Vesihuoltolakiopas 2026

Tämä opas käsittelee vesihuoltolain (119/2001) soveltamista. Oppaan tarkoituksena on tukea kuntia, vesihuoltolaitoksia, viranomaisia ja muita vesihuollon toimijoita lain toimeenpanossa sekä edistää yhtenäisiä toimintatapoja lain soveltamisessa. Oppaassa käydään läpi vesihuoltolain säännökset ja niiden keskinäiset yhteydet sekä esitetään käytännön näkökulmia lain soveltamiseen. Lisäksi oppaassa kuvataan vesihuoltolakia täydentävä valtioneuvoston asetus vesihuollosta (1173/2025) sekä sen soveltamista.

Ohje pintavedenottamoiden raakavesilähteisiin kohdistuvien paineiden tunnistamiseen

Tässä ohjeessa on esitelty Syken avoimen tiedon puolella saatavilla olevat aineistot, joista on apua tarkastellessa vesimuodostumiin kohdistuvia paineita.

Riskienhallintasuunnitelmissa havaittujen pohjavesiriskien tallentaminen Pisaraan

Ohje ”Riskienhallintasuunnitelmissa havaittujen pohjavesiriskien tallentaminen Pisaraan” kertoo sekä siitä, mistä löytyvät tiedot aiemmin tunnistetuista, pohjavedelle riskiä mahdollisesti aiheuttavista kohteista, että siitä, miten toimitaan juomavesidirektiivin mukaisessa laitoksen riskinarvioinnissa tunnistettujen uusien riskikohteiden lisäämisessä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaiseen tietovarantoon Pisaraan.

Taavetin käyttö Suomi.fi-tunnuksilla

Vesihuollon toiminta-aluejärjestelmään (Taavetti) kirjaudutan Suomi.fi -tunnuksilla.

Miten löydän raakaveden laatutietoja Pisarasta

Ohjeessa “Miten löydän raakaveden laatutietoja Pisarasta” kerrotaan, miten pinta- ja pohjaveden laatutiedot löytyvät ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä olevasta Pisara-tietojärjestelmästä. Ohje on suunnattu elinvoimakeskusten vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille.

Riskiperusteisten raakavesimuuttujien valinta

Elinvoimakeskuksen ohje ja kuvaus riskiperusteisten raakavesimuuttujien valinnasta.

Muistilista vesihuoltolaitokselle – uudet laitokset

Vesihuoltolain uudistuksen yhteydessä vesihuoltolaitoksen määritelmää muutettiin. Uudistus kasvatti vesihuoltolaitosten määrää ja toi noin 200 uutta pienempää toimijaa vesihuoltolain säädösten piiriin. Kaikkien vesihuoltolaitosten tulee noudattaa vesihuoltolain säädöksiä. Tässä ohjeessa esitetään tiiviisti vesihuoltolaitoksen velvoitteet ja määräajat niiden täyttämiseksi.

Kunnan vesihuoltosuunnitelma -ohje kunnille

Vesihuoltolaissa on velvoite kunnan vesihuoltosuunnitelman laatimisesta. Suunnitelman avulla määritetään vesihuollon järjestämisen ja kehittämisen tavoitteet ja linjaukset kunnassa sekä huomioidaan tulevia toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, kuten väestön harveneminen ja ilmastonmuutos.

Vesihuoltosuunnitelman laadinnassa huomioidaan koko kunnan vesihuollon kokonaisuus sekä alueidenkäytön suunnitelmat, toteutunut yhdyskuntakehitys ja alueellinen yleissuunnittelu. Suunnitelma tehdään yhteistyössä vesihuoltolaitosten, tukkuvesihuoltolaitosten ja tarvittaessa naapurikuntien sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

Elinvoimakeskuksen ohjeita vesihuoltolain velvoitteiden täyttämiseksi

Elinvoimakeskuksen vesihuoltoyksikkö on koonnut tälle sivulle ohjeita ja neuvoja kunnille ja vesihuoltolaitoksille vesihuoltolain velvoitteiden täyttämiseksi. Vesihuoltolaki uudistui tammikuussa 2026, minkä seurauksena kunnille ja laitoksille tuli uusia velvoitteita. Lisäksi lainsäädäntöön tuli tarkennuksia aiemmin voimassa olleisiin lainkohtiin.

Vesihuollon poikkeamasta ilmoittaminen (Vesihuoltolaki 15b§)

Vesihuoltolaitosten tulee ilmoittaa poikkeamista elinvoimakeskukselle. Ilmoitus tulee tehdä poikkeamasta, joka merkittävästi häiritsee tai voi merkittävästi häiritä vesihuoltopalvelujen tarjoamista.

Vesihuoltolaitoksen vähähiilisyystiekartan mallipohja (docx)

Vesihuoltolaitos voi vähentää tuottamiaan kasvihuonekaasupäästöjä eli edistää vähähiilisyyttä monin eri tavoin. Vähähiilisyystiekartta on päästöjen vähentämisen suunnittelua tukeva työkalu.

