Vesiaineistopankki, vesien tila ja kunnostus

array(88) { [0]=> object(WP_Post)#14241 (24) { ["ID"]=> int(4323) ["post_author"]=> string(1) "8" ["post_date"]=> string(19) "2025-07-11 15:16:25" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-07-11 12:16:25" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(42) "Miten pohjaveden riskikohteet tallennetaan" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(42) "miten-pohjaveden-riskikohteet-tallennetaan" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-15 15:01:36" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-15 13:01:36" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4323" ["menu_order"]=> int(35) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [1]=> object(WP_Post)#14242 (24) { ["ID"]=> int(4316) ["post_author"]=> string(1) "8" ["post_date"]=> string(19) "2025-06-10 19:51:10" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-06-10 16:51:10" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(33) "Pohjaveden VPD-riskitekijäarviot" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(32) "pohjaveden-vpd-riskitekijaarviot" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-15 15:00:52" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-15 13:00:52" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4316" ["menu_order"]=> int(36) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [2]=> object(WP_Post)#14243 (24) { ["ID"]=> int(4301) ["post_author"]=> string(1) "8" ["post_date"]=> string(19) "2025-06-06 16:03:20" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-06-06 13:03:20" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(60) "Vedenlaadun havaintopaikan tunniste - Vesi.fi aineistopankki" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(58) "vedenlaadun-havaintopaikan-tunniste-vesi-fi-aineistopankki" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-15 15:00:11" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-15 13:00:11" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4301" ["menu_order"]=> int(38) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [3]=> object(WP_Post)#14244 (24) { ["ID"]=> int(4114) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2025-03-20 12:40:45" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-03-20 10:40:45" ["post_content"]=> string(2383) "Rehevöityneiden järvien kunnostaminen edellyttää usein toimenpiteitä sisäisen kuormituksen, eli sedimentissä olevien ravinteiden vapautumisen ehkäisemiseksi. Järviin kertyneiden ravinteiden poistoon tähtäävillä kunnostusmenetelmillä voidaan pyrkiä parantamaan järvien tilaa pitkäkestoisemmin. Alusveden suodatus on yksi ravinteiden pysyvämpään poistoon tähtäävistä menetelmistä, jota voidaan hyödyntää lämpötilakerrostuvilla järvillä. Rehevöityneiden ja lämpötilakerrostuvien järvien alusvesi muodostuu kerrostuneisuuskaudella usein hapettomaksi voimakkaan hajotustoiminnan vuoksi. Hapettomuuden seurauksena sedimentistä vapautuu rautayhdisteisiin ja hajoavaan orgaaniseen ainekseen sitoutunutta fosforia. Fosfori siirtyy sedimentistä pohjanläheiseen vesikerrokseen, josta se voidaan pumpata järvestä suodatusyksikköön. Suodatettu vesi palautetaan takaisin kunnostettavaan järveen. Alusveden suodatus on perinteiseen, painovoimaisesti toteutettuun alusveden poisjohtamiseen verrattuna kalliimpi, mutta riskittömämpi vaihtoehto. Järvestä alavirtaan poisjohdettu alusvesi sisältää runsaasti ravinteita, jolloin perinteinen menetelmä saattaa usein siirtää rehevöitymisongelmaa eteenpäin. Lisäksi perinteinen poisjohtaminen voi laskea kunnostettavan järven vedenpintaa, jonka vuoksi perinteinen menetelmä edellyttää usein vesilain mukaisen luvan. Alusveden suodatusmenetelmässä saadaan poistettua alusveden sisältämiä ravinteita, jonka vuoksi rehevöitymishaittaa ei muodostu. Menetelmä ei myöskään vaikuta vedenpinnan tasoon, koska suodatettu vesi palautetaan takaisin kunnostettavaan järveen. Järvien kunnostaminen edellyttää lisäksi aina ulkoisen ravinnekuormituksen hallintaa, jota ilman järvien tilaa ei voida parantaa. Tehokkainta ja taloudellisinta vesiensuojelua on ehkäistä kuormituksen syntymistä ja siten estää ravinteiden pääsyä valuma-alueelta järveen mahdollisimman tehokkaasti. Menetelmäohje kerrostuville järville soveltuvalle alusveden suodatukselle Ravinteet Poistoon: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus -hanke (2023-2024)" ["post_title"]=> string(64) "Alusveden suodatus rehevöityneen järven kunnostusmenetelmänä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(60) "alusveden-suodatus-rehevoityneen-jarven-kunnostusmenetelmana" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2025-03-20 12:48:44" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2025-03-20 10:48:44" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4114" ["menu_order"]=> int(52) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [4]=> object(WP_Post)#14245 (24) { ["ID"]=> int(4100) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2025-03-13 09:16:43" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-03-13 07:16:43" ["post_content"]=> string(733) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Tuhkalannoitus-tietokortti on laadittu osana HiiliVie-hanketta, joka jatkaa SysteemiHiili-hankkeen työtä. Hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• HiiliVie -hanke (syke.fi)

" ["post_title"]=> string(44) "Tietokortti: Tuhkalannoitus metsätaloudessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(42) "tietokortti-tuhkalannoitus-metsataloudessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2025-03-13 09:19:37" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2025-03-13 07:19:37" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4100" ["menu_order"]=> int(53) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [5]=> object(WP_Post)#14246 (24) { ["ID"]=> int(4073) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2025-03-12 15:01:19" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-03-12 13:01:19" ["post_content"]=> string(145) "Visualisointi on myös osa Euroopan aluekehitysrahaston, Oulujoen vesistöalueen kuntien ja yritysten sekä Syken rahoittamaa ARVOVESI2-hanketta." ["post_title"]=> string(46) "Muhosjoen tilatarkastelujen visuaalinen tuotos" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(46) "muhosjoen-tilatarkastelujen-visuaalinen-tuotos" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2025-03-12 15:01:19" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2025-03-12 13:01:19" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4073" ["menu_order"]=> int(54) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [6]=> object(WP_Post)#14247 (24) { ["ID"]=> int(4065) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2025-03-11 12:25:37" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-03-11 10:25:37" ["post_content"]=> string(2530) "ARVOVESI2 -Suunnittelun välineitä ja työkaluja ilmastokestävyyden vahvistamiseksi Oulujoen vesistöalueella -hankkeen (2023-2024) yhtenä tavoitteena oli pilotoida SysteemiHiili-hankkeessa (2021-2023) kehitettyä kaksivaiheista lähestymistapaa, jolla voidaan ensiksi laajemmalla valuma-aluetasolla paikkatietoaineistoja hyödyntäen tunnistaa ne osavaluma-alueet, joissa on suuri tarve / potentiaali vesistökuormituksen vähentämiselle, vesien pidättämiselle, luonnon monimuotoisuuden parantamiselle ja kasvihuonekaasujen vähentämiselle. Toisessa vaiheessa valitulla valuma-alueella tiiviissä vuoropuhelussa alueen maanomistajien, neuvontajärjestöjen ja muiden keskeisten osapuolien kanssa etsitään ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin keskeisiksi tunnistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lopputuloksena on yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma, jossa ratkaisuja on etsitty sekä tilatasolla että tila- ja sektorirajat ylittäen. Suunnitelmat voivat palvella myös metkan suometsien hoitosuunnitelmien laadintaa sekä CAP-tukihakemusten laadintaa. Kaksivaiheista lähestymistapaa sovellettiin ARVOVESI2-hankkeessa Oulujoen vesistöalueella Muhosjoen ja Vuolijoen valuma-alueilla. Kohteet valittiin niin, että mukana on alue, jossa maatalous on merkittävä kuormittaja (Muhosjoen valuma-alue) ja alue, jossa maankäyttö on valtaosin suometsätaloutta (Vuolijoen valuma-alue). Hankkeen lopputuotteet:

• Vuolijoen monitavoitteiset vesienhallinta ja ilmastokestavyystarkastelut
• Vuolijoen osavaluma-alueen tarkastelut KUNNOS työkalulla
• Muhosjoen tarkastelukohteiden valuma-aluesuunnitelmat
• Muhosjoen monitavoitteiset vesienhallinta- ja ilmastokestävyystarkastelut
• Muhosjoen tilatarkastelujen visuaalinen tuotos

" ["post_title"]=> string(67) "ARVOVESI2-hankkeen valuma-aluetarkastelut Oulujoen vesistöalueella" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(66) "arvovesi2-hankkeen-valuma-aluetarkastelut-oulujoen-vesistoalueella" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2025-03-12 15:13:11" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2025-03-12 13:13:11" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4065" ["menu_order"]=> int(55) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [7]=> object(WP_Post)#14248 (24) { ["ID"]=> int(4057) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2025-03-11 09:21:36" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-03-11 07:21:36" ["post_content"]=> string(140) "Tarkastelut ovat osa Euroopan aluekehitysrahaston, Oulujoen vesistöalueen kuntien ja yritysten sekä Syken rahoittamaa ARVOVESI2-hanketta." ["post_title"]=> string(74) "Vuolijoen monitavoitteiset vesienhallinta- ja ilmastokestävyystarkastelut" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(72) "vuolijoki-monitavoitteiset-vesienhallinta-ja-ilmastokestavyystarkastelut" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2025-03-12 15:03:59" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2025-03-12 13:03:59" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4057" ["menu_order"]=> int(57) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [8]=> object(WP_Post)#14249 (24) { ["ID"]=> int(4003) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2025-01-22 14:41:25" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2025-01-22 12:41:25" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(47) "Helppoja menetelmiä vesistön tilan seurantaan" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(45) "helppoja-menetelmia-vesiston-tilan-seurantaan" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-15 15:28:04" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-15 13:28:04" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=4003" ["menu_order"]=> int(65) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [9]=> object(WP_Post)#14250 (24) { ["ID"]=> int(3982) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2024-12-19 13:16:55" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-12-19 11:16:55" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(75) "Menetelmäohje kerrostuville järville soveltuvalle alusveden suodatukselle" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(73) "menetelmaohje-kerrostuville-jarville-soveltuvalle-alusveden-suodatukselle" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2025-03-14 12:57:26" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2025-03-14 10:57:26" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3982" ["menu_order"]=> int(68) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [10]=> object(WP_Post)#14251 (24) { ["ID"]=> int(3714) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2024-10-07 14:46:39" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2024-10-07 11:46:39" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(84) "Ympäristöarvojen huomioiminen ojitushankkeissa luonnonmukaisten menetelmien avulla" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(82) "ymparistoarvojen-huomioiminen-ojitushankkeissa-luonnonmukaisten-menetelmien-avulla" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-10-07 14:47:05" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-10-07 11:47:05" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3714" ["menu_order"]=> int(113) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [11]=> object(WP_Post)#14252 (24) { ["ID"]=> int(3226) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-12-20 15:48:21" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-12-20 13:48:21" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(37) "Stöd för gemensamma dikningsprojekt" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(35) "stod-for-gemensamma-dikningsprojekt" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-12-20 15:48:21" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-12-20 13:48:21" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3226" ["menu_order"]=> int(168) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [12]=> object(WP_Post)#14253 (24) { ["ID"]=> int(3063) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:58:05" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:58:05" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(61) "Tietokortti: Vesienhallinnan hyvät käytännöt suometsissä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(55) "tietokortti-vesienhallinnan-hyvat-kaytannot-suometsissa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:51:41" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:51:41" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3063" ["menu_order"]=> int(174) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [13]=> object(WP_Post)#14254 (24) { ["ID"]=> int(3061) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:56:43" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:56:43" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(51) "Tietokortti: Pidennetty kiertoaika metsätaloudessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(49) "tietokortti-pidennetty-kiertoaika-metsataloudessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:52:17" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:52:17" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3061" ["menu_order"]=> int(175) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [14]=> object(WP_Post)#14255 (24) { ["ID"]=> int(3059) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:55:44" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:55:44" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(42) "Tietokortti: Oikein ajoitettu metsänhoito" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(40) "tietokortti-oikein-ajoitettu-metsanhoito" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:52:33" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:52:33" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3059" ["menu_order"]=> int(176) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [15]=> object(WP_Post)#14256 (24) { ["ID"]=> int(3057) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:54:39" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:54:39" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(42) "Tietokortti: Metsätuhojen ennaltaehkäisy" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(39) "tietokortti-metsatuhojen-ennaltaehkaisy" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:52:51" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:52:51" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3057" ["menu_order"]=> int(177) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [16]=> object(WP_Post)#14257 (24) { ["ID"]=> int(3055) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:53:06" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:53:06" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(46) "Tietokortti: Jatkuva kasvatus metsätaloudessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(44) "tietokortti-jatkuva-kasvatus-metsataloudessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:53:07" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:53:07" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3055" ["menu_order"]=> int(178) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [17]=> object(WP_Post)#14258 (24) { ["ID"]=> int(3053) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:51:52" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:51:52" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(61) "Tietokortti: Tulvatasanteelliset kaksitasouomat maataloudessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(60) "tietokortti-tulvatasanteelliset-kaksitasouomat-maataloudessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:53:28" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:53:28" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3053" ["menu_order"]=> int(179) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [18]=> object(WP_Post)#14259 (24) { ["ID"]=> int(3051) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:50:33" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:50:33" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(44) "Tietokortti: Tilusjärjestelyt maataloudessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(42) "tietokortti-tilusjarjestelyt-maataloudessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:53:47" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:53:47" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3051" ["menu_order"]=> int(180) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [19]=> object(WP_Post)#14260 (24) { ["ID"]=> int(3049) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:49:14" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:49:14" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(43) "Tietokortti: Täsmälannoitus maataloudessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(40) "tietokortti-tasmalannoitus-maataloudessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:54:05" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:54:05" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3049" ["menu_order"]=> int(181) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [20]=> object(WP_Post)#14261 (24) { ["ID"]=> int(3047) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:10:51" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:10:51" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(43) "Tietokortti: Talviaikainen kasvipeitteisyys" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(42) "tietokortti-talviaikainen-kasvipeitteisyys" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:54:25" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:54:25" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3047" ["menu_order"]=> int(182) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [21]=> object(WP_Post)#14262 (24) { ["ID"]=> int(3045) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:09:48" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:09:48" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(59) "Tietokortti: Suojakaistat ja suojavyöhykkeet maataloudessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(57) "tietokortti-suojakaistat-ja-suojavyohykkeet-maataloudessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:54:44" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:54:44" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3045" ["menu_order"]=> int(183) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [22]=> object(WP_Post)#14263 (24) { ["ID"]=> int(3043) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:08:44" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:08:44" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(64) "Tietokortti: Säätösalaojitus ja säätökastelu maataloudessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(57) "tietokortti-saatosalaojitus-ja-saatokastelu-maataloudessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:55:06" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:55:06" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3043" ["menu_order"]=> int(184) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [23]=> object(WP_Post)#14264 (24) { ["ID"]=> int(3041) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:02:21" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:02:21" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(40) "Tietokortti: Rakennekalkki maataloudessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(39) "tietokortti-rakennekalkki-maataloudessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-11-17 12:54:28" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-11-17 10:54:28" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3041" ["menu_order"]=> int(185) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [24]=> object(WP_Post)#14265 (24) { ["ID"]=> int(3039) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 11:00:29" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 08:00:29" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(39) "Tietokortti: Monipuolinen viljelykierto" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(38) "tietokortti-monipuolinen-viljelykierto" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:55:45" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:55:45" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3039" ["menu_order"]=> int(186) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [25]=> object(WP_Post)#14266 (24) { ["ID"]=> int(3036) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 10:58:54" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 07:58:54" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(29) "Tietokortti: Kosteikkoviljely" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(28) "tietokortti-kosteikkoviljely" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-14 10:46:32" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-14 08:46:32" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3036" ["menu_order"]=> int(187) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [26]=> object(WP_Post)#14267 (24) { ["ID"]=> int(3019) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-13 12:52:31" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-13 09:52:31" ["post_content"]=> string(723) "Katso myös muut tietokortit:

• Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi

Aineistot on tuotettu SysteemiHiili-hankkeessa, joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Lisätietoja:

• SysteemiHiili-hanke (Syke.fi)
• Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma (Mmm.fi)

 " ["post_title"]=> string(52) "Tietokortti: Alus- ja kerääjäkasvit maataloudessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(47) "tietokortti-alus-ja-keraajakasvit-maataloudessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-10-09 13:57:24" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-10-09 10:57:24" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=3019" ["menu_order"]=> int(191) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [27]=> object(WP_Post)#14268 (24) { ["ID"]=> int(2996) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-09-28 12:19:05" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-09-28 09:19:05" ["post_content"]=> string(5003) "Tiiviit yhteenvedot kertovat toimenpiteiden vaikutuksista maaperän kasvukuntoon, monimuotoisuuteen, veden pidättämiseen, vesistökuormitukseen, hiilitaseeseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lisäksi esitetään arvio toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista. Maa- ja metsätalouden toimenpiteistä on lisäksi laadittu vertailutaulukot, joista saa nopeasti yleiskuvan eri toimenpiteiden hyödyistä. Aineistot on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen ja Savonian yhteistyössä osana SysteemiHiili-hankketta (2021–2023), joka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Tutustu hankkeeseen: Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla - Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä (SysteemiHiili) (Syke.fi)

Maatalouden toimenpiteet

• Alus- ja kerääjäkasvit
• Eloperäiset maanparannusaineet
• Kevennetty muokkaus ja suorakylvö
• Kosteikko
• Kosteikkoviljely
• Monipuolinen viljelykierto
• Rakennekalkki
• Säätösalaojitus ja säätökastelu
• Suojakaistat ja suojavyöhykkeet
• Talviaikainen kasvipeitteisyys
• Täsmälannoitus
• Tilusjärjestelyt
• Tulvatasanteelliset kaksitasouomat

Metsätalouden toimenpiteet

• Jatkuva kasvatus
• Metsätuhojen ennaltaehkäisy
• Oikein ajoitettu metsänhoito
• Pidennetty kiertoaika
• Vesienhallinnan hyvät käytännöt
• Tuhkalannoitus

Vertailutaulukot tietokorttien toimenpiteistä

• Vertailutaulukko: maatalouden toimenpiteet
• Vertailutaulukko: metsätalouden toimenpiteet
• Vertailutaulukko: metsätalouden vesiensuojelurakenteiden vaikutukset

" ["post_title"]=> string(83) "Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(78) "tietokortit-kestavan-maa-ja-metsatalouden-toimenpiteista-vesien-suojelemiseksi" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2025-03-13 09:21:50" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2025-03-13 07:21:50" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2996" ["menu_order"]=> int(192) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [28]=> object(WP_Post)#14269 (24) { ["ID"]=> int(2966) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-08-09 10:49:26" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-08-09 07:49:26" ["post_content"]=> string(242) "Julkaisun ovat rahoittaneet Salaojituksen Tukisäätiö sr, MTK ja Salaojayhdistys. Julkaisun toimituskuntaan kuului edustajia Luokon ja Salaojayhdistyksen lisäksi MTK:lta, Helsingin Yliopistolta, Sitralta ja Salaojituksen Tukisäätiöltä." ["post_title"]=> string(34) "Kastelu peltoviljelyssä -julkaisu" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(6) "2966-2" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-09-04 10:04:31" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-09-04 07:04:31" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2966" ["menu_order"]=> int(195) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [29]=> object(WP_Post)#14270 (24) { ["ID"]=> int(2958) ["post_author"]=> string(2) "10" ["post_date"]=> string(19) "2023-07-03 15:15:15" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-07-03 12:15:15" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(27) "Ruokaa särjestä -reseptit" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(24) "ruokaa-sarjesta-reseptit" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-08-28 10:50:46" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-08-28 07:50:46" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2958" ["menu_order"]=> int(196) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [30]=> object(WP_Post)#14271 (24) { ["ID"]=> int(2944) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-06-13 17:36:57" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-06-13 14:36:57" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(93) "Rannikon pienvesien kunnostusopas - fladat, kluuvi-fladat ja kluuvit, sekä niiden laskupurot" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(88) "rannikon-pienvesien-kunnostusopas-fladat-kluuvi-fladat-ja-kluuvit-seka-niiden-laskupurot" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-06-14 10:25:37" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-06-14 07:25:37" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2944" ["menu_order"]=> int(197) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [31]=> object(WP_Post)#14272 (24) { ["ID"]=> int(2940) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-06-13 17:33:01" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-06-13 14:33:01" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(28) "Lähteikköjen pohjaeläimet" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(25) "lahteikkojen-pohjaelaimet" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-02-27 11:05:17" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-02-27 09:05:17" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2940" ["menu_order"]=> int(198) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [32]=> object(WP_Post)#14273 (24) { ["ID"]=> int(2938) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-06-13 17:30:12" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-06-13 14:30:12" ["post_content"]=> string(174) "Voit ladata oppaan suuremmalla resoluutiolla Kansalliskirjaston julkaisuarkistosta: Lähteikköjen ennallistamisopas " ["post_title"]=> string(32) "Lähteikköjen ennallistamisopas" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(30) "lahteikkojen-ennallistamisopas" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-02-28 10:01:50" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-02-28 08:01:50" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2938" ["menu_order"]=> int(199) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [33]=> object(WP_Post)#14274 (24) { ["ID"]=> int(2935) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-06-13 17:19:54" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-06-13 14:19:54" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(35) "Helmi - Sisävesien hiekkarantaopas" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(32) "helmi-sisavesien-hiekkarantaopas" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2024-02-27 11:04:33" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2024-02-27 09:04:33" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2935" ["menu_order"]=> int(200) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [34]=> object(WP_Post)#14275 (24) { ["ID"]=> int(2928) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2023-06-01 08:58:55" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-06-01 05:58:55" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(48) "Uppopuupuhdistamo - opas menetelmän käyttöön" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(42) "uppopuupuhdistamo-opas-menetelman-kayttoon" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-06-21 09:18:45" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-06-21 06:18:45" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2928" ["menu_order"]=> int(201) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [35]=> object(WP_Post)#14276 (24) { ["ID"]=> int(2815) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2023-03-31 09:49:46" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-03-31 06:49:46" ["post_content"]=> string(276) "Se sisältää hyvän tilan määritelmät, niihin osin perustuvan meriympäristön nykytilan arvion vuosille 2011–2016, mukaan lukien mereen kohdistuvat paineet, ja tarkistetut yleiset ympäristötavoitteet sekä indikaattorit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan." ["post_title"]=> string(33) "Suomen meriympäristön tila 2018" ["post_excerpt"]=> string(71) "Raportti päivittää Suomen merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(31) "suomen-meriympariston-tila-2018" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-03-31 09:49:46" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-03-31 06:49:46" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2815" ["menu_order"]=> int(206) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [36]=> object(WP_Post)#14277 (24) { ["ID"]=> int(2608) ["post_author"]=> string(1) "4" ["post_date"]=> string(19) "2023-02-21 14:26:46" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2023-02-21 12:26:46" ["post_content"]=> string(1505) "

Tarvikkeet

• noin 10 m, 3-8 mm paksua narua ”nailonnaru”
• 1-2 kg paino, levyn upottamiseen veteen
• valkoinen ja pyöreä vedenkestävä levy, jonka läpimitta 20-30 cm

Levyn valmistaminen

Tarkoitus on että veteen laskettava levy uppoaa vaakatasossa ja levyn syvyys voidaan lukea narusta.

Työvaiheet

• Voit maalata levyn kuvan mukaisella kuviolla.
• Poraa levyn reunaa 3-4 reikää tasavälein tai yksi keskelle.
• Pujota köysi reikien läpi.
• Yhdistä ja yhdistä päät levyn molemmin puolin noin 0,5 m korkeudelle levyn keskipisteestä.
• Estä levyn liikkuminen esim. solmuilla.
• Kiinnitä toiseen köysien yhtymäkohtaan paino ja toiseen mittaköysi, jossa on levyn keskipisteestä mitaten puolen metrin välein solmu.
• Merkitse köyteen vedenkestävällä kynällä 50 cm (+10cm) välein selkeä merkki. Ensimmäinen merkki tulee 50 cm päähän levyn pinnasta.
• Varmista mittaamalla että solmujen väli on oikea ja levyn antama näkösyvyyslukema on oikein.

