Nykyinen peruskuivatuksen tukijärjestelmä päättyi vuoden 2022 lopussa. Kansallinen peruskuivatuksen tukijärjestelmä oli vanhentunut ja päällekkäinen mm. kosteikkotukien kanssa sekä on myös vaikeasti sovitettavissa EU:n valtiontukijärjestelmään.
Vuodesta 2023 lähtien peruskuivatusta tuetaan yhteisenä ojitusinvestointina, osana maatilan investointitukea, jolla jo tuetaan muita maatalouden rakentamisinvestointeja ja esimerkiksi salaojitusta. Näin peruskuivatuksen tukeminen on investointitukena osana maatalouden rakennetukijärjestelmää.
Luonnonmukaiset ratkaisut vesienhoidossa -opas on laadittu yleistajuiseksi koosteeksi ongelmista ja niihin räätälöidyistä luonnonmukaisista ratkaisuista osana kokonaisvaltaista vesienhoitoa. Opas ei sisällä kaikkia olemassa olevia vesienhoidon menetelmiä, vaan se on koottu tietopaketiksi käytännön kokemusten pohjalta.
Ympäristöministeriön vuonna 2020 julkaisemaan ohjeeseen on koottu viranomaisia ja toiminnanharjoittajia tukevaa ohjeistusta ja hyviä käytäntöjä.
Vesitalousisännöitsijän opas on suunnattu erityisesti isännöitsijöille, mutta myös muille ojitushankkeista tai vesistökunnostushankkeista vastaaville. Opas on konkreettinen ohjeisto, jossa kerrotaan muun muassa ojitusyhteisöstä ja sen hallinnosta, annetaan katsaus ojitukseen ja maankuivatuksen oikeudellisiin näkökohtiin sekä perustietoa ojituksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja avustusmahdollisuuksista.
Kaksitasouoma on luonnonmukainen peruskuivatusmenetelmä, jonka avulla voidaan maankuivatuksen lisäksi turvata ja palauttaa uoman rakenteellinen ja biologinen monimuotoisuus.
Vinkkejä kaksitasouoman ja tulvatasanteen perustamiseen ja hoitoon. Kirjoittaja Pasi Valkama, SYKE.
Ohje kertoo, mitä ojitusasioita kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ja missä tilanteessa asian ratkaiseminen vaatii ojitustoimituksen.
Opas on suunnattu kuntien ympäristönsuojelusta vastaaville viranhaltijoille pyrkimyksenä auttaa heille kuuluvissa ojitusasioissa. Oppaan tarkoitus on antaa tietoa vesilain ojitusta koskevista normeista ja antaa apua laintulkintaan.
Toimintamalli vesilain ilmoitusmenettelyn mukaisen kunnostusojituksen suunnitteluun veden palauttamiseen soveltuvan kuivuneen suojelusuon valuma-alueella.
Oppaaseen on koottu tietoa tulvien esiintymisestä, tulvista aiheutuvista vahingoista sekä yleisesti tulvariskien hallinnasta keskittyen niihin asioihin, joita on tarpeen ottaa huomioon määritettäessä alimpia suositeltavia rakentamiskorkeuksia sisävesien ja meren ranta-alueilla.
Oppaassa käsitellään padon suunnittelua kuten hydrologista mitoitusta ja padon teknisiä turvallisuusvaatimuksia, padon rakentamista ja käyttöönottoa sekä vahingonvaaraselvitystä, padon omistajan turvallisuussuunnitelmaa sekä padon kunnossapitoa, käyttöä, tarkkailua, vuosi- ja määräaikaistarkastuksia.
Opas tarjoaa suosituksia HaSu-maiden kartoitukseen sekä siihen, miten rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa hallitaan ja ehkäistään haitallisia vaikutuksia. Oppaan tavoite on yhtenäistää HaSu-maiden tunnistamiseen käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja kriteereitä sekä esittää tapoja koota luotettavaa aineistoa, jotta voidaan valita kuhunkin hankkeeseen soveltuvat riskinhallintakeinot ja haittojen ehkäisykeinot.
Tunnistus-hankkeessa tuotettu menetelmäohje happamien sulfaattimaiden tunnistamisesta ja riskinarvioinnista pikamenetelmin.
Luonnonvarakeskuksen raportti metsänhoidosta happamilla sulfaattimailla. Raportissa käsitellään happamien sulfaattimaiden kartoitusmenetelmiä, metsänhoitotoimia ja metsänhoidon vesiensuojelua. Raportissa annetaan toimintasuositukset kunnostusojituksen suunnitteluun ja toteutukseen happamien sulfaattimaiden esiintymisalueella.
Ohjeessa kerrotaan miten happamat sulfaattimaat otetaan huomioon peruskuivatushankkeissa. Ohjetta voidaan soveltaa maatalouden lisäksi myös muissa kuivatushankkeissa happamilla sulfaattimailla. Ohje on tuotettu VIMLA-hankkeessa.
Lyhyt esite happamista sulfaattimaista. Esitteessä kerrotaan happamien sulfaattimaiden esiintymisestä ja annetaan vastauksia yleisiin kysymyksiin. Esite on tuotettu VIMLA-hankkeessa.
Ohjeessa kerrotaan miten kaivumassoja voidaan käsitellä happamien päästöjen vähentämiseksi. Kaivumassoja syntyy esimerkiksi ojien perkaushankkeissa, ruoppaushankkeissa ja muissa kaivuhankkeissa happamilla sulfaattimailla. Ohje on tuotettu VIMLA-hankkeessa.
Oppaassa annetaan ohjeita pienvesien tunnistamiseen, esitellään keskeinen pienvesiin liittyvä lainsäädäntö ja tarkastellaan pienvesiin liittyvien toimenpiteiden luvanvaraisuutta. Lisäksi oppaaseen on koottu suosituksia pienvesien nykyistä paremmaksi huomioon ottamiseksi maankäytössä.
Raportissa kuvataan menetelmiä maatalousalueen virtavesien tilan parantamiseksi. Päämääränä oli parantaa maatalouden kuivatustoiminnan heikentämien virtavesien ekologista tilaa kansallisen Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian tavoitteiden mukaisesti.
Oppaassa kerrotaan maatalousalueiden uomien luontoarvoista ja niiden huomioon ottamisesta ojitusprosessissa. Oppaaseen koottua listaa merkittävistä uomien luontoarvoista voidaan käyttää apuna arvioitaessa, onko uoma palautunut luonnontilaisen kaltaiseksi.
Oppaan tarkoituksena on jakaa tietoa rantaraivauksen toteuttamisesta ja raivauksen vaikutuksista. Opas on tarkoitettu erilaisten vesistöhankkeiden ja valtaojien perkaushankkeiden vastuuhenkilöille sekä rantaraivausta suunnitteleville kansalaisille.
Oppaassa on esitetty maankuivatuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät näkökohdat, teknilliset ja ympäristölliset ohjeet sekä laatuvaatimukset. Oppaassa on keskitetty maatalousalueiden kuivatukseen, mutta myös metsäojituksia on käsitelty lyhyesti.
Oppaasta löytyy ojitusyhteisöjen toimitsijoille tietoa siitä, miten kunnossapito- ja peruskorjaushanke toteutetaan ja mitä velvollisuuksia yhteisöllä on.
Oppaan tarkoituksena on antaa aukkomitoituksia tekeville henkilöille tietoa laskentaperusteista ja hyväksi koetuista toimintatavoista. Oppaan avulla on mahdollista luoda yhtenäinen käytäntö silta- ja rumpuaukkojen mitoituksessa