023 10.30 Coffee 11.00 Petri Nummi: Opening words: Beaver come back 11.20 Clarisse Blanchet: Beaver, forestry, and brownification 11.40 Stella Thompson: Beaver and insect diversity 12-13 Lunch 13.00 Alan Law: Beaver, Connectivity & biodiversity 13.20 Eszter Megyeri: Beaver and pied flycatcher breeding success
- [Luontokunnat -verkoston aamukahvit: Yhteistyöllä patojen purkua - case Hiitolanjoki](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/luontokunnat-verkoston-aamukahvit-yhteistyolla-patojen-purkua-case-hiitolanjoki/) - Luontokunnat-aamukahvitilaisuus joka kuun toinen tiistai klo 9.00 Tervetuloa aamukahvittelemaan Luontokunnat-verkoston aamukahveille klo 9.00-10.00! Aamukahvien tarkoituksena on tarjota tilaisuus keskustella muiden kuntien edustajien kanssa tietystä teemasta sekä toki myös muista ajankohtaisista asioista. Aamukahveilla on etukäteen valittu, vaihtuva teema, josta tilaisuuden alussa pidetään kiinnostava alustus. Tilaisuus järjestetään verkossa. Tässä linkki aamukahvitilaisuuksiin (Teams)
- [Vesistökunnostajien aamukahvit](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-4/) - Tervetuloa vesistökunnostajien aamukahveille kuukauden viimeinen perjantai klo 8:30-10:00. Aamukahveilla tarjoillaan tietoiskuja valuma-alue- ja vesistökunnostusten ajankohtaisista aiheista. Kaikille avoimet aamukahvit järjestetään Teams-yhteydellä. Aiheena "Vesistökunnostajien suodatinkahvit". Ohjelmasta vastaa Hämeen ELY-keskus.
- [Vesistökunnostajien aamukahvit](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-3/) - Tervetuloa vesistökunnostajien aamukahveille kuukauden viimeinen perjantai klo 8:30-10:00. Aamukahveilla tarjoillaan tietoiskuja valuma-alue- ja vesistökunnostusten ajankohtaisista aiheista. Kaikille avoimet aamukahvit järjestetään Teams-yhteydellä. Aiheena on "Hoitokalastuksen tulevaisuusnäkymät vesistökunnostuksessa". Ohjelmasta vastaa Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry.
- [Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, Jyväskylä](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/valtakunnallisen-vesistokunnostusverkoston-vuosiseminaari-jyvaskyla/) - Vesistökunnostusverkoston kv-vuosiseminaari järjestetään 13.–15.6.2023 Jyväskylässä. Vuosiseminaarin teemoja ovat 1) virtavedet ja vaelluskalojen elinolosuhteiden parantaminen, 2) valuma-aluekunnostukset sekä 3) pienvedet. Teema 1 on englanninkielinen ja se striimataan suorana vesistökunnostusverkoston YouTube-kanavalle. Teemoihin 2 ja 3 voi osallistua myös etänä Teams-yhteyden avulla. Vuosiseminaari järjestetään yhdessä Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen vesiensuojeluyhdistuksen, Keski-Suomen ELY-keskuksen, ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Suomen ympäristökeskuksen
- [Vesistökunnostajien aamukahvit](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-2/) - Tervetuloa vesistökunnostajien aamukahveille kuukauden viimeinen perjantai klo 8:30-10:00. Aamukahveilla tarjoillaan tietoiskuja valuma-alue- ja vesistökunnostusten ajankohtaisista aiheista. Kaikille avoimet aamukahvit järjestetään Teams-yhteydellä. Aamukahvien aiheena "Helmi-kunnostukset Pohjois-Savossa". Ohjelmasta vastaa Pohjois-Savon ELY-keskus.
- [Pienvesien ja rantaluonnon kunnostus](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/pienvesien-ja-rantaluonnon-kunnostus/) - Ohjelmaa ei vielä julkaistu (10.2.)
- [Valtakunnalliset kalatalousaluepäivät](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/valtakunnalliset-kalatalousaluepaivat/) - Neljännet valtakunnalliset kalatalousaluepäivät järjestetään keväisellä risteilyllä maaliskuussa: tiistai – torstai 28.-30.3.2023. Viking Linen M/S Gabriella lähtee Katajanokalta (Katajanokanlaituri 8, Helsinki) kohti Tukholmaa. Tervetuloa risteilylle! Ilmoittautuminen on päättynyt. Lisätietoja risteilystä saa risteilylle lähtijän ohjeista ja ottamalla yhteyttä Niinaan niina.koivunen(at)ahven.net tai 044 4262 402.
- [Saaristomeren tilan tulevaisuus -seminaari, Turku](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/saaristomeren-tilan-tulevaisuus-seminaari-turku/) - Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus järjestävät Saaristomeren tilan ja tutkimuksen tulevaisuuteen keskittyvän seminaarin 16.3.2023 Turussa. Käymme seminaarissa läpi tuoreita tutkimustuloksia Saaristomeren kuormituksesta ja tilasta, luomme katsauksen tutkimuksen ja käytännön toimien nykytilaan ja herättelemme keskustelua siitä, miltä Saaristomeren tila tulevaisuudessa näyttää. Kuulemme Maameri-hankkeen tuloksista ja muun muassa KIPSI-hankkeen ja Saaristomeriohjelman tulevaisuuden näkymistä. Laita siis päivämäärä jo
- [Samassa vedessä -hankkeen loppuseminaari](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/samassa-vedessa-hankkeen-loppuseminaari/) - Loppuseminaari: Miten maatalouden ympäristökuormitus saadaan kuriin? Miten maatalouden ympäristökuormitus saadaan kuriin? Tervetuloa kuulemaan uusimmat tutkimustulokset ja suositukset Samassa Vedessä -hankkeen loppuseminaariin. Missä? Pikku-Finlandian Honka-salissa tai etäyhteyksien päässä (Aamukahvit tarjolla klo 8:15 alkaen) Maatalouden vesiensuojeluun on panostettu voimakkaasti, mutta ongelmaravinteen, fosforin kuormitus on pienentynyt vain vähän, eikä rannikkovesien ja järvien tila ole merkittävästi parantunut. Yksi syy
- [Society of Wetland Scientists March 2023 Webinar](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/society-of-wetland-scientists-march-2023-webinar/) - March 2023 Webinar - Automated Data Sheets Development by the Corps of Engineers for Wetland Delineations March 16, 2023 1:00 PM - 2:00 PM (EDT) Description Monthly webinars are offered as a benefit of membership. Once each quarter, in March, July, September, and December, the monthly SWS webinar is open for non-members to attend (and
- [Dam Removal Europe Cafe](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/dam-removal-europe-cafe/) - Join the 4th DRE Cafe to celebrate recent successes and learn about upcoming projects! Like all things, dams, weirs and culverts have a lifetime, and many of them are currently obsolete. Thankfully, dam removal is no longer crazy talk and it’s getting more and more attention! Let’s exchange knowledge and insights and let’s mainstream this
- [Vesistökunnostajien aamukahvit 27.1.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit/) - ”Turpeesta tulevaisuuteen” Järjestäjänä Kainuun ELY-keskus 8.30–8.35 Kahvien avaus 8.35–8.55 JTF – Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto – Verna Piirainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 8.55–9.15 JTF-rahoituksen käyttäminen entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön ja mahdollisesti myös muuhun vesien tilan parantamiseen – Timo Yrjänä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 9.15–9.35 Kainuun entisten turvetuotantoalueiden ennallistaminen – Teppo Helo, Kainuun ELY-keskus 9.35–9.50 KAIPO-verkon esittely – Tuuli Mäkinen
- [Vesistökunnostajien aamukahvit 24.2.2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostajien-aamukahvit-24-2-2023/) - Katsaus ajankohtaisiin verkkosivu-uudistuksiin – vesi.fi, Rahat pintaan ja Vesistökunnostajan karttapalvelu Järjestäjinä Suomen ympäristökeskus ja ProAgria Oulu 8.30–8.35 Kahvien avaus 8.35–9.00 Vesi.fi – Luotettavan vesitiedon lähde. Perehdy aineistopankkiin, asiantuntijan työpöytään, tietokortteihin ja artikkeleihin. Seija Rantonen, Syke 9.00–9.30 Vesistökunnostuksen uudet verkkosivut ja Rahat pintaan -sivusto auttavat kunnostajia suunnittelussa. Sari Uusheimo, Syke 9.30–10.00 Vesistökunnostajan karttapalvelu – jokaisen kunnostajan
- [Vesistökunnostusverkoston Talviwebinaari 2023](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/vesistokunnostusverkoston-talviwebinaari-2023/) - Tervetuloa Talviwebinaariin! Tapahtumamme ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Teemoina ovat maa- ja metsätalouden vesienhallinta sekä valuma-aluelähtöinen vesistökunnostus. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan, miten vesistöjen tilaa parannetaan tehokkaimmin kokonaisvaltaisilla valuma-aluetoimilla. Mukana puheenvuoroja myös viljelijöiltä, maidontuottajalta ja metsänomistajilta. Ilmoittautuminen 10.2.2023 mennessä
- [Merlin Academy -webinaari](https://www.vesi.fi/tapahtumakalenteri/merlin-academy-webinaari/) - Next Merlin Academy webinar #10: Februar 06, 2023, 15h (CET)