[caption id="attachment_2609" align="aligncenter" width="1559"] Lopputuloksena valmis näkösyvyyslevy © Syke, Suomen ympäristökeskus, Jari Silander[/caption]" ["post_title"]=> string(65) "Näkösyvyyslevy (Secchi-levy) - Valmistusohje ” Tee-Se-Itse”" ["post_excerpt"]=> string(170) "Näkösyvyyslevyllä mitataan veden läpinäkyvyyttä - näkösyvyyttä.  Näkösyvyyttä mitataan valkoisella Secchi-levyllä, jonka voi valmistaa tietokortin ohjeilla." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(52) "nakosyvyyslevy-secchi-levy-valmistusohje-tee-se-itse" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2023-02-21 14:26:46" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2023-02-21 12:26:46" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2608" ["menu_order"]=> int(244) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [37]=> object(WP_Post)#14278 (24) { ["ID"]=> int(2435) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-12-21 12:10:01" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-12-21 10:10:01" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(29) "PROPPEN Project, Final Report" ["post_excerpt"]=> string(130) "Final Report on the result of the PROPPEN Project (802-0301-08) to the Swedish Environmental Protection Agency, Formas and VINNOVA" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(28) "proppen-project-final-report" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-12-21 12:10:01" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-12-21 10:10:01" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2435" ["menu_order"]=> int(266) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [38]=> object(WP_Post)#14279 (24) { ["ID"]=> int(2322) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-11-01 08:33:04" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-11-01 06:33:04" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(60) "Laatusuositukset vedenlaaturekisteriin vietävälle tiedolle" ["post_excerpt"]=> string(182) "Ohjeessa annetaan suosituksia vesistä määritettävien analyyttien akkreditoinnille, määritysrajoille ja mittausepävarmuuksille sekä näytteiden säilytysajoille ja -tavoille. " ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(58) "laatusuositukset-vedenlaaturekisteriin-vietavalle-tiedolle" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-11-01 08:33:04" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-11-01 06:33:04" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2322" ["menu_order"]=> int(291) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [39]=> object(WP_Post)#14280 (24) { ["ID"]=> int(2275) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:27:16" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:27:16" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(63) "Pohjaeläinnäytteenoton tuloksiin liittyvät käsitteet (PDF)" ["post_excerpt"]=> string(168) "Luettelo tuloksiin liittyviä käsitteistä, joita käytetään pohjaeläintietojärjestelmässä. Käsitteille esitetään määritelmät sekä mahdolliset synonyymit." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(56) "pohjaelainnaytteenoton-tuloksiin-liittyvat-kasitteet-pdf" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:28:42" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:28:42" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2275" ["menu_order"]=> int(293) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [40]=> object(WP_Post)#14281 (24) { ["ID"]=> int(2273) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:28:13" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:28:13" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(58) "Pohjaeläinten näytteenottoon liittyvät käsitteet (PDF)" ["post_excerpt"]=> string(174) "Luettelo näytteenottoon liittyviä käsitteistä, joita käytetään pohjaeläintietojärjestelmässä. Käsitteille esitetään määritelmät sekä mahdolliset synonyymit." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(52) "pohjaelainten-naytteenottoon-liittyvat-kasitteet-pdf" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:28:13" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:28:13" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2273" ["menu_order"]=> int(294) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [41]=> object(WP_Post)#14282 (24) { ["ID"]=> int(2271) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:29:37" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:29:37" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(65) "Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake ja sen täyttöohjeet (PDF)" ["post_excerpt"]=> string(320) "Lomakkeelle merkitään pohjaeläinnäytteenoton havainnot. Maastossa merkityt tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmään. Tiedosto sisältää myös lomakkeen täyttöohjeet. Maastolomake täytetään maastossa ja tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmään." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(59) "pohjaelainnaytteenoton-maastolomake-ja-sen-tayttoohjeet-pdf" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-11-01 13:48:55" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-11-01 11:48:55" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2271" ["menu_order"]=> int(295) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [42]=> object(WP_Post)#14283 (24) { ["ID"]=> int(2269) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:48:32" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:48:32" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(95) "Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa – menetelmäohjeet" ["post_excerpt"]=> string(265) "Julkaisuun on koottu Suomen oloihin sopivat ohjeet siitä, miten piileväseurantaa toteutetaan. Ohjeet kattavat menetelmän kuvauksen näytteenotosta piileväpreparaattien valmistukseen ja tulosten tulkintaan. Lisäksi julkaisussa on esitelty pohjalevien ekologiaa." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(88) "piilevayhteisot-jokivesien-ekologisen-tilan-luokittelussa-ja-seurannassa-menetelmaohjeet" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-11-01 13:48:10" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-11-01 11:48:10" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2269" ["menu_order"]=> int(296) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [43]=> object(WP_Post)#14284 (24) { ["ID"]=> int(2267) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:31:26" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:31:26" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(94) "Luettelo jokien ja järvien pohjan piilevien suositeltavasta määrityskirjallisuudesta (PDF)" ["post_excerpt"]=> string(106) "Luettelo kirjallisuudesta, jota suositellaan käytettäväksi jokien ja järvien piilevien määritykseen." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(88) "luettelo-jokien-ja-jarvien-pohjan-piilevien-suositeltavasta-maarityskirjallisuudesta-pdf" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:31:26" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:31:26" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2267" ["menu_order"]=> int(297) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [44]=> object(WP_Post)#14285 (24) { ["ID"]=> int(2265) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:32:06" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:32:06" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(46) "Järvien piilevien maastohavaintolomake (PDF)" ["post_excerpt"]=> string(65) "Lomakkeelle merkitään järvien piilevänäytteenoton havainnot." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(42) "jarvien-piilevien-maastohavaintolomake-pdf" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:32:06" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:32:06" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2265" ["menu_order"]=> int(298) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [45]=> object(WP_Post)#14286 (24) { ["ID"]=> int(2263) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:32:57" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:32:57" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(44) "Jokien piilevien maastohavaintolomake (PDF)" ["post_excerpt"]=> string(63) "Lomakkeelle merkitään jokien piilevänäytteenoton havainnot." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(41) "jokien-piilevien-maastohavaintolomake-pdf" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:32:57" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:32:57" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2263" ["menu_order"]=> int(299) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [46]=> object(WP_Post)#14287 (24) { ["ID"]=> int(2261) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:33:52" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:33:52" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(36) "Suomen vesisammalten luettelo (PDF)" ["post_excerpt"]=> string(189) "Suuntaa antava luettelo virta- ja vakavesissä ja rannoilla esiintyvistä sammalista. Luettelo on tarkoitettu käytettäväksi tukemaan erityisesti virtavesien koskipaikkojen inventointeja." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(33) "suomen-vesisammalten-luettelo-pdf" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:33:52" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:33:52" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2261" ["menu_order"]=> int(300) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [47]=> object(WP_Post)#14288 (24) { ["ID"]=> int(2259) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:35:23" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:35:23" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(59) "Virtavesien vesikasviseurantojen maastolomake, joet (Excel)" ["post_excerpt"]=> string(106) "Lomakkeelle merkitään joissa tehtävien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättävät tiedot." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(56) "virtavesien-vesikasviseurantojen-maastolomake-joet-excel" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:35:23" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:35:23" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2259" ["menu_order"]=> int(301) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [48]=> object(WP_Post)#14289 (24) { ["ID"]=> int(2257) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:37:44" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:37:44" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(82) "Järvien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan tulosten tallennuspohja (Excel)" ["post_excerpt"]=> string(102) "Lomaketta käytetään vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättyjen tietojen tallentamiseen." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(75) "jarvien-vesikasviseurantojen-paavyohykelinjan-tulosten-tallennuspohja-excel" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:37:44" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:37:44" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2257" ["menu_order"]=> int(302) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [49]=> object(WP_Post)#14290 (24) { ["ID"]=> int(2255) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:39:08" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:39:08" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(86) "Vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan maastolomake, säännöstellyt järvet (PDF)" ["post_excerpt"]=> string(131) "Lomakkeelle merkitään säännöstellyissä järvissä tehtävien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättävät tiedot." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(75) "vesikasviseurantojen-paavyohykelinjan-maastolomake-saannostellyt-jarvet-pdf" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:39:08" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:39:08" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2255" ["menu_order"]=> int(303) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [50]=> object(WP_Post)#14291 (24) { ["ID"]=> int(2253) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:40:31" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:40:31" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(69) "Vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan maastolomake, järvet (PDF)" ["post_excerpt"]=> string(110) "Lomakkeelle merkitään järvissä tehtävien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättävät tiedot." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(61) "vesikasviseurantojen-paavyohykelinjan-maastolomake-jarvet-pdf" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:40:31" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:40:31" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2253" ["menu_order"]=> int(304) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [51]=> object(WP_Post)#14292 (24) { ["ID"]=> int(2251) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 17:41:21" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:41:21" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(71) "Vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan maastolomake, järvet (Excel)" ["post_excerpt"]=> string(110) "Lomakkeelle merkitään järvissä tehtävien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjalta kerättävät tiedot." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(63) "vesikasviseurantojen-paavyohykelinjan-maastolomake-jarvet-excel" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 17:41:21" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 15:41:21" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2251" ["menu_order"]=> int(305) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [52]=> object(WP_Post)#14293 (24) { ["ID"]=> int(2223) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 09:49:39" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 07:49:39" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(61) "Järvien rantavyöhykkeen pohjaeläinmuuttujien laskentapohja" ["post_excerpt"]=> string(234) "Taulukkopohja, jonka avulla voidaan laskea järvien rantavyöhykkeen pohjaeläimistön tilan luokittelun muuttujat. Laskentapohja ei sisällä kolmannelle luokittelukaudelle kehitettyjä erillisiä kriteerejä Pohjois-Lapin järville." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(58) "jarvien-rantavyohykkeen-pohjaelainmuuttujien-laskentapohja" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 09:49:39" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 07:49:39" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2223" ["menu_order"]=> int(309) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [53]=> object(WP_Post)#14294 (24) { ["ID"]=> int(2219) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 09:40:05" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 07:40:05" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(54) "Järvisyvänteiden pohjaeläinmuuttujien laskentapohja" ["post_excerpt"]=> string(289) "Taulukkopohja, jonka avulla voidaan laskea järvisyvänteiden pohjaeläimistön tilan luokittelun muuttujat. Muuttujia ei tule soveltaa matalien, keskisyvyydeltään alle 3 metrin järvien tilan arviointiin. PMA-indeksiä ei tule soveltaa järvityyppien Rh, Lv, PoLa, Rr ja Rk arviointiin." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(51) "jarvisyvanteiden-pohjaelainmuuttujien-laskentapohja" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 09:40:05" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 07:40:05" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2219" ["menu_order"]=> int(310) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [54]=> object(WP_Post)#14295 (24) { ["ID"]=> int(2214) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 09:36:22" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 07:36:22" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(55) "Jokien pohjaeläimistön taksonomian yhdenmukaistaminen" ["post_excerpt"]=> string(133) "Jokien pohjaeläimistön tilan luokitteluun liittyvä lista, jota voidaan käyttää apuvälineenä taksonomian yhdenmukaistamisessa." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(53) "jokien-pohjaelaimiston-taksonomian-yhdenmukaistaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 09:36:22" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 07:36:22" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2214" ["menu_order"]=> int(311) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [55]=> object(WP_Post)#14296 (24) { ["ID"]=> int(2208) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 09:33:16" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 07:33:16" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(42) "Jokien pohjaeläinmuuttujien laskentapohja" ["post_excerpt"]=> string(96) "Taulukkopohja, jonka avulla voidaan laskea jokien pohjaeläimistön tilan luokittelun muuttujat." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(41) "jokien-pohjaelainmuuttujien-laskentapohja" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 09:34:03" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 07:34:03" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2208" ["menu_order"]=> int(312) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [56]=> object(WP_Post)#14297 (24) { ["ID"]=> int(2203) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 09:09:27" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 07:09:27" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(61) "Ohje jokien ja järvien pohjaeläinmuuttujien laskentapohjiin" ["post_excerpt"]=> string(187) "Ohjeessa kerrotaan, miten Excel-laskentapohjilla voidaan laskea pohjaeläimistön luokitteluindeksit vesienhoidon 2. luokittelukierroksella. Ohje soveltuu myös 3. luokittelukierrokselle." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(59) "ohje-jokien-ja-jarvien-pohjaelainmuuttujien-laskentapohjiin" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-31 09:09:27" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 07:09:27" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2203" ["menu_order"]=> int(313) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [57]=> object(WP_Post)#14298 (24) { ["ID"]=> int(2196) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 09:51:33" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 07:51:33" ["post_content"]=> string(2541) "Ekologisen tilan luokittelussa biologisen tilan arviointi perustuu laatutekijäkohtaisiin muuttujiin (indekseihin) ja niiden ekologisiin laatusuhteisiin. Vesienhoidon kolmannelle luokittelukierroksella käytetyt indeksiarvot ja ekologiset laatusuhteet laskettiin ja koottiin keskitetysti Suomen ympäristökeskuksessa (Syke). Työn toteutus on kuvattu oppaassa ”Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet” (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37/2019).

• Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella (PDF)

Tästä tietokortista löytyvät jokien ja järvien pohjaeläinten muuttujien laskentaa varten laaditut laskentapohjat ja niiden käyttöohjeet. Laskentapohjat on laadittu Sykessä apuvälineeksi yksittäisten biologisten aineistojen käsittelyyn, ja niitä voivat käyttää esimerkiksi elinvoimakeskukset, velvoitetarkkailua suorittavat konsultit ja vesiensuojeluyhdistykset. Laskentapohjat noudattavat vesienhoidon toisen luokittelukierroksen kriteeristöä, joka pääsääntöisesti vastaa kolmannen kierroksen kriteeristöä.

Ladattavat laskentapohjat

Excel-laskentapohjien avulla voidaan laskea jokien ja järvien pohjaeläimistön tilan luokittelun muuttujat. Jokien, järvisyvänteiden (profundaali) ja järvien rantavyöhykkeen (litoraali) pohjaeläimistölle on kullekin oma laskentapohjansa. On suositeltavaa lukea ohjedokumentti ennen laskentapohjien käyttöä.

• Ohje jokien ja järvien pohjaeläinmuuttujien laskentapohjiin (PDF)
• Jokien pohjaeläinmuuttujien laskentapohja (Excel)
• Jokien pohjaeläimistön taksonomian yhdenmukaistaminen (Excel)
• Järvisyvänteiden pohjaeläinmuuttujien laskentapohja (Excel)
• Järvien rantavyöhykkeen pohjaeläinmuuttujien laskentapohja (Excel)

Julkaisija:

Suomen ympäristökeskus SYKE" ["post_title"]=> string(37) "Biologisten muuttujien laskentapohjat" ["post_excerpt"]=> string(115) "Tietokortti sisältää vesienhoidossa käytettyjen biologisten muuttujien laskentapohjat ja niiden käyttöohjeet." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(37) "biologisten-muuttujien-laskentapohjat" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-15 15:07:44" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-15 13:07:44" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2196" ["menu_order"]=> int(314) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [58]=> object(WP_Post)#14299 (24) { ["ID"]=> int(2189) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-31 18:17:38" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-31 16:17:38" ["post_content"]=> string(6400) "Ympäristöhallinnon pintavesien seurannassa käytetyt biologisen seurannan yleisohjeet ovat käytössä aluehallinnossa. Ohjeita tulee noudattaa myös vesien velvoitetarkkailussa, jotta seurannan ja tarkkailun menetelmät ovat yhtenevät. Menetelmien yhtenevyys takaa aineiston laadun ja soveltuvuuden ekologiseen luokitukseen. Ekologinen luokitus on tärkeä osa vesiensuojelutyötä. Yleisohjeiden lisäksi tietokortilta ovat saatavissa maastossa käytettävät lomakkeet ja aineiston tallennuspohjat vesikasveille ja päällysleville, joille ei ole vielä tietojärjestelmää.

• Jokien ja järvien biologisen seurannan yleisohjeet (PDF)

Kasviplanktonin seurantamenetelmät

Kasviplankton on hyvä vesien tilan indikaattori, sillä se reagoi nopeasti muun muassa ravinnepitoisuuden ja happamuuden muutoksiin vesistössä. Kasviplanktonin määrää ja koostumusta käytetään arvioitaessa vesistöjen tilaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) edellyttämässä sisä- ja rannikkovesien ekologisessa luokittelussa. Myös EU:n meristrategiadirektiivi (MSD) edellyttää kuvausta vallitsevan elinympäristön kasviplanktonyhteisöstä. Lisäksi Itämeren suojelukomissio (HELCOM) seuraa Itämeren rannikkovesien ja avomeren tilaa ja muutoksia kasviplanktonin avulla. Kasviplanktonin käyttö vesien tilan seurannassa, luokittelussa, vertailuolojen määrittämisessä ja ihmisen aiheuttamien muutosten arvioinnissa edellyttää, että laskentatulokset ovat luotettavia ja vertailukelpoisia.

