Vesiaineistopankki, vesitilanne ja vesivarat
Suodata sisältöjä aineistotyypin mukaan
array(107) {
[0]=>
object(WP_Post)#14225 (24) {
["ID"]=>
int(4747)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2026-03-03 15:05:17"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2026-03-03 13:05:17"
["post_content"]=>
string(1227) "Havaintoasemilla tehtäviä kenttätöitä on kuvattu ja ohjeistettu Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirjassa . Videoilla käsikirjan ohjeita ja vaatimuksia käydään läpi käytännönläheisessä muodossa todellisissa mittaus- ja työtilanteissa.
Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla harvinaisella tulvalla.[/caption]
Pitkän aikavälin kehitys: Neutraali. Tulvavaara otetaan nykyään rakentamisessa huomioon melko hyvin. Olemassa oleva rakennuskanta poistuu kuitenkin alueilta hitaasti, joten muutokset vievät aikaa. Toisaalta valmistuneet tulvariskien hallinnan toimenpiteet saattavat pienentää asukkaiden määrää.
Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Asukasmäärä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla tulvakarttojen valmistumisesta (2013) lähtien. Vuonna 2021 sitä pienensi Kittilään valmistuneet tulvapenkereet ja vuonna 2024 neljän merkittävän tulvariskialueen poistuminen valmistuneiden toimenpiteiden ja tarkentuneiden tulvakartoituksien myötä. Edelleen vuonna 2025 lukemaa pienensi huomattavasti useamman tulvavaarakartan päivittymisen myötä saatu tarkempi tietopohja. Ilmajoki-Seinäjoella asukkaita ei enää uuden kartoituksen myötä ole tulvavaarassa 1/100a-tulvalla. Tornion uuden jääpatotulvavaarakartoituksen mukaan asukkaita on aikaisempaa vähemmän tulvavaarassa. Indikaattorissa tarkastellun rannikkoalueen nykyisen meritulvariskin pieneneminen vaikutti myös lukemiin (raportti julkaistaan alkuvuonna 2026).
Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tavoitteena on vähentää tai pitää nykyisellä tasolla asukkaiden määrää tulvariskialueilla.
Asukasmäärät ovat paikoitellen hiukan nousseet, johtuen mm. merkittävien tulvariskialueiden uudelleenarvioinnista vuoden 2018 lopussa, jolloin kaksi aluetta jätettiin nimeämättä sekä kolme uutta nimettiin ja parin alueen rajoja hieman muutettiin. Vuosien 2013 arviot perustuvat aikaisempiin 21 merkittävään tulvariskialueeseen, vuodesta 2018 lähtien 22 alueeseen. Vuonna 2024 merkittävän tulvariskialueen kriteerit eivät enää täyttyneet neljällä aiemmin nimetyllä alueella, ja alueita nimettiin 18 kpl. Nämä ovat nyt seurannassa seuraavaan uudelleen arviointiin vuoteen 2029 saakka. Kasvaneet asukasmäärät voivat johtua tietojen perustana olevan rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen päivittämisestä. Pieniä tarkistuksia vanhentuneisiin tietoihin on tehty joinain vuosina joillain alueilla, esim. rantojen täyttöjen takia. Tulvasuojausten valmistumisen myötä asukasmäärä on hieman laskenut joillain alueilla (esim. Helsingin Vartiokylänlahti ja Kittilä). Vuoden 2013 pieni lukema selittyy sillä, että kaikilta merkittäviltä alueilta ei vielä tuolloin ollut tarkkoja tulvakarttoja saatavilla. Alueellisesti kasvaneet lukuarvot voivat osoittaa enemmänkin tulvakarttojen päivitysten tarpeellisuutta kuin tulvariskialueen asukasmäärän kasvua.
Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden myötä tulvariskien ja asukkaiden määrän tulvariskialueilla tulisi vähitellen vähentyä. Esimerkiksi uusia asuinrakennuksia ei enää juurikaan rakenneta tulvavaara-alueille, tai jos rakennetaan, tulvavaara otetaan huomioon muuten, esim. korottamalla tai rakentamalla alin kerros mahdollisimman vähän haavoittuvaksi. Olemassa olevaa rakennuskantaa ei kuitenkaan juuri poistu näiltä alueilta, joten kehitys näkyy vasta hyvin pitkällä aikavälillä. Lisäksi, osa toimenpiteistä on luonteeltaan sellaisia, että ne eivät vaikuta indikaattorin arvoon vaikka parantavatkin tulvariskien hallintaa (esim. asukkaiden tulvatietoisuus, tarvittaessa toteutettavat tulvasuojelut ja toiminta tulvatilanteessa). Kuuden vuoden välein tapahtuva merkittävien tulvariskialueiden uudeellenarviointi ja nimeäminen voivat muuttaa indikaattorin arvoa reilustikin.
Valmistuneiden toimenpiteiden prosenttiosuus kaikista toimenpide-ehdotuksista, jotka voivat valmistua (oikean laidan asteikko). Kuvassa on lisäksi esitetty valmistuneiden (vihreällä), valmistuvien (punaisella) ja jatkuvien (harmaalla) toimenpiteiden kpl-määrät (vasemman laidan asteikko).[/caption]
Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on edennyt melko tasaisesti ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden aikana.
Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetyistä toimenpiteistä suurin osa on suunniteltu toteutettavaksi vuoteen 2027 mennessä.
Ensimmäiset tulvariskien hallinnan toimenpiteet valmistuivat jo ennen hallintasuunnitelmien hyväksymistä joulukuussa 2015. Vuoden 2025 aikana suunnitelmissa ehdotettuja toimenpiteitä oli valmistunut yli puolet 200 ei-jatkuvasta toimenpiteestä. Valmistumattomista toimenpiteistä hyvin usea on toteutuksessa tai selvityksessä. Lisäksi käynnissä on n. 300 jatkuvaa toimenpidettä, jotka eivät tule valmistumaan.
Toimenpide-ehdotusten suunniteltu toteutusaikataulu vaihtelee, mutta suurin osa toimenpiteistä on tarkoitus aloittaa ja lopettaa vuoteen 2027 mennessä. Hallintasuunnitelmat tarkistetaan ja mahdollisille uusille alueille laaditaan suunnitelmat vuoden 2027 loppuun mennessä. Toimenpiteiden kokonaismäärä voi kasvaa, jolloin valmistuneiden toimenpiteiden osuus voi tilapäisesti vähentyä. Indikaattorin tavoite-arvo on kuitenkin 100 % eli kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen.
Maksetut tulvavahinkokorvaukset (pylväät, asteikko vas.) sekä korvattavien tapauksien määrät (viivat, asteikko oik.) vesistö-, meri- ja hulevesitulvista.[/caption]
Pitkän aikavälin kehitys: Neutraali. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamista vahingoista maksetut korvaukset eivät ole kasvaneet 2000- ja 2010-luvuilla. Vuosi 2024 kuitenkin erottuu tilastosta. Aikasarja on silti edelleen lyhyt tilastollisesti harvinaisen sääriskin kuvaamiseen.
Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Vuosien välinen vaihtelu on suurta. Siirtyminen valtion korvauskäytännöstä vakuutusyhtiöiden korvaamiin vahinkoihin on tuonut muutoksia indikaattoriin. Muutaman viime vuoden aikana poikkeuksellisista hulevesitulvista maksetut korvaukset eivät ole olleet kovin suuria. Vuosi 2024 erottuu tilastosta mm. Kalajoen kevättulvan ja Satakunnan marrastulvan takia. Vuosittainen vaihtelu voi olla suurta.
Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tavoitteena on, että poikkeuksellisista tulvista maksetut vahinkokorvaukset vähenesivät tai eivät ainakaan lisääntyisi ja tulviin varauduttaisiin muilla keinoin ennakoivasti niin että niistä ei aiheutuisi merkittäviä vahinkoja. Korvausjärjestelmää tarvitaan silti.
Valtio maksoi vuoteen 2013 asti korvauksia vain vesistötulvista aiheutuneista rakennusvahingoista (irtaimistoa ei korvattu). Vakuutusyhtiöiden maksamia korvauksia on mukana vuodesta 2010 alkaen, sisältäen myös meritulvat ja rankkasateesta aiheutuvat tulvat sekä korvaukset irtaimistolle. Täysin vakuutuspohjaiseen korvauskäytäntöön siirryttiin vuoden 2014 alusta. Myös valtion ja vakuutusyhtiöiden korvausperusteissa on eroja (5 %, 1/20a vuoteen 2013 asti ja 2%, 1/50a vuodesta 2014). Aikasarja on lyhyt harvinaisten tulvien aiheuttamien vahinkojen trendin tunnistamiseen, mutta sen perusteella voidaan tunnistaa tulvien satunnainen luonne.
Poikkeuksellisia rankkasateita esiintyy vuosittain melko vähän, ja sellaisen osuessa taajamaan tai kaupunkiin voi vahingot muodostua huomattavasti vakuutusyhtiöiden tähän asti maksamia korvauksia suuremmiksi, kuten Porissa 2007 (n. 20 milj.€). Vuonna 2024 koettiin poikkeuksellinen hulevesitulva mm. Mikkelissä.
Tulvakarttojen INSPIRE-direktiivin mukaisen ja tulvakarttapalvelun käyttämän rajapinnan palvelupyyntöjen määrä yhteensä.[/caption]
Rajapintapalvelut mahdollistavat sen, että käyttäjä voi hyödyntää valitsemiaan aineistoja omien työkalujensa avulla tarpeensa mukaisella tavalla. Seurattavana mittarina on esitetty tulvakarttojen INSPIRE-direktiivin mukaisen ja tulvakarttapalvelun käyttämän rajapinnan palvelupyyntöjen määrä yhteensä. Tulvakarttapalvelu sisältää vain vesistö- ja meritulvien tulvakartat. Hulevesitulvakartan käyttöä ei ole vielä seurattu vastaavasti. Myöskään aineistolatauksia ei ole huomioitu (esim. vuonna 2023 koko maan kattavaa aineistopakettia ladattiin 3500 kertaa).
Palvelupyyntöjen määrä kertoo, kuinka monta kertaa käyttäjät tai sovellukset ovat pyytäneet tietoa palvelusta. Esimerkiksi karttapalvelussa jokainen kerta, kun käyttäjä avaa kartan, zoomaa tai hakee tietoa tietystä sijainnista, lasketaan palvelupyynnöksi. Tulvat luonnollisesti lisäävät palveluiden käyttöä, esimerkiksi keväällä 2020 varauduttiin Lapissa suurtulvaan, mikä näkyy mittarissa. Myös vuosina 2023-2024 koettiin suurempia tulvia (esim. Tornionjoki ja Pattijoki 2023 sekä Kalajoki ja Satakunta 2024).
Tavoitteena on, että tulvakarttojen käyttö säilyy nykyisellä tasolla tai kasvaa myös sellaisina vuosina, jolloin ei ole koettu suurempia tulvia. Tämä indikoi karttojen hyödyntämistä varautumisessa niin väestön ja viranomaisten osalta kuin tulvariskien hallinnan ja alueiden käytön suunnitteluprosesseissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
© Jouko Juntunen[/caption]"
["post_title"]=>
string(36) "Vesistöjen lämpötilan mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "vesistojen-lampotilan-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-18 15:53:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-18 13:53:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1100"
["menu_order"]=>
int(520)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[90]=>
object(WP_Post)#14315 (24) {
["ID"]=>
int(1048)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 09:28:41"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 07:28:41"
["post_content"]=>
string(100) "https://www.youtube.com/watch?v=33Hxd1c4cTU&list=PLqbGx2iTj0UCTqcvYD0aZRLi9q3RY2WBx&index=13"
["post_title"]=>
string(26) "Roudan syvyden mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(26) "roudan-syvyden-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-02 12:53:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-02 10:53:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1048"
["menu_order"]=>
int(528)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[91]=>
object(WP_Post)#14316 (24) {
["ID"]=>
int(1043)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 08:59:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 06:59:24"
["post_content"]=>
string(1396) "Haihdunnan mittaukset tehtiin potentiaalista maahaihduntaa kuvaavalla Class A -haihdunta-astialla, jonka pinta-ala on 1,1 m2 ja vesisyvyys noin 20 cm. Haihdunta-astia on WMO:n standardin mukainen ja yleisesti maailmalla käytetty yksinkertaisuutensa, edullisuutensa ja helppohoitoisuutensa vuoksi. Lisäksi mittaustulokset ovat maailmanlaajuisesti vertailukelpoisia. Astiasta mitattiin päivittäin vedenpinnan korkeuden vaihtelu ja sen vierestä sadanta. Näistä tiedoista saatiin laskettua haihtuneen veden määrä millimetreinä.
[caption id="attachment_1044" align="alignnone" width="792"]
© Johanna Korhonen[/caption]
Haihdunnan havaintokausi kesti Etelä- ja Keski-Suomessa toukokuun alusta syyskuun loppuun. Pohjois-Suomessa se oli yleensä noin kuukauden lyhempi. Viimeisinä vuosina toiminnassa ollut havaintoverkko sisälsi ainoastaan viisi asemaa, jotka sijaitsivat pääasiallisesti Pohjois-Suomessa ja joista neljällä yhtäjaksoinen havaintosarja oli yli 50 vuotta pitkä. Aiemmin haihduntaa mitattiin 1950-luvun loppupuolelta alkaen lähes 50 asemalla. Nykyisin haihduntaa lasketaan vesistömallien avulla.
Mittaustoiminta lopetettiin syksyllä 2020."
["post_title"]=>
string(22) "Haihdunnan mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(22) "haihdunnan-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-01 08:59:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 06:59:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1043"
["menu_order"]=>
int(529)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[92]=>
object(WP_Post)#14317 (24) {
["ID"]=>
int(1038)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 08:55:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 06:55:04"
["post_content"]=>
string(2281) "Pienillä valuma-alueilla mitataan veden kiertokulun muuttujia valuma-alueen mittakaavassa. Vuonna 2022 oli toiminnassa yhteensä 40 valuma-aluetta, joilta purkautuva virtaama määritettiin tarkasti pinnankorkeushavaintojen ja mittapatojen avulla. Padoilla mitattu virtaama tallennetaan hydrologiseen rekisteriin vuorokauden keskivalumana (l/s/km²), jolloin erikokoisten alueiden valumat ovat vertailukelpoisia. Myös hetkelliset valumat tallennetaan. Osalla valuma-alueista mitataan myös sadantaa, lumen vesiarvoa ja roudan syvyyttä. Useimmilla alueista mitataan myös veden laatua vesinäytteiden ja automaattiantureiden avulla hajakuormituksen selvittämiseksi.