## Tulvariskien alustavat arvioinnit

- [Tulvariskien alustava arviointi Porvoonjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-porvoonjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Lapin rannikkoalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-lapin-rannikkoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Paatsjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-paatsjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kymijoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/kymijoki/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Vantaanjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-vantaanjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-tornionjoen-muonionjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Karjaanjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-karjaanjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Simojoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-simojoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kaakamojoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kaakamojoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kemijoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Tenojoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-tenojoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Pyhäjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-pyhajoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kalajoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kalajoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Lestijoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-lestijoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Siikajoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-siikajoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Perämereen laskevilla pienillä valuma-alueilla](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-peramereen-laskevilla-pienilla-valuma-alueilla/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Olhavanjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-olhavanjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kiiminkijoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kiiminkijoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Iijoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-iijoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Oulujoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-oulujoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kuivajoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kuivajoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Teuvanjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-teuvanjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Lapväärtinjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-lapvaartinjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kruunupyynjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kruunupyynjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kälviänjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kalvianjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kovjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kovjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Närpiönjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-narpionjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Maalahdenjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-maalahdenjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Ähtävänjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-ahtavanjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kimojoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kimojoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Lapuanjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-lapuanjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kyrönjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kyronjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Purmonjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-purmonjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Perhonjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-perhonjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Laihianjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-laihianjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Näätämöjoen ja Uutuanjoen vesistöalueille](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-naatamojoen-ja-uutuanjoen-vesistoalueille/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Vehkajoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/vehkajoki/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Vilajoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/vilajoki/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Tervajoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tervajoki/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Hounijoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/hounijoki/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Hiitolanjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/hiitolanjoki/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Vaalimaanjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/vaalimaanjoki/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Urpalanjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/urpalanjoki/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Juustilanjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/juustilanjoki/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Summanjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/summanjoki/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Virojoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/virojoki/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Vuoksen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/vuoksi/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kaakkois-Suomen rannikkoalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/kas-rannikkoalue/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Tuulomajoen latvavesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-tuulomajoen-latvavesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen-Tohmajoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kiteenjoen-tohmajoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen alueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-janisjoen-alueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikkoalueilla](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-keski-pohjanmaan-ja-pohjanmaan-rannikkoalueilla/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Hirvijoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-hirvijoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Selkämeren rannikkoalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-selkameren-rannikkoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Karvianjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-karvianjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Eurajoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-eurajoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Sirppujoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-sirppujoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Lapinjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-lapinjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Laajoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-laajoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Mynäjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-mynajoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Aurajoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-aurajoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Paimionjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-paimionjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Halikonjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-halikonjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Uskelanjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-uskelanjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kiskonjoen-pernionjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Kokemäenjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-kokemaenjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Saaristomeren ja Saaristomeren rannikkoalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-saaristomeren-ja-saaristomeren-rannikkoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Koutajoen latvavesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-koutajoen-latvavesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Temmesjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-temmesjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-pohjois-pohjanmaan-rannikkoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Pöntiönjoen vesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-pontionjoen-vesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Vienan Kemin latvavesistöalueella](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-vienan-kemin-latvavesistoalueella/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Uudenmaan rannikkoalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-uudenmaan-rannikkoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Siuntionjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-siuntionjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Sipoonjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-sipoonjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Mustijoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-mustijoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Ilolanjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-ilolanjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Koskenkylänjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-koskenkylanjoen-vesistoalueelle/)
- [Tulvariskien alustava arviointi Taasianjoen vesistöalueelle](https://www.vesi.fi/tra_arviointi/tulvariskien-alustava-arviointi-taasianjoen-vesistoalueelle/)

## Kategoriat

- [Yleinen](https://www.vesi.fi/category/yleinen/)
- [Blogi](https://www.vesi.fi/category/blogi/)
- [Uutinen](https://www.vesi.fi/category/uutinen/)
- [Vesitilanne](https://www.vesi.fi/category/vesitilanne-artikkelit/)