• Kasviplanktonseurannan menetelmäohje vesien- ja merenhoitoon (PDF)

Menetelmäohjeet, maastolomakkeet ja tallennuspohjat

[collapse otsikko="Vesikasvit"] Vesikasvien maastolomakkeet ja tallennuspohjat sekä luettelo Suomen vesisammalista.

• Vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan maastolomake, järvet (Excel)
• Vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan maastolomake, järvet (PDF)
• Vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan maastolomake, säännöstellyt järvet (PDF)
• Järvien vesikasviseurantojen päävyöhykelinjan tulosten tallennuspohja (Excel)
• Virtavesien vesikasviseurantojen maastolomake, joet (Excel)
• Suomen vesisammalten luettelo

[/collapse] [collapse otsikko="Piilevät"] Jokien ja järvien pohjan piilevien seurannan maastolomakkeet, suositeltu määrityskirjallisuus sekä menetelmäohjeet jokien piilevän seurantaan ja luokitteluun.

• Piilevä- ja pohjaeläinnäytteenoton maastolomake, virtavedet ja litoraali, uudistettu (PDF)
• Jokien piilevien maastohavaintolomake, vanha (PDF)
• Järvien piilevien maastohavaintolomake, vanha (PDF)
• Luettelo jokien ja järvien pohjan piilevien suositeltavasta määrityskirjallisuudesta (PDF)
• Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa – menetelmäohjeet

[/collapse] [collapse otsikko="Pohjaeläimet"] Pohjaeläinten näytteenoton maastolomake täytetään maastossa ja tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmään.

• Piilevä- ja pohjaeläinnäytteenoton maastolomake, virtavedet ja litoraali, uudistettu (PDF)
• Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake: profundaali (järvisyvänne/rannikko), uudistettu (PDF)
• Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake ja sen täyttöohjeet, vanha (PDF)
• Pohjaeläinten näytteenottoon liittyvät käsitteet (PDF)
• Pohjaeläinnäytteenoton tuloksiin liittyvät käsitteet (PDF)

[/collapse]

Lisää tietoa:

Kasviplankton - nettiopas (Suomen Kasviplanktonseura ry) CEN (Euroopan standardointikomitea)

Julkaisija:

Suomen ympäristökeskus SYKE" ["post_title"]=> string(45) "Vesien biologisten seurantamenetelmien ohjeet" ["post_excerpt"]=> string(235) "Tietokortti sisältää yleisohjeet pintavesien seurannassa käytettäville biologisille menetelmille, kasviplanktonseurannan ohjeet sekä maastolomakkeet ja aineiston tallennuspohjat vesikasveille, päällysleville ja pohjaeläimille." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(45) "vesien-biologisten-seurantamenetelmien-ohjeet" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-09 10:36:24" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-09 08:36:24" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2189" ["menu_order"]=> int(315) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [59]=> object(WP_Post)#14300 (24) { ["ID"]=> int(2108) ["post_author"]=> string(1) "1" ["post_date"]=> string(19) "2022-10-05 10:43:08" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-10-05 07:43:08" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(86) "Vesistö- ja valuma-aluekunnostukset Natura 2000 -alueilla: suunnittelun toimintamalli" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(82) "vesisto-ja-valuma-aluekunnostukset-natura-2000-alueilla-suunnittelun-toimintamalli" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-05 10:43:08" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-05 07:43:08" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=2108" ["menu_order"]=> int(327) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [60]=> object(WP_Post)#14301 (24) { ["ID"]=> int(1933) ["post_author"]=> string(1) "2" ["post_date"]=> string(19) "2022-09-12 15:10:58" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-09-12 12:10:58" ["post_content"]=> string(22002) "Euroopan unionin luontodirektiivi suojelee tiettyjä Euroopan yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä. Luontodirektiiviin on otettu ensisijaisesti sellaisia luontotyyppejä, joiden luontainen esiintymisalue on hyvin pieni tai jotka ovat vaarassa hävitä yhteisön alueelta. Nämä luontotyypit ovat ensisijaisesti suojeltavia. Niiden lisäksi direktiivi sisältää myös hyviä esimerkkejä unionin kuuden luonnonmaantieteellisen alueen luontotyypeistä. Luontodirektiivi velvoittaa jäsenmaat saattamaan kyseisten luontotyyppien suojelun tason suotuisaksi tai säilyttämään se suotuisana. Tätä varten jäsenmaiden pitää osoittaa näille luontotyypeille suojelukohteita. Luontodirektiivissä on lueteltu kaikkiaan lähes 200 luontotyyppiä. Niistä 68 esiintyy Suomessa, ja näistä 7 on sisävesien luontotyyppejä, jotka on esitelty alla tarkemmin. Luontotyyppien nimien perässä on luontodirektiivissä määritelty nelinumeroinen koodi, joka on käytössä kaikissa EU-maissa. Luontotyypin suojelutaso ilmoitetaan biogeograafisten alueiden mukaisesti. Lyhenteet ovat: MBAL = Itämeren alue, BOR = Boreaalinen alue, ALP = Alpiininen alue [collapse otsikko="Karut ja kirkasvetiset järvet (koodi: 3110)"]

Suojelutaso

BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, vakaa ALP suojelutaso suotuisa, vakaa

Luonnehdinta

Luontotyyppiin luetaan kirkasvetisiä, niukkaravinteisia ja vähätuottoisia järviä ja lampia. Niitä esiintyy mm. harju-, hiekka-, kallio- ja tunturialueilla. Luontotyyppiin sisältyy myös suuria selkävesiä ja reittivesiä. Suuren näkösyvyyden takia näiden järvien ja lampien vesikasvillisuutta luonnehtivat pohjalehtiset vesikasvit. Luonteenomaisia vesikasvilajeja ovat mm. nuottaruoho, lahnaruohot, äimäruoho, järvisätkin ja ruskoärviä. Kelluslehtisiä lajeja on vähän. Ilmaversoisia lajeja, kuten saroja, järvikortetta, järviruokoa, esiintyy rantavesissä, mutta yleensä harvoina kasvustoina. Suurien järville luonteenomaisia kalalajeja ovat muikku, siika, kuore ja taimen. Luontotyyppiin sisältyvät järvet voivat edustaa useita eri kasvitieteellisiä järvityyppejä, esimerkiksi harju- ja hiekka-alueille tyypillisiä nuottaruohojärviä, tunturialueille luonteenomaisia sara- ja järvitähtijärviä, tai suurille selkävesille ja reittivesille luonteenomaista ruokojärviä. Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat järvialtaan ja sen ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, ruoppauksia, rantarakentamista), luontotyypille luonteenomainen lajisto (esim. pohjalehtiset), hyvä pohjan laatu (ei esim. liettymistä), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, hyvä veden laatu (esim. suuri näkösyvyys, ei ylimääräistä happamoittavaa, rehevöittävää tai humus- ja kiintoaineskuormitusta) ja alhainen perustuotanto.

Levinneisyys

Luontotyyppiä esiintyy koko maassa. Erityyppisten järvien esiintymisessä on alueelliset painopistealueensa.

Nykytila ja uhkatekijät

Luontotyypin levinneisyys ja pinta-ala eivät ole muuttuneet, mutta esiintymien laatu on heikentynyt voimakkaimmin Etelä-Suomessa. Luonnontilan heikentymistä ovat aiheuttaneet vesien rehevöityminen ja likaantuminen maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien ravinne-, kiintoaine- ja haitallisten aineiden kuormituksen takia. Laadun heikentymistä ovat aiheuttaneet myös vesien laskut ja säännöstely, vesirakentaminen (ruoppaukset, perkaukset) sekä rantarakentaminen. Vesien rehevöityminen ja likaantuminen on tulevaisuudessakin merkittävin luontotyypin luonnontilaa heikentävä tekijä. Teollisuuden ja asutuksen kuormitusta on saatu pienennettyä varsin hyvin, mutta maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta ei ole saatu vähennettyä riittävästi. Muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon myötä vesiensuojelutoimenpiteitä edistetään ja tämän arvioidaan parantavan luontotyypin suojelutasoa pidemmällä aikavälillä. Vedenpinnan säännöstely jatkuu, mutta sen haitallisuus vähentynee säännöstelykäytäntöjen parantamisen takia. [/collapse] [collapse otsikko="Niukka-keskiravinteiset järvet (koodi: 3130)"]

Suojelutaso

BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, vakaa

Luonnehdinta

Luontotyyppiin luetaan kirkasvetisiä, niukkaravinteisia ja vähätuottoisia järviä ja lampia. Niitä esiintyy mm. harju-, hiekka-, kallio- ja tunturialueilla. Luontotyyppiin sisältyy myös suuria selkävesiä ja reittivesiä. Suuren näkösyvyyden takia näiden järvien ja lampien vesikasvillisuutta luonnehtivat pohjalehtiset vesikasvit. Luonteenomaisia vesikasvilajeja ovat mm. nuottaruoho, lahnaruohot, äimäruoho, järvisätkin ja ruskoärviä. Kelluslehtisiä lajeja on vähän. Ilmaversoisia lajeja, kuten saroja, järvikortetta, järviruokoa, esiintyy rantavesissä, mutta yleensä harvoina kasvustoina. Suurien järville luonteenomaisia kalalajeja ovat muikku, siika, kuore ja taimen. Luontotyyppiin sisältyvät järvet voivat edustaa useita eri kasvitieteellisiä järvityyppejä, esimerkiksi harju- ja hiekka-alueille tyypillisiä nuottaruohojärviä, tunturialueille luonteenomaisia sara- ja järvitähtijärviä, tai suurille selkävesille ja reittivesille luonteenomaista ruokojärviä. Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat järvialtaan ja sen ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, ruoppauksia, rantarakentamista), luontotyypille luonteenomainen lajisto (esim. pohjalehtiset), hyvä pohjan laatu (ei esim. liettymistä), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, hyvä veden laatu (esim. suuri näkösyvyys, ei ylimääräistä happamoittavaa, rehevöittävää tai humus- ja kiintoaineskuormitusta) ja alhainen perustuotanto.Luontotyyppiin kuuluville vesille on luonteenomaista suuri vedenkorkeuden vaihtelu. Luontotyyppiin luetaan ns. mutayrttikasvillisuus, jota on esiintynyt esimerkiksi joidenkin reittivesien voimakkaan tulvan ajoittain paljaaksi jättämillä rannoilla; vallitsevina lajeina mm. mutayrtti, hapsiluikka ja rantaleinikki. Lisäksi luontotyyppiin luetaan vesistöt, joiden pohjaversoiskasvillisuudessa äimäruoho vallitsee. Tällaisia järviä esiintyy mm. Pohjois-Suomessa jokivesistöistä kuroutuneina. Luontotyyppi, sen ekologia ja esiintyminen sekä rajanveto muihin sisävesiluontotyyppeihin tunnetaan meillä heikosti. Luontotyyppi ei ole niin laaja-alainen, kuin sen suomenkielinen nimi antaa ymmärtää, vaan sen on määritetty tietynlaisen vesikasvillisuuden mukaan.

Levinneisyys

Levinneisyyttä ei tarkemmin tunneta, mutta todennäköisesti luontotyyppi on harvinainen.

Nykytila ja uhkatekijät

Vesien rehevöityminen ja likaantuminen on laaja-alaisesti sisävesiimme kohdistunut ja edelleen vaikuttava uhkatekijä. Vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon myötä vesiensuojelun toimenpiteitä pyritään kuitenkin edelleen edistämään. [/collapse] [collapse otsikko="Kalkkilammet ja -järvet (koodi: 3140)"]

Suojelutaso

BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, heikkenevä

Luonnehdinta

Kalkkilammet ja järvet sijaitsevat runsaskalkkisen kallioperän alueilla. Suomessa luontotyypin esiintymät ovat tyypillisesti lampia. Vesi on lähes neutraalia tai emäksistä, usein melko kirkasta ja niukka–keskiravinteista. Pohjalle kerrostuu paikoitellen kalkkisaostumia. Vesikasvillisuutta luonnehtivat uposlehtiset. Pohjakasvillisuudessa vallitsevat yleensä näkinpartaislevät. Myös mm. kalkkia vaativia sammalia, kuten lettolierosammalta esiintyy. Vitoja (kuten merivita) voi esiintyä, mutta yleensä niitä on niukasti tai ne voivat puuttua kokonaan. Pehmeäpohjaisissa runsaskalkkisissa järvissä ja lammissa vesikasvillisuus voi olla hyvin vähäistä. Rantavyöhykkeellä on usein lettomaista tai lähdevaikutteista suokasvillisuutta. Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat järvialtaan ja ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, rantarakentamista, ojituksia, hakkuita), hyvä pohjan laatu (ei esim. kiinto- ainekuormituksen aiheuttamaa liettymistä), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, hyvä veden laatu (näkö- syvyys, ei ylimääräistä rehevöittävää tai humus- ja kiintoainekuormitusta) ja luontotyypille luonteenomainen lajisto.

Levinneisyys

Luontotyyppi on varsin harvinainen. Luontotyyppiä esiintyy Kuusamon, Kainuun ja Peräpohjolan runsaskalkkisilla alueilla. Luontotyyppiä saattaa esiintyä myös Etelä-Suomen kalkkialueilla, mutta luontotyypin levinneisyys ja esiintymät tunnetaan vielä puutteellisesti.

