Aineistopankki | Vesitilanne ja vesivarat | Tietokortti | Suomi
Takaisin
Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seuranta valtakunnallisilla pohjavesiasemilla
Valtakunnallisilla pohjavesiasemilla seurataan pohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua eri puolilla Suomea. Tietokortissa kuvataan asemaverkostoa, pohjaveden pinnankorkeuden mittaamista ja laatunäytteenottoa.
Valtakunnalliseen pohjavesiseurantaverkkoon kuuluvilla pohjavesiasemilla seurataan pohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua eri puolilla Suomea. Valtakunnallinen pohjavesiseuranta käynnistettiin 1970-luvun alkupuolella pohjaveden pinnankorkeuden mittauksilla. Vedenlaadun seuranta alkoi 1990-luvulla. Osalla pohjavesiasemista seurataan myös lumipeitteen paksuutta ja roudan syvyyttä sekä maankosteutta. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita.
Ajankohtainen pohjavesitilannekatsaus perustuu asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Seurantasarjojen perusteella pystytään arvioiman pohjaveden määrän ja laadun paikallisia ja ajallisia vaihteluita sekä niiden vuorovaikutuksia. Pohjavesiasemilta kerättävän seurantatiedon perusteella raportoidaan kansallisesti ja kansainvälisesti pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun muutoksista. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ylläpitämään pohjavesirekisteriin (POVET).
Pohjaveden pinnankorkeuden mittaaminen
Pohjaveden pinnankorkeusmittaukset tehdään maahan pystysuoraan asennetuista muovisista tai metallisista pohjavesiputkista, joita on yleensä kymmenen kappaletta asemalla. Pohjavesiputket ulottuvat usean metrin syvyyteen ja niissä on siiviläosa, joka päästää pohjaveden putkeen.
Pinnankorkeusseuranta on nykyisin osin automatisoitu, jotta asemilta saadaan reaaliaikaista pinnankorkeustietoa. Pohjavesiputkiin on asennettu paineanturit ja tiedonkeruulaitteet, jotka lähettävät mittaustulokset tietokantaan esimerkiksi pitkän kantaman radioverkossa tai GSM-verkossa.
Pohjavesiasemilla, joita ei ole vielä täysin automatisoitu, kiertää paikallinen havaitsija kaksi kertaa kuussa. Havaitsija mittaa pohjaveden pinnankorkeuden mittanauhaluotaimella tai sähkösignaaliin perustuvalla luotaimella aseman pohjavesiputkista. Pohjaveden pinnankorkeus mitataan senttimetreinä putken yläpäästä. Kierroksen jälkeen havaitsijat lähettävät mittaustulokset SYKEen joko sähköisellä lomakkeella tai paperipostilla.
Pohjaveden laadun seuranta
Valtakunnallisilta pohjavesiasemilta otetaan vesinäytteitä yleensä 2–4 kertaa vuodessa ensisijaisesti aseman yhteydessä olevasta lähteestä tai lähteen puuttuessa muovisesta pohjavesiputkesta. Kullakin asemalla on oma näytteenottoaikataulunsa. Tämä johtuu siitä, että pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee vuoden mittaan eri tavoin eri alueilla. Tavoitteena on saada vähintään yksi näyte, kun pohjaveden pinta on alimmillaan, ja toinen näyte, kun pinta on ylimmillään. Sertifioitu näytteenottaja ottaa näytteen, ja laboratoriossa näytteestä analysoidaan laajalla valikoimalla erityisesti epäorgaanisia aineita. Saaduista vedenlaatutuloksista voidaan päätellä, millaisia eri aineiden pitoisuuksia pohjavedessä on luonnostaan. Seurantasarjoissa näkyvät kuitenkin myös ihmisen aiheuttamat vaikutukset pohjavesiin.
