Aineistopankki | Vesihuolto | Tietokortti | Suomi
Puhdistustuloksen laskemisen ABC
ABC:hen on koottu tietoa puhdistamon puhdistustuloksen laskemisen periaatteista ja lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä.
Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien toimivuutta tutkitaan muun muassa ottamalla näytteitä puhdistetusta jätevedestä. Laatuvaihtelujen takia tutkittava näyte tulisi ottaa mahdollisimman useasta osanäytteestä yhdistettynä kokoomanäytteenä tai automaattisella kokoomanäytteen ottimella. Vain yhteen näytteenottoon tai tutkimusajankohtaan perustuva tulos voi antaa virheellisen kuvan järjestelmän toimivuuden kokonaisuudesta.
Hajajätevesiasetuksessa säädetyt kuormituksen vähentämisvaatimukset kohdistuvat niin sanottuun laskennalliseen tulokuormitukseen. Puhdistamon toimivuutta tutkittaessa tämä tarkoittaa sitä, että tutkittava näyte otetaan puhdistetusta jätevedestä ja sitä verrataan kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Puhdistamoon tulevaa jätevettä ei useimmiten analysoida, vaan pelkästään sieltä lähtevä.
Kuormitusluku määrittää yhden asukkaan tuottaman käsittelemättömän talousjäteveden keskimääräisen kuormituksen (BHK, fosfori, typpi) grammoina vuorokaudessa.
Vakiokuormitusluku vaikeuttaa eri tilanteiden vertailtavuutta, sillä eri vesimäärien myötä konsentraatio kunkin parametrin kuormitusluvulla vaihtelee. Esimerkki typelle:
Puhdistamon toimivuus, eli puhdistusteho voidaan laskea edellä mainittujen kuormituslukujen ja mitatun lähtevän jäteveden näytteen pitoisuuden avulla käyttäen alla olevaa kaavaa.
Jos käytössä on jätevesiä erotteleva järjestelmä, esimerkiksi kuivakäymälä tai umpisäiliö mustille jätevesille, huomioidaan tämä puhdistustehon laskemisessa. Puhdistusvaatimuksia (perustasolla BHK 80%, P 70% ja N 30%) verrataan koko kiinteistön koko jätevesijärjestelmän poistotehoon alla olevien kaavojen mukaisesti.
Työtehoseuran vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan keskimääräinen kokonaiskulutus kotitalouksissa on 113 l/hlö/vrk ja vedenkulutus pientaloissa (omakotitalot ja paritalot) on hieman pienempi, keskimäärin 111 l/hlö/vrk. Vedenkulutuksessa on kuitenkin merkittäviä eroja kotitalouksien välillä: tutkimuksen mukaan muutamat vähiten kuluttavat pärjäävät alle 50 litralla vuorokaudessa, kun taas eniten kuluttavilla vettä voi kulua yli 300 litraa.
Linkki Työtehoseuran tutkimukseen
Kaikki jätevedet l/hlö/vrk |
Harmaat jätevedet
l/hlö/vrk |
n
(yht. 1750) |
Prosenttiosuus |
alle 50 |
alle 43 | 123 |
7 |
50-99 |
43-84 | 731 | 41,8 |
100-149 |
85-127 | 607 | 34,7 |
150-199 | 128-169 | 193 |
11 |
200-299 | 170-254 | 70 |
4 |
300 tai enemmän | 254 tai enemmän | 26 |
1,5 |
Vedenkulutuksen määrän jakautuminen kotitalouksissa (Lähde: Vedenkulutus – Motiva)
Vedenkäyttö jakautuu eri toimintojen välille. Huomionarvoista on, että WC vedet, jotka aiheuttavat suurimman kuormituksen (fosfori ja typpi), muodostavat vain 15 % kokonaisvedenkulutuksesta. Loput 85 % on niin sanottua harmaata jätevettä, joiden osalta keittiöstä tulevat vedet (17,5 %) puolestaan sisältävät suurimman osan orgaanisesta aineksesta (BHK).
Puhdistustehon määrittäminen perustuu vakiokuormituslukuun, jota käytetään myös poikkeustapauksissa. Esimerkiksi ravintolan harmaissa vesissä on normaalia suurempi osuus tiskivesiä ja näin ollen orgaanisen aineksen osuus on suurempi, mutta kuormitusluku pysyy samana (30 g/hlö/vrk). Tämä vaikeuttaa osaltaan erilaisten tilanteiden vertailtavuutta.