Pohjaveden riskikohteiden selaus

Ohjeessa ”Pohjaveden riskikohteiden selaus” kerrotaan, miten Pisara-tietojärjestelmässä voidaan katsoa pohjaveden riskikohteita. Ohje on suunnattu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille.

Raakaveden laatu, Avoin tieto

Ohjeessa “Miten löydän raakaveden laatutietoja Avoimesta tiedosta” kerrotaan, miten Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimien tietojärjestelmien avoimesta tiedosta voi löytää pinta- ja pohjaveden laatutietoja. Ohje on suunnattu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille, vesihuolto-organisaatioille ja kaikille muille vedenlaadusta kiinnostuneille henkilöille.

Raakavesi vesilaitoksen riskienhallintasuunnitelmassa

Tämän elinvoimakeskuksen vesihuoltoyksikön laatiman ohjeen tarkoituksena on selventää raakaveteen liittyvää riskienarviointia ja -hallintaa osana riskienhallintasuunnitelmaa. Ohjeessa esitetään vesilaitoksen riskienhallintaprosessi ja siihen valmistautuminen, lähtötietojen hankkiminen eri tietolähteistä, raakaveden riskiperustaiset muuttujat sekä suunnitelman sisältö ja sen toimittaminen elinvoimakeskukselle.

Vesihuoltolaitoksen tiedottamisvelvollisuuden täyttäminen

Elinvoimakeskuksen ohje vesihuoltolaitoksille vesihuoltolain mukaisen tiedottamisvelvollisuuden täyttämiseksi.

Vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelma

Elinvoimakeskuksen laatima toimintaohje vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelmalle.

Rengaskaivon oikea asennustapa

Rengaskaivon oikeanlaisella rakentamisella turvataan kaivon pitkäaikainen toiminta. Esite havainnollistaa kaivonrenkaiden oikeaa asennustapaa.

Juomaveden desinfiointiaineet. Tilannekatsaus biosiditehoaineiden ja -valmisteiden hyväksyntään

Katsaus kuvaa juomaveden desinfiointiaineissa käytettävien biosidisten tehoaineiden hyväksyntätilanteen vuoden 2023 alussa ja listaa myönnettyjen biosidivalmistelupien tilanteen sekä opastaa, mistä rekistereistä tilanteen kehittymistä voi seurata. Katsauksen perusteella Tukes laatii ohjeistusta verkkosivuille ja muuta tietoaineistoa vesialan
toimijoille.

VEETIn käyttö Suomi.fi –tunnuksilla

Vesihuollon tietojärjestelmään (VEETI) kirjaudutan Suomi.fi -tunnuksilla.

Vesihuollon tietojärjestelmä (VEETI) – käyttöohje

VEETIin kerätään vuosittain keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut Suomen vesihuoltolaitoksilta.

Vesihuollon liittymätietojen tarkastamisen ja korjaamisen ohje (Vehti)

Liittymätiedot voidaan tarkastaa yhdistämällä vesihuoltolaitoksen asiakastietoja kunnan rakennus- ja huoneistotietoihin paikkatietomenetelmien avulla. Tarkastamisen jälkeen tiedot korjataan eri rekistereihin tarpeellisilta osin. Lisäksi on sovittava yhtenäisistä menettelytavoista jatkossa kunnan ja vesihuoltolaitosten kesken tietojen ylläpitämiseksi ajan tasalla. Menettelyllä varmistetaan, että luotettavat vesihuollon liittymätiedot ovat kattavasti saatavissa eri toimijoiden kesken eri käyttötarkoituksia varten.

Liite 4: Vesihuollon paikkatietomerkinnät

Kyseessä on Toiminta-alueen tietosisältö, organisaation sijainti ja vesihuollon merkinnät -suosituksen liite 4. Liitteessä esitellään toiminta-alueiden ja vesihuollon organisaation sijainnin merkinnät. Samalla esitetään suosituksia siitä, kuinka erilaiset merkkityypit tulisi esittää, jotta niiden tarkastelu paikkatiedossa tai tulostettavalla kartalla olisi mahdollisimman käytännöllistä.

Liite 3: Ominaisuustiedot

Kyseessä on Toiminta-alueen tietosisältö, organisaation sijainti ja vesihuollon merkinnät -suosituksen liite 3 excel -tiedostona. Paikkatietoaineistoja yhdistettäessä ominaisuustiedot siirtyvät lisättävän aineiston mukana olemassa olevaan aineistoon automaattisesti vain silloin, kun ne on laadittu kummassakin aineistossa samalla tavalla. Tämän vuoksi ominaisuustietotaulukon otsikot pitää olla  identtiset. Ominaisuustietojen siirtämisessä käytetään apuna aineiston siirron varmistamiseksi liitteenä olevaa toiminta-alueen ominaisuustietotaulukkoa.

Toiminta-alueen tietosisältö, organisaation sijainti ja vesihuollon merkinnät (VHL_TA_Tieto)

Tämä suositus ohjeistaa toiminta-aluetiedon laatimisen paikkatietona siten, että eri laitosten
toiminta-alueet ovat käytettävissä yhdessä järjestelmässä. Suositus sisältää ehdotuksen
vesihuollon toiminta-alueiden tietosisällöstä ja esitystavasta paikkatietomuodossa. Samalla
annetaan suositus vesihuolto-organisaation sijaintipisteen (organisaatiopiste) määrittämistavoista erilaisissa tapauksissa.