[caption id="attachment_1039" align="alignnone" width="741"]
© Yrjö Kivinen[/caption]
Alueet ovat pinta-alaltaan 0,3–122 km². Ne on valittu niin, että ne ovat mahdollisimman järvettömiä nimenomaan valuman muutosten tarkkailemiseksi. Valinnassa on painotettu myös maalajien, maankäytön, kasvillisuuden ja topografian vaihtelua.
Pisimmät tallennetut havaintojaksot alkavat 1930-luvulta. Yli 50 vuoden pituisia, yhtäjaksoisia havaintosarjoja vuorokausivalumista on olemassa yli 20:lta nykyverkostoon kuuluvalta alueelta.
Vuoden keskivaluma Suomessa on noin 10 l/s/km², mutta se on vaihdellut huomattavasti kuivakausien nollasta ennätykseen 1900 l/s/km², joka mitattiin Vihdin peltovaluma-alueella (2.9.1968) 50 mm:n rankkasateen seurauksena.
Pitkät ja perusteelliseen havainnointiin pohjautuvat aikasarjat muodostavat luotettavan pohjan erilaisille hydrologisille ja monitieteellisille tutkimuksille tai käytännön selvityksille. Alueiden valuntatietoja voidaan käyttää esimerkiksi vertailutietoina alueille, joilta suorat mittaukset puuttuvat. Myös vesistömalleissa, maankäytön muutosten (esim. metsänhakkuut, suo-ojitukset) vaikutusten arvioinneissa, mitoitusvirtaamien määrityksissä, hajakuormituslaskelmissa ja valuma-alueprosessien tutkimuksissa ne ovat oleellista lähtötietoa. Ne tarjoavat myös ainutlaatuisen lähdeaineiston ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen."
["post_title"]=>
string(19) "Valuman mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(19) "valuman-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-01 08:55:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 06:55:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1038"
["menu_order"]=>
int(530)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[93]=>
object(WP_Post)#14318 (24) {
["ID"]=>
int(1026)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-24 12:32:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-24 10:32:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(31) "Tulvasuunnitelma taloyhtiöille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "tulvasuunnitelma-taloyhtiot"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-22 13:25:00"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-22 11:25:00"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1026"
["menu_order"]=>
int(531)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[94]=>
object(WP_Post)#14319 (24) {
["ID"]=>
int(1023)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-24 12:27:31"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-24 10:27:31"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(28) "Tulvasuunnitelma maatiloille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(25) "tulvasuunnitelma-maatilat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-22 13:26:22"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-22 11:26:22"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1023"
["menu_order"]=>
int(532)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[95]=>
object(WP_Post)#14320 (24) {
["ID"]=>
int(1020)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-24 12:24:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-24 10:24:57"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(41) "Tulvasuunnitelma liike- ja yritystiloille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "tulvasuunnitelma-liike-ja-yritystilat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-22 13:27:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-22 11:27:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1020"
["menu_order"]=>
int(533)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[96]=>
object(WP_Post)#14321 (24) {
["ID"]=>
int(1008)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-23 09:48:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-23 07:48:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(45) "Omatoimisen tulvasuojautumisen tarkastuslista"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(45) "omatoimisen-tulvasuojautumisen-tarkastuslista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-22 13:28:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-22 11:28:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1008"
["menu_order"]=>
int(536)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[97]=>
object(WP_Post)#14322 (24) {
["ID"]=>
int(1003)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-21 14:03:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 12:03:13"
["post_content"]=>
string(3539) "Water equivalent of snow cover is the average amount of water existing as snow, i.e. the mass of snow per area unit. It is usually given as millimetres, as the numerical value of a water layer corresponding to the snow cover, in millimetres, is the same as that of the mass of the snow, in kilograms per square meter. The snow water equivalent is determined using snow course measurements. Snow course is a 2 to 4 km long trail through various terrains typical for the area. Along the snow course, snow depth is measured using a measuring stick at approximately 80 measuring points. For obtaining the density, the snow is weighed at 8 points along the snow course. In addition to this, snow cover fraction and land use type are observed at each measuring point and the information is used in estimating the mean snow water equivalent of the whole snow course.
[caption id="attachment_925" align="aligncenter" width="1231"]
© Heidi Sjöblom[/caption]
The Finnish Environment Institute coordinates the snow course measurements at about 150 locations throught Finland. The measurements are made once or twice a month. The measurements have started already during the 1930’s while the results have mainly been stored to the hydrological database since the 1980’s. Until 1968, the snow courses were measured on the 16th of each winter month, thereafter usually twice, the 1st and 16th of each month. Since 1996 the measurements were again made only on the 16th of each month, with the exception of the small research catchments at which the measurement of the 1st of the month is made during the spring months. For the days between the measurements, daily values of water equivalent are calculated by the snow course model, which is based on the snow water equivalent observations and weather data.
Areal water equivalents of snow (mean values of snow water equivalent for a catchment area) are calculated for the same catchments for which the areal precipitation values are also available. The hydrological database contains snow water equivalent values since 1946; the total number of areas in the database is 250. Since 1990, the number of areas, for which the snow water equivalent is determined, is around 110. The boundaries of 108 of them have been published in a report (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja / Publications of Water and Environment Administration - series A 165). The coordinates given are those of the outlet of the catchment, and the municipality and the regional centres for economic development, transport and the environment are also those within which the outlet is located.
Until 1990, the areal water equivalents of snow were computed by the isohyet method, as were the areal precipitations. From 1990, the areal values have been computed by using a grid point model. By this method, the effects of elevation and the coast, as well as the changes in locations of the snow courses, can be taken into account in calculation. However, the records are not entirely homogeneous, as the method of computation and the locations of snow courses have varied. Moreover, in the 1970’s and the 1980’s, data from other sources ‒ the Finnish Meteorological Institute, the regional water and environment administration, hydropower companies ‒ were used besides the ordinary snow courses."
["post_title"]=>
string(31) "Measuring snow water equivalent"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(31) "measuring-snow-water-equivalent"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-21 14:03:32"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 12:03:32"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1003"
["menu_order"]=>
int(537)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[98]=>
object(WP_Post)#14323 (24) {
["ID"]=>
int(997)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-21 13:20:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 11:20:58"
["post_content"]=>
string(3466) "Valtakunnalliseen pohjavesiseurantaverkkoon kuuluvilla pohjavesiasemilla seurataan pohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua eri puolilla Suomea. Valtakunnallinen pohjavesiseuranta käynnistettiin 1970-luvun alkupuolella pohjaveden pinnankorkeuden mittauksilla. Vedenlaadun seuranta alkoi 1990-luvulla. Osalla pohjavesiasemista seurataan myös lumipeitteen paksuutta ja roudan syvyyttä sekä maankosteutta. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita.
Ajankohtainen pohjavesitilannekatsaus perustuu asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Seurantasarjojen perusteella pystytään arvioiman pohjaveden määrän ja laadun paikallisia ja ajallisia vaihteluita sekä niiden vuorovaikutuksia. Pohjavesiasemilta kerättävän seurantatiedon perusteella raportoidaan kansallisesti ja kansainvälisesti pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun muutoksista. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ylläpitämään pohjavesirekisteriin (POVET).
[caption id="attachment_998" align="aligncenter" width="469"]
© Annika Anttila[/caption]
© Heidi Sjöblom[/caption]
Vedenkorkeudet tallennetaan tietokantaan senttimetreinä yleensä ns. asteikkolukemina eli korkeutena vedenkorkeusasteikon kantanollapisteestä ylöspäin. Kantanollapisteellä tarkoitetaan mittauspaikan perustamisen yhteydessä korkeuskiintopisteestä vaaitsemalla määritettyä asteikon nollakohdan korkeutta. Tarvittaessa vedenkorkeudet voi muuntaa asteikkolukemista haluttuun valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään kantanollapisteen korkeustiedon avulla. Korkeusjärjestelmiä on käytössä viisi: N2000-, N60-, N43-, NN- ja LN-järjestelmä. Lupapäätöksien perusteella tehtävät vedenkorkeushavainnot esitetään yleensä luvassa mainitussa korkeusjärjestelmässä.
[caption id="attachment_992" align="aligncenter" width="539"]
© Heidi Sjöblom[/caption]
Vedenkorkeuden mittaukset ovat päivittäisiä, ja lähes kaikilla havaintoasemilla on jatkuvatoiminen mittalaite. Mittalaitteet mittaavat vedenkorkeutta paineantureilla. Useimmat laitteet tekevät mittaukset 15 minuutin välein ja lähettävät mitatut arvot Syken tietokantaan tunnin välein. Viralliset vedenkorkeushavainnot ovat mittalaitteiden lähettämistä hetkellisistä arvoista laskettuja vuorokauden keskiarvoja.
Vedenkorkeuden mittalaitteiden toimintaa valvotaan vedenkorkeusasteikolta tai suppilomitalla pohjapaalulta tehdyillä manuaalimittauksilla. Asteikkojen ja pohjapaalujen korkeudet tarkistetaan säännöllisin väliajoin vaaitsemalla korkeuskiintopisteiltä."
["post_title"]=>
string(38) "Vesistöjen vedenkorkeuden mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "vesistojen-vedenkorkeuden-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 13:15:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 11:15:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=990"
["menu_order"]=>
int(539)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[100]=>
object(WP_Post)#14325 (24) {
["ID"]=>
int(924)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-10 15:17:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-10 13:17:20"
["post_content"]=>
string(3093) "Lumen vesiarvo ilmaisee lumessa olevan veden määrän eli sen vesikerroksen paksuuden, joka syntyisi, jos lumi sulaisi. Vesiarvo ilmoitetaan millimetreinä. Lukuarvoltaan se vastaa lumikuormaa eli lumen massaa kilogrammoina neliömetriä kohti. Lumen vesiarvo määritetään ns. lumilinjamittauksilla. Lumilinja on 2–4 km pitkä reitti, joka kattaa edustavasti paikkakunnan eri maastotyypit. Linjamittaukseen kuuluu yleensä 80 mittasauvalla tehtyä lumen syvyyden mittausta sekä kahdeksan lumen tiheyden määrittämiseksi tehtävää punnitusta. Lisäksi suurimmalla osalla lumilinjoista havainnoidaan myös pälvisyyttä ja maastotyyppiä ja ne huomioidaan lumilinjan keskimääräistä lumen vesiarvoa määritettäessä.
© Heidi Sjöblom
Suomen ympäristökeskus havainnoi nykyään noin 150 lumilinjaa, joilla lumen vesiarvoa mitataan kuukausittain tai puolikuukausittain. Mittauksia on tehty jo 1930-luvulla, mutta hydrologiseen tietokantaan tietoja on tallennettu pääasiassa vasta 1980-luvulta alkaen. Vuoteen 1968 asti lumilinjamittaukset tehtiin talvikuukausien 16. päivänä. Sen jälkeen mittaukset pyrittiin tekemään kaksi kertaa kuukaudessa, 1. ja 16. päivinä. Vuodesta 1996 lähtien mittaukset on tehty jälleen vain talvikuukausien 16. päivänä. Poikkeuksena tästä ovat ns. pienten valuma-alueiden lumilinjat, joilla lumen vesiarvo mitataan kuukauden viimeisenä päivänä ja keväällä myös 15. päivänä. Mittauspäivien välille päivittäiset lumen vesiarvot lasketaan säähavaintoihin perustuvalla mallilla.
Lumen aluevesiarvot eli valuma-alueen keskimääräiset vesiarvot määritetään samoille valuma-alueille kuin aluesadannat. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on vesiarvoja noin 250 alueelta vuodesta 1946 alkaen. Vuodesta 1990 lähtien aluevesiarvot on määritetty noin 110 alueelle. Alueiden rajat esitetään Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarjan osassa A 165. Alueiden koordinaatit on määritetty veden purkautumispisteelle. Alueen kunta ja ELY-keskus määräytyvät näiden koordinaattien mukaan.
Vuoteen 1990 asti lumen aluevesiarvot määritettiin aluesadannan tavoin isohyeettimenetelmällä. Nykyisin laskentaan käytetään 10x10 km:n hilapisteverkkoa, jonka pisteisiin lumen vesiarvot lasketaan lähimpien lumilinjojen perusteella. Hilapistemalli ottaa entistä paremmin huomioon mm. maaston korkeussuhteiden, rannikon läheisyyden sekä lumilinjojen siirtymisten vaikutukset vesiarvoon. Koska laskentamenetelmät ja lumilinjojen sijainnit ovat vuosien kuluessa vaihdelleet, eivät lumen aluearvot eri vuosikymmeniltä ole täysin homogeenisia. Epähomogeenisuuteen vaikuttaa myös 1970- ja 1980-luvuilla käytetty ulkopuolinen havaintomateriaali, jota saatiin lähinnä Ilmatieteen laitokselta, silloisilta vesi- ja ympäristöpiireiltä sekä vesivoimayhtiöiltä."
["post_title"]=>
string(27) "Lumen vesiarvon mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "lumen-vesiarvon-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-11 11:59:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-11 09:59:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=924"
["menu_order"]=>
int(551)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[101]=>
object(WP_Post)#14326 (24) {
["ID"]=>
int(907)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-21 13:09:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 11:09:20"
["post_content"]=>
string(2175) "Ilmatieteen laitos vastaa sademäärän mittaamisesta Suomessa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) saa tiedot päivittäisestä sadannasta Ilmatieteen laitokselta noin 200 havaintoasemalta.
Tietoa sademääristä saadaan erilaisilla automaattimittareilla, säätutkilla sekä manuaalisilla mittauksilla. Sademittarit ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä paljon, ja esimerkiksi lumisade pystytään nykyään mittaamaan entistä tarkemmin. Sademittaukseen sisältyy kuitenkin edelleen virhetekijöitä, joiden vuoksi mitattu sade on keskimäärin 10–20 % todellista pienempi. SYKE julkaisee pääosan sadetiedoista mittausten mukaisina, korjaamattomina arvoina.
