Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2024–09/2025
Peltojen kuivatustilan parantamiseksi on lähivuosina tehtävä laajasti toimenpiteitä ojissa ja maatalouspuroissa. Kaksitasouoma on Valumavesi-projektin tutkimusten mukaan pitkällä tähtäimellä perinteistä uomaperkausta parempi ratkaisu. Kaksitasouoma ei esimerkiksi tukkeudu niin helposti, jolloin uoman raskaat kunnostus- ja ylläpitokaivuut vähenevät merkittävästi.
Valuma-aluesuunnittelua on kehitetty maa- ja metsätalouden vesienhallintahankkeissa, mutta vakiintuneiden menetelmien puute, alueelliset erot, rahoituksen sirpaleisuus ja yhtenäisten ohjeiden puuttuminen ovat haitanneet valuma-aluesuunnittelun laajamittaista toteutusta. Maa-ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmassa toteutetut SysteemiHiili-ja HiiliVie-hankkeet ovat vastanneet tähän haasteeseen kehittämällä ilmastoviisaita ja kestäviä toimintamalleja ja ohjeistuksia.
Tässä julkaisussa esitellään tarkastelluista hankkeista tunnistettuja hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja sekä SysteemiHiili-hankkeessa kehitetty kaksivaiheinen, paikkatietoaineistoon pohjautuva indeksipohjainen lähestymistapa valuma-aluetason vesienhallinta- ja ilmastokestävyystarkasteluihin.
Raportissa kuvataan KUNNOS-työkalun soveltaminen Oulujoen vesistössä sijaitsevalla suometsävaltaisella Vuolijoen valuma-alueella. Tavoitteena oli arvioida suometsien kuivavara, ojien kunnostuksen ja tuhkalannoituksen vaikutus metsien kasvuun sekä löytää aineistojen avulla metsätalouden vesiensuojelurakenteiden mahdollisia paikkoja.
Muhosjoen valuma-alueella tehtiin yleissuunnitelmatasoinen selvitys valituilta tarkastelualueista pohjautuen aikaisemmin tehtyihin paikkatietotarkasteluihin. Kohdealueiden ominaispiirteitä tarkasteltiin ja niille ehdotettiin toimenpiteitä.
Muhosjoen valuma-alueella tehtiin vesienhallintaan ja ilmastokestävyyteen liittyviä paikkatietotarkasteluja hyödyntäen kehitettyä kaksivaiheista lähestymistapaa. Raportissa kuvataan lähestymistavan ensimmäistä vaihetta.
Mitoituslaskuri kaksitasouomien suunnitteluun. Laskurin ovat kehittäneet Asmo Hyvärinen (Otso metsäpalvelut), Mikko Huokuna (Syke) ja Kaisa Västilä (Syke/Aalto-yliopisto).
Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2022-09/2024
Lomakepohja tulvan poikkeuksellisuuslausunnon tilaamiseksi ja tietojen toimittamiseksi Suomen ympäristökeskukseen arvioinnin tueksi.
Tähän kirjallisuuskatsaukseen on koottu ajankohtaista tutkimukseen perustuvaa tietoa luonnonmukaisten ohitusuomien hyödyistä ja haasteista.
Nykyinen peruskuivatuksen tukijärjestelmä päättyi vuoden 2022 lopussa. Kansallinen peruskuivatuksen tukijärjestelmä oli vanhentunut ja päällekkäinen mm. kosteikkotukien kanssa sekä on myös vaikeasti sovitettavissa EU:n valtiontukijärjestelmään.
Vuodesta 2023 lähtien peruskuivatusta tuetaan yhteisenä ojitusinvestointina, osana maatilan investointitukea, jolla jo tuetaan muita maatalouden rakentamisinvestointeja ja esimerkiksi salaojitusta. Näin peruskuivatuksen tukeminen on investointitukena osana maatalouden rakennetukijärjestelmää.
Luonnonmukaiset ratkaisut vesienhoidossa -opas on laadittu yleistajuiseksi koosteeksi ongelmista ja niihin räätälöidyistä luonnonmukaisista ratkaisuista osana kokonaisvaltaista vesienhoitoa. Opas ei sisällä kaikkia olemassa olevia vesienhoidon menetelmiä, vaan se on koottu tietopaketiksi käytännön kokemusten pohjalta.
Vesivastuullisuuden kansallisen edistämisen toimintasuunnitelma vuosille 2023–2025 on laadittu osana Suomen vesialan kansainvälisen strategian toimintasuunnitelmaa.