## Avainsanat

- [tulva](https://www.vesi.fi/tag/tulva/)
- [hyydetulva](https://www.vesi.fi/tag/hyydetulva/)
- [kuivuus](https://www.vesi.fi/tag/kuivuus/)
- [vesitilanne](https://www.vesi.fi/tag/vesitilanne/)
- [virtaama](https://www.vesi.fi/tag/virtaama/)
- [vesistöennuste](https://www.vesi.fi/tag/vesistoennuste/)
- [hydrologinen havainto](https://www.vesi.fi/tag/hydrologinen-havainto/)
- [sisävesien seuranta](https://www.vesi.fi/tag/sisavesien-seuranta/)
- [tulvariski](https://www.vesi.fi/tag/tulvariski/)
- [lumikuorma](https://www.vesi.fi/tag/lumikuorma/)
- [kalatalous](https://www.vesi.fi/tag/kalatalous/)
- [avustukset](https://www.vesi.fi/tag/avustukset/)
- [määräraha](https://www.vesi.fi/tag/maararaha/)
- [kestävä käyttö](https://www.vesi.fi/tag/kestava-kaytto/)
- [kalavedet](https://www.vesi.fi/tag/kalavedet/)
- [veden hinta](https://www.vesi.fi/tag/veden-hinta/)
- [vesijohtovesi](https://www.vesi.fi/tag/vesijohtovesi/)
- [juomaveden hinta](https://www.vesi.fi/tag/juomaveden-hinta/)
- [juomavesi](https://www.vesi.fi/tag/juomavesi/)
- [vesihuolto](https://www.vesi.fi/tag/vesihuolto/)
- [ilmastonmuutos](https://www.vesi.fi/tag/ilmastonmuutos/)
- [tulvat](https://www.vesi.fi/tag/tulvat/)
- [vesihuoltolaitos](https://www.vesi.fi/tag/vesihuoltolaitos/)
- [Pirkanmaa](https://www.vesi.fi/tag/pirkanmaa/)
- [säännöstely](https://www.vesi.fi/tag/saannostely/)
- [säännöstelty järvi](https://www.vesi.fi/tag/saannostelty-jarvi/)
- [juoksutus](https://www.vesi.fi/tag/juoksutus/)
- [vedenkorkeus](https://www.vesi.fi/tag/vedenkorkeus/)
- [ympäristöministeriö](https://www.vesi.fi/tag/ymparistoministerio/)
- [kestävä kehitys](https://www.vesi.fi/tag/kestava-kehitys/)
- [vesienhoito](https://www.vesi.fi/tag/vesienhoito/)
- [merienhoito](https://www.vesi.fi/tag/merienhoito/)
- [kalatie](https://www.vesi.fi/tag/kalatie/)
- [padot](https://www.vesi.fi/tag/padot/)
- [kalasulku](https://www.vesi.fi/tag/kalasulku/)
- [kalahissi](https://www.vesi.fi/tag/kalahissi/)
- [luonnonmukainen ohitusuoma](https://www.vesi.fi/tag/luonnonmukainen-ohitusuoma/)
- [ohitusuoma](https://www.vesi.fi/tag/ohitusuoma/)
- [pato](https://www.vesi.fi/tag/pato/)
- [säännöstelty vesistö](https://www.vesi.fi/tag/saannostelty-vesisto/)
- [voimalaitospato](https://www.vesi.fi/tag/voimalaitospato/)
- [vedenpinnan korkeus](https://www.vesi.fi/tag/vedenpinnan-korkeus/)
- [jokien virtaama](https://www.vesi.fi/tag/jokien-virtaama/)
- [vesistöjen säännöstely](https://www.vesi.fi/tag/vesistojen-saannostely/)
- [säännöstelypato](https://www.vesi.fi/tag/saannostelypato/)
- [kaivoveden laatu](https://www.vesi.fi/tag/kaivoveden-laatu/)
- [kaivovesi](https://www.vesi.fi/tag/kaivovesi/)
- [juomaveden laatu](https://www.vesi.fi/tag/juomaveden-laatu/)
- [kaivoveden analyysitulkki](https://www.vesi.fi/tag/kaivoveden-analyysitulkki/)
- [vesianalyysi](https://www.vesi.fi/tag/vesianalyysi/)
- [vesitutkimus](https://www.vesi.fi/tag/vesitutkimus/)
- [juomavesitutkimus](https://www.vesi.fi/tag/juomavesitutkimus/)
- [haiseva vesi](https://www.vesi.fi/tag/haiseva-vesi/)
- [vaahtoava vesi](https://www.vesi.fi/tag/vaahtoava-vesi/)
- [saastunut vesi](https://www.vesi.fi/tag/saastunut-vesi/)
- [vesien pilaantuminen](https://www.vesi.fi/tag/vesien-pilaantuminen/)
- [vesien saastuminen](https://www.vesi.fi/tag/vesien-saastuminen/)
- [sinilevä](https://www.vesi.fi/tag/sinileva/)
- [maa- ja metsätalousministeriö](https://www.vesi.fi/tag/maa-ja-metsatalousministerio/)
- [vedenhankinta](https://www.vesi.fi/tag/vedenhankinta/)
- [viemäröinti](https://www.vesi.fi/tag/viemarointi/)
- [tulva- ja kuivuusriskien hallinta](https://www.vesi.fi/tag/tulva-ja-kuivuusriskien-hallinta/)
- [patoturvallisuus](https://www.vesi.fi/tag/patoturvallisuus/)
- [vesirakenteet](https://www.vesi.fi/tag/vesirakenteet/)
- [rajavesiyhteistyö](https://www.vesi.fi/tag/rajavesiyhteistyo/)
- [säännöstelyhanke](https://www.vesi.fi/tag/saannostelyhanke/)
- [säännöstelyn historia](https://www.vesi.fi/tag/saannostelyn-historia/)
- [vesivoima](https://www.vesi.fi/tag/vesivoima/)
- [vesivoimalaitos](https://www.vesi.fi/tag/vesivoimalaitos/)
- [tulvasuojelu](https://www.vesi.fi/tag/tulvasuojelu/)
- [Luonnonvarakeskus](https://www.vesi.fi/tag/luonnonvarakeskus/)
- [Luke](https://www.vesi.fi/tag/luke/)
- [tutkimuslaitos](https://www.vesi.fi/tag/tutkimuslaitos/)
- [biotalous](https://www.vesi.fi/tag/biotalous/)
- [tutkimus](https://www.vesi.fi/tag/tutkimus/)
- [luonnonvarojen seuranta](https://www.vesi.fi/tag/luonnonvarojen-seuranta/)
- [ELY-Keskus](https://www.vesi.fi/tag/ely-keskus/)
- [ELY-Keskukset](https://www.vesi.fi/tag/ely-keskukset/)
- [vesien tilan seuranta](https://www.vesi.fi/tag/vesien-tilan-seuranta/)
- [ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus](https://www.vesi.fi/tag/ymparistoasioiden-asiakaspalvelukeskus/)
- [virtavesien kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/virtavesien-kunnostus/)
- [vesistöjen kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/vesistojen-kunnostus/)
- [purojen kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/purojen-kunnostus/)
- [vesistön kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/vesiston-kunnostus/)
- [kunnostushanke](https://www.vesi.fi/tag/kunnostushanke/)
- [vesistön kunnostushanke](https://www.vesi.fi/tag/vesiston-kunnostushanke/)
- [vesien kunto](https://www.vesi.fi/tag/vesien-kunto/)
- [vesistön kunto](https://www.vesi.fi/tag/vesiston-kunto/)
- [järven kunto](https://www.vesi.fi/tag/jarven-kunto/)
- [vesistövaikutukset](https://www.vesi.fi/tag/vesistovaikutukset/)
- [vesiensuojelu](https://www.vesi.fi/tag/vesiensuojelu/)
- [vesien suojelu](https://www.vesi.fi/tag/vesien-suojelu/)
- [järven kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/jarven-kunnostus/)
- [järvien kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/jarvien-kunnostus/)
- [vesistökunnostus](https://www.vesi.fi/tag/vesistokunnostus/)
- [rehevöityminen](https://www.vesi.fi/tag/rehevoityminen/)
- [kunnostuhanke](https://www.vesi.fi/tag/kunnostuhanke/)
- [vesistön kunnostuhanke](https://www.vesi.fi/tag/vesiston-kunnostuhanke/)
- [vesistökunnostuksen rahoitus](https://www.vesi.fi/tag/vesistokunnostuksen-rahoitus/)
- [kunnostuksen rahoitus](https://www.vesi.fi/tag/kunnostuksen-rahoitus/)
- [kunnostushankkeiden rahoitus](https://www.vesi.fi/tag/kunnostushankkeiden-rahoitus/)
- [vesistökunnostusverkosto](https://www.vesi.fi/tag/vesistokunnostusverkosto/)
- [vesistökunnostus avustus](https://www.vesi.fi/tag/vesistokunnostus-avustus/)
- [vesistökunnostusavustus](https://www.vesi.fi/tag/vesistokunnostusavustus/)
- [sademäärä](https://www.vesi.fi/tag/sademaara/)
- [vuotuinen sademäärä](https://www.vesi.fi/tag/vuotuinen-sademaara/)
- [jään paksuus](https://www.vesi.fi/tag/jaan-paksuus/)
- [jäänpaksuus](https://www.vesi.fi/tag/jaanpaksuus/)
- [jäänkestävyys](https://www.vesi.fi/tag/jaankestavyys/)
- [jään kestävyys](https://www.vesi.fi/tag/jaan-kestavyys/)
- [teräsjää](https://www.vesi.fi/tag/terasjaa/)
- [kohvajää](https://www.vesi.fi/tag/kohvajaa/)
- [kiintojää](https://www.vesi.fi/tag/kiintojaa/)
- [ajojää](https://www.vesi.fi/tag/ajojaa/)
- [ahtojää](https://www.vesi.fi/tag/ahtojaa/)
- [riite](https://www.vesi.fi/tag/riite/)
- [tulviin varautuminen](https://www.vesi.fi/tag/tulviin-varautuminen/)
- [tulvaan varautuminen](https://www.vesi.fi/tag/tulvaan-varautuminen/)
- [ilmaston muutos](https://www.vesi.fi/tag/ilmaston-muutos/)
- [tulvariskialue](https://www.vesi.fi/tag/tulvariskialue/)
- [tulva-alue](https://www.vesi.fi/tag/tulva-alue/)
- [Tulvakeskus](https://www.vesi.fi/tag/tulvakeskus/)
- [tulvavahinko](https://www.vesi.fi/tag/tulvavahinko/)
- [tulva vahinko](https://www.vesi.fi/tag/tulva-vahinko/)
- [merivesi tulva](https://www.vesi.fi/tag/merivesi-tulva/)
- [merivesitulva](https://www.vesi.fi/tag/merivesitulva/)
- [meriveden korkeus](https://www.vesi.fi/tag/meriveden-korkeus/)
- [Itämeri](https://www.vesi.fi/tag/itameri/)
- [vuorovesi](https://www.vesi.fi/tag/vuorovesi/)
- [rankkasade](https://www.vesi.fi/tag/rankkasade/)
- [äkkitulva](https://www.vesi.fi/tag/akkitulva/)
- [kevättulva](https://www.vesi.fi/tag/kevattulva/)
- [kevät tulva](https://www.vesi.fi/tag/kevat-tulva/)
- [jokitulva](https://www.vesi.fi/tag/jokitulva/)
- [joki tulva](https://www.vesi.fi/tag/joki-tulva/)
- [jääpato](https://www.vesi.fi/tag/jaapato/)
- [talvisade](https://www.vesi.fi/tag/talvisade/)
- [pohjavesi](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesi/)
- [pohjaveden väheneminen](https://www.vesi.fi/tag/pohjaveden-vaheneminen/)
- [vähän pohjavettä](https://www.vesi.fi/tag/vahan-pohjavetta/)
- [vedensaanti](https://www.vesi.fi/tag/vedensaanti/)
- [veden saanti](https://www.vesi.fi/tag/veden-saanti/)
- [vesistömalli](https://www.vesi.fi/tag/vesistomalli/)
- [veden korkeus](https://www.vesi.fi/tag/veden-korkeus/)
- [hulevesi](https://www.vesi.fi/tag/hulevesi/)
- [luonnonmukainen hulevesien käsittely](https://www.vesi.fi/tag/luonnonmukainen-hulevesien-kasittely/)
- [hulevesien käsittely](https://www.vesi.fi/tag/hulevesien-kasittely/)
- [hulevedet](https://www.vesi.fi/tag/hulevedet/)
- [hulevesiratkaisu](https://www.vesi.fi/tag/hulevesiratkaisu/)
- [hulevesi ratkaisu](https://www.vesi.fi/tag/hulevesi-ratkaisu/)
