Suodata sisältöjä aineistotyypin mukaan
Vesien tila ja kunnostus
Alusveden suodatus rehevöityneen järven kunnostusmenetelmänä
Alusveden suodatuksen tarkoituksena on poistaa rehevöityneeseen järveen kertyneitä ravinteita. Menetelmä soveltuu kerrostuville järville. Alusveden suodatuksessa hyödynnetään rehevän järven sisäistä fosforikuormitusta ja pyritään poistamaan alusvedessä olevia ravinteita kerrostuneisuuskaudella suljetun vesikierron avulla.
Tietokortti: Tuhkalannoitus metsätaloudessa
Tietokortti tarjoaa tietoa tuhkalannoituksesta, joka on terveyslannoitusmenetelmä. Tuhkalannoitus edistää puuston kasvua ja parantaa puiden laatua, ja se soveltuu turvemaiden ravinnetilanteen parantamiseen.
Helppoja menetelmiä vesistön tilan seurantaan
Vesistön tilan seurantaan ei aina tarvita kalliita laitteita tai vesinäytteitä. Seurantaa voi toteuttaa usein yksinkertaisilla menetelmillä. Tästä ohjeesta löytyvän QR-koodin linkin kautta pääset tutustumaan helppoihin seurantamenetelmiin, miten ne toteutetaan ja mihin havaintoja voi tallentaa. Mielenkiintoisia hetkiä seurannan parissa!
Tietokortti: Vesienhallinnan hyvät käytännöt suometsissä
Tietokortti vesienhallinnan hyvistä käytännöistä suometsissä. Suometsien vesienhallinta vaatii kivennäismaita enemmän suunnittelua ja investointeja. Toimenpiteillä on merkittävä vaikutus veden pidättämiseen ja vesistökuormitukseen.
Tietokortti: Pidennetty kiertoaika metsätaloudessa
Tietokortti pidennetyn kiertoajan käytöstä ja vaikutuksista metsätaloudessa. Pidennetyllä kiertoajalla tarkoitetaan metsänkasvatustapaa, jossa sovelletaan suosituksia pidempiä kiertoaikoja. Sopivan kiertoajan valintaan vaikuttavat sekä metsätyyppi että metsän sijainti ja terveydentila.
Tietokortti: Oikein ajoitettu metsänhoito
Tietokortti kertoo oikein ajoitettujen metsänhoitotoimien vaikutuksista. Mukana on metsänlannoitus, turvemaiden tuhkalannoitus, kasvatuslannoitus ja muut hoitotyöt.
Tietokortti: Metsätuhojen ennaltaehkäisy
Tietokortti kertoo metsätuhojen ennaltaehkäisystä ja sen vaikutuksista. Metsätuhoja voidaan ennaltaehkäistä sekapuustoa suosimalla, oikein kohdennetuilla metsänhoitotoimilla ja valitsemalla kasvupaikalle soveltuvia puulajeja.
Tietokortti: Jatkuva kasvatus metsätaloudessa
Tietokortti jatkuvan kasvatuksen käytöstä ja vaikutuksista metsätaloudessa. Jatkuva kasvatus soveltuu rehevämmille turvemaille kivennäismaita paremmin, sillä uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen.
Tietokortti: Tulvatasanteelliset kaksitasouomat maataloudessa
Tietokortti kaksitasouomien käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Kaksitasouoma on oja, jonka pohja jätetään pääosin koskemattomaksi ja jonka luiskiin kaivetaan tulvatasanteet, jotka takaavat riittävän vedenjohtokyvyn ja kuivatuksen suurillakin virtaamilla.
Tietokortti: Tilusjärjestelyt maataloudessa
Tietokortti tilusjärjestelyn käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Tilusjärjestely on maanmittaustoimitus, jolla korjataan ajan kuluessa pirstoutunut kiinteistörakenne vastaamaan nykyajan tarpeita. Maanmittauslaitos kehittää tilusjärjestelyjä yhdessä maanomistajien kanssa.