Mallipiirrokset

Mallipiirrokset: jäteveden saostussäiliö, jakokaivo, maahanimeyttämö, maasuodattamo, kokoomakaivo

Vesitalousstrategia 2030

Strategia esittelee lyhyesti keskeiset vesitaloustehtävien toimintaympäristön muutostekijät sekä vision: puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia.

Kaivoveden laadun tutkituttaminen

Ohjeita kaivoveden laadun tutkituttamiseen.

Kaivovesikysymyksiä

Kysymyksiä kaivoveden ja pohjaveden laadusta sekä kaivoveden määrästä, likaantumisesta, tutkimisesta ja käsittelystä.

Kaivon huollon vuosikello

Ohjeita kaivon ympärivuotisiin huoltotoimiin.

Kysymyksiä kaivon rakentamisesta

Ohjeita kaivon rakentamiseen liittyen.

Kysymyksiä kaivon sijainnista

Ohjeita kaivon paikan valintaan.

Jätevesijärjestelmän omaseuranta

Julkaisussa on yleistietoa jätevesien kiinteistökohtaisesta käsittelystä sekä ohjeita omaseurantaan, huoltoon ja ylläpitoon.

Pienet AVL 20 – 99 puhdistamot – Opas puhdistamonhoitajille ja viranomaisille

Oppaassa esitellään Vantaanjoen vesistöalueen kartoitushankkeen tuloksia sekä annetaan toimenpidesuosituksia puhdistamoiden hoitajille sekä valvonnasta vastaaville kuntien viranomaisille.

Pienpuhdistamoiden huolto-opas

Huolto-opas on tarkoitettu pienpuhdistamoiden omistajille ylläpidon ja huollon tueksi. Oppaassa on käyty läpi pienpuhdistamon toiminta, tarkkailu, häiriötilanteet sekä huollon periaatteet.

Jätevesiopas

Tiivis jätevesiopas kiinteistökohtaisten järjestelmien vaihtoehdoista, jätevesien ympäristövaikutuksista sekä lainsäädännöstä.

Haja-asutuksen jätevedet – Lainsäädäntö ja käytännöt

Julkaisussa käsitellään uutta, vuoden 2017 lainsäädäntöä ja muita ajantasaisia haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn vaikuttavia säädöksiä ja määräyksiä sekä niiden soveltamista käytäntöön. Julkaisussa kuvataan haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimuksia ja sitä, miten vaatimukset voidaan täyttää.

Kaivovedestä tutkittavat aineet ja ominaisuudet

Tärkeimmät kaivovedestä tutkittavat aineet ja ominaisuudet sekä kuvaus niiden merkityksestä. Kaivoveden laatu olisi hyvä tarkistuttaa normaalioloissa 3–6 vuoden välein.

Kysymyksiä kaivon huollosta ja kunnostuksesta

Ohjeessa kerrotaan vastauksia yleisiin kysymyksiin kaivon huollosta ja kunnostuksesta.

Rengaskaivon rakentaminen

Ohjeessa kerrotaan lyhyesti rengaskaivon rakentamisen työvaiheet

Kaivon paikka

Tähän oppaaseen on koottu käytännönläheistä tietoa erityisesti kaivon sijoittamisesta ja siihen vaikuttavista maa- ja kallioperäolosuhteista Suomessa. Pääpaino oppaassa on kohdistettu siihen, miten kaivon paikka määritetään ja mitä sen tutkimisessa tulee ottaa huomioon.

Sisäkuivakäymälän ABC – laitemallit

Opas esittelee erilaiset kuivakäymälämallit sekä tarjoaa muistilistan kuivakäymälöiden vertailuun.

Sisäkuivakäymälän ABC – hankinta

Opas sisältää tiiviin selostuksen sisäkuivakäymälän hankintaan liittyvistä näkökulmista sekä muistilistan tärkeimmistä asioista.

Sisäkuivakäymälän ABC – käymälätuotokset kiertoon

Kompostoimalla kiinteää käymäläjätettä ja vanhentamalla käymälänesteet saadaan ravinteet hyödynnettyä maanparannusaineena ja lannoitteena.

Talvimökin vesihuolto

Oppaassa esitetään erilaisia suunnittelunäkökohtia rakennusten vesihuollon järjestämiseksi siten, että lämmitysenergian tarve on vähäinen ja pakkasvaurioita ei aiheudu vapaa-ajan asunnoilla käytön väliaikoina. Myös vesihuoltojärjestelmän toimivuuteen talvikäytössä esitetään toimintamalleja.

Taloudellisten vaikutusten arviointi vesihuollon kestävän toiminta-alueen määrittelyssä

Julkiraportti Elinvoimakeskuksen vesihuoltoyksikön teettämästä hankkeesta, jossa selvitettiin toiminta-alueen määrittämisen taloudellisia vaikutuksia.