Aineistopankki | Vesien tila ja kunnostus | Tietokortti | Suomi

Kemialliset käsittelyt kunnostusmenetelmänä

Kemiallisen käsittelyn tarkoitus on sitoa vedessä ja pohjasedimentissä olevaa fosforia, mikä vähentää järven sisäistä kuormitusta eli fosforin vapautumista pohjasedimentistä veteen. Perusteena menetelmän käytölle voi olla tilanne, jossa fosforia vapautuu sedimentistä raudan tai alumiinin vähyyden vuoksi. Kemiallinen käsittely voidaan valita myös, jos järveä on pitkään vaivannut vakava happikato ja alusveden fosforipitoisuus on tämän takia suuri.

Kemiallinen käsittely soveltuu etenkin voimakkaasti rehevöityneiden pienehköjen järvien kunnostukseen. Jos järven ulkoinen kuormitus on suuri ja viipymä lyhyt, ei fosforin kemiallinen saostus ole suositeltavaa ilman erityisiä syitä.

Saostuskemikaaleina käytetään samoja rauta- ja alumiiniyhdisteitä kuin jätevedenpuhdistamoilla. Yleisimmin käytetään alumiinikloridia, mutta myös rautakipsillä on saatu hyviä tuloksia. Käytettävien yhdisteiden valinta ja kemikaalimäärän laskenta edellyttävät huolellisuutta ja erityisasiantuntemusta. Käsittely on suunniteltava tarkasti, jotta se on kaikin puolin turvallista.

Ravinteita saostavat kemialliset käsittelyt ovat tehokkaita. Ne ovat kuitenkin lopulta turhia, mikäli vesistön ulkoista kuormitusta ei ole saatu kuriin. Kemiallinen käsittely on viimeinen keino, jota tulee käyttää vain, kun kaikki muut keinot on koeteltu. Kemiallinen käsittely vaatii aina vesilain mukaisen luvan.