Tietokortti: Täsmälannoitus maataloudessa
Tietokortti täsmälannoituksen käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Täsmälannoituksessa lannoitusta kohdennetaan tarkasti ja lohkonsisäisiä kasvupaikkoja lannoitetaan kuin ne olisivat erillisiä kasvulohkoja. Kasvuston seuranta on tärkeä osa täsmälannoitusta ja tavoitteena on havaita paras ajankohta lisälannoitukselle
Tietokortti: Talviaikainen kasvipeitteisyys
Tietokortti talviaikaisen kasvipeitteisyyden käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Talviaikainen kasvipeitteisyys voidaan toteuttaa usealla eri tavalla esimerkiksi monivuotisena nurmena, kerääjä- tai saneerauskasveja käyttämällä tai suorakylvöllä muokkaamatta viljan sänkeä.
Tietokortti: Suojakaistat ja suojavyöhykkeet maataloudessa
Tietokortti suojakaistojen ja suojavyöhykkeiden käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Suojavyöhykkeet ja suojakaistat ovat pellon ja vesialueiden väliin perustettavia ja hoidettavia monivuotisia nurmi-, heinä tai niittykasvillisuuden peittämiä alueita, joita ei muokata eikä käsitellä torjunta-aineilla.
Tietokortti: Säätösalaojitus ja säätökastelu maataloudessa
Tietokortti säätösalaojituksen ja säätökastelun käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Salaojien valuntaa säädetään salaojiin asennettavilla säätökaivoilla ja padotuslaitteilla. Näin pohjaveden pinta voidaan pitää tavallista korkeammalla ja sadevettä voidaan varastoida maaperään.
Tietokortti: Rakennekalkki maataloudessa
Tietokortti rakennekalkin käytöstä ja vaikutuksista maatalouden maanparannusaineena. Rakennekalkituksessa peltomaa käsitellään reaktiivista eli sammutettua tai poltettua kalkkia sisältävällä kalkitusaineella.
Tietokortti: Monipuolinen viljelykierto
Tietokortti monipuolisen viljelykierron käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Monipuoliseen viljelyyn kuuluu useiden kasvilajien vuorottelu viljelykierrossa.
Tietokortti: Kosteikkoviljely
Tietokortti kertoo kosteikkoviljelyn käytöstä ja vaikutuksista. Kosteikkoviljelyssä viljellään turvepeltoja märissä olosuhteissa, mikä estää turpeen hajoamista ja hiilidioksidipäästöjä.
Tietokortti: Alus- ja kerääjäkasvit maataloudessa
Tietokortti kertoo alus- ja kerääjäkasvien käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Aluskasvit kasvavat samaan aikaan tuotantokasvin kanssa, mutta jatkavat kasvuaan sadonkorjuun jälkeen.
Tietokortit kestävän maa- ja metsätalouden toimenpiteistä vesien suojelemiseksi
Tietokortit kertovat maa- ja metsätalouden toimenpiteistä, joiden avulla voidaan suojella vesistöjä, hillitä vesistöjen tummumista, sopeutua paremmin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin sekä hillitä ilmastonmuutosta.
Näkösyvyyslevy (Secchi-levy) – Valmistusohje ” Tee-Se-Itse”
Näkösyvyyslevyllä mitataan veden läpinäkyvyyttä – näkösyvyyttä. Näkösyvyyttä mitataan valkoisella Secchi-levyllä, jonka voi valmistaa tietokortin ohjeilla.
Biologisten muuttujien laskentapohjat
Tietokortti sisältää vesienhoidossa käytettyjen biologisten muuttujien laskentapohjat ja niiden käyttöohjeet.
Vesien biologisten seurantamenetelmien ohjeet
Tietokortti sisältää yleisohjeet pintavesien seurannassa käytettäville biologisille menetelmille, kasviplanktonseurannan ohjeet sekä maastolomakkeet ja aineiston tallennuspohjat vesikasveille, päällysleville ja pohjaeläimille.
Luontodirektiivin suojelemat sisävesien luontotyypit
Tietokortti sisältää kuvaukset niistä Suomessa esiintyvistä sisävesien luontotyypeistä, jotka sisältyvät EU:n luontodirektiiviin.