Vesivastuullinen tuotanto ja kulutus on yksi Suomen vesialan kansainvälisen strategian tavoitteista, ja osana sen toimeenpanoa suomalaisille yrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä.
Tietokortti kertoo kosteikon rakentamisesta ja sen vaikutuksista. Kosteikko voidaan rakentaa patoamalla ja tarpeen vaatiessa myös kaivamalla.
Tietokortti kertoo kevennetyn muokkauksen käytöstä ja vaikutuksista maataloudessa. Kevennetyssä muokkauksessa maata muokataan mahdollisimman vähän ja kasvinjätteet mullataan maan pintakerroksiin. Suorakylvössä satokasvi kylvetään suoraan edellisen satokasvin sänkeen ilman muokkausta.
Tietokortti kertoo eloperäisten maanparannusaineiston käytöstä ja vaikutuksista viljelyssä. Eloperäiset maanparannusaineet jaetaan ravinnepitoisiin ja niukkaravinteisiin maanparannusaineisiin. Niiden vaikutukset näkyvät vasta useamman vuoden kuluttua, mutta ovat pitkäaikaisia.
Kansallinen peruskuivatuksen tukimuoto päättyi vuoden 2022 lopussa. Peruskuivatustoiminnan tukeminen kuuluu jatkossa EU-rahoitteisiin maataloustukiin. Yhteisen ojituksen tuki on osa maatilan investointitukia, joilla tuetaan jo muita maatalouden rakentamishankkeita
Tässä julkaisussa on esitelty kenttä- ja laboratoriokokeiden avulla vesiruton hyötykäyttömahdollisuudet sekä kuvattu mahdollista toimintamallia alkaen vesiruton poistamisesta vesistöstä ja päätyen sen hyötykäyttömahdollisuuksiin.
Tässä tiekartassa määritetään Suomen vesivastuullisuuden kansallinen tavoitetila 2030 ja luodaan katsaus vesivastuullisuuden taustaan ja nykytilaan.
Vesivastuu2030-hankkeen kooste yrityksille.
Vesivastuu2030-hankkeen Policy Brief
Vesivastuu2030-hankkeen loppuraportti.
Luonnonvarakeskuksen julkaisemassa raportissa kuvataan mahdollisuuksia pienentää kalankasvatuksen läpivirtauslaitosten aiheuttamaa vesistökuormitusta.
Luonnonvarakeskuksen julkaisema suunnitelma pyrkii ohjaamaan vesiviljelyn sijoittumista, laitoskokoa ja laitoksissa käytettävää tekniikkaa Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sisävesillä.
Ympäristöministeriön vuonna 2020 julkaisemaan ohjeeseen on koottu viranomaisia ja toiminnanharjoittajia tukevaa ohjeistusta ja hyviä käytäntöjä.
Suunnitelma kattaa merialueet ja pyrkii tunnistamaan alueita, joilla vesiviljelytuotannon lisääminen ei vaaranna vesien hyvää tilaa tai sen saavuttamista. Suunnitelman tavoite on luoda ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset kestävän elinkeinon kehittämiselle.
Tietokortti sisältää patoturvallisuuskansiossa säilytettävät lomakkeet.
Turun rannikkoalueen tulvaryhmä kokoontui 15.11.2022. Kokouksessa käsiteltiin tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteumaa
Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmä kokoontui 17.11.2022. Kokouksessa käsiteltiin tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden toteumaa.
Vesilaissa on määritetty, missä tilanteissa on pidettävä ojitustoimitus. Ojitustoimituksessa vahvistetaan ojitussuunnitelma ja päätetään mm. ojituksen kustannusten jakamisesta hyödynsaajien kesken. Ojitustoimitusta haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus).
Vesitalousisännöitsijän opas on suunnattu erityisesti isännöitsijöille, mutta myös muille ojitushankkeista tai vesistökunnostushankkeista vastaaville. Opas on konkreettinen ohjeisto, jossa kerrotaan muun muassa ojitusyhteisöstä ja sen hallinnosta, annetaan katsaus ojitukseen ja maankuivatuksen oikeudellisiin näkökohtiin sekä perustietoa ojituksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja avustusmahdollisuuksista.
Lomakkeella ilmoitetaan hankkeesta, jossa vesistön pohjaan sijoitetaan vesi- tai viemäriputki, sähkö- tai tietoliikennekaapeli tai muu näihin rinnastettava johto. Ilmoitus pitää tehdä vähintään 60 vuorokautta ennen työn alkua.
