ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut-yksikkö on koonnut tietoa suomalaisen vesihuollon tilanteesta vesihuoltolaitoksilta mittarointikyselyllä sekä täydentämällä tätä tietoa muun muassa muilla ELY-keskuksen keräämillä tiedoilla sekä vesihuollon tietojärjestelmä VEETIiin kerätyillä tiedoilla. Tavoitteena on muodostaa käsitys suomalaisen vesihuollon tilasta alueellisten vesihuoltostrategioiden tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisestä. Tulokset kootaan mittarointiraporttiin.
ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut-yksikkö on koonnut tietoa suomalaisen vesihuollon tilanteesta vesihuoltolaitoksilta mittarointikyselyllä sekä täydentämällä tätä tietoa muun muassa muilla ELY-keskuksen keräämillä tiedoilla sekä vesihuollon tietojärjestelmä VEETIiin kerätyillä tiedoilla. Tavoitteena on muodostaa käsitys suomalaisen vesihuollon tilasta alueellisten vesihuoltostrategioiden tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisestä.
Mittarointikysely on toteutettu ensimmäisen kerran vuonna 2024 ja tulokset on koottu tähän mittarointiraporttiin.
Vesihuoltolain pyytämättä tiedottaminen -tiedottamisvelvollisuus koskee vettä toimittavia vesihuoltolaitoksia ja muita vettä toimittavia isoja laitoksia (yli 10 m3/vrk tai 50 hlö). Tietokorttiin on koottu vastaukset tiedottamisvelvollisuutta koskeviin usein kysyttyihin kysymyksiin.
Raportissa on kuvattu, kuinka kansallisista ilmakuvista tunnistettiin järvien vesikasvillisuusvyöhykettä. Ilmakuvatulkinnassa hyödynnettiin koneoppimismenetelmää. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven syvyysluotausaineiston perusteella määritettiin niin kutsuttu tunnusluku, joka kuvaa kasvillisuuden runsautta ja on yhteydessä järven rehevyystasoon ja havaittuun lajistoon. Kasvittumisastetta käytettiin tilastolliseen ennustavaan mallinnukseen ja tilanarviointiin.
Raportissa on kuvattu yhdistetyn kuivuusindeksin laskenta. Indeksi yhdistää meteorologisia ja hydrologisia kuivuusindeksejä ja sitä voidaan hyödyntää Tulvakeskuksen valtakunnallisessa kuivuuden seurannassa.
Kuulutus: Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen valmistelu 2024
Tässä asiakirjassa esitetään tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 20 §:n mukainen tarkistus tulvariskien alustavaan arviointiin ja ehdotukseen Lapin maakunnan merkittäviksi ja muiksi tulvariskialueiksi 2024.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Kuulemisen perusteella tarkistetut ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi vuosille 2024-2030 sisältäen myös tunnistetut muut tulvariskialueet.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Tulvariskialueiden kuulemisesta 15.3.2024–17.6.2024 saadusta palautteesta koostettu yhteenveto sisältäen lausunnot ja kannanotot sekä mahdolliset vastineet niihin.
Vahinkoyhteenvetoon on koottu arviot tulvista ja kuivuuksista aiheutuvista vahingollisista seurauksista eri sektoreilla Saimaan alueella.
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen. Kuulemisasiakirja 2024. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi.
Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä on päättänyt, että Pyhäjärven säännöstelyä jatketaan vuonna 2017 laadittujen suositusten mukaisesti seurantakaudella 2022—2026.
Hämeen ELY-keskus teki keväällä 2017 verkkokyselyn, jossa selvitettiin vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Kysely uusittiin syksyllä 2022.
Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 13.4.1992 liitteenä oleva juoksutusohje kaaviokuvana
Tammelan Pyhäjärven säännöstelylupa. Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 13.4.1992.
Tässä raportissa on kuvattu Kuivuusriskien hallinta Suomessa (KUHASUO) hankkeen puitteissa tehdyn kuivuusriskianalyysin aineisto ja menetelmät. Hankkeen tavoitteena on valaa pohja systemaattiselle ja kustannustehokkaalle kuivuusriskien hallinnalle Suomessa. Koko maan kattavalla kuivuusriskianalyysilla tuotetaan tietoa kansallisen kuivuusriskien hallinnan strategian laatimiseksi. Menetelmällä pyritään tunnistamaan kuivuudelle alttiita ja haavoittuvia alueita, jotta riskejä voidaan hallita proaktiivisesti, ennen vahinkojen realisoitumista. Tieto on pohjana mahdollisten tarkempien alueellisten kuivuusriskien hallintasuunnitelmien laatimisessa.