- [huleveden käsittely](https://www.vesi.fi/tag/huleveden-kasittely/)
- [kaivon rakennus](https://www.vesi.fi/tag/kaivon-rakennus/)
- [kaivo](https://www.vesi.fi/tag/kaivo/)
- [kaivon suunnittelu](https://www.vesi.fi/tag/kaivon-suunnittelu/)
- [rengaskaivo](https://www.vesi.fi/tag/rengaskaivo/)
- [porakaivo](https://www.vesi.fi/tag/porakaivo/)
- [vesijohtoverkosto](https://www.vesi.fi/tag/vesijohtoverkosto/)
- [vesijohto verkosto](https://www.vesi.fi/tag/vesijohto-verkosto/)
- [vesijohtoverkoston kunto](https://www.vesi.fi/tag/vesijohtoverkoston-kunto/)
- [tekopohjavesi](https://www.vesi.fi/tag/tekopohjavesi/)
- [teko pohjavesi](https://www.vesi.fi/tag/teko-pohjavesi/)
- [raakavesi](https://www.vesi.fi/tag/raakavesi/)
- [veden käyttö](https://www.vesi.fi/tag/veden-kaytto/)
- [vedenkäyttö](https://www.vesi.fi/tag/vedenkaytto/)
- [veden käyttömäärä](https://www.vesi.fi/tag/veden-kayttomaara/)
- [vedenkäyttömäärä](https://www.vesi.fi/tag/vedenkayttomaara/)
- [vedenkäyttö Suomessa](https://www.vesi.fi/tag/vedenkaytto-suomessa/)
- [hanavesi](https://www.vesi.fi/tag/hanavesi/)
- [vesijohtoveden historia](https://www.vesi.fi/tag/vesijohtoveden-historia/)
- [hanaveden historia](https://www.vesi.fi/tag/hanaveden-historia/)
- [vesijohtoveden käyttö](https://www.vesi.fi/tag/vesijohtoveden-kaytto/)
- [veden väri](https://www.vesi.fi/tag/veden-vari/)
- [ruskea vesi](https://www.vesi.fi/tag/ruskea-vesi/)
- [uimavesi](https://www.vesi.fi/tag/uimavesi/)
- [uimaveden laatu](https://www.vesi.fi/tag/uimaveden-laatu/)
- [sinilevät](https://www.vesi.fi/tag/sinilevat/)
- [uima vesi](https://www.vesi.fi/tag/uima-vesi/)
- [uimakelpoisuus](https://www.vesi.fi/tag/uimakelpoisuus/)
- [uimakelpoinen](https://www.vesi.fi/tag/uimakelpoinen/)
- [mikromuovi](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovi/)
- [mikromuovit](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovit/)
- [mikromuovi vesistössä](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovi-vesistossa/)
- [mikromuovit vesistössä](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovit-vesistossa/)
- [mikromuovi vesistöissä](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovi-vesistoissa/)
- [mikromuovit vesistöissä](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovit-vesistoissa/)
- [mikromuovi vedessä](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovi-vedessa/)
- [mikromuovit vedessä](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovit-vedessa/)
- [mikromuovi järvessä](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovi-jarvessa/)
- [mikromuovi järvissä](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovi-jarvissa/)
- [mikromuovit järvessä](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovit-jarvessa/)
- [mikromuovit järvissä](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovit-jarvissa/)
- [mikromuovin lähde](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovin-lahde/)
- [mikromuovin lähteet](https://www.vesi.fi/tag/mikromuovin-lahteet/)
- [sinibakteeri](https://www.vesi.fi/tag/sinibakteeri/)
- [syanobakteeri](https://www.vesi.fi/tag/syanobakteeri/)
- [sinilevän tunnistus](https://www.vesi.fi/tag/sinilevan-tunnistus/)
- [sinilevän tunnistaminen](https://www.vesi.fi/tag/sinilevan-tunnistaminen/)
- [sinilevän tuntomerkit](https://www.vesi.fi/tag/sinilevan-tuntomerkit/)
- [tunnista sinilevä](https://www.vesi.fi/tag/tunnista-sinileva/)
- [happikato](https://www.vesi.fi/tag/happikato/)
- [happi kato](https://www.vesi.fi/tag/happi-kato/)
- [kalakuolema](https://www.vesi.fi/tag/kalakuolema/)
- [kalakuolemat](https://www.vesi.fi/tag/kalakuolemat/)
- [vesistön rehevöityminen](https://www.vesi.fi/tag/vesiston-rehevoityminen/)
- [järven rehevöityminen](https://www.vesi.fi/tag/jarven-rehevoityminen/)
- [järvien rehevöityminen](https://www.vesi.fi/tag/jarvien-rehevoityminen/)
- [rehevöitymisen syy](https://www.vesi.fi/tag/rehevoitymisen-syy/)
- [rehevöitymisen syyt](https://www.vesi.fi/tag/rehevoitymisen-syyt/)
- [rehevöitymisen vaikutus](https://www.vesi.fi/tag/rehevoitymisen-vaikutus/)
- [rehevöitymisen vaikutukset](https://www.vesi.fi/tag/rehevoitymisen-vaikutukset/)
- [vesistön likaantuminen](https://www.vesi.fi/tag/vesiston-likaantuminen/)
- [vesistöjen likaantuminen](https://www.vesi.fi/tag/vesistojen-likaantuminen/)
- [vesistökuormitus](https://www.vesi.fi/tag/vesistokuormitus/)
- [vesistö kuormitus](https://www.vesi.fi/tag/vesisto-kuormitus/)
- [hajakuormitus](https://www.vesi.fi/tag/hajakuormitus/)
- [pistekuormitus](https://www.vesi.fi/tag/pistekuormitus/)
- [vesien likaantuminen](https://www.vesi.fi/tag/vesien-likaantuminen/)
- [järven tila](https://www.vesi.fi/tag/jarven-tila/)
- [järvien tila](https://www.vesi.fi/tag/jarvien-tila/)
- [vesistön tilan arviointi](https://www.vesi.fi/tag/vesiston-tilan-arviointi/)
- [vesistöjen tilan arviointi](https://www.vesi.fi/tag/vesistojen-tilan-arviointi/)
- [järven tilan arviointi](https://www.vesi.fi/tag/jarven-tilan-arviointi/)
- [järvien tilan arviointi](https://www.vesi.fi/tag/jarvien-tilan-arviointi/)
- [vesistön tila](https://www.vesi.fi/tag/vesiston-tila/)
- [vesistöjen tila](https://www.vesi.fi/tag/vesistojen-tila/)
- [vesien tilan arviointi](https://www.vesi.fi/tag/vesien-tilan-arviointi/)
- [vesien tila](https://www.vesi.fi/tag/vesien-tila/)
- [ekologinen tila](https://www.vesi.fi/tag/ekologinen-tila/)
- [kemiallinen tila](https://www.vesi.fi/tag/kemiallinen-tila/)
- [vesistön ekologinen tila](https://www.vesi.fi/tag/vesiston-ekologinen-tila/)
- [vesistön kemiallinen tila](https://www.vesi.fi/tag/vesiston-kemiallinen-tila/)
- [vesien vieraslajit](https://www.vesi.fi/tag/vesien-vieraslajit/)
- [vieraslajit vedessä](https://www.vesi.fi/tag/vieraslajit-vedessa/)
- [vieraslajit vesistössä](https://www.vesi.fi/tag/vieraslajit-vesistossa/)
- [vieraslajit järvessä](https://www.vesi.fi/tag/vieraslajit-jarvessa/)
- [järvien vieraslajit](https://www.vesi.fi/tag/jarvien-vieraslajit/)
- [vieraslaji](https://www.vesi.fi/tag/vieraslaji/)
- [vieraslajit](https://www.vesi.fi/tag/vieraslajit/)
- [vieraslajihavainnot](https://www.vesi.fi/tag/vieraslajihavainnot/)
- [vieraslaji havainnot](https://www.vesi.fi/tag/vieraslaji-havainnot/)
- [vieraslajihavainto](https://www.vesi.fi/tag/vieraslajihavainto/)
- [vieraslaji havainto](https://www.vesi.fi/tag/vieraslaji-havainto/)
- [jokien tulvat](https://www.vesi.fi/tag/jokien-tulvat/)
- [jokien kevät tulvat](https://www.vesi.fi/tag/jokien-kevat-tulvat/)
- [jokien kevättulvat](https://www.vesi.fi/tag/jokien-kevattulvat/)
- [vesistöjen tilan seuranta](https://www.vesi.fi/tag/vesistojen-tilan-seuranta/)
- [vesistöjensäännöstely](https://www.vesi.fi/tag/vesistojensaannostely/)
- [säännöstely hanke](https://www.vesi.fi/tag/saannostely-hanke/)
- [säännöstelylupa](https://www.vesi.fi/tag/saannostelylupa/)
- [vesilupa](https://www.vesi.fi/tag/vesilupa/)
- [lupa säännöstelyyn](https://www.vesi.fi/tag/lupa-saannostelyyn/)
- [säännöstely lupa](https://www.vesi.fi/tag/saannostely-lupa/)
- [pato turvallisuus](https://www.vesi.fi/tag/pato-turvallisuus/)
- [patoturvallisuuslaki](https://www.vesi.fi/tag/patoturvallisuuslaki/)
- [patoturvallisuus laki](https://www.vesi.fi/tag/patoturvallisuus-laki/)
- [patojen purkaminen](https://www.vesi.fi/tag/patojen-purkaminen/)
- [padon purkaminen](https://www.vesi.fi/tag/padon-purkaminen/)
- [patojen luonnontilaistaminen](https://www.vesi.fi/tag/patojen-luonnontilaistaminen/)
- [patotyypit](https://www.vesi.fi/tag/patotyypit/)
- [pato tyypit](https://www.vesi.fi/tag/pato-tyypit/)
- [jätepato](https://www.vesi.fi/tag/jatepato/)
- [tulvapenkere](https://www.vesi.fi/tag/tulvapenkere/)
- [tulvapenger](https://www.vesi.fi/tag/tulvapenger/)
- [vesihuoltotieto](https://www.vesi.fi/tag/vesihuoltotieto/)
- [tietoa vesihuollosta](https://www.vesi.fi/tag/tietoa-vesihuollosta/)
- [tietoa vesihuoltolaitoksista](https://www.vesi.fi/tag/tietoa-vesihuoltolaitoksista/)
- [vesihuollon tunnusluvut](https://www.vesi.fi/tag/vesihuollon-tunnusluvut/)
- [vesihuoltolaitoksen tunnusluvut](https://www.vesi.fi/tag/vesihuoltolaitoksen-tunnusluvut/)
- [vesihuoltolaitosten tunnusluvut](https://www.vesi.fi/tag/vesihuoltolaitosten-tunnusluvut/)
- [tietoa juomavedestä](https://www.vesi.fi/tag/tietoa-juomavedesta/)
- [tietoa talousvedestä](https://www.vesi.fi/tag/tietoa-talousvedesta/)
- [tietoa vedestä](https://www.vesi.fi/tag/tietoa-vedesta/)
- [talousvesi](https://www.vesi.fi/tag/talousvesi/)
- [veden jakelu](https://www.vesi.fi/tag/veden-jakelu/)
- [häiriö veden jakelussa](https://www.vesi.fi/tag/hairio-veden-jakelussa/)
- [vedenjakeluhäiriö](https://www.vesi.fi/tag/vedenjakeluhairio/)
- [vesihuoltolaki](https://www.vesi.fi/tag/vesihuoltolaki/)
- [vesimaksu](https://www.vesi.fi/tag/vesimaksu/)
- [vesi maksu](https://www.vesi.fi/tag/vesi-maksu/)
- [liittymismaksu](https://www.vesi.fi/tag/liittymismaksu/)
- [vesijohtoverkko](https://www.vesi.fi/tag/vesijohtoverkko/)
- [perusmaksu](https://www.vesi.fi/tag/perusmaksu/)
- [vesi](https://www.vesi.fi/tag/vesi/)
- [käyttömaksu](https://www.vesi.fi/tag/kayttomaksu/)
- [jätevesimaksu](https://www.vesi.fi/tag/jatevesimaksu/)
- [patojen häiriötilanteet](https://www.vesi.fi/tag/patojen-hairiotilanteet/)