Nykytila ja uhkatekijät

Luontotyypin luonnontila on heikentynyt metsätalouden ja paikoin maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen takia. Kalkkilammet ja järvet ovat tyypillisesti kirkasvetisiä ja niukkaravinteisia ja näin ollen herkkiä kuormituksen lisääntymiselle. Vieraslaji kanadanvesirutto on levinnyt moniin kalkkijärviin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen massaesiintymät voivat muuttaa järvien ekosysteemiä ja syrjäyttää luontotyypille ominaisia lajeja. Vesipolitiikan puitedirektiivin myötä vesiensuojelutoimenpiteitä edistetään ja tämän arvioidaan parantavan luontotyypin suojelutasoa pidemmällä aikavälillä. [/collapse] [collapse otsikko="Luontaisesti runsasravinteiset järvet (koodi: 3150)"]

Suojelutaso

BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, vakaa

Luonnehdinta

Luontaisesti runsasravinteiset järvet ovat lajirikkaita ja runsastuottoisia järviä ja lampia, joita esiintyy savikkoalueilla, runsasravinteisen kallio- ja maape-rän alueilla sekä paikoin pohjavesialueiden tuntu- massa, esim. Salpausselkien reunoilla. Vesi on ravinteista ja neutraalia tai emäksistä. Pohjavesivaikutusta voi esiintyä. Savikkoalueilla järvet ja lammet ovat usein sameavetisiä, mutta erityisesti pohjavesivaikutteisilla järvillä vesi voi olla myös kirkasta. Vesikasvillisuus on monipuolista ja vaateliasta. Vallitseva kasvillisuus vaihtelee järvityypin ja veden näkösyvyyden mukaan. Usein esiintyy runsaasti ilmaversoisia ja kelluslehtisiä lajeja sekä, mikäli vesi on tarpeeksi kirkasta, myös uposlehtisiä ja irtokeijujia. Luontotyyppi voi edustaa useaa kasvitieteellistä järvityyppiä. Siihen sisältyy vitajärviä, osmankäämi-sarpiojärviä, kaislajärviä, sahalehtijärviä ja uposruohojärviä. Myös linnusto ja selkärangatonlajisto ovat monimuotoisia. Kalastossa on tyypillisesti särkikaloja ja kuhaa. Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat järvialtaan ja sen ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, ruoppauksia, rantarakentamista), hyvä pohjan laatu (ei esim. liettymistä), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, veden hyvä laatu (ei esim. ylimääräistä rehevöittävää, humus- tai kiintoaineskuormitusta) ja monimuotoinen, ei ylirehevöitynyt kasvillisuus.

Levinneisyys

Esiintyminen painottuu eteläisimpään ja lounaisimpaan Suomeen. Luontotyyppiä esiintyy kuitenkin myös pohjoisempana alueilla, joilla on kalkkipitoista ja ravinteista maa- ja kallioperää, kuten Pohjois-Karjalassa ja Kuopion-Iisalmen seudulla, Koillismaalla ja Lapissa.

Nykytila ja uhkatekijät

Järvien laskut ja kuivatukset ovat vähentäneet luontotyypin määrää, mutta pääosin ennen 1950-lukua. Luontotyypin tilan kannalta kriittisintä on laadullinen heikkeneminen. Luontaisesti runsasravinteisten järvien esiintyminen on painottunut maan eteläosiin alueille, joita on jo pitkään asutettu ja viljelty. Luonnontilaa on heikentänyt eniten maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormitus. Kuormitusta on aiheuttanut myös muu valuma-alueen maankäyttö, kuten metsätaloustoimenpiteet, ojitukset ja asutus. Ravinnekuormituksen aiheuttaman rehevöitymisen takia järvien ja lampien vesi on samentunut, kalasto särkivaltaistunut ja etenkin ilmaversois- ja kelluslehtinen kasvillisuus runsastunut vaateliaan uposkasvillisuuden ja lajistollisen monimuotoisuuden kustannuksella. Järvien rannat on myös pitkälti rakennettu. Järviä myös säännöstellään ja niihin on kohdistunut vesirakentamista, kuten ruoppauksia. Pohjois-Suomessa luontotyypin tila on huomattavasti parempi kuin etelässä. Vaikka yleisesti kuormitusta vesistöihin on saatu vähennettyä, ei maatalouden ravinnekuormitus ole merkittävästi vähentynyt. Järvien toipuminen on myös hidasta, koska pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet pitävät yllä rehevöitymiskehitystä. Muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon myötä vesiensuojelutoimenpiteitä ja kunnostusta edelleen edistetään ja tämän arvioidaan parantavan luontotyypin tilaa pidemmällä aikavälillä. [/collapse] [collapse otsikko="Humuspitoiset järvet ja lammet (koodi: 3160)"]

Suojelutaso

BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, vakaa ALP suojelutaso suotuisa, vakaa

Luonnehdinta

Humuspitoiset järvet ja lammet ovat yleensä niukkaravinteisia järviä ja lampia, joiden vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää ja hapanta. Ilmaversoisia kasveja, kuten järvikortetta, järviruokoa, saroja ja terttualpia, esiintyy yleisesti, mutta harvoina kasvustoina. Kelluslehtisiä (kuten ulpukkaa, lummetta ja uistinvitaa) ja vesisammalia (kuten sirppisammalia) voi olla runsaasti. Ranta on usein soistunut. Tähän luontotyyppiin voi sisältyä kasvitieteellisistä järvityypeistä ulpukkatyypin, kortetyypin ja korte-ruokotyypin järviä. Kalastossa on tyypillisesti ns. yleislajeja, kuten haukea, ahventa ja särkeä. Määrällisesti valtaosa luontotyypin esiintymistä on lampia. Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat järvialtaan ja sen ranta-alueen rakenteellinen luonnontilaisuus (ei vesirakenteita, ruoppauksia, rantarakentamista, ojituksia, hakkuita), hyvä pohjan laatu (ei esim. liettymistä), luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, veden hyvä laatu (ei esim. ylimääräistä rehevöittävää, happamoittavaa ja kiintoainekuormitusta) ja luontotyypille luonteenomainen lajisto.

Levinneisyys

Humuspitoiset järvet ja lammet on hyvin yleinen luontotyyppi koko maassa, lukuun ottamatta tunturialueita, joissa niitä on vähemmän. Erityisen runsaasti luontotyyppiä on runsassoisilla alueilla ja vedenjakajaseuduilla.

Nykytila ja uhkatekijät

Luontotyypin tila on heikentynyt etenkin maan etelä- ja keskiosissa. Pohjois-Suomessa sen sijaan luontotyypin tila on selvästi parempi. Syynä luonnontilan heikkenemiseen ovat rehevöityminen ja likaantuminen maa- ja metsätalouden (mukaan lukien ojitukset), turpeenoton, asutuksen ja teollisuuden aiheuttaman kuormituksen takia. Kiintoainekuormitus on liettänyt pohjia ja mataloittanut järviä. Luontotyypin tilaa ovat heikentäneet myös säännöstely sekä vesi- ja rantarakentaminen. Vaikka yleisesti kuormitusta vesistöihin on saatu vähennettyä, ei maa- ja metsätalouden ravinnekuormitus ole merkittävästi vähentynyt. Järvien toipuminen on myös hidasta, koska pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet pitävät yllä rehevöitymiskehitystä. Metsätalouden uudisojitukset ovat nykyisin käytännössä loppuneet, mutta kunnostus- ja täydennysojitustoiminta on vastaavasti laajentunut. Muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon myötä vesiensuojelu- toimenpiteitä ja kunnostusta edistetään ja tämän arvioidaan parantavan luontotyypin suojelutasoa pidemmällä aikavälillä. [/collapse] [collapse otsikko="Pikkujoet ja purot (koodi: 3260)"]

Suojelutaso

BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, vakaa ALP suojelutaso suotuisa, vakaa

Luonnehdinta

Luontotyyppiin luetaan havumetsävyöhykkeen puroja ja pieniä jokia. Tunturikoivikoiden ja puuttoman paljakan virtavedet taas luetaan 'tunturijokiin ja puroihin'. Pohjan laatu vaihtelee (turve, moreeni, kivikko, hiekka, savi). Valuma-alueen maa- ja kallioperäominaisuuksista riippuen vesi voi olla kirkasta, humuksista tai savista ja veden ravinteisuus ja happamuus voivat vaihdella. Pikkupurot ja joet ranta-alueineen tarjoavat eliöstölle hyvin monenlaisia elinympäristöjä. Veden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, joki- ja purouoman rakenteelliset tekijät, kuten uoman leveys, kaltevuus, pohjan laatu sekä virtaamanopeus ja rantavyöhykkeen ominaisuudet vaikuttavat eliöyhteisöjen koostumukseen. Eliöstössä on mm. putkilokasveja, sammalia, leviä, vesihyönteisiä, kaloja ja nilviäisiä. Luontotyyppi on merkittävä mm. vaelluskalakannoille. Luontotyypin luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat uoman rakenteellinen luonnontilaisuus (luontainen koski-suvantovuorottelu ja erilaisten elinympäristöjen esiintyminen, ei ojituksia, ruoppauksia tai vesirakenteita), rantavyöhykkeen luonnontilaisuus, luontainen virtaama ja sen vaihtelut, hyvä veden ja pohjan laatu (ei esim. liettymistä) sekä luontotyypille luonteenomainen eliöstö.

Levinneisyys

Luontotyyppiä esiintyy lähes koko maassa lukuun ottamatta Lapin tunturikoivikko- ja paljakka- alueita.

Nykytila ja uhkatekijät

Luontotyypin luonnontila on heikentynyt erityisesti maan etelä- ja keskiosissa, jossa täysin luonnontilaiseksi katsottavia esiintymiä tavataan vain latvavesistöissä lähinnä suojelualueilla. Osa esiintymistä on myös kokonaan tuhoutunut. Luonnontilan heikentymistä on tapahtunut myös pohjoisessa aina Metsä-Lappia myöten. Syitä ovat mm. metsätalouden ojitukset ja ranta-alueiden hakkuut, vesirakentaminen (perkaukset uittoa ja maankuivatusta varten, ruoppaukset, padot), säännöstely sekä maanviljelyn, metsätalouden, turpeenoton ja asutuksen ravinne-, kiintoaine- ja haitallisten aineiden kuormitus. Pienten jokien ja purojen patoaminen sekä välillisesti alempien jokiosuuksien patoaminen ja ylikalastus ovat hävittäneet ja heikentäneet vaelluskalakantoja. Ympäröivä maankäyttö uhkaa luontotyypin tilaa edelleen, mutta ympäristö- ja metsälainsäädännön kehittyminen, vesiensuojelun tehostuminen ja kunnostustoiminnan lisääntyminen todennäköisesti parantavat luontotyypin tilaa tulevaisuudessa. [/collapse] [collapse otsikko="Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (koodi: 3210)"]

Suojelutaso

BOR suojelutaso epäsuotuisa riittämätön, vakaa ALP suojelutaso suotuisa, vakaa

Luonnehdinta

Luontotyyppiin luetaan luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena säilyneitä tai muuten arvokkaita piirteitä omaavia jokireittikokonaisuuksia latvavesiltä rannikon jokisuuhun asti sekä suuria jokia tai niiden arvokkaita osia. Laajempiin jokireittikokonaisuuksiin sisältyy hyvin erikokoisia ja ominaisuuksiltaan erilaisia virtavesiä ja moninaisia virtavesielinympäristöjä. Virtavesikokonaisuuksiin voi sisältyä myös lampia ja pieniä järviä, joissa veden viipymä on pieni. Pienemmät esiintymät voivat olla esim. arvokkaita koskiosuuksia. Luonnontilan kannalta keskeisiä tekijöitä ovat uoman rakenteellinen luonnontilaisuus (luontainen koski-suvantovuorottelu ja erilaisten elinympäristöjen esiintyminen, ei perkauksia, ruoppauksia, patoja ja muita vesirakenteita), rantavyöhykkeen luonnontilaisuus, luontainen virtaama, sen vaihtelut ja tulvarytmi, hyvä veden ja pohjan laatu (ei esim. liettymistä) sekä vaelluskalakantojen elinmahdollisuudet.

Levinneisyys

Täysin luonnontilaisia jokireittikokonaisuuksia esiintyy enää vain pohjoisimmassa Lapissa ja laajimmat ja luonnontilaisimmat esiintymät ovat Pohjois-Suomessa. Maan etelä- ja keskiosissa luontotyypin kohteet ovat yleensä luonnonsuojelullisesti arvokkaita jokireitin osia ja koskia.

