Aineistopankki | Vesitilanne ja vesivarat | Tietokortti | Suomi
Vesistöjen vedenkorkeuden mittaaminen
Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa järvien ja jokien vedenkorkeuden seurannasta Suomessa. Tietokortissa kuvataan havaintoasemaverkostoa ja mittausmenetelmiä.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmiin tulee vedenkorkeustietoa jatkuvasti eri puolilta Suomea järvistä, joista ja tekoaltaista yli 700 havaintoasemalta. Näistä 240 asemaa kuuluu SYKEn ja ELY-keskusten ensimmäisen luokan seurantaverkkoon, jonka asemien ylläpitotöillä ja havaintojen laadunvarmennuksella on tiukimmat vaatimukset. Muita ELY-keskusten havaintoasemia on noin 200. Lisäksi vedenkorkeushavaintoja saadaan ulkopuolisilta tiedontuottajilta, joista tärkeimpiä ovat vesivoimayhtiöt. Kaikkiaan hydrologisessa tietokannassa on vedenkorkeushavaintoja lähes 1700 kohteesta. Pisin havaintosarja on alkanut vuonna 1847.
Vedenkorkeudet tallennetaan tietokantaan senttimetreinä yleensä ns. asteikkolukemina eli korkeutena vedenkorkeusasteikon kantanollapisteestä ylöspäin. Kantanollapisteellä tarkoitetaan mittauspaikan perustamisen yhteydessä korkeuskiintopisteestä vaaitsemalla määritettyä asteikon nollakohdan korkeutta. Tarvittaessa vedenkorkeudet voi muuntaa asteikkolukemista haluttuun valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään kantanollapisteen korkeustiedon avulla. Korkeusjärjestelmiä on käytössä viisi: N2000-, N60-, N43-, NN- ja LN-järjestelmä. Lupapäätöksien perusteella tehtävät vedenkorkeushavainnot esitetään yleensä luvassa mainitussa korkeusjärjestelmässä.
Vedenkorkeuden mittaukset ovat päivittäisiä, ja lähes kaikilla havaintoasemilla on jatkuvatoiminen mittalaite. Mittalaitteet mittaavat vedenkorkeutta paineantureilla. Useimmat laitteet tekevät mittaukset 15 minuutin välein ja lähettävät mitatut arvot SYKEn tietokantaan tunnin välein. Viralliset vedenkorkeushavainnot ovat mittalaitteiden lähettämistä hetkellisistä arvoista laskettuja vuorokauden keskiarvoja.
Vedenkorkeuden mittalaitteiden toimintaa valvotaan vedenkorkeusasteikolta tai suppilomitalla pohjapaalulta tehdyillä manuaalimittauksilla. Asteikkojen ja pohjapaalujen korkeudet tarkistetaan säännöllisin väliajoin vaaitsemalla korkeuskiintopisteiltä.