- [patojen häiriötilanteet 2019](https://www.vesi.fi/tag/patojen-hairiotilanteet-2019/)
- [patojen luokittelu](https://www.vesi.fi/tag/patojen-luokittelu/)
- [patojen vahingonvaara](https://www.vesi.fi/tag/patojen-vahingonvaara/)
- [luokitellut padot](https://www.vesi.fi/tag/luokitellut-padot/)
- [sijaintipaikan vesitilanne](https://www.vesi.fi/tag/sijaintipaikan-vesitilanne/)
- [roudan syvyys](https://www.vesi.fi/tag/roudan-syvyys/)
- [lumen paksuus](https://www.vesi.fi/tag/lumen-paksuus/)
- [lumen syvyys](https://www.vesi.fi/tag/lumen-syvyys/)
- [pohjaveden korkeus](https://www.vesi.fi/tag/pohjaveden-korkeus/)
- [vesihuoltolaitokset](https://www.vesi.fi/tag/vesihuoltolaitokset/)
- [vesihuollon toimijat](https://www.vesi.fi/tag/vesihuollon-toimijat/)
- [veden laatu](https://www.vesi.fi/tag/veden-laatu/)
- [veden tutkiminen](https://www.vesi.fi/tag/veden-tutkiminen/)
- [kaivoveden tutkiminen](https://www.vesi.fi/tag/kaivoveden-tutkiminen/)
- [kaivoveden analyysi](https://www.vesi.fi/tag/kaivoveden-analyysi/)
- [kaivovesitutkimus](https://www.vesi.fi/tag/kaivovesitutkimus/)
- [Ilmatieteen laitos](https://www.vesi.fi/tag/ilmatieteen-laitos/)
- [Ilmatieteenlaitos](https://www.vesi.fi/tag/ilmatieteenlaitos/)
- [Suomen ympäristökeskus](https://www.vesi.fi/tag/suomen-ymparistokeskus/)
- [Syke](https://www.vesi.fi/tag/syke/)
- [lumitilanne](https://www.vesi.fi/tag/lumitilanne/)
- [pohjaveden määrä](https://www.vesi.fi/tag/pohjaveden-maara/)
- [säännöstelyn tavoitteet](https://www.vesi.fi/tag/saannostelyn-tavoitteet/)
- [säännöstelyn tavoite](https://www.vesi.fi/tag/saannostelyn-tavoite/)
- [voimalaitos](https://www.vesi.fi/tag/voimalaitos/)
- [vedenpinnan lasku](https://www.vesi.fi/tag/vedenpinnan-lasku/)
- [tulvista varoittaminen](https://www.vesi.fi/tag/tulvista-varoittaminen/)
- [tulvien ennustaminen](https://www.vesi.fi/tag/tulvien-ennustaminen/)
- [tulvavaara](https://www.vesi.fi/tag/tulvavaara/)
- [tulvien torjunta](https://www.vesi.fi/tag/tulvien-torjunta/)
- [vesikartta](https://www.vesi.fi/tag/vesikartta/)
- [tulvatilannekartta](https://www.vesi.fi/tag/tulvatilannekartta/)
- [tulvavaroitus](https://www.vesi.fi/tag/tulvavaroitus/)
- [hyyde](https://www.vesi.fi/tag/hyyde/)
- [hyydepato](https://www.vesi.fi/tag/hyydepato/)
- [hyydetulvan ennustaminen](https://www.vesi.fi/tag/hyydetulvan-ennustaminen/)
- [tulvan torjunta](https://www.vesi.fi/tag/tulvan-torjunta/)
- [tulvatorjunta](https://www.vesi.fi/tag/tulvatorjunta/)
- [tulvaennuste](https://www.vesi.fi/tag/tulvaennuste/)
- [lumen paino](https://www.vesi.fi/tag/lumen-paino/)
- [lumi](https://www.vesi.fi/tag/lumi/)
- [lumikuorma katolla](https://www.vesi.fi/tag/lumikuorma-katolla/)
- [lumi katolla](https://www.vesi.fi/tag/lumi-katolla/)
- [lumen sulaminen](https://www.vesi.fi/tag/lumen-sulaminen/)
- [lumen haihtuminen](https://www.vesi.fi/tag/lumen-haihtuminen/)
- [lumen katoaminen](https://www.vesi.fi/tag/lumen-katoaminen/)
- [lumen häviäminen](https://www.vesi.fi/tag/lumen-haviaminen/)
- [pohavesi](https://www.vesi.fi/tag/pohavesi/)
- [pohjaveden riittävyys](https://www.vesi.fi/tag/pohjaveden-riittavyys/)
- [jätevesi](https://www.vesi.fi/tag/jatevesi/)
- [liittyminen vesijohtoverkostoon](https://www.vesi.fi/tag/liittyminen-vesijohtoverkostoon/)
- [putkirikko](https://www.vesi.fi/tag/putkirikko/)
- [vedenjakelun katkos](https://www.vesi.fi/tag/vedenjakelun-katkos/)
- [Veeti](https://www.vesi.fi/tag/veeti/)
- [sinileväkukinto](https://www.vesi.fi/tag/sinilevakukinto/)
- [sinilevähiukkanen](https://www.vesi.fi/tag/sinilevahiukkanen/)
- [säännöstelyn vaikutus](https://www.vesi.fi/tag/saannostelyn-vaikutus/)
- [säännöstelyn vaikutukset](https://www.vesi.fi/tag/saannostelyn-vaikutukset/)
- [säännöstelypäätös](https://www.vesi.fi/tag/saannostelypaatos/)
- [juoksutusmäärä](https://www.vesi.fi/tag/juoksutusmaara/)
- [pihakaivo](https://www.vesi.fi/tag/pihakaivo/)
- [vesihuoltolaitoksen toiminta-alue](https://www.vesi.fi/tag/vesihuoltolaitoksen-toiminta-alue/)
- [toiminta-alue](https://www.vesi.fi/tag/toiminta-alue/)
- [haja-asutusalue](https://www.vesi.fi/tag/haja-asutusalue/)
- [vesiosuuskunta](https://www.vesi.fi/tag/vesiosuuskunta/)
- [vesijohto](https://www.vesi.fi/tag/vesijohto/)
- [vesi- ja viemäriverkko](https://www.vesi.fi/tag/vesi-ja-viemariverkko/)
- [vesilaitos](https://www.vesi.fi/tag/vesilaitos/)
- [veden puhdistus](https://www.vesi.fi/tag/veden-puhdistus/)
- [piilovesi](https://www.vesi.fi/tag/piilovesi/)
- [vesijalanjälki](https://www.vesi.fi/tag/vesijalanjalki/)
- [vedenkulutus](https://www.vesi.fi/tag/vedenkulutus/)
- [veden riittävyys](https://www.vesi.fi/tag/veden-riittavyys/)
- [kaivon huolto](https://www.vesi.fi/tag/kaivon-huolto/)
- [kaivon kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/kaivon-kunnostus/)
- [vesinäyte](https://www.vesi.fi/tag/vesinayte/)
- [veden säästäminen](https://www.vesi.fi/tag/veden-saastaminen/)
- [veden kulutus](https://www.vesi.fi/tag/veden-kulutus/)
- [veden kulutuksen vähentäminen](https://www.vesi.fi/tag/veden-kulutuksen-vahentaminen/)
- [vesijohtoveden laatu](https://www.vesi.fi/tag/vesijohtoveden-laatu/)
- [vikaa juomavedessä](https://www.vesi.fi/tag/vikaa-juomavedessa/)
- [juomavedessä vikaa](https://www.vesi.fi/tag/juomavedessa-vikaa/)
- [vedessä vikaa](https://www.vesi.fi/tag/vedessa-vikaa/)
- [jätevesijärjestelmä](https://www.vesi.fi/tag/jatevesijarjestelma/)
- [haja-asutuksen jätevesijärjestelmä](https://www.vesi.fi/tag/haja-asutuksen-jatevesijarjestelma/)
- [haja-asutuksen jätevesijärjestelmät](https://www.vesi.fi/tag/haja-asutuksen-jatevesijarjestelmat/)
- [kiinteistön jätevesijärjestelmä](https://www.vesi.fi/tag/kiinteiston-jatevesijarjestelma/)
- [kiinteistön jätevesijärjestelmät](https://www.vesi.fi/tag/kiinteiston-jatevesijarjestelmat/)
- [kiinteistöjen jätevesijärjestelmät](https://www.vesi.fi/tag/kiinteistojen-jatevesijarjestelmat/)
- [jätevesijärjestelmän suunnittelu](https://www.vesi.fi/tag/jatevesijarjestelman-suunnittelu/)
- [haja-asutus](https://www.vesi.fi/tag/haja-asutus/)
- [jätevedet](https://www.vesi.fi/tag/jatevedet/)
- [haja-asutuksen jätevedet](https://www.vesi.fi/tag/haja-asutuksen-jatevedet/)
- [jätevesien käsittely](https://www.vesi.fi/tag/jatevesien-kasittely/)
- [jätevesiremontti](https://www.vesi.fi/tag/jatevesiremontti/)
- [jätevesien puhdistaminen](https://www.vesi.fi/tag/jatevesien-puhdistaminen/)
- [asutuskeskusten jätevedet](https://www.vesi.fi/tag/asutuskeskusten-jatevedet/)
- [asutuskeskuksen jätevedet](https://www.vesi.fi/tag/asutuskeskuksen-jatevedet/)
- [yhdyskuntien vesistökuormitus](https://www.vesi.fi/tag/yhdyskuntien-vesistokuormitus/)
- [vesistökuormistus](https://www.vesi.fi/tag/vesistokuormistus/)
- [jätevesien vesistökuormitus](https://www.vesi.fi/tag/jatevesien-vesistokuormitus/)
- [jätevedenpuhdistamo](https://www.vesi.fi/tag/jatevedenpuhdistamo/)
- [jätevesien puhdistus](https://www.vesi.fi/tag/jatevesien-puhdistus/)
- [sade- ja kuivatusvesi](https://www.vesi.fi/tag/sade-ja-kuivatusvesi/)
- [pohjavesivarat](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesivarat/)
- [pohjavesialueet](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesialueet/)
- [pohjavesialue](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesialue/)
- [jätevesien puhdistuksen historia](https://www.vesi.fi/tag/jatevesien-puhdistuksen-historia/)
- [viemäriverkosto](https://www.vesi.fi/tag/viemariverkosto/)
- [viemärit](https://www.vesi.fi/tag/viemarit/)
- [viemäri](https://www.vesi.fi/tag/viemari/)
- [veden kiertokulku](https://www.vesi.fi/tag/veden-kiertokulku/)
- [vesistöjen säännös](https://www.vesi.fi/tag/vesistojen-saannos/)
- [Talvitulva](https://www.vesi.fi/tag/talvitulva/)
- [Lappi](https://www.vesi.fi/tag/lappi/)
- [tulvatilanne](https://www.vesi.fi/tag/tulvatilanne/)
- [Kokemäenjoki](https://www.vesi.fi/tag/kokemaenjoki/)
- [toimintaohjeet tulvaan](https://www.vesi.fi/tag/toimintaohjeet-tulvaan/)
- [Lapin tulvat](https://www.vesi.fi/tag/lapin-tulvat/)
- [Tulvatilanne Lappi](https://www.vesi.fi/tag/tulvatilanne-lappi/)
- [kattojen lumikuorma](https://www.vesi.fi/tag/kattojen-lumikuorma/)
- [Tulvat pohjanmaa](https://www.vesi.fi/tag/tulvat-pohjanmaa/)
- [lapin pelastuslaitos](https://www.vesi.fi/tag/lapin-pelastuslaitos/)
- [tulvatilanteessa toimiminen](https://www.vesi.fi/tag/tulvatilanteessa-toimiminen/)
- [toimiminen tulvatilanteessa](https://www.vesi.fi/tag/toimiminen-tulvatilanteessa/)
- [toiminta tulvatilanteessa](https://www.vesi.fi/tag/toiminta-tulvatilanteessa/)
- [pohjois-karjala](https://www.vesi.fi/tag/pohjois-karjala/)
- [hulevesien hallinta](https://www.vesi.fi/tag/hulevesien-hallinta/)
- [hulevesiopas](https://www.vesi.fi/tag/hulevesiopas/)
- [Milla Torkkel](https://www.vesi.fi/tag/milla-torkkel/)
- [Hämeen ELY-keskus](https://www.vesi.fi/tag/hameen-ely-keskus/)
- [vesitilanne-ennusteet](https://www.vesi.fi/tag/vesitilanne-ennusteet/)
- [vesitilannepalvelu](https://www.vesi.fi/tag/vesitilannepalvelu/)
- [vesi.fi](https://www.vesi.fi/tag/vesi-fi/)
- [vesifi](https://www.vesi.fi/tag/vesifi/)
- [Pohjois-Savo](https://www.vesi.fi/tag/pohjois-savo/)
- [Pohjois-Pohjanmaa](https://www.vesi.fi/tag/pohjois-pohjanmaa/)