Nykytila ja uhkatekijät

Merkittävimpiä jokivesistöihin kohdistuneita muutostekijöitä ovat vesirakentamisesta, säännöstelystä ja valuma-alueiden maankäytöstä johtuva virtaaman ja tulvarytmin muuttuminen sekä maa- ja metsätalouden, turpeenoton, asutuksen ja teollisuuden haja- ja pistemäinen kuormitus. Vain pohjoisessa on muutamia varsin luonnontilaisena säilyneitä vesistökokonaisuuksia. Vuotuinen, voimatalouden ja tulvasuojelun tarpeita palveleva säännöstely heikentää jokien eliöyhteisöjä etenkin vähävetisinä kausina, kun vettä juoksutetaan vähän, koskipinta-ala pienenee ja virtaama sekä sivu-uomien vesitilanne heikkenevät. Lyhytaikaissäännöstely uhkaa pohjaeläinyhteisöjen säilymistä. Padotukset estävät usein vaelluskalakantojen nousun kutujokiin. Tornion- ja Simojoki ovat viimeiset Itämeren lohen luontaista lisääntymistä ylläpitävät joet, ja alkuperäistä Itämerestä nousevaa meritaimenkantaa esiintyy yhdeksässä joessa. Lohikantoja uhkaavat myös merialueilla tapahtuva ylikalastus sekä kalakantojen perimän heikentyminen. Yhdyskuntien ja teollisuuden kuormitusta on saatu vähennettyä ja veden laatu onkin jossain määrin parantunut. Maa- ja metsätalouden rehevöittävä hajakuormitus on edelleen merkittävä haittatekijä vesistöissä. Pitkällä aikavälillä jokivesistöjen tilan parantaminen edellyttää valuma-alueiden maankäytön vesiensuojelun tehostamista. Vesiensuojelutoimenpiteitä edistetään muun muassa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanon myötä. Voimalaitos- patojen ja säännöstelyn vaikutukset säilyvät edelleen. Kalateiden rakentaminen voi kuitenkin parantaa vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta. [/collapse] Nimistöjen lähde: Airaksinen, O. ja Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. – Ympäristöopas 46, luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. 2. painos. 194 s." ["post_title"]=> string(53) "Luontodirektiivin suojelemat sisävesien luontotyypit" ["post_excerpt"]=> string(138) "Tietokortti sisältää kuvaukset niistä Suomessa esiintyvistä sisävesien luontotyypeistä, jotka sisältyvät EU:n luontodirektiiviin." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(52) "luontodirektiivin-suojelemat-sisavesien-luontotyypit" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-09-12 15:10:58" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-09-12 12:10:58" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1933" ["menu_order"]=> int(343) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [61]=> object(WP_Post)#14302 (24) { ["ID"]=> int(1914) ["post_author"]=> string(1) "4" ["post_date"]=> string(19) "2022-06-29 11:22:42" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 08:22:42" ["post_content"]=> string(63) "https://www.youtube.com/watch?v=MnYjiqfEW9Y    " ["post_title"]=> string(83) "Video viljelijäkokemuksista kaksitasouomien käytöstä happamilla sulfaattimailla" ["post_excerpt"]=> string(209) "Varsinais-Suomen ELY-keskuksen KIPSI-hankkeen erityisasiantuntija, meri- ja ympäristöbiologian maisteri, Mats Willnerin esitys viljelijäkokemuksista kaksitasouoman rakentamisesta happamilla sulfaattimailla." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(79) "video-viljelijakokemuksista-kaksitasouomien-kaytosta-happamilla-sulfaattimailla" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-06-29 11:34:42" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 08:34:42" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1914" ["menu_order"]=> int(347) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [62]=> object(WP_Post)#14303 (24) { ["ID"]=> int(1909) ["post_author"]=> string(1) "4" ["post_date"]=> string(19) "2022-06-29 11:18:09" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 08:18:09" ["post_content"]=> string(43) "https://www.youtube.com/watch?v=3kgvhJ07oY0" ["post_title"]=> string(47) "Video kaksitasouoman perustamisesta ja hoidosta" ["post_excerpt"]=> string(138) "Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Pasi Valkaman tietoisku: Vinkkejä kaksitasouoman ja tulvatasanteen perustamisesta ja hoidosta." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(47) "video-kaksitasouoman-perustamisesta-ja-hoidosta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-06-29 11:19:31" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-06-29 08:19:31" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1909" ["menu_order"]=> int(348) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [63]=> object(WP_Post)#14304 (24) { ["ID"]=> int(1622) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-06-07 09:45:23" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-06-07 06:45:23" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(34) "Haitalliset aineet Suomen vesissä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(33) "haitalliset-aineet-suomen-vesissa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-06-07 09:45:23" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-06-07 06:45:23" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1622" ["menu_order"]=> int(417) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [64]=> object(WP_Post)#14305 (24) { ["ID"]=> int(1619) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-06-07 09:37:26" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-06-07 06:37:26" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(84) "Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(84) "pintavesien-tilan-luokittelu-ja-arviointiperusteet-vesienhoidon-kolmannella-kaudella" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-06-07 09:37:26" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-06-07 06:37:26" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1619" ["menu_order"]=> int(418) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [65]=> object(WP_Post)#14306 (24) { ["ID"]=> int(1581) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-06-01 10:08:25" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-06-01 07:08:25" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(25) "Vesikasvit ja rannanhoito" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(25) "vesikasvit-ja-rannanhoito" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-06-01 10:08:25" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-06-01 07:08:25" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1581" ["menu_order"]=> int(425) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [66]=> object(WP_Post)#14307 (24) { ["ID"]=> int(1578) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-06-01 09:14:11" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-06-01 06:14:11" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(72) "Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(70) "ravinteiden-kierratys-alkutuotannossa-ja-sen-vaikutukset-vesien-tilaan" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-06-01 09:14:11" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-06-01 06:14:11" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1578" ["menu_order"]=> int(426) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [67]=> object(WP_Post)#14308 (24) { ["ID"]=> int(1571) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-27 14:05:50" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 11:05:50" ["post_content"]=> string(2588) "Vesistöhavaintojen avulla arvioidaan vesistön tilaa ja siinä tapahtuneita muutoksia. Pitkäjänteinen havainnointi auttaa suunnittelemaan ja mitoittamaan hankkeet oikein sekä arviomaan tehtyjen toimien tehokkuutta. Seuranta voidaan toteuttaa osana hanketta ja sitä on mahdollista tehdä myös paikallisin voimin. Esimerkiksi näkösyvyyden ja vedenpinnan korkeuden mittaukset onnistuvat ilman kalliita apuvälineitä. Samoin voidaan seurata vesikasvillisuudessa, kalastossa ja muussa makroskooppisessa lajistossa tapahtuvia muutoksia. Seurannan tärkeyttä ja hyödyllisyyttä kuvaa se, että vesistöjen kunnostuksessa on saatu Suomessa parhaat tulokset niistä kohteista, joiden seuranta on ollut erityisen tehokasta: kohteet ovat olleet joko perusteellisen velvoitetarkkailun tai ympäristöhallinnon pitkäaikaisen intensiiviseurannan piirissä.

Seurannan suunnittelun vaiheet

Kunnostushankkeen seurantaohjelmaa on syytä ryhtyä suunnittelemaan jo silloin, kun mietitään kunnostuksen tavoitteita ja sitä, millä menetelmillä ja toimilla kunnostus tehdään. Ensiarvoisen tärkeää on jatkaa mittauksia ja muuta seurantaa niin kauan, että tuloksista voidaan päätellä kunnostustoimien vaikutukset. Vesistökunnostusten seurantaohjelmissa on kolme vaihetta: 1) ennen kunnostusta, 2) kunnostuksen aikana ja 3) kunnostustoimien jälkeen. Ennen kunnostusta määritetään vesistön ongelma ja tehdään kunnostus- ja seurantasuunnitelmat. Kunnostuksen aikana seurataan toimien toteutusta ja varmistetaan kehityksen suunta. Kunnostustoimien jälkeen todetaan kunnostuksen vaikutukset ja tavoitteiden saavuttaminen. Näin seuranta kattaa koko kunnostusprosessin, lähtötilanteesta kunnostuksen jälkeiseen aikaan.

Seurantatietojen kerääminen

Seurantatiedon kerääminen on tärkeää, sillä se tukee vaikuttavuuden ja jatkotarpeiden arviointia sekä menetelmien ja toimintamallien kehittämistä. Seurantatiedot tekevät mahdolliseksi jakaa kokemuksia vesistökunnostuksista ja näin kehittää kunnostustoimintaa vaikuttavammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Seurantatoimista voi ilmoittaa kunnostustoimenpiteiden lisäksi kaikille avoimeen Kunnostajan karttapalveluun.

• Kunnostajan karttapalvelu

Lisätietoa vesistökunnostusten seurantojen toteuttamisesta:

• Vesistökunnostusten seurantojen toteuttaminen (SYKE raportti 13/2020)

" ["post_title"]=> string(29) "Vesistökunnostusten seuranta" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(28) "vesistokunnostusten-seuranta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2025-05-12 11:47:58" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2025-05-12 08:47:58" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1571" ["menu_order"]=> int(427) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [68]=> object(WP_Post)#14309 (24) { ["ID"]=> int(1563) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-27 13:58:35" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 10:58:35" ["post_content"]=> string(4602) "Suomen virtavesissä arvioidaan olevan kymmeniätuhansia vaellusesteitä. Kansallisessa kalatiestrategiassa on asetettu tavoite palauttaa kalojen vaellusyhteys erityisesti valtakunnallisesti tärkeissä kärkikohteissa. Erikseen mainittujen kärkikohteiden lisäksi Suomessa on monia muita vesistöjä, joissa vaellusyhteyden palauttaminen on tärkeää. Kansallinen kalatiestrategia 

Patojen poisto ja patomuutokset

Vaellusyhteyttä palautettaessa ensisijainen vaihtoehto on poistaa pato joko kokonaan tai osittain. Kun pato poistetaan, vaellusyhteys aukeaa täydellisesti, jolloin joen koko virtaama on käytettävissä ja koskialue voidaan kunnostaa kalojen ja muiden vesieliöiden lisääntymis- ja elinalueeksi.

Luonnonmukaiset ohitusuomat

Luonnonmukaiset kalatiet mukailevat luonnossa esiintyviä puroja ja pieniä jokia. Luonnonmukaiset ohitusuomat rakennetaan luonnonkivestä maastonmuotoja ja korkeussuhteita noudattaen. Uomiin tehdään kutualueita ja muita virtavesieliöiden elinympäristöjä. Luonnonmukaiset ohitusuomat voivat sisältää myös teknisiä rakenteita, kuten virtaamaa säännöstelevän patoluukun ja kalalaskurin. Luonnonmukaiset ohitusuomat toimivat kaikille kalalajeille, ja kalat voivat kulkea niissä sekä ylävirtaan että alavirtaan. Ne ovat luonnoltaan monimuotoisia ja ne rikastuttavat maisemaa. Moni kalatie on toteutettu viime vuosina luonnonmukaisena ratkaisuna.

Tekniset kalatiet

Tekniset kalatiet ovat toimivia vaihtoehtoja, jos patoa ei voi purkaa tai luonnonmukaisia ratkaisuja ei voi toteuttaa esimerkiksi tilan puutteen vuoksi. Teknisiä kalateitä ovat muun muasssa allastyyppiset kalatiet ja pystyrakokalatiet, Denil-kalatiet ja kalahissit. Niitä on kuitenkin vaikea saada toimimaan kaikille vaelluskalalajeille.

Hybridikalatiet

Hybridikalateiksi kutsutaan kalateitä, joissa on yhdistetty teknisiä ja luonnonmukaisia ratkaisuja. Ensisijainen tavoite on tehdä luonnonmukainen kalatie niihin kohtiin, joissa se on mahdollista. Teknisiä rakenteita käytetään vain siellä, missä muuta vaihtoehtoa ei ole. Tekninen rakenne on usein pakko tehdä padon lähelle, missä maasto on jyrkkää ja tilaa on niukasti. Alemmilla loivilla osuuksilla on paremmat mahdollisuudet käyttää luonnonmukaisia menetelmiä. [caption id="attachment_1564" align="alignnone" width="364"] Oulujoen Merikosken kalatie ©SYKE[/caption] [caption id="attachment_1565" align="alignnone" width="323"] Kiskonjoen kalatie ©Pinja Kasvio[/caption] [caption id="attachment_1567" align="alignnone" width="294"] Kiskonjoen kalatie ©Pinja Kasvio[/caption]

