Miten pohjaveden riskikohteet tallennetaan

Ohjeessa ”Miten pohjaveden riskikohteet tallennetaan” kerrotaan, miten pohjaveden riskikohteita tallennetaan Pisara-tietojärjestelmässä. Ohje on suunnattu elinvoimakeskusten vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille.

Pohjaveden VPD-riskitekijäarviot

Ohjeessa ”Mitä tietoja pohjaveden VPD-riskitekijäarvioista löytyy” kerrotaan, miten voi tarkastella pohjaveden riskitekijöiden arvioita ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä olevasta Pisara-järjestelmästä tai ympäristöhallinnon hallinnoimien tietojärjestelmien avoimesta tiedosta. Ohje on suunnattu elinvoimakeskusten vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille ja kaikille muille vedenlaadusta kiinnostuneille henkilöille.

Vedenlaadun havaintopaikan tunniste – Vesi.fi aineistopankki

Ohjeessa ”Miten vedenlaadun havaintopaikan id löytyy” kerrotaan, miten pohja- tai pintaveden havaintopaikkojen yksilöiviä tunnistetietoja voi löytää ympäristöhallinnon hallinnoimien tietojärjestelmien avoimesta tiedosta tai ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä olevasta Pisara-järjestelmästä. Ohje on suunnattu elinvoimakeskusten vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille ja kaikille muille vedenlaadusta kiinnostuneille henkilöille.

Menetelmäohje kerrostuville järville soveltuvalle alusveden suodatukselle

Järvien kestävämpi kunnostus kaipaa tuekseen uusia, ravinteiden poistoon tähtääviä menetelmiä. Kerrostuville järville soveltuva suljetun kierron alusveden suodatusmenetelmä on yksi järveen kertyneiden ravinteiden poistoon tähtäävistä menetelmistä, joka voi parhaimmillaan tuottaa myös kiertotaloushyötyjä. Suljetun kierron alusveden suodatus on perinteisen alusveden poiston sovellus, jossa johdetaan runsaasti ravinteita ja rautaa sisältävää hapetonta alusvettä alapuolisen vesistön sijasta rannalle sijoitettuun suodatusyksikköön ja käsitelty vesi johdetaan ravinnesuodattimen jälkeen takaisin järveen. Menetelmäohjeessa kuvataan alusveden suodatuksen suunnittelun, toteutuksen ja seurannan kannalta oleelliset asiat.

Ympäristöarvojen huomioiminen ojitushankkeissa luonnonmukaisten menetelmien avulla

Yhteisen ojituksen tuki on osa maatilan investointitukia, joilla tuetaan myös muita maatalouden rakentamishankkeita. Uuden tukijärjestelmän tavoitteena on se, että hankkeissa huomioidaan peltojen kuivatustilan paranemisen lisäksi ojituksesta aiheutuvien vahinkojen ja haittojen ehkäiseminen. Mitä monipuolisemmin hankkeessa on käytetty tarkoituksenmukaisia ja hankealueelle sopivia ratkaisuja, sitä myönteisempi vaikutus sillä on vesiensuojeluun ja vesitalouteen. Oheisiin toimenpidekortteihin on kuvattu menetelmiä, joilla edellä mainittuja ojitussuunnitelman tarkoituksenmukaisia ehtoja voidaan hankkeessa täyttää.

Kastelu peltoviljelyssä -julkaisu

Luonnonhoidon koulutusyhdistys ry ja Salaojayhdistys ry ovat yhteistyössä juuri julkaisseet Kastelu peltoviljelyssä -julkaisun. Julkaisun tavoitteena on tuoda esille ja koota peltoviljelyssä toteutettuun kasteluun liittyvää tietoa sekä auttaa kastelun suunnitteluun ja toteutukseen liittyvissä pohdinnoissa. Julkaisu on suunnattu ensisijaisesti maanviljelijöille ja neuvojille.

Ruokaa särjestä -reseptit

Lähikalan – erityisesti särkien – syöminen on todellinen ekoteko. Särkien poistaminen järvistä vähentää järvien rehevöitymistä. Tämä reseptivihko on koottu Marttojen särkiruokakilpailusta (2000) ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön kalaruokakursseilta (2016).

Rannikon pienvesien kunnostusopas – fladat, kluuvi-fladat ja kluuvit, sekä niiden laskupurot

Rannikon pienvedet, eli fladat, kluuvifladat, kluuvit, kluuvijärvet ja niihin liittyvät purot, ovat uhanalaisia luontotyyppejä, joita uhkaavat monet paineet. Opas tarjoaa tietoa ja tukea rannikon pienvesien kunnostamiseen suunnittelusta toteutukseen.