Kaksitasouoma on luonnonmukainen peruskuivatusmenetelmä, jonka avulla voidaan maankuivatuksen lisäksi turvata ja palauttaa uoman rakenteellinen ja biologinen monimuotoisuus.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee vuosittain ilmoittaa saamistaan lannan varastointiin liittyvistä, nitraattiasetuksen 9 §:n 1 momentin edellyttämistä valvontailmoituksista tällä lomakkeella.
Tällä lomakkeella ilmoitat lannan tai orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoinnista aumassa.
Lannan levityksen kieltoajasta voidaan poiketa erityisen poikkeuksellisissa oloissa. Poikkeaminen edellyttää, että poikkeamisesta tehdään niin sanottu lantapoikkeusilmoitus.
Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2021–9/2022
Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2017-9/2018
Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2018-9/2019
Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2019–9/2020
Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelysuositusten toteutuminen 10/2020–9/2021
Tässä raportissa käsitellään Savijoen kipsipilotin tuloksia vuoteen 2021 asti, kipsin talvilevitystä, laajan kipsikäsittelyn vaikutuksia Saaristomeren tilaan, ja kipsin ja rakennekalkin kustannusvaikuttavuutta.
Selvitys sisältää tietoa ojitukseen liittyvästä sääntelystä ja ratkaisukäytännöstä. Selvityksen tarkoituksena on antaa tietoa ojitusta koskevasta oikeuskäytännöstä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja ELY-keskuksen vesiasiantuntijoille. Tarkoitus ei ole tarjota kaikenkattavaa esitystä ojitusta koskevista laintulkintaongelmista, vaan käsitellä tiettyjä, usein tulkintaongelmia aiheuttavia aihekokonaisuuksia. Selvityksellä ei ole oikeudellista sitovuutta ja se tulee ymmärtää lähinnä tietopankkina vallitsevasta ratkaisukäytännöstä. Jokaisessa ratkaisutilanteessa tulee aina ottaa huomioon lain säädökset ja tapauksen yksilölliset piirteet.
Täydennys nro 2 Suomen, Norjan ja Neuvostotasavaltain Liiton Hallitusten kesken 29.4.1959 tehdyn sopimuksen liitteessä esitettyihin ohjeisiin Inarijärven säännöstelemiseksi Kaitakosken voimalaitoksen ja padon avulla
Vinkkejä kaksitasouoman ja tulvatasanteen perustamiseen ja hoitoon. Kirjoittaja Pasi Valkama, SYKE.
Ohje kertoo, mitä ojitusasioita kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ja missä tilanteessa asian ratkaiseminen vaatii ojitustoimituksen.
Opas on suunnattu kuntien ympäristönsuojelusta vastaaville viranhaltijoille pyrkimyksenä auttaa heille kuuluvissa ojitusasioissa. Oppaan tarkoitus on antaa tietoa vesilain ojitusta koskevista normeista ja antaa apua laintulkintaan.
Tässä selvityksessä on muodostettu valtakunnallisesti yhdenmukainen ja kattava kokonaiskuva valtion omistamien ja ylläpitämien hankkeiden ajantasaisuudesta ja kehittämistarpeista. Selvitys toteutettiin SYKEn, ELY-keskusten ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä.
Vesitalousstrategia 2030 on maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitaloustehtävien toiminnan ja talouden sekä tulosohjauksen lähtökohta. Strategia esittelee lyhyesi keskeiset toimintaympäristön muutostekijät sekä vision: puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Tätä visiota pyritään päämäärien, toiminta-ajatuksen ja toimintatapojen avulla toteuttamaan.
Tässä selvityksessä on arvioitu, kuinka hyvin säännöstelyn alkuperäiset tavoitteet ovat toteutuneet ja minkälaisia vaikutuksia säännöstelyllä on vesiluontoon, kalakantoihin ja virkistyskäyttöön. Selvityksessä on myös arvioitu mahdollisuuksia parantaa säännöstelyä siten, että vesistön eri käyttäjäryhmien tavoitteet toteutuisivat tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin.
Tässä raportissa on tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja säännöstelyn toimivuutta Iisalmen reitillä.
Tässä raportissa on selvitetty erilaisten ilmastoskenaarioiden hydrologisia vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstellyillä järvillä. Lisäksi on selvitetty sopeutumismahdollisuuksia säännöstelykäytäntöjä muuttamalla sekä tarvetta muuttaa säännöstelyn lupaehtoja ilmastonmuutoksen vaikutusten johdosta.