Kalateiden toteuttaminen

Kalateitä tarvitaan kaikenlaisissa virtavesissä, pienistä puroista suuriin jokiin. Siksi myös kalateiden suunnittelun ja toteuttamisen vaatimukset ovat erilaisia. Ne riippuvat muun muassa padon tai muun esteen lupatilanteesta, kohteen koosta ja tarvittavista toimista. Kalateitä rakennettaessa on tärkeää, että sisäänkäynti kalatiehen sijoitetaan oikein ja että kalatiehen saadaan sopivat virtausolot. Olennaista on pyrkiä niin sanottuun ympäristövirtaamaan – ekosysteemin tarvitsemaan virtaamaan – , joka turvaa joen ekosysteemin säilymisen tai palautumisen. Ennen kuin kalatietä aletaan suunnitella, on suositeltavaa olla yhteydessä alueelliseen ELY-keskukseen ja selvittää hankkeeseen tarvittavat luvat sekä mahdollisuudet saada valtion avustusta. Luvan saannin yleinen edellytys on, että luvanhakijalla on joko omistus- tai käyttöoikeus suurimpaan osaan siitä alueesta, johon kalatie aiotaan rakentaa. Hakijalla tulee olla myös oikeus johtaa kalatiehen tarvittava määrä vettä. Suunnitelmassa on esitettävä vesilainsäädännössä määritetyt asiat ja selvitykset. Pienissä purokohteissa voi riittää, että kohteesta on esitetty hankkeen perustiedot ja vaikutukset, mutta mitä suurempi ja haastavampi suunnittelukohde on, sitä kattavampi tausta-arvio siitä pitää tehdä." ["post_title"]=> string(46) "Luonnonmukaiset ohitusuomat, kalatiet ja padot" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(45) "luonnonmukaiset-ohitusuomat-kalatiet-ja-padot" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-27 14:02:12" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 11:02:12" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1563" ["menu_order"]=> int(428) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [69]=> object(WP_Post)#14310 (24) { ["ID"]=> int(1561) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-27 13:12:05" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 10:12:05" ["post_content"]=> string(1859) "Monia Suomen virtavesiuomia on suoristettu ja perattu 1800-luvulta lähtien, kun on tavoiteltu mahdollisimman tehokasta maankuivatusta. Kunnostuksella pyritään palauttamaan virtavesille ominainen koskien ja suvantojen vuorottelu ja veden polveileva kulku. Kun uoman rakennetta monipuolistetaan, aktiivisen mikrobibiofilmin pinta-ala kasvaa ja eliöstön elinolot kohenevat. Samalla puro- tai jokimaisema kohenee. Uomien monimuotoisuutta lisätään kiveämällä, rakentamalla kutusoraikkoja sekä lisäämällä uomaan puuainesta. Uomaan toisin sanoen palautetaan samoja aineksia ja ominaispiirteitä kuin niissä on ollut luonnostaan. Kiveämisen hyödyt ovat monet. Kivet muodostavat kaloille suojapaikkoja virtaukselta ja saalistajilta. Kiveäminen parantaa myös uomassa olevan puuaineksen ja karikkeen pidätyskykyä, mikä edistää pohjaeläimistön elinoloja. Kivien taakse ja koskien niska-alueille on hyvä lisätä soraa kalojen kutualueiksi. Koska kutualueet eivät saa koskaan kuivua, eivätkä talvella jäätyä pohjaan asti, täytyy varmistaa, että sora-alueilla riittää vettä ympäri vuoden. Puuta voidaan hyödyntää eri tavoin purojen ja jokien kunnostuksessa. Uomaan laitetut puut lisäävät uoman syvyysvaihtelua, millä on iso merkitys elintilan luojana erityisesti pienissä uomissa, joissa on vain vähän vettä. Pohjasta irti olevat rungot suojaavat kaloja ja muuta eliöstöä sekä varjostavat uomaa. Puuaines toimii kivien lailla pohjasammalien kasvualustana. Tällä on iso merkitys pohjaeläinten runsaudelle. Puurakenteet sopivat liettyneen puron pohja-alueiden ja kutusoraikkojen puhdistamiseen. Puusta voidaan tehdä esimerkiksi poikkisuiste tai pato, jonka alitse virtaus pakotetaan kokonaan tai osittain. Voimistunut virta saa uomaan kertyneen hienojakoisen aineksen liikkeelle ja kaivaa uomaan kuopan." ["post_title"]=> string(32) "Kivellä ja puulla kunnostaminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(31) "kivella-ja-puulla-kunnostaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-27 13:12:05" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 10:12:05" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1561" ["menu_order"]=> int(429) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [70]=> object(WP_Post)#14311 (24) { ["ID"]=> int(1559) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-27 13:10:34" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 10:10:34" ["post_content"]=> string(2120) "Ulkoinen kuormitus koostuu jokien, purojen, norojen ja ojien kautta järveen valuvasta kiintoaineesta ja ravinteista. Ulkoisen kuormituksen tärkeimpiä lähteitä ovat yleensä maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. Niistä syntyvä hajakuormitus on Suomessa edelleen huomattavaa ja aiheuttaa laajasti vesien rehevöitymistä. Kun vesistöä ryhdytään kunnostamaan, on erityisen tärkeää arvioida hajakuormituksen määrä. Jos valuma-alueelta tuleva kuormitus on liian suuri, sitä on vähennettävä, jotta kunnostetun vesistön tila säilyisi hyvänä myös pitkällä aikavälillä. Järven kunnostuksen vaikutuksia vedenlaatuun voidaan joutua odottelemaan useita vuosia. Järven pohjaan on saattanut vuosikymmenien aikana varastoitua paljon fosforia, joka voi hapettomissa oloissa vapautua veteen ja pitää yllä suurta tuotantoa. Säännöllisillä ja pitkäkestoisilla kunnostustoimilla ravinnevarasto saadaan ajan mittaan vähenemään, kunhan ulkoinen kuormitus ei samaan aikaan tuo lisää ravinteita. Ulkoista kuormitusta voidaan vähentää monin tavoin. Tehokkainta on estää ravinteita ja kiintoainesta lähtemästä liikkeelle eli kohdistaa toimet kuormituksen syntypaikalle. Maa- ja metsätalousalueilla voidaan esimerkiksi tarkentaa lannoitusta, keventää maanmuokkausta, ehkäistä eroosiota ja suosia säätösalaojitusta. Yksi asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota on kuivatusojien kunnostaminen. Se tulee tehdä mahdollisimman kevyesti ja pidättäytyä muista kuin aivan välttämättömimmistä ojien perkauksista. Vesistökuormitusta voidaan vähentää valuma-alueella luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmin. Kosteikot, suojavyöhykkeet ja pintavalutuskentät vähentävät maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista pelloilta ja ojitetuilta metsäalueilta vesistöihin. Laskeutusaltailla sekä puroihin ja valtaojiin tehdyillä altaiden ketjuilla voidaan hidastaa veden virtausta ja samalla pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta. Haja- ja loma-asutuksen vesistökuormituksen syntymistä voidaan ehkäistä asianmukaisilla jätevedenkäsittelymenetelmillä." ["post_title"]=> string(36) "Ulkoisen kuormituksen vähentäminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(34) "ulkoisen-kuormituksen-vahentaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-27 13:10:34" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 10:10:34" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1559" ["menu_order"]=> int(430) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [71]=> object(WP_Post)#14312 (24) { ["ID"]=> int(1557) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-27 13:01:08" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 10:01:08" ["post_content"]=> string(1452) "Kemiallisen käsittelyn tarkoitus on sitoa vedessä ja pohjasedimentissä olevaa fosforia, mikä vähentää järven sisäistä kuormitusta eli fosforin vapautumista pohjasedimentistä veteen. Perusteena menetelmän käytölle voi olla tilanne, jossa fosforia vapautuu sedimentistä raudan tai alumiinin vähyyden vuoksi. Kemiallinen käsittely voidaan valita myös, jos järveä on pitkään vaivannut vakava happikato ja alusveden fosforipitoisuus on tämän takia suuri. Kemiallinen käsittely soveltuu etenkin voimakkaasti rehevöityneiden pienehköjen järvien kunnostukseen. Jos järven ulkoinen kuormitus on suuri ja viipymä lyhyt, ei fosforin kemiallinen saostus ole suositeltavaa ilman erityisiä syitä. Saostuskemikaaleina käytetään samoja rauta- ja alumiiniyhdisteitä kuin jätevedenpuhdistamoilla. Yleisimmin käytetään alumiinikloridia, mutta myös rautakipsillä on saatu hyviä tuloksia. Käytettävien yhdisteiden valinta ja kemikaalimäärän laskenta edellyttävät huolellisuutta ja erityisasiantuntemusta. Käsittely on suunniteltava tarkasti, jotta se on kaikin puolin turvallista. Ravinteita saostavat kemialliset käsittelyt ovat tehokkaita. Ne ovat kuitenkin lopulta turhia, mikäli vesistön ulkoista kuormitusta ei ole saatu kuriin. Kemiallinen käsittely on viimeinen keino, jota tulee käyttää vain, kun kaikki muut keinot on koeteltu. Kemiallinen käsittely vaatii aina vesilain mukaisen luvan.  " ["post_title"]=> string(46) "Kemialliset käsittelyt kunnostusmenetelmänä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(43) "kemialliset-kasittelyt-kunnostusmenetelmana" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-27 13:01:08" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 10:01:08" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1557" ["menu_order"]=> int(431) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [72]=> object(WP_Post)#14313 (24) { ["ID"]=> int(1555) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-27 12:59:57" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:59:57" ["post_content"]=> string(1386) "Vedenpinnan nosto soveltuu etenkin matalan järven tai lammen kunnostukseen. Pinnankorkeuden nosto parantaa rantojen virkistyskäyttömahdollisuuksia, hillitsee vesikasvillisuutta ja hidastaa vesialueiden umpeenkasvua. Ennen kuin vedenpintaa ryhdytään nostamaan, kannattaa niittää pinnan yläpuolelle nousevien vesikasvien kasvustot. Vedenpinnan noustessa järven vesitilavuus kasvaa, jolloin happea riittää talvisin pidempään. Vedenpinnan nosto voi siten parantaa järven talviaikaista happitilannetta. Pohja myös jäätyy aiempaa pienemmältä alueelta, kun veden syvyys kasvaa. Kesällä aallokko ja tuulten aiheuttamat virtaukset eivät ulotu yhtä laajasti pohjasedimenttiin kuin ennen, mikä vähentää pohjaan laskeutuneen kiintoaineksen sekoittumista takaisin veteen. Veden pinnan nostohanke vaatii laajaa yhteistyötä, sillä noston seuraukset koskettavat ranta-asukkaita ja muita vesistön käyttäjiä. Jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää tiedottaa hankkeesta ranta-asukkaita ja saada yksimielinen tavoite hankkeelle. Hyvä vuorovaikutus lisää luottamusta ja on olennaista hankkeen onnistumiselle. Keskivedenkorkeuden muuttaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Veden pinnan nostoa koskevia erityissäännöksiä on vesilain 6 luvussa. Kun luvanhakijoita on enemmän kuin yksi, tulee kunnostushanketta varten perustaa vesioikeudellinen yhteisö." ["post_title"]=> string(45) "Vedenpinnan nostaminen kunnostusmenetelmänä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(43) "vedenpinnan-nostaminen-kunnostusmenetelmana" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-27 12:59:57" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:59:57" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1555" ["menu_order"]=> int(432) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [73]=> object(WP_Post)#14314 (24) { ["ID"]=> int(1553) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-27 12:58:20" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:58:20" ["post_content"]=> string(1412) "Rehevöityneessä järvessä levän ja muun biomassan hajoaminen voi aiheuttaa pohjan läheisten alueiden happikatoa erityisesti talvella. Pienissä rehevissä järvissä uhkana voi olla täydellinen happikato. Hapen puute johtaa fosforin vapautumiseen pohjasedimentistä eli niin sanottuun sisäiseen kuormitukseen. Happipitoisuuden voimakas väheneminen voi myös aiheuttaa kala- ja rapukuolemia varsinkin kevättalvella. Happikadon syntyminen voidaan estää hapetuksella. Kun happitilanne järven pohjassa paranee, sisäinen kuormitus vähenee. Hapetus myös parantaa eliöiden elinoloja, ja ainakin osa kalakannasta selviää sen turvin talven yli. Hapetus voi olla osa pahoin rehevöityneen järven pitkäaikaista kunnostusta silloin, kun hapettomuus vaivaa säännöllisesti merkittävää osaa järven pinta-alasta. Hapettaminen tukee ravintoketjukunnostusta, koska hapetus hyödyttää petokaloja, jotka kestävät hapen puutetta särkikaloja huonommin. Hapetuksesta ja ravintoketjukunnostuksesta ei kuitenkaan ole pitkäaikaista hyötyä, ellei järven ulkoista kuormitusta saada kuriin. Hapettaminen voidaan tehdä esimerkiksi viemällä happea veteen paineilmakuplituksen avulla tai johtamalla hapellista päällysvettä vähähappiseen alusveteen. Jos järven petokalakannat ovat jo romahtaneet tai heikkoja, alusveden hapetus ei enää auta petokaloja, vaan suosii lähinnä särkikaloja." ["post_title"]=> string(32) "Hapetus vesistön kunnostuksessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(31) "hapetus-vesiston-kunnostuksessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-27 12:58:20" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:58:20" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1553" ["menu_order"]=> int(433) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [74]=> object(WP_Post)#14315 (24) { ["ID"]=> int(1551) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-27 12:57:11" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:57:11" ["post_content"]=> string(1231) "Hoitokalastus on yksi osa ravintoketjukunnostusta. Sen tavoite on vähentää ylitiheäksi paisunutta särkikalakantaa. Pyydettyjen särkien mukana järvestä poistuu ravinteita. Särkikalojen poisto myös palauttaa kalaston rakenteen normaaliksi. Hoitokalastuksessa saadaan etenkin alkuvaiheessa suuria saaliita, syysnuottauksella usein jopa yli 5000 kiloa päivässä. Saaliin vastaanotto- ja loppusijoituspaikkojen tulee olla selvillä ennen kalastuksen aloittamista. Lisäksi on sovittava, että käyttöön saadaan suurien kalamäärien käsittelyyn soveltuva kalusto. Perinteisesti suurin osa saaliista on päätynyt turkiseläinten rehuksi tai kompostiin. Hoitokalastettuja särkikaloja kannattaa kuitenkin pyrkiä hyödyntämään myös elintarvikkeina. Saaliin hyödyntämisestä ja sijoituksesta voi kysyä ammattikalastajilta tai alueen kalatalousneuvojilta. Pyydettyjen särkikalojen hyödyntämistä elintarvikkeina on edistetty erillisissä hankkeissa. Hyödyntäminen lisää hoitokalastuksen taloudellista kannattavuutta, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen hoitokalastuksen ja sen tuottamat toivotut vaikutukset veden laatuun. Kannattaa siis valita kaupasta kotimaisesta villikalasta valmistettuja tuotteita." ["post_title"]=> string(48) "Järvien hoitokalastus ja saaliin hyötykäyttö" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(44) "jarvien-hoitokalastus-ja-saaliin-hyotykaytto" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-27 12:57:11" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:57:11" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1551" ["menu_order"]=> int(434) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [75]=> object(WP_Post)#14316 (24) { ["ID"]=> int(1549) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-27 12:55:30" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:55:30" ["post_content"]=> string(1716) "Kun särkikalastoa vähennetään riittävästi ja pyyntiä jatketaan pidemmän aikaa, järven sisäinen fosforikuormitus voi pienentyä ja kesäiset sinilevämassat vähetä. Myös näkösyvyys yleensä kasvaa. Ravintoketjuun kohdistetuilla toimilla, kuten valikoivalla kalastuksella, voidaan pitää yllä järven hyvää tilaa järven kunnostuksen jälkeen. Ravintoketjukunnostuksen saalistavoite tulee suhteuttaa järven pinta-alaan ja veden fosforipitoisuuteen. Useimmiten on tavoiteltu 50-150 kilon saalista hehtaaria kohti. Veden jatkuva suuri fosforipitoisuus, yli 100 µg/l, on yleensä merkki suuresta sisäisestä ja ulkoisesta ravinnekuormituksesta. Ravintoketjukunnostusta suunniteltaessa selvitetään petokalakantojen tila sekä päätetään kunnostuksen tavoitteet ja tehtävät toimet. Vahva petokalakanta on tarpeen pitämään yllä kalaston rakennetta sen jälkeen, kun tehokalastusta vähennetään. Tavoitteena tulisi olla, että niin rantavyöhykkeen petokalakannat kuin avovesialueenkin kalakannat ovat vahvat. Tavoitetta voidaan tukea varmistamalla, että petokaloilla on hyvät lisääntymisedellytykset. Petokalakantojen voimistaminen voi olla myös ensisijainen kunnostus- tai hoitotoimi, jos järvi on vain lievästi rehevöitynyt ja kalasto koostuu petokalojen ravinnoksi hyvin soveltuvista lajeista. Kunnostuksen jälkeen tulee seurata veden laatua ja kalastoa. Särkikalojen riittävä väheneminen näkyy näkösyvyyden kasvuna sekä levä- ja ravinnemäärien vähenemisenä. Myös hoitokalastuksen saalismäärät vähenevät ja särkikalojen osuus saaliista pienenee. Jos kuormitusta ei ole pystytty vähentämään tarpeeksi, on tehtävä täydentäviä toimenpiteitä." ["post_title"]=> string(21) "Ravintoketjukunnostus" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(21) "ravintoketjukunnostus" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-27 12:55:30" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:55:30" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1549" ["menu_order"]=> int(435) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [76]=> object(WP_Post)#14317 (24) { ["ID"]=> int(1547) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-27 12:54:19" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:54:19" ["post_content"]=> string(1404) "Jos ranta on niin matala, että sen virkistyskäyttö on hankalaa, yksi kunnostuskeino voi olla ruoppaaminen. Ruoppaus tulee aina suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta mahdollisista ympäristöhaitoilta ja naapuririidoilta vältytään. Matalat rannat ja niihin usein liittyvät tulva-alueet ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joiden lajisto voi kärsiä ruoppauksista tai kadota niiden takia kokonaan. Veden samenemisen ja muiden ruoppauksesta koituvien haittojen vähentämiseksi ruoppaustyö tulisi ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle (pääsääntöisesti 1.9.–30.4 väliselle ajalle). Pieniin ruoppauksiin syksy tai varhainen kevät sopivat hyvin, koska silloin järvien vedenpinta on yleensä alhaalla ja työ on helpompaa. Pienimmästäkin ruoppauksesta on aina tehtävä ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloitusajankohtaa. Ilmoituksen saatuaan Lupa- ja valvontavirasto arvioi tapauskohtaisesti, pitääkö ruoppaukseen hakea lupa. Lupa vaaditaan, jos toimenpiteistä voi aiheutua haittaa esimerkiksi luonnolle ja kalakannoille. Vesistöihin vaikuttava hanke on toteutettava niin, että haitat ovat mahdollisimman vähäiset.