SYKEssä lasketaan Ilmatieteen laitoksen sadehavainnoista vesistöjen aluesadannan arvoja. Aluesadanta tarkoittaa keskimääräistä sadantaa tietyllä valuma-alueella tiettynä aikana. Aluesadantoja on laskettu pääasiassa sellaisille valuma-alueille, joilta on määritetty myös virtaama. Nykyisin aluearvot lasketaan säännöllisesti noin 110 alueelle. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on aluesadannan arvoja noin 250 alueelle.
[caption id="attachment_987" align="aligncenter" width="602"]
© Johanna Korhonen[/caption]
Sadannan aluearvoja on laskettu vuodesta 1911 lähtien. Sadannan pentadiarvot on laskettu 1950-luvun alusta lähtien. Pentadilla tarkoitetaan kuukauden alusta laskettavia viiden päivän jaksoja. Kuukauden viimeinen jakso on 3–6 päivää kalenterikuukaudesta riippuen. Tilastoissa oleviin aluesadantoihin ei ole tehty mittarikorjauksia.
Vuosilta 1911–1945 ei ole tallessa tarkkaa tietoa siitä, millä menetelmällä sadannan aluearvot on laskettu. Vuosina 1946–1981 aluearvot laskettiin ns. isohyeettimenetelmällä. Vuodesta 1982 lähtien on käytetty 10x10 km:n hilapisteverkkoa, jonka pisteille sadannan arvot lasketaan lähimpien sadehavaintojen perusteella. Koska laskentamenetelmä on vaihdellut, eivät aluesadannat eri vuosikymmeniltä ole täysin homogeenisia."
["post_title"]=>
string(46) "Sadannan mittaaminen ja aluearvojen laskeminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(46) "sadannan-mittaaminen-ja-aluearvojen-laskeminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-21 13:09:20"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 11:09:20"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=907"
["menu_order"]=>
int(552)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[102]=>
object(WP_Post)#14327 (24) {
["ID"]=>
int(884)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-04 13:23:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 11:23:04"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(56) "Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirja"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(53) "hydrologisen-seurannan-kenttatoiden-toimintakasikirja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-12 09:05:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-12 07:05:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=884"
["menu_order"]=>
int(556)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[103]=>
object(WP_Post)#14328 (24) {
["ID"]=>
int(636)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-25 10:57:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-25 08:57:33"
["post_content"]=>
string(3750) "
- Hydrologisen seurannan kenttätyöt – Mittaukset pohjavesiasemilla
- Hydrologisen seurannan kenttätyöt – Vedenkorkeusaseman tarkistusvaaitus
- Hydrologisen seurannan kenttätyöt – Vedenkorkeusasteikon lukeminen
- mängden hushållsvatten som levererats till kunden, minst per år och per faktureringsperiod
- den årliga trenden för kundens användning av hushållsvatten och jämförelse med motsvarande kunders genomsnittliga förbrukning av hushållsvatten
- bruksavgift för levererat hushållsvatten per liter och kubikmeter
- grundavgiften för kundens hushållsvatten per år eller faktureringsperiod
- länk till webbplatsen där vattenanvändarna informeras
- Läs mer om upplysningsplikten i instruktionen.
- asiakkaalle toimitetun talousveden määrä vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti
- asiakkaan talousveden käytön vuosittainen suuntaus ja vertailu vastaavien asiakkaiden keskimääräiseen talousveden kulutukseen
- toimitetun talousveden käyttömaksu litraa ja kuutiometriä kohti
- asiakkaan talousveden perusmaksu vuosi- tai laskutuskausikohtaisesti
- linkki verkkosivustolle, jossa tiedotetaan vedenkäyttäjiä.
- Lue tarkemmin tiedottamisvelvollisuudesta ELY-keskuksen laatimasta. toimintaohjeesta.
- Laitoksen toimittamien tietojen liittäminen yhtiövastikkeen perimisen yhteydessä toimitettavaan laskuun
- Tietojen välittäminen digitaalisella sovelluksella
- Tietojen liittäminen yhtiökokousasiakirjojen yhteyteen
- Vesihuoltolaitoksen toimittamien tietojen kiinnittäminen taloyhtiön ilmoitustaululle
- Aika tarkistaa hulevesitulvariskit kunnissa (Kuntaliitto 14.6.2024)
- Kuntien arvioitava hulevesitulvariskit alueellaan vuonna 2024 (Kuntaliitto 3.11.2023)
- Hulevesitulvariskien alustava arviointi kunnissa -webinaarit
- Esitykset webinaarista 16.1.2024 ja 14.11.2023:
- Miten arvioin hulevesitulvariskit? Roy Snellman, kehitysinsinööri, Syke
- Hulevesitulvariskien arvioinnilta edellytetty menettely kunnassa. Paavo Taipale, yhdyskuntatekniikan päällikkö, Kuntaliitto
- Tietopohjaa alustavan arvioinnin tueksi. Mikko Sane, kehitysinsinööri, Syke
- Yleispiirteinen hulevesitulvakartta, Mikko Huokuna, yli-insinööri, Syke
- Hulevesitulvariskien systemaattinen arviointi ja tulosten hyödyntäminen Lahden kaupungissa. Juhani Järveläinen, hulevesi-insinööri, Lahden kaupunki
- Kokemuksia hulevesitulvariskien arvioinnista ja näkymät tulevaisuuteen Oulun kaupungissa. Merja Talvitie, hulevesi-insinööri, Oulun kaupunki
- Esitykset webinaarista 16.1.2024 ja 14.11.2023:
- Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen 3. suunnittelukierroksella (kuntaliitto.fi)
- Hulevesitulvariskien hallinnan yhteyshenkilöt ELY-keskuksittain
- Hulevesitulvariskien hallinnan yhteyshenkilöt Sykessä: hulevesitulvat(at)syke.fi
Hulevesien tulvakartta auttaa kuntia riskien hallinnassa
Tulvakeskus on laatinut hulevesitulvista kartan. Se auttaa kuntia tunnistamaan sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit entistä paremmin. Uusi, koko Suomen kattava yleispiirteinen hulevesitulvakartta on julkaistu testipalvelussa 28.3.2024. Palvelun käyttö ei vaadi rekisteröitymistä. Lisätietoja (esim. käyttöehdot, dokumentointia ja paikkatietorajapinnat) palvelun yhteydessä.- Yleispiirteinen hulevesitulvakartta (saatavilla myös vesi.fi:n tulvakartat-sivulta, jolta löytyvät myös vesistö- ja meritulvien tulvakartat, esim. meritulvakartta eri ilmastoskenaarioille)
- Hulevesitulvakartta päivitetään vuoden 2023 aikana Tietopohjaa ilmastoviisaaseen maankäyttöön (TIIMA) -hankkeessa
- Miten alustavat hulevesitulvakartat on laadittu, miten ne ovat saatavilla ja miten voit korjata niitä? (pdf)
- Hulevesien tulvakartta auttaa kuntia riskien hallinnassa, sis. myös mm. kehitysnäkymiä (Vesitalous-lehti 2/2021)
- Hulevesien tulvakartta auttaa kuntia riskien hallinnassa (Vesikirje 3/2018)
- Hulevesitulvariskien alustava arviointi tulvamallinnuksen tuloksia hyödyntäen (Gustafsson Jannina 2018)
- Näin käytät alustavien hulevesitulvakarttojen karttapalvelua (video)
- Näin korjaat ja täydennät alustavan hulevesitulvakartan rumputietoja (video)
- Alustavan hulevesitulvakartan käyttölupa ja vastuut (pdf)
- Hulevesitulvariskien hallinnan yhteyshenkilöiden henkilötietojen käsittelyä koskeva tiedonanto (pdf)
Lisää tietoa aiheesta:
Vesi.fi:n artikkelit: Hulevesien aiheuttamat tulvariskit Tulvariskien hallinnan indikaattorit" ["post_title"]=> string(39) "Hulevesitulvariskien alustava arviointi" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(39) "hulevesitulvariskien-alustava-arviointi" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-08-02 15:23:45" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-08-02 12:23:45" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2710" ["menu_order"]=> int(230) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [64]=> object(WP_Post)#14289 (24) { ["ID"]=> int(2707) ["post_author"]=> string(1) "1" ["post_date"]=> string(19) "2023-03-30 10:52:36" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-03-30 07:52:36" ["post_content"]=> string(20833) "Tulvariskien hallinnan tavoite on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahinkoja ja edistää varautumista tulviin. Tavoitteiden toteutumista voidaan seurata indikaattoreiden avulla. Ne osoittavat, kuinka hyvin tulvariskien hallinnassa on onnistuttu. Tulvariskien kehittymistä kuvaavilla indikaattoreilla seurataan yhtäältä vesistö- ja merivesitulvien ja toisaalta taajamien hulevesitulvien kehittymistä. Indikaattoreita käytetään esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeutumisen seurannassa (esim. ilmastovuosikertomus), valtion talousarvioesityksissä luonnonvaratalouden tunnuslukuna, kestävän kehityksen asuminen ja yhdyskunnat -indikaattorikorissa sekä muissa raportoinneissa. Arvot päivitetään vuosittain alkuvuodesta.Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla
Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla kuvaa tulvavaarassa olevien asukkaiden määrää harvinaisella tulvalla (tilastollinen toistuvuus 1 %, 1/100a, paitsi jos merkittävyyden aiheuttaa joku muu tulvatyyppi kuin avovesitilanteen tulva, esim. jäistä aiheutuva tulva). Seurannassa huomioidaan ne asukkaat, jotka ovat suorassa tulvariskissä (rakennus sijaitsee tulvavaara-alueella). Indikaattori on vain vesistö- ja meritulville. [caption id="attachment_4695" align="alignnone" width="1653"] Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla harvinaisella tulvalla.[/caption]
Pitkän aikavälin kehitys: Neutraali. Tulvavaara otetaan nykyään rakentamisessa huomioon melko hyvin. Olemassa oleva rakennuskanta poistuu kuitenkin alueilta hitaasti, joten muutokset vievät aikaa. Toisaalta valmistuneet tulvariskien hallinnan toimenpiteet saattavat pienentää asukkaiden määrää.
Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Asukasmäärä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla tulvakarttojen valmistumisesta (2013) lähtien. Vuonna 2021 sitä pienensi Kittilään valmistuneet tulvapenkereet ja vuonna 2024 neljän merkittävän tulvariskialueen poistuminen valmistuneiden toimenpiteiden ja tarkentuneiden tulvakartoituksien myötä. Edelleen vuonna 2025 lukemaa pienensi huomattavasti useamman tulvavaarakartan päivittymisen myötä saatu tarkempi tietopohja. Ilmajoki-Seinäjoella asukkaita ei enää uuden kartoituksen myötä ole tulvavaarassa 1/100a-tulvalla. Tornion uuden jääpatotulvavaarakartoituksen mukaan asukkaita on aikaisempaa vähemmän tulvavaarassa. Indikaattorissa tarkastellun rannikkoalueen nykyisen meritulvariskin pieneneminen vaikutti myös lukemiin (raportti julkaistaan alkuvuonna 2026).
Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tavoitteena on vähentää tai pitää nykyisellä tasolla asukkaiden määrää tulvariskialueilla.
Asukasmäärät ovat paikoitellen hiukan nousseet, johtuen mm. merkittävien tulvariskialueiden uudelleenarvioinnista vuoden 2018 lopussa, jolloin kaksi aluetta jätettiin nimeämättä sekä kolme uutta nimettiin ja parin alueen rajoja hieman muutettiin. Vuosien 2013 arviot perustuvat aikaisempiin 21 merkittävään tulvariskialueeseen, vuodesta 2018 lähtien 22 alueeseen. Vuonna 2024 merkittävän tulvariskialueen kriteerit eivät enää täyttyneet neljällä aiemmin nimetyllä alueella, ja alueita nimettiin 18 kpl. Nämä ovat nyt seurannassa seuraavaan uudelleen arviointiin vuoteen 2029 saakka. Kasvaneet asukasmäärät voivat johtua tietojen perustana olevan rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen päivittämisestä. Pieniä tarkistuksia vanhentuneisiin tietoihin on tehty joinain vuosina joillain alueilla, esim. rantojen täyttöjen takia. Tulvasuojausten valmistumisen myötä asukasmäärä on hieman laskenut joillain alueilla (esim. Helsingin Vartiokylänlahti ja Kittilä). Vuoden 2013 pieni lukema selittyy sillä, että kaikilta merkittäviltä alueilta ei vielä tuolloin ollut tarkkoja tulvakarttoja saatavilla. Alueellisesti kasvaneet lukuarvot voivat osoittaa enemmänkin tulvakarttojen päivitysten tarpeellisuutta kuin tulvariskialueen asukasmäärän kasvua.
Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden myötä tulvariskien ja asukkaiden määrän tulvariskialueilla tulisi vähitellen vähentyä. Esimerkiksi uusia asuinrakennuksia ei enää juurikaan rakenneta tulvavaara-alueille, tai jos rakennetaan, tulvavaara otetaan huomioon muuten, esim. korottamalla tai rakentamalla alin kerros mahdollisimman vähän haavoittuvaksi. Olemassa olevaa rakennuskantaa ei kuitenkaan juuri poistu näiltä alueilta, joten kehitys näkyy vasta hyvin pitkällä aikavälillä. Lisäksi, osa toimenpiteistä on luonteeltaan sellaisia, että ne eivät vaikuta indikaattorin arvoon vaikka parantavatkin tulvariskien hallintaa (esim. asukkaiden tulvatietoisuus, tarvittaessa toteutettavat tulvasuojelut ja toiminta tulvatilanteessa). Kuuden vuoden välein tapahtuva merkittävien tulvariskialueiden uudeellenarviointi ja nimeäminen voivat muuttaa indikaattorin arvoa reilustikin.
