Aineistopankki | Vesien tila ja kunnostus | Tietokortti | Suomi
Vedenpinnan nostaminen kunnostusmenetelmänä
Veden pinnan nostolla voidaan parantaa matalan järven soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Noston myötä vesikasvillisuus vähenee ja vesialueiden umpeenkasvu hidastuu. Nostohanke tulee suunnitella yhdessä ranta-asukkaiden ja vesistön käyttäjien kanssa.
Vedenpinnan nosto soveltuu etenkin matalan järven tai lammen kunnostukseen. Pinnankorkeuden nosto parantaa rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia, hillitsee vesikasvillisuutta ja hidastaa vesialueiden umpeenkasvua. Ennen kuin vedenpintaa ryhdytään nostamaan, kannattaa niittää pinnan yläpuolelle nousevien vesikasvien kasvustot.
Vedenpinnan noustessa järven vesitilavuus kasvaa, jolloin happea riittää talvisin pidempään. Vedenpinnan nosto voi siten parantaa järven talviaikaista happitilannetta. Pohja myös jäätyy aiempaa pienemmältä alueelta, kun veden syvyys kasvaa. Kesällä aallokko ja tuulten aiheuttamat virtaukset eivät ulotu yhtä laajasti pohjasedimenttiin kuin ennen, mikä vähentää pohjaan laskeutuneen kiintoaineksen sekoittumista takaisin veteen.
Veden pinnan nostohanke vaatii laajaa yhteistyötä, sillä noston seuraukset koskettavat ranta-asukkaita ja muita vesistön käyttäjiä. Jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää tiedottaa hankkeesta ranta-asukkaita ja saada yksimielinen tavoite hankkeelle. Hyvä vuorovaikutus lisää luottamusta ja on olennaista hankkeen onnistumiselle.
Keskivedenkorkeuden muuttaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Veden pinnan nostoa koskevia erityissäännöksiä on vesilain 6 luvussa. Kun luvanhakijoita on enemmän kuin yksi, tulee kunnostushanketta varten perustaa vesioikeudellinen yhteisö.