Lisää tietoa:

Sähköinen ruoppaus- ja niittoilmoitus (Luvat ja valvonta -palvelu)" ["post_title"]=> string(31) "Ruoppaus kunnostusmenetelmänä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(29) "ruoppaus-kunnostusmenetelmana" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-03-13 13:34:39" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-03-13 11:34:39" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1547" ["menu_order"]=> int(436) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [77]=> object(WP_Post)#14318 (24) { ["ID"]=> int(1544) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-27 12:53:13" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:53:13" ["post_content"]=> string(1434) "Kun aiotaan niittää vesikasvillisuutta tai tehdä raivausnuottauksia, kannattaa selvittää jo työtä suunniteltaessa, voidaanko poistetulle kasviainekselle löytää hyötykäyttöä. Tärkeintä kuitenkin on, että niittoaines kerätään pois vedestä ja sijoitetaan niin kauas rannasta, etteivät vedenpinnan vaihtelut tai sadevedet huuhdo sitä takaisin veteen. Vesikasveista on tutkittu muun muassa järviruo’on ja kanadanvesiruton hyötykäyttöä. Järviruo’on on todettu sopivan erinomaisesti maanparannus ja kateaineeksi. Se soveltuu myös biokaasutukseen kuiva-aineeksi. Poistetun vesiruton hyötykäytössä lupaavimmat vaihtoehdot ovat maanparannus ja biokaasuntuotanto. Biokaasulaitosten vähäisyys saattaa rajoittaa s vesiruton ja järviruo'on käyttömahdollisuuksia biokaasuntuotannossa. Jos järviruokoa käytetään maanparannukseen, se on ensin murskattava hienoksi. Suositeltavampaa on varastoida ruoko aumassa talven yli ja levittää se peltoon vasta niittoa seuraavana vuonna. Silloin ruoko on pehmeämpää ja hienontuu, kun se levitetään lannanlevittimellä. Myös talvella niitettyä ruokoa voidaan hyödyntää. Talviruokoa voidaan käyttää esimerkiksi kuivikkeena, kasvualustana ja energiantuotannossa hakkeen seassa. Vesistöä ajatellen talviniitto ei kuitenkaan ole yhtä hyödyllistä kuin kesäniitto. Kun ruovikko niitetään kesällä, ruokojen mukana poistuu enemmän ravinteita." ["post_title"]=> string(53) "Niittoaineksen hyödyntäminen vesistökunnostuksessa" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(50) "niittoaineksen-hyodyntaminen-vesistokunnostuksessa" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-27 12:53:25" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:53:25" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1544" ["menu_order"]=> int(437) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [78]=> object(WP_Post)#14319 (24) { ["ID"]=> int(1541) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-05-27 12:48:39" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:48:39" ["post_content"]=> string(2072) "Vesikasvit ovat olennainen osa monimuotoista järviluontoa. Ne tarjoavat elinympäristön monille vesien eliölajeille. Rehevöityneessä ja mataloituneessa järvessä kasvusto voi kuitenkin olla niin tiheää, että sitä joudutaan niittämään tai muulla tavoin poistamaan. Vesikasvien vähentäminen parantaa virkistyskäytön edellytyksiä ja kohentaa järvimaisemaa. Sillä voidaan myös saada lisää suotuisia lisääntymisalueita linnuille ja kaloille. Kun suunnittelet vesikasvien niittoa tai poistoa, ole yhteydessä naapureihin, vesialueen omistajaan ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. Selvitä kunnastasi, onko kunnostettavaksi tarkoitetulla alueella tai sen läheisyydessä erityisiä luontoarvoja tai sellaista veden tai vesialueen käyttöä, joka tulisi ottaa huomioon ennen niittoa. Selvitä myös sopiva kasvillisuuden poistotapa ja -ajankohta. Huomioithan, että ojien suualueilla kasvavat vesikasvit pidättävät valuma-alueelta järveen tulevaa ravinnekuormitusta ja kiintoainesta. Leikattu kasvimassa on aina kerättävä pois vedestä. Talvella leikattu kasvimateriaali pitää vastaavasti siirtää jäältä maalle. Veteen jätetyt kasvinjätteet kuluttavat hajotessaan happea. Niistä vapautuu myös ravinteita veteen, mikä voi lisätä levien määrää. Vesistössä ajelehtiva kasvimassa aiheuttaa lisäksi esteettistä haittaa ja vaikeuttaa vesistön virkistyskäyttöä. Lopulta kasvimassa ajautuu rantaan – usein jonkun toisen rantaan. Suunnittele, millä tavalla poistetun kasvimateriaalin voi hyödyntää tai etsi sopiva läjityspaikka kasvimassan kompostointiin. Jos käytät työssä urakoitsijaa, kysy, tietäisikö hän sopivaa kasvimateriaalin hyödyntämistapaa. Sovi joka tapauksessa etukäteen urakoitsijan kanssa leikkuujätteen pois keräämisestä sekä siitä, mihin paikkaan se läjitetään kompostoitumaan. Talvella leikattua järviruokoa voi hyödyntää käsitöiden teossa tai käyttää rakennusmateriaalina pihoilla ja puutarhoissa sekä erilaisissa rakenteissa. Kiertotaloutta parhaimmillaan!" ["post_title"]=> string(41) "Vesikasvien poisto kunnostusmenetelmänä" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(39) "vesikasvien-poisto-kunnostusmenetelmana" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-05-27 12:52:35" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-05-27 09:52:35" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1541" ["menu_order"]=> int(438) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [79]=> object(WP_Post)#14320 (24) { ["ID"]=> int(1257) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-04-07 12:42:21" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-04-07 09:42:21" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(52) "Stranderosion - Orsaker och förebyggande åtgärder" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(47) "stranderosion-orsaker-och-forebyggande-atgarder" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-04-07 12:42:21" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-04-07 09:42:21" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1257" ["menu_order"]=> int(487) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [80]=> object(WP_Post)#14321 (24) { ["ID"]=> int(1254) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-04-07 12:37:09" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-04-07 09:37:09" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(28) "Rantaeroosio ja sen torjunta" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(28) "rantaeroosio-ja-sen-torjunta" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-04-07 12:37:09" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-04-07 09:37:09" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1254" ["menu_order"]=> int(488) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [81]=> object(WP_Post)#14322 (24) { ["ID"]=> int(1191) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-03-31 13:35:31" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-03-31 10:35:31" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(99) "Kiuruveden tilan parantaminen - Säännöstelyn kehittäminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(91) "kiuruveden-tilan-parantaminen-saannostelyn-kehittaminen-ja-ravinnekuormituksen-vahentaminen" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-03-31 13:35:31" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-03-31 10:35:31" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(38) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=1191" ["menu_order"]=> int(498) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [82]=> object(WP_Post)#14323 (24) { ["ID"]=> int(877) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-04 12:24:17" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-04 10:24:17" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(29) "Purot – elävää maaseutua" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(22) "purot-elavaa-maaseutua" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-02-04 12:24:17" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-02-04 10:24:17" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=877" ["menu_order"]=> int(558) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [83]=> object(WP_Post)#14324 (24) { ["ID"]=> int(858) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-03 14:03:27" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-03 12:03:27" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(30) "Hoida ja kunnosta lähipuroasi" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(29) "hoida-ja-kunnosta-lahipuroasi" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-02-03 14:03:27" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-02-03 12:03:27" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=858" ["menu_order"]=> int(564) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [84]=> object(WP_Post)#14325 (24) { ["ID"]=> int(854) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-02-03 13:21:51" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-02-03 11:21:51" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(41) "Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia" ["post_excerpt"]=> string(0) "" ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(40) "pienvesien-suojelu-ja-kunnostusstrategia" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-03-18 08:34:16" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-03-18 06:34:16" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=854" ["menu_order"]=> int(565) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [85]=> object(WP_Post)#14326 (24) { ["ID"]=> int(623) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-01-21 15:20:37" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-01-21 13:20:37" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(98) "Bilaga till anmälan om muddring och slåtter: Grannarnas samtycke från ägaren av vattenområdet" ["post_excerpt"]=> string(150) "Blankett som fogas till anmälan om muddring och slåtter. På blanketten kan grannen eller ägaren av vattenområdet ge sitt samtycke till projektet." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(92) "bilaga-till-anmalan-om-muddring-och-slatter-grannarnas-samtycke-fran-agaren-av-vattenomradet" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2022-10-04 10:06:54" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2022-10-04 07:06:54" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=623" ["menu_order"]=> int(591) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [86]=> object(WP_Post)#14327 (24) { ["ID"]=> int(620) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-01-21 15:18:55" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-01-21 13:18:55" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(34) "Anmälan om muddring och slåtter" ["post_excerpt"]=> string(59) "Blankett för anmälan om muddrings- eller slåtterprojekt." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(31) "anmalan-om-muddring-och-slatter" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-09 09:45:59" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-09 07:45:59" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=620" ["menu_order"]=> int(592) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } [87]=> object(WP_Post)#14328 (24) { ["ID"]=> int(614) ["post_author"]=> string(1) "6" ["post_date"]=> string(19) "2022-01-21 15:14:19" ["post_date_gmt"]=> string(19) "2022-01-21 13:14:19" ["post_content"]=> string(0) "" ["post_title"]=> string(34) "Ruoppaus- tai niittoilmoituslomake" ["post_excerpt"]=> string(55) "Lomakkeella ilmoitetaan ruoppaus- tai niittohankkeesta." ["post_status"]=> string(7) "publish" ["comment_status"]=> string(6) "closed" ["ping_status"]=> string(6) "closed" ["post_password"]=> string(0) "" ["post_name"]=> string(33) "ruoppaus-tai-niittoilmoituslomake" ["to_ping"]=> string(0) "" ["pinged"]=> string(0) "" ["post_modified"]=> string(19) "2026-01-09 09:39:19" ["post_modified_gmt"]=> string(19) "2026-01-09 07:39:19" ["post_content_filtered"]=> string(0) "" ["post_parent"]=> int(0) ["guid"]=> string(37) "https://vesi.fi/aineistopankki/?p=614" ["menu_order"]=> int(594) ["post_type"]=> string(4) "post" ["post_mime_type"]=> string(0) "" ["comment_count"]=> string(1) "0" ["filter"]=> string(3) "raw" } }