- [Etelä-Pohjanmaa](https://www.vesi.fi/tag/etela-pohjanmaa/)
- [levätilanne](https://www.vesi.fi/tag/levatilanne/)
- [järvet](https://www.vesi.fi/tag/jarvet/)
- [leväennuste](https://www.vesi.fi/tag/levaennuste/)
- [kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/kunnostus/)
- [sinilevätilanne](https://www.vesi.fi/tag/sinilevatilanne/)
- [Häme](https://www.vesi.fi/tag/hame/)
- [Keski-Suomi](https://www.vesi.fi/tag/keski-suomi/)
- [hyytelösammaleläin](https://www.vesi.fi/tag/hyytelosammalelain/)
- [Lounais-Suomi](https://www.vesi.fi/tag/lounais-suomi/)
- [vesiensuojelurakenteet](https://www.vesi.fi/tag/vesiensuojelurakenteet/)
- [paikkatieto](https://www.vesi.fi/tag/paikkatieto/)
- [paikkatietoaineistot](https://www.vesi.fi/tag/paikkatietoaineistot/)
- [Tapio](https://www.vesi.fi/tag/tapio/)
- [kaukokartoitus](https://www.vesi.fi/tag/kaukokartoitus/)
- [vesirakentaminen](https://www.vesi.fi/tag/vesirakentaminen/)
- [metsäojitus](https://www.vesi.fi/tag/metsaojitus/)
- [Sami Soosalu](https://www.vesi.fi/tag/sami-soosalu/)
- [vedenkorkeusmittaus](https://www.vesi.fi/tag/vedenkorkeusmittaus/)
- [Varsinais-Suomi](https://www.vesi.fi/tag/varsinais-suomi/)
- [järvisätkin](https://www.vesi.fi/tag/jarvisatkin/)
- [Kaakkois-Suomi](https://www.vesi.fi/tag/kaakkois-suomi/)
- [Virtaa vesistökunnostukseen](https://www.vesi.fi/tag/virtaa-vesistokunnostukseen/)
- [saavutettavuus](https://www.vesi.fi/tag/saavutettavuus/)
- [käytettävyys](https://www.vesi.fi/tag/kaytettavyys/)
- [helppokäyttöisyys](https://www.vesi.fi/tag/helppokayttoisyys/)
- [vedenlaatu](https://www.vesi.fi/tag/vedenlaatu/)
- [vesihuoltostrategia](https://www.vesi.fi/tag/vesihuoltostrategia/)
- [levätilannne](https://www.vesi.fi/tag/levatilannne/)
- [vesiasiantuntija](https://www.vesi.fi/tag/vesiasiantuntija/)
- [virka](https://www.vesi.fi/tag/virka/)
- [avoin virka](https://www.vesi.fi/tag/avoin-virka/)
- [pohjapato](https://www.vesi.fi/tag/pohjapato/)
- [veden lämpötila](https://www.vesi.fi/tag/veden-lampotila/)
- [uimarannat](https://www.vesi.fi/tag/uimarannat/)
- [pohjavesitilanne](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesitilanne/)
- [säännöstelyn muutos](https://www.vesi.fi/tag/saannostelyn-muutos/)
- [Valtakunnallinen sinilevätilanne](https://www.vesi.fi/tag/valtakunnallinen-sinilevatilanne/)
- [ravinnepitoisuus](https://www.vesi.fi/tag/ravinnepitoisuus/)
- [vaellueste](https://www.vesi.fi/tag/vaellueste/)
- [vaellusesteiden poisto](https://www.vesi.fi/tag/vaellusesteiden-poisto/)
- [Rutalahti](https://www.vesi.fi/tag/rutalahti/)
- [vesistönkunnostus](https://www.vesi.fi/tag/vesistonkunnostus/)
- [poistokalastus](https://www.vesi.fi/tag/poistokalastus/)
- [Helmi-elinympäristöohjelma](https://www.vesi.fi/tag/helmi-elinymparistoohjelma/)
- [Varsinais-Suomen ELY-keskus](https://www.vesi.fi/tag/varsinais-suomen-ely-keskus/)
- [Kemira](https://www.vesi.fi/tag/kemira/)
- [Vesa Kettunen](https://www.vesi.fi/tag/vesa-kettunen/)
- [Tutkimus vesijohtovedestä](https://www.vesi.fi/tag/tutkimus-vesijohtovedesta/)
- [Tutkimus veden käytöstä](https://www.vesi.fi/tag/tutkimus-veden-kaytosta/)
- [pintaveden lämpötila](https://www.vesi.fi/tag/pintaveden-lampotila/)
- [pohjavedenkorkeus](https://www.vesi.fi/tag/pohjavedenkorkeus/)
- [jätevesivuoto](https://www.vesi.fi/tag/jatevesivuoto/)
- [kiertovesilaitos](https://www.vesi.fi/tag/kiertovesilaitos/)
- [kalankasvatus](https://www.vesi.fi/tag/kalankasvatus/)
- [merikalastus](https://www.vesi.fi/tag/merikalastus/)
- [kalastus](https://www.vesi.fi/tag/kalastus/)
- [vapaa-ajan kalastus](https://www.vesi.fi/tag/vapaa-ajan-kalastus/)
- [N2000](https://www.vesi.fi/tag/n2000/)
- [N43-järjestelmä](https://www.vesi.fi/tag/n43-jarjestelma/)
- [N43](https://www.vesi.fi/tag/n43/)
- [NN](https://www.vesi.fi/tag/nn/)
- [korkeusjärjestelmä](https://www.vesi.fi/tag/korkeusjarjestelma/)
- [korkeus merenpinnasta](https://www.vesi.fi/tag/korkeus-merenpinnasta/)
- [N60](https://www.vesi.fi/tag/n60/)
- [N60-järjestelmä](https://www.vesi.fi/tag/n60-jarjestelma/)
- [N2000-järjestelmä](https://www.vesi.fi/tag/n2000-jarjestelma/)
- [vesiosaaminen](https://www.vesi.fi/tag/vesiosaaminen/)
- [vesiosaamisen kehittäminen](https://www.vesi.fi/tag/vesiosaamisen-kehittaminen/)
- [osaamisen kehittäminen](https://www.vesi.fi/tag/osaamisen-kehittaminen/)
- [vesitieto](https://www.vesi.fi/tag/vesitieto/)
- [korkeus](https://www.vesi.fi/tag/korkeus/)
- [pinnan korkeus](https://www.vesi.fi/tag/pinnan-korkeus/)
- [havaintoarvot](https://www.vesi.fi/tag/havaintoarvot/)
- [vesi data](https://www.vesi.fi/tag/vesi-data/)
- [kalankasvastus](https://www.vesi.fi/tag/kalankasvastus/)
- [ravinnekuormitus](https://www.vesi.fi/tag/ravinnekuormitus/)
- [vesivastuullisuus](https://www.vesi.fi/tag/vesivastuullisuus/)
- [vesivastuusitoumus](https://www.vesi.fi/tag/vesivastuusitoumus/)
- [vesiensuojelun tehostamisohjelma](https://www.vesi.fi/tag/vesiensuojelun-tehostamisohjelma/)
- [luonnonmukainen peruskuivatus](https://www.vesi.fi/tag/luonnonmukainen-peruskuivatus/)
- [vesistömallinnus](https://www.vesi.fi/tag/vesistomallinnus/)
- [Pohjanmaa](https://www.vesi.fi/tag/pohjanmaa/)
- [selkokieli](https://www.vesi.fi/tag/selkokieli/)
- [kiitosmaininta](https://www.vesi.fi/tag/kiitosmaininta/)
- [Vuoden selväsanainen 2020](https://www.vesi.fi/tag/vuoden-selvasanainen-2020/)
- [vesihuoltouudistus](https://www.vesi.fi/tag/vesihuoltouudistus/)
- [veden kovuus](https://www.vesi.fi/tag/veden-kovuus/)
- [veden pehmeys](https://www.vesi.fi/tag/veden-pehmeys/)
- [happamuus](https://www.vesi.fi/tag/happamuus/)
- [vesivarat](https://www.vesi.fi/tag/vesivarat/)
- [vesistökuormiutus](https://www.vesi.fi/tag/vesistokuormiutus/)
- [vesistöjen kuormitus](https://www.vesi.fi/tag/vesistojen-kuormitus/)
- [pohjaveden tila](https://www.vesi.fi/tag/pohjaveden-tila/)
- [pohjaveden laatu](https://www.vesi.fi/tag/pohjaveden-laatu/)
- [happamat sulfaattimaat](https://www.vesi.fi/tag/happamat-sulfaattimaat/)
- [jäätilanne](https://www.vesi.fi/tag/jaatilanne/)
- [Etelä-Savo](https://www.vesi.fi/tag/etela-savo/)
- [säännnöstely](https://www.vesi.fi/tag/saannnostely/)
- [vesistösäännöstely](https://www.vesi.fi/tag/vesistosaannostely/)
- [valumavesi](https://www.vesi.fi/tag/valumavesi/)
- [ekopaasto](https://www.vesi.fi/tag/ekopaasto/)
- [ruoppaus](https://www.vesi.fi/tag/ruoppaus/)
- [vesikasvien niitto](https://www.vesi.fi/tag/vesikasvien-niitto/)
- [rannan ruoppaus](https://www.vesi.fi/tag/rannan-ruoppaus/)
- [ruoppausilmotus](https://www.vesi.fi/tag/ruoppausilmotus/)
- [vesien kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/vesien-kunnostus/)
- [lähteen kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/lahteen-kunnostus/)
- [järven ruoppaus](https://www.vesi.fi/tag/jarven-ruoppaus/)
- [sinilevähavainnot](https://www.vesi.fi/tag/sinilevahavainnot/)
- [kalavesien kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/kalavesien-kunnostus/)
- [kalavesien hoito](https://www.vesi.fi/tag/kalavesien-hoito/)
- [vesistösäätiö](https://www.vesi.fi/tag/vesistosaatio/)
- [tulvasuojaus](https://www.vesi.fi/tag/tulvasuojaus/)
- [tulvavalli](https://www.vesi.fi/tag/tulvavalli/)
- [Tulvakartoitus](https://www.vesi.fi/tag/tulvakartoitus/)
- [kainuu](https://www.vesi.fi/tag/kainuu/)
- [vesijalanjälkilaskuri](https://www.vesi.fi/tag/vesijalanjalkilaskuri/)
- [vihreä vesijalanjälki](https://www.vesi.fi/tag/vihrea-vesijalanjalki/)
- [sininen vesijalanjälki](https://www.vesi.fi/tag/sininen-vesijalanjalki/)
- [harmaa vesijalanjälki](https://www.vesi.fi/tag/harmaa-vesijalanjalki/)
- [perämeri](https://www.vesi.fi/tag/perameri/)
- [satakunta](https://www.vesi.fi/tag/satakunta/)
- [kuivuustilanne](https://www.vesi.fi/tag/kuivuustilanne/)
- [maankosteus](https://www.vesi.fi/tag/maankosteus/)
- [valuma-alue](https://www.vesi.fi/tag/valuma-alue/)
- [valuma-aluesuunnittelu](https://www.vesi.fi/tag/valuma-aluesuunnittelu/)
- [maankuivatus](https://www.vesi.fi/tag/maankuivatus/)
- [ojitus](https://www.vesi.fi/tag/ojitus/)
- [vesitalous](https://www.vesi.fi/tag/vesitalous/)
- [vesitalous-lehti](https://www.vesi.fi/tag/vesitalous-lehti/)
- [syventävä artikkeli](https://www.vesi.fi/tag/syventava-artikkeli/)
- [kaupallinen kalastus](https://www.vesi.fi/tag/kaupallinen-kalastus/)
- [kestävä kalastus](https://www.vesi.fi/tag/kestava-kalastus/)
- [vesien virkistyskäyttö](https://www.vesi.fi/tag/vesien-virkistyskaytto/)
- [kalakantojen hoito](https://www.vesi.fi/tag/kalakantojen-hoito/)
- [kestävä kalankasvatus](https://www.vesi.fi/tag/kestava-kalankasvatus/)
- [vesiliikenne](https://www.vesi.fi/tag/vesiliikenne/)
- [kestävä vesiliikenne](https://www.vesi.fi/tag/kestava-vesiliikenne/)
- [laivaliikenne](https://www.vesi.fi/tag/laivaliikenne/)
- [öljykatastrofi](https://www.vesi.fi/tag/oljykatastrofi/)
- [vastuullinen veneily](https://www.vesi.fi/tag/vastuullinen-veneily/)
- [virkistyskäyttö](https://www.vesi.fi/tag/virkistyskaytto/)
- [vastuullista veneilyä](https://www.vesi.fi/tag/vastuullista-veneilya/)
- [vastuullisesti vesillä](https://www.vesi.fi/tag/vastuullisesti-vesilla/)
- [kalakannat](https://www.vesi.fi/tag/kalakannat/)
- [riittääkö kalaa](https://www.vesi.fi/tag/riittaako-kalaa/)
- [kalaistutukset](https://www.vesi.fi/tag/kalaistutukset/)
