Aineistopankki | Vesien tila ja kunnostus | Tietokortti | Suomi

Ravintoketjukunnostus

Ravintoketjukunnostuksen tarkoitus on vähentää ylitiheää särkikalakantaa sekä voimistaa petokalakantoja ja hoitaa kalojen elinympäristöä. Kunnostuksen jälkeen tulee seurata veden laatua ja kalastoa.

Kun särkikalastoa vähennetään riittävästi ja pyyntiä jatketaan pidemmän aikaa, järven sisäinen fosforikuormitus voi pienentyä ja kesäiset sinilevämassat vähetä. Myös näkösyvyys yleensä kasvaa. Ravintoketjuun kohdistetuilla toimilla, kuten valikoivalla kalastuksella, voidaan pitää yllä järven hyvää tilaa järven kunnostuksen jälkeen.

Ravintoketjukunnostuksen saalistavoite tulee suhteuttaa järven pinta-alaan ja veden fosforipitoisuuteen. Useimmiten on tavoiteltu 50-150 kilon saalista hehtaaria kohti. Veden jatkuva suuri fosforipitoisuus, yli 100 µg/l, on yleensä merkki suuresta sisäisestä ja ulkoisesta ravinnekuormituksesta.

Ravintoketjukunnostusta suunniteltaessa selvitetään petokalakantojen tila sekä päätetään kunnostuksen tavoitteet ja tehtävät toimet. Vahva petokalakanta on tarpeen pitämään yllä kalaston rakennetta sen jälkeen, kun tehokalastusta vähennetään. Tavoitteena tulisi olla, että niin rantavyöhykkeen petokalakannat kuin avovesialueenkin kalakannat ovat vahvat. Tavoitetta voidaan tukea varmistamalla, että petokaloilla on hyvät lisääntymisedellytykset. Petokalakantojen voimistaminen voi olla myös ensisijainen kunnostus- tai hoitotoimi, jos järvi on vain lievästi rehevöitynyt ja kalasto koostuu petokalojen ravinnoksi hyvin soveltuvista lajeista.

Kunnostuksen jälkeen tulee seurata veden laatua ja kalastoa. Särkikalojen riittävä väheneminen näkyy näkösyvyyden kasvuna sekä levä- ja ravinnemäärien vähenemisenä. Myös hoitokalastuksen saalismäärät vähenevät ja särkikalojen osuus saaliista pienenee. Jos kuormitusta ei ole pystytty vähentämään tarpeeksi, on tehtävä täydentäviä toimenpiteitä.