Pohjavesien suojelu sekä talousveden laadun ja määrän turvaaminen onnistuu vain ennakoimalla. Siksi on tiedettävä, miten kotitalouksissa kannattaa toimia. Suomen keskeiset pohjavesiasiantuntijat kokosivat yhdessä tietoa ja ohjeita kotitalouksille ja muille toimijoille.
Kuntien tulee tehdä hulevesistä aiheutuvien tulvariskien alustava arviointi. Arvioinnin perusteella nimetään merkittävien hulevesitulvien riskialueet. Jos kunnassa on hulevesitulvan merkittävä tulvariskialue, kunnan pitää laatia alueelle tulvavaarakartta ja tulvariskikartta sekä tehdä tulvariskien hallintasuunnitelma.
Tulvariski-indikaattorit ovat tulvariskien hallinnan apuvälineitä. Niiden avulla seurataan tulvariskien hallinnan onnistumista: miten tulvariskit kehittyvät ja kuinka hyvin tulviin varaudutaan ja sopeudutaan.
Tähän tietokorttiin on koottu tulvariskien hallinnan suunnitteluprosessia koskevaa opasmateriaalia ja taustadokumentteja. Materiaalin tarkoituksena on toimia lähinnä tulvariskien hallintasuunnittelmien valmistelusta vastaavien ELY-keskusten ja tulvaryhmien työn tukena.
Kyseessä on Toiminta-alueen tietosisältö, organisaation sijainti ja vesihuollon merkinnät -suosituksen liite 4 style tiedostona.
Tämän esiselvityksen tarkoituksena on kartoittaa tekijöitä joihin kuivuus vaikuttaa Saimaan alueella, koota tiedossa olevia vaikutusmekanismeja ja tunnistaa jatkoselvitystarpeita.
Dokumentissa kuvataan laskentamalli, jonka avulla voidaan arvioida Saimaan kanavan kautta kulkevan laivaliikenteen kuljetuskustannusten ja muiden yhteiskuntataloudellisten kustannusten muutosta Saimaan vedenpinnan tason laskiessa nykyisen maksimisyväyksen edellyttämän vedenkorkeuden alle.
Ohjeessa kuvataan kasviplanktonin näytteenoton ja mikroskopoinnin menetelmät, joita on käytettävä vesien- ja merenhoidon seurannassa järvillä ja Itämerellä. Menetelmiä on tärkeää noudattaa myös muussa kasviplanktonseurannassa.
Raportissa on kuvattu Saimaalle ja Vuokselle tehtyjä tarkasteluja kuivuuden vaikutuksesta virtaamiin ja vedenkorkeuksiin sekä Vuoksen juoksutussäännön ja Pielisen poikkeusjuoksutusten toiminnasta kuivuuden aikana.
Raportissa arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saimaan ja Vuoksen tulviin.
Kooste Suomen ympäristökeskuksen toteuttamasta kyselystä koskien Saimaan alueen teollisuus- ja liikelaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointeja.
Kooste Suomen ympäristökeskuksen toteuttamasta kyselystä koskien Saimaan alueen vesihuoltolaitosten tulva- ja kuivuusriskiarviointeja.
Hydrologisista havainnoista on koottu erilaisia tilastojulkaisuja yli sadan vuoden ajan. Ennen tietokoneiden ja avoimen datan aikaa ne olivat erittäin tärkeitä mm. erilaisissa tutkimuksissa, vesitilannetiedottamisessa ja monenlaisissa suunnittelutöissä, koska muualta havaintohistoriaa ei ollut saatavilla.
Asukkaiden ja omaisuuden suojaaminen tulvavaara-alueilla Vantaalla.
Asukkaiden ja omaisuuden suojaaminen tulvavaara-alueilla Helsingissä.
Tämä Kymenlaakson pelastuslaitoksen laatima opas antaa tietoa mitä tulisi huomioida ja miten tulisi toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen.
Tämä tulvaturvallisuusopas on suunnattu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan asukkaille. Oppaassa annetaan tietoa siitä, miten jokainen meistä voi varautua äkillisiin tulviin sekä ohjeita siihen, mitä tulisi ottaa huomioon ja miten voi toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen.
Tämä tulvaturvallisuusopas on suunnattu erityisesti tulva-alueiden asukkaille. Oppaassa annetaan ohjeita siitä, mitä tulisi ottaa huomioon ja miten voi toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen.
Tämä Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja Etelä-Savon ELY-keskuksen yhteistyössä laatima opas antaa tietoa mitä tulisi huomioida ja miten toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen.