- [ruokakalat](https://www.vesi.fi/tag/ruokakalat/)
- [teollisuus](https://www.vesi.fi/tag/teollisuus/)
- [metsäteollisuus](https://www.vesi.fi/tag/metsateollisuus/)
- [teollisuuden vesistökuormitus](https://www.vesi.fi/tag/teollisuuden-vesistokuormitus/)
- [ympäristölupa](https://www.vesi.fi/tag/ymparistolupa/)
- [maa- ja metsätalouden vesienhallinta](https://www.vesi.fi/tag/maa-ja-metsatalouden-vesienhallinta/)
- [maatalouden vesienhallinta](https://www.vesi.fi/tag/maatalouden-vesienhallinta/)
- [metsätalouden vesienhallinta](https://www.vesi.fi/tag/metsatalouden-vesienhallinta/)
- [vesienhallinta](https://www.vesi.fi/tag/vesienhallinta/)
- [peruskuivatus](https://www.vesi.fi/tag/peruskuivatus/)
- [paikalliskuivatus](https://www.vesi.fi/tag/paikalliskuivatus/)
- [luonnonmukainen vesienhallinta](https://www.vesi.fi/tag/luonnonmukainen-vesienhallinta/)
- [maatalouden vesistökuormitus](https://www.vesi.fi/tag/maatalouden-vesistokuormitus/)
- [maatalouden vesiensuojelu](https://www.vesi.fi/tag/maatalouden-vesiensuojelu/)
- [ravinnepäästöt](https://www.vesi.fi/tag/ravinnepaastot/)
- [valuma-alueen kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/valuma-alueen-kunnostus/)
- [valuma-aluekunnostus](https://www.vesi.fi/tag/valuma-aluekunnostus/)
- [pohjavesiasema](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesiasema/)
- [vesistökunnostukset](https://www.vesi.fi/tag/vesistokunnostukset/)
- [Metsähallitus](https://www.vesi.fi/tag/metsahallitus/)
- [vesistökunnostushanke](https://www.vesi.fi/tag/vesistokunnostushanke/)
- [kansainvälinen vesiyhteistyö](https://www.vesi.fi/tag/kansainvalinen-vesiyhteistyo/)
- [vesivarojen käyttö](https://www.vesi.fi/tag/vesivarojen-kaytto/)
- [vesiyhteistyö](https://www.vesi.fi/tag/vesiyhteistyo/)
- [pienet virtavedet](https://www.vesi.fi/tag/pienet-virtavedet/)
- [pienvesien kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/pienvesien-kunnostus/)
- [pienvedet](https://www.vesi.fi/tag/pienvedet/)
- [pienvesi](https://www.vesi.fi/tag/pienvesi/)
- [lähteet](https://www.vesi.fi/tag/lahteet/)
- [purot](https://www.vesi.fi/tag/purot/)
- [norot](https://www.vesi.fi/tag/norot/)
- [lammet](https://www.vesi.fi/tag/lammet/)
- [rantojen kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/rantojen-kunnostus/)
- [rannan kunnostus](https://www.vesi.fi/tag/rannan-kunnostus/)
- [vatten.fi](https://www.vesi.fi/tag/vatten-fi/)
- [tulvariskit](https://www.vesi.fi/tag/tulvariskit/)
- [tulvariskien hallinta](https://www.vesi.fi/tag/tulvariskien-hallinta/)
- [tulvariskien hallintasuunnitelma](https://www.vesi.fi/tag/tulvariskien-hallintasuunnitelma/)
- [tulvariskien hallintasuunnitelmat](https://www.vesi.fi/tag/tulvariskien-hallintasuunnitelmat/)
- [metsätalous](https://www.vesi.fi/tag/metsatalous/)
- [pohjavedet](https://www.vesi.fi/tag/pohjavedet/)
- [metsätalouden pohjavesivaikutukset](https://www.vesi.fi/tag/metsatalouden-pohjavesivaikutukset/)
- [pohjavesivaikutukset](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesivaikutukset/)
- [pohjavesivarannot](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesivarannot/)
- [pohjavesiluokat](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesiluokat/)
- [pohjavesiluokka](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesiluokka/)
- [pohjavesialueen raja](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesialueen-raja/)
- [ilmastonmuutoksen vaikutukset](https://www.vesi.fi/tag/ilmastonmuutoksen-vaikutukset/)
- [pohjavesien suojelu](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesien-suojelu/)
- [pohjavesien pilaantuminen](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesien-pilaantuminen/)
- [routa](https://www.vesi.fi/tag/routa/)
- [routatilanne](https://www.vesi.fi/tag/routatilanne/)
- [roudan vaikutukset](https://www.vesi.fi/tag/roudan-vaikutukset/)
- [vesijohdot](https://www.vesi.fi/tag/vesijohdot/)
- [routa ja vesihuolto](https://www.vesi.fi/tag/routa-ja-vesihuolto/)
- [roudan muodostuminen](https://www.vesi.fi/tag/roudan-muodostuminen/)
- [ikirouta](https://www.vesi.fi/tag/ikirouta/)
- [pohjaveden käyttö](https://www.vesi.fi/tag/pohjaveden-kaytto/)
- [pohjavesialueiden suojelu](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesialueiden-suojelu/)
- [pohjaveden suojelu](https://www.vesi.fi/tag/pohjaveden-suojelu/)
- [suojelusuunnitelma](https://www.vesi.fi/tag/suojelusuunnitelma/)
- [pohjavesien tila](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesien-tila/)
- [pohjavesien riskit](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesien-riskit/)
- [pilaantuneet maa-alueet](https://www.vesi.fi/tag/pilaantuneet-maa-alueet/)
- [Pohjavesien tilan seuranta](https://www.vesi.fi/tag/pohjavesien-tilan-seuranta/)
- [pohja](https://www.vesi.fi/tag/pohja/)
- [hulevesien tulvariskit](https://www.vesi.fi/tag/hulevesien-tulvariskit/)
- [rankkasateet](https://www.vesi.fi/tag/rankkasateet/)
- [hulevesitulva](https://www.vesi.fi/tag/hulevesitulva/)
- [hulevesitulvat](https://www.vesi.fi/tag/hulevesitulvat/)
- [Hulevesien ympäristöriskit](https://www.vesi.fi/tag/hulevesien-ymparistoriskit/)
- [hulevesien haitta-aineet](https://www.vesi.fi/tag/hulevesien-haitta-aineet/)
- [haitta-aineet hulevesissä](https://www.vesi.fi/tag/haitta-aineet-hulevesissa/)
- [Hulevesien hallintamenetelmä](https://www.vesi.fi/tag/hulevesien-hallintamenetelma/)
- [Hulevesien hallintamenetelmät](https://www.vesi.fi/tag/hulevesien-hallintamenetelmat/)
- [vesitalousstrategia](https://www.vesi.fi/tag/vesitalousstrategia/)
- [jäänsahaus](https://www.vesi.fi/tag/jaansahaus/)
- [fosforikuormitus](https://www.vesi.fi/tag/fosforikuormitus/)
- [luonnonhuuhtouma](https://www.vesi.fi/tag/luonnonhuuhtouma/)
- [puupuhdistamo](https://www.vesi.fi/tag/puupuhdistamo/)
- [Osakaskunta](https://www.vesi.fi/tag/osakaskunta/)
- [Vesistöjen hoito](https://www.vesi.fi/tag/vesistojen-hoito/)
- [juomavesidirektiivi](https://www.vesi.fi/tag/juomavesidirektiivi/)
- [vesihuoltoraportit](https://www.vesi.fi/tag/vesihuoltoraportit/)
- [juomavesiraportit](https://www.vesi.fi/tag/juomavesiraportit/)
- [talousved](https://www.vesi.fi/tag/talousved/)
- [hoito](https://www.vesi.fi/tag/hoito/)
- [saneerau](https://www.vesi.fi/tag/saneerau/)
- [suojeluhanke](https://www.vesi.fi/tag/suojeluhanke/)
- [hank](https://www.vesi.fi/tag/hank/)
- [metsänhoito](https://www.vesi.fi/tag/metsanhoito/)
- [hoitosuunnitelma](https://www.vesi.fi/tag/hoitosuunnitelma/)
- [ruoppausilmoitus](https://www.vesi.fi/tag/ruoppausilmoitus/)
- [Raakku](https://www.vesi.fi/tag/raakku/)
- [jokihelmisimpukka](https://www.vesi.fi/tag/jokihelmisimpukka/)
- [luonnonsuojelu](https://www.vesi.fi/tag/luonnonsuojelu/)
- [ihmistoiminta](https://www.vesi.fi/tag/ihmistoiminta/)
- [lampi](https://www.vesi.fi/tag/lampi/)
- [ekosysteemi](https://www.vesi.fi/tag/ekosysteemi/)
- [ennallistaminen](https://www.vesi.fi/tag/ennallistaminen/)
- [vesihuollon strategia](https://www.vesi.fi/tag/vesihuollon-strategia/)
- [toimintavarmuus](https://www.vesi.fi/tag/toimintavarmuus/)
- [turvallisuus](https://www.vesi.fi/tag/turvallisuus/)
- [hankehaku](https://www.vesi.fi/tag/hankehaku/)
- [maatalous](https://www.vesi.fi/tag/maatalous/)
- [vesien tummeneminen](https://www.vesi.fi/tag/vesien-tummeneminen/)
- [hiilineutraalius](https://www.vesi.fi/tag/hiilineutraalius/)
- [turvemaat](https://www.vesi.fi/tag/turvemaat/)
- [vesihuki](https://www.vesi.fi/tag/vesihuki/)
- [vesihukiverkosto](https://www.vesi.fi/tag/vesihukiverkosto/)
- [vähähiilisyys](https://www.vesi.fi/tag/vahahiilisyys/)
- [kuuleminen](https://www.vesi.fi/tag/kuuleminen/)
- [vesihuollon häiriötilanne](https://www.vesi.fi/tag/vesihuollon-hairiotilanne/)
- [kyberturvallisuus](https://www.vesi.fi/tag/kyberturvallisuus/)
- [karvianjoki](https://www.vesi.fi/tag/karvianjoki/)
- [jokaisenoikeudet](https://www.vesi.fi/tag/jokaisenoikeudet/)
- [kalastuslupa](https://www.vesi.fi/tag/kalastuslupa/)
- [Lounasi-Suomi](https://www.vesi.fi/tag/lounasi-suomi/)
- [tiekartta](https://www.vesi.fi/tag/tiekartta/)
- [vesihuollon vähähiilisyys](https://www.vesi.fi/tag/vesihuollon-vahahiilisyys/)
- [vähähiilisyystiekartta](https://www.vesi.fi/tag/vahahiilisyystiekartta/)
- [Vilso](https://www.vesi.fi/tag/vilso/)
- [Ilves](https://www.vesi.fi/tag/ilves/)
- [ilmastonmuutoksen hillintä](https://www.vesi.fi/tag/ilmastonmuutoksen-hillinta/)
- [ilmastonmuutokseen sopeutuminen](https://www.vesi.fi/tag/ilmastonmuutokseen-sopeutuminen/)
- [vesihuollon toiminta-alueet](https://www.vesi.fi/tag/vesihuollon-toiminta-alueet/)
- [vessihuollon toiminta-alue](https://www.vesi.fi/tag/vessihuollon-toiminta-alue/)
- [vesihuoltolaitosten toimininta-alueet](https://www.vesi.fi/tag/vesihuoltolaitosten-toimininta-alueet/)
- [vesihuoltolakiuudistus](https://www.vesi.fi/tag/vesihuoltolakiuudistus/)
- [liian halpa vesi](https://www.vesi.fi/tag/liian-halpa-vesi/)
- [talousveden hinta](https://www.vesi.fi/tag/talousveden-hinta/)
- [vesihuollon toiminta-alue](https://www.vesi.fi/tag/vesihuollon-toiminta-alue/)
- [Taavetti](https://www.vesi.fi/tag/taavetti/)
- [Taavetti-järjestelmä](https://www.vesi.fi/tag/taavetti-jarjestelma/)
- [leävätilanne](https://www.vesi.fi/tag/leavatilanne/)