Selvitys Pohjois-Savon säännösteltyjen järvien tilasta ja mahdollisesta säännöstelyjen kehittämistarpeesta.
Raportissa esitellään yhteenveto Koitereen säännöstelyn kehittämishankkeen aikana tehdyistä töistä ja niiden tuloksista.
Lomake metsähallituksen ojitusluvan hakemiseksi ja myöntämiseksi Natura 2000-alueelle. Lataa lomake alla näkyvästä linkistä.
Kunnostusojitusten suunnittelu suojelualueiden läheisyydessä -toimintamallin ohjeistus ojasuunnittelijalle.
Kunnostusojitusten suunnittelu suojelualueiden läheisyydessä -toimintamallin ohjeistus ojasuunnittelijalle ja ennallistamisasiantuntijalle.
Toimintamalli vesilain ilmoitusmenettelyn mukaisen kunnostusojituksen suunnitteluun veden palauttamiseen soveltuvan kuivuneen suojelusuon valuma-alueella.
Videolla esittellään kaksitasouoman rakennetta ja toimintaperiaatteita sekä tutustutaan Mustapäkin kaksitasouomaan Evijärven Mansikkapellolla.
Videolla Mats Willner esittelee kaksitasouomaa Kruunupyyn Viitavesibäckenillä.
Padotus- ja juoksutusselvityksessä tutkittiin olemassa olevia vesistösäännöstelyitä sekä muita vedenkorkeuksiin ja virtaamiin vaikuttavia vesitaloushankkeita, joilla vesistöalueen tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ja vahingollisia seurauksia voidaan vähentää.
Tämän selvityksen tarkoituksena on tarkastella Teuronjoen ja Puujoen valuma-alueiden järvien säännöstelyä ja niiden kehittämismahdollisuuksia, ottaen huomioon muuttuva ilmasto ja vesistön nykyiset käyttötarpeet.
Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksessä selvitettiin mahdollisuuksia vähentää tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Loimijoen vesistössä.
Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisselvityksessä tarkastellaan Kokemäenjoen vesistöalueen keskeisiä säännöstelyjä ja esitetään keinoja vastata paremmin nykyisiin tarpeisiin ja ilmaston muuttumiseen.
Pirkanmaan ympäristökeskuksen johdolla toteutettu Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisselvitys.
Julkaisussa arvioidaan harvinaisten tulvien aiheuttamia vahinkoja Oulujoen vesistössä sekä ehdotetaan vaihtoehtoja tulvantorjunnan ja tulvasuunnittelun kehittämiseen.
Selvityksessä tarkastellaan säännöstelyn kehittämissuositusten toteutumista Oulujoen vesistössä ja sitä, ovatko suositukset vaikuttaneet tarkoitetulla tavalla vesistön käyttöön ja vesiluontoon.
Tutkimuksessa selvitettiin 19 vesistösäännöstelijän haastattelulla säännöstelypäätösten suunnittelua ja niihin vaikuttavia tekijöitä erityyppisissä vesistöissä. Lisäksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jossa etsittiin vesistösäännöstelijöiden riskiasenteisiin ja ajattelun vinoumiin liittyviä tutkimuksia.
Tämä on raportti ILMAVA-selvityksestä, jossa arvioitiin valtakunnallisella tasolla, kuinka monessa tapauksessa ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää vesistön säännöstelyluvan tarkistamista.
Oppaaseen on koottu tietoa tulvien esiintymisestä, tulvista aiheutuvista vahingoista sekä yleisesti tulvariskien hallinnasta keskittyen niihin asioihin, joita on tarpeen ottaa huomioon määritettäessä alimpia suositeltavia rakentamiskorkeuksia sisävesien ja meren ranta-alueilla.
Tengeliönjoen säännöstelyn kehittämisselvityksen yhteenveto ja suositukset. Raportissa on esitetty selvitystyön eri vaiheet ja sen keskeisimmät tulokset sekä annetaan ehdotuksia Tengeliönjoen säännöstelyn parantamiseksi.
Selvitys Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelyn kehittämiseksi. Raportissa on esitetty selvitystyön eri vaiheet ja sen keskeisimmät tulokset sekä annetaan ehdotuksia säännöstelyn parantamiseksi.
Kemijärven säännöstelyn kehittämisselvityksen yhteenveto ja suositukset. Raportissa on esitetty selvitystyön eri vaiheet ja sen keskeisimmät tulokset sekä annetaan ehdotuksia Kemijärven säännöstelyn parantamiseksi.
