Vesiaineistopankki

Vesihuollon mittarointiraportti

ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut-yksikkö on koonnut tietoa suomalaisen vesihuollon tilanteesta vesihuoltolaitoksilta mittarointikyselyllä sekä täydentämällä tätä tietoa muun muassa muilla ELY-keskuksen keräämillä tiedoilla sekä vesihuollon tietojärjestelmä VEETIiin kerätyillä tiedoilla. Tavoitteena on muodostaa käsitys suomalaisen vesihuollon tilasta alueellisten vesihuoltostrategioiden tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisestä. Tulokset kootaan mittarointiraporttiin.

Vesihuollon mittarointiraportti 2024

ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut-yksikkö on koonnut tietoa suomalaisen vesihuollon tilanteesta vesihuoltolaitoksilta mittarointikyselyllä sekä täydentämällä tätä tietoa muun muassa muilla ELY-keskuksen keräämillä tiedoilla sekä vesihuollon tietojärjestelmä VEETIiin kerätyillä tiedoilla. Tavoitteena on muodostaa käsitys suomalaisen vesihuollon tilasta alueellisten vesihuoltostrategioiden tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämisestä.

Mittarointikysely on toteutettu ensimmäisen kerran vuonna 2024 ja tulokset on koottu tähän mittarointiraporttiin.

Informationskort om upplysningsplikten inom vattentjänster

Enligt lagen om vattentjänster gäller upplysningsplikt utan begäran vattentjänstverk som levererar hushållsvatten och stora anläggningar som levererar minst 10 m³ hushållsvatten per dygn eller för minst 50 personers behov. Informationskortet innehåller svar på vanliga frågor om upplysningsplikten.

Tietokortti vesihuollon pyytämättä tiedottaminen -tiedottamisvelvollisuudesta

Vesihuoltolain pyytämättä tiedottaminen -tiedottamisvelvollisuus koskee vettä toimittavia vesihuoltolaitoksia ja muita vettä toimittavia isoja laitoksia (yli 10 m³/vrk tai 50 hlö). Tietokorttiin on koottu vastaukset tiedottamisvelvollisuutta koskeviin usein kysyttyihin kysymyksiin.

Koneoppimispohjaiseen ilmakuvatulkintaan perustuva järvien vesikasvillisuuden tilanarviointi

Raportissa on kuvattu, kuinka kansallisista ilmakuvista tunnistettiin järvien vesikasvillisuusvyöhykettä. Ilmakuvatulkinnassa hyödynnettiin koneoppimismenetelmää. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven syvyysluotausaineiston perusteella määritettiin niin kutsuttu tunnusluku, joka kuvaa kasvillisuuden runsautta ja on yhteydessä järven rehevyystasoon ja havaittuun lajistoon. Kasvittumisastetta käytettiin tilastolliseen ennustavaan mallinnukseen ja tilanarviointiin.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vesihuollossa

Selvityksessä tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesihuoltoon ja keinoja sopeutua näihin muutoksiin sekä arvioitiin ilmastoskenaarioiden ja -mallien pohjalta raakavesivarastojen määrän ja laadun muutoksia sekä vaikutuksia veden ja jäteveden johtamiseen.

Vesihuoltolaitoksen vähähiilisyystiekartan mallipohja (docx)

Vesihuoltolaitos voi vähentää tuottamiaan kasvihuonekaasupäästöjä eli edistää vähähiilisyyttä monin eri tavoin. Vähähiilisyystiekartta on päästöjen vähentämisen suunnittelua tukeva työkalu.

Pohjaveden riskikohteiden selaus

Ohjeessa ”Pohjaveden riskikohteiden selaus” kerrotaan, miten Pisara-tietojärjestelmässä voidaan katsoa pohjaveden riskikohteita. Ohje on suunnattu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille.

Mätrapport för vattentjänster 2024

NTM-centralens enhet för vattentjänster har samlat in information om det finska vattentjänstens tillstånd från vattentjänstverken genom en mätfrågeundersökning och kompletterat med bland annat uppgifter som samlats in i vattentjänstens informationssystem VEETI samt andra uppgifter som samlats in av NTM-centralen. Målet är att skapa en uppfattning om det finska vattentjänstens tillstånd ur perspektivet av de gemensamma teman i de regionala vattentjänststrategierna.

Mätarundersökningen genomfördes för första gången år 2024 och resultaten har sammanställts i denna mätrapport.

Mätrapport för vattentjänster

NTM-centralens enhet för vattentjänster har samlat in information om det finska vattentjänstens tillstånd från vattentjänstverken genom en mätfrågeundersökning och kompletterat med bland annat uppgifter som samlats in i vattentjänstens informationssystem VEETI samt andra uppgifter som samlats in av NTM-centralen. Målet är att skapa en uppfattning om det finska vattentjänstens tillstånd ur perspektivet av de gemensamma teman i de regionala vattentjänststrategierna. Resultaten sammanställs i mätrapporten.