Tämä tulvaturvallisuusopas on suunnattu Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien asukkaille. Oppaassa annetaan ohjeita siitä, mitä tulisi ottaa huomioon ja miten voi toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen.
Selvityksen tarkoituksena oli selvittää pohjavesinäytteenoton nykytilaa, arvioida kehittämistarpeita valtion ympäristöhallinnossa sekä laatia yleisluonteiset ohjeet pohjavesinäytteenotolle
Suunnitelman tarkoituksena on tarkastella ja pienentää Sirppujoen valuma-alueen kuivuuteen liittyviä riskejä. Kuivuusriskien hallinnalla pyritään vähentämään ja ehkäisemään kuivuuden aiheuttamia haitallisia vaikutuksia.
Ohje kuivuusriskien hallintasuunnitelman laadintaan. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti avuksi yksittäisille toimijoille ja kuivuuden hallintaa alueella koordinoiville ELY-keskuksille. Ohje palvelee kuitenkin myös kuivuuden hallinnan keskeisiä sidostahoja ja siihen osallistuvia organisaatioita sekä keitä tahansa aiheesta kiinnostuneita.
Selvityksen tavoitteena oli saada käsitys vuosien 2002 ja 2003 aikana vallinneen poikkeuksellisen kuivuuden aiheuttamista kokonaisvahingoista sekä pahimmista vahinkokohteista. Tavoitteena oli myös raportoida vuosien 2002-2003 kuivuustilanne sekä esittää mahdollisia ennaltaehkäiseviä toimia seuraavaa kuivuustilannetta varten.
Oppaan tarkoituksena on lisätä tulvatietoisuutta ja opastaa lukijaa oikeaoppiseen varautumiseen sekä auttamaan tulvatilanteen aikana ja sen jälkeen.
Esitteistä saat vinkkejä pohjavesien suojeluun kotona, lähiympäristössä, maataloudessa ja pienteollisuudessa.
Kuvaus pintaveden lämpötilan sekä syvännealueiden lämpötilajakauman mittaamisesta.
Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Yrjö Kivinen näyttää, kuinka roudan syvyys mitataan routaputkella.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastasi haihdunnan mittaamisesta Suomessa vuoteen 2020 asti.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa valunnan seurannasta Suomessa. Tietokortissa kuvataan havaintoasemaverkostoa ja mittaustoimintaa.
Ohjeita ja tarkistuslista tulvasuunnitelman laatimiseksi taloyhtiöille.
Ohjeita ja tarkistuslista tulvasuunnitelman laatimiseksi maatiloille.
Ohjeita ja tarkistuslista tulvasuunnitelman laatimiseksi liike- ja yritystiloille.
Tarkastuslista tulvatilanteeseen omakotitalojen tulvasuojautumista varten.
Valtakunnallisilla pohjavesiasemilla seurataan pohjaveden pinnankorkeutta ja vedenlaatua eri puolilla Suomea. Tietokortissa kuvataan asemaverkostoa, pohjaveden pinnankorkeuden mittaamista ja laatunäytteenottoa.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa järvien ja jokien vedenkorkeuden seurannasta Suomessa. Tietokortissa kuvataan havaintoasemaverkostoa ja mittausmenetelmiä.
Suomen ympäristökeskus mittaa lumen vesiarvoa. Tietokortissa kuvataan mittaukset, mittausverkosto ja mittaustulosten käyttö alueellisten vesiarvojen laskennassa.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) laskee Ilmatieteen laitoksen sadehavainnoista sadannan aluearvoja 110 valuma-alueelle. Tietokortissa kerrotaan sademärien mittauksista ja sadannan aluearvojen laskennasta.
Toimintaohjeita hydrologisen seurannan kenttätöihin.
Jää helpottaa liikkumista ja lyhentää kulkureittejä monissa osissa maata. Vesistöjen jäätyminen kasvattaa talviliikunnan mahdollisuuksia kymmenillä tuhansilla neliökilometreillä. Jotta jäällä voisi liikkua turvallisesti, on hyvä tuntea jään kantavuuden periaatteet.
Kuvaus vesistöjen jäänpaksuuden mittaamisesta sekä vesistöjen jäätymisen ja jäänlähdön seurannasta.
Oppaan tarkoitus on toimia käytännön ohjeistuksena ELY-keskuksille pohjavesialueiden määrittämisessä ja luokituksessa. Lisäksi tarjotaan ohjeistusta pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadinnassa kunnille ja suojelusuunnitelmien laatijoille.
Roudan syvyyttä mitataan noin 40 roudan havaintoasemalta eri puolilta Suomea sekä pohjaveden havaintoasemien yhteydessä olevista routahavaintoputkista.