Huomioitavaa
Indikaattoreiden arvoihin sisältyy muutamia epävarmuuksia, jotka on hyvä ottaa huomioon niiden tulkinnassa. Seuraavat asiat voivat muuttaa indikaattoreiden arvoa:- Tulvan todennäköisyyden tai haavoittuvuuden muuttuminen, esim. tulvariskien hallinnan toimenpiteiden kautta, ts. tulva-alue muuttuu tai asukasmäärä vähentyy/lisääntyy
- Kartoitusmenetelmien kehittyminen (esim. tarkemmat tulvakartat)
- Paikkatietoaineistojen, kuten rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) päivitys tai tulva-alueiden korjaus (esim. korjataan virheitä RHR:ssä tai tulva-alueissa. Jälkimmäiset voivat aiheutua esim. rakentamisen aikaisista montuista)
- Muutokset tulvakartoitetun alueen koossa/merkittävän tulvariskialueen rajauksessa (uudelleentarkastelut kuuden vuoden välein tulvariskilain mukaisesti)
Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden toteutuminen
Valmistuneiden toimenpiteiden määrä kuvaa tulvariskien hallintasuunnitelmien ja niissä esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Hallintasuunnitelmissa ehdotetuille alueellisille toimenpiteille on arvioitu toteutusaikataulu ja niiden toteutumista seurataan vuosittain tulvatietojärjestelmästä käsin. Indikaattorilla arvioidaan toteutuneiden toimenpiteiden osuutta kaikista esitetyistä toimenpiteistä, jotka voivat valmistua. Indikaattori on vain vesistö- ja meritulville. Osa toimenpiteistä on luonteeltaan jatkuvia, kuten viranomaistyötä ja ylläpitoa, joissa ei ole valmistuvia vaiheita. Mukana indikaattorissa on käynnissä olevien toimenpiteiden osalta vain ne toimenpiteet, jotka on esitetty hyväksytyissä ja voimassa olevissa hallintasuunnitelmissa. Mikäli toimenpiteillä saadaan vastattua riskialueiden tavoitteisiin tulvariskin vähentämiseksi, ei aluetta enää jatkossa ole tarpeen nimetä merkittäväksi tulvariskialueeksi. [caption id="attachment_4778" align="alignnone" width="1653"] Valmistuneiden toimenpiteiden prosenttiosuus kaikista toimenpide-ehdotuksista, jotka voivat valmistua (oikean laidan asteikko). Kuvassa on lisäksi esitetty valmistuneiden (vihreällä), valmistuvien (punaisella) ja jatkuvien (harmaalla) toimenpiteiden kpl-määrät (vasemman laidan asteikko).[/caption]
Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on edennyt melko tasaisesti ensimmäisen ja toisen suunnittelukauden aikana.
Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetyistä toimenpiteistä suurin osa on suunniteltu toteutettavaksi vuoteen 2027 mennessä.
Ensimmäiset tulvariskien hallinnan toimenpiteet valmistuivat jo ennen hallintasuunnitelmien hyväksymistä joulukuussa 2015. Vuoden 2025 aikana suunnitelmissa ehdotettuja toimenpiteitä oli valmistunut yli puolet 200 ei-jatkuvasta toimenpiteestä. Valmistumattomista toimenpiteistä hyvin usea on toteutuksessa tai selvityksessä. Lisäksi käynnissä on n. 300 jatkuvaa toimenpidettä, jotka eivät tule valmistumaan.
Toimenpide-ehdotusten suunniteltu toteutusaikataulu vaihtelee, mutta suurin osa toimenpiteistä on tarkoitus aloittaa ja lopettaa vuoteen 2027 mennessä. Hallintasuunnitelmat tarkistetaan ja mahdollisille uusille alueille laaditaan suunnitelmat vuoden 2027 loppuun mennessä. Toimenpiteiden kokonaismäärä voi kasvaa, jolloin valmistuneiden toimenpiteiden osuus voi tilapäisesti vähentyä. Indikaattorin tavoite-arvo on kuitenkin 100 % eli kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen.
Maksetut tulvavahinkokorvaukset
Vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset kuvaa tulvista aiheutuneiden rakennus- ja irtaimistovahinkojen taloudellista suuruutta yksityishenkilöille. Vuoteen 2013 asti valtio maksoi korvaukset. Vuodesta 2014 korvaukset on maksettu koti- ja kiinteistövakuutukseen sisältyvän tulvaturvan kautta, joka on suurella osalla asukkaista, mutta korvaa vain poikkeuksellisista tulvista (n. 2 %, 1/50a) aiheutuvat vahingot. Tiedot saadaan vakuutusyhtiöltä kerran vuodessa Finanssiala ry:n kautta. Nykyisin saadaan vain maksettujen korvausten yhteissummat ja kappalemäärät vuosittain. Lisätietoja ja linkki aikaisemmin saatuihin tarkempiin tulvavahinkotilastoihin (sis. esim. tulvatyyppi, kunta ja ajankohta) vuosilta 1995-2005 on saatavilla sivulta Tulvavahinkojen korvaaminen (vesi.fi). [caption id="attachment_4124" align="alignnone" width="2180"] Maksetut tulvavahinkokorvaukset (pylväät, asteikko vas.) sekä korvattavien tapauksien määrät (viivat, asteikko oik.) vesistö-, meri- ja hulevesitulvista.[/caption]
Pitkän aikavälin kehitys: Neutraali. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamista vahingoista maksetut korvaukset eivät ole kasvaneet 2000- ja 2010-luvuilla. Vuosi 2024 kuitenkin erottuu tilastosta. Aikasarja on silti edelleen lyhyt tilastollisesti harvinaisen sääriskin kuvaamiseen.
Lyhyen aikavälin kehitys: Neutraali. Vuosien välinen vaihtelu on suurta. Siirtyminen valtion korvauskäytännöstä vakuutusyhtiöiden korvaamiin vahinkoihin on tuonut muutoksia indikaattoriin. Muutaman viime vuoden aikana poikkeuksellisista hulevesitulvista maksetut korvaukset eivät ole olleet kovin suuria. Vuosi 2024 erottuu tilastosta mm. Kalajoen kevättulvan ja Satakunnan marrastulvan takia. Vuosittainen vaihtelu voi olla suurta.
Suhteessa tavoitteisiin: Neutraali. Tavoitteena on, että poikkeuksellisista tulvista maksetut vahinkokorvaukset vähenesivät tai eivät ainakaan lisääntyisi ja tulviin varauduttaisiin muilla keinoin ennakoivasti niin että niistä ei aiheutuisi merkittäviä vahinkoja. Korvausjärjestelmää tarvitaan silti.
Valtio maksoi vuoteen 2013 asti korvauksia vain vesistötulvista aiheutuneista rakennusvahingoista (irtaimistoa ei korvattu). Vakuutusyhtiöiden maksamia korvauksia on mukana vuodesta 2010 alkaen, sisältäen myös meritulvat ja rankkasateesta aiheutuvat tulvat sekä korvaukset irtaimistolle. Täysin vakuutuspohjaiseen korvauskäytäntöön siirryttiin vuoden 2014 alusta. Myös valtion ja vakuutusyhtiöiden korvausperusteissa on eroja (5 %, 1/20a vuoteen 2013 asti ja 2%, 1/50a vuodesta 2014). Aikasarja on lyhyt harvinaisten tulvien aiheuttamien vahinkojen trendin tunnistamiseen, mutta sen perusteella voidaan tunnistaa tulvien satunnainen luonne.
Poikkeuksellisia rankkasateita esiintyy vuosittain melko vähän, ja sellaisen osuessa taajamaan tai kaupunkiin voi vahingot muodostua huomattavasti vakuutusyhtiöiden tähän asti maksamia korvauksia suuremmiksi, kuten Porissa 2007 (n. 20 milj.€). Vuonna 2024 koettiin poikkeuksellinen hulevesitulva mm. Mikkelissä.
Huomioitavaa
Indikaattoreiden arvoihin sisältyy muutamia epävarmuuksia, jotka on hyvä ottaa huomioon niiden tulkinnassa. Seuraavat asiat voivat muuttaa indikaattoreiden arvoa:- Tulvavahinkojen korvausperusteiden muuttuminen valtion korvausjärjestelmästä vakuutuspohjaiseen järjestelmään siirryttäessä: poikkeuksillisen tulvan määritelmä 1/20a -> 1/50a, korvattavien tulvien laajeneminen vesistötulvista meri- ja hulevesitulviin, rakennusvahinkojen lisäksi irtaimistovahingot.
- Julkisten rakennusten ja kiinteistöjen vahinkokorvaukset eivät sisälly aineistoon.
Tulvakarttapalvelun ja -rajapintojen käyttömäärä
Tulvakartat muodostavat perustan tulvariskien tehokkaalle hallinnalle. Ne auttavat tunnistamaan tulvavaara-alueet etukäteen ja varautumaan tulviin. Karttojen avulla voidaan ohjata rakentamista niin, että uusia tulvariskialueita ei pääse syntymään. Toisaalta tulvatilanteessa tulvakarttoja voidaan käyttää tukena mm. evakuoitavien alueiden määrittämisessä ja kiertoteiden löytämisessä. Karttoja hyödyntävät muun muassa asukkaat, kiinteistöjen omistajat, vakuutusyhtiöt, konsultit, kaavoittajat ja pelastuslaitokset sekä muut viranomaiset. Syke ylläpitää tulvariskilain mukaisesti (620/2010, 27 §) Tulvakarttapalvelua, jossa ovat esillä silloisten ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta. Lisäksi palvelu sisältää tulvakartat tällä hetkellä yli 120 muulta alueelta ja Suomen koko rannikolta. Tulvavaarakartat ovat saatavilla vapaasti käytettäväksi myös Syken Avoin tieto -palvelusta paikkatietoaineistona ja -rajapintana. Palvelut julkaistiin tulvariskien hallinnan 1. suunnittelukaudella vuonna 2013. [caption id="attachment_4690" align="alignnone" width="1870"] Tulvakarttojen INSPIRE-direktiivin mukaisen ja tulvakarttapalvelun käyttämän rajapinnan palvelupyyntöjen määrä yhteensä.[/caption]
Rajapintapalvelut mahdollistavat sen, että käyttäjä voi hyödyntää valitsemiaan aineistoja omien työkalujensa avulla tarpeensa mukaisella tavalla. Seurattavana mittarina on esitetty tulvakarttojen INSPIRE-direktiivin mukaisen ja tulvakarttapalvelun käyttämän rajapinnan palvelupyyntöjen määrä yhteensä. Tulvakarttapalvelu sisältää vain vesistö- ja meritulvien tulvakartat. Hulevesitulvakartan käyttöä ei ole vielä seurattu vastaavasti. Myöskään aineistolatauksia ei ole huomioitu (esim. vuonna 2023 koko maan kattavaa aineistopakettia ladattiin 3500 kertaa).
Palvelupyyntöjen määrä kertoo, kuinka monta kertaa käyttäjät tai sovellukset ovat pyytäneet tietoa palvelusta. Esimerkiksi karttapalvelussa jokainen kerta, kun käyttäjä avaa kartan, zoomaa tai hakee tietoa tietystä sijainnista, lasketaan palvelupyynnöksi. Tulvat luonnollisesti lisäävät palveluiden käyttöä, esimerkiksi keväällä 2020 varauduttiin Lapissa suurtulvaan, mikä näkyy mittarissa. Myös vuosina 2023-2024 koettiin suurempia tulvia (esim. Tornionjoki ja Pattijoki 2023 sekä Kalajoki ja Satakunta 2024).