## Twiitin kategoria

- [ELYkeskus](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/elykeskus/) - ELY-keskus
- [esaelyves](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/esaelyves/) - Etelä-Savon vedet
- [HELYvesi](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/helyvesi/) - Hämeen vedet
- [IlmaTiede](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/ilmatiede/) - Ilmatieteen laitos
- [KASELYVES](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/kaselyves/) - KASELY Vesistöt
- [LukeFinland](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/lukefinland/) - Luonnonvarakeskus
- [meteorologit](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/meteorologit/) - Ilmatieteen laitos meteorologit
- [Metsahallitus](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/metsahallitus/) - Metsähallitus
- [metsakeskus](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/metsakeskus/) - Suomen metsäkeskus
- [mmm_fi](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/mmm_fi/) - Maa- ja metsätalousministeriö
- [Patotiimi](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/patotiimi/) - Kainuun ELY-keskuksen patotiimi
- [pinnanalta](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/pinnanalta/) - Syken hydrologit
- [PIRvesi](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/pirvesi/) - Pirkanmaan ELY, vesi
- [POPtulvat](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/poptulvat/) - Pohjois-Pohjanmaan ELY
- [Sykeinfo](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/sykeinfo/) - Suomen ympäristökeskus Syke
- [TAPIOForestry](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/tapioforestry/) - TAPIO
- [tulvatpohjanmaa](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/tulvatpohjanmaa/) - ELY Tulvat pohjanmaa
- [YleSaa](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/ylesaa/) - Yle Sää
- [yministerio](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/yministerio/) - Ympäristöministeriö
- [KainuunELY](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/kainuunely/) - Kainuun ELY-keskus
- [elykeskisuomi](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/elykeskisuomi/) - Keski-Suomen ELY-keskus
- [Lapin_ELY](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/lapin_ely/) - Lapin ELY-keskus
- [POKELYkeskus](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/pokelykeskus/) - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
- [POSELYkeskus](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/poselykeskus/) - Pohjois-Savon ELY-keskus
- [UUDELY](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/uudely/) - Uudenmaan ELY-keskus
- [VarsinaisELY](https://www.vesi.fi/twiittikategoria/varsinaisely/) - Varsinais-Suomen ELY-keskus

## Categories

- [Twitter-kuva](https://www.vesi.fi/media-category/twitter-kuva/)
- [Logokuvat](https://www.vesi.fi/media-category/logokuvat/)
- [Lyhytartikkelit](https://www.vesi.fi/media-category/lyhytartikkelit/)
- [Bannerikuvat](https://www.vesi.fi/media-category/bannerikuvat/)
- [Syventävät sisällöt](https://www.vesi.fi/media-category/syventavat-sisallot/)
- [Teemasivut](https://www.vesi.fi/media-category/teemasivut/)
- [Ajankohtaista -artikkelikuvat](https://www.vesi.fi/media-category/ajankohtaista-artikkelikuvat/)
- [Vesikirje](https://www.vesi.fi/media-category/vesikirje/)

## Vesitiedon kategoria

- [Vesivarat ja vesitilanne](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/vesitilanne-ja-vesivarat/)
- [Pohjavesivarat](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/pohjavesivarat/)
- [Pintavesivarat](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/pintavesivarat/)
- [Vesitilanne](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/vesitilanne-vesitilanne-ja-vesivarat/)
- [Tulvat](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/tulvat-vesitilanne-ja-vesivarat/)
- [Kuivuus](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/kuivuus/)
- [Vesihuolto](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/vesihuolto/)
- [Hulevedet](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/hulevedet/)
- [Kaivovesi](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/kaivovesi-vesihuolto/)
- [Hanavesi](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/hanavesi-vesihuolto/)
- [Vesien kestävä käyttö](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/vesien-kestava-kaytto/)
- [Virkistyskäyttö](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/virkistyskaytto/)
- [Vesiliikenne](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/vesiliikenne/)
- [Teollisuus ja yritystoiminta](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/teollisuus-ja-yritystoiminta/)
- [Kalastus ja kalankasvatus](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/kalastus-ja-kalankasvatus/)
- [Maa- ja metsätalous](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/maa-ja-metsatalous/)
- [Pohjavesien käyttö](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/pohjavedet/)
- [Vesien tila ja kunnostus](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/vesien-tila-ja-kunnostus/)
- [Vesiluonnon tila](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/vesiluonnon-tila/)
- [Vesistöjen kunnostus ja hoito](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/vesistojen-kunnostus/)
- [Vesien tilan seuranta](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/vesien-tilan-seuranta/)
- [Pintavesien tila](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/pintavesien-tila/)
- [Pohjavesien tila](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/pohjavesien-tila/)
- [Säännöstely ja padot](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/saannostely-ja-padot/)
- [Jätevedet](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/jatevedet/)
- [Tulvien ja kuivuuden hallinta](https://www.vesi.fi/vesitietokategoria/tulvat-ja-kuivuus/)

## UKK kategoria

- [Vesitilanne](https://www.vesi.fi/kysymyskategoria/vesitilanne/)
- [Vesistötoimet](https://www.vesi.fi/kysymyskategoria/vesistotoimet/)

## Vesistökunnostuksen kuukauden luku kategoria

- [Vesieliöt](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku-kategoria/vesieliot/)
- [Vesien tila](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku-kategoria/vesien-tila/)
- [Vesistökuormitus](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku-kategoria/vesistokuormitus/)
- [Vesivarat ja havainnot](https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku-kategoria/vesivarat-ja-havainnot/)

## Tapahtuman kategoria

- [Vesivarat ja vesitilanne](https://www.vesi.fi/tapahtumakategoria/vesivarat-ja-vesitilanne/)
- [Vesihuolto](https://www.vesi.fi/tapahtumakategoria/vesihuolto/)
- [Vesien kestävä käyttö](https://www.vesi.fi/tapahtumakategoria/vesien-kestava-kaytto/)
- [Vesien tila ja kunnostus](https://www.vesi.fi/tapahtumakategoria/vesien-tila-ja-kunnostus/)

## Varoitustyyppi

- [Tulvavaroitus](https://www.vesi.fi/varoitustyypit/tulvavaroitus/)