Oppaassa käsitellään padon suunnittelua kuten hydrologista mitoitusta ja padon teknisiä turvallisuusvaatimuksia, padon rakentamista ja käyttöönottoa sekä vahingonvaaraselvitystä, padon omistajan turvallisuussuunnitelmaa sekä padon kunnossapitoa, käyttöä, tarkkailua, vuosi- ja määräaikaistarkastuksia.
Opas tarjoaa suosituksia HaSu-maiden kartoitukseen sekä siihen, miten rakentamisessa ja maankäytön suunnittelussa hallitaan ja ehkäistään haitallisia vaikutuksia. Oppaan tavoite on yhtenäistää HaSu-maiden tunnistamiseen käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja kriteereitä sekä esittää tapoja koota luotettavaa aineistoa, jotta voidaan valita kuhunkin hankkeeseen soveltuvat riskinhallintakeinot ja haittojen ehkäisykeinot.
Tunnistus-hankkeessa tuotettu menetelmäohje happamien sulfaattimaiden tunnistamisesta ja riskinarvioinnista pikamenetelmin.
Raportti happamien sulfaattimaiden tunnistamisesta ja erilaisista menetelmistä. Raportti on tuotettu Tunnistus-hankkeessa.
Luonnonvarakeskuksen raportti metsänhoidosta happamilla sulfaattimailla. Raportissa käsitellään happamien sulfaattimaiden kartoitusmenetelmiä, metsänhoitotoimia ja metsänhoidon vesiensuojelua. Raportissa annetaan toimintasuositukset kunnostusojituksen suunnitteluun ja toteutukseen happamien sulfaattimaiden esiintymisalueella.
Ohjeessa kerrotaan miten happamat sulfaattimaat otetaan huomioon peruskuivatushankkeissa. Ohjetta voidaan soveltaa maatalouden lisäksi myös muissa kuivatushankkeissa happamilla sulfaattimailla. Ohje on tuotettu VIMLA-hankkeessa.
Lyhyt esite happamista sulfaattimaista. Esitteessä kerrotaan happamien sulfaattimaiden esiintymisestä ja annetaan vastauksia yleisiin kysymyksiin. Esite on tuotettu VIMLA-hankkeessa.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Ohjeessa kerrotaan miten kaivumassoja voidaan käsitellä happamien päästöjen vähentämiseksi. Kaivumassoja syntyy esimerkiksi ojien perkaushankkeissa, ruoppaushankkeissa ja muissa kaivuhankkeissa happamilla sulfaattimailla. Ohje on tuotettu VIMLA-hankkeessa.
Luonnonmukaisella vesirakentamisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla estetään vesien käytöstä, kuten tulvasuojelusta, maankuivatuksesta ja vesivoiman käytöstä aiheutuvia haittoja vesien tilalle ja monimuotoisuudelle.
Oppaassa annetaan ohjeita pienvesien tunnistamiseen, esitellään keskeinen pienvesiin liittyvä lainsäädäntö ja tarkastellaan pienvesiin liittyvien toimenpiteiden luvanvaraisuutta. Lisäksi oppaaseen on koottu suosituksia pienvesien nykyistä paremmaksi huomioon ottamiseksi maankäytössä.
Raportissa kuvataan menetelmiä maatalousalueen virtavesien tilan parantamiseksi. Päämääränä oli parantaa maatalouden kuivatustoiminnan heikentämien virtavesien ekologista tilaa kansallisen Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian tavoitteiden mukaisesti.
Oppaassa kerrotaan maatalousalueiden uomien luontoarvoista ja niiden huomioon ottamisesta ojitusprosessissa. Oppaaseen koottua listaa merkittävistä uomien luontoarvoista voidaan käyttää apuna arvioitaessa, onko uoma palautunut luonnontilaisen kaltaiseksi.
Tietokortissa kuvataan luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmiä sekä niiden toimintaperiaatteita, mitoitusta ja soveltuvuutta eri tilanteisiin.
Selvitykseen on koottu keskeistä tietoa maatalousuomien nykyisistä perkauskäytännöistä, uomien luontaisesta toiminnasta ja luonnonmukaisista kunnostusmenetelmistä.
Oppaan tarkoituksena on jakaa tietoa rantaraivauksen toteuttamisesta ja raivauksen vaikutuksista. Opas on tarkoitettu erilaisten vesistöhankkeiden ja valtaojien perkaushankkeiden vastuuhenkilöille sekä rantaraivausta suunnitteleville kansalaisille.