Vesistökunnostusten seuranta
Vesistön tilaa koskevat havainnot ovat tärkeä osa kunnostushanketta. Ne auttavat hankkeen suunnittelussa ja niiden avulla voidaan seurata tehdyn kunnostuksen vaikutuksia. Erityisesti pitkäaikainen havainnointi tukee kunnostushanketta.
Luonnonmukaiset ohitusuomat, kalatiet ja padot
Padot, väärin asennetut tierummut ja muut rakenteet vaikeuttavat vaelluskalojen ja muidenkin vesieliöiden kulkua virtavesissä. Jos nousuestettä ei voida poistaa, kulkuyhteyksiä parannetaan luonnonmukaisten ohitusuomien, teknisten kalateiden tai näiden yhdistelmien avulla.
Kivellä ja puulla kunnostaminen
Virtavesien monimuotoisuutta voidaan lisätä sijoittamalla uomaan kiviä ja puuainesta sekä rakentamalla kutusoraikkoja. Kivellä ja puulla kunnostaminen parantaa monien eliölajien elinoloja.
Ulkoisen kuormituksen vähentäminen
Vesistöjen kunnostuksen yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää vähentää valuma-alueelta tulevaa ulkoista kuormitusta. Vain siten voidaan kunnostuksella saada pysyviä tuloksia.
Kemialliset käsittelyt kunnostusmenetelmänä
Kemiallinen käsittely soveltuu parhaiten voimakkaasti rehevöityneiden järvien kunnostukseen. Järveen lisätään kemikaalia, joka saostaa rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia. Kemiallinen käsittely vaatii vesilain mukaisen luvan.
Vedenpinnan nostaminen kunnostusmenetelmänä
Veden pinnan nostolla voidaan parantaa matalan järven soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Noston myötä vesikasvillisuus vähenee ja vesialueiden umpeenkasvu hidastuu. Nostohanke tulee suunnitella yhdessä ranta-asukkaiden ja vesistön käyttäjien kanssa.
Hapetus vesistön kunnostuksessa
Hapetuksen tarkoitus on estää rehevöityneessä vesistössä pohjan läheisten alueiden talviaikainen happikato. Hapetus ja ravintoketjukunnostus tukevat toisiaan, mutta kummastakaan ei ole pitkäaikaista hyötyä, ellei järven ulkoista kuormitusta vähennetä.
Järvien hoitokalastus ja saaliin hyötykäyttö
Hoitokalastuksella tarkoitetaan erityisesti särkikaloihin keskittyvää kalastusta, jonka tarkoitus on parantaa rehevien järvien veden laatua ja kalaston koostumusta. Hoitokalastuksen saaliit kannattaa pyrkiä hyödyntämään elintarvikkeina.
Ravintoketjukunnostus
Ravintoketjukunnostuksen tarkoitus on vähentää ylitiheää särkikalakantaa sekä voimistaa petokalakantoja ja hoitaa kalojen elinympäristöä. Kunnostuksen jälkeen tulee seurata veden laatua ja kalastoa.
Ruoppaus kunnostusmenetelmänä
Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen ja lietteen koneellista poistamista vesialueen pohjasta. Ruoppaus on voimakas toimenpide, joka voi aiheuttaa haittaa sekä vesien käytölle että vesiluonnolle. Ruoppauksesta on tehtävä etukäteen ilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle.
Niittoaineksen hyödyntäminen vesistökunnostuksessa
Niitetty vesikasvillisuus on kerättävä pois vedestä ja sijoitettava kauas rantaviivasta. Kasvimassaa voi käyttää esimerkiksi maanparannusaineena, katteena, biokaasutuksessa tai lantakompostien seosaineena.
Vesikasvien poisto kunnostusmenetelmänä
Vesikasvien poiston tavoite on harventaa ylitiheää kasvustoa tai pienentää sen valtaamaa alaa. Kasvien poistossa pitää ottaa huomioon luontoarvot ja toteuttaa työ sellaiseen aikaan, ettei poistosta ole haittaa luonnolle ja vesistön muille käyttäjille.