Kaksitasouomat parantavat peltojen tulvasuojelua ympäristöystävällisesti

Peltojen kuivatustilan parantamiseksi on lähivuosina tehtävä laajasti toimenpiteitä ojissa ja maatalouspuroissa. Kaksitasouoma on Valumavesi-projektin tutkimusten mukaan pitkällä tähtäimellä perinteistä uomaperkausta parempi ratkaisu. Kaksitasouoma ei esimerkiksi tukkeudu niin helposti, jolloin uoman raskaat kunnostus- ja ylläpitokaivuut vähenevät merkittävästi.

Ansökan om dikningsförrättning (PDF)

I vattenlagen fastställs i vilka situationer en dikningsförrättning ska hållas. Vid dikningsförrättningen fastställs dikningsplanen och fattas beslut om bland annat fördelningen av kostnaderna för dikningen mellan nyttotagarna. Dikningsförrättning söks hos närings-, trafik- och miljöcentralen (NTM-centralen).

Paikkatieto ja toimintamallit valuma-aluesuunnittelussa : Esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä

Valuma-aluesuunnittelua on kehitetty maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeissa, mutta vakiintuneiden menetelmien puute, alueelliset erot, rahoituksen sirpaleisuus ja yhtenäisten ohjeiden puuttuminen ovat haitanneet valuma-aluesuunnittelun laajamittaista toteutusta. Maa-ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmassa toteutetut SysteemiHiili-ja HiiliVie-hankkeet ovat vastanneet tähän haasteeseen kehittämällä ilmastoviisaita ja kestäviä toimintamalleja ja ohjeistuksia.

Tässä julkaisussa esitellään tarkastelluista hankkeista tunnistettuja hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja sekä SysteemiHiili-hankkeessa kehitetty kaksivaiheinen, paikkatietoaineistoon pohjautuva indeksipohjainen lähestymistapa valuma-aluetason vesienhallinta- ja ilmastokestävyystarkasteluihin.

Vuolijoen osavaluma-alueen tarkastelut KUNNOS työkalulla

Raportissa kuvataan KUNNOS-työkalun soveltaminen Oulujoen vesistössä sijaitsevalla suometsävaltaisella Vuolijoen valuma-alueella. Tavoitteena oli arvioida suometsien kuivavara, ojien kunnostuksen ja tuhkalannoituksen vaikutus metsien kasvuun sekä löytää aineistojen avulla metsätalouden vesiensuojelurakenteiden mahdollisia paikkoja.

Muhosjoen tarkastelukohteiden valuma-aluesuunnitelmat

Muhosjoen valuma-alueella tehtiin yleissuunnitelmatasoinen selvitys valituilta tarkastelualueista pohjautuen aikaisemmin tehtyihin paikkatietotarkasteluihin. Kohdealueiden ominaispiirteitä tarkasteltiin ja niille ehdotettiin toimenpiteitä.

Miten pohjaveden riskikohteet tallennetaan

Ohjeessa ”Miten pohjaveden riskikohteet tallennetaan” kerrotaan, miten pohjaveden riskikohteita tallennetaan Pisara-tietojärjestelmässä. Ohje on suunnattu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille.

Pohjaveden VPD-riskitekijäarviot

Ohjeessa ”Mitä tietoja pohjaveden VPD-riskitekijäarvioista löytyy” kerrotaan, miten voi tarkastella pohjaveden riskitekijöiden arvioita ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä olevasta Pisara-järjestelmästä tai ympäristöhallinnon hallinnoimien tietojärjestelmien avoimesta tiedosta. Ohje on suunnattu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille ja kaikille muille vedenlaadusta kiinnostuneille henkilöille.

Vedenlaadun havaintopaikan tunniste – Vesi.fi aineistopankki

Ohjeessa ”Miten vedenlaadun havaintopaikan id löytyy” kerrotaan, miten pohja- tai pintaveden havaintopaikkojen yksilöiviä tunnistetietoja voi löytää ympäristöhallinnon hallinnoimien tietojärjestelmien avoimesta tiedosta tai ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä olevasta Pisara-järjestelmästä. Ohje on suunnattu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) vesihuoltotehtävissä toimiville henkilöille ja kaikille muille vedenlaadusta kiinnostuneille henkilöille.

Alusveden suodatus rehevöityneen järven kunnostusmenetelmänä

Alusveden suodatuksen tarkoituksena on poistaa rehevöityneeseen järveen kertyneitä ravinteita. Menetelmä soveltuu kerrostuville järville. Alusveden suodatuksessa hyödynnetään rehevän järven sisäistä fosforikuormitusta ja pyritään poistamaan alusvedessä olevia ravinteita kerrostuneisuuskaudella suljetun vesikierron avulla.

Tietokortti: Tuhkalannoitus metsätaloudessa

Tietokortti tarjoaa tietoa tuhkalannoituksesta, joka on terveyslannoitusmenetelmä. Tuhkalannoitus edistää puuston kasvua ja parantaa puiden laatua, ja se soveltuu turvemaiden ravinnetilanteen parantamiseen.