Peruskuivatushankkeen toteuttamiseen on mahdollista hakea maatalouden investointitukea yhteiselle ojitusinvestoinnille. Tukea haetaan sähköisesti ELY-keskuksesta Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelussa. Tuettavan hankkeen on edistettävä ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa.
Oppaassa on esitetty maankuivatuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät näkökohdat, teknilliset ja ympäristölliset ohjeet sekä laatuvaatimukset. Oppaassa on keskitetty maatalousalueiden kuivatukseen, mutta myös metsäojituksia on käsitelty lyhyesti.
Oppaasta löytyy ojitusyhteisöjen toimitsijoille tietoa siitä, miten kunnossapito- ja peruskorjaushanke toteutetaan ja mitä velvollisuuksia yhteisöllä on.
Tutkimuksen tavoitteena on edistää vesialueiden ylitysrakenteisiin liittyvien ympäristöongelmien tunnettavuutta sekä niiden välttämis- ja korjaamiskäytäntöjä. Tarkastelussa keskitytään ensisijaisesti rumpurakenteisiin sekä kaloihin.
Oppaan tarkoituksena on antaa aukkomitoituksia tekeville henkilöille tietoa laskentaperusteista ja hyväksi koetuista toimintatavoista. Oppaan avulla on mahdollista luoda yhtenäinen käytäntö silta- ja rumpuaukkojen mitoituksessa
Vesilaissa on määritetty, missä tilanteissa on pidettävä ojitustoimitus. Ojitustoimituksessa vahvistetaan ojitussuunnitelma ja päätetään mm. ojituksen kustannusten jakamisesta hyödynsaajien kesken. Ojitustoimitusta haetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus).
Veden pidättäminen valuma-alueella on yksi Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan kirjatuista toimenpiteistä. Tavoitteena tulvavesien pidättämisellä valuma-alueella on vähentää tulvariskejä ja -vahinkoja asutus-, teollisuus ja muilla tulvien suhteen riski- ja vahinkoalttiilla alueilla.
Tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen Turun rannikon tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen Tornionjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen Pyhäjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen Kymijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen Kokemäen vesistöelueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen Ivalonjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Kokouksessa tulvaryhmä hyväksyi ehdotuksen Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Selvitys Laihianjoen tulvien aiheuttamista riskeistä väestölle, välttämättömille toiminnoille, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Pyhäjoen tulvariskien hallintasuunnitelman yhteydessä esitetty ympäristöselostus 2020.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Vuosille 2022–2027 laaditun tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä tulvaryhmän vastineet niihin.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Turun rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan liittyvä ympäristöselostus. Ympäristöselostuksessa arvioidaan, miten hallintasuunnitelmassa esitetyt toimet vaikuttavat mm. alueen väestöön, luontoon, maisemaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen.
Turun rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan liittyvät tulvariskikartat tulvan eri toistuvuuksilla. Dokumentti sisältää alueen tulvavaara- ja tulvariskikartat ja niiden selitteet.
Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman liitteet 1–7: Terminologia, Alueen kuvaus, Ympäristöselostus, Toimenpiteiden arviointi, Toimenpiteiden arviointimatriisi, Tietolähteet, Tulvakartat.
Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan liittyvä ympäristöselostus. Ympäristöselostuksessa arvioidaan, miten hallintasuunnitelmassa esitetyt toimet vaikuttavat mm. alueen väestöön, luontoon, maisemaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen.
Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan liittyvä aluekuvaus. Aluekuvaus sisältää kuvaukset vesistöalueen luonnonoloista, hydrologiasta, maankäytöstä, säännöstelystä ja patorakenteista sekä vesistössä aiemmin suoritetuista tulvariskien hallintatoimista.
Porin ja Huittisten alueiden tulvariskikartat tulvan eri toistuvuuksilla. Dokumentti sisältää alueen tulvavaara- ja tulvariskikartat ja niiden selitteet.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Helsingin ja Espoon rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman liitteet 1–7: Terminologia, Alueen kuvaus, Ympäristöselostus, Toimenpiteiden arviointi, Toimenpiteiden arviointimatriisi, Tietolähteet, Tulvakartat.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Raportissa esitetään yhteenveto maa– ja metsätalousministeriön 22.12.2021 mennessä hyväksymistä vesistö– ja meritulvariskien hallintasuunnitelmista.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.
Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.