Vesi.fi Aineistopankki Aineistot
På svenska

Aineistopankki | Vesitilanne ja vesivarat | Tietokortti | Suomi

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Kuntien tulee tehdä hulevesistä aiheutuvien tulvariskien alustava arviointi. Arvioinnin perusteella nimetään merkittävien hulevesitulvien riskialueet. Jos kunnassa on hulevesitulvan merkittävä tulvariskialue, kunnan pitää laatia alueelle tulvavaarakartta ja tulvariskikartta sekä tehdä tulvariskien hallintasuunnitelma.

Tulvariskien alustavat arvioinnit tarkistetaan kuuden vuoden välein alkaen vuodesta 2018. Kuntaliitto ja Suomen ympäristökeskus järjestävät kunnille infotilaisuuden tulvariskien alustavasta arvioinnista ennen kutakin tarkistusvuotta. Koulutusmateriaalit ovat saatavilla Suomen ympäristökeskuksesta (esim. myös raporttipohja, ks. s-postiosoite alta). ELY-keskukset tukevat kuntia hulevesitulvariskien alustavassa arvioinnissa (ks. yhteyshenkilöt alta). Yksikään kunta ei ole nimennyt tulvariskien hallinnan ensimmäisellä (2011) eikä toisella (2018) suunnittelukaudella merkittävää hulevesien tulvariskialuetta.

Hulevesien tulvakartta auttaa kuntia riskien hallinnassa

Tulvakeskus on laatinut hulevesitulvista kartan. Se auttaa kuntia tunnistamaan sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit entistä paremmin.

Uusi, koko Suomen kattava yleispiirteinen hulevesitulvakartta on julkaistu testipalvelussa 28.3.2024.
Palvelun käyttö ei vaadi rekisteröitymistä. Lisätietoja (esim. käyttöehdot, dokumentointia ja paikkatietorajapinnat) palvelun yhteydessä.

Kartta kattaa kaikki Suomen taajama- ja asemakaavoitetut alueet (n. 70 000 km2). Se kuvaa taajamien mahdolliset hulevesitulvavaara-alueet kahdella eri sadetapahtumalla vuonna 2100 RCP8.5-ilmastoskenaariolla: tilastollisesti kerran sadassa vuodessa toistuvalla sadetapahtumalla (1/100a) 52 mm/h sekä vertailuksi tätäkin harvinaisemmalla sadetapahtumalla 80 mm/h.

Laskenta-aika on kaksi tuntia. Laskenta tehdään 2×2 m ruutukoossa Syken kehittämällä pintavaluntamallilla. Sade tapahtuu ensimmäisen tunnin aikana. Sateena on sama ajasta riippuva sateen intensiteetti koko laskenta-alueelle. Kartalla on esitetty kunkin laskentasolun vesisyvyyden maksimi.

Mallinnuksen lähtötietoina on käytetty mm. KM2-korkeusmallia, Maanpeite 2 m -aineistoa (sis. läpäisemättömät pinnat), maaperä-aineistoa sekä uomakorjaus-aineistoa.

Epävarmuuksien huomiointi on keskeistä. Kartassa on merkittäviä virheitä esimerkiksi puuttuvien tierumpujen ja hulevesiputkien takia. Hulevesiviemäröinti on huomioitu vain käyttämällä rakennetulla alueella vakiohäviötä (mm/h). Rakennuskohtainen tarkastelu ei ole näin ollen mahdollista.

Aikaisempaa vuonna 2018 julkaistua alustavaa hulevesitulvakarttaa tuotettiin n. 50 000 km2 alueelle. Tuolloin se pystyttiin tuottamaan sellaisille taajama- ja asemakaavoitetuille alueille, joille on käytettävissä KM2-korkeusmallia. 1/100a sateen lisäksi mallinnettiin tuolloin sadetapahtuma, mikä vastasi likimain Porissa vuonna 2007 koettua erittäin harvinaista sadetta. Alustava hulevesitulvakartta on saatavilla edelleen omassa karttapalvelussaan rekisteröityneille käyttäjille.

Kunnilla oli aikaisemmin mahdollisuus tarkentaa rumpuja ja putkia kartalle. Vuoden 2018 alustavaa arviointia tukemaan tehtiin viisi korjauskierrosta. Yleispiirteistä hulevesitulvakarttaa varten kunnilla oli mahdollisuus tarkentaa tietoja syksyyn 2023 asti. Kartoitusta ennen toteutettiin myös käyttäjäkysely.

Lisää tietoa aiheesta:

Vesi.fi:n artikkelit:
Hulevesien aiheuttamat tulvariskit
Tulvariskien hallinnan indikaattorit

Näyttää siltä, että olet kiinnostunut vesiasioista. Suosittelemme, että tutustut myös varsinaiseen vesi.fi-sivustoon (linkki avautuu uuteen selainikkunaan.)