Aineistopankki | Vesihuolto | Tietokortti | Suomi
Riskiperusteisen raakavesiseurannan tulosten tallentaminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmiin
Juomavesidirektiivin toimeenpanon seurauksena vesihuoltolaitosten, jotka tuottavat talousvettä vähintään 50 henkilölle tai yli 10 m3/d, on jatkossa tallennettava riskiperusteisesti otettujen raakavesinäytteiden tulokset Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämiin ympäristötietojärjestelmiin. Talousveden valmistuksessa käytettävä raakavesi voi olla pintavettä, pohjavettä tai tekopohjavettä, ja tulokset tallennetaan raakavesityypin mukaan joko Vesla- tai Povet-järjestelmään. Povetista tulokset siirtyvät automaattisesti Pisara-tietojärjestelmään.
Jotta laboratorio pystyy siirtämään vedenlaatutuloksia Syken järjestelmiin, tulee tiedontuottajan laatia sopimus Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Laboratorion tulee täyttää valtioneuvoston säädöksessä 2010/868 annetut vaatimukset liittyen analyysimenetelmiin ja tulosten tulkintaan. Lisäksi tiedon siirto asettaa vaatimuksia tiedontuottajille. Laboratorion tulee pystyä siirtämään tietoa Syken edellyttämällä tiedonsiirtotavalla.
Vedenlaatutulokset voidaan siirtää Syken ympäristötietojärjestelmiin joko vyh- tai xml-tiedonsiirtoa käyttäen. Tiedonsiirrossa ilmoitetaan tuloksen lisäksi näytteen esikäsittelymenetelmä ja määritysmenetelmä db-koodin avulla . Db-koodiin liittyy myös tuloksen yksikkö. Yksiköt voivat vaihdella sen mukaan, onko näytematriisi luonnonvettä, talousvettä, kiinteää ainetta vai kaasua. Vyh-formaatissa yksikkö on kiinteä osa db-koodia, xml-formaatissa voi sen sijaan käyttää muutakin yksikköä, ja siirto-ohjelma laskee tarvittavan muunnoksen. Veslassa ja Povetissa/Pisarassa näkyvissä tuloksissa on siten aina db-koodin mukainen yksikkö.
Jotta analyysitulokset saadaan kohdistettua oikeille järjestelmissä oleville havaintopaikoille, tulee näytteen tilaajan eli vesihuoltolaitoksen ilmoittaa laboratoriolle, mille järjestelmään luodulle havaintopaikalle tulos tallennetaan. Mikäli laboratorio käyttää xml-tiedonsiirtoformaattia, on vesihuoltolaitoksen kerrottava laboratoriolle järjestelmässä oleva näytepistetunnus ja paikka-ID sekä pohjavesinäytteiden osalta lisäksi pohjavesialueen tunnus, jotta laboratorio pystyy kohdistamaan tuloksen oikealle havaintopaikalle. Väärinkäsitysten välttämiseksi kannattaa tilaukseen laittaa myös havaintopaikan nimi ja tyyppi sekä pohjavesialueen nimi ja mahdollisesti kunta. Mikäli laboratorio käyttää pintavesitulosten siirrossa vyh-tiedonsiirtoformaattia, tulee laboratorion saada näytteen tilaajalta tietoonsa viralliset koordinaatit, jotta laboratorio pystyy kohdistamaan tuloksen oikealle näytepaikalle. Tämän lisäksi voi halutessaan ilmoittaa näytteenoton tarkat koordinaatit eli ne, jotka on kirjattu näytteenoton yhteydessä. Käytettäessä vyh-formaattia pohjavesitulosten siirrossa, tunnistetaan pohjaveden havaintopaikka ensisijaisesti pohjavesialuetunnuksella ja havaintopaikan tunnuksen perusteella. Nämä voidaan myös korvata paikan ID-numerolla.
Tarkempia tietoja raakavesitulosten tallentamisesta:
Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle
Ohjeita vedenlaatutietojen ja pohjavesien vedenkorkeustietojen tuottajille
Pintavesien tilan tietojärjestelmä – vedenlaatu – ohjeita tiedontuottajille
Pohjavesitietojärjestelmä – ohjeita tiedontuottajille
Lisätietoja:
Johanna Herttuainen, Suomen Ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