Tavoitteena on, että tulvakarttojen käyttö säilyy nykyisellä tasolla tai kasvaa myös sellaisina vuosina, jolloin ei ole koettu suurempia tulvia. Tämä indikoi karttojen hyödyntämistä varautumisessa niin väestön ja viranomaisten osalta kuin tulvariskien hallinnan ja alueiden käytön suunnitteluprosesseissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Tulvakarttoihin perustuvat tulvavahinkoarviot
Tulvakartoitetuille alueille on lisäksi laskettu karkeita arvioita mahdollisten vahinkojen suuruudesta. Vahinkoarviot on laskettu eri suuruisille tulville tulvien todennäköisyyden mukaan sekä erikseen asukkaille, rakennuksille ja tiestölle. Vahinkoarviot perustuvat tulvakarttoihin sekä valtakunnallisiin paikkatietoaineistoihin: rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR) ja Digiroadiin. Vahinkoarviot on esitetty asukasmäärän sekä rakennuksien lukumäärän ja käyttötarkoituksen sekä tiestön pituuden osalta interaktiivisena PowerBI-visualisointina kunkin kartoituksen/tulvariskialueen ja tulvan suuruuden (toistumisajan) osalta. Rakennuksien tulvavaara on määritetty RHR-pisteen kohdalta poimitun korkeusmallin korkeuden perusteella. Koska tämä poikkeaa todellisesta alimmasta vahinkoja aiheuttavasta korkeudesta, vahinkoja ei välttämättä aiheudu, vaikka rakennus sijaitsisikin tulvavaara-alueella. Toisaalta esim. kellarit voivat kastua, vaikka tulva ei leviäisikään rakennukselle saakka. Esimerkiksi Kittilässä vertailtiin korkeusmallista poimittuja ja paikan päällä mitattuja korkeustasoja vuoden 2005 tulvan jäljiltä. Tuloksena sokkelin mitattu korkeus oli keskimäärin noin puoli metriä ylempänä kuin KM2-korkeusmallin mukainen maanpinnan korkeus rakennuksen kohdalla. Palvelussa onkin mahdollista suodattaa pois esim. matalin 0-0,5 m syvyysluokka herkkyystarkastelua varten.Tulviin liittyvät pelastustoimen tehtävät
Toteutuneita tulvia ja niiden aiheuttamia vahinkoja kuvaavana indikaattorina käytetään pelastustoimen tulvatehtävien määrää ja tehtävien luonnetta. Pelastuslaitoksille tulee vuosittain useita satoja tulvista aiheutuvia tehtäviä. Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vahingontorjuntatehtäviä, mutta sisältävät myös muita tehtävätyyppejä, kuten avunanto-, tarkastus- ja ihmisenpelastustehtäviä. Tiedot Pelastustoimen tulviin liittyvistä tehtävistä on poimittu Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:sta. Interaktiivisessa karttapalvelussa on mahdollista tarkastella tehtävien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kehittymistä eri suodattimien avulla. Tehtäviä voi suodattaa esimerkiksi vuosittain ja kuukausittain, tulvariskialueittain ja niiden merkittävyyksittäin, sekä kunnittain tai maakunnittain. Palvelun avulla voi selvittää, miten tulvatehtävien määrä on kehittynyt, ja tarkastella esimerkiksi tulvariskien hallinnan toimenpiteiden onnistumista suhteessa tehtävien määrään alueella. Lisäksi on mahdollista tutkia jonkin tietyn tiedossa olevan tulvatapahtuman tehtävämääriä. Eri kuvaajat myös hahmottavat tehtävien jakautumisen pelastuslaitoksittain ja onnettomuustyypeittäin. Tehtävät on poimittu PRONTO:sta vuodesta 2011 eteenpäin, ja tulvatehtävien poiminnan virhemarginaali on arviolta noin 8-10 %.Lähteitä
- Ympäristöhallinnon tulvatietojärjestelmä
- Paikkatietoaineistot: tulvariskialueet ja tulvavaaravyöhykkeet: perusskenaariot ja erikoisskenaariot (Tulvakarttapalvelu)
- Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO
Aikataulu ja prosessi
Kuvaukset ja ohjeelliset aikataulut suunnitteluprosessista Tulvariskien hallinnan suunnittelun suuntaviivat vuoteen 2027.pdf (lisätty 1.6.2022) Tulvariskien hallinnan suunnittelun suuntaviivat vuoteen 2021.pdf (22.5.2019) Tulvariskien hallinnan suunnittelu.pdf (päivitetty 3.12.2025) Planering av hanteringen av översvämningsrisker.pdf (päivitetty 2.11.2020) Tulvariskien hallintakaavio.pdf (päivitetty 2.11.2020) Faser för översvämningsriskhanteringspalnering.pdf (päivitetty 2.11.2020) Stages in flood risk management planning.pdf (päivitetty 2.11.2020) Tulvariskien ja niiden hallinnan huomioonottaminen säädösten mukaisissa menettelyissä.pdf (päivitetty 4.12.2025) Beaktandet av översvämningsrisker och hanteringen av dem i förfaranden enligt författningarna.pdf (päivitetty 30.8.2021) Yhteenveto tulvariskien hallintasuunnitelmista vuosille 2022-2017 (vesi.fi) Sammanfattning av planerna för hantering av översvämningsrisker 2022–2027 Yhteenveto tulvariskien hallintasuunnitelmista vuosille 2016–2021.pdf Sammanfattning av planerna för hantering av översvämningsrisker för åren 2016–2021.pdfAlustava arviointi
Kuvaus tulvariskien alustavasta arvioinnista Suomessa vuonna 2024.pdf (21.3.2025) Valtakunnallinen yhteenveto merkittävien tulvariskialueiden tarkistamisesta ja ehdotuksista vuonna 2024 tulleista lausunnoista (25.11.2024) Opastus tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden tarkistamiseen 3. suunnittelukierroksella (17.5.2023) Merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja rajaaminen.pdf Kuvaus tulvariskien alustavasta arvioinnista Suomessa vuonna 2018.pdf (4.11.2019) Beskrivning av den preliminära bedömningen av översvämningsrisker i Finland år 2018.pdf (lisätty 5.6.2020) Opastus tulvariskien alustavan arvioinnin ja merkittävien tulvariskialueiden tarkistamiseen 2. suunnittelukierroksella (3.11.2017)Tulvakartoitukset
Tulvakartat internetissä: vesi.fi/tulvakartat Kuvaus tulvakarttojen tarkistamisesta Suomessa vuonna 2025.pdf (23.3.2026) Tulvakarttojen tarkistaminen 2. kierroksella.pdf (15.4.2019) Kuvaus tulvakarttojen tarkistamisesta Suomessa vuonna 2019.pdf (23.3.2020) Beskrivning av översynen av översvämningskartor i Finland 2019.pdf (lisätty 5.6.2020)Tulvaryhmät
Tulvaryhmien internet-sivuja vesi.fi/tulvaryhmat Päätös tulvaryhmien asettamisesta merkittäville alueille.pdf (MMM 22.12.2018) Beslut om översvämningsgrupper (JSM 22.12.2018) Prosessikaavio ja esimerkkejä kokousaiheista.doc (11.6.2019)Hallintasuunnitelman sisältörunko
Tulvariskien hallintasuunnitelman sisältörunko pohja- ja esimerkkiteksteineen sekä taustaa suunnitelman laatimiselle Tulvariskien hallintasuunnitelman sisältörunko.doc (2,3 Mt) (2014) Taustaohjeistus hallintasuunnitelmiin.doc (2013) Tarkistuslista suunnitelmien sisällöstä 2. kierroksella.pdf (4.6.2019)Tavoitteet
Maa- ja metsätalousministeriön suositukset tavoitteiden asettamiseksi sekä täydentävä ohjeistus Tulvariskien hallinnan tavoitteet.pdf (MMM muistio 2012) Målen för hantering av översvämningsrisker.pdf (JSM promemoria 2012) Tulvariskien hallinnan tavoitetaulukko.pdf (2012) Tabellen för målen.pdf (2012) Tulvariskiskien hallinnan tavoitteet lähetekirje.pdf (MMM, 2012) Tavoitteiden kytkentä tulvariskiin ja toimenpiteisiin.pdf (4.6.2019)Toimenpiteet
Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden suunnitteluun liittyvät ohjeet Tulvariskien hallinnan toimenpiteet.xls (2015) Tulvariskien hallinnan toimenpiteet ohjeet.doc (2013) Monitavoitearviointiopas tulvaryhmille.doc (1 Mt) (2013) Tulvariskien hallintatoimenpiteiden ja resilienssin kokonaisvaltainen arviointi.pdf (31.5.2019) Tulvariskien hallintatoimenpiteiden ja resilienssin arviointityökalu.xlsx (31.5.2019) Toimenpiteiden kustannushyötytarkastelu.pdf (päivitetty 21.5.2019) Kostnadsnyttoanalys av åtgärderna (lisätty 21.10.2020) Toimenpiteiden kustannushyötytarkastelutyökalu.xlsx (31.5.2019) Tulvariskien hallinnan euromääräisten vahinkojen ja hyötyjen arviointi.pdf (2013) Toimenpiteiden priorisointi.pdf (3.6.2019) Prioritering av åtgärder.pdf (lisätty 27.5.2020) Toimenpiteiden priorisointiarviointityökalu.xlsx (3.6.2019) Ilmastonmuutoksen ja vesienhoidon huomioon ottaminen tulvariskien hallinnassa.pdf (8 Mt) (lisätty 30.3.2020) Beaktande av klimatförändringen och vattenvården i hanteringen av översvämningsrisker.pdf (8 Mt) (lisätty 12.11.2020) Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointityökalu.xlsx (lisätty 30.3.2020) Selvitys vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan hyötyjen arvioinnista.pdf (2011) Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden suunnittelu oikeudellisesta näkökulmasta.doc (2014) Ympäristövaikutusten arviointi tulvariskien hallinnan suunnittelussa.doc (2013) Tulvariskien hallintasuunnitelmien viimeistely ja tallentaminen.doc (2015)Sidosryhmäyhteistyö
Osallistumiseen ja tiedottamiseen liittyvät ohjeet ja esimerkit Sidosryhmät tulvariskien hallinnan suunnittelussa.doc Tulvaryhmän viestintäsuunnitelmaohje.doc Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen.pdf (3.11.2017) Beredning av planen för hantering av översvämningsrisker och miljörapporten: deltagande, information och hörande.pdf (3.11.2017) Valtakunnallinen 2021 kuulemisen palautekooste (PDF, 0,8 Mt) (15.9.2021) Valtakunnallinen 2015 kuulemisen palautekooste (PDF 0,7 Mt)Seuranta
Hallintasuunnitelmien seurantaan ja toimeenpanoon liittyvät ohjeet Tulvariskien hallintasuunnitelmien seurantaohjeistus 2022-2027.pdf (20.5.2020)Pilotit
Eri aihepiireistä ohjeistuksen valmistelun aikana laaditut pilotit Huittisten, Lapväärtin ja Kalajoen alueiden kotitalouksien näkemykset tulvariskien hallinnasta.pdf (18,7 Mt) (2016) Kokemäenjoen monitavoitearviointipilotti.pdf (2012) Rovaniemen monitavoitearviointipilotti.pdf (2,4 Mt) (2012) Tulvariskien hallinnan suorien rakennussuojeluhyötyjen arvioinnin pilottitestaus Kittilässä.pdf (1,2 Mt) (2012)Muut
Tulvariskien hallinnan suunnittelu 2. kierroksella -koulutus 28.5.2019 (esitykset) (29.5.2019) Ohjelma Tulvaryhmät (Akordi) Tulvaryhmät (Banafa) Tulvariskien hallinnan suunnittelu 2. kierroksella Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvariskien hallinnan kokonaisvaltaisuuden ja resilienssin arviointi Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi Toimenpiteiden kustannushyötytarkastelu Toimenpiteiden priorisointiLinkkejä
Miten tulvariskejä hallitaan? Tulvariskit kasvavat, näin varaudut tulviin Alueelliset tulvariskien hallinnan sisällöt Hulevesitulvariskien hallinta Tulvakartat Tulvariskien hallinnan indikaattorit Tulvat ja kuivuus (Maa- ja metsätalousministeriö) Vesienhoidon suunnitteluopas (ymparisto.fi)Lisätietoja
tulvakartoitus (at) syke.fi" ["post_title"]=> string(47) "Tulvariskien hallinnan suunnittelun materiaalia" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(16) "trhs-materiaalit" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-03-23 10:54:09" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-03-23 08:54:09" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2700" ["menu_order"]=> int(232) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [66]=> object(WP_Post)#14291 (24) { ["ID"]=> int(2533) ["post_author"]=> string(1) "5" ["post_date"]=> string(19) "2023-01-25 10:13:13" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-01-25 08:13:13" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(64) "Liite 4: Vesihuollon paikkatietomerkinnät - style tyylitiedosto" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(60) "liite-4-vesihuollon-paikkatietomerkinnat-style-tyylitiedosto" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-01-25 11:03:42" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-01-25 09:03:42" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2533" ["menu_order"]=> int(253) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [67]=> object(WP_Post)#14292 (24) { ["ID"]=> int(2423) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-12-16 11:16:05" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 09:16:05" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(49) "Saimaan kuivuusvaikutusten arviointi, esiselvitys" ["post_excerpt"]=> string(183) "Tämän esiselvityksen tarkoituksena on kartoittaa tekijöitä joihin kuivuus vaikuttaa Saimaan alueella, koota tiedossa olevia vaikutusmekanismeja ja tunnistaa jatkoselvitystarpeita." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(48) "saimaan-kuivuusvaikutusten-arviointi-esiselvitys" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 11:16:05" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 09:16:05" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2423" ["menu_order"]=> int(269) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [68]=> object(WP_Post)#14293 (24) { ["ID"]=> int(2420) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-12-16 11:12:54" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 09:12:54" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(60) "Saimaan vedenpinnan vaihtelun vaikutukset laivaliikenteeseen" ["post_excerpt"]=> string(292) "Dokumentissa kuvataan laskentamalli, jonka avulla voidaan arvioida Saimaan kanavan kautta kulkevan laivaliikenteen kuljetuskustannusten ja muiden yhteiskuntataloudellisten kustannusten muutosta Saimaan vedenpinnan tason laskiessa nykyisen maksimisyväyksen edellyttämän vedenkorkeuden alle." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(60) "saimaan-vedenpinnan-vaihtelun-vaikutukset-laivaliikenteeseen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-16 11:18:07" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-16 09:18:07" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2420" ["menu_order"]=> int(270) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [69]=> object(WP_Post)#14294 (24) { ["ID"]=> int(2249) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:42:25" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:42:25" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(62) "Kasviplanktonseurannan menetelmäohje vesien- ja merenhoitoon" ["post_excerpt"]=> string(240) "Ohjeessa kuvataan kasviplanktonin näytteenoton ja mikroskopoinnin menetelmät, joita on käytettävä vesien- ja merenhoidon seurannassa järvillä ja Itämerellä. Menetelmiä on tärkeää noudattaa myös muussa kasviplanktonseurannassa." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(59) "kasviplanktonseurannan-menetelmaohje-vesien-ja-merenhoitoon" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:42:25" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:42:25" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2249" ["menu_order"]=> int(306) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [70]=> object(WP_Post)#14295 (24) { ["ID"]=> int(2144) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-14 12:38:43" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-14 09:38:43" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(55) "Overview of Flood Risk Management Plans for 2022–2027" ["post_excerpt"]=> string(190) "Raportissa esitetään yhteenveto maa– ja metsätalousministeriön 22.12.2021 mennessä hyväksymistä vesistö– ja meritulvariskien hallintasuunnitelmista. Englanninkielinen käännös." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(53) "overview-of-flood-risk-management-plans-for-2022-2027" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-14 12:38:43" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-14 09:38:43" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2144" ["menu_order"]=> int(325) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [71]=> object(WP_Post)#14296 (24) { ["ID"]=> int(2029) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-09-13 11:59:30" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-09-13 08:59:30" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(42) "Saimaan ja Vuoksen kuivuussimuloinnit 2019" ["post_excerpt"]=> string(218) "Raportissa on kuvattu Saimaalle ja Vuokselle tehtyjä tarkasteluja kuivuuden vaikutuksesta virtaamiin ja vedenkorkeuksiin sekä Vuoksen juoksutussäännön ja Pielinen poikkeusjuoksutusten toiminnasta kuivuuden aikana." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(42) "saimaan-ja-vuoksen-kuivuussimuloinnit-2019" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-09-13 11:59:30" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-09-13 08:59:30" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2029" ["menu_order"]=> int(337) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [72]=> object(WP_Post)#14297 (24) { ["ID"]=> int(2026) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-09-13 11:53:42" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-09-13 08:53:42" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(38) "Saimaan ja Vuoksen ilmastonmuutos 2014" ["post_excerpt"]=> string(79) "Raportissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saimaan ja Vuoksen tulviin." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(38) "saimaan-ja-vuoksen-ilmastonmuutos-2014" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-09-13 12:00:01" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-09-13 09:00:01" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2026" ["menu_order"]=> int(338) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [73]=> object(WP_Post)#14298 (24) { ["ID"]=> int(1925) ["post_author"]=> string(1) "4" ["post_date"]=> string(19) "2022-06-29 12:06:37" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 09:06:37" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(97) "Saimaan alueen teollisuus- ja liikelaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointikyselyn vastauskooste" ["post_excerpt"]=> string(147) "Kooste Suomen ympäristökeskuksen toteuttamasta kyselystä koskien Saimaan alueen teollisuus- ja liikelaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointeja." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(95) "saimaan-alueen-teollisuus-ja-liikelaitosten-tulva-ja-kuivuusriskiarviointikyselyn-vastauskooste" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-06-29 12:08:21" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 09:08:21" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1925" ["menu_order"]=> int(345) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [74]=> object(WP_Post)#14299 (24) { ["ID"]=> int(1922) ["post_author"]=> string(1) "4" ["post_date"]=> string(19) "2022-06-29 11:52:09" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 08:52:09" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(87) "Saimaan alueen vesihuoltolaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointikyselyn vastauskooste" ["post_excerpt"]=> string(137) "Kooste Suomen ympäristökeskuksen toteuttamasta kyselystä koskien Saimaan alueen vesihuoltolaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointeja." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(86) "saimaan-alueen-vesihuoltolaitosten-tulva-ja-kuivuusriskiarviointikyselyn-vastauskooste" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-06-29 11:52:09" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 08:52:09" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1922" ["menu_order"]=> int(346) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [75]=> object(WP_Post)#14300 (24) { ["ID"]=> int(1532) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-23 14:51:27" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-23 11:51:27" ["post_content"]=> string(3134) "Laajimpia ja kattavimpia koosteita hydrologisista tilastoista olivat Hydrologiset vuosikirjat, joita julkaistiin vuosina 1910–2010 useimmiten muutaman vuoden välein mutta välillä vuosittainkin. Ne sisälsivät sanallisen katsauksen eri vuosien hydrologisista piirteistä, listoja aikakauden havaintopaikoista sekä erilaisia taulukoita, kuvaajia ja karttoja hydrologisista havainnoista ja niiden tilastollisista tunnusluvuista. Aluksi mukana oli myös tietoja vesiliikenteestä ja uitoista. Kaikki alkuperäiset Hydrologiset vuosikirjat on skannattu ja tallennettu Helsingin yliopiston digitaaliseen arkistoon HELDAan. Vuonna 1959 alettiin julkaista kuukausittain hydrologista kuukausitiedotetta, jossa kerrottiin edellisen kalenterikuukauden hydrologisista olosuhteista ja esitettiin tärkeimpiä tilastotietoja taulukoina, karttoina ja kuvaajina. Kuukausitiedotteiden kaltaista mutta koko mennyttä vuotta koskenutta hydrologista yleiskatsausta alettiin julkaista 1970-luvun lopulla. Hydrologiset kuukausitiedotteet ja yleiskatsaukset olivat pitkään paperijulkaisuja, mutta tammikuussa 2011 ne alettiin julkaista sähköisessä muodossa SYKEn verkkopalvelussa. Viimeinen hydrologinen kuukausitiedote julkaistiin marraskuussa 2014. Hydrologisten vuosikirjojen tapaan myös hydrologisia kuukausitiedotteita ja yleiskatsauksia on saatavilla HELDAssa. Hydrologisten kuukausitiedotteiden lisäksi ainakin 2000-luvulla julkaistiin kuukausittain vesitilannekatsauksia, jotka lähetettiin aina kuun vaihteessa suoraan mm. tiedotusvälineille. Niissä kerrottiin tuoreeltaan lyhyesti kuluneen kuukauden keskeisimmät hydrologiset piirteet sekä ajankohtainen ennuste. Kuukausittaisten vesitilannekatsausten julkaiseminen lopetettiin helmikuussa 2019. Nykyään vesitilannetiedotteita julkaistaan tarpeen mukaan silloin, kun vesitilanne poikkeaa selvästi tavanomaisesta, on normaalia riskialttiimpi tai herättää keskustelua esim. mediassa. Valmiiden tilastokoosteiden tarve on 2000-luvulla vähentynyt, ja niiden julkaisemisesta on pääosin luovuttu. Nykyään lähes kaikki hydrologiset havainnot ovat avointa tietoa ja vapaasti ladattavissa SYKEn verkkopalveluista kenen tahansa käyttöön, joten kukin tilastotiedon tarvitsija voi hakea tarvitsemansa havainnot omaan käyttöönsä ja laskea niistä itselleen hyödyllisiä tilastollisia tunnuslukuja. Vain hydrologisten kuukausitiedotteiden yhteydessä julkaistuja tilastotaulukoita, karttoja ja kuvaajia julkaistaan edelleen. Nämä hydrologiset kuukausitilastot ovat osa Suomen virallista tilastoa (SVT).Hydrologiset tilastot:
- Hydrologiset vuosikirjat HELDAssa
- Hydrologiset kuukausitiedotteet HELDAssa
- Hydrologisen kuukausitilaston kartat, kuvaajat, taulukot
© Jouko Juntunen[/caption]"
["post_title"]=>
string(36) "Vesistöjen lämpötilan mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(33) "vesistojen-lampotilan-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-18 15:53:01"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-18 13:53:01"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1100"
["menu_order"]=>
int(520)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[90]=>
object(WP_Post)#14315 (24) {
["ID"]=>
int(1048)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 09:28:41"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 07:28:41"
["post_content"]=>
string(100) "https://www.youtube.com/watch?v=33Hxd1c4cTU&list=PLqbGx2iTj0UCTqcvYD0aZRLi9q3RY2WBx&index=13"
["post_title"]=>
string(26) "Roudan syvyden mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(26) "roudan-syvyden-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-02 12:53:26"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-02 10:53:26"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1048"
["menu_order"]=>
int(528)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[91]=>
object(WP_Post)#14316 (24) {
["ID"]=>
int(1043)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 08:59:24"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 06:59:24"
["post_content"]=>
string(1396) "Haihdunnan mittaukset tehtiin potentiaalista maahaihduntaa kuvaavalla Class A -haihdunta-astialla, jonka pinta-ala on 1,1 m2 ja vesisyvyys noin 20 cm. Haihdunta-astia on WMO:n standardin mukainen ja yleisesti maailmalla käytetty yksinkertaisuutensa, edullisuutensa ja helppohoitoisuutensa vuoksi. Lisäksi mittaustulokset ovat maailmanlaajuisesti vertailukelpoisia. Astiasta mitattiin päivittäin vedenpinnan korkeuden vaihtelu ja sen vierestä sadanta. Näistä tiedoista saatiin laskettua haihtuneen veden määrä millimetreinä.
[caption id="attachment_1044" align="alignnone" width="792"] © Johanna Korhonen[/caption]
Haihdunnan havaintokausi kesti Etelä- ja Keski-Suomessa toukokuun alusta syyskuun loppuun. Pohjois-Suomessa se oli yleensä noin kuukauden lyhempi. Viimeisinä vuosina toiminnassa ollut havaintoverkko sisälsi ainoastaan viisi asemaa, jotka sijaitsivat pääasiallisesti Pohjois-Suomessa ja joista neljällä yhtäjaksoinen havaintosarja oli yli 50 vuotta pitkä. Aiemmin haihduntaa mitattiin 1950-luvun loppupuolelta alkaen lähes 50 asemalla. Nykyisin haihduntaa lasketaan vesistömallien avulla.
Mittaustoiminta lopetettiin syksyllä 2020."
["post_title"]=>
string(22) "Haihdunnan mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(22) "haihdunnan-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-01 08:59:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 06:59:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1043"
["menu_order"]=>
int(529)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[92]=>
object(WP_Post)#14317 (24) {
["ID"]=>
int(1038)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-03-01 08:55:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 06:55:04"
["post_content"]=>
string(2281) "Pienillä valuma-alueilla mitataan veden kiertokulun muuttujia valuma-alueen mittakaavassa. Vuonna 2022 oli toiminnassa yhteensä 40 valuma-aluetta, joilta purkautuva virtaama määritettiin tarkasti pinnankorkeushavaintojen ja mittapatojen avulla. Padoilla mitattu virtaama tallennetaan hydrologiseen rekisteriin vuorokauden keskivalumana (l/s/km²), jolloin erikokoisten alueiden valumat ovat vertailukelpoisia. Myös hetkelliset valumat tallennetaan. Osalla valuma-alueista mitataan myös sadantaa, lumen vesiarvoa ja roudan syvyyttä. Useimmilla alueista mitataan myös veden laatua vesinäytteiden ja automaattiantureiden avulla hajakuormituksen selvittämiseksi.
[caption id="attachment_1039" align="alignnone" width="741"] © Yrjö Kivinen[/caption]
Alueet ovat pinta-alaltaan 0,3–122 km². Ne on valittu niin, että ne ovat mahdollisimman järvettömiä nimenomaan valuman muutosten tarkkailemiseksi. Valinnassa on painotettu myös maalajien, maankäytön, kasvillisuuden ja topografian vaihtelua.
Pisimmät tallennetut havaintojaksot alkavat 1930-luvulta. Yli 50 vuoden pituisia, yhtäjaksoisia havaintosarjoja vuorokausivalumista on olemassa yli 20:lta nykyverkostoon kuuluvalta alueelta.
Vuoden keskivaluma Suomessa on noin 10 l/s/km², mutta se on vaihdellut huomattavasti kuivakausien nollasta ennätykseen 1900 l/s/km², joka mitattiin Vihdin peltovaluma-alueella (2.9.1968) 50 mm:n rankkasateen seurauksena.
Pitkät ja perusteelliseen havainnointiin pohjautuvat aikasarjat muodostavat luotettavan pohjan erilaisille hydrologisille ja monitieteellisille tutkimuksille tai käytännön selvityksille. Alueiden valuntatietoja voidaan käyttää esimerkiksi vertailutietoina alueille, joilta suorat mittaukset puuttuvat. Myös vesistömalleissa, maankäytön muutosten (esim. metsänhakkuut, suo-ojitukset) vaikutusten arvioinneissa, mitoitusvirtaamien määrityksissä, hajakuormituslaskelmissa ja valuma-alueprosessien tutkimuksissa ne ovat oleellista lähtötietoa. Ne tarjoavat myös ainutlaatuisen lähdeaineiston ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen."
["post_title"]=>
string(19) "Valuman mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(19) "valuman-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-01 08:55:04"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-01 06:55:04"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1038"
["menu_order"]=>
int(530)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[93]=>
object(WP_Post)#14318 (24) {
["ID"]=>
int(1026)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-24 12:32:56"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-24 10:32:56"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(31) "Tulvasuunnitelma taloyhtiöille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "tulvasuunnitelma-taloyhtiot"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-22 13:25:00"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-22 11:25:00"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1026"
["menu_order"]=>
int(531)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[94]=>
object(WP_Post)#14319 (24) {
["ID"]=>
int(1023)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-24 12:27:31"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-24 10:27:31"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(28) "Tulvasuunnitelma maatiloille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(25) "tulvasuunnitelma-maatilat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-22 13:26:22"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-22 11:26:22"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1023"
["menu_order"]=>
int(532)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[95]=>
object(WP_Post)#14320 (24) {
["ID"]=>
int(1020)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-24 12:24:57"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-24 10:24:57"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(41) "Tulvasuunnitelma liike- ja yritystiloille"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "tulvasuunnitelma-liike-ja-yritystilat"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-22 13:27:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-22 11:27:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1020"
["menu_order"]=>
int(533)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[96]=>
object(WP_Post)#14321 (24) {
["ID"]=>
int(1008)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-23 09:48:38"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-23 07:48:38"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(45) "Omatoimisen tulvasuojautumisen tarkastuslista"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(45) "omatoimisen-tulvasuojautumisen-tarkastuslista"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-03-22 13:28:24"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-03-22 11:28:24"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1008"
["menu_order"]=>
int(536)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[97]=>
object(WP_Post)#14322 (24) {
["ID"]=>
int(1003)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-21 14:03:13"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 12:03:13"
["post_content"]=>
string(3539) "Water equivalent of snow cover is the average amount of water existing as snow, i.e. the mass of snow per area unit. It is usually given as millimetres, as the numerical value of a water layer corresponding to the snow cover, in millimetres, is the same as that of the mass of the snow, in kilograms per square meter. The snow water equivalent is determined using snow course measurements. Snow course is a 2 to 4 km long trail through various terrains typical for the area. Along the snow course, snow depth is measured using a measuring stick at approximately 80 measuring points. For obtaining the density, the snow is weighed at 8 points along the snow course. In addition to this, snow cover fraction and land use type are observed at each measuring point and the information is used in estimating the mean snow water equivalent of the whole snow course.
[caption id="attachment_925" align="aligncenter" width="1231"] © Heidi Sjöblom[/caption]
The Finnish Environment Institute coordinates the snow course measurements at about 150 locations throught Finland. The measurements are made once or twice a month. The measurements have started already during the 1930’s while the results have mainly been stored to the hydrological database since the 1980’s. Until 1968, the snow courses were measured on the 16th of each winter month, thereafter usually twice, the 1st and 16th of each month. Since 1996 the measurements were again made only on the 16th of each month, with the exception of the small research catchments at which the measurement of the 1st of the month is made during the spring months. For the days between the measurements, daily values of water equivalent are calculated by the snow course model, which is based on the snow water equivalent observations and weather data.
Areal water equivalents of snow (mean values of snow water equivalent for a catchment area) are calculated for the same catchments for which the areal precipitation values are also available. The hydrological database contains snow water equivalent values since 1946; the total number of areas in the database is 250. Since 1990, the number of areas, for which the snow water equivalent is determined, is around 110. The boundaries of 108 of them have been published in a report (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja / Publications of Water and Environment Administration - series A 165). The coordinates given are those of the outlet of the catchment, and the municipality and the regional centres for economic development, transport and the environment are also those within which the outlet is located.
Until 1990, the areal water equivalents of snow were computed by the isohyet method, as were the areal precipitations. From 1990, the areal values have been computed by using a grid point model. By this method, the effects of elevation and the coast, as well as the changes in locations of the snow courses, can be taken into account in calculation. However, the records are not entirely homogeneous, as the method of computation and the locations of snow courses have varied. Moreover, in the 1970’s and the 1980’s, data from other sources ‒ the Finnish Meteorological Institute, the regional water and environment administration, hydropower companies ‒ were used besides the ordinary snow courses."
["post_title"]=>
string(31) "Measuring snow water equivalent"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(31) "measuring-snow-water-equivalent"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-21 14:03:32"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 12:03:32"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1003"
["menu_order"]=>
int(537)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[98]=>
object(WP_Post)#14323 (24) {
["ID"]=>
int(997)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-21 13:20:58"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 11:20:58"
["post_content"]=>
string(3466) "Valtakunnalliseen pohjavesiseurantaverkkoon kuuluvilla pohjavesiasemilla seurataan pohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua eri puolilla Suomea. Valtakunnallinen pohjavesiseuranta käynnistettiin 1970-luvun alkupuolella pohjaveden pinnankorkeuden mittauksilla. Vedenlaadun seuranta alkoi 1990-luvulla. Osalla pohjavesiasemista seurataan myös lumipeitteen paksuutta ja roudan syvyyttä sekä maankosteutta. Mahdollisimman luonnontilaisille alueille perustetut asemat edustavat erilaisia ilmasto- ja maaperäolosuhteita.
Ajankohtainen pohjavesitilannekatsaus perustuu asemilla tehtäviin pohjaveden pinnankorkeusmittauksiin. Seurantasarjojen perusteella pystytään arvioiman pohjaveden määrän ja laadun paikallisia ja ajallisia vaihteluita sekä niiden vuorovaikutuksia. Pohjavesiasemilta kerättävän seurantatiedon perusteella raportoidaan kansallisesti ja kansainvälisesti pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun muutoksista. Mittaustulokset esitetään korkeuksina merenpinnasta N2000-järjestelmässä ja tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ylläpitämään pohjavesirekisteriin (POVET).
[caption id="attachment_998" align="aligncenter" width="469"] © Annika Anttila[/caption]
Pohjaveden pinnankorkeuden mittaaminen
Pohjaveden pinnankorkeusmittaukset tehdään maahan pystysuoraan asennetuista muovisista tai metallisista pohjavesiputkista, joita on yleensä kymmenen kappaletta asemalla. Pohjavesiputket ulottuvat usean metrin syvyyteen ja niissä on siiviläosa, joka päästää pohjaveden putkeen. Pinnankorkeusseuranta on nykyisin osin automatisoitu, jotta asemilta saadaan reaaliaikaista pinnankorkeustietoa. Pohjavesiputkiin on asennettu paineanturit ja tiedonkeruulaitteet, jotka lähettävät mittaustulokset tietokantaan esimerkiksi pitkän kantaman radioverkossa tai GSM-verkossa. Pohjavesiasemilla, joita ei ole vielä täysin automatisoitu, kiertää paikallinen havaitsija kaksi kertaa kuussa. Havaitsija mittaa pohjaveden pinnankorkeuden mittanauhaluotaimella tai sähkösignaaliin perustuvalla luotaimella aseman pohjavesiputkista. Pohjaveden pinnankorkeus mitataan senttimetreinä putken yläpäästä. Kierroksen jälkeen havaitsijat lähettävät mittaustulokset SYKEen joko sähköisellä lomakkeella tai paperipostilla.Pohjaveden laadun seuranta
Valtakunnallisilta pohjavesiasemilta otetaan vesinäytteitä yleensä 2–4 kertaa vuodessa ensisijaisesti aseman yhteydessä olevasta lähteestä tai lähteen puuttuessa muovisesta pohjavesiputkesta. Kullakin asemalla on oma näytteenottoaikataulunsa. Tämä johtuu siitä, että pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee vuoden mittaan eri tavoin eri alueilla. Tavoitteena on saada vähintään yksi näyte, kun pohjaveden pinta on alimmillaan, ja toinen näyte, kun pinta on ylimmillään. Sertifioitu näytteenottaja ottaa näytteen, ja laboratoriossa näytteestä analysoidaan laajalla valikoimalla erityisesti epäorgaanisia aineita. Saaduista vedenlaatutuloksista voidaan päätellä, millaisia eri aineiden pitoisuuksia pohjavedessä on luonnostaan. Seurantasarjoissa näkyvät kuitenkin myös ihmisen aiheuttamat vaikutukset pohjavesiin." ["post_title"]=> string(82) "Pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun seuranta valtakunnallisilla pohjavesiasemilla" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(82) "pohjaveden-pinnankorkeuden-ja-laadun-seuranta-valtakunnallisilla-pohjavesiasemilla" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-02-21 13:22:58" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-02-21 11:22:58" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=997" ["menu_order"]=> int(538) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [99]=> object(WP_Post)#14324 (24) { ["ID"]=> int(990) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-21 13:15:42" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-21 11:15:42" ["post_content"]=> string(2712) "Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tietojärjestelmiin tulee vedenkorkeustietoa jatkuvasti eri puolilta Suomea järvistä, joista ja tekoaltaista yli 700 havaintoasemalta. Näistä 240 asemaa kuuluu Syken ja ELY-keskusten ensimmäisen luokan seurantaverkkoon, jonka asemien ylläpitotöillä ja havaintojen laadunvarmennuksella on tiukimmat vaatimukset. Muita ELY-keskusten havaintoasemia on noin 200. Lisäksi vedenkorkeushavaintoja saadaan ulkopuolisilta tiedontuottajilta, joista tärkeimpiä ovat vesivoimayhtiöt. Kaikkiaan hydrologisessa tietokannassa on vedenkorkeushavaintoja lähes 1700 kohteesta. Pisin havaintosarja on alkanut vuonna 1847. [caption id="attachment_991" align="aligncenter" width="556"] © Heidi Sjöblom[/caption]
Vedenkorkeudet tallennetaan tietokantaan senttimetreinä yleensä ns. asteikkolukemina eli korkeutena vedenkorkeusasteikon kantanollapisteestä ylöspäin. Kantanollapisteellä tarkoitetaan mittauspaikan perustamisen yhteydessä korkeuskiintopisteestä vaaitsemalla määritettyä asteikon nollakohdan korkeutta. Tarvittaessa vedenkorkeudet voi muuntaa asteikkolukemista haluttuun valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään kantanollapisteen korkeustiedon avulla. Korkeusjärjestelmiä on käytössä viisi: N2000-, N60-, N43-, NN- ja LN-järjestelmä. Lupapäätöksien perusteella tehtävät vedenkorkeushavainnot esitetään yleensä luvassa mainitussa korkeusjärjestelmässä.
[caption id="attachment_992" align="aligncenter" width="539"] © Heidi Sjöblom[/caption]
Vedenkorkeuden mittaukset ovat päivittäisiä, ja lähes kaikilla havaintoasemilla on jatkuvatoiminen mittalaite. Mittalaitteet mittaavat vedenkorkeutta paineantureilla. Useimmat laitteet tekevät mittaukset 15 minuutin välein ja lähettävät mitatut arvot Syken tietokantaan tunnin välein. Viralliset vedenkorkeushavainnot ovat mittalaitteiden lähettämistä hetkellisistä arvoista laskettuja vuorokauden keskiarvoja.
Vedenkorkeuden mittalaitteiden toimintaa valvotaan vedenkorkeusasteikolta tai suppilomitalla pohjapaalulta tehdyillä manuaalimittauksilla. Asteikkojen ja pohjapaalujen korkeudet tarkistetaan säännöllisin väliajoin vaaitsemalla korkeuskiintopisteiltä."
["post_title"]=>
string(38) "Vesistöjen vedenkorkeuden mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(37) "vesistojen-vedenkorkeuden-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2026-01-15 13:15:44"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2026-01-15 11:15:44"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=990"
["menu_order"]=>
int(539)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[100]=>
object(WP_Post)#14325 (24) {
["ID"]=>
int(924)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-10 15:17:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-10 13:17:20"
["post_content"]=>
string(3093) "Lumen vesiarvo ilmaisee lumessa olevan veden määrän eli sen vesikerroksen paksuuden, joka syntyisi, jos lumi sulaisi. Vesiarvo ilmoitetaan millimetreinä. Lukuarvoltaan se vastaa lumikuormaa eli lumen massaa kilogrammoina neliömetriä kohti. Lumen vesiarvo määritetään ns. lumilinjamittauksilla. Lumilinja on 2–4 km pitkä reitti, joka kattaa edustavasti paikkakunnan eri maastotyypit. Linjamittaukseen kuuluu yleensä 80 mittasauvalla tehtyä lumen syvyyden mittausta sekä kahdeksan lumen tiheyden määrittämiseksi tehtävää punnitusta. Lisäksi suurimmalla osalla lumilinjoista havainnoidaan myös pälvisyyttä ja maastotyyppiä ja ne huomioidaan lumilinjan keskimääräistä lumen vesiarvoa määritettäessä.
© Heidi Sjöblom
Suomen ympäristökeskus havainnoi nykyään noin 150 lumilinjaa, joilla lumen vesiarvoa mitataan kuukausittain tai puolikuukausittain. Mittauksia on tehty jo 1930-luvulla, mutta hydrologiseen tietokantaan tietoja on tallennettu pääasiassa vasta 1980-luvulta alkaen. Vuoteen 1968 asti lumilinjamittaukset tehtiin talvikuukausien 16. päivänä. Sen jälkeen mittaukset pyrittiin tekemään kaksi kertaa kuukaudessa, 1. ja 16. päivinä. Vuodesta 1996 lähtien mittaukset on tehty jälleen vain talvikuukausien 16. päivänä. Poikkeuksena tästä ovat ns. pienten valuma-alueiden lumilinjat, joilla lumen vesiarvo mitataan kuukauden viimeisenä päivänä ja keväällä myös 15. päivänä. Mittauspäivien välille päivittäiset lumen vesiarvot lasketaan säähavaintoihin perustuvalla mallilla.
Lumen aluevesiarvot eli valuma-alueen keskimääräiset vesiarvot määritetään samoille valuma-alueille kuin aluesadannat. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on vesiarvoja noin 250 alueelta vuodesta 1946 alkaen. Vuodesta 1990 lähtien aluevesiarvot on määritetty noin 110 alueelle. Alueiden rajat esitetään Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarjan osassa A 165. Alueiden koordinaatit on määritetty veden purkautumispisteelle. Alueen kunta ja ELY-keskus määräytyvät näiden koordinaattien mukaan.
Vuoteen 1990 asti lumen aluevesiarvot määritettiin aluesadannan tavoin isohyeettimenetelmällä. Nykyisin laskentaan käytetään 10x10 km:n hilapisteverkkoa, jonka pisteisiin lumen vesiarvot lasketaan lähimpien lumilinjojen perusteella. Hilapistemalli ottaa entistä paremmin huomioon mm. maaston korkeussuhteiden, rannikon läheisyyden sekä lumilinjojen siirtymisten vaikutukset vesiarvoon. Koska laskentamenetelmät ja lumilinjojen sijainnit ovat vuosien kuluessa vaihdelleet, eivät lumen aluearvot eri vuosikymmeniltä ole täysin homogeenisia. Epähomogeenisuuteen vaikuttaa myös 1970- ja 1980-luvuilla käytetty ulkopuolinen havaintomateriaali, jota saatiin lähinnä Ilmatieteen laitokselta, silloisilta vesi- ja ympäristöpiireiltä sekä vesivoimayhtiöiltä."
["post_title"]=>
string(27) "Lumen vesiarvon mittaaminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(27) "lumen-vesiarvon-mittaaminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-11 11:59:49"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-11 09:59:49"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=924"
["menu_order"]=>
int(551)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[101]=>
object(WP_Post)#14326 (24) {
["ID"]=>
int(907)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-21 13:09:20"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 11:09:20"
["post_content"]=>
string(2175) "Ilmatieteen laitos vastaa sademäärän mittaamisesta Suomessa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) saa tiedot päivittäisestä sadannasta Ilmatieteen laitokselta noin 200 havaintoasemalta.
Tietoa sademääristä saadaan erilaisilla automaattimittareilla, säätutkilla sekä manuaalisilla mittauksilla. Sademittarit ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä paljon, ja esimerkiksi lumisade pystytään nykyään mittaamaan entistä tarkemmin. Sademittaukseen sisältyy kuitenkin edelleen virhetekijöitä, joiden vuoksi mitattu sade on keskimäärin 10–20 % todellista pienempi. SYKE julkaisee pääosan sadetiedoista mittausten mukaisina, korjaamattomina arvoina.
SYKEssä lasketaan Ilmatieteen laitoksen sadehavainnoista vesistöjen aluesadannan arvoja. Aluesadanta tarkoittaa keskimääräistä sadantaa tietyllä valuma-alueella tiettynä aikana. Aluesadantoja on laskettu pääasiassa sellaisille valuma-alueille, joilta on määritetty myös virtaama. Nykyisin aluearvot lasketaan säännöllisesti noin 110 alueelle. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on aluesadannan arvoja noin 250 alueelle.
[caption id="attachment_987" align="aligncenter" width="602"] © Johanna Korhonen[/caption]
Sadannan aluearvoja on laskettu vuodesta 1911 lähtien. Sadannan pentadiarvot on laskettu 1950-luvun alusta lähtien. Pentadilla tarkoitetaan kuukauden alusta laskettavia viiden päivän jaksoja. Kuukauden viimeinen jakso on 3–6 päivää kalenterikuukaudesta riippuen. Tilastoissa oleviin aluesadantoihin ei ole tehty mittarikorjauksia.
Vuosilta 1911–1945 ei ole tallessa tarkkaa tietoa siitä, millä menetelmällä sadannan aluearvot on laskettu. Vuosina 1946–1981 aluearvot laskettiin ns. isohyeettimenetelmällä. Vuodesta 1982 lähtien on käytetty 10x10 km:n hilapisteverkkoa, jonka pisteille sadannan arvot lasketaan lähimpien sadehavaintojen perusteella. Koska laskentamenetelmä on vaihdellut, eivät aluesadannat eri vuosikymmeniltä ole täysin homogeenisia."
["post_title"]=>
string(46) "Sadannan mittaaminen ja aluearvojen laskeminen"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(46) "sadannan-mittaaminen-ja-aluearvojen-laskeminen"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2022-02-21 13:09:20"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2022-02-21 11:09:20"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=907"
["menu_order"]=>
int(552)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[102]=>
object(WP_Post)#14327 (24) {
["ID"]=>
int(884)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-02-04 13:23:04"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-02-04 11:23:04"
["post_content"]=>
string(0) ""
["post_title"]=>
string(56) "Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirja"
["post_excerpt"]=>
string(0) ""
["post_status"]=>
string(7) "publish"
["comment_status"]=>
string(6) "closed"
["ping_status"]=>
string(6) "closed"
["post_password"]=>
string(0) ""
["post_name"]=>
string(53) "hydrologisen-seurannan-kenttatoiden-toimintakasikirja"
["to_ping"]=>
string(0) ""
["pinged"]=>
string(0) ""
["post_modified"]=>
string(19) "2025-03-12 09:05:28"
["post_modified_gmt"]=>
string(19) "2025-03-12 07:05:28"
["post_content_filtered"]=>
string(0) ""
["post_parent"]=>
int(0)
["guid"]=>
string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=884"
["menu_order"]=>
int(556)
["post_type"]=>
string(4) "post"
["post_mime_type"]=>
string(0) ""
["comment_count"]=>
string(1) "0"
["filter"]=>
string(3) "raw"
}
[103]=>
object(WP_Post)#14328 (24) {
["ID"]=>
int(636)
["post_author"]=>
string(1) "6"
["post_date"]=>
string(19) "2022-01-25 10:57:33"
["post_date_gmt"]=>
string(19) "2022-01-25 08:57:33"
["post_content"]=>
string(3750) "Ulapat ja virtaavat vedet jäätyvät viimeisenä
Vedet jäätyvät, kun pintaveden lämpötilan laskee alle nollan. Ensimmäisinä jäätyvät rantavedet ja lahdenpoukamat ja viimeisenä ulapat ja virtaavat vedet. Alussa jäätä muodostuu epätasaisesti. Jäätymisen alkaessa jääpeite voi kasvaa tyynellä säällä noin pari millimetriä vuorokaudessa pakkasastetta kohden. Kun ilman keskilämpötila on -10 astetta, voi vuorokaudessa siis syntyä parin sentin vahvuinen jää. Suomen ympäristökeskus (SYKE) mittaa vesistöjen jäänpaksuutta noin 50 kohteessa, joista suurin osa on järvissä. Mittaukset tehdään kolme kertaa kuukaudessa. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on jäänpaksuustietoja noin 150 kohteesta.Teräsjää on kirkas ja tasainen
Jään kantokyky pitää aina mitata teräsjään mukaan. Teräsjää on kirkas, läpikuultava ja tasainen; vaalea ja huokoinen kohvajää on teräsjäätä heikompaa. Kohvajään kantavuus on noin puolet teräsjään kantokyvystä. Tuulella syntynyt jää on hauraampaa kuin tyynellä syntynyt. Merijää on hauraampaa kuin makean veden jää, sillä suola ja muut epäpuhtaudet sijaitsevat merijäässä jääkiteiden välissä tehden siitä huokoisempaa. Lumipeite hidastaa jään paksuuskasvua, sillä se toimii eristeenä ilman ja jään välissä. Runsas lumi voi painaa jään vedenpinnan alapuolelle. Tällöin halkeamista jään päälle nouseva vesi ja lumi muodostavat sohjoa, joka jäätyy kohvajääksi. Keväällä paksukin jää voi pettää, jos kiderakenne on haurastunut auringon säteilyn ja lämmön vaikutuksesta. Järven jään paksuuden arviointiin vaikuttavat järven sijainnin lisäksi järven koko ja syvyys, mittauspaikka ja lumitilanne.Autolla turvallista ajaa vain merkityillä jääteillä
Yksin kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttiä teräsjäätä. Moottorikelkalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. 15–20-senttinen teräsjää kantaa tuhat kiloa painavan henkilöauton. Autolla on turvallista ajaa ainoastaan merkityillä jääteillä ja niilläkin hyvin hitaasti, koska jään alle syntyvä aaltoliike heikentää jään kantavuutta. Peräkkäin ajavista autoista jälkimmäisellä on veden ja jään aaltoliikkeen takia suurempi vaara painua jään läpi. Koska jään vahvuus voi esimerkiksi virtauksista ja pohjan laadusta johtuen vaihdella paljon lyhyelläkin matkalla, on varmistettava että jää on tarpeeksi vahvaa koko sillä alueella, missä aiotaan liikkua.Halkeamat heikentävät jään kantavuutta
Jäällä kannattaa havainnoida ympäristöä aktiivisesti. Vaarallisia alueita ovat joet, järvien kapeikot, matalikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, lähteet, äkkijyrkkien rantapenkereiden vierustat ja viemäreiden laskualueet. Myös siltojen, laiturien ja jäissä makaavien alusten luona jää on heikkoa. Jos jäätiellä on töyssy, jää haurastuu siitä kohdasta helposti. Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Halkeaman reunalla jään kantavuus on vain 40 prosenttia ehjän jään kantavuudesta. Halkeamien risteyksessä kantavuus on vain 25 prosenttia ehjästä jäästä.Jäänaskalit kaulaan
Kaulassa roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Itsensä vetäminen avannosta takaisin liukkaalle jäälle on äärimmäisen vaikeaa ilman jäänaskaleita tai muuta terävää apuvälinettä. Jäällä kulkijan turvallisuusvarustukseen kuuluu myös metallipäinen, tukeva keppi, jolla voi kokeilla jään laatua sekä auttaa hädän tullen itseään ja toisia." ["post_title"]=> string(45) "Jään kantavuus mitataan teräsjään mukaan" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(40) "jaan-kantavuus-mitataan-terasjaan-mukaan" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-01-26 09:42:53" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-01-26 07:42:53" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=636" ["menu_order"]=> int(588) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [104]=> object(WP_Post)#14329 (24) { ["ID"]=> int(631) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-01-25 10:41:43" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-01-25 08:41:43" ["post_content"]=> string(2760) "Valtakunnallisessa hydrologisessa seurannassa vesistöjen jäänpaksuutta mitataan 46 kohteessa, joista suurin osa on järvissä. Mittaukset tehdään kolme kertaa kuukaudessa, 10., 20. ja 30. päivä. Pisimmät havaintosarjat alkavat 1910-luvulta. Nykyinen mittaustapa on ollut käytössä vasta 1970-luvulta lähtien. Lähes kaikilta asemilta jäänpaksuushavainnot toimitetaan heti mittauksen jälkeen tietokantaan, ja ne ovat lähes reaaliaikaisesti nähtävillä verkkosivuilla. Kaikkiaan hydrologisessa tietorekisterissä on jäänpaksuustietoja noin 150 kohteesta. Jäänpaksuushavainnot ovat tärkeitä vesistön perustutkimuksen kannalta, mutta luonnollisesti myös kaikille jäällä liikkujille. Koska paksuus vaihtelee vesialueen eri kohdissa, ei virallinen jäänpaksuuden mittauspaikka saa kuitenkaan koskaan tuudittaa kulkijaa turvallisuuteen. Virallinen mittaus pyrkii edustavuuteen ja välttelee näin ollen ohutjäisiä kapeikkoja ja virtapaikkoja. Yleensä jäänpaksuuden havaintopaikka sijoitetaan vähintään 50 metrin päähän rannasta. Mittauksessa käytetään jäämittaa ja useilla havaintopaikoilla kolmea kohvasauvaa. Jokaisella mittauskerralla kairataan kolme reikää uusiin kohtiin sekä mitataan seuraavat muuttujat senttimetrin tarkkuudella:- jää (jään kokonaispaksuus: teräsjää, kohvajää ja mahdolliset välissä olevat vesikerrokset)
- vesi (vedenkorkeus mitattuna jään alapinnasta)
- kohva (kohvajään paksuus)
- lumi (lumen paksuus kohvajään päällä)
- sauva (kohvasauvoista luettu kohvajään paksuus)
Vesistöjen jäätyminen ja jäänlähtö
Sekä jäätyminen että jäänlähtö havaitaan nelivaiheisena. Jäätymisen osalta ensimmäinen vaihe on rantojen jäätyminen, sitten seuraa lahtien jäätyminen. Kolmas vaihe on koko näköpiirin jäätyminen, neljäs koko järven jäätyminen. Vain harvalla havaintopaikalla kaikki neljä vaihetta ovat selvästi erikseen raportoitavissa. Joskus voi sattua niinkin, että kova pakkasyö vie kaikki vaiheet läpi kertaheitolla. Havaintopaikan luonne ratkaisee, onko kaikkien vaiheiden erottaminen ylipäänsä mielekästä. Pienissä järvissä näköpiiri on usein sama kuin koko järvi, hyvin suurilla järvillä havaitsija ei luonnollisesti voi saada tarkkaa tietoa koko vesialueen jäätymisestä. Jäänlähdön neljä vaihetta ovat: rantojen sulaminen, ulompana sulaa, jää liikkuu ja jään katoaminen koko näköpiiristä. Pisin jäänlähdön havaintosarja on Tornionjoelta keväästä 1693 alkaen. Järvien jäätymisiä ja jäänlähtöjä on havainnoitu vähintään 1800-luvun puolivälistä alkaen Kallavedellä, Näsijärvellä ja Oulujärvellä." ["post_title"]=> string(39) "Vesistöjen jäänpaksuuden mittaaminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(36) "vesistojen-jaanpaksuuden-mittaaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-03-18 15:48:07" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-03-18 13:48:07" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=631" ["menu_order"]=> int(589) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [105]=> object(WP_Post)#14330 (24) { ["ID"]=> int(608) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-01-21 09:34:47" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-01-21 07:34:47" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(91) "Pohjavesialueet – opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(83) "pohjavesialueet-opas-maarittamiseen-luokitukseen-ja-suojelusuunnitelmien-laadintaan" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-15 13:36:34" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-15 11:36:34" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=608" ["menu_order"]=> int(596) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [106]=> object(WP_Post)#14331 (24) { ["ID"]=> int(420) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-04 13:59:48" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-04 11:59:48" ["post_content"]=> string(1658) "Havaintopaikat, noin 150 putkea, muodostavat roudan seurantaverkon. Havainnot tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään pohjavesirekisteriin (POVET). Routa-asemilla mitataan luonnontilaisen roudan syvyyttä, roudan sulamista pinnasta sekä lumen syvyyttä aukealla, metsässä ja suolla. Asemat edustavat erilaisia ilmasto-oloja erilaisilla maalaji-, metsä- ja suoalueilla. Roudan syvyyttä mitataan metyleenisiniputkilla. Mittaukset tehdään kunkin kuukauden 6., 16. ja 26. päivänä talvikauden aikana. Roudan sulaessa keväällä tihennetään havaintoväliä. Routa-asemilla on kaksi rinnakkaista routaputkea aukealla ja metsässä ja lisäksi on putki suolla, jos kostea paikka on lähimaastossa. Routaa on havainnoitu eri menetelmillä, mutta 1970-luvun alusta lähtien routa-asemilla siirryttiin käyttämään pääsääntöisesti metyleenisiniputkia. Menetelmä perustuu siihen, että tislattuun veteen liuotettu metyleenisini kuivatislautuu maahan asennetussa routaputkessa värittömäksi veden jäätyessä. Nykyisin metyleenisiniputkiin laitetaan yleisesti myös ruostumattomasta teräksestä olevaa mutteri. Mutteri edesauttaa havainnointia roudan sulamisvaiheessa, jolloin rajat eivät aina näy selvinä. Putki käännetään ylösalaisin ja mutteri osoittaa roudan syvyyden. Routaputki koostuu kahdesta sisäkkäisestä putkesta. Ulompi ns. ulkoputki on pysyvästi sijoitettu maahan tehtyyn reikään. Ulkoputkessa on asteikko lumenpaksuuden määrittämiseksi maanpinnasta ylöspäin ja nesteputkessa roudan mittaamista varten maanpinnasta alaspäin." ["post_title"]=> string(18) "Roudan mittaaminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(18) "roudan-mittaaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-02-04 13:59:48" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-02-04 11:59:48" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=420" ["menu_order"]=> int(622) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } }Vesitilanne ja vesivarat
Ohjevideot hydrologisen seurannan kenttätöistä
Hydrologisen seurannan kenttätyöt -ohjevideoissa kerrotaan ja näytetään, miten erilaisia mittauksia ja ylläpitotöitä tehdään hydrologisen seurannan havaintoasemilla.
Hydrologisen seurannan kenttätyöt – Vedenkorkeusasteikon lukeminen
Hydrologisen seurannan kenttätyöt -ohjevideoissa kerrotaan ja näytetään, miten erilaisia mittauksia ja ylläpitotöitä tehdään hydrologisen seurannan havaintoasemilla. Tässä videossa kerrotaan vedenkorkeusasteikoista ja niiden lukemisesta.
Hydrologisen seurannan kenttätyöt – Vedenkorkeusaseman tarkistusvaaitus
Hydrologisen seurannan kenttätyöt -ohjevideoissa kerrotaan ja näytetään, miten erilaisia mittauksia ja ylläpitotöitä tehdään hydrologisen seurannan havaintoasemilla. Tässä ohjevideossa kerrotaan ja näytetään, miten vedenkorkeusasemalle tehdään tarkistusvaaitus.
Hydrologisen seurannan kenttätyöt – Mittaukset pohjavesiasemilla
Hydrologisen seurannan kenttätyöt -ohjevideoissa kerrotaan ja näytetään, miten erilaisia mittauksia ja ylläpitotöitä tehdään hydrologisen seurannan havaintoasemilla. Tässä videossa kerrotaan pohjavesimittausten tekemisestä.
Informationskort om upplysningsplikten inom vattentjänster
Enligt lagen om vattentjänster gäller upplysningsplikt utan begäran vattentjänstverk som levererar hushållsvatten och stora anläggningar som levererar minst 10 m3 hushållsvatten per dygn eller för minst 50 personers behov. Informationskortet innehåller svar på vanliga frågor om upplysningsplikten.
Näyttää siltä, että olet kiinnostunut vesiasioista. Suosittelemme, että tutustut myös varsinaiseen vesi.fi-sivustoon (linkki avautuu uuteen selainikkunaan.)