Lähteikköjen pohjaeläimet

Vedessä tai vesirajassa eläviä selkärangattomia voidaan käyttää lähteikköjen tilan arvioinnissa sekä ennallistamisen tai muiden ihmisvaikutusten arvioinnissa tai seurannassa. Lähteikköjen pohjaeläimet -oppaassa esitellään lähteissä ensisijaisesti elävät punaisen listan selkärangattomat lajit sekä menetelmiä selkärangattomien selvitysten suunnitteluun ja toteutukseen.

Lähteikköjen ennallistamisopas

Lähteikköjen ennallistamisopas tarjoaa tietoa lähde-elinympäristöistä ja ennallistamisen tavoitteista. Oppaassa kuvataan vaikuttavuusseurannan periaatteita ja suunnittelua sekä ennallistamismenetelmiä.

Helmi – Sisävesien hiekkarantaopas

Sisävesien hiekkarataopas tarjoaa tietoa uhanalaiseksi luokiteltujen ja osittain huonosti tunnettujen sisävesien hiekkarantojen kunnostamista ja inventointia varten.

Laatusuositukset vedenlaaturekisteriin vietävälle tiedolle

Ohjeessa annetaan suosituksia vesistä määritettävien analyyttien akkreditoinnille, määritysrajoille ja mittausepävarmuuksille sekä näytteiden säilytysajoille ja -tavoille.

Pohjaeläinnäytteenoton tuloksiin liittyvät käsitteet (PDF)

Luettelo tuloksiin liittyviä käsitteistä, joita käytetään pohjaeläintietojärjestelmässä. Käsitteille esitetään määritelmät sekä mahdolliset synonyymit.

Pohjaeläinten näytteenottoon liittyvät käsitteet (PDF)

Luettelo näytteenottoon liittyviä käsitteistä, joita käytetään pohjaeläintietojärjestelmässä. Käsitteille esitetään määritelmät sekä mahdolliset synonyymit.

Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa – menetelmäohjeet

Julkaisuun on koottu Suomen oloihin sopivat ohjeet siitä, miten piileväseurantaa toteutetaan jokivesissä. Ohjeet kattavat menetelmän kuvauksen näytteenotosta piileväpreparaattien valmistukseen ja tulosten tulkintaan. Lisäksi julkaisussa on esitelty pohjalevien ekologiaa.

Luettelo jokien ja järvien pohjan piilevien suositeltavasta määrityskirjallisuudesta (PDF)

Luettelo kirjallisuudesta, jota suositellaan käytettäväksi jokien ja järvien piilevien määritykseen.

Suomen vesisammalten luettelo (PDF)

Suuntaa antava luettelo virta- ja vakavesissä ja rannoilla esiintyvistä sammalista. Luettelo on tarkoitettu käytettäväksi tukemaan erityisesti virtavesien koskipaikkojen inventointeja.

Jokien pohjaeläimistön taksonomian yhdenmukaistaminen

Jokien pohjaeläimistön tilan luokitteluun liittyvä lista, jota voidaan käyttää apuvälineenä taksonomian yhdenmukaistamisessa.

Ohje jokien ja järvien pohjaeläinmuuttujien laskentapohjiin

Ohjeessa kerrotaan, miten Excel-laskentapohjilla voidaan laskea pohjaeläimistön luokitteluindeksit vesienhoidon 2. luokittelukierroksella. Ohje soveltuu myös 3. luokittelukierrokselle.

Vesistö- ja valuma-aluekunnostukset Natura 2000 -alueilla: suunnittelun toimintamalli

Oppaassa käsitellään vesistökunnostusmenetelmien valintaa Natura2000 -alueilla. Kunnostusten on parannettava vesistön tilan lisäksi suojeltavan luontotyypin ja sen lajien tilaa.

Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella

Tässä oppaassa esitetään päivitetyt arviointiperusteet vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta varten tehtyyn tila-arviointiin. Kolmannen kauden arviointi toteutettiin Syken, Luken ja ELY-keskusten yhteistyönä vuosina 2018–2019 ja se perustui pääasiassa vuosien 2012–2017 seurantatietoihin.

Vesikasvit ja rannanhoito

Oppaaseen on koottu tietoa yleisimmistä vesikasveista ja niiden poistoon soveltuvista menetelmistä ja toimintatavoista.

Rantaeroosio ja sen torjunta

Tässä oppaassa selvitetään jokirantojen sekä pienten uomien eroosion syitä, annetaan tietoa eroosion vaikutuksista sekä esitellään eroosion torjunnan käytännön menetelmiä. Opas on tarkoitettu yksityisten rantojen kunnostusta suunnitteleville kansalaisille sekä vesistöjen kunnostushankkeiden vastuuhenkilöille.

Purot – elävää maaseutua

Opas antaa eväitä purokunnostusten suunnitteluun ja toteutukseen maatalousalueilla.

Hoida ja kunnosta lähipuroasi

Esitteessä kerrotaan puron kunnostamisen eri vaiheista. Esite on tarkoitettu kaikille purojen kunnostamisesta